LAUSUNTO TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUTTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUTTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö PL Valtioneuvosto Viite: STM/4585/2011 LAUSUNTO TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄKILPAILUN TOIMIVUUTTA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt sidosryhmiltä lausuntoa työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuutta koskevasta arviomuistiosta. Finanssialan keskusliitto (FK) esittää lausuntonaan seuraavaa. Toteamme lisäksi, että FK:n jäsenenä olevat työeläkevakuutusyhtiöt esittävät lausunnoissaan omia näkökohtiaan arviomuistiosta. Sosiaali- ja terveysministeriön laatima arviomuistio on laadittu kokonaisuutena arvioiden onnistuneesti. Laaja-alaisesta ja vaativasta asiakokonaisuudesta on pystytty muodostamaan selkeä kokonaiskuva ja johtopäätökset ovat pääpiirteissään oikeansuuntaisia. Arviomuistio toimii siten näkemyksemme mukaan hyvänä lähtökohtana jatkovalmistelulle. Yleisiä taustanäkökohtia ministeriön muistioon Työeläkejärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, joka toteuttaa hajautetulla hallintomallilla laissa määritettyä eläketurvaa. On tärkeää huomata, että tähän lakisääteiseen eläketurvaan liittyy muun muassa seuraavia elementtejä: - toimilupasääntely kieltää työeläkeyhtiöitä harjoittamasta muuta kuin laissa säädettyä lakisääteistä eläkevakuutusliikettä (ja siihen suoranaisesti liittyvää jälleenvakuutusliikettä), - eläketurvan osalta on painotettu turvallista ja etuusperusteista mallia, jossa kaikille vakuutetuille taataan samoilla perusteilla määritelty turva, ja - eläketurvan rahoituksessa tukeudutaan huomattavan suurelta osin jakojärjestelmään, sekä - työeläkeyhtiöitä koskeva voitonjaonrajoite rajoittaa voimakkaasti alalle tulon halukkuutta. Edellä mainitun lisäksi voimassa olevan lain tulkintaan liittyy eräs keskeinen lakisääteisen eläketurvan elementti. Tähän asti ministeriön tulkinnan mukaan voimassa oleva laki ei juurikaan salli vahvistettavan yhtiökohtaisia eroja vakuutusmaksujen laskuperusteisiin. Nämä seikat merkitsevät, että työeläkekilpailussa on pidettävä voimassa monia tärkeitä työeläketoimintaa koskevia reunaehtoja. Erityisesti tämä tarkoittaa, että kaikkia täysin vapaan kilpailun elementtejä ei voida työeläkekilpailussa toteuttaa: kilpailu onkin itsetarkoituksellisuuden sijasta nähtävä tekijänä, jota käytetään tehostamaan työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden toteutumista ja eläkevarojen tehokasta käyttöä. 1

2 Yhtiökohtainen työeläkemaksun hoitokustannusosa työeläkevakuutusyhtiöiden välisen kilpailun lisääjänä 1. Katsotteko, että arviomuistio sisältää asiavirheitä? Mikäli sisältää, kuvailkaa virheet ja niiden vaikutukset Arviomuistio ei sisällä olennaisia asiavirheitä. Tekstissä asiat on kuitenkin esitetty tiiviisti ja osin tulkinnanvaraisesti, jolloin toteamukset antavat mahdollisuuden erilaisille johtopäätöksille ja ne saattavat johtaa väärinkäsityksiin. Osaan tällaisia viitataan seuraavassa mutta kaikkia tällaisia kohtia emme lausunnossamme mainitse. Muistion sivulla 11 viitataan siihen, että Teoriassa kuitenkin jokaisen työeläkevakuutusyhtiön on tällä hetkellä tarkoituksenmukaista tavoitella hoitokustannusosan optimoimiseksi sellaista vakuutuskantaa, joka koostuisi vain palkkasummaltaan suuremmista vakuutuksista. Tässä yhteydessä on todettava, että yhteisten hoitokustannusosan laskuperusteiden rakenteiden valmistelussa (vuonna 2006) hoitokustannustariffille asetettiin tavoitteet, joilla pyrittiin minimoimaan muistiossa mainitun optimoinnin mahdollisuutta. Yksittäisenä muuhun kuin työeläkevakuuttamiseen liittyvänä kommenttina toteaisimme, että toisin kuin sivulla 6 mainitusta tekstistä voisi päätellä, nykyisin tapaturma- ja liikennevakuutusmaksun hinnoittelu on yhtiökohtaista ja vapautettua. Sitä kuitenkin koskee kohtuusperiaate, joka tarkoittaa, että hinnoittelun tulee olla vakuutuskohtaisesti oikea ja että asiakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Tämä toteutuu yhtiöittäin erillisillä perusteilla. Muistion sivulla 18 esitetty vaatimus siitä, että samanlaisia vakuutusasiakkaita tulisi kohdella samalla tavoin, on perusteltu hoitokustannusosa-asiassa edellyttäen, että sen ymmärretään tarkoittavan asiakkaiden kohtelua samassa työeläkeyhtiössä. 2. Katsotteko, että arviomuistio tarjoaa oikeansuuntaisen lähtökohdan ja peruslinjauksen asian läpikäymiseen? Mikäli ette katso, kuvailkaa ne seikat, joihin tulisi keskittyä Yleisiä näkökohtia FK katsoo, että työeläkejärjestelmän keskeinen tehtävä on toteuttaa laissa määriteltyä eläketurvaa yhteiset eläkevarat parhaalla mahdollisella tavalla turvaten. Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on korostettu tasavertaisuutta, ts. kaikille vakuutetuille turvataan lain mukaisesti kohtuulliseksi katsottu eläketurva. Tämä rajaus merkitsee, että työeläkejärjestelmän kilpailulle asetetaan rajoja. Kaikkia sinänsä kilpailua lisääviä toimia ei näin ollen tule ottaa käyttöön vaan kilpailulta etsitään nimenomaan tukea ja tehostusta valitun eläkeratkaisun toteuttamiselle. Muistion sivulla 4 todetaan, että Toimiva kilpailu ei siis ole sosiaaliturvan toimeenpanon itsetarkoitus, mutta se vähentää tehokkuustappioita ja tukee järjestelmän kestävyyttä tukevien palveluiden kehittämistä sekä toisaalta ehkäisee työeläkejärjestelmä keskeisten sosiaaliturvaelementtien hyväksikäyttöä epäasiallisina kilpailukeinoina. Jo edellä todetun lisäksi on huomattava järjestelmän ominaisuuksiin kuuluvan se, että pääosan turvasta kustantaa työnantaja, joka 2

3 myös tekee valinnan vakuutusvaihtoehdosta. Palvelun viimekätisenä saajana on kuitenkin kolmas osapuoli eli vakuutettu (työntekijä tai eläkkeensaaja). Mikäli yhtiökohtaisiin hoitokustannusosiin siirrytään, on tärkeää, että vakuutettujen ja eläkkeensaajien palvelu turvataan. Vakuutusalan aloitteita Muistion yleisessä osiossa sivujen 5 ja 6 taitteessa todetaan yhtiökohtaisen hoitokustannusperusteen käyttöönoton tarkoittavan sitä, että yhtiöille olisi mahdollista vahvistaa yhtiökohtaiset, laskuperusteiksi kutsutut toimintaehdot, sen sijaan, että yhtiöt yhdessä valmistelevat ja hakevat kaikkia yhdessä koskevan laskuperusteen. Tämän osalta haluamme korostaa, että yhtiöillä on ollut halua liikkua yhtiökohtaisuuden suuntaan ja rajoittaa yhteistyötä, mutta lainsäädännön (TyEL 167 ja 172 ) on katsottu toistaiseksi estävän tämän. Tosin arviomuistiossa sivulla 17 todetaan, että voimassa oleva lainsäädäntö ei menettelyä lähtökohtaisesti kiellä. Vakuutusala on ollut asiassa kahdesti aloitteellinen. Yhtiöt ovat esittäneet ministeriölle vuonna 2008 kannanoton (LIITE 1), jossa on esitetty mahdollisuutta yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin muuttamalla voimassa olevaa lakia. Tätä ennen vuonna 2006 vakuutusala teki ministeriölle esityksen siitä, että hyvitysten jakaminen maksujen ja rahastojen suhteen muutettaisiin yhtiökohtaiseksi samalla, kun hyvityssiirron kokonaismäärään lisättiin puolet hoitokustannusylijäämästä. Tuolloin ministeriö katsoi, ettei se voi sallia tällaista laskuperustemuutosta voimassa olevan lain puitteissa. Muun muassa tämä seikka on johtanut vakuutusalan vuoden 2008 kannanottoon. Sittemmin hallitusohjelmaan on kirjattu työeläkekilpailua koskevat lausumat, joihin perustuen sosiaali- ja terveysministeriö on käsityksemme mukaan laatinut nyt käsillä olevan arviomuistion työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuudesta. 3. Miten yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöön pitäisi siirtyä? Esittäkää perusteltu näkemyksenne ehdotuksesta ja sen reunaehdoista Muistion sivulta 5 alkavassa osassa käsitellään yhtiökohtaista hoitokustannusosaa sekä mahdollisen maksuylijäämän palautusta. Muistio on oikeassa siinä, että mekanismin läpinäkyvyyttä ja kohdentumista ei voida pitää parhaana mahdollisena (tämä todetaan oikein muistion sivulla 10). Kannatamme muistion ajatusta siirtyä hoitokustannusosassa yhtiökohtaisuuteen edellyttäen, että seuraavat reunaehdot toteutuvat: 1) samalla hyvitysten osittamisessa asiakkaiden kesken tulee siirtyä yhtiökohtaisuuteen, 2) pienten vakuutusten maksun tasaaminen säilyy ja 3) jatkovalmistelussa selvitetään huolellisesti mallien olennaiset vaikutukset. Viittaamme tältä osin vuoden 2008 aloitteeseemme (LIITE 1), jossa todetaan seuraavaa: Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että pienten vakuutusten maksun muotoutuminen kohtuuttoman suureksi tulee estää sillä, että tasausjärjestelmä tasaa edelleen näiden vakuutusmaksua. Tältä osin laskuperusteiden on oltava yhteiset. Yhtiöt katsovat kuitenkin, että tähän liittyvälle maksuperusteelle on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia malleja. Muilta osin yhtiöt katsovat, että hoitokustannusosan tulee perustua yhtiökohtaiseen laskuperusteeseen. Tästä poiketen Etera katsoo, johtuen sen 3

4 vakuutuskannan erilaisuudesta, että hoitokustannusosan tulee perustua yhteiseen laskuperusteeseen tätä laajemmin. Mikäli hyvitysten osittamisessa mennään yhtiökohtaisuuteen, hyvitysten enimmäismäärää on syytä edelleen rajoittaa yhteisellä perusteella vakuutettujen etujen turvaamiseksi. Kohtuullisuusperiaate tulee säilyttää yleisenä periaatteena, mutta hyvitysten jaon lähtökohtana tulee kuitenkin olla erityisesti, että sitä tarkastellaan työeläkelaitosten kilpailun edistämisen lähtökohdasta. Hyvitykset tulisi silloin voida osittaa asiakkaiden kesken yhtiön vahvistaman hyvitys- tai ylijäämänjakopolitiikan mukaisesti. Viitaten edellä mainitsemaamme kohtaan 3, katsomme seuraavien elementtien olevan keskeisiä jatkovalmistelussa: a. Palveluiden turvaaminen. Kuten edellä kysymyksen 2 yhteydessä on jo todettu, katsomme, että vakuutettujen, vakuutuksenottajien ja eläkkeensaajien asianmukainen palvelu on turvattava. Kuitenkin on huomioitava, että voimassa oleva lainsäädäntö, mm. TyEL ja hallintolaki, asettaa oikeusturvan toteutumiselle ja hyvälle hallinnolle jo nyt selkeät kriteerit. Käytännössä työnantajat pitävät myös työntekijöidensä saamaa palvelutasoa kilpailutekijänä kiristyvillä työntekijöiden markkinoilla. Tämä on omiaan vaikuttamaan työeläkeyhtiöiden tarjoaman palvelun sisältöön. b. Muutosten vaikutukset yhtiöiden kustannuksiin. Yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan siirtyminen edellyttää hoitojärjestelmän muutostarpeita (esimerkiksi it-järjestelmän muuttaminen mm. vuosilaskentojen osalta ja maksuosan hallinnoinnin uudet käytännöt), mistä syntyy yhtiöille kustannuksia.. c. Yhtiökohtaisen hoitokustannusosan mitoittaminen. Yhtiökohtaisen hoitokustannusosan asiallinen ja asianmukainen käyttö tulisi varmistaa mm. ratkaisemalla yhtiökohtaisen hoitokustannusosan mitoittamisen reunaehdot, hoitokustannusylijäämän tai alijäämän käsittely, ja asiakashankinnan pelisäännöt. d. Laskuperusteiden julkisuus. Kuten olemme vuoden 2008 kannanotossamme esittäneet, laskuperusteet vaativat edelleen sosiaali- ja terveysministeriön ennakkovahvistuksen ja läpinäkyvyyden toteutuminen edellyttää laskuperusteiden julkisuutta. Näkisimme, että laskuperusteiden valmisteluprosessin kannalta mahdollinen yhtiökohtaisuuteen siirtyminen selkiyttäisi merkittävästi nykyisin vaikeaa neuvottelu- ja hakuprosessia. Lisäksi pidämme voimassa olevan sääntelyn muuttamisen kautta tapahtuvaa järjestelmän uudistamista hallitsemattomien yhtiökohtaisten ratkaisujen sijasta myönteisenä tapana edistää sitä, että yhtiökohtaisuuteen siirryttäisiin hallitusti. 4. Katsotteko, että yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöönotto edistäisi kilpailua ja siten tehokkuutta lakisääteisen tehtävän hoidossa työeläkealalla? Perustelkaa kantanne Muistion sivulla 3 todetaan: Kilpailun keskeisin tehtävä on saada hajautetusta toimeenpanomallista kaikki mahdollinen tehokkuus irti. Tämä säästää oletettavasti vakuutuksenottajien ja vakuutettujen varoja sekä parantaa palvelua ja eläketurvan tasoa. Yhdymme tähän toteamukseen. Kilpailulla 4

5 tavoitellaan yleisesti resurssien optimaalista allokoitumista, jolloin asiakas hyötyy voidessaan valita itselleen parhaiten sopivan palveluntarjoajan. Työeläkejärjestelmässä erityisesti johtuen sen voimakkaasta tukeutumisesta jakojärjestelmään ei ole mahdollista purkaa sääntelyä radikaalisti. Kun näin on, tulee etsiä ne elementit, joissa vapaampi kilpailu on mahdollista. Toimivan kilpailun on tarkoitettava sitä, että vakuutuksenottajat voivat siirtyä parhaimmaksi kokemaansa työeläkevakuutusyhtiöön edellyttäen kuitenkin, että tämä johtaa toimeenpanokustannusten kokonaissäästöihin ja ettei tämä vaaranna eläkejärjestelmän kokonaistehokkuutta. Kilpailuelementtien ei kuitenkaan tule olla liian yksiulotteisia, koska tällöin erilaistuminen ei ole mahdollista. Työeläkeyhtiöiden tuleekin voida valita toisistaan poikkeavia ratkaisuja myös muulta osin kuin vain hoitokustannusosassa. Näkemyksemme mukaan osana kilpailun tehostamista tulisi pohtia myös, minkälaisilla tunnusluvuilla yhtiöitä voitaisiin verrata toisiinsa. Toimivien tunnuslukujen löytäminen edistäisi järjestelmän läpinäkyvyyttä, kilpailua ja tehokkuutta. 5. Katsotteko, että yhtiökohtainen hoitokustannusosa olisi sopimaton tai vaarantaisi nykyisen työeläkejärjestelmän eli vakuutettujen, vakuutuksenottajien ja eläkeläisten edut? Perustelkaa kantanne Mikäli yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan liittyvät reunaehdot on asianmukaisesti tutkittu ja ratkaistu edellä kuvatulla tavalla, on mahdollista toteuttaa sekä yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan siirtyminen että työeläkejärjestelmän etujen huomioiminen ilman ristiriitoja näiden kahden tavoitteen välillä. 6. Katsotteko, että yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöönotto olisi muutoin ristiriidassa työeläkejärjestelmän toimivuuden kanssa? Mikäli vastaatte kysymykseen myöntävästi, kuvailkaa ristiriita ja sen vaikutukset Emme katso, mikäli yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan liittyvät reunaehdot on asianmukaisesti tutkittu ja ratkaistu edellä kuvatulla tavalla. 7. Mitä muita seuraamuksia yhtiökohtaisella hoitokustannusperusteella voisi mielestänne olla? Perustelkaa kantanne Viittaamme tältä osin edellä oleviin vastauksiin. 8. Miten varmistettaisiin se, että muutos kohtelisi niin suuria kuin pieniä asiakkaita tasapuolisesti? Nykytekniikassa on katsottu tarpeelliseksi, että pienien asiakkaiden työeläkevakuutusmaksu ei nouse hoitokustannuskulujen vuoksi kohtuuttoman korkeaksi. Myös vakuutusalan kannanotossa vuodelta 2008 viitataan siihen, että tätä asiaa tulee tarkastella myös siirryttäessä yhtiökohtaiseen hoitokustannusosaan: Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että pienten vakuutusten maksun muotoutuminen kohtuuttoman suureksi tulee estää sillä, että tasausjärjestelmä tasaa edelleen näiden vakuutusmaksua. Tältä osin laskuperusteiden on oltava yhteiset. Yhtiöt katsovat kuitenkin, että tähän liittyvälle maksuperusteelle 5

6 on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia malleja. Muilta osin yhtiöt katsovat, että hoitokustannusosan tulee perustua yhtiökohtaiseen laskuperusteeseen. Tästä poiketen Etera katsoo, johtuen sen vakuutuskannan erilaisuudesta, että hoitokustannusosan tulee perustua yhteiseen laskuperusteeseen tätä laajemmin. On syytä myös varmistaa, että uudistus ei pelkästään luo uusia kannustimia isoista yrityksistä käytävään kilpailuun Työkyvyn ylläpito ja työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteet Muistion työkyvyn ylläpitoon tähtäävän toiminnan kuvauksessa todetaan hyvin itse toiminnan tärkeys. Siksi on tärkeää, että siihen liittyvää sääntelyä täsmennetään, jotta toiminnan asianmukaiselle jatkamiselle on hyvät edellytykset. Tämän osalta yhdymme muistion sivun 22 toisen kappaleen päätelmiin. 1. Katsotteko, että arviomuistio ei sisällä asiavirheitä? Mikäli sisältää, kuvailkaa virheet ja niiden vaikutukset Arviomuistio ei sisällä olennaisia asiavirheitä. Tekstissä asiat on kuitenkin esitetty tiiviisti ja osin tulkinnanvaraisesti, jolloin toteamukset antavat mahdollisuuden erilaisille johtopäätöksille ja ne saattavat johtaa väärinkäsityksiin. Osaan tällaisia viitataan jatkossa, mutta kaikkia tällaisia kohtia ei mahdollisesti seuraavassa tule mainittua. Sivulla 25 esitetään että työkyvyttömyysriskin hallintaosasta on säädelty laskuperusteilla, vaikka tosiasiassa vain sen määrä on säädelty laskuperusteessa. Määräykset siitä, mitä kuluja työkyvyttömyysriskin hallintaosalla voidaan kattaa ja kirjaamismääräykset annetaan FIVA:n määräyksissä. 2. Katsotteko, että arviomuistio tarjoaa oikeansuuntaisen lähtökohdan asian läpikäymiseen? Mikäli ette katso, kuvailkaa ne seikat joihin tulisi keskittyä Yleisiä näkökohtia Järjestelmän ensisijaisena tavoitteena on alentaa työkyvyttömyyseläkemenoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarkoituksenmukaisinta on, että varoja kerätään mahdollisimman laajasti vakuutuksenottajilta ( poolausperiaatteella ) ja tämän jälkeen varojen käyttö kohdennetaan mahdollisimman läpinäkyvästi ja tasapuolisesti siten, että varojen käytöllä saavutetaan parhain mahdollinen tulos niin työeläkejärjestelmän kuin asiakkaiden työkyvyn ylläpidon kannalta. Katsomme tämän periaatteen säilyttämisen keskeisenä pohdittaessa sitä, miten työkyvyn ylläpitoa koskevaa sääntelyä tulisi kehittää. Työkyvyn ylläpitoon tarkoitettujen varojen käytöstä Muistion sivulla 24 kysytään, muodostuuko vakuutettujen työkyvyn ylläpitoon tarkoitettujen varojen tosiasialliseksi käyttötarkoitukseksi asiakashankinta ja asiakkuuksien säilyttäminen, vai aito työhyvinvoinnin edistäminen. Mikäli varat eivät kohdistu työhyvinvoinnin edistämiseen, niin voidaan selkeästi todeta, että koko toiminnan perustelu raukeaa tyhjiin. Kun otetaan huomioon asian tärkeä 6

7 merkitys työeläkejärjestelmän kannalta, on syytä varmistaa, että varat kohdistuvat oikein ja että varat käytetään nimenomaan toimiin, jotka tosiasiallisesti vaikuttavat työntekijöiden työssä jatkamiseen ja siten tavoitteeseen eläkkeellesiirtymisen myöhentymisestä. Työkyvyttömyyseläkemenojen kasvun hillitsemistä ja työkykyä ylläpitäviä toimia edistää parhaiten nykyisen kaltainen järjestelmä edellyttäen, että toiminta on läpinäkyvää ja että kerätyt varat ja niihin liittyvät palvelut kohdistetaan oikein. Näkemyksemme mukaan työeläkejärjestelmän on perusteltua toimia työkyvyn ylläpidon alueella, koska sillä syntyy toimintansa myötä kokemusta työkyvyttömyysriskin torjumiseen tähtäävästä toiminnasta ja sen tehokkuudesta. Tässä mielessä työeläkeyhtiö voi kustannustehokkaasti siirtää parhaita käytäntöjä asiakasyhtiöstä toiseen. Työeläkevakuutusyhtiöille muodostuu toimintansa kautta myös paras käsitys palveluiden asianmukaisesta kohdistamisesta eli siitä, minkälaista palvelua on kulloinkin tarpeellista tarjota eri asiakkaille. Asiaa tarkasteltaessa on myös otettava huomioon, että käytännössä työeläkejärjestelmän roolin tulisi lähinnä olla ensisijaisesti suunnitelmallisten toimien käynnistämistä ja koordinoimista päävastuun työhyvinvointitoimista ollessa asiakkaalla itsellään ja työterveyshuollolla. Kilpailusta työkyvyn ylläpitotoiminnassa Muistion sivulla 26 todetaan, että työkyvyn ylläpitoa koskeva toiminta on sellaista sosiaaliturvan ydinaluetta, jonka voi katsoa kuuluvan työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnan tarkoitukseen mutta jolla sen sosiaaliturvaluonteesta huolimatta voidaan kilpailla. Toteamme lisäksi, että asian arvioinnissa on otettava huomioon se, että työkyvyn ylläpidon palveluja tarjoavat myös yksityiset palvelujen tarjoajat työeläkeyhtiöiden lisäksi. Tämä seikka on huomioitava, arvioitaessa sitä, miten työkyvyn ylläpitoa koskevia säännöksiä tulisi kehittää jatkossa. Sääntelyn on oltava sellaista, että se mahdollistaa muun muassa työeläkeyhtiöiden kehittää palvelujaan asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti. 3. Katsotteko, että työhyvinvointipalveluiden tarkempi sääntely edistäisi kilpailua työeläkealalla? Perustelkaa kantanne Muistion sivujen 25 ja 26 taitteessa pohditaan työttömyysriskin hallintaosan sääntelyn oikeaa paikkaa. Katsomme, että itse työkyvyttömyysriskin hallintaosan tason sääntely kuuluu laskuperusteisiin ja on osa maksutasoa koskevaa kolmikantaisesti sovittavaa päätöstä. On merkillepantavaa, että työmarkkinajärjestöillä on tässä asiassa erityinen rooli sen määrittämiseksi, kuinka paljon varoja tähän toimintaan halutaan panostaa. Tämä periaate on syytä säilyttää jatkossakin, mutta laskuperusteiden valmisteluun liittyvää prosessia on kuitenkin kehitettävä. Sen sijaan työkyvyn ylläpitoon tähtäävän muut toiminnan reunaehdot eivät kuulu laskuperusteisiin. Muistion sivulla 27 katsotaan, että Edellä mainitun johdosta pitäisi siis 1) määritellä uudelleen se, mihin tyhy-rahaa voidaan käyttää / säädellä käyttötarkoituksen rajaus ja 2) tyhy-rahan hallintaosa ei saisi ylittyä asiakaspanostuksissa. Ylittäminen rasittaisi tietyllä monikerralla asiakashyvityksiä. Kannatamme edellä kohdassa 1 mainittua, kuten jäljempänä kysymyksen 4 yhteydessä toteamme. Sen sijaan kohdassa 2 esitetyn sanktiomallin hyviä ja huonoja puolia olisi syytä tarkastella myös tässä lausunnossa tuonnempana luonnehdittujen vaihtoehtojen rinnalla. 7

8 Katsomme, että varsinaisena ongelmana asiassa on tasoitusmäärän käyttäminen työkyvyn ylläpitotoimintaan. Käytännössä nimittäin tasoitusmäärää ei tule voida purkaa yhtiön harkinnassa olevalla tavalla. Jatkotyössä on keskeistä selvittää, miten tyhy-rahan asiallinen käyttö turvataan ja estetään vastaavasti rahan kohtuuton käyttö esimerkiksi asiakashankinnassa. 4. Kuvailkaa perusteellisesti sitä, millaista sääntelyä ja sääntelyratkaisuja tulisi edistää Kuten edellä kysymyksen 3 yhteydessä toteamme, työkyvyttömyysriskin hallintaosan tason määrittely kuuluu laskuperusteisiin. Lain tasolla voitaisiin sen sijaan periaatteellisella tasolla säätää työkyvyn ylläpitoon tähtäävästä toiminnasta, asiakkaiden oikeudenmukaisesta ja tasavertaisesta kohtelusta ja varojen ja palveluiden käytön reunaehdoista, joiden puitteissa yhtiöiden tulisi käytännössä toimia. Laissa tulisi siten määrittää, mitä työhyvinvointipalvelujen tarjoamisella tarkoitettaisiin, mutta ei siitä, miten työhyvinvointipalveluita käytännössä toteutettaisiin. Työeläkeyhtiöille tulisi jäädä päätäntävalta siitä, miten toimintaa käytännössä harjoitetaan ottaen huomioon laissa säädetyt periaatteet. On tärkeää, että sääntely jättää sijaa kilpailulle, jolla saadaan aikaan toimivimmat ratkaisut eri yrityskokoluokissa. Näin saavutettaisiin kokonaisuutena arvioiden paras lopputulos työeläkejärjestelmän kannalta. Lakitasolla TyEL:ssä voitaisiin käsitellä esimerkiksi seuraavia seikkoja: - määrittää, mitä työkyvyttömyysriskiä vähentävällä toiminnalla tarkoitetaan ja toiminnan tavoitteet; - säätää työeläkeyhtiöiden oikeudesta ja velvollisuudesta harjoittaa määritelmän mukaista työkyvyttömyysriskiä vähentävää ennaltaehkäisevää toimintaa; - määrittää toiminnan ja siihen kohdistettujen varojen ja palveluiden käytön reunaehdot siten, että asiakkaiden kohtelu on oikeudenmukaista ja tasavertaista tavalla, joka yhtiön omien arvioiden mukaan tuottaa yhtiön vakuutuskannan piirissä parhaat tulokset. Arviomuistiossa ei ole pohdittu työhyvinvointitoiminnan rahoitusvaihtoehtoja. Katsommekin, että jatkovalmistelussa olisi syytä tutkia myös vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja niiden seuraamuksia mm. vakuutusmaksuihin. Tällaisia vaihtoehtoisia malleja ovat esimerkiksi seuraavat: 1) nykymuotoinen toiminta sillä muutoksella, että mahdollinen ylite katetaan tasoitusmäärän sijasta liikekuluista, 2) siirrytään kokonaan siihen, että varat peritään osana yhtiökohtaista hoitokustannusosaa ja kulutkin ovat silloin luonnostaan liikekuluja, tai 3) kustannukset sinänsä sisällytetään liikekuluihin, mutta (työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukulujen tapaan) vakuutusmaksun työkyvyttömyysosaan sisältyvä työkyvyttömyysriskin hallintaosa siirretään yhtiön hoitokustannustuloon, jolla katetaan liikekulut. Mallit 1) ja 3) johtavat samaan lopputulokseen, jossa työkyvyttömyysriskinhallintaosan tulojen ja menojen erotus katetaan hoitokustannusylijäämällä ja tehokkuustavoitteet luonnollisesti johtavat yhtiöt vartioimaan varojen käyttöä. Malli 2) voi johtaa ainakin osin palvelukohtaiseen hinnoitteluun. Eri rahoitusvaihtoehtoja arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon yhtiökohtaisia laskuperusteita koskevat mahdolliset ratkaisut siten, että hoitokustannuksia, asiakashyvityksiä ja työhyvinvointitoimintaa koskeva sääntely johtaa tasapainoiseen kokonaisuuteen. 8

9 Finanssivalvonnan voimassa olevan kannanoton ( , Dnro 1/401/2005) mukaisesti työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava yhtiön hallituksen hyväksymät kirjalliset ohjeet yhtiön ja vakuutuksenottajien välisissä liiketoimissa ja sopimussuhteissa noudatettavista periaatteista. Katsomme, että vallitseva oikeustila voitaisiin vahvistaa lakitasoisella sääntelyllä siten, että laissa säädettäisiin hallitukselle velvollisuus vahvistaa kirjalliset työhyvinvointitoiminnan periaatteet. Lisäksi näemme eduksi sen, että nykyisen käytännön mukaisesti työeläkeyhtiöt tekevät sopimukset ja suunnitelmat asiakkaiden kanssa työhyvinvointitoiminnasta. 5. Katsotteko, että työhyvinvointipalveluiden tarkempi sääntely olisi liian byrokraattinen tapa ratkaista asia? Perustelkaa kantanne Viittaamme edellä kysymysten 3 ja 4 kohdalla todettuun. 6. Katsotteko, että työhyvinvointipalveluiden tarkempi sääntely olisi muutoin ristiriidassa työeläkejärjestelmän toimivuuden kanssa? Mikäli vastaatte kysymykseen myöntävästi, kuvalkaa ristiriita ja sen vaikutukset. Emme katso. Muistion sivulla 27 pohditaan työkykytoiminnan harjoittamista keskitetysti. Katsomme, että muistion johtopäätös hajautetusta hallinnosta on oikea. 7. Kuvailkaa niitä seuraamuksia, joita tarkemmalla sääntelyllä voisi / pitäisi olla Kuten olemme edellä todenneet, työhyvinvointipalvelujen tarjoaminen on tärkeää toimintaa ja se tukee hyvin työeläkejärjestelmän tavoitteita. Siksi myös siihen liittyvää sääntelyä olisi syytä täsmentää, jotta toiminnan asianmukaiselle jatkamiselle on hyvät edellytykset riippumatta siitä, tarkastellaanko toimintaa kansallisesta tai EU-sääntelyn näkökulmista. Suomen jäsenyyssopimuksen liitteessä mainittu kirjaus työeläkeyhtiöiden erityisasemasta on syytä turvata kaikissa yhteyksissä. Myös tässä tarkoituksessa on erityisesti tarpeen, että sääntelyä täsmennetään siten, työeläkeyhtiöiden tarjoamat työhyvinvointipalvelut ovat selvästi osa työeläkeyhtiöiden toimiluvan piiriin kuuluvaa toimintaa. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO 9

10 Muistio Työeläkevakuutusyhtiöiden laskuperusteiden yhtiökohtaisuus TELA:n vakuutusyhtiöasiain toimikunta ja FK:n työeläkevakuutuksen johtokunta ovat selvittäneet mahdollisuuksia saada aikaan suurempaa yhtiökohtaisuutta työeläkevakuutuksen laskuperusteisiin. Käsittelyn pohjalta on laadittu seuraava yhteenveto työn tuloksesta saatettavaksi viranomaisten ja sidosryhmien tietoon ja toimenpiteitä varten. Keskeiset tulokset ovat seuraavat: työeläkevakuutusyhtiöt suhtautuvat myönteisesti yhtiökohtaisuuden tuomiseen laskuperusteisiin ja katsovat, että tätä kautta yhtiöiden välinen kilpailu voi tehostaa työeläketurvan toimeenpanoa yhtiöiden kesken suoritettu itsearvio osoitti kuitenkin, että työeläkejärjestelmän perustehtävän ja sen rahoituksen turvaamisen kannalta valtaosassa laskuperusteita yhdenmukaisuus on edelleen perusteltua työeläkejärjestelmän perustehtävän hoito ei edellytä työeläkemaksun hoitokustannusosan yhdenmukaisuutta, joten sen osalta voitaisiin siirtyä yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin sama koskee laskuperusteita siltä osin kuin niissä säädellään asiakashyvityksiä varten siirrettävän määrän osittamista asiakasyritysten kesken perusteiden yhteisyyttä koskevaa lainkohtaa tulee täsmentää siten, että siitä käy ilmi, miltä osin perusteiden on lakisääteisen eläketurvan hoidon kannalta oltava välttämättä yhteisiä ja miltä osin ne voivat olla yhtiökohtaisia, koska sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että nykylaki liian epätarkkana suhteessa perustuslain vaatimuksiin estää suuremman perusteiden yhtiökohtaisuuden laskuperusteet vaativat edelleen sosiaali- ja terveysministeriön ennakkovahvistuksen ja läpinäkyvyyden toteutuminen edellyttää laskuperusteiden julkisuutta. Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten lakia tulisi muuttaa, jotta ainakin syksyllä 2006 mahdottomaksi osoittautunut hyvityksiin liittyvä uudistus saadaan toteutettua (yhtiökohtainen painotus toisaalta rahaston ja toisaalta maksun käytölle hyvitysten osittamisessa). Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että TyEL:n 169 :ään on mahdollista kirjoittaa yksinkertainen muotoilu, jonka perusteella perustehakemus olisi mahdollista vahvistaa. Työeläkeyhtiöt katsovat, että kohtuullisuusperiaate tulee säilyttää yleisenä periaatteena, mutta hyvitysten jaon lähtökohtana tulee kuitenkin olla erityisesti, että sitä tarkastellaan työeläkelaitosten kilpailun edistämisen lähtökohdasta. Tämän puitteissa ylijäämän osittamiseen voidaan vahvistaa eroja perustuen esimerkiksi kilpailun aiheuttamaan yhtiöiden erilaistumiseen. Hyvitysten osittamisen vapautuessa on mahdotonta vaatia, että päättyneille vakuutuksille tulee jakaa nykyiseen tapaan ns. jälkihyvityksiä. Sen sijaan hyvitysten kokonaismäärän osalta kohtuullisuusperiaatetta ei tarvita, koska lainsäädäntö on jo nykyisellään täsmentänyt työeläkevarojen omistuksen. Työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksen turvaamiseksi hyvitysten kokonaisenimmäismäärä tulee edelleen määritellä yhteisellä laskuperusteella. Työeläkevakuutusyhtiöt katsovat, että pienten vakuutusten maksun muotoutuminen kohtuuttoman suureksi tulee estää sillä, että tasausjärjestelmä tasaa edelleen näiden vakuutusmaksua. Tältä osin laskuperusteiden on oltava yhteiset. Yhtiöt katsovat kuitenkin, että tähän liittyvälle maksuperusteelle on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia malleja. Muilta osin yhtiöt katsovat, että hoitokustannusosan tulee perustua yhtiökohtaiseen laskuperusteeseen. Tästä poiketen Etera katsoo, johtuen sen vakuutuskannan erilaisuudesta, että hoitokustannusosan tulee perustua yhteiseen laskuperusteeseen tätä laajemmin. 1

Finanssivalvonta pyytää lausuntoa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta.

Finanssivalvonta pyytää lausuntoa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta. Organisaation/henkilön nimi: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo / Harri Christensen Ilmoita mikäli lausunto tulee merkitä salaiseksi: salainen/julkinen hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta.

Lisätiedot

Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa

Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa Lausunto 1 (7) Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Lausuntopyyntö 5/2012 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa Lausunnon pääkohdat: Yleistä

Lisätiedot

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Palautelomake 1 (6) Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit Innova Palvelut Oy: Laskuperusteisiin

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja Palautelomake 1 (5) Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista 31.12.2016 ja 1.1.2017 Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 1/2016

Määräykset ja ohjeet 1/2016 Määräykset ja ohjeet 1/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä 29.2.2016 Voimaantulopäivä 1.3.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen tilanne Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta 7.11.2014 Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärihankkeen tausta Ministeriöön tulee paljon

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

Viite / Dnro: STM038:00/2013 Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista

Viite / Dnro: STM038:00/2013 Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista Lausunto 1 (5) 4.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriö Viite / Dnro: Lausuntopyyntö eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain uudistamista selvittäneen työryhmän loppuraportista FINANSSALAN KESKUSLIITTO KANNATTAA

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa Kuntaliitto Yleistä KKV:n tulee ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä poistamaan julkisyhteisöjen taloudellisen toiminnan menettely

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11. maaliskuuta 2003 PE 323.132/2-8 TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos (PE 323.132) Alexander Radwan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Lainsäädännön valmistelun tilanne ja suunnitelmat Pia-Liisa Heiliö STM

Lainsäädännön valmistelun tilanne ja suunnitelmat Pia-Liisa Heiliö STM Lainsäädännön valmistelun tilanne ja suunnitelmat 13.5.2015 Pia-Liisa Heiliö STM Esityksen sisältö Jo toteutunutta lainsäädäntöä Sote-palvelurakenneuudistus vaihtoehtoja ja reunaehtoja Kanta, Kansa ja

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016 1 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE ASIA Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö 8.6.2016, VM057:00/2016 LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL 487 33101 Tampere

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen Eläkevastuurahasto Laki Kansaneläkelaitoksesta 12g Eläkevastuurahasto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

SUOMEN HIPPOS RY:N LAUSUNTO ARPAJAISLAIN JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTOSEHDOTUKSISTA. 3 Rahapelit ja niiden toimeenpanomuotojen määritelmät

SUOMEN HIPPOS RY:N LAUSUNTO ARPAJAISLAIN JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTOSEHDOTUKSISTA. 3 Rahapelit ja niiden toimeenpanomuotojen määritelmät LAUSUNTO 14.4.2016 Viite: SMDno-2015-1557 SUOMEN HIPPOS RY:N LAUSUNTO ARPAJAISLAIN JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTOSEHDOTUKSISTA Suomen Hippos ry esittää lausuntonaan arpajaislakiin liittyviin

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

VILRA-SOPIMUS

VILRA-SOPIMUS VILRA-SOPIMUS Vilra-sopimus, sopimus viimeisen laitoksen periaatteesta johtuvan eläkeselvittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kirkon keskusrahaston ja Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta

Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta KORKEAKOULUJEN OPETUSYHTEISTYÖ Immo Aakkula 8.2.2017 Laki yliopistolain muuttamisesta 7 a Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta Yliopisto voi järjestää kielten ja

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot