kamari Tampereen Teija Toikka, Ninja & uudenlaisen auttamisen ajatus SIVU 14 Numero 4 Toukokuu 2014

Transkriptio

1 kauppalehti kamari Tampereen Numero 4 Toukokuu 2014 Teija Toikka, Ninja & uudenlaisen auttamisen ajatus SIVU 14 Koulutuskentän muutoksilla haetaan lisää vaikuttavuutta SIVU 10 Intopalo tuotteisti osaamisen, kokemuksen ja verkostot SIVU 18 Tampereen kauppakamarilehti 4 n

2 Ilveksen kausikortit myynnissä! Parhaat paikat menevät ensin. Hanki omasi nyt! Edulliset ennakkohinnat voimassa kesäkuun loppuun asti. I LVES Ilves-Hockey Oy Takojankatu Tampere ilves@ilves.com 2 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014

3 Alaska Inside Passage Skagway Juneau Tracy Arm Fjord Ketchikan Inside Passage TYYNIMERI Vancouver Seattle EtElä-AmErikAn risteily /hlö, ikkunallinen hytti 5290 /hlö, parvekkeellinen hytti Buenos Aires - Uruguay - kap Horn - Argentiina Chile Asiantuntijaopas Päivi Suomalainen Ylellisellä Celebrity Infinity laivalla. Asiantuntijaopas Päivi suomalainen karibian risteily /hlö Puerto rico - yhdysvaltain neitsytsaaret - st. kitts - Dominica - Grenada - st. thomas - Puerto rico Asiantuntijaopas Folke West /hlö Puerto rico - Barbados - st. lucia - Antigua - st. maarten - st. thomas - Puerto rico Asiantuntijaopas Folke West Tyylikkäästi Celebrity Summit laivan merinäköalallisissa hyteissä. AlAskAn risteily /hlö seattle Juneau skagway tracy Arm -vuono ja sawyerjäätiköt ketchikan inside Passage Vancouver Asiantuntijaopas liisu mikkonen Asiantuntijaopas Liisu Mikkonen Villin pohjolan satumaiset maisemat sumuisia metsiä, hohtavia vuonoja, lumihuippuisia vuoria, aavemaisen sinisinä välkkyviä jäätiköitä, villieläimiä ja valaita Mukavasti täysihoidolla Royal Caribbeanin laivalla. Korkein luottoluokitus Soliditet 2013 Balderin talo l Aleksanterinkatu 12, Helsinki l p Ratinanlinna l Aleksanterinkatu 32, Tampere l p l Ryhmät p Palvelumaksu 19 /varaus. Verkkokaupassa palvelumaksua ei peritä. Pirkanmaan talouselämän internet-osoitteisto Painotalo Tapahtumat & kokoukset Tampereen kauppakamarilehti verkossa Tampereen kauppakamarilehti 4 n

4 Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu Tampere Puh Sastamala Valkeakoski Asianajotoimisto Applex Oy Hämeenkatu 20 A, 4.krs Tampere Puh info@applex.fi Hämeenkatu 20 A 6.krs Tampere Puh. (03) Faksi (03) toimisto@alfalaw.com Kuninkaankatu 26 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) info@borenius.com Pyhäjärvenkatu 5 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) etunimi.sukunimi@ juridia.com Keskustori Tampere Puh. (03) Faksi (03) jari.hytti@jarihytti.fi 4 sisältö Toukokuu Yrityksissä viime kevättä paremmat tunnelmat 7 Matkailun kokonaistulovaikutukset Tampereen seudulla yli 900 miljoonaa euroa 9 Team Tampereessa kokemusten jakaminen painottuu jatkossa 12 Elinkeinojohtaja Timo Antikainen uskoo, että elinvoimaiset vientiyritykset pitävät Tampereen menestyksen tiellä 21 Näin sen näen: Yhdistetään osaamistamme koko Suomen kasvukäytäväalustan päälle, ehdottaa Anna-Mari Ahonen 22 Yritys Pirkanmaalla, Asianajotoimisto Juridia Bützow: Lakimaailmakin erikoistuu, teknistyy, sähköistyy 29 Laki ja talous: Siirtohinnoittelu kansainvälisen verotuksen keskipisteessä Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C Tampere Puh. (03) Keskustori Tampere Puh. (03) Rautatienkatu 21 A Tampere etunimi.sukunimi@ krogerus.com Hämeenkatu 15 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) etunimi.sukunimi@ tempolaw.fi vuosikerta ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari Kustantaja Hybridiviestintä Effet Oy Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, puhelin , annikaisa.knuutila@effet.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, , timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Åkerlundinkatu 2 A, Tampere Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos kpl Jakelu kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, kpl AlmaManun yritysosoitteistolla Osoitteellisten lehtien osoiteasiat satu.paananen@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Mika Kanerva Seuraava lehti ilmestyy Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014

5 Pääkirjoitus Ammatillisen koulutuksen rahoitus menee uusiksi mitä jää jäljelle? Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus luo painetta työelämä- ja oppilaitosyhteyksien vahvistamiselle, koska sitä kautta koulutusta voidaan kohdentaa oikeille aloille ja uudistaa vastaamaan työelämän osaamistarpeita. Tampereen kauppakamari selvittää yhdessä Pirkanmaan liiton ja alueen oppilaitosten kanssa työelämän osaamistarpeet ja työelämäyhteyksien tilanteen loppuvuoden aikana. Tampereen kauppakamari pitää opetus- ja kulttuuriministeriön lakiesitysluonnoksen toimia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen rahoituksen uudistamiseksi pääsääntöisesti oikeina. Rahoitusjärjestelmän uudistamisella, koulutuksen vaikuttavuutta ja suorituksia korostamalla on mahdollista parantaa sekä koulutuksen laatua, saatavuutta että kustannustehokkuutta. Koulutuksen ajallinen rajoittaminen on kannatettavaa, jos opiskelijoille taataan yksilöllisten opintopolkujen suorittaminen myös jatkossa. Jo yhden tutkinnon suorittaneelle pääsääntöinen opintoväylä jatkossa tulee olla näyttötutkintoperusteinen koulutus tai oppisopimuskoulutus. Opiskelija- ja työelämäpalaute on hyvä jatkossa kytkeä osaksi koulutuksen järjestäjän laatutyötä. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja kehysriihessä sovitut lisäsäästöt ovat tylyä luettavaa koulutuksen osalta. Talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen taittaminen eivät kuitenkaan onnistu pienin viilauksin, tarvitaan isoja ratkaisuja. Nyt niitä on tarjolla muun muassa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistamisen kautta. Asiaa koskeva hallituksen lakiesitys annetaan syksyllä Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2017 rahoituksen määrittämisessä. Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähennys. Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ns. muu koulutus on ollut keskeinen tutkintojärjestelmän ulkopuolella olevien koulutustarpeiden toteuttamiseen käytetty resurssi. Samalla monet uudet tutkinnot tai tutkinnon osat ovat syntyneet tätä kautta. Muulla lisäkoulutuksella on myös toteutettu tuotekehitys- ja innovaatiovalmennusta erityisesti pk-yrityksissä. Kannattaako rahoitus lakkauttaa? Järkevää olisi myös koota ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus yhteen. Koulutuksen järjestäjä voisi näin entistä joustavammin palvella asiakastarpeita, ja yksinkertaistaminen vähentäisi hallinnon taakkaa. Opiskelija- ja työelämäpalaute on hyvä jatkossa kytkeä osaksi koulutuksen järjestäjän laatutyötä. Tämä yhdistettynä säännölliseen ulkoiseen auditointiin mahdollistaa riittävän tuloksien arvioinnin, jota voidaan käyttää rahoituksen kohdentamisessa. peer haataja johtaja Tampereen kauppakamari Tampereen kauppakamarilehti 4 n

6 Pirkanmaan yritysbarometri toukokuu Liikevaihto, henkilöstö ja investoinnit kaikilla toimialoilla vuoteen 2013 verrattuna. Vastaajia 402. Matkailu tuo 100 % Pienempi Yhtä suuri Suurempi 59% 52% 24% 52% 64% 47% 45% 51% 40% 34% 12% 20% 43% 32% 29% 28% 34% 28% 19% 28% 38% 29% 26% 27% 80 % 24% 48% 33% 60 % 40 % 30% 34% 27% 26% 35% 28% 32% 49% 56% 55% 47% 55% 48% 55% 49% 54% 47% 49% 50% 49% 48% 20 % 0 % 11% 14% 52% 21% 10% 18% 27% 16% K2007 K2008 K2009 K2010 K2011 K2012 K2013 K2014 Liikevaihto 11% 10% 40% 20% 9% 14% 20% 17% K2007 K2008 K2009 K2010 K2011 K2012 K2013 K2014 Henkilöstö 17% 18% 48% 25% 12% 21% 25% 24% K2007 K2008 K2009 K2010 K2011 K2012 K2013 K2014 Investoinnit Kuva Annikaisa Knuutila Pirkanmaan yritysbarometri I/2014: Yrityksissä viime kevättä paremmat tunnelmat Tampereen kauppakamarin jäsenyrityksissä odotukset tulevasta vuodesta ovat liikevaihdon ja henkilöstön osalta paremmat kuin vuosi sitten. Kevään jäsenkyselyyn vastanneista 402 yritysjohtajasta 51 prosenttia uskoo, että liikevaihto kasvaa edellisvuoteen verrattuna. Yli puolet vastanneista arvioi henkilöstömäärän säilyvän viime vuoden tasolla, kun taas 28 prosenttia ilmoittaa henkilöstömäärän kasvavan. Henkilöstön kasvua raportoivat erityisesti henkeä työllistävät yritykset. Liikevaihto on parantunut erityisesti teollisuudessa. Viime vuonna 43 prosenttia odotti liikevaihdon heikkenevän, tänä keväänä enää 18 prosenttia. Kaupan ja palveluiden toimialoilla edelleen yli puolet vastanneista uskoo liikevaihdon kasvuun viime vuoden tapaan. Sen sijaan palvelualoilla negatiivisten ja positiivisten odotusten eroa mittaava saldoluku näyttää heikkenevän seuraavan kuuden kuukauden aikana. Riittämätön kysyntä on edelleen merkittävin yritystoimintaa haittaava tekijä. Teollisuudessa uskotaan kuitenkin, että tilauskanta ja odotukset voivat parantua seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sen sijaan huono merkki on palvelualojen odotusten heikkeneminen. Vienti on alkuvuonna ollut vaisua. Toisaalta ulkomaankaupan asiakirjojen menekin perusteella Tampereen kauppakamarin toimialueella on ainakin osa yrityksistä mennyt vastavirtaan ja saanut hyvin toimituksia EUalueen ulkopuolelle, Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund kommentoi. Muumilaakso muuttaa Tampere-taloon. Talon remontti- ja laajennushanke aloitetaan vuonna 2015, ja uusi Muumilaakso avataan vuoden 2016 aikana. Muumilaakso sijoittuu pääasiassa nykyisin Rondo-salina ja Studiona tunnettuihin tiloihin, ja sen käyttöön tulee hieman yli tuhat neliötä. Tampere-talon uudistuksen kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa, josta Muumilaakson osuus on neljä miljoonaa euroa. Vastuullista ja vihreää Matkailun volyymit kasvavat kovaa vauhtia, vuosittain enemmän kuin koko volyymi oli vuonna Matkailijoita oli viime vuonna 1,1 miljardia. Paitsi määrä, myös muoto muuttuu: halutaan nopeammin ja pidemmälle sekä entistä enemmän palveluja. Ympäristövaikutuksetkin ovat melkoiset. Matkailuun liittyvien, tosin il- 6 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014

7 taloudessa tapahtuu euroja ja työtä luultua enemmän Matkailun kokonaistulovaikutukset Tampereen seutukunnassa olivat yli 909 miljoonaa euroa vuonna Kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat 4805 henkilötyövuotta. Suurimpia hyötyjiä ovat vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemispalvelut sekä virkistyspalvelut ja muut palvelut. Henkilöverotuloina matkailu toi kaikkiaan yli 19,6 miljoonaa euroa Tampereen seutukunnan kuntien talouteen, sen jälkeen, kun verotuloista oli vähennetty kuntien kaikki matkailumenot. Matkailun taloudellinen ja työllistävä vaikutus osoittautui odotettua huomattavasti suuremmaksi, ilmenee Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin tekemästä seutukunnan matkailun tulo- ja työllisyysselvityksestä. Särkänniemi vetää, festivaaleilla iso merkitys Tutkituista kesäkauden matkailijoista jopa 85 prosentille Särkänniemi on vierailun syy. Elämyspuisto tuo Tampereelle joka vuosi yli yöpyjää ja 65 miljoonaa euroa. Särkänniemen suora työllisyysvaikutus Tampereelle on 213 henkilötyövuotta. Matkailutuloselvityksen kanssa yhteistyössä Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry ja Innolink Research Oy kartoittivat kulttuuritapahtumien ja -kohteiden alueellisia talousvaikutuksia sekä laatua Pirkanmaalla vuosina Selvityksen mukaan festivaaleilla ja kohteissa kävi yhteensä 2,5 miljoonaa vierasta, jotka toivat alueen elinkeinotoimintaan 253 miljoonaa euroa. Festivaalien tukeminen on kunnalle kannattava investointi: tutkimuksessa mukana olleet festivaalit saivat alueellisia tai paikallisia avustuksia yhteensä vain euroa ja valtakunnallisia avustuksia 1,13 miljoonaa euroa. Kuva Søren Meisner Vahvaa festivaalia. Tampereen Teatterikesässä kävi viime vuonna vierasta. Tänä vuonna festivaalia vietetään elokuuta. Kansainvälisessä pääohjelmistossa on 20 teatteriryhmää ja 41 esitystä, muun muassa tanskalaisten Kristján Ingimarssonin ja Neander-ryhmän BLAM!, jossa nähdään, miten tavallisen harmaa toimisto muuttuu äijäenergiaa tihkuvaksi toimintaelokuvien näyttämöksi. man ruokaa ja elintarvikkeita laskettujen hiilidioksidipäästöjen ennustetaan nousevan vuoden yksiköstä 3000 yksikköön vuoteen 2035 mennessä. Heikompaa jo hirvittää, mutta ilman matkailua yhteiskunta ei toimi, sanoo Joutsenmerkin markkinointikoordinaattori Antti Lehmuskoski. Hän toivookin matkailijoiden entistä vihreämmin miettivän matkakohteitaan ja matkustustapojaan, toisaalta matkailubisneksen ottavan ympäristömerkin kriteerit ohjenuorakseen. Esimerkiksi Joutsenmerkin vaatimukset koskevat muun muassa energian ja veden kulutusta, kemikaalien käyttöä, ruokaraakaaineiden alkuperää, kertakäyttötuotteita, jätehuoltoa, hankintoja Suomessa Joutsen merkin eli pohjois maisen ympäristömerkin myöntää ja sen käyttöä valvoo Ympäristömerkintä Motiva Services Oy. sekä johtamisjärjestelmää. Joutsenmerkki on myönnetty yhteensä 40 hotellille Suomessa. Tampereella joutsenmerkittyjä ovat Scandic Tampere Station, Rosendahl, Tampere City, Tammer ja Villa. Myös Särkänniemen Elämyspuiston ravintolat kuuluvat ympäristötietoisten joukkoon, Joutsenmerkki tuli ensimmäisenä huvipuistoravintolana Pohjoismaissa. Toukokuun alussa Joutsenmerkin sai Tampere-talo ensimmäisenä kongressikeskuksena Pohjoismaissa. Scandicin Itä- ja Länsi-Suomen aluejohtaja Vesa Saloranta ja Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä sanovat, että kuluttajat ovat valveutuneita, vihreydellä on kysyntää ja nuoret pitävät sitä jo itsestäänselvyytenä. Ja vaikka vihreämmät ratkaisut lisäkustannuksia saattavat ensin tuodakin, ne myös säästävät euroja merkittävästi. Eikä imagohyötyjä pystytä edes rahassa mittaamaan, Seppälä sanoo. Tampereen kauppakamarilehti 4 n

8 taloudessa tapahtuu n Valmetilta monipolttoainekattila Turun Seudun Energiantuotannolle Valmet toimittaa kiertoleijuteknologiaa hyödyntävän monipolttoainekattilan Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n uuteen, Naantaliin rakennettavaan voimalaitokseen. Voimalaitoksen on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2017 syksyllä. Sen kokonaiskustannusarvio on 260 miljoonaa euroa. Kattilalaitoksen osuus vastaavista investoinneista on tyypillisesti noin kolmannes. Voimalaitosinvestointi luo edellytykset energiatehokkaalle sähkön ja lämmön yhteistuotannolle uudistuvilla polttoaineilla. Tilauksella on tärkeä rooli toimittamamme kattilateknologian referenssinä. Kysymyksessä on suuren kokoluokan monipolttoainelaitos, joka on suunniteltu käyttämään energiantuotannossa myös biopolttoaineita erittäin korkealla hyötysuhteella, kertoo Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan johtaja Jyrki Holmala. n Doranovan kasvu jatkuu Vesilahtelainen ympäristöteknologiayritys Doranova Oy etenee reippaasti: sen liikevaihto kasvoi viime vuonna 5,3 miljoonaan euroon, kun se edellisvuonna oli 2,4 miljoonaa. Koko konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli lähes kahdeksan miljoonaa euroa, ja tämän vuoden tavoite on noin 10 miljoonaa euroa. Vienti kasvoi noin 300 prosenttia. Doranova tarjoaa ratkaisuja biokaasun tuotantoon ja hyödyntämiseen, palveluja vesi- ja jätehuollon tarpeisiin sekä kunnostuspalveluja pilaantuneen maan ja pohjaveden kunnostukseen. Vuonna 1995 perustettu yritys työllistää 15 henkilöä. n Deleten Ruskon jätteenkäsittelylaitokselle uusi murskain Delete Oy:n Ruskon jätteenkäsittelylaitos hyödyntää sekalaista rakennusjätettä ja tuottaa tarkasti eroteltua, hyötykäyttöön soveltuvaa kierrätyspolttoainetta sekä kierrätysraaka-aineita. Keväällä otettiin käyttöön uusi murskainteknologia, joka mahdollistaa yhä energiatehokkaamman ja ekologisemman jätteenkäsittelyprosessin. n ALTEN Group laajeni Suomeen Euroopan suurin insinööritoimistokonserni, ranskalainen ALTEN Group laajentuu Suomeen. Se on ostanut suomalaisen insinööritoimisto Alten ja sen tytäryhtiöt. Tampereella Alte Oy toimii tytäryhtiönsä TSS GROUPin kautta. n Lielahtikeskuksesta julkisia ja yksityisiä palveluja Huhtikuun lopulla avattu Tampereen Lielahtikeskus yhdistää uudella tavalla julkisia toimintoja sekä yksityisiä palveluja ja liikkeitä. Tampereen kaupunki toi keskukseen kirjaston, terveysaseman, vanhusten päiväkeskuksen, hammashoitolan ja neuvolan. Kauppakeskuksessa on paljon muun muassa muotikaupan toimijoita sekä ravintoloita ja kahviloita. Liikevalikoima täydentyy vielä kesän ja syksyn aikana. Lielahtikeskuksen on kehittänyt NCC Property Development Oy, rakentanut NCC Rakennus Oy ja sen omistaa Keva. Rakennuksessa on neliötä vuokrattavaa palvelu- ja liiketilaa. n Tampereen Puhelimelta videopuhelupalvelu koteihin Tampereen Puhelin on lanseerannut Telly bean-videopuhe lupalvelun kuluttajille. Televisioon kytkettävän laitteen avulla kuluttajat päivittävät minkä tahansa televi sion videopuhelimeksi kätevästi ilman tieto konetta. Tellybeanin videopuhelupalvelua toimittavat Pirkanmaalla myös Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy ja Pohjois-Hämeen Puhelin Oy. n OpusCapita huolehtii Lindorffin kansainvälisistä pankkipalveluista OpusCapita toimittaa kansainvälisen pankkiyhteyksien hallintaratkaisun palveluna Lindorff Group AB:lle. Sopimus kattaa Lindorffin pankkiyhteyksien kokonaishallinnan yhdellä palvelutasosopimuksella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. Käyttöönotot toteutetaan maakohtaisesti vaiheittain kuluvasta vuodesta alkaen. n Yhteiset tilat haussa ylikunnallisille toimijoille Pirkanmaan ylikunnalliset, kuntien omistamat organisaatiot Pirkanmaan liitto, Itämeri-instituutti, Pirkanmaan jätehuolto, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Ensimetri ja Tredea Oy ovat alustavasti neuvotelleet samoihin tiloihin siirtymisestä. Vaihtoehtoina ovat olleet lähinnä yhteisen tilan vuokraaminen keskikaupungilta tai Pirkanmaan liiton toimitilojen saneeraus. n Länsilinjat täytti 75 vuotta ja työllistää jo yli 200 Länsilinjat Oy juhlii 75-vuotisuuttaan kesäkuun alussa hyvissä tunnelmissa: muuttuvalla toimialalla yritys on onnistunut vahvistamaan asemiaan. Länsilinjatkonsernissa ylittyi tänä keväänä ensimmäisen kerran 200 työntekijän raja. Myös liikevaihdon odotetaan kasvavan viime vuoden 23 miljoonasta 25 miljoonaan euroon, josta liikennöinnin osuus on noin 15 miljoonaa euroa. Konsernin toimialoja ovat sopimusliikenne, lähi- ja maaseutuliikenne, ExpressBus-liikenne, tilausliikenne, palveluliikenne ja matkatoimistotoiminta, josta vastaa Lomalinja Oy Holiday Tours Ltd. 8 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014

9 Biancanevessä on timantinlujaa tahtoa kasvaa ja kehittyä. Elina Loueranta (oik.) osallistui vuosi sitten Kasvu- Campille yhdessä myyntipäällikkö Katja Kiviojan kanssa. Leirin jälkeen yritystoimintaa on hiottu entistä ammattimaisempaan suuntaan. Team Tampere etenee ja uudistuu Kokemusten jakaminen painottuu jatkossa Teksti ja kuva Päivi Eskelinen Pirkanmaalaisten pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi perustettu Team Tampere -projekti saa hyvää palautetta. Ensimmäisestä toimintavuodesta tehty kysely yrityksille kertoo, että sillä on ollut selkeästi uuden liiketoiminnan syntyä tukeva vaikutus. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista on aloittanut oman kasvun ja kansainvälistymisen projektin Kasvu- Campin jälkeen. Tähän mennessä on järjestetty viisi KasvuCampia, kaksipäiväistä työleiriä, joihin on osallistunut 36 yritystä. KasvuCampissa yritys testaa omia kasvun mahdollisuuksiaan kokeneen valmentajatiimin tuella. Leirityksen jälkeen yritys voi siirtyä Kasvuverkostoon, jonka toiminta pyöräytettiin vauhtiin viime syyskuussa. Kasvuverkostossa on nyt 11 yritystä. Työmenetelminä ovat sparraukseen perustuvat case-seminaarit, round table -tilaisuudet sekä Kasvufoorumit, kertoo kehittämispäällikkö Henna-Riika Ruotsalainen Tampereen kauppakamarista. Palautteen perusteella Team Tampere -toiminnan painotuksia on arvioitu uudelleen. Kokemusten vaihdolle ja verkottumisen mahdollisuuksille annetaan jatkossa yhä enemmän tilaa. Kasvuverkostoa kasvatetaan ja sitä kehitetään luottamuksellisen vuorovaikutuksen yritysverkostona. Juuri näitä asioita yritykset Team Tampereesta hakevat. Jokainen kyllä osaa oman bisneksensä, mutta kasvussa ja kansainvälistymisessä tarvitaan tukea ja vahvistusta omille ajatuksille, Ruotsalainen sanoo. KasvuCamp oli kasvun paikka Fitness-asuja ja bikinejä mittatilaustyönä valmistavan Biancaneven toimitusjohtajalle Elina Louerannalle vuoden takainen KasvuCamp oli sananmukaisesti kasvun paikka. Muut leirille osallistuneet yrittäjät olivat miehiä, jotka kohottelivat kulmiaan Louerannan liiketoiminnalle. Valmistamme kapean erikoisalan tuotteita, joissa on ripaus luksusta. Esimerkiksi Swarovskin-kivillä koristellut bikinit maksavat euroa. En ehkä osannut kertoa bisneksestäni oikealla tavalla. Kokemukset kuitenkin nostivat sisuni: vielä minä epäilijöille näytän, Loueranta kertoo. Kiira Korven kisapuvut vuodesta 2007 valmistanut ja television Dancing on ice -kilpailun viime talvena puvustanut Biancaneve on kovassa kasvussa. Yritys lanseerasi viime syksynä oman urheiluvaatemalliston, joka on saanut hyvän vastaanoton. Verkkokauppamme myynti oli tämän vuoden ensimmäisellä kolmanneksella enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Nyt tähtäämme tosissaan kansainvälisille markkinoille, lähinnä Venäjälle, mutta myös Saksaan ja Luxemburgiin, joissa on ostovoimaisia asiakkaita. Loueranta aikookin osallistua Team Tampereen, Osaamo Oy:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen järjestämälle KasvuCampille kesäkuussa Pietarissa, tutkia myyntikanavia ja arvioida sikäläistä kysyntää. Entistä ammattimaisemmin KasvuCampin jälkeen moni asia on muuttunut. Ehkä eniten on tapahtunut Louerannan suhtautumisessa yrittämiseen ja omiin tehtäviinsä toimitusjohtajana. Entistä ammattimaisemman roolin sovittamisessa häntä on tukenut Team Tampereen kasvukonkari Sari Kanti-Paul. Olen harrastanut muodostelmaluistelua lapsesta asti, ja13-vuotiaana ompelin ensimmäisen kerran puvut joukkueelleni. Perustin Biancaneven jo vuonna 2006, mutta nyt vasta olen ryhtynyt jakamaan tehtäviä ja oppinut, että myös palavereita ja toiminnan suunnittelua tarvitaan, Loueranta naurahtaa. Biancaneveä kasvatettiin pitkään pelkällä tulorahoituksella. Nyt siinäkin on tapahtunut muutos. Laajensin yrityksen omistuspohjaa, ja käyn neuvotteluja mahdollisen sijoittajan kanssa. Kasvaakseen on oltava valmis ottamaan riskejä. Tampereen kauppakamarilehti 4 n

10 Kuvat Markku Sandberg Lauri Luoma, kultaa mekatroniikassa yhdessä parinsa Niklas Kyrkön kanssa. Anna Karttunen, kunniamaininta cateringissa. Kimmo Jokinen, kultaa autokorinkorjauksessa. Koulutus- ja oppilaitoskentän muutoksilla haetaan Koulutus- ja oppilaitoskentässä tapahtuu niin rakenteissa kuin rahoituksessakin. Säästää pitää, resursseja vähennetään. Uudistuksia on tulossa. Lainsäädäntö menee oikeaan suuntaan, kun arvoon nostetaan koulutuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus, sanoo edunvalvontajohtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarista. Tähtäimessä tuloksellisuus Kauppakamari on tyytyväinen esimerkiksi toisen asteen rahoituksen uudistukseen. Jatkossa rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan tai opiskelijamääriin. Näin tuetaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, lyhennetään koulutusaikoja ja parannetaan laatua. Uudessa järjestelmässä olisi kolme elementtiä: suorituksiin perustuva rahoitus, vaikuttavuuteen perustuva rahoitus ja perusrahoitus. Suorituksiin perustuvan rahoituselementin tarkoituksena on ohjata koulutuksen järjestäjä tehostamaan opintoprosessejaan. Vaikuttavuusrahoituksella taas kannustetaan suuntaamaan koulutusta aloille, joilla on työvoimatarvetta sekä huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta lisää vaik ja laadusta. Tulevaisuudessa vaikuttavuuden yhdeksi arviointikriteeriksi työllistymisen, jatko-opintoihin sijoittumisen ja koulutuksen läpäisyn lisäksi otetaan opiskelija- ja työelämäpalaute. Rahoituksella vaikutetaan myös opiskeluaikoihin, kun aikaisempi koulutus ja osaaminen tunnustetaan ja rahoitusta niille, joilla jo on aiempi toisen asteen tutkinto, vähennetään. Olennaisesti rahoituksen aikasidonnaisuutta vähentämällä koulutuksen järjestäminen tehostuu ja päällekkäisen koulutuksen järjestäminen tulee kannattamattomaksi. Kouluttajakenttä tiivistyy Muutoksia tulee myös toisen asteen koulutuksen rakenteeseen. Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään. Tavoitteena on, että vuonna 2017 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjiä olisi 70 90, kun niitä on nyt 189. Ne olisivat pääasiassa monialaisia ja kattaisivat koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman. Lukiokoulutuksen järjestäjiä olisi , kun niitä on nyt noin 280. Ammatillisissa oppilaitoksissa pitäisi olla vähintään opiskelijaa, lukioissa Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014

11 Taitajavoimaa! Tampereen seudun ammattiopisto Tredu tuottaa taitavia tekijöitä: Taitaja ammattitaidon SM-kilpailuista Tredun opiskelijat nappasivat viisi kultaa ja viisi pronssia sekä kaksi kunniamainintaa. Tredu olikin yksi menestyneimmistä ammatillisista oppilaitoksista. Kaikkiaan Tredusta osallistui 26 kilpailijaa 19 lajiin. Suomenmestaruuksista kilpaili yli 400 huippuosaajaa 44 lajissa. Niko Kähärä (vas.) ja Verne Hartikainen, pronssia koneenasennuksessa ja kunnossapidossa. uttavuutta Järjestäjäverkon tiivistämisellä tavoitellaan tehokkuutta resurssien, kuten opetushenkilöstön, tilojen, laitteiden, ICT:n ja oppimisympäristöjen käyttöön sekä hallintoon. AMKeista osakeyhtiöitä Kaikista ammattikorkeakouluista tulee osakeyhtiöitä vuoden 2015 alusta. Sen jälkeen niitä rahoittaa valtio tulosvastuuperiaatteen mukaan. Opiskelijoiden valmistuminen ja työllistyminen ratkaisevat, eivät opiskelijamäärät. Jatkossa noin puolet rahoituksesta tulee valmistuvien opiskelijoiden perusteella, ja hieman yli viidennes määräytyy 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden opiskelijoiden perusteella. Rahoitukseen vaikuttavat myös esimerkiksi koulujen valmistuneilta opiskelijoilta saama palaute ja valmistuneiden opiskelijoiden työllisyys. Osa rahoituksesta tulee ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämistyön perusteella. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset EU-hankkeet. Tampereen ammattikorkeakoulu on ollut osakeyhtiö jo aiemmin, sitä hallinnoi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy. Teppo Tapani rehtori Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Rahoitusjärjestelmän uudistaminen koulutuksen vaikuttavuutta ja suorituksia korostamalla lisää koulutusprosessin tehokkuutta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisrahoitus laskee näillä näkymin kolmanneksen verrattaessa vuosien 2012 ja 2017 rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Tämä totta kai supistaa koulutustarjontaa, ja tarvitaan valmiutta erikoistua tiettyihin koulutusaloihin. Se taas edellyttää vuoropuhelua ja yhteistä suunnittelua alueen koulutustoimijoiden kesken. Pitää muistaa, että ammatillisen koulutuksen, erityisesti aikuiskoulutuksen, toiminnan tarkoitus ja olemassaolon oikeutus ovat sen ulkopuolella, ympäröivässä asiakaskentässä. Vuoropuhelun ja tiiviin edunvalvonnan merkitys korostuu, kun taistelemme Pirkanmaan tulevaisuudesta ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen leikkauksissa. Helena Koskinen ammatillisen koulutuksen johtaja Tampereen seudun ammattiopisto Muutokset ovat tervetulleita ammatilliseen koulutukseen. Rahoituslain ja koulutuksen järjestäjäverkon muutoksen lisäksi tapahtuu myös ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistus. Opinnoissa keskitytään osaamisen kartuttamiseen yksilöllisten opintopolkujen kautta sekä entistä enemmän työelämälähtöisyyteen. Opintoviikoista siirrytään osaamispisteisiin, ja keskiössä on opintojen aikana saavutettu osaamisen taso. Samanaikaisesti kuitenkin budjettivaroja leikataan, joten todellakin toimintoja ja prosesseja on tarkasteltava kriittisesti ja niitä on kehitettävä. Tavoitteet nopeuttaa valmistumista ja vähentää päällekkäisyyksiä ovat oikeasuuntaisia, mutta on kuitenkin huolehdittava myös niistä, jotka tarvitsevat pidemmän ajan työelämäkypsyyteen. Toivottavasti käytettävissä on jatkossa erilaisia rahoitusmuotoja erilaisten oppijoiden opinpolkujen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Syvempää korkeakouluyhteistyötä? Vuorineuvos Stig Gustavson selvittää parhaillaan, miten TAMK, TaY ja TTY voisivat tehdä entistä syvempää yhteistyötä, millä aloilla ne voisivat olla johtavia suunnannäyttäjiä ja mihin tieteen ja opetuksen alueeseen korkeakoulujen kannattaa panostaa tai mistä luopua, jos siltä näyttää. Päälinjausten pitäisi olla selvillä syyskuuhun mennessä, samoin sen, millä keinoin tavoitteeseen päästään. Tampereen kauppakamarilehti 4 n

12 MITÄ KUULUU? tampere Kaupungiksi 1779 n Asukkaita n Työpaikkoja : teollisuus , kauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemus , julkinen hallinto, terveys- ja sosiaalipalvelut , informaatio ja viestintä 7 800, rakentaminen Osaamiskärkiä valmistava teollisuus n älykkäät koneet n terveysteknologia n ICT ja tietoala n luovat alat n cleantech ja energia n nanoteknologia. Kansallisessa Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa Tampereen kaupunkiseutu on älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -pääteeman veturi. Tampereen kaupungin uusi elinkeinojohtaja Timo Antikainen uskoo, että kaupunki tarvitsee elinkeinojohtajaa, koska elinkeinopolitiikkaa ei voi ulkoistaa. Elinkeino - strategian ja suunnitelman pitää olla kaupungin omissa käsissä. Elinvoimaiset vientiyritykset pitävät Tampereen menestyksen tiellä Tampereen kaupungin uusi elinkeinojohtaja Timo Antikainen sanoo, että Tampere jossa hän on asunut jo 34 vuotta on hänen missionsa. Hän haluaa nähdä Tampereen menestyvän. Haastattelupäivän otsikot Suomi jämähti talous kasvun lähtötelineisiin, Tampere kyntää syvällä tai Teknologiateollisuus pelkää vientiromahdusta eivät hänen tunnelmiaan latista. Teksti ja kuva Annikaisa knuutila Olemmeko vähän säikkyä porukkaa? Sellaisetkin kotitaloudet ja yritykset, joilla olisi syy ja rahkeita investoida, halvaantuvat. Investoinnit loisivat uskoa yrityksiin ja sitä kautta työpaikkojakin. Erityisen mielelläni näkisin pk-yritysten uskaltavan palkata henkilöstöä kansainväliseen myyntiin. Antikaisen oma usko yrityksiin on vahva. Hän on koulutukseltaan DI, työskennellyt niin yrityksissä teknologia-, myyntikuin johtotehtävissäkin, muun muassa Patria-konsernissa Tampereella ja Ailocomilla, ollut turvatekniikka-alan yrityksessä osakkaana ja yksityisyrittäjänä. Tampereen elinkeinojohtajaksi hän tuli Invest in Finlandin johtavan konsultin paikalta. Hän tuntee yksityisen ja julkisen puolen toimintaa, teollisuutta, rahoitusjärjestelyjä, vientikauppaa. Tunnen reaalimaailman. Minulla ei ole utopioita asioiden sujumisesta helposti, vaan tiedän, että mitään ei synny ilman kovaa työtä. Elinkeinojohtajana hän rakentaa kaupungin elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Myös kaupunkimarkkinoinnin ylätason strategiaa lähdetään kehittämään, jotta kaupungin toimijoilla ja organisaatioilla on yhteinen linja miten ja mitä kaupungista kerrotaan. Tuoreessa elinvoimasuunnitelmassa kantasanat on jo annettukin: rock, rauta, rakkaus. Tarkoitus on myös kehittää prosesseja yritysten entistä parempaan palveluun. Jos yrittäjä ei asioidensa hoidossa tiedä, minne ottaisi yhteyttä, minulle saa aina soittaa. Tampereen kaupunki luopui omasta elinkeinojohtajasta, kun kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea perustettiin. Antikainen näkee työnjaon niin, että elinkeinojohtaja luo strategiaa, Tredea panee sen toimeen. Esimerkiksi invest in -palvelut ja yritysvierailujen organisoinnin Tredea on hoitanut hyvin, ja hoitaa ne jatkossakin. Jos yritysvierailulla elinkeinojohtajaa tarvitaan, varmasti olen silloin paikalla. 12 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014

13 Visio vuodelle 2030 Toivon, että vuonna 2030 Tampereella on uudenlainen bisneskeskusta, että on menty liiketoimintakaupunkina eteenpäin. Ydinaluetta radan varressa ja asemanseudulla on kehitetty, Areena rakennettu. Kaupunki on elinvoimainen ja viihtyisä. Ellei se ole, se ei ole myöskään kiinnostava asukkaille eikä yrityksille. Elinkeinojohtaja Timo Antikainen Toisaalta hän arvioi uudessa tehtävässä olevan hyötyä juuri Invest in Finlandin aikana luoduista ja nyt aktiivisesti ylläpidetyistä verkostoista. Siitäkin on hyötyä, kun on nähnyt, miten investointeja pystytään voittamaan. Antikainen kuitenkin muistuttaa, että vaikuttavuudeltaan isot investoinnit ovat niin harvinaisia, ettei elinkeinopolitiikkaa niiden varaan voi rakentaa. Kansainvälisten investoijien mielenkiinto kulminoituu tiettyihin paikkoihin osaamisen perusteella. Kun Samsung, Intel tai Huawei kiinnostuivat Suomesta, viivalla olivat Helsinki, Tampere ja Oulu. Tampere on vahva ICT:ssä, mutta se ei ole siinä ainoa hyvä. Sen sijaan valmistava teollisuus ja automaatio ovat osaamista, jolla Tampere erottuu ja on tunnustettu tekijä maailmalla. Olemassa olevaa ja innovoivaa Teollisuudella ja vientiteollisuudella on pitkät perinteet Pirkanmaalla. Antikainen arvioikin tulevaisuuden toiminnan perustuvan siihen, miten olemassa oleva yrityskanta pärjää ja kehittyy ja miten paikallisesti pystytään luomaan uutta olemassa oleviin yrityksiin. Vain elinvoimaiset vientiyritykset voivat tuoda räjähdysmäistä kasvua, eikä sillä kasvulla ole edes ylärajaa. Totta kai innovaatiot ja start up -yritykset ovat tärkeitä. Mutta pitää olla realisti. Vaikka yritystä perustettaisiin joka vuosi, ne ovat pitkään kuitenkin vain muutaman hengen yrityksiä. Tampereella on satoja vientiä tekeviä tai vientiin kykeneviä pk-yrityksiä. Jos nämä työllistävät keskimäärin viisi työntekijää lisää, puhutaan tuhansista uusista työpaikoista. Innovaatioiden syntymiseen Tampere on otollinen paikka. Taustalla on yliopistovoimaa, opiskelijaa ja aivan mahtava Demola-konsepti. Monia ohjelmia rakennetaan innovaatioiden synnyttämiseksi, mutta en usko, että mikään julkinen puoli voi toimia innovaatiodraiverina. Tietysti yliopistot ovat tärkeitä, mutta viime kädessä kyse on yrittäjien ja luovien ihmisten ideoista ja oivalluksista. Suomessa julkinen puoli liikaakin asettaa suuntaviivoja sille, miten innovaation pitäisi syntyä. Esimerkiksi Frameryn puhelinkopit tuskin olisivat syntyneet jossain monimutkaisessa innovaatiokonseptissa. Ylipäätään on oivallista, että jo keksityn asian uudelleen muotoilu voi olla avain bisnekseen. Uskoa matkailun mahdollisuuksiin Elinkeinopoliittisesti merkittävää potentiaalia Antikaisen mielestä olisi matkailun kehittämisessä. MITÄ ihmettä? Viipale Parman kinkkua? Tuore selvitys kertoo, että matkailun kokonaistulovaikutukset ovat Tampereen seutukunnassa yli 900 miljoonaa euroa. On sanottu, että yksi matkailuun investoitu euro tulee moninkertaisena takaisin. Jos matkailijamääriä pystytään kasvattamaan reippaasti, sillä paikattaisiin kummasti kaupungin budjettivajetta. Antikainen huomauttaa, että vaikka matkailun kehittämiseen on Tampereella hyvät eväät, siihen tarvitaan yrittäjiä. Kaupunki voi vaikuttaa ja yrittää vaikuttaa toimintaedellytyksiin, esimerkiksi lentoyhteyksien kehittämiseen. Mutta ennen kuin matkailijoita tänne houkutellaan, onko meillä riittävästi yrittäjiä ja matkailupalveluita tarjolla? Pitäisi luoda uutta yrittäjyyttä ja panostaa yritysten yhteistyöhön ja yhteismarkkinointiin. Rohkeutta yrittäjyyteen Antikainen pohdiskelee Tampereen mielenkiintoista haastetta : kaupungissa on korkea työttömyysaste, silti sinne muuttaa koko ajan lisää väkeä. Se viestittää Antikaisen mielestä toivoa, ja hän peräänkuuluttaakin yrittäjyyden entistä parempaa markkinointia. En tarkoita, että kaikkien pitäisi ruveta yrittäjiksi, mutta uskon, että yrittäjäpotentiaalia on moninkertaisesti enemmän kuin miltä nyt näyttää. Väestö on korkeasti koulutettua, osaamista on. Rohkeus puuttuu. Pitäisi luoda luottamusta siihen, ettei epäonnistuminen ole häpeä. Saa harjoitella. Jos menee poskelleen, niin menee ja sitten yritetään uudelleen. Elinkeinojohtaja Timo Antikainen silminnähden innostuu Parman kinkusta. Ei niinkään lihasta, vaan ilmiöstä ja yhteisbrändäyksen tuloksesta. Ei ole Parma-nimistä kinkuntekijää, vaan monia pieniä valmistajia, jotka tuottavat Parman kinkkua. Miksei voisi olla sellaista brändiä kuin, no vaikka Mansen metalli? Eli paikallista yhteisbrändäystä ja yhteistyötä myynnissä: jos kymmenen yritystä yhdessä hakisi ja saisi ison tilauksen, siitä selvittäisiin, kun työ jaettaisiin yritysten kesken vaikkapa työntekijöiden suhteessa. Antikainen sanoo, että yhteisbrändäys ja voimavarojen yhdistäminen myynnissä vaativat tietenkin aikaa, vaivaa, pelisäännöt ja todennäköisesti ulkopuolisen toimijan. Esimerkiksi kauppakamarille tällainen rooli voisi sopia. Tampereen kauppakamarilehti 4 n

14 Kaikki painevaatteet tehdään yksilöllisesti käyttäjilleen. Tarvittava paine lasketaan matematiikan lakien ja tekstiilimateriaalin venyvyyden ja palautuvuuden perusteella. Jatkamme Klingendahlin kiinteistössä 1800-luvun lopulle ulottuvia tekstiiliteollisuusperinteitä, kertoo toimitusjohtaja Teija Toikka (vas.). Elina Perälä työskentelee suunnittelijana. Mitään niin pahaa ei tapahdu, etteikö siitä seuraisi hyvääkin. Toimitusjohtaja Teija Toikka on ottanut tämän ohjenuorakseen. Se hyvä, se on esimerkiksi hänen yrityksensä Lymed Oy. Teksti aila välikoski Kuvat mika kanerva Apu.Voimaa 14 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014

15 profiili 1990-luvun alussa elämä heitti Teija Toikan tilanteeseen, jossa hänen oli pakko paneutua palovammojen hoidossa käytettävään painevaatehoitoon. Painevaatteiden tilanne oli Suomessa heikko. Painehoito tiedettiin toimivaksi, mutta kunnon tuotteita ei ollut. Painevaatteita tuotiin ulkomailta, niiden toimitusajat olivat pitkiä ja tuotteet heikkolaatuisia. Teija Toikalla oli kaupallinen koulutus, ja hän ryhtyi tutkimaan asiaa. Yhteistyössä terveydenhoidon asiantuntijoiden, plastiikkakirurgien, fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa hän hankki tietoa, opiskeli, kiersi ulkomaisia sairaaloita ja kongresseja. Vuodessa ehtii paljon, ja siinä ajassa työ kypsyi myös yritykseksi. Hoitoammattilaisilla oli tähän tarve, tarvittiin joku kehittämään painevaatteita niin, että niistä saatiin toimiva hoitomuoto. Tulin kanavaksi tuotteistamaan ja luomaan hoitoa mahdollistavan liiketoiminnan. Toikka sanoo, että hänen liikeideansa ainoa motiivi oli halu auttaa ja löytää helpotusta heille, jotka olisivat samassa tilanteessa kuin hänkin oli ollut. Ja motiivi on sama edelleen. Siitä on rakentunut yritykselle toimintafilosofia, josta pidetään kiinni ja jota tarvittaessa hiotaan maailmanmenon muuttuessa ympärillä. Perusta, halu auttaa, kuitenkin pysyy. Kuulostaa ehkä naiivilta, mutta se on totta. Olen halunnut auttaa ja hoitaa ihmisiä tavoittelematta aina suurinta voittoa. Totta kai yrityksen on toimittava kannattavasti, mutta maksimivoitto joka käänteessä ei ole tavoite. Voisimme esimerkiksi muuttamalla tuotteen laatua saada suuremman katteen, mutta jos se heikentää hoitovaikutusta, se ei käy. Toikka haluaa pitää auttamisen ajatuksen ja siitä kumpuavan toimintafilosofian osana arkeaan. Se elää yrityksen visiossa, toimintatavoissa, perehdyttämisohjelmassa. Se nostetaan esiin aina kun mahdollista. Tämän voimalla olen päässyt eteenpäin, ja yritys on voinut kasvaa. Voin olla myös armollisempi itselleni ja antaa epäonnistumiset anteeksi. Heikoimmille ja vahvimmille myös Mun elämä on tämä yritys, eikä siitä saa draamaa, Teija Toikka sanoo. Näinköhän? Kyllä hieman dramaattista on se, että läpi lamavuosienkin tamperelainen tekstiiliteknologiayritys on kasvanut tasaisesti, luonut lääkinnällisteknisille tukivaatteille uusia tuotealueita, kansainvälistynyt. Eivätkä näkymät eteenpäinkään näytä huonoilta. Kaikki painevaatteet tehdään Tampereella. Niiden synnyttämä paine on vakiintunut hoito palovammoissa, vaikeissa turvotuksissa ja tiettyjen leikkausten jälkihoitona. Painevaatteista on saatu hyviä kokemuksia erilaisissa neurologisissa toimintahäiriöissä, esimerkiksi autistisilla lapsilla. Tutkimusyhteistyössä niitä testataan nyt esimerkiksi ADHD-lapsilla. Siinä on mukana uudenlaisen avun ajatus. Ehkä painevaatteet voivat olla lääkkeetöntä hoitoa, joka tukee näiden lasten selviytymistä arjessa, koulussa ja aikanaan työelämässä hyödyntämällä kehon luonnollisia aistituntemuksia. Toisessa äärilaidassa painevaatteet tukevat huippu-urheilijoiden suorituksia ja tehostavat lepoa sekä palautumista. Urheilijalle tarkoituksenmukaiset ja lajinomaiset piirteet asuihin tehdään erityisen liikeanalyysin perusteella. Sen on kehittänyt argentiinalainen fysioterapeutti ja kinesiologi Luis Garcia, joka myös tekee analyysit Lymedin lähettämästä videomateriaalista. Miehen meriittinä on muun muassa huippujalkapalloilija Lionel Messi, jonka henkilökohtainen fysioterapeutti hän on. Näytönhalua, kilpailuhenkeä, voitontahtoa? Lymedin sport-haalarille on myönnetty arvostettu kansainvälinen Red Dot -muotoilupalkinto. Tampereella asu on esillä Museokeskus Vapriikin Innovaatiot-näyttelyssä. Heinäkuun alussa Teija Toikka joukkoineen suuntaa Saksaan. Hän vastaanottaa Essenissä kansainvälisen Red Dot -muotoilupalkinnon, joka on myönnetty Lymedin sport-haalarille. Tunnustus on yksi maailman halutuimmista muotoilupalkinnoista. Tuore kansainvälinen tunnustus on myös vuoden Laatuinnovaatio kilpailun voitto. Miksiköhän ulkomailla on helpompi menestyä? Suomessa palkintomme eivät oikein tunnu kiinnostavan. Maailmalla on toisin, ja siellä meidät tunnetaan. Olemme esimerkiksi joutuneet torjumaan uusien kansainvälisten jälleenmyyjien yhteydenottoja. Arvomme näiden toimijoiden kanssa eivät ehkä kohtaa, tai tuotantomme ei jousta heidän halunsa mukaan. Tampereen kauppakamarilehti 4 n

16 Teija Toikalle olemme kuuluisia on maailmalla todeksi koettu tosiasia. Muuten on menty eteenpäin hyvinkin matalalla profiililla. Tuoreet kansainväliset palkinnot ovat poikkeus, niitä tavoiteltiin tietoisesti. Halusin katsoa, millä tasolla teemme töitä ja olemme osaamisessamme. Ihan nokat valkoisina ja vakavina emme osallistuneet, mutta tosissamme. Kun Red Dot -palkinto oli varmistunut, tajusimme itsekin vasta kunnolla, mitä se meidän kaltaiselle yritykselle oikein tarkoittaa. Varmasti mittaamme osaamistaitoamme muissakin kilpailuissa, kun sopivia tulee eteen. Menestys niissä on myös parasta kansainvälistä markkinointia. Tämä on osa Toikan toimintafilosofiaa. Yritys haluaa olla kansainvälisesti läsnä ja näkyvillä, se on yhteistyöhaluinen ja -hakuinen. Tämä on osoittautunut oivaksi tavaksi löytää kiinnostavia liiketoimintayhteyksiä. Tervetuloa töihin, hyvinkäyttäytyvät koirat Harrastukset Teija Toikka 1956 syntyy Lahdessa 1978 ylioppilaaksi 1980 yo-merkonomiksi, Tampereen kauppaoppilaitos Myyntitehtävissä lääkealan tukkuyrityksissä Noiro Oy:ssä, Tamro Oy:ssä, Oy Hoechst Fennica Ab:ssä 1993 perustaa Lymed Oy:n Teija Toikan työpöydän alla nukkuu labradorinnoutaja Ninja. Se on virallinen toimistokoira, joka on avannut ovet muidenkin työntekijöiden lemmikeille. Melko säännöllisesti töihin Lymediin tulevat ainakin yksi chihuahua ja saksanpaimenkoira. Ninjasta piti tulla näkövammaisen opaskoira, ja sitä varten se tuli pentuna kasvatettavaksi Toikan perheeseen. Kun koiran varsinainen koulutus oli alkamassa reilun vuoden iässä, sillä todettiin nivelrikko. Oppaan ura oli unohdettava, ja perhe sai koiran itselleen. Opaskoiratyö on Teija Toikan harrastus, joka liittyy vapaaehtoistyöllä auttamiseen ja haluun vaikuttaa yhteiskunnassa. Tästä harrastuksesta on virinnyt myös se, että paineasuja tehdään eläimille, esimerkiksi koirille ja hevosille. Ninja on toiminut mallina. Vapaaehtoistyötä opaskoirien kanssa tekevät perheet auttavat Vantaalla toimivaa Näkövammaisten Keskusliiton Opaskoirakoulua tuottamaan valmiita opaskoiria. Perheet kasvattavat pentuja noin vuo- Opaskoiratoiminta, laskettelu, moottoripyöräily, mökkeily Toimintaohje Perhe Uusi haave Enemmän tekemistä, vähemmän valitusta naimisiin, aviomies, tytär ja poika Kiertävän palovammaklinikan perustaminen Tansaniaan. Se veisi apua alueille, joista muuten ei päästä hoitoon. Klinikka toimisi samaan tapaan vapaaehtoisvoimin kuin Lymedin organisoima PAOS-projekti (Pieni apu on suuri), joka toimittaa käytettyjä paineasuja tarvitsijoille Tansaniassa. 16 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014

17 profiili den ikäisiksi. Kunnon opaskoiraa ei tule ilman alkukasvatuksesta vastaavaa, tasapainoista pentukotia. Kerran viikossa Tampereen opaskoirakerholaiset kokoontuvat koiriensa käyttäytymiskoulutukseen. Noin kerran kuussa he työskentelevät Opaskoirakoulussa Vantaalla. Esimerkiksi toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna Teija Toikan sunnuntai kului ulkoiluttamalla koirakoululaisia ja siivoamalla koulun tiloja Vantaalla. Opaskoiratyö on todellinen winwin-suhde. Siinä saa hömpsöttää koiraa ja olla mukana sen kasvussa ja samalla mahdollistaa sitä, että joku näkövammainen saa aikanaan tarpeellisen oppaansa. Näkyyköhän innostus tarpeeksi? Teija Toikka on kasvanut työhönsä vuosien mukana. Toisen yrityksen takahuoneesta lähdettiin, nyt työntekijöitä on nelisenkymmentä. En mieti heikkouksiani ja vahvuuksiani, vaan menen ja teen, se on elämänasenteeni. Tarvitaan myös kompastumisia ja epäonnistumisia, että voi kehittyä, eihän ihmisestä tule valmista koskaan. Tärkeää on säilyttää intohimo, sillä sen ruokkimasta innostuksesta tehty työ on merkityksellistä, olipa se mitä tahansa, millä toimialalla tahansa. Tapani on kääntää negatiiviset asiat positiivisiksi. Joskus kyllä mietin, saanko täällä töissä tarpeeksi näkymään sen, miten innostunut olen yhä. Kyllä Teija saa, hänhän on aivan tasaisen tappava, siis myönteisessä mielessä, kuittaa haastattelua sivusta kuunteleva Essi-tytär, seitsemän vuoden yhteisellä työkokemuksella. Siis actionia pitää olla, ja mielenkiinto pysyy yllä, kun on kiva kiire. Kiire myös auttaa tekemään oikeita asioita. Kun on pakko priorisoida, ei jäädä tuunaamaan epäolennaista, Teija Toikka miettii. Vastuita yrityksessä on jaettu sitä mukaa, kun väki on lisääntynyt ja asiantuntijat ovat päässeet sisälle tehtäviinsä. Paljon kansainvälistä työtä Toikka on tehnyt yhdessä tyttärensä kanssa. Nyt meidän nuorten tehotiimi tekee jo isojakin juttuja keskenään, ja sitten otetaan mamma mukaan, kun halutaan vielä erityistä lisävoimaa, virnistää tytär. Myös poika Tanu työskentelee yrityksessä. En ole kumpaakaan pakottanut, enkä pakota. Intuitionsa mukaan on hyvä mennä. Pidän itseäni äärimmäisen onnekkaana, kun lapseni uskovat siihen, mitä olen saanut aikaan. Se ei ole yrityksissä ollenkaan itsestäänselvyys. Ehkä syy on tämä ala, se on niin kiehtova, ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä kasvaa itse että kasvattaa yritystä. Vero- ja lakipalveluilla kilpailukykyä Meillä on vahva toimialaosaaminen ja kokemus pitkäjänteisestä yhteistyöstä perhe- ja kasvuyritysten kanssa. Kuuntelemme, sparraamme ja avaamme uusia näkökulmia. kpmg.fi Tampereen kauppakamarilehti 4 n

18 Teksti ja kuva Annikaisa knuutila Intopalo Oy:n perustajat, kolme entistä nokialaista, miettivät vuonna 2012 yrityksensä liikeideaa. He eivät lähteneet innovoimaan uusia koneita, laitteita tai sovelluksia, vaan tuotteistamaan osaamisensa ja uudistamaan ohjelmistotuotantoon liittyvää tuotekehitystä. Nyt Intopalo laajentaa asiakasyrityksensä tuotekehitysvoimaa kokoamalla juuri asiakkaan tarpeisiin parhaan tuotekehityssolun ja etsimällä optimaalisen tavan työskennellä. Toiminta perustuu siihen, että tunnemme ohjelmistokehityshankkeet ja osaamme valita oikeat henkilöt ja toimia tehokkaasti tuotekehityksessä. Asiakas saa osaamista, jota hän ei muuten pysty hankkimaan. Tiimi on saatavilla koko ajan, mutta asiakas maksaa vain tuottavasta työstä, sanoo toimitusjohtaja Juha Latvala. Hän korostaa, että Intopalo syttyy tai sammuu henkilöstön mukana. Yrityksessä voi olla töissä monella tapaa, vaikka etänä Australiassa, mutta vaatimustaso on kova. Olin Nokialla johtanut t&k-työtä 11 vuotta. Tuli halu ja valmius koittaa sitä myös itsellisesti. Kun olen nähnyt, kuinka kysyttyjä ja arvostettuja tekijämme ja osaamisemme ovat, harmittaa, etten heti palkannut enempää omia tiimiläisiäni. Nyt Nokialta lähteneet Linux- ja open source -osaajat ovat jo hajautuneet työmarkkinoille. Tietenkin intopalolaisella tai siksi pyrkivällä pitää olla hyvä tuotekehityksellinen kompetenssi. Lisäksi täytyy olla aito motivaatio tehdä tällaisia hankkeita ja tehdä ne hyvin. Me kysymme säännöllisesti asiakkaalta, olemmeko täyttäneet lupauksemme. Arvontuottotakuu on sataprosenttinen, eli jos asiakas ei ole tyytyväinen, laskua ei lähetetä. Kolmas tärkeä asia on se, että vaikka yksilöt ovat hyviä, täytyy olla myös kyky toimia tiimissä kokonaissuoritusta parantavalla tavalla. Hyvin toimiva tiimi osaa ja saa aikaan paljon enemmän kuin tiimin jäsenet yksilöinä erikseen. Liiketoiminta, teknologia ja toteutus Mitä sitten tarkoittaa halu tuottaa arvoa asiakkaalle? Latvala sanoo, että usein ohjelmistoyritysten kanssa asiakkaat päätyvät puhumaan toteutuksesta, mutta arvon tuottamisen kannalta moni jo ennen toteutusta tapahtuva asia on merkittävämpi. Haemme tuotekehityssoluasiakkuuksia, emme niinkään ohjelmistoprojekteja. Tuoteajattelu sisältää paljon muutakin kuin ohjelmiston toteutuksen. Haluamme olla mukana ennen kuin hanke alkaakaan, arvioimassa, kannattaako sitä tehdä, millainen tuote täyttäisi tarpeen parhaiten ja miten operaa- Intopalo tuotteisti osaamisen, kokemuksen ja verkostot Intopalon toimitusjohtaja Juha Latvala kertoo yrityksen kasvaneen tulorahoituksella. Kassavirta on ollut ykköstavoite alusta asti ja ohjannut toimintaa. Olemme pragmaattisia: kokeilemme paljon ja reagoimme nopeasti tuloksien perusteella. 18 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014

19 tio rakennetaan tehokkaasti. Paitsi että tarjoamme luotettavan laajennuksen yrityksen tuotekehitykseen, tarjoamme kyvyn arvioida liiketoiminta-, teknologia- ja toteutusratkaisuja yhdessä. Se on uutta ja sillä on kysyntää. Työtä on enemmän kuin ehdimme tehdä. Tavoitteena onkin kasvu: henkilökunta 15:een ja liikevaihto yli miljoonaan tämän vuoden aikana. Toistaiseksi töitä on tehty pääasiassa valmistavalle ja prosessiteollisuudelle. Vuoden 2015 fokus on lääketeollisuuden ja teknologian rajapinnassa, siinä, miten teknologian avulla voidaan tehostaa lääketutkimusta ja -kehitystä. Latvala arvioi, että Intopalo on tuonut tuotekehitykseen uutta yhteistyöajattelua, mutta on hän nähnyt yhteistyön lisääntyneen laajemminkin pirkanmaalaisten yritysten välille. Onhan se hienoa, että kasvatetaan yhdessä liiketoimintakakkua sen sijaan, että jaet taisiin yhtä kakun palaa yhä pienempiin osiin. Viime kädessä kyse on asiakkaalle arvon tuottamisesta, ja siihen päästään parhaiten, kun eri yritykset toimivat omilla vahvuusalueillaan ilman turhaa mustasukkaisuutta hankkeista. JOHTAMISKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SYVENNÄ OSAAMISTASI! Merkitse kalenteriisi suosittu Johtajuussymposium TAMPEREEN YLIOPISTON ASIANTUNTIJOITA: Pekka Puustinen vakuutustieteen yliopistonlehtori Pasi-Heikki Rannisto tutkimusjohtaja Petri Virtanen julkishallinnon professori Tapio Raunio valtio-opin professori Lisätietoja: Marjukka Alhava, Johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos uusi jäsen Intopalo Oy n Tuotekehityssoluja ohjelmistotuotantoon globaalisti n Perustettu vuonna 2012 n Henkilöstö 12 n Liikevaihto euroa (2013), siitä 20 prosenttia tulee ulkomailta Kauppakamariin liityimme verkostojen vuoksi, ja olemme sen kautta löytäneet uusia yhteistyökumppaneita. Arvostamme kauppakamarin ajattelumaailmaa: murtaudutaan irti nollasummapelistä ja luodaan kaikille tärkeän kasvun edellytyksiä. Juha Latvala Tulossa Tulossa Tulossa Tulossa Uusi-Kuruntie Korentotie Tulossa Tulossa m 2 Keräilijäntie m 2 Puskuritie Yksityinen Tulossa Kimalaisentie Yksityinen Siltatie Uusi-Kuruntie Tulossa Tulossa m m 2 Keräilijäntie Myyty m 2 Heinikontie m 2 Myyty Myyty m 2 Tuottotie Siltatie Uusi-Kuruntie Vaasantie Elovainio Nokiantie m Sijoitu Siltatien yritysalueelle! 2 Varattu m m 2 Myyty Kärrytie Tontit sijaitsevat liikenteellisesti m ja logistisesti m erinomaisella paikalla Ylöjärvellä, aivan Helsinki-Ylöjärvimoottoritien päässä Uuden-Kuruntien m 2 varrella. Yritysalue soveltuu pienten ja keskisuurten yritysten sijoittumiskohteeksi. Tonttikoot ovat muokattavissa 3000 neliömetristä aina neliömetriin. Kivilähteentie m 2 Varattu Ota yhteyttä! Ylöjärven Yrityspalvelu Oy toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki puh timo.isolahteenmaki@ylojarvi.fi Kuruntie 14, Ylöjärvi puh Tampereen kauppakamarilehti 4 n

20 ritystontteja Yritystontteja Tampereen seudulta Heikki Jalava on huomannut: Hyvät yhteydet tarpeen muutenkin kuin liikenteessä Taerosol Oy on Kallion yritysalueen ensimmäinen yritys. Toimitusjohtaja Heikki Jalava on iloinen hyvistä liikenneyhteyksistä, sai Kangasalan kunnanjohtajan vieraakseen ja aikoo vielä pyytää yrittäjänaapureitaankin kylään. Muutenkin kuin logistisesti hyviä yhteyksiä kannattaa ylläpitää, Jalava on huomannut. Yrittäjä pääsi kertomaan toiveistaan kunnan suuntaan. Julkinen sektori on ainakin Taerosolin tarkkaan säädellyllä toimialalla tiivis yhteistyökumppani ympäristöasioissa. Pienimmiltäkin yrittäjiltä kannattaa kysellä miten menee. Tavallisia ihmisiä kannattaa kuunnella, Jalava sanoo vinkiksi kunnille. nettijatkot osoitteessa Taerosol valmistaa ammattikäyttäjille puhdistukseen ja voiteluun tarkoitettuja aerosolituotteita ja suurelle yleisölle suunnattuja auton hoitoon käytettäviä tuotteita. Lisäksi se harjoittaa ns. rahtitäyttöä, joka tarkoittaa asiakkaiden omilla tuotemerkeillä täytettyjä aerosoleja. Taerosol Oy Hampuntie Kangasala Lisätietoja vapaana olevista tonteista: Lasse Silván elinkeinojohtaja Tontteja on täällä vt 3 ja vt 11 risteys 2 kpl noin 4 ha:n tonttia, om. Nokian kaupunki 1 kpl noin 2 ha:n tontti, om. yksityinen 1 kpl noin 7000 m 2, om. yksityinen Kyynijärven alue n. 30 ha vt 11 ja Koukkujärventien risteys Tonttikoot 0,2 2 ha Valmis kunnallistekniikka Tontteja tulossa Juhansuon alue vt 3 ja vt 11 risteys Asemakaava valmis Tonttikoko mitoitetaan tarpeen mukaan. Kysy lisää elinkeinopäällikkö Henry Moisio, puh , henry.moisio@nokiankaupunki.fi 20 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2014