SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO"

Transkriptio

1 0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 1 Sisällys 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE Strategia Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella Kuntatalouden kehitysnäkymät Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitekortit ja tulossopimukset Kaupunginvaltuusto Kehittäminen ja hallinto Kiinteistöt ja maankäyttö Tukipalvelut Omistajaohjaus Sivistyslautakunta Viitasalo-opiston johtokunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Jätelautakunta Toimintakatteen muodostuminen ja määrärahan sitovuus vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIO VUODELLE 2015, TALOUSSUUNNITELMA (1000 ) Talouden vakauttaminen tulevina vuosina INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA, ANTOLAINAT JA OTTOLAINAT TALOUSARVION SITOVUUS LIITTEET Talousarvion numero-osa HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA VUODELLE HENKILÖSTÖSUUNNITELMA ERILLINEN LIITE... 68

3 2 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Talousarviota vuodelle 2015 on valmisteltu kunta-alan muutostilanteessa. Valtiovallan ohjauksessa muutoksia on tulossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, kuntalakiin ja kuntien valtionosuuksiin. Saarijärven kannata merkittävin muutos sisältyy valtionosuuksiin. Vuoden 2015 talousarviossa valtion- osuudet ovat yhteensä 29,166 milj. euroa eli 38,9 % koko tulokertymästä. Valtionosuuslainsäädännön uudistuksen ja valtion sopeuttamistoimien myötä kaupungin tulopohja pienenee vuodesta 2014 vuo- teen ,2 milj. euroa. Tilanne on johtanut siihen, että jo aiemmin sovittuja säästöohjelmia on jouduttu tehostamaan. Kaupungin henkilöstö on laatinut talousarvion kaupunginhallituksen ohjeistuksella. Eri toimialoilta on edellytetty säästöjä, joilla tulee olemaan vaikutuksia palvelutasoon. Teknisen toimen talousarvion toteuttaminen edellyttää henkilöstön vähentämistä ja asiaa koskeva yt- menettely käytiin talousarviovalmistelun aikana. Myös eläköitymisen kautta haetaan säästöjä vuoden 2013 lopulla tehtyjen päätösten mukaisesti. Kaupungin henkilökunta on osoittanut vastuuntuntoa ja sitoutumisen halua myös vaikeisiin päätöksiin. Kaupungin itsenäisen tulevaisuuden kannalta merkittävin asia on pysäyttää sosiaali- ja terveydenhoidon menojen kasvu. Menot ovat kasvaneet vuodesta 2011 vuoteen 2014 n. 5 miljoonaa euroa. Ilman päättäväistä menojen rajausta kaupunki ajautuu kertyvien alijäämien tilanteeseen 2-3 vuoden kuluessa. On tärkeää, että Saarijärvi tasapainottaa taloutensa omilla päätöksillään ja kantaa vastuun toimintaympäristönsä paikallisesta kehittämisestä. Valtion taholta ei ole odotettavissa sellaisia uudistuksia, jotka pelkästään riittäisivät kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi. Jotta palveluita voidaan uudistaa ja tehostaa, tarvitaan uusia investointeja. Uusi päiväkoti valmistuu vuoden 2015 lopulla. Rakenteilla on asumisoikeusyhdistyksen puukerrostalo ja kehitysvammaisten asumisyksikkö. Vireillä ovat myös merkittävät rakennusinvestoinnit vanhusten palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen hoitoon sekä kaupungin että yksityisten yritysten toimesta. Säästöjen lisäksi on haettava eri keinoja tulopohjan vahvistamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti veroprosentin korotuksesta ½ prosenttiyksiköllä. Vuoden 2015 veroprosentti Saarijärvellä on 21,5. Panostuksia elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon lisätään. Uusia yrittäjyyden ja työllistymisen mahdollisuuksia etsitään erityisesti biotalouden hankkeista ja Äänekosken mahdolliseen tehdasinvestointiin liittyen. Leikkausten keskellä on vahvistettava kaupungin vetovoimaa terveen elämän kasvuympäristönä sekä yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskuksena.

4 3 2. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE 2.1. Strategia Saarijärven kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupungin strategian visio, toiminta-ajatus ja arvot ovat seuraavat: SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAAMISEN SEUTU- KESKUS ARVOT Avoimuus Aloitteellisuus Oikeudenmukaisuus Luottamus Rehellisyys TOIMINTA-AJATUS Kaupungilla on toimivat ydinpalvelut, jotka tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta Kaupunki huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle Kaupunki sitoutuu myönteisen kuntakuvan ja yhteishengen luomiseen sekä edistää seudullista yhteistyötä. VISIO Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö - yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus Näiden arvojen, toiminta-ajatuksen ja vision pohjalta on laadittu valtuuston tavoitekortti. Tavoitekortissa määritellään koko kaupungille yhteiset strategialinjaukset sekä ne kriittiset näkökulmat, joissa tulee onnistua strategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitekortin pohjalta kukin hallintokunta määrittelee vielä oman toimintansa kannalta keskeiset strategialinjaukset ja tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaupunginvaltuuston asettaman talousohjauksen sopimusmallin mukaisesti talousarviokirjaan sisältyvien hallintokuntien tulossopimusten ja niihin kirjattujen suoritteiden ja niiden mittareiden toteutumisen kautta.

5 4 Valtuuston tavoitekortti NÄKÖKULMAT STRATEGIA LINJAUKSET PROSESSIT JA RAKENTEET VAIKUTTAVUUS HENKILÖSTÖN UU- DISTUMINEN JA TYÖKYKY TOIMIVAT YDIN- PALVELUT Prosessit ovat yksinkertaisia. Kehittäminen lisää yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Palveluihin tyytyväinen kuntalainen. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja motivointiin panostetaan. YRITYSTEN, TYÖLLISYYDEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan yritys- ja työllisyysvaikutukset. Yritysten ja työpaikkojen määrä. Tuetaan yritysten osaavan henkilöstön ja koulutuksen saatavuutta. KAUPUNGIN VETO- VOIMAISUUS Kaikessa toiminnassa vahvistetaan positiivista kaupunkikuvaa kannustamalla kuntalaisia luovuuteen ja innovatiivisuuteen sekä huolehtimalla asumista ja yrittämistä palvelevasta yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä. Puhdas ja viihtyisä ympäristö. Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen sekä vapaaajan ja kulttuurin mahdollisuudet. Myönteinen kaupunkikuva. Palveluasenne on hyvä. Tehtyihin päätöksiin sitoudutaan yhteisesti ja yksimielisesti. KESTÄVÄ TALOUS Palveluverkko ja toimialojen yhteistyö ovat tehokkaita. Toimialat ovat kustannustietoisia ja ymmärtävät toiminnan taloudelliset vaikutukset. Kuntalaisia tyydyttävät peruspalvelut ja toimintaympäristö. Työssä kannustetaan aloitteellisuutta ja luovuutta. Henkilöstön toiminta ja resurssit määritellään joustavasti. ASUKKAIDEN OMAEHTOI- SUUDEN, HY- VINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Palvelutuotanto kannustaa kuntalaisia omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Toimitilat ovat terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset. Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Työhyvinvointiin ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon panostetaan. Johtamiskulttuuri on kannustavaa ja innostavaa. Työntekijöitä tuetaan huolehtimaan itsestään.

6 Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio Kunnan päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto. Saarijärvellä valtuustoon kuuluu 35 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa hallintosäännössä määritetään Saarijärven kaupungin hallinto-organisaatio ja määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Kaupungin hallinnosta vastaavat seuraavat luottamuselimet: Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus (9 jäsentä), omistajaohjauksen jaosto (7 jäsentä), keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) ja vaalilautakunnat (2 kpl, 5 jäsentä), vaalitoimikunta (2 kpl, 3 jäsentä), sivistyslautakunta (9 jäsentä), kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (7 jäsentä), tekninen lautakunta (7 jäsentä), ympäristölautakunta (7 jäsentä) ja yhteisinä lautakuntina musiikkiopiston johtokunta (9 jäsentä) ja jätelautakunta (5 jäsentä). Talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden määritellään hallintokunnittain. Poikkeuksen tekevät kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion rakenne on edellä mainitun mukaisesti seuraava: o Kaupunginvaltuusto o Tarkastuslautakunta o Vaalilautakunta o kyseisten lautakuntien talous sisältyy kehittämisen ja hallinnon vastuuryhmään o Kaupunginhallitus, omistajanohjauksen yksikkö Vastuuryhmät o Kehittäminen ja hallinto o Kiinteistöt ja maankäyttö o Omarahoitusosuudet o Tukipalvelut o Hallintokunnat: o Sivistyslautakunta o Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Vastuualueet: otyöllisyys okehittäminen okeskushallinto Vastuualueet: otontti- ja karttapalvelut ometsät omuut kiinteistöt okaavoitus oasunnot Vastuualueet: osote-palvelut opalo- ja pelastuspalvelut Vastuualueet ohallinnon tukipalvelut otekniset tukipalvelut Vastuualueet ohallinto ovarhaiskasvatus okansalaisopisto operusopetus ja lukio Vastuualueet okulttuuritoimi okirjasto

7 6 o Ympäristölautakunta o Tekninen lautakunta o Jätelautakunta omuseo ovapaa-aika Vastuualueet ohallinto- ja viranomaispalvelut omaaseutupalvelut osuunnittelu ja kehittäminen Vastuualueet okunnallistekniset palvelut ovesi- ja viemärilaitos otekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja 3. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 3.1. Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella Valtiovaraínministeriön viimeisimmässä taloudellisessa katsauksessa (Taloudellinen katsaus, syksy 2014, 24a/2014) todetaan, että maailmantaloudessa Yhdysvaltojen kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja v kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy 7 prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen 1½ prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen talouskasvu on kahden viimeisen vuoden aikana ollut etumerkiltään negatiivista. Näiden kahden negatiivisen vuoden jälkeen ensi vuodelle ennustetaan prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden kasvuvauhdiksi noin puoltatoista prosenttia. Tilanne on kuitenkin herkkä ja altis myös negatiivisille vaikutuksille. Keskeinen kasvusuuntaan ja vauhtiin vaikuttava kysymys varsinkin euroalueella on se, miten reaalitalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy 0,4 %, kun taas tuonti vähenee edelleen. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuonna 2015 kotimaiseksi kasvuksi ennakoidaan 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin panos pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin.

8 Kuntatalouden kehitysnäkymät Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. (Lähde VM:nTaloudellinen katsaus, Syksy 2014, 24a/2014). Kuntaliiton julkaisemien kuntakyselyn tulosten perusteella kunta-alalla huoli taloudesta ja palveluista on edelleen suuri. Tältä pohjalta kuntaliitto nosti tulevien hallitusohjelmatavoitteiden keskiöön tehtävien suunnitelmallisen vähentämisen. Tehtäviä on arvioitava sekä kuntalaisten hyvinvoinnin että kunnan tehtävien ja rahoituksen kannalta kestävällä tavalla. Valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetissa vuodelle 2015 kuntatalouden näkymät lähivuosille todetaan edelleen huolestuttaviksi. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kun talouskasvun elpyminen on hidasta, kuntien veropohjien kasvu jää edelleen vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan ja veroprosenttien korotus jatkuu vuodelle Valtionosuudet vähenevät useissa kunnissa merkittävästi vuonna Samanaikaisesti kuntien toimintamenot kasvavat väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet Saarijärven kaupungin taloudellinen tilanne kytkeytyy varsin vahvasti koko maakunnan tilanteeseen ja kehitykseen. Maakunnan kehityksessä on nähtävissä toiveikkuuden virettä, joka tällä hetkellä perustuu vahvasti teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden kehitysnäkymiin. Positiivista virettä vahvistaa odotus Metsä Groupin suunnitteilla olevasta miljardihankkeesta Äänekoskelle. Lopullinen investointipäätös tehtäneen alkuvuodesta Toteutuessaan 1,1 miljardin investointi olisi Suomen metsäteollisuuden suurin kautta aikojen. Uuden teollisuuslaitoksen rakentaminen vaikuttaisi positiivisesti huomattavasti Keski-Suomen maakuntaa laajemmallekin alueelle. Maakunnan ongelmista vakavin on työttömyys, joka on edelleen kasvanut. Viimeksi marraskuussa tulleet irtisanomis- ja lakkauttamisuutiset, jotka tullevat heijastumaan myös Saarijärvelle, eivät anna perusteita odottaa nopeita positiivisia muutoksia työttömyystilanteeseen. Kaupungin talouden hallintaan lisäpainetta asettaa jäljempänä kuvatut muutokset verorahoituksessa. Hallitusten budjettiriihien perusteella toteutetut valtionosuuksien leikkaukset sekä 2015 uudistuva valtionosuusjärjestelmä tuovat verorahoitukseen n. 1,2 M vähennyksen. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen kautta kunnan työttömyydestä aiheutuvat maksuvelvoitteet korottuvat merkittävästi, kun kuitenkin samanaikaisesti valtio on olennaisesti heikentämässä työvoimapalveluidensa saatavuutta.

9 8 Väestönkehitys Kaupungin väkiluku oli henkilöä. Ikärakennetta 2013 kuvaa seuraava graafinen kuvaaja: (http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/sivut/ind.aspx?ind=8002&th=800&pos=244) Saarijärveläisten ikärakenne Naiset 2013 Miehet Tilastokeskuksen PX-Web tietokannasta on kerättävissä kuntakohtaiset väestöennusteet vuosille Näiden väestöarvioiden mukaan Saarijärven väkiluvun kehitys on laskeva vuoteen 2020 asti. Seuraavat graafiset kuvaajat on laadittu tästä tietokannasta poimituilla ennusteluvuilla Väestönmuutokset Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto Väestönmuutos yhteensä

10 9 Ennusteen mukaan väestön kokonaismäärä laskee vuodesta 2014 vuoteen henkilöllä. Eri ikäryhmien suhteellista osuutta kunnan kokonaisväestöstä kuvaa seuraava graafinen kuvaaja: 60% Saarijärvi, väestön prosentuaalinen jakautuma iän mukaan % 51% 51% 50% 49% 49% 48% 48% 47% 46% 40% 30% 20% 24% 24% 25% 26% 27% 28% 28% 29% 30% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 10% 7% 7% 7% 7% 7% 6% 6% 6% 6% 0% Kyse on tilastollisista ennusteista ja kaupungilla on jossain määrin mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa väestön muutoksiin. Jos ennusteiden kuvaama väkiluvun jyrkkä lasku halutaan estää, strategian toimeenpanossa tulee keskittyä niihin toimiin, joilla toisaalta estetään poismuuttoa ja toisaalta kehitetään kaupungin imagoa ja elämisen edellytyksiä niin, että muuttoliikkeen suunta kääntyy kuntaan sisään muuton eduksi. Väestön ikääntyminen asettaa tulevien vuosien suunnittelulle haasteita. Yhdeksi strategian painopisteeksi onkin asetettu väestön omatoimisuuden ja omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito. Niukkenevien resurssien aikana toimenpiteiden kohdentumisen tulisi toteutua tämän painopisteen mukaisesti. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunginvaltuuston päättämät veroprosentit vuodelle 2015 ovat seuraavat: Tuloveroprosentti 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 % Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,05 % Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 2,40 % Yleishyödyllisten yhdistysten käytössä olevien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisällytetty verotuloennuste perustuu kuntaliiton toimittamaan kuntakohtaiseen verotulojen ennustekehikkoon. Kuntien verotulojen ennustekehikko on Kuntaliiton yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen kehityksestä. Vuoden 2015 valtionosuudet on talousarvioon kirjattu kuntaliiton ennakkoarvion mukaisina. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannus-

11 10 ten määräytymistekijöiden perusteella. Vuonna 2014 peruspalveluiden valtionosuus oli 31,727 M, josta vähennettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen sekä kotikuntakorvausten vaikutus, -1,289 M. Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vähentävä vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on koko maan tasolla ollut kuntaliiton laskelmien mukaan yhteensä 6,9 mrd. Peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistus vähentää Saarijärven kaupungin valtionosuuskertymää n. 0,99 M eli n. 96 /asukas (VVM ). Tämä vähennys toteutetaan porrastetusti siten, että vähennysvaikutus on vuonna 50 /asukas ja loppuosa vähennetään v Kokonaisuutena valtionosuuksien vähennykset merkitsevät Saarijärvellä tämänhetkisen arvion mukaan valtionosuustulojen laskemista vuodesta 2014 vuoteen 2015 n. 1,2 M. Verotulojen kehitystä kuvaavat seuraava taulukko sekä graafinen esitys, jossa on huomioitu myös indeksimuutos. (Lähde: Kuntaliiton kuntatalousyksikön verotulojen ennustekehikko) Yhteenveto (1000 ) TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 1,6 9,0 0,2 2,5 1,2 1,7 Yhteisövero Muutos % -34,6 3,1 2,1 3,2-11,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 22,6-0,9 10,7 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -0,6 8,0 1,0 2,4 0,4 1,9 Kun huomioidaan arvioitu indeksimuutos tulevina vuosina, verotulojen kehitys näyttää seuraavalta: Kunnan arvioitu reaalinen verotulo (v hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) ** 2014** 2015** 2016** 2017** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Kaupunginvaltuuston päättämällä 0, 5 % kunnallisveron korotuksella pystytään jossain määrin korjaamaan tulopohjaa, mutta se ei riitä kompensoimaan valtionosuusuudistuksen ja valtionosuuksien vähennyksen tuottamaa

12 11 n. 1,2 M :n verotulojen alentumista. Talouden vakauttamistoimenpiteiden jatkaminen ja palvelurakenteen kriittinen tarkastelu on välttämätöntä. Työllisyyden kehitys Seuraava graafinen kuvaaja osoittaa työttömyyden kehitystä vuosina (lähde ELY-keskuksen työvoimatilastot) TYÖTTÖMYYSASTE % (ka) VUOSITTAIN KA 1-9 Sarja1 16, ,1 13,8 12,9 12,2 12,4 15,4 14, ,61 16,69 18,17 Vuodesta 2011 lähtien työttömyysaste on ollut jatkuvasti nouseva ja nyt ollaan koko tarkastelujakson heikoimmassa työllisyystilanteessa. Tarkasteltaessa Saarijärvellä tarjolla olevia työpaikkoja siten, että muuttujana on eri työnantajasektorien tarjoamien työpaikkojen määrä, työpaikkatarjonnan muutokset ovat seuraavat (lähde Saarijärven työnantajasektori ,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 0,0 % Valtio 2,9 % 2,6 % 2,4 % 2,3 % 2,2 % 2,0 % 2,1 % 2,4 % 1,5 % 2,4 % 2,3 % 2,3 % Kunta 27,4 % 29,0 % 29,6 % 29,6 % 29,7 % 29,2 % 31,0 % 30,8 % 38,0 % 30,5 % 30,3 % 31,6 % Valtioenemmistöinen Oy 1,6 % 1,1 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,8 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 1,3 % Yksityinen sektori 46,3 % 45,7 % 46,1 % 46,6 % 46,1 % 47,1 % 45,0 % 45,4 % 41,2 % 46,0 % 46,2 % 44,6 % Yrittäjät 21,8 % 21,7 % 20,3 % 19,9 % 20,4 % 19,9 % 20,3 % 20,0 % 18,1 % 19,9 % 20,1 % 20,1 % Yksityisen sektorin ja yrittäjyyden osuus työllistäjänä on vaihdellut välillä %, julkinen sektori on työllistänyt %. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana julkisen sektorin osuus paisuu jonkin verran, mutta julkistalouden kestävyysvajeen jatkuessa julkinen sektori ei pysty kompensoimaan työpaikkojen vajetta yksityisellä sektorilla.

13 12 Saarijärven työpaikkojen kehitystä kuvaa seuraava grafiikka: Saarijärven työpaikat Työssäkäyvät, henkilöä Vuosi Lähde: Tilastokeskus Naiset Miehet Elinkeinotoiminnan kehitys Vallitseva taantuma ei ole erityisen vahvasti vaikuttanut yritysten perustamiseen tai yritystoiminnan lopettamiseen Saarijärvellä. Kuluvana vuonna nettomuutos yritysten lukumäärässä on + 27 mikä on hieman aikaisempaa korkeampi. Työttömyydestä tai työttömyysuhan alta ei Saarijärvellä juurikaan ryhdytä yrittäjäksi, vaan yritys perustetaan muista syistä. Yritysten perustaminen/lopettaminen v v v Uudet perustetut yritykset (kpl) Lopettaneet yritykset kpl Nettomuutos (Lähde SSYP kehitys Oy:n yritysrekisterit) Vuonna 2014 investointitukeen oikeuttavia yritysinvestointeja Saarijärvellä on tehty vähän - arviolta 20 / asukas. Yrityksillä on ollut myös t&k toimintaa sekä avauksia kansainvälisille markkinoille. Ohjelmakauden päättymisen vuoksi yritystukia oli alkuvuonna rajallisesti saatavilla, ja toisen puoliskon aikana vain osa tuista on ollut haettavissa. Vuonna 2013 toteutettiin monia investointeja, mikä on osaltaan purkanut yritysten painetta investointeihin. On huomattava, että tilastoissa näkyvät vain tukikelpoiset investoinnit. Näiden lisäksi tietyn kokoluokan sekä tietyillä toimialoilla toimivat yritykset sekä julkinen

14 sektori ovat tehneet investointeja, joita ei tilastoida. Tällaisten investointien joukossa on suuriakin investointeja, jotka heijastuvat yrityksiin. Yritysten kannattavuus on ollut aikaisempaa heikompaa. Yrityksissä on kuitenkin luottamusta tulevaan nousuun ja vuotta 2015 lähestytään positiivisin mielin. Tulevaisuuden ennustaminen yritystoiminnassa on tällä hetkellä todella hankalaa. Heikko kannattavuus rasittaa yritysten toimintavarmuutta, eikä isoille takapakeille ole enää sijaa. Toisaalta toimintaympäristössä on lukuisia isoja investointihankkeita alkamassa, ja niiden vaikutukset tulevat näkymään laajasti. Erityisesti biotaloustehtaan investointi tuonee työtä myös Saarijärvellä sekä teollisuuteen että metsänkorjuuketjuun. Talouden riskitekijöitä Saarijärven kaupunki on allekirjoitetun operaattorisopimuksen perusteella maksanut Laajakaista kaikille hankkeeseen liittyen syyskuun loppuun 2013 mennessä 433 T ja sekä kaupungin omistamien kiinteistöjen liittymismaksuina 70 T. Suoritukset on kirjattu vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseen vastaaviin erään ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat. Allekirjoitetun operaattorisopimuksen sekä Laajakaista- hankkeen jatkoselvittely on kesken, joten mahdollisia lisäkustannuksia ei talousarviossa ole huomioitu. Saarijärven kaupunki on sitoutunut Vesiosuuskunta HKM:n lainoista omavelkaisiin takauksiin. Takausvastuun kokonaismäärä on n. 1,2 M. Vesiosuuskunta on osuuskuntakokouksen päätöksellä syksyllä 2013 päättänyt esittää osuuskunnan omaisuuden luovuttamista Saarijärven kaupungille. Kaupungin ja osuuskunnan välillä on käyty vuoden 2014 ajan neuvotteluita keinoista osuuskunnan talouden tasapainottamisesta siten, että osuuskunta voisi itse vastata taloudellisista velvoitteistaan. Asian käsittely on kesken ja on mahdollista, että vuoden 2015 aikana kaupunki joutuu ryhtymään toimenpiteisiin, jotta takausvastuiden perusteena olevat lainat kyetään hoitamaan ilman taloudellisia lisävahinkoja. Näiden toimenpiteiden talousvaikutuksia ei talousarviossa ole pystytty asian keskeneräisyyden vuoksi huomioimaan KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa jakautuu hallintokuntien ja vastuuryhmien tavoitekortteihin ja tulossopimuksiin (kohta 3.1.) ja toimintakatteen määräytymiseen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin (kohta 3.2.). Tavoitekorteissa kuvataan kunkin vastuuryhmän strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella. Tulossopimuksessa määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien toiminnan suoritteet ja niille asetetut määrälliset ja hintatavoitteet. Toimintakatteen muodostuminen vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain osoittaa kullekin vastuuryhmälle/hallintokunnalle myönnetyn nettomäärärahan. Sitovuustaso valtuustoon nähden määräytyy hallintokunnittain poikkeuksena kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen hallintokunnille kesäkuussa 2014 asettamaan talousarviokehykseen. Talousarviokehykseen sisällytettiin talouden tasapainottamistyöryhmän vuoden 2013 työskentelyn perusteella määrittelemät yksilöidyt säästötoimenpiteet sekä syksyllä 2013 toteutetussa YT-menettelyssä päätetyt henkilöstösäästöt, vuodelle t.

15 Tavoitekortit ja tulossopimukset Kaupunginvaltuusto VALTUUSTON TAVOITTEET TALOUSARVIOON 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAAN MENESTYS- TEKIJÄT TOIMENPI- TEET Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 KESTÄVÄ TALOUS TOIMIVAT YDINPALVE- LUT YRITYSTEN, TYÖLLISYY- DEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Talous tasapainotetaan siten, että vuosikate riittää poistoihin SSYP Kehitys Oy toimii aktiivisesti uusien yritysten tukena asukasluku vuosikate /asukas Vuosikate poistoista Lainakanta/ asukas Tilikauden yli/alijäämä nettomuutto Toimintakate/ asukas ( ) Kaupunkiin muuttavien määrän tulee olla suurempi kuin ulosmuuttavien määrä Palvelurakenne sovitetaan käytettävissä oleviin resursseihin, palvelustrategia uudistetaan Kaupungin henkilöstömäärä sopeutetaan palvelurakenteeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin Yritysten määrän kasvu Henkilöstömenot/ asukas ( ) Yritysten määrän nettomuutos SSYP Kehitys Oy:n aktiivisten toimenpiteiden osuus yritysten perustamisessa 67 % 55 % 69 % 83 % 104 % % 70 % 80 % 80 %

16 15 Kaupungin yritysilmapiiriä parannetaan Saarijärven matkailuelinkeino kehittyy ja liikevaihto kasvaa Saarijärven koulutustarjonta kasvaa ja houkuttelevuus opiskelupaikkana lisääntyy Saarijärven työpaikkaomavaraisuus kasvaa Yritysilmapiirimittaus Saarijärven osuus Pohjoiseen Keski- Suomeen myönnetystä rahoituksesta Saarijärven osuus ELYkeskuksen myöntämästä Pohjoisen Keski-Suomen yritysrahoituksesta kasvaa Työttömyysaste alittaa koko Keski-Suomen työttömyysasteen Työttömyysprosentti/maakunnan työttömyysprosentti Matkailun yöpymisvuorokaudet Toteutunut 2. asteen koulutuksen opiskelijamäärä vertailutiedot saatavilla vuoteen 2012 Alueen työpaikkojen määrä suhteessa työikäisten määrään (>18 v) kasvaa 6,2 vastaa maakunnan keskiarvoa ylittää maakunnan keskiarvon ylittää maakunnan keskiarvon 18 9 % 20 % 25 % 25 % 16,7 % 14,6 % 17,4% 15,4% vastaa maakunnan keskiarvoa alittaa maakunnan keskiarvon % 5 % 5 % alittaa maakunnan keskiarvon ,6 % 57,5 % ei vertailutietoa ei vertailutietoa kasvu edelliseen vuoteen

17 Kehittäminen ja hallinto TAVOITEKORTTI MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palvelut sovitetaan tehokkasti ja kustannustietoisesti olemassa oleviin resursseihin Yritystoiminnan, työllistämisen ja osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja Kuntalaisten omaehtoisuuden ja ennaltaehkäisevän toiminnan kannustaminen Työhyvinvoinnin edistäminen TULOSSOPIMUKSET Palvelurakenne ja palvelustrategia uudistetaan resurssien mukaiseksi Hallinto on avointa ja luotettavaa Työllistämisresurssit kohdennetaan mahdollisimman tuottavalla tavalla Kehittämisen määrärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen Järjestöavustukset kohdennetaan omaehtoisuutta ja ennaltaehkäisyä tukevasti Työntekijöitä motivoidaan omaehtoiseen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen Työntekijöiltä kerätään aloitteita tuottavuuden parantamiseen Esimiestyötä tuetaan Kehittämisen ja hallinnon kokonaiskustannukset/asukas Luottamuselinten kustannukset/asukas Ulkoisen tiedottamisen toteutus työllisyyden määrärahat/ työmarkkinatuen kuntaosuus + Saarikkalisä kehittämisen määrärahat/ yhteisöverotulon kertymä Avustusten euromäärä/soten terveyden ja sairaanhoidon kustannukset Työnantajan toteuttamien työhyvinvointitoimenpiteiden kustannukset/osallistujamäärä Sairauspoissaolojen määrä/ työntekijä Aloitteiden määrä ja käsittely Työhyvinvointi- ja johtamiskyselyiden tulokset KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ TYÖLLISYYS htv YHTEEN- SÄ Työllistämisen hallinto 0, Eläkeselvittelyt /tukityöpaikka tukityöpaikat htv yht. Tukityöt , Omat kesätyöntekijät Yhteisöjen kesätyötuet /kesätyöntekijä /kesätyöntekijä /kk, kuntalisää saava kesätyöntekijät yht kesätyöntekijät yht (+ 15 lahj.varoilla) kuntalisät, kpl Kuntalisä velvoitetyöllistetyt, /henkilötyövuosi htv

18 17 Velvoitetyöllistäminen /kk, oppisopimus , oppisopimustuet, kpl Oppisopimusavustus /henkilötyövuosi htv Pajatyöskentely ,5 /toimintapäivä toimintapäivät yht. Kuntouttava työtoiminta, ryhmätoiminta TULOSSOPIMUS KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ TARKASTUS /kokous kokoukset yht. tarkastuslautakunnan kokous /tarkastuskäynti tarkastuskäynnit yht. tarkastuskäynti KAIKKI YHTEENSÄ KEHITTÄMINEN JA HALLINTO KEHITTÄMINEN HINTA / asukas Yritysten määrä toimenpiteissä MENOT YH- TEENSÄ Elinkeinopalvelut yritysneuvonta, kehittäminen 32, Matkailun kehittäminen ja markkinointi Matkailun ja kaupan kehittämispalvelu Maaseudun kehittäminen maaseudun kehittämispalvelut Sidosryhmäyhteistyö ja elinkeinoelämän edunvalvonta Sidosryhmäyhteistyö, tapahtumat ja elinkeinoelämän edunvalvonta 5, Elinkeinopalvelut yhteensä 46, Työllistämishankkeet 7, Muu hankerahoitus 4, Seudullinen yhteistyö 0, Kehittäminen ja hallinto yhteensä

19 18 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO KESKUSHALLINTO JA OMISTAJAOHJAUS HINTA MÄÄRÄ Luottamuselinhallinto ilman valmistelua /päätös asiat yhteensä MENOT YHTEENSÄ valtuuston käsittelemät asiat kaupunginhallituksen käsittelemät asiat omistajaohjauksen käsittelemät asiat Toimikunnat Palvelustrategian toteuttaminen Luottamushenkilöhallinto yhteensä Viranhaltijajohto yhteensä HENKILÖSTÖHALLINTO euroa/henkilö henkilöstömäärä Työsuojelu Työmarkkinasopimusmenettely ja luottamusmiestoiminta Työterveyshuolto Henkilöstöpalvelut ja koulutus, virkistys Henkilöstöhallinto yhteensä Muu hallinto /asukas Kansainvälinen toiminta ja edustus -1, Avustukset ja ilmoitukset -23, Muu yleishallinto -10, Muu hallinto yhteensä -35, Kunnallisverotus -23, Oikeusapu -0, Keskushallinto yhteensä KEHITTÄMINEN JA HALLINTO VAALIT HINTA /vaalitoimitus MÄÄRÄ vaalien määrä TULOT YHTEENSÄ vaalien toimittaminen KAIKKI YHTEENSÄ KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ TARKASTUS /kokous kokoukset yht. tarkastuslautakunnan kokous /tarkastuskäynti tarkastuskäynnit yht. tarkastuskäynti KAIKKI YHTEENSÄ

20 Kiinteistöt ja maankäyttö TAVOITEKORTTI, STRATEGISET TAVOITTEET MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Kaupungin vetovoimaisuus Tyytyväinen kuntalainen Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Monipuoliset asumisen työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet Kaupungin vetovoimaisuus Keskustan yleiskaavan hyväksyntä. Kyläyleiskaavojen hyväksyntä. Rantayleiskaavojen laadinta. Kuntalaisille myönnetyt luvat taajaman yleisten alueitten hoitoon. Rakennusoikeuteen ja kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyvä asiakaspalvelu. Monipuolisen tonttitarjonnan takaaminen. Asemakaavojen tonttitarjonta. Yleiskaavojen lomaasuntoyksiköt sekä kyläalueiden riittävät rakennuspaikat. Mahdollisuus eri asumismuotoihin. Poikkeamisten pieni määrä (kpl). Riita-asioiden, valitusten pieni määrä. Kyläyleiskaavat hyväksyntään Lupapäätökset Laskutusmääräykset Asiakaspalvelukerrat Asuinrakennustontit kpl Myytävänä olevat liike- ja teollisuustontit, kpl Myönteiset poikkeamispäätökset Hyväksytyt asemakaavat Kestävä talous Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö on toimivaa Ylimääräisten kiinteistöjen myynti. Aravavuokratalojen omakustannusperiaatteen toteutuminen. Kaupungin kiinteistö- ja maaomaisuuden rekisterien ja sopimusten hallinta ja ajantasallapito. Kaavan pohjakartan pitäminen ajantasalla. Asemakaavan ajantasaistaminen. Myyntivoitot Ylläpitokulujen pieneneminen Yleisten alueitten muodostamistoimitukset. Vuokrasopimustietokanta. Käyttöoikeussopimusten tietokanta. Keskustan asemakaavan ajantasaistus.

Toteuma TP 2013. Liikevaihto 397.744 355.276 726.154 266.586. Kaupungin pääomalainat 200.000 200.000 200.000 200.000

Toteuma TP 2013. Liikevaihto 397.744 355.276 726.154 266.586. Kaupungin pääomalainat 200.000 200.000 200.000 200.000 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖT: SSYP Kiinteistöt Oy, 100 % o Kiinteistö Oy Saarijärven Liikennekeskus, 70,8 % SSYP Kehitys Oy, 100 % Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalo, 94,03 % Saarijärven kaukolämpö

Lisätiedot

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2015

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2015 1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2015 Talousarvion toteutumaraporttiin on kerätty tiedot talouden toteutumasta ajalta 1.1.-31.3.2015 sekä hallintokuntien tulossopimusten toteutumatiedot

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.9.2015

TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.9.2015 TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.9.2015 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen seuranta toteutetaan aikataulutetaan seuraavasti:

Lisätiedot

TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.6.2015

TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.6.2015 TALOUSARVION TOTEUTUMA 1.1.-30.6.2015 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen seuranta toteutetaan aikataulutetaan seuraavasti:

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2016 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2016 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2016 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 Sisällysluettelo 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 2. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE...

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVIO

VUODEN 2014 TALOUSARVIO 0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2014 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 1 Sisällys 1. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE... 2 1.1. Strategia... 2 1.2. Saarijärven kaupungin hallinto

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2016

1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2016 1. YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMASTA 1.1.-31.3.2016 Talousarvion toteutumaraporttiin on kerätty tiedot talouden toteutumasta ajalta 1.1.-31.3.2016 sekä hallintokuntien tulossopimusten toteutumatiedot

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVIO

VUODEN 2014 TALOUSARVIO 0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2014 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 1 Sisällys 1. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE... 2 1.1. Strategia... 2 1.2. Saarijärven kaupungin hallinto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot