LAUSUNTO TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUTTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUTTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö PL Valtioneuvosto Viite: STM/4585/2011 LAUSUNTO TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUTTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt sidosryhmiltä lausuntoa työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuutta koskevasta arviomuistiosta. Finanssialan keskusliitto (FK) esittää lausuntonaan seuraavaa. Toteamme lisäksi, että FK:n jäsenenä olevat työeläkevakuutusyhtiöt esittävät lausunnoissaan omia näkökohtiaan arviomuistiosta. Sosiaali- ja terveysministeriön laatima arviomuistio on laadittu kokonaisuutena arvioiden onnistuneesti. Laaja-alaisesta ja vaativasta asiakokonaisuudesta on pystytty muodostamaan selkeä kokonaiskuva ja johtopäätökset ovat pääpiirteissään oikeansuuntaisia. Arviomuistio toimii siten näkemyksemme mukaan hyvänä lähtökohtana jatkovalmistelulle. Yleisiä taustanäkökohtia ministeriön muistioon Työeläkejärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, joka toteuttaa hajautetulla hallintomallilla laissa määritettyä eläketurvaa. On tärkeää huomata, että tähän lakisääteiseen eläketurvaan liittyy muun muassa seuraavia elementtejä: - toimilupasääntely kieltää työeläkeyhtiöitä harjoittamasta muuta kuin laissa säädettyä lakisääteistä eläkevakuutusliikettä (ja siihen suoranaisesti liittyvää jälleenvakuutusliikettä), - eläketurvan osalta on painotettu turvallista ja etuusperusteista mallia, jossa kaikille vakuutetuille taataan samoilla perusteilla määritelty turva, ja - eläketurvan rahoituksessa tukeudutaan huomattavan suurelta osin jakojärjestelmään, sekä - työeläkeyhtiöitä koskeva voitonjaonrajoite rajoittaa voimakkaasti alalle tulon halukkuutta. Edellä mainitun lisäksi voimassa olevan lain tulkintaan liittyy eräs keskeinen lakisääteisen eläketurvan elementti. Tähän asti ministeriön tulkinnan mukaan voimassa oleva laki ei juurikaan salli vahvistettavan yhtiökohtaisia eroja vakuutusmaksujen laskuperusteisiin. Nämä seikat merkitsevät, että työeläkekilpailussa on pidettävä voimassa monia tärkeitä työeläketoimintaa koskevia reunaehtoja. Erityisesti tämä tarkoittaa, että kaikkia täysin vapaan kilpailun elementtejä ei voida työeläkekilpailussa toteuttaa: kilpailu onkin itsetarkoituksellisuuden sijasta nähtävä tekijänä, jota käytetään tehostamaan työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden toteutumista ja eläkevarojen tehokasta käyttöä. 1

2 Yhtiökohtainen työeläkemaksun hoitokustannusosa työeläkevakuutusyhtiöiden välisen kilpailun lisääjänä 1. Katsotteko, että arviomuistio sisältää asiavirheitä? Mikäli sisältää, kuvailkaa virheet ja niiden vaikutukset Arviomuistio ei sisällä olennaisia asiavirheitä. Tekstissä asiat on kuitenkin esitetty tiiviisti ja osin tulkinnanvaraisesti, jolloin toteamukset antavat mahdollisuuden erilaisille johtopäätöksille ja ne saattavat johtaa väärinkäsityksiin. Osaan tällaisia viitataan seuraavassa mutta kaikkia tällaisia kohtia emme lausunnossamme mainitse. Muistion sivulla 11 viitataan siihen, että Teoriassa kuitenkin jokaisen työeläkevakuutusyhtiön on tällä hetkellä tarkoituksenmukaista tavoitella hoitokustannusosan optimoimiseksi sellaista vakuutuskantaa, joka koostuisi vain palkkasummaltaan suuremmista vakuutuksista. Tässä yhteydessä on todettava, että yhteisten hoitokustannusosan laskuperusteiden rakenteiden valmistelussa (vuonna 2006) hoitokustannustariffille asetettiin tavoitteet, joilla pyrittiin minimoimaan muistiossa mainitun optimoinnin mahdollisuutta. Yksittäisenä muuhun kuin työeläkevakuuttamiseen liittyvänä kommenttina toteaisimme, että toisin kuin sivulla 6 mainitusta tekstistä voisi päätellä, nykyisin tapaturma- ja liikennevakuutusmaksun hinnoittelu on yhtiökohtaista ja vapautettua. Sitä kuitenkin koskee kohtuusperiaate, joka tarkoittaa, että hinnoittelun tulee olla vakuutuskohtaisesti oikea ja että asiakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Tämä toteutuu yhtiöittäin erillisillä perusteilla. Muistion sivulla 18 esitetty vaatimus siitä, että samanlaisia vakuutusasiakkaita tulisi kohdella samalla tavoin, on perusteltu hoitokustannusosa-asiassa edellyttäen, että sen ymmärretään tarkoittavan asiakkaiden kohtelua samassa työeläkeyhtiössä. 2. Katsotteko, että arviomuistio tarjoaa oikeansuuntaisen lähtökohdan ja peruslinjauksen asian läpikäymiseen? Mikäli ette katso, kuvailkaa ne seikat, joihin tulisi keskittyä Yleisiä näkökohtia FK katsoo, että työeläkejärjestelmän keskeinen tehtävä on toteuttaa laissa määriteltyä eläketurvaa yhteiset eläkevarat parhaalla mahdollisella tavalla turvaten. Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on korostettu tasavertaisuutta, ts. kaikille vakuutetuille turvataan lain mukaisesti kohtuulliseksi katsottu eläketurva. Tämä rajaus merkitsee, että työeläkejärjestelmän kilpailulle asetetaan rajoja. Kaikkia sinänsä kilpailua lisääviä toimia ei näin ollen tule ottaa käyttöön vaan kilpailulta etsitään nimenomaan tukea ja tehostusta valitun eläkeratkaisun toteuttamiselle. Muistion sivulla 4 todetaan, että Toimiva kilpailu ei siis ole sosiaaliturvan toimeenpanon itsetarkoitus, mutta se vähentää tehokkuustappioita ja tukee järjestelmän kestävyyttä tukevien palveluiden kehittämistä sekä toisaalta ehkäisee työeläkejärjestelmä keskeisten sosiaaliturvaelementtien hyväksikäyttöä epäasiallisina kilpailukeinoina. Jo edellä todetun lisäksi on huomattava järjestelmän ominaisuuksiin kuuluvan se, että pääosan turvasta kustantaa työnantaja, joka 2

3 myös tekee valinnan vakuutusvaihtoehdosta. Palvelun viimekätisenä saajana on kuitenkin kolmas osapuoli eli vakuutettu (työntekijä tai eläkkeensaaja). Mikäli yhtiökohtaisiin hoitokustannusosiin siirrytään, on tärkeää, että vakuutettujen ja eläkkeensaajien palvelu turvataan. Vakuutusalan aloitteita Muistion yleisessä osiossa sivujen 5 ja 6 taitteessa todetaan yhtiökohtaisen hoitokustannusperusteen käyttöönoton tarkoittavan sitä, että yhtiöille olisi mahdollista vahvistaa yhtiökohtaiset, laskuperusteiksi kutsutut toimintaehdot, sen sijaan, että yhtiöt yhdessä valmistelevat ja hakevat kaikkia yhdessä koskevan laskuperusteen. Tämän osalta haluamme korostaa, että yhtiöillä on ollut halua liikkua yhtiökohtaisuuden suuntaan ja rajoittaa yhteistyötä, mutta lainsäädännön (TyEL 167 ja 172 ) on katsottu toistaiseksi estävän tämän. Tosin arviomuistiossa sivulla 17 todetaan, että voimassa oleva lainsäädäntö ei menettelyä lähtökohtaisesti kiellä. Vakuutusala on ollut asiassa kahdesti aloitteellinen. Yhtiöt ovat esittäneet ministeriölle vuonna 2008 kannanoton (LIITE 1), jossa on esitetty mahdollisuutta yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin muuttamalla voimassa olevaa lakia. Tätä ennen vuonna 2006 vakuutusala teki ministeriölle esityksen siitä, että hyvitysten jakaminen maksujen ja rahastojen suhteen muutettaisiin yhtiökohtaiseksi samalla, kun hyvityssiirron kokonaismäärään lisättiin puolet hoitokustannusylijäämästä. Tuolloin ministeriö katsoi, ettei se voi sallia tällaista laskuperustemuutosta voimassa olevan lain puitteissa. Muun muassa tämä seikka on johtanut vakuutusalan vuoden 2008 kannanottoon. Sittemmin hallitusohjelmaan on kirjattu työeläkekilpailua koskevat lausumat, joihin perustuen sosiaali- ja terveysministeriö on käsityksemme mukaan laatinut nyt käsillä olevan arviomuistion työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuudesta. 3. Miten yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöön pitäisi siirtyä? Esittäkää perusteltu näkemyksenne ehdotuksesta ja sen reunaehdoista Muistion sivulta 5 alkavassa osassa käsitellään yhtiökohtaista hoitokustannusosaa sekä mahdollisen maksuylijäämän palautusta. Muistio on oikeassa siinä, että mekanismin läpinäkyvyyttä ja kohdentumista ei voida pitää parhaana mahdollisena (tämä todetaan oikein muistion sivulla 10). Kannatamme muistion ajatusta siirtyä hoitokustannusosassa yhtiökohtaisuuteen edellyttäen, että seuraavat reunaehdot toteutuvat: 1) samalla hyvitysten osittamisessa asiakkaiden kesken tulee siirtyä yhtiökohtaisuuteen, 2) pienten vakuutusten maksun tasaaminen säilyy ja 3) jatkovalmistelussa selvitetään huolellisesti mallien olennaiset vaikutukset. Viittaamme tältä osin vuoden 2008 aloitteeseemme (LIITE 1), jossa todetaan seuraavaa: Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että pienten vakuutusten maksun muotoutuminen kohtuuttoman suureksi tulee estää sillä, että tasausjärjestelmä tasaa edelleen näiden vakuutusmaksua. Tältä osin laskuperusteiden on oltava yhteiset. Yhtiöt katsovat kuitenkin, että tähän liittyvälle maksuperusteelle on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia malleja. Muilta osin yhtiöt katsovat, että hoitokustannusosan tulee perustua yhtiökohtaiseen laskuperusteeseen. Tästä poiketen Etera katsoo, johtuen sen 3

4 vakuutuskannan erilaisuudesta, että hoitokustannusosan tulee perustua yhteiseen laskuperusteeseen tätä laajemmin. Mikäli hyvitysten osittamisessa mennään yhtiökohtaisuuteen, hyvitysten enimmäismäärää on syytä edelleen rajoittaa yhteisellä perusteella vakuutettujen etujen turvaamiseksi. Kohtuullisuusperiaate tulee säilyttää yleisenä periaatteena, mutta hyvitysten jaon lähtökohtana tulee kuitenkin olla erityisesti, että sitä tarkastellaan työeläkelaitosten kilpailun edistämisen lähtökohdasta. Hyvitykset tulisi silloin voida osittaa asiakkaiden kesken yhtiön vahvistaman hyvitys- tai ylijäämänjakopolitiikan mukaisesti. Viitaten edellä mainitsemaamme kohtaan 3, katsomme seuraavien elementtien olevan keskeisiä jatkovalmistelussa: a. Palveluiden turvaaminen. Kuten edellä kysymyksen 2 yhteydessä on jo todettu, katsomme, että vakuutettujen, vakuutuksenottajien ja eläkkeensaajien asianmukainen palvelu on turvattava. Kuitenkin on huomioitava, että voimassa oleva lainsäädäntö, mm. TyEL ja hallintolaki, asettaa oikeusturvan toteutumiselle ja hyvälle hallinnolle jo nyt selkeät kriteerit. Käytännössä työnantajat pitävät myös työntekijöidensä saamaa palvelutasoa kilpailutekijänä kiristyvillä työntekijöiden markkinoilla. Tämä on omiaan vaikuttamaan työeläkeyhtiöiden tarjoaman palvelun sisältöön. b. Muutosten vaikutukset yhtiöiden kustannuksiin. Yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan siirtyminen edellyttää hoitojärjestelmän muutostarpeita (esimerkiksi it-järjestelmän muuttaminen mm. vuosilaskentojen osalta ja maksuosan hallinnoinnin uudet käytännöt), mistä syntyy yhtiöille kustannuksia.. c. Yhtiökohtaisen hoitokustannusosan mitoittaminen. Yhtiökohtaisen hoitokustannusosan asiallinen ja asianmukainen käyttö tulisi varmistaa mm. ratkaisemalla yhtiökohtaisen hoitokustannusosan mitoittamisen reunaehdot, hoitokustannusylijäämän tai alijäämän käsittely, ja asiakashankinnan pelisäännöt. d. Laskuperusteiden julkisuus. Kuten olemme vuoden 2008 kannanotossamme esittäneet, laskuperusteet vaativat edelleen sosiaali- ja terveysministeriön ennakkovahvistuksen ja läpinäkyvyyden toteutuminen edellyttää laskuperusteiden julkisuutta. Näkisimme, että laskuperusteiden valmisteluprosessin kannalta mahdollinen yhtiökohtaisuuteen siirtyminen selkiyttäisi merkittävästi nykyisin vaikeaa neuvottelu- ja hakuprosessia. Lisäksi pidämme voimassa olevan sääntelyn muuttamisen kautta tapahtuvaa järjestelmän uudistamista hallitsemattomien yhtiökohtaisten ratkaisujen sijasta myönteisenä tapana edistää sitä, että yhtiökohtaisuuteen siirryttäisiin hallitusti. 4. Katsotteko, että yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöönotto edistäisi kilpailua ja siten tehokkuutta lakisääteisen tehtävän hoidossa työeläkealalla? Perustelkaa kantanne Muistion sivulla 3 todetaan: Kilpailun keskeisin tehtävä on saada hajautetusta toimeenpanomallista kaikki mahdollinen tehokkuus irti. Tämä säästää oletettavasti vakuutuksenottajien ja vakuutettujen varoja sekä parantaa palvelua ja eläketurvan tasoa. Yhdymme tähän toteamukseen. Kilpailulla 4

5 tavoitellaan yleisesti resurssien optimaalista allokoitumista, jolloin asiakas hyötyy voidessaan valita itselleen parhaiten sopivan palveluntarjoajan. Työeläkejärjestelmässä erityisesti johtuen sen voimakkaasta tukeutumisesta jakojärjestelmään ei ole mahdollista purkaa sääntelyä radikaalisti. Kun näin on, tulee etsiä ne elementit, joissa vapaampi kilpailu on mahdollista. Toimivan kilpailun on tarkoitettava sitä, että vakuutuksenottajat voivat siirtyä parhaimmaksi kokemaansa työeläkevakuutusyhtiöön edellyttäen kuitenkin, että tämä johtaa toimeenpanokustannusten kokonaissäästöihin ja ettei tämä vaaranna eläkejärjestelmän kokonaistehokkuutta. Kilpailuelementtien ei kuitenkaan tule olla liian yksiulotteisia, koska tällöin erilaistuminen ei ole mahdollista. Työeläkeyhtiöiden tuleekin voida valita toisistaan poikkeavia ratkaisuja myös muulta osin kuin vain hoitokustannusosassa. Näkemyksemme mukaan osana kilpailun tehostamista tulisi pohtia myös, minkälaisilla tunnusluvuilla yhtiöitä voitaisiin verrata toisiinsa. Toimivien tunnuslukujen löytäminen edistäisi järjestelmän läpinäkyvyyttä, kilpailua ja tehokkuutta. 5. Katsotteko, että yhtiökohtainen hoitokustannusosa olisi sopimaton tai vaarantaisi nykyisen työeläkejärjestelmän eli vakuutettujen, vakuutuksenottajien ja eläkeläisten edut? Perustelkaa kantanne Mikäli yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan liittyvät reunaehdot on asianmukaisesti tutkittu ja ratkaistu edellä kuvatulla tavalla, on mahdollista toteuttaa sekä yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan siirtyminen että työeläkejärjestelmän etujen huomioiminen ilman ristiriitoja näiden kahden tavoitteen välillä. 6. Katsotteko, että yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöönotto olisi muutoin ristiriidassa työeläkejärjestelmän toimivuuden kanssa? Mikäli vastaatte kysymykseen myöntävästi, kuvailkaa ristiriita ja sen vaikutukset Emme katso, mikäli yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan liittyvät reunaehdot on asianmukaisesti tutkittu ja ratkaistu edellä kuvatulla tavalla. 7. Mitä muita seuraamuksia yhtiökohtaisella hoitokustannusperusteella voisi mielestänne olla? Perustelkaa kantanne Viittaamme tältä osin edellä oleviin vastauksiin. 8. Miten varmistettaisiin se, että muutos kohtelisi niin suuria kuin pieniä asiakkaita tasapuolisesti? Nykytekniikassa on katsottu tarpeelliseksi, että pienien asiakkaiden työeläkevakuutusmaksu ei nouse hoitokustannuskulujen vuoksi kohtuuttoman korkeaksi. Myös vakuutusalan kannanotossa vuodelta 2008 viitataan siihen, että tätä asiaa tulee tarkastella myös siirryttäessä yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan: Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että pienten vakuutusten maksun muotoutuminen kohtuuttoman suureksi tulee estää sillä, että tasausjärjestelmä tasaa edelleen näiden vakuutusmaksua. Tältä osin laskuperusteiden on oltava yhteiset. Yhtiöt katsovat kuitenkin, että tähän liittyvälle maksuperusteelle 5

6 on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia malleja. Muilta osin yhtiöt katsovat, että hoitokustannusosan tulee perustua yhtiökohtaiseen laskuperusteeseen. Tästä poiketen Etera katsoo, johtuen sen vakuutuskannan erilaisuudesta, että hoitokustannusosan tulee perustua yhteiseen laskuperusteeseen tätä laajemmin. On syytä myös varmistaa, että uudistus ei pelkästään luo uusia kannustimia isoista yrityksistä käytävään kilpailuun Työkyvyn ylläpito ja työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteet Muistion työkyvyn ylläpitoon tähtäävän toiminnan kuvauksessa todetaan hyvin itse toiminnan tärkeys. Siksi on tärkeää, että siihen liittyvää sääntelyä täsmennetään, jotta toiminnan asianmukaiselle jatkamiselle on hyvät edellytykset. Tämän osalta yhdymme muistion sivun 22 toisen kappaleen päätelmiin. 1. Katsotteko, että arviomuistio ei sisällä asiavirheitä? Mikäli sisältää, kuvailkaa virheet ja niiden vaikutukset Arviomuistio ei sisällä olennaisia asiavirheitä. Tekstissä asiat on kuitenkin esitetty tiiviisti ja osin tulkinnanvaraisesti, jolloin toteamukset antavat mahdollisuuden erilaisille johtopäätöksille ja ne saattavat johtaa väärinkäsityksiin. Osaan tällaisia viitataan jatkossa, mutta kaikkia tällaisia kohtia ei mahdollisesti seuraavassa tule mainittua. Sivulla 25 esitetään että työkyvyttömyysriskin hallintaosasta on säädelty laskuperusteilla, vaikka tosiasiassa vain sen määrä on säädelty laskuperusteessa. Määräykset siitä, mitä kuluja työkyvyttömyysriskin hallintaosalla voidaan kattaa ja kirjaamismääräykset annetaan FIVA:n määräyksissä. 2. Katsotteko, että arviomuistio tarjoaa oikeansuuntaisen lähtökohdan asian läpikäymiseen? Mikäli ette katso, kuvailkaa ne seikat joihin tulisi keskittyä Yleisiä näkökohtia Järjestelmän ensisijaisena tavoitteena on alentaa työkyvyttömyyseläkemenoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarkoituksenmukaisinta on, että varoja kerätään mahdollisimman laajasti vakuutuksenottajilta ( poolausperiaatteella ) ja tämän jälkeen varojen käyttö kohdennetaan mahdollisimman läpinäkyvästi ja tasapuolisesti siten, että varojen käytöllä saavutetaan parhain mahdollinen tulos niin työeläkejärjestelmän kuin asiakkaiden työkyvyn ylläpidon kannalta. Katsomme tämän periaatteen säilyttämisen keskeisenä pohdittaessa sitä, miten työkyvyn ylläpitoa koskevaa sääntelyä tulisi kehittää. Työkyvyn ylläpitoon tarkoitettujen varojen käytöstä Muistion sivulla 24 kysytään, muodostuuko vakuutettujen työkyvyn ylläpitoon tarkoitettujen varojen tosiasialliseksi käyttötarkoitukseksi asiakashankinta ja asiakkuuksien säilyttäminen, vai aito työhyvinvoinnin edistäminen. Mikäli varat eivät kohdistu työhyvinvoinnin edistämiseen, niin voidaan selkeästi todeta, että koko toiminnan perustelu raukeaa tyhjiin. Kun otetaan huomioon asian tärkeä 6

7 merkitys työeläkejärjestelmän kannalta, on syytä varmistaa, että varat kohdistuvat oikein ja että varat käytetään nimenomaan toimiin, jotka tosiasiallisesti vaikuttavat työntekijöiden työssä jatkamiseen ja siten tavoitteeseen eläkkeellesiirtymisen myöhentymisestä. Työkyvyttömyyseläkemenojen kasvun hillitsemistä ja työkykyä ylläpitäviä toimia edistää parhaiten nykyisen kaltainen järjestelmä edellyttäen, että toiminta on läpinäkyvää ja että kerätyt varat ja niihin liittyvät palvelut kohdistetaan oikein. Näkemyksemme mukaan työeläkejärjestelmän on perusteltua toimia työkyvyn ylläpidon alueella, koska sillä syntyy toimintansa myötä kokemusta työkyvyttömyysriskin torjumiseen tähtäävästä toiminnasta ja sen tehokkuudesta. Tässä mielessä työeläkeyhtiö voi kustannustehokkaasti siirtää parhaita käytäntöjä asiakasyhtiöstä toiseen. Työeläkevakuutusyhtiöille muodostuu toimintansa kautta myös paras käsitys palveluiden asianmukaisesta kohdistamisesta eli siitä, minkälaista palvelua on kulloinkin tarpeellista tarjota eri asiakkaille. Asiaa tarkasteltaessa on myös otettava huomioon, että käytännössä työeläkejärjestelmän roolin tulisi lähinnä olla ensisijaisesti suunnitelmallisten toimien käynnistämistä ja koordinoimista päävastuun työhyvinvointitoimista ollessa asiakkaalla itsellään ja työterveyshuollolla. Kilpailusta työkyvyn ylläpitotoiminnassa Muistion sivulla 26 todetaan, että työkyvyn ylläpitoa koskeva toiminta on sellaista sosiaaliturvan ydinaluetta, jonka voi katsoa kuuluvan työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnan tarkoitukseen mutta jolla sen sosiaaliturvaluonteesta huolimatta voidaan kilpailla. Toteamme lisäksi, että asian arvioinnissa on otettava huomioon se, että työkyvyn ylläpidon palveluja tarjoavat myös yksityiset palvelujen tarjoajat työeläkeyhtiöiden lisäksi. Tämä seikka on huomioitava, arvioitaessa sitä, miten työkyvyn ylläpitoa koskevia säännöksiä tulisi kehittää jatkossa. Sääntelyn on oltava sellaista, että se mahdollistaa muun muassa työeläkeyhtiöiden kehittää palvelujaan asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti. 3. Katsotteko, että työhyvinvointipalveluiden tarkempi sääntely edistäisi kilpailua työeläkealalla? Perustelkaa kantanne Muistion sivujen 25 ja 26 taitteessa pohditaan työttömyysriskin hallintaosan sääntelyn oikeaa paikkaa. Katsomme, että itse työkyvyttömyysriskin hallintaosan tason sääntely kuuluu laskuperusteisiin ja on osa maksutasoa koskevaa kolmikantaisesti sovittavaa päätöstä. On merkillepantavaa, että työmarkkinajärjestöillä on tässä asiassa erityinen rooli sen määrittämiseksi, kuinka paljon varoja tähän toimintaan halutaan panostaa. Tämä periaate on syytä säilyttää jatkossakin, mutta laskuperusteiden valmisteluun liittyvää prosessia on kuitenkin kehitettävä. Sen sijaan työkyvyn ylläpitoon tähtäävän muut toiminnan reunaehdot eivät kuulu laskuperusteisiin. Muistion sivulla 27 katsotaan, että Edellä mainitun johdosta pitäisi siis 1) määritellä uudelleen se, mihin tyhy-rahaa voidaan käyttää / säädellä käyttötarkoituksen rajaus ja 2) tyhy-rahan hallintaosa ei saisi ylittyä asiakaspanostuksissa. Ylittäminen rasittaisi tietyllä monikerralla asiakashyvityksiä. Kannatamme edellä kohdassa 1 mainittua, kuten jäljempänä kysymyksen 4 yhteydessä toteamme. Sen sijaan kohdassa 2 esitetyn sanktiomallin hyviä ja huonoja puolia olisi syytä tarkastella myös tässä lausunnossa tuonnempana luonnehdittujen vaihtoehtojen rinnalla. 7

8 Katsomme, että varsinaisena ongelmana asiassa on tasoitusmäärän käyttäminen työkyvyn ylläpitotoimintaan. Käytännössä nimittäin tasoitusmäärää ei tule voida purkaa yhtiön harkinnassa olevalla tavalla. Jatkotyössä on keskeistä selvittää, miten tyhy-rahan asiallinen käyttö turvataan ja estetään vastaavasti rahan kohtuuton käyttö esimerkiksi asiakashankinnassa. 4. Kuvailkaa perusteellisesti sitä, millaista sääntelyä ja sääntelyratkaisuja tulisi edistää Kuten edellä kysymyksen 3 yhteydessä toteamme, työkyvyttömyysriskin hallintaosan tason määrittely kuuluu laskuperusteisiin. Lain tasolla voitaisiin sen sijaan periaatteellisella tasolla säätää työkyvyn ylläpitoon tähtäävästä toiminnasta, asiakkaiden oikeudenmukaisesta ja tasavertaisesta kohtelusta ja varojen ja palveluiden käytön reunaehdoista, joiden puitteissa yhtiöiden tulisi käytännössä toimia. Laissa tulisi siten määrittää, mitä työhyvinvointipalvelujen tarjoamisella tarkoitettaisiin, mutta ei siitä, miten työhyvinvointipalveluita käytännössä toteutettaisiin. Työeläkeyhtiöille tulisi jäädä päätäntävalta siitä, miten toimintaa käytännössä harjoitetaan ottaen huomioon laissa säädetyt periaatteet. On tärkeää, että sääntely jättää sijaa kilpailulle, jolla saadaan aikaan toimivimmat ratkaisut eri yrityskokoluokissa. Näin saavutettaisiin kokonaisuutena arvioiden paras lopputulos työeläkejärjestelmän kannalta. Lakitasolla TyEL:ssä voitaisiin käsitellä esimerkiksi seuraavia seikkoja: - määrittää, mitä työkyvyttömyysriskiä vähentävällä toiminnalla tarkoitetaan ja toiminnan tavoitteet; - säätää työeläkeyhtiöiden oikeudesta ja velvollisuudesta harjoittaa määritelmän mukaista työkyvyttömyysriskiä vähentävää ennaltaehkäisevää toimintaa; - määrittää toiminnan ja siihen kohdistettujen varojen ja palveluiden käytön reunaehdot siten, että asiakkaiden kohtelu on oikeudenmukaista ja tasavertaista tavalla, joka yhtiön omien arvioiden mukaan tuottaa yhtiön vakuutuskannan piirissä parhaat tulokset. Arviomuistiossa ei ole pohdittu työhyvinvointitoiminnan rahoitusvaihtoehtoja. Katsommekin, että jatkovalmistelussa olisi syytä tutkia myös vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja niiden seuraamuksia mm. vakuutusmaksuihin. Tällaisia vaihtoehtoisia malleja ovat esimerkiksi seuraavat: 1) nykymuotoinen toiminta sillä muutoksella, että mahdollinen ylite katetaan tasoitusmäärän sijasta liikekuluista, 2) siirrytään kokonaan siihen, että varat peritään osana yhtiökohtaista hoitokustannusosaa ja kulutkin ovat silloin luonnostaan liikekuluja, tai 3) kustannukset sinänsä sisällytetään liikekuluihin, mutta (työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukulujen tapaan) vakuutusmaksun työkyvyttömyysosaan sisältyvä työkyvyttömyysriskin hallintaosa siirretään yhtiön hoitokustannustuloon, jolla katetaan liikekulut. Mallit 1) ja 3) johtavat samaan lopputulokseen, jossa työkyvyttömyysriskinhallintaosan tulojen ja menojen erotus katetaan hoitokustannusylijäämällä ja tehokkuustavoitteet luonnollisesti johtavat yhtiöt vartioimaan varojen käyttöä. Malli 2) voi johtaa ainakin osin palvelukohtaiseen hinnoitteluun. Eri rahoitusvaihtoehtoja arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon yhtiökohtaisia laskuperusteita koskevat mahdolliset ratkaisut siten, että hoitokustannuksia, asiakashyvityksiä ja työhyvinvointitoimintaa koskeva sääntely johtaa tasapainoiseen kokonaisuuteen. 8

9 Finanssivalvonnan voimassa olevan kannanoton ( , Dnro 1/401/2005) mukaisesti työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava yhtiön hallituksen hyväksymät kirjalliset ohjeet yhtiön ja vakuutuksenottajien välisissä liiketoimissa ja sopimussuhteissa noudatettavista periaatteista. Katsomme, että vallitseva oikeustila voitaisiin vahvistaa lakitasoisella sääntelyllä siten, että laissa säädettäisiin hallitukselle velvollisuus vahvistaa kirjalliset työhyvinvointitoiminnan periaatteet. Lisäksi näemme eduksi sen, että nykyisen käytännön mukaisesti työeläkeyhtiöt tekevät sopimukset ja suunnitelmat asiakkaiden kanssa työhyvinvointitoiminnasta. 5. Katsotteko, että työhyvinvointipalveluiden tarkempi sääntely olisi liian byrokraattinen tapa ratkaista asia? Perustelkaa kantanne Viittaamme edellä kysymysten 3 ja 4 kohdalla todettuun. 6. Katsotteko, että työhyvinvointipalveluiden tarkempi sääntely olisi muutoin ristiriidassa työeläkejärjestelmän toimivuuden kanssa? Mikäli vastaatte kysymykseen myöntävästi, kuvalkaa ristiriita ja sen vaikutukset. Emme katso. Muistion sivulla 27 pohditaan työkykytoiminnan harjoittamista keskitetysti. Katsomme, että muistion johtopäätös hajautetusta hallinnosta on oikea. 7. Kuvailkaa niitä seuraamuksia, joita tarkemmalla sääntelyllä voisi / pitäisi olla Kuten olemme edellä todenneet, työhyvinvointipalvelujen tarjoaminen on tärkeää toimintaa ja se tukee hyvin työeläkejärjestelmän tavoitteita. Siksi myös siihen liittyvää sääntelyä olisi syytä täsmentää, jotta toiminnan asianmukaiselle jatkamiselle on hyvät edellytykset riippumatta siitä, tarkastellaanko toimintaa kansallisesta tai EU-sääntelyn näkökulmista. Suomen jäsenyyssopimuksen liitteessä mainittu kirjaus työeläkeyhtiöiden erityisasemasta on syytä turvata kaikissa yhteyksissä. Myös tässä tarkoituksessa on erityisesti tarpeen, että sääntelyä täsmennetään siten, työeläkeyhtiöiden tarjoamat työhyvinvointipalvelut ovat selvästi osa työeläkeyhtiöiden toimiluvan piiriin kuuluvaa toimintaa. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO 9

10 Muistio Työeläkevakuutusyhtiöiden laskuperusteiden yhtiökohtaisuus TELA:n vakuutusyhtiöasiain toimikunta ja FK:n työeläkevakuutuksen johtokunta ovat selvittäneet mahdollisuuksia saada aikaan suurempaa yhtiökohtaisuutta työeläkevakuutuksen laskuperusteisiin. Käsittelyn pohjalta on laadittu seuraava yhteenveto työn tuloksesta saatettavaksi viranomaisten ja sidosryhmien tietoon ja toimenpiteitä varten. Keskeiset tulokset ovat seuraavat: työeläkevakuutusyhtiöt suhtautuvat myönteisesti yhtiökohtaisuuden tuomiseen laskuperusteisiin ja katsovat, että tätä kautta yhtiöiden välinen kilpailu voi tehostaa työeläketurvan toimeenpanoa yhtiöiden kesken suoritettu itsearvio osoitti kuitenkin, että työeläkejärjestelmän perustehtävän ja sen rahoituksen turvaamisen kannalta valtaosassa laskuperusteita yhdenmukaisuus on edelleen perusteltua työeläkejärjestelmän perustehtävän hoito ei edellytä työeläkemaksun hoitokustannusosan yhdenmukaisuutta, joten sen osalta voitaisiin siirtyä yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin sama koskee laskuperusteita siltä osin kuin niissä säädellään asiakashyvityksiä varten siirrettävän määrän osittamista asiakasyritysten kesken perusteiden yhteisyyttä koskevaa lainkohtaa tulee täsmentää siten, että siitä käy ilmi, miltä osin perusteiden on lakisääteisen eläketurvan hoidon kannalta oltava välttämättä yhteisiä ja miltä osin ne voivat olla yhtiökohtaisia, koska sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että nykylaki liian epätarkkana suhteessa perustuslain vaatimuksiin estää suuremman perusteiden yhtiökohtaisuuden laskuperusteet vaativat edelleen sosiaali- ja terveysministeriön ennakkovahvistuksen ja läpinäkyvyyden toteutuminen edellyttää laskuperusteiden julkisuutta. Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten lakia tulisi muuttaa, jotta ainakin syksyllä 2006 mahdottomaksi osoittautunut hyvityksiin liittyvä uudistus saadaan toteutettua (yhtiökohtainen painotus toisaalta rahaston ja toisaalta maksun käytölle hyvitysten osittamisessa). Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että TyEL:n 169 :ään on mahdollista kirjoittaa yksinkertainen muotoilu, jonka perusteella perustehakemus olisi mahdollista vahvistaa. Työeläkeyhtiöt katsovat, että kohtuullisuusperiaate tulee säilyttää yleisenä periaatteena, mutta hyvitysten jaon lähtökohtana tulee kuitenkin olla erityisesti, että sitä tarkastellaan työeläkelaitosten kilpailun edistämisen lähtökohdasta. Tämän puitteissa ylijäämän osittamiseen voidaan vahvistaa eroja perustuen esimerkiksi kilpailun aiheuttamaan yhtiöiden erilaistumiseen. Hyvitysten osittamisen vapautuessa on mahdotonta vaatia, että päättyneille vakuutuksille tulee jakaa nykyiseen tapaan ns. jälkihyvityksiä. Sen sijaan hyvitysten kokonaismäärän osalta kohtuullisuusperiaatetta ei tarvita, koska lainsäädäntö on jo nykyisellään täsmentänyt työeläkevarojen omistuksen. Työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksen turvaamiseksi hyvitysten kokonaisenimmäismäärä tulee edelleen määritellä yhteisellä laskuperusteella. Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että pienten vakuutusten maksun muotoutuminen kohtuuttoman suureksi tulee estää sillä, että tasausjärjestelmä tasaa edelleen näiden vakuutusmaksua. Tältä osin laskuperusteiden on oltava yhteiset. Yhtiöt katsovat kuitenkin, että tähän liittyvälle maksuperusteelle on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia malleja. Muilta osin yhtiöt katsovat, että hoitokustannusosan tulee perustua yhtiökohtaiseen laskuperusteeseen. Tästä poiketen Etera katsoo, johtuen sen vakuutuskannan erilaisuudesta, että hoitokustannusosan tulee perustua yhteiseen laskuperusteeseen tätä laajemmin. 1

TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUS (STM:n arviomuistio 17.12.2012) Lausunnon pääkohdat

TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUS (STM:n arviomuistio 17.12.2012) Lausunnon pääkohdat LAUSUNTO 1 (10) Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntö STM/4585/2011 TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUS (STM:n arviomuistio 17.12.2012) Lausunnon pääkohdat Arviomuistio tarjoaa hyvän lähtökohdan

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2016

Määräykset ja ohjeet X/2016 Määräykset ja ohjeet X/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä x.x.2016 Voimaantulopäivä x.x.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuus

Työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuus 1(29) Vakuutusosasto Rajaniemi ARVIOMUISTIO 17.12.2011 Työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuus Tammikuun 7 päivänä vuonna 2007 julkaistussa työeläkekilpailuselvityksessä esitettiin yhtiökohtaisen hoitokustannusosan

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Tunnusluvut ja analyysit

Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 470,2 452,8 458,2 423,6 380,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 454,8 432,0 402,8 370,5 336,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 159,4 169,2

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset

Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset Tuomas Marttila SHV-harjoitustyö (suppea) 12.4.2013 Sisältö Abstract 1 1 Johdanto 2 2 Työeläkeyhtiön asiakashyvitysten määräytyminen 3 2.1 Asiakashyvitysten määräytyminen

Lisätiedot

Viite / Dnro: STM038:00/2013 Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista

Viite / Dnro: STM038:00/2013 Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista Lausunto 1 (5) 4.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriö Viite / Dnro: Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista FINANSSALAN KESKUSLIITTO KANNATTAA

Lisätiedot

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI Lausunto 1 (5) 28.9.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 11.08.2015 STM046:00/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 28.9.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Työeläkeyhtiöiden rahoittaman työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä FINANSSIVALVONTA Lisätietoja

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä  FINANSSIVALVONTA Lisätietoja Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro 4/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2012 Voimaantulopäivä 1.1.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % Liikevaihto,

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Vahinkovakuutusyhtiön oikaistun vakavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen rajojen laskennasta sekä laskennan perusteista

Vahinkovakuutusyhtiön oikaistun vakavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen rajojen laskennasta sekä laskennan perusteista Teija Sonni 23.6.2011 1 (3) Sosiaali- ja terveysministeriölle Vahinkovakuutusyhtiön oikaistun vakavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen rajojen laskennasta sekä laskennan perusteista Vakuutusyhdistyksen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

TYÖELÄKEYHTIÖIDEN TASOITUSMÄÄRÄSELVITYS

TYÖELÄKEYHTIÖIDEN TASOITUSMÄÄRÄSELVITYS TYÖELÄKEYHTIÖIDEN TASOITUSMÄÄRÄSELVITYS Loppuraportti 30.8.2013 Tela 30.8.2013 Laskuperustejaos Taustaa Työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä pyysi Tela:n laskuperustejaosta 14.11.2012 selvittämään

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto

Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto Työeläkevakuutusyhtiöt harjoittavat sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä hoitamalla lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle

Lisätiedot

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio ja sen vaikutukset Suomen aktuaariyhdistys 21.9.2011 Vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa Miesten ja naisten

Lisätiedot

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012 Määräykset 4/2012 Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet Dnro FIVA 2/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen Eläkevastuurahasto Laki Kansaneläkelaitoksesta 12g Eläkevastuurahasto

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...

Hyvä asiakkaamme... 3. TyEL-vakuutusmaksu... 4. Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva... TyEL-vakuutus maksu opas suuryritykselle 2015 Sisältö Hyvä asiakkaamme... 3 TyEL-vakuutusmaksu... 4 Ennakkomaksu ja lopullinen TyEL-maksu...4 Työntekijöiden osuus TyEL-maksusta...4 Työeläketurva...4 TyEL-vakuutusmaksun

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehdot etera.fi/tyel Yleisiä määräyksiä 1 Näitä vakuutusehtoja sovelletaan työntekijän eläkelain 142 :n mukaisen vakuutussopimuksen tehneen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hyvä hallintomalli valtion erityistehtävää hoitavissa yhtiöissä ja niiden omistajaohjauksessa (7/2013) 204/54/2011 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy, 10.6.2013.

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Ajantasaisimmat työeläkemaksut Vaivattomat sähköiset työkalut Asiantuntijat käytettävissäsi Liiketoimintaasi

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Hallitus. Toiminimi ja kotipaikka. Yhtiön toiminnan käsittämät vakuutuslajit. Osakkuus. 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Hallitus. Toiminimi ja kotipaikka. Yhtiön toiminnan käsittämät vakuutuslajit. Osakkuus. 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Yhtiöjärjestys Toiminimi ja kotipaikka 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, ruotsiksi Ömsesidiga arbetspensionsförsäkringsbolaget Varma ja englanniksi Varma Mutual Pension Insurance

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013 Melan strategia 2014-2017 Hallitus 4.6.2013 2 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän eri vaiheissa.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Liikennevakuutuslain uudistaminen

Liikennevakuutuslain uudistaminen Liikennevakuutuslain uudistaminen Liikenneoikeuspäivä 27.10.2015 Hannu Ijäs Sosiaali- ja terveysministeriö Liikennevakuutus Suomessa Nykyinen laki tuli voimaan 1960. Liikennevakuutus perustuu monilta osin

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot