UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA TAUSTASELVITYSLUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA TAUSTASELVITYSLUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA TAUSTASELVITYSLUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT SISÄLLYSLUETTELO 1 Digita Oy Oy L M Ericsson Ab Fujitsu Ilmatieteen laitos Jyväskylän yliopisto Kauppa- ja teollisuusministeriö Keskuskauppakamari Keskusrikospoliisi Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Kuurojen liitto ry Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lapsiasiavaltuutettu Mainostajien Liitto Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto Mikkelin ammattikorkeakoulu Näkövammaisten keskusliitto Puolustusvoimat Rajavartiolaitos Sosiaali- ja terveysministeriö Sisäasiainministeriö Sito Tampere Oy Stakes...53

2 2 24 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Suomen Televisioiden Liitto Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Tampereen kaupunki, kaupunkirakentamisyksikkö Tampereen kaupunki, konsernihallinto/tietohallintoyksikkö Tekes TeliaSonera Finland Tiehallinto Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Tietosuojavaltuutetun toimisto TIEKE Työministeriö Valtiovarainministeriö Vanhustyön keskusliitto ry Viestinnän keskusliitto ry Viestintävirasto Yleisradio...112

3 3 1 Digita Oy Yleistä LVM on pyytänyt taustaselvitysluonnoksen pohjalta hahmottamaan viestinnän ja liikenteen: 1. toimintaympäristön kehitysnäkymiä 2. kriittisiä kehitystekijöitä ja ongelmakohtia sekä 3. arvioimaan viestintäpolitiikan ja liikennepolitiikan vaihtoehtoisia toteuttamistasoja kustannus- ja muine vaikutuksineen Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Selvitysluonnoksessa valotetaan varsin monipuolisesti erilaisia käynnissä olevia kehityssuuntia. Lopulta toteutuvan skenaarion arvaaminen on vaikeaa ja osittain tarpeetontakin. 2. Kriittisiä kehitystekijöitä ja ongelmakohtia Yksinkertaiseen ja selkeään tekijänoikeuslainsäädäntöön pääseminen on tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta kriittinen tekijä. Tulevaisuudessa sisältöä eivät tuota ainoastaan ammattimaisesti toimivat sisällöntuottajat vaan myös kaikki yksityishenkilöt. Jos oikeuksiin liittyvät pelisäännöt ovat selkeät, tekniset järjestelmät voidaan kehittää niiden mukaan ja kehitys nopeutuu. Jos pelisäännöt ovat epäselvät ja johtavat toistuviin riitatilanteisiin, kehitys hidastuu ratkaisevasti. Selvityksessä nostetaan myös esiin yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset. On tärkeää, että jokainen yksilö päättää, kenelle hän mitäkin tietoa itsestään antaa. Yhä monimuotoisemman tekniikan keskellä on oleellista, että on olemassa tavallisen tekniikan käyttäjän kannalta ymmärrettävä tapa kertoa ympäröiville tietojärjestelmille, mitä häneen liittyviä tietoja milläkin foorumilla saa käyttää. Kansainvälistyvässä toimintaympäristössä yksi kriittinen tekijä on mm. em. asioiden harmonisointi myös kansainvälisesti. Tieto kulkee verkoissa valtiorajoista välittämättä. EU-tasoinen ja laajempikin yhteistyö on välttämätöntä. 3. Viestintäpolitiikan ja liikennepolitiikan vaihtoehtoisia toteuttamistapoja Nykyisen varsin avoimen, uutta kehitystä ja kilpailua tukevan linjan jatkaminen on suotavaa. Lainsäädännöllä tulee luonnollisesti ohjata paitsi edellisessä kohdassa mainitun kaltaisia oikeuksiin liittyviä kysymyksiä, myös pyrkiä siihen, että sosiaalinen ja alueellinen syrjäytyminen minimoidaan. Nykyistä Tekes-hankeiden kautta ohjattua rahoitusta uusien tekniikoiden ja palveluiden kehittämiseen on perusteltua jatkaa.

4 Lisätietoja 4 Digita Oy antaa mielellään lisätietoja lausuntoon liittyen. Helsingissä 23. maaliskuuta 2006 DIGITA OY Jaakko Harno Johtaja

5 5 2 Oy L M Ericsson Ab LAUSUNTO UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA TAUSTASELVITYSLUONNOS Viite: LVM 1648/92// Oy L M Ericsson Ab kiittää mahdollisuudesta kommentoida em. lausuntopyyntöä. Yleistä Taustaselvityksessa on ansiokkaalla tavalla valotettu tulevaa kehitystä ja arvioitu sekä positiivisia että mahdollisia negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnassamme. Tällainen, yksilön asemaa huomioiva tulokulma on tervetullut. Toisaalta raportilta olisi voinut toivoa hieman syvempää tarkastelua talousnäkökulmasta. Markkinataloudessahan tietoyhteiskunnassa on myös huomattava määrä kaupallisin ehdoin toimivia pieniä ja suuria yrityksiä arvoketjujen kaikissa osissa, jotka osaltaan myötävaikuttavat talouden kasvuun ja työllisyyden ylläpitämiseen. Näiden toimilla ja investoinneillahan tietoyhteiskunta suurelta osin rakentuu, joten niiden tarkempi huomiointi voisi olla paikallaan. Luvun 4 otsikossa on nähdäksemme pieni ristiriita sisältöön nähden. Näyttäisi siltä että luvussa käsitellyt viestintäpoliittiset vaihtoehdot ovat pikemminkin toisiaan täydentäviä hankkeita ja ehdotuksia tietoyhteiskunnan eri sektoreilta. Näin ollen varsinaisia valinnaisia vaihtoehtoja ei tekstiin juurikaan sisälly. Seuraavassa muutama kommentti luvun 4 osalta. 4.2 Viestintäinfrastruktuuri : Gigabitti kaikille Ehdotus 1 Gbit/s yhteyden saatavuudesta jokaiseen kotiin ja yritykseen on hyvä. Rinnan tämän kanssa olisi kuitenkin yhteiskunnan kannalta oleellista, että kaikkiin em. paikkoihin saataisiin mahdollisimman pian laajakaistayhteys yleensä. Tämä on myös EU-komission äskettäin lausuma linjaus. Ubi-yhteiskunnassa on myös tärkeää että satsataan riittävästi matkaviestinverkkojen nopeuden nostamiseen vähintään megabittitasolle. Myöskin matkaviestinyhteyksien vasteaikoja (latenssiajat) on pienennettävä. Ajatus, jonka mukaan kuituverkot kuuluisivat kunnille, vaatii mielestämme tarkkaa harkintaa. On sinänsä totta, että monessa tapauksessa paikallishallinnolla on hyvä insentiivi pystyä tarjoamaan nopeita yhteyksiä alueen asukkaille ja yrityksille. Kuitenkin maassamme on 1980-luvulta lähtien ollut politiikkana vapaan kilpailun edistäminen ja markkinoiden ehdoilla tapahtuva viestintäverkkojen kehitys. Suomessa onkin tällä politiikalla erittäin nopeasti saavutettu se, että jo yli puolet maan kotitalouksista ovat jo tänään kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien piirissä. Verkonomistuksen palauttaminen monopolitoimijalle ts. kunnalle olisi askel taaksepäin kohti vapaan kilpailun rajoittamista. Mikäli kuitenkin yhteiskunnallinen tuki 1Gbit/s tavoitteen saavuttamiseksi nähtäisiin välttämättömänä, vaihtoehtoinen toimintamalli voisi myös olla esim. alueellinen tuki yhteiskunnalta teleoperaattoreille kohdennetusti niille alueille, missä verkon rakentaminen markkinahinnalla ei ole taloudellisesti kannattavaa. 100 MHz taajuuskaistan vapauttaminen TV-toiminnalta. Pidämme järkevänä että tällainen taajuuskaista otettaisiin käyttöön langattoman kaksisuuntaisen viestinnän kasvaviin tarpeisiin. Taajuus-

6 kaistalle tulisi soveltaa toimilupamenettelyä. Tämä sen johdosta että voidaan olettaa että kysyntä olisi suurta, ja kansalaisten tulee voida joka hetki luottaa radioyhteyden saatavuuteen sekä voitava tunnistaa radioyhteydestä vastaava toimija, varsinkin kun tämä saattaa olla syrjäseuduilla ainut saatavissa oleva yhteystapa. Teknologiavalinnoissa olisi huomioitava täydellisten mobiiliominaisuuksien tuomat edut käyttäjille. Valitsemalla globaalisti menestyviä radioteknologiastandardeja kuten 3G, saavutetaan suuruuden ekonomian etuja mm. edullisemmat pätelaitteet. 6

7 7 3 Fujitsu Uusi arjen tietoyhteiskunta Fujitsun kommentit LVM:n taustaselvitykseen Selvitys alkaa virkkeellä: uusi arjen tietoyhteiskunta on kattotermi tieto- ja viestintätekniikan seuraavalle vaiheelle. Selvitys käsitteleekin aihepiiriä tältä pohjalta ansiokkaasti ja yksityiskohtaisesti. Näkökulma tuntuu kuitenkin hyvin teknispainotteiselta ja kiertyy aika lailla LVM:n toimialan ympärille. Toisenlaisia lähestymistapoja voisivat olla esim.: Arjen tietoyhteiskunta on mukava yhteiskunta, kansalaisten on helppoa, turvallista ja ennen kaikkea hauskaa käyttää ubiikkeja palveluita. Ja niistä on jotain hyötyäkin kansalaiselle Arjen tietoyhteiskunta parantaa kansalaisten elämänlaatua ja tasa-arvoa ei ainakaan eristä heitä muista ihmisistä ja sosiaalisista suhteista. Esimerkkinä BAN Body Area Networks ja hyvinvointipalvelut, terveydenhuolto, vanhukset kotiin Arjen tietoyhteiskunta on palveluyhteiskunta. Tekniikkaa ja kapasiteettia tarvitaan, mutta kyllä onnistumisen edellytys on, että osataan tehdä uuden tyyppisiä palveluita. Suurin murros Arjen tietoyhteiskuntaan (ubiquitous society) siirryttäessä on kansalaisen ja yhteiskunnan välisen suhteen ja kommunikoinnin muuttumisessa ei pelkästään paremmassa tieto- ja viestintäteknisessä infrastruktuurissa ja palveluissa. Muutos vaikuttaa meidän jokaisen elämään, kaikkeen miten kommunikoimme ulospäin, ja miten ympäröivä maailma (palvelut) näkee meidät. Karrikoiden voisi sanoa, ettei kyse ole siitä miten autossa olevan tietojärjestelmä estää ajamasta ylinopeutta, vaan siitä, että autossa oleva tietojärjestelmä alkaa keskustella muiden ympärillämme olevien tietojärjestelmien kanssa ja nämä meidän ympärillämme olevat tietojärjestelmät rupeavat tekemään yhdessä päätöksiä puolestamme yrittäessään palvella meitä mahdollisimman hyvin ( nyt tämä auto kyllä lähtee huoltoon ). Arjen tietoyhteiskunnan haaste onkin enemmän eettis-sosiaalinen kuin tekninen. Ympärillämmehän on jo runsaasti ubiikkia tietotekniikkaa: mobiliteettia, mittareita, antureita, laajakaistaa, palveluita, RFID:tä, jatkuvasti luoksemme työntyviä sähköposteja, jne. Tänä päivänä ubiikihtavat palvelut ovat vain kovin eriytyneitä toisistaan. Kun menen työhön tai olen etätöissä, käytän työpaikan järjestelmiä työpaikan säännöin. Kun menen sairaalaan, olen sen järjestelmien piirissä ja valvonnassa. Kun menen kouluun, voin käyttää koulussa olevia tietoteknisiä palveluja siten kuin ne on koulussa tarkoitetut käytettäväksi. Kun istun autoon, olen auton tietojärjestelmien vallassa. Kts kuva 1. Ubiikissa maailmassa kaikki palvelut ovat koko ajan käytettävissä. Kuten selvityksessäkin todettiin, yksilön pitää antaa itsestään tietoa palveluille, jotta palveluiden käyttö onnistuisi juohevasti. Vielä paremmin palvelut palvelevat, kun ne vaihtavat tietoja yksilöstä ja hänen tilastaan, eli niin kutsutusta presenssistä. Yksi arjen tietoyhteiskunnan avainkysymys onkin yksilön presenssi, kuka sen omistaa, kuka sitä hallinnoi ja miten palvelut saavat sitä hyödyntää, kts kuva 2. Yhteenvedoksi Fujitsun kommenteista selvityksen käsittelytapaan oheistan mainitut kaksi kuvaa ja lyhennelmän Adam Greenfeldin artikkelista ubiikkien palveluiden periaatteista.

8 8 Terveisin Antti Kytömäki johtaja, R&D Kuva 1. Eriytyneet palvelut Kuva 2. Arjen tietoyhteiskunta

9 9 uidelines_for_user_experience_in_ubiquitouscomputing_settings_1.php The most essential and the hardest to express with any rigor, which we might call principle 0, is, of course, first, do no harm: if we could all be relied upon to take this simple idea to heart, thoughtfully and with compassion, there would be very little need to enunciate any of the following. Given the difficulties of deriving practically useful guidance from such bywords, however, let us enunciate a further five guidelines that should go some way toward illuminating the challenges we face in designing useful, humane instantiations of ubicomp: Principle 1. Default to harmlessness. Ubiquitous systems must default to a mode that ensures their users (physical, psychic and financial) safety. We are familiar with the notion of graceful degradation, the ideal that if a system fails, if at all possible it should fail gently in preference to catastrophically, with functionality being lost progressively rather than all at once. Given the assumption of responsibility for users and their environments implied by the ubicomp rubric, such systems must take measures that go well beyond mere graceful degradation. Slaved passenger vehicles, dosage settings for pharmaceutical-delivery systems, controls for sealed or denied environments are examples of situations where redundant interlocks must be provided to ensure user safety. Principle 2. Be self-disclosing. Ubiquitous systems must contain provisions for immediate and transparent querying of their ownership, use, capabilities, etc., such that human beings encountering them are empowered to make informed decisions regarding exposure to same. Some analogue of broadcast station identification conventions, or perhaps of the Identification Friend or Foe (IFF) standards by which military systems identify themselves to each other, would be necessary. Seamlessness must be an optional mode of presentation, not a mandatory or inescapable one: both the interfaces through which information is passed between adjacent systems, and the actual data that is so communicated, must be equally capable of self-revelation. Ubiquitous systems, by definition, cannot help but gather information constantly, including arbitrarily granular location of users in four-dimensional spacetime. It would be unreasonable and unrealistic to assert a Web-derived model for user consent to such ongoing information-garnering activities in the ubicomp context: the scenario would be one of constant, exasperating interruption to task flow, as the user was asked to give explicit consent to the transmission of each momentary state. Given this, some provision for at least determining who owns a given system, and what will be done with information so revealed, is necessary.

10 Principle 3. Be conservative of face. Ubiquitous systems are always already social systems, and must contain provisions such that wherever possible they not unnecessarily embarrass, humiliate, or shame their users. 10 Consider this brief vignette, from Thomas Disch s legendary 1974 novel 334: Arnold Chapel, a voice over the PA said. Please return along K corridor to K elevator bank. Arnold Chapel, please return along K corridor to K elevator bank. Obediently he reversed the cart and returned to K elevator bank. His identification badge had cued the traffic control system. It had been years since the computer had had to correct him out loud. While Disch undoubtedly deserves credit for having so vividly imagined ubicomp avant le lettre, some twenty years ahead even of Mark Weiser, is there any reason why the system s correction need be perceptible to anyone but Chapel himself? Why humiliate, when adjustment is all that is mandated? This goes beyond formal information-privacy concerns, toward the instinctual recognition that no human society can survive the total evaporation of its protective hypocrisy. Some degree of plausible deniability, including above all imprecision of location, is probably necessary to the psychic health of a given community, such that even (natural or machine-assisted) inferences about intention and conduct may be forestalled at the subject s will. Still worse than the prospect of being nakedly accountable to an unseen, omnipresent network is being nakedly accountable to each other, at all times and places. At the absolute minimum, and in accordance with Principle 2, ubiquitous systems with surveillant capacity must announce themselves as such, in such a way that their field of operation may be effectively evaded. Principle 4. Be conservative of time. Ubiquitous systems must not introduce undue complications into ordinary operations. If they impact such operations, they must be at least as transparent to users as the pre-existing equivalent: that is, one should be able to sit in a chair, place a book upon a shelf, boil a kettle of water without being asked if one really wants to do so, or having fine-grained control wrested away. In the absence of other information, the default assumption must be that an adult, competent user knows and understands what they want to achieve and has accurately expressed that desire in their commands to the system 5. By the same token, a universal undo convention similar to the keyboard sequence Ctrl Z should be afforded; save states or the equivalent must be rolling, continuous and persistently accessible in a graceful and intuitive manner. If a user wants to undo, or return to an earlier stage in an articulated process, they should be able to specify, e.g., how many steps or minutes progress they would like to efface. ( Make it like it was two or three minutes ago! )

11 Principle 5. Be deniable. Ubiquitous systems must offer users the ability to opt out, always and at any point. 11 As an absolute ethical imperative, users must be afforded the ability to make their own meaningful decisions regarding their exposure to ubiquitous perception, the types and channels of information such exposure will necessary convey, and the agencies receiving and capable of acting on such conveyance. Critical to this is the ability to simply say no, with no penalty other than the inability to make use of whatever benefits the ubiquitous system offers its users. (The safe word concept may find an novel and unforeseen application here.)

12 12 4 Ilmatieteen laitos LVM, kirjaamo Re: lausuntopyyntö uuden arjen tietoyhteiskunta taustaselvitysluonnoksesta Dnro 1648/92/ ) Kriittisiä kehitystekijöitä ja ongelmakohtia Runsaimmin käytettävien arkisten palveluiden tekninen standardointi helpottaisi mm. koneiden ja esineiden välistä viestintää ja loisi yhteensopivuutta ja siten helppokäyttöisyyttä. Palveluihin ei tulisi katkoja, mikä edistäisi sosiaalista tasa-arvoa, koska tekniikkaa tuntematonkin voisi sujuvasti käyttää palveluja. Tämä loisi myös luottamusta palveluiden käytettävyyteen, mikä edistäisi niiden käyttöön ottamista. Mahdollisuus saada palvelu pois käytöstä on tärkeä: jos vähittäiskaupan laskutusautomaatti (lukija) ei toimi, pitäisi olla mahdollisuus maksaa ostokset kassalla muuten hyödykkeiden osto estyy kokonaan. Yhteensopivuusongelmia koneiden ja laitteiden kesken varmaankin tulee, mikä voi äärimmillään olla turvallisuusriski. Esim. kun kotona painaa tv:n kanavan 1-valitsijaa kaukosäätimestä, dvd-soitin menee päälle ja valtaa tv-ruudun logollaan. Jos vastaavaa tapahtuu lentokoneen automaattiohjaukselle tai muulle tärkeälle järjestelmälle eli jos järjestelmä saa ulkopuolelta virheellisen käskyn kyseessä voi olla turvallisuusriski. Uusimuotoisten sopimusten teossa pitäisi olla mahdollisuus käyttää samaa henkilötunnistetta. Tällä hetkellä lukuisat sovellukset vaativat eri muotoisen id:n ja salasanan ja vaativat salasanojen vaihtamista eri tahtiin. Tämä aiheuttaa alikäyttöä: kaikkia haluttuja sovelluksia ei viitsitä käyttää käyttökynnyksen noustessa. Eräs ongelmakohta kehityksessä saattaa olla, millainen psyykkinen kuormittavuus runsailla tieto- ja viestintäpalveluilla on ihmiselle. Tästä pitäisi saada lisää tietoa. Tarpeen vaatiessa pitäisi kouluttaa ihmiset oma-alotteisesti rajoittamaan palveluiden käyttöään esim. mielenterveyshäiriön tai käyttöriippuvuuden uhatessa. Helsingissä Ilmatieteen laitos Jaana Palmunoksa Hallintopäällikkö

13 13 5 Jyväskylän yliopisto Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriölle tehdystä taustaselvityksestä Uusi arjen tietoyhteiskunta Lausunnon antajat: Dosentti KT Marja Kankaanranta, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Professori Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto, Agora Center ja Informaatioteknologian tiedekunta Kehittämispäällikkö Päivi Fadjukoff, Jyväskylän yliopisto, Agora Center Uusi arjen tietoyhteiskunta sisältää monia mahdollisuuksia ihmisten jokapäiväisen arjen toiminnan kuten kasvamisen, oppimisen, työn, liikkumisen, yhdessäolon, yhteydenpidon ja harrastusten edistämiseen. Arjen tietoyhteiskunnassa läsnäoleva tekniikka tarjoaa välineitä, joita eri-ikäiset käyttäjät voivat parhaimmillaan muovata omiin käyttötarkoituksiinsa sopiviksi. Tekniikka on myös muuttumassa näkymättömämmäksi, jolloin olennaisinta käyttäjälle ei olekaan itse teknologia ja sen kanssa selviäminen, vaan ne erilaiset tehtävät ja asiat, jotka ihmisille arkielämässä ovat merkityksellisiä. Tällaisen ihmislähtöisen arjen tietoyhteiskunnan rakentuminen on vielä kuitenkin monien haasteiden edessä. Taustaselvitysluonnos arjen tietoyhteiskunnasta on erittäin monipuolinen, informatiivinen ja innostava sekä sisältää useita visioita ja esityksiä mitä u-suomen kehittymiseksi tulisi tehdä. Raportin on laatinut ryhmä, joka edustaa alan kärkiosaamista ICT-teknologiasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä sekä liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä. Ryhmän kokoonpano on kuitenkin hyvin pääkaupunkiseutukeskeistä. Erityisen kiinnostavina ja ajankohtaisina ajatuksina nousi mm. luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä toteutettava käyttäjälähtöinen suunnittelu ja tutkimus (living lab ajatus) sekä ubi-yhteiskuntaan soveltuvien käsitteiden määrittely (esim. ubimedia). Eri toimialoista on ymmärrettävästi nostettu esimerkiksi liikenne. Vastaavalla tavoilla syvempi teemoittelu myös muista toimialoista olisi tarpeellinen ja mielenkiintoinen lisä. Mielestämme olisikin olennaista arjen tietoyhteiskunnan määrittelyä ja selvitystyötä tehdä yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa. Esimerkkinä liikenne tuo mieleen myös ihmisten liikkeelle-saamisen merkityksen on olennaista ettei arjen tietoyhteiskunnasta muodostu paikallaan olevien ja liikkumattomuuteen vaipuvien ihmisten yhteiskunta. Onko arjen tietoyhteiskunta sellainen, joka myös houkuttaa omaan liikkumiseen, myös ilman liikennevälineitä? Selvityksen ensisijainen lähtökohta on lähinnä erilaisten teknologioiden määrittämisessä. Selvityksessä on kuitenkin pyritty tuomaan esille myös ihmislähtöinen näkökulma. Tähän toivoisimme lisävahvistusta. Useissa kohdin ihmislähtöisyys näyttäytyy ensisijaisesti viittauksina mahdollisiin sovellusalueisiin. Esimerkiksi arjen tietoyhteiskunta nähdään tuloksena erillisten kehityspolkujen kohtamisesta ja vuorovaikutuksesta. Nämä kehityspolut (s. 6) ovat kuitenkin pelkästään teknologisia. Minkälaisia ulottuvuuksia arjen tietoyhteiskuntaa tuo, jos mukaan otetaan mm. ihmisten arkeen, työhön ja oppimiseen liittyvät kehityspolut? Mielestämme ubisuomi ei ole vain teknologinen ratkaisu. Selvityksessä nostetaan esille erityisesti kaksi väestöryhmää: ikäihmiset ja maahanmuuttajat. Nämä ryhmät ovat varmasti olennaisia pohdittaessa ja suunniteltaessa arjen tietoyhteiskunnan teknologisia ratkaisuja. Näiden kahden ryhmän lisäksi on syytä ottaa tarkasteluun myös monia muita viiteryhmiä. Ottaen huomioon, että kyse on arkipäivän tietoyhteiskunnasta, työryhmän ansiokasta työtä täytyy täydentää vahvemmalla ihmisnäkökulmalla. Koskeehan ubi-suomi kaikkia suomalaisia: nuoria ja vanhoja, koulutettuja ja vähemmän koulutettuja, terveitä itsenäiseen toimintaan kykeneviä ja sairaita sekä vammaisia, sosiaaaliset verkostot omaavia ja yksinäisiä. UbiSuomi on myös koko maata koskeva asia. Olennainen näkökulma on myös se, että teknologinen osaaminen ja valmiudet uudenlaisen teknologian kohtaamiseen on hyvin yksilöllistä. Arjen tietoyhteiskunnan agenda tulisikin suunnata monenlaisille ryhmille, yhteisöille ja yksittäisille ihmisille.

14 Uusi arjen tietoyhteiskunta, teknologian oletetusta helppokäyttöisyydestä, käyttäjäystävällisyydestä ja näkymättömyydestä huolimatta, haastaa eri-ikäiset ihmiset jatkuvan oppimisen äärelle. Uusi arjen tietoyhteiskunta myös synnyttää uudenlaisia oppimistilanteita ja mahdollisuuksia. Voidaankin puhua uudenlaisesta oppimisen yhteiskunnasta. Tämän hetkisessä raportissa sivutaan oppimista ja opetustoimialaa ohimennen (esim. Creative Commons -aiheen yhteydessä). Ubi-teknologian hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen opetusalalla onkin yksi kiinnostava teema, johon olisi aihetta kiinnittää huomiota. Muutos tapahtuu lasten ja nuorten Ubiyhteiskunnan uusien mahdollisuuksien omaksumisena. Toisaalta muutos- ja oppimisvalmiutta edellytetään arjen tietoyhteiskunnassa eri-ikäisiltä ja elämän erilaisissa vaiheissa olevilta ihmisiltä. Keskeisenä länsimaisessa järjestelmässä on, miten yksilöt voivat ottaa vastaan uudet mahdollisuudet. UbiSuomi vaatii myös uudet käyttäytymissäännnöt ja muiden ihmisten huomioon ottamisen niin, että jatkuva kommunikointi ei häiritse esimerkiksi liikennevälineissä ja julkisissa tiloissa yksityisyyttä. Ovatko äänieristetyt puhekypärät tulevaisuuden puhelinkoppeja? Selvityksessä todetaan, että valokuituverkon kustannukset ovat lähes samat taajamissa ja maaseudulla. Arjen tietoyhteiskunta oletettavasti kuitenkin näyttäytyy hyvinkin erilaisena taajamissa ja maaseudulla, pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa tai Pohjois-Suomessa. Nämä seikat tulee huomioida jatkovisioinnissa. Ryhmän asiantuntemusta tulee jatkossa laajentaa ja ottaa huomioon Suomessa eri yliopistoissa jo tehty tutkimus- ja kehitystyö sekä alan osaaminen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on arjen tietoyhteiskunta-agendaan liittyvää ajattelua ja tutkimusta kiinnitetty onnistuneesti monitieteiseksi ihmislähtöisen teknologian suunnitteluksi ja tutkimukseksi (human technology). Oletettavaa ja toivottavaa onkin, että selvityksen perusteella ei rajoituta vain yhden pääkaupunkipainotteisen osaamiskeskittymän rakentamiseen (ks. sivu 44). Mielestämme etenkin seuraavat kysymykset ovat keskeisiä selvitysluonnoksen jatkotyöstämisessä ja tulevaisuuskatsauksen valmistelussa: 1. Koulutus ja oppiminen - miten ubi-suomi otetaan huomioon eri kouluasteilla, varhaiskasvatuksesta alkaen - minkälaisia oppimistilanteita ja mahdollisuuksiia arjen tietoyhteiskunta luo - minkälaisia uusia kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja edellytetään / ilmenee - minkälaista on arjen tietoyhteiskunnan lukutaito? entä kirjoitus- ja tuottamistaito? - pitäisikö opetus- ja oppimismenetelmiä uudistaa? - mitkä ovat arjen tietoyhteiskunnan haasteet ammatilliselle ja yliopistokoulutukselle sekä näiden uudistamiselle? 2. Työelämä - Miten uudet teknologiset mahdollisudet hyödynnetään työelämässä? 3. Arjen tietoyhteiskunnan merkitys erilaisille erityisryhmille kuten seniori-ikäisille, sairaille, vammaisille, syrjäytyneille, yksinäisille, Miten luodaan arjen iloinen ja kaikkia ihmisiä osallistumaan houkuttava tietoyhteiskunta? 5. Erilaisten haasteiden pohtiminen, esimerkiksi seuraavanlaisten: - Hidas kommunikatio on haaste palveluille, joka perustuu kysymysketjuun. Miten rakentaa tällaisiin palveluihin erilainen logiikka ja uudenlainen symboliikka? - Miten arjen tietoyhteiskunta vastaa ihmiselle luontaiseen läheisyydentarpeeseen? - jne. 14 Lopuksi, tutkimus- ja kehitystyömme liittyy olennaisesti laadukkaan arjen tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Osallistumme mielellämme myös tähän liittyvään selvitys- ja taustatyöskentelyyn. Jyväskylässä 28. maaliskuuta 2006 Marja Kankaanranta Pekka Neittaanmäki Päivi Fadjukoff

15 15 6 Kauppa- ja teollisuusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö LVM 1648/92//2005 LAUSUNTO 'UUSI ARJEN TIETOYHTEISKUNTA' -ESISELVITYSLUONNOKSESTA Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa lausuntopyynnössänne ( ) mainitusta Uusi arjen tietoyhteiskunta esiselvitysluonnoksesta seuraavaa. Esiselvitysluonnoksessa tarkastellaan erilaisin skenaarioin monipuolisesti ja havainnollisesti viestintäteknologian ja -palvelujen nykytilaa ja kehitystrendejä sekä teknologian kehittymisen tarjoamia uusia mahdollisuuksia, haasteita ja uhkia. Luonnos sisältää arvioita viestinnän ja liikenteen toimintaympäristön kehitysnäkymistä, kriittisistä kehitystekijöistä ja ongelmakohdista sekä ehdotuksen uuden arjen tietoyhteiskunnan innovaatio-ohjelman ja sektorikohtaisten toimenpiteiden käynnistämisestä. Ottamatta lyhyen lausuntoajankin huomioiden kantaa luonnoksessa es i- tettyihin yksittäisiin toimenpide-ehdotuksiin ml. uuden innovaatioohjelman käynnistämiseen kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että selvityksessä on identifioitu ja analysoitu tietoyhteiskunnan kehittymisen kannalta tärkeitä toimintaympäristötekijöitä ja haasteita. Tällaisia ovat mm. viestintäinfrastruktuurin siirtokapasiteetti ja älykkyys, toimivuus ja luotettavuus, tietoturva, julkishallinnon tuottaman tiedon tehokas hyödyntäminen uusien palvelujen raaka-aineena, avoimet palveluarkkitehtuurit ja rajapinnat, tietoyhteiskunnan lainsäädännöllinen toimintaympäristö ja yleisemminkin pelisäännöt sekä viestintäpolitiikan kansainvälinen ulottuvuus. Kauppa- ja teollisuusministeriölle keskeisiä esille nostettuja aihealueita ovat mm. innovaatiotoiminnan edistäminen, kilpailuoikeus ja immateriaalioikeudet. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa innovaatiotoiminnan osalta, että sen hallinnonalalla on käynnissä Teknologian kehittämiskeskuksen rahoittamia mittavia teknologiaohjelmia (mm. GIGA ja VAMOS), joilla edistetään aina ja kaikkialla toimivan viestintäinfrastruktuurin rakentumista sekä uusiin palveluihin ja liiketoimintasovelluksiin liittyvää innovaatiotoimintaa. Teknologiaohjelmilla edistetään yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden klusteroitumista, erilaisten testaus- ja innovointiympäristöjen syntymistä sekä mm. selvitysluonnoksessa korostetun käytettävyyden huomioimista uusissa laitteissa ja palveluissa. Esiselvitysluonnos tarkastelee tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä liikenteen palvelujen kehittämisessä sektorikohtaisena esimerkkinä uuden arjen tietoyhteiskunnan mahdollistamista palveluista. Esiteltyjen teknologioiden ja ratkaisujen odotetaan palvelevan sekä elinkeinoelämää että kuluttajia logististen prosessien tehostumisen ja uusien liiketoiminta- ja palvelumallien kautta. Liikenneinfrastruktuurin kehittämisesimerkkinä mainittujen etätunnisteiden asentaminen kaikkiin ajoneuvoihin tarjoaisi luonnoksessa esitetyn mukaisesti mahdollisuuden ajoneuvojen paikkatietoa hyödyntävien palveluiden tuottamiseen kattavasti, mutta myös liikenteeltä perittävien

16 maksujen painottamisen hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla ajoneuvon käytön mukaan. Jälkimmäinen edellyttäisi etätunnisteiden määräämistä pakolliseksi ajoneuvoihin, mikä varsinkin yksityiskäytössä olevien ajoneuvojen osalta edellyttäisi, että niiden käyttäjät voivat luottaa yksityisyytensä säilymiseen samalla tavoin kuin he nyt luottavat yksityisyyden huomioimiseen matkaviestinten paikannukseen perustuvissa palveluissa. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että nyt tarkasteltava esiselvitys toimii paitsi pohjana lausuntopyynnössä mainitulle liikenne- ja viestintäministeriön u-johtoryhmän tulevaisuuskatsaukselle, myös hyödyllisenä taustaselvityksenä kauppa- ja teollisuusministeriössä laadittavana olevalle liiketoiminnan edistämisen kansalliselle strategialle. 16 Paula Nybergh Ylijohtaja Antti Eskola Kaupallinen neuvos

17 17 7 Keskuskauppakamari Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto UUSI ARJEN TIETOYHTEISKUNTA Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa uuden arjen tietoyhteiskunta -taustaselvitysluonnoksesta. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan. Suomen ja EU:n menestys edellyttää, että tietoyhteiskuntaa kehitetään ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä. Ensinnäkin eri viranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä, mikä yhtenäistää linjauksia ja säästää resursseja. Lisäksi viranomaisten ja elinkeinoelämän on tehtävä yhteistyötä. Elinkeinoelämä on otettava varhaisessa vaiheessa mukaan sellaisiin sääntely- ja muihin viranomaishankkeisiin, joilla voi olla vaikutusta yritysten toimintaan, vaikka kysymys olisi kapeasta sektorista. Selvityksessä otetaan esiin kysymys innovaatioministerin tarpeesta (s. 44). Keskuskauppakamari ei pidä ongelmien ratkaisijana sitä, että perustetaan uusi ministeriö. Sen sijaan tietoyhteiskuntaa on edistettävä nykyisten viranomaisten toimintaa kehittämällä kiinnittäen erityistä huomiota eri tahojen yhteistyöhön. Tietoyhteiskunnan kehittämistä uhkaa ylisääntely. Viime vuosina on lukuisilla hankkeilla asetettu sähköiselle liiketoiminnalle erityisvaatimuksia, ja suuntaus tuntuu jatkuvan. Vaikuttaa siltä, että perinteiseltä liiketoiminnalta ei vaadita yhtä paljon kuin sähköiseltä. Erityisesti tämä liittyy asioihin, jotka liittyvät kuluttajansuojaan. Varsinkin alaikäisten, vaikkapa jo täysi-ikäisyyttä lähestyvien, kykyä käyttää tietoyhteiskunnan maksullisia palveluita vierastetaan viranomaistaholla. Lainsäädännön ja viranomaisten ohjeiden tulee seurata yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Selvityksessä olevaan mainintaan siitä, että pyrkimys teknologianeutraaliin lainsäädäntöön on EU:ssa pahoin epäonnistunut (s. 45), voi hyvin yhtyä. Kun EU:ssa nyt valmistellaan viestintäalueen direktiivien uudistamista, Suomen on oltava aktiivinen ja varmistettava, että ylisääntelyä puretaan ja hajanaista sääntelyä yhtenäistetään. Tähän tarjoutuu oivallinen tilaisuus pian alkavan Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Työryhmän selvityksessä nostetaan esiin lukuisia ehdotuksia, mutta ei oteta kantaa niiden toteuttamisen rahoittamiseen. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, ettei sähköistä liiketoimintaa harjoittaville tai edistäville yrityksille aseteta uusia taloudellisia rasitteita. Selvitykseen sisältyy esimerkiksi ehdotukset teleoperaattoreiden toimilupaehtoihin lisättävästä velvoitteesta julkistaa solujen sijainti suoraan puhelimiin ladattavissa olevana tietokantana sekä muiden puhelimien käytössä olevien radioverkkojen muuttamisesta avoimen ja ilmaisen paikannuksen alustaksi (s. 29). Samoin selvityksessä mainitaan, että järjestelmästä tulee kyetä luomaan rekiste-

18 riseloste ja vaatimuksia järjestelmätoimittajille voitaisiin asettaa muun muassa lainsäädännössä (s. 41). Kun tämän kaltaisia ehdotuksia tehdään viranomaisselvityksissä, olisi aiheellista ottaa kantaa myös ehdotusten taloudellisiin vaikutuksiin. Selvityksessä olevaa ehdotusta ubipalvelujen rekisterin perustamisesta (s. 42) ei perustella eikä täsmennetä. Myöskään rekisterin perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin ei oteta kantaa. Yksi ongelmallinen tekijä tietoyhteiskunnan edistämisessä ovat tekijänoikeudet. On itsestäänselvyys, että tekijänoikeussäännösten tarkoittamia teoksia luovien on saatava korvaus työstään. Viime vuosina on kuitenkin esiintynyt pyrkimystä moninkertaiseen rahastukseen, josta tuoreimpana esimerkkinä on mobiilitelevisio. Tietoyhteiskunnan kehittämisen edellytys on, ettei tekijänoikeuksille anneta kohtuutonta painotusta sääntelyssä. Yksi pohdittava seikka olisikin tekijänoikeuslainsäädännön valmisteluvastuun siirtäminen opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön. Joka tapauksessa on selvää, ettei sääntelyä voi jatkossa valmistella yksipuolisesti tekijänoikeuksien haltijoiden edut varmistaen, mutta muiden osapuolten oikeuksia kaventaen ja maksutaakkaa kohtuuttomasti lisäten. Sen sijaan selvityksessä ehdotettu Suomessa kustannetun kirjallisuuden vapauttaminen kokonaan tai osittain tekijänoikeuden piiristä (s. 33) ei luonnollisestikaan ole toteuttamiskelpoinen ajatus. Tämän jälkeen Suomessa ei kustannettaisi mitään materiaaleja, vaan kaikki kustantaminen tapahtuisi ulkomailla ja samalla suomalaisen materiaalin julkaiseminen vähenisi jyrkästi. Tietosuojaa koskevilta osilta taustaselvitykseen voi pitkälti yhtyä. Usein tietosuoja mielletään tietoyhteiskunnan kehittymisen esteeksi. Tietosuoja- ja muiden viranomaisten, lainsäätäjän ja elinkeinoelämän on yhteistyössä syytä varmistaa, että tietosuojaa koskevat säännökset ovat toimivat ja edistävät tietoyhteiskunnan kehittämistä. Selvityksessä esitetään lukuisia keinoja liikenteen telematiikan kehittämiseksi ja uuden tekniikan käyttöönoton nopeuttamiseksi. Tietotekniikan hyväksikäytön tehostaminen on pitkistä välimatkoista johtuen Suomessa erityisen perusteltua. Myös ruuhkautuvien kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittämisessä voidaan tietotekniikkaa hyödyntää. Selvityksessä esitetty tavoite liikenneturvallisuuden lisäämisestä on kannatettava. Turvallisuuden lisäämisen ohella uuden tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia liikkujien seurantaan ja valvontaan on arvioitava huolellisesti myös yksityisyyden suojan ja kehittyvän tekniikan käyttöönotosta aiheuttamien kustannusten kannalta. Mahdollisuus yksityisten henkilöiden seurantaan voi väärinkäytettynä vaarantaa henkilöiden turvallisuuden. Tämän vuoksi seurantatiedot eivät voi olla avoimesti saatavilla ja viranomaisten hallussa olevien tietojen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Liikenteen sään ja kelin mukaan muuttuvan ohjauksen laajentamisen kustannuksiksi arvioidaan selvityksessä (s. 77) M ja vuotuisiksi käyttö- ja ylläpitokustannuksiksi M. Hyödyt turvallisuudelle ovat ilmeisiä, mutta ongelma on niiden vaikutukset budjettiin. Turvallisuutta edistetään myös monilla muilla investoinneilla. Tämän vuoksi on välttämätöntä tarkastella liikennejärjestelmän kehittämistä ja siihen liittyviä kustannuksia kokonaisuutena. Turvallisuuden lisäämisen ohella kehittyvä tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia kehittää uusia keinoja liikenteen rahoittamiseksi. Selvityksessä todetaan (s. 78), että Euroopan unionissa halutaan kehittää ajoneuvojen verotusta hankinnasta kohti liikku- 18

19 misen ja tienkäytön verotusta. Edelleen selvityksessä todetaan, että Suomi joutuu tasapuolisuus- ja kilpailukykysyistä joka tapauksessa mukautumaan EU:n yleiseen kehitykseen. Tältä osin on syytä todeta, että autoverotus kuuluu edelleen jäsenmaiden toimivaltaan, eikä Euroopan unioni ole tehnyt päätöksiä siirtymisestä yhtenäiseen jäsenmaita velvoittavaan EU-tason tienkäyttömaksuihin. Tienkäyttömaksujen vaikutuksia Suomessa on syytä arvioida hyvin huolellisesti. Suomen pitkät välimatkat, harva asutus ja muita EU-maita ohuemmat tavaravirrat on syytä ottaa huomioon. Kilpailukykysyyt puoltavat tiemaksujen osalta nimenomaan Suomen omien kansallisten ratkaisujen ensisijaisuutta. Arvioitaessa tienkäyttömaksuja on otettava huomioon myös niiden mukaan lukien ruuhkamaksujen haitalliset vaikutukset. Välittömästi maksut lisäävät sekä yksityisten kansalaisten että yritysten kustannuksia. Kysymys ei ole vain maksujen keräämisen teknisestä helppoudesta, vaan niiden käyttötavasta ja vaikutuksista koko talouteen. Maksujen oikeudenmukainen kohdentuminen vaatii huolellisen arvioinnin. Kysymys olisi liikenteelle kohdennettavasta uudesta ylimääräisestä veronluonteisesta maksusta. Tällöin on tarkasteltava myös sitä, miten kerätyt varat kohdennetaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla mahdollinen ruuhkamaksu vaikuttaisi kielteisesti kantakaupungin vetovoimaan, kiinteistömarkkinoihin sekä kaupan ja muun yritystoiminnan rakenteeseen ja myös ostovoimaan. Tienkäyttömaksuilla koko Suomen laajuudessa puolestaan olisi hyvin kielteisiä vaikutuksia koko maan talouden kehitykselle. Pitkät välimatkat ja ohuet tavaravirrat lisäisivät maksujen rasitusta yritystoiminnalle ja heikentäisivät samalla Suomen kilpailukykyä suotuisana sijaintipaikkana yrityksille. Tienkäyttömaksut tulisi kohdentaa liikenneinvestointien rahoitukseen. Tämä vaatisi huolellisen analyysin siitä, mikä on käyttömaksuihin perustuvan rahoituksen suhde budjettirahoitukseen, miten tiemaksuilla kerätyt rahat mahdollisesti korvamerkitään ja miten maksu vähentää muuta liikenteeseen nykyisin kohdistuvaa maksurasitusta. Selvityksessä korostetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä. Julkisen sektorin tuottama ja ylläpitämä perustietoaineisto muodostaa ajantasaisen liikenteen informaatiopalvelujen perustan. Näiden palvelujen kehittäminen on toteutettava markkinaehtoisesti. Kuten selvityksessä todetaan (s. 74), tulee liikenteen tietopalvelujen kehittämisen arjen tietoyhteiskunnassa perustua julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteiseen visioon ja selkeään käsitykseen kummankin sektorin roolista markkinoilla. Selvityksessä esitetään kuitenkin ohjaavaa lainsäädäntöä (s.73) jotta saavutettaisiin teknisten ratkaisujen korkea luotettavuus ja laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Kuten selvityksessä todetaan, on tämänkaltaisen lainsäädännön kehittäminen sidoksissa Euroopan unioniin. Tämän vuoksi on tärkeää, että Suomessa ei ryhdytä valmistelemaan sellaista lainsäädäntöä, joka asettaisi Suomessa käyttäjille muita EU-maita raskaampia velvoitteita. 19 KESKUSKAUPPAKAMARI Kari Jalas toimitusjohtaja

20 20 8 Keskusrikospoliisi Viestintäneuvos Juhapekka Ristola Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA -taustaselvitys Viite: Lausuntopyyntö "Uusi arjen tietoyhteiskunta" taustaselvityksestä (KRP D:No 646/52/06) Kehitysnäkymät Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt keskusrikospoliisia arvioimaan taustaselvityksen "Uusi arjen tietoyhteiskunta" pohjalta tietoyhteiskunnan kehitysnäkymiä, kehityksen ongelmakohtia sekä selvityksessä esille tuotuja toteuttamistapoja. Kehitysnäkymät sekä ongelmakohdat taustaselvityksessä on jo tuotu esiin laajasti ja, nykytiedon valossa, myös varsin kattavasti. Selvityksen tekijät ovat ymmärtäneet poikkeuksellisen hyvin sekä tarkastelun kohteen monimutkaisuuden että aiemmasta poikkeavan kehitystavan. On nähtävissä, että sekä uusien teknologioiden että niiden käyttötapojen kehitysprosessi tulee olemaan orgaaninen ja hajautettu aivan kuten Internet-verkkokin. Tällaisen prosessin keskitetty ohjaaminen ei ole mahdollista. Yhteiskunnan on kuitenkin tärkeätä ymmärtää muuttuvaa ympäristöä, jotta konkreettiset toimintamallit sekä niiden säätely vastaavat kullakin hetkellä vallitsevaa reaalitodellisuutta. Taustaselvityksessä korostetaan tasapainoilua yksityisyyden suojan ja käyttäjien luottamuksen välillä. Yleisenä kommenttina keskusrikospoliisi haluaa tuoda esiin, ettei järjestelmässä ole todellista yksityisyyden suojaa, ellei yksityisyyden suojaan kohdistuvia rikoksia voida tutkia. Järjestelmä, joka ei kerää minkäänlaista tietoa käyttäjistään voi olla ensisilmäyksellä luottamusta herättävä, mutta sellaisessa tapahtunutta rikosta ei myöskään ole mahdollista selvittää eikä aina edes havaita ajoissa. Yhteiskunnan on voitava suojella eri toimijoiden oikeusturvaa teknologiasta riippumatta. Kommentit arjen tietoyhteiskunnan innovaatio-ohjelman toimenpide-ehdotuksiin Toimenpide-ehdotus: 4.2 Gigabitti kaikille "Viestintäinfrastruktuuri: gigabitti kaikille" osiossa tuodaan esiin toivomus vapauttaa TV-toiminnalta taajuuksia avointa ip-verkkoa varten (s. 40). Keskusrikospoliisi tuo esiin huolen verkossa toimivien rikoksesta epäiltyjen jäljitettävyydestä. Tällaiseen avoimeen verkkoon liittyjän tulisi olla jäljitettävissä laissa säädellyllä tavalla ja perusteilla. Jos ei kutakin verkkoon liittyjää todenneta, eikä kirjata lokiin, verkon kautta toteutettujen rikoksien tekijöitä ei ole mahdollista löytää. Toimenpide-ehdotus: 4.3 Tietoturvainfrastruktuuri: Turvallisuutta ja Luotettavuutta kaikille

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki yhteisötilaajan näkökulmasta. Antti Järvinen 3.12.2007

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki yhteisötilaajan näkökulmasta. Antti Järvinen 3.12.2007 Sähköisen viestinnän tietosuojalaki yhteisötilaajan näkökulmasta Antti Järvinen 3.12.2007 Everything must be done as simply as possible but not simplier Albert Einstein Suomessa ei ole tietoturvalakia

Lisätiedot

Avoin tilastotieto ja Apps4Finland 2012. Asiakasaamu 4.12.2012 Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus

Avoin tilastotieto ja Apps4Finland 2012. Asiakasaamu 4.12.2012 Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus Avoin tilastotieto ja Apps4Finland 2012 Asiakasaamu 4.12.2012 Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus Muutama sana avoimesta datasta Tilastokeskus ja avoin data Kokemuksia Apps4Finland -kilpailusta

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Maksamisen nykytila ja trendit 2014

Maksamisen nykytila ja trendit 2014 Maksamisen nykytila ja trendit 2014 Maksuneuvoston työryhmä 1 Maksuneuvoston kokous 6.11.2014 Julkinen 1 Toimeksianto ja reunaehdot Maksamisen kitkat asiointitilanteiden muutoksessa Yhteiskunnan isot trendit

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Parhain terveisin, Sakari Arvela. Rikostekninen laboratorio. Forensic laboratory. Customer driven services. Asiakaskeskeistä palvelutuotantoa

Parhain terveisin, Sakari Arvela. Rikostekninen laboratorio. Forensic laboratory. Customer driven services. Asiakaskeskeistä palvelutuotantoa 1 Hei Ali, Kiitokset Erkki Sippolalle osoittamastasi viestistä. Erkki antoi minulle tehtäväksi vastata tähän, koska asia liittyy läheisemmin minun asiantuntemukseeni ja toimenkuvaani. Alla on kommenttini.

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Sähköisen liikenteen foorumi Dipoli, 14.5.2014 Raine Hermans Tekes Paneelikeskustelun ja työpajan tavoitteet 1. Mobility as a Service ajattelun syventäminen 2.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päätelaitteet

Tulevaisuuden päätelaitteet Tulevaisuuden päätelaitteet Kuka ne omistaa? Miten niitä hallitaan? Aki Antman Sulava Oy 2.11.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Erilaiset päätteet ja sähköinen työpöytä Kuka omistaa päätelaitteet?

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.

Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin. Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft. Windows Phone 7.5 erilainen ja fiksu älypuhelin Vesa-Matti Paananen Liiketoimintajohtaja, Windows Phone Microsoft Oy vesku@microsoft.com Agenda 29.11.2011 Microsoftin strategia pähkinän kuoressa Kuluttajat

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot