Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Kaarinan kaupunki Suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta Liite 9 / 2011 Muuttuneet luvut Kaarinan kaupungin sivistyslautakunta 1.2. muutos kursiivilla 2.3. muutos kursiivilla Tässä paikallisessa opetussuunnitelmassa ei ole enää kerrattu valtakunnallisia perusteita, vaan on pyritty tuomaan esille kaarinalaiset toimintatavat. 1

2 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2. Opetussuunnitelman sisältö 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.3. Opetuksen järjestäminen 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1 Yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki 4.3 Erityinen tuki 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa 4.5 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta alueittain opiskelu 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 8. OPPILAAN ARVIOINTI 2

3 1.2. OPETUSSUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT SEIKAT Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvussa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen KIELIOHJELMA Kaarinan perusopetus tarjoaa oppilaalle mahdollisuudet monipuoliseen kielten opiskeluun kolmannelta vuosiluokalta alkaen. Jokainen oppilas opiskelee perusopetuksen aikana vähintään kahta kieltä. KIELI / LK yht. A1: EN / RU / SA A2: RU / EN 2* 2 2** B: RU / EN 6 6 3

4 B2: SA / RA 4 4 * aiemmin 1 h; ** aiemmin 3 h Taulukko. Kieliohjelma: tuntimäärät ja vuosiluokat A1 kieli Kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena kolmannelta vuosiluokalta alkaen yhteensä kuusitoista vuosiviikkotuntia. Oppilas (huoltaja) voi valita A1 kielekseen englannin, ruotsin tai saksan kielen. Muun kuin englannin kielen aloittamiseen tarvitaan 3. luokalla koululla 16 oppilaan ryhmä. Jos oppilas valitsee A1 kieleksi jonkun muun kuin englannin, on hänen valittava A2 kieleksi englanti. A2 kieli (vapaaehtoinen) Vapaaehtoista A2 kieltä (ruotsi, englanti) opiskellaan neljänneltä vuosiluokalta alkaen ja valinnaisena aineena 8. ja 9. vuosiluokalla yhteensä kaksitoista vuosiviikkotuntia. Vapaaehtoisen kielen opiskelu voidaan aloittaa koko kaupungissa, mikäli kielen valitsee yhteensä vähintään 16 oppilasta. Tarvittaessa opetus toteutetaan monimuotoisesti, jossa pääpaino on etäopetuksella. A1 ja vastaavan A2 kielen hyvän osaamisen kriteerit vastaavat toisiaan vuosiluokilla 6 ja 9. B kieli Kieltä (ruotsi, englanti) opiskellaan vuosiluokilla 7 9 yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja opiskelun tavoitteena on kielen perustaitojen saavuttaminen. B2 kieli (valinnainen) Kieliä (ranska, saksa, venäjä tai muu ao. koulun opetussuunnitelmassa oleva kieli) opiskellaan vuosiluokilla 7 9 valinnaisena aineena ja opiskelu painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa tilanteissa (johdantona myöhemmille kieliopinnoille). Kaarinan lukio tarjoaa jatkomahdollisuuden kaikille perusopetuksessa aloitetuille A ja B kielen opinnoille. Mikäli oppilas vaihtaa kielivalinnan vuoksi koulua, ei Kaarinan kaupunki korvaa matkakuluja. Siirtymäsäännös: Lukuvuosina ja A2 kieltä opiskellaan kuudennella luokalla 3 vuosiviikkotuntia. Koulun kieliohjelma vahvistetaan vuosisuunnitelmassa. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne: 4

5 virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja menetelmiin, työtapoihin sekä koulu ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. 5

6 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Kuva: Oppilaan tuen kolme porrasta ja niihin liittyvät asiakirjat TUEN KOLME PORRASTA Yleinen tuki Yleinen tuki on kaikille oppilaille tarvittaessa annettavaa tukea. Eriyttäminen on ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Osa aikainen erityisopetus on kaikkien oppilaiden oikeus. Oppilaan pääsy osa aikaiseen erityisopetukseen ei edellytä isoja prosesseja, vaan opettajan, erityisopettajan ja huoltajien kanssa käydyt keskustelut riittävät. Tukiopetuksen avulla oppilasta voidaan tukea joustavasti. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää yleisen tuenkin aikana. Mikäli yleisistä tukijärjestelyistä huolimatta oppilaan oppiminen ei etene odotetulla tavalla, tehdään pedagoginen arvio, joka käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Tämän arvion pohjalta suunnitellaan tehostetun tuen määrä ja muodot. Tehostettu tuki (uusi käsite) Oppilas, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, saa tehostettua tukea. Tehostettu tuki poikkeaa yleisestä tuesta mm. tukitoimien määrän ja keston suhteen. Oppilas voi saada tehostettua tukea vaikka koko perusopetuksen ajan. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppimisen, vuorovaikutustaitojen ja kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasaantumista. Tehostettu tuki on suunnitelmallista ja tehostettua oppilaan tukea, joka perustuu moniammatilliseen pedagogiseen arvioon. Tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Erityinen tuki Kun tehostettu tuki ei riitä ja oppilas tarvitsee pidempikestoista ja laajempaa tukea, voidaan hakea hallinnollista erityisen tuen päätöstä, jonka koulutusjohtaja tekee. Erityistä tukea varten laaditaan moniammatillisesti pedagoginen selvitys oppilaan kokonaistilanteesta ja saamasta tehostetusta 6

7 tuesta, jota tarvittaessa täydennetään asiantuntijalausunnolla. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Silloin kun oppilas kun oppilas tarvitsee kokoaikaista luokkamuotoista erityisopetusta, hänen on oltava erityisen tuen piirissä. Mikäli oppilas ei selviydy jonkin aineen yleisopetuksen oppimäärästä hyväksytysti (arvosana 5), oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös on aina määräaikainen ja se tarkistetaan kolmannella luokalla mennessä ja kuudennen luokalla viimeistään Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Kuva: Lihavoidut tukimuodot ovat ko. tuen portaan keskeisiä tukimuotoja; esim. eriyttäminen yleisessä tuessa OPPILAAN TUEN PEDAGOGISET ASIAKIRJAT Pedagogiset asiakirjoja ovat pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys ja HOJKS. Niiden laatiminen on opettajan tai erityisopettajan vastuulla, mutta ne laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja moniammatillisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan lomakkeet löytyvät täyteään Wilmalla ja ja tallentuvat näin Primusoppilashallintajärjestelmään. Wilmassa täytettävät lomakkeet on laadittu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan. 7

8 Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma voidaan tehdä oppilaalle jo yleisen tuen vaiheessa, mutta viimeistään annettaessa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma perustuu pedagogiseen arvioon ja siinä esitetään tehostetun tuen kuvaus sisältöineen ja menetelmineen. Keskeistä ovat tavat, joilla oppilasta tuetaan. Oppimissuunnitelmaan ei kirjata vain pedagogisia vihjeitä, vaan myös tehostetun tuen arviointiin perustuvia sisältöjä ja tapoja. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman sisällöstä määrätään valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Oppimissuunnitelmassa tehdään näkyväksi tavoitteet, aikataulut, vastuut sekä sitoutetaan kaikki osapuolet tukitoimiin. HOJKS HOJKS:n laatiminen ja tarkistaminen sekä tuen portaat on kuvattu prosesseina seuraavilla sivuilla.. 8

9 Yleinen ja tehostettu tuki; Erityinen tuki ja HOJKS MI MITÄ KUKA MILLOIN DOKUMENTTI + ARKISTOINTI MUUTA Yleinen tuki Opettaja vuorovaikutuksessa kodin kanssa käden keskustelua oppilasta opettavien opettajien ja erityisopettajan kanssa. Kun opettajan huoli herää oppilaan oppimisesta ja kasvusta Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa (Wilma). Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, josta ei voi valittaa tai hakea muutosta. Oppilas siirtyy koulun sisäisin järjestelyin Tuen vähentäminen perustellusti. Tehostettu tuki Oppimääriä ei voi yksilöllistää. Opettajat vuorovaikutuksessa kodin kanssa, esim. kysytty lupa tai pyydetty osallistumaan käsittelemään asiaa OHR:ssa. Kun yleinen tuki ei riitä ja tarvitaan säännöllistä tukea tai useampia tukimuotoja samanaikaisesti. Pedagogisen arvion (Wilma) perusteella päätetään siirtymisestä tehostettuun tukeen. Tehostettu tuki kirjataan pedagogisen arvion perusteella viipymättä laadittavaan oppimissuunnitelmaan (Wilma). Oppimissuunnitelmassa on maininta vanhempien antamasta tiedonsiirtoluvasta, joka on alkuperäisenä rehtorin kansiossa. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan tuen tarpeen muuttuessa. Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaalle mm. kolmivuotisessa alkuopetuksessa ja JOPOssa. Tuen aloittaminen, järjestäminen ja lopettaminen käsitellään OHR:ssa. Oppilas osallistuu ikätasonsa mukaan oppimissuunnitelman laatimiseen. Oppilaan oma opettaja tiedottaa oppimissuunnitelmasta oppilaan kaikkia opettajia. Jos tehostettu tuki ei riitä tai halutaan lopettaa tehostettu tuki, laaditaan pedagoginen selvitys. Moniammatillinen yhteistyö, OHR vanhempia ja oppilasta kuullen. Kun tehostettu tuki ei riitä. Pedagoginen selvitys (Wilma) Tehostettua tukea tulee antaa riittävän pitkä aika. Erityisen tuen päätöksen rku Erityinen tuki Erityisen tuen päätöksestä (hallinnollinen, valituskelpoinen) huolimatta tavoitteena on lapsen kuntouttaminen takaisin tehostetun tuen kautta yleisen tuen piiriin. Tämä ei aina toteudu. 9

10 MITÄ KUKA MILLOIN DOKUMENTTI + ARKISTOINTI Erityinen tuki Koulutusjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen, esitys tulee yleensä OHR:lta. Päätöksestä voi seurata oppimäärän yksilöllistäminen oppiaineittain, mikäli oppilas ei pystyisi suorittamaan yleistä oppimäärää hyväksytysti (arvosana 5). Uusi yksilöllistettävä aine > Pedagogisen selvityksen perusteella kun tehostettu tuki ei enää riitä Päätöksestä koulutoimisto tekee merkinnän Primukseen. Yksilöllistetyn oppiaineen sanallinen ja numeerinen arviointi opintojen aikana ja päättöarvioinnissa merkitään tähdellä (*). MUUTA Valituskelpoinen (AVI) hallinnollinen päätös, joka tarkistetaan 3. lk:lla mennessä ja 6. lk:lla mennessä. Tarkistuksesta vastaa rehtori, joka määrää vastuuhenkilöt. Tarkistuksia oppilaan tukeen tehdään tarpeen muuttuessa em. ajankohdista välittämättä. Mikäli tuen tarve jatkuu pakollisissa tarkastusajankohdissa, rehtori tekee uuden hallintopäätöksen. Jos tuki päättyy, koulutusjohtaja tekee päätöksen pedagogisen selvityksen perusteella. HOJKS, pedagoginen asiakirja Luokanopettaja/ valvoja yhdessä erityisopettajan sekä oppilaan ja huoltajien kanssa muita asiantuntijoita kuullen oppimissuunnitelmaa ja pedagogista selvitystä hyödyntäen rehtori vahvistaa HOJKS:n VIPS päätöksellä. Mahdollisimman pian (3 kk) erityisen tuen päätöksestä (pl. lomaajat). HOJKS tehdään Wilmassa ja tulostetaan allekirjoitettavaksi. Rehtori tallentaa HOJKS:n vahvistamispäätöksensä HOJKSkansioonsa. Rehtori merkitsee HOJKS:n Primukseen ja tallentaa HOJKS:n dokumentin omaan kansioonsa. Vanhemmat allekirjoittavat HOJKS:n ja antavat luvan tiedonsiirtoon. HOJKS siirtyy luokalta toiselle ja koulusta toiseen eli oppilaalla on vain yksi HOJKS jota tarkistetaan. HOJKS:ssa ei voi kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Siihen voi liittää vanhempien antamat tiedonsiirtoluvat. HOJKS:n tarkistus Luokanopettaja/ valvoja yhdessä erityisopettajan sekä oppilaan ja huoltajien kanssa Vähintään kerran vuodessa tai kun on tarve tarkistaa. Rehtori merkitsee HOJKS:n tarkistamisen Primukseen ja tallentaa dokumentin omaan kansioonsa. Ei päätösdokumenttia. HOJKS on pedagoginen asiakirja, josta ei voi valittaa tai hakea muutosta. HOJKS on työkalu. Erityinen tuen päätös ja HOJKS 10

11 OPEN HUOLI KESKUSTELU HUOLTAJAN KANSSA YLEINEN TUKI EI RIITÄ OPEN HUOLI YLEINEN TUKI; oppimissuunnitelma (tarvittaessa) Ope(t): pedagoginen arvio lisätään yleistä tukea OHR OPPILAS EI ENÄÄ TARVITSE YLEISTÄ TUKEA OPPILAS SELVITYY YLEISEN TUEN AVULLA oppimissuunnitelma yhdessä kodin kanssa TEHOSTETTU TUKI HUOLI OPPI LAASTA NORMAALI KOULUNKÄYNTI JATKUU oppimissuunnitelman tarkistaminen OHR TEHOSTETTU TUKI EI RIITÄ OPPILAAN JA HUOLTAJAN KUULEMINEN Moniammatillisena yhteistyönä (OHR) pedag. selvitys Koulutusjoht. hallinnollinen päätös ERITYISEEN TUKEEN ottamisesta; tarkistukset; hojks (rehtori hyväksyy/päätös) OHR Päätöksen uusinta: OPPILAS JATKAA ERITYISELLÄ TUELLA Päätöksen purku: OPPILAS SELVIYTYY TEHOSTETULLA TUELLA ERITYINEN TUKI EI RIITÄ OPPIAINEEN OPISKELUSTA VAPAUTTAMINEN OPPILAAN TUKI PROSESSINA Mika Rantanen 11

12 Koulutulokkaan hallinnollinen polku Lähikoulun osoittaminen kaikille koulutusjohtaja (tammikuu) Huoli Psykologin tutkimukset ja yhteistyö huoltajien kanssa (helmi /huhtikuu) 11 vuotisen oppivelvollisuuden oppilas Vanhempien hakemus toissijaisesta koulusta: Rehtorien yhteispalaveri koulutoimistossa maaliskuun alussa Rehtorin Toissijainen koulupäätös (maaliskuu) Ped. arvio: Esitys lapsen tuesta, koulumuodosta, koululykkäykset (maalis /huhtikuu); oppimissuunnitelma Pedagoginen nivelvaihepalaveri lto, elto/kelto, koulun edustus. Koulutusjohtajan päätös erityisestä tuesta. Sijoituspalaveri /erityisen tuen lapset (maalishuhtikuun alku): OHR edustajat, koulupsykologi, koulutusjohtaja Luokkien muodostaminen ja kouluun tutustuminen rehtori (toukokuun alku) Kuviossa olevat aikataulut ovat ohjeellisia KOULUPAIKKAJÄRJESTELYT KAARINASSA Kaarina on jaettu neljään alueeseen yhtenäiskoulujen mukaan. Pyrkimyksenä on että oppilas ensin mahdollisimman pitkään selviytyy omassa lähikoulussaan. Mikäli lähikoulun tukimahdollisuudet eivät riitä, oppilas siirtyy ensisijaisesti oman alueensa yhtenäiskouluun, esim. pienryhmään. Laajimmat tukimuodot ovat Piikkiön Yhtenäiskoulussa ja Valkeavuoren koulussa. Piikkiön alueelta ei kuljeteta Kaarinaan eikä päinvastoin. Mikäli Kaarinan omat tukimahdollisuudet eivät riitä, osoitetaan lapsen koulupaikka mm. Katariinan, Luolavuoren, Satulavuoren tai Kiinanmyllyn koulusta. 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1. OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI ERIYTTÄMINEN JA TUKIOPETUS Eriyttäminen on opiskelun laajuuden, syvyyden ja nopeuden vaihtelua 12

13 Mitä voi eriyttää? opetuksen sisällöt opetusmateriaalit ja menetelmät (apuvälineet yms.) työtavat tehtävien määrä ja niihin käytettävissä oleva aika oppimisympäristön muokkaus (tilojen käyttö, oppilaiden ryhmittelyt joustavasti) arvioinnin menetelmät ja palautteen antaminen: lisäaika, suullinen koe, avustajan käyttö, yksilölliset tehtävät, työkansiot, tukiopetus (aloitteen tekee ensisijaisesti opettaja) Tukiopetus: Perusopetuslain 16 mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun tuen tarve on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetus: voi olla koulupäivän aikana tai ulkopuolella (esim. iltapäiväkerhosta) läsnä voi olla yksi tai useampia oppilaita ei tarvitse olla koko oppituntia, vaan voi koota esim. 3 x 15 min. välituntitukiopetus opettaja (ei välttämättä oma) antaa, ei (mielellään) avustaja OSA AIKAINEN ERITYISOPETUS Osa aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Samanaikaisopetus voidaan nähdä eriyttämisenä tai osa aikaisena erityisopetuksena riippuen mm. toteutusmuodosta. Samanaikaisopetus = samaa ryhmää opettaa kaksi tai useampia opettajia. Samanaikaisopetuksesta voidaan käyttää myös nimityksiä resurssi, jousto tai tähtiopettajuus. Samanaikaisopetukseen liittyy usein myös joustava opetusryhmien muodostaminen ERITYISOPETUS Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN Mikäli oppilas ei selviydy yleisopetuksen tavoittein hyväksytysti (=arvosana), oppimäärä voidaan yksilöllistää. Erityisen tuen päätös on edellytys yksilöllistämiselle. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että 13

14 päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 10 tai 11 vuotta. Esiopetus voi siis pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Vaihtoehdot: 1. Lapsi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa varhaiskasvatuksessa sen vuoden syyslukukauden alussa, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa (6v.) ja tämän jälkeen aloittaa perusopetuksen (7v.). Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. 2. Lapsi aloittaa opiskelun sinä vuonna, kun täyttää kuusi vuotta. Ensimmäinen vuosi on oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvaa esiopetusta, jonka jälkeen lapsi jatkaa perusopetuksessa (7v.). 3. Lapsen perusopetuksen alkamista lykätään niin, että lapsi aloittaa perusopetuksen koulussa sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Tätä ennen lapsi osallistuu esiopetukseen oppivelvollisuuteen kuuluvana yhden vuoden (7v.) tai kaksi vuotta (6v.+7v.) Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta ja HOJKS. Koululykkäys Pedagoginen arvio: Lapsi jää toiseksi vuodeksi esiopetukseen päiväkotiin. Kelto tiedottaa koulutoimistoon / tstopäällikkö. Koulutusjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen koululykkäyksestä. Päiväkodin johtaja myöntää lapselle esiopetuspaikan (ja päivähoitopaikan). Lapsi siirtyy tehostettuun tukeen heti. Tuesta vastaavat ryhmän lastentarhanopettajat ja kelto. Tukea toteutetaan lapsen opettajien laatiman oppimissuunnitelman perusteella. Sen toteutumista arvioidaan ja jatkuvasti. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Päätöksen perusteet: pedagoginen arvio ja vanhempien suostumus. Pedagogisessa arviossa kuullaan lasta ja vanhempia TOIMINTA ALUEITTAIN OPISKELU 14

15 Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimintaalueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta alueittain. Pääsääntöisesti toimintaalueittain opiskelevat lapsen saavat koulupaikan Kaarinan ulkopuolelta. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta alueittain opiskelulle on oma HOJKS lomake OHJAUKSELLINEN JA MUUT TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten turvallisuutta, hyvinvointia ja muita oppimisen edellytyksiä koulussa ja kotona. Kaarinassa toimii alueellinen vanhempainyhdistys KAAVARY ry. Sen lisäksi kaikilla kouluilla on oma vanhempainyhdistys. Huoltajat pääsevät luokkatoimikuntien, vanhempainiltojen ja vanhempainyhdistysten kautta osallisiksi koulun toiminnan kehittämiseen. Koulut tiedottavat toiminnastaan muun muassa koulujen kotisivuilla, lukuvuosi tai muissa tiedotteissa, Wilmassa sekä koulujen omissa tilaisuuksissa. Huoltajat voivat keskustella koulun edustajien kanssa vanhempainilloissa, kehityskeskusteluissa sekä muissa yksittäistä oppilasta koskevissa tapaamisissa Oppilaiden koulunkäyntiä, menestystä lukuvuoden aikana ja mm. poissaoloja seurataan Wilman kautta. (Ks. tarkemmin KOPS) OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaikkien koulun opettajien tehtävänä on ohjata oppilaita oppiaineiden opiskelussa, auttaa häntä kehittämään omia oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ehkäistä opintoihin liittyvien vaikeuksien syntymistä. Jokaisen opettajan ja koulussa toimivan aikuisen tehtävänä on omalla toiminnallaan ja yhteistyössä muiden lasten kanssa toimivien kanssa tukea lapsen persoonallisuuden kasvua ja kehitystä. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen annetaan tietoa opetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia, joissa he voivat neuvotella opettajan ja vuosiluokilla 7 9 myös oppilaanohjaajan kanssa oppilaan opintoihin liittyvistä asioista. Koulun ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja ohjauksella tuetaan erityisesti niitä oppilaita, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Kaarinassa oppilaan ohjauksessa on keskeistä oppilaan henkilökohtainen ohjaaminen ja työelämätiedon lisääminen. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelunkannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Yhteistyökumppaneita ovat eri koulujen ja oppilaitosten, paikallisen työ ja elinkeinoelämän sekä muiden, ohjauksen kannalta keskeisten 15

16 toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita ovat mm. Turun seudun toisen ja korkean asteen oppilaitokset, Kaarinan kaupungin eri toimialat, Varsinais Suomen YES keskus, Taloudellinen tiedotustoimisto ja muut kolmannen sektorin toimijat Koulu esittelee ohjaustyötään omilla www sivuillaan. Ensisijainen yhteydenpitokanava huoltajiin on Wilma. Huoltajat osallistuvat ohjauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä ammatinvalintaja yhteishakuprosessiin oppilaan tukena. Tavoitteet: Oppilas oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine, koulutus ja ammatinvalinnoissa oppii hankkimaan tietoa yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen Vuosiluokat Oppilaanohjauksen prosessiluonteesta johtuen oppilaanohjauksen opetussuunnitelman sisältöjä käsitellään kaikilla vuosiluokilla koulun opetussuunnitelman ja oppilaan kehitystason mukaisesti painottaen. Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata vastuulliseen suhtautumistapaan koulutyötä ja tehtäviä kohtaan. Ohjauksen avulla oppilas oppii käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan ohjauksesta vastaa luokanopettaja. Vuosiluokat Vuosiluokkien 3 6 aikana ppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta ohjataan myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3 6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Oppilasta tuetaan ja ohjataan oppiaineiden opiskelu ja työskentelytaitojen omaksumisessa ja oman toiminnan arvioinnissa. Itsearviointitaitoja harjoitellaan joka oppiaineessa. Aineenopettaja ohjaa itsearviointia antamalla rakentavaa palautetta, käyttämällä erilaisia opetusmenetelmiä vuorotellen huomioiden erilaiset oppimistavat. Työelämään tutustuminen aloitetaan ensin koulun sisältä (siistijät, keittäjät, kiinteistönhoitaja, terveydenhoitaja jne.) ja kotipiirin töistä ja ammateista. Kieli ja käsityövalinnoista ohjataan sekä oppilaita ja heidän huoltajiaan. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja 16

17 koulun muun toiminnan yhteydessä. Lisäksi oppilas saa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Oppilaan ohjauksesta vastaa luokanvalvoja yhdessä erityisopettajan kanssa. Vuosiluokat Perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien oppilaanohjaus järjestetään siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu: luokkamuotoisesta ohjauksesta yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta työelämään tutustumisesta Oppilaalle järjestetään henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle järjestetään pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus, neuvonta ja tietopalveluita. Työ ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisjaksoja koulutus ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilas voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle järjestetään mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Koulun vuosisuunnitelmassa määritellään työelämän tutustumisen järjestelyt. Luokkamuotoinen ohjaus Vuosiluokka 7; vuosiviikkotunnit: 0,5 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt: luokkamuotoisessa ohjauksessa käsitellään kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä asioita. 7. vuosiluokalla luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt painottuvat ihmisenä kasvamiseen ja opiskelutaidon parantamiseen Oppilas: muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintatavoista tutustuu uuteen ympäristöön, kouluyhteisöön ja ryhmässä toimimiseen oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan mahdollisia oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit sekä oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan oppilas tutustuu työelämään yhden päivän ajan Vuosiluokka 8; Vuosiviikkotunnit: 0,5 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt: Kahdeksannella vuosiluokalla luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt painottuvat työelämätiedon lisäämiseen sekä omien kykyjen tunnistamiseen (mm. TET suunnittelu, paikan hankkiminen) 17

18 Oppilas: tutustuu eri ammattialoihin oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan syventää itsearviointitaitojaan Vuosiluokka 9; Vuosiviikkotunnit: 1 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt: 9. vuosiluokalla luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt painottuvat työelämä ja yrittäjätietouden lisäämiseen ja oman opintopolun suunnitteluun (jatko opintoihin hakeutumisesta tiedottamiseen, ohjaamiseen ja neuvontaan). Oppilas lisää tietojaan eri ammattialoista ja työelämästä monipuolisesti kirjoja, sähköistä materiaalia, eri alojen ammattilaisia apuna käyttäen sekä yritys ja ammattioppilaitosvierailujen avulla sekä kahden TET viikon suunnittelulla ja harjoittelupaikan hankinnalla tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet harjoittelee tiedonhakua eri jatko opiskelumahdollisuuksista, yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä tutustuu työhallinnon tarjoamiin tieto,neuvonta ja ohjauspalveluihin kehittää itsearviointi ja päätöksentekotaitojaan sekä toteuttaa ja arvioi omia tulevaisuudensuunnitelmiaan saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine, koulutus ja ammatinvalinnoissa kasvaa monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. saa mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin opiskelu ja työmahdollisuuksiin mm. tieto ja viestintäteknologiaa hyväksikäyttäen että esitteiden avulla Henkilökohtainen ohjaus Oppilaiden henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus tapahtuu yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Jokaiselle 7. ja 9. luokkalaiselle varataan vähintään yksi ohjauskerta lukuvuodessa TULKITSEMIS JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Tulkitsemis ja avustajapalveluiden järjestämisen tavoitteena on luoda tukea tarvitsevalle oppilaalle turvallinen ja kannustava oppimisympäristö. Tulkitsemispalvelut Oppimissuunnitelmassa, erityisen tuen päätöksessä ja HOJKS:ssa kuvataan säännöllisesti tukea tarvitsevien oppilaiden tulkitsemispalvelut. Koulunkäyntiavustajapalvelut Koulunkäyntiavustajat toimivat moniammatillisissa työyhteisöissä. Koulunkäyntiavustajan työn tavoitteena on oppilaan ohjaaminen, avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Avustajan esimiehenä on koulun rehtori. Koulunkäyntiavustajien sijoittuminen eri kouluihin ja luokkiin määräytyy kulloisenkin tarpeen mukaan. Koulunkäyntiavustajien määrästä ja sijoittumisesta kouluihin tekee päätöksen koulutusjohtaja kuultuaan asiantuntijoita, mm. oppilashuoltoryhmiä. Tavoitteena on palkata 18

19 henkilökohtaisten avustajien sijaan ryhmäavustajia. Perusopetus tekee avustaja asioissa yhteistyötä aamu ja iltapäivätoiminnan ja vammaispalveluiden kanssa pyrkien mahdollisuuksien mukaan käyttämään samoja avustajia, jolloin avustajalle tehdään vain yksi työsopimus. Rekrytointi suoritetaan keskitetysti koulutoimiston koordinoimana. Työtehtävät sovitaan rehtorin ja opettajan kanssa ja niiden sisältö ja määrä riippuvat oppilaiden tarpeista. Sekä oppimissuunnitelmassa että erityisen tuen päätöksessä ja HOJKS:ssa kuvataan säännöllisesti tukea tarvitsevien oppilaiden avustajapalvelut. Tarvetta avustajan tukeen voi tilapäisesti ilmetä muillakin oppilailla osana yleistä tai tehostettua tukea. Koulunkäyntiavustajan ja opettajan yhteistyö perustuu ammatilliseen vuorovaikutukseen ja yhdessä sovittaviin käytäntöihin. Työparityöskentelyn alussa luodaan joustavat toimintatavat ja sovitaan työn jakamisesta kummankin vahvuudet huomioon ottaen. Koulunkäyntiavustajan ja opettajan roolit ovat erilaiset. Opettajalla on vastuu opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja oppilasarvioinnista. Toimivan työparityöskentelyn edellytyksenä on molemminpuolinen luottamus ja työtehtäviin sitoutuminen. Koulunkäyntiavustajien opastyukseen on toimitettu opasvihkonen. Kouluohjaaja JOPO toiminnassa (ks. 5.3.) opetus ja kasvatustyötä tukemassa on kouluohjaaja PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Kerhotoiminta Koulun tarjoaman kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukevaa vapaa ajantoimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren koulupäivää. Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei muutoin ole mahdollisuutta säännöllisiin harrastuksiin. Kerhotoimintaa järjestettäessä otetaan huomioon asuinalueen tarjoamat harrastusmahdollisuudet. Koulun kerhotoimintaa toteuttavat koulun opettajat tai mahdolliset yhteistyökumppanit. Rehtorit ottavat kerhotoiminnan huomioon suunnitellessaan työjärjestyksiä. Koulun vuosisuunnitelmassa kuvataan tarkemmin koulun kerhotoiminta. Koulut tiedottavat kerhotoiminnastaan esimerkiksi vuosittain lukuvuositiedotteessa, vanhempainilloissa, koulun kotisivuilla ja Wilman kautta. Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminta Kaarinan kaupunki järjestää aamu ja iltapäiväkerhotoimintaa ja hankkii lisäksi palveluita Varsinais Suomen Martat ry:ltä ja Mannerheimin Lastensuojelu Liitolta maksamalla kohdennettua avustusta. Ruotsinkielisten lasten iltapäivätoiminta on järjestetty Hovirinnan koululla. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään Kaarinassa seuraavissa pisteissä (lukuvuosi ): Hovirinnan koulu, Hovirinnan koulun läheisyydessa, kerhotila Pehtorinkatu 2; Valkeavuoren koulu, Auranlaakson koulu, Empon koulu (Kuusisto), Kotimäen koulu (Ristikallio), Piispanlähteen alakoulu, Koroisten koulu aamu ja iltapäiväkerho Heinäsirkat, Nuppula Kirkkopuistontie 5, Rungon koulu, Svenska Eftis i Hovirinta skolan. Iltapäiväkerhopaikkaa haetaan jättämällä hakulomake leikkitoiminnan johtajalle. Hakuajasta tiedotetaan vuosittain Kaarina lehdessä, Kaarinan kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Lisäksi hakemus lähetetään postissa kotiin ensimmäisen luokan aloittavien lasten vanhemmille kouluun ilmoittautumisen yhteydessä tammikuussa. Iltapäiväkerhopaikkaa voivat hakea 1. ja 2. luokan oppilaat sekä erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat (3. 9. luokan erityisoppilaat). Mikäli toiminnan piiriin hakeutuu enemmän koululaisia kuin toiminnan piiriin voidaan ottaa, ovat etusijalla ne ensimmäisen luokan oppilaat, jotka tarvitsevat iltapäiväkerhopaikan kasvatuksellisista ja kehityksellisistä syistä ja ne lapset, joiden vanhemmat ovat työn tai opiskelun takia estyneet itse hoitamasta lastaan iltapäivisin. Muilta osin paikat myönnetään ilmoittautumisjärjestyksessä. 19

20 5.3. JOUSTAVA PERUSOPETUS Kohderyhmä: Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7 9 luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. Toiminta ja tavoitteet: Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena edelleen on oppilaan elämänhallinnan kasvu ja sen myötä perusopetuksen suorittaminen ja toisen asteen opintoihin hakeutuminen. Järjestäminen ja toimintatavat: Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti Piikkiön yhtenäiskoulussa (Kaarinan pohjoisen ja itäisen osan koululaisille) ja Piispanlähteen koulussa (keskustan ja läntisen osan oppilaille), työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki ja neuvontapalveluita käyttäen. Kaarinan nuoret Pajamestarit ry on ensisijainen työssäoppimisen oppimisympäristö. Pajamestareiden toimintaa laajennetaan kattamaan myös Jopo toiminta. Toiminnan tulee tukea merkittävästi oppilaan oppimista ja osaamista työn kautta. Tämä toiminta poikkeaa tältä osin perinteisestä työelämään tutustumisesta. Vastuut ja työnjako: JOPO ryhmän opettaja ja kouluohjaaja vastaavat yhdessä yhteistyöstä huoltajan, oppilaan, aineenopettajien ja työpaikkojen kanssa. Kouluohjaajan työnkuvaan kuuluu erityisesti yhteydenpito työpaikkoihin ja oppilaan tukeminen työpaikkaopiskelussaan seuraten oppilaan edistymistä työssään. Opettaja vastaa JOPO oppilaan työpaikkatehtävien järjestämisestä ja työnantajan ohjaamisesta. JOPO opettaja tekee työpaikkatehtävät ja niiden arvioinnin yhteistyössä koulunsa aineenopettajien kanssa. Kouluohjaaja toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin nuorisopalveluiden kanssa, mutta on koulun työntekijä, jonka esimiehenä on rehtori. Oppilasvalinta: Yhteen joustavan perusopetuksen ryhmään valitaan enintään noin 10 oppilasta. Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Haku on keväällä, mutta tarvittaessa ryhmään voi hakea lukuvuoden aikana. Kaikki oppilaat ja heidän huoltajansa haastatellaan ennen oppilasvalintaa. Oppilasvalinnan apuna on lomake. Oppilasvalintaa valmistelee koulun oppilashuoltoryhmä. Hallintopäätöksen oppilaan ottamisesta JOPO luokalle tekee koulutusjohtaja kuultuaan koulun rehtoria. Päätös tehdään enintään lukuvuodeksi kerrallaan AMMATTI JA LUKIOSTARTTI Olemassa olevaa Ammattistartin toimintaa laajennetaan niin, että sen yhteydessä voi myös parantaa peruskoulun päättöarvosanoja jatko opintokelpoisuuden parantamiseksi. Hallinnollisesti lisäopetusluokka perustetaan Valkeavuoren kouluun, koska ammattiopisto Livialla ei ole oikeutta päättöarvosanojen antoon. Opetus voi tapahtua joustavasti sekä perusopetuksen että ammattiopetuksen yhteydessä. 20

21 Olemassa oleva Lukiostartti on riittävä mahdollisuus sellaisille opiskelijoille, joilla on riittävästi opiskelutaitoja ja motivaatiota. Lukiostartissa opiskelu on itsenäistä ja tapahtuu iltaisin Kaarinan Aikuislukoissa PÄÄTTÖLUOKAN KERTAAMINEN TAI 9. LUOKAN KÄYMINEN KAHTENA VUONNA Perusopetuksen päättöluokan kertaamisella oppilas voi saavuttaa yhden lisävuoden aikana merkittävästi paremmat oppimistulokset, mikä tekee siitä monelle oppilaalle suositeltavan vaihtoehdon. Kertaamisen ongelmana on se, että se nollaa aiemmat arvosanat. Jos oppilas sen sijaan suorittaa 9. vuosiluokan kahdessa lukuvuodessa, antaa se mahdollisuuden säilyttää hyvät numerot ja keskittyä kesken olevien opintojen menestyksekkääseen loppuun saattamiseen OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPILASHUOLTO Esi ja alkuopetuksen nivelvaiheessa kokoontuu vähintään kerran kevätlukukaudessa koulun ja alueen nivelvaihepalaveri (ks. luku 4.3.). Vastaava nivelvaihepalaveri käydään ala ja yläkoulun välillä. Koulun vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon lukuvuosittainen suunnitelma ja toimijat. Koulukohtaisesti oppilashuoltotyötä koordinoi säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä. Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmän toiminnasta sekä koko oppilashuollon toteutuksesta koulussa. Yleisiä kouluhyvinvointiin liittyviä asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmään voidaan kutsua koulupoliisi, hyvinvointipalveluiden edustaja, aamu ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, huoltajien, oppilaskunnan edustaja sekä muita asiantuntijoita. Yksittäisen oppilaan asioissa ryhmään kuuluvat koulun rehtori ja/tai apulaisrehtori/koulun johtaja, oppilaan opetuksesta vastaava erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, oppilaanohjaaja ja tarpeen mukaan koululääkäri. Luokanvalvoja tai opettaja sekä oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja voivat osallistua ryhmän kokoukseen oman oppilaansa asiaa käsiteltäessä. Ryhmän kokoonpano määritellään koulukohtaisesti. Myös muu asiantuntijataho voi osallistua kokoukseen kirjallisella huoltajan luvalla. Kun opettaja aikoo viedä yksittäisen oppilaan asian käsiteltäväksi oppilashuoltoryhmään, on asiasta ilmoitettava huoltajille sekä annettava heille mahdollisuus osallistua oppilashuoltoryhmässä asian käsittelyyn. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittelyä varten on laadittu muistiopohja (Kantri). Kouluruokailu Kouluruokailu toteuttamisesta vastaa Kaarinan kaupungin Ruokapalvelut. Ruoka aineallergioiden käsittelystä Ruokapalvelut antaa ohjeet mm. kouluterveydenhuollolle TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma, 21

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Koulu Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN 1 KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN pvm / 20 SALASSAPIDETTÄVÄ Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta Tehostetun

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen vahvuudet

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Tuen kolmiportaisuus

Tuen kolmiportaisuus Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Erityinen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus esi- ja perusopetuksessa

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Erityinen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus esi- ja perusopetuksessa SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Erityinen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus esi- ja perusopetuksessa Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset: mm. näkö- ja kuulovammaiset eivät

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA

Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA 2 1. OPPIMISEN KOLMIPORTAINEN TUKI Jokaisella oppilaalla on oikeus

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI JA OPPILASHUOLTO ESI- JA PERUSOPETUKSESSA JJR KUNTIEN YHTEISET LINJAUKSET

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI JA OPPILASHUOLTO ESI- JA PERUSOPETUKSESSA JJR KUNTIEN YHTEISET LINJAUKSET OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI JA OPPILASHUOLTO ESI- JA PERUSOPETUKSESSA JJR KUNTIEN YHTEISET LINJAUKSET Hyväksytty Sivistystoimen yhteislautakunta 17.1.2012 11 Sisällysluettelo ESIPUHE... 1 1.OPPILASHUOLTO...

Lisätiedot

Loviisan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma

Loviisan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Loviisan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma Loviisan suomenkielinen jaosto, 30.08.2011 Sisällysluettelo sivu 1 Loviisan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma... 3 1.1 Valtakunnalliset

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut

Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Opas kouluun ilmoittautumisesta Orimattilan sivistyspalvelukeskus 15.1.2016 Tervetuloa Orimattilan perusopetuksen oppilaaksi! Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat SUOMUSSALMEN KUNTA Perusopetus Arkistointiohje: SALASSA PIDETTÄVÄ Liite 2 PEDAGOGINEN SELVITYS Perustiedot Oppilas Nimi Osoite syntymäaika puh. Kansalaisuus äidinkieli Vanhemmat / huoltajat Huoltajan nimi

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Seutukuntamme omaleimaisuuden perusopetukselle asettamat painotukset 4 1.2 Perusopetuksen arvopohja 4 1.3

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI RAASEPORIN KAUPUNGIN PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 Raaseporin perusopetuksen täydennetty opetussuunnitelma on Opetushallituksen vuonna 2010 antaman Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT 1.8.2011 - 2 3 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty

Lisätiedot