LAUSUNTO TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUTTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUTTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö PL Valtioneuvosto Viite: STM/4585/2011 LAUSUNTO TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUTTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt sidosryhmiltä lausuntoa työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuutta koskevasta arviomuistiosta. Finanssialan keskusliitto (FK) esittää lausuntonaan seuraavaa. Toteamme lisäksi, että FK:n jäsenenä olevat työeläkevakuutusyhtiöt esittävät lausunnoissaan omia näkökohtiaan arviomuistiosta. Sosiaali- ja terveysministeriön laatima arviomuistio on laadittu kokonaisuutena arvioiden onnistuneesti. Laaja-alaisesta ja vaativasta asiakokonaisuudesta on pystytty muodostamaan selkeä kokonaiskuva ja johtopäätökset ovat pääpiirteissään oikeansuuntaisia. Arviomuistio toimii siten näkemyksemme mukaan hyvänä lähtökohtana jatkovalmistelulle. Yleisiä taustanäkökohtia ministeriön muistioon Työeläkejärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, joka toteuttaa hajautetulla hallintomallilla laissa määritettyä eläketurvaa. On tärkeää huomata, että tähän lakisääteiseen eläketurvaan liittyy muun muassa seuraavia elementtejä: - toimilupasääntely kieltää työeläkeyhtiöitä harjoittamasta muuta kuin laissa säädettyä lakisääteistä eläkevakuutusliikettä (ja siihen suoranaisesti liittyvää jälleenvakuutusliikettä), - eläketurvan osalta on painotettu turvallista ja etuusperusteista mallia, jossa kaikille vakuutetuille taataan samoilla perusteilla määritelty turva, ja - eläketurvan rahoituksessa tukeudutaan huomattavan suurelta osin jakojärjestelmään, sekä - työeläkeyhtiöitä koskeva voitonjaonrajoite rajoittaa voimakkaasti alalle tulon halukkuutta. Edellä mainitun lisäksi voimassa olevan lain tulkintaan liittyy eräs keskeinen lakisääteisen eläketurvan elementti. Tähän asti ministeriön tulkinnan mukaan voimassa oleva laki ei juurikaan salli vahvistettavan yhtiökohtaisia eroja vakuutusmaksujen laskuperusteisiin. Nämä seikat merkitsevät, että työeläkekilpailussa on pidettävä voimassa monia tärkeitä työeläketoimintaa koskevia reunaehtoja. Erityisesti tämä tarkoittaa, että kaikkia täysin vapaan kilpailun elementtejä ei voida työeläkekilpailussa toteuttaa: kilpailu onkin itsetarkoituksellisuuden sijasta nähtävä tekijänä, jota käytetään tehostamaan työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden toteutumista ja eläkevarojen tehokasta käyttöä. 1

2 Yhtiökohtainen työeläkemaksun hoitokustannusosa työeläkevakuutusyhtiöiden välisen kilpailun lisääjänä 1. Katsotteko, että arviomuistio sisältää asiavirheitä? Mikäli sisältää, kuvailkaa virheet ja niiden vaikutukset Arviomuistio ei sisällä olennaisia asiavirheitä. Tekstissä asiat on kuitenkin esitetty tiiviisti ja osin tulkinnanvaraisesti, jolloin toteamukset antavat mahdollisuuden erilaisille johtopäätöksille ja ne saattavat johtaa väärinkäsityksiin. Osaan tällaisia viitataan seuraavassa mutta kaikkia tällaisia kohtia emme lausunnossamme mainitse. Muistion sivulla 11 viitataan siihen, että Teoriassa kuitenkin jokaisen työeläkevakuutusyhtiön on tällä hetkellä tarkoituksenmukaista tavoitella hoitokustannusosan optimoimiseksi sellaista vakuutuskantaa, joka koostuisi vain palkkasummaltaan suuremmista vakuutuksista. Tässä yhteydessä on todettava, että yhteisten hoitokustannusosan laskuperusteiden rakenteiden valmistelussa (vuonna 2006) hoitokustannustariffille asetettiin tavoitteet, joilla pyrittiin minimoimaan muistiossa mainitun optimoinnin mahdollisuutta. Yksittäisenä muuhun kuin työeläkevakuuttamiseen liittyvänä kommenttina toteaisimme, että toisin kuin sivulla 6 mainitusta tekstistä voisi päätellä, nykyisin tapaturma- ja liikennevakuutusmaksun hinnoittelu on yhtiökohtaista ja vapautettua. Sitä kuitenkin koskee kohtuusperiaate, joka tarkoittaa, että hinnoittelun tulee olla vakuutuskohtaisesti oikea ja että asiakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Tämä toteutuu yhtiöittäin erillisillä perusteilla. Muistion sivulla 18 esitetty vaatimus siitä, että samanlaisia vakuutusasiakkaita tulisi kohdella samalla tavoin, on perusteltu hoitokustannusosa-asiassa edellyttäen, että sen ymmärretään tarkoittavan asiakkaiden kohtelua samassa työeläkeyhtiössä. 2. Katsotteko, että arviomuistio tarjoaa oikeansuuntaisen lähtökohdan ja peruslinjauksen asian läpikäymiseen? Mikäli ette katso, kuvailkaa ne seikat, joihin tulisi keskittyä Yleisiä näkökohtia FK katsoo, että työeläkejärjestelmän keskeinen tehtävä on toteuttaa laissa määriteltyä eläketurvaa yhteiset eläkevarat parhaalla mahdollisella tavalla turvaten. Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on korostettu tasavertaisuutta, ts. kaikille vakuutetuille turvataan lain mukaisesti kohtuulliseksi katsottu eläketurva. Tämä rajaus merkitsee, että työeläkejärjestelmän kilpailulle asetetaan rajoja. Kaikkia sinänsä kilpailua lisääviä toimia ei näin ollen tule ottaa käyttöön vaan kilpailulta etsitään nimenomaan tukea ja tehostusta valitun eläkeratkaisun toteuttamiselle. Muistion sivulla 4 todetaan, että Toimiva kilpailu ei siis ole sosiaaliturvan toimeenpanon itsetarkoitus, mutta se vähentää tehokkuustappioita ja tukee järjestelmän kestävyyttä tukevien palveluiden kehittämistä sekä toisaalta ehkäisee työeläkejärjestelmä keskeisten sosiaaliturvaelementtien hyväksikäyttöä epäasiallisina kilpailukeinoina. Jo edellä todetun lisäksi on huomattava järjestelmän ominaisuuksiin kuuluvan se, että pääosan turvasta kustantaa työnantaja, joka 2

3 myös tekee valinnan vakuutusvaihtoehdosta. Palvelun viimekätisenä saajana on kuitenkin kolmas osapuoli eli vakuutettu (työntekijä tai eläkkeensaaja). Mikäli yhtiökohtaisiin hoitokustannusosiin siirrytään, on tärkeää, että vakuutettujen ja eläkkeensaajien palvelu turvataan. Vakuutusalan aloitteita Muistion yleisessä osiossa sivujen 5 ja 6 taitteessa todetaan yhtiökohtaisen hoitokustannusperusteen käyttöönoton tarkoittavan sitä, että yhtiöille olisi mahdollista vahvistaa yhtiökohtaiset, laskuperusteiksi kutsutut toimintaehdot, sen sijaan, että yhtiöt yhdessä valmistelevat ja hakevat kaikkia yhdessä koskevan laskuperusteen. Tämän osalta haluamme korostaa, että yhtiöillä on ollut halua liikkua yhtiökohtaisuuden suuntaan ja rajoittaa yhteistyötä, mutta lainsäädännön (TyEL 167 ja 172 ) on katsottu toistaiseksi estävän tämän. Tosin arviomuistiossa sivulla 17 todetaan, että voimassa oleva lainsäädäntö ei menettelyä lähtökohtaisesti kiellä. Vakuutusala on ollut asiassa kahdesti aloitteellinen. Yhtiöt ovat esittäneet ministeriölle vuonna 2008 kannanoton (LIITE 1), jossa on esitetty mahdollisuutta yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin muuttamalla voimassa olevaa lakia. Tätä ennen vuonna 2006 vakuutusala teki ministeriölle esityksen siitä, että hyvitysten jakaminen maksujen ja rahastojen suhteen muutettaisiin yhtiökohtaiseksi samalla, kun hyvityssiirron kokonaismäärään lisättiin puolet hoitokustannusylijäämästä. Tuolloin ministeriö katsoi, ettei se voi sallia tällaista laskuperustemuutosta voimassa olevan lain puitteissa. Muun muassa tämä seikka on johtanut vakuutusalan vuoden 2008 kannanottoon. Sittemmin hallitusohjelmaan on kirjattu työeläkekilpailua koskevat lausumat, joihin perustuen sosiaali- ja terveysministeriö on käsityksemme mukaan laatinut nyt käsillä olevan arviomuistion työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuudesta. 3. Miten yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöön pitäisi siirtyä? Esittäkää perusteltu näkemyksenne ehdotuksesta ja sen reunaehdoista Muistion sivulta 5 alkavassa osassa käsitellään yhtiökohtaista hoitokustannusosaa sekä mahdollisen maksuylijäämän palautusta. Muistio on oikeassa siinä, että mekanismin läpinäkyvyyttä ja kohdentumista ei voida pitää parhaana mahdollisena (tämä todetaan oikein muistion sivulla 10). Kannatamme muistion ajatusta siirtyä hoitokustannusosassa yhtiökohtaisuuteen edellyttäen, että seuraavat reunaehdot toteutuvat: 1) samalla hyvitysten osittamisessa asiakkaiden kesken tulee siirtyä yhtiökohtaisuuteen, 2) pienten vakuutusten maksun tasaaminen säilyy ja 3) jatkovalmistelussa selvitetään huolellisesti mallien olennaiset vaikutukset. Viittaamme tältä osin vuoden 2008 aloitteeseemme (LIITE 1), jossa todetaan seuraavaa: Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että pienten vakuutusten maksun muotoutuminen kohtuuttoman suureksi tulee estää sillä, että tasausjärjestelmä tasaa edelleen näiden vakuutusmaksua. Tältä osin laskuperusteiden on oltava yhteiset. Yhtiöt katsovat kuitenkin, että tähän liittyvälle maksuperusteelle on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia malleja. Muilta osin yhtiöt katsovat, että hoitokustannusosan tulee perustua yhtiökohtaiseen laskuperusteeseen. Tästä poiketen Etera katsoo, johtuen sen 3

4 vakuutuskannan erilaisuudesta, että hoitokustannusosan tulee perustua yhteiseen laskuperusteeseen tätä laajemmin. Mikäli hyvitysten osittamisessa mennään yhtiökohtaisuuteen, hyvitysten enimmäismäärää on syytä edelleen rajoittaa yhteisellä perusteella vakuutettujen etujen turvaamiseksi. Kohtuullisuusperiaate tulee säilyttää yleisenä periaatteena, mutta hyvitysten jaon lähtökohtana tulee kuitenkin olla erityisesti, että sitä tarkastellaan työeläkelaitosten kilpailun edistämisen lähtökohdasta. Hyvitykset tulisi silloin voida osittaa asiakkaiden kesken yhtiön vahvistaman hyvitys- tai ylijäämänjakopolitiikan mukaisesti. Viitaten edellä mainitsemaamme kohtaan 3, katsomme seuraavien elementtien olevan keskeisiä jatkovalmistelussa: a. Palveluiden turvaaminen. Kuten edellä kysymyksen 2 yhteydessä on jo todettu, katsomme, että vakuutettujen, vakuutuksenottajien ja eläkkeensaajien asianmukainen palvelu on turvattava. Kuitenkin on huomioitava, että voimassa oleva lainsäädäntö, mm. TyEL ja hallintolaki, asettaa oikeusturvan toteutumiselle ja hyvälle hallinnolle jo nyt selkeät kriteerit. Käytännössä työnantajat pitävät myös työntekijöidensä saamaa palvelutasoa kilpailutekijänä kiristyvillä työntekijöiden markkinoilla. Tämä on omiaan vaikuttamaan työeläkeyhtiöiden tarjoaman palvelun sisältöön. b. Muutosten vaikutukset yhtiöiden kustannuksiin. Yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan siirtyminen edellyttää hoitojärjestelmän muutostarpeita (esimerkiksi it-järjestelmän muuttaminen mm. vuosilaskentojen osalta ja maksuosan hallinnoinnin uudet käytännöt), mistä syntyy yhtiöille kustannuksia.. c. Yhtiökohtaisen hoitokustannusosan mitoittaminen. Yhtiökohtaisen hoitokustannusosan asiallinen ja asianmukainen käyttö tulisi varmistaa mm. ratkaisemalla yhtiökohtaisen hoitokustannusosan mitoittamisen reunaehdot, hoitokustannusylijäämän tai alijäämän käsittely, ja asiakashankinnan pelisäännöt. d. Laskuperusteiden julkisuus. Kuten olemme vuoden 2008 kannanotossamme esittäneet, laskuperusteet vaativat edelleen sosiaali- ja terveysministeriön ennakkovahvistuksen ja läpinäkyvyyden toteutuminen edellyttää laskuperusteiden julkisuutta. Näkisimme, että laskuperusteiden valmisteluprosessin kannalta mahdollinen yhtiökohtaisuuteen siirtyminen selkiyttäisi merkittävästi nykyisin vaikeaa neuvottelu- ja hakuprosessia. Lisäksi pidämme voimassa olevan sääntelyn muuttamisen kautta tapahtuvaa järjestelmän uudistamista hallitsemattomien yhtiökohtaisten ratkaisujen sijasta myönteisenä tapana edistää sitä, että yhtiökohtaisuuteen siirryttäisiin hallitusti. 4. Katsotteko, että yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöönotto edistäisi kilpailua ja siten tehokkuutta lakisääteisen tehtävän hoidossa työeläkealalla? Perustelkaa kantanne Muistion sivulla 3 todetaan: Kilpailun keskeisin tehtävä on saada hajautetusta toimeenpanomallista kaikki mahdollinen tehokkuus irti. Tämä säästää oletettavasti vakuutuksenottajien ja vakuutettujen varoja sekä parantaa palvelua ja eläketurvan tasoa. Yhdymme tähän toteamukseen. Kilpailulla 4

5 tavoitellaan yleisesti resurssien optimaalista allokoitumista, jolloin asiakas hyötyy voidessaan valita itselleen parhaiten sopivan palveluntarjoajan. Työeläkejärjestelmässä erityisesti johtuen sen voimakkaasta tukeutumisesta jakojärjestelmään ei ole mahdollista purkaa sääntelyä radikaalisti. Kun näin on, tulee etsiä ne elementit, joissa vapaampi kilpailu on mahdollista. Toimivan kilpailun on tarkoitettava sitä, että vakuutuksenottajat voivat siirtyä parhaimmaksi kokemaansa työeläkevakuutusyhtiöön edellyttäen kuitenkin, että tämä johtaa toimeenpanokustannusten kokonaissäästöihin ja ettei tämä vaaranna eläkejärjestelmän kokonaistehokkuutta. Kilpailuelementtien ei kuitenkaan tule olla liian yksiulotteisia, koska tällöin erilaistuminen ei ole mahdollista. Työeläkeyhtiöiden tuleekin voida valita toisistaan poikkeavia ratkaisuja myös muulta osin kuin vain hoitokustannusosassa. Näkemyksemme mukaan osana kilpailun tehostamista tulisi pohtia myös, minkälaisilla tunnusluvuilla yhtiöitä voitaisiin verrata toisiinsa. Toimivien tunnuslukujen löytäminen edistäisi järjestelmän läpinäkyvyyttä, kilpailua ja tehokkuutta. 5. Katsotteko, että yhtiökohtainen hoitokustannusosa olisi sopimaton tai vaarantaisi nykyisen työeläkejärjestelmän eli vakuutettujen, vakuutuksenottajien ja eläkeläisten edut? Perustelkaa kantanne Mikäli yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan liittyvät reunaehdot on asianmukaisesti tutkittu ja ratkaistu edellä kuvatulla tavalla, on mahdollista toteuttaa sekä yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan siirtyminen että työeläkejärjestelmän etujen huomioiminen ilman ristiriitoja näiden kahden tavoitteen välillä. 6. Katsotteko, että yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöönotto olisi muutoin ristiriidassa työeläkejärjestelmän toimivuuden kanssa? Mikäli vastaatte kysymykseen myöntävästi, kuvailkaa ristiriita ja sen vaikutukset Emme katso, mikäli yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan liittyvät reunaehdot on asianmukaisesti tutkittu ja ratkaistu edellä kuvatulla tavalla. 7. Mitä muita seuraamuksia yhtiökohtaisella hoitokustannusperusteella voisi mielestänne olla? Perustelkaa kantanne Viittaamme tältä osin edellä oleviin vastauksiin. 8. Miten varmistettaisiin se, että muutos kohtelisi niin suuria kuin pieniä asiakkaita tasapuolisesti? Nykytekniikassa on katsottu tarpeelliseksi, että pienien asiakkaiden työeläkevakuutusmaksu ei nouse hoitokustannuskulujen vuoksi kohtuuttoman korkeaksi. Myös vakuutusalan kannanotossa vuodelta 2008 viitataan siihen, että tätä asiaa tulee tarkastella myös siirryttäessä yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan: Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että pienten vakuutusten maksun muotoutuminen kohtuuttoman suureksi tulee estää sillä, että tasausjärjestelmä tasaa edelleen näiden vakuutusmaksua. Tältä osin laskuperusteiden on oltava yhteiset. Yhtiöt katsovat kuitenkin, että tähän liittyvälle maksuperusteelle 5

6 on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia malleja. Muilta osin yhtiöt katsovat, että hoitokustannusosan tulee perustua yhtiökohtaiseen laskuperusteeseen. Tästä poiketen Etera katsoo, johtuen sen vakuutuskannan erilaisuudesta, että hoitokustannusosan tulee perustua yhteiseen laskuperusteeseen tätä laajemmin. On syytä myös varmistaa, että uudistus ei pelkästään luo uusia kannustimia isoista yrityksistä käytävään kilpailuun Työkyvyn ylläpito ja työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteet Muistion työkyvyn ylläpitoon tähtäävän toiminnan kuvauksessa todetaan hyvin itse toiminnan tärkeys. Siksi on tärkeää, että siihen liittyvää sääntelyä täsmennetään, jotta toiminnan asianmukaiselle jatkamiselle on hyvät edellytykset. Tämän osalta yhdymme muistion sivun 22 toisen kappaleen päätelmiin. 1. Katsotteko, että arviomuistio ei sisällä asiavirheitä? Mikäli sisältää, kuvailkaa virheet ja niiden vaikutukset Arviomuistio ei sisällä olennaisia asiavirheitä. Tekstissä asiat on kuitenkin esitetty tiiviisti ja osin tulkinnanvaraisesti, jolloin toteamukset antavat mahdollisuuden erilaisille johtopäätöksille ja ne saattavat johtaa väärinkäsityksiin. Osaan tällaisia viitataan jatkossa, mutta kaikkia tällaisia kohtia ei mahdollisesti seuraavassa tule mainittua. Sivulla 25 esitetään että työkyvyttömyysriskin hallintaosasta on säädelty laskuperusteilla, vaikka tosiasiassa vain sen määrä on säädelty laskuperusteessa. Määräykset siitä, mitä kuluja työkyvyttömyysriskin hallintaosalla voidaan kattaa ja kirjaamismääräykset annetaan FIVA:n määräyksissä. 2. Katsotteko, että arviomuistio tarjoaa oikeansuuntaisen lähtökohdan asian läpikäymiseen? Mikäli ette katso, kuvailkaa ne seikat joihin tulisi keskittyä Yleisiä näkökohtia Järjestelmän ensisijaisena tavoitteena on alentaa työkyvyttömyyseläkemenoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarkoituksenmukaisinta on, että varoja kerätään mahdollisimman laajasti vakuutuksenottajilta ( poolausperiaatteella ) ja tämän jälkeen varojen käyttö kohdennetaan mahdollisimman läpinäkyvästi ja tasapuolisesti siten, että varojen käytöllä saavutetaan parhain mahdollinen tulos niin työeläkejärjestelmän kuin asiakkaiden työkyvyn ylläpidon kannalta. Katsomme tämän periaatteen säilyttämisen keskeisenä pohdittaessa sitä, miten työkyvyn ylläpitoa koskevaa sääntelyä tulisi kehittää. Työkyvyn ylläpitoon tarkoitettujen varojen käytöstä Muistion sivulla 24 kysytään, muodostuuko vakuutettujen työkyvyn ylläpitoon tarkoitettujen varojen tosiasialliseksi käyttötarkoitukseksi asiakashankinta ja asiakkuuksien säilyttäminen, vai aito työhyvinvoinnin edistäminen. Mikäli varat eivät kohdistu työhyvinvoinnin edistämiseen, niin voidaan selkeästi todeta, että koko toiminnan perustelu raukeaa tyhjiin. Kun otetaan huomioon asian tärkeä 6

7 merkitys työeläkejärjestelmän kannalta, on syytä varmistaa, että varat kohdistuvat oikein ja että varat käytetään nimenomaan toimiin, jotka tosiasiallisesti vaikuttavat työntekijöiden työssä jatkamiseen ja siten tavoitteeseen eläkkeellesiirtymisen myöhentymisestä. Työkyvyttömyyseläkemenojen kasvun hillitsemistä ja työkykyä ylläpitäviä toimia edistää parhaiten nykyisen kaltainen järjestelmä edellyttäen, että toiminta on läpinäkyvää ja että kerätyt varat ja niihin liittyvät palvelut kohdistetaan oikein. Näkemyksemme mukaan työeläkejärjestelmän on perusteltua toimia työkyvyn ylläpidon alueella, koska sillä syntyy toimintansa myötä kokemusta työkyvyttömyysriskin torjumiseen tähtäävästä toiminnasta ja sen tehokkuudesta. Tässä mielessä työeläkeyhtiö voi kustannustehokkaasti siirtää parhaita käytäntöjä asiakasyhtiöstä toiseen. Työeläkevakuutusyhtiöille muodostuu toimintansa kautta myös paras käsitys palveluiden asianmukaisesta kohdistamisesta eli siitä, minkälaista palvelua on kulloinkin tarpeellista tarjota eri asiakkaille. Asiaa tarkasteltaessa on myös otettava huomioon, että käytännössä työeläkejärjestelmän roolin tulisi lähinnä olla ensisijaisesti suunnitelmallisten toimien käynnistämistä ja koordinoimista päävastuun työhyvinvointitoimista ollessa asiakkaalla itsellään ja työterveyshuollolla. Kilpailusta työkyvyn ylläpitotoiminnassa Muistion sivulla 26 todetaan, että työkyvyn ylläpitoa koskeva toiminta on sellaista sosiaaliturvan ydinaluetta, jonka voi katsoa kuuluvan työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnan tarkoitukseen mutta jolla sen sosiaaliturvaluonteesta huolimatta voidaan kilpailla. Toteamme lisäksi, että asian arvioinnissa on otettava huomioon se, että työkyvyn ylläpidon palveluja tarjoavat myös yksityiset palvelujen tarjoajat työeläkeyhtiöiden lisäksi. Tämä seikka on huomioitava, arvioitaessa sitä, miten työkyvyn ylläpitoa koskevia säännöksiä tulisi kehittää jatkossa. Sääntelyn on oltava sellaista, että se mahdollistaa muun muassa työeläkeyhtiöiden kehittää palvelujaan asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti. 3. Katsotteko, että työhyvinvointipalveluiden tarkempi sääntely edistäisi kilpailua työeläkealalla? Perustelkaa kantanne Muistion sivujen 25 ja 26 taitteessa pohditaan työttömyysriskin hallintaosan sääntelyn oikeaa paikkaa. Katsomme, että itse työkyvyttömyysriskin hallintaosan tason sääntely kuuluu laskuperusteisiin ja on osa maksutasoa koskevaa kolmikantaisesti sovittavaa päätöstä. On merkillepantavaa, että työmarkkinajärjestöillä on tässä asiassa erityinen rooli sen määrittämiseksi, kuinka paljon varoja tähän toimintaan halutaan panostaa. Tämä periaate on syytä säilyttää jatkossakin, mutta laskuperusteiden valmisteluun liittyvää prosessia on kuitenkin kehitettävä. Sen sijaan työkyvyn ylläpitoon tähtäävän muut toiminnan reunaehdot eivät kuulu laskuperusteisiin. Muistion sivulla 27 katsotaan, että Edellä mainitun johdosta pitäisi siis 1) määritellä uudelleen se, mihin tyhy-rahaa voidaan käyttää / säädellä käyttötarkoituksen rajaus ja 2) tyhy-rahan hallintaosa ei saisi ylittyä asiakaspanostuksissa. Ylittäminen rasittaisi tietyllä monikerralla asiakashyvityksiä. Kannatamme edellä kohdassa 1 mainittua, kuten jäljempänä kysymyksen 4 yhteydessä toteamme. Sen sijaan kohdassa 2 esitetyn sanktiomallin hyviä ja huonoja puolia olisi syytä tarkastella myös tässä lausunnossa tuonnempana luonnehdittujen vaihtoehtojen rinnalla. 7

8 Katsomme, että varsinaisena ongelmana asiassa on tasoitusmäärän käyttäminen työkyvyn ylläpitotoimintaan. Käytännössä nimittäin tasoitusmäärää ei tule voida purkaa yhtiön harkinnassa olevalla tavalla. Jatkotyössä on keskeistä selvittää, miten tyhy-rahan asiallinen käyttö turvataan ja estetään vastaavasti rahan kohtuuton käyttö esimerkiksi asiakashankinnassa. 4. Kuvailkaa perusteellisesti sitä, millaista sääntelyä ja sääntelyratkaisuja tulisi edistää Kuten edellä kysymyksen 3 yhteydessä toteamme, työkyvyttömyysriskin hallintaosan tason määrittely kuuluu laskuperusteisiin. Lain tasolla voitaisiin sen sijaan periaatteellisella tasolla säätää työkyvyn ylläpitoon tähtäävästä toiminnasta, asiakkaiden oikeudenmukaisesta ja tasavertaisesta kohtelusta ja varojen ja palveluiden käytön reunaehdoista, joiden puitteissa yhtiöiden tulisi käytännössä toimia. Laissa tulisi siten määrittää, mitä työhyvinvointipalvelujen tarjoamisella tarkoitettaisiin, mutta ei siitä, miten työhyvinvointipalveluita käytännössä toteutettaisiin. Työeläkeyhtiöille tulisi jäädä päätäntävalta siitä, miten toimintaa käytännössä harjoitetaan ottaen huomioon laissa säädetyt periaatteet. On tärkeää, että sääntely jättää sijaa kilpailulle, jolla saadaan aikaan toimivimmat ratkaisut eri yrityskokoluokissa. Näin saavutettaisiin kokonaisuutena arvioiden paras lopputulos työeläkejärjestelmän kannalta. Lakitasolla TyEL:ssä voitaisiin käsitellä esimerkiksi seuraavia seikkoja: - määrittää, mitä työkyvyttömyysriskiä vähentävällä toiminnalla tarkoitetaan ja toiminnan tavoitteet; - säätää työeläkeyhtiöiden oikeudesta ja velvollisuudesta harjoittaa määritelmän mukaista työkyvyttömyysriskiä vähentävää ennaltaehkäisevää toimintaa; - määrittää toiminnan ja siihen kohdistettujen varojen ja palveluiden käytön reunaehdot siten, että asiakkaiden kohtelu on oikeudenmukaista ja tasavertaista tavalla, joka yhtiön omien arvioiden mukaan tuottaa yhtiön vakuutuskannan piirissä parhaat tulokset. Arviomuistiossa ei ole pohdittu työhyvinvointitoiminnan rahoitusvaihtoehtoja. Katsommekin, että jatkovalmistelussa olisi syytä tutkia myös vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja niiden seuraamuksia mm. vakuutusmaksuihin. Tällaisia vaihtoehtoisia malleja ovat esimerkiksi seuraavat: 1) nykymuotoinen toiminta sillä muutoksella, että mahdollinen ylite katetaan tasoitusmäärän sijasta liikekuluista, 2) siirrytään kokonaan siihen, että varat peritään osana yhtiökohtaista hoitokustannusosaa ja kulutkin ovat silloin luonnostaan liikekuluja, tai 3) kustannukset sinänsä sisällytetään liikekuluihin, mutta (työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukulujen tapaan) vakuutusmaksun työkyvyttömyysosaan sisältyvä työkyvyttömyysriskin hallintaosa siirretään yhtiön hoitokustannustuloon, jolla katetaan liikekulut. Mallit 1) ja 3) johtavat samaan lopputulokseen, jossa työkyvyttömyysriskinhallintaosan tulojen ja menojen erotus katetaan hoitokustannusylijäämällä ja tehokkuustavoitteet luonnollisesti johtavat yhtiöt vartioimaan varojen käyttöä. Malli 2) voi johtaa ainakin osin palvelukohtaiseen hinnoitteluun. Eri rahoitusvaihtoehtoja arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon yhtiökohtaisia laskuperusteita koskevat mahdolliset ratkaisut siten, että hoitokustannuksia, asiakashyvityksiä ja työhyvinvointitoimintaa koskeva sääntely johtaa tasapainoiseen kokonaisuuteen. 8

9 Finanssivalvonnan voimassa olevan kannanoton ( , Dnro 1/401/2005) mukaisesti työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava yhtiön hallituksen hyväksymät kirjalliset ohjeet yhtiön ja vakuutuksenottajien välisissä liiketoimissa ja sopimussuhteissa noudatettavista periaatteista. Katsomme, että vallitseva oikeustila voitaisiin vahvistaa lakitasoisella sääntelyllä siten, että laissa säädettäisiin hallitukselle velvollisuus vahvistaa kirjalliset työhyvinvointitoiminnan periaatteet. Lisäksi näemme eduksi sen, että nykyisen käytännön mukaisesti työeläkeyhtiöt tekevät sopimukset ja suunnitelmat asiakkaiden kanssa työhyvinvointitoiminnasta. 5. Katsotteko, että työhyvinvointipalveluiden tarkempi sääntely olisi liian byrokraattinen tapa ratkaista asia? Perustelkaa kantanne Viittaamme edellä kysymysten 3 ja 4 kohdalla todettuun. 6. Katsotteko, että työhyvinvointipalveluiden tarkempi sääntely olisi muutoin ristiriidassa työeläkejärjestelmän toimivuuden kanssa? Mikäli vastaatte kysymykseen myöntävästi, kuvalkaa ristiriita ja sen vaikutukset. Emme katso. Muistion sivulla 27 pohditaan työkykytoiminnan harjoittamista keskitetysti. Katsomme, että muistion johtopäätös hajautetusta hallinnosta on oikea. 7. Kuvailkaa niitä seuraamuksia, joita tarkemmalla sääntelyllä voisi / pitäisi olla Kuten olemme edellä todenneet, työhyvinvointipalvelujen tarjoaminen on tärkeää toimintaa ja se tukee hyvin työeläkejärjestelmän tavoitteita. Siksi myös siihen liittyvää sääntelyä olisi syytä täsmentää, jotta toiminnan asianmukaiselle jatkamiselle on hyvät edellytykset riippumatta siitä, tarkastellaanko toimintaa kansallisesta tai EU-sääntelyn näkökulmista. Suomen jäsenyyssopimuksen liitteessä mainittu kirjaus työeläkeyhtiöiden erityisasemasta on syytä turvata kaikissa yhteyksissä. Myös tässä tarkoituksessa on erityisesti tarpeen, että sääntelyä täsmennetään siten, työeläkeyhtiöiden tarjoamat työhyvinvointipalvelut ovat selvästi osa työeläkeyhtiöiden toimiluvan piiriin kuuluvaa toimintaa. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO 9

10 Muistio Työeläkevakuutusyhtiöiden laskuperusteiden yhtiökohtaisuus TELA:n vakuutusyhtiöasiain toimikunta ja FK:n työeläkevakuutuksen johtokunta ovat selvittäneet mahdollisuuksia saada aikaan suurempaa yhtiökohtaisuutta työeläkevakuutuksen laskuperusteisiin. Käsittelyn pohjalta on laadittu seuraava yhteenveto työn tuloksesta saatettavaksi viranomaisten ja sidosryhmien tietoon ja toimenpiteitä varten. Keskeiset tulokset ovat seuraavat: työeläkevakuutusyhtiöt suhtautuvat myönteisesti yhtiökohtaisuuden tuomiseen laskuperusteisiin ja katsovat, että tätä kautta yhtiöiden välinen kilpailu voi tehostaa työeläketurvan toimeenpanoa yhtiöiden kesken suoritettu itsearvio osoitti kuitenkin, että työeläkejärjestelmän perustehtävän ja sen rahoituksen turvaamisen kannalta valtaosassa laskuperusteita yhdenmukaisuus on edelleen perusteltua työeläkejärjestelmän perustehtävän hoito ei edellytä työeläkemaksun hoitokustannusosan yhdenmukaisuutta, joten sen osalta voitaisiin siirtyä yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin sama koskee laskuperusteita siltä osin kuin niissä säädellään asiakashyvityksiä varten siirrettävän määrän osittamista asiakasyritysten kesken perusteiden yhteisyyttä koskevaa lainkohtaa tulee täsmentää siten, että siitä käy ilmi, miltä osin perusteiden on lakisääteisen eläketurvan hoidon kannalta oltava välttämättä yhteisiä ja miltä osin ne voivat olla yhtiökohtaisia, koska sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että nykylaki liian epätarkkana suhteessa perustuslain vaatimuksiin estää suuremman perusteiden yhtiökohtaisuuden laskuperusteet vaativat edelleen sosiaali- ja terveysministeriön ennakkovahvistuksen ja läpinäkyvyyden toteutuminen edellyttää laskuperusteiden julkisuutta. Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten lakia tulisi muuttaa, jotta ainakin syksyllä 2006 mahdottomaksi osoittautunut hyvityksiin liittyvä uudistus saadaan toteutettua (yhtiökohtainen painotus toisaalta rahaston ja toisaalta maksun käytölle hyvitysten osittamisessa). Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että TyEL:n 169 :ään on mahdollista kirjoittaa yksinkertainen muotoilu, jonka perusteella perustehakemus olisi mahdollista vahvistaa. Työeläkeyhtiöt katsovat, että kohtuullisuusperiaate tulee säilyttää yleisenä periaatteena, mutta hyvitysten jaon lähtökohtana tulee kuitenkin olla erityisesti, että sitä tarkastellaan työeläkelaitosten kilpailun edistämisen lähtökohdasta. Tämän puitteissa ylijäämän osittamiseen voidaan vahvistaa eroja perustuen esimerkiksi kilpailun aiheuttamaan yhtiöiden erilaistumiseen. Hyvitysten osittamisen vapautuessa on mahdotonta vaatia, että päättyneille vakuutuksille tulee jakaa nykyiseen tapaan ns. jälkihyvityksiä. Sen sijaan hyvitysten kokonaismäärän osalta kohtuullisuusperiaatetta ei tarvita, koska lainsäädäntö on jo nykyisellään täsmentänyt työeläkevarojen omistuksen. Työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksen turvaamiseksi hyvitysten kokonaisenimmäismäärä tulee edelleen määritellä yhteisellä laskuperusteella. Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että pienten vakuutusten maksun muotoutuminen kohtuuttoman suureksi tulee estää sillä, että tasausjärjestelmä tasaa edelleen näiden vakuutusmaksua. Tältä osin laskuperusteiden on oltava yhteiset. Yhtiöt katsovat kuitenkin, että tähän liittyvälle maksuperusteelle on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia malleja. Muilta osin yhtiöt katsovat, että hoitokustannusosan tulee perustua yhtiökohtaiseen laskuperusteeseen. Tästä poiketen Etera katsoo, johtuen sen vakuutuskannan erilaisuudesta, että hoitokustannusosan tulee perustua yhteiseen laskuperusteeseen tätä laajemmin. 1

TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUS (STM:n arviomuistio 17.12.2012) Lausunnon pääkohdat

TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUS (STM:n arviomuistio 17.12.2012) Lausunnon pääkohdat LAUSUNTO 1 (10) Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntö STM/4585/2011 TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUS (STM:n arviomuistio 17.12.2012) Lausunnon pääkohdat Arviomuistio tarjoaa hyvän lähtökohdan

Lisätiedot

Finanssivalvonta pyytää lausuntoa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta.

Finanssivalvonta pyytää lausuntoa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta. Organisaation/henkilön nimi: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo / Harri Christensen Ilmoita mikäli lausunto tulee merkitä salaiseksi: salainen/julkinen hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta.

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Ei lausuttavaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Ei lausuttavaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto 1 1 (7) I. Yleistä palautetta Lausunnon antaja Lausunto Finanssivalvonnan kommentti 1. Ei ole Valtiovarainministeriö Ei lausuttavaa Ei lausuttavaa 2. Määräyksiä ja ohjeita pidetään perusteltuina ja kannatettavina

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2016

Määräykset ja ohjeet X/2016 Määräykset ja ohjeet X/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä x.x.2016 Voimaantulopäivä x.x.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuus

Työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuus 1(29) Vakuutusosasto Rajaniemi ARVIOMUISTIO 17.12.2011 Työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuus Tammikuun 7 päivänä vuonna 2007 julkaistussa työeläkekilpailuselvityksessä esitettiin yhtiökohtaisen hoitokustannusosan

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa

Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa Lausunto 1 (7) Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Lausuntopyyntö 5/2012 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa Lausunnon pääkohdat: Yleistä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja Palautelomake 1 (5) Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista 31.12.2016 ja 1.1.2017 Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus

Lisätiedot

TERVETULOA!

TERVETULOA! TERVETULOA! 29.6.2017 1 ILMARINEN JA ETERA AIKOVAT YHDISTYÄ 1.1.2018 Mikko Helander, hallituksen puheenjohtaja, Ilmarinen 2 Vakuutusmaksutulo 4,3 mrd euroa Maksetut eläkkeet 4,6 mrd euroa Vakavaraisuuspääoma

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 1/2016

Määräykset ja ohjeet 1/2016 Määräykset ja ohjeet 1/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä 29.2.2016 Voimaantulopäivä 1.3.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Palautelomake 1 (6) Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit Innova Palvelut Oy: Laskuperusteisiin

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 29.03.2017 EOAK/1047/2017 Asia: LVM/417/03/2013 Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Tunnusluvut ja analyysit

Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 470,2 452,8 458,2 423,6 380,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 454,8 432,0 402,8 370,5 336,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 159,4 169,2

Lisätiedot

Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset

Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset Tuomas Marttila SHV-harjoitustyö (suppea) 12.4.2013 Sisältö Abstract 1 1 Johdanto 2 2 Työeläkeyhtiön asiakashyvitysten määräytyminen 3 2.1 Asiakashyvitysten määräytyminen

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

Viite / Dnro: STM038:00/2013 Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista

Viite / Dnro: STM038:00/2013 Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista Lausunto 1 (5) 4.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriö Viite / Dnro: Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista FINANSSALAN KESKUSLIITTO KANNATTAA

Lisätiedot

Riskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Riskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Riskienhallinta Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Mihin riskienhallintaa tarvitaan? Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on eläkkeensaajien

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen tilanne Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta 7.11.2014 Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärihankkeen tausta Ministeriöön tulee paljon

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 28.9.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Työeläkeyhtiöiden rahoittaman työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

UUSI OSTOTARJOUSKOODI. keskeiset muutokset

UUSI OSTOTARJOUSKOODI. keskeiset muutokset UUSI OSTOTARJOUSKOODI keskeiset muutokset Lähtökohdat Uudistamisen lähtökohtana lainmuutos, joka edellyttää sitoutumista suosituksiin noudata tai selitä periaatteen mukaisesti (AML 11:28 sekä AML 11:9.3

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Parkanon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuuli Tarukannel 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hailuodon kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pirjo Mattila 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Selvitys hoitokustannusosasta, hyvityksistä ja maksutappio-osasta

Selvitys hoitokustannusosasta, hyvityksistä ja maksutappio-osasta Selvitys hoitokustannusosasta, hyvityksistä ja maksutappio-osasta 1 Tiivistelmä Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat marraskuussa 2015 työeläkevakuutusyhtiöiden asiakashyvitysten kohdentamisen vapauttamisesta

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI Lausunto 1 (5) 28.9.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 11.08.2015 STM046:00/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

1. Konserttisali 2. Konserttisalin lämpiö- ja aputilat 3. Taiteilijakahvio

1. Konserttisali 2. Konserttisalin lämpiö- ja aputilat 3. Taiteilijakahvio Salassa pidettävä kohtien 5, 6, 7 ja 8 osalta, JulkL 24 1 mom. 17 ja 20 kohta OSAKASSOPIMUS 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki Y-tunnus 0201256-6 1.2 Yleisradio Oy Radiokatu

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä FINANSSIVALVONTA Lisätietoja

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä  FINANSSIVALVONTA Lisätietoja Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro 4/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2012 Voimaantulopäivä 1.1.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa Kuntaliitto Yleistä KKV:n tulee ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä poistamaan julkisyhteisöjen taloudellisen toiminnan menettely

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hirvensalmen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heli Rummukainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % Liikevaihto,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouni Nummi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot