SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO"

Transkriptio

1 0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 1 Sisällys 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE Strategia Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella Kuntatalouden kehitysnäkymät Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitekortit ja tulossopimukset Kaupunginvaltuusto Kehittäminen ja hallinto Kiinteistöt ja maankäyttö Tukipalvelut Omistajaohjaus Sivistyslautakunta Viitasalo-opiston johtokunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Jätelautakunta Toimintakatteen muodostuminen ja määrärahan sitovuus vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIO VUODELLE 2015, TALOUSSUUNNITELMA (1000 ) Talouden vakauttaminen tulevina vuosina INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA, ANTOLAINAT JA OTTOLAINAT TALOUSARVION SITOVUUS LIITTEET Talousarvion numero-osa HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA VUODELLE HENKILÖSTÖSUUNNITELMA ERILLINEN LIITE... 68

3 2 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Talousarviota vuodelle 2015 on valmisteltu kunta-alan muutostilanteessa. Valtiovallan ohjauksessa muutoksia on tulossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, kuntalakiin ja kuntien valtionosuuksiin. Saarijärven kannata merkittävin muutos sisältyy valtionosuuksiin. Vuoden 2015 talousarviossa valtion- osuudet ovat yhteensä 29,166 milj. euroa eli 38,9 % koko tulokertymästä. Valtionosuuslainsäädännön uudistuksen ja valtion sopeuttamistoimien myötä kaupungin tulopohja pienenee vuodesta 2014 vuo- teen ,2 milj. euroa. Tilanne on johtanut siihen, että jo aiemmin sovittuja säästöohjelmia on jouduttu tehostamaan. Kaupungin henkilöstö on laatinut talousarvion kaupunginhallituksen ohjeistuksella. Eri toimialoilta on edellytetty säästöjä, joilla tulee olemaan vaikutuksia palvelutasoon. Teknisen toimen talousarvion toteuttaminen edellyttää henkilöstön vähentämistä ja asiaa koskeva yt- menettely käytiin talousarviovalmistelun aikana. Myös eläköitymisen kautta haetaan säästöjä vuoden 2013 lopulla tehtyjen päätösten mukaisesti. Kaupungin henkilökunta on osoittanut vastuuntuntoa ja sitoutumisen halua myös vaikeisiin päätöksiin. Kaupungin itsenäisen tulevaisuuden kannalta merkittävin asia on pysäyttää sosiaali- ja terveydenhoidon menojen kasvu. Menot ovat kasvaneet vuodesta 2011 vuoteen 2014 n. 5 miljoonaa euroa. Ilman päättäväistä menojen rajausta kaupunki ajautuu kertyvien alijäämien tilanteeseen 2-3 vuoden kuluessa. On tärkeää, että Saarijärvi tasapainottaa taloutensa omilla päätöksillään ja kantaa vastuun toimintaympäristönsä paikallisesta kehittämisestä. Valtion taholta ei ole odotettavissa sellaisia uudistuksia, jotka pelkästään riittäisivät kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi. Jotta palveluita voidaan uudistaa ja tehostaa, tarvitaan uusia investointeja. Uusi päiväkoti valmistuu vuoden 2015 lopulla. Rakenteilla on asumisoikeusyhdistyksen puukerrostalo ja kehitysvammaisten asumisyksikkö. Vireillä ovat myös merkittävät rakennusinvestoinnit vanhusten palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen hoitoon sekä kaupungin että yksityisten yritysten toimesta. Säästöjen lisäksi on haettava eri keinoja tulopohjan vahvistamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti veroprosentin korotuksesta ½ prosenttiyksiköllä. Vuoden 2015 veroprosentti Saarijärvellä on 21,5. Panostuksia elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon lisätään. Uusia yrittäjyyden ja työllistymisen mahdollisuuksia etsitään erityisesti biotalouden hankkeista ja Äänekosken mahdolliseen tehdasinvestointiin liittyen. Leikkausten keskellä on vahvistettava kaupungin vetovoimaa terveen elämän kasvuympäristönä sekä yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskuksena.

4 3 2. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE 2.1. Strategia Saarijärven kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupungin strategian visio, toiminta-ajatus ja arvot ovat seuraavat: SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAAMISEN SEUTU- KESKUS ARVOT Avoimuus Aloitteellisuus Oikeudenmukaisuus Luottamus Rehellisyys TOIMINTA-AJATUS Kaupungilla on toimivat ydinpalvelut, jotka tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta Kaupunki huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle Kaupunki sitoutuu myönteisen kuntakuvan ja yhteishengen luomiseen sekä edistää seudullista yhteistyötä. VISIO Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö - yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus Näiden arvojen, toiminta-ajatuksen ja vision pohjalta on laadittu valtuuston tavoitekortti. Tavoitekortissa määritellään koko kaupungille yhteiset strategialinjaukset sekä ne kriittiset näkökulmat, joissa tulee onnistua strategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitekortin pohjalta kukin hallintokunta määrittelee vielä oman toimintansa kannalta keskeiset strategialinjaukset ja tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaupunginvaltuuston asettaman talousohjauksen sopimusmallin mukaisesti talousarviokirjaan sisältyvien hallintokuntien tulossopimusten ja niihin kirjattujen suoritteiden ja niiden mittareiden toteutumisen kautta.

5 4 Valtuuston tavoitekortti NÄKÖKULMAT STRATEGIA LINJAUKSET PROSESSIT JA RAKENTEET VAIKUTTAVUUS HENKILÖSTÖN UU- DISTUMINEN JA TYÖKYKY TOIMIVAT YDIN- PALVELUT Prosessit ovat yksinkertaisia. Kehittäminen lisää yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Palveluihin tyytyväinen kuntalainen. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja motivointiin panostetaan. YRITYSTEN, TYÖLLISYYDEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan yritys- ja työllisyysvaikutukset. Yritysten ja työpaikkojen määrä. Tuetaan yritysten osaavan henkilöstön ja koulutuksen saatavuutta. KAUPUNGIN VETO- VOIMAISUUS Kaikessa toiminnassa vahvistetaan positiivista kaupunkikuvaa kannustamalla kuntalaisia luovuuteen ja innovatiivisuuteen sekä huolehtimalla asumista ja yrittämistä palvelevasta yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä. Puhdas ja viihtyisä ympäristö. Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen sekä vapaaajan ja kulttuurin mahdollisuudet. Myönteinen kaupunkikuva. Palveluasenne on hyvä. Tehtyihin päätöksiin sitoudutaan yhteisesti ja yksimielisesti. KESTÄVÄ TALOUS Palveluverkko ja toimialojen yhteistyö ovat tehokkaita. Toimialat ovat kustannustietoisia ja ymmärtävät toiminnan taloudelliset vaikutukset. Kuntalaisia tyydyttävät peruspalvelut ja toimintaympäristö. Työssä kannustetaan aloitteellisuutta ja luovuutta. Henkilöstön toiminta ja resurssit määritellään joustavasti. ASUKKAIDEN OMAEHTOI- SUUDEN, HY- VINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Palvelutuotanto kannustaa kuntalaisia omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Toimitilat ovat terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset. Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Työhyvinvointiin ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon panostetaan. Johtamiskulttuuri on kannustavaa ja innostavaa. Työntekijöitä tuetaan huolehtimaan itsestään.

6 Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio Kunnan päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto. Saarijärvellä valtuustoon kuuluu 35 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa hallintosäännössä määritetään Saarijärven kaupungin hallinto-organisaatio ja määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Kaupungin hallinnosta vastaavat seuraavat luottamuselimet: Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus (9 jäsentä), omistajaohjauksen jaosto (7 jäsentä), keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) ja vaalilautakunnat (2 kpl, 5 jäsentä), vaalitoimikunta (2 kpl, 3 jäsentä), sivistyslautakunta (9 jäsentä), kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (7 jäsentä), tekninen lautakunta (7 jäsentä), ympäristölautakunta (7 jäsentä) ja yhteisinä lautakuntina musiikkiopiston johtokunta (9 jäsentä) ja jätelautakunta (5 jäsentä). Talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden määritellään hallintokunnittain. Poikkeuksen tekevät kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion rakenne on edellä mainitun mukaisesti seuraava: o Kaupunginvaltuusto o Tarkastuslautakunta o Vaalilautakunta o kyseisten lautakuntien talous sisältyy kehittämisen ja hallinnon vastuuryhmään o Kaupunginhallitus, omistajanohjauksen yksikkö Vastuuryhmät o Kehittäminen ja hallinto o Kiinteistöt ja maankäyttö o Omarahoitusosuudet o Tukipalvelut o Hallintokunnat: o Sivistyslautakunta o Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Vastuualueet: otyöllisyys okehittäminen okeskushallinto Vastuualueet: otontti- ja karttapalvelut ometsät omuut kiinteistöt okaavoitus oasunnot Vastuualueet: osote-palvelut opalo- ja pelastuspalvelut Vastuualueet ohallinnon tukipalvelut otekniset tukipalvelut Vastuualueet ohallinto ovarhaiskasvatus okansalaisopisto operusopetus ja lukio Vastuualueet okulttuuritoimi okirjasto

7 6 o Ympäristölautakunta o Tekninen lautakunta o Jätelautakunta omuseo ovapaa-aika Vastuualueet ohallinto- ja viranomaispalvelut omaaseutupalvelut osuunnittelu ja kehittäminen Vastuualueet okunnallistekniset palvelut ovesi- ja viemärilaitos otekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja 3. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 3.1. Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella Valtiovaraínministeriön viimeisimmässä taloudellisessa katsauksessa (Taloudellinen katsaus, syksy 2014, 24a/2014) todetaan, että maailmantaloudessa Yhdysvaltojen kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja v kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy 7 prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen 1½ prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen talouskasvu on kahden viimeisen vuoden aikana ollut etumerkiltään negatiivista. Näiden kahden negatiivisen vuoden jälkeen ensi vuodelle ennustetaan prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden kasvuvauhdiksi noin puoltatoista prosenttia. Tilanne on kuitenkin herkkä ja altis myös negatiivisille vaikutuksille. Keskeinen kasvusuuntaan ja vauhtiin vaikuttava kysymys varsinkin euroalueella on se, miten reaalitalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy 0,4 %, kun taas tuonti vähenee edelleen. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuonna 2015 kotimaiseksi kasvuksi ennakoidaan 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin panos pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin.

8 Kuntatalouden kehitysnäkymät Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. (Lähde VM:nTaloudellinen katsaus, Syksy 2014, 24a/2014). Kuntaliiton julkaisemien kuntakyselyn tulosten perusteella kunta-alalla huoli taloudesta ja palveluista on edelleen suuri. Tältä pohjalta kuntaliitto nosti tulevien hallitusohjelmatavoitteiden keskiöön tehtävien suunnitelmallisen vähentämisen. Tehtäviä on arvioitava sekä kuntalaisten hyvinvoinnin että kunnan tehtävien ja rahoituksen kannalta kestävällä tavalla. Valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetissa vuodelle 2015 kuntatalouden näkymät lähivuosille todetaan edelleen huolestuttaviksi. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kun talouskasvun elpyminen on hidasta, kuntien veropohjien kasvu jää edelleen vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan ja veroprosenttien korotus jatkuu vuodelle Valtionosuudet vähenevät useissa kunnissa merkittävästi vuonna Samanaikaisesti kuntien toimintamenot kasvavat väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet Saarijärven kaupungin taloudellinen tilanne kytkeytyy varsin vahvasti koko maakunnan tilanteeseen ja kehitykseen. Maakunnan kehityksessä on nähtävissä toiveikkuuden virettä, joka tällä hetkellä perustuu vahvasti teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden kehitysnäkymiin. Positiivista virettä vahvistaa odotus Metsä Groupin suunnitteilla olevasta miljardihankkeesta Äänekoskelle. Lopullinen investointipäätös tehtäneen alkuvuodesta Toteutuessaan 1,1 miljardin investointi olisi Suomen metsäteollisuuden suurin kautta aikojen. Uuden teollisuuslaitoksen rakentaminen vaikuttaisi positiivisesti huomattavasti Keski-Suomen maakuntaa laajemmallekin alueelle. Maakunnan ongelmista vakavin on työttömyys, joka on edelleen kasvanut. Viimeksi marraskuussa tulleet irtisanomis- ja lakkauttamisuutiset, jotka tullevat heijastumaan myös Saarijärvelle, eivät anna perusteita odottaa nopeita positiivisia muutoksia työttömyystilanteeseen. Kaupungin talouden hallintaan lisäpainetta asettaa jäljempänä kuvatut muutokset verorahoituksessa. Hallitusten budjettiriihien perusteella toteutetut valtionosuuksien leikkaukset sekä 2015 uudistuva valtionosuusjärjestelmä tuovat verorahoitukseen n. 1,2 M vähennyksen. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen kautta kunnan työttömyydestä aiheutuvat maksuvelvoitteet korottuvat merkittävästi, kun kuitenkin samanaikaisesti valtio on olennaisesti heikentämässä työvoimapalveluidensa saatavuutta.

9 8 Väestönkehitys Kaupungin väkiluku oli henkilöä. Ikärakennetta 2013 kuvaa seuraava graafinen kuvaaja: (http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/sivut/ind.aspx?ind=8002&th=800&pos=244) Saarijärveläisten ikärakenne Naiset 2013 Miehet Tilastokeskuksen PX-Web tietokannasta on kerättävissä kuntakohtaiset väestöennusteet vuosille Näiden väestöarvioiden mukaan Saarijärven väkiluvun kehitys on laskeva vuoteen 2020 asti. Seuraavat graafiset kuvaajat on laadittu tästä tietokannasta poimituilla ennusteluvuilla Väestönmuutokset Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto Väestönmuutos yhteensä

10 9 Ennusteen mukaan väestön kokonaismäärä laskee vuodesta 2014 vuoteen henkilöllä. Eri ikäryhmien suhteellista osuutta kunnan kokonaisväestöstä kuvaa seuraava graafinen kuvaaja: 60% Saarijärvi, väestön prosentuaalinen jakautuma iän mukaan % 51% 51% 50% 49% 49% 48% 48% 47% 46% 40% 30% 20% 24% 24% 25% 26% 27% 28% 28% 29% 30% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 10% 7% 7% 7% 7% 7% 6% 6% 6% 6% 0% Kyse on tilastollisista ennusteista ja kaupungilla on jossain määrin mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa väestön muutoksiin. Jos ennusteiden kuvaama väkiluvun jyrkkä lasku halutaan estää, strategian toimeenpanossa tulee keskittyä niihin toimiin, joilla toisaalta estetään poismuuttoa ja toisaalta kehitetään kaupungin imagoa ja elämisen edellytyksiä niin, että muuttoliikkeen suunta kääntyy kuntaan sisään muuton eduksi. Väestön ikääntyminen asettaa tulevien vuosien suunnittelulle haasteita. Yhdeksi strategian painopisteeksi onkin asetettu väestön omatoimisuuden ja omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito. Niukkenevien resurssien aikana toimenpiteiden kohdentumisen tulisi toteutua tämän painopisteen mukaisesti. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunginvaltuuston päättämät veroprosentit vuodelle 2015 ovat seuraavat: Tuloveroprosentti 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 % Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,05 % Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 2,40 % Yleishyödyllisten yhdistysten käytössä olevien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisällytetty verotuloennuste perustuu kuntaliiton toimittamaan kuntakohtaiseen verotulojen ennustekehikkoon. Kuntien verotulojen ennustekehikko on Kuntaliiton yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen kehityksestä. Vuoden 2015 valtionosuudet on talousarvioon kirjattu kuntaliiton ennakkoarvion mukaisina. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannus-

11 10 ten määräytymistekijöiden perusteella. Vuonna 2014 peruspalveluiden valtionosuus oli 31,727 M, josta vähennettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen sekä kotikuntakorvausten vaikutus, -1,289 M. Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vähentävä vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on koko maan tasolla ollut kuntaliiton laskelmien mukaan yhteensä 6,9 mrd. Peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistus vähentää Saarijärven kaupungin valtionosuuskertymää n. 0,99 M eli n. 96 /asukas (VVM ). Tämä vähennys toteutetaan porrastetusti siten, että vähennysvaikutus on vuonna 50 /asukas ja loppuosa vähennetään v Kokonaisuutena valtionosuuksien vähennykset merkitsevät Saarijärvellä tämänhetkisen arvion mukaan valtionosuustulojen laskemista vuodesta 2014 vuoteen 2015 n. 1,2 M. Verotulojen kehitystä kuvaavat seuraava taulukko sekä graafinen esitys, jossa on huomioitu myös indeksimuutos. (Lähde: Kuntaliiton kuntatalousyksikön verotulojen ennustekehikko) Yhteenveto (1000 ) TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 1,6 9,0 0,2 2,5 1,2 1,7 Yhteisövero Muutos % -34,6 3,1 2,1 3,2-11,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 22,6-0,9 10,7 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -0,6 8,0 1,0 2,4 0,4 1,9 Kun huomioidaan arvioitu indeksimuutos tulevina vuosina, verotulojen kehitys näyttää seuraavalta: Kunnan arvioitu reaalinen verotulo (v hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) ** 2014** 2015** 2016** 2017** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Kaupunginvaltuuston päättämällä 0, 5 % kunnallisveron korotuksella pystytään jossain määrin korjaamaan tulopohjaa, mutta se ei riitä kompensoimaan valtionosuusuudistuksen ja valtionosuuksien vähennyksen tuottamaa

12 11 n. 1,2 M :n verotulojen alentumista. Talouden vakauttamistoimenpiteiden jatkaminen ja palvelurakenteen kriittinen tarkastelu on välttämätöntä. Työllisyyden kehitys Seuraava graafinen kuvaaja osoittaa työttömyyden kehitystä vuosina (lähde ELY-keskuksen työvoimatilastot) TYÖTTÖMYYSASTE % (ka) VUOSITTAIN KA 1-9 Sarja1 16, ,1 13,8 12,9 12,2 12,4 15,4 14, ,61 16,69 18,17 Vuodesta 2011 lähtien työttömyysaste on ollut jatkuvasti nouseva ja nyt ollaan koko tarkastelujakson heikoimmassa työllisyystilanteessa. Tarkasteltaessa Saarijärvellä tarjolla olevia työpaikkoja siten, että muuttujana on eri työnantajasektorien tarjoamien työpaikkojen määrä, työpaikkatarjonnan muutokset ovat seuraavat (lähde Saarijärven työnantajasektori ,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 0,0 % Valtio 2,9 % 2,6 % 2,4 % 2,3 % 2,2 % 2,0 % 2,1 % 2,4 % 1,5 % 2,4 % 2,3 % 2,3 % Kunta 27,4 % 29,0 % 29,6 % 29,6 % 29,7 % 29,2 % 31,0 % 30,8 % 38,0 % 30,5 % 30,3 % 31,6 % Valtioenemmistöinen Oy 1,6 % 1,1 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,8 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 1,3 % Yksityinen sektori 46,3 % 45,7 % 46,1 % 46,6 % 46,1 % 47,1 % 45,0 % 45,4 % 41,2 % 46,0 % 46,2 % 44,6 % Yrittäjät 21,8 % 21,7 % 20,3 % 19,9 % 20,4 % 19,9 % 20,3 % 20,0 % 18,1 % 19,9 % 20,1 % 20,1 % Yksityisen sektorin ja yrittäjyyden osuus työllistäjänä on vaihdellut välillä %, julkinen sektori on työllistänyt %. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana julkisen sektorin osuus paisuu jonkin verran, mutta julkistalouden kestävyysvajeen jatkuessa julkinen sektori ei pysty kompensoimaan työpaikkojen vajetta yksityisellä sektorilla.

13 12 Saarijärven työpaikkojen kehitystä kuvaa seuraava grafiikka: Saarijärven työpaikat Työssäkäyvät, henkilöä Vuosi Lähde: Tilastokeskus Naiset Miehet Elinkeinotoiminnan kehitys Vallitseva taantuma ei ole erityisen vahvasti vaikuttanut yritysten perustamiseen tai yritystoiminnan lopettamiseen Saarijärvellä. Kuluvana vuonna nettomuutos yritysten lukumäärässä on + 27 mikä on hieman aikaisempaa korkeampi. Työttömyydestä tai työttömyysuhan alta ei Saarijärvellä juurikaan ryhdytä yrittäjäksi, vaan yritys perustetaan muista syistä. Yritysten perustaminen/lopettaminen v v v Uudet perustetut yritykset (kpl) Lopettaneet yritykset kpl Nettomuutos (Lähde SSYP kehitys Oy:n yritysrekisterit) Vuonna 2014 investointitukeen oikeuttavia yritysinvestointeja Saarijärvellä on tehty vähän - arviolta 20 / asukas. Yrityksillä on ollut myös t&k toimintaa sekä avauksia kansainvälisille markkinoille. Ohjelmakauden päättymisen vuoksi yritystukia oli alkuvuonna rajallisesti saatavilla, ja toisen puoliskon aikana vain osa tuista on ollut haettavissa. Vuonna 2013 toteutettiin monia investointeja, mikä on osaltaan purkanut yritysten painetta investointeihin. On huomattava, että tilastoissa näkyvät vain tukikelpoiset investoinnit. Näiden lisäksi tietyn kokoluokan sekä tietyillä toimialoilla toimivat yritykset sekä julkinen

14 sektori ovat tehneet investointeja, joita ei tilastoida. Tällaisten investointien joukossa on suuriakin investointeja, jotka heijastuvat yrityksiin. Yritysten kannattavuus on ollut aikaisempaa heikompaa. Yrityksissä on kuitenkin luottamusta tulevaan nousuun ja vuotta 2015 lähestytään positiivisin mielin. Tulevaisuuden ennustaminen yritystoiminnassa on tällä hetkellä todella hankalaa. Heikko kannattavuus rasittaa yritysten toimintavarmuutta, eikä isoille takapakeille ole enää sijaa. Toisaalta toimintaympäristössä on lukuisia isoja investointihankkeita alkamassa, ja niiden vaikutukset tulevat näkymään laajasti. Erityisesti biotaloustehtaan investointi tuonee työtä myös Saarijärvellä sekä teollisuuteen että metsänkorjuuketjuun. Talouden riskitekijöitä Saarijärven kaupunki on allekirjoitetun operaattorisopimuksen perusteella maksanut Laajakaista kaikille hankkeeseen liittyen syyskuun loppuun 2013 mennessä 433 T ja sekä kaupungin omistamien kiinteistöjen liittymismaksuina 70 T. Suoritukset on kirjattu vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen vastaaviin erään ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. Allekirjoitetun operaattorisopimuksen sekä Laajakaista- hankkeen jatkoselvittely on kesken, joten mahdollisia lisäkustannuksia ei talousarviossa ole huomioitu. Saarijärven kaupunki on sitoutunut Vesiosuuskunta HKM:n lainoista omavelkaisiin takauksiin. Takausvastuun kokonaismäärä on n. 1,2 M. Vesiosuuskunta on osuuskuntakokouksen päätöksellä syksyllä 2013 päättänyt esittää osuuskunnan omaisuuden luovuttamista Saarijärven kaupungille. Kaupungin ja osuuskunnan välillä on käyty vuoden 2014 ajan neuvotteluita keinoista osuuskunnan talouden tasapainottamisesta siten, että osuuskunta voisi itse vastata taloudellisista velvoitteistaan. Asian käsittely on kesken ja on mahdollista, että vuoden 2015 aikana kaupunki joutuu ryhtymään toimenpiteisiin, jotta takausvastuiden perusteena olevat lainat kyetään hoitamaan ilman taloudellisia lisävahinkoja. Näiden toimenpiteiden talousvaikutuksia ei talousarviossa ole pystytty asian keskeneräisyyden vuoksi huomioimaan KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa jakautuu hallintokuntien ja vastuuryhmien tavoitekortteihin ja tulossopimuksiin (kohta 3.1.) ja toimintakatteen määräytymiseen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin (kohta 3.2.). Tavoitekorteissa kuvataan kunkin vastuuryhmän strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella. Tulossopimuksessa määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien toiminnan suoritteet ja niille asetetut määrälliset ja hintatavoitteet. Toimintakatteen muodostuminen vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain osoittaa kullekin vastuuryhmälle/hallintokunnalle myönnetyn nettomäärärahan. Sitovuustaso valtuustoon nähden määräytyy hallintokunnittain poikkeuksena kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen hallintokunnille kesäkuussa 2014 asettamaan talousarviokehykseen. Talousarviokehykseen sisällytettiin talouden tasapainottamistyöryhmän vuoden 2013 työskentelyn perusteella määrittelemät yksilöidyt säästötoimenpiteet sekä syksyllä 2013 toteutetussa YT-menettelyssä päätetyt henkilöstösäästöt, vuodelle t.

15 Tavoitekortit ja tulossopimukset Kaupunginvaltuusto VALTUUSTON TAVOITTEET TALOUSARVIOON 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAAN MENESTYS- TEKIJÄT TOIMENPI- TEET Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 KESTÄVÄ TALOUS TOIMIVAT YDINPALVE- LUT YRITYSTEN, TYÖLLISYY- DEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Talous tasapainotetaan siten, että vuosikate riittää poistoihin SSYP Kehitys Oy toimii aktiivisesti uusien yritysten tukena asukasluku vuosikate /asukas Vuosikate poistoista Lainakanta/ asukas Tilikauden yli/alijäämä nettomuutto Toimintakate/ asukas ( ) Kaupunkiin muuttavien määrän tulee olla suurempi kuin ulosmuuttavien määrä Palvelurakenne sovitetaan käytettävissä oleviin resursseihin, palvelustrategia uudistetaan Kaupungin henkilöstömäärä sopeutetaan palvelurakenteeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin Yritysten määrän kasvu Henkilöstömenot/ asukas ( ) Yritysten määrän nettomuutos SSYP Kehitys Oy:n aktiivisten toimenpiteiden osuus yritysten perustamisessa 67 % 55 % 69 % 83 % 104 % % 70 % 80 % 80 %

16 15 Kaupungin yritysilmapiiriä parannetaan Saarijärven matkailuelinkeino kehittyy ja liikevaihto kasvaa Saarijärven koulutustarjonta kasvaa ja houkuttelevuus opiskelupaikkana lisääntyy Saarijärven työpaikkaomavaraisuus kasvaa Yritysilmapiirimittaus Saarijärven osuus Pohjoiseen Keski- Suomeen myönnetystä rahoituksesta Saarijärven osuus ELYkeskuksen myöntämästä Pohjoisen Keski-Suomen yritysrahoituksesta kasvaa Työttömyysaste alittaa koko Keski-Suomen työttömyysasteen Työttömyysprosentti/maakunnan työttömyysprosentti Matkailun yöpymisvuorokaudet Toteutunut 2. asteen koulutuksen opiskelijamäärä vertailutiedot saatavilla vuoteen 2012 Alueen työpaikkojen määrä suhteessa työikäisten määrään (>18 v) kasvaa 6,2 vastaa maakunnan keskiarvoa ylittää maakunnan keskiarvon ylittää maakunnan keskiarvon 18 9 % 20 % 25 % 25 % 16,7 % 14,6 % 17,4% 15,4% vastaa maakunnan keskiarvoa alittaa maakunnan keskiarvon % 5 % 5 % alittaa maakunnan keskiarvon ,6 % 57,5 % ei vertailutietoa ei vertailutietoa kasvu edelliseen vuoteen

17 Kehittäminen ja hallinto TAVOITEKORTTI MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palvelut sovitetaan tehokkasti ja kustannustietoisesti olemassa oleviin resursseihin Yritystoiminnan, työllistämisen ja osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja Kuntalaisten omaehtoisuuden ja ennaltaehkäisevän toiminnan kannustaminen Työhyvinvoinnin edistäminen TULOSSOPIMUKSET Palvelurakenne ja palvelustrategia uudistetaan resurssien mukaiseksi Hallinto on avointa ja luotettavaa Työllistämisresurssit kohdennetaan mahdollisimman tuottavalla tavalla Kehittämisen määrärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen Järjestöavustukset kohdennetaan omaehtoisuutta ja ennaltaehkäisyä tukevasti Työntekijöitä motivoidaan omaehtoiseen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen Työntekijöiltä kerätään aloitteita tuottavuuden parantamiseen Esimiestyötä tuetaan Kehittämisen ja hallinnon kokonaiskustannukset/asukas Luottamuselinten kustannukset/asukas Ulkoisen tiedottamisen toteutus työllisyyden määrärahat/ työmarkkinatuen kuntaosuus + Saarikkalisä kehittämisen määrärahat/ yhteisöverotulon kertymä Avustusten euromäärä/soten terveyden ja sairaanhoidon kustannukset Työnantajan toteuttamien työhyvinvointitoimenpiteiden kustannukset/osallistujamäärä Sairauspoissaolojen määrä/ työntekijä Aloitteiden määrä ja käsittely Työhyvinvointi- ja johtamiskyselyiden tulokset KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ TYÖLLISYYS htv YHTEEN- SÄ Työllistämisen hallinto 0, Eläkeselvittelyt /tukityöpaikka tukityöpaikat htv yht. Tukityöt , Omat kesätyöntekijät Yhteisöjen kesätyötuet /kesätyöntekijä /kesätyöntekijä /kk, kuntalisää saava kesätyöntekijät yht kesätyöntekijät yht (+ 15 lahj.varoilla) kuntalisät, kpl Kuntalisä velvoitetyöllistetyt, /henkilötyövuosi htv

18 17 Velvoitetyöllistäminen /kk, oppisopimus , oppisopimustuet, kpl Oppisopimusavustus /henkilötyövuosi htv Pajatyöskentely ,5 /toimintapäivä toimintapäivät yht. Kuntouttava työtoiminta, ryhmätoiminta TULOSSOPIMUS KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ TARKASTUS /kokous kokoukset yht. tarkastuslautakunnan kokous /tarkastuskäynti tarkastuskäynnit yht. tarkastuskäynti KAIKKI YHTEENSÄ KEHITTÄMINEN JA HALLINTO KEHITTÄMINEN HINTA / asukas Yritysten määrä toimenpiteissä MENOT YH- TEENSÄ Elinkeinopalvelut yritysneuvonta, kehittäminen 32, Matkailun kehittäminen ja markkinointi Matkailun ja kaupan kehittämispalvelu Maaseudun kehittäminen maaseudun kehittämispalvelut Sidosryhmäyhteistyö ja elinkeinoelämän edunvalvonta Sidosryhmäyhteistyö, tapahtumat ja elinkeinoelämän edunvalvonta 5, Elinkeinopalvelut yhteensä 46, Työllistämishankkeet 7, Muu hankerahoitus 4, Seudullinen yhteistyö 0, Kehittäminen ja hallinto yhteensä

19 18 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO KESKUSHALLINTO JA OMISTAJAOHJAUS HINTA MÄÄRÄ Luottamuselinhallinto ilman valmistelua /päätös asiat yhteensä MENOT YHTEENSÄ valtuuston käsittelemät asiat kaupunginhallituksen käsittelemät asiat omistajaohjauksen käsittelemät asiat Toimikunnat Palvelustrategian toteuttaminen Luottamushenkilöhallinto yhteensä Viranhaltijajohto yhteensä HENKILÖSTÖHALLINTO euroa/henkilö henkilöstömäärä Työsuojelu Työmarkkinasopimusmenettely ja luottamusmiestoiminta Työterveyshuolto Henkilöstöpalvelut ja koulutus, virkistys Henkilöstöhallinto yhteensä Muu hallinto /asukas Kansainvälinen toiminta ja edustus -1, Avustukset ja ilmoitukset -23, Muu yleishallinto -10, Muu hallinto yhteensä -35, Kunnallisverotus -23, Oikeusapu -0, Keskushallinto yhteensä KEHITTÄMINEN JA HALLINTO VAALIT HINTA /vaalitoimitus MÄÄRÄ vaalien määrä TULOT YHTEENSÄ vaalien toimittaminen KAIKKI YHTEENSÄ KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ TARKASTUS /kokous kokoukset yht. tarkastuslautakunnan kokous /tarkastuskäynti tarkastuskäynnit yht. tarkastuskäynti KAIKKI YHTEENSÄ

20 Kiinteistöt ja maankäyttö TAVOITEKORTTI, STRATEGISET TAVOITTEET MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Kaupungin vetovoimaisuus Tyytyväinen kuntalainen Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Monipuoliset asumisen työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet Kaupungin vetovoimaisuus Keskustan yleiskaavan hyväksyntä. Kyläyleiskaavojen hyväksyntä. Rantayleiskaavojen laadinta. Kuntalaisille myönnetyt luvat taajaman yleisten alueitten hoitoon. Rakennusoikeuteen ja kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvä asiakaspalvelu. Monipuolisen tonttitarjonnan takaaminen. Asemakaavojen tonttitarjonta. Yleiskaavojen lomaasuntoyksiköt sekä kyläalueiden riittävät rakennuspaikat. Mahdollisuus eri asumismuotoihin. Poikkeamisten pieni määrä (kpl). Riita-asioiden, valitusten pieni määrä. Kyläyleiskaavat hyväksyntään Lupapäätökset Laskutusmääräykset Asiakaspalvelukerrat Asuinrakennustontit kpl Myytävänä olevat liike- ja teollisuustontit, kpl Myönteiset poikkeamispäätökset Hyväksytyt asemakaavat Kestävä talous Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö on toimivaa Ylimääräisten kiinteistöjen myynti. Aravavuokratalojen omakustannusperiaatteen toteutuminen. Kaupungin kiinteistö- ja maaomaisuuden rekisterien ja sopimusten hallinta ja ajantasallapito. Kaavan pohjakartan pitäminen ajantasalla. Asemakaavan ajantasaistaminen. Myyntivoitot Ylläpitokulujen pieneneminen Yleisten alueitten muodostamistoimitukset. Vuokrasopimustietokanta. Käyttöoikeussopimusten tietokanta. Keskustan asemakaavan ajantasaistus.

Toteuma TP 2013. Liikevaihto 397.744 355.276 726.154 266.586. Kaupungin pääomalainat 200.000 200.000 200.000 200.000

Toteuma TP 2013. Liikevaihto 397.744 355.276 726.154 266.586. Kaupungin pääomalainat 200.000 200.000 200.000 200.000 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖT: SSYP Kiinteistöt Oy, 100 % o Kiinteistö Oy Saarijärven Liikennekeskus, 70,8 % SSYP Kehitys Oy, 100 % Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalo, 94,03 % Saarijärven kaukolämpö

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2015

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2015 1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2015 Talousarvion toteutumaraporttiin on kerätty tiedot talouden toteutumasta ajalta 1.1.-31.3.2015 sekä hallintokuntien tulossopimusten toteutumatiedot

Lisätiedot

TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.9.2015

TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.9.2015 TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.9.2015 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen seuranta toteutetaan aikataulutetaan seuraavasti:

Lisätiedot

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 TA 2015 POIKKEAMA TA 1-8/2015 - POIKKEAMA TA 1-9/2015 - POIKKEAMA TA 1-10/2015 - VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA T0T 1-8/2015 TOTEUTUMA T0T 1-9/2015 TOTEUTUMA

Lisätiedot

TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.6.2015

TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.6.2015 TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.6.2015 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen seuranta toteutetaan aikataulutetaan seuraavasti:

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2016 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2016 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2016 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 Sisällysluettelo 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 2. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE...

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVIO

VUODEN 2014 TALOUSARVIO 0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2014 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 1 Sisällys 1. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE... 2 1.1. Strategia... 2 1.2. Saarijärven kaupungin hallinto

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Talouden näkymät 2015-2017 Valtuuston talousseminaari 29.9.2014 Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 15.10.2014 1 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS Valtionvarainministeriön (VM) mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TP INFO. Mauri Gardin

TP INFO. Mauri Gardin TP INFO Mauri Gardin 28.3.2011 Tunnusluvut TP 2010 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Asukasluku 59 355 59 848 60 090 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 Verotulot, 1000 184 280 186 853 199 275 * verotulot, /asukas

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2016

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2016 1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2016 Talousarvion toteutumaraporttiin on kerätty tiedot talouden toteutumasta ajalta 1.1.-31.3.2016 sekä hallintokuntien tulossopimusten toteutumatiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Talousarvion muutokset 2015

Talousarvion muutokset 2015 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2015 Korjaukset Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Korjaukset Kunnanhallitus 22.2.2016 Valtuusto 16.3.2016 KÄYTTÖTALOUSOSA/TULOSLASKELMA Ulkoinen/Sisäinen

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B Talousarvion toteutumisvertailu 1.1.- 31.10.2012 Ulkoinen/sisäinen Keskimääräinen käyttö--% saisi olla 833 % Sivu 1 KAYTTOTALOUSOSA Sito Määrärahat Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu-

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot