UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA TAUSTASELVITYSLUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA TAUSTASELVITYSLUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA TAUSTASELVITYSLUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT SISÄLLYSLUETTELO 1 Digita Oy Oy L M Ericsson Ab Fujitsu Ilmatieteen laitos Jyväskylän yliopisto Kauppa- ja teollisuusministeriö Keskuskauppakamari Keskusrikospoliisi Kilpailuvirasto Kuluttajavirasto Kuurojen liitto ry Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lapsiasiavaltuutettu Mainostajien Liitto Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto Mikkelin ammattikorkeakoulu Näkövammaisten keskusliitto Puolustusvoimat Rajavartiolaitos Sosiaali- ja terveysministeriö Sisäasiainministeriö Sito Tampere Oy Stakes...53

2 2 24 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Suomen Televisioiden Liitto Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Tampereen kaupunki, kaupunkirakentamisyksikkö Tampereen kaupunki, konsernihallinto/tietohallintoyksikkö Tekes TeliaSonera Finland Tiehallinto Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Tietosuojavaltuutetun toimisto TIEKE Työministeriö Valtiovarainministeriö Vanhustyön keskusliitto ry Viestinnän keskusliitto ry Viestintävirasto Yleisradio...112

3 3 1 Digita Oy Yleistä LVM on pyytänyt taustaselvitysluonnoksen pohjalta hahmottamaan viestinnän ja liikenteen: 1. toimintaympäristön kehitysnäkymiä 2. kriittisiä kehitystekijöitä ja ongelmakohtia sekä 3. arvioimaan viestintäpolitiikan ja liikennepolitiikan vaihtoehtoisia toteuttamistasoja kustannus- ja muine vaikutuksineen Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Selvitysluonnoksessa valotetaan varsin monipuolisesti erilaisia käynnissä olevia kehityssuuntia. Lopulta toteutuvan skenaarion arvaaminen on vaikeaa ja osittain tarpeetontakin. 2. Kriittisiä kehitystekijöitä ja ongelmakohtia Yksinkertaiseen ja selkeään tekijänoikeuslainsäädäntöön pääseminen on tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta kriittinen tekijä. Tulevaisuudessa sisältöä eivät tuota ainoastaan ammattimaisesti toimivat sisällöntuottajat vaan myös kaikki yksityishenkilöt. Jos oikeuksiin liittyvät pelisäännöt ovat selkeät, tekniset järjestelmät voidaan kehittää niiden mukaan ja kehitys nopeutuu. Jos pelisäännöt ovat epäselvät ja johtavat toistuviin riitatilanteisiin, kehitys hidastuu ratkaisevasti. Selvityksessä nostetaan myös esiin yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset. On tärkeää, että jokainen yksilö päättää, kenelle hän mitäkin tietoa itsestään antaa. Yhä monimuotoisemman tekniikan keskellä on oleellista, että on olemassa tavallisen tekniikan käyttäjän kannalta ymmärrettävä tapa kertoa ympäröiville tietojärjestelmille, mitä häneen liittyviä tietoja milläkin foorumilla saa käyttää. Kansainvälistyvässä toimintaympäristössä yksi kriittinen tekijä on mm. em. asioiden harmonisointi myös kansainvälisesti. Tieto kulkee verkoissa valtiorajoista välittämättä. EU-tasoinen ja laajempikin yhteistyö on välttämätöntä. 3. Viestintäpolitiikan ja liikennepolitiikan vaihtoehtoisia toteuttamistapoja Nykyisen varsin avoimen, uutta kehitystä ja kilpailua tukevan linjan jatkaminen on suotavaa. Lainsäädännöllä tulee luonnollisesti ohjata paitsi edellisessä kohdassa mainitun kaltaisia oikeuksiin liittyviä kysymyksiä, myös pyrkiä siihen, että sosiaalinen ja alueellinen syrjäytyminen minimoidaan. Nykyistä Tekes-hankeiden kautta ohjattua rahoitusta uusien tekniikoiden ja palveluiden kehittämiseen on perusteltua jatkaa.

4 Lisätietoja 4 Digita Oy antaa mielellään lisätietoja lausuntoon liittyen. Helsingissä 23. maaliskuuta 2006 DIGITA OY Jaakko Harno Johtaja

5 5 2 Oy L M Ericsson Ab LAUSUNTO UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA TAUSTASELVITYSLUONNOS Viite: LVM 1648/92// Oy L M Ericsson Ab kiittää mahdollisuudesta kommentoida em. lausuntopyyntöä. Yleistä Taustaselvityksessa on ansiokkaalla tavalla valotettu tulevaa kehitystä ja arvioitu sekä positiivisia että mahdollisia negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnassamme. Tällainen, yksilön asemaa huomioiva tulokulma on tervetullut. Toisaalta raportilta olisi voinut toivoa hieman syvempää tarkastelua talousnäkökulmasta. Markkinataloudessahan tietoyhteiskunnassa on myös huomattava määrä kaupallisin ehdoin toimivia pieniä ja suuria yrityksiä arvoketjujen kaikissa osissa, jotka osaltaan myötävaikuttavat talouden kasvuun ja työllisyyden ylläpitämiseen. Näiden toimilla ja investoinneillahan tietoyhteiskunta suurelta osin rakentuu, joten niiden tarkempi huomiointi voisi olla paikallaan. Luvun 4 otsikossa on nähdäksemme pieni ristiriita sisältöön nähden. Näyttäisi siltä että luvussa käsitellyt viestintäpoliittiset vaihtoehdot ovat pikemminkin toisiaan täydentäviä hankkeita ja ehdotuksia tietoyhteiskunnan eri sektoreilta. Näin ollen varsinaisia valinnaisia vaihtoehtoja ei tekstiin juurikaan sisälly. Seuraavassa muutama kommentti luvun 4 osalta. 4.2 Viestintäinfrastruktuuri : Gigabitti kaikille Ehdotus 1 Gbit/s yhteyden saatavuudesta jokaiseen kotiin ja yritykseen on hyvä. Rinnan tämän kanssa olisi kuitenkin yhteiskunnan kannalta oleellista, että kaikkiin em. paikkoihin saataisiin mahdollisimman pian laajakaistayhteys yleensä. Tämä on myös EU-komission äskettäin lausuma linjaus. Ubi-yhteiskunnassa on myös tärkeää että satsataan riittävästi matkaviestinverkkojen nopeuden nostamiseen vähintään megabittitasolle. Myöskin matkaviestinyhteyksien vasteaikoja (latenssiajat) on pienennettävä. Ajatus, jonka mukaan kuituverkot kuuluisivat kunnille, vaatii mielestämme tarkkaa harkintaa. On sinänsä totta, että monessa tapauksessa paikallishallinnolla on hyvä insentiivi pystyä tarjoamaan nopeita yhteyksiä alueen asukkaille ja yrityksille. Kuitenkin maassamme on 1980-luvulta lähtien ollut politiikkana vapaan kilpailun edistäminen ja markkinoiden ehdoilla tapahtuva viestintäverkkojen kehitys. Suomessa onkin tällä politiikalla erittäin nopeasti saavutettu se, että jo yli puolet maan kotitalouksista ovat jo tänään kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien piirissä. Verkonomistuksen palauttaminen monopolitoimijalle ts. kunnalle olisi askel taaksepäin kohti vapaan kilpailun rajoittamista. Mikäli kuitenkin yhteiskunnallinen tuki 1Gbit/s tavoitteen saavuttamiseksi nähtäisiin välttämättömänä, vaihtoehtoinen toimintamalli voisi myös olla esim. alueellinen tuki yhteiskunnalta teleoperaattoreille kohdennetusti niille alueille, missä verkon rakentaminen markkinahinnalla ei ole taloudellisesti kannattavaa. 100 MHz taajuuskaistan vapauttaminen TV-toiminnalta. Pidämme järkevänä että tällainen taajuuskaista otettaisiin käyttöön langattoman kaksisuuntaisen viestinnän kasvaviin tarpeisiin. Taajuus-

6 kaistalle tulisi soveltaa toimilupamenettelyä. Tämä sen johdosta että voidaan olettaa että kysyntä olisi suurta, ja kansalaisten tulee voida joka hetki luottaa radioyhteyden saatavuuteen sekä voitava tunnistaa radioyhteydestä vastaava toimija, varsinkin kun tämä saattaa olla syrjäseuduilla ainut saatavissa oleva yhteystapa. Teknologiavalinnoissa olisi huomioitava täydellisten mobiiliominaisuuksien tuomat edut käyttäjille. Valitsemalla globaalisti menestyviä radioteknologiastandardeja kuten 3G, saavutetaan suuruuden ekonomian etuja mm. edullisemmat pätelaitteet. 6

7 7 3 Fujitsu Uusi arjen tietoyhteiskunta Fujitsun kommentit LVM:n taustaselvitykseen Selvitys alkaa virkkeellä: uusi arjen tietoyhteiskunta on kattotermi tieto- ja viestintätekniikan seuraavalle vaiheelle. Selvitys käsitteleekin aihepiiriä tältä pohjalta ansiokkaasti ja yksityiskohtaisesti. Näkökulma tuntuu kuitenkin hyvin teknispainotteiselta ja kiertyy aika lailla LVM:n toimialan ympärille. Toisenlaisia lähestymistapoja voisivat olla esim.: Arjen tietoyhteiskunta on mukava yhteiskunta, kansalaisten on helppoa, turvallista ja ennen kaikkea hauskaa käyttää ubiikkeja palveluita. Ja niistä on jotain hyötyäkin kansalaiselle Arjen tietoyhteiskunta parantaa kansalaisten elämänlaatua ja tasa-arvoa ei ainakaan eristä heitä muista ihmisistä ja sosiaalisista suhteista. Esimerkkinä BAN Body Area Networks ja hyvinvointipalvelut, terveydenhuolto, vanhukset kotiin Arjen tietoyhteiskunta on palveluyhteiskunta. Tekniikkaa ja kapasiteettia tarvitaan, mutta kyllä onnistumisen edellytys on, että osataan tehdä uuden tyyppisiä palveluita. Suurin murros Arjen tietoyhteiskuntaan (ubiquitous society) siirryttäessä on kansalaisen ja yhteiskunnan välisen suhteen ja kommunikoinnin muuttumisessa ei pelkästään paremmassa tieto- ja viestintäteknisessä infrastruktuurissa ja palveluissa. Muutos vaikuttaa meidän jokaisen elämään, kaikkeen miten kommunikoimme ulospäin, ja miten ympäröivä maailma (palvelut) näkee meidät. Karrikoiden voisi sanoa, ettei kyse ole siitä miten autossa olevan tietojärjestelmä estää ajamasta ylinopeutta, vaan siitä, että autossa oleva tietojärjestelmä alkaa keskustella muiden ympärillämme olevien tietojärjestelmien kanssa ja nämä meidän ympärillämme olevat tietojärjestelmät rupeavat tekemään yhdessä päätöksiä puolestamme yrittäessään palvella meitä mahdollisimman hyvin ( nyt tämä auto kyllä lähtee huoltoon ). Arjen tietoyhteiskunnan haaste onkin enemmän eettis-sosiaalinen kuin tekninen. Ympärillämmehän on jo runsaasti ubiikkia tietotekniikkaa: mobiliteettia, mittareita, antureita, laajakaistaa, palveluita, RFID:tä, jatkuvasti luoksemme työntyviä sähköposteja, jne. Tänä päivänä ubiikihtavat palvelut ovat vain kovin eriytyneitä toisistaan. Kun menen työhön tai olen etätöissä, käytän työpaikan järjestelmiä työpaikan säännöin. Kun menen sairaalaan, olen sen järjestelmien piirissä ja valvonnassa. Kun menen kouluun, voin käyttää koulussa olevia tietoteknisiä palveluja siten kuin ne on koulussa tarkoitetut käytettäväksi. Kun istun autoon, olen auton tietojärjestelmien vallassa. Kts kuva 1. Ubiikissa maailmassa kaikki palvelut ovat koko ajan käytettävissä. Kuten selvityksessäkin todettiin, yksilön pitää antaa itsestään tietoa palveluille, jotta palveluiden käyttö onnistuisi juohevasti. Vielä paremmin palvelut palvelevat, kun ne vaihtavat tietoja yksilöstä ja hänen tilastaan, eli niin kutsutusta presenssistä. Yksi arjen tietoyhteiskunnan avainkysymys onkin yksilön presenssi, kuka sen omistaa, kuka sitä hallinnoi ja miten palvelut saavat sitä hyödyntää, kts kuva 2. Yhteenvedoksi Fujitsun kommenteista selvityksen käsittelytapaan oheistan mainitut kaksi kuvaa ja lyhennelmän Adam Greenfeldin artikkelista ubiikkien palveluiden periaatteista.

8 8 Terveisin Antti Kytömäki johtaja, R&D Kuva 1. Eriytyneet palvelut Kuva 2. Arjen tietoyhteiskunta

9 9 uidelines_for_user_experience_in_ubiquitouscomputing_settings_1.php The most essential and the hardest to express with any rigor, which we might call principle 0, is, of course, first, do no harm: if we could all be relied upon to take this simple idea to heart, thoughtfully and with compassion, there would be very little need to enunciate any of the following. Given the difficulties of deriving practically useful guidance from such bywords, however, let us enunciate a further five guidelines that should go some way toward illuminating the challenges we face in designing useful, humane instantiations of ubicomp: Principle 1. Default to harmlessness. Ubiquitous systems must default to a mode that ensures their users (physical, psychic and financial) safety. We are familiar with the notion of graceful degradation, the ideal that if a system fails, if at all possible it should fail gently in preference to catastrophically, with functionality being lost progressively rather than all at once. Given the assumption of responsibility for users and their environments implied by the ubicomp rubric, such systems must take measures that go well beyond mere graceful degradation. Slaved passenger vehicles, dosage settings for pharmaceutical-delivery systems, controls for sealed or denied environments are examples of situations where redundant interlocks must be provided to ensure user safety. Principle 2. Be self-disclosing. Ubiquitous systems must contain provisions for immediate and transparent querying of their ownership, use, capabilities, etc., such that human beings encountering them are empowered to make informed decisions regarding exposure to same. Some analogue of broadcast station identification conventions, or perhaps of the Identification Friend or Foe (IFF) standards by which military systems identify themselves to each other, would be necessary. Seamlessness must be an optional mode of presentation, not a mandatory or inescapable one: both the interfaces through which information is passed between adjacent systems, and the actual data that is so communicated, must be equally capable of self-revelation. Ubiquitous systems, by definition, cannot help but gather information constantly, including arbitrarily granular location of users in four-dimensional spacetime. It would be unreasonable and unrealistic to assert a Web-derived model for user consent to such ongoing information-garnering activities in the ubicomp context: the scenario would be one of constant, exasperating interruption to task flow, as the user was asked to give explicit consent to the transmission of each momentary state. Given this, some provision for at least determining who owns a given system, and what will be done with information so revealed, is necessary.

10 Principle 3. Be conservative of face. Ubiquitous systems are always already social systems, and must contain provisions such that wherever possible they not unnecessarily embarrass, humiliate, or shame their users. 10 Consider this brief vignette, from Thomas Disch s legendary 1974 novel 334: Arnold Chapel, a voice over the PA said. Please return along K corridor to K elevator bank. Arnold Chapel, please return along K corridor to K elevator bank. Obediently he reversed the cart and returned to K elevator bank. His identification badge had cued the traffic control system. It had been years since the computer had had to correct him out loud. While Disch undoubtedly deserves credit for having so vividly imagined ubicomp avant le lettre, some twenty years ahead even of Mark Weiser, is there any reason why the system s correction need be perceptible to anyone but Chapel himself? Why humiliate, when adjustment is all that is mandated? This goes beyond formal information-privacy concerns, toward the instinctual recognition that no human society can survive the total evaporation of its protective hypocrisy. Some degree of plausible deniability, including above all imprecision of location, is probably necessary to the psychic health of a given community, such that even (natural or machine-assisted) inferences about intention and conduct may be forestalled at the subject s will. Still worse than the prospect of being nakedly accountable to an unseen, omnipresent network is being nakedly accountable to each other, at all times and places. At the absolute minimum, and in accordance with Principle 2, ubiquitous systems with surveillant capacity must announce themselves as such, in such a way that their field of operation may be effectively evaded. Principle 4. Be conservative of time. Ubiquitous systems must not introduce undue complications into ordinary operations. If they impact such operations, they must be at least as transparent to users as the pre-existing equivalent: that is, one should be able to sit in a chair, place a book upon a shelf, boil a kettle of water without being asked if one really wants to do so, or having fine-grained control wrested away. In the absence of other information, the default assumption must be that an adult, competent user knows and understands what they want to achieve and has accurately expressed that desire in their commands to the system 5. By the same token, a universal undo convention similar to the keyboard sequence Ctrl Z should be afforded; save states or the equivalent must be rolling, continuous and persistently accessible in a graceful and intuitive manner. If a user wants to undo, or return to an earlier stage in an articulated process, they should be able to specify, e.g., how many steps or minutes progress they would like to efface. ( Make it like it was two or three minutes ago! )

11 Principle 5. Be deniable. Ubiquitous systems must offer users the ability to opt out, always and at any point. 11 As an absolute ethical imperative, users must be afforded the ability to make their own meaningful decisions regarding their exposure to ubiquitous perception, the types and channels of information such exposure will necessary convey, and the agencies receiving and capable of acting on such conveyance. Critical to this is the ability to simply say no, with no penalty other than the inability to make use of whatever benefits the ubiquitous system offers its users. (The safe word concept may find an novel and unforeseen application here.)

12 12 4 Ilmatieteen laitos LVM, kirjaamo Re: lausuntopyyntö uuden arjen tietoyhteiskunta taustaselvitysluonnoksesta Dnro 1648/92/ ) Kriittisiä kehitystekijöitä ja ongelmakohtia Runsaimmin käytettävien arkisten palveluiden tekninen standardointi helpottaisi mm. koneiden ja esineiden välistä viestintää ja loisi yhteensopivuutta ja siten helppokäyttöisyyttä. Palveluihin ei tulisi katkoja, mikä edistäisi sosiaalista tasa-arvoa, koska tekniikkaa tuntematonkin voisi sujuvasti käyttää palveluja. Tämä loisi myös luottamusta palveluiden käytettävyyteen, mikä edistäisi niiden käyttöön ottamista. Mahdollisuus saada palvelu pois käytöstä on tärkeä: jos vähittäiskaupan laskutusautomaatti (lukija) ei toimi, pitäisi olla mahdollisuus maksaa ostokset kassalla muuten hyödykkeiden osto estyy kokonaan. Yhteensopivuusongelmia koneiden ja laitteiden kesken varmaankin tulee, mikä voi äärimmillään olla turvallisuusriski. Esim. kun kotona painaa tv:n kanavan 1-valitsijaa kaukosäätimestä, dvd-soitin menee päälle ja valtaa tv-ruudun logollaan. Jos vastaavaa tapahtuu lentokoneen automaattiohjaukselle tai muulle tärkeälle järjestelmälle eli jos järjestelmä saa ulkopuolelta virheellisen käskyn kyseessä voi olla turvallisuusriski. Uusimuotoisten sopimusten teossa pitäisi olla mahdollisuus käyttää samaa henkilötunnistetta. Tällä hetkellä lukuisat sovellukset vaativat eri muotoisen id:n ja salasanan ja vaativat salasanojen vaihtamista eri tahtiin. Tämä aiheuttaa alikäyttöä: kaikkia haluttuja sovelluksia ei viitsitä käyttää käyttökynnyksen noustessa. Eräs ongelmakohta kehityksessä saattaa olla, millainen psyykkinen kuormittavuus runsailla tieto- ja viestintäpalveluilla on ihmiselle. Tästä pitäisi saada lisää tietoa. Tarpeen vaatiessa pitäisi kouluttaa ihmiset oma-alotteisesti rajoittamaan palveluiden käyttöään esim. mielenterveyshäiriön tai käyttöriippuvuuden uhatessa. Helsingissä Ilmatieteen laitos Jaana Palmunoksa Hallintopäällikkö

13 13 5 Jyväskylän yliopisto Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriölle tehdystä taustaselvityksestä Uusi arjen tietoyhteiskunta Lausunnon antajat: Dosentti KT Marja Kankaanranta, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Professori Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto, Agora Center ja Informaatioteknologian tiedekunta Kehittämispäällikkö Päivi Fadjukoff, Jyväskylän yliopisto, Agora Center Uusi arjen tietoyhteiskunta sisältää monia mahdollisuuksia ihmisten jokapäiväisen arjen toiminnan kuten kasvamisen, oppimisen, työn, liikkumisen, yhdessäolon, yhteydenpidon ja harrastusten edistämiseen. Arjen tietoyhteiskunnassa läsnäoleva tekniikka tarjoaa välineitä, joita eri-ikäiset käyttäjät voivat parhaimmillaan muovata omiin käyttötarkoituksiinsa sopiviksi. Tekniikka on myös muuttumassa näkymättömämmäksi, jolloin olennaisinta käyttäjälle ei olekaan itse teknologia ja sen kanssa selviäminen, vaan ne erilaiset tehtävät ja asiat, jotka ihmisille arkielämässä ovat merkityksellisiä. Tällaisen ihmislähtöisen arjen tietoyhteiskunnan rakentuminen on vielä kuitenkin monien haasteiden edessä. Taustaselvitysluonnos arjen tietoyhteiskunnasta on erittäin monipuolinen, informatiivinen ja innostava sekä sisältää useita visioita ja esityksiä mitä u-suomen kehittymiseksi tulisi tehdä. Raportin on laatinut ryhmä, joka edustaa alan kärkiosaamista ICT-teknologiasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä sekä liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä. Ryhmän kokoonpano on kuitenkin hyvin pääkaupunkiseutukeskeistä. Erityisen kiinnostavina ja ajankohtaisina ajatuksina nousi mm. luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä toteutettava käyttäjälähtöinen suunnittelu ja tutkimus (living lab ajatus) sekä ubi-yhteiskuntaan soveltuvien käsitteiden määrittely (esim. ubimedia). Eri toimialoista on ymmärrettävästi nostettu esimerkiksi liikenne. Vastaavalla tavoilla syvempi teemoittelu myös muista toimialoista olisi tarpeellinen ja mielenkiintoinen lisä. Mielestämme olisikin olennaista arjen tietoyhteiskunnan määrittelyä ja selvitystyötä tehdä yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa. Esimerkkinä liikenne tuo mieleen myös ihmisten liikkeelle-saamisen merkityksen on olennaista ettei arjen tietoyhteiskunnasta muodostu paikallaan olevien ja liikkumattomuuteen vaipuvien ihmisten yhteiskunta. Onko arjen tietoyhteiskunta sellainen, joka myös houkuttaa omaan liikkumiseen, myös ilman liikennevälineitä? Selvityksen ensisijainen lähtökohta on lähinnä erilaisten teknologioiden määrittämisessä. Selvityksessä on kuitenkin pyritty tuomaan esille myös ihmislähtöinen näkökulma. Tähän toivoisimme lisävahvistusta. Useissa kohdin ihmislähtöisyys näyttäytyy ensisijaisesti viittauksina mahdollisiin sovellusalueisiin. Esimerkiksi arjen tietoyhteiskunta nähdään tuloksena erillisten kehityspolkujen kohtamisesta ja vuorovaikutuksesta. Nämä kehityspolut (s. 6) ovat kuitenkin pelkästään teknologisia. Minkälaisia ulottuvuuksia arjen tietoyhteiskuntaa tuo, jos mukaan otetaan mm. ihmisten arkeen, työhön ja oppimiseen liittyvät kehityspolut? Mielestämme ubisuomi ei ole vain teknologinen ratkaisu. Selvityksessä nostetaan esille erityisesti kaksi väestöryhmää: ikäihmiset ja maahanmuuttajat. Nämä ryhmät ovat varmasti olennaisia pohdittaessa ja suunniteltaessa arjen tietoyhteiskunnan teknologisia ratkaisuja. Näiden kahden ryhmän lisäksi on syytä ottaa tarkasteluun myös monia muita viiteryhmiä. Ottaen huomioon, että kyse on arkipäivän tietoyhteiskunnasta, työryhmän ansiokasta työtä täytyy täydentää vahvemmalla ihmisnäkökulmalla. Koskeehan ubi-suomi kaikkia suomalaisia: nuoria ja vanhoja, koulutettuja ja vähemmän koulutettuja, terveitä itsenäiseen toimintaan kykeneviä ja sairaita sekä vammaisia, sosiaaaliset verkostot omaavia ja yksinäisiä. UbiSuomi on myös koko maata koskeva asia. Olennainen näkökulma on myös se, että teknologinen osaaminen ja valmiudet uudenlaisen teknologian kohtaamiseen on hyvin yksilöllistä. Arjen tietoyhteiskunnan agenda tulisikin suunnata monenlaisille ryhmille, yhteisöille ja yksittäisille ihmisille.

14 Uusi arjen tietoyhteiskunta, teknologian oletetusta helppokäyttöisyydestä, käyttäjäystävällisyydestä ja näkymättömyydestä huolimatta, haastaa eri-ikäiset ihmiset jatkuvan oppimisen äärelle. Uusi arjen tietoyhteiskunta myös synnyttää uudenlaisia oppimistilanteita ja mahdollisuuksia. Voidaankin puhua uudenlaisesta oppimisen yhteiskunnasta. Tämän hetkisessä raportissa sivutaan oppimista ja opetustoimialaa ohimennen (esim. Creative Commons -aiheen yhteydessä). Ubi-teknologian hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen opetusalalla onkin yksi kiinnostava teema, johon olisi aihetta kiinnittää huomiota. Muutos tapahtuu lasten ja nuorten Ubiyhteiskunnan uusien mahdollisuuksien omaksumisena. Toisaalta muutos- ja oppimisvalmiutta edellytetään arjen tietoyhteiskunnassa eri-ikäisiltä ja elämän erilaisissa vaiheissa olevilta ihmisiltä. Keskeisenä länsimaisessa järjestelmässä on, miten yksilöt voivat ottaa vastaan uudet mahdollisuudet. UbiSuomi vaatii myös uudet käyttäytymissäännnöt ja muiden ihmisten huomioon ottamisen niin, että jatkuva kommunikointi ei häiritse esimerkiksi liikennevälineissä ja julkisissa tiloissa yksityisyyttä. Ovatko äänieristetyt puhekypärät tulevaisuuden puhelinkoppeja? Selvityksessä todetaan, että valokuituverkon kustannukset ovat lähes samat taajamissa ja maaseudulla. Arjen tietoyhteiskunta oletettavasti kuitenkin näyttäytyy hyvinkin erilaisena taajamissa ja maaseudulla, pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa tai Pohjois-Suomessa. Nämä seikat tulee huomioida jatkovisioinnissa. Ryhmän asiantuntemusta tulee jatkossa laajentaa ja ottaa huomioon Suomessa eri yliopistoissa jo tehty tutkimus- ja kehitystyö sekä alan osaaminen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on arjen tietoyhteiskunta-agendaan liittyvää ajattelua ja tutkimusta kiinnitetty onnistuneesti monitieteiseksi ihmislähtöisen teknologian suunnitteluksi ja tutkimukseksi (human technology). Oletettavaa ja toivottavaa onkin, että selvityksen perusteella ei rajoituta vain yhden pääkaupunkipainotteisen osaamiskeskittymän rakentamiseen (ks. sivu 44). Mielestämme etenkin seuraavat kysymykset ovat keskeisiä selvitysluonnoksen jatkotyöstämisessä ja tulevaisuuskatsauksen valmistelussa: 1. Koulutus ja oppiminen - miten ubi-suomi otetaan huomioon eri kouluasteilla, varhaiskasvatuksesta alkaen - minkälaisia oppimistilanteita ja mahdollisuuksiia arjen tietoyhteiskunta luo - minkälaisia uusia kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja edellytetään / ilmenee - minkälaista on arjen tietoyhteiskunnan lukutaito? entä kirjoitus- ja tuottamistaito? - pitäisikö opetus- ja oppimismenetelmiä uudistaa? - mitkä ovat arjen tietoyhteiskunnan haasteet ammatilliselle ja yliopistokoulutukselle sekä näiden uudistamiselle? 2. Työelämä - Miten uudet teknologiset mahdollisudet hyödynnetään työelämässä? 3. Arjen tietoyhteiskunnan merkitys erilaisille erityisryhmille kuten seniori-ikäisille, sairaille, vammaisille, syrjäytyneille, yksinäisille, Miten luodaan arjen iloinen ja kaikkia ihmisiä osallistumaan houkuttava tietoyhteiskunta? 5. Erilaisten haasteiden pohtiminen, esimerkiksi seuraavanlaisten: - Hidas kommunikatio on haaste palveluille, joka perustuu kysymysketjuun. Miten rakentaa tällaisiin palveluihin erilainen logiikka ja uudenlainen symboliikka? - Miten arjen tietoyhteiskunta vastaa ihmiselle luontaiseen läheisyydentarpeeseen? - jne. 14 Lopuksi, tutkimus- ja kehitystyömme liittyy olennaisesti laadukkaan arjen tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Osallistumme mielellämme myös tähän liittyvään selvitys- ja taustatyöskentelyyn. Jyväskylässä 28. maaliskuuta 2006 Marja Kankaanranta Pekka Neittaanmäki Päivi Fadjukoff

15 15 6 Kauppa- ja teollisuusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö LVM 1648/92//2005 LAUSUNTO 'UUSI ARJEN TIETOYHTEISKUNTA' -ESISELVITYSLUONNOKSESTA Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa lausuntopyynnössänne ( ) mainitusta Uusi arjen tietoyhteiskunta esiselvitysluonnoksesta seuraavaa. Esiselvitysluonnoksessa tarkastellaan erilaisin skenaarioin monipuolisesti ja havainnollisesti viestintäteknologian ja -palvelujen nykytilaa ja kehitystrendejä sekä teknologian kehittymisen tarjoamia uusia mahdollisuuksia, haasteita ja uhkia. Luonnos sisältää arvioita viestinnän ja liikenteen toimintaympäristön kehitysnäkymistä, kriittisistä kehitystekijöistä ja ongelmakohdista sekä ehdotuksen uuden arjen tietoyhteiskunnan innovaatio-ohjelman ja sektorikohtaisten toimenpiteiden käynnistämisestä. Ottamatta lyhyen lausuntoajankin huomioiden kantaa luonnoksessa es i- tettyihin yksittäisiin toimenpide-ehdotuksiin ml. uuden innovaatioohjelman käynnistämiseen kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että selvityksessä on identifioitu ja analysoitu tietoyhteiskunnan kehittymisen kannalta tärkeitä toimintaympäristötekijöitä ja haasteita. Tällaisia ovat mm. viestintäinfrastruktuurin siirtokapasiteetti ja älykkyys, toimivuus ja luotettavuus, tietoturva, julkishallinnon tuottaman tiedon tehokas hyödyntäminen uusien palvelujen raaka-aineena, avoimet palveluarkkitehtuurit ja rajapinnat, tietoyhteiskunnan lainsäädännöllinen toimintaympäristö ja yleisemminkin pelisäännöt sekä viestintäpolitiikan kansainvälinen ulottuvuus. Kauppa- ja teollisuusministeriölle keskeisiä esille nostettuja aihealueita ovat mm. innovaatiotoiminnan edistäminen, kilpailuoikeus ja immateriaalioikeudet. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa innovaatiotoiminnan osalta, että sen hallinnonalalla on käynnissä Teknologian kehittämiskeskuksen rahoittamia mittavia teknologiaohjelmia (mm. GIGA ja VAMOS), joilla edistetään aina ja kaikkialla toimivan viestintäinfrastruktuurin rakentumista sekä uusiin palveluihin ja liiketoimintasovelluksiin liittyvää innovaatiotoimintaa. Teknologiaohjelmilla edistetään yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden klusteroitumista, erilaisten testaus- ja innovointiympäristöjen syntymistä sekä mm. selvitysluonnoksessa korostetun käytettävyyden huomioimista uusissa laitteissa ja palveluissa. Esiselvitysluonnos tarkastelee tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä liikenteen palvelujen kehittämisessä sektorikohtaisena esimerkkinä uuden arjen tietoyhteiskunnan mahdollistamista palveluista. Esiteltyjen teknologioiden ja ratkaisujen odotetaan palvelevan sekä elinkeinoelämää että kuluttajia logististen prosessien tehostumisen ja uusien liiketoiminta- ja palvelumallien kautta. Liikenneinfrastruktuurin kehittämisesimerkkinä mainittujen etätunnisteiden asentaminen kaikkiin ajoneuvoihin tarjoaisi luonnoksessa esitetyn mukaisesti mahdollisuuden ajoneuvojen paikkatietoa hyödyntävien palveluiden tuottamiseen kattavasti, mutta myös liikenteeltä perittävien

16 maksujen painottamisen hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla ajoneuvon käytön mukaan. Jälkimmäinen edellyttäisi etätunnisteiden määräämistä pakolliseksi ajoneuvoihin, mikä varsinkin yksityiskäytössä olevien ajoneuvojen osalta edellyttäisi, että niiden käyttäjät voivat luottaa yksityisyytensä säilymiseen samalla tavoin kuin he nyt luottavat yksityisyyden huomioimiseen matkaviestinten paikannukseen perustuvissa palveluissa. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että nyt tarkasteltava esiselvitys toimii paitsi pohjana lausuntopyynnössä mainitulle liikenne- ja viestintäministeriön u-johtoryhmän tulevaisuuskatsaukselle, myös hyödyllisenä taustaselvityksenä kauppa- ja teollisuusministeriössä laadittavana olevalle liiketoiminnan edistämisen kansalliselle strategialle. 16 Paula Nybergh Ylijohtaja Antti Eskola Kaupallinen neuvos

17 17 7 Keskuskauppakamari Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto UUSI ARJEN TIETOYHTEISKUNTA Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa uuden arjen tietoyhteiskunta -taustaselvitysluonnoksesta. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan. Suomen ja EU:n menestys edellyttää, että tietoyhteiskuntaa kehitetään ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä. Ensinnäkin eri viranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä, mikä yhtenäistää linjauksia ja säästää resursseja. Lisäksi viranomaisten ja elinkeinoelämän on tehtävä yhteistyötä. Elinkeinoelämä on otettava varhaisessa vaiheessa mukaan sellaisiin sääntely- ja muihin viranomaishankkeisiin, joilla voi olla vaikutusta yritysten toimintaan, vaikka kysymys olisi kapeasta sektorista. Selvityksessä otetaan esiin kysymys innovaatioministerin tarpeesta (s. 44). Keskuskauppakamari ei pidä ongelmien ratkaisijana sitä, että perustetaan uusi ministeriö. Sen sijaan tietoyhteiskuntaa on edistettävä nykyisten viranomaisten toimintaa kehittämällä kiinnittäen erityistä huomiota eri tahojen yhteistyöhön. Tietoyhteiskunnan kehittämistä uhkaa ylisääntely. Viime vuosina on lukuisilla hankkeilla asetettu sähköiselle liiketoiminnalle erityisvaatimuksia, ja suuntaus tuntuu jatkuvan. Vaikuttaa siltä, että perinteiseltä liiketoiminnalta ei vaadita yhtä paljon kuin sähköiseltä. Erityisesti tämä liittyy asioihin, jotka liittyvät kuluttajansuojaan. Varsinkin alaikäisten, vaikkapa jo täysi-ikäisyyttä lähestyvien, kykyä käyttää tietoyhteiskunnan maksullisia palveluita vierastetaan viranomaistaholla. Lainsäädännön ja viranomaisten ohjeiden tulee seurata yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Selvityksessä olevaan mainintaan siitä, että pyrkimys teknologianeutraaliin lainsäädäntöön on EU:ssa pahoin epäonnistunut (s. 45), voi hyvin yhtyä. Kun EU:ssa nyt valmistellaan viestintäalueen direktiivien uudistamista, Suomen on oltava aktiivinen ja varmistettava, että ylisääntelyä puretaan ja hajanaista sääntelyä yhtenäistetään. Tähän tarjoutuu oivallinen tilaisuus pian alkavan Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Työryhmän selvityksessä nostetaan esiin lukuisia ehdotuksia, mutta ei oteta kantaa niiden toteuttamisen rahoittamiseen. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, ettei sähköistä liiketoimintaa harjoittaville tai edistäville yrityksille aseteta uusia taloudellisia rasitteita. Selvitykseen sisältyy esimerkiksi ehdotukset teleoperaattoreiden toimilupaehtoihin lisättävästä velvoitteesta julkistaa solujen sijainti suoraan puhelimiin ladattavissa olevana tietokantana sekä muiden puhelimien käytössä olevien radioverkkojen muuttamisesta avoimen ja ilmaisen paikannuksen alustaksi (s. 29). Samoin selvityksessä mainitaan, että järjestelmästä tulee kyetä luomaan rekiste-

18 riseloste ja vaatimuksia järjestelmätoimittajille voitaisiin asettaa muun muassa lainsäädännössä (s. 41). Kun tämän kaltaisia ehdotuksia tehdään viranomaisselvityksissä, olisi aiheellista ottaa kantaa myös ehdotusten taloudellisiin vaikutuksiin. Selvityksessä olevaa ehdotusta ubipalvelujen rekisterin perustamisesta (s. 42) ei perustella eikä täsmennetä. Myöskään rekisterin perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin ei oteta kantaa. Yksi ongelmallinen tekijä tietoyhteiskunnan edistämisessä ovat tekijänoikeudet. On itsestäänselvyys, että tekijänoikeussäännösten tarkoittamia teoksia luovien on saatava korvaus työstään. Viime vuosina on kuitenkin esiintynyt pyrkimystä moninkertaiseen rahastukseen, josta tuoreimpana esimerkkinä on mobiilitelevisio. Tietoyhteiskunnan kehittämisen edellytys on, ettei tekijänoikeuksille anneta kohtuutonta painotusta sääntelyssä. Yksi pohdittava seikka olisikin tekijänoikeuslainsäädännön valmisteluvastuun siirtäminen opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön. Joka tapauksessa on selvää, ettei sääntelyä voi jatkossa valmistella yksipuolisesti tekijänoikeuksien haltijoiden edut varmistaen, mutta muiden osapuolten oikeuksia kaventaen ja maksutaakkaa kohtuuttomasti lisäten. Sen sijaan selvityksessä ehdotettu Suomessa kustannetun kirjallisuuden vapauttaminen kokonaan tai osittain tekijänoikeuden piiristä (s. 33) ei luonnollisestikaan ole toteuttamiskelpoinen ajatus. Tämän jälkeen Suomessa ei kustannettaisi mitään materiaaleja, vaan kaikki kustantaminen tapahtuisi ulkomailla ja samalla suomalaisen materiaalin julkaiseminen vähenisi jyrkästi. Tietosuojaa koskevilta osilta taustaselvitykseen voi pitkälti yhtyä. Usein tietosuoja mielletään tietoyhteiskunnan kehittymisen esteeksi. Tietosuoja- ja muiden viranomaisten, lainsäätäjän ja elinkeinoelämän on yhteistyössä syytä varmistaa, että tietosuojaa koskevat säännökset ovat toimivat ja edistävät tietoyhteiskunnan kehittämistä. Selvityksessä esitetään lukuisia keinoja liikenteen telematiikan kehittämiseksi ja uuden tekniikan käyttöönoton nopeuttamiseksi. Tietotekniikan hyväksikäytön tehostaminen on pitkistä välimatkoista johtuen Suomessa erityisen perusteltua. Myös ruuhkautuvien kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittämisessä voidaan tietotekniikkaa hyödyntää. Selvityksessä esitetty tavoite liikenneturvallisuuden lisäämisestä on kannatettava. Turvallisuuden lisäämisen ohella uuden tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia liikkujien seurantaan ja valvontaan on arvioitava huolellisesti myös yksityisyyden suojan ja kehittyvän tekniikan käyttöönotosta aiheuttamien kustannusten kannalta. Mahdollisuus yksityisten henkilöiden seurantaan voi väärinkäytettynä vaarantaa henkilöiden turvallisuuden. Tämän vuoksi seurantatiedot eivät voi olla avoimesti saatavilla ja viranomaisten hallussa olevien tietojen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Liikenteen sään ja kelin mukaan muuttuvan ohjauksen laajentamisen kustannuksiksi arvioidaan selvityksessä (s. 77) M ja vuotuisiksi käyttö- ja ylläpitokustannuksiksi M. Hyödyt turvallisuudelle ovat ilmeisiä, mutta ongelma on niiden vaikutukset budjettiin. Turvallisuutta edistetään myös monilla muilla investoinneilla. Tämän vuoksi on välttämätöntä tarkastella liikennejärjestelmän kehittämistä ja siihen liittyviä kustannuksia kokonaisuutena. Turvallisuuden lisäämisen ohella kehittyvä tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia kehittää uusia keinoja liikenteen rahoittamiseksi. Selvityksessä todetaan (s. 78), että Euroopan unionissa halutaan kehittää ajoneuvojen verotusta hankinnasta kohti liikku- 18

19 misen ja tienkäytön verotusta. Edelleen selvityksessä todetaan, että Suomi joutuu tasapuolisuus- ja kilpailukykysyistä joka tapauksessa mukautumaan EU:n yleiseen kehitykseen. Tältä osin on syytä todeta, että autoverotus kuuluu edelleen jäsenmaiden toimivaltaan, eikä Euroopan unioni ole tehnyt päätöksiä siirtymisestä yhtenäiseen jäsenmaita velvoittavaan EU-tason tienkäyttömaksuihin. Tienkäyttömaksujen vaikutuksia Suomessa on syytä arvioida hyvin huolellisesti. Suomen pitkät välimatkat, harva asutus ja muita EU-maita ohuemmat tavaravirrat on syytä ottaa huomioon. Kilpailukykysyyt puoltavat tiemaksujen osalta nimenomaan Suomen omien kansallisten ratkaisujen ensisijaisuutta. Arvioitaessa tienkäyttömaksuja on otettava huomioon myös niiden mukaan lukien ruuhkamaksujen haitalliset vaikutukset. Välittömästi maksut lisäävät sekä yksityisten kansalaisten että yritysten kustannuksia. Kysymys ei ole vain maksujen keräämisen teknisestä helppoudesta, vaan niiden käyttötavasta ja vaikutuksista koko talouteen. Maksujen oikeudenmukainen kohdentuminen vaatii huolellisen arvioinnin. Kysymys olisi liikenteelle kohdennettavasta uudesta ylimääräisestä veronluonteisesta maksusta. Tällöin on tarkasteltava myös sitä, miten kerätyt varat kohdennetaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla mahdollinen ruuhkamaksu vaikuttaisi kielteisesti kantakaupungin vetovoimaan, kiinteistömarkkinoihin sekä kaupan ja muun yritystoiminnan rakenteeseen ja myös ostovoimaan. Tienkäyttömaksuilla koko Suomen laajuudessa puolestaan olisi hyvin kielteisiä vaikutuksia koko maan talouden kehitykselle. Pitkät välimatkat ja ohuet tavaravirrat lisäisivät maksujen rasitusta yritystoiminnalle ja heikentäisivät samalla Suomen kilpailukykyä suotuisana sijaintipaikkana yrityksille. Tienkäyttömaksut tulisi kohdentaa liikenneinvestointien rahoitukseen. Tämä vaatisi huolellisen analyysin siitä, mikä on käyttömaksuihin perustuvan rahoituksen suhde budjettirahoitukseen, miten tiemaksuilla kerätyt rahat mahdollisesti korvamerkitään ja miten maksu vähentää muuta liikenteeseen nykyisin kohdistuvaa maksurasitusta. Selvityksessä korostetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä. Julkisen sektorin tuottama ja ylläpitämä perustietoaineisto muodostaa ajantasaisen liikenteen informaatiopalvelujen perustan. Näiden palvelujen kehittäminen on toteutettava markkinaehtoisesti. Kuten selvityksessä todetaan (s. 74), tulee liikenteen tietopalvelujen kehittämisen arjen tietoyhteiskunnassa perustua julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteiseen visioon ja selkeään käsitykseen kummankin sektorin roolista markkinoilla. Selvityksessä esitetään kuitenkin ohjaavaa lainsäädäntöä (s.73) jotta saavutettaisiin teknisten ratkaisujen korkea luotettavuus ja laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Kuten selvityksessä todetaan, on tämänkaltaisen lainsäädännön kehittäminen sidoksissa Euroopan unioniin. Tämän vuoksi on tärkeää, että Suomessa ei ryhdytä valmistelemaan sellaista lainsäädäntöä, joka asettaisi Suomessa käyttäjille muita EU-maita raskaampia velvoitteita. 19 KESKUSKAUPPAKAMARI Kari Jalas toimitusjohtaja

20 20 8 Keskusrikospoliisi Viestintäneuvos Juhapekka Ristola Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto UUDEN ARJEN TIETOYHTEISKUNTA -taustaselvitys Viite: Lausuntopyyntö "Uusi arjen tietoyhteiskunta" taustaselvityksestä (KRP D:No 646/52/06) Kehitysnäkymät Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt keskusrikospoliisia arvioimaan taustaselvityksen "Uusi arjen tietoyhteiskunta" pohjalta tietoyhteiskunnan kehitysnäkymiä, kehityksen ongelmakohtia sekä selvityksessä esille tuotuja toteuttamistapoja. Kehitysnäkymät sekä ongelmakohdat taustaselvityksessä on jo tuotu esiin laajasti ja, nykytiedon valossa, myös varsin kattavasti. Selvityksen tekijät ovat ymmärtäneet poikkeuksellisen hyvin sekä tarkastelun kohteen monimutkaisuuden että aiemmasta poikkeavan kehitystavan. On nähtävissä, että sekä uusien teknologioiden että niiden käyttötapojen kehitysprosessi tulee olemaan orgaaninen ja hajautettu aivan kuten Internet-verkkokin. Tällaisen prosessin keskitetty ohjaaminen ei ole mahdollista. Yhteiskunnan on kuitenkin tärkeätä ymmärtää muuttuvaa ympäristöä, jotta konkreettiset toimintamallit sekä niiden säätely vastaavat kullakin hetkellä vallitsevaa reaalitodellisuutta. Taustaselvityksessä korostetaan tasapainoilua yksityisyyden suojan ja käyttäjien luottamuksen välillä. Yleisenä kommenttina keskusrikospoliisi haluaa tuoda esiin, ettei järjestelmässä ole todellista yksityisyyden suojaa, ellei yksityisyyden suojaan kohdistuvia rikoksia voida tutkia. Järjestelmä, joka ei kerää minkäänlaista tietoa käyttäjistään voi olla ensisilmäyksellä luottamusta herättävä, mutta sellaisessa tapahtunutta rikosta ei myöskään ole mahdollista selvittää eikä aina edes havaita ajoissa. Yhteiskunnan on voitava suojella eri toimijoiden oikeusturvaa teknologiasta riippumatta. Kommentit arjen tietoyhteiskunnan innovaatio-ohjelman toimenpide-ehdotuksiin Toimenpide-ehdotus: 4.2 Gigabitti kaikille "Viestintäinfrastruktuuri: gigabitti kaikille" osiossa tuodaan esiin toivomus vapauttaa TV-toiminnalta taajuuksia avointa ip-verkkoa varten (s. 40). Keskusrikospoliisi tuo esiin huolen verkossa toimivien rikoksesta epäiltyjen jäljitettävyydestä. Tällaiseen avoimeen verkkoon liittyjän tulisi olla jäljitettävissä laissa säädellyllä tavalla ja perusteilla. Jos ei kutakin verkkoon liittyjää todenneta, eikä kirjata lokiin, verkon kautta toteutettujen rikoksien tekijöitä ei ole mahdollista löytää. Toimenpide-ehdotus: 4.3 Tietoturvainfrastruktuuri: Turvallisuutta ja Luotettavuutta kaikille

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä

Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Parhain terveisin, Sakari Arvela. Rikostekninen laboratorio. Forensic laboratory. Customer driven services. Asiakaskeskeistä palvelutuotantoa

Parhain terveisin, Sakari Arvela. Rikostekninen laboratorio. Forensic laboratory. Customer driven services. Asiakaskeskeistä palvelutuotantoa 1 Hei Ali, Kiitokset Erkki Sippolalle osoittamastasi viestistä. Erkki antoi minulle tehtäväksi vastata tähän, koska asia liittyy läheisemmin minun asiantuntemukseeni ja toimenkuvaani. Alla on kommenttini.

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Malleja verkostojen rakentamisesta

Malleja verkostojen rakentamisesta Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Malleja verkostojen rakentamisesta Antti Larsio, teknologiajohtaja Esityksen sisältö Pelikenttä Win-Win-Win Ansaintalogiikka Verkostot Pelikenttä YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA

KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu EUROBAROMETRI V.2008 / LUOTTAMUSINDIKAATTORI 100 90 PROSENTTIA 80 70 60 50 40 30 20 SUOMI EU-ka 10 0 Terveydenhuolto Sosiaaliturva Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot