VIROLAHDEN KUNTA TASEKIRJA Kuva Seppo Rintelä

Transkriptio

1 VIROLAHDEN KUNTA TASEKIRJA 2010 Kuva Seppo Rintelä

2 TASEKIRJA 2010 Virolahden kunta Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja tunnusluvut 1.5. Kokonaistulot ja menot Kokonaistulot ja menot taulukko 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Toiminnan ohjaus ja tavoitteiden toteutuminen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut 22 - konsernituloslaskelma ja tunnusluvut 22 - konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut 23 - konsernitase ja tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talousarvion tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Käyttötalousosan toteutuminen Yleishallinto 26 - vaalit 26 - tarkastuslautakunta 27 - kunnanvaltuusto 28 - kunnanhallitus 30 keskushallinto 36 hankintatoimi 38 vammais- ja vanhusneuvosto 38 Kaakon kaksikon palveluohjaustyöryhmä 39 kuntaliitosselvitys Haminan kaupungin kanssa 40 ystävyyskuntatoiminta ja muu yhteistyö 41 - elinkeinotoiminnan edistäminen 43 - maaseututoimi 44 - matkailu- ja museotoiminta Tukipalvelut 50 - taloushallinto 50 - henkilöstöhallinto 50 - ruokapalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta 55 - sosiaalityö 56 - kehitysvammapalvelut 58 - päivähoito ja esiopetus 59 - vanhustyö ja kotihoito 61 - terveydenhuolto 63 2

3 Sivistyslautakunta 69 - peruskoulut 70 - lukio 71 - vapaa sivistystyö 72 - kirjastopalvelut 72 - kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Tekninen lautakunta 80 - maankäyttö 80 - tilapalvelu 82 - vesihuoltolaitos ja pelastustoimi 83 - terveysvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennuslautakunta 85 - rakennusvalvonta 86 - poikkeusluvat ja korjausavustukset 87 - maa-ainesluvat ja yksityistiet Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma vertailutietoineen Rahoituslaskelma vertailutietoineen Tase vertailutietoineen Konsernilaskelmat vertailutietoineen Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesilaitoksen erillistilinpäätös 6. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT 133 3

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Talouskasvun vauhdittuminen syvän taantuman jälkeen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin oli kertomusvuonna 2010 nähtävissä myös Virolahdella. Erityisesti se konkretisoitui vuoden vanhetessa jatkuvasti vilkastuneena rajanylitysliikenteenä. Henkilöliikenteessä rikottiin ennätyksiä ja erittäin vahvassa kasvussa oli myös tavaraliikenne, mutta Vaalimaalle kaivattuja investointeja myönteinen kehitys ei riittänyt saamaan liikkeelle. Työllisyyden kehityksen talouden piristyminen kuitenkin käänsi plussalle. Kertomusvuoden aikana työllisyys kohentui 1,6 prosenttiyksiköllä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Virolahden työttömyysaste oli vuonna 2010 keskimäärin 9,6, kun vastaava keskiarvo vuotta aikaisemmin oli 11,2. Työllisyyden myönteinen käänne näkyi myös väestökehityksessä. Kertomusvuoden aikana Virolahden väkiluvun väheneminen jäi 0,6 prosenttiin. Vuoden 2010 lopussa Virolahden asukasluku oli 3519 henkeä. Myönteisesti kertomusvuoden aikana kehittyi myös Virolahden kunnan talous. Ehdottomasti myönteisin asia oli se, että Kaakon kaksikko -yhteistyö virtaviivaistui edelleen ja kulukuri piti kaikilla toimialoilla hyvin. Virolahden kunnan toimintamenot olivat vuonna 2010 yhteensä 23,4 miljoonaa euroa ja talousarvioon verrattuna menojen toteutumisaste oli 98,11 prosenttia. Budjettiin verrattuna kulukurin pitämisen tulosta parantava nettovaikutus oli noin euron luokkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kunnan toimintamenot kasvoivat kuitenkin 4,7 prosenttia eli nopeammin kuin kunnissa ja kuntayhtymissä keskimäärin (Suomen Kuntaliitto, 2010, Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ). Suurin yksittäisen plussa ennakkoarvioihin verrattuna Virolahden kunnan talouteen tuli kuitenkin tulokohdalle valtionosuudet. Korkein hallinto-oikeus kumosi 8. lokakuuta 2010 antamallaan päätöksellä valtiovarainministeriön päätöksen, joka koski yleisen valtionosuuden syrjäisyyslisän laskentaa. Virolahdelle tuo ratkaisu toi valtionosuuksiin korkoineen kaikkiaan euron suuruisen syrjäisyyskorotuksen. Aivan vuoden lopussa valtioneuvosto kuitenkin kiirehti muuttamaan asetusta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta niin että vastaisuudessa Virolahden kunta ei nykykriteerein syrjäisyyslisää enää saa. Joka tapauksessa Virolahden kunnan talouden tunnusluvut kohentuivat kertomusvuoden aikana merkittävästi. Vuosikate nousi ennätykselliseen 2,3 miljoonaan euroon ja tilikauden ylijäämää karttui yli 1,6 miljoonaa euroa. Hyvä talouden kehitys antoi mahdollisuuden kajota myös velkaongelmaan. Vuoden 2010 aikana kunnan velkasaldoa pystyttiin pienentämään reilulla eurolla ja vuoden lopussa kunnalla oli lyhyt- ja pitkäaikaisia lainoja kaikkiaan 13,3 miljoonan euron edestä. Edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna kunnan lainasaldo supistui yli 6 prosentilla. 4

5 Osaltaan talouden kohentuminen vaikutti siihen, että 30. syyskuuta 2010 Harjussa pidetyssä valtuustoseminaarissa yksimielinen näkemys oli, ettei Virolahden kunnassa ole syytä kiirehtiä laajan palvelustrategian laatimista. Edellisen vuoden syksyllä tehtyjen linjausten tarkistamisen taustalla oli myös rakenteellisia syitä eli vuodenvaihteessa käynnistynyt selvitystyö Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen mahdollisuudesta sekä Haminan ja Virolahden vuoden 2011 alussa käynnistettäviksi sovitut kuntaliitosneuvottelut. Parin vuoden takaa plakkarissa on asiakokonaisuuteen liittyen vielä Haminan, Miehikkälän ja Virolahden valtuustojen myönteinen periaatepäätös oman sote-yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Kun näillä kaikilla kolmella prosesseilla yhdessä tai erikseen on ilman muuta vaikutuksensa Kaakon kaksikon toiminnan uudelleenarviointiin, ei kunnanvaltuusto nähnyt tässä vaiheessa sen enempää isompaa tarvetta kuin mahdollisuuttakaan palvelurakenteiden mittavaan remonttiin. Tärkeimpinä asioina palvelujen turvaamiseksi ja kehittämisessä valtuustoseminaarissa pidettiinkin tarkan taloudenpidon jatkamista ja sitä, että sosiaali- ja terveystoimen ja ruokapalvelujen sekä kiinteistönpidon alueilla tehtyjen ja tehtävien konsulttiselvitysten tarkoituksenmukaiset suositukset jalkautetaan arjen toimintaan mahdollisimman ripeästi ja tehokkaasti. Henkilöstön ja luottamushenkilöiden hyvä talkoohenki ja yksituumainen toiminta, Virolahden kunnan talouden kohentuminen, vireillä olevat elinkeino- ja muut kehityshankkeet sekä ekonomisien ennusteet kansainvälisen tason ja erityisesti Venäjän näkymistä valavat uskoa tulevaan. Näkymät tarkoittavat sitä, että Virolahdella kuntarakenteita koskevia ratkaisuja voidaan tehdä vahvasti omista lähtökohdista olematta niin sanotusti selkä seinää vasten. Rakenteet ovat valinkauhassa, mutta kaikesta huolimatta voimme siis suhtautua tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Työhönsä sitoutunut henkilöstö ja yhteen hiileen puhaltamisen henki ovat jatkossakin niitä parhaita konsteja vastata edessä oleviin haasteisiin. Niin niihin vanhoihin tuttuihin, kuin täysin uusiinkin. Osmo Havuaho kunnanjohtaja 5

6 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Virolahden luottamushenkilöorganisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta, tarkastuslautakunnasta ja keskusvaalilautakunnasta. Miehikkälän ja Virolahden kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet palveluyhteistyön syventämisen kuntaparina ns. isäntäkuntamallilla. Miehikkälä vastaa isäntäkuntana toimintamallissa sosiaali- ja terveystoimen palveluista molempien kuntien puolesta. Virolahden kunta vastaa isäntäkuntana teknisen- ja sivistystoimen palveluista sekä tukipalveluista, johon kuuluu talous-, henkilöstö-, tietohallinto- ja ruokapalvelut. Kuntien yhteistyön nimeksi palveluohjaustyöryhmä valitsi yleisökilpailun perusteella Kaakon kaksikko. Miehikkälä KV KH Cursor Oy Virolahti KV KH Sosiaali - ja terveyslautakunta Sosiaali - ja terveystoimi Tekninen ltk Rakennusltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tukipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue Kuntien yhteinen palveluohjaustyöryhmä koordinoi palvelujen tuottamista ja järjestämistä kuntien alueella. Työnjaon mukaisesti Miehikkälän ja Virolahden kunnat ovat asettaneet omaan organisaatioonsa yhteislautakunnat seuraavasti: Miehikkälä Virolahti Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys-, tekninen- ja rakennuslautakunta Lisäksi kunnanhallitukset ovat asettaneet yhteisen henkilöstöjaoston. Miehikkälän ja Virolahden kuntien yhteistyö Kaakon kaksikkona käynnistyi vaiheittain vuosina seuraavasti: yhteinen tekninen toimi yhteinen sivistystoimi yhteinen sosiaali- ja terveystoimi yhteinen tukipalvelukeskus

7 Organisaatiokaavio 7

8 Tilastotietoja Virolahden kunnasta 935 VIROLAHTI VÄKILUKU oli 3516 (Tilastokeskus) Seutukunta Kotka- Haminan Muu kunta Maakunta Kymenlaakso Kuntaryhmitys Maaseutumainen kunta VÄESTÖ PINTA-ALA Asukasluku Maapinta-ala, km2 371,96 Muutos edellisestä vuodesta, % -0,3 Koko pinta-ala ilman meriä, km2 558,94 Ruotsinkieliset 17 Taajama-aste ,3 Asukastiheys, as/maa-km2 9,5 IKÄRAKENNE VÄESTÖENNUSTE 2009 % vuotiaat 6, vuotiaat vuotiaat 7, vuotiaat vuotiaat 62, vuotiaat vuotiaat 10, vuotiaat vuotiaat 9, vuotiaat vuotiaat ja sitä vanhemmat 3, vuotiaat ja sitä vanhemmat yhteensä, henk yhteensä henk TYÖPAIKKARAKENNE 2008, % ELINKEINORAKENNE 2008, % Maa- ja metsätalous 15,5 Maa- ja metsätalous 15,2 Jalostus 7,7 Jalostus 17,0 Palvelut 75,6 Palvelut 66,7 TYÖVOIMATIETOJA 2008 KOULUTUS 2008 % henkilö Työpaikkaomavaraisuus 2008, % 102,5 15-vuotta täyttäneitä Työvoima Tutkinnon suorittaneita 58, Työlliset Keskiasteen tutkinto 71, Työttömät 169 Työttömyysaste, % 10,8 Huoltosuhde 1,55 Huoltosuhteesta työvoiman ulkopuolella 1,43 Alimman korkeaasteen tutkinto Alemman korkeakouluasteen tutkinto Ylemmän korkeakouluasteen tutkinto Tutkijakoulutuksen suorittaneet 16, , ,8 85 0,1 1 Lähteet: pinta-ala Maanmittauslaitos; muut Tilastokeskus ja Väestörekisterik. 8

9 ALUEELLA ASUVA TYÖVOIMA TOIMIALOITTAIN JA KYLITTÄIN Talouskylä väestömäärä työvoima työlliset työttömät työv.ulkopuoliset Virojoki Klamila Vaalimaa Kirkonkylä Pihlaja Ravijoki Tuntematon ELINKEINORAKENNE Työllinen työvoima (ansiotyössä olleet vuotiaat) Toimiala kpl % Alkutuotanto ,7 Jalostus 130 9,3 Palvelut ,8 Muut toimialat 16 1,2 Yhteensä Palkansaajia 1119 ja yrittäjiä 271 TYÖVOIMA- JA TYÖPAIKKATILASTOT Toimiala Työllinen työvoima Alueella työssäkäyvät toimialoittain Maa-,metsä ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu-, lämpöhuolto Vesi-,viemäri- ja jätehuolto 7 Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta 61 Kuljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä 8 4 Rahoitus ja vakuutus Kiinteistöala 7 5 Ammatillinen,tieteellinen ja tekn Hallinto ja tukipalvelut 72 Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Sosiaali- ja terveydenhuolto 190 Kulttuuri ja vapaa-aika 12 Muu palvelutoiminta 36 Tuntematon toimiala Y h t e e n s ä Työpaikkaomavaraisuus % 88,7 89,8 97,3 102,5 Suurimmat työnantajat / 1.1. (ELY-keskus/Cursor) hlöä hlöä hlöä hlöä Virolahden kunta /154 Kaakkois-Suomen Rajavartiosto /195 Tulli /112 Harjun Oppimiskeskus Oy /40 Suomen Tähtihovit Oy Teboil/Kivenlahden Moottori Oy Rajahovi 2010 alkaen /33 Y h t e e n s ä /534 9

10 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmantalouden elpyminen jatkuu edelleen ripeänä. Maailman kasvun painopiste on kehittyvissä maissa missä kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistä kysyntää. Euroalueella kasvu on vaimeaa ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti. Vuoden 2010 kasvun arvioidaan olevan reilu 1,5 prosenttia ja vuoden 2011 kasvun noin kaksi prosenttia. Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta erittäin nopeasti takaisin kasvu-uralle. Vuoden 2010 BKT:n kasvuksi arvioidaan 3,2 prosenttia ja vuoden 2011 kasvuksi 2,9 prosenttia. Kasvun taustalla ovat vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpyminen. Lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvu on suuntautunut vahvasti kestokulutustavaroihin. Myös palvelujen kulutus on lisääntynyt selvästi, joten kulutuksen kasvu on ollut laaja-alaista. Yksityiset investoinnit ovat jatkaneet kasvuaan ja vuoden 2010 kasvun arvioidaan olevan 3,5 prosenttia. Vuoden 2011 yksityisten investointien kasvuksi ennakoidaan jo 7 prosenttia. Paraneva kansainvälinen talouskehitys, jonkin verran parempi työllisyyskehitys sekä aiempia odotuksia pidempään matalana pysynyt korkotaso ovat lisänneet investointeja vuonna 2010 ja investointien kasvun odotetaan jatkuvan edelleen vuosina 2011 ja Työllisyystilanne on parantunut odotettua nopeammin. Vuoden 2010 työttömyysasteen arvioidaan olevan 8,4 prosenttia ja edelleen jatkuvan taloudellisen elpymisen ja odotettua paremmin kehittyneen työllisyyden vanavedessä työttömyysasteen ennakoidaan laskevan 7,8 prosenttiin vuonna Nimellinen ansiotaso on noussut v keskimäärin 2,5 prosenttia. Suurin yksittäinen selittäjä tässä nousussa on perimä edelliseltä vuodelta, johon vaikuttaa aikaisempien vuosien palkankorotussopimukset. Vuonna 2011 nimellisen ansiotason nousun arvioidaan hieman hidastuvan vuoteen 2010 verrattuna. Reaalisesti ansiot eivät kasva. Vuonna 2010 koko talouden palkkasumma kasvoi keskimäärin 2,2 prosenttia. Vuonna 2011 palkkasumman kasvu on suurempi eli noin 4 prosenttia, mikä johtuu parantuneesta työllisyystilanteesta. Vuoden 2010 aikana inflaatio on kiihtynyt yli 2 prosentin. Vuoden 2011 aikana sen odotetaan kiihtyvän 2,4 prosenttiin johtuen lähinnä veromuutoksista ja kansainvälisistä hintapaineista raaka-ainemarkkinoilla. Hyvistä kasvunäkymistä huolimatta koko julkisen talouden alijäämä syveni vuoden 2010 aikana ja arvion mukaan tilanne ei ole korjautumassa lähivuosinakaan. Kuntatalouden tila koheni vuoden 2010 aikana tasapainoon. Tämän parantumisen mahdollistivat verotulojen kasvun nopeutuminen 4,5 prosenttiin sekä henkilöstömenojen maltillinen kasvu. Kuntatalouden odotettua paremman verotulokehityksen taustalla ovat erityisesti kunnallis- ja kiinteistö-verojen tuntuvat kiristykset sekä valtion merkittävä väliintulo kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisen korottamisen kautta. Vuosina kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin 3 prosenttia eli selvästi taantumaa edeltäneitä vuosia hitaammin. Kuntatalouden arvioidaan kuitenkin pysyvän lähellä tasapainoa kuntien säästötoimien jatkumisen sekä suhteellisen maltilliseksi ennakoidun kustannuskehityksen seurauksena. 10

11 Kaakkois-Suomi on menettänyt viime vuosien taloustaantuman aikana 6700 työpaikkaa. Suurin yksittäinen menettäjä on ollut alueen massa- ja paperiteollisuus josta väheni jaksolla arviolta 1700 työpaikkaa. Työttömyys alueella kääntyi vuoden 2010 aikana laskuun, mutta taantuman alkua edeltävälle tasolle ei ole vielä kyetty palaamaan. Työttömien määrä on edelleen lähes viidenneksen korkeampi kuin ennen taantumaa. Erityisesti miesten ja nuorten työttömyys kasvoi laskusuhdanteessa. Kaakkois-Suomessa oli joulukuun 2010 lopussa työttömiä 7,4 prosenttia vähemmän kuin 2009 lopussa. Suurin osa vähennyksestä johtuu lomautusten supistumisesta, muu työttömyys on miltei vuoden takaisella tasolla. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Nuorten työttömyys laskee nopeammin kuin kokonaistyöttömyys, mutta senkin laskuvauhti on hidastunut. Työpaikkoja avautui Lappeenrannan ja Kouvolan seuduilla enemmän kuin vuosi sitten, Imatran ja Kotkan seuduilla hieman vähemmän. Alla olevassa taulukossa tiedot kunnittain ja alueittain. Kaakkois-Suomen Ely-keskus Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat, tilannekatsaus Työvoima Työttömien Työttömät Työttömien Työttömistä Alle 25 - Yli vuoden Avoimet osuus yhteensä muutos naiset vuotiaat työttömänä työpaikat työvoimasta edell. vuot. % olleet % % Miehikkälä 914 9, ,3 37, Virolahti , ,1 49, Kotka-Hamina , ,9 42, seutukunta Kymenlaakso , ,3 42, Kaakkois- Suomen , ,4 42, ELY-keskus Koko maa , ,4 41, Kaakkois-Suomi menettää väestöään maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta saa lisäväestöä maahanmuutosta. Syntyneiden määrä alueella väheni 1990-luvun loppu vuosina, mutta on viime vuosina pysynyt melko samansuuruisena. Lähteet: Valtiovarainministeriö, Suhdannekatsaus/joulukuu 2010; Niilo Melolinna, Kaakkois-Suomen aluekehityksen sekä tuotanto- ja työmarkkinoiden katsaus 2010 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomi, Joulukuun 2010 työllisyys katsaus 11

12 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosi 2010 oli Kaakon kaksikon kolmas yhteinen toimintavuosi. Talouden näkökulmasta vuosi oli menestyksekäs molemmille kunnille. Kaakon kaksikon yhteistoiminnan edut alkavat konkretisoitua myös taloudellisesti. Virolahden kunnan vuosikate vuodelta 2010 on ,11 ja tilikauden tulos ,93 ylijäämäinen. Vuonna 2009 vuosikate oli ,71 euroa ja tilikauden tulos ,70 alijäämäinen. Vuoden 2010 vuosikate on noussut edellisestä vuodesta 294,14 % Asukasta kohti laskettu vuoden 2010 vuosikate on 658,18 (väkiluku 3519). Vuoden 2009 asukaskohtainen vuosikate on 166,47 (väkiluku 3530). Tilastokeskus on kerännyt kuntien ja kuntainliittojen vuoden 2010 tilinpäätöksistä arviot, missä katsauksessaan arvioi kuntien vuoden 2010 asukaskohtaisen vuosikatteen olevan keskimäärin 400 euroa ja vuosikatteiden nousevan 19,1 %. Virolahden kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talousarviomuutokset varsinaiseen talousarvioon. Tehdyt menojen lisäykset ja tulojen vähennykset katettiin toisaalla tulojen lisäyksillä ja menojen vähennyksillä, joten talousarviomuutosten nettovaikutus oli nolla. Vuoden 2010 talousarvioissa vuosikatteen arvioitiin olevan ylijäämäinen ja tilikauden tuloksen olevan euroa alijäämäinen. Toteutumavertailun mukaan toimintatulot toteutuivat 102,91 % ja toimintakulut 97,15 %. Toimintakatteen toteutuma oli 95,14 %. Toteutuneet toimintakulut 22,5 milj., ovat asukasta kohti laskettuna 6392,63 (v asukaskohtaiset toimintakulut 6303,67 ). Toimintakulut ovat nousseet vuodesta ,78 %. Toteutuneet nettomenot ovat 16,3 milj. ja asukasta kohti lasketut nettomenot ovat 4637,28 (v asukaskohtaiset nettomenot olivat 4627,35 ). Nettomenot ovat vuodesta 2009 laskeneet 0,41 %. Tilastokeskuksen tilinpäätösarvion mukaan kuntien toimintakatteet (nettomenot) ovat vuonna 2010 nousseet 3,8 % verrattuna vuoteen

13 Investointimenot vuonna 2010 olivat ,78. Myyntien ja rahoitusosuuksien jälkeen investointien nettomenoksi muodostui ,23. (v investointien nettomeno ,84 ) Investointien nettomenoa alentaa Miehikkälän kunnan maksama 0,5 milj. suuruinen osuus siirtoviemäristä ja puhdistamo-osuuksista. Investointimenojen toteutuma verrattuna vuoden 2010 talousarvioon oli 67 %. Asukaskohtainen investointimeno vuonna 2010 on 384,, ja asukaskohtainen investointien nettomeno 148,14. Vuonna 2009 toteutuneet investointimenot olivat ,19 joten investointimenot alenivat 5,16 %. Tilastokeskuksen tilinpäätösarvion mukaan kuntien investointimenot nousevat vuonna ,6 %. Lainakanta vuoden lopussa oli ,34. ja lainakanta asukasta kohti 3786,02. Vuoden 2009 lopussa lainakanta oli ,04 ja lainakanta/asukas 4021,74. Lainakanta on laskenut ,70 eli 6,15 %. Lainakannasta lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja on vuoden 2010 lopussa 10 milj.. Myös kuntatodistusluottojen määrä on alentunut 0,5 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarvioon oli budjetoitu pitkäaikaislainaa 1,5 milj. euroa. Lainaa ei kuitenkaan nostettu, vaan investointikulut kyettiin rahoittamaan normaalilla tulorahoituksella kunnan muun maksuvalmiuden siitä kärsimättä. Tilastokeskuksen tilinpäätösraportissa arvioidaan, että kuntien lainakanta nousee vuonna ,6 % verrattuna vuoteen Kassan riittävyys vuonna 2010 oli 24 pv. Vuonna 2009 kassan riittävyys oli 7,7 pv. Verotulot vuonna 2010 olivat yhteensä ,58. Verrattuna edelliseen vuoteen verotulot alenivat eli 1,57 %. Verolajeittain tarkasteltuna kunnallisveron tuotto aleni (4,65 %), kiinteistöveron tuotto kasvoi (2,40 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi (34,02 %). Talousarvioon verrattuna verotulot toteutuivat 101,36 %. Valtionosuudet olivat vuonna 2010 yhteensä (v valtionosuudet olivat ). Saadut valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna eli 22,56 %. Pääosin suuri muutos valtionosuuksiin aiheutui Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksellään valtiovarainministeriön päätöksen yleisen valtionosuuden syrjäisyyslisän laskennasta. Uuden laskennan jälkeen Virolahden kunnan syrjäisyyskorotus muuttui ja vuodelle 2010 maksettiin valtionosuuden oikaisua Talousarvioon verrattuna valtionosuudet toteutuivat 114,21 %. 13

14 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Hallintosäännön 16 :n mukaan kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisen yleisistä periaatteista. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Hallintosäännön 17 :n mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sisäisen valvonnan järjestämisestä kunnanhallitus antaa yksityiskohtaisen ohjeen. Audiator-Kehittämispalvelut arvioi keväällä 2009 Virolahden ja Miehikkälän kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan tilaa Webropol -kyselyn avulla. Kyselyn pohjalta Audiator-Kehittämispalvelut laati raportin molemmille kunnille. Raportin pohjalta Kaakon kaksikon johtoryhmä kartoitti edelleen kuntien riskejä ja laati ehdotukset toimenpiteiksi riskien minimoimiseksi. Kunnanhallitukset hyväksyivät riskikartoituksen helmikuussa Kaakon kaksikon riskikartoituksen pohjalta laadittiin sisäisen valvonnan ohje ja konserniohje. Sisäisen valvonnan ohjeen kunnanhallitukset hyväksyivät helmikuussa 2010 ja konserniohje hyväksyttiin kunnanvaltuustoissa helmikuussa Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus on - varmistaa kunnan ja kuntakonsernin tehtävien häiriötön toteutuminen ja lainmukaisuus (lakien, määräysten ja sopimusten noudattaminen), - varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekä hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt, - varmistaa omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen sekä - varmistaa taloudellisen ja toiminnallisen tiedon oikeellisuus ja luotettavuus (tietojärjestelmät, raportointijärjestelmät). Sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyen Kaakon kaksikolle valmisteltiin kertomusvuoden aikana myös yhtenäiset laskutus- ja perintäohjeet. Kunnanhallitukset hyväksyivät laskutus- ja perintäohjeet helmikuussa Maaliskuussa 2010 kunnanhallitukset hyväksyivät Kaakon kaksikon tietoturvapolitiikan, tietoturvasuunnitelman, henkilöstön tietoturvaohjeen ja luottamushenkilöiden tietoturvaohjeen. Tietoturvaohjeista järjestettiin niin henkilöstölle kuin luottamushenkilöillekin koulutusta kevään 2010 aikana. Kertomusvuoden aikana saatiin päätökseen kiinteistönhallinnan kehittämisprojektin perusvaihe sekä aloitettiin kiinteistöjen kunnossapidon ja energiatalouden periaatesuunnitelman laatiminen. Kiinteistönhallinnan kehittämisprojektiin liittynyt kunnan rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa Kertomusvuoden aikana ryhdyttiin toimiin Virolahden mittakaavassa erittäin merkittävien korkoriskien rajaamiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi kesäkuussa sopimuksen johdannaissopimusten yleisistä ehdoista Kuntarahoitus Oyj:n, Nordea Pankin, Sampo Pankin ja Pohjola Pankki Oyj:n kanssa. Ensimmäinen edellä mainittuun yleissopimukseen perustuva korkosuojausjärjestely tehtiin loppukesästä koskien 55 prosenttia kuntatodistusluottojen 10 miljoonan euron kokonaismäärästä. 14

15 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 5 2 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2-3 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot / (toimintakulut -valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate / poistot ja arvonalentumiset 15

16 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Toiminnan rahavirta (1000 ) (1000 ) Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investintimenot Rahoitusosuudet investointeihin 117 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -38 Antolainasaamisten vähennykset 20 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Rahoituksen tunnusluvut Tp 2010 Tp 2009 Investointien tulorahoitus % 171,4 41,2 Pääomamenojen tulorahoitus % 134,8 29,4 Lainanhoitokate 4,78 1,02 Kassan riittävyys (pv) 23,9 7,7 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Riittävyys (pv) = 365 pv x rahavarat / kassasta maksut tilikaudella 16

17 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja tunnusluvut V A S T A A V A A (1000 ) (1000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 75 Muut pitkävaikutteiset hyöd. 157 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusvarojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 4 Muut saamiset 0 4 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset 265 Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainst. Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

18 V A S T A T T A V A A (1000 ) (1000 ) OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edell- vuosien yli-/alijäämä Tilikauden yli- /alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 14 Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 9 5 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Kunnan omavaraisuus % 35,4 29,6 Suhteellinen velkaantuneisuus % 62,0 70,6 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 528,90 70,47 Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( koko pääoma saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus /asukas = (saamiset + rahoitusarvopaperit rahat ja pankkisaamiset) ( vieras pääoma saadut ennakot) / as. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot Lainakanta = vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset 18

19 1.5. Kokonaistulot- ja menot Kokonaistulot ja menot taulukko (ulkoiset tilit) Tulot % % Toiminta Toimintatuotot , ,4 Verotulot , ,0 Valtionosuudet , ,5 Korkotulot 5 0,0 2 Muut rahoitustulot 228 0, ,6 Satunnaiset tulot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivoitot -34-0, ,4 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 104 0,4 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 756 3, ,1 Rahoitustoiminta Antolainojen vähennykset 20 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,8 Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä , ,0 Menot Toiminta Toimintakulut , ,8 - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 149 0, ,1 Muut rahoituskulut 2 3 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappiot 4 Investoinnit Investointimenot , ,8 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 38 0,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 367 1, ,3 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 500 2,0 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä , ,0 19

20 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisö Koy Virolahden Lehtokerttu Koy VIrolahden Satakieli Koy Virolahden vuokraasunnot Koy Klamilan Kolikko Koy Virojoen Linja-autoasema Omistusosuus Kunnan edustaja: % 100,00 Tulkki Jarmo 100,00 Tulkki Jarmo 100,00 Tulkki Jarmo 100,00 Tulkki Jarmo 66,79 Makkonen Kaarlo Kuntayhtymät Peruspää- Kunnan edustaja: omaosuus % Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 0,34 Uski Leo Carea 1,50 Lappi Jukka Kymenlaakson liitto 1,57 Husu Reetta Itä-Suomen päihdehuollon ky, Tuustaipaleen kunt.k. 0,43 Lappi Jukka Osakkusyhteisöt Peruspää- Kunnan edustaja: omaosuus % As. Oy Timpermanni 23,20 Kuntsi Juhani As Oy Satosuvanto 30,02 Paavola Aira As Oy Satovärri 23,40 Kuokka Vappu Konserni Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä (emoyhteisö) on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Kuntalain 68 a :n 1 ja 2 momenttien mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta (KPL 6:12 ). Osakkuusyhteisöjen tietojen yhdistelyssä noudatetaan olennaisuuden periaatetta. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudella pyritään saamaan kunnan toiminnasta ja taloudesta riittävä ja oikea kokonaiskuva myös tilanteessa, jossa kunnan palvelutuotantoa ja vastuita on merkittävässä määrin siirretty tytäryhteisöihin. Kuntayhteisöjen lisäksi kuntien palveluja tuottavat merkittävässä määrin myös kuntayhtymät, jotka eivät ole kunnan tytäryhteisön asemassa. Kuntien tilinpäätöstietojen täydellisyyden, vertailtavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi on kunnan konsernitilinpäätökseen perusteltua yhdistellä konserniyhteisöjen lisäksi suhteellisena osuutena kaikkien niiden kuntayhtymien tilinpäätökset, joissa kunta on jäsenenä. 20

21 Toiminnan ohjaus ja tavoitteiden toteutuminen Konserniohjaus tarkoittaa omistajaohjausta ja konserniyhteisöjä koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjaus tarkoittaa kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä. Konsernivalvonta tarkoittaa konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportintia. Valvonta edellyttää tytäryhteisöjen kannattavuutta, vaikuttavuutta ja taloudellista tilaa kuvaavien tunnuslukujen ja mittareiden määrittelyä. Konsernivalvonta sisältää myös valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen ja konserniohjeen noudattamisen seurannan sekä riskienhallinnan toimivuuden arvoinnin. Kaakon kaksikolle laadittiin vuoden 2009 aikana uusi konserniohje. Virolahden kunnanvaltuusto hyväksyi konserniohjeen Kertomusvuoden aikana saatiin päätökseen myös kuntakonserniin kuuluvia tytär- ja osakkuusyhtiöitä koskenut kiinteistönhallinnan kehittämisprojektin perusvaihe sekä aloitettiin kiinteistöjen kunnossapidon ja energiatalouden periaatesuunnitelman laatiminen. Kiinteistönhallinnan kehittämisprojektiin liittynyt kunnan rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa Kiinteistöyhtiöiden yhtiöjärjestykset muutettiin vastaamaan toiminnallista tilannetta. Kunnanhallitus antoi suostumuksensa yhtiöjärjestysten muuttamiseen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kertomusvuoden aikana kunta myi 75 KOy Virolahden Linja-autoaseman osaketta Sotekille. Kauppa toteutettiin vuoden 2011 aikana. Tytäryhtiöitä ja osakkuusyhtiöitä koskevien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koskeva seuranta on kertomuksen kohdassa Tekninen lautakunta / tilapalvelu. Osakkuusyhteisön tilinpäätöstiedot saadaan jättää yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, jos yhdistely ei ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. (KPL 6:12.2 ) Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömästä osakkuusyhteisöstä on esitettävä konsernituloslaskelman ja konsernitaseen liitetietona nimi, kotipaikka, konserniyhteisöjen omistusosuus, omistusosuutta vastaava määrä omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden voitosta tai tappiosta viimeksi laaditussa tilinpäätöksessä sekä peruste yhdistelemättä jättämiselle (KPA 4:31 4.kohta). 21

22 Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) - 2 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 6 76 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvo Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot /Toimintakulut, % 37,9 37,3 Vuosikate/poistot, % 222,5 82,4 Vuosikate,euroa/asukas Asukasmäärä

23 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät,netto Tulorahahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -38 Antolainasaamisten vähennykset 20 Lainakannan muutokset Pitkäaikaiseten lainojen lisäys 36 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset 85 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 14 Vaihto-omaisuuden muutos 47 5 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Tp2010 Tp 2009 Investointien tulorahoitus % 191,9 72,6 Pääomamenojen tulorahoitus % 129,77 44,3 Lainanhoitokate 2,90 2,6 Kassan riittävyys, pv

24 KONSERNITASE 1000 euroa V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 160 Ennakkomaksut 14 8 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

25 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell vuosien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 4 6 Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen koroll vieraspääoma Pitkäaikainen koroton vieraspääoma Lyhytaikainen koroll vieraspääoma Lyhytaik koroton vieraspääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Konsernin omavaraisuus % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynytyli-/ alijäämä /asukas Konsernin lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Muut tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla kuin kunnan taseen tunnusluvut. 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talousarvion tasapainottaminen Tilikauden tulos poistojen jälkeen on ,93 ylijäämää. Se jätetään yli/alijäämän tilille, jossa sen jälkeen on ,44 euroa. Kuntalain 69 :n mukaisiin talouden tasapainottamistoimiin ei tilinpäätöksen perusteella ole tarvetta. 25

26 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Käyttötalousosan toteutuminen Yleishallinto Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on Vaalilain mukaisten viranomaistehtävien hoitaminen kunnassa. Vuonna 2010 ei toimitettu vaaleja. Kunnanhallitus nimesi äänestyspaikat ja vaalilautakuntien sekä vaalitoimikunnan kokoonpanot kevään 2011 eduskuntavaaleja varten. Ennakkoäänestyspaikka on Virolahden kirjasto ja vaalipäivän äänestyspaikat ovat Klamilan koulu, Ravijoen paloasema ja Virojoella kirjasto. Osallistujat puheenjohtaja Mikko Jokimies - varapuheenjohtaja Eini Tolsa - jäsenet Marja-Liisa Vilkki - Mikko Vilkki - Leila Makkonen - sihteeri Anita Takasuo - Osallistuminen Varajäsenet järjestyksessä, jossa he tulevat jäsenten sijaan ovat Timo Kallio, Marja- Helena Kormu, Airi Kaitainen, Ulla-Maija Rantala ja Timo Koukila. Klamilan äänestysalueen vaalilautakunta Puh.joht. Harju Jari Vpj Paronen Anne Tolsa Marjatta Raussi Harri Kurko Marika Varajäsenet: Olli Vuokko, Tinkanen Reijo, Rikkola Susanna, Länsivaara Ilkka ja Kouki Veli-Matti. Ravijoen äänestysalueen vaalilautakunta Puh.joht. Kiri Seppo Vpj Punkkinen Esa Värri Pirkko Suur-Uski Maija-Riitta Mankki Raimo Varajäsenet: Harjula Petri, Ojala Marja, Uski Virpi ja Kääriä Matti. Virojoen äänestysalueen vaalilautakunta Puh.joht. Hepoharju Kaarlo Vpj Savolainen Markku Iivari Raili Kouki Irma Pyhälahti-Koskela Suvi Varajäsenet: Lindholm Ulla, Kallio Kirsi, Piispa Jouni, Kaitila Pekka ja Kaitainen Tomi. Vaalitoimikunta Puh.joht. Korsu Esko Vpj Pyhälahti Simo Ukkola-Paronen Sisko Varajäsenet: Nurmela Anu, Vilkki Mikko ja Kaitainen Airi. 26

27 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta hoitaa kuntalain 9. luvussa ja Kaakon kaksikon hallintosäännössä määrätyt hallinnon ja talouden tarkastustehtävät. Ulkoisen valvonnan tilintarkastuspalvelut hankittiin Audiator Oy:ltä. Tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab ilmoitti vastuullisen tilintarkastajan vaihtumisesta. JHTT, HTM Johanna Lundströmin tilalle nimettiin Virolahden kunnan vastuulliseksi tilintarkastajaksi JHTT Juhani Liski. Avustavana tilintarkastajana toimii Pirkko Kosonen. Tarkastuslautakunnan varajäseneksi Nita Lintusen tilalle valittiin kunnanvaltuuston päätöksellä Anu Koskela. 7 kokousta, joista 1 yhteiskokous Miehikkälän tarkastuslautakunnan kanssa Osallistujat Puheenjohtaja Leo Uski, p (varalla Kaarlo Hepoharju) Varapuheenjohtaja Seppo Pirttimäki (varalla Jaakko Varjakoski) Jäsenet Kirsi Kallio (varalla Tuula Haaja) Natalia Hartikainen (varalla Nita Lintunen/Anu Koskela (kvalt ) Tilintarkastajat Johanna Lundström, JHTT, HTM ( ) 4 Juhani Liski, JHTT ( ) 3 Esittelijät Osmo Havuaho, kunnanjohtaja 3 Heikki Arpiainen, laskenta- ja talousarviopäällikkö 4 Helena Metsämuuronen, talouspäällikkö 2 Kaija Halonen, hallinto- ja henkilöstöjohtaja 2 Markku Uski, vt. tekninen johtaja 2 Outi Rahkonen, isännöitsijä 1 Leila Tylli, palvelujohtaja 1 Anita Saatsi, vastaava hoitaja 1 Tuija Kuokka, vastaava hoitaja 1 Auli Hyttinen, sivistystoimenjohtaja-rehtori 2 Riikka Mustajärvi, kirjastonjohtaja 1 Sari Rasi, kulttuuri- ja vapaa-aikasihteeri 2 Osallistuminen

28 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto toteuttaa kunnassa perustuslain suomaa yksilön oikeutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen oikeusvaltioperiaatteella. KuntaL:n 1 :n 2 momentin mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto, joka päättää sille laissa kuuluvat asiat. Toimivallan delegointia valtuusto toteuttaa hallintosäännön mukaisesti alaisilleen toimielimille/viranhaltijoille. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus kuntalaisille toteutui valtuuston kokousmenettelyissä seuraavasti: 6 kokousta Osallistujat Puoluekanta Osallistuminen puheenjohtaja Seppo Kiri, p KESK 6 I varapuh.johtaja Seppo Pirttimäki SDP 6 II varapuh.johtaja Tuomo Peltola KESK 4 jäsenet Matti Astola KOK 5 Jari Harju SDP 6 Lauri Heimala KESK 3 Anu Hostikka KESK 6 Reetta Husu KESK 6 Risto Kouki SDP 5 Toni Krouvi KESK 6 Juhani Kuntsi KOK 6 Vappu Kuokka KESK 5 Ilkka Kurkela KESK 6 Jukka Lappi KESK 6 Aira Paavola SDP 6 Arto Peltola SDP 6 Virpi Rökman-Pakkanen KOK 6 Janne Tolvanen SDP 6 Jarmo Tulkki KESK 6 Leo Uski KESK 6 Tero Viljasuo KESK 6 Varavaltuutetut Lasse Ripatti KESK 5 Liisa Hanski KESK 1 Esko Korsu SDP 1 Natalia Hartikainen KOK 1 talouspäällikkö Helena Metsämuuronen 1 vt. tekninen joht. Markku Uski 1 kunnanjohtaja Osmo Havuaho pöytäkirjanpitäjä 5 Valtuuston käsittelemät päätökset asiaryhmittäin Aloitteet - Merkittiin tiedoksi aloitteet vuodelta 2009/ Kuntalaisaloite selvitystyön aloittamiseksi Haminan ja Kotkan kaupunkien sekä Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kuntien kesken uuden kaupungin perustamiseksi v alusta annettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi/ Päätettiin kunnanhallituksen esittämin perustein todeta, ettei kuntalaisaloite Etelä- Kymenlaakson kuntien yhdistämisestä anna aihetta toimenpiteisiin/ Kaavat - Hyväksyttiin Haililan ranta-asemakaava/ Hyväksyttiin Klamilan sataman pohjoisosan ranta-asemakaava/ Päätettiin purkaa tehty MRL:n 38 1 mom. mukainen rakennuskielto ja MRL:n mom. mukainen toimenpiderajoitus Puotniemi 3:32 ja Pajulahden Kartano 1:37 tiloilla/ Hyväksyttiin Tinkasen ranta-asemakaavan muutos Järvenkylän Aittoniemen tilalle RN:o 1:148/

29 Kuntayhteistyö - Päätettiin aloittaa vuoden 2011 alussa neuvottelut ja selvitystyö Haminan kaupungin kanssa kuntaliitoksen toteuttamiseksi v alussa/ Liikenne - Lausunto tielaitokselle yleissuunnitelmasta vt7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa/ Luottamustoimet, kunnan edustus - Valittiin Nina Lintusen tilalle tarkastuslautakunnan varajäseneksi Anu Koskela toimikauden loppuun/ Sopimukset - Hyväksyttiin Kymenlaakson Liiton perussopimusmuutos 37a ja b/ Hyväksyttiin Kymenlaakson Sähkö Oy:n yhteistyösopimuksen muuttaminen/ Hyväksyttiin sopimus Haminan, Virolahden ja Miehikkälän ympäristötoimen palvelujen järjestämisestä, alueellisen valvontayksikön muodostamisesta sekä neljännen eläinlääkärin kustannusten jakamisesta sekä kuntien eläinlääkäripäivystyksestä/ Hyväksyttiin osakassopimusehdotus Cursor Oy:n kanssa/ Hyväksyttiin muutettu osakassopimus Cursor Oy:n kanssa/ Päätettiin järjestää Virolahden kunnan jätteenkuljetus toistaiseksi sopimusperusteisena/ Päätettiin hyväksyä Virolahden ja Miehikkälän kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävien hoitamista koskeva sopimus/ Suunnitelmat, selvitykset,raportit - Hyväksyttiin Pyölin vesiosuuskunnan toiminta-alue/ Merkittiin tiedoksi Seppo Pirttimäen selvitys kunnan edustajien osallistumisesta Hiidenmaalla järjestetyille Suomi-päiville/ Merkittiin tiedoksi henkilöstöraportti 2009/ Hyväksyttiin Kotkan-Haminan seudun seutustrategia / Hyväksyttiin Virojoen paloaseman hankesuunnitelma/ Hyväksyttiin Klamilan öljyntorjuntavaraston hankesuunnitelma/ Säännöt, määräykset, taksat - Hyväksyttiin konserniohje/ Hyväksyttiin muutokset hallintosääntöön/ Talous - Merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomus v. 2009/ Hyväksyttiin v tilinpäätös ja merkittiin v tilintarkastuskertomus tiedoksi. Päätettiin jättää tilikauden tulos yli-/alijäämätilille sekä myönnettiin vastuuvapaus kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille v. 2009/ Merkittiin tiedoksi osavuosikatsaus / Päätettiin muuttaa määrärahan käyttötarkoitusta niin, että Putanmaan liittymän rakentamiseen varattu määräraha käytetään Klamilan kalasataman tien päällystämiseen kalasataman liittymään asti/ Päätettiin osoittaa Vaalimaan viemärilaitoksen investointimäärärahasta euroa käytettäväksi Virojoen tekonurmikentän rakentamisen loppuunsaattamiseen/ Merkittiin tiedoksi osavuosikatsaus / Hyväksyttiin määrärahamuutokset v talousarvioon/ Päätettiin kiinteistöveroprosenteista vuodelle 2011/ Päätettiin vahvistaa tuloveroprosentiksi 20,00 vuodelle 2011/ Päätettiin kohdentaa Virolahden VPK:lle paloaseman laajentamiseen varattu määräraha ja vastaavansuuruinen avustussitoumus käytettäväksi nykyisten tilojen perusparantamiseen ja korjaamiseen/ Merkittiin tiedoksi vastuullisen tilintarkastajan vaihtuminen (Johanna Lundströmin tilalle Juhani Liski)/ Hyväksyttiin poistosuunnitelman muutos/

30 - Hyväksyttiin vuoden 2011 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma sekä annettiin kunnanhallitukselle lainanottovaltuutta enintään investointien rahoittamiseen/ Päätettiin antaa omavelkainen takaus Kiinteistö Oy Virolahden Vuokra-asuntojen euron lainalle Kiiskikuja 2:n peruskorjaukseen/ Päätettiin merkitä kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus KPK THH Oy:n sekä kuntien tietohallinnon palvelukeskus KPK ICT Oy:n osakkeita 3530 kpl (1 euro/osake) kummastakin yhtiöstä/ Kunnanhallitus Kunnanhallituksella on keskeinen asema kunnan johtamisessa. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen jäsenet ja määrittelee hallituksen toimikauden. Kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksen esittelijänä. Valtuuston puheenjohtajistolla on oikeus osallistua kunnanhallituksen kokouksiin. Puheenjohtajistolla on ainoastaan puheoikeus. Kunnanhallitus * vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta * edustaa kuntaa ja valvoo sen etuja * valmistelee valtuuston käsiteltäväksi tulevat asiat * panee täytäntöön valtuuston päätökset * valvoo valtuuston päätösten lainmukaisuutta 19 kokousta Osallistuja (henk.koht. varajäsen) Puoluekanta Osallistuminen KESK 17 (1) puheenjohtaja Jarmo Tulkki, p (Krouvi Toni) I varapuh.johtaja II varapuh.johtaja jäsenet Risto Kouki (Harju Jari) Juhani Kuntsi (Astola Matti) Lauri Heimala (Ripatti Lasse) Reetta Husu (Pohjola Anu) Vappu Kuokka (Hostikka Anu) Aira Paavola (Kuokka Irma) SDP 18 (1) KOK 11 (6) KESK 12 (4) KESK 17 (-) KESK 19 (-) SDP 19 (-) laskenta-ta-pääll. Heikki Arpiainen 1 hall/henkilöstöjoht. Kaija Halonen 1 talouspäällikkö Helena Metsämuuronen 4 (joista 1x pk-pit.) vt.tekninen johtaja Markku Uski 1 kunnanjohtaja Osmo Havuaho pöytäkirjanpit. 18 Kunnanhallitus teki kertomusvuonna yhteensä 227 hallintopäätöstä, joista 41 oli valtuuston ratkaistavaksi siirtyviä asioita. Päätösluettelo ohessa: Aloitteet Siirrettiin Marja-Liisa Mässelin aloite vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun ns. Sotekorttiin siirtymisen käsittely sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväksi/ Avustukset - Myönnettiin avustukset yhteisöille/ Myönnettiin 1.000,- euron avustus Hellä-Hämeenkylän osakunnalle kaislaleikkurin hankintaan/ Päätettiin varata v talousarvioon rahaa kunnan osuuteen Niemenkankaan yksityistien muutostöihin/

31 Anomukset - Hyväksyttiin teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Virolahden koiraharrastajat ry:n kenttäanomus/ Annettiin selvitys Eläkeliiton Virolahden yhdistyksen ja vammaisneuvoston kyselyyn kevyen liikenteen väylien hiekoituksesta, koirien jätösten hoitamisesta, Kelan asioiden hoidosta ja Villinrannan päiväkeskuksen palvelujen supistamisesta/ Kauppakirjat, vaihtokirjat - Hyväksyttiin kauppakirja määräalan myymisestä Esa Mässelille Vaalimaalta Harjula 6:59 tilasta/ Päätettiin hyväksyä määräalan kauppa Sami Rasin ja kunnan välillä Kuusela 2:512 tilasta Virojoelta/ Päätettiin myydä As Oy Virolahden Sepänsällin asuntoon 30 B oikeuttavat osakkeet Mikko Jokimiehelle/ Päätettiin myydä Jari Kotirannalle hänelle aiemmin vuokrattu tontti Vaahterikon teollisuusalueelta/ Päätettiin myydä Hevostie 8 asemakaavan mukainen tontti ja rakennukset Sami Rasille / Päätettiin lunastaa Asunto Oy Virolahden Aurinkokankaan huoneiston nro 3 osakkeet Pekka Suurpäältä/ Päätettiin myydä n. 2,45 ha:n Peltola 1:496 tila Pyterlahdesta Arto Iivarille / Päätettiin ostaa takaisin Terttu Pirilältä As Oy Virolahden Aurinkokankaan osaomistusasunnon nro 4 osuus/ Kiinteistöt - Hyväksyttiin palveluohjaustyöryhmän esitys sulkea kunnanvirasto viikoiksi 29-30/ Annettiin suostumus KOY Virojoen Vuokra-asuntojen, KOY Virojoen Satakielen ja KOY Virolahden Klamilan Kolikon yhtiöjärjestyksen muuttamiseen niin, että yhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia/ Päätettiin pitää kunnanvirasto suljettuna / Päätettiin KOY Virolahden Linja-autoaseman tilojen järjestelyistä/ Kuntayhtymät, kuntien yhteistyö - Hyväksyttiin palvelujen keskittäminen Kaakon kaksikon palveluohjaustyöryhmän esityksen mukaisesti, mikäli Miehikkälän kunnanhallitus tekee kaikilta osin samansisältöisen päätöksen/ Evästettiin yhtymäkokousedustajaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsitelävistä asioista / Hyväksyttiin palveluohjaustyöryhmän esitys kunnanjohtajien sijaisuusjärjestelyistä sekä maaseutupalvelujen keskittämisestä viimeistään Virolahdelle/ ja 31 - Hyväksyttiin muutokset Kymenlaakson Liiton perussopimuksen pykälään 37 a ja 37 b/ Merkittiin tiedoksi palveluohjaustyöryhmän päätös laskentatoimen ja palkkahallinnon henkilöstön sijoituspaikoista/ Päätettiin hakea maa- ja metsätalousministeriöltä ennakkotietoa mahdollisuudesta muodostaa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Pyhtään, Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän kesken poikkeamalla vähimmäisvaatimuksesta tukihakemuksen tehneiden maatalousyrittäjien lukumäärästä/ Päätettiin perustaa Kaakon kaksikon yhteinen vakuutustoimikunta/ Lausunnot, selitykset, vastineet - Annettiin lausunto opetusministeriölle ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkoston kokoamishankkeesta ja Harjun Oppimiskeskus Oy:n jatkamisesta itsenäisenä osakeyhtiönä/ Annettiin lausunto Kymenlaakson virkistysaluetoimikunnalle sen pyytämistä alustavista kannanotoista toiminnan organisoimiseksi/ Annettiin lausunto Kymenlaakson Jäte Oy:lle ehdotuksesta Kymenlaakson ja Lapinjärven kuntien jätehuoltomääräyksiksi/ Lausunto Kotkan-Haminan seudun seutuvaliokunnalle ehdotuksesta muodostaa seudulle alkaen sosiaali- ja terveyspiiri/ Lausunto Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky:lle Kuntalaskutusselvitys II:sta/ Lausunto Kymenlaakson Liitolle Kymenlaakson maakuntaohjelmaluonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta/

32 - Lausunto Itä-Suomen ympäristölupavirastolle Kotkan Energia Oy:n Huosiossuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta/ Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Jaakko Harjusen navetan laajennuksen ympäristöluvasta/ Lausunto Kouvolan hallinto-oikeudelle Pyölin vesiosuuskunnan toiminta-aluetta koskevasta kunnanvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen/ Lausunto Kymenlaakson verotoimistolle Haminan verotoimiston lakkautussuunnitelmista alkaen/ Lausunto Eduskunnan oikeusasiamiehelle Leena ja Susanna Virtasen tekemästä kantelusta tiloille Loisku 3:136 ja Salpametsä 3:129 myönnettyjen rakennus-, poikkeamis- ja ruoppaamislupien käsittelystä ja asiakirjapyyntöjen käsittelyyn liittyvästä menettelystä/ Lausunto Kotkan-Haminan seudun seutuvaltuustolle työ- ja elinkeinoministeriön luonnoksesta valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi periaatepäätökseksi/ Lausunto Kymenlaakson Liitolle liiton taloussuunnitelmasta / Lausunto Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky:lle sen kustannuslaskutuksesta ja perussopimuksen 16 muutoksesta/ Lausunto Kymenlaakson Liitolle seutukuntajaon muutoksista/ Lausunto Kymenlaakson Liitolle liikennejärjestelmäsuunnitelmasta/ Lausunto Kymenlaakson Liitolle valtiovarainministeriön suunnitelmasta yhdistää Kymenlaakson ja Lappeenrannan maistraatit/ Annettiin lausunto Kouvolan hallinto-oikeudelle Palin Granit Oy:lle myönnetystä maaainesluvasta tehtyihin muistutuksiin/ ja 217 Liikenne, tiestö - Päätettiin kiinnittää asianomaisten valtion viranomaisten ja alueen kansanedustajien huomio pahentuviin liikenneturvallisuusongelmiin vt7:llä/ Luottamustoimet, kunnan edustajat - Nimettiin edustajat luottamuselimiin Marjatta Pahkalan tilalle/ Esitettiin KOY Virolahden Linja-autoaseman hallituksen jäseniksi vuodeksi 2010 Juhani Kuntsia ja Osmo Havuahoa/ Valittiin edustajat tie- ja osakaskuntiin/ Valittiin edustajat Anu Koskelan tilalle tiekuntiin/ Nimettiin kunnan edustajaksi neuvotteluihin Kaakon kaksikon yhteisen vanhusneuvoston perustamiseksi Aira Paavola/ Nimettiin kunnan edustajaksi Seutulaskenta Oy:n kokouksiin Helena Metsämuuronen Heikki Arpiaisen tilalle/ Nimettiin kunnanjohtaja Osmo Havuaho kunnan edustajaksi Kaakon Lähivakuutusyhdistyksen kokoukseen/ Nimettiin Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen perustamiskokoukseen kunnan edustajaksi Toni Krouvi/ Valittiin Mari Ruotsalaisen tilalle Kotkan seudun Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry:n hallitukseen Liisa Hanski ja varajäseneksi Tero Viljasuo/ Päätettiin esittää kunniamerkkiä Arja Salmelle ja Seppo Pirttimäelle/ Päätettiin nimetä Seppo Pirttimäki edustamaan kuntaa pidettävässä Harjun Oppimiskeskus Oy:n yhtiökokouksessa/ Nimettiin Osmo Havuaho Kaakon Golf Oy:n yhtiökokousedustajaksi/ Nimettiin Toni Krouvi kunnan edustajaksi Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen hallitukseen valtuustokauden loppuun/ Nimettiin Auli Hyttinen kunnan edustajaksi alueelliseen joukkoliikennetyöryhmään/ Nimettiin Osmo Havuaho ja Tuomo Peltola edustamaan kuntaa ympäristöterveydenhuollon neuvottelu- ja kuulemistilaisuudessa Haminassa/ Päätettiin luovuttaa kunnan pöytästandardi Esko Niskaselle itsenäisyyspäivän juhlassa/ Maa-ainesluvat - Päätettiin olla myöntämättä maa-ainesten ottolupaa Rudus Oy:lle Korsumäki 1:192 tilalle Ylä-Pihlajaan/ Myönnettiin maa-aineslupa kiven louhintaan Suomen Kiviteollisuus Oy:lle Koivuniemeen Joukainen 8:34, Alatompuri 2:20 ja Sysmäki 8:47 tiloille/ Myönnettiin maa-aineslupa kiven louhintaan Palin Granit Oy:lle Vilkkilään, Pyöli I 8:4 tilalle/

33 Pelastustoimi, öljyntorjunta - Määrättiin Kymenlaakson pelastuslaitos öljyvahinkojen jälkitorjunnan johtavaksi viranomaiseksi Virolahden kunnan alueella/ Poikkeamisluvat - Kielteinen päätös Hannu Salopaasin poikkeamislupahakemukseen toimiston ja varastokatoksen rakentamiseksi Virojoelle Kolmikulma 6:223 tilalle/ Kielteinen päätös Ari ja Anne Ala-Turkian poikkeamislupahakemukseen rakentaa vesikäymälä lomakiinteistölle Rääntiön saareen/ Myönnettiin poikkeamislupa Jari ja Annikki Hasalle Halsholma 1:81 tilalle Paatioon lomarakennuspaikan laajentamiseksi/ Myönnettiin poikkeamislupa Pirkko ja Kalevi Tolvaselle lomarakennuspaikan muuttamiseksi asuinrakennuspaikaksi Rännälään Petäjäkeula 2:162 tilalle/ Myönnettiin poikkeamislupa Janne Pekonmäelle Säkäjärvelle Kivimäki 1:343 tilalle rakennusoikeuden lisäämiseksi/ Myönnettiin poikkeamislupa omakotitalon rakentamiseksi Ulla ja Ilari Niku-Paavolle Sydänkylään Rannankangas 2 10:152 tilalle/ Sopimukset - Päätettiin yhteistyömuodoista Vehkalahden Veikkojen Salpa-Jukola 2011 viestitapahtuman järjestelyiden osalta/ Hyväksyttiin johtajasopimus kunnanjohtaja Osmo Havuahon ja kunnan välillä/ Päätettiin hyväksyä Kymenlaakson Lintutieteellisen yhdistyksen yhteistyöesitys Arktikapäivien järjestelyistä Virolahdella / Hyväksyttiin yhteispalvelusopimus Kelan kanssa/ Hyväksyttiin sopimus Virolahden kunnan puhelinvälityksen toteuttamisesta Miehikkälästä käsin/ Yhteistyösopimuksen hyväksyminen/yrittäjä Kaisa Nikkanen/Wuolas-Ravintolat Oy:n Bunkkerimuseon kahvila- ja ruokahuoltopalvelujen järjestämisestä ajalla / Hyväksyttiin Kelan yhteispalvelusopimus/ Päätettiin hyväksyä tietoliikenne- ja ylläpitopalvelujen hankintasopimus Optimiratkaisut Oy:n kanssa ajalle / Päätettiin sitoutua maksamaan Salpa-Jukola 2011 viestin järjestäjille välisenä aikana 400,-/kk käytettäväksi pääsihteerin palkkakustannuksiin/ Päätettiin solmia yhteistyösopimus perintätoimisto Intrum Justitian kanssa kotimaan perinnän ja jälkiperinnän osalta/ Päätettiin hyväksyä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja kunnan välinen siirtymäajan seutulippua koskeva yhteistyösopimus/ Hyväksyttiin korjattu sopimus Miehikkälä-Virojoki siirtoviemäristä ja yhdysvesijohdosta/ Suunnitelmat, selvitykset, raportit - Hyväksyttiin Kaakon kaksikon tietoturvapolitiikka, tietoturvasuunnitelma, henkilöstön tietoturvaohje ja luottamushenkilöiden tietoturvaohje/ Merkittiin tiedoksi henkilöstöraportti vuodelta 2009/ Päätettiin hyväksyä rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliitt. suunnitelma/ Päätettiin osallistua Suomen ja Viron väliseen luontomatkailun kehittämishankkeeseen/ Päätettiin seutuvaltuuston esityksen mukaisesti hyväksyä sopimus Seutuyhteistyön ja Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman totetuttamisesta/ Päätettiin esittää Virolahden kunnan infrastruktuurihankkeet otettavaksi Kotkan-Haminan seutuohjelmaan/ Päätettiin osallistua Kymenlaakson Liiton tuulivoimalaselvityksen laadintaan 168 rahoitusosuudella/ Päätettiin Kotkan-Haminan seudun seutuohjelmaan esitettyjen hakkeiden priorisoinnista/ Säännöt, taksat - Hyväksyttiin muutokset ateriapalvelun hintoihin lukien kuntien omien yksiköiden osalta ja lukien ulkopuolisten osalta/ Hyväksyttiin toimialakohtainen riskikartoitus ja sisäisen valvonnan ohje/ Hyväksyttiin laskutus- ja perintäohjeet/ Hyväksyttiin Kymenlaakson ja Lapinjärven kuntien jätehuoltomääräykset/

34 Talous - Päätettiin korvata Ville Hartikaiselle potkurin rikkoutuminen Ukkosaaren aallonvaimentajalaiturin edustalla/ Päätettiin korottaa kuntatodistusohjelmien enimmäismääriä/ Päätettiin olla hakematta oikaisua valtionosuuspäätöksiin 2010/ Päätettiin korvauskanteen nostamisesta Lemminkäinen Oyj:tä vastaan asfalttialan kartellista johtuen, mikäli saadaan aikaan alueellinen yhteistyöverkosto asian hoitamiseksi/ Hyväksyttiin kunnanhallituksen määrärahojen käyttösuunnitelma vuodelle 2010 sekä päätettiin julistaa avustukset haettavaksi/ Päätettiin myöntää Kaakon Golf ry:lle perustettavan yhtiön lukuun golfkentän rakentamista varten enintään euron takaussitoumus/ Päätettiin antaa valmistelijoille oikeus tehdä toimintakertomukseen tarvittavia teknisiä korjauksia, allekirjoittaa tilinpäätös ja esittää se valtuustolle tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen/ Päätettiin pankkitilien käyttöoikeuksista/ Päätettiin hyväksyä sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tarkistaminen kotiin kuljetettavien aterioiden osalta lukien/ Hyväksyttiin Kymenlaakson Jäte Oy:n yhtiökokouksen tekemät esitykset pääomalainojen lyhentämisestä ja yhtiön osakepääoman korottamisesta/ Päätettiin tehdä ennakkomerkintä yhdestä perustettavan Kaakon Golf Oy:n B-osakkeesta/ Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen toteutuneet kustannukset tammi-huhtikuulta/ Päätettiin, ettei kunta hae harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuonna 2010/ Päätettiin johdannaissopimusten yleisistä ehdoista Kuntarahoitus Oy:n, Nordea pankin, Sampo pankin ja OP Pohjola pankin kanssa/ Määrättiin hankintalain mukaiset hankintayksiköt/ Päätettiin osallistua EkoKymenlaakso hankkeeseen v / Annettiin v talousarvion ja v taloussuunnitelman laadintaohjeet toimielimille/ Päätettiin lunastaa Asunto Oy Aurinkokankaan huoneiston nro 3 osakkeet ,40 eurolla/ Päätettiin poistaa kirjanpidosta kansalaiskunnan osalta 613,18 euron epävarmat saatavat/ Päätettiin luovuttaa Virolahden Sammon liikuntaleikkikoululle joulutervehdyksiin varatut rahat 100 euroa/ Päätettiin liittyä Pyterlahden vesihuolto-osuuskuntaan/ Tarjoukset - Palautettiin tekniselle lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi Sami Rasin ostotarjous tonttiin rajoittuvasta määräalasta Virojoen kylässä/ Päätettiin hyväksyä Atromare Oy:n tarjous ostaa Vaahterikon asemakaava-alueelta yhtiölle vuokrattu määräala/ Päätettiin tehdä Timo Koukilalle ostotarjous Virojoen taajamassa olevista yht. 7,8 ha määräaloista/ Päätettiin hyväksyä PHK-Konsultit Oy:n tarjous Kaakon kaksikon koulujen kokonaisvaltaisesta tilaselvityksestä/ Käsiteltiin Kotkan kaupungin ja Carean esitystä Seutulaskenta Oy:n omistuksen muutoksista sen toiminnan siirtyessä osaksi valtakunnallista talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta/ Vaalit - Päätettiin ennakkoäänestys- ja laitosäänestyspaikoista sekä vaalipäivän äänestyspaikoista eduskuntavaaleissa 2011/ Valittiin jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan/ Virat ja toimet - Valittiin laskenta- ja talousarviopäällikön virkaan Helena Metsämuuronen/ Päätettiin muuttaa laskenta- ja talousarviopäällikön virkanimike talouspäällikön viraksi/ Merkittiin tiedoksi Helena Metsämuurosen ilmoitus talouspäällikön viran vastaanottamisesta / Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen päätös ryhmäperhepäiväkoti Lilliputin lakkauttamisesta ja hoitohenkilökunnan työsuhteiden jatkojärjestelyistä lukien/

35 - Myönnettiin ero Heikki Arpiaiselle talouspäällikön virasta lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi/ Päätettiin kunnanjohtajan vuosilomaoikeudesta/ Päätettiin hyväksyä kunnanjohtajan osallistuminen seutuvaliokunnan vertaisoppimismatkalle Saksaan / Vuokrasopimukset - Myönnettiin Magnus von Haartmanille jatkoaikaa vuokrasopimuksen mukaiseen rakentamisvelvoitteeseen saakka/ Päätettiin myöntää Jukka Rikkolan vuokrasopimuksen rakentamisvelvoiteaikaan jatkoaikaa kaksi vuotta/ Päätettiin hyväksyä Suomen Kiviteollisuus Oy:n kanssa tehdyn vuokrasopimuksen vuokraajan jatkaminen asti/ Kertomusvuonna valmistauduttiin vastaanottamaan Salpa-Jukola 2011 viesti Harjun maastoon. (Kuva matkailutoimi) 35

36 Keskushallinto Keskushallinto tuottaa Virolahden kansalaiskunnan hallinto-, elinkeino- ja matkailupalvelut sekä asunto- ja maapolitiikan hoidon. Lisäksi yleishallinto hoitaa keskusvaalilautakunnan ja tilintarkastuksen sihteeripalvelut sekä huolehtii asiakaspalvelusta, kirjaamosta ja arkistotoimesta. Henkilöstö Tilivelvolliset viranhaltijat: - kunnanjohtaja Osmo Havuaho - maaseutusihteeri Aila Ronkainen Työsuhteiset: - toimistosihteeri Anita Takasuo - palvelusihteeri Anna-Helmi Kyötikki (75 %) tukipalvelut 25 % - matkailu- ja museosihteeri Anu-Leena Lintunen Arviointijärjestelmä Taloussuunnitelmassa oli tavoitteena luoda Kaakon kaksikolle yhteinen arviointijärjestelmä, jolla arvioidaan sekä kansalaiskunnan, että tukipalvelujen tuottamia palveluja. Saatujen arviointien perusteella tehdään kehittämissuunnitelmat palvelun laadun parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Taloussuunnitelmassa mainittua arviointia ei ole tehty muilta osin kuin tukipalveluissa, jossa ruokapalvelut on tehnyt asiakastyytyväisyyskyselyn. A. Asiakaspalvelu, asiakirjahallinto ja arkistotoimi Keskustoimistossa hoidetaan asiakaspalvelu-infoa ja asiakirja- ja tietohallintopalveluita (kirjaamo, postitus ja arkistot) sekä Kelan yhteispalvelupisteen palvelut. Kaakon kaksikon puhelinvaihdepalvelut hoidetaan keskitetysti Miehikkälän kunnasta. Arkistotoimi varmistaa asiakirjojen ja aineistojen säilymisen, käytettävyyden ja todistusvoiman arkistonmuodostajan toiminnassa. Arkistoa käytetään tietopalveluyksikkönä. Asiakaspalvelulle asetettiin ensi kertaa tavoitteita vuoden 2011 talousarviossa. HL:n 7 mukaista hyvää hallintotapaa on sovellettu asiakaskontakteissa sujuvalla palvelulla ja neuvonnalla. Viranomaisyhteistyötä tehdään toimialojen kesken ja uutena erityisesti KELA:n yhteispalvelun asiakaspalveluissa. Asiakaspalvelun saavutettavuus on varmistettu sillä, että keskustoimisto on ollut virkaaikana avoinna klo vähintään yhden henkilön päivystäessä siinä jatkuvasti. Keskustoimisto koordinoi kaikkien toimialojen postin käsittelyn, monistuksen, kassanhoidon, tuotemyynnin jne. Maaliskuussa 2010 otettiin käyttöön uusi Soneran puhelinvaihdejärjestelmä, jonka välityspalvelut ostetaan Miehikkälän kunnalta. Välityspalvelujen keskittämisestä odotettiin syntyvän :n vuosittainen säästö. Uuden systeemin laskutus alkoi vasta , joten todennäköiset vaikutukset koko vuodelta näkyvät vasta vuonna Puhelinmaksut olivat vanhan järjestelmän mukaan ,10 ja uuden järjestelmän alkaessa loppuvuoden puoliskolla ,37. Kaakon kaksikon puhelinvaihde Miehikkälässä on siirtänyt Virolahdelle suunnattuja puheluita keskimäärin 14 puhelua/päivä. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan osaa etsiä toimialojen palvelunumeroita Kaakon kaksikon otsikon alta puhelinluettelosta, vaan satunnaisia puheluita ohjautuu suoraan Virolahden kunnan luettelossa oleviin kansalaiskunnan alanumeroihin. Puhelinvälityksen keskittäminen Miehikkälään on supistanut Virolahden vaihteeseen tulevia puheluita merkittävästi. Vastapainoksi asiakaspalvelussa on lisääntynyt asiakaskäynnit Kelan yhteispalvelupisteen toiminnan käynnistyttyä. KELA:n yhteispalvelupisteen asiakaskäyntejä toteutui 140 kpl. 36

37 Asiakirjahallintoa hoidetaan sähköisesti Dynasty asianhallintaohjelmalla sekä osittain manuaalisesti ilmoitusluonteisten asiakirjojen käsittelyssä. Ohjelman sopimushallintaosio otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa. Kertomusvuoden aikana laadittiin rekisteri sopimuksista, jotka on laadittu Kaakon kaksikon kaudella. Rekisteriä täydennetään jatkuvasti. Ohjelman käyttöoikeuksia tarkistettiin vuoden vaihteessa 2010/2011. Asiakirjojen yhteinen ns. käsiarkisto on sähköisessä Teamware sähköpostiohjelmassa. Ohjelma on yhteinen Haminan, Virolahden ja Miehikkälän käyttöjärjestelmässä. Arkistotoimen järjestäminen kuuluu arkistolain (831/1994) 9 :n mukaan kunnanhallitukselle ja sen määräämille viran/toimenhaltijoille. Arkistonmuodostuksen piiriin kuuluu sekä sähköiset tietojärjestelmät, että perinteiset paperiasiakirjat. Kunnanhallitus hyväksyi arkistotoimen toimintaohjeen eli Tiedonhallinnan toimintasäännön joulukuussa Arkistotiimi kokoontui 3 x vuodessa. Tiedonhallinnan toimintasäännön sähköisen viestinnän ohje valmistui Arkistonmuodostussuunnitelman prosessi saatiin käyntiin ja sitä jatketaan edelleen Tehtävien ja toimintaprosessien kartoitus oli tavoitteena toteuttaa maaliskuun loppuun mennessä, mutta hallintokunnilla ei resurssit riittäneet tavoitteen toteuttamiseen. Vuoden vaihteessa valmistui uusi virastotalon alakerran arkistotila, jonka käyttösuunnitelma valmistui vuonna Arkistoaineistojen siirtoa käynnistettiin tammikuussa B. Jäsenmaksut, eläkevakuutusmaksut ja verotuskustannukset Jäsenyydet yhteisöissä: Kaakkois-Suomen pelastusalan liitto, Kouvolan teatterin kannatusyhdistys, Kymenlaakson kauppakamari, Kymenlaakson käsi- ja taideteollisuusyhdistys, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson syöpäyhdistys, Kymenlaakson pelimannikulttuuri, Kymenlaakson kylät ry, Rajaseutuliitto, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Salpalinjan perinneyhdistys ry, Suomen kuntaliitto ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. Lakisääteiset maksut; KuEL-eläkemaksut, palkkaperusteiset-, eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on työnantajan korvattava kunnallisen eläkelain perusteella. C. Kunnan viestintä ja edustaminen Viestintää johtaa ja valvoo kunnanhallitus. Käytännössä siitä vastaa kunnanjohtaja. Luottamushenkilöt ovat viestinnän voimavara. Virolahden virallisena tunnuksena hallintoasioissa on vaakuna (säännönmukainen käyttö) ja palvelunedistämispyrkimyksiin tarkoitetut Virolahti-logo ja Kaakonkaksikon logo. Markkinointiviestintä Kuntamarkkinoinnista vastasi toimialat itsenäisesti. Erityisesti matkailu- ja asuntomarkkinointia toteutti matkailusihteeri. Toiminta esitellään kohdassa matkailu. Muut toimialat toteuttavat omien palvelujensa asiakasmarkkinointia esimiesten päättämällä tavalla tarpeen mukaan. Virolahtelainen identiteettitapahtuma Virolahti-viikko ja Hapanvellijuhla esitellään kulttuuritoimen kohdassa. 37