PARIVARTIO. No: 4 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 51. vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARIVARTIO. No: 4 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 51. vuosikerta 27.8.2012"

Transkriptio

1 PARIVARTIO No: 4 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 51. vuosikerta Kertausharjoitus muuttui tositilanteeksi Turussa s. 4 Sotilaspastorina Pyhällä maalla s. 3 Sotilaspojat retkellä Itä-Suomessa s. 6 Vääpelikerho nousi maihin Bengtskärissä s. 8 Heikinpirttiä tuunattiin Loimaalla s. 9 Raisiolaisten sotaretki Pohjanmaalle s. 13 Juhlaliite: Reserviupseerit Varsinais-Suomessa

2 2 PARIVARTIO 2012 Yhteistyötä ja aktiivisuutta Suomen kesä on lyhyt mutta onneksi vähäluminen. Tältä se on tuntunut monta kertaa tänä kesänä. Mutta näin olemme saaneet loivan laskun lähestyvään syksyyn. Syksy on taas vilkasta aikaa järjestörintamalla. Vielä viimeiset piirin, liittojen ja RESUL:n kilpailut ja jotokset, niin voisi olla urheilun osalta ns. pulkassa. Eräät kilpailulajit ovat kärsineet osanottajien vähyydestä ja koska kilpailun järjestäminen on yhdistykselle aina suuri ponnistus toivoisi jo järjestäjien motivaation vuoksi, että kilpailijoiden määrä saataisiin kohtuulliselle tasolle. Tässä on haastetta meille kaikille ja kuten tiedetään kilpailu harrastajien sieluista on nykyään erittäin kovaa. Tässä suuri haaste yhdistyksille ja piirille. Reserviläispiirien uusi toiminnanjohtaja Sakari Kinnarinen pisti viime keväänä tuorein silmin merkille osanottaja kadon kevätkokouksissa. Lokakuu lähestyy ja samalla syyskokoukset. Meillä on nyt aika aloittaa tsemppaus tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena on saada kokoukset reilusti päätösvaltaisiksi. Piirihallituksen kokouksia on vain kolme kappaletta vuodessa. Tietysti on ymmärrettävää, että kaikille ei ajankohta aina sovi, mutta kaikilla kokousedustajilla pitäisi olla nimetty varamies joka esteen sattuessa korvaa tämän. Syyskokouksessa hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio, toimintasuunnitelma ja valitaan puheenjohtajisto. Kaikki tärkeitä asioita piirin toiminnan kannalta. Vain osallistumalla voimme vaikuttaa piirin toimintaan. Reserviläis- ja reserviupseeriyhdistykset tekevät paljon hyvää yhteistyötä. Se voi olla virallisten kokousten järjestämistä yhdessä, jolloin saadaan suurempi joukko koolle ja saavutetaan monia synergia etuja kokoustilan, tarjoilun ja esitelmöitsijän muodossa. Sama pätee myös kilpailujen järjestämisessä. Yhdessä tehden järjestelyistä ei aiheudu kohtuutonta taakkaa kenellekään. Myös piiritasolla yhteistyö on ollut erittäin tiivistä ja rakentavaa. Töitä on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä, äänestyksiä ei ole tarvittu. Varsinais-Suomen Reserviläispiiri onnittelee 50 vuotta täyttävää Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiriä ja kiittää hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa aktiivisia vuosia jatkossakin. Hyvää syksyn jatkoa! Jari Ukkonen Varsinais-Suomen Reserviläispiiri 1.varapuheenjohtaja Hengenravintoa Arvoista Kesä oli aikaa, jolloin tulee vierailtua Suomen eri paikkakunnilla ja voi siellä tutustua paikallisiin nähtävyyksiin ja ihmisiin. Eräs sellainen paikka oli Alavus, Pohjanmaan eteläisimpiä kuntia. Tiekirkot ovat mielenkiintoinen mahdollisuus luoda näkemystään kunnan historiaan ja niihin arvoihin, joita vuosikymmenet ja -sadat ovat tuoneen kuntalaisille suomalaisille. Alavuden puukirkko paloi v. 1912, mutta seurakunta rakennutti Kauno S. Kallion suunnitteleman kivikirkon ja se valmistui v Kirkon muotokieli on erittäin selkeä ja monumentaalinen ja siinä toistuu pyhä kolminaisuus eri rakenteissa. Aikaisempien kirkkojen paikalla on sankarihaudat ja muistojen kappeli. Alueella on myös muistomerkit Suomen sodan 17. elokuun 1808 taistelusta, joka käytiin kirkon lähistöllä. Kenraalimajuri Adlercreutzin johtamat miehen ruotsalais-suomalaiset joukot saavuttivat voiton 2500 miehen venäläisosastosta. Uskonnolla on ollut aina suuri arvo suomalaisten elämässä ja se on antanut voimaa selviytymiseen myös vaikeinakin aikoina. Tämä meidänkin aikanamme tulee muistaa ja sitä on vaalittava. Vapaus on myös tärkeä arvo, jonka merkitystä ei aina tahdota huomata. Varsinkaan sitä, että se ei ole itsestään selvyys. Suomalaistenkin oli se hankittava suuria uhrauksia tehden. Vapauteen liittyy hyvin selkeästi uskottavat puolustusvoimat ja varsinkin toimintakykyinen reservi. Huolestuttavaa on ollut reserviläisten kertausharjoitusten puolustuskyvyn päivittämisen - supistaminen puolustusvoimien uudistuksessa lähes nollaan. Tietenkin reserviläisten omaehtoinen harjoittelu on mahdollista ja suotavaa, mutta kuitenkin ne pitää nivellyttää puolustusvoimien tarpeisiin. Itsenäisyys, kansallinen ja yksilöllinen, on suomalaisille tärkeä arvo. Miten se ilmenee tämän päivän toiminnoissa, kun Suomi on EU:n yksi jäsenvaltio ja vaihdannan välineenä on euro, josta tulee yhä lisääntyviä vastuita suomalaisille. Itsenäisyys vaatii tulevaisuudessa meiltä monipuolisempaa pohdintaa vaihtoehdoista, joita tarvitsemme ja joita tulee kehittää tämän arvo kehittämiseksi. Lisäksi maamme poliitikkojen tulee useammin katsoa karttapallosta sijaintimme ja sen perusteella kehitettävä kaikkia mahdollisuuksiamme kaupallisesti, kulttuurisesti eri maiden välillä. Arvostavalla kanssakäymisellä kaikkien naapurikansojemme kanssa voimme saada itsenäisyyttämme lisättyä ja kehitettyä. Olavi Nummela Piiritoimistosta tähystettyä Toiminnanjohtajien päivillä nousi esiin puheet yhden luukun periaatteesta. Nuo puheet ainakin piiritasolla kannattaisi unohtaa tai jättää korkeintaan keskustelun varaan. Laitetaan mieluummin kaikki tarmomme oman toiminnan kehittämiseen. Kaiken lähtökohtana on paikallisten yhdistysten toiminta ja yksittäisen reserviläisen halu ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan. Mitä enemmän toimijoita on, sitä parempi lopputulos. Voi olla, että talouden rationalisoinnin näkökulmasta hynttyitä pitäisi laittaa yhteen. Maakunnassa ei pidä yhdistää, vaan tehdä yhteistyötä. Sellaista yhteistyötä, josta kaikki maanpuolustusjärjestöt ja MPK hyötyvät. Meidän toiminnallemme ja reserviläistoiminnalle on yllin kyllin tilaa ja tarvetta kaikkialla maakunnassa. Meidän tulee osata käyttää MPK:n koulutusmahdollisuuksia mahdollisimman hyvin ja vaatia sille sellainen koulutustarjotin, joka palvelee tarpeitamme. Se ei onnistu reviirejä puolustamalla, vaan menemällä mukaan, puolin ja toisin. Toivon, että jonain päivänä meidänkin piirihallituksillamme ja kaikilla yhdistyksillämme on koulutusvastaavat, jotka toimivat yhdessä MPK:n henkilöstön kanssa. Vähintä, mitä voisimme tehdä, on välttää päällekkäisiä tapahtumia. Tosiasiassahan melkein kaikki MPK:n toimijat ovat reserviläisiä ja kuuluvat yhdistyksiimme. Mikähän tuo prosentti on? Joitakin asioita ei kuitenkaan pitäisi päästää tapahtumaan. Meillä on selkeästi omat tapahtumamme ammuntojen, maastourheilun ja maanpuolustustyön alueella, jotka meidän tulee hoitaa itse. Ne ovat meidän ydintoimintojamme ja ovat samalla toimintamme perusta. En jaksa ymmärtää, miksi esim. SRA-ampumakilpailuja on siirretty MPK:n kursseiksi. Voisimme järjestää muutamia viikonlopputapahtumia joissa on omien tapahtumiemme ohella MPK:n kursseja ja myös muiden maanpuolustusjärjestöjen tapahtumia. Otetaan käyttöön takaisin vanha kunnon maanpuolustusjuhla, nyt vain koulutuksen ja liikunnan parissa. Mukaan mahtuisi myös maakuntakomppania harjoituksineen. Huolto ja koko tapahtumien logistiikka olisi näin maksimaalisessa hyötykäytössä ja puolustusvoimien tuki olisi järkevällä tavalla käytettävissä. Syksyllä painitaan eteenpäin Ampumatoiminnan edellytyksiin toivomme saavamme syksyn aikana vauhtia piirin asehankinnan myötä. Hanke on nyt lupavaiheessa. Pansion ampumaradan käytöllä pyritään saamaan vauhtia myös prosenttiammuntoihin ja uusien ampujien rekrytointiin. Joitakin kilpailusarjoja voitaisiin yhdistää ja järjestää yhdessä naapuripiirien kanssa. Nämä ovat syksyn urheiluparlamentin asioita. Messupaketti saadaan hankituksi, kunhan piirihallitus saa asian päätettyä. Se tuo mukanaan uuden mahdollisuuden vuoden 2013 maanpuolustustyölle maakunnan messuilla ja kylätapahtumissa. Kaksi tärkeää asiaa on vielä syksyn työlistalla. Kaikille yhdistyksille luodaan kotisivut vuoden loppuun mennessä. Yhdistysten pitäisi vain löytää sivujen päivittäjät, sillä Ilman heitä kotisivuista ei ole mitään hyötyä. Isoin urakka on miettiä, miten piiriemme hallintomalli ja toiminnan vuosikello saadaan nykyistä joustavammaksi ja innostavammaksi. Tehdään nämä kaikki ja onnitellaan sillä tavalla Reserviupseeripiiriä sen 50-vuotisjuhlavuonna. Sakari Kinnarinen toiminnanjohtaja PARIVARTIO Rykmentintie 15, TURKU, matkapuh , sähköposti Päätoimittaja Sakari Kinnarinen Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry Toimitusneuvosto Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas 2012 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5900 kpl Seuraava numero ilmestyy Aineisto toimitukseen

3 PARIVARTIO Sotilaspastorina Pyhällä maalla Heikki Arikka Heikki Arikan kokoelma Sain kuluvan vuoden helmikuun lopussa puhelun, jossa pyydettiin lähtemään Libanoniin UNIFIL-operaation suomalaisjoukon sotilaspastoriksi. Rauhanturvaajaksi lähteminen ei kuulunut suunnitelmiini, mutta maanpuolustushenkisenä ihmisenä tunsin kutsumusta astua palvelukseen.tein lähtöpäätökseni jo puhelun aikana. Pääsiäisenä löysin itseni Porin prikaatin kriisihallintakeskuksesta Säkylästä rotaatiokoulutuksesta. Ennen kuin huomasinkaan oli toukokuu ja minä oli Libanonissa. Koulutus ja valmistautuminen, johon kuuluu etenkin siviilielämän järjestäminen tapahtui kuin pikakelauksella. Vasta jälkikäteen olen miettinyt, kuinka kaiken ehtiikään saada valmiiksi niin lyhyessä ajassa. Uskonto nivoutuu kaikkeen Suomalaiset rauhanturvaajat ovat sijoitettu suomalais-irlatilaiseen pataljoonaan, jonka vahvuus on yhteensä noin 500 rauhanturvaajaa. Suomalaisa on pataljoonassa ja eri esikunnissa yhteensä 177. Pataljoona johtaa irlantilainen everstiluutnatti Brian Monahan Tukikohtamme UN Post 6-5, eli Camp Shamrock (suomeksi Apila) sijaitsee Etelä-Libanonissa Litanijoen eteläpuolella Tibnin kaupungissa. Suomalaisten tehtävänä on valvoa vihollisuuksien lopettamista vastualueellaan ja tukea Libanonin asevoimien toimintaa alueella. Sotilaspastorin työ tässä operaatiossa ja tällä alueella on sekä monipuolinen että antoisa. Palvelen suoraan komentajan alaisuudessa ja sitä kautta tehtävään liittyy suuri toimintavapaus. En ole sidottu mihinkään osastoon tai yksikköön, vaan liikun vapaasti koko pataljoonan keskuudessa. Toimin myös komentajan neuvonantajana alueen uskonnon, politiikan ja yhteiskunna tietämyksen osalta. Arjen työssä olemme käytännössä komentajan kanssa tekemisessä ja puheissa päivittäin. Olen kuitenkin ensisijaisesti täällä rauhanturvaajien tukena. Hengellisyys on yksi osa henkistä hyvinvointia. Papin tehtävä on auttaa pitämään rauhanturvaajat palveluskykyisinä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää, että olen jatkuvasti miesten kanssa tekemisissä. Kanssani keskustellaan, kun on kotiikävä, ahdistaa tai muuten tuntuu, että elämä on raskasta. Yleensä puhuminen auttaa, sillä jaetut huolet ovat kevyempiä kantaa kuin yksinään kannetut. Pidän myös oppitunteja Lähi-idän kulttuurista, uskonnoista, politiikasta ja historiasta. Järjestän vapaa-ajan aktiviteetteja: alkoholittomia juhlia, elokuvailtoja ja muuta toimintaa, jotta edes välillä olisi mahdollista suunnata ajatukset muuhun varsinaiseen työhön myös toimialueella. Hartaustoimintaan osallistuminen on täysin vapaaehtoista mutta yllättävän suosittua. Jumalanpalveluksia pidän kaksi kertaa viikossa. Kaiken toimintani tarkoituksena on pitää rauhanturvaajien mieliala korkealla sekä tukea heidän henkistä hyvinvointiaan. Ajat ovat muuttuneet Libanonin veteraanit muistelevat mielellään niin kutsuttuja papin retkiä, eli toimialueella tehtyjä vapaaajan matkoja erilaisin kohteisiin. Niitä ei enää varsinaisesti järjestetä. Sotilasturismia ei enää harjoiteta. Alueen turvallisuustilanne on muuttunut ja rauhanturvaajien liikkuminen Libanonin sisällä on äärimmäisen vähäistä. Monet rauhanturvaajat näkevät Libanonissa palvelusaikanaan vain Beirutin lentokentän ja oman pataljoonan vastuualueen. Näin on maailma muuttunut. UNIFIL-operaatiossa aikaisempina vuosikymmeninä ajoittain tapahtunut alkoholin liikakäyttö on jäänyt historiaan. Nykyään operaatioissa pätee tiukka kahden kaljan sääntö, eikä pataljoonan päätukikohdassakaan ole kuin yksi pieni sauna. Toista tai kolmatta kertaa Libanonissa palveleville rauhanturvaajille nykymaailma meno saattaa tuntua vieraalta ja he muistelevat mielellään vanhoja hyviä aikoja. Muuttunut on myös rauhanturvaajien tausta. Siinä missä ennen vanhaan UNIFIL-operaatioon tultiin hyvinkin moninaisilla ja tasoisilla varusmiestaustoilla, niin tämän ajan rauhanturvaajat tulevat lähes kaikki Porin prikaatin kriisinhallintakeskuksen koulutusputkesta. Nuoret ovat erittäin ammattitaitoisia, kielitaitoisia ja hyväkuntoisia. Jonkinlaista erikoisporukkaa; näin asian voi kiteyttää. Tämä reilu 20-vuotiaiden muodostama joukko on erittäin suorituskykyistä ja motivoitunutta. Kurinpito- tai jaksamisongelmat eivät juurikaan vaivaa toisinaan energiaa jää ylikin. Sitä voi suunnata muun muassa sotilaspastorin järjestämään vapaa-ajan toimintaan. Kirjoittaja on V-S Reservipiirien hengellisen toimikunnan puheenjohtaja FAKTA Suomalaisten tehtävä Suomalaiset rauhanturvaajat valvovat osana irlantilaissuomalaista pataljoonaa vastuualueellaan vihollisuuksien lopettamista. Erityistä huomiota kiinnitetään niin sanottuun siniseen linjaan, joka kulkee Libanonin ja Israelin välillä. Operaatioita suorittaessaan rauhanturvaajat avustavat Libanonin asevoimia hallituksen Libanonin hallituksen laillisen vallan lujittamiseksi, jotta turvalliset olosuhteet säilyisivät. Pataljoona avustaa sellaisten olosuhteiden luomista, jossa vastuu eteläisen Libanonin turvallisuudesta voidaan siirtää Libanonin asevoimille.

4 4 PARIVARTIO 2012 Janne Roininen Maakuntakomppania Jukolassa Varsinais-Suomen maakuntakomppanian joukkue osallistui kolmatta kertaa Jukolan viestiin 17. kesäkuuta. Sijoituksena oli kaiken kaikkiaan 1669 matkaan lähteneestä joukkueesta. VSMAAK oli tälläkin kertaa paras kaikista Jukolaan osallistuneista maakuntakomppanioista. Joukkueessa suunnistivat Pertti Laitinen, Sami Hokkanen, Mikko Poikkimäki, Pauli Hyytiäinen, Petri Honkasalo, Anssi Heikkilä ja Petri Paukkunen. Ilmatorjuntarykmentin alasajosta 10 vuotta Ilmatorjuntakilta järjesti yhdessä Turun kodinpuolustussäätiön kanssa leppoisan perhetapahtuman Heikkilän kasarmialueella lauantaina 11. elokuuta. Ilmatorjunta sai kokoon runsaat sata entistä Turun ilmatorjuntarykmentissä palvellutta. Mukana olivat myös Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentin asekalustoa. Rykmentti lakkautettiin Puolusvoimien rakennemuutoksessa ja liitettiin Parolan nummella sijaitsevaan Panssariprikaatiin. Yhdistykset muistivat kotiutuvia varusmiehiä Turun linnan Kuninkaansalissa vietettiin perjantaina 6. heinäkuuta aamupäivällä juhlava tilaisuus, jossa 10 Saaristomeren meripuolustusalueella palvellutta upseerikokelasta ylennettiin aliluutnanteiksi. Ylentämistilaisuuden jälkeisessä Kuningattarensalin kahvitilaisuudessa killat ja järjestöt palkitsivat ansioituneita uusia aliluutnantteja. Heikki Laiho luovutti Turun Reservimeriupseerien muistolahjan aliluutnantti Lauri Tomuselle ja Kalervo U. Kukkula Turun Reserviupseereista antoi leijonakuvioisen plakein aliluutnantti Markus Syrjätielle. Miehistön ja aliupseerien kotiutusjuhlia vietettiin Pansiossa torstaina 5. heinäkuuta. Juhlavassa tilaisuudessa Turun Reserviläisten puheenjohtaja Pekka Tuominen luovutti aliupseerien plaketin kersantti Matti-Jussi Ketoselle ja Huovinrinteellä plaketin sai kersantti Pekka Olavi Järvisen. Maakuntajoukkojen ryhmä antoi ensiapua sairauskohtauksen saaneelle. Mies pääsi turvallisesti jatkohoitoon. Kertausharjoitus muuttui tositilanteeksi Turussa Pekka Laatu Sakari Kinnarinen SA-kauppa perusti myyntipisteen Turun Heikkilään elokuuta. SA-kauppaa ylläpitää MIllog Oy, joka huolehtii kumppanussopimuksen mukaan puolustusvoimien materiaalin kunnossapidosta. SA-kauppoja on Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Oulussa. Sen lisäksi on aloitettu pitää tällaisia myyntipäiviä eri puolille maata. Tänä vuonna myyntipaikkoja on perustettu Pieksämäellä maaliskuussa ja nyt syksyllä tänne Turkuun. Käytöstä poistetun materiaalin myyntikonseptiin kuuluu myös vuosittaiset huutokaupat, joita on tänä vuonna pidetään Nokian Kalkussa, Tuusulassa ja Tervolassa, kertoo jälkikäsittelypäällikkö Heikki Välimäki Millog Oy:stä. MIllog Oy myy tilapäisissä myyntipaikoissa lähinnä hyllytavaraa. Isompaa materiaalia myydään myymälöissä ja ennen kaikkea huutokaupoissa, mm. paljon kysyttyjä kenttäkeittimiä on saatavilla huutokaupoista ja kaikista myymälöistä. Periaate myyntitoiminnassa on selkeä; Puolustusvoimat on myyjä ja MIllog hoitaa asiakkaan lukuun varsinaisen myyntitapahtuman. Aikaisemmin SA-kauppoja oli useammissa Saaristomeren Meripuolustusalueen maakuntajoukko osallistui koko vahvuudellaan Jamina 2012 harjoitukseen kesäkuun alkupuolella. Meripuolustusharjoitus Jamina oli merivoimien joukkojen vuoden 2012 pääharjoitustapahtuma. Harjoitusalue sijoittui Saaristomerelle ja Suomenlahden suulle. Tarkoituksena oli harjaannuttaa sodanaikaisten joukkojen komentajia ja päälliköitä, osallistuvia joukkoja ja johtoportaita merellisten operaatioiden suunnitteluun sekä yhteistoimintaan muiden aselajien ja joukkojen kanssa. Kuitenkin tällä kertaa harjoitus muuttui hetkeksi todelliseksi tilanteeksi. SMePAn Maakuntajoukon joukkue SA-kauppa leiriytyi Turkuun varuskunnissa. Eniten kysytään maastopukuja ja pieniä sotilasjalkineita. Usein käykin niin, että juuri tuo materiaali häviää hyllyiltä ensiksi. Niistä näyttää myös täällä Turussa olevan pulaa, valittelee oli suorittamassa tehtävää ja siirtymässä tavoitteeseen, kun se havaitsi moottorimarssin aikana Kupittaan aseman kohdalla ylikulkusillalla sairaskohtauksen saaneen vanhemman mieshenkilön. Mies oli kaatunut pahasti. Marssin johtaja irrotti yhden ryhmän marssiosastosta auttamaan. Ryhmä antoi tarvittavan ensiavun, hälytti ambulanssin ja ohjasi liikennettä onnettomuuspaikalla. Kun potilas oli saatu jatkohoitoon, jatkoi ryhmä marssia ja annettua tehtävää. Tilanne osoittaa kuinka erinomaisella tavalla Saaristomeren Meripuolustusalueen maakuntajoukon taistelijat pystyvät hallitsemaan äkilliset vaativat tilanteet. Koulutuksessa painotetaan vastuunottoa ja itsenäistä päätöksentekoa. Välimäki. Seuraava SA-kaupan huutokauppa on Nokian Kalkussa lokakuuta. Turkuun tullaan taas ensi vuonna, lupailee jälkikäsittelypäällikkö Heikki Välimäki Millog Oy:stä. Sakari Kinnarinen

5 PARIVARTIO Mietteitä MPK:sta Tehtäviä kolmannelle sektorille Kesä on kulunut, sadetta on pidetty. On aika aloittaa työn teko ja tulevan visiointi. Olen saanut jonkin verran palautetta, että Varsinais-Suomen KO- TU panostaa vain reservin kouluttajiin, jotka varataan puolustusvoimien tarpeisiin. Asiassa on ja ei ole perää. Luonnollisesti on tärkeää toteuttaa se, mikä on viranomaiselle tärkeää. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksestakin sanoo, että teemme tätä työtä viranomaisten ohjauksessa ja valvonnassa. Tässä toiminnassa toimii tällä hetkellä vajaat sata reserviläistä alueellamme, sotilasarvosta riippumatta. Ammattitaito ratkaisee. KOTU tarjoaa tehtäviä vielä toiselle sadan henkilön joukolle. Astukaa naisetkin reippaasti esiin, löytyy oikeita tehtäviä! Pidän maanpuolustustahdosta huolehtimista yhtä tärkeänä kuin sijoitetun reservin kouluttamista. Niille, joilla ei ole SA-sijoitusta tai eivät kuulu edellä puhuttuun reservinkouluttajien joukkoon, on järjestettävä koulutusta. Koulutuksen on sisällettävä aiheita naisille ja miehille, sotilasaiheita sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen (VARTU) osia. Mielestäni viranomaisten pitäisi huomioida, että tällä koulutuksella luodaan merkittävää valmiutta ja turvallisuutta koko yhteiskunnalle. Kaikki tuki otetaan vastaan Kuntien ja viranomaisten pitää ohjata tätä koulutusta yhteiskunnan puuttuvien resurssien täydentämiseen. Ohjaus voi olla myös koulutuksen tilaamista kansalaisille, nimenomaan sitä puuttuvaa kansalaistaitoa, jota yhteiskunta tänä päivänä tässä ja nyt tarvitsee, 20 vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen. Kun edelleen muistetaan, että sotilassähkökatko, sotilastietoliikennekatkos jne. vaikuttaa aivan samoin yhteiskuntaan kuin vastaava siviilihäiriökin, koulutus ei todellakaan mene hukkaan kokonaisturvallisuuden kannalta. Tukeen ei myöskään aina tarvita rahaa, henkinen ja aineellinenkin tuki otetaan vastaan. Mitä paremmin kansalainen hallitsee tässä ja nyt esiintyvät häiriöt, sitä paremmin hän selviää myös kaikista uhkaavimmistakin häiriöistä ja aiheuttaa mahdillisimman vähän tukitarvetta yhteiskunnalle. Luomme Varsinais-Suomessa järjestelmää, jota tarjoamme viranomaisille, kunnille sekä talouselämälle. Yhteiskunnan toimijat tarvitsevat usein käsiä ja jalkoja häiriötilanteissa. Kolmannella sektorilla on osaamista, taitoa ja tarvittaessa haluakin. Olemme valmiita luomaa koulutettua osaamista, organisoimalla tarvittavan resurssin. Toteuttajana voi olla mikä tahansa järjestö, urheiluseura jne. Tällä toiminnalla, saatavalla säästöllä yhteiskunta voi tukea kyseisiä järjestöjä. Tämän joukon koulutuksesta ja yhteistyöstä MPK on valmis ottamaan kopin. Puuttuva resurssivaje löytyy vain uhka-analyysin pohjalta. Analyysin jälkeen kolmannelle sektorille annetaan selviä tehtäviä. Mielestäni tällä toiminnalla luodaan myös uudenlaista toimintaa reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöille. Esitänkin, että yhdistyksissä otetaan koppi asiasta ja tunnustetaan, että kylmä sota loppui kaksikymmentä vuotta sitten. Hyvää syksyä sekä koulutus- ja kouluttautumismieltä! Mauri Ikonen piiripäällikkö Turun Upseerikerho tilausravintola/juhlapalvelu Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Kaivokatu 12, TURKU Ei erillistä tilavuokraa, erinomainen ruoka. Häät, perhejuhlat, kokoukset, yritysjuhlat, karonkat. Juhlapalvelustamme myös herkut kotiin, työpaikalle, illanviettoihin. Turuntie 8 Puh Salo fax sähköposti: salonhmlkeskus.inet.fi Handelsbankenissa tutkitusti Suomen tyytyväisimmät pankkiasiakkaat, Epsi Rating Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet Hotelli Aquarius tukee reserviläistenkin toimintaa A-oikeudet ravintola Meritähti (300 h) drinkkibaari Nemo (max 90 h) kesällä terassiravintola yökerho Bandi Club (110 h) yökerho Mermaid (120 h) kokoustiloja 7 kpl hengelle orkesterimusiikkia Palvelemme Teitä ympärivuotisesti Kysy edullisia hintojamme Asiantuntijat lähelläsi ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Pläkkikaupunginkatu 25, Turku Puh. (02) , KULLERVONTIE 11 B UUSIKAUPUNKI PUH FAX Läntinen Rantakatu TURKU puh

6 6 PARIVARTIO 2012 Mikko Hautalalle PM-hopeaa Reserviupseeriliiton joukkue voitti hopeaa sekä CIOR sotilasmoniottelussa, että PM-maastomestaruuskisoissa Tanskassa järjestetyissä kilpailuissa. Kuten viime vuonna RUL joukkue (FIN2) sijoittui toiseksi pistein 8527,4. FIN2 joukkueessa kilpaili Mikko Hautala (Raision RU), Simo Jääskeläinen (Kuopion RU) ja Joakim Siirilä (TERES). Voiton vei tänä vuonna Saksan joukkue (DEU4) pisteillä 8722,4. Matti Ankelolle tunnustusta Virossa Matti Ankelolle luovutettiin Viron Sotaveteraanien Muistoristi numerolla 9 Torin Viron sotilaiden muistokirkossa uudelleenitsenäistymispäivän kiitosjumalanpalveluksessa 20. elokuuta. Muistoristi myönnetään Viron sotaveteraanien yhdistymisen ja toisen maailmansodan uhrien muiston ikuistamisen hyväksi tehdyssä työssä. Samassa tilaisuudessa Anssi Heikkilä ja Harri Nurmi luovuttivat Varsinais-Suomen reserviläispiirien kultaisen ansiomitalin kapteeni Jüri Puustille pitkäaikaisesta yhteistyöstä piiriemme välillä. Salossa kovan tason esitelmiä Salon Seudun Reserviupseerit järjestää syksyn aikana kolme esitelmätilaisuutta. Esitelmätilaisuudet pidetään Salon lukion isossa auditoriossa, Kaherinkatu 2, Salo. Torstaina 27. syyskuuta klo Tohtori Pekka Sutela esitelmöi aiheesta Venäjän tulevaisuuden suunta aikomukset ja mahdollisuudet. Sotahistorian professori emeritus Martti Turtola esitelmöi aiheesta Eversti Paasonen Päämajan tiedustelun johdossa torstaina 25. lokakuuta klo Kolmas syksyn esitelmätilaisuus on 29. marraskuuta klo ja koskettelee maanpuolustuksen kehitysnäkymiä Varsinais-Suomessa. Esitelmän pitäjänä on Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Jukka Nikkari. Sotilaspojat kesäretkellä Itä-Suomessa Jouko Fossi Kuin sattumalta kenraali Makarovin Nato-varoittelun aikaan Varsinais- Suomen Sotilaspoikien Perinnekilta oli kesäretkellään Itä-Suomessa Ilomantsin maineikkaan mottitaistelun maisemissa. Matka tehtiin kesäkuuta ja Matti Komin johdolla matkalle lähti 36 osanottajaa Heikkilän kasarmin paikoitusalueelta. Ensimmäinen tutustumiskohde oli Utin Jääkärirykmentti, jossa meidät vastaanotti kovakuntoisen oloinen eversti Heikki Välivehmas. Hän piti perusteellisen esitelmän joukko-osaston historiasta ja nykypäivän koulutuksesta sekä kotimaisista että ulkomaisista yhteistyökumppaneista. Uttiin liitetään mm. RUK eikä sinne kohdistu puolustusvoimien säästötoimet. Utin Helikopteripataljoona on lopullisessa muodossaan valmiina vuonna Matkamme jatkui Salpalinjalle, jossa tutustuimme museoon ja alueen entisöityihin betonikorsuihin. 41 vuotta vanhat RUK 137:n aikaiset sissijotokset noissa maisemissa palautuivat selkeinä mieliin. Yövyimme Lappeenrannassa, jossa tutustuimme sotilashautausmaahan ja rantaravintolakulttuuriin. 6. kesäkuuta jatkoimme kohti Ilomantsia. Matkalla Matti Komi, Tapani Havia, Kullervo Hantula, Pekka Koivisto ja Jaakko Saviranta esittivät verbaalista ohjelmaa. Ilomantsiin saavuttuamme poikkesimme Parppeinvaaran perinnetalossa ja majoituimme Anssilan maatilamajoitukseen. Haitarimusiikkija viinipitoisen illanvieton yhteydessä äimistelimme kenraali Makarovin puheita. Mitä tapahtui Koslovin pataljoonalle? Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan hallituksen jäsenet Jaakko Puro, Jouko Fossi ja Kullervo Hantula valmiina laskemaan seppeleen 21. prikaatin taistelujen muistomerkille Möhkössä. Kunniavartiossa Pentti Grandell ja Jaakko Saviranta. Seuraavana päivänä suuntasimme kohti Kylpylähotelli Pääskynpesää, jossa Rajavartioston kapteeni (evp) Seppo Kärnä selosti Ilomantsissa käydyt talvisodan taistelut mm. Oinassalmen (jossa kaatui kaukainen sukulaiseni) ja Taivallammen taistelut. Taivallammella suomalaiset tuhosivat Koslovin pataljoonan viimeiseen mieheen. Rauhan tultua venäläisten ensimmäinen kysymys olikin ollut mitä tapahtui Koslovin pataljoonalle?. Suomalaisten tappiot olivat 856 miestä, joista 400 paleltunutta ja venäläisten puolella noin miestä. Kesällä 1944 käytiin rauhanneuvottelujen ollessa jo meneillään kenraalimajuri E.J. Raappanan johdolla kuuluisa mottitaistelu, jonka yksinkertaistettu taistelukäsky kuului sotkekaa ne suohon. Kaksipuolisen saarrostuksen seurauksena syntyi motti ja vihollinen perääntyi 10 km rajan taakse ja jäi sinne. Tästä kerrotaan laajemmin Jatkosodan historian 5. osassa. Pappeinvaaran Runopirttiin ja Raappanan majaan tutustumisen jälkeen siirryimme Hattuvaaran taistelumaaston juoksuhautoihin Tiittasen talon läheisyyteen. Laskimme seppeleen 21. prikaatin taistelujen muistomerkille Möhkön kylässä. Tutustuimme myös Taistelijan taloon. Päämajamuseoon ja Mikkelin klubille Perjantaina 8.6. jatkoimme tutustumista Ilomantsin enkelikirkkoon ja Ilomantsin oma poika Kullervo Hantula laski kukkakimpun Mannerheim-ristin Piiri edustettuna EROK:n 15-vuotisjuhlassa Matti Ankelo Viron reserviupseeriliitto perustettiin 22. kesäkuuta 1997 Võrun Meegomäen taistelukoulussa, jossa reserviupseereita koulutetaan. Tänä kesänä oli siis aika juhlistaa 15 toimintavuotta. Mieluisasti otinkin saamani kutsun vastaan. EROK:n juhlat järjestettiin Viron kesäpääkaupungissa Pärnussa valtakunnallisen Voitonpyhän juhlan yhteydessä. Ajan säästämiseksi päätin lauttamatkan sijasta ensi kertaa lentää Tallinnaan. Juhannusaaton aamusella Vantaalla jo odottikin hyvä ystäväni Pohjois-Karjalan Viro-yhteysupseeri Arto Juntunen, jonka kanssa on tehty monet mieleenpainuneet reserviupseerimatkat Viroon ja Baltic Sea Cooperationin merkeissä Baltiaan ja Puolaan. Paikalle ilmaantui myös tuttu mies, RUL:n helsinkiläinen liittovaltuutettu Jukka I. Mattila seuralaisensa Krista Nylundin kera, hekin samaan juhlaan matkalla. Lentäen Suomenlahti ylittyi hetkessä. Näin Tartton tienvarren tuttu lennujaam, Lennart Meren lentoasema, tuli nähtyä sisältäkin päin. Kentällä oli vastassa EROK:n Suomen yhteysupseeri Kuno Peek, joka ystävällisesti kyyditsi meidät isänsä, EROK:n puheenjohtaja Toomas Peekin upealle Tallinnan asunnolle. Juhlapuvun nopean vaihdon jälkeen Arton ja minun matka jatkui Toomaksen kyydillä suoraan Pärnun lähistölle Toriin Viron Sotilaiden Muistokirkolle juhlallisuuksiin. Matkalla oli aikaa vaihtaa mukavasti ajatuksia ja kuulla uusimmat Viron kuulumiset ja arviot pitkäaikaiselta hyvältä ja vaikutusvaltaiselta ystävältä. Harmikseen Toomas sai matkalla tiedon, ettei presidentti Ilves kireän aikataulunsa yllättävän muutoksen takia voikaan päivällä osallistua EROK:n juhlallisuuksiin, vaan vasta illasta alkaen. Muutoin Viron koko ylin valtion, puolustushallinnon ja puolusvoimien johto oli edustettuna alusta alkaen. Tämä kuvastaa erinomaisesti EROK:n suurta arvostusta Viron yhteiskunnassa! 27 virolaissotilasta kaatunut 15 vuodessa Torin kirkolla meitä odottelivat piiriemme Viro-yhteistyön grand old man Harri Nurmi ja Ru-piirin yhteysupseeri Ole Bergen. RUL:n edustajana paikalle ilmaantui Mikko Halkilahti. Juhlamessun yhteydessä kunnioitettiin Viron viimeisimpien sodan uhrien muistoa. Vuodesta 1997 lähtien kansainvälisissä operaatioissa on kaatunut 27 virolaista sotilasta. Raskas uhri pieneltä kansalta! Tilaisuudessa sytytettiin perinteisin menoin Voitontuli ja ojennettiin saajilleen myönnetyt EROK:n kunniaristit. Tuskinpa kapteeni res Jukka Mattila voisi kuvitella upeampaa tilaisuutta saada EROK:n Rautaristi kuin Torin arvokkaassa kirkossa Viron ylimmän johdon edessä! Tilaisuudessa huomioitiin myös USA:n Viron suurlähettilästä, joka piti ylevän ja vuolassanaisen kiitospuheen. Kirkonmenojen jälkeen laskettiin seppeleet läheiselle Vapaussodan uhrien muistomerkille, RUL:n edustajina Halkilahti ja Mattila. Samalla penkillä presidentin kanssa Torista siirryttiin suoraan Pärnun raatihuoneelle, jossa oli EROK:n juhlavastaanotto. Puolustusministeri Reinsalu, puolustusvoimien komentaja Riho Terras ja Riikikogun puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Raidma kaikki korostivat reserviupseerien ja EROK:n toiminnan merkitystä Viron maanpuolustukselle. Illalla oli ohjelmassa hieno ja arvokas virolaisten sotatoimissa kaatuneiden ja vammautuneiden sotilaiden lapsia tukevan säätiön sykähdyttävä ja tunteikas hyväntekeväisyyskonsertti Endla Teaterissa. Säätiö kantaa yhden näistä lapsista, Irakissa kaatuneen ylivääpeli Arre Illenzeerin pienen tytön Carolin Illenzeerin nimeä. Konsertti televisioitiin suorana kaikkialle Viroon. Presidentti Toomas Hendrik Ilves oli myös konsertissa läsnä. Harvoin me suomalaiset, tavalliset reserviupseerit ritari Onni Määttäsen haudalle. Matka jatkui Joensuun hautausmaan ja kenraali Raappanan haudan kautta kohti Mikkeliä, jossa kohteina olivat Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki I ja II sekä illallinen Mikkelin klubilla, jossa kuulimme klubimestarin kertomuksen Mannerheimin lähipiirin ruokailutavoista ja seurueesta. Illallinen oli luonnollisesti Vorschmack ja Kuhaa Walewska. Viimeisen päivän tutustumiskohteina olivat Tammelassa oleva Hakkapeliittojen muistomerkki, Portaan kylä, Saaren kansallispuisto sekä Mustialan Kuninkaankartanon alue, jossa Matti Komi kertoi sukunsa miesten asekätkentätoimista, joista kartanon omistajan Erik von Frenckellin oletettiin olleen hyvin selvillä. saamme näin kunnian istua samalla penkkirivillä Viron presidentin lähellä! Ilta päättyi vapaamuotoiseen yhdessäoloon Pärnun pursiseuralla. Juhannuspäivänä EROK:n juhlat huipentuivat Pärnun keskustorilla pidettyyn valtakunnalliseen Voitonpäivän paraatiin, jonka presidentti Ilves otti vastaan. Edellispäivän kaunis, jopa kuuma sää oli vaihtunut suomalaistyyppiseen juhannussäähän. Varsin koleaa oli ja vettä vihmoi taivaan täydeltä, ajoittain lähes vaakatasossa tuulen tuivertamana. Me juhlavieraat saimme seurata paraatia sateelta suojassa Endla Teaterin lämpiöstä ja parvekkeelta. Oikein sääliksi kävi varsinkin Kaitseliitin nuorisojärjestön Nuorten Kotkien ohuissa paidoissaan sateessa pitkää värjöttelemään joutuneita nuoria. Vierailu päättyi kättelyyn Endlan lämpiöön saapuneen, läpimärän univormunsa nopeasti siviilivaatteisiin vaihtaneen puolustusvoimien komentaja Riho Terrasin ja isäntien kanssa. Matka takaisin Tallinnaan taittui vanhan hyvän ystävän Olavi Tammemäen ystävällisesti tarjoamalla kyydillä. Tallinnan sateisen vanhan kaupungin kellariravintolassa vielä maittava päivällinen Kristan, Jukan ja Arton mukavassa seurassa ja sitten olikin jo aika hankkiutua lentokentälle. Tällainen tavallisesta poikkeava Juhannus tällä kertaa!

7 PARIVARTIO Kirja-arvostelu Hävettävä historia Talvisota kuului Neuvostoliitossa kiellettyjen aiheiden listalle. Sitä ei ollut lupa tutkia eikä aiheesta saanut mainita tiedotusvälineissä. Vielä joulukuussa 1939 neuvostolehdistö sekä uutistoimisto TASS rehvastelivat puna-armeijan saavutuksilla sodassa valkosuomalaisia vastaan. Vuodenvaihteen jälkeen talvisodasta ei saanut mainita julkisuudessa sanaakaan. Päätoimittajat määrättiin jälkikäteen tuhoamaan lehtiensä arkistokappaleista sotaa käsittelevät sivut. Tietoa ei onnistuttu kuitenkaan poistamaan kaikkien aikalaisten mielistä. Rintamasotilaat ja heidän omaisensa olivat luonnollisesti tietoisia puna-armeijan heikosta menestyksestä suomalaismetsissä. Mutta Moskovan rauhan jälkeiset tapahtumat helpottivat talvisodan tarkoitusperien salaamista neuvostokansalta Vasta Stalinin kuoleman jälkeen ilmestyneissä muistelmissa eräät puoluepamput ja marsalkat rohkenivat viitata vuoden sotaan Suomea vastaan. Esimerkiksi Nikita Hrustsev mainitsee muistelmissaan 1970 kuin ohimennen talvisodan ja syyttää Stalinia miljoonan miehen tapattamisesta. Muistelija oli tuolloin jo syrjäytetty maansa johdosta, joten hänen teksteilleen ei annettu mitään arvoa Neuvostoliitossa. Mihail Gorbatsov siunasi talvisodan Suomen vierailullaan vuonna Hän nimittäin totesi, että Neuvostoliiton politiikka oli syksyllä 1939 järkevää ja oikeaa. Sen sijaan Venäjän federaation presidentiksi kohonnut Boris Jeltsin tunnusti Martti Ahtisaarelle vuonna 1994, että alueiden anastaminen Suomelta oli Stalinin totalitaarista politiikkaa. Lisäsipä hän vielä, että jokainen Venäjän johtaja tuntee piston sydämessään tehdystä vääryydestä. Vladimir Putinin ensimmäisellä presidenttikaudella uutisoitiin, että Moskovan tiedeakatemian Venäjän historian laitos oli saanut käyttöönsä NKVD:n salaisista salaisimmat raportit talvisodasta sekä luvan laatia niiden pohjalta rehellisen selvityksen sodan kulusta yhdessä suomalaisten tutkijoiden kanssa. Uutinen herätti toivon, että lopultakin suuri naapuri aikoo tehdä välinsä selväksi menneisyyden kanssa. Yhteistyönä tehtävä kirja luvattiin julkaista saman sisältöisenä sekä Venäjällä että Suomessa. Vuonna 2009 tämä ihme nähtiinkin. Tuntematon Talvisota sisältää sensuroimatonta faktaa Stalinin ja Molotovin tietoon tarkoitetuista asiakirjoista. Joukossa on sekä viranomaisten laatimia raportteja että yksittäisten kansalaisten henkilökohtaisia vetoomuksia. Neuvostojohdolle oli päivänselvää, ettei Suomi suostuisi sille esitettyihin aluevaatimuksiin, todetaan kirjassa. Paasikivelle tarjotut rajantarkistukset olivat teatteria. Niillä hankittiin aikaa joukkojen keskittämiselle Suomen vastaiselle rajalle. Kun ryhmitys oli valmis, järjestettiin Mainilan laukaukset ja sanouduttiin irti hyökkäämättömyyssopimuksesta. Marraskuun viimeisenä päivänä alkaneella iskulla ryhdyttiin palauttamaan Neuvostoliitolle keisarillisen Venäjän rajoja vuodelta Stalin ja Molotov olivat selvillä myös talvisodan vaikutuksesta omiin kansalaisiinsa, sillä Lavrenti Berijan johtama salainen poliisi luki jokaisen kenttäpostikirjeen ja raportoi niistä. Kirjeissä rintamasotilaat ja heidän omaisensa tuomitsivat yleisesti sodan petoksellisen luonteen ja nimittävät sitä rikokseksi. Asian ytimeen osui rouva, joka kirjeessään miehelleen kysyy: Mitä me oikein haluamme? On selvää, että me itse tahdoimme sotaa. Miksi huudamme, että Englanti ja Ranska ovat hyökkääjiä? Me itse olemme todellisia hyökkääjiä. Tämä joulukuun 7 päivänä 1939 lähetetty kirje jäi rouvan viimeiseksi. Arvattavasti hänet teloitettiin kansan vihollisena. Tuntematon Talvisota olisi ollut hyvä alku historiallisen totuuden paljastamiseksi Venäjän kansalle, ellei sitä olisi vesitetty aitovenäläiseen tapaan. Kirjasta otettiin näet vain tuhannen kappaleen painos, mistä ei riittänyt edes yhtä kappaletta yliopistoa kohti. Kaiken lisäksi teoksen lainaaminen kiellettiin historian ja yhteiskuntaopin opettajien vaatimuksesta. Totuus talvisodasta antaa itänaapurissamme odottaa itseään. Tuomo Hirvonen Kun tarvitset monipuolista palvelua! Paino- ja tulostuspalvelut Asiakasviestinnän palvelut Suurkuvapalvelut Teknisen alan palvelut Tallenne- ja arkistopalvelut Käännöspalvelut Multiprint Turku, puh , LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, Turku Puh. (02) , Avoinna ma pe klo Yhdistää maailman kotiin. VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali*! Jälleenmyyjien yhteystiedot: TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, Parainen (02) VIRTASEN maalitehdas Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj

8 8 PARIVARTIO 2012 Loimaan seutu Vääpelikerho Bengtskärin majakalla Eino Järvinen Loimaan Seutukunnan Vääpelikerho oli järjestelyvastuussa retkestä 1. elokuuta Bengtskärin majakalle. Osanottajia oli parisenkymmentä. Kerholaisten lisäksi mukana oli muutama muiden reserviläisjärjestöjen edustaja. Retkelle lähdettiin Loimaalta aamulla kello 8.00 linja-autolla. Ensimmäisenä kohteena oli Kasnäsin satama kun sitä ennen oli pysähdytty kerran kahvitauolle. Kasnäsissä meitä odotti Ocean-vene, jolla matkustimme Rosalaan. Matka kesti parikymmentä minuuttia. Sää oli erinomainen. Aurinkoista ja lämmintä. Rosalassa sijaitsee Viikinkikeskus. Satamassa opas otti seurueemme haltuun. Ensiksi siirryimme pienen kävelymatkan päässä olevaan Viikinkitaloon. Talo on rakennettu kymmenisen vuotta sitten ja se on tehty viikinkipäällikön talon mallin mukaan. Talo on pitkämäinen rakennus. Sisätiloissa keskellä on suuret kivilohkareet, joiden päällä pidettiin tulta ja tehtiin ruokaa. Katossa on avattava luukku suurimpien savujen poissaamiseksi. Molemmilla reunoilla on pöytiä ja penkkejä. Näiden takana ovat makuutilat. Aikanaan oli tavanomaista, että syömisen ja juomisen aikana tahtoi tulla uni silmään. Tällöin oli helppo köllähtää laverille. Pienten torkkujen jälkeen jaksoi taas juhlia. Talossa meille tarjottiin herkullinen kuhakeitto sekä saaristolaisleipää. Ruokailun jälkeen pidettiin keskuksessa info-tilaisuus. Meille kerrottiin Viikinkien idäntiestä sekä viikinkien kulttuurista ja sen ajan mytologiasta. Aikaa riitti myös tutustumiseen alueen muihin kohteisiin. Pienen matkan päässä oli mm. viikinkiveneen kopio. Pohjolan korkein majakka Tämän jälkeen siirryimme jälleen veneelle ja aloitimme matkan kohti Bengtskäriä. Edellisenä päivänä oli ollut merellä sateisempaa ja myrskyistä. Veneen kapteeni kertoi, että edellispäivän sää voi vielä vähäsen vaikuttaa aaltoihin, mutta vasta lähempänä Bengtskäriä. Kovalla myrskysäällä majakalle ei voi mennä laisinkaan ja pienemmälläkin myrskyllä isommat veneet jäävät merelle ja kävijät viedään rantaan pienemmillä veneillä. Matka kesti noin 40 minuuttia. Lähempänä majakkaa merenkäynti olikin hieman kuoppaisempaa. Kukaan ei näyttänyt kuitenkaan tulevan merisairaaksi. Matka kului rattoisasti ja hetken päästä majakan siluetti näkyikin jo horisontissa. Majakka rakennettiin vuonna 1906 Bengtskärin matalalle kallioluodolle. Ennen rakentamista ympäröivällä merialueella on tapahtunut useita karilleajoja. Majakan suunnitteli arkkitehti Florentin Granholm. Rakennusaineena käytettiin graniittia ja tiiltä. Se on Pohjoismaiden korkein majakka. Majakka kohoaa 52 metriä merenpinnan yläpuolelle. Majakka automatisoitiin 1960-luvun lopulla. Sen jälkeen se alkoi rapistua. Ensiksi Turun Yliopisto vuokrasi ja kunnosti majakan 1990-luvun alkupuoliskolla. Yleisölle majakka avattiin Kunnostustyöt saatiin päätökseen vuonna Nykyisin majakan omistaa Turun Yliopistosäätiö ja se on suosittu Seppo Solla Majakan huipulle päästäkseen on kivuttava 140 porrasaskelmaa. Ahti Isosomppi Alastaron Reserviläisten kolme joukkuetta osallistui Jukolan viestiin, joka suunnistettiin Hakunilan urheilupuiston maastossa Vantaalla kesäkuuta. Venlat saivat kirmata kauniissa ja lämpimässä säässä, veljesten viestin aikana myös sade kasteli suunnistajat. Venlojen joukkueessa suunnistivat (juoksujärjestyksessä): Heli Ojala, Marja Välimäki, Kaisa Toivonen ja Minna Lehtilä. Sijoitus oli Veljesten I joukkueessa juoksivat: Martti Tytykoski, Mika Kilpeläinen, Timo Ojala, Harri Pohjalainen, Markku Pullinen, Teemu Mäkinen ja Riku Lehtilä. Sijoitus oli 759, parani viime vuodesta 78 sijalla. Veljesten 2 joukkueessa juoksivat: Harri Välimäki, Jorma Tytykoski, Tapio Vuolle, Lassi Vatka, Heikki Pelli, Markus Salo ja Markku Korpela. Sijoitus oli 1180, parani viime vuodesta 52 sijalla. Joukkueitten tavoitteena on ollut yltäminen tuhannen parhaan joukkoon, kahtena viime vuonna tavoite on saavutettu, joten seuraaviin viesteihin tavoitetta pitää tarkistaa parempaan suuntaan. Heikki Pellillä takana puolisataa Jukolaa Alastaron Reservinaliupseerit (nykyään Alastaron Reserviläiset) osallistuivat ensimmäisen kerran Laitilan Jukolaan Nykyinen perinne on alkanut Salon Jukolasta 2005 ja on siitä lähtien jatkunut katkeamatta. Joukkueitten kokoojana ja johtajana toiminut Heikki Pelli osallistui jo 50 kerran Jukolan viestiin. Hän aloitti Vammalan Jukolassa 1969 Alastaron Urheilijoiden nimissä ja tämän jälkeen useissa eri seurojen joukkueissa. Venlojen joukkueen kokoonpano on muuttunut vuosien aikana, mutta sen kokoaminen on ollut helpompaa kuin Jukolan veljesten. Alastaron Reserviläisten jäseniä suunnisti myös naapuriseurojen joukkueissa. Majoittumiseen olemme saaneet lainaksi Alastaron partiolaisten Jyvästen telttoja. Valio-Jukolassa oli suunnistajia 24 maasta, yhteensä Veljesten joukkueita oli 1685 ja Venlojen Jukola oli veljesten 64 viesti, Venloilla 35:s. Venlojen viestin voitti Norjalainen Halden SK, Paimion Rastin ollessa toinen. Jukolan viestin voitti Kalevan Rasti, Suomalaisten menestys oli hyvä, 12 parhaan joukossa kuusi joukkuetta. Syksyllä on toinen suurtapahtuma, silloin suunnistetaan Alastarolla Heikin kahden peninkulman kilpailu 3. marraskuuta. Bengtskärin majakka on upea näky. vierailukohde, kävijöitä on vuosittain yli Jatkosodan aikana venäläiset yrittivät räjäyttää majakan, mutta taistelu päättyi suomalaisten voittoon. Linnut tottuneet turisteihin Alastaron Reserviläiset paransivat Jukolassa Majakalla oppaat pitivät mielenkiintoisen esitelmän majakan historiasta. Aikaa oli täälläkin riittävästi kuljeskella paljailla rantakallioilla. Saari oli myös suosittu haahkojen pesimäalue. Keväällä tiedon mukaan pesiä on parisensataa, mutta nyt ei enää lintuja näkynyt. Linnut kuulemma eivät laisinkaan pelkää turisteja. Monet kiipesivät myös majakan torniin, josta oli mahtavat näköalat aurinkoiselle merelle. Lukuisat rappuset testasivat pohkeiden kuntoa. Toki välitasanteilla oli mahdollisuus levähtää. Mielenkiintoisen käynnin jälkeen oli mahdollisuus pistäytyä kahville ja ostaa matkamuistoja. Ahti Isosomppi Alastaron reserviläiset majoittuivat Jukolassa partiolaisilta lainaamissaan teltoissa.

9 Reserviupseerit Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta

10 2 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta Parhaat onnittelut 50-vuotiaalle! Jukka Nikkari. Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry:n täyttäessä kunnioitettavat 50 vuotta, on maailma ja asenneilmasto varsin toisenlainen, kuin se oli yhdistystä perustettaessa syyskesällä Tuolloin maailman sanotaan olleen lähempänä kolmatta maailmansotaa, kuin milloinkaan sen jälkeen. Edellisvuotiset Berliinin kriisi Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä sekä kotoinen noottikriisi olivat ohi, ja Kuuban ohjuskriisi oli juuri alkamassa. Tästä jälkimmäisestä Suomessa ei varmaan syyskuun alussa tiedetty vielä mitään edes diplomaattipiireissä. Kokonaisuutena maanpuolustus ja siihen liittyvät asiat eivät tainneet olla Varsinais-Suomessakaan kovin korkeassa kurssissa, koska sodan päättymisestä oli kulunut vasta vähän reilut puolentoistakymmentä vuotta ja raskas jälleenrakentaminen oli loppusuoralla. Näin olen antanut itseni ymmärtää, vaikka ensimmäiset oikeat muistikuvani tästä maailmasta ovat juuri kyseiseltä kesältä. Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri perustettiin reserviupseerikerhojen ja -yhdistysten kattojärjestöksi tukemaan näitä niiden toiminnassa. Jäsenyhdistysten tärkeimmiksi toiminta-alueiksi oli jo vakiintunut maastourheilu eri muodoissaan, ampumataidon ylläpito sekä maanpuolustusta kehittävä aatteellinen työ. Tehty työ ja toimintatavat ovat jälkikäteen tarkasteltuna osoittautuneet kiitettävästi toteutetuksi ja tuloksiltaan erinomaiseksi. Jalkaväkeä aina tarvitaan Piirin toiminnan aikana puolustusvoimissa on tapahtunut useita organisaatiomuutoksia, mutta päätehtävä on pysynyt muuttumattomana ja se on edelleen Suomen puolustaminen. Puolustusvoimien toiminnan painopiste oli piirin perustamisen aikaan luonnollisesti varusmieskoulutuksessa ja suurissa maavoimissa. Tämän jälkeen ollaan erilaisten vaiheiden jälkeen vähitellen siirtymässä sähkömagneettisen spektrin ja kyberavaruuden hallintaan, joskin varusmieskoulutuksen kautta. Tästä kehityksestä huolimatta jalkaväkeä tarvitaan edelleen ja asevelvollisuuteen perustuvan järjestelmän on todettu olevan meille kustannustehokkain vaihtoehto. Suomalaisten reserviläisten osaaminen on kansainvälisesti tunnustettua ja sitä mitataan päivittäin useammassa kriisinhallintaoperaatiossa. Varsinais-Suomessa maanpuolustustahto on viimeisten reserviläisille tehtyjen mittausten mukaan korkealla tasolla. Puolustusvoimien toimintojen supistuessa maakunnassa säästöpaineiden vuoksi, korostuu reserviläisjärjestöjen ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tuki puolustusvoimille maanpuolustushengen ja sotilaallisen osaamisen ylläpitäjänä lähivuosina entisestään. Mistä miehistöä maakuntajoukoille? Isojen kertausharjoitusten vähentyessä puolustusvoimat ovat osaltaan panostaneet laatuun luvun alkuvuosina kehitettiin maakuntajoukkokonsepti, johon aktiiviset vapaaehtoiset reserviläiset ovat voineet sitoutua. Yksiköitä perustettiin maakunnittain yksi tai useampia, näin myös Varsinais-Suomen maakuntakomppania (VSMAAK). Vähitellen yksiköstä on muodostunut meille toiminnallisesti tärkein yksikkö, jonka kouluttamiseen käytetään valtaosa aluetoimiston reserviläiskoulutukseen suunnitelluista varoista. Yksikön rekrytointipohjana käytetään kaikkia maakunnan reserviläisiä, mutta parhaiten on onnistuttu reserviupseereiden ja -aliupseereiden osalta. Vapaaehtoisen sitoutuvan miehistön puute on tiedostettu, mutta viisastenkiveä sen ratkaisemiseksi ei ole keksitty. Uskon kuitenkin, että yksikön toiminnasta kaikki maanpuolustuksesta kiinnostuneet löytävät itselleen jotakin uutta samalla, kun he voivat harjaannuttaa ja kehittää jo osaamiaan taitoja. Reserviupseeripiirin ja -yhdistysten miettiessä tulevaisuuttaan nykyisen tyyppinen toiminta ei mielestäni ole lainkaan huono ratkaisu. MPK:n kehittäessä toimintaansa sotilastaitojen kouluttajana sekä yhä voimakkaammin varautumisen ja yleisen turvallisuuden sektorilla, jää reserviläisten fyysisestä kunnosta, ampumataidosta ja hengestä huolehtiminen reserviläisjärjestöjen vastuulle. Siinä on toimintasarkaa toivottavasti ainakin seuraavaksi 50 vuodeksi. Hyvää jatkoa ja parhaat onnittelut reserviupseeripiirille vielä kerran. Jukka Nikkari everstiluutnantti Varsinais-Suomen aluetoimiston päällikkö Hyvä lukija, Meitä reservinupseereja yhdistää aate, joka on kantanut yli vuosikymmenien. Aatteemme kestävyys perustuu reservin upseeriston identiteetille ja kaksoiskompetenssille. Syvän rauhan aikana työskentelemme siviilitehtävissämme yhteiskunnan eri sektoreilla. Tarpeen vaatiessa olemme kuitenkin valmiit vaihtamaan päällemme sotilaspuvun ja kantamaan upseerin vastuun. Suomen Reserviupseeriliitoilla, sen piireillä ja kerhoilla on edelleen se sama tärkeä tehtävä maanpuolustushengen ja reserviupseeriaatteen ylläpitäjänä, mikä niillä on ollut perustamisestaan lähtien. Vaikka toimintaympäristömme muuttuu, pysyy tehtävämme edelleen samana. Jotta siinä onnistuisimme, on meidän oltava valmiit kohtaamaan myös kunkin aikakauden haasteet ja toimittava tilanteen vaatimalla tavalla. Keskeisin haaste meille on tällä hetkellä kertausharjoitusten alasajo neljäksi vuodeksi. Puolustusvoimauudistus ei tätä edellytä, vaan kysymys on puolustusbudjetin leikkauksen vaikutuksesta. Kertausharjoitusten alasajo on selkeästi ristiriidassa sen kanssa, että puolustusratkaisumme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin. Vaikutukset sodan ajan joukkojen suorituskykyyn ovat kiistattomat. Meille saattaa syntyä kokonaisia ikäluokkia, jotka jäävät vaille sitä ensimmäistäkin kertausharjoitusta. Välillisiä vaikutuksia kansalaisten maanpuolustustahtoon voi vain arvailla. Annamme myös ristiriitaisen viestin maamme rajojen ulkopuolelle; sodan ajan joukkojemme henkilöstöstä noin 97 prosenttia on reserviläisiä, mutta varusmiespalveluksen jälkeen heitä ei näinä vuosina kouluteta, eikä joukkoja harjoituteta. Tämä on omiaan heikentämään puolustusratkaisumme uskottavuutta. Mitä me reservinupseerit sitten voimme tehdä? Ensinnäkin meidän on parhaamme mukaan vaikutettava poliittisiin päättäjiin ja puolustusvoimiin uskottavan puolustuskyvyn säilyttämiseksi. Lisäksi erityisesti meidän sodan ajan joukkoihin sijoitettujen upseerien pitää huolehtia henkilökohtaisesta sotilasammattitaidostamme ja kenttäkelpoisuudesta vielä aiempaakin päättäväisemmin. Kolmanneksi, meidän on yhdessä varmistettava reserviupseeriaatteen säilyminen vahvana ja elinkelpoisena. Se tarkoittaa uusien jäsenien mukaan ottamista, toiminnan kehittämistä tätä aikaa vastaavaksi, vastuun kantamista ja antamista ja myös Varsinais-Suomen reserviupseerit noutamassa Kalevan Maljaa Katajanokan kasinolla. Kuvassa puheenjohtaja Mika Hannula (vas), liittovaltuuston puheenjohtaja Jorma Kallio ja liittovaltuuston varsinaissuomalaiset jäsenet Tapio Turunen, Juha Lehtonen ja Matti Ankelo. muiden reserviläisten rohkaisua yli vaikeiden aikojen. Näiden ajatusten saattamana onnittelen Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiriä sen 50-vuotisjuhlavuonna ja kiitän piiriä ja sen aktiivisia toimijoita ansiokkaasta toiminnasta vuosikymmenien saatossa. Piirin toiminta on aktiivista ja jäsenkehityksenne on hyvässä kasvussa. Tästä on hyvä jatkaa. Toivotan onnea ja menestystä Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirille, sen ystäville ja tukijoilla pyrkimyksissänne yhteisen asiamme hyväksi! Mika Hannula, professori, maj. res.suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja

11 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta 3 Kymmenen vuotta piirien ruorissa Päättäessäni Varsinais-Suomen Reservipiirien toiminnanjohtajan tehtävät noin kymmenen toimintavuoden jälkeen vuoden 2008 lopussa kirjoitin Parivartion toiminnanjohtajan palstalle mm. seuraavaa: Käydessäni yhdistysten kokouksissa, juhlissa ja reserviläisurheilutapahtumissa toiminnanjohtaja on otettu aina hyvin vastaan. On tuntunut siltä, kuin olisi kotiin tullut. Miehet ja naiset ovat olleet samanhenkisiä, ei ole tarvinnut ruveta vääntämään kättä elämän perusarvoista Tuntemukseni reserviläistyötä kohtaan ovat edelleen samanlaiset. Tässä lyhyessä jutussa muistelen toiminnanjohtajakautenani mieleeni jääneitä tapahtumia. Maanpuolustusseminaarit Aloittaessani toiminnanjohtajana ensitöikseni elokuussa 1999 rupesin järjestelemään lokakuun alkuun suunniteltua Reservipiirien yhteistä turvallisuuspoliittista seminaaria, jossa pääpuhujana oli silloinen tuore puolustusministeri Jan-Erik Enestam. Edeltäjäni Paavo Pippola oli tehnyt tilaisuutta varten hyvän pohjatyön ja työskennellessään Sirkkalan valkoisessa talossa naapurihuoneessa hän opasti minua tässä asiassa niin kuin muissakin asioissa kymmeniä, jos ei satoja kertoja. Esitän parhaat kiitokset Paavolle aloittelevan toiminnanjohtajan tukemisesta. Maanpuolustusseminaareja pidetään edelleen Heikkilän kasarmilla, järjestäjäkuntaan ovat tulleet vuosien varrella myös Turun Kadettipiiri, Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistys, MPK ja Varsinais-Suomen aluetoimisto. Reserviläisurheilu Aikamoinen yllätys minulle oli runsas reserviläisurheilukippailujen määrä. Piirin mestaruuksista kilpailtiin noin 15 lajissa ja monessa lajissa oli vielä viestit päälle, kun lisäksi lasketaan lähes joka vuosi järjestetty joku ResUL:n mestaruuskilpailu, tulee yhteismääräksi lähes 20. Sarjoittain palkitaan kolme parasta ja joukkuekilpailussa palkinnon saavat vain voittaneen joukkueen jäsenet. Noviisina olin hankkinut kolmelle ensimmäiselle joukkueelle palkinnot kuten yksilölajeissa. Palkintojen jakotilaisuudessa reserviläisurheilun konkarit vähän hymyilivät tuoreelle toiminnanjohtajalle, mutta kukaan ei maininnut minulle mitään. Joku opasti minua myöhemmin ja jatkossa joukkuekilpailussa jaettiin vain kultamitalit. Toimintakautenani positiivisen lisän reserviläisurheilun lajikirjoon toi sovellettu reserviläisammunta (SRA). Harrastajamäärä lisääntyi kilpailu kilpailulta, lajin kursseja järjestettiin useita vuosittain ja oppilaita riitti. Piirimme järjestivät myös Jukka Eskola (oik.) ampumaradalla kapteeni Urban Silénin kanssa. kahdet SRA:n Suomen mestaruuskilpailut Säkylän Huovinrinteellä. Muutto Heikkilään Puolustusvoimien luopuessa kesällä 2003 Sirkkalan kasarmista, oli myös niiden maanpuolustusjärjestöjen, joiden toimitilat olivat siellä, muutettava. Turun ja Porin Sotilasläänin Esikunta tuli nytkin avuksi ja tarjosi meille hyvät tilat veloituksetta Heikkilän kasarmilta. Saumaton yhteistyö sotilasläänin esikunnan ja myöhemmin Varsinais-Suomen aluetoimiston sekä Sirkkalassa aikaisemmin toimineiden yhdistysten välillä saattoi jatkua. Erityisesti on kiitettävä hyvästä yhteistyöstä MPK:n piiripäällikköä Mauri Ikosta ja Turun Reserviupseereiden toiminnanjohtajana ollutta Antti Paatosta. Viro-yhteistyö Yhteistyö Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirin ja Viron Reserviupseeriliiton (EROK) kanssa alkoi vuonna Varsinais-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtajana toiminut Harri Nurmi vietti eläkepäiviään Viron Pärnussa ja oli siellä tutustunut Viron Kaitseliiton (suojeluskunta) väkeen. Harri kutsui piiriemme työvaliokunnat luokseen tutustumaan Pärnun kaupunkiin ja sen maanpuolustuksen kannalta merkittäviin kohteisiin. Vierailimme myös Kaitseliiton Pärnun malevan esikunnassa ja keskusteluissa nousi esiin mahdollinen yhteistyö ja myöhemmät tapaamiset. Varsinais-Suomen Reserviläispiiri solmi samana vuonna yhteistyösopimuksen Kaitseliiton Pärnun malevan kanssa ja Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri teki yhteistyösopimuksen Viron Reserviupseeriliiton Pärnun osaston kanssa Yhteistyö on sisältänyt vuotuisia tapaamisia, ampumakilpailuja, osallistumisia erilaisiin juhliin ja merkkipäiviin sekä tietojen välittämistä. Parivartio on tuttu lehti myös Pärnussa. Veteraanien tukeminen Piirien osallistuminen veteraanikeräyksen lipaskeräykseen alkoi vuonna Salon Seudun Reserviupseerit olivat vuotta aikaisemmin tempaisseet ja saaneet kerättyä lippailla Talvisodan päättymispäivän muistopäivänä merkittävän summan rahaa veteraaneille. Tästä Salon esimerkistä innostuneena piirit päättivät järjestää samanlaisen lipaskeräyksen, johon osallistuisivat kaikki piiriemme yhdistykset. Mukaan saatiin noin yhdistystä. Sotilasläänin komentaja antoi reserviläisille luvan käyttää keräyksessä sotilaspukuja, jotka lainattiin Säkylästä ja Pansiosta. Keräyslippaat saatiin veteraaneilta ja yhdistykset hakivat ne piirien toimistosta Heikkilästä. Yhdistykset tilittivät keräysrahat valtakunnallisen keräysorganisaation tillille, jolta Varsinais-Suomessa kerätyt lahjoitukset palautuivat aikanaan täkäläisille veteraanijärjestöille. Talvisodan päättymisen muistopäivään liittyvä lipaskeräysajatus vietiin Varsinais- Suomesta tiedoksi myös Reserviupseeriliittoon ja Reserviläisliittoon. Liitot kiinnostuivat asiasta ja päättivät tehdä tästä valtakunnallisen tapahtuman. Veteraanijärjestöjen kanssa solmittiin piiritason ja paikallistason yhteistyösopimukset ja yhdistykset nimesivät hallituksiinsa veteraanivastaavat. RUL 75 vuotta ja liittokokous Vuosi 2006 oli Reserviupseeriliiton 75-vuotisjuhlavuosi. Toiminnanjohtajan palstalla Parivartiossa 5/2006 kirjoitin asiasta seuraavaa: Varsinais- Suomen Reserviupseeripiirissä toteutettiin RUL:n juhlavuonna kaikki liiton piireille asetetut velvoitteet. Olimme mukana isolla joukolla Helsingissä järjestetyssä maanpuolustusseminaarissa, pidimme oman RUL 75-vuotta tapahtuman 1.6. Heikkilän sotilaskodissa, matkustimme kahdella lähes täydellä bussilla Haminassa pidettyyn pääjuhlaan. Liikuntaan liittyvistä tapahtumista mainittakoon viisi kuntokoetapahtumaa, useita ampumatapahtumia, noin sadan hengen marssi ja kaksi suunnistusta. Suuri voimanponnistus Reserviupseeripiirille oli RUL:n liittokokouksen järjestäminen Turussa Kokouspaikkana oli kylpylähotelli Caribia ja samaan aikaan järjestettiin myös Maanpuolustusnaistenliitto ry:n liittokokous. Päävastuu RUL:n kokouksenjärjestelyistä oli Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirillä. Turun Reserviupseerit vastasivat iltajuhlan järjestelyistä. Turkulaisten lisäksi toimitsijatehtävissä oli salolaisia ja naantalilaisia reserviupseereita. Tapio Peltomäen kuusivuotinen toimikausi RUL:n puheenjohtajana päättyi tässä kokouksessa ja nykyisen puheenjohtajan Mika Hannulan kausi alkoi. Palkitsemistilaisuudet Mieleen painuvia tilaisuuksia ovat olleet 2000-luvulla aloitetut piirien jäsenten ja yhteistyökumppaneiden palkitsemiset puolustusvoimien lippujuhlapäivää edeltävänä päivänä. Parhaimmillaan paikalla oli lähes sata ihmistä. Vuoden 2005 tilaisuudessa lääkintämajuri Tapani Havia ja majuri Kaarlo Pettilä Reserviupseeripiiristä ja ylikersantti Harri Nurmi Reserviläispiiristä kutsuttiin piiriensä kunniajäseniksi. Jo 1990-luvulla Sirkkalassa alkanut jouluglögiperinne jatkui koko toiminnanjohtajakauteni ajan ja jatkuu edelleenkin. Heikkilään muuton myötä glögit on nautittu Heikkilän sotilaskodissa. Tilaisuuksissa on alettu palkita MPK:n toimijoita ja muita vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa ahkeroineita. Kiitosten aika Koin Reserviupseeripiirin ja Reserviläispiirin välisen yhteistyön hyväksi ja mutkattomaksi. Piirien kuukausittain kokoontuneet työvaliokuntien kokoukset olivat asiallisia ja mukavia. Työvaliokuntien jäsenet olivat isänmaan miehiä ja naisia. Yhteisesti ratkaistiin asiat maanpuolustuksen edun mukaisesti. Kiitän toiminnanjohtajakauteni RU-piirien puheenjohtajia Kaarlo Pettilää, Tapio Peltomäkeä, Matti Ankeloa, Tuomo Erkkolaa ja Jari Hlavatyä sekä Reserviläispiirin puheenjohtajia Harri Nurmea ja Osmo Suomista hyvästä yhteistyöstä ja ystävyydestä sekä kiitän kaikkia jäseniä saamastani tuesta. Jukka Eskola, evl V-S Reservipiirien toiminnanjohtaja

12 4 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta Lauri Paju/Puolustusvoimat Käskyjä loppusodassa. Alueellinen taisteluharjoitus Itä 10 järjestettiin Nurmeksen alueella kesäkuussa Ajatuksia yleisestä asevelvollisuudesta Tapani Havia Kun kylmänä sotana tunnettu ajanjakso kahden valtavan suuren sotilasblokin jatkuva täysvalmiustila päättyi itäisen puolen romahdukseen, huokaisi ihmiskunta helpotuksesta: välitön sodanuhka katosi. Vai katosiko sittenkään ja kokonaan? Monenlaiset varustelut purettiin, strategiat ja doktriinit muuttuivat, mutta ovatko arvot oikeat ja luovuttiinko jostain tärkeästä ja peruuttamattomastakin? Niin karkealta kuin kuulostaakin kysyä, eikö kauhun tasapaino turruttanutkin ihmiset jo eräänlaiseen vakauden ilmapiiriin? Suomenniemen puolustamisen ja aikanaan valloittamisenkin historia on komea. Tuolloisen emämaan itäisenä osana hakkapeliitat kävivät 30-vuotista uskonsotaansa syvällä keskisessä Euroopassa. Kustaa Vaasan hautasarkofagin juurella Uppsalan tuomiokirkossa on yhtä monta nyky-suomen kuin Ruotsinkin maakuntavaakunaa. Jostain sekin kertoo. Kuningas Kaarle XI:n aikana 1680-luvulla luotiin ruotuväkilaitos ja sen organisaation turvin ja opein sodittiin niin Suuri Pohjan sota, tyhjänpäiväinen Kustaan sota kuin historiamme käänteen tehnyt Suomen Sotakin. Organisaatiot eivät sinällään liene olleet ajankohtaan nähden huonot, vaan sotien lopputulokset johtuivat muista syistä. Isännyyden Suomessa vaihduttua Haminan rauhassa ruotuväkilaitos hajotettiin vuonna Kuitenkin jo vuonna 1812 tsaari määräsi, että suuriruhtinaskuntaan on perustettava oma sotaväki. On arveltu, että Suomen asiain komitean puheenjohtajalla Kustaa Mauri Armfeltilla olisi ollut vaikutusta asiaan, mutta varmasti Napoleonin Grande Armeen hyökkäys Moskovaan vain muutamia päiviä aikaisemmin sekin helpotti käskyn antamista. Käskyssä määrättiin perustettavaksi kolme jääkärirykmenttiä, joista ensimmäisenä jo samana vuonna perustettiin Viipurin Rykmentti. Elämme siis 200-vuotisjuhlavuotta. Oleellista perustamiskäskyssä oli, että rykmenttejä käytetään vain Suomessa tai korkeintaan Itämeren rannikolla. On syytä mainita, että muutamaa vuotta myöhemmin Viipurin Rykmentistä erotettiin yksi pataljoona ja siirrettiin Helsinkiin. Tästä pataljoonasta sai alkunsa Suomen Kaarti. Kaartin juuret ovat siten kiistatta Viipurissa. Ruotujakoon jouduttiin palaamaan vielä Itämaisen sodan, meillä paremmin Oolannin sodan nimellä tunnetun konfliktin seurauksena ja ruotulaitos toimi vuosina Uudessa emämaassa tehtiin vuonna 1870 armeijauudistus ja sen johdannaisena myös Suomen suuriruhtinaskunnassa astui voimaan yleinen asevelvollisuuslaki vuonna Arpomalla nuoret miehet jaettiin kahteen joukkoon; joko suorittamaan kolmen vuoden aktiivipalvelus oman läänin tarkk`ampujapataljoonassa tai sitten reservikomppaniassa kolmen vuoden aikana kertausharjoituksineen. Edelleenkään näitä pataljoonia ei saanut lähettää sotimaan, ei edes sotaharjoituksiin suuriruhtinaskunnan rajojen ulkopuolelle ja upseereina oli vain Suomen kansalaisia. Ryssänupseerin haukkumanimenhän nämä herrat silti myöhemmin juuri itsenäistyneessä Suomessa saivat itseään marsalkkaamme myöten. Tämän tsaarinajan sotaväen eli Vanhan väen jälkimuistoina meillä on, paitsi tietysti ihmisten teot, ennen kaikkea monet upeat tyyppipiirustusten mukaan rakennetut kasarmit. Osa niistä etsii nyt uutta käyttöä. Toivottavasti ne löytävät arvoisensa ja historiaa ymmärtävän omistajan eivätkä päädy ahneen purkajan moukarin maaliksi. Suomen vanha sotaväki lakkautettiin vuoden 1901 routavuonna, kun sen venäläistäminen ei onnistunut. Lakkautuksen jälkeen Suomi joutui maksamaan huomattavaa rahallista korvausta Venäjän sotilasrahastoon, puhuttiin sotamiljoonista. Lakkautuksen jälkeen ei Suomessa myöskään ollut enää minkäänlaisia omia turvajoukkoja. Itsenäisen Suomen sotaväki Suojeluskuntia pidetään usein itsenäisen Suomen armeijan siemenenä. On totta, että Svinhufvudin senaatti nimesi suojeluskunnat hallituksen joukoiksi, mutta asiaa ei voi näin vain yksinkertaistaa. Suojeluskunnat olivat kyllä valkoisen armeijan hyvä perusta ja kivijalka. Vuoden 1918 sota sisältää monta sellaista tosiasiaa, ettei edes oikean nimen valitseminen tälle kansalliselle traumalle ole historiaa vähemmän harrastaneelle todellakaan helppoa ja kun tunteetkin vielä asiaa sotkevat. Konflikti alkoi vallankumouksena, kun punaisten julistuksena 26 tammikuuta 1918 nostettiin punalippu Helsingin Paasitornin salkoon kumouksen alkamisen merkiksi. Seuraavana päivänä, Tammisunnuntaiksi nimettynä päivänä, astui voimaan kenraali Mannerheimille Suomen korkeimmalta hallintoelimeltä, senaatilta saatu toimeksianto, riisua itsenäisessä maassa olevat venäläiset joukot aseista, joten oli alkanut myös vapaussota. Kun asiat kehittyivät tunnetuin seurauksin, mitäpä muuta voisi sanoa, kuin että veljessodaksikin tilanne kehittyi. Vaikka nuoressa, nippa-nappa itsenäistyneessä valtiossa vallitsi siis sisällissota, jonka ratkaisemiseen tarvittiin vahva aseellinen armeija, ei senaatti kuitenkaan oikopäätä siirtynyt perinteiseen oikeuteen kansalaisten kutsumiseen yleiseen asepalvelukseen. Tähän vaikutti ainakin osittain ylipäälliköksi kutsutun ryssänkenraali Mannerheimin epäily ja pohdinta asevelvollisuuden hyödystä ja riskeistä: voisiko työväestön joukosta aseisiin kutsuttu olla enemmän riski kuin hyöty? Ennen kuin valtiollista asevelvollisuutta alettiin toteuttaa, päädyttiin esimerkiksi Ylimarkun ja eräiden naapurikuntien kohdalla panemaan toimeen yleinen kunnallinen asevelvollisuus. Yleinen, valtakunnallinen asevelvollisuus otettiin kuitenkin senaatin toimesta käyttöön helmikuussa 1918 ja tämä toimeenpano perustui juridisesti vuoden 1878 asevelvollisuuslakiin. Juuri palanneiden jääkärien merkitys asevelvollisten koulutuksessa oli tietysti ratkaisevaa. Tätä ennen oli käyty jopa kriittisenä pidetty keskustelu ylipäällikön ja itsetuntoisten jääkärien välillä viimeksi mainittujen osallistumistavasta sotatoimiin. Huolimatta lyhyestä koulutusaikajänteestä on esitetty, että juuri nämä nuoret asevelvolliset olisivat olleet Vapaussodan merkittävimmässä ja ratkaisevassa Tampereen valtaustaistelussa suojeluskuntia merkittävämmässä osassa. Vapaussodan jälkeen, vuonna 1919 säädettiin väliaikainen ja vuonna 1922 pysyvä laki yleisestä asevelvollisuudesta ja tältä pohjalta periaatteessa toimitaan tänäkin päivänä. Itsenäisyytemme alkuvuosina käytiin puolustusvoimia koskien kaksi merkittävää valtataistelua. Nuoret jääkäriupseerit ja vanhan sotaväen aikaiset ryssänupseerit mittelivät johtopaikoista. Taistelu päättyi jääkärien voittoon. Suojeluskuntien asema puolestaan määriteltiin eversti Airon komitean esityön mukaisesti siten, että niistä tuli puolustusvoimien alaisia kotirintamatehtävistä vastaavia joukkoja. Nuoremmat ikäluokat kuitenkin liitettiin rintamajoukkoihin. Kumpikaan nahistelu ei vaikuttanut yleiseen asevelvollisuuteen. Veteraanien perintö Merkittävänä osana Isänmaan rakkautta on maanpuolustustahto ja sen toteuttaminen, tarvittaessa kaikin keinoin. Tähän asti kannustavana ja ylläpitävänä voimana on ollut Suuren Suomalaisen Sukupolven velvoite ja perintö. Tuon käsitteen on lausunut historian professori ja diplomaatti Keijo Korhonen. Tunnen hänet opiskeluajoista alkaen; vakaa mies Kainuun Paltamosta, joka ajattelee ensin, mitä sanoo ja sitten sanoo ajatuksensa pelottomasti. Kyllä tuo viime vuosisatamme ensimmäisen kvartaalin aikana syntynyt sukupolvi on kunniamainintansa ansainnut: kolme voittoisaa vapaussotaa, vääryydellä määrättyjen sotakorvausten määräaikainen nurkumaton suorittaminen ja valtava yhteiskunnan jälleenrakennusurakka. Muita perusteluja ei tarvita. Mutta tuo sukupolvi väistyy kovaa vauhtia. Entä sitten? Mikä on silloin maanpuolustustahtoa ylläpitävä taho? Yleinen vai valikoiva asevelvollisuus? Ymmärtääkseni lain määräämä yleinen asevelvollisuus koskee koko miespuolista ikäluokkaa. Merkittävä piti olla sairauden tai vamman, että kruununraakiksi olisi jäänyt. Peräkamarissa kasvaminen ei sellainen perusta ollut. Asenteet ovat muuttuneet. Yhä useammin ja eri tahoilta myös puolustusvoimien on annettu ymmärtää, että näin onkin hyvä. Että se %, joka ei motivoidu asevelvollisuutta suorittamaan, saakin jäädä pois. Mutta, mutta. Missä muussa yhteydessä työmies, talonpoika, opiskelija tai lykkäystä saanut vanhempi akateemisesti koulutettu vaikkapa pappi, insinööri tai diplomaatti on niin samalla viivalla, samanlaisena alokkaana kuin astuessaan asepalvelukseen. Missä muualla oppii samalla tavoin kuriin ja täsmällisyyteen totuttautumista, säännöllisyyttä, liikuntaa, ilmoittamisvelvolli-

13 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta 5 suutta ja monta muuta asiaa, joita ainakin minä pidän kansalaishyveinä. Ristiriitahan tässä on. Joukkoja vähennetään, monissa maissa asevelvollisuudesta luovutaan ja sodanuhkaa vähätellään. Toivottavasti sodan uhkaa ei tulekaan, mutta tässäkin suhteessa viisainta on varautua pahimmankin varalle. Haluankin korostaa suoritetun asevelvollisuuden yhteiskunnallista merkitystä kasvattajana, opettajana ja syrjäytymisen estäjänä. Onneksi uusi ylipäällikkömme on toistuvasti puuttunut nuorten syrjäytymisongelmaan. Niin television väkivaltakanavat kuin internetin rajattomat surfailumahdollisuudetkin ovat harkitsemattomasti ja kyvyttömästi peräkamarissa käytettynä enemmän riski kuin siunaus. Kenelle sitten kuuluu asioiden valvonta. Konsulit valvokoot. Pääesikunnan ja puolustusministeriön on osaltaan pontevasti vaadittava resursseja koko ikäluokan kouluttamiseen. Nykyisestä, käytännössä osittain valikoivasta menettelystä pitää päästä lähemmäs koko ikäluokkaa. Juuri tämän yhteiskunnallisen merkityksen huomioiden on vaarallista vedota joukkojen pienenemiseen ja tarvittavan reservin vähäisyyteen. Päätös on tietysti Arkadianmäellä, mutta sieltä ei mitään vaatimatta heru ja olen kyllä varsin pessimistinen sen suhteen, että parlamenttimme pystyisi kiihkottomasti ja kriittisesti analysoimaan turvallisuuspolitiikkaamme kokonaisvaltaisesti. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta Ensimmäinen Vapaussotamme alkoi vapaaehtoisin joukoin. Niin punakaartit kuin suojeluskunnatkin olivat vapaaehtoisia ryhmittymiä. Vasta 1927 annettiin ensimmäinen laki suojeluskunnista. Tänä päivänä puolustusvoimien tehtävät on tarkoin määritelty, samoin joukkojen suuruus. Yksi käsittämätön ristiriita annettujen tehtävien ja käytettävien resurssien välillä tavallisen kansalaisen mielestä on: miten annetuilla joukoilla voidaan vastata koko maan alueellisesta puolustuksesta? Edesmennyt, kaikkien arvostama puolustusvoimien komentaja Lauri Sutela mainitsi eräässä puheessaan, että Suomen puolustuksessa on suojeluskuntien mentävä aukko. Lausunto ei ollut tarkoitettu provokaatioksi, älköönkä tämän lukijakaan pahoittako mieltään. Paras keinohan olisi niin runsas kertausharjoitustarjonta, Sairaudesta selviytyminen kannusti Reijo Hannusta jatkamaan Tapio Turunen Urheilun aloitin kotikunnassani 6-vuotiaana aluksi yleisurheilijana ja koululiikkujana, sitten lukioaikana päälajiksi muotoutui kestävyysjuoksu ja siitä siirryin suunnistajaksi, mitä harrastin aktiivisesti parikymmentä vuotta pääosin Angelniemen Ankkurin joukkueessa. Paras tulokseni oli seuran kakkosjoukkueessa Jukolan viestin 17. sija, kertoo Reijo Hannus Salon Seudun Reserviupseereista. Reijo Hannus kertoo olleensa reserviläisurheilussa mukana nyt 34 vuotta. Täytettyään 40 vuotta hän halusi uusia haasteita. Päälajiksi muodostui Kalevan kierros eli kuuden kestävyyslajin yhteiskilpailu saman vuoden aikana ja tätä kiersin pitkillä matkoilla 13 vuotta. Kierros päättyi osaltani kertaheitolla dramaattisesti vuonna 2005 kun sain sydäninfarktin ja sydänpysähdyksen 120:n km:n pyöräilyn jälkeen. Minut elvytettiin ja heräsin sairaalassa seuraavana päivänä. Sydämen ohitusleikkaus tehtiin viikkoa myöhemmin, Hannus muistelee. Kolme vuotta myöhemmin palasin reserviläiskilpailuihin. Siitä alkaen reserviläisurheilu on ollut päälajini. Piirin mestaruusmitaleita on kertynyt reilusti yli 100. Menestystä on tullut myös valtakunnantasolla joukkuelajeissa, kuten SotUl:n kilpailuissa ja partiokilpailussa, josta RESUL:n mestaruuksia on ainakin kaksi ja muita värejä on useita, kertoo Hannus. Aktiivinen kuntoilija on täyttänyt RESUL:n kuntokorttia ahkerasti koko ajan, kun se on ollut käytössä, neljäs vuosi on menossa. Peruspisteitä olen suorittanut noin 600 vuodessa ja viime vuonna keräsin ennätyksekseni 628 pistettä. Myös testipisteissä olen saavuttanut EV-tason joka vuonna ja viime vuonna ennätyksekseni 33 testipistettä, luettelee Hannus tyytyväisenä. Suurimpana urheilusaavutuksenani pidän valintaani vuoden reserviläisliikkujaksi Toinen huippukohta on se kun pystyin vaikean sairauden jälkeen palaamaan taasen urheilun pariin. Reijo Hannus valittiin viime vuonna vuoden reserviläisliikkujaksi. että siten saataisiin koulutettua riittävä määrä laadukkaita alueellisen puolustuksen joukkoja kaiken pahan varalta. Kun tämä lienee epärealistista, on valmiuksia pidettävä yllä edelleenkin vapaaehtoisin reserviläis- ja naisvoimin. Eri liittojen ja järjestöjen välinen saumaton yhteistyö ja pyyteetön toiminta taannevat tämän jatkossakin. Kiitän Varsinais-Suomen Reservipiirejä osoitetusta luottamuksesta saada osallistua vuosiliitteen tekemiseen. Ajatukset ja pohdinnat ovat omiani. Toivottavasti uhkakuvat eivät koskaan toteudu, mutta kun pahimpaankin varautuu, jokin ennakkosuunnitelmista on aina käyttökelpoinen. Kirjoittaja on professori, lääkintämajuri ja V-S Reserviupseeripiirin kunniajäsen. Hiljainen tieto luo arvokasta osaamista Tapio Peltomäki Olen useasti asettanut itseni miettimään, olenko ja jos niin mitä voinut antaa panoksellani reserviupseeritoimintaan. Asian arvioiminen ei kuitenkaan liene hedelmällistä, koska ihmisellä on taipumus joko itsensä ylitai aliarvioimiseen. Selvemmin pystyn kuitenkin arvioimaan sitä, mitä reserviupseeritoiminta on minulle antanut niiden 12 yhtäjaksoisen vuoden aikana ( ), jolloin toimin reserviupseerijärjestössä alkaen Turun yhdistyksen hallituksesta ja päätyen Varsinais-Suomen piirin ja Reserviupseeriliiton puheenjohtajaksi. Tunne siitä, että olen voinut jollain tavalla vaikuttaa reserviupseereita ja vapaaehtoista maanpuolustusta koskeviin asioihin, tuo jonkin sorttista mielihyvää. Aikaansaannokseni määrää tai laatua on paljon vaikeampi arvioida, kun asiat etenevät usein tuskastuttavan hitaasti. Kaikkein paras palaute itselle on ollut, kun monien puheenvuorojen ja kirjoitusten jälkeen on saanut huomata korkeaarvoisen upseerin tai poliitikon käyttävän omaa terminologiaani ja ajatuskulkuani. Silloin joku on jossain liikauttanut ja toivottavasti myös liikahtanut. Aivan henkilökohtaisella tasolla suurin rikkaus loppuelämäksi ovat luottamustehtävissä ja niiden kautta tapaamani ihmiset. Osaa heistä en olisi muutoin koskaan päässyt tuntemaan. Olen löytänyt ystäviä, joiden seurasta nautin vastuutehtävien päättymisen jälkeenkin. Toisten esimerkeistä oppimisella on minulle suuri merkitys; muutamat henkilöt ovat vuosien kuluessa nousseet erityisesti esille. Kokeneempien neuvot korvaamattomia Toimin kolme vuotta Kaarlo Pettilän 1. varapuheenjohtajana hänen toimiessa Varsinais- Suomen Reserviupseeripiirin puheenjohtajana. Sain Kallelta mallin isomman vapaaehtoisjoukon puheenjohtamiseen, mutta myös ihan käytännön neuvoja. Ensimmäisen m/58-puvunkin ostin Kallen kehotuksesta ja opastamana. Nykyisestä liiton neuvottelukunnan puheenjohtajasta Tapani Haviasta tuli ehkä tietämättään minulle henkinen tuki. Tarkkaan punnittu rohkaiseva lause tai käsin kirjoitettu kirje antoivat kannustavan tunteen; teen ainakin joitain asioita oikein. Reserviupseeriliiton emeritus-puheenjohtaja Antti Ahlström oli koko liiton puheenjohtajuuteni ajan ja on tänä päivänä always available. Tyrkyttämättä itseään tai ohjeitaan hän on aina ollut olkapään vieressä. Toivon voivani olla seuraajilleni sitä, mitä Antti on minulle ollut. Juhani Pura oli liittovaltuuston puheenjohtajana läsnä jokaisessa 32:ssa liiton hallituksen kokouksessani, joista puheenjohdin 24. Jussilla on selkeät mielipiteet, mutta hän toi ne esille vain tarvittaessa, roolistaan tietoisena ja siinä pitäytyen tai kun olin todella tuen tarpeessa. Uskon Sakari Kinnarinen vahvasti senioriteetin tuomaan kokemukseen ja näkemykseen. Nuoremmalla polvella on vain pyrkimys keksiä samat asiat aina uudelleen. En missään nimessä tarkoita kehityksen pysäyttämistä ja pitäytymistä vanhaan, mutta aiemman tunteminen auttaa ymmärtämään tätä päivää ja opastaa johtamaan tulevaisuuden pyörteisissä olosuhteissa. Niin yhdistys-, piiri- kuin liittotasollakin on kirjattujen sääntöjen lisäksi vakioituneita toimintatapoja, joita kuljetamme eteenpäin, ikään kuin perimätietona. Aiemmat toimijat niitä meille viestivät. Tiukasti tulkiten osa näistä menettelyistä on muotoutuneita tapoja, joita ei ole edes välttämättä muistiin kirjattu ja aika ajoin esiintyykin pyrkimystä niiden murtamiseen. Onneksi ideologia, perinteet ja niiden siirtäminen seuraaville toimijoille ovat reserviupseeritoiminnan kantavia voimia. Tapio Peltomäki majuri res. RUL:n ja V-S Reserviupseeripiirin entinen puheenjohtaja Sakari Kinnarinen

14 6 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta Parivartion arkisto Pistooliampumajuoksi on yksi monista kesäisistä maastourheilulajeista. Maastoliikunnan vuosikymmen Erkki Laine Reijo Hannus Kuluneiden kymmenen vuoden aikana Varsinais-Suomen reserviupseeripiirin maastoliikuntatoiminta on jatkunut pääosin ennallaan. Mestaruuskilpailuja järjestetään 13 lajissa, joista partiokilpailu on ollut samalla myös RESUL:n mestaruuskilpailu luvun alkupuolella ovat heikot lumiolosuhteet pakottaneet peruttamaan joitakin talvilajeja, vaikka kilpailuja on pyritty järjestämään lumivarmoille paikkakunnille. Varsinais-Suomen piirien urheilutoimikunnat ovat yhteistoiminnassa pyrkineet kehittämään kilpailulajeja ja kilpailuohjeita. Vuoden aikana toimikunnat tarkistivat maastoliikunnan kilpailuohjeet tavoitteena saada kilpailutapahtumat helpommin järjestettäviksi ja yhdenmukaisiksi. Uudet ohjeet hyväksyttiin PTY:n toimesta otettavaksi käyttöön Ohjeet ovat luettavissa myös piirien kotisivuilla. Uudistuksista voidaan mainita mm. joukkuekilpailuissa sarjat H-H45 ja H50-H80 sekä pidempi (H-H45) ja lyhyempi (H50-H80) kilpailumatka ovat saaneet kilpailijoiden taholta tyytyväisen vastaanoton. Tämän hetken kilpailujen pulmana on osanottajamäärän lievä laskusuunta. Johtuuko se nykypäivän tiiviistä työ- ja perhe-elämästä vai onko se jo lapsena totutettu elämäntapa, jolloin riennetään tapahtumasta toiseen. Siinä on piirien urheilutoimikunnille kehiteltävää aihetta. Yhtenä mahdollisuutena on yhteistoiminta esimerkiksi MPK:n kanssa, jolloin saataisiin reserviasioista kiinnostuneet nuoret ja keski-ikäiset mukaan reserviläisurheilutapahtumiin. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi piirien taitokilpailu, jossa Merkittävät RESUL:n maastokilpailujen järjestelytehtävät Partiokilpailu, Kaarina/Piikkiö Talvikilpailu, Somero Partiokilpailu, Perniö/Särkisalo Maastokilpailu, Salo Partiokilpailu, Turku Partiokilpailu, Paimio Partiokilpailu, Somero Partiokilpailu, Laitila Partiokilpailu, Nousiainen Partiokilpailu, Kaarina/Piikkiö Partiokilpailu, Loimaa Maastokilpailu, Alastaro Partiokilpailu, Perniö/Särkisalo Partiokilpailu, Somero 3 5 miehiset partiot kilpailevat ja se olisi osa MPK:n harjoitusta. Maanomistajien asenne ratkaiseva Maastoliikuntatapahtumat ovat järjestelyiltään usein varsin monitahoisia. Esimerkiksi partiokilpailu ja talvikilpailu jotka vaativat alueen, jossa pystytään tekemään suunnistus- ja ampumatehtäviä. Näitä kilpailuja ei useinkaan voi viedä ampumaradoille, jolloin tarvitaan viranomaisten ja maanomistajien luvat. Kilpailujen johtohenkilöt ja teknilliset asiantuntijat joutuvat tarkoin harkitsemaan millaiselle alueelle kisoja järjestetään. Onneksi nykypäivän yhteiskunnassa on reipasta ja avuliasta reservihenkeä, siitä saamme olla kiitollisia eritoten maanomistajille jotka pyyteettömästi ovat antaneet alueitaan reservikilpailujen järjestämiselle. Kilpailuihin osallistuneiden tulisi muistaa vapaaehtoinen maanpuolustustyö jota eri kilpailujen järjestelyhenkilöstö teknillisine asiantuntijoineen on korvauksetta puurtanut, kuinka usein sitä huomioidaan? Piirin urheilutoimikunta on toiminut vuosina kolmijäsenisenä toimikuntana ansiokkaasti piirin maastourheilun hyväksi. Sen jälkeen toimikuntaa on pyritty laajentamaan ja nuorentamaan. Vuoden 2012 toimikunta onkin keski-iältään ehkä nuorin pitkään aikaan. Kiitos siitä kuuluu toimikunnan uusille jäsenille jotka ovat innostuneet reserviläisliikunnasta. Toivotaan, että saamme heidän mukanaan uutta tuulta purjeisiin sekä mahdollisimman paljon reippaita osallistujia reserviläiskilpailuihin. Yhteistoiminta on varmaankin reserviliikunnan eräs peruspilari, siihen joukkoon kuuluvat niin pienessä osatehtävässä, V-S Reserviupseeripiirin maastourheilutoimikunnat kapt Jouko Hyyrynen pj kapt Jussi Laaksonen maj Mikko Heikkilä kapt Jouko Hyyrynen pj maj Mikko Heikkilä kapt Erkki Laine 2010 kapt Erkki Laine pj maj Mikko Heikkilä kapt Tuomo Kuopio ltn Tomi Gustafsson 2011 kapt Erkki Laine pj kapt Tor-Erik Lindqvist kapt Tuomo Kuopio ltn Tomi Gustafsson 2012 kapt Erkki Laine pj ylil Tero Heinilä vänr Rauno Vuori vänr Mikko Knuuti johtotehtävässä, kilpailijana olevana tai siltä väliltä. Meidän tulisi heikkonakin hetkenä muistaa, että annamme kunnioituksen toisen tekemälle työlle. Jos se ei ole nyt sinun mieleisesi, niin pyri itse parempaan kun vuorosi tulee. Reserviläisliikunta tulisi saada kiinnostavaksi, niin että nauttisimme siitä hyvässä kaverihengessä ja toisimme lisää liikkujia eri tapahtumiin. Siinäpä haastetta kerrakseen. Urheilutoimintakilpailun voittajat Urheilutoimintakilpailun voittaa yhdistys, jonka kaikista kilpailuista ja kilpailun järjestämisestä saama yhteispistemäärä on suurin. Tasatuloksen sattuessa ratkaisee sijoittuminen ensin maastokilpailussa ja sen jälkeen talvikilpailussa. Taito-, talvi-, partio- maasto- ja maastoammuntakilpailujen järjestämisestä saavat yhdistykset lukea hyväkseen 20 järjestelypistettä. Muista kilpailuista saa järjestäjä 10 pistettä. Kaksipäiväisestä tai kaksiosaisista (viestit) saa urheilutoimintapisteet molemmista. Jos kaksi yhdistystä järjestää yhdessä kilpailun saavat kumpikin lukea hyväkseen täydet pisteet. Järjestämistään RESUL:n ja liittojen kilpailuista saavat yhdistykset 30 järjestelypistettä piirin kilpailujen periaatteen mukaisesti Salon Seudun Reserviupseerit 2003 Kyrön Seudun Reserviupseerit 2004 Salon Seudun Reserviupseerit 2005 Salon Seudun Reserviupseerit 2006 Salon Seudun Reserviupseerit 2007 Kyrön Seudun Reserviupseerit 2008 Kyrön Seudun Reserviupseerit 2009 Salon Seudun Reserviupseerit 2010 Salon Seudun Reserviupseerit 2011 Salon Seudun Reserviupseerit Talvimestaruuskilpailun kiertopalkinto 2002 ei kilpailtu 2003 Kyrön Seudun Reserviupseerit 2004 ei kilpailtu 2005 Salon Seudun Reserviupseerit 2006 Kyrön Seudun Reserviupseerit 2007 Kyrön Seudun Reserviupseerit 2008 Salon Seudun Reserviupseerit 2009 Salon Seudun Reserviupseerit 2010 Salon Seudun Reserviupseerit 2011 Salon Seudun Reserviupseerit 2012 Kyrön Seudun Reserviupseerit

15 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta 7 Jouko Kylä-Utsuri on pitkän linjan reserviläisurheilija Tapio Turunen Jouko Kylä-Utsuri on kisaillut eri monissa eri reserviläislajeissa jo noin 40 vuoden ajan. Joukon paraatilajeja ovat ampumahiihto ja -juoksu. Loimaan Reserviupseereihin kuuluva Kylä-Utsuri on myös tuttu näky ampumaradoilla kisailemassa varsinkin eri pienoiskiväärilajeissa. Myös perinnease- ja pystykorva-ammunnat sekä Suomen metsästäjäliiton ammunnat ovat tuttua puuhaa. Palkintoja on kertynyt piirin reserviläiskilpailuista arviolta kappaletta. RESUL:n mitaleita on kertynyt palkintokaappiin myös runsaasti. Lajeina ovat olleet ampuma- ja pistooliampumahiihto, monija neliottelu, pistooliampumajuoksu, kenttäammunta, pienoiskiväärin makuu ja asennot, ampumasuunnistus sekä perinneasekilpailu ja pystykorvaammunnoista, kertoilee Kylä- Utsuri. Hänet on valittu myös Varsinais-Suomen reserviupseeripiirin vuoden urheilijaksi vuosina 1976 ja SM-mitaleja on kertynyt ampumahiihdosta ja -juoksusta sekä rulla-ampumahiihdosta noin 50 kappaletta. Viimeisimmän SM-tason mitalin Jouko pokkasi Suomen metsästäjäliiton kilpailuista. SM-hopea oli saavutus luodikossa heinäkuussa Lieksasta. Mieleenpainuvimpina tapahtumina Kylä-Utsuri mainitsee Suomi-Venäjä moniottelumaaottelun. Olin mukana Venäjä-maaottelussa viisi kertaa. Ensimmäisinä kertoina Venäjällä säännöt olivatkin yllättäen muuttuneet aiemmin suomalaisille ilmoitetusta. Myös osallistumiset veteraanien MM-ampumahiihtoihin ovat olleet ikimuistoinen tapahtuma, muistelee Kylä-Utsuri naureskellen. Jouko Kylä-Utsurilla on 50 SM-mitalia pelkästään ampumahiihdosta ja -juoksusta. Mikko Hautala sotilasmoniottelun erikoismies Tapio Turunen MILCOMP eli sotilasmoniottelu on erittäin vaativa reserviläisten kilpailulaji. Suomen Reserviupseeriliiton kilpa- ja edustuslajeihin kuuluu ns. CIOR-sotilasmoniottelu, joka on Naton reserviupseerien versio sotilasviisiottelusta. Sotilasmoniottelun lajit ovat esterata, esteuinti, ammunta, sotilassuunnistus tehtävärasteineen sekä käsikranaatin heitto. Radan vaativuudesta kertoo. se, että esteradalla on muun muassa 5 metriä korkea tikas sekä eri korkuisia ylitettäviä ja alitettavia puomeja. Tutustuin lajiin ensimmäisen kerran vuonna 2002, jolloin järjestettiin Milcomp Finland Lahdessa. Tämän jälkeen olen osallistunut vuosittain mukaan Suomen karsintakisaan. Usean osalajin hallitseminen vaatii harjoittelua. Varsinkin ammuntaharjoittelun lisääminen tuotti tulosta ja sijoitukset paranivat. Vuodesta 2005 alkaen olen selviytynyt RUL:n CIOR-joukkueeseen joka vuosi, kertoo Raision Reserviupseereja edustava Hautala. Hautala on osallistunut useisiin erilaisiin sotilasmoniottelukilpailuihin. CIOR:n Milcomp -kilpailuissa olen kilpaillut muun muassa Italiassa, Belgiassa, Latviassa ja Turkissa. Lisäksi olen kilpaillut Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa ja Moskovassa Roston sotilasmoniotteluissa. Suomen eliittiä Milcomp Finlandin Mikko Hautala on voittanut vuosina 2008 ja CIOR:n kisoista paras sijoitus on kokonaiskisan 2., joka saavutettiin 2011 Puolassa ja 2012 Tanskassa. Puolassa joukkueeseen kuuluivat Hautalan lisäksi Simo Jääskeläinen ja Janne Nieminen. Tanskassa joukkue oli muuten sama, mutta Niemisen tilalla oli Joakim Siirilä. Puolassa kaikki vaan loksahti kohdalleen. Myös ensiapukisan voitto tuli kotiin vietäväksi ensimmäistä kertaa koskaan, kertoo Hautala. Pohjoismaisten reserviupseerien PM-mestaruuskilpailuihin kuuluvat omina kilpailulajeinaan partiosuunnistus ja ampumasuunnistusviesti. Viime vuonna Dragsvikissa joukkue Mikko Hautala, Simo Jääskeläinen ja Timo Siivonen voitti pohjoismaisista joukkueista ampumasuunnistusviestin. Virolaiset olivat mukana EROK:n joukkueen kanssa ja menivät hieman kovempaa. Samaan tyyliin tänä vuonna elokuun alussa olimme Tanskassa joukkueella Mikko Hautala, Simo Jääskeläinen ja Joakim Siirilä paras pohjoismainen joukkue partiosuunnistuksessa, mutta Saksan ja Viron joukkueet olivat vielä kovempia suunnistajia. Ampumasuunnistusviestissä sijoitus oli viides, mutta pohjoismaisista joukkueista kolmas, Hautala päättää. Suunnistusmies henkeen ja vereen Kilpaurheilu on Jorma Eskolan heiniä. Sakari Kinnarinen Tapio Turunen Liikunta ja urheilu kiinnostivat minua jo nuorena. Hiihto, yleisurheilu, pesäpallo ja suunnistus olivat mieluista liikuntaa. Pesäpalloa pelasin Kankaanpään Mailan 2-joukkueessa. Kuitenkin partiossa opittu suunnistus kiinnosti lopulta eniten, kertoo Salon Seudun Reserviupseerien Jorma Eskola monipuolisesta urheilutaustastaan. Kansallisiin suunnistuksiin innostuin uudestaan noin 35-vuotiaana. Liityin Kouvolan Reserviläisiin ja niin tulin mukaan reserviläisten toimintaan. Siellä toiminta oli vilkasta niin kesällä kuin talvella. Nykyisin toimin Turku-rastien ratamestarina ja päivitän seuran karttoja. Käyn ahkerasti kuntorasteilla, kansallisissa ja talvella hiihdän, Eskola toteaa. Piirin palkintomitaleita on kaapissa runsaasti kaikkia värejä. Kouvolan, Jyväskylän Esterata ei tuota kovakuntoiselle yliluutnantti Mikko Hautalalle (oik.) ongelmia. ja Noormarkun ajoilta on reserviläisurheilussa muutama SM-kulta partiosuunnistuksessa kesältä ja talvella. Henkilökohtaisissa kilpailuissa olen saavuttanut SM-tasolla muutamia palkintosijoja. Toimitsijapuolella olen toiminut reserviläisten SM-maastokilpailussa ratamestarina Kouvolassa ja Jyväskylässä, Eskola kertoo. Kuntokorttia Eskola on täyttänyt tunnollisesti alusta alkaen. Merkkaan siihen kaikki liikkumiseni, on kyse sitten urheilusta, koiran ulkoiluttamisesta tai maastossa kartan täydentämisestä. Yksi parhaita saavutuksiani urheilun saralla on tietenkin valinta ResUL:n vuoden 2010 reserviläisurheilijaksi. Unohtumattomana pidän myös jyväskyläläisen, entisen Suunta 101 -joukkueeni 13:tta sijaa Ruotsin 25-mannassa. Piiri sai uudet palkintomitalit vuonna 2010 Varsinais-Suomen reservipiirit järjestivät suunnittelukilpailun uusista reserviläisurheilukilpailujen mitaleista. Vanha, mutta komea mitali oli palvellut palkintona jo yli 20 vuoden ajan. Piiritoimistoon saapui puolenkymmentä ehdotusta uusista mitaleista. Piirien urheilu-, ampuma- ja työvaliokuntien jäsenet äänestivät ehdolle tulleiden suunnitelmien kesken. Kaikki mitaliehdokkaat saivat Margus Andersson ääniä, mutta kilpailun voitti Turun Merkkimitalin tekemä suunnitelma. Historian ensimmäiset uudet mitalit jaettiin ampumasuunnistuskilpailuissa Salon Kiikalassa. Ensimmäisen mitalin jaettiin naisten sarjan Satu Salokanteleelle. Myös syksyn viimeisissä piirinmestaruuskilpailuissa, ampumasuunnistuksessa, pistooliampumajuoksussa ja partiokilpailussa päästiin jakamaan kilpailijoille jo uutta mitalia.

16 8 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri nyt ja tulevaisuudessa Anssi Heikkilä Varsinais-Suomen reserviupseeripiirin täyttäessä 50 vuotta on taas aika katsoa taaksepäin mutta mikä tärkeämpää, myös eteenpäin. Tässä Parivartio-lehden liitteessä on katsaus piirin 40-vuotishistoriikin jälkeisiin tapahtumiin ja henkilöihin sekä ajatuksia piirimme toiminnasta ja toimintaympäristöstä tulevaisuudessa. Piirin toiminnan ytimenä on ollut jo pitkän aikaa reserviläisurheilu ja ammunta. Ampumataidon ja fyysisen kenttäkelpoisuuden ylläpidon tärkeyttä ei voikaan korostaa liikaa. Hyvä fyysinen kunto on eduksi meille kaikille tässä ja nyt, mutta erityisen tärkeää se on kaikille sotilasjohtajille siinä pahimmassa tilanteessa. Johtajan tulee pystyä tekemään järkeviä ja jälkikäteistarkastelunkin kestäviä ratkaisuja suuren fyysisen ja psyykkisen rasituksen alaisena. Piiri tulee jatkossakin olemaan aktiivinen toimija reserviläisurheilun saralla. Suurimpana haasteena tulevaisuudessa on nuoremman ikäpolven saaminen liikkeelle. Tällä hetkellä monissa lajeissa on lähes pelkästään ikämiessarjoissa kilpailevia osallistujia. Kertausharjoitusvuorokausien määrän ollessa jälleen aallonpohjalla, vain hyvin pieni osa reserviläisistä pääsee ylläpitämään ammuntataitoa kertausharjoituksissa eikä edes normaalivuosien KH-päivämäärät riitä koko sijoitetun reservin ampumataidon ylläpitämiseen saati kehittämiseen. Ammunnan harrastamisen aloittamisen kynnystä on kuitenkin viime vuosina nostettu yhteiskunnan taholta yhä korkeammalle. Tämän kynnyksen madaltamiseksi piirille ollaan hankkimassa omia aseita yhdessä reserviläispiirin kanssa. Lisäksi vireillä on reservipiirien jäsenille tarkoitettujen ampumavuorojen saaminen lähimmiltä puolustusvoimien radoilta. Tavoitteena on, että piiri ja sen yhdistykset pystyisivät osaltaan edesauttamaan aselupaprosessiin tarvittavien harrastuskertojen kerryttämistä niille, jotka harkitsevat omien aseiden hankkimista, tai edes satunnaisia ampumakertoja jonkinlaisen tuntuman säilyttämiseksi niille, jotka eivät halua tai pysty aloittamaan säännöllistä ammuntaharrastusta. Viron malli ei toimisi Suomessa Reserviläisten ampumataidon ylläpito uhkaa jäädä yhä enemmän yhdistysten toiminnan varaan. Reservin johtajan tärkeisiin ominaisuuksiin kuuluu fyysisen kenttäkelpoisuuden lisäksi sotilasjohtajan ammattitaito. Sotilaallisia valmiuksia ylläpitävä koulutus on monessa reserviupseeripiirissä ja -yhdistyksessä jo pitkään lähes täysin ulkoistettu Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle, niin myös meillä. Tässä asiassa piirin ja sen yhdistysten tulisi olla jatkossa ehkä enemmän tilaajan roolissa, eikä vain tutkimassa MPK:n koulutustarjontaa mahdollisen osallistujan roolissa. Kannustankin kaikkia reserviupseereja miettimään omalta kohdaltaan, minkälaiselle koulutukselle olisi tarvetta ja olemaan yhteydessä omaan yhdistykseen tai piiriin, jotta piirimme jäsenistön koulutustarpeita voitaisiin ottaa huomioon paremmin Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin järjestämää koulutusta suunniteltaessa. Sotiemme veteraanien perinteiden kunnioittaminen ja maanpuolustushengen ylläpito kuuluu myös piirimme toimintaan. Reserviläisten ja reserviläistoiminnan näkyvyyden parantamiseksi ja maanpuolustushengen ylläpitämiseksi Varsinais-Suomen reservipiireille ollaan hankkimassa messupakettia, joka helpottaa piirin yhdistysten osallistumista ihmistä lähellä oleviin paikallisiin tapahtumiin. Maanpuolustushenki ja -tahto tulevat kuihtumaan olemattomiin, jos ne ilmenevät jatkossa vain juhlapuheissa ja kunniavartioissa sankarihaudoilla. Reserviläistoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tulisi näkyä ja kuulua myös arkena. Hieman kateellisena totean, että Virossa maanpuolustus ja turvallisuuskoulutus ovat muodostuneet koko kansan harrastukseksi: Kaitseliiton toiminnassa ovat mukana niin lapset kuin naisetkin. Valitettava tosiasia lienee kuitenkin se, että tämä ei liene mahdollista Suomessa. Suojeluskuntien pelko on iskostettu niin syvään suomalaisiin, että edes kaukaisesti suojeluskuntamaiselta vivahtavaa toimintaa ei uskalleta järjestää tai edes suunnitella. Pahimpana uhkana jäsenmäärien romahtaminen Varsinais-Suomen reserviupseeripiiri on haasteiden edessä niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Ulkoisista haasteista suurin on luonnollisesti meneillään oleva puolustusvoimauudistus. Puolustusvoimia ollaan toistamiseen järjestämässä uuteen asentoon suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Suunnitelluilla muutoksilla ei tämän hetken tiedon mukaan tulisi olemaan välittömiä vaikutuksia Varsinais-Suomessa piirin ja sen yhdistysten toimintaan, mutta realistisesti lienee syytä varautua myös sellaisiin. Pahimpien uhkakuvien mukaan puolustusvoimat etääntyy muusta yhteiskunnasta niin kauas, että yleinen maanpuolustustahto murenee, reserviin koulutettavien miesten ja naisten määrä vähenee merkittävästi ja siten reserviläisjärjestöjen potentiaalinen jäsenkunta ja ajan myötä jäsenmäärät romahtavat. Piirimme sisäisinä haasteina ovat jäsenkunnan ikääntyminen, potentiaalisten jäsenten eli reserviin koulutettavien upseerien määrän vähentyminen sekä piirimme jäykähkö rakenne ja toimintamalli. Piirin yhdistysten jäsenmäärän pitämiseksi edes nykytasolla tulee vaatimaan aktiivisia toimia reserviupseeritoiminnan kaikilta tasoilta, yksittäiset jäsenet mukaan lukien. Varsinais-Suomen reservipiirien hallintorakenteen ja toimintamallin uudistamiseksi joustavammaksi ja nykyaikaan paremmin sopivammaksi on perustettu toimikunta yhdessä reserviläispiirin kanssa. Toimikunnan ajatuksia piiriemme toiminnasta tullaan kuulemaan myöhemmin syksyllä ja päätökset mahdollisista muutoksista tehdään tulevina vuosina. Muutokset piirin toiminnassa vaatinevat myös muutoksia piirin yhdistyksiltä, esimerkiksi yhdistysten kokousten ajankohtiin liittyen. Lopuksi haluan kiittää piirimme yhdistyksiä ja kaikkia niiden jäseniä siitä työstä, jota tehdään kaikkialla Varsinais-Suomessa vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja isänmaamme turvallisuuden edistämiseksi. Varsinainen reserviupseeritoiminta tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa pääosin yhdistystasolla. Lämmin kiitos kuuluu myös piirimme toiminnan taloudellisille tukipilareille, Varsinais-Suomen Maakuntasäätiölle ja Parivartio-lehden tukirenkaan jäsenyrityksille ja -yhteisöille. Ilman tätä tukea piirin resurssit yhdistysten toiminnan tukemiseen olisivat kovin rajalliset. Kirjoittaja on kapteeni res. ja V-S Reserviupseeripiirin puheenjohtaja

17 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta 9 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri lukuina Piirin jäsenmäärät Piirin puheenjohtajisto Puheenjohtajat majuri Sipi Siljamäki insinöörieverstiluutnantti Lauri Juvani yliluutnantti Kauko Ketola majuri Kauko Suvanto yliluutnantti Reino Vuorinen kapteeni Antti Yli-Paunu lääkintäkapteeni Tapani Havia kapteeni Arto Kähkönen kapteeni Veikko Virta majuri Kalle Pettilä kapteeni Tapio Peltomäki kapteeni Matti Ankelo majuri Tuomo Erkkola 2008 kapteeni Jari Hlavaty yliluutnantti Mikko Halkilahti 2012 kapteeni Anssi Heikkilä 1.varapuheenjohtajat Kauko Ketola Kalevi Suvanto Erkki Lahtonen Lauri Hollmen Simo Saurio Veikko Virta Heikki Mäki 1996 Kalle Pettilä Tapio Peltomäki Matti Ankelo Tuomo Erkkola Erkki Rae Anssi Heikkilä 2012 Tor-Erik Lindqvist 2. Varapuheenjohtajat Kalevi Suvanto Jaakko Seppä Jouko Tiitola Antti Yli-Paunu Lauri Hollmen Eero Katina 1988 Rauno Rytsölä Veikko Virta Heikki Mäki Kalle Pettilä 1996 Tapani Haahti Harri Uusitalo 1999 Matti Ankelo Tuomio Erkkola 2002 Antti Rantanen 2003 Hannu Oivanen 2004 Erkki Rae Jukka Virtanen 2008 Mikko Halkilahti Tommi Isoniemi 2012 Seppo Posio Kunniajäsenet kapteeni Antti Yli-Paunu majuri Kalle Pettilä lääkintämajuri Tapani Havia Vuoden upseeri 2004 majuri Tapio Peltomäki, Turku 2005 kapteeni Risto Nikkonen, Raiso 2006 majuri Erkki Luntamo, Uusikaupunki 2007 majuri Tuomo Erkkola, Salo 2008 kapteeni Tor-Erik Lindqvist, Salo 2009 majuri Petri Honkasalo, 2010 kapteeni Tuomo Kuopio, 2011 yliluutnantti Mikko Halkilahti, Salo Vuoden upseeri on valittu vuodesta 2004 alkaen Jäsenistöä turvallisuuspolitiikan seminaarissa. Vuoden yhdistys Loimaan Reserviupseerit 2003 Salon Seudun Reserviupseerit 2004 Salon Seudun Reserviupseerit 2005 Kyrön Seudun Reserviupseerit 2006 Salon Seudun Reserviupseerit 2007 Alastaron Reserviupseerit 2008 Turun Reserviupseerit 2009 Salon Seudun Reserviupseerit 2010 Pargas Reservofficerare 2011 Kyrön Seudun Reserviupseerit Vuoden Urheilija 1965 Jouko Nikulainen 1966 Jouko Nikulainen 1967 Jouko Nikulainen 1968 Ei valittu 1969 Ei valittu 1970 Harto Leso 1971 Seppo Koivunen 1972 Jouko Nikulainen 1973 Olli Mäkipää 1974 Jouko Nikulainen 1975 Kimmo Hovila 1976 Jouko Kylä-Utsuri 1977 Tuomo Kuopio 1978 Harto Leso 1979 Kimmo Hovila 1980 Torsten Silvola 1981 Mauri Ihattula 1982 Esko Nurmi 1983 Esko Nurmi 1984 Jouko Hyyrynen 1985 Reijo Hannus 1986 Esko Salo 1987 Aimo Mononen 1988 Uki Tarkki 1989 Jouko Kylä-Taskuri 1990 Jaakko Pekkonen 1991 Jolma Lemmetti 1992 Kauko Hakala 1993 Jarmo Heikkinen 1994 Seppo Mäkinen 1995 Jorma Koski 1996 Seppo Ahokas 1997 Antti Salminen 1998 Tuomo Kuopio 1999 Juho Jussila 2000 Mikko Heikkilä 2001 Seppo Mäkinen 2002 Jaakko Kateisto 2003 Markku Tammi 2004 Karoliina Keskitalo 2005 Teemu Mäkinen 2006 Mauri Ihattula 2007 Erkki Laine 2008 Rauno Hakala 3009 Toni Sjöblom 2010 Tuomo Kuopio, Esa Savioja 2011 Jorma Eskola Toimintakilpailun voittaja Salon Seudun Reserviupseerit 2003 Turun Reserviupseerit Puheenjohtajat majuri Matti Ankelo ja majuri Tuomo Erkkola Kyrön Seudun Reserviupseerit 2005 Salon Seudun Reserviupseerit 2006 Turun Reserviupseerit 2007 Salon Seudun Reserviupseerit 2008 Turun Reserviupseerit 2009 Salon Seudun Reserviupseerit 2010 Salon Seudun Reserviupseerit 2011 Salon Seudun Reserviupseerit Piirin puheenjohtaja kapteeni Anssi Heikkilä ja kaksi vuoden upseeria, keskellä kapteeni Tor-Erik Lindqvist ja oikealla kapteeni Mikko Halkilahti.

18 10 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta Reserviläisammunta elää ja voi hyvin Markus Pitkänen Ammunnat Varsinais-Suomen reserviupseeripiirissä koostuvat käytännössä Reserviläisurheiluliiton (ResUL) lajivalikoimasta joka lähes kokonaisuudessaan (toki soveltuvin osin) on edustettuna piirimme mestaruuskilpailuissa. Lisäksi yhdistysten omat ammunnat ja yhteistyössä MPK:n kanssa tapahtuva ampumatoiminta muodostaa toiminnan rungon. Uusina lajeina Reserviläisurheiluliiton ohjelmaan 2000-luvulla tulivat mm. RA7 sekä ns. palvelusammunnat PA1-PA4 jotka muistuttavat pitkälti puolustusvoimien RK- ja pistooliammuntoja lippaanvaihtoineen ja kääntyvine tauluineen. Piirinmestareita lajeissa on ehtinyt Varsinais-Suomessakin kertyä jo useampia. Ampumatoiminnassa yhteistyö reserviläispiirin kanssa on ollut hedelmällistä ja suorastaan itsestäänselvyys. Suurempia yksittäisiä voimanponnistuksia ovat kuluvan kauden aikana olleet ainakin ResUL:n ilmaasemestaruuskilpailut 2007 sekä sovelletun reserviläisammunnan (SRA) mestaruuskilpailut vuosina 2005 ja Ensisijaisesti oman piirin voimin on järjestetty myös reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut vuosina 2002, 2006 ja Piirin ampujien aktiivisuus RUL:n kisoissa on tuonut paitsi henkilökohtaisten ja joukkuemestaruuksien lisäksi myös yleismestaruuksia. Sovellettu reserviläisammunta vakiinnuttanut asemansa Valtakunnallisesti 90-luvulta asti pikkuhiljaa kehittynyt sovellettu reserviläisammunta (SRA) on vakiinnuttanut asemansa myös Varsinais-Suomen piirissä kuluneen 10 vuoden aikana. Monipuolisena ja dynaamisena lajina se on kiinnostanut erityisesti nuoremman pään ampujia, ja 2005 sekä 2007 järjestetyt lajin Suomen-mestaruuskilpailut lisäsivät paitsi lajin tunnettavuutta Varsinais- Suomessa, myös ampujien ja toimitsijoiden osaamispohjaa. Ampujien taso onkin ollut tasaisessa nousussa. Vuosittain piirin kilpailuohjelmaan on kuulunut 2 3 piiritason SRA-kilpailua, sekä ympäri vuoden erilaisia pienempiä kisoja. Kasvavana ja kehittyvänä lajina piirin kilpailuissa on ollut tavallaan positiivisena ongelmana halukkaiden osallistujien määrä joka ainakin toistaiseksi on ollut suurempi kuin kilpailuihin mahtuva. Aika näyttää mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Tulevaisuuden kannalta ampumatoiminnan jatkon suurimmat uhat tulevat ulkoapäin. Vuonna 2011 voimaan tullut aselaki tiukensi ruutiaseiden lupakäytäntöjä paikoin huomattavasti, ja siirsi myös osan vastuusta uusien ampujien mukaantuloon liittyvissä kysymyksissä yhdistyksiin. Samalla useiden, tällä hetkellä aktiivisessa käytössä olevien ampumaratojen kohtalo on ympäristösäännösten ja -lupien osalta epävarma. Kun samanaikaisesti vaaditaan ammunnanharrastajilta suurempaa aktiivisuutta, mutta samalla vähennetään harrastusmahdollisuuksia, on pelkona uusien harrastajien määrän väheneminen ja siten toiminnan hiipuminen. Piiritasolla hyvä henki Tätä taustaa vasten 2012 tehty päätös hankkia piireille omaa ampumakalustoa reserviupseeri- ja reserviläisliittojen sekä maakuntasäätiön tukemana onkin enemmän kuin tervetullut helpottaen uusien ampujien mukaantuloa kaluston osalta. Jatkossa yhdistysten ja yksittäisten jäsenten tuleekin panostaa uusien ampujien tukemiseen tarjoamalla tietoa, apua ja harrastusmahdollisuuksia. Olen liittynyt Varsinais- Suomen reserviupseeripiirin jäseneksi vuonna 2002 ja piirin ampumatoimikunnan toimintaan vuonna Tänä aikana niin ammunnanharrastajana kuin toimikunnan jäsenenäkin on ollut mukava todeta että henki piirin ampumatoiminnassa on hyvä ja yhteistyö toimii. Tästä on hyvä jatkaa. Markus Pitkänen SRA-ammunnassa joutuu tulittamaan tavallisesta sotilasammunnasta poikkeavistakin asemista. Varsinais-Suomen upseereille 7 kultaa Tapio Turunen Salon Seudun Reserviupseerit olivat päävastuussa Reserviupseeriliiton ampumamestaruuskilpailuissa Riittävän toimitsijamäärän varmistamiseksi Salon Seudun Reserviupseerien yhteistyökumppaneita mittavassa projektissa oli toimijoita seudun muista reserviläisjärjestöjä ja Salon Seudun Ampujista. Kilpailun suojelijana toimi Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Pertti Salminen. Varsinais-Suomen ampujat keräsivät kilpailuista kelpo mitalisaaliin. Seppo Ahokas, Jouko Kylä-Utsuri sekä Erkki Kallio ampuivat komea kolmoisvoiton H60-sarjan kenttäammunnassa. Erkki Kallio voitti sarjansa myös rynnäkkökiväärin RA7-ammunnassa. Jussi Ruohonen H70-sarjassa ampui kultaa sekä pienoiskiväärin 3x20 laukauksen asentokilpailussa ja 60 laukauksen makuukilpailussa. H60-sarjan Kauko Hakala ja Seppo Ahokas nappasivat kaksoisvoiton pienoiskiväärin 3x20 laukauksen asentokilpailussa. Yleisen sarjan Harri Jääskeläinen sai hopeaa. Pienoiskiväärin 60 laukauksen makuukilpailussa Harri Jääskeläinen ampui hopeaa ja Seppo Ahokas pronssia. Pienoispistoolissa Markku Tammi sai hopeaa H50-sarjassa. Pienoispistoolin pika-ammunnan joukkuekilpailun voitti H50- sarjassa Varsinais-Suomi. Yleisessä sarjassa Antti Mäkiranta ampui pronssia. Isopistoolissa Erkki Mauno ja Matti Arvela ampuivat kaksoisvoiton H70-sarjassa ja Tuomo Kuopio täydensi menestystä voittamalla H60-sarjan. Myös H50-sarjan joukkuekulta tuli Varsinais-Suomeen. Yleismestaruuskilpailun voitto meni Kymenlaakson Pistooliampujat käsi vakaana kilpailemassa RUL:n ampumamestaruuksista v Salon Halikossa. reserviupseeripiiriin, jonka yhteistulos oli Varsinais- Suomi voitti kymenlaakson 50 metrin kiväärilajeissa sekä kenttäammunnassa. Perinteisen Upseerien Ampumayhdistyksen ja Reserviupseeriliiton välisen haasteottelun voitti RUL. Jari Laakkio

19 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta 11 Reserviupseerit mukana kokelaiden ylentämistilaisuuksissa Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirin yhdistykset ovat perinteisesti olleet läsnä upseerikokelaiden ylentämis- ja kotiutusjuhlissa. Entisten sotilasläänien aikoina juhlia pidettiin Turun linnassa. Ylennysjuhliin käskettiin kaikki sotilasläänin alueella kotiutuvat upseerikokelaat. Myös heidän omaisensa olivat läsnä juhlavassa tilaisuudessa. Linnan ylennystilaisuusperinnettä jatkaa Saaristomeren Meripuolustusalue. Tilaisuus on edelleen juhlava ja mieleenpainuva hetki tulevalle reserviupseerille ja heidän omaisilleen. Reserviupseereille nämä juhlat ovat tärkeitä hetkiä ja yhdistykset haluavat olla niissä mukana. Olemme mukana myös Säkylän kotiutus- ja ylennysjuhlissa. Puolustusvoimat Upseerikokelaiden ylennysjuhla Turun linnassa Turun linnan Kuninkaansalissa vietettiin perjantaina aamupäivällä juhlava tilaisuus, jossa 10 Saaristomeren meripuolustusalueella palvellutta upseerikokelasta ylennettiin aliluutnanteiksi. Ylentämistilaisuuden jälkeisessä Kuningattarensalin kahvitilaisuudessa killat ja järjestöt palkitsivat ansioituneita uusia aliluutnantteja. Heikki Laiho luovutti Turun Reservimeriupseerien muistolahjan aliluutnantti Lauri Tomuselle (Mil Uusimaa) ja Kalervo U. Kukkula Turun Reserviupseereista antoi leijonakuvioisen laatan aliluutnantti Markus Syrjätielle (Kuljetusviirikkö). Kalervo U.Kukkulan saatesanat tuleville reserviupseereille: Tavaksi on tullut, että mitä erilaisimmat esitykset aloitetaan fraasilla: Jo vanhat roomalaiset. Niin teen minäkin. Elettiin vuotta 458 ek. Kalervo Kukkula luovuttaa upseeriplaketin aliluutnantti Markus Syrjätielle Turun Linnassa Perinteet toiminnan kivijalkana keski-italialainen heimo aekvit oli aloittanut sodan Roomaa vastaan. Tuossa kamppailussa Rooman sotajoukko oli joutunut suureen hätään. Roomassa pelästyttiin tapahtunutta ja siksi käännyttiin Cincinnatuksen puoleen. Kun senaatin lähettiläät tulivat pyytämään häntä roomalaisten johtajaksi eli diktaattoriksi. Hän riisui heti työvaatteensa, otti ylleen toogan ja riensi kaupunkiin. Hän kokosi viipymättä sotajoukon, riensi vihollisten kanssa kamppailevien hätää kärsivien roomalaisjoukkojen avuksi jolloin uhkaava tilanne kääntyi voitoksi. Päätettyään sodan onnellisesti Cincinnatus palasi riemusaatossa Roomaan. Hän luopui oma-aloitteisesti diktaattoriudestaan, vaihtoi toogan työasuun ja palasi maatilalleen jatkamaan kyntämistä. Näin menetellessään hän kuvasti roomalaista valtiolle uhrautuvaa ja vaatimattomuuteen nojautuvaa kansalaisen ihannetta. Cincinnatus oli mitä selvimmin nykyaikaisittain ajatellen reservinupseeri. Hän palasi sotilaallisen tehtävänsä tehtyään takaisin arkiseen työhönsä. Te, täällä nyt aliluutnanteiksi ylennettävät, siirrytte nyt reserviin; teistä tulee reserviupseereita. Mutta, kun Puolustusvoimat kutsuvat teidät palvelukseen, te olette yhtenäispäällystöön kuuluvia upseereja. Siviilin palatessanne voitte liittyä ja toivottavasti liitytte Reserviupseeriliiton reserviupseeriyhdistyksiin, joissa keskeisiä toimintamuotoja ovat mm. koulutus, urheilu- ja liikuntatoiminta, sekä järjestö-, aatteellinen- ja perinnetoiminta. Urheilu- ja liikuntatoiminnassa korostuvat sotilastaitoja kehittävät maastojotokset ja -harjoitukset sekä ammunta ja suunnistus. Reserviupseeriliitto (RUL) on ollut yhdessä puolustusvoimien sekä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa voimakkaasti mukana kehittämässä vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta mm. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kautta. RUL:n erityisen kiinnostuksen kohteena on johtamis- ja kouluttajakoulutus. Muuten sivumennen tulkoon sanotuksi, että RUL on sikäli harvinainen yhdistys, että sen jäsenyys edellyttää tasavallan presidentin suorittamaa upseeriksi ylentämistä. Olette saattaneet varusmiespalveluksenne kunniakkaasti päätökseen. Teidät on ylennetty aliluutnanteiksi. Turun Reserviupseerit ry:n edustajana minulla on ilo ja kunnia luovuttaa kuljetusviirikössä palvelleelle aliluutnantti Markus Syrjätielle sekä muistoksi hyvin suoritetusta palveluksesta että tästä tilaisuudesta mutta myöskin muistutukseksi upseeriudestanne tämän vaakunaleijonakoristeisen laatan. Tommi Isoniemi Turussa kokoontuu vuosittain tammikuun viimeisenä sunnuntaina Tammisunnuntaipiiri, joka kunnioittaa tapahtumallaan alkanutta punaisten joukkojen riisumista aseista. Tänä ajankohtana katsotaan vapaussodan alkaneen. Tammisunnuntaijuhlassa on kuultu mitä erilaisimpia ja kiinnostavia puheita vapaussodan teeman ympäriltä. Turun Reserviupseerit ry käynnisti Tammisunnuntaipiirin vuonna Sen toimintaan kutsutaan miehiä, jotka haluavat vaalia vapauden ja itsenäisyyden puolesta taistelleiden vapaussotureiden, vapaussodan alkamispäivän ja Suomen Marsalkka Mannerheimin muistoa. Tammisunnuntaipiirin jäsenien tehtävänä on siirtää näiden aatteiden ja perinteiden arvossa pitämisen velvoitus sukupolvelta toiselle. Itsenäisyyspäivänä yhdistyksen perinnetoimikunnan jäsenet sytyttävät kynttilät ja laittavat kukan kaikille Turun sankarihaudoille sekä laskevat seppeleet usealle muistomerkille. Tilaisuus tuo yhdistyksen jäseniä yhteen kunnioittamaan isänmaan itsenäisyyttä ja eritoten muistamaan tuon itsenäisyyden puolesta kaatuneita. Itsenäisyyspäivänä seppelettä laskemassa kapteeni Antti Yli-Paunu (vas) majuri Antti Schrey ja majuri Hannu Oivanen.

20 12 Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri 50 vuotta Juhani Pulkkinen Yhteinen illallinen Kastna motellissa Ystävämme Virossa Matti Ankelo Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirin kansainvälisen yhteistyön alkuaskeleet otettiin elokuussa 2003 Ru- ja Respiirien työvaliokuntien tutustumismatkalla Pärnuun. Kutsujana matkalle oli Pärnussa tuolloin asustellut Res-piirin emerituspuheenjohtaja Harri Nurmi. Hän tuli näin toimineeksi Viroyhteistyön kummina ja on myöhemminkin ollut aivan keskeinen aktiivitoimija ja yhteyksien luoja myös Ru-piirin kannalta. Tuolloin tutustuttiin mm. Viron Kaitseliitin Pärnumaan Malevan esikuntaan. Matkan yhteydessä syntyi ajatus piirien yhteistyön käynnistämisestä Pärnun suunnan maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Vierailu poiki pian Pääesikunnan järjestämän tutustumismatkan Helsingin ja Hämeenlinnan seuduille EROK:n Pärnun osakunnan 11 jäsenelle. Siinä yhteydessä piirin puheenjohtajana allekirjoitin Ru-piirin ja EROK:n Pärnun osakunnan välisen yhteistyösopimuksen osakunnan puheenjohtaja Jüri Kaskin kanssa Tuusulassa Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksessa. Vastaava sopimus Res-piirin ja Kaitseliitin Pärnumaan Malevan välillä solmittiin Pärnun kaupungintalossa. Viron reserviupseeriliitto, Eesti Reservohvitseride Kogu (EROK), on vuonna 1997 perustettu runsaan 300 reserviupseerin aktiivinen järjestö, jolla on 10 alueellista osakuntaa, niistä yksi Pärnussa. Kaitseliit puolestaan on meidän entisiä suojeluskuntiamme vastaava Viron puolustusbudjetista rahoitettu vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen organisaatio, joka jakautuu alueellisiin osastoihin (maleva). Sillä on myös palkattua henkilöstöä.. Suuri osa EROK:n jäsenistä toimii aktiivisti myös Kaitseliitissä. Yhteistyö etsii ja löytää muotonsa Pärnun osakunta järjestää vuosittain Viron Uudelleenitsenäistymispäivän aikaan EROK:n Suvelaagerin Pärnussa. Piirin Viro-yhteistyö alkoi konkretisoitua Suvelaagerilla 2004 osallistuessani sille piirin toiminnanjohtaja Jukka Eskolan kanssa. Ohjelmassa oli ammuntaa ja leppoisaa yhdessäoloa sekä juhlallisuudet Pärnun lähellä Torissa olevassa Viron sotilaiden muistokirkossa. Tuo ainutlaatuinen kirkko, joka on aivan raunioista kunnostettu nykyiseen komeuteensa pitkälti Jüri Kaskin ansiosta, on myöhemminkin ollut keskeinen paikka yhteistyössä. Siellä on mm. vastaanotettu ja luovutettu monet huomionosoitukset. Ensivierailusta jäi mieleen mukavana anekdoottina, miten meidät suomalaiset istutettiin kunniapaikalle kirkon etupenkkiin Viron puolustushallinnon johdon seuraan, mm. Ruotsin Viron sotilasasiamiehen seuratessa uteliaana sivummalta. Sittemmin olen, milloin missäkin ominaisuudessa, osallistunut monien muiden tapahtumien ohella lähes vuosittain EROK:n Suvelaagerille ja helmi-maaliskuun vaihteessa järjestettävälle Talvelaagerille. Muista piirin aktiiveista ainakin Tuomo Erkkola on myös osallistunut näille muutaman kerran. Muistaakseni syksyllä 2006 piirit kutsuivat ensimmäisen kerran EROK:n ja Kaitseliitin Pärnun väkeä Turkuun ja Säkylään, jossa varuskuntaan tutustumisen ohella ammuttiin rynnäkkökivääreillä ja seuraavana päivänä päivänä pistooleilla piirien syysammunnoissa Krouvinummella. Seuraavana vuonna Pärnun ystävämme vieralivat Salossa ja Turussa. Sittemmin näitä mukavaan yhdessäoloon ja jonkinmuotoiseen ammuntatapahtumaan painottuvia vierailuja on järjestetty vuorovuosin Pärnun seudulla ja Varsinais-Suomessa. Näistä virolaisille mieleenpainuvin on varmastikin ollut viimevuotinen vierailu. Juhani Pulkkisen organisoimana meidät kiidätettiin aika haipakkaa Jurmo-luokan veneillä halki saariston Gyltön linnakkeelle. Siellä majoituttiin eksoottisesti kallion sisään, vietettiin iltaa upseerikerhon tiloissa ja seuraavana päivänä tavan mukaan ammuttiin. Tänä vuonna virolaiset järjestivät piiriemme edustajille monipuolisen tapahtuman Suvelaagerin yhteydessä. Yhteistyö on tiivistynyt ja monipuolistunut ilahduttavasti viime vuosina. Harri Nurmin johdolla Torin kirkolle lahjoitettiin ja pystytettiin kolme lipputankoa kesällä Yksityishenkilöiden ja parin yrityksen lahjoitusten ohella Ru- ja Res-piirimme ja liitot olivat mukana omalla panoksellaan. Viron itsenäisyyspäivään liittyen kunniaveteraani, kapteeni Harald Nugiseks sai vastaanottaa piirien kultaisen ansiomitalin Pärnussa Markku Tervahartialan ja Harri Nurmin luovuttamana. Virolaisia sotaveteraaneja muistettiin myös yksityishenkilöiltä kerätyin lahjoituksin. Toki yhteistyötä voitaisiin edelleen syventää vaikkapa tarjoamalla virolaisille enemmän tietoa ja mahdollisuuksia osallistua laajemmin piirimme tapahtumiin ja kilpailuihin, varsinkin partio- ja taitokilpailut tulevat mieleeni. Vastaavasti me voisimme piirinä, yhdistyksinä ja erityisesti yksittäisinä reserviupseereina osallistua nykyistä enemmän ja useampiin EROK:n tapahtumiin. Esimerkiksi EROK:n jokasyksyisessä ampumakilpailussa ei tietääkseni ole nähty varsinaissuomalaisia. Monen muun ohella virolaisista yhteistyökumppaneista on syytä nostaa esiin alusta asti mukana olleet Jüri Kask, Lembit Miil ja Pärnun Malevan johtaja Mehis Born Kaitseliitistä. RU-piirin yhteysupseerina Viron suuntaan ovat toimineet Matti Komi, viime vuonna minä ja Ole Bergen tänä vuonna. Kirjoittaja on majuri res. ja V-S Reserviupseeripiirin entinen puheenjohtaja EROK:n ja Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirin välisen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Kuvassa allekirjoittajina Matti Ankelo ja Jüri Kask. Seisomassa Kaskin takana Lempit Miil.

21 Loimaan seutu PARIVARTIO Heikinpirttiä tuunaamassa Marko Silvander Heikinpirtti sai myös uuden maalipinnan. Marko Silvander Suomen suurin maatalousnäyttely Okra-messut järjestettiin Oripään lentokentän alueella heinäkuuta samalla juhlistettiin messujen 30-vuotista historiaa. Ympäristökuntien reserviläisjärjestöt olivat voimakkaasti mukana talkoissa messujen järjestelyissä ja lisäksi messuille järjestettiin maanpuolustusjärjestöjen yhteinen messuosasto. Messuosastolla olivat mukana Loimaan Seudun Reserviläiset, MPK, Loimaan Seutukunnan Vääpelikerho, Autojoukkojen Turun Kilta ja Porin Prikaatin Killan Loimaan Alueosasto. Messuosastolla kävikin mukavasti asiasta kiinnostuneita ihmisiä ja Petri Kantolan johtama simulaattoriammunta sai osakseen nuorimman väestön kiinnostuksen. Etenkin niitä, joilla oli varusmiespalvelus edessä ja niitä, jotka olivat parhaillaan palveluksessa tuntui kiinnostavan reserviläistoimin- Marko Silvander Lauantaina 16. kesäkuuta Loimaan Seudun Reserviläiset ry. järjestivät Varsinais-Suomen Reservipiirien palvelusammuntamestaruuskilpailut Porin Prikaatin varuskunnan ampumaradoilla Huovinrinteellä. Palvelusammunta koostuu neljästä eri lajista, joista kaksi ammutaan kiväärillä ja kaksi lajia pistoolilla. PA1 ammuttiin kiväärillä 2 x 10 laukausta paikalla oleviin tauluihin ja PA2 kiväärillä kääntyviin tauluihin PA3 ammuttiin pistoolilla paikalla oleviin tauluihin 2 x 10 laukausta ja PA4 pistoolilla kääntyviin tauluihin 2 x 10 laukausta. Loimaan Seudun Reserviläiset ry. pitää tukikohtaansa ja toiminnan keskipistettä Heikinpirtillä. Pirtin vuokrasi aikoinaan yhdistyksen kunniajäsen Pekka Markula yhdistyksen käyttöön. Maja oli tosin siinä kunnossa, että siellä vaadittiin mittavia kunnostustöitä. Vuonna 1978 tehtiin vuokrasopimus ja aloitettiin pirtin kunnostustyöt, jotka kestivät 4 vuotta. Tässä ajassa remontoitiin yhdistykselle toimivat toimitilat. Yhden hengen poikamiesboksista ja navetasta saneerattiin yhdistykselle oiva ta. Varusmiespalvelukseen astuvat nuoret kävivät kyselemässä tulevasta koitoksesta ja he saivat hyviä ohjeita ja rohkaisua tulevaan koitokseen puolustusvoimissa. Voimakasta keskustelua käytiin myös puolustusvoimien tulevaisuudesta voimakkaiden säästöjen vaikutuksesta. Kaikilla tuntui olevan yhteinen mielipide asiasta, että vapaaehtoisuuden merkitys maamme puolustuskyvyn säilyttämisessä tulee korostumaan entisestään kovien kertausharjoitusten vähentyessä leikkausten seurauksena. Kaiken kaikkiaan messujen anti oli hyvä. Tietoa eri reserviläistoiminnan muodoista saatiin jaettua ihmisille ja poistettua ennakkoluuloja ihmisiltä. Etenkin naisilla ja nuorilla tuntuu olevan kuva, että toimintaan voi liittyä vain armeijan käyneet. Lisäksi ihmisillä tuntuu olevan käsitys toiminnan olevan ainoastaan ammuntaa ja armeijajuttuja. Arjen turvallisuuteen liittyvä Kilpailuun oli ilmoittautunut vain yhdeksän kilpailijaa ja kun toimitsijatkin ampuivat lajeja, niin saatiin kokonaisosallistujamääräksi 16 ampujaa. Osallistumismaksu hinnoiteltu yläkanttiin Osallistujamäärää verotti liian kallis osallistumismaksu, 15 euroa per laji. Kaikkien mielestä tämä olisi parempi olla sama kuin esim. SRA-kilpailuissa, jossa koko kilpailu maksaa 25 euroa. Ehkäpä piiri muuttaa ohjeistusta näiden osallistumismaksujen osalta pikaisesti, sillä tämäkin kilpailu olisi varmasti saanut enemmän osallistujia kohtuullisen osallistumismak- toimipaikka. Talkooväkeä löytyikin mukavasti pirtin kunnostukseen ja siitä saatiin toimiva paikka harrastaa reserviläistoimintaa Loimaalla. Talkootunteja kertyi kunnostusurakan aikana kunnioitettavat vähän yli tuntia. Hyvää työtä talkoolaiset aikoinaan tekivätkin, sillä isompaa remonttia tehtiin Heikinpirtillä vasta 90-luvun lopulla, kun uusittiin eteläpäädyn seinälaudoitukset ja korjattiin halkeillut kivijalka. Nyt on aika tehnyt tehtävänsä rakennuksen ulkokuorelle, joten oli jälleen aika aloittaa kunnostamaan pirtin ulkovuorausta. Ulkoseinän laudoitukset alkoivat olla lahoja etuseinän osalta ja varasto-osan ovi oli jo tippumaisillaan irti. Lisäksi vuosien saatossa oli puuvajan seinää korjattu vain alapäästä ja tämä olikin lähinnä kosmeettinen haitta. Eteläinen päätykin oli jo uuden maalikerroksen tarpeessa. Puuvajan osakin korjattiin 4.8. järjestetyissä talkoissa. koulutus ja fyysisen kunnon ylläpito tuntuvat olevan niitä vieraita käsitteitä, mitä ei reserviläistoimintaan yhdistetä. Liittojenkin olisi syytä aktivoitua Messuilla kävi yli kävijää näiden neljän päivän aikana. Lauantaina osastollemme poikkesi kesälomareissulla oleva Lounais-Suomen MPK:n piiripäällikkö Mauri Ikonen, joka oli aivan ihmeissään tapahtuman suuruudesta ja totesikin siinä vierailunsa aikana, että meidän pitää tulevaisuudessa satsata tähän tapahtumaan runsaasti resursseja. Paikalliset yhdistykset ovat jo pitkään yrittäneet puhua Reserviläisliittoa ja piirejä satsaamaan tähän tapahtumaan, mutta tällaista kehäkolmosen ulkopuolista tapahtumaa ei ketään ole oikein ottanut todesta. Tämän luokan massatapahtumassa pitäisi olla jokaisen kynnelle kykenevän yhdistyksen, Talkoohenki korvaamatonta Kaiken kaikkiaan Heikinpirtin kunnostustalkoita pidettiin kolme kertaa kesän aikana. Väkeä talkoissa oli kolmesta kymmeneen henkilöä ja työpäivät venyivät pitkiksi. Ulkoseinän lisäksi talkoissa viimeisteltiin grillikatoksen istuimet ja etupihan pihalaatoitukset. Pirtin ampumaradalla kun- Maanpuolustushengessä Okra-messuilla sun kanssa. Kuka haluaa maksaa 60 euroa siitä, että ampuu 100 omaa patruunaa ja vielä omilla aseilla? Lisäksi samaan aikaan oli ainakin kaksi eri ampumakilpailua, joissa piirimme kilpailijat olivat osallistujina. Tämä epäkohta pitäisi korjata, kun suunnitellaan kilpailukalenteria tuleville vuosille. Lajina palvelusammunta puoltaa paikkaansa piirin kilpailukalenterissa jatkossakin. Mielenkiintoinen ja opettavainen kilpailutapahtuma, eikä sitä pitkille radoille liikaa ole mahdollisuuksia päästä ampumaan. Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille ja kilpailun toimitsijoille. piirin ja liiton ylimpiä johtohenkilöitä myöten mukana tekemässä sitä työtä, johon heidät on valittu. Puolustusvoimatkin ovat Palvelusammuntakilpailuissa osallistujakato Marko Mikkonen (vas.) ja Mikko Markula paneloimassa uusia varastonovia. aikaisempina vuosina olleet mukana tapahtumassa ja heidän poissaoloaan monet henkilöt moittivat ja jäivät kaipaamaan. Sen verran hyviä osumia tuli, että hymy ei pysynyt piilossa. Marko Silvander nostettiin taululaitteita ja korjattiin Tapanin myrskyn irti repimät kattopellit ampumataulukatoksesta. Ampumaradan kunnostukset hoiti urheiluseura Loimaan Jankko, jonka ampumahiihtojaosto antoi kiitettävän työpanoksen ampumaradan kunnostuksessa. Lisäksi ampumaradalle ja ampumakatokseen uusittiin valaistukset. Majan ja ampumaradan perusparannustyöt tuovat niille lisää käyttöikää. Reserviläistoiminta Loimaalla voi pysyä yhtä aktiivisella tasolla vain, jos toimintaympäristö ja jäsenistö ovat vakaalla pohjalla. Johtokunnan tulee jatkossakin turvata toimintaedellytykset toiminnalle ja ylläpitää jo lähes tuntemattomaksi jäänyttä talkooaatetta. Talkoilla tämä maa on aikoinaan selvinnyt sotien jälkeisistäkin ajoista. Marko Silvander Pistooliammunta kiinnosti etenkin niitä, joilla varusmiespalvelus on vielä edessä. Puolustusvoimia ja sotilaskodin munkkeja toivottavasti nähdään vuonna 2014 järjestettävässä Okrassa. Marko Silvander

22 10 PARIVARTIO 2012 Maanpuolustukoulutus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Puolustusvoimain erikoiskalusto kiinnosti kovasti leirin vierailupäivänä. Leirielämää palokunnan saappaissa Anssi Lamminen Länsi-Suomen Pelastusalan liiton 66. palokuntanuorten leiri järjestettiin tällä kertaa Ruskon Vahdolla. Leiri oli rakennettu tiiviisti Laukolan koulun ympäristöön. Teltta-alueena käytettyä peltoa oli varta vasten hoidettu leirin tuloa varten, ja hyvin se kesti. Leiriä edeltäneistä sateista huolimatta kurakenkiä ei jaloissa nähty. Heti avajaispäivänä rikottiin kuparinen leirin vahvuuden osalta, sillä leirin vahvuus ylitti pitkästä aikaa hengen rajapyykin. Leirin virallinen vahvuus oli 1018 henkilöä ollen näin reilusti Suomen suurin vuotuinen palokuntanuorisoleiri. Valtakunnallinen palokuntaleiri järjestetään neljän vuoden välein vahvuudella henkeä. Seuraava valtakunnallinen suurleiri järjestetään Porin Kirjurinluodolla heinäkuussa Avaussunnuntaina 1. heinäkuuta moninkertainen Suomen mestari Wilson Kirwa luennoi ja kannusti leiriläisiä positiiviseen ajatteluun ja välittämiseen. Kirwan viesti meni perille, sillä leirihenki näytti olevan kaikkien leiriläisten kesken juuri se, mikä heinäkuisena viikkona kuulukin olla: rento ja välitön. Tänä vuonna vietetään valtakunnallista palokuntanais- ja nuorisotyön 60-vuotisjuhlavuotta, jonka vuoksi leirillä palkittiin myös ansioituneita nuorisotyöntekijöitä LSPeL-ansiomitalein ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK:n ansiomitalein. MPK ja puolustusvoimat hengessä mukana Prasu 2012 nimeä kantava leiri toi keskiviikkona 4.7. lähes vierailijaa tutustumaan palokuntaleirin toimintoihin ja tuleviin pelastajanalkuihin. Alkusammutus- ja liikennepelastamisnäytöksillä kyllästetty keskiviikko toi tehokasta viestiä myös leirin vieraille. Näytöksiä suorittivat myös leirin nuoret. Myös Puolustusvoimat näkyivät palokuntaleirillä kiitettävästi. Vierailupäivän aikana näytöksiä tekivät myös puolustusvoimien pelastuspuolen erikoiskalusto. Myös Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Pertti Salminen tutustui palokuntaleiriin ja saatiin pohdittua yhdessä, miten yhteistyötä voidaan tulevaisuudessa kehittää. Tänä vuonna yhteistyötä syvennettiin entisestään myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. MPK:n järjestämän kuntien varautumiseen liittyvä kenttämuonituskurssin käytännön harjoituksen nimittäin järjestettiin palokuntaleirillä autenttisissa olosuhteissa muonittaen kenttäkeittimin yli leiriläistä yhdessä leirin muonitushenkilökunnan kanssa. Leirin pääemäntä Kirsi Huhtanen ja varapääemäntä Hillevi Kiema pitivät muonituskurssin teoriaosuuden toukokuun lopussa Huovinrinteellä. Tämän kaltaista yhteistyötä Pitää tulevaisuudessakin suunnitella. Leiri syntyy vapaaehtoisvoimin Kaikki leirin aikuiset ovat leirillä omalla ajallaan vastikkeetta. Leirin aikuisia tarvitaan nuorten koulutuksen, huollon, muonituksen, viestinnän, turvallisuuden osa-alueilla. Leirin on koulutusleiri, jossa jokainen nuori (7-17 v.) käy ikäänsä ja koulutustasoaan vastaavan kurssin leirillä jonka pituus on noin 22 tuntia. Koulutus alkaa aamulla päättyen klo 17 päivälliseen joka päivä, jonka jälkeen alkaa vapaa-aika iltaohjelmineen. Nyt kaksi kertaa käytössä ollut seikkailupuisto on suuri suosikki leiriläisten keskuudessa. Seikkailupuisto on rakennettu yhteistyössä Flowparkin kanssa. Yli hengen viikon mittaisen täyshoito -leirin järjestäminen palkkatyövoimalla tulisi melkoisen kalliiksi. Vapaaehtoisten palokuntalaisten panos leirin toteuttamiseen on mittaamaton. Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry. kiittää kaikkia leirille osallistuja ja yhteistyökumppaneita upeasta, onnistuneesta leiristä. Heikki Vähtäri Rasvapalorastilla harjoiteltiin tavallista vaikeammin sammuvan roihun tukahduttamista.

23 Maanpuolustukoulutus PARIVARTIO Metso-leirillä johdateltiin metsästyksen maailmaan Veli Seikola Metsästäjäliiton Varsinais- Suomen piirin Metso-Leiri järjestettiin Pöytyän Raasissa heinäkuuta toistamiseen MPK:n kurssina. Metsästäjäliiton organisaatiossa koulutetaan nuoria metsästäjänalkuja metsästyksen saloihin ja samalla opetetaan tärkeitä asioita; turvallista asekäsittelyä, ensiaputaitoja, suunnistusta sekä monia muita luonnossa liikkumiseen tarvittavia taitoja. Taitoja joita tarvitaan niin metsällä kuin myös maanpuolustustoiminnassakin. Metsästäjäliitto on MPK:n jäsenjärjestö ja yhteistyötä on valtakunnassa eri tavoin tehty aiemminkin mm. erilaisia koulutuspäiviä järjestämällä ja meille varsin tärkeässä ampumaratafoorumissa on molemmilla toimijoilla edustus. Yhteistyö MPK:n kanssa on ollut todella hienosti toimivaa ja Inkku ja Mauri ovat meitä metsästäjiä kurssia valmistellessamme auttaneet kaikin tavoin. Leirin ajankohta osui kuluvan kesän parhaisiin päiviin, tosin telttamajoituksessa ilman kamiinaa yöpyneet nuoret saivat tuta myös tämän kesän öiden kylmyyden. Varsinaisen leirin valmistelut alkoivat heti vuoden 2010 leirin päätyttyä, olivathan juuri päättyneen leirin hyvät ja huonot puolet tuoreessa muistissa, siitä oli hyvä alkaa rakentaa uutta ja toivottavasti vielä parempaa Metso-leiriä Vaikka järjestelyt ja suunnittelu oli aloitettu hyvissä ajoin niin lopussa on silti aina kiire, monet asiat vaativat soittoja ja tarkennuksia. Tarmo Rinne oli kilpailukiireiltään hienosti auttamassa tavaroiden luovutuksissa ja haki sekä palautti Porin Prikaatiin varaamiamme tavaroita joita ei MPK:n varastolla ollut, siinä säästyi allekirjoittaneelta ainakin kaksi työpäivää ja palautusmatkoja Säkylään. Viikkoa ennen leiriä minulla ei ollut varaamallemme autolle kuljettajaa ja olinkin valmistautunut jättämään ajoneuvon käyttämättä. Mutta Mauri taikoi meille Keski-Pohjanmaalta kuljettajaksi paikallisen koulutuspäällikön Jani Pikkaraisen, Puolijoukkueteltassa yöpyminen oli leirin kohokohtia. Tytöt pärjäsivät hyvin teltan pystytyksessä. joka uhrasi osan kesälomastaan leirimme sa-ajoneuvon kuljettajana. Nuoria oli ilmoittautunut leirille runsas joukko, kolmekymmentäkuusi leiriläistä. Yhden nuoren osalta leiri ei päässyt alkamaan, kun voimakkaiden vatsakipujen takia hän joutui jättämään leirin jo tuloiltana. Loimulohi maistui puoliraakanakin Leirin toiminnallinen runko koostui metsästäjätutkintoon valmistavasta koulutuksesta sekä ampuma- ja asekäsittelyn koulutuksesta. Opetettavina aseina olivat ilmakivääri, pienoiskivääri, haulikko sekä jousiaseet. Näistä ilmakivääri toimi aluksi turvallisen asekäsittelyn, ampumatekniikan, tähtäyksen, laukaisun jne. koulutusvälineenä. Toki jokaisen aseen kohdalla kerrattiin turvallisuusmääräykset sekä perehdytettiin nuoret turvallisen asekäsittelyn asekohtaisiinkin perusteisiin. Lisäksi opetukseen kuului suunnistusta, ensiaputaitojen opettelua, tutustumista eri metsästysmuotoihin ja metsästyskoiriin. Leirin aikana nuoret pääsivät valmistamaan riistan ruokintalaitteita, ampumalavoja sekä pyyntiloukkuja. Leirin muutamia kohokohtia olivat varmasti puolijoukkuetelttojen pystytys. Tehtävässä isät pääsivät verestämään muistojaan, kun auttoivat nuoria telttojen pystytyksessä. Tyttöjä oli leirillä neljä ja omaa telttaansa pystyttäessään tytöt totesivat topakasti: Meitä ei sitten tarvitse auttaa, on tämmöinen pystytetty ennenkin. Maanantain iltaohjelman yllätyksenä oli leirin vääpelin res. kapteeni Pasi Vuorion valmistamat loimulohet. Nuoret veivät loimulaudoilta lohet melkein raakoina. Sotilaskotiautokin vieraili leirillä pari kertaa, eikä kukaan leiriläisistä jäänyt ilman sotilaskodin legendaarisia munkkeja, kaikki varatut munkit menivät pikapikaa kaupaksi. 13 uutta metsästäjää MPK:N SYKSYN KURSSEJA RESERVILÄISILLE Käy tutustumassa kursseihin MPK.n sivuilla Sissitoiminta Huovinrinne SRA-tuomarikurssi Raasi, Paukkula SRA-kurssi SRA-ampujan statuksen hankkiminen Huovinrinne VSMAAKK Cooper-testi Heikkilän kasarmi Kenttälääkintä 2 - opitaan kenttälääkinnän taidot , Huovinrinne Pioneeritaidot 1-pioneeritaitoja Satakunnan ja Varsinais-Suomen pioneerikilloille Raasi Kouluttajana MPK:ssa - mikä kouluttaja ja missä MPK:ssa Heikkilän kasarmi / Auditorio Kurssinjohtajana MPK:ssa - kurssinjohtajan tehtävät Heikkilän kasarmi / Auditorio Tiistain vanhempainiltaa kunnioitti vierailullaan myös Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Pertti Salminen. Varsinais-Suomen aluetoimistoa edusti alueupseeri kapteeni Joni Nurmi, myös Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Mauri Ikonen kunnioitti läsnäolollaan leirimme vanhempainiltaa. Illan aikana pääsimme tutustumaan laajaan metsästyskoirien valikoimaan kansalliskoiramme suomenpystykorvan johdolla. Koirien runsaudesta ja monipuolisesta lajivalikoimasta huolehti Varsinais-Suomen kennelpiiri, joka toi oman osaamisalueensa leiriläisten opiksi ja käyttöön. Jousiammunnan koulutuksen suoritti Varsinais-Suomen jousimetsästäjät ry:n omat kouluttajat varapuheenjohtaja Vakka-Suomen ammuntapäivä - avoin ampumapäivä omilla aseilla ja patruunoilla Porin Prikaatin ampumaradat Fyysisen kunnon testaus Cooper-testi klo 18:00. Salon urheilupuisto Fyysisen kunnon testaus Lihaskuntotesti klo 19:00, Salon urheilupuisto Sissitoiminta 3 toiminnallinen sissikurssi Raasi Kurssinjohtajien ja vääpeleiden koulutus vuoden 2013 toimijat Heikkilän kasarmi Turun varusmiesinfo tietoa omaisille klo 18:00 21:00, Luokkatalon auditorio, Heikkilän Kasarmi Loimaan varusmiesinfo tietoa omaisille klo 18:00 21:00, Veteraanitupa Nousiaisten varusmiesinfo tietoa omaisille klo :00, Henrikin koulu Salon varusmiesinfo tietoa omaisille varusmiespalvelusta klo 18:00 21:00, Salon Lukio Suunnittelu- ja karttaharjoitus tulevaisuuden koulutuksen suunnittelu Heikkilän kasarmi Veli Seikola Olavi Pennasen johdolla. Leirillä myös saunottiin joka päivä sekä muutenkin pidettiin huolta henkilökohtaisesta hygieniasta, mm. käsidesiä kului 15 pulloa. Leirin päätöspäivänä pääsivät halukkaat yrittämään metsästäjätutkinnon suorittamista, 28 nuorta lähtikin koettamaan miten viikon aikana opitut asiat olivat muistiin jääneet. 13 onnellista metsästäjää läpäisi kokeen ja monelle se jäi vain yhden virheen päähän. Leirin purkamisen ja haikeiden jäähyväisten myötä nuoret lähtivät kotimatkalle Metso-leirin suorittamisesta jaetun muistokirjan kera. Metso-leirin 2014 valmistelut ovat jo alkaneet. Tämän artikkelin lopuksi haluan kiittää kaikkia Metso-leirin 2012 toimintaan ja järjestelyihin osallistuneita tahoja, ilman teidän kaikkien henkilökohtaista panosta ei leirimme olisi onnistunut. Erityisesti haluan muistaa sotilaskotisisaria, Leijonakateringin henkilökuntaa, Ingeriä, Mauria, Tarmoa, Pikkaraisen Jania, Olavi Pennasta, Kennelpiiriä, Metsästäjäliiton omia kouluttajia sekä tottakai nuoria leiriläisiämme. Saha- ja höylätavarat Kestopuut Harkot, teräkset ja laastit Maalaustarvikkeet Sisustustarvikkeet Kuljetus- ja sahauspalvelu Rakennuslevyt, eristeet Rantatöyryntie 31, Lieto puh , fax Avoinna ark. 8 17, la 9 13

24 12 PARIVARTIO 2012 Kentän kuulumisia Reserviläiset toivat jälleen yleismestaruuden Varsinais-Suomeen Jarmo Engblom Varsinais-Suomen Reserviläispiiri lähti tällä kertaa suurella joukolla Pohjois-Karjalaan Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailuihin. Kilpailu pidettiin Kontiolahdessa Onttolan ampumaradalla Ensimmäisen päivän aikana tehtiin kohtuullisen hyviä tuloksia. Ampumakeli suosi ampujia etenkin 50m kivääriampujia, jotka saivat ampua osittain pilvipoutaisessa, tuulettomassa ja helteisessä säässä. Jarmo Engblom Toni Huuhka kolmoismestariksi Varsinais-Suomen Reserviläispiirin voitokas joukkue. Parhaiten meistä onnistui Tomi Huuhka Halikon Reserviläisistä. Tomista tuli H-sarjan kaksoismestari. Hän voitti mestaruudet 50m kiväärin 60 laukauksen makuukilpailussa tuloksella 589. Toinen mestaruus tuli laukauksen kenttäammunnassa, jossa hän sai tuloksen 173. Sunnuntaina Toni Huuhka otti kolmannen mestaruutensa 3x20 laukauksella ja oli varmasti kisojen menestyksekkäin kilpailija. Piirimme sai kilpailuun myös joukkueen D-sarjan 25m pistooliin ja 25m pistoolin pika-ammuntaan. Naiset tekivät todella hyvän kilpailun, sillä joukkuevoitto tuli molemmissa lajeissa piiriimme. Naisista parhaiten menestyi Elina Silver. Lauantaipäivän menestyksen myötä näytti jo selvältä, että yleismestaruus matkaa taas kerran kotiin Varsinais-Suomeen. Sunnuntaina ammuttiin isopistoolilla ja kiväärilajit 50m 3x20 laukauksella sekä RA7- ammunta. Toinen kilpailupäivä jatkui samoissa merkeissä kuin ensimmäinenkin. Piirimme ampujat ottivat mestaruuksia useimmissa sunnuntaipäivän kilpailuissa. H50-sarjan 3x20ls kisassa piirimme ampujat ottivat peräti kolmoisvoiton. Mestaruuden otti Kari Nevala tuloksella 564, Ilkka Ratamo oli toinen 554 ja Markku Haklin kolmas 553. Kotimatkan aikana saimme varmistuksen yleismestaruuden voitosta. Raision reserviupseerien sotaretki Pohjanmaalle Erkki Lehmus Raision Reserviupseerien ja Reservin Upseerien Naisten yhteistoiminta jatkuu vilkkaana. Yhdessä on tehty lukuisia retkiä ja matkoja ulkomaita myöten. Tänä vuonna Raision Reserviupseerien ja Naisten perinteisen kesäretken teemana oli Sotaretki pohjanmaalle. Kesäkuun viimeiseen viikonloppuun ajoitetulle matkalle osallistui 30 innokasta sotaretkeilijää. Matkan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi tehokolmikko: Risto Nikkonen, Esa Honka ja Erkki Lehmus. Matkan vääpelinä ja muonitusvastaavana toimi Riitta Nikkonen. Linja-automatkan aikana Esa viritti ryhmän sotatunnelmiin lukemalla Vänrikki Stoolin tarinoita ja joita Risto kertomillaan jutuillaan täydensi. Historian havinaa oli ilmassa, Raision reserviupseerit Aulis Lahti (vasen), Risto Nikkonen, Raimo Vahtera, Erkki Lehmus ja Mikko Mäntymäki Napuen taistelun muistomerkillä Iso-Kyrössä. kun matkareitti kulki Porin Reposaaren kautta läpi pohjamaan lakeuksille. Toimintatäytteisten päivien jälkeen nautittiin yhdessäolosta hyvän ruuan ja juoman parissa sekä keskusteluista pikkutunneille saakka. Maailmaa parannettiin ja uusia loistavia toteuttamiskelpoisia ajatuksia ja ideoita tuotiin esille. Matkan aikana tutustuttiin mm. Vaasan Sotaveteraanimuseoon, Vänrikki Stoolin keskukseen, Kortesjärven Jääkärimuseoon sekä Suojeluskuntaja Lotta Svärd -museoon. Lisäksi vierailtiin lukuisilla sodan muistomerkeillä ja -patsailla. Seppele laskettiin Oravaisissa Suomen sodan muistomerkille, jonka jälkeen nautittiin perinteisesti kenttälounas. Kuortaneella Ruonan opastuskeskuksen mielenkiintoisen esityksen jälkeen kiehautettiin muinaisten taistelukenttien kupeessa maastokahvit. Kotimatkalla testattiin Tuurin kyläkaupan noutopöytä vastapainoksi Karijoen pirtin pohjalaiselle pitopöydälle. Raision Reserviupseerien ja Reservin Upseerien Naisten kesän keskeistä toimintaa ovat olleet Viherlahden rippileirien yöpäivystykset. Syksyn kohokohta on Naisten yhdistyksen 50-vuotisjuhlat. Syysiltojen tummetessa aletaan suunnitella jo ensi vuoden kesäretkeä nähtäväksi jää, suunnataanko silloin linja-autolla kohti Lappia. Pärnussa haastettiin EROK ja Kaitseliitto Sakari Kinnarinen Perinteeksi muodostunut Viron EROK:n, Kaitseliiton ja Varsinais-Suomen piirien välinen haasteottelu pidettiin Pärnussa EROK:n Suvilaagerin yhteydessä. Piirin joukkueessa oli mukana edustus Turun, Naantalin ja Kyrön Reserviupseereista. Reserviläisten edustajat tulivat Alastarolta ja Loimaalta. Mukana olivat myös yhteyshenkilöt Ole Bergen ja Harri Nurmi. Piiritoimistoa edusti Juhani Pulkkinen. Virolaiset olivat jälleen kerran järjestäneet hienon viikonlopun illanviettoineen, vastaanottoineen ja jumalanpalvelusineen. Haastekilpailuissa ammuttiin rynnäkkökiväärillä, pistoolilla ja haulikolla. Mukana oli myös käsikranaatin heitto. Tapahtumassa kilpaillaan reserviläisten ja Kaitseliiton Pärnun piirin välillä Harrin Pytystä ja EROK:n Pärnun osaston ja reserviupseerien välillä Mikon Pytystä. Pytyt jäivät jälleen isännille tällä kertaa virolaisille. Vuoden 2013 haastekilpailu järjestetään Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry:n piirihallituksen kokous tiistaina kello (kokouskahvit klo alkaen) Heikkilän Sotilaskodissa Turussa. Kokouksessa valmistellaan piirin syyskokouksen asiat ja käsitellään piirin taloudellista tilaa ja hankkeita. Kaikki hallituksen jäsenet mukaan! Puheenjohtaja Loimaan Reserviupseerit ry. Loimaan Seudun Reserviläiset ry. SYYSKOKOUS Loimaalla Ankkuripaikassa torstaina 25. lokakuuta 2012 klo Kokouksen jälkeen esitelmä. Johtokunnat klo 17.30

25 Kentän kuulumisia PARIVARTIO Paimion Seudun Reserviläisiin kovan luokan ampujia Matti Rinnola Kilpailukutsu SRA LOIMAAN MESTARUUSKILPAILUT Jarmo Engblom Paimion Seudun Reserviläiset on kuluvan vuoden aikana saanut lisävahvistusta yhdistyksen jäsenistöön. Muutama reserviläisammuntaa harrastava joukko on nimittäin liittynyt yhdistyksen vahvuuteen. Nyt yhdistykseen liittyvillä jäsenillä on vankka menneisyys reserviläisammunnan harrastuksessa edellisissä yhdistyksissä. Ilmeisen onnistunut ratkaisu on ollut, sillä piirin ampumamestaruuskilpailuissa, jotka käytiin Laitilan reserviläisten järjestäminä Vakka-Suomen ampujien ampumaradoilla kesäkuuta, Paimion Seudun Reserviläisiä edustaneet jäsenet ottivat lähes kaikki mestaruudet 50 m (pienoiskivääri) kiväärilajeissa. H50-sarjan mestaruudet 60 ls makuun ja saman lajin 3x20 ls:n kilpailussa Kari Nevala otti mestaruudet. H60-sarjan mestaruudet otti Heikki Ranne ja H70 Olli Silanto. H60-sarjassa Jarmo Engblom oli toinen ja Raimo Novari kolmas. Henkilökohtaisten mestaruuksien lisäksi Paimio voitti molemmat joukkuemestaruudet. Kenttäammunnan mestaruudet ratkottiin 7. kesäkuuta Paimion Seudun Reserviläisten voitokkaassa joukkueessa alik Jarmo Engblom (vas.), sotmest Kari Nevala ja alik Heikki Ranne. Halikon reserviläisten järjestäminä Salon Seudun Ampujat ry:n ampumaradalla entisessä Halikossa. H60-sarjassa Novari oli kolmas ja H70-sarjassa Silanto toinen. Joukkuekilpailussa Paimio sijoittui kolmanneksi. Pienoiskiväärikentän voitti Kari Nevala. RA7 sekä kiikarikentässä Novari oli toinen. Reserviläisliiton ampumamestaruudet ratkotaan tänä vuonna Kontiolahden Onttolassa ja uskon, että em. ampujat valitaan kaikki Varsinais- Suomen ampumajoukkueeseen edustamaan piiriämme liiton mestaruuskilpailuun. Loimaan Seudun Reserviläiset järjestävät SRA 2012 Loimaan mestaruuskilpailun Sunnuntaina Loimaan Laukojien ampumaradalla. Loimaan keskustasta 9 tietä noin 2km Tampereen suuntaan. Opastus Turku Tampere tieltä (9). Rastit: Kilpailussa ammutaan 4 rastia. Rasteista 2 ammutaan kiväärillä (n. 40 ls, ampumamatkat n m), 1 pistoolilla (n. 16 ls, ampumamatkat alle 20 m) ja 1 haulikolla (n ls, ampumamatkat n m) Haulipatruunoilla, max haulikoko on 3 mm. Kivääripleittien ampuminen terässydänluodeilla on kielletty. Kilpailuluokat: Avoin ja Vakio (Res ja RU). Kilpailuun otetaan 18 kilpailijaa. Kilpailu täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistua voi ainoastaan Loimaan Seudun Reserviläisten ja Loimaan Reserviupseerien jäsenet. Aikataulu: Kilpailu alkaa klo ilmoittautumisella ja asetarkastuksella, kilpailijapuhuttelu on klo ja ampuminen alkaa klo Maksut: Kilpailun osallistumismaksu on 5 euroa ja se maksetaan paikanpäällä. Vakuutusturva: Kilpailijoilla tulee olla voimassaoleva vakuutusturva, joko reserviläisen ampumaturvavakuutus tai SAL:n kilpailulisenssiin sisältyvä vakuutus, SRA-ampujan status. Asiapaperit on esitettävä ilmoittautumisen yhteydessä. Rastikuvaukset: Julkaistaan kilpailupaikalla Lisätietoja kilpailusta: Marko Silvander Puh tai Esa Aronoja Ilmoittautumiset: mennessä osoitteeseen Ilmoittautumisessa on mainittava nimi, sotilasarvo, syntymä aika, ID ja mahdollinen laina-aseen tarve. TERVETULOA Loimaan Seudun Reserviläiset ry. Reserviläisten valtakunnallinen syysjotos on Jurvassa Jotos sopii elämykselliseksi viikonlopuksi jokaiselle reserviläiselle ja maanpuolustushenkiselle. Järjestelyiden päävastuu on Jurvan Reserviläisillä. Apuna ovat naapurikuntien maanpuolustusyhdistykset ja monet jurvalaisyhdistykset, sekä yksityiset henkilöt ympäri isänmaan. Jotoksen tukijana on Lentosotakoulu Kauhavalta, MPK:n Länsi-Suomen piiri ja alueen maanomistajat. TEHTÄVÄT Tehtävät ovat kansalaistaitoja ja sotilastaitoja mittaavia. Lisäksi tarjolla on elämys lentotehtävästä Hornet-hävittäjällä. Monitaitoisella 3-4 hengen joukkueella pärjää varmasti. Suomen Sotilas- sarjassa selviää perusterve reserviläinen. Törni- sarja on hieman vaativampi ja edellyttää parempaa kuntoa, sekä rastitehtävissä sotilaallisten asioiden yksityiskohtaisempaa hallitsemista. Molemmissa sarjoissa partiot voivat itse vaikuttaa jotoksensa fyysiseen vaativuuteen niin, että majoitusalueelle koivuklapien äärelle palataan kuitenkin valoisana aikana. SRA-PIMEÄKILPAILU LAITILASSA Laitilan reservialiupseerit ja Varsinais-Suomen reserviläisampujien kilta järjestävät SRAkilpailun Laitilassa. Rastit: Kilpailussa ammutaan yhteensä kahdeksan rastia joista neljä päivällä ja neljä illalla. Minimilaukausmäärä kiväärillä 60 lks, pistoolilla 40 lks ja haulikolla 18 lks (haulipatruunoita). Maksimi ampumaetäisyys n.80 m. Rastikuvaukset lähetetään kilpailijoille sähköpostitse viikkoa ennen kisaa. Aikataulu: Kilpailu alkaa lauantaina klo ilmoittautumisella ja asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelu on klo ja ampuminen alkaa klo Maksut: Kilpailun osallistumismaksu on 20 Eur joka maksetaan etukäteen viikon sisällä ilmoittautumisesta Laitilan Reservialiupseerien tilille FI Kilpailuilmoittautuminen on voimassa vasta osallistumismaksun suorittamisen jälkeen. Vakuutusturva: Kilpailuun osallistuvilla on oltava SRA-ampujan kortti, sekä vakuutusturva (joko ResUL:n ampumaturva tai SAL:n kilpailulisenssiin sisältyvä vakuutus) joiden voimassaolo on esitettävä kilpailupaikalla ilmoittautumisen yhteydessä. Muuta: Kilpailun yksipäiväisyyden vuoksi kilpailuun mahtuu mukaan enintään n.30 kilpailijaa + toimitsijat. Illalla ammuttavilla rasteilla pistoolirastilla käytetään joko aseeseen kiinnitettävää tai kädessä pidettävää valaisinta. Kivääri- ja haulikkorasteilla valaisimen tulee olla kiinnitettynä aseeseen. Toimitsijakilpailu alkaa perjantai-illalla Ilmoittautumiset: Viimeistään mennessä osoitteeseen Ilmoittautuessa mainittava nimi, syntymäaika, yhdistys, mahdollinen ryhmätoivomus sekä jos tarvitset järjestäjältä laina-aseen / patruunat Lisätiedot: Markus Pitkänen puh TERVETULOA! KILPAILUKESKUS Kilpailu alkaa pejantaina kello Ilmajoen seurakunnan Kalajaisten leirikeskuksesta ja päättyy sunnuntaina saunomiseen ja ruokailuun ennen palkintojen jakoa samaan paikkaan. Osoite:Jurvantie 1410, Ilmajoki. ( joukkueiden ohjeisiin ja nettisivuille tarkat tulee ajo-ohjeet ) ILMOITTAUTUMINEN Nikkarijotokselle ilmoittaudutaan sähköpostilla tai tavallisella kirjeellä mennessä. Sähköpostiosoite Postiosoite on: Markku Laiteenmäki, Ruottinpuoli 390,66350 TAINUS Ilmoittautumisessa on mainittava: Sarja,Joukkueen nimi,joukkueen johtaja yhteystietoineen (sähköposti ja puhelinnumero),joukkueen muut jäsenet Osallistumismaksu 90 euroa maksetaan mennessä pankkitilille HELSFIHH FI Partion nimi lisätietoihin. Jälki-ilmoittautumisia otetaan 130 euron maksusta vastaan 12.9 asti. Osallistuja saa jotoksesta 3 rinnasteista kertausharjoitusvuorokautta ilmoittautumalla lisäksi Mpk:n kurssille: NIKKARI JOTOS 2012 kilpailijat Jurva/ Ilmajoki LISÄTIETOJA Kilpailun johtaja Markku Laiteenmäki puh Törni- sarjan johtaja Timo Keski-Valkama Suomen-Sotilas -sarjan johtaja Jani Tikkala Kilpailun valvoja Timo Sysilampi Tiedottaja Jaakko Liinamaa puh TERVETULOA UNOHTUMATTOMALLE SEIKKAILULLE PÄSSILÄNVUORELLE!

26 PARIVARTIO SÄHKÖKATKOKOULUTUS TURVALLISUUS JA PUOLUSTUS 2012 Miten selviän sähkökatkosta ja mihin kaikkeen se vaikuttaa? Osallistu niin tiedät! Reserviläisliitto on tilannut MPK:lta sähkökatkokoulutusta ympäri Suomea. Tule mukaan koulutukseen Oripäähän Tilaisuus on avoin myös perheenjäsenillesi. Kouluttajina toimivat Hilkka Tapio ja voimayhtiön edustaja. Kurssimaksu on 20. Tilaisuus on maksuton 20 ensimmäiselle RES:n jäsenelle. Ruoka ja kahvitarjoilu sisältyvät kurssiin. Tilaisuuden järjestää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Lounais-Suomen maanpuolustuspiiri ja Oripään Reserviläiset ry Lauantaina klo Oripään kunnan koulukeskus Varsinais-Suomen Reserviupseeri ry:n Piirien matka turvallisuuden erikoismessuille Lahden Messukeskukseen lauantaina Piiritoimisto järjestää linja-autokuljetuksen ja liittojen ilmaisliput messuille. Lähtö Heikkilän paikoitusalueelta klo ja paluu iltapäivällä. Mukaan voi tulla myös matkan varrelta. Ilmoittautukaa piiritoimistoon. Mukaan mahtuu linja-autollinen yhdistysten jäseniä. Jos tilaa jää, mukaan voi tulla myös seuralainen. piirihallituksen kokous tiistaina kello (kokouskahvit klo alkaen) Heikkilän sotilaskodissa Turussa. Kokouksessa valmistellaan piirin syyskokouksen asiat, käsitellään piirin taloudellista tilaa ja hankkeita. Kaikki hallituksen jäsenet mukaan! Valitse vastuullinen kumppani VMP tarjoaa näkemystä ja luottamuksellista kumppanuutta sinun yrityksesi henkilöstötarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja vastuullista tuottavuuden edistämistä. Lue lisää osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi VMP Group Turku, Maariankatu 6 b Puh Tässä ilmoituksessa on kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää ollaksesi hyvissä käsissä VARAA AIKA pulssi.fi (02) * VARAA AIKA terveystalo.com ** Pulssissa olet hyvissä käsissä Kaikki mitä terveyteesi tarvitset PULSSI Humalistonkatu 9 11, avoinna ma pe 8 20, la 9 17, su TERVEYSTALO Aninkaistenkatu 13 (sisäänkäynti Tuureporinkatu 7), avoinna ma to , pe , la 10 15, su Puutori DataCity *Ajanvaraus avoinna ma pe 7 20, la 8 17, su 10 20, puhelun hinta ja mahdollinen jonotusaika: normaali paikallisverkkomaksu **Ajanvaraus avoinna ma pe , la su ja arkipyhät 9 20, puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puh. + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu 1, FI Turku +358 (0) KOTIKENTTÄETU Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle AUTOKAUPAN BONUSPAIKAT RAISIOSSA JA TURUSSA Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan Puhelin Puhelin Puheenjohtaja Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina kello Liedon kaupungintalolla, os Kirkkotie 13, Lieto. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kokouksen alussa kokousesitelmä. Kokouskahvit tarjotaan kello alkaen. Piirihallitus

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen 5.-9.6.2012

Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen 5.-9.6.2012 Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen 5.-9.6.2012 (kirjoitti Jouko Fossi) Matkamme alkoi 5.6.2012 klo 6.45 Nyholmin bussilla Turusta Heikkilän kasarmin paikoitusalueelta.

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015 2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry Syyskokouksen pöytäkirja, verkkoversio 1. (3) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika: 11.11.2015 klo 17.30 Paikka: Ravintola Nevillen Kammari, Kouvola Läsnä: 15 jäsentä 1. Kokouksen avaus KoLVIn puheenjohtaja

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake: Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).

Lisätiedot

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016

Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Espoon Maanpuolustusnaiset ry Jäsentiedote 1/2016 Hyvä Maanpuolustusnainen Tähän jäsentiedotteeseemme on kerätty muut kevätkauden tapahtumat. Jos et löydä etsimääsi maanpuolustustoimintaa tästä jäsentiedotteesta,

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET 1. YLEISTÄ 2. HUOMIONOSOITUKSET 2.1 Yleistä Ohjeella määritetään muistamiseen ja palkitsemiseen liittyvät säännöt ja periaatteet Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY HALLITUKSEN KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2013

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY HALLITUKSEN KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2013 www.ksrespiirit.fi 1 (6) KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY HALLITUKSEN KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2013 Paikka ja aika: Tikkakosken upseerikerho Punainen Paroni kabinetti 23.1.2013 klo 18.00 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9. KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.2015 Järjestäjä: Tampereen Messut Oy, Turvallisuuskomitea,

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies 10.3.2012 Naantali Hyvät kilpailijat, Turun VPK:lla on mieluisa tehtävä järjestää palokuntien SM- Pilkki -kilpailut. Kilpailu järjestetään Naantalin merialueella aivan Naantalin vanhan kaupungin tuntumassa.

Lisätiedot

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa!

MESTARIT. Toukokuun kuukausikokous. Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00. Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA. Tervetuloa! MESTARIT Hämeenlinnan Rakennusmestarit ja insinöörit AMK Jäsenlehti n:o 4-2015 Toukokuun kuukausikokous Keskiviikkona 6.5.2015 klo 19.00 Kokouspaikka ja -isäntä: Kantolankatu 3 HÄMEENLINNA Tervetuloa!

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html sunnuntai 8.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS KLUBILLA ISILLE, PERHEILLE, SUVULLE Koko perheen ja ystävien tilaisuus.

Lisätiedot

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13).

Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998 M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). 1974: Ajopäivät: 79 päivää Ajomatka: 2166 mpk Ajoaika: 323 tuntia 1:nen ajopäivä: 27.4 viim. ajopäivä:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hei, Yhdistystämme vaivaa sama ongelma kuin muitakin yhdistyksiä. Toimintamme kuihtuu entisestään.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016. Uudenmaan Reserviupseeripiiri - Nylands Reservofficersdistrikt ry

TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016. Uudenmaan Reserviupseeripiiri - Nylands Reservofficersdistrikt ry TOIMINTA- SUUNNITELMA 2016 Uudenmaan Reserviupseeripiiri - Nylands Reservofficersdistrikt ry Työvaliokunnan kokous 26.8.2015 Käsitelty piirihallituksen kokouksessa 16.9.2015 Piirin syyskokouksen hyväksymä

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2010 Yleistä Vuosi 2010 oli yhdistyksemme 52. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 Suomen Reserviupseeriliitto ry. KOLMIVUOTISSUUNNITELMA Liittokokous 23.11.2013 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 TOIMINNAN ARVOT Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Piirihallituksen kokous 30.11.2013 klo 9.30 OAMK:n Tekniikan yksikkö

Piirihallituksen kokous 30.11.2013 klo 9.30 OAMK:n Tekniikan yksikkö Piirihallituksen kokous 30.11.2013 klo 9.30 OAMK:n Tekniikan yksikkö Kotkantie 1, Oulu Leijonehenki Esityslista 1. Kokouksen avaus -DG Eero avasi kokouksen -DG jakoi Lions liiton palkitsemiset ensimmäisen

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

KALEVAN POJAT JUKOLAN VIESTISSÄ VUODET 2008 2013

KALEVAN POJAT JUKOLAN VIESTISSÄ VUODET 2008 2013 KALEVAN POJAT JUKOLAN VIESTISSÄ VUODET 2008 2013 SISÄLTÖ Johdanto...3 Kilpailut...4 Juostut osuudet...5 2008 Tampere...6 2009 Mikkeli...7 2010 Hyvinkää...8 2011 Virolahti...9 2012 Vantaa... 10 2013 Jämsä...

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä.

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä. PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/12 ( Uusi piirihallitus ) Aika: 15.12.2011 klo 19.35 19.49 Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jouko Hyppönen avasi kokouksen klo 19.35. 2. Kokouksen

Lisätiedot

YAMA-ARASHI RY 3/2007

YAMA-ARASHI RY 3/2007 YAMA-ARASHI RY 3/2007 JUDO Varapuheenjohtajalta Kesä mennyt on ja syksy saapuu. Vai olisiko Vielä on kesää jäljellä. -iskelmän sanat ja ajatukset paremmin kohdallaan raapustaessani alkuvuoden muisteloita

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot