Julkaisijana RATKES ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisijana RATKES ry. 22.2.1998"

Transkriptio

1 Julkaisijana RATKES ry RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI 1 RATKES 1/ 1998

2 RATKES 1/1998 RATKES -lehti N:o 1 / 98 ( ) Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys (ry.) Päätoimittaja Merja Iso-Aho Toimitusneuvosto Lauri Heikkilä Ben Furman Anneli Litovaara Toimituksen osoite: c/o Merja Iso-Aho Junttakuja HKI puh/fax: Taitto: Timo Rytkönen Ratkes-yhdistyksen jäsenasiat, lehdentilaus ja yhteydenotot: (yhteisöt ja yksityiset henkilöt voivat tilata lehteä liittymättä jäseneksi hintaan 100 mk/vuosikerta) Riitta Huurros/ RATKES pl HELSINKI puh/fax Tietoa Ratkesin toiminnasta Internetissä Ratkesin kotisivu: Ratkes-lehden artikkeleita saa vapaasti kopioida ilmestyy neljänä numerona v Seuraava numero,toukokuu SISÄLTÖ PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ 3 RATKES-PÄIVÄ 4 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA 5 PETER LANG, tarinoiden taituri ja muutoksen mestari Lauri Heikkilä 7 RATKAISUKESKEISYYTTÄ LASTEN KANSSA Nina Forrström 11 RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS Leena Maija Hurme 19 ELÄMÄN PIENIÄ NÄYTÖKSIÄ Allan Wade 25 RATKESIN 40 HALLITUS 41 ILMIANNA MEILLE! 42 KUULUMISIA TIEDOTTAA

3 PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ Ratkes-yhdistyksen piirissä on talven mittaan mietitty tulevaa toimintaa ja ajatus on keskittyä yhdistyksen toiminnassa yhä enemmän ratkaisukeskeisen työtavan esille tuomiseen lehden ja muun tiedottamisen kautta sekä jäsenten yhteistyön edistämiseen. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa koko ajan ja eri puolilta maata liittyy mukaan uusia jäseniä. Meitä on jo yli 500! Toimitusneuvosto on myös miettinyt tapoja monipuolistaa lehteä. Erityisesti toivoisimme, että joltinenkin helsinkikeskeisyys saataisiin purettua. Yhä edelleen etsimme nuuskijoita ja halukkaita alueyhdyshenkilöitä/ -toimittajia, jotka voisivat tiedottaa päätoimittajalle tai muille hallituksen jäsenille mielenkiintoisista ilmiöistä eri puolilla Suomea. Lisäksi olisi tarjolla mahdollisuus koota alueellisin voimin vaikkapa oma lehden numero. Toimitus toki auttaa lehden käytännön kokoamisessa. Haluan jälleen korostaa, että lehden linjana on pitää kynnystä matalalla ja erityisesti toivomme ruohonjuuritason juttuja, työpaikkojen kokemuksia ratkaisukeskeisestä työstä, pikku juttuja elämän sattumuksista ja arjen kohtaamisista. Lehti antaa myös mielihyvin tilaa jäsenten ilmoituksille ja mielipiteille. Olemme kiinnostuneita kuvista, joita voisi käyttää lehden elävöittämisessä. Mikäli harrastat valokuvausta, piirtämistä tai satut olemaan pöytälaatikkorunoilija, armoitettu kaskujen keksijä jne. ja olet halukas auttamaan, olisimme kiitollisia avusta. 3 Yhdistys on saanut omat internetsivut, joilla on nyt oma tekijä, Lasse Salmi Tampereelta. Päätoimittaja ja taittaja elävät toiveissa saada sähköpostin, mikä toisi nopeutta ja helpotusta tiedon kulkuun. Valitettavasti Ratkes-yhdistyksessä, niinkuin todennäköisesti monissa muissakin vapaaehtoistyöllä toimivissa yhdistyksissä on tiettyä pulmaa siitä, että tehtävien hoitajat vaihtuvat ja kestää aikansa muokata yhdistyksen asioiden hoito ja tiedottaminen todella toimivaksi ja välillä lienee jäsenten vaikea hahmottaa, kuka yhdistyksessä hoitaa mitäkin asiaa. Päätoimittajallekin tulee usein puheluita koskien yleisemmin yhdistyksen asioita. Valitettavasti en ole jatkossa oikein päivisin tavoitettavissa, koska aloitan työt terveyskeskuslääkärinä 1.3. ja vastaanottotyö on melko sitovaa. Tavoitat minut lehteen liittyvissä asioissa lähinnä iltaisin puh tai kotinumerosta, puh ja faxnumero on Jäsenasioissa käänny mieluiten rahastonhoitaja Riitta Huurroksen puoleen, Riitan yhteystiedot ovat kansilehdellä. Kiitos teille, jotka jo olette ilmoittaneet, että voitte kirjoittaa lehteen.tulen ottamaan yhteyttä kevään mittaan! Antoisaa vuoden jatkoa! Tapaamisiin kevään Ratkes-päivänä! Merja Iso-Aho RATKES 1/ 1998

4 RATKES-PÄIVÄ PERJANTAINA SISÄLTÄÄ : KOULUTUSTILAISUUDEN, VUOSIKOKOUKSEN, VUODEN 98 RATKES-PALKINNON JAON JUHLALUENTOINEEN JA ILLANISTUJAISET RATKESRIEMUKKAASSA SEURASSA PAIKKA: ANNANTALON TAIDEKESKUS Annankatu 30,Helsinki (lähellä Simonkenttää) PÄIVÄN OHJELMA: klo Klo ,15 Klo Klo "Viidenkympin villitys, Jo Ratkes!" YTM, keskustelutyön kehittäjä MIKKO MAKKONEN Kahvitauko Ratkes-yhdistyksen vuosikokous RATKES-palkinnon jako Tapani Aholalle ja Ben Furmanille Palkinnonsaajien juhlaluento: " MITEN TEHDÄÄN MAHDOTTOMASTA VAIKEAA: RATKAISUKESKEISYYDEN RANTAUTUMINEN SUOMEEN" Juhlat jatkuvat buffet-tarjoilun merkeissä ravintola " TALON TAPAAN" salongissa Osoite: Salomoninkatu 19. Aterian hinta 120 mk+ juomat RATKES 1/1998 TERVETULOA KAIKKI KIINNOSTUNEET JA INNOSTUNEET! 4

5 RATKESIN yhteyshenkilö: Teija Saine puh (k): (t) tai lastenpsykiatri Hilkka Keistinen puh: ja rehtori Tarja Vitikka, Iin kansalaisopisto puh ! Hilkka ja Tarja ovat järjestäneet alueella ratkaisukeskeistä koulutusta. Seuraava koulutus on Torniossa ja aiheena työyhteisöjen kehittäminen ja kouluttajana Tapani Ahola. Matti Alpola, os: Pihlajatie 25, Joensuu, puh työ ja koti Joensuussa on kokoontumassa ryhmä. Ota yhteys Mattiin! KOTKA Kotkan perheneuvola, Irene Pirinen, Jaana Vaittinen tai Lotte Soini puh Kotkassa ollaan virittelemässä ratkaisuhenkisen porukan koollekutsumista ja tapaamisia. TURKU Turun nuorten turvatalon työntekijöiden kautta. Osoite on Kärsämäentie 48, Turku. Puh , fax Huom! Ratkes kahvi-ilta klo SPR:n Varsinais-Suomen piiri-tstolla,yliopistokatu 24 A, 5 krs ALUEELLINEN TOIMINTA Etsiessäsi kontakteja alueesi muihin ratkaisukeskeisiä työtapoja käyttäviin ihmisiin, ota yhteyttä ja tule tilaisuuksiin: PORIN - RAUMAN SEUTU OULUN ALUE JOENSUU 5 JYVÄSKYLÄN-ÄÄNEKOSKEN SEUTU Erkki Tourunen, Härkäkorventie 184, Huutomäki p: Jyväskylän- Äänekosken seudulla kokoontuu aktiivinen työnohjausryhmä noin kerran kuussa. Mukana on ollut myös asiakkaita. TAMPEREEN ALUE Lasse Salmi puh tai Lisäksi sähköpostisoite: LASSE.SALMI@VIP.FI HELSINGIN ALUE Helsingissä ota yhteyttä RATKESin hallitusten jäseniin: pj Harri Helle p(työ): vpj. Ben Furman p(työ): Vera Vauramo p(työ): Riitta Huurros p(työ): Lauri Heikkilä p: Anneli Litovaara p: Liisa Tuovinen p: Auli Kiminki p: Merja Iso-Aho p: PORVOO Anita Björkestam puh Porvoossa on ollut tapaamisia suhteellisen säännöllisesti. Tapaamisissa on yleensä ollut alustaja ja keskustelua tietyn aihepiirin ympäriltä. Mukana on ratkaisukeskeistä työtapaa ja /tai NLP:tä käyttäviä. Ota yhteys Anitaan, mikäli olet kiinnostunut. Seuraava tapaaminen , kysy tarkemmin Anitalta! RATKES 1/ 1998

6 RATKES 1/1998 6

7 PETER LANG, tarinoiden taituri ja muutoksen mestari Lauri Heikkilä FK, NLP-Trainer Harvemmin kukaan kouluttaja on tehnyt minuun niin lujaa vaikutusta kuin Peter Lang Kensingtonin koulutuskeskuksesta. Haastattelin häntä, kun hän oli kouluttamassa Kymin A-klinikalla viime vuoden keväällä.langin ideat perustuvat postmilanolaiseen, ratkaisukeskeiseen ja narratiiviseen lähestymistapaan. Hän kouluttaa sekä terapiaettä yritysmaailmaa. Systeeminen ja konstruktiivinen ajattelu on hänen ohjenuoranaan. Tässä tiiivistelmä hänen ajatuksistaan. Meidän tapamme käyttää kieltä luo maailman. Käyttämämme kieli ei kuvaa maailmaa vaan se luo sitä! 7 Peter Lang tutkii erityisesti, kuinka käyttää kieltä, kuinka kommunikoida erityisesti vaikeissa tilanteissa ja miten saada organisaatiot toimimaan hyvin ja humaanisti. Taiteen käsitteet, filosofia, musiikki, kielikuvat ja tarinat ovat se, mihin uskon. Verkostot ovat tärkeitä ja Kensingtonilla on sisarkeskuksia esimerkiksi Kolumbiassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomeen he ovat verkottumassa A-klinikkasäätiön kautta Terapia Kensingtonin koulutuskeskus kouluttaa tietenkin terapeutteja. Peter Lang on yksi kouluttajista. Näin monipuolista ja taitavaa terapeuttia ja hänen tapaansa työskennellä ei tässä artikkelissa kaikissa ulottuvuuksissaan voi käsitellä, mutta esimerkkejä hänen ajatuksistaan ja työtavoistaan. Insestin uhrit eivät tarvitse mitään pidempää terapiaa, mutta äitejä tulee tukea. Myös insestin tekijöiden kanssa voi työskennellä ja he tarvitsevat uudenlaisen moraalisen näkemyksen. Lang kertoo että hän laittaa insesti-isät kertomaan tarinansa pikkutytön äänellä. Isä esimerkiksi kertoo, mitä hänen tyttärensä neuvoisi, jotta hän itse isänä olisikin ok. Näin lapsen näkökulmaa hyödyntäen, lapsen tarinan kautta, isä luo itselleen uuden identiteetin. Peter Lang kertoi myös seuraavan tapauskertomuksen: Asiakkaaksemme tuli 16-vuotias tyttö. Hän oli ajanut päänsä kaljuksi. Takaraivossa oli tatuointi. Erilaiset lävistykset, nenä-, huuli, ja korvarenkaat koristivat hänen kasvojaan. Hajusta päättelimme että hän ei ollut peseytynyt ja eikä vaihtanut vaatteitaan viik- RATKES 1/ 1998

8 RATKES 1/1998 koihin. Lapsena häntä oli käytetty seksuaalisesti hyväksi ja tyttökodissa, johon hänet oli sijoitettu, hän oli välittänyt tyttökodin muita tyttöjä maksusta miehille. Tulleessaan tapaamaan meitä hän ensimmmäiseksi ilmoitti inhoavansa terapeutteja, viranomaisia, kaikkea ulkopuolista puuttumista hänen asioihinsa. Joten pyysin lupaa kysyä vain yhtä kysymästä. Tyttö suostui. Kysyin: Mikä on sinun unelmasi? Tyttö vastasi: Olla prinsessa. Minkälainen prinsessa tarkalleen? Ei ainakaan sellainen kuin Diana, joka on kiinnostunut vain julkisuudesta. Haluaisin olla sellainen prinsessa, joka auttaa muita ihmisiä. Olen kokenut niin hirveitä asioita elämässsäni, että haluasin auttaa muita ihmisiä, ettei heidän tarvitsisi käydä läpi vastaavaa. Tyttö jatkoi. Okei. Nyt kun sinulla on unelma, joka muuttaa sinut prinsessaksi. Niin Mikä olisi seuraava aivan pieni konkreettinen askel, joka auttaisi sinua toteuttamaan tämän unelmasi? Tyttö epäröi hetken. Sitten hän sanoi; Voisin antaa hiukseni kasvaa : Sovimme uuden tapaamisen kuukauden päästä, koska halusimme nähdä hänen hiuksensa. Ennenkuin tyttö poistui, kysyin: Olisiko mitään vielä konkreettisempaa ja pienempää askelta tässsä unelmassa? Ja hän vastasi: Voin käydä illalla suihkussa ja vaihtaa vaatteeni. Tyttö tuli kuukauden päästä, hiukset 8 olivat kasvaneet, hän oli puhdas ja pukeutunut siististi. Keskustelimme vähän aikaa tapahtuneista muutoksista ja sitten tyttö ilmoitti edeellenkin vihaavansa terapiaa ja toimistoja, joten hän ehdotti, että jompikumpi meistä tapaisi hänet kuukauden päästä vaatekaupassa ja auttasi häntä valitsemaan itselleen prinsessalle sopivia vaatteita.naiskollegani suostui ja näin päätimme tämän hoitojakson. Organisaatioiden muuttaminen: Eettinen ja arvostava tutkimustapa. Oleellista organisaatioden muuttamisessa on tutkia, mikä siellä jo toimii, saada se, mikä ihmisissä on parasta, tietoiselle tasolle. Sen sijaan että aina etsisimme vikoja, syitä ja syyllisiä, kartoitamme ihmisten voimavarat ja osaamisen. Tämä eettinen ja ihmisiä arvosta tutkimustapa jo itsessään toimii muutosagenttina. Se opettaa ihmisiä tuntemaan paremmin toisiaan ja lisää keskinäistä arvostusta. Alla muutama esimerkki, mitä Peter Lang kysyy tutkiessaan organisaatioita. Mistä olette ylpeitä? Mitä kaikkea on tarvittu, jotta olette päässeet tähän? Miten te olette saavuttaneet nämä asiat? Mitkä ovat parhaat kokemuksesi tässä toimistossa? Olen huomannut mallittaessani taiteilijoita, että ihmiset puhuvat todella mielellään, siitä, mitä he tekevät hyvin. Identiteetin rakentaminen Identiteetti ei ole mikään liikkumaton

9 olio, vaan kertomus. Siksi voidaan esimerkiksi kysyä alkoholistilta, miten hän on rakentanut käyttäytymisensä. Tästä taas voidaan rakentaa tarinoita, joissa huomioidaan kulttuurin, suvun, yhteisön, vanhempien ja asiakkaan omat tarinat. Elätkö sitä tarinaa, mitä haluaisit muiden kertovan itsestäsi. Narratiivinen näkökulma on Langilla hyvin vahva, ja erityisen paljon häneen on vaikuttanut kirjallisuustieteilijä Mihail Bahtin ( suomeksi Bahtinilta julkaistu mm "Kirjallisuuden ja estetiikan ongelmia", Progress 1979). Bahtinin mukaan jokainen tarina sisältää useita alatarinoita, joita ei koskaan selväsanaisesti kerrota, mutta ne ovat siellä. Tutkimalla näitä alatarinoita voimme muuttaa päätarinan teeman. Esimerksi, jos asiakkaan tarinan teemana on syyllisyydentunne, voimme ottaa jonkin hetken hänen elämästään ja haastatella niitä motiiveja, mitkä saivat hänet tekemään valintansa. Peter Lang kertoi afrikkalaisesta naisesta, jonka mies oli tapettu hänen silmiensä edessä ja nainen ei ollut mennyt auttamaan. Tätä taakkaa hän kantoi edelleenkin mukanaan. Lang kysyi, oliko joku yrittänyt auttaa ja miten hänelle oli käynyt. Nainen kertoi, että kaikki auttajat oli myös tapettu. Naisen alatarinaksi haastattelussa paljastui halu suojella ja huolehtia lapsista ja tätä kautta hänelle rakennettiiin uusi teema, jonka tulevaisuuden äänenä toimi hänen kuollut miehensä. 9 Alatarinat eivät välttämättä ole myönteisiä omassa aikakontekstissaan, mutta siirrettynä tulevaisuuteen, ne toimivat voimavaroina. Emme koskaan voi ennustaa tulevaisuuden menneisyyttä. Identiteettimme on vuorovaikutusta. Määritämme itsemme muilta saamamme palautteen kautta. Se ei ole mikään muuttumaton käsite, olio, vaan jatkuvasti muuttuva ja loputamasti rönsyilevä tarina, jota toivottavasti voimme, saamme ja kykenemme itse kirjoittamaan. Tässä vaatimattomassa artikkelissa olen pyrkinyt hahmottamaan muutamalla piirrolla tarinaa nimeltä Peter Lang, Tapio Malinen on luvannut jatkaa tätä kertomusta ja lupaan että Lang tulee kummittelemaan vielä useasti lehtemme sivuilla. Tuomas Vuorinen lupasi kirjoittaa Utopia ja Realiteetti -periaatteesta, mikä mielestäni erinomaisesti syventää artikkelissa esitettyjä ajatuksia. Näin Peter Langin kunniaksi ja hänen innoituksestaan alamme myös kartoittaa lähestymistapojemme filosofisia juuria. Ehkä, vasta ymmmärtäessämme oman ajattelumme perusrakenteet olemme vapaat sisäisistä auktoriteeteistämme. Eläköön filosofia! (ja sitäkin kiehtovammat tarinat) RATKES 1/ 1998

10 RATKES 1/

11 RATKAISUKESKEISYYTTÄ LASTEN KANSSA Nina Forrström Diakoniatyöntekijä Olen nuori diakoniatyöntekijä Espoonlahden seurakunnasta.seurakuntatyötä olen tehnyt vajaat kaksi vuotta, mutta sitä ennen olen työskennellyt useampaan otteeseen päivähoidon puolella Helsingissä. Ratkaisukeskeiseen työtapaan olen ensimmäisen kerran tutustunut opiskeluaikana ja siinä vaiheessa tehnyt sen puitteissa oivalluksia, jotka saivat minut kiinnostumaan työtavasta niin, että olen jatkuvasti pyrkinyt kehittäämään taitojani tällä saralla. Kaksi vuotta sitten työskentelin lyhyen aikaa leikkipuistossa, jolloin sain ensi kertaa oivalluksen ratkaisukeskeisen mahdollisuuksista myös lasten kanssa. TUOMAS JA MATIKANLÄKSYT Ensimmäinen esimerkkini kertoo Tuomaksesta, johon tutustuin leikkipuistossa työskennellessäni. Tuomaksen opettaja kertoi meille hänen olevan hankala, aggressiivinen ja viime kevääseen verrattuna nykyään myös huonosti koulussa menestyvä oppilas. Hän ei tule enää toimeen kenenkään kanssa. Kavereiden kanssa on vaikeaa. Opettaja kertoi myös, että yleisin tapa, jolla hän Tuomasta puhutteli oli huutaminen.ja siltä todella näytti. 11 Tuomas oli jatkuvasti jonkun kaverin kanssa kahnauksissa, eikä koulutehtäviin keskittymisestä näyttänyt tulevan mitään. Huomasin myös, että meidän yleisin tapamme ottaa Tuomakseen kontaktia oli se, että kielsimme häntä jostakin. Eräänä elokuun iltapäivänä Tuomaksen pitkästä aikaa istuessa paikoillaan, istahdin hänen viereensä. Juttelimme niitä näitä, ja jossain vaiheessa puhuessamme sitten kysyin: Muistatko Tuomas sellaista tilannetta, jolloin sinä pystyit keskittymään hyvin matikanläksyihisi? Tuomas oli kysymyksestä ensin vähän ihmeissään, mutta vastasi pian silmät kirkastuen: Joo. Koska se tapahtui? Tuomas mietti hetken ja sanoi sitten: Viime viikolla? Missä sinä Tuomas silloin olit? Kotona. Keitä muita siellä oli? Ei ketään, minä olin ihan yksin. Tässä vaiheessa minun mielenkiintoni heräsi useammastakin syystä. En ollut aikaisemmin hoksannut mahdollisuutta käyttää ratkaisukeskeisiä kysymyksiä lasten kanssa vastaavissa tilanteissa. Havahduin kysymyksiä tehdessäni myös siihen, että Tuomas oli erittäin rauhallinen, katsoi suoraan silmiin ja näytti halukkaalta jatkamaan. RATKES 1/ 1998

12 RATKES 1/1998 Samalla minulla oli tunne siitä, että edellä käytyyn keskusteluun liittyy jotakin ratkaisevan tärkeää. Sillä kertaa meillä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta jatkaa pidemälle, sillä kaverit kutsuivat ja Tuomas lähti leikkimään. Sain muutaman päivän päästä mahdollisuuden jatkaa ja pyysin Tuomasta kuvailemaan tarkemmin sitä paikkaa kotona, jossa hän oli silloin kun pystyi keksittymään läksyihinsä. Mitä hän teki, näki, kuuli, tunsi, jne. (Edellisestä tilanteesta viisastuneena olin varannut tulevia hetkiä varten kynää ja paperia lähelle muistiinpanoja varten. Tästä johtuu seuraava tarkka keskustelumme.) Tuomas kertoi istuneensa tuolloin oman koulupöytänsä ääressä. Hän kuunteli lempimusiikkiaan, söi voileipää, joi mehua ja joka paikassa oli ihan rauhallista. Sitten kysyin Tuomakselta: Tuomas, mikä siinä tilanteessa oli erilaista kuin muulloin? Äiti ei ollut kotona? Mikä muu oli toisin? Mä tiesin, että saisin läksyt tehtyä. Mistä sinä sen tiesit? Koska äiti ei ollut kotona? Onko aina niin, että saat läksyt tehtyä kun äiti ei ole kotona? Yleensä. Tuomas, onko äiti ollut viime aikoina tavallista enemmän kotona? Tuomas katsoo minua pitkään ja vastaa vähän närkästyneenä: No on tietenkin, kun ei sillä ole enää töitä ja se vaan makaa ja mun täytyy hoitaa sen asioita ja sitten se aina välillä juo ja mun pitää hakea pikkuveli. Se on aina niin huonolla tuulella ja sitten se 12 aina huutaa, niinkuin kaikki muutkin huutaa. Salaisuus alkoi vähitellen valjeta. Tuomaksen kotitilannne oli siis mitä ilmeisimmin oleellisesti muuttunut kuluneen kesän aikana, eikä kukaan ollut siitä tietoinen. Me kaikki aikuiset vain moitimme häntä muuttuneesta käytöksestä ja numeroiden tippumisesta. Päätin tahollani ottaa selvää tilanteesta ja saattaa muutkin ajantasalle, mutta sillä hetkellä oli tärkeintä jatkaa Tuomaksen kanssa. Tuomas, muistatko sellaista tilannetta, jolloin äiti on ollut kotona ja sinä olet saanut läksyt tehtyä? Muistan. Milloin se oli? Ei siitä kauaa ole? Mitä sinä silloin teit? Laitoin pumpulia korviin niinkuin aina silloinkin kun mennään uimaan? Laitoit pumpulia korviin, mitä muuta sinä teit? Vedin oven kiinni. Laitoit pumpulia korviin, vedit oven kiinni.mitä muuta? Ajattelin, että äiti saa itse hoitaa asiansa. Tässä kohtaa tilanne Tuomaksen kanssa taas katkesi, niinkuin on tyypillistä paikassa, jossa koko ajan on monia virikkeitä ja kavereita. Muutamia päiviä kului. Tuomaksen käyttäytymisessä alkoi olla uusia piirteitä. Havahduin jossakin vaiheessa siihen, ettei Tuomakselle huudettu enää niin paljon. Hän itse vaikutti jotenkin levollisemmalta, eikä hakeutunut riitatilanteisiin enää niin hanakasti. Mielenkiintoni heräsi entisestään. Mitä oli tapahtunut?

13 Seuraavan kerran Tuomaksen kanssa puhuessani kysyin häneltä: Mitä matikanläksyille kuuluu? Tuomas katsoi minua ilahtuneena ja sanoi: Tosi hyvää! Ryhdyimme keskustelemaan siitä mitä oli tapahtunut. Vaikutat tosi iloiselta nyt ja olen Tuomas huomannut, että viimeaikoina on jotakin hyvää tapahtunut. Mitä se on? Mä oon tehnyt läksyt melkein joka päivä kotona? Hienoa, miten se on onnistunut? Mä oon sanonu kaikille, että mua ei saa häiritä. Keitä ne muut ovat ja miten he ovat siihen suhtautuneet? Äiti ja pikkuveli, ne ei oo häirinny mua. Mitä äiti sanoi tai teki kun sanoit hänelle ettei sinua saa häiritä? Äiti kysyi minulta, että mikä muka on niin tärkeää ettei saa häiritä. Sanoin vaan, että mulla on omia juttuja ja vedin oven kiinni. Tuomas, mikä kaikki on toisin silloin kun olet saanut kaikki läksysi tehtyä? Aikuiset ei huuda mulle ja koulussa on kavereiden kanssa kivempaa. Onko muuta? Tuomas mietti pitkän aikaa ja ajattelin jo päästää hänet leikkimään, kunnes hän aivan yllättäen tokaisi puoliksi jo lähtemäisillään: Kotona on kivempi olla! Tämän keskustelun jälkeen alkoivat muutkin havahtua siihen, että jokin ratkaiseva muutos Tuomaksessa oli tapahtunut. Opettajalta tuli palautetta, että muutkin kuin matikan numerot olivat nousseet kohisten eikä Tuomas enää ollut niin levoton kuin ennen. 13 Tämän saman asian olimme myös me laittaneet merkille. Informoin opettajaa ja työtovereitani siitä, että ilmeisesti kotona on tapahtunut jotakin suurempaa loman aikana, josta varmaan olisi syytä yrittää ottaa selvää. Itselläni ei ollut siihen mahdollisuutta, sillä muutama päivä Tuomaksen kanssa käymäni lyhyen keskustelun jälkeen työsuhteeni päättyi ja siirryin toisiin tehtäviin. Ehdin kuitenkin huomata sen miten suuri merkitys ihmiselle, mutta tässä tapauksessa erityisesti lapselle, oli saada vahvistavaa palautetta. Miten mahtava voima on sillä, että myönteisiin, olemassaoleviin asioihin kiinnitetään huomiota eikä aina nalkuteta vain niistä asioista, jotka menevät jollakin tavoin hullusti. Minulla ei siis ole tietoa tilanteen kehityksestä ja tästä hetkestä. Huomaan sitä kyllä usein miettiväni, sillä nämä tapahtumat Tuomaksen kanssa ovat olleet itselleni voimallinen esimerkki siitä, miten pienillä hetkillä on suuri merkitys. Tämä edellä kuvaamani esimerkki on rohkaissut jälkeen päin käyttämään ratkaisukeskeisyyttä pieninä yksittäisinä paloina erilaisissa kohdalle tulevissa, nopeissakin kohtaamisissa. Minulla on myös kokemus siitä, että erityisesti lapsille tämä työtapa on tarpeeksi yksinkertainen ja se tukee lapsen konkreettista maailmaa. AIKUISTEN KUULTAVA LAPSIA JA OSATTAVA REAGOIDA Toinen esimerkkini on perheleiriltä, jota olin viime kesänä vetämässä kahden muun työtoverini kanssa. Meillä oli RATKES 1/ 1998

14 SOKRAATTINEN DIALOGI Keskustelun aihe: Millainen on hyvä asiakassuhde? Maanantai klo 9-16 Paikka: Osuuskunta Toivo, Malminkatu 24 C 33 Vetäjä: LL Antti Mattila Mikä? Se on Hollannissa ja saksassa ja luvuilla kehitetty, pienessä 8-10 hengen ryhmässä tapahtuva filosofisen keskustelun muoto Sokraattista dialogia käytetään yrityskonsultaatiossa, koulutuksessa ja yksittäisten ihmisten kanssa Miten? Jotakin yleistä filosofista ongelmaa (esim. Mitä on vapaus tai mitä on ystävyys? tai: Millainen on hyvä asiakassuhde?) ja sen taustaoletuksia tarkastellaan esimerkkien valossa Tavoitteet? Huomata, että on mahdollista ajatella yhdessä, löytää yhteisiä taustaoletuksia ja nostaa niitä esiin, kyseenalaistaa omia ennakkokäsityksiä dialogissa toisten kanssa. Osallistuja? Asiakastyötä tekevät ja sitä miettivät ammattihenkilöt. Osallistumismaksu: 600 mk Ilmoittautuminen viimeistään Koska päivä rakentuu dialogeihin, mukaan otetaan korkeintaan 10 osallistujaa Osuuskunta Toivo/ Malminkatu 24 C Helsinki/ puh /fax mikko.makkonen@coophope.fi KEVÄÄN 1998 RETEAMING-VALMENTAJAKURSSI Yhteisöllinen yksiköiden ja tiimien kehittäminen HELSINGISSÄ Lyhytterapia-instituutti Oy järjestää Helsingissä seminaarin, jossa osallistuja perehtyvät sekä luentojen että käytännön harjoitusten avulla VK Tapani Aholan ja psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin (toimivat myös kouluttajina) kehittämään ratkaisukeskeiseen valmennusmenetelmään ja sen sovelluksiin. Seminaari soveltuu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ratkaisukeskeisen ajattelun soveltamisesta ongelmanratkontaan, auttamiseen, valmentamiseen, työyhteisöjen kehittämiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. RATKES 1/1998 Seminaarin hinta on 2250 mk (sis. kurssimateriaalin sekä iltapäiväkahvit). Seminaariin osallistuneet voidaan hyväksyä kansainvälisen ReTeaming valmentajien verkoston jäseneksi. Lisätietoja internetin sivulta Ilmoittautuminen Lyhytterapia-instituutin fax-numeroon: I PÄIVÄ: PSYKOAEROBIC -YHTEISÖLLINEN ITSENSÄ KEHITTÄMINEN klo 9-16 II PÄIVÄ: RETEAMING-MENESTYS ON JOUKKELAJI (työyhteis. kehittäminen) klo 9-16 Aikaisempiin ReTeaming -koulutuksiin osallistuneet voivat osallistua erikoishintaan vain ensimmäisen päivän osuuteen. 14

15 mukana kymmenen aikuista ja kahdeksan lasta. Eräässä ruokailutilanteessa eräs aikuisista leiriläisistämme, Tarja, kimmastui minulle tavasta jolla katsoin häntä. Hän hermostui asiasta niin, että heitti minua maitolasilla, joka hänellä sattui sillä hetkellä olemaan kädessään. Lasin heitettyään hän poistui kiroillen paikalta. Ruokailuhuonessa vallitsi täysi hiljaisuus ja kaikki lapset näyttivät siltä, kuin imupaperi olisi vetänyt heidät kiinni seinään. Itsekin tilanteesta hämmentyneenä kykenin siinä hetkessä reagoimaan ainoastaan sanomalla: Jatketaan ruokailua ja katsotaan sitten mitä voidaan tehdä. Voitte olla rauhassa, kukaan teistä ei ole tehnyt mitään väärää. Muistan kuinka tyhmiltä nuo sanat kuulostivat, siinä tilanteessa vain tuntui, että jotenkin pitää tilanne rauhoittaa. Ruokailun jälkeen etsin Tarjan ja selvitin asian hänen kanssaan. Minulla oli kuitenkin tunne siitä, että jotain enemmän pitäisi tehdä, olihan kyse tilanteesta, jossa kaikki olivat läsnä. Yhteinen kokous koko leirin kanssa ei kuitenkaan tuntunut riittävältä. Päädyin seuraavanlaiseen ratkaisuun: Lähdin järjestelmällisesti tapaamaan jokaista leiriläistä, niin aikuisia kuin lapsiakin, ja kysyin jokaiselta mitä he näkivät, kokivat ja tunsivat. Kysyin myös, mikä oli heidän käsityksensä siitä, miksi Tarja suuttui. Nämä kysymykset osoittautuivat erityisesti lasten kanssa hyödyllisiksi, kun yhtäkkiä ymmärsin heidän puhuvan 15 enemmänkin omista vanhemmistaan vastaavissa tilanteissa, kuin Tarjan reaktiosta. Olin iloinen siitä, että ymmärsin puhua jokaisen leiriläisen kanssa kahden kesken. Lasten tavasta suhtautua asiaan löytyi paljon turhaa syyllisyyttä koskien perhetilanteita, joihin heillä ei ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Samalla tavoin monet heistä olivat kokeneet tämänkin välikohtauksen. Oli heidän syynsä, että näin kävi. Näytti myös entistä enemmän siltä, että vastaavanlaiset tilanteet olivat monessa perheessä arkipäivää. Kahden sisaruksen kanssa tuntui tärkeältä paneutua asiaan tarkemmin. Heidän näkemyksensä Tarjan toiminnasta oli se, että välikohtaus olisi voitu välttää, jos he eivät olisi keskenään keskustelleet ruokapöydässä. Millä tavoin tilanne olisi ollut toisin? Tarjan ei olisi tarvinnut heittää maitolasia, jos me emme olisi puhuneet. Mitä hän olisi tehnyt sen sijaan? Se olisi vaan huutanut. Millä tavalla tilanne olisi helpompi, jos hän olisi vain huutanut? Ei tulisi niin paljon vahinkoa? Mitä tarkoitat? Ei tarttis pelätä, että joku tulee ja käy kiinni. Kuka on se joku? Isä. Tämän jälkeen puhuimme tilanteista joita heillä oli yleensä kotona. Mietimme kuinka niistä voisi selvitä ilman, että tarvitsisi kantaa turhaa syyllisyyttä. Hain heidän kanssaan poikkeuksia niistä tilanteista, jolloin heillä oli ollut RATKES 1/ 1998

16 RATKES 1/1998 vähän helpompaa. Niitä löytyi joitakin. Kaikki poikkeukset koskivat tilanteita, joissa oli ollut läsnä joku perheen ulkopuolinen ihminen. Silloin heidän oli helpompi päästä syyllisyydestä kauemmas. Kysyin heiltä, että onko tässä tilanteessa jotakin erilaista kuin yleensä. Toinen heistä mietti hetken ja vastasi, että on, sä et huuda, eikä sua tartte pelätä. Me vaan jutellaan. Miltä teistä tuntuu se, että jutellaan eikä huudeta? Niinkuin sä et olis yhtään vihainen. Eihän minulla ole mitään syytä olla teille vihainen. Molemmat katsovat minua hämmästynein silmin kuin kysyen: Eikö? Toinen sisaruksista sanoi hetken päästä, että hänellä on kotona koko ajan sellainen olo, että hänelle ollaan vihaisia. Mieleeni tuli yhtäkkiä kysyä: Tytöt, jos ajatellaan, että yön aikana tapahtuu sellainen ihme, että kaikki paha olo ja pelko on kadonnut, niin mistä aamulla ensimmäiseksi huomaatte, ettei enää tarvitse pelätä? Tämä tuntui olevan hieman vaikea kysymys. Molemmat maistelivat ja toistivat sitä moneen kertaan ennen kuin vanhempi rohkeni vastaamaan: Mahaan ei koske, eikä lakanat ole märkänä ja kouluun on kiva mennä. Toinen vastasi heti perään rohkaistuneena: Niin ja isä ei oo kännissä ja se sanoo huomenta ja sitten uskaltaa taas nauraa. Isoja asioita lapselle. Minulla ei ollut mahdollisuutta jatkaa asiasta johdonmukaisesti enempää. Annoin heille kuitenkin palautetta siitä, että he olivat 16 uskaltaneet puhua tilanteestaan minulle. (Seuraavan syksyn aikana työskentelin juuri tämän perheen kanssa säännöllisesti, ja silloin tapasin koko perhettä yhdessä sekä lapsia ja aikuisia erikseen. Saatoimme jatkaa edellisestä ja ilokseni perheessä tapahtui monia muutoksia parempaan, hitaasti mutta varmasti. Avain oli halu yrittää.) Olin kuitenkin siinä onnellisessa asemassa, että minun vastuullani oli aikuisille tarkoitettu ohjelmaosuus tuolla leirillä. Tämän keskustelun jälkeen kävin vielä yhdessä kaikkien aikuisten kanssa läpi samoja kysymyksiä. Oli loppupalautteen aika. Kysyin, että mitä päällimmäisenä mielessä tältä leiriltä. Eräs isä avasi keskustelun ja sanoi: Yhden ainoan asian täältä muistan ja se on pitkästä aikaa kokemus siitä, että asioita voidaan selvittää myös puhumalla, eikä niin että huudetaan tai nyrkit puhuvat tai sitten ei puhuta ollenkaan. Kerroin heille yleisluontoisesti lasten kanssa käymästäni keskustelusta ja sanoin, että lapsilla oli samoja kokemuksia. Ehdimme pitää aikuisten kanssa vielä lyhyen aivoriihen, jossa mietimme niitä auttavia tekijöitä, joita itsekullakin on ollut silloin, kun he olivat selvittäneet jonkin asian puhumalla. Samoin etsimme ilmaisimia, jotka kertovat heille siitä, että asia on pystytty ratkaisemaan puhumalla. Näiden pohdintojen jälkeen oli aika koota tavarat ja purkaa leiri. Kaikkineen niiden kokemusten myötä, joita minulle on ratkaisukeskeisestä työtavasta kertynyt, olen sitä mieltä, että työtavasta on paljon hyötyä monelle

17 ammattiryhmälle. Siinä on paljon sellaista, jota voi soveltuvin osin käyttää eri tilanteissa, vaikka kyseessä ei olisi mikään hoitosuhde. Moneen arkipäivän asiaan saa lisävaloa etsimällä poikkeuksia, ilmaisimia ja kysymällä tavoitetta. Nämä kokemukset ovat saaneet aikaan myös sen, että mieleni halajaa jälleen lapsityöhön tavalla tai toisella. Arkipäivässä lasten kanssa on monenmonituista tilannetta, jossa voisimme olla auttamassa lapsia löytämään niitä selviytymiskeinoja joita heillä jo on sekä elämänhalua ja -tarkoitusta niissä vaikeissa olosuhteissa, joissa niin monet heistä nytkin elävät. Se vaatii meiltä aikuisilta näkemistä, kuulemista ja reagoimista, mutta kokemuksestani huomaan ja tiedän, että jokainen pieni pisara, joka auttaa löytämään uuden uoman on sen arvoinen. Ihme voi alkaa siitä kun kysymme: Mitä tahdot, että sinulle tapahtuu? RATKAISUKESKEISTÄ TYÖNOHJAAJAKOULUTUSTA! on suunnitteilla Helsingin ja Turun kesäyliopistojen kanssa. Tämä koulutus on tarkoitettu palvelualoilla toimiville ja se alkaa syksyllä Koulutus kestää 2,5 vuotta. Lisätietoja antavat: Helsingin kesäyliopistossa Eva Martinsen puh Turun kesäyliopistossa Riitta Hyvärinen puh Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen täydennyskoulutus työnohjaajille. Kesto: 1 vuosi. Lisätietoja antaa: Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus Pirjo Launiainen p: Opiskelijoiden valinta tapahtuu keväällä RATKES 1/ 1998

18 RATKES 1/

19 RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS Leena Maija Hurme vuorovaikutustaitojen konsultti,kouluttaja ja terapeutti Artikkelin kirjoittaja Leena Maija Hurme on vuorovaikutustaitojen (NLP ja NVC) kouluttaja, konsultti ja terapeutti ja maailmanlaajuisen CNVC (Center for Nonviolent Communication) -yhteistyöverkoston Suomen koordinaattori. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta Rakentavasta vuorovaikutuksesta (Nonviolent Communication) on julkaistu aikaisemmin Jussi Vapaasalon artikkeli Kirahvikielellä rakentavaan vuorovaikutukseen (Ratkes 4/96). Jos sinulla ei ole ko lehteä, voit tutustua siihen internetin välityksellä, Ratkes -yhdistyksen kotisivulla: Huomioi myös tämän jutun lopussa oleva koulutusilmoitus: kirahvikielen kehittäjä Marshall B Rosenberg tulee tänä keväänä Suomeen!!! AUTTAA VAPAUTTAMAAN ENERGIAMME RAKENTAVAAN VUOROVAIKUTUKSEEN Kulttuurimme ja kasvatuksemme ovat opettaneet meitä tulkitsemaan ja arvostelemaan omaa ja muiden käyttäytymistä oman viitekehyksemme mukaisesti. Käytämme kieltä, jolla luokittelemme ja arvotamme. Olemme tottuneet ajattelemaan mikä on oikein 19 ja mikä väärin, mikä hyvää ja mikä huonoa. Niinpä joudumme usein tilanteisiin, joissa mietimme mikä toisessa ihmisessä tai meissä itsessämme on vikana tai joissa yritämme selitellä ja puolustautua, ja silloin yhteys toiseen osapuoleen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tai omassa sisäisessä puheessamme jää syntymättä Amerikkalainen psykologian tohtori Marshall B Rosenberg on lähes 30 vuoden aikana kehittänyt mallin, josta hän itse käyttää nimiä Nonviolent Communication tai Compassionate Communication. Kysymyksessä on kielimalli - kirahvikieli - jota käyttäessämme ymmärrämme paremmin muita ihmisiä ja myös itseämme. Opimme havannoimaan ympäristöämme objektiivisesti ja ilmaisemaan arvojamme ja tarpeitamme ja pääsemään kutakin osapuolta tyydyttävään ratkaisuun. Malli auttaa meitä vapauttamaan energiamme rakentavaan vuorovaikutukseen ja tuomaan siihen iloa ja menestystä. Voimme vapaasti pysyä erilaisina ja toteuttaa yhteisiä ja yksilöllisiä päämääriämme. Rakentavassa vuorovaikutuksessa eli kirahvikielessä on kyse kahdesta taidosta: a) ilmaisemme itseämme selkeästi syyttämättä tai arvostelemat- RATKES 1/ 1998

20 RATKES 1/1998 ta ja b) vastaanotamme empaattisesti suodattaen arvostelun. Kumpikin taito muodostuu neljästä askeleesta: 1) havainto (tosiasiat, 2) tunne eli emootio, 3) tarve ja 4) pyyntö eli tarpeen tyydyttäminen. Jokin havainto laukaisee meissä tunnereaktion, jonka laatu riippuu siitä, onko tarpeemme sillä hetkellä tyydytetty vai ei. Tässä mallissa emootioita ei arvoteta, emme puhu negatiivisista tai positiivisista tunteista, vaan ainoastaan tunteista. 1. HAVAINTO (TOSIASIAT) Havainto on jotain, minkä näemme tai kuulemme tai se mitä ajattelemme tai kuvittelemme. Se on aina tosiasia, eikä sisällä arvottamista tai tulkintaa. Olemme niin tottuneita tulkitsemaan ja yleistämään, että selkeiden havaintojen tekeminen saattaa aluksi vaikuttaa jopa vaikealta. Ajattelemme helposti, että toinen ihminen torjuu, ei arvosta, kiusaa (tahallaan), välttelee, ei välitä, tai että hänellä on itsetunto-, ihmissuhde-, alkoholi-, riippuvuus-, tai jokin muu ongelma. Selkeä havainto on se, mitä sanoja toinen tarkkaan ottaen käyttää tai mitä hän tarkkaan ottaen tekee. Kun esimerkiksi esimieheni työpäivän aikana kulkee ohitseni katsomatta minua ja sanomatta sanaakaan (=havainto), voin helposti tulkita hänen käyttäytymisensä arvostuksen puutteeksi tai välttelyksi. Voin myös kuvitella, että hän on ajatuksiinsa uppoutunut, tai että hän on jättänyt silmälasinsa kotiin. Jos päädymme ensimmäiseen tulkintaan, voimme takuulla huonosti. Me itse valitsemme ajatuksemme. 20 Marshall Rosenberg kutsuu tulkitsevaa ja arvottavaa kielenkäyttöä sakaalikieleksi. Sakaali kokee vastuksen vaarana itselleen ja suojaa omaa haavoittuvuuttaan hyökkäämällä ja tuomitsemalla. Sakaalikielen sanoja ovat: minun täytyy, on pakko, aina, ei koskaan, ei muita vaihtoehtoja. 2.TUNNE (EMOOTIO) Tunne eli emootio syntyy havainnon pohjalta ja sen laatu riippuu siitä, onko havaintoomme liittyvä tarpeemme tyydytetty vai ei. Tunne ei ole ajatus. Minusta tuntuu siltä, ettei minua arvosteta on ajatus, johon sisältyy tulkinta. Saman lauseen voisi yhtä hyvin ilmaista: Minusta näyttää/ kuulostaa/vaikuttaa siltä, ettei minua arvosteta. Tunteella tarkoitetaan tässä elämyksellistä kokemista. Se on jotain, joka on sisällämme, kuten: epätoivoinen, yksinäinen, surullinen, vihainen, iloinen, onnellinen, ärsyyntynyt, harmistunut, tyytyväinen jne. On tärkeää yhdistää tunteemme tarpeisiimme, ettemme anna käsitystä siitä, että joku muu on vastuussa meidän omista tunteistamme. 3. TARVE Tarve on myös aina henkilökohtainen. Tarpeen ilmaiseminen ei ole samaa kuin pyytäminen tai toiminta. Koska tarpeemme perustuvat henkilökohtaisiin arvoihimme, niin ainoastaan minä itse voin tietää, mikä tarpeeni tyydyttää. Se tarkoittaa myös sitä, että vastuu on kokonaan minun. Parisuhteessa nainen saattaa sanoa miehelle, että tämän pitäisi jo näin monen vuoden jälkeen tietää mitä vaimo tarvitsee, vaikkei

21 tämä itse siitä olekaan selvillä. Nainen kyllä usein tietää mitä mies tarvitsee... Tarve on jotain,mitä haluamme tai haluaisimme juuri tällä hetkellä. 4. PYYNTÖ Pyyntö eli tarpeen tyydyttäminen tarkoittaa sitä, että toimimme itse oman olomme kohentamiseksi. Koska emme ole riippuvaisia jostakusta tietystä ihmisestä, pyydämme joltakulta muulta tai vielä seuraavalta niin kauan, että tarpeemme lopulta tulee tyydytetyksi. Tärkeätä on se, miten pyydämme tarpeellemme tyydytystä. Kielenkäyttömme on usein epämääräistä. Oletamme toisen ymmärtävän asiat samalla tavalla kuin me itse ymmärrämme. Alainen saattaa sanoa esimiehelleen: Haluaisin, että arvostaisit minua. Alaisen tarve on siis arvostus. Tarve ei kuitenkaan ole sama kuin pyyntö. Vaikka esimies kuinka sanoisi arvostavansa alaistaan, tämä ei vakuutu. Me olemme etääntyneet hyvin kauas itsemme ja omien tarpeidemme kunnioittamisesta. Jos alainen sanoisi esimiehelleen: Haluaisin sinun sanovan tosi hieno juttu aina silloin, kun olet sitä mieltä yöstäni, hän olisi pyytänyt tyydytystä arvostuksen tarpeelleen. Tietysti, jos esimies sanoo, ettei koskaan voi sanoa niin, koska ei ole sitä mieltä, kannattaa alaisen hakea arvostusta muualta tai jopa ehkä harkita työpaikan vaihtoa. REHELLISYYS JA SELKEYS RAKENTAVAN VUOROVAIKUTUK- SEN KULMAKIVET Voimme paremmin, kun teemme sitä 21 mitä todella haluamme tehdä ilman velvollisuuden tai syyllisyyden ajatuksia. Teemme koko ajan valintoja. Silloinkin kun kuvittelemme, että meidän on pakko tehdä jokin tietty asia, me itse olemme vastuussa tekomme vaikuttimista. Saattaa kuulostaa epäitsekkäältä uhrautua toisten puolesta, vaikka itse asiassa ajattelemme siinäkin tilanteessa itseämme. Ajattelemme toisen ihmisen pahastuvan, ellemme tee niinkuin tämä haluaa - tai kuvittelemme toisen ihmisen haluavan - jättäen omat tarpeemme huomiotta. Kun ajattelemme asiaa kirahvinäkökulmasta, voimme ajatella: Lähden ystäväni kanssa elokuviin, vaikka mielummin olisin kotona, koska tarvitsen lepoa. Kuitenkin lähtemällä elokuviin saan myös tarvitsemaani hyväksymistä. Minä itse valitsen kumpi tarve - hyväksytyksi tuleminen vai lepo - on tällä hetkellä voimakkaampi. Rehellisyys ja selkeys ovat rakentavan vuorovaikutuksen kulmakiviä. Lujaan juurtuneet uskomukset ja asenteet estävät meitä usein näkemästä omaa tilannettamme selkeästi. Yritämme ahtautua niiden rajojen sisälle, jotka kuvittelemme ympärillemme. Sirkuksessa elefantti kiertää paalun ympäri sillä etäisyydellä, minkä jalkaan sidottu lieka sallii. Kun lieka poistetaan, elefantti jatkaa saman ympyrän kulkemista, eikä edes yritä laajentaa elinpiiriään. Se on täysin oppinut. Rakentavassa vuorovaikutuksessa on kysymys omien todellisten voimavarojen käyttöönottamisesta, vanhasta mallista pois oppimisesta ja omien voimavarojemme löytymistä edistävän mallin oppimisesta. Parhaiten sen RATKES 1/ 1998

22 HARPEN NLP- MAINOS RATKES 1/

23 oppii aktiivisesti harjoittelemalla neljää askelta: kun havaitsen (näen, kuulen tai ajattelen), niin minusta tuntuu..., koska tarvitsen..., siksi pyydän... Marshall Rosenberg asuu nykyään Sveitsissä, pienessä alppikylässä, ja tekee sieltä käsin luento- ja opetusmatkoja lähes kaikkialle maailmaan vieraillen kouluissa, sairaaloissa, vankiloissa ja yrityksissä. Hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti ihmiset, jotka elävät fyysisen väkivallan alueilla, Lähi-idässä ja Afrikassa. Hän toimii myös sovittelijana eri osapuolten välillä näissä maissa. Hän tulee tänä keväänä ensimmäistä kertaa Suomeen pitämään seminaaria Helsinkiin. MARSHALL B ROSENBERG SUOMESSA! Helsingin seudun kesäyliopiston kutsumana Marshall B Rosenberg pitää viikonloppuseminaarin Helsingissä ja siihen liittyvän johdantoillan Kannattaa ottaa yhteys kesäyliopiston kansliaan puhelin ja ilmoittautua pikaisesti! 23 RATKES 1/ 1998

24 RATKES 1/

25 ELÄMÄN PIENIÄ NÄYTÖKSIÄ - arkielämän keinoja vastustaa väkivaltaa ja muita sorron muotoja Allan Wade Allan Wade, amerikkalainen perheterapeutti, kuvaa artikkelissaan tapaa, jolla pyrkii auttamaan väkivaltaa ja muuta huonoa kohtelua kokeneita. Waden lähtökohta on se, että aina kun ihmistä kohdellaan huonosti, hän tekee jollain tavalla vastarintaa. Sillä, että tämä vastarinta nostetaan esiin ja sitä arvostetaan, on tärkeä merkitys ihmisen toipumiselle ja tulevaisuudenuskolle. Artikkeli on ilmestynyt lehdessä: Contemporary family Therapy, maaliskuu Käännös: Merja Iso-Aho Monia terapiaan hakeutuvia ihmisiä on kohdeltu kaltoin. Kerron kokemuksistani ja kehittämästäni lähestymistavasta, joka pohjautuu havaintoon, että kun ihmistä kohdellaan huonosti, hän tekee vastarintaa. Olen huomannut, että aina kun ihmisen elämäntarina kertoo väkivallasta tai muusta huonosta kohtelusta, vierellä kulkee toisena tarinana kekseliäs, luova ja päättäväinen vastarinta.kuitenkaan ei terapiakirjallisuudessa juuri koskaan puhuta tästä terveestä vastarinnasta. (Kun käytän termiä terve vastarinta, haluan korostaa, että vastarinta väkivaltaa ja sortamista kohtaan on mielestäni sekä merkki terveydestä että 25 terveyttä luovaa. En kuitenkaan toisaalta halua viitata siihen, että olisi olemassa epätervettä tai vääristynyttä vastarintaa.) Koska asiaa ei ole tutkittu, on monia niistä tavoista, joilla ihmiset puolustautuvat spontaanisti seksuaalista hyväksikäyttöä, raiskausta, pahoinpitelyä, haukkumista, kiusaamista, nöyryytystä ja muita hyväksikäytön, halveksunnan ja erottelun muotoja vastaan, joko jätetty huomiotta tai tulkittu patologisiksi. Sitä vastoin kuvaamassani lähestymistavassa on tärkeää rohkaista ihmisiä keskustelemaan vastarintansa yksityiskohdista ja seurauksista.keskustelun myötä ihmiset alkavat tuntea itsensä vahvemmiksi, fiksummiksi, ja kykenevimmiksi toimimaan tehokkaasti niissä vaikeuksissa, jotka johtivat heidät hakemaan apua. Olen nähnyt tämän lähestymistavan auttavan sekä miehiä että naisia, lapsia ja aikuisia, jotka ovat joutuneet seksuaalisen väärinkäytön kohteeksi, pahoinpidellyksi (naiset, jotka yhä elävät väkivaltaisen miehen kanssa), eri tavoin nöyryytetyksi ( rasismi tai syrjintä syntyperän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai vakaumuksen vuoksi) tai ovat joutuneet hoidossa ollessaan kokemaan alistavaa kohtelua. Olen myös havainnut sen hyödylliseksi muiden lähestymistapojen ohessa työsken- RATKES 1/ 1998

26 RATKES 1/1998 neltäessä väkivaltaan taipuvaisten miesten kanssa. ARJEN VASTARINTA JA OLETUS OLEMASSAOLEVASTA KYVYK- KYYDESTÄ Huolimatta monista eroavaisuuksista on lyhytterapioilla, ratkaisukeskeisellä, systeemisellä ja narratiivisella terapialla ainakin yksi yhteinen piirre, nimittäin oletus siitä, että ihmisellä on selviytymiseen tarvittavat kyvyt olemassa. Uskotaan, että apua hakevalla asiakkaalla on luontainen kyky reagoida tehokkaasti kohtaamiinsa vaikeuksiin. Varhaiset lyhytterapeutit ja systeemisen perheterapian kehittäjät olettivat, että jo pelkästään rikkomalla totutut ajattelu- ja toimintamallit, jotka pitivät yllä ongelmaa, perheelle avautui mahdollisuus luoda omat ratkaisunsa. Ratkaisukeskeiset ja narratiiviset terapeutit vievät ajatuksen kyvykkyydestä askeleen eteenpäin nostamalla terapiakeskustelun erääksi kulmakiveksi noiden kykyjen ja taitojen yksityiskohtaisen tarkastelun. On vain pieni, joskaan ei aivan ilmeinen, askel tästä siihen oletukseen, että asiakkaalla on jo kyky vastustaa väkivaltaa ja muuta sortamista. Itse asiassa, tällainen vastarinta on aina olemassa, kuten tulen osoittamaan. 26 Voi aluksi olla vaikea havaita vastarintaa seksuaaliselle väkivallalle, perheväkivallalle, rasismille jne, koska se mitä pidämme vastaan panemisena, on ainakin USA:n valtakulttuurissa nähty stereotypiana mies miestä vastaan, mikä sisältää oletuksen suhteellisen tasaveroisesta voimasta osapuolten välillä. Ellei ihminen tappele vastaan, oletetaan, että hän ei vastustanut. Tämä näkökanta sulkee pois useimmat vastarinnan muodot. Lisäksi, sanalla vastarinta -vastustus, torjunta - on hyvin vakiintunut määritelmä psykoanalyyttisessa ajattelussa, missä se viittaa ihmisen oletettuun taipumukseen nostaa psykologisia puolustuskeinoja alitajuisesti uhkaavana koettuja ajatuksia vastaan.yleisemminkin termiä käytetään ihmisistä, jotka lopettavat kesken terapian tai muulla tavoin kieltäytyvät mukautumasta terapeutin näkemyksiin. Nämä kapeaalaiset ja melkoisen häiriökeskeiset saman sanan merkitykset ovat vaikeuttaneet keskustelua terveestä vastarinnasta. Väitän, että mikä tahansa mielen tai käyttäytymisen tasolla ilmenevä toimintatapa, jonka avulla ihminen pyrkii paljastamaan, vastustamaan, pysäyttämään, estämään, tappelemaan tai kapinoimaan, ehkäisemään mitä tahansa väärää tai epäkunnioittavaa kohtelua tai tilanteita, joissa tällaiset teot ovat mahdollisia, voidaan käsittää vastarinnan muodoiksi. Ja edelleen, kaikki eri keinot, joilla kuvitellaan ja luodaan elämäntilanne, jossa vallitsee tasavertaisuus ja sekä itsensä että muiden kunnioittaminen, samoin kuin kaikki ne tavat, joilla väkivallan ja muun huonon kohtelun aiheuttamaa pahaa korjataan ja hyvitetään, ovat todellista vastarintaa. Määritelmäni on toki tarkoitettu vain näyttämään suuntaa. Sen, missä määrin tietyt toimintatavat ovat vas-

27 tarintaa, ja mitä täsmällisesti tämän vastarinnan olemassaolo merkitsee, voi päättää vain apua hakeva ihminen itse. Yksityiskohtaista selvitystä haastattelutekniikastani en voi tässä kuvata, mutta se on yhdistelmä aiemmin mainitsemistani eri terapiasuuntausten toimintatavoista. Yleisesti ottaen pyydän asiakasta ennemminkin kuvailemaan, kuinka hän reagoi väkivaltaan kuin sitä, kuinka se häneen vaikutti ja miltä se tuntui. Mielestäni on tärkeää tehdä ero vasteen ja vaikutusten välillä. Tämän pitäisi näkyä siinä miten asiasta kysellään. Kysymykset, jotka tuovat päivänvaloon kuvauksia hyvin kekseliäistä ruohonjuuritason keinoista mielen tai käyttäytymisen tasolla, ovat erityisen tärkeitä. Itse näen tämän tapana uudelleenmääritellä mielen ja käyttäytymisen tasolla ilmeneviä vasteita, myös negatiivisia vaikutuksia, ja yrityksenä ymmärtää niiden logiikkaa uhrin kannalta. Seuraavassa kerron Joannen tavoista vastustaa väkivaltaa, jota hän, hänen äitinsä ja veljensä joutuivat kohtaamaan. JOANNEN TARINA 23-vuotias Joanne haki apua, koska oli onneton ja huolissaan itsestään. Hän oli käynyt jo parilla psykiatrilla ja oli saanut kuulla kärsivänsä masennuksesta ja julkisten tilojen pelosta, Lääkitystä oli suositeltu, mutta siitä hän oli kieltäytynyt. Eniten häntä huolestutti, että hän tunsi polkevansa paikallaan. Hän sanoi, ettei hänellä ollut mitään selkeää tulevaisuudenkuvaa. Monta työhaastattelua oli mennyt sivu suun, 27 koska hän ei uskaltanut lähteä kotoa ulos. Häntä myös häiritsi se, että oli juuttunut asumaan lapsuudenkotiin vanhempiensa ja isoveljensä kanssa. Kahdella ensimmäisellä tapaamiskerralla Joanne kertoi pienestä edistymisestä, jota ei kuitenkaan pitänyt merkittävänä. Kolmannella kerralla satuin kysymään, kuka kaipaisi häntä eniten, jos hän muuttaisi pois kotoa. Hän kertoi äitinsä varmaan kaipaavan eniten, koska hän oli perheessä ainoa, joka osasi käsitellä isää. Isä oli käyttäytynyt väkivaltaisesti kaikkia perheenjäseniä kohtaan niin kauan kuin hän muisti. Isä löi ja töni etenkin äitiä jatkuvasti, huusi ja uhkaili, oli ennalta arvaamaton, käytti perheen rahat alkoholiin, valehteli, syytti ja ivasi kaikkia. Kun Joanne kertoi tästä, kyselin kuinka hän oli reagoinut isän tekemisiin ajatuksin tai teoin eri elämänvaiheissa. Joanne kertoi, että hän oli monet kerrat mennyt vanhempiensa väliin. Kerran pienenä hän esti isää työntämästä äitiä alas portaita roikkumalla kiinni äidin jalassa. Hän ja veljet tekivät kellariin piilopaikan, jonne he veivät äidin isän tullessa humalassa kotiin. Hän huusi isälle: suu kiinni! ja jätä äiti rauhaan!. Joanne yritti kääntää isän huomion toisaalle ja yritti rauhoitella tätä. Hän pyysi isää hakemaan apua itselleen, käski isää muuttamaan pois, vältti tätä jättämällä vastaamatta isän tervehdyksiin tai kysymyksiin, kääntämällä katseensa poispäin, poistumalla huoneesta, jättämällä isän pois perheen suunnitelmista, kieltäytymällä lähtemästä asioille isän kanssa. Hän ei antanut isälle ilta- RATKES 1/ 1998

28 Osuuskunta Toivo ylpeänä esittää: R Konsultaatiokeskus RATKOLA hyviä ihmissuhteita AHelmikuun alusta lähtien on Osuuskunta Toivon siipien suojissa alkanut toimia ratkaisusuuntautuneen asiakastyöhön, työnohjaukseen ja koulutukseen keskittyvä alaosasto,ratkola, jonka johtajana on erikoislääkäri Sara Vataja. Toivotamme tervetulleiksi asiakkaat, jotka haluavat tukea ihmissuhde- ja T perheasioihin, henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvissä tavoitteissaan. Työryhmille tarjoamme ryhmän omiin toiveisiin perustuvaa kehittämisapua tai työnohjausta. K O Ratkolan työntekijät: MIKKO MAKKONEN SINIKKA KUOSMANEN YTM,keskustelutyön kehittäjä Psykologi, erityisalana varhaiskasvatus ja ryhmät HARRI HIRVIHUHTA Sairaanhoitaja, kiinnostuksen kohteena lasten ja perheiden kanssa työskentely L A Osuuskunta Toivossa toimivat myös: HELI KOIVUNIEMI MARKKU ÅSTRÖM Sosiaalikasvattaja, toiminnallisen Lähihoitaja, vuorovaikutuksen ja seikkailukoulutuksen seikkailutoiminnan kehittäjä taitaja, ryhmien ohjaaja Tiedustelut ja ajanvaraus: RATKES 1/1998 Osuuskunta Toivo Malminkatu 24 C Helsinki puh tai 28

29 suukkoa. Hän muuttui ivalliseksi isää kohtaan. Kerran, kun isä uhkasi lyödä, hän sanoi: Anna tulla vaan, paskapää!. Tämän jälkeen isä ei enää kertaakaan lyönyt häntä. Joanne myös suostutteli äitiä soittamaan poliisille ja lähtemään karkuun kotoa. Kun Joanne kasvoi isommaksi, hän alkoi sekä uhmata isää avoimemmin että suojeli enemmän äitiä ja veljiä. Hän kaatoi isän viinat lavuaariin, joskus jopa isän nähden, käski isän juoppokavereita häipymään heiltä tai hän kutsuisi poliisit paikalle. Hän kiroili isälle ja haukkui tätä ja haki mahdollisuuksia viettää aikaa poissa kotoa. Kerran hän kieltäytyi seisomasta isän vierellä perhekuvassa. Hän myös tieten tahtoen kieltäytyi tekemästä, mitä isä käski, ja melkein tiedostamattaan teki sitä, mitä isä oli kieltänyt, esimerkiksi hankki tatuoinnin. Tietyssä vaiheessa Joanne ei myöskään totellut äitiään. Hän seurusteli sellaisten nuorten kanssa, joita vanhemmat eivät hyväksyneet. Hän vastusti myös muita aikuisia, jotka kohtelivat häntä ongelmatapauksena, etenkin opettajia, jotka olettivat sitä ja tätä hänen persoonallisuudestaan tietämättä yhtään kotitilanteesta. Kyselin sitten Joannelta uskomuksista ja arvoista, joihin oli päätynyt reaktiona isänsä käytökseen. Esim. Kun ajattelet sitä, miten sinua kasvatettiin ja mitä jouduit kokemaan lapsena, millainen ihminen olet päättänyt olla? Joanne puhui painokkaasti siitä, kuinka halusi ihmisiä kohdeltavan kunnioittavasti. Hän kuvaili, kuinka itse käyttäytyi kunnioittavasti muita kohtaan, jopa isäänsä kohtaan silloin, kun isä 29 oli kunnolla. Joannesta oli tullut vakaumuksellinen rasismin vastustaja. Hän nautti veljen lasten seurasta ja piti tärkeänä kuunnella heitä. Opin myös, että Joannesta oli hauskaa paljastaa ihmisten valheellisuus ja teeskentely ja olla noudattamatta mielivaltaisia rajoituksia. Yleisesti ottaen hän halusi ajatella ja toimia juuri niin kuin itse tunsi hyväksi, eikä niin kuin määrättiin. Vitsailimme, kuinka paljon iloa on siitä, että on käytösongelma. Keskustelimme myös siitä, kuinka hän edelleen kaikesta huolimatta tunsi myötätuntoa isäänsä kohtaan. Kerroin Joannelle, että tavat, joilla hän oli reagoinut isän käytökseen, näyttivät minusta eri keinoilta vastustaa ja puolustautua, sanojen täydessä merkityksessä. Hän myönteli, vaikkakin sanoi, ettei aiemmin ollut ajatellut asiaa siltä kannalta. Hän oli jutellut isästään sekä psykiatrien kanssa että mielialahäiriöistä kärsivien oma-apuryhmässä, mutta vastarintaa ei koskaan otettu esiin keskusteluissa. Joanne sanoi että puhe siitä, kuinka hän oli vastustanut isää, sai hänet tuntemaan itsensä vahvemmaksi, ja hän uskoi että oman elämänhistorian näkeminen uudessa valossa helpottaisi pärjäämistä jatkossa. Tavatessamme uudelleen parin viikon kuluttua, Joanne kertoi syövänsä ja nukkuvansa paremmin, keskittymiskyky ja muisti olivat kohentuneet. Hän suhtautui luottavaisemmin tulevaisuuteen ja oli optimistinen. Hän oli käynyt ulkona ystävien kanssa ja hakenut työpaikkaa, jonka saikin myöhemmin. Kysyin, kuinka hän oli saanut muutokset aikaan. Joanne vastasi, että mitä RATKES 1/ 1998

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Sijaishuoltopaikkaan tulo Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa: Kuuntele ja opi lapsilta ja nuorilta Ke 20.9.2017 13.40-14 Helsinki, Kansallisumuseo Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Professori Liisa

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot