SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO"

Transkriptio

1 0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 1 Sisällys 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE Strategia Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella Kuntatalouden kehitysnäkymät Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitekortit ja tulossopimukset Kaupunginvaltuusto Kehittäminen ja hallinto Kiinteistöt ja maankäyttö Tukipalvelut Omistajaohjaus Sivistyslautakunta Viitasalo-opiston johtokunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Jätelautakunta Toimintakatteen muodostuminen ja määrärahan sitovuus vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIO VUODELLE 2015, TALOUSSUUNNITELMA (1000 ) Talouden vakauttaminen tulevina vuosina INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA, ANTOLAINAT JA OTTOLAINAT TALOUSARVION SITOVUUS LIITTEET Talousarvion numero-osa HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA VUODELLE HENKILÖSTÖSUUNNITELMA ERILLINEN LIITE... 68

3 2 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Talousarviota vuodelle 2015 on valmisteltu kunta-alan muutostilanteessa. Valtiovallan ohjauksessa muutoksia on tulossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, kuntalakiin ja kuntien valtionosuuksiin. Saarijärven kannata merkittävin muutos sisältyy valtionosuuksiin. Vuoden 2015 talousarviossa valtion- osuudet ovat yhteensä 29,166 milj. euroa eli 38,9 % koko tulokertymästä. Valtionosuuslainsäädännön uudistuksen ja valtion sopeuttamistoimien myötä kaupungin tulopohja pienenee vuodesta 2014 vuo- teen ,2 milj. euroa. Tilanne on johtanut siihen, että jo aiemmin sovittuja säästöohjelmia on jouduttu tehostamaan. Kaupungin henkilöstö on laatinut talousarvion kaupunginhallituksen ohjeistuksella. Eri toimialoilta on edellytetty säästöjä, joilla tulee olemaan vaikutuksia palvelutasoon. Teknisen toimen talousarvion toteuttaminen edellyttää henkilöstön vähentämistä ja asiaa koskeva yt- menettely käytiin talousarviovalmistelun aikana. Myös eläköitymisen kautta haetaan säästöjä vuoden 2013 lopulla tehtyjen päätösten mukaisesti. Kaupungin henkilökunta on osoittanut vastuuntuntoa ja sitoutumisen halua myös vaikeisiin päätöksiin. Kaupungin itsenäisen tulevaisuuden kannalta merkittävin asia on pysäyttää sosiaali- ja terveydenhoidon menojen kasvu. Menot ovat kasvaneet vuodesta 2011 vuoteen 2014 n. 5 miljoonaa euroa. Ilman päättäväistä menojen rajausta kaupunki ajautuu kertyvien alijäämien tilanteeseen 2-3 vuoden kuluessa. On tärkeää, että Saarijärvi tasapainottaa taloutensa omilla päätöksillään ja kantaa vastuun toimintaympäristönsä paikallisesta kehittämisestä. Valtion taholta ei ole odotettavissa sellaisia uudistuksia, jotka pelkästään riittäisivät kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi. Jotta palveluita voidaan uudistaa ja tehostaa, tarvitaan uusia investointeja. Uusi päiväkoti valmistuu vuoden 2015 lopulla. Rakenteilla on asumisoikeusyhdistyksen puukerrostalo ja kehitysvammaisten asumisyksikkö. Vireillä ovat myös merkittävät rakennusinvestoinnit vanhusten palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen hoitoon sekä kaupungin että yksityisten yritysten toimesta. Säästöjen lisäksi on haettava eri keinoja tulopohjan vahvistamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti veroprosentin korotuksesta ½ prosenttiyksiköllä. Vuoden 2015 veroprosentti Saarijärvellä on 21,5. Panostuksia elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon lisätään. Uusia yrittäjyyden ja työllistymisen mahdollisuuksia etsitään erityisesti biotalouden hankkeista ja Äänekosken mahdolliseen tehdasinvestointiin liittyen. Leikkausten keskellä on vahvistettava kaupungin vetovoimaa terveen elämän kasvuympäristönä sekä yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskuksena.

4 3 2. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE 2.1. Strategia Saarijärven kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupungin strategian visio, toiminta-ajatus ja arvot ovat seuraavat: SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAAMISEN SEUTU- KESKUS ARVOT Avoimuus Aloitteellisuus Oikeudenmukaisuus Luottamus Rehellisyys TOIMINTA-AJATUS Kaupungilla on toimivat ydinpalvelut, jotka tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta Kaupunki huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle Kaupunki sitoutuu myönteisen kuntakuvan ja yhteishengen luomiseen sekä edistää seudullista yhteistyötä. VISIO Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö - yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus Näiden arvojen, toiminta-ajatuksen ja vision pohjalta on laadittu valtuuston tavoitekortti. Tavoitekortissa määritellään koko kaupungille yhteiset strategialinjaukset sekä ne kriittiset näkökulmat, joissa tulee onnistua strategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitekortin pohjalta kukin hallintokunta määrittelee vielä oman toimintansa kannalta keskeiset strategialinjaukset ja tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaupunginvaltuuston asettaman talousohjauksen sopimusmallin mukaisesti talousarviokirjaan sisältyvien hallintokuntien tulossopimusten ja niihin kirjattujen suoritteiden ja niiden mittareiden toteutumisen kautta.

5 4 Valtuuston tavoitekortti NÄKÖKULMAT STRATEGIA LINJAUKSET PROSESSIT JA RAKENTEET VAIKUTTAVUUS HENKILÖSTÖN UU- DISTUMINEN JA TYÖKYKY TOIMIVAT YDIN- PALVELUT Prosessit ovat yksinkertaisia. Kehittäminen lisää yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Palveluihin tyytyväinen kuntalainen. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja motivointiin panostetaan. YRITYSTEN, TYÖLLISYYDEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan yritys- ja työllisyysvaikutukset. Yritysten ja työpaikkojen määrä. Tuetaan yritysten osaavan henkilöstön ja koulutuksen saatavuutta. KAUPUNGIN VETO- VOIMAISUUS Kaikessa toiminnassa vahvistetaan positiivista kaupunkikuvaa kannustamalla kuntalaisia luovuuteen ja innovatiivisuuteen sekä huolehtimalla asumista ja yrittämistä palvelevasta yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä. Puhdas ja viihtyisä ympäristö. Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen sekä vapaaajan ja kulttuurin mahdollisuudet. Myönteinen kaupunkikuva. Palveluasenne on hyvä. Tehtyihin päätöksiin sitoudutaan yhteisesti ja yksimielisesti. KESTÄVÄ TALOUS Palveluverkko ja toimialojen yhteistyö ovat tehokkaita. Toimialat ovat kustannustietoisia ja ymmärtävät toiminnan taloudelliset vaikutukset. Kuntalaisia tyydyttävät peruspalvelut ja toimintaympäristö. Työssä kannustetaan aloitteellisuutta ja luovuutta. Henkilöstön toiminta ja resurssit määritellään joustavasti. ASUKKAIDEN OMAEHTOI- SUUDEN, HY- VINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Palvelutuotanto kannustaa kuntalaisia omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Toimitilat ovat terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset. Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Työhyvinvointiin ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon panostetaan. Johtamiskulttuuri on kannustavaa ja innostavaa. Työntekijöitä tuetaan huolehtimaan itsestään.

6 Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio Kunnan päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto. Saarijärvellä valtuustoon kuuluu 35 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa hallintosäännössä määritetään Saarijärven kaupungin hallinto-organisaatio ja määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Kaupungin hallinnosta vastaavat seuraavat luottamuselimet: Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus (9 jäsentä), omistajaohjauksen jaosto (7 jäsentä), keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) ja vaalilautakunnat (2 kpl, 5 jäsentä), vaalitoimikunta (2 kpl, 3 jäsentä), sivistyslautakunta (9 jäsentä), kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (7 jäsentä), tekninen lautakunta (7 jäsentä), ympäristölautakunta (7 jäsentä) ja yhteisinä lautakuntina musiikkiopiston johtokunta (9 jäsentä) ja jätelautakunta (5 jäsentä). Talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden määritellään hallintokunnittain. Poikkeuksen tekevät kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion rakenne on edellä mainitun mukaisesti seuraava: o Kaupunginvaltuusto o Tarkastuslautakunta o Vaalilautakunta o kyseisten lautakuntien talous sisältyy kehittämisen ja hallinnon vastuuryhmään o Kaupunginhallitus, omistajanohjauksen yksikkö Vastuuryhmät o Kehittäminen ja hallinto o Kiinteistöt ja maankäyttö o Omarahoitusosuudet o Tukipalvelut o Hallintokunnat: o Sivistyslautakunta o Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Vastuualueet: otyöllisyys okehittäminen okeskushallinto Vastuualueet: otontti- ja karttapalvelut ometsät omuut kiinteistöt okaavoitus oasunnot Vastuualueet: osote-palvelut opalo- ja pelastuspalvelut Vastuualueet ohallinnon tukipalvelut otekniset tukipalvelut Vastuualueet ohallinto ovarhaiskasvatus okansalaisopisto operusopetus ja lukio Vastuualueet okulttuuritoimi okirjasto

7 6 o Ympäristölautakunta o Tekninen lautakunta o Jätelautakunta omuseo ovapaa-aika Vastuualueet ohallinto- ja viranomaispalvelut omaaseutupalvelut osuunnittelu ja kehittäminen Vastuualueet okunnallistekniset palvelut ovesi- ja viemärilaitos otekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja 3. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 3.1. Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella Valtiovaraínministeriön viimeisimmässä taloudellisessa katsauksessa (Taloudellinen katsaus, syksy 2014, 24a/2014) todetaan, että maailmantaloudessa Yhdysvaltojen kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja v kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy 7 prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen 1½ prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen talouskasvu on kahden viimeisen vuoden aikana ollut etumerkiltään negatiivista. Näiden kahden negatiivisen vuoden jälkeen ensi vuodelle ennustetaan prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden kasvuvauhdiksi noin puoltatoista prosenttia. Tilanne on kuitenkin herkkä ja altis myös negatiivisille vaikutuksille. Keskeinen kasvusuuntaan ja vauhtiin vaikuttava kysymys varsinkin euroalueella on se, miten reaalitalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy 0,4 %, kun taas tuonti vähenee edelleen. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuonna 2015 kotimaiseksi kasvuksi ennakoidaan 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin panos pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin.

8 Kuntatalouden kehitysnäkymät Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. (Lähde VM:nTaloudellinen katsaus, Syksy 2014, 24a/2014). Kuntaliiton julkaisemien kuntakyselyn tulosten perusteella kunta-alalla huoli taloudesta ja palveluista on edelleen suuri. Tältä pohjalta kuntaliitto nosti tulevien hallitusohjelmatavoitteiden keskiöön tehtävien suunnitelmallisen vähentämisen. Tehtäviä on arvioitava sekä kuntalaisten hyvinvoinnin että kunnan tehtävien ja rahoituksen kannalta kestävällä tavalla. Valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetissa vuodelle 2015 kuntatalouden näkymät lähivuosille todetaan edelleen huolestuttaviksi. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kun talouskasvun elpyminen on hidasta, kuntien veropohjien kasvu jää edelleen vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan ja veroprosenttien korotus jatkuu vuodelle Valtionosuudet vähenevät useissa kunnissa merkittävästi vuonna Samanaikaisesti kuntien toimintamenot kasvavat väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet Saarijärven kaupungin taloudellinen tilanne kytkeytyy varsin vahvasti koko maakunnan tilanteeseen ja kehitykseen. Maakunnan kehityksessä on nähtävissä toiveikkuuden virettä, joka tällä hetkellä perustuu vahvasti teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden kehitysnäkymiin. Positiivista virettä vahvistaa odotus Metsä Groupin suunnitteilla olevasta miljardihankkeesta Äänekoskelle. Lopullinen investointipäätös tehtäneen alkuvuodesta Toteutuessaan 1,1 miljardin investointi olisi Suomen metsäteollisuuden suurin kautta aikojen. Uuden teollisuuslaitoksen rakentaminen vaikuttaisi positiivisesti huomattavasti Keski-Suomen maakuntaa laajemmallekin alueelle. Maakunnan ongelmista vakavin on työttömyys, joka on edelleen kasvanut. Viimeksi marraskuussa tulleet irtisanomis- ja lakkauttamisuutiset, jotka tullevat heijastumaan myös Saarijärvelle, eivät anna perusteita odottaa nopeita positiivisia muutoksia työttömyystilanteeseen. Kaupungin talouden hallintaan lisäpainetta asettaa jäljempänä kuvatut muutokset verorahoituksessa. Hallitusten budjettiriihien perusteella toteutetut valtionosuuksien leikkaukset sekä 2015 uudistuva valtionosuusjärjestelmä tuovat verorahoitukseen n. 1,2 M vähennyksen. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen kautta kunnan työttömyydestä aiheutuvat maksuvelvoitteet korottuvat merkittävästi, kun kuitenkin samanaikaisesti valtio on olennaisesti heikentämässä työvoimapalveluidensa saatavuutta.

9 8 Väestönkehitys Kaupungin väkiluku oli henkilöä. Ikärakennetta 2013 kuvaa seuraava graafinen kuvaaja: (http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/sivut/ind.aspx?ind=8002&th=800&pos=244) Saarijärveläisten ikärakenne Naiset 2013 Miehet Tilastokeskuksen PX-Web tietokannasta on kerättävissä kuntakohtaiset väestöennusteet vuosille Näiden väestöarvioiden mukaan Saarijärven väkiluvun kehitys on laskeva vuoteen 2020 asti. Seuraavat graafiset kuvaajat on laadittu tästä tietokannasta poimituilla ennusteluvuilla Väestönmuutokset Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto Väestönmuutos yhteensä

10 9 Ennusteen mukaan väestön kokonaismäärä laskee vuodesta 2014 vuoteen henkilöllä. Eri ikäryhmien suhteellista osuutta kunnan kokonaisväestöstä kuvaa seuraava graafinen kuvaaja: 60% Saarijärvi, väestön prosentuaalinen jakautuma iän mukaan % 51% 51% 50% 49% 49% 48% 48% 47% 46% 40% 30% 20% 24% 24% 25% 26% 27% 28% 28% 29% 30% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 10% 7% 7% 7% 7% 7% 6% 6% 6% 6% 0% Kyse on tilastollisista ennusteista ja kaupungilla on jossain määrin mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa väestön muutoksiin. Jos ennusteiden kuvaama väkiluvun jyrkkä lasku halutaan estää, strategian toimeenpanossa tulee keskittyä niihin toimiin, joilla toisaalta estetään poismuuttoa ja toisaalta kehitetään kaupungin imagoa ja elämisen edellytyksiä niin, että muuttoliikkeen suunta kääntyy kuntaan sisään muuton eduksi. Väestön ikääntyminen asettaa tulevien vuosien suunnittelulle haasteita. Yhdeksi strategian painopisteeksi onkin asetettu väestön omatoimisuuden ja omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito. Niukkenevien resurssien aikana toimenpiteiden kohdentumisen tulisi toteutua tämän painopisteen mukaisesti. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunginvaltuuston päättämät veroprosentit vuodelle 2015 ovat seuraavat: Tuloveroprosentti 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 % Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,05 % Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 2,40 % Yleishyödyllisten yhdistysten käytössä olevien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisällytetty verotuloennuste perustuu kuntaliiton toimittamaan kuntakohtaiseen verotulojen ennustekehikkoon. Kuntien verotulojen ennustekehikko on Kuntaliiton yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen kehityksestä. Vuoden 2015 valtionosuudet on talousarvioon kirjattu kuntaliiton ennakkoarvion mukaisina. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannus-

11 10 ten määräytymistekijöiden perusteella. Vuonna 2014 peruspalveluiden valtionosuus oli 31,727 M, josta vähennettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen sekä kotikuntakorvausten vaikutus, -1,289 M. Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vähentävä vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on koko maan tasolla ollut kuntaliiton laskelmien mukaan yhteensä 6,9 mrd. Peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistus vähentää Saarijärven kaupungin valtionosuuskertymää n. 0,99 M eli n. 96 /asukas (VVM ). Tämä vähennys toteutetaan porrastetusti siten, että vähennysvaikutus on vuonna 50 /asukas ja loppuosa vähennetään v Kokonaisuutena valtionosuuksien vähennykset merkitsevät Saarijärvellä tämänhetkisen arvion mukaan valtionosuustulojen laskemista vuodesta 2014 vuoteen 2015 n. 1,2 M. Verotulojen kehitystä kuvaavat seuraava taulukko sekä graafinen esitys, jossa on huomioitu myös indeksimuutos. (Lähde: Kuntaliiton kuntatalousyksikön verotulojen ennustekehikko) Yhteenveto (1000 ) TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 1,6 9,0 0,2 2,5 1,2 1,7 Yhteisövero Muutos % -34,6 3,1 2,1 3,2-11,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 22,6-0,9 10,7 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -0,6 8,0 1,0 2,4 0,4 1,9 Kun huomioidaan arvioitu indeksimuutos tulevina vuosina, verotulojen kehitys näyttää seuraavalta: Kunnan arvioitu reaalinen verotulo (v hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) ** 2014** 2015** 2016** 2017** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Kaupunginvaltuuston päättämällä 0, 5 % kunnallisveron korotuksella pystytään jossain määrin korjaamaan tulopohjaa, mutta se ei riitä kompensoimaan valtionosuusuudistuksen ja valtionosuuksien vähennyksen tuottamaa

12 11 n. 1,2 M :n verotulojen alentumista. Talouden vakauttamistoimenpiteiden jatkaminen ja palvelurakenteen kriittinen tarkastelu on välttämätöntä. Työllisyyden kehitys Seuraava graafinen kuvaaja osoittaa työttömyyden kehitystä vuosina (lähde ELY-keskuksen työvoimatilastot) TYÖTTÖMYYSASTE % (ka) VUOSITTAIN KA 1-9 Sarja1 16, ,1 13,8 12,9 12,2 12,4 15,4 14, ,61 16,69 18,17 Vuodesta 2011 lähtien työttömyysaste on ollut jatkuvasti nouseva ja nyt ollaan koko tarkastelujakson heikoimmassa työllisyystilanteessa. Tarkasteltaessa Saarijärvellä tarjolla olevia työpaikkoja siten, että muuttujana on eri työnantajasektorien tarjoamien työpaikkojen määrä, työpaikkatarjonnan muutokset ovat seuraavat (lähde Saarijärven työnantajasektori ,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 0,0 % Valtio 2,9 % 2,6 % 2,4 % 2,3 % 2,2 % 2,0 % 2,1 % 2,4 % 1,5 % 2,4 % 2,3 % 2,3 % Kunta 27,4 % 29,0 % 29,6 % 29,6 % 29,7 % 29,2 % 31,0 % 30,8 % 38,0 % 30,5 % 30,3 % 31,6 % Valtioenemmistöinen Oy 1,6 % 1,1 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,8 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 1,3 % Yksityinen sektori 46,3 % 45,7 % 46,1 % 46,6 % 46,1 % 47,1 % 45,0 % 45,4 % 41,2 % 46,0 % 46,2 % 44,6 % Yrittäjät 21,8 % 21,7 % 20,3 % 19,9 % 20,4 % 19,9 % 20,3 % 20,0 % 18,1 % 19,9 % 20,1 % 20,1 % Yksityisen sektorin ja yrittäjyyden osuus työllistäjänä on vaihdellut välillä %, julkinen sektori on työllistänyt %. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana julkisen sektorin osuus paisuu jonkin verran, mutta julkistalouden kestävyysvajeen jatkuessa julkinen sektori ei pysty kompensoimaan työpaikkojen vajetta yksityisellä sektorilla.

13 12 Saarijärven työpaikkojen kehitystä kuvaa seuraava grafiikka: Saarijärven työpaikat Työssäkäyvät, henkilöä Vuosi Lähde: Tilastokeskus Naiset Miehet Elinkeinotoiminnan kehitys Vallitseva taantuma ei ole erityisen vahvasti vaikuttanut yritysten perustamiseen tai yritystoiminnan lopettamiseen Saarijärvellä. Kuluvana vuonna nettomuutos yritysten lukumäärässä on + 27 mikä on hieman aikaisempaa korkeampi. Työttömyydestä tai työttömyysuhan alta ei Saarijärvellä juurikaan ryhdytä yrittäjäksi, vaan yritys perustetaan muista syistä. Yritysten perustaminen/lopettaminen v v v Uudet perustetut yritykset (kpl) Lopettaneet yritykset kpl Nettomuutos (Lähde SSYP kehitys Oy:n yritysrekisterit) Vuonna 2014 investointitukeen oikeuttavia yritysinvestointeja Saarijärvellä on tehty vähän - arviolta 20 / asukas. Yrityksillä on ollut myös t&k toimintaa sekä avauksia kansainvälisille markkinoille. Ohjelmakauden päättymisen vuoksi yritystukia oli alkuvuonna rajallisesti saatavilla, ja toisen puoliskon aikana vain osa tuista on ollut haettavissa. Vuonna 2013 toteutettiin monia investointeja, mikä on osaltaan purkanut yritysten painetta investointeihin. On huomattava, että tilastoissa näkyvät vain tukikelpoiset investoinnit. Näiden lisäksi tietyn kokoluokan sekä tietyillä toimialoilla toimivat yritykset sekä julkinen

14 sektori ovat tehneet investointeja, joita ei tilastoida. Tällaisten investointien joukossa on suuriakin investointeja, jotka heijastuvat yrityksiin. Yritysten kannattavuus on ollut aikaisempaa heikompaa. Yrityksissä on kuitenkin luottamusta tulevaan nousuun ja vuotta 2015 lähestytään positiivisin mielin. Tulevaisuuden ennustaminen yritystoiminnassa on tällä hetkellä todella hankalaa. Heikko kannattavuus rasittaa yritysten toimintavarmuutta, eikä isoille takapakeille ole enää sijaa. Toisaalta toimintaympäristössä on lukuisia isoja investointihankkeita alkamassa, ja niiden vaikutukset tulevat näkymään laajasti. Erityisesti biotaloustehtaan investointi tuonee työtä myös Saarijärvellä sekä teollisuuteen että metsänkorjuuketjuun. Talouden riskitekijöitä Saarijärven kaupunki on allekirjoitetun operaattorisopimuksen perusteella maksanut Laajakaista kaikille hankkeeseen liittyen syyskuun loppuun 2013 mennessä 433 T ja sekä kaupungin omistamien kiinteistöjen liittymismaksuina 70 T. Suoritukset on kirjattu vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen vastaaviin erään ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. Allekirjoitetun operaattorisopimuksen sekä Laajakaista- hankkeen jatkoselvittely on kesken, joten mahdollisia lisäkustannuksia ei talousarviossa ole huomioitu. Saarijärven kaupunki on sitoutunut Vesiosuuskunta HKM:n lainoista omavelkaisiin takauksiin. Takausvastuun kokonaismäärä on n. 1,2 M. Vesiosuuskunta on osuuskuntakokouksen päätöksellä syksyllä 2013 päättänyt esittää osuuskunnan omaisuuden luovuttamista Saarijärven kaupungille. Kaupungin ja osuuskunnan välillä on käyty vuoden 2014 ajan neuvotteluita keinoista osuuskunnan talouden tasapainottamisesta siten, että osuuskunta voisi itse vastata taloudellisista velvoitteistaan. Asian käsittely on kesken ja on mahdollista, että vuoden 2015 aikana kaupunki joutuu ryhtymään toimenpiteisiin, jotta takausvastuiden perusteena olevat lainat kyetään hoitamaan ilman taloudellisia lisävahinkoja. Näiden toimenpiteiden talousvaikutuksia ei talousarviossa ole pystytty asian keskeneräisyyden vuoksi huomioimaan KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa jakautuu hallintokuntien ja vastuuryhmien tavoitekortteihin ja tulossopimuksiin (kohta 3.1.) ja toimintakatteen määräytymiseen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin (kohta 3.2.). Tavoitekorteissa kuvataan kunkin vastuuryhmän strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella. Tulossopimuksessa määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien toiminnan suoritteet ja niille asetetut määrälliset ja hintatavoitteet. Toimintakatteen muodostuminen vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain osoittaa kullekin vastuuryhmälle/hallintokunnalle myönnetyn nettomäärärahan. Sitovuustaso valtuustoon nähden määräytyy hallintokunnittain poikkeuksena kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen hallintokunnille kesäkuussa 2014 asettamaan talousarviokehykseen. Talousarviokehykseen sisällytettiin talouden tasapainottamistyöryhmän vuoden 2013 työskentelyn perusteella määrittelemät yksilöidyt säästötoimenpiteet sekä syksyllä 2013 toteutetussa YT-menettelyssä päätetyt henkilöstösäästöt, vuodelle t.

15 Tavoitekortit ja tulossopimukset Kaupunginvaltuusto VALTUUSTON TAVOITTEET TALOUSARVIOON 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAAN MENESTYS- TEKIJÄT TOIMENPI- TEET Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 KESTÄVÄ TALOUS TOIMIVAT YDINPALVE- LUT YRITYSTEN, TYÖLLISYY- DEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Talous tasapainotetaan siten, että vuosikate riittää poistoihin SSYP Kehitys Oy toimii aktiivisesti uusien yritysten tukena asukasluku vuosikate /asukas Vuosikate poistoista Lainakanta/ asukas Tilikauden yli/alijäämä nettomuutto Toimintakate/ asukas ( ) Kaupunkiin muuttavien määrän tulee olla suurempi kuin ulosmuuttavien määrä Palvelurakenne sovitetaan käytettävissä oleviin resursseihin, palvelustrategia uudistetaan Kaupungin henkilöstömäärä sopeutetaan palvelurakenteeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin Yritysten määrän kasvu Henkilöstömenot/ asukas ( ) Yritysten määrän nettomuutos SSYP Kehitys Oy:n aktiivisten toimenpiteiden osuus yritysten perustamisessa 67 % 55 % 69 % 83 % 104 % % 70 % 80 % 80 %

16 15 Kaupungin yritysilmapiiriä parannetaan Saarijärven matkailuelinkeino kehittyy ja liikevaihto kasvaa Saarijärven koulutustarjonta kasvaa ja houkuttelevuus opiskelupaikkana lisääntyy Saarijärven työpaikkaomavaraisuus kasvaa Yritysilmapiirimittaus Saarijärven osuus Pohjoiseen Keski- Suomeen myönnetystä rahoituksesta Saarijärven osuus ELYkeskuksen myöntämästä Pohjoisen Keski-Suomen yritysrahoituksesta kasvaa Työttömyysaste alittaa koko Keski-Suomen työttömyysasteen Työttömyysprosentti/maakunnan työttömyysprosentti Matkailun yöpymisvuorokaudet Toteutunut 2. asteen koulutuksen opiskelijamäärä vertailutiedot saatavilla vuoteen 2012 Alueen työpaikkojen määrä suhteessa työikäisten määrään (>18 v) kasvaa 6,2 vastaa maakunnan keskiarvoa ylittää maakunnan keskiarvon ylittää maakunnan keskiarvon 18 9 % 20 % 25 % 25 % 16,7 % 14,6 % 17,4% 15,4% vastaa maakunnan keskiarvoa alittaa maakunnan keskiarvon % 5 % 5 % alittaa maakunnan keskiarvon ,6 % 57,5 % ei vertailutietoa ei vertailutietoa kasvu edelliseen vuoteen

17 Kehittäminen ja hallinto TAVOITEKORTTI MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palvelut sovitetaan tehokkasti ja kustannustietoisesti olemassa oleviin resursseihin Yritystoiminnan, työllistämisen ja osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja Kuntalaisten omaehtoisuuden ja ennaltaehkäisevän toiminnan kannustaminen Työhyvinvoinnin edistäminen TULOSSOPIMUKSET Palvelurakenne ja palvelustrategia uudistetaan resurssien mukaiseksi Hallinto on avointa ja luotettavaa Työllistämisresurssit kohdennetaan mahdollisimman tuottavalla tavalla Kehittämisen määrärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen Järjestöavustukset kohdennetaan omaehtoisuutta ja ennaltaehkäisyä tukevasti Työntekijöitä motivoidaan omaehtoiseen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen Työntekijöiltä kerätään aloitteita tuottavuuden parantamiseen Esimiestyötä tuetaan Kehittämisen ja hallinnon kokonaiskustannukset/asukas Luottamuselinten kustannukset/asukas Ulkoisen tiedottamisen toteutus työllisyyden määrärahat/ työmarkkinatuen kuntaosuus + Saarikkalisä kehittämisen määrärahat/ yhteisöverotulon kertymä Avustusten euromäärä/soten terveyden ja sairaanhoidon kustannukset Työnantajan toteuttamien työhyvinvointitoimenpiteiden kustannukset/osallistujamäärä Sairauspoissaolojen määrä/ työntekijä Aloitteiden määrä ja käsittely Työhyvinvointi- ja johtamiskyselyiden tulokset KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ TYÖLLISYYS htv YHTEEN- SÄ Työllistämisen hallinto 0, Eläkeselvittelyt /tukityöpaikka tukityöpaikat htv yht. Tukityöt , Omat kesätyöntekijät Yhteisöjen kesätyötuet /kesätyöntekijä /kesätyöntekijä /kk, kuntalisää saava kesätyöntekijät yht kesätyöntekijät yht (+ 15 lahj.varoilla) kuntalisät, kpl Kuntalisä velvoitetyöllistetyt, /henkilötyövuosi htv

18 17 Velvoitetyöllistäminen /kk, oppisopimus , oppisopimustuet, kpl Oppisopimusavustus /henkilötyövuosi htv Pajatyöskentely ,5 /toimintapäivä toimintapäivät yht. Kuntouttava työtoiminta, ryhmätoiminta TULOSSOPIMUS KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ TARKASTUS /kokous kokoukset yht. tarkastuslautakunnan kokous /tarkastuskäynti tarkastuskäynnit yht. tarkastuskäynti KAIKKI YHTEENSÄ KEHITTÄMINEN JA HALLINTO KEHITTÄMINEN HINTA / asukas Yritysten määrä toimenpiteissä MENOT YH- TEENSÄ Elinkeinopalvelut yritysneuvonta, kehittäminen 32, Matkailun kehittäminen ja markkinointi Matkailun ja kaupan kehittämispalvelu Maaseudun kehittäminen maaseudun kehittämispalvelut Sidosryhmäyhteistyö ja elinkeinoelämän edunvalvonta Sidosryhmäyhteistyö, tapahtumat ja elinkeinoelämän edunvalvonta 5, Elinkeinopalvelut yhteensä 46, Työllistämishankkeet 7, Muu hankerahoitus 4, Seudullinen yhteistyö 0, Kehittäminen ja hallinto yhteensä

19 18 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO KESKUSHALLINTO JA OMISTAJAOHJAUS HINTA MÄÄRÄ Luottamuselinhallinto ilman valmistelua /päätös asiat yhteensä MENOT YHTEENSÄ valtuuston käsittelemät asiat kaupunginhallituksen käsittelemät asiat omistajaohjauksen käsittelemät asiat Toimikunnat Palvelustrategian toteuttaminen Luottamushenkilöhallinto yhteensä Viranhaltijajohto yhteensä HENKILÖSTÖHALLINTO euroa/henkilö henkilöstömäärä Työsuojelu Työmarkkinasopimusmenettely ja luottamusmiestoiminta Työterveyshuolto Henkilöstöpalvelut ja koulutus, virkistys Henkilöstöhallinto yhteensä Muu hallinto /asukas Kansainvälinen toiminta ja edustus -1, Avustukset ja ilmoitukset -23, Muu yleishallinto -10, Muu hallinto yhteensä -35, Kunnallisverotus -23, Oikeusapu -0, Keskushallinto yhteensä KEHITTÄMINEN JA HALLINTO VAALIT HINTA /vaalitoimitus MÄÄRÄ vaalien määrä TULOT YHTEENSÄ vaalien toimittaminen KAIKKI YHTEENSÄ KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ TARKASTUS /kokous kokoukset yht. tarkastuslautakunnan kokous /tarkastuskäynti tarkastuskäynnit yht. tarkastuskäynti KAIKKI YHTEENSÄ

20 Kiinteistöt ja maankäyttö TAVOITEKORTTI, STRATEGISET TAVOITTEET MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Kaupungin vetovoimaisuus Tyytyväinen kuntalainen Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Monipuoliset asumisen työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet Kaupungin vetovoimaisuus Keskustan yleiskaavan hyväksyntä. Kyläyleiskaavojen hyväksyntä. Rantayleiskaavojen laadinta. Kuntalaisille myönnetyt luvat taajaman yleisten alueitten hoitoon. Rakennusoikeuteen ja kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvä asiakaspalvelu. Monipuolisen tonttitarjonnan takaaminen. Asemakaavojen tonttitarjonta. Yleiskaavojen lomaasuntoyksiköt sekä kyläalueiden riittävät rakennuspaikat. Mahdollisuus eri asumismuotoihin. Poikkeamisten pieni määrä (kpl). Riita-asioiden, valitusten pieni määrä. Kyläyleiskaavat hyväksyntään Lupapäätökset Laskutusmääräykset Asiakaspalvelukerrat Asuinrakennustontit kpl Myytävänä olevat liike- ja teollisuustontit, kpl Myönteiset poikkeamispäätökset Hyväksytyt asemakaavat Kestävä talous Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö on toimivaa Ylimääräisten kiinteistöjen myynti. Aravavuokratalojen omakustannusperiaatteen toteutuminen. Kaupungin kiinteistö- ja maaomaisuuden rekisterien ja sopimusten hallinta ja ajantasallapito. Kaavan pohjakartan pitäminen ajantasalla. Asemakaavan ajantasaistaminen. Myyntivoitot Ylläpitokulujen pieneneminen Yleisten alueitten muodostamistoimitukset. Vuokrasopimustietokanta. Käyttöoikeussopimusten tietokanta. Keskustan asemakaavan ajantasaistus.

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 TA 2015 POIKKEAMA TA 1-8/2015 - POIKKEAMA TA 1-9/2015 - POIKKEAMA TA 1-10/2015 - VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA T0T 1-8/2015 TOTEUTUMA T0T 1-9/2015 TOTEUTUMA

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Talouden näkymät 2015-2017 Valtuuston talousseminaari 29.9.2014 Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 15.10.2014 1 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2016

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2016 1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2016 Talousarvion toteutumaraporttiin on kerätty tiedot talouden toteutumasta ajalta 1.1.-31.3.2016 sekä hallintokuntien tulossopimusten toteutumatiedot

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot