XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät , Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä ABSTRAKTIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä ABSTRAKTIT"

Transkriptio

1 XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät , Vaasa HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä ABSTRAKTIT

2 Työryhmä 1. Hallinta, verkostot ja ohjaus päätöksenteossa Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Professori Sirpa Virta, Tampereen yliopisto Työryhmässä on varattu aikaa n. 20 min/ esitys, josta esittäjälle 10 min ja yhteiselle keskustelulle n min. Kunkin esityksen lopussa puheenjohtajat tekevät lyhyen parin minuutin pituisen yhteenvedon. Toisen seminaaripäivän lopuksi käydään yhteinen keskustelu työryhmäesitysten teemoista ja tutkimuksen mahdollisuuksista. Lähetä varsinainen tekstimuotoinen tutkimuspaperisi pdf-muodossa työryhmän vetäjille viimeistään ja ) Työryhmän esitykset Pv. Klo Esittäjä Aihe Vuokko Niiranen & Sirpa Virta Työryhmän aloitus, toimintatavat ja esittäytyminen Kati Lehtonen Valtion hallinnon muutosten heijastumat liikunnan kansalaisjärjestökentässä 2. Liisa Heinämäki Klassinen hallinto ja uudistuva hallinta valtionhallinnossa: sujuva siirtymä vai haparoivia ensiaskeleita. 3. Jani Bergström & Jari Vuori Modeling the icrisis-theory: Analyses of complex decision making environment towards optimal and preventive decision making theory 4. Kari Kuoppala ja työryhmä Kuntauudistuspaketin kompleksisuus haastatteluaineistojen kuvaamana Vuokko Niiranen & Sirpa Virta Toisen seminaaripäivän aloitus ja järjestäytyminen 5. Vesa Huotari & Pirjo Johtajuus uudessa Jukarainen turvallisuusarkkitehtuurissa 6. Juha Halme Maakunnallisen aluebrändäämisen diskursiivinen legitimaatio Vuokko Niiranen & Sirpa Työryhmätyöskentelyn koonta ja Virta sekä työryhmän keskustelu osanottajat

3 Valtion hallinnon muutosten heijastumat liikunnan kansalaisjärjestökentässä Kati Lehtonen LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikunnan kansalaisjärjestöjen ja valtion hallinnon välinen suhde on perustunut taloudellisiin ja poliittisiin sidoksiin 1900-luvun alusta lähtien; tuolloin liikuntajärjestöille maksettiin ensimmäisiä kertoja valtionavustuksia. Vahvojen ja hierarkkisesti muodostuneiden keskusjärjestöjen aikana 1900-luvun alusta 1990-luvun taitteeseen liikuntajärjestöt päättivät korporatiiviseen toimintatapaan nojautuen käytännössä kokonaan rahoituksen kohdentamisesta. Tilanne muuttui oleellisesti luvun alussa, jolloin valtion hallinnossa tapahtuneet muutokset alkoivat määrittää liikunnan kansalaistoiminnan toimintamahdollisuuksia uudella tavalla. Valtion hallinnossa ja 90-lukujen taitteessa tapahtunut muutos eli siirtyminen New Public Management (NPM) -doktriinin mukaiseen johtamismalliin tarkoitti tuottavuuden, tehokkuuden ja tulosvastuun korostamista. Hyvinvointivaltion jatkuva kasvu oli taittunut ja julkishallintoa syytettiin byrokratisoitumisesta ja tehottomuudesta. Liikunnan kansalaistoiminnan kontekstissa tämä tarkoitti sitä, että valtakunnallisten liikuntajärjestöjen rahoituksessa siirryttiin tulosohjaukseen ja valtion myöntämät yleisavustukset tuli käyttää ennalta määriteltyjen tulostavoitteiden mukaan. Taloudellisen kytköksen muuttumisen lisäksi NPM vaikutti liikuntapolitiikan tekemisen tapoihin. Poliittisten päättäjien, virkamiesten ja valtakunnallisten liikuntajärjestöjen roolit ja positiot poliittisina toimijoina muuttuivat. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, valtakunnalliset liikuntajärjestöt ovat uudistaneet rakenteitaan ja toimintatapojaan. Osa keskusjärjestöistä on lakkautettu, ja olemassa olevien toimintoja on supistettu. Uudistuksen tarve on legitimoitu hallitusohjelmassa (2011) ja paineet uudelleen organisoitumiselle ja toimintatapojen muuttamiselle tulevat sekä järjestökentän sisältä että ulkopuolelta. Tässä esityksessä pohditaan sitä, miten valtion hallinnossa tapahtunut siirtyminen New Public Management -doktriinin mukaiseen johtamismalliin on vaikuttanut valtion liikuntahallinnon ja valtakunnallisten liikuntajärjestöjen välisiin suhteisiin ja meneillään olevaan liikuntajärjestökentän rakenteelliseen uudistumiseen.

4 Klassinen hallinto ja uudistuva hallinta valtionhallinnossa: sujuva siirtymä vai haparoivia ensiaskeleita Liisa Heinämäki 1. Valtioneuvoston päätöksenteko Valtionhallinnon päätöksenteossa ministeriöillä on valmistelu- ja esittelyvastuu toimivaltansa alaisissa asioissa (VNOS 37 38). Ministeriöitä johtavat ministerit, jotka toimivat ministeriönsä päällikkönä tai käsittelevät ministeriöiden toimialaan kuuluvia asioita. Ministeriöt toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä asioiden valmistelussa. Yhteistyön järjestämisestä vastaa se ministeriö, jonka toimialaan asia pääosaltaan kuuluu (L 175/2003) Ministeriössä asiat ratkaistaan esittelystä (L175/2003, 25 ). Ministeriöiden päätöksenteko sekä oman toimivallan alaisten asioiden esittely valtioneuvoston päätettäväksi ovat hallinnollisesti organisoituja prosesseja. Virkamiesvastuulla tehtävässä valmistelussa on omat rajauksensa, ja se yleensä erotetaan poliittisesta päätöksenteosta. Kansliapäälliköt vastaavat ministeriön virkamiesvalmistelusta. 2. Määritellyt ja epäviralliset verkostot valtionhallinnossa Valtiosihteerijärjestelmä Pääministeriä ja muuta ministeriä avustamaan voidaan nimittää valtiosihteeri, jonka ministeri voi määrätä toimimaan hänen sijaisenaan asioiden valmisteluun liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. (L173/2003, 6 ). Valtioneuvoston kanslian julkaiseman Ministerin käsikirjan (VNK 2011) mukaan valtiosihteeri toimii ministerin lähimpänä apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Valtiosihteeri on määritelty olemaan esikunta-asemassa suoraan ministerin alainen, ja ministeriöissä kansliapäällikkö toimisi edelleen linjavastuisena ministerin alaisena (HE 142/2004). Valtiosihteereiden rooli esikunta-asemassa ja suhde linjavastuussa toimivaan kansliapäällikköön sekä poliittisesti vastuunalaisena poliittisena johtajana ovat jääneet epäselviksi. (TrVM 2013) Kansliapäällikkökokous Ministeriöiden välisessä yhteistyössä pysyviä yhteistyöelimiä ovat kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokous (VN 2, VNOS 262/2003). Kansliapäällikkökokous on asioiden valmisteluvaiheen yhteistoimintaelin, ei oikeudellisen valmisteluvastuun, esittelijänvastuun tai ratkaisuvastuun alainen toimielin. Kansliapäällikkökokouksissa käsitellyt ratkaisut ovat toimivaltaisten ministeriöiden, eivät kansliapäällikkökokousten vastuulla. Poikkihallinnolliset ministerityöryhmät ja ohjelmapolitiikka Valtioneuvostolla on neljä lakisääteistä pääministerin johtamaa ministerivaliokuntaa. Näiden lisäksi ohjelmapolitiikan myötä hallinnossa ovat vahvistuneet ylisektoriset ministerityöryhmät, joita pm Stubbin hallituksella on yksitoista. Hallituksen istuntoja ja iltakouluja järjestetään säännöllisesti. Ministereiden yhteistyöfoorumit ja niiden käyttö ovat puhuttaneet luvulla, kun arvioitiin että ministeritason yhteistyöfoorumeita oli yli 30 ja ryhmissä ministerin sijaisena toimi yhä useammin avustajia. Tällöin ryhmällä ei ole mahdollisuutta tehdä poliittisia sitoumuksia. (Rossi 2010.)

5 Ministeriöiden yhteistyötä lisäävät virkamiesverkostot Ministeriöt toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä keskenään toimivaltaisen ministeriön johdolla (VNOS 10 3). Keskushallinnon uudistushanke KEHU:n tavoitteena on yhtenäisempi ja koordinoidumpi valtioneuvosto. Valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö ovat tämän hankkeen ja siihen kuuluvien osahankkeiden valmistelun yhteydessä muodostaneet lukuisia virkamiesverkostoja. Samoin hallitusohjelman seurannan ja muun strategisen toiminnan puitteissa on Valtioneuvoston kanslia koordinoimana useita ryhmiä. 3. Klassinen hallinto verkostomaisen hallinnan paineessa Valtiovarainvaliokunta kritisoi vuonna 2013 minitereiden esikunnan kasvua ja korosti, ettei tämä saa hämärtää virkamiesvastuulla tapahtuvaa virkamiesvalmistelua ja valmistelun yhteyttä ministeriin. (VaVM 9/2013) Myös tarkastusvaliokunta on arvioinut poliittisten esikuntien ja virkamiesjohdon välisten suhteiden epäselvyyttä (Trvm 10/2013). Valtion virkamieseettinen toimikunta (VM 2014) suosittaa, että poliittisen roolin ja virkamiesroolin kirkastamiseksi luodaan yhteisiä tilaisuuksia eettisiä käytäntöjä koskevaan vuoropuheluun ministerien, valtiosihteerien, poliittisten erityisavustajien ja johtavien virkamiesten kesken hallituksen aloittaessa toimintansa kevään 2015 vaalien jälkeen. Paperissa tarkastellaan valtionhallinnon toiminnan ja päätöksenteon muutosta verkostomaisen hallinnan lisääntyessä klassisen hallinnon rinnalla. Uudenlaiset valmisteluelimet ja päätöksentekotilanteet haastavat hallinnon prosessit, toimivalta- ja vastuukysymykset. Onko muutos uuteen kulttuuriin hallinnassa, vai ollaanko vasta haparoimassa ensimmäisiä todentuvia muutoksia? Lähteet: Tala, J Lainvalmistelun laatu ja kehittämistarpeet. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset 3/2013 VM Valtion virkamieseettisen toimikunnan raportti. VM 3/2014 VNK Ministerin käsikirja. Valtioneuvoston kanslia. Toukokuu Edita Prima. L173/2003 Laki valtioneuvostosta /175. VNOS. Valtioneuvoston ohjesääntö /262 VaVM 2013 Valtiovarainvaliokunnan mietintö 9/2013 vp TrVM 2013 Tarkastusvaliokunnan mietintö 10/2013. Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2013 valtiopäiville HE 142/2004. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtioneuvostosta annetun lain 6 :n ja valtion virkamieslain 5 :n muuttamisesta

6 Modeling the icrisis-theory: Analyses of complex decision making environment towards optimal and preventive decision making theory Jani Bergström 1 (corresponding author) Jari Vuori 2 Abstract In everyday life people make decisions constantly without considering how the decisions are actually formed. Even, when they face problems or risks, in general people just act. In the world of organizations and management this is luckily different. Decision making is a widely researched area. Organizational science and for example cognitive psychology try to unravel the mysteries of decision-making. In this paper, we will concentrate on scrutinizing decision making from the multidisciplinary perspective by studying the relevant literature of the organizational studies and tying the decision making process to crisis management. In addition, we model the icrisis-theory and the basics of preventive decision making via holistic views of turbulent operational environment decision making as our playground. KEYWORDS: modeling the decision making, preventive decision making, optimal decision making, turbulent operational environment. 1 Ph.D. student, University of Eastern Finland (Kuopio Campus), Department of Social and Health Management. Part of the work was done as a visiting Fulbright Scholar at the Department of Social and Decision Sciences at Carnegie Mellon University, USA. Bergström is responsible of 95 % of the paper and is the creator of the idea of icrisis. Correspondence concerning the article should be addressed to Jani Bergström, Department of Social and Health Management, Kuopio, Finland. 2 Professor, University of Eastern Finland, Finland.The second author. Vuori is mainly responsible of the cohesion of theoretical framing and the literature review.

7 Kuntauudistuspaketin kompleksisuus haastatteluaineistojen kuvaamana Tutkimusryhmä: Kari Kuoppala, Jari Stenvall, Antti Syväjärvi, Hanna Vakkala ja Petri Virtanen Kuntauudistusta voi pitää käytännön esimerkkinä sekä kompleksisesta että pirullisesta julkisen hallinnon prosessista. Tutkimusryhmämme toteuttaa kuntauudistukseen kuuluvan reformipaketin (kuntarakenneuudistus, kuntien tehtävien arviointi, metropoliuudistus, SOTE-uudistus, kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistus) valmisteluvaiheen arviointia Kuntaliiton kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta. Painopiste arvioinnissa on neljällä hankkeella, jotka ovat ensiksi mainittuina yllä olevassa luettelossa. Keräämme tietoa sekä valtionhallinnon ohjauksen näkökulmasta että uudistuksen kohteena olevan kuntasektorin näkökulmasta. Työryhmässä on tarkoitus esitellä alustavia tuloksia hankkeen haastatteluaineistosta. Mitkä ovat ohjaavan valtionhallinnon näkökulmat uudistusprosessin eri käänteisiin? Miltä uudistus näyttää kuntasektorin näkökulmasta? Keskeiset valmisteluprosessin toimijat valtiohallinnossa löytyvät valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Valtionhallinnon ohjausnäkökulmaa on haettu myös uudistusprosessiin osallistuneiden muiden ministeriöiden (ympäristö-, liikenne-, opetus- ja kulttuuri- sekä työ- ja elinkeino-) virkamiehiä haastattelemalla. Kuntien näkemyksiä on kartoitettu muun muassa kuntauudistuksen seurantaryhmän ja kuntajohtajien yhdistyksen sekä Suomen kuntaliiton edustajia haastattelemalla. Aineistoa kerätään arvioinnin pohjaksi myös kuntiin suunnattavan kyselyn avulla. Tämän aineiston analyysikäyttö ei kuitenkaan ole varmaa vielä marraskuun lopulla. Hanke on aloitettu syyskuun alussa tänä vuonna. Haastatteluissa käytettyjä teemoja ovat eri uudistusprosessien yleinen kuvaus pääpiirteittäin valmisteluvaiheen osalta (tavoitteet, resursointi, tiedon käyttö, valmistelun seuranta), uudistusprosessien ilmapiiri ja vuorovaikutus, prosesseihin sisältyvien ongelmien ratkaisutavat ja käytänteet, valmistelua edistäneet ja jarruttaneet tekijät sekä uudistusprosessien valmistelun arviointi tulevaisuutta ajatellen.

8 Johtajuus uudessa turvallisuusarkkitehtuurissa Tutkimussuunnitelma Vesa Huotari Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulu Julkisen talouden ongelmat edellyttävät uudelleenajattelua poliisipalveluiden järjestämisessä. Uudenlaiset julkisten palveluiden tuotantomuodot ovat tuoneet yksityistämisen vaihtoehdoiksi myös kumppanuudet ja kanssatuottajuudet. Poliittisen järjestelmän kriisi on puolestaan kyseenalaistanut julkisen palvelutuotannon ohjausjärjestelmän toimivuuden. Muutos on tapahtunut niin nopeasti, että niin julkinen palvelukoneisto, toimijoiden käytännön valmiudet kuin teoreettiset käsitteet, joilla ymmärtää uutta tilannetta, ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on päivittää tätä ymmärrystä sisäisen turvallisuuden alueella. Se kuvaa erilaisia malleja, joita on luotu ja löydetty kansalaisten turvallisuustarpeisiin vastaamisessa. Tarkastelu kärki kohdistuu johtajuuteen tässä uudessa yhteydessä. Mitä muutos tarkoittaa poliisin johtamisvaatimusten näkökulmasta? Lähtökohtana on olettamus, että poliisin johtaminen ja johtajuus uudessa turvallisuusarkkitehtuurissa määrittävät vastavuoroisesti toisiaan. Tutkimus rakentuu vertailevan poliisitutkimuksen kehyksessä ja avoimen tutkimusarkkitehtuurin idealle. Perusaineistona toimivat johtajuuden kuvaukset kansallisissa turvallisuusarkkitehtuureissa. Tavoitteena on muotoilla kansainvälisesti ja teoreettisesti kiinnostava sekä empiirisesti relevantti tutkimusasetelma, luoda alustava teoreettinen viitekehys, avata se yhteiskehittelylle, saattaa liikkeelle vertailukelpoisten kansallisten aineistojen hankinta ja osallistaa kollaboraattoreita tapauksista saatujen havaintojen tulkintaan yhdessä. Tutkimus kuvaa kokonaistilaa turvallisuusjohtamisessa ja sen kehityskulkua. Kansainvälinen tapausaineisto tarjoaa maamerkkejä ja ratkaisumalleja, kun pohditaan miten ja miksi uudistaa poliisin johtamista, poliisitoiminnan organisointia, poliisipalveluiden järjestämisestä ja turvallisuuden johtamista koko yhteiskunnan tasolla. Tutkimus antaa täten laajan viitekehyksen sisäisen turvallisuuden systemaattiselle pohdinnalle niin turvallisuuspolitiikan tekijöiden, poliisijohtajien kuin myös kansalaisten sekä palveluntarjoajien tasoilla. Tuleva turvallisuusympäristö ja -arkkitehtuuri muotoutuvat mainittujen tahojen toiminnan myötä. Hanke valottaa johtajuutta sekä sen muotoilumahdollisuuksia käsitteellisesti, käytännöllisesti ja historiallisesti relevantilla tavalla.

9 Maakunnallisen aluebrändäämisen diskursiivinen legitimaatio Juha Halme Itä-Suomen yliopisto / Karjalan tutkimuslaitos Väitöskirjassani tutkin sidosryhmien osallisuutta suomalaisessa maakunnallisessa aluemarkkinoinnissa. Tämä abstrakti perustuu tutkimukseni ensimmäiseen artikkeliin, jossa käsittelen aihetta diskursiivisen legitimaation näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni artikkelissa on miten aluemarkkinointiohjelmien hallinto legitimoi ohjelman tarpeellisuutta ja hyötyä diskursiivisesti eri sidosryhmille? Käytännössä tämä vastaa kysymyksiin kuten: miksi meidän pitäisi laittaa resurssejamme ja aikaamme osallistuaksemme tähän ohjelmaan?, tai miksi paikan brändääminen on hyvä ja tehokas tapa kehittää aluettamme? Kysymys legitimiteetistä tutkimukseni tapauksessa liittyy siihen, että maakunnallinen aluemarkkinointi on julkishallinnollista toimintaa, joka tarvitsee jonkin asteisen sidosryhmien hyväksynnän eri sosiaalisista ja poliittisista syistä. Yksi näistä on se, että huomattava rahoitusosuus maakunnalliseen aluemarkkinoinointiin tulee Euroopan Unionin rakennerahastosta (EAKR), joka on herättänyt kysymyksen siitä, miten ohjelmien toimenpiteiden hyödyt jakautuvat alueen eri toimijoiden, kuten alueen kuntien, välillä. Toinen syy on se, että ohjelmassa läheisesti mukana olevilta sidosryhmiltä vaaditaan sitoutuneisuutta ohjelman toimenpiteisiin, kuten uuden brändi-ilmeen omaksumista omaan viestintäänsä. Tutkimusasetelma tutkimuksessani on tapaustutkimus, jossa neljä maakunnallista aluemarkkinointiohjelmaa valittiin tarkasteltavaksi. Ohjelmat valittiin ehdoilla, että 1) ohjelmien toimenpiteet ovat laajalti eri maakunnan toimijoita koskettavia, joka tarkoittaa, että ohjelmat eivät keskity vain esimerkiksi matkailun edistämiseen, ja 2) Ohjelmien rahoituksesta vähintään puolet tulee julkisesta rahoituksesta. Valitut ohjelmat ovat Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma, Etelä-Savo - Elinvoimainen Saimaan maakunta, Tehtävänä tulevaisuus - Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma, ja LABRA- Lappi-brändin kehittämishanke. Kaikki muut paitsi Pohjois-Savon ohjelma ovat paikallisten maakuntaliittojen hallinnoimia. Artikkelin aineistona ovat näistä ohjelmista kerätyt dokumentit (n. 600) ja neljä puolistrukturoitua noin tunnin mittaista haastattelua ohjelmien projektipäälliköille. Dokumentit koostuvat pöytäkirjoista, esitelmistä, suunnitelmista, raporteista ja markkinointimateriaaleista. Aineiston analyysin metodologiana käytän kriittistä diskurssianalyysia, hyödyntäen Theo van Leeuwenin kehittämää diskursiivisten legitimaatiostrategioiden mallia. Termi diskursiivinen legitimaatio viittaa siihen, että legitimaatiot rakennetaan aina diskursiivisten raamien sisällä. Näitä voi olla esimerkiksi asiantuntijuus, joka tarkoittaa, että sanoma saa vaikutusvaltansa asiantuntijan omaavan erityistiedon pohjalta. Tutkimuksessani keskityn tarkastelemaan Leeuwenin malliin perustuvia diskursiivisia legitimaatio strategioita, joitten pääkategoriat ovat: Auktorisaatio, Evaluaatio, Rationalisaatio ja Tarinankerronta (mythopoesis).

10 Työryhmä 2. Kaaosta ja hallinnan haastetta organisaatioissa ja johtamisessa Professori Antti Syväjärvi, Lapin yliopisto Professori Pirkko Vartiainen, Vaasan yliopisto Ohjelma Yhtä paperia käsitellään noin 20 min, jossa esitysaikaa noin 15 min ja noin 5 10 min keskustelu. Papereiden esitykset klo 15:30 17:00 Turpeinen ja Koskela klo 15:30 15:50 Pietiläinen klo 15:50 16:10 Lundström klo 16:15 16:35 Kivivirta ja Syväjärvi klo 16:35 16:55 Papereiden esitykset klo 9:00 10:30 Rytteri klo 09:00 09:20 Einola klo 09:20 09:40 Juppo klo 09:45 10:05 Metsäniemi klo 10:05 10:25

11 Terveydenhuollon organisaatioiden toimintaprosessit muuttuvat - miten monimuotoisuutta otetaan haltuun muutoshankkeissa? Merja Turpeinen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos, Inka Koskela, VM, tutkija, Työterveyslaitos, Terveydenhuollon organisaatiot kehittävät toimintaansa vastaamaan julkisten palvelujen, työelämän ja kilpailutilanteen muutoksia. Kompleksisissa ja jatkuvasti muuttuvissa organisaatioissa uusien toimintamallien käyttöönotot ovat kompleksisia hankkeita. Esityksessä tarkastellaan kahta, julkisen ja yksityisen, terveydenhuollon organisaation toteuttamaa muutoshanketta ja kysytään mitä tai millaista kompleksisuutta näissä muutoshankkeissa ilmenee ja syntyy? Miten toimijoita voidaan tukea uusien toimintamallien käyttöönotossa? Mitä tämä tarkoittaa organisaation kehittämisen tai henkilöstöjohtamisen näkökulmasta? Uusien toimintamallien käyttöönottoa tarkastellaan organisaatioiden oppimisen ja interventioiden vaikuttavuuden viitekehyksessä. Organisaatioiden muutosten tarkastelussa kiinnitytään prosessiorientoituneeseen organisaatioteoriaan. Organisaation institutionaalisen tason muutosten ymmärretään kääntyvän mikrotason muutoksiksi ja päinvastoin, kun uusi toimintamalli muokkaa työn tekemisen tapaa ja toisaalta työn tekemisen tapa muokkaa omaksuttavaa toimintamallia. Uusien toimintatapojen haltuunottoa ja käyttöä selvitetään empiirisestä aineistosta, joka koostuu haastatteluista ja muutoshankkeiden dokumenteista. Aineistosta eritellään uusien toimintamallien käyttöönoton puitteita ja prosessia. Organisaation ja sen eri toimijoiden toimintaa suhteessa toisiinsa tutkittaessa hyödynnetään käsitteellisenä jäsennyksenä toimijoiden välisiä suhteita ilmaisevia modaliteetteja (vrt. A.J.Greimas). Modaliteetteja eritellään puhetapoja analysoimalla. Miten organisaation jäsenet, yksiköt tai muut organisaation toimijaryhmät voivat ja osaavat toimia muutoksen edellyttämällä tavalla omassa työssään tai roolissaan? Tietävätkö he miten toimia? Haluavatko kaikki toimia uudella tavalla? Miten uuteen toimintatapaan siirtymistä tuetaan, miten siihen velvoitetaan ja miten motivoidaan käytännössä? Sisällönanalyysin periaattein koostetaan sitä, mitkä tai millaiset tekijät edistävät ja ehkäisevät uusien toimintamallin toteuttamista. Käyttöönoton puitteita ja modaliteetteja eritellään suhteessa toimijaan, jolta odotetaan uudenlaista toimintatapaa. Näin saadaan tietoa innovaation haltuunoton monimuotoisuudesta ja kontekstisidonnaisuudesta kompleksisessa toimintaympäristössä.

12 PROSESSIKONSULTOINNIN JA SEN UUDEN AALLON MERKITYS KOMPLEKSISUUDEN JOHTAMISELLE Ville Pietiläinen, HTT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto Tutkimuksessa tarkastellaan prosessikonsultoinnin ja sen uuden aallon merkitystä johtamiselle ja organisaation kehittämiselle. Pyrkimys kompleksisuuden ymmärtämiseen on nostanut Edgar H. Scheinin lähes puoli vuosisataa sitten kehittämät prosessikonsultoinnin periaatteet 2000-luvulla uuteen kukoistukseen. Prosessikonsultointia voidaan pitää vastavoimana lineaarisuutta korostaville tilaaja- ja tuottajalähtöisille kehittämisorientaatioille, joissa organisaatiolle tarjotaan valmiita ratkaisuja. Prosessikonsultoinnissa organisaatiota lähestytään varovasti tunnustellen, valmiita ratkaisuja välttäen. Organisaation kompleksisuutta ei vastusteta, vaan tarkasteltavien ilmiöiden monikerroksisuuden annetaan tulla vähitellen esille. Joustavuutensa ja väljyytensä vuoksi prosessikonsultointi soveltuu erityisesti kompleksisten toimintaympäristöjen johtamiseen. Prosessikonsultoinnin perinteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Scheinin omaa tuotantoa. Uudella aallolla viitataan puolestaan tutkimukseen, jonka lähtökohtana on käytetty scheinilaista perinnettä. Tutkimuksen aineistona toimii kirjallisuuskatsaus, joka on kerätty Sage Journals-, Ebsco-, Science direct (Elsewier)- ja PsycInfo -tietokannoista sekä Google Scholar -aineistohaun perusteella. Aineisto sisältää 37 tieteellistä referee-artikkelia ja 222 muuta lähdeaineistoa koskevaa viittausta, joista viimeksi mainittuja on hyödynnetty valikoiden tutkimusaineistona. Kirjallisuuskatsauksen perusteella scheinilainen prosessikonsultointi tuottaa lisäarvoa kompleksisuuden johtamiseen erityisesti seuraavista näkökulmista: 1) tasa-arvoisuuteen ja kumppanuuteen perustuva ohjausote ja ohjauksen periaatteet, 2) vuorovaikutuksen kliininen ohjaus, 3) organisaatiokulttuurin moniulotteisen ohjauksen periaatteet sekä 4) organisaation rakennetta ja työntekijöiden autonomiaa koskevien jännitteiden hallinta organisaatiomuutostilanteissa. Prosessikonsultoinnin uusi aalto ei varsinaisesti tuo uusia periaatteita scheinilaiseen perinteeseen, mutta se jäsentää prosessikonsultoinnin soveltamismahdollisuuksia ja suoraviivaisempaa hyödyntämistä johtamisessa. Siinä missä Schein painottaa organisaation ja vuorovaikutuksen ohjauksessa organisaatiodynamiikan varovaista tunnistamista ohjattavien yksilöllisistä lähtökohdista, uudessa aallossa korostetaan ratkaisukeskeisempää ohjausotetta, jonka perustana toimii yhteistoiminnallisuus ja asioiden myönteisten puolien korostaminen. Organisaatiokulttuurin ohjauksessa uusi aalto painottaa Scheinia voimakkaammin kulttuurin yhteyttä organisaation tuloksellisuuteen ja innovaatiotoimintaan. Organisaatiomuutoksessa uusi aalto korostaa Scheinia yksityiskohtaisemmin sosiaalisten jännitteiden tavoitteellista käsittelyä. Yhteenveto: Uuden aallon mukanaan tuoma ratkaisukeskeisyys, yhteistoiminnallisuus ja myönteisyys muuttavat prosessikonsultoinnin painopistettä scheinilaista perinnettä suoraviivaisempaan suuntaan. Samalla prosessikonsultointi on vakiinnuttanut paikkansa keskeisenä organisaatiokehittämisen näkökulmana kompleksisissa johtamisympäristöissä. Suoraviivaisuuden mahdollisena riskinä voidaan pitää prosessikonsultoinnin ajautumista lähemmäksi tilaaja- ja tuottajalähtöistä organisaation kehittämisotetta, minkä vuoksi yhteyden säilyttäminen alkuperäiseen scheinilaiseen ajatteluun on tärkeää.

13 Elokuvista apua kaaoksen hallintaan Niklas Lundström Voisiko johtamistutkimus löytää uusia näkökulmia astumalla tavallisen ulkopuolelle? Voisimmeko oppia jotain uutta esimerkiksi analysoimalla kaaos-aiheisia elokuvia? Tutkimme kolmea 2000-luvulla ilmestynyttä kaaosteoriaa käsittelevää elokuvaa. Olimme kiinnostuneita siitä miten kaaosteoriaa kuvataan elokuvissa. Pohdimme myös minkälaisia käytännön johtamistapoja on johdettavissa elokuvien päähenkilöiden suhteesta kaaokseen. Elokuviksi valikoituivat Butterfly Effect, Chaos Theory ja Mr. Nobody. Tutkimuksemme mukaan elokuvat tulkitsevat kaaosteorian periaatteita tieteellistä teoriaa kunnioittaen, mutta hieman erilaisin painotuksin. Kaaosta havainnoitiin esimerkiksi sen sattumanvaraisuuden ja hallitsemattomuuden kautta, mutta myös mahdollisuuksia luovana ominaisuutena. Analyysimme tuotti jokaisesta elokuvasta yhden ideaalityypin kaaoksen hallintaan. Ne olivat uhkapeluri (gambler), hallitsija (controller) ja kaaospilotti (chaos pilot).

14 Aika ja materiaalisuus kompleksisen tietohallinnon tutkimuksessa Ville Kivivirta ja Antti Syväjärvi ICT-sovellusten kehitys muokkaa myös julkisella sektorilla jatkuvasti tapoja organisoida työtä ja tuottaa julkisia palveluja, vaikuttaen työyhteisöjen koettuun sosiaaliseen todellisuuteen ja toisinaan myös vaikeuttaen uusien ICT-sovellusten käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Vaikka ICT-sovellusten käyttö sinällään luo monitulkintaista ja sosioteknisesti yhteenkietoutunutta toimijuutta uuden julkisen sektorin organisaatioelämässä, mielletään tietohallinto usein teknologialähtöiseksi toiminnaksi, jota insinöörilogiikka hallitsee. Kyseinen lähestymistapa on kuitenkin haastettu niin kokonaisvaltaista tietohallintokulttuuria luomaan pyrkivissä edelläkävijäorganisaatioissa, kuin myös tuoreimmissa kompleksisuuden huomioivissa organisaatiotutkimuksen keskusteluissa. Tämä paperi täydentää kompleksisuuskeskustelua haastamalla tietohallinnon kompleksisen toimintakentän hahmottamiseen perinteisesti käytetyt teknisiä näkökulmia korostavat kapeat määritelmät ajan ja materiaalisuuden merkityksistä hyödyntäen tuoreinta kansainvälistä prosessifilosofiasta sekä sosiomateriaalisuuden tutkimuksesta ammentavaa organisaatiotutkimusta. Näissä keskusteluissa organisoinnin yleiset prosessit koskettavat useita elämän eri osa-alueita eikä tietoa organisoinnista voi erottaa tiedon organisoinnista. Näiden suhteellisten teoreettisten keskustelujen laajempi soveltaminen ja operationalisointi on kuitenkin vasta alussa. Tavoitteena on hahmottaa näitä keskusteluja hyödyntäen paremmin ajan ja materiaalisuuden rooli nykypäivän ICT-sovelluksia hyödyntävässä organisaatioelämässä ja julkisella sektorilla. Tähän tavoitteeseen päästäksemme on paperin rakenne seuraava: Kompleksisen toimintakentän lyhyen esittelyn jälkeen paperissa kartoitetaan lyhyesti vallitsevia tapoja hahmottaa ajallisuudelle ja materiaalisuudelle annettuja merkityksiä ja taustaoletuksia valtavirran tietohallinnon ja tietojärjestelmien tutkimuksessa. Tässä paperissa ei kuitenkaan oteta näitä määritelmiä annettuina, vaan tavoitteena on tarvittaessa haastaa vallitsevissa tietohallinnon kielessä ja käytännöissä ilmenevät tavat hahmottaa aika ja materiaalisuus organisaatioelämässä. Tämän vuoksi paperissa tuodaan mukaan prosessifilosofiasta ja sosiomateriaalisuudesta ammentavien tuoreimpien organisaatioteoreettisten keskustelujen tarjoamia näkemyksiä, kiinnittäen erityistä huomiota siihen miten organisointi hahmotetaan toimintana missä erilaiset organisatoriset skriptit aikakäsityksineen kiinnittyvät sosioteknisessä vuorovaikutuksessa erilaisiin organisaatioelämän objekteihin. Lopussa pohditaan mahdollisuuksia hyödyntää prosessifilosofian ja sosiomateriaalisuuden keskusteluita täydentämään tietohallinnon sanastoja tavoitteena saattaa alan suomalainen keskustelu vuoropuheluun organisaatiotutkimuksen tuoreimpien kansainvälisten keskustelujen kanssa sekä tarvittaessa syventää hallintotieteellistä kompleksisuustutkimusta sosiomateriaalisuuden ja prosessifilosofian keskustelujen tarjoamilla näkemyksillä ajasta ja materiaalisuudesta. Avainsanat: Julkinen sektori; tietohallinto; kompleksisuus; sosiomateriaalisuus; prosessifilosofia; aika

15 Metsien energiakäytön monimutkainen politiikka Teijo Rytteri Historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto Uusiutuvat energialähteet ovat olleet erikoisasemassa EU:n energiapolitiikassa, sillä niiden käytön on ajateltu leikkaavan kasvihuonepäästöjä, hyödyntävän hajautettua energiantuotantoa, edistävän omavaraisuutta ja vähentävän riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. EU:n asettamiin tavoitteisiin vastaamiseksi Suomen hallitus muotoili keväällä 2010 ilmasto- ja energiapoliittisen paketin, jossa sovittiin, millä keinoin uusiutuvien energialähteiden osuus nostettaisiin vaadittuun 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pääosa uusiutuvan energian lisäyksestä oli tarkoitus saada puusta, mitä päämäärää edistämään eduskunta sääti lain pienpuun energiatuesta (PETU). Tavoitteena oli, että metsähake korvaisi kivihiilen ja turpeen käytön. Ohjausjärjestelmän tarkoituksena oli myös luoda uusiutuvan energian tuotannolle suhteellisen pysyvät ja ennakoitavissa olevat puitteet. Alkuperäiset tavoitteet epäonnistuivat kuitenkin monelta osin: 1) Lakia ei voitu saattaa voimaan, koska EU komissio hylkäsi sen valtiotukisääntöjen vastaisena 2) Lainsäädäntöhankkeen epäonnistuminen lisäsi puuenergiamarkkinoiden epävarmuutta 3) Kivihiilen kulutus lisääntyi nopeasti vuoden 2013 aikana. Esityksessä tarkastelen pienpuun energiatuen lainsäädäntöprosessia ja tavoitteena on selittää kompleksisuusteorian näkökulmasta, kuinka ja miksi ilmastotavoitteita edistämään tarkoitettu politiikka muutti muotoaan ja epäonnistui alkuperäisissä tavoitteissaan. Teorian keskeinen argumentti on, että hyvin monet pienet tekijät ja vaihtelut voivat aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia, joiden seurauksena poliittisten tavoitteiden toteuttaminen epäonnistuu. Politiikka - toimien kohteena olevat järjestelmät ovat kontekstisidonnaisia ja itseohjautuvia, jolloin niiden kontrolli on hankalaa. Järjestelmien toimijat voivat käyttäytyä odottamattomasti ja muuttaa nopeastikin omaa strategiaansa, toimintaansa ja tulkintaa toiminnan päämääristä, jolloin ohjauskeinot eivät enää toimi. Esityksessä argumentoidaan, että kompleksisuusteoreettinen lähestymistapa ja sen keskeiset käsitteet polkuriippuvuus, emergenssi ja takaisinkytkennät antavat hedelmällisen lähtökohdan tarkastella yhtäältä politiikkaprosesseihin liittyviä epävarmuuksia ja toisaalta jatkuvuuksia. Tarkasteltavassa tapauksessa arvioitavaksi nousee, olivatko epäonnistumisessa keskeisellä sijalla poliittisten toimijoiden suoranaisista toimista riippumattomat yllättävät käänteet ja prosessit, toimijoiden aktiivisuus vai polkuriippuvuus. Esityksessä väitän, että pienpuun energiakäytön lisäämiseen tähdänneen politiikkaprosessin yllättävän epäonnistumisen ja sitä seuranneen energiamarkkinoiden epävarmuuden selityksenä on paradoksaalisesti metsäteollisen järjestelmän polkuriippuvuuden tuottama jatkuvuus ja helposti ennakoitava logiikka.

16 Simple rules in complex situation: Ketterä strategia kuntaorganisaation kehittämisen tukena Suvi Einola Yhteiskunnan kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet dramaattisesti digitalisaation ja globalisaation myötä. Kunnat, kuten muutkin julkiset organisaatiot ovat joutuneet hyväksymään kilpailun yritysten sijoittumisesta kunnan alueelle pystyäkseen tarjoamaan kuntalaisilleen työtä, palveluja ja hyvinvointia. Kuntien taloustilanteen kiristyessä yhä suuremmaksi haasteeksi nousee kunnan palveluiden tehokas järjestäminen. Perinteinen strateginen suunnittelu ei tarjoa ratkaisuja kuntien nopeaan kehittymiseen tilanteessa, jossa aiotuista pitkän aikavälin strategioista toteutuu vain murto-osa. Viimeaikaisessa strategiatutkimuksessa osallistumisen ja ketteryyden on nähty olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä. Osallistavan strategiatyöskentelyn hyötyinä pidetään henkilökunnan sitoutumisen lisääntymistä, strategioiden jalkauttamisen helpottumista sekä strategiakeskustelun arkipäiväistymistä. Ketteryydellä mahdollistetaan organisaation nopealiikkeisyys yhteiskunnan kiihtyvässä muutosvauhdissa. Tästä huolimatta julkisen sektorin strategiatutkimus painottuu edelleen paljolti strategiseen suunnitteluun ja johtoryhmän strategiatyöskentelyyn. Tämä tutkimus kontribuoi julkisen sektorin strategiatutkimukseen valottamalla käytännön tasolla Strategia käytäntönä - koulukunnan teoriassa esiin nostamia näkökulmia strategiatyöhön. Tutkimus 1) määrittelee osallistavan strategiatyön kuntaorganisaatiossa, 2) tarkastelee empiirisesti osallistavan strategiatyön keinoja ja työkaluja kuntaorganisaatiossa sekä 3) kuvaa miten strategiatyökaluja, -menetelmiä ja -prosessia voidaan eri toimijoita osallistaen yhtenäistää siten, että se mahdollistaa monialaisen, moniportaisen ja ennakko-oletukseltaan kankean kuntaorganisaation nopeamman kehittymisen. Kuntaorganisaation strategiaprosessin työkalujen teoreettinen viitekehys koostuu ydinkyvykkyys-ajattelusta, sinisen meren strategiasta, tasapainotetusta tuloskortista sekä näistä johdetuista käytännöllisistä työkaluista. Tutkimus on toteutettu case- kontekstissa keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa vuosina toimintatutkimuksellisia menetelmiä hyödyntäen. Tutkija toimi osana kuntaorganisaatiota fasilitoiden sekä kaupunkitason että eri toimialojen strategiatyöskentelyä samanaikaisesti keräten tietoa strategiaprosesseista tutkimusnäkökulmasta. Tutkimusaineistona käytetään lähes sadan strategiatyöpajan materiaalia ja havaintoja. Strategiatyöpajoihin on osallistunut satoja ihmisiä kaupunginvaltuuston ja johtoryhmän tasolta aina palveluyksikkötasolle saakka.

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus pirullisena ongelmana selvityshenkilöiden näkökulmasta HTT Virpi Juppo, prof. Pirkko Vartiainen/VY Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisuudistusta voidaan pitää pirullisten ongelmien kouluesimerkkinä. Uudistus on valtavan laaja, monitulkintainen ja erilaista ajattelua, osaamista ja työtä vaativa. Lisäksi uudistusta on vaikea hahmottaa kokonaisuutena ja siihen kohdistuu paljon erilaisia ja eri vaikuttimista kumpuavia intressejä. Ratkaistavana on erittäin monia, laajoja kokonaisuuksia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Esitys käsittelee palvelurakenneuudistukseen liittyen tietyn selvityshenkilötyöryhmän tehtävänannon haasteita ja näkemyksiä pirullisen ongelman näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää kuinka tämänkaltaisissa laajoissa, valtakunnallisissa uudistuksissa ja kehittämishankkeissa pirulliset ongelmat olisivat tulevaisuudessa paremmin ratkottavissa. Empiirinen aineisto perustuu selvityshenkilöiden haastatteluihin. Esityksessä käsitellään sote-uudistuksen pirullista luonnetta sekä esitetään tuloksia seuraavien pirullisten ongelmien eri piirteiden mukaan: intressien yhteensovittaminen, erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut, riittävän hyvä ratkaisu, uudistuksen uniikkisuus sekä uudistuksen vaikeus ja tuki ja resurssit.

18 Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon prosessin kompleksisena systeeminä Päivi Metsäniemi, LL Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Tyypin 2 diabetes (T2D) on esimerkki sairaudesta, joka - vie yhteiskunnan resursseja - huonontaa elämänlaatua - on ennaltaehkäistävissä ja vaikuttavat interventiot tunnetaan, mutta niiden toteutumisesta arkielämässä tiedetään vain vähän - riskiryhmät ovat tunnistettavissa, joten interventiot voitaisiin kohdentaa - kansallinen hoitosuositus on olemassa, mutta sen toteutumisesta tiedetään vähän - kun sairaus on puhjennut, hoidon laatua voidaan mitata eli eri toimijoita voitaisiin vertailla - hyvin toteutunut hoito on ainoa mahdollisuus pyrittäessä ehkäisemään diabeteksen liitännäissairauksia - työllistää sekä perustason terveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa - vaatii moniammatillisen tiimin - potilaan näkökulmasta hoito on hajallaan eri toimijoilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla - potilaan oma osuus hoidon toteutumisessa on keskeinen. Kaikki näistä näkökulmista kutsuvat tarkastelemaan T2D:n ennaltaehkäisyn ja hoidon toteutumista niin yksilön kuin terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta. Hoidon onnistuminen riippuu niin potilaasta kuin usean eri toimijan toteuttaman hoidon laadusta. Sairauden suorat ja epäsuorat kustannukset jakautuvat samoin useille toimijoille, eikä päättäjän tai johtajan näkökulmasta ole helppoa nähdä kokonaiskuvaa tai päätösten pitkälle meneviä vaikutuksia. T2D tarjoaa mahdollisuuden tarkastella sairauden ennaltaehkäisyä ja hoitoa kompleksisena kokonaisuutena. Vaikka sairauden merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle tunnetaan hyvin, ei terveydenhuoltojärjestelmän sisällä ole tehty päätöksiä, jotka johtaisivat tämän prosessin parempaan hallintaan ja laadun kehittämiseen. Suomessa on kansallinen hoitosuositus koskien T2D:n hoitoa. Suositus antaa tavoitteet, joihin pyritään potilaan elämänlaadun parantamiseksi ja lisäsairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Hoitosuosituksen toteutumisesta todellisessa terveydenhuollon ympäristössä tiedetään kuitenkin vähän. Ei myöskään ole selvää, kuinka julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö diabeteksen hoidossa toimii, tai kuinka sen pitäisi toimia. Terveystalon kehittämän raportointityökalun avulla saadaan tietoa yhden organisaation T2D ennaltaehkäisyn ja hoidon prosessista. Tämän työkalun avulla voidaan myös päätellä hyvin ja huonosti toteutuvan hoidon kustannusten eroja. Tässä työssä tarkastellaan T2D:n ennaltaehkäisyä ja hoitoa prosessina potilaan näkökulmasta. Jokaisella prosessin vaiheella on määritelty vastuutaho ja mittarit, joiden avulla voidaan tarkastella onnistumista. Prosessi ottaa huomioon potilaan lähtökohdat hoidon toteutumisen ennustajana ja mallintaa monimutkaista kokonaisuutta tavalla, joka helpottaa organisaatioiden toiminnan kehittämistä.

19 Työryhmä 3. Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat Methodologies, methods and techniques in administrative research Professori Pertti Ahonen, Helsingin yliopisto Professori Esa Hyyryläinen, Vaasan yliopisto Työryhmän istunto I, puheenjohtaja Esa Hyyryläinen To klo n Puheenjohtajat: Avaus Korpela: Terveydenhuollon palvelua rakentamassa. Etnografia sairaalan palvelukulttuurista. Tutkijan refleksiivinen paikantaminen Kujala: Visuaalisen kehyskertomuksen käyttäminen hallintotieteellisessä tutkimuksessa Ahonen: Hallinnon ja politiikan iso data -tutkimus: Hypen sijasta täydennystä metodiarsenaaleihimme Loppukeskustelu istunnon teemoista ja kokemuksista Työryhmän istunto II, puheenjohtaja Pertti Ahonen Pe klo Kesti & Leinonen: Kuntatuottavuuden analysointi henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiolla 9.25 Vänskä: Miten hankitaan vaikuttavia työhyvinvointipalveluja organisaation muutostilanteissa? 9.50 Azizuddin: Methodological Challenges: A Perspective on Public Administration Reform Research Loppukeskustelu istunnon ja työryhmän teemoista ja kokemuksista.

20 HM Tarja Korpela Lahden ammattikorkeakoulu Terveydenhuollon palvelua rakentamassa. Postmoderni näkökulma palveluun. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä terveydenhuollon palvelusta. Terveydenhuollon palvelua on tutkittu paljon kvantitatiivisesti asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta. Sen sijaan terveydenhuollon palvelun tuottajiin kohdistuva kvalitatiivinen tutkimus on sekä kansainvälisesti että kansallisesti vähäistä. Tässä tutkimuksessa palvelulla tarkoitetaan ensisijaisesti potilaan ja palvelun tuottajan välistä vuorovaikutusta, jonka tuloksena potilaan ja mahdollisesti myös hänen läheistensä terveys, toimintakyky ja hyvinvointi lisääntyvät tai pysyvät ennallaan tai potilas saa arvokkaan kuoleman. Palveluksi ymmärretään myös kaikki toiminta, josta potilas, hänen läheisensä tai palvelun tuottaja hyötyvät. Tutkimus toteutetaan erikoissairaanhoitoa tarjoavassa sairaalassa, ja se kietoutuu suolistosyöpää sairastavien potilaiden hoitoprosessin ympärille. Tutkimus kiinnittyy postmoderniin filosofiaan. Tieteen kehityksessä postmodernin vaiheen katsotaan alkaneen 1990 luvun alussa. Postmodernifilosofia siirsi tieteen kiinnostusta kieleen ja sen merkitykseen sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Suuntauksesta käytetään nimeä sosiaalinen konstruktionismi. Sosiaalisessa konstruktionismissa todellisuus rakentuu merkitysjärjestelmien avulla, joista kieli on keskeinen. Jokapäiväinen kielenkäyttö on tulkinnallista, todellisuutta aktiivisesti tuottavaa ja muuttavaa. Palveluun liittyvät merkityssysteemit eivät konstruoidu pelkästään sanoista ja lauseista, vaan myös ei - sanallisista ilmaisuista kuten fyysisistä esineistä, tiloista ja toimintakäytännöistä. Postmodernille tutkimukselle on leimallista, että tutkimus tehdään tutkittavan ja tutkijan välisessä vuorovaikutuksessa ja lopputuloksessa myös tutkijan ääni kuuluu kannanottona vallitsevaan tilanteeseen. Postmoderni tutkimus on luonteeltaan myös kriittistä, koska se kiinnittää huomion yhteiskunnan ja organisaation vallankäyttöön ja sen ilmenismuotoihin. Tämä tutkimus hyödyntää ranskalaisen postmodernikon Foucault n teorioista nousevia myös palvelun tarkasteluun soveltuvia näkökulmia kuten identiteetin rakentumisen kysymyksiä, tiedon käyttämistä vallan välineenä palvelutilanteissa ja sen eettisiä seurauksia. Postmodernissa tutkimuksessa todellisuuskäsitysten pohtiminen ei ole merkityksellistä, vaan tärkeintä on löytää käytännössä toimiva metodi tutkimuskysymykseen vastaamiseen ja perustella tutkimustoiminta uskottavasti. Kun tutkimuskysymykset koskevat palvelun aktuaalista rakentumista sairaalan toimintaympäristössä, potilaan identiteetin muodostumista hoitoprosessissa sekä diskursiivisten käytäntöjen vaikutuksia palvelun rakentumisessa, on diskurssianalyyttinen lähestymistapa tässä tutkimuksessa perusteltu.

XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä

XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä Työryhmä 2. Kaaosta ja hallinnan haastetta organisaatioissa ja johtamisessa

Lisätiedot

XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa

XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa Työryhmätyöskentely Työryhmä 3) Hallinnon tutkimuksen metodologiat, menetelmät ja tekniikat Methodologies, methods and techniques in administrative

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tuottava esimies - simulaatiopeli

Tuottava esimies - simulaatiopeli Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Esimiestoiminta

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke Kansainvälisen turvallisuusympäristön nopea ja jatkuva muutos sekä maailman-laajuiset turvallisuusongelmat (mm. terrorismi ja laajamittainen maahanmuutto)

Lisätiedot

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet 14.6.2017 DataBusiness-kiertue Ari Ylinärä Oulun kaupunki // Konsernihallinto // Tietohallinto Avoimen datan edistäminen 14.6.2017 avoimen datan hanke datatoiveet

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

JARI STENVALL TAMPEREEN YLIOPISTO

JARI STENVALL TAMPEREEN YLIOPISTO JARI STENVALL TAMPEREEN YLIOPISTO 1 HALLINTOTIETEEN PROFESSORI Jari.stenvall@uta.fi ÄLYKÄS JULKISEN ORGANISAATION JOHTAMINEN Jari Stenvall HTT, Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto jari.stenvall@uta.fi

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurista ja johtamisesta Julkisen tietohallinnon näkökulma

Kokonaisarkkitehtuurista ja johtamisesta Julkisen tietohallinnon näkökulma Kokonaisarkkitehtuurista ja johtamisesta Julkisen tietohallinnon näkökulma Korkeakoulujen IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Antti Syväjärvi, FT HTT Hallintotieteen professori Tietohallinnon ympäristö ja

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot