3 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI

Transkriptio

1 PARIVARTIO No: 3 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 51. vuosikerta Askaisten Ritaripuistossa 5-vuotisjuhlat s. 14 Maakuntakomppania rynnäköi Säkylän helteessä s. 3 Aluetoimistossa marssitaan Nikkarin tahdissa s. 4 Sotilaspukujen käyttö ja hankkiminen s. 6 Ylennyksiä ja kunniamerkkejä s. 8 Paikallispäällikkö Tapanin kourissa s. 12 Raskas menetys yhdelle perheelle s. 14 Ilma-aseammunnan aakkoset s. 17

2 2 PARIVARTIO 2012 Pääkirjoitus Parivartioon 3/2012 Liikuttavaa reserviläisasiaa Miten voit, reserviläinen? Pistääkö mäen tai rappusten nouseminen puuskuttamaan, tai oletko aina välillä leikitellyt ajatuksilla tyyliin sitten, kun aloitan kuntoilun? Asiahan on niin, että tuhannen kilometrin matkakin on jokaisen aloitettava yhdellä yksittäisellä askeleella. Jollei kuitenkaan vielä ole ottanut sitä ensimmäistä askelta, kaikki jää vain sitten joskus jossitteluksi, joka aina välillä putkahtaa mieleen ja ainoastaan aiheuttaa huonoa omatuntoa. Mitäpä jos sinäkin soisit itsellesi kuntoilun jo aloittaneen tyynen mielenrauhan ja myönteiset vibraatiot? Ota liikunta säännölliseksi osaksi elämää, saat siinä sivussa paljon positiivista elämääsi: vankemman terveyspohjan, hyvinvointia ja kenttäkelpoisuuttakin. Liikunta tuo mukanaan jaksamista arkeen, auttaa painonhallinnassa, sitä nukkuu paremmin, se tuo yleisellä tasolla elämänlaatua. Kuntoilupuolella aktivoituvan kannattaa mielestäni myös tavoitella hyötyä liikunnan sosiaalisesta aspektista. Yhdessä kuntoilu kun on mielettömän paljon mukavampaa, kuin vain yksin hampaat irvessä painaminen. Mielestäni reserviläisyhdistysten perustehtäviä järjestää yhteisiä liikuntatapahtumia, jotka voivat olla aivan laidasta laitaan: yhteislenkkejä, joilla voi olla mukana kävelijöitä, sauvakävelijöitä, hölkkääjiä ja juoksijoita. Vain mielikuvituksen puute on oikeasti rajoittava tekijä. Myös nuorten miesten fyysisestä kunnosta kannattaa olla huolissaan. Heikko kunto johtaa monen varusmiehen kohdalla siihen, että asepalvelus keskeytyy ja syrjäytymisen riski moninkertaistuu jo aikaisemminkin synkistä luvuista, joista presidenttikin oli valintansa jälkeen ensi töikseen huolissaan. Nuoresta asti syrjäytyneenä elävä maksaa yhteiskunnalle arviolta noin 1,2 miljoonaa euroa elämänsä aikana. Tätä taustaa vastaan ajatellen, ja tuhannet jo syrjäytyneet huomioiden, kymmenienkin miljoonien panostukset sellaisiin projekteihin, jotka rakentavat ja ylläpitävät fyysistä kuntoa ja yleistä hyvinvointia, sekä siinä sivussa tukevat myös sosiaalisia kontakteja, on helppo nähdä perusteltuina. Kaiken yllämainitun helpottamiseksi jatkamme ja syvennämme Varsinais-Suomessa liikuntakoordinaattorihanketta Reserviläisurheiluliiton, Lounais-Suomen liikunta ja urheilun sekä Maanpuolustuskoulutuksen kanssa yhteisvoimin. Kesän ja alkusyksyn mittaan on tarkoitus pilottiprojektina valmistaa yhdistysten käyttöön materiaalia perustuen Salon Seudun Reserviupseerit ry:n kuntokierroksen onnistuneimpiin käytänteisiin. RESUL ja LiikU uskovat, kuten allekirjoittanutkin, niillä olevan käyttö- ja sovellusarvoa sen verran, että materiaalia tullaan ensin testaamaan, päivittämään ja parantamaan yhteistyössä aktiivisten Varsinais-Suomen reserviläisyhdistysten kanssa ja sen jälkeen on tavoitteena laajentaa kokeilua valtakunnalliseksi. Liikunnan ja sitä kautta oman hyvinvoinnin lisääminen voisi mielestäni olla reserviläiselle ensimmäinen askel kohti yleisempääkin aktivoitumista. Kuten on tunnettua, vaihtelu virkistää. Virkistäthän sinäkin itseäsi vielä tämän loppuvuoden aikana runsaasti monipuolisella ja määrätietoisella liikunnalla ja pitämällä yllä maanpuolustustaitojasi? Jälkimmäiseen saat loistavan lähdön reserviupseerien ja reserviläisten oman koulutusorganisaation, Maanpuolustuskoulutuksen kotisivuilta, osoitteessa Sieltä löytyy muuten myös kuntoilua tukevia kursseja reserviläisen maastoseikkailua, Cooper-testejä ja niin edelleen, joten ei kun koneen ääreen! Toivotan kaikille Parivartion lukioille upeaa kesää, jonka jälkeen jää sykettä syksyyn aurinkoenergian täyteen lataamista ulkoiluakuista! Tor-Erik Lindqvist Varsinais-Suomen reserviupseeripiirin 1. varapuheenjohtaja Hengenravintoa Hyvä merkki Kun yritän ymmärtää asioita, koetan kaivautua sanojen sisälle pintaa syvemmälle. Englanninkielen sana understand mahdollisesti sisältää saman pyrkimyksen. Ymmärtäminen voisi tarkoittaa sitä, että pääsee pinnan alle. Kun teen ymmärtämistyötä, pyrin saamaan asioista kiinni. Tätä kuvaa myös ruotsinkielen sana begripa. Kielen kuvien kautta on mahdollista käsittää. Kun tapahtuu käsittämättömiä asioita kuten ajankohtaisissa uutisissa kerrottu Hyvinkään silmitön ammuskelu, on paikallaan hakea rakentavia ja parantavia sanoja. Toukokuun viimeisellä viikolla törmäsin sanaan siunaus. Kuulin nuoren miehen käyttävän tuota sanaa. Hän toivoi siunausta omalle parisuhteelleen. Jäin miettimään sanan merkitystä. Tuli mieleen ruotsinkielen sana välsignelse ;. Väl tarkoittaa hyvää, ja sanan loppuosa voisi olla signal, joka on suomeksi merkki. Siunaus voisi näin ollen tarkoittaa hyvä merkki. Kaikki mikä siunataan saa itseensä hyvän merkin. Elämän alussa, kasteen yhteydessä saamme hyvän merkin. Silloin sanotaan: Ota pyhä ristinmerkki kasvoihisi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen. Tavallisimmin noin viidentoista vuoden iässä meidät varustetaan uudelleen hyvällä merkillä: konfirmoitavat polvistuvat ja heille sanotaan: Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon teidän kanssanne. Myös aviopuolisoiksi julistaminen tehdään hyvällä merkillä: Jumalan ja hänen seurakuntansa palvelijana julistan teidät aviopuolisoiksi ja vahvistan teidän liittonne Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Vielä kun siirrymme ajasta iäisyyteen piirtää pappi arkulle hiekalla hyvän merkin. Siunaus on niin iso ja abstrakti asia, että sitä on pienen ihmisen vaikea syvällisesti käsittää. Maailmassa tapahtuu koko ajan hirvittävän surullisia asioita. Joudumme helposti negatiivisen kokemisen ilmapiiriin. Elämän paradoksaalisuudessa, murheen mustan pimeyden ja kevätkesän valon vaihtelussa tarvitsemme kaikkeen siunausta, joka osoittaa kohti valoa (semper ad lucem). Siunaus tuo mukanaan positiivisen kokemisen ilmapiirin, anteeksiantamisen ja anteeksisaamisen ilmapiirin. Siunattua kesää. Pertti Järvinen Yhdessä hyvä tulee Olin mukana Maanpuolustuskoulutuksen suunnitteluseminaarissa ruotsinlaivalla Mukaan oli saapunut hieman yli kaksikymmentä MPK:n toimijaa. Ilokseni huomasin joukossa monen olevan myös meidän yhdistystemme aktiiveja toimijoita. Olipa mukana RU-piirin puheenjohtajakin. Pohdimme työryhmässä keinoja, miten MPK:n ja reserviläisjärjestöjen yhteistyötä voitaisiin edistää. Asia on kiinnostava, onhan maalimme molemmilla sama. Siitä oli osallistujilla vankka yhteisymmärrys. Meidän on ensinnäkin päästävä päällekkäisyyksistä ja yhdistettävä kurssien ja tapahtumien suunnitteluprosessia niin paljon kuin se ylipäätään on mahdollista. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla MPK:n tapahtumaviikonloput, joiden yhteydessä myös piirimme järjestäisivät omia kilpailujaan tai tapahtumiaan. Yhdistämällä tapahtumia samaan viikonloppuun, saataisiin puolustusvoimien ja muiden yhteisöjen tuki toimivammaksi ja samalla myös alueiden käyttö tehokkaammaksi. Miksi me emme pysty tilaamaan meille sopivaa koulutusta omalta oppimislaitokseltamme? Ehkä on jo aika. Pitäisikö meidän tutkia, mitä me oikeastaan odotamme MPK:lta? Olisiko siinä kukaties yhden gradun paikka. Monia muita mahdollisuuksia löytyi jo lyhyen työryhmätyön tuloksena. On paikallaan käydä asian ympärillä jatkuvaa keskustelua ja järjestää tämän tapaisia foorumeja puolin ja toisin. Viestinnässä meillä on paljon mahdollisuuksia. Tästä keskustelimme pitkään yöhön tulevan MPK:n piirin tiedotusvastaavan kanssa. Luvassa on vankkaa yhteistyötä. Jotain iloista saimme aikaan ennen kesää. Hankimme yhdistysten käyttöön messupaketin, mistä saamme jälleen olla kiitollisia Varsinais- Suomen Maakuntasäätiölle. Sama säätiö tuki meitä asehankintaprojektin onnistumiseksi. Projektissa on mukana myös MPK, niin kuin pitääkin. Hyvää Kesää Sakari Kinnarinen PARIVARTIO Rykmentintie 15, TURKU, matkapuh , sähköposti Päätoimittaja Sakari Kinnarinen Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry Toimitusneuvosto Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas 2012 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5800 kpl Seuraava numero ilmestyy Aineisto toimitukseen

3 PARIVARTIO Markku Laine Komppanianpäällikkö, majuri Petri Honkasalo näyttää mihin ollaan seuraavaksi menossa. Maakuntakomppania harjoitteli hyökkäämistä Huovinrinteellä Rynnäkkö auringossa Anssi Heikkilä Varsinais-Suomen maakuntakomppanian operatiivinen harjoitus järjestettiin Huovinrinteellä toukokuuta vapaaehtoisena kertausharjoituksena. Harjoituksen aiheena oli moottorimarssi, puolustus ja hyökkäys. Aihe oli vaativa ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan ja sen, että samat asiat opetetaan varusmiehille 6-12 kuukaudessa. Toki suurimmalle osalle harjoituksen aiheet olivat jollain tavalla tuttuja. Harjoituksen tarkoituksena oli palauttaa mieleen komppanian ja joukkueen taisteluun liittyviä perusasioita Olosuhteet Säkylässä olivat varsin kesäiset. ennen syyskuun kertausharjoitusta. Harjoitukseen osallistui noin puolet koko komppanian määrävahvuudesta, mikä oli selvästi enemmän kuin aikaisemmissa VEH-harjoituksissa yleensä. Varsinais-Suomen maakuntakomppanian harjoitellessa omaa tehtäväänsä Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön kouluttajat toimivat komppanian kaikkien joukkueiden johtajien tukena kouluttajina. Harjoitus alkoi perjantaina illalla normaaleilla perustamistoimilla ja lyhyellä luennolla moottorimarssista. Perustamisen jälkeen komppania harjoitteli moottorimarssilla toimimista eli marssi kauramoottoreilla Huovinrinteen kasarmialueelta ampumaradan maastoon, jossa majoituttiin telttoihin. Lauantaiaamupäivä ja iltapäivä harjoiteltiin joukkueittain puolustukseen ryhmittymistä. Lauantai-illalla kukin joukkue harjoitteli yhtä komppanian hyökkäykseen liittyvää vaihetta, joka esitettäisiin muille seuraavana aamuna. Tuli ja liike tutuiksi Sunnuntaiaamun ohjelmassa oli näytökset kranaatinheitinjoukkueen tuliasemaan ajosta, tiedustelupartion toiminnasta, kärkijoukkueen ryhmittymisestä puolustukseen, jalkautumisalueella toimimisesta, komppanian Valonvahvistin 2000 asennettuna taistelijan kypärään. komentopaikan perustamista, huollon toiminnasta hyökkäyksen aikana, joukkueen toiminnasta lähtöasemassa ja kaiken huipentumana joukkueen hyökkäyksestä murtokohtaan tulta ja liikettä hyväksi käyttäen. Oman joukkueeni osalle arpaonni oli suonut tämän huipentuman eli hyökkäyksen paskimman vaiheen kouluttajamme osuvan kuvauksen mukaisesti. Aurinko paistoi turhankin lämpimästi ja hiekka pöllysi syöksyessämme murtokohtaan. Katsojien aplodien määrästä päätellen joukkueemme suoritus oli ainakin Jussi-patsaan arvoista. Kauramoottorimarssin jälkeen iltapäivällä oli vuorossa harjoituksen purku kaluston huoltoineen ja ainakin meidän joukkueemme ihmetteli miten rynnäkkökivääri voi olla niin likainen pelkästään poskilaukausten ampumisella. Aina on parannettavaa Tämä harjoitus oli ensimmäinen, jossa maakuntakomppanian toimivan johdon tukena oli koko ajan jokaisessa joukkueessa useampia KOTU:n kouluttajia, joiden tarkoitus ei ollut puuttua varsinaiseen toimintaan ja johtamiseen vaan tuoda keskustelunomaisesti esiin erilaisia toimintavaihtoehtoja ja -malleja toimivalle johdolle ja koko komppanialle. Oman joukkueeni osalta tämä malli toimi hyvin. Kouluttajat olivat enimmäkseen taka-alalla ja toivat tarvittaessa esille hyviä vaihtoehtoja. Kaikkien joukkueiden osalta ilmeisesti harjoitus ei onnistunut ihan tällä suunnitellulla tavalla. Tästä huolimatta uskon, että tämä harjoitusmalli on sellainen että sellaisia kannattaa jatkossakin järjestää ja että hieman parannettuna se tulee olemaan kaikille osapuolille hyödyllinen, niin toiminnallisia harjoituksia tarvitsevalle maakuntakomppanialle kuin koulutuskokemusta tarvitseville KOTU:n kouluttajille. Myös hyökkäyksen vaiheiden esittely näytösluontoisesti muille selvensi yksittäisten toimenpiteiden merkitystä ja yksittäisen taistelijan toimintaa kuulemani palautteen mukaan paremmin kuin se, että kukin joukkue olisi harjoitellut hyvin pikaisesti kaikkia vaiheita itsenäisesti.

4 4 PARIVARTIO 2012 Reservipiirit saivat jälleen tukea maakuntasäätiöltä Reservipiirit hankkivat yhdistysten käyttöön messupaketin. Messupakettiin tulee kuulumaan isohko esittelyteltta, pöytiä, info-taulu ja EKO-aseet ja muuta tarvittavaa materiaalia, joiden avulla on helppo pystyttää toimipiste mihin tahansa yleisötapahtumaan. Materiaali on pakattu valmiiksi peräkärryyn. Tarkoituksena on olla mukana mahdollisimman monessa maakunnan ihmistä lähellä olevissa tapahtumissa. Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö avusti piirien hanketta merkittävällä rahasummalla. Myös Maanpuolustuskoulutus ry osallistuu hankkeeseen. Kalevan malja Varsinais- Suomen reserviupseeripiirille RUL:n Kalevan malja luovutetaan liiton parhaalle piirille reserviläisliikunnassa. Vuonna 2011 kilpailussa huomioitiin talvi- ja maastokilpailu, liiton ampumamestaruuskilpailu sekä SRA-SM-kilpailut, palvelusammunnat ja syysjotos. Kalevan maljan voitti Varsinais- Suomen reserviupseeripiiri 105 pisteellä. Seuraaviksi sijoittuivat Uusimaa (101), Etelä-Häme (85), Helsinki (76), Satakunta (63) ja Kainuu (55). Liittovaltuuston kokouksessa maljan ottivat vastaa Juha Lehtonen, Matti Ankelo ja Tapio Turunen. Aluetoimisto sai uuden komennon Nikkarin tahdissa Teemu P. Peltola Varsinais-Suomen aluetoimisto sai toukokuun alussa uuden päällikön everstiluutnantti Jukka Nikkarista. Hän tarttuu uusiin tehtäviin innokkaalla mielellä. Uudet tehtävät tuovat aina uudet haasteet. Kokonaismaanpuolustuksen kannalta aluetoimiston päällikön tehtävä on normaalioloissa varmasti tärkeämpi kuin edellinen tehtäväni varikon päällikkönä oli. Sen sijaan alaisten määrällä mitaten olin Haapajärven varikolla sotakomppanian päällikkö, nyt Turussa enintään puolijoukkueen johtaja, Nikkari sanailee. Hän kertoo muuttaneensa Turkuun juhannuksena 1997, mutta turkulaisuus ei ole sen suuremmin tarttunut. Varsinais-Suomi on maantieteellisenä ja kulttuurillisena alueena niin tuttua kuin sellaiselle ihmiselle yleensäkin, jonka harrastuksiin ei varsinaisesti kuulu historia ja kulttuuri. Sen verran on murre on 15 vuoden aikana tarttunut, että osaan tarkastaa kännykästä onko mulkukkaan soittanu. Jukka Nikkari pitää aluetoimiston suurimpana haasteena maanpuolustustahdon ylläpitoa valtaväestön keskuudessa. Tätä toteutetaan näkyvyydellä erilaisissa tilaisuuksissa. Aluetoimiston tehtävät säilyvät puolustusvoimien lähivuosien uudistuksessa. Tärkeimpänä ja näkyvimpänä pysyvät kutsuntojen järjestäminen sekä asevelvollisten valvonta. Maanpuolustustyö ja sen tukeminen ovat toinen tärkeä kokonaisuus ja viimeisimpänä on paikallispuolustuksen järjestelyt eli poikkeusoloihin valmistautuminen. Maanpuolustustahto ei synny juhlapuheilla Nykyään on liki mahdotonta haastatella puolustusvoimien palveluksessa olevaa henkilöä viittaamatta puolustusvoimien säästöihin. Reserviläisjärjestöjen suurimpana huolena on ollut kertausharjoitusten määrän romahtaminen lähivuosina. Reservin koulutuksesta tinkiminen tietää selvää puolustuskyvyn laskua, mutta jos se jää pariin kolmeen vuoteen, niin siitä selvitään. Pidempiaikaista koulutuksesta tinkimistä ei saada korvattua normaalioloissa, Nikkari sanoo. Hänen mukaansa maanpuolustustahdon ylläpito on vaikea juttu, eikä sitä ei voida hoitaa juhlapuheilla. Oman osaamisen ylläpito on jatkossa entistä enemmän omasta tahdosta kiinni. On itse hakeuduttava MPK:n tai reserviläisjärjestöjen tarjoamaan koulutukseen. Jukka Nikkarin 34-vuotiseen sotilasuraan mahtuu paljon niin hyviä kuin huonojakin muistoja. Kokonaisuutena aika opetusupseerina RUK:ssa oli parasta aikaa, koska silloin hallitsin tehtävässä tarvittavat asiat. Nykyisin pääosa asioista on tasolla olen ehkä kuullut. Toisaalta olen aina palvellut hyvissä ja haasteellisissa tehtävissä. Parhaat yksittäiset tapahtumat sijoittuvat varusmiesaikaan sekä aktiiviseen kouluttaja-aikaan sellaisten maan parhaiden poikien kanssa, jotka nykyään vapautettaisiin suoralta kädeltä. Silloin oli pakko laittaa itsensä likoon joka hetki, Nikkari muistuttaa. Hurtin huumorin erikoismies Kuivaksi tai yksitoikkoiseksi Nikkaria ei ainakaan voi luonnehtia. Tarinointi nousee tuon tuosta korkeuksiin, jossa vastuu putoaa kuulijan harteille. Perheestään ja harrastuksistaan hän kertoo varsin lennokkaasti. Minulla on yksi vihiitty pohjalaanen akka ensimmääsestä avioliitosta ja kaksi aikuusta pois muuttanutta kersaa. Kanssamme asuu kaksi tyttären omistamaa mäyräkoiraa. Harrastan vähän metsästystä ja vähän ampumaurheilua, metsästystä vain 150 päivänä vuodessa ja ampumaurheilua kaksi kertaa päivässä, kaksi tuntia kerrallaan. Lisäksi harrastan vähän suunnistusta, pyöräilyä ja lenkkeilyä sekä satunnaisesti jotakin muuta. Hän listaa lopuksi kolme pioneerien ja panostajien mottoa: Lentävä kivi ei sammaloidu, Kaikki on irti, mikä on ilmassa ja Kunnon pohjat säästää selvää rahaa. Käyttökelpoisia, monessakin tilanteessa. Sakari Kinnarinen Everstiluutnantti Jukka Nikkari piti puheen aluetoimiston lippujuhlapäivän vastaanotolla Hovirinnan koululla Kaarinassa Varusmiespalvelus: Laskuvarjojääkärikoulu kersantti Opetusupseeri, toimiupseeri 6 kl: Kymen Pioneeripataljoona Päällystöopisto I ylikersantti 1982 Kadettikoulu (kurssi 69) kadettikersantti -luutnantti 1985 Opetusupseeri: Kymen Pioneeripataljoona Opetusupseeri: Reserviupseerikoulu Pioneerikapteenikurssi yliluutnantti kapteeni 1991 Opistoupseeriosaston johtaja: Pioneerikoulu Oppilasupseeri: Maanpuolustuskorkeakoulu (ye-kurssi) majuri 1996 Osastoesiupseeri: Turun ja Porin Sotilasläänin Esikunta Pataljoonan komentaja: Porin Prikaati, Satakunnan Pioneeripataljoona everstiluutnantti 2002 Apulaisosastopäällikkö: Puolustusvoimain Materiaalilaitoksen Esikunta, Suoja- ja liikkuvuusosasto Varikon päällikkö: Räjähdelaitos, Haapajärven Varikko Aluetoimiston päällikkö: Länsi-Suomen sotilasläänin Esikunta, Varsinais-Suomen Aluetoimisto 2012 Henkilövaihdoksia MPK:ssa Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö Mauri Ikonen on määrännyt alkaen Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikön varapäälliköksi kapteeni res. Tor-Erik Lindqvistin Salosta. Entinen varapäällikkö komentajakapteeni res. Kimmo Iljin keskittyy reservin kouluttajien kouluttamiseen. VSKOTU:n uudeksi toimistopäälliköksi on määrätty yliluutnantti res. Kari Mahlberg Halikosta. Loimaan seudun Koulutus- ja tukiosaston päälliköksi on määrätty vääpeli res. Minna Nenonen Oripäästä. Kari Kotiniemi jatkaa kouluttajatehtävissä. Turkulainen alikersantti res. Jussi Lempiäinen on määrätty tiedottajaksi. Laivaston soitto voimistuu Nina Soini Laivaston soittokunta elää lähitulevaisuudessa suurten muutosten aikoja kuten kaikki muutkin tahot Puolustusvoimissa. Positiivista asetelmassa on se, että soitto jatkuu Turussa ja vahvistuu entisestään, sillä Merivoimien edustussoittokunta on yksi niistä viidestä sotilassoittokunnasta, joiden toiminta jatkuu vuoden 2014 alusta. Seitsemän kokoonpanoa vaikenee tuolloin lopullisesti. Laivaston soittokunnan vahvuus kasvaa alkaen nykyisestä 22 soittajasta 32 soittajaan, joiden lisäksi tässä uudessa sotilasmusiikkiorganisaatiossa toimii kaksi kapellimestaria. Samalla kokoonpano siirtyy Saaristomeren meripuolustusalueelta Merivoimien esikunnan johtoon. Kapellimestari musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen on varovaisen optimistinen pohdiskellessaan tulevaa. Hyvää on tietysti se, että tulemme olemaan aiempaa omavaraisempia konserttitoiminnan suhteen. Konserttitoiminnassa tarvittavien avustajien määrä vähenee huomattavasti, mikä tuo säästöjä ja tietenkin vapauttaa niukkoja ajallisia voimavaroja toimistoväeltämme, Kotilainen sanoo. Keikka-alueeksi koko länsirannikko Suomen karttaa katsomalla selviää uudistusten koko laajuus: soittokuntien verkoston harvetessa jäljelle jäävien toiminta-alue laajenee merkittävästi. Laivaston soittokuntaakin saatetaan jatkossa tulla kuulemaan koko läntisellä rannikkoseudulla, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja aina Oulussa asti. Tämä merkinnee sitä, että jatkossa puolustusvoimien omissa tilaisuuksissa soittaminen korostuu sotilassoittokuntien roolina. Miten sitten käy maanpuolustusjärjestöjen tilaisuuksien musiikkitarjonnan? Uskon, että maanpuolustusjärjestöt saavat jatkossakin nauttia sotilassoitto- kuuta. kuntien musiikista, Kotilainen arvelee. Hän kuitenkin huomauttaa, että Sotilasmusiikkitoimialan johto tulee määrittämään miten soittokuntien tilaukset voidaan toteuttaa vuodesta 2014 alkaen. Nähdäkseni toimintaa tullaan rationalisoimaan: esiintymisiä on ehkä Nina Soini Laivaston soittokunta sovitteli nuotteja yhteen Pansiossa 1. kesä- harvemmin, mutta ne toteutetaan sitäkin tavoittavammin ja näyttävämmin, kapellimestari uumoilee. Laivaston soittokunnan tuleviin esiintymisiin voi tutustua internetissä osoitteessa laivastonsoittokunta.

5 PARIVARTIO Mietteitä MPK:sta Kuka hoitaisi maanpuolustustahtoa? Kirjoitan tätä kirjoitusta puolustusvoimien lippujuhlapäivänä. Ajaessani halki Turun siniristiliput juhlistivat matkaani. Mieleeni nousi juhlallisia ajatuksia, velvoittavia muistoja vuosikymmenten takaa. Samoin nousi mieleeni ajatuksia ja tapahtumia viime kuukausilta, viikoilta ja jopa viime päiviltä. Väkisin ajatukseni kääntyivät maanpuolustustahtoon. Me pidämme maanpuolustustahtoa merkittävänä asiana Suomessa, mutta mitä olemme valmiita tekemään sen eteen. Kai tässäkin on kyse arvoista. Arvostammeko me suomalaisessa yhteiskunnassa perinteitä, itsenäisyyttä, isänmaata ja panostammeko tulevaisuuteen. Juhlapuheissa me kuulemme mainittavan useinkin, että maanpuolustustahtomme on maailman korkeimpia. Olemmeko mitanneet maanpuolustustahtoa todella viime vuosina tekoina sanojen siasta? Juhlapuheissa on helppo hehkuttaa, mutta mitä ovat teot. Kun suomalaisen, maailman laajuisen pörssiyhtiön toimitusjohtaja ilmoittaa julkisesti, että hän on vastuussa tuloksesta vain yhtiön hallitukselle ja osakkeenomistajille, jää mielestäni pari tärkeää osaa huomioimatta, yhtiön työntekijät ja kotimaa. Työntekijät ovat yksi tärkeimmistä osasista yhtiön toiminnassa. Toinen tärkeä osa lienee yhtiön isänmaa, vai voidaanko se vaihtaa aina tarvittaessa? Jo ennen puolustusvoimien uudistuksen julkaisemista olin huolissani maanpuolustustahdosta. Tuntui väkisin siltä, että tavallista suomalaista kosketti maanpuolustus vain televisiokuvina olohuoneen nurkassa kaukaisilta mailta rauhanpakottamis- ja merirosvojen jahtaamistehtävinä. Kuvat olivat niin kaukaisia, että piti melkein itseäkin nipistää pudotakseen todellisuuteen. Maanpuolustus ulottuu laajalle Kun pari päivää sitten kokosimme maanpuolustusjärjestöjen lippuja Askaisiin, pidin tulosta varsin huolestuttavana. Paikalla oli kymmenkunnan järjestön liput ja valtaosa meistä kantajista oli kaltaisiani ikämiehiä. Kiitos miehille, mutta missä oli suuri joukko järjestöjä ja niiden nuoret lipunkantajat. Maanpuolustustahdon ylläpito on kuin kauniin kukan hoito, juuri edesmenneen esimieheni eversti Matti Lukkarin ajatuksia lainatakseni. Tunnemme kansakuntia, jotka ovat antaneet sen lakastua ja toiset eivät ole saaneet sitä koskaan kukkimaan. Tiedämme, että näiden maiden kohtalot ovat olleet muiden maiden käsissä. Kun edellä olevaa lukee, tulee väkisin mieleen, onko maanpuolustustahdon ylläpito puolustusvoimien ydintehtäviä. Olen viime kuukausina törmännyt tähän kysymykseen työssäni. Minusta tuntuu, että ilman maanpuolustustahdon ylläpitoon osallistumista eivät puolustusvoimammekaan onnistu työssään. Paraateissa seisominen ei ole enää maanpuolustusjärjestöjen ainoita ydintehtäviä, vaikka onkin tärkeä osa. Mitä tekoja puolustusvoimat ja yhteiskunta haluavat järjestöiltä ulosmitata normaali- ja häiriötilanteissa, on tämän päivän avainkysymys? Ajatusmalli maanpuolustusjärjestöjen tukemisesta pitää kääntää toisinpäin ja näin aktivoidaan maanpuolustus uudelleen koko yhteiskuntaa tukevaksi työksi. Oleellista on ymmärtää maanpuolustus-sanan kokonaismerkitys ja muistaa, me teemme tätä työtä viranomaisten ohjauksessa ja valvonnassa. Kiitoksia Varsinais-Suomen Koulutus- ja tukiyksikön aktiivisille jäsenille tekemästänne työstä. Meillä on takana työntäyteinen kevät ja vielä tiukempi syksy edessä. Nyt on kuitenkin aika kerätä voimia ja viettää aikaa perheen kanssa. Kiitoksia yhteistyökumppaneille ja erikoisesti reserviläispiirien uudelle toiminnanjohtajalle, Sakarille. Olemme löytäneet yhteisen sävelen, reserviläiset kouluttavat ja kouluttautuvat MPK:n kursseilla ja ovat valmiita ottamaan osaa myös muun yhteiskunnan haasteisiin. Mauri Ikonen piiripäällikkö Turun Upseerikerho tilausravintola/juhlapalvelu Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Kaivokatu 12, TURKU turun.upseerikerho@turunupseerikerho.fi Ei erillistä tilavuokraa, erinomainen ruoka. Häät, perhejuhlat, kokoukset, yritysjuhlat, karonkat. Juhlapalvelustamme myös herkut kotiin, työpaikalle, illanviettoihin. Turuntie 8 Puh Salo fax sähköposti: tuomo.erkkola@ salonhmlkeskus.inet.fi Handelsbankenissa tutkitusti Suomen tyytyväisimmät pankkiasiakkaat, Epsi Rating Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, Turku Puh. (02) Fax (02) aatsto@lindell.inet.fi SILIKONITUOTTEET MUOTONAUHAT MUOTTITUOTTEET SILIKONILETKUT NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, Turku, puh , fax

6 6 PARIVARTIO 2012 Sotavahinkosäätiön tunnustuspalkinto Seppo Posiolle Sotavahinkosäätiö on myöntänyt vuoden 2012 tunnustuspalkinnot vapaaehtoisesta työstä. RUL:n esityksestä palkinnon saa tänä vuonna Varsinais-Suomen Reservipiirin varapuheenjohtaja yliluutnantti Seppo Posio Liedosta. Maanviljelijä Seppo Posio on vuosien ajan kirjoittanut ja kirjannut muistiin varsinaissuomalaisten sotilaiden kertomuksia talvi- ja jatkosodan tapahtumista. Lisäksi hän on kirjoittanut artikkeleita sotahistoriasta Suomen sodasta jatkosotaan. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu mm. Parivartio-, Turun Tienoo-, Vapaussoturi-, Maaseudun Tulevaisuus -lehdissä sekä Turun Sanomissa. Kirjoitustyön lisäksi Seppo Posio on toiminut aktiivisesti Liedon Reserviupseereissa, Varsinais-Suomen Reserviupseeripiirissä sekä paikallisissa veteraanijärjestöissä. Palkinto 1500 euroa. Viron EROK 15 vuotta Viron Reserviupseeriliitto (EROK) viettää 15-vuotisjuhliaan Pärnussa Pärnussa seuraavana päivänä myös Viron Voitonpäivän juhlallisuudet paraateineen. Juhannusaaton tilaisuuksiin piirejä edustamaan lähtivät reserviupseeripiirin Viro-yhteyshenkilö kapteeni Ole Bergen Paraisten reserviupseereista. Mukana juhlissa on myös Reserviläispiirin edellinen yhteyshenkilö, ylikersantti Harri Nurmi. Reserviupseeriliittoa edustaa kapteeni Mikko Halkilahti. Elokuussa Pärnussa järjestetään perinteinen haastekilpailu, johon molemmista piiristä lähtee kolmihenkiset joukkueet. Vastassa ovat Viron Kaitseliiton ja EROK:n joukkueet. MPK suunnitteli toimintaansa ruotsinlaivalla Lounais-Suomen Maanpuolustuspiirin vuotuinen suunnitteluseminaari pidettiin laivaseminaarina Mukaan oli tullut yli kaksikymmentä piirin johto- ja kouluttajatehtävissä olevaa henkilöä. Myös MPK:n toiminnanjohtaja prikaatikenraali Pekka Tuunainen oli mukana tilaisuudessa. Seminaarin antina oli vuoden 2013 tarkistettu kurssiluettelo ja vilkas keskustelu toiminnan tulevasta suunnasta. Yksi teema oli tarkastella sitä, miten reserviläisyhdistykset ja muut maanpuolustusjärjestöt voisivat tehdä hyödyntääkseen nykyistä paremmin MPK:n koulutusjärjestelmää. Sotilaspukujen käyttö ja hankkiminen TS/Anne Savolainen Juhani Pulkkinen Reserviläiset käyttävät peruskoulutuksensa mukaista sotilaspukua. Mikäli reserviläisen puolustushaara ja tehtävä muuttuvat sa-sijoituksen johdosta pysyvästi, käyttää hän uuden puolustushaaransa mukaista sotilaspukua ja arvomerkkejä. Kertausharjoituksiin (vast) käsketyille reserviläisille jaetaan ao. harjoituksessa tarvittavat sotilaspuvut puolustusvoimien toimesta. Lisäksi puolustusvoimien maakuntajoukkoihin sijoitetulle henkilöstölle jaetaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti kotona säilytettäväksi kenttäpukuun kuuluvia varusteita. Kunniakäyntejä ja kunniavartioita varten tarvittavat asusteet lainataan keskitetysti piiritoimiston toimenpitein puolustusvoimilta. Sotilaspukujen ostamisesta tai muusta hankkimisesta henkilökohtaiseen omistukseensa vastaavat reserviläiset omatoimisesti. Sotilaspuvussa käytettävien pukineiden tulee olla väriltään, laadultaan, kuosiltaan ja malliltaan niistä annettujen määräysten mukaisia. Yksityiskohtaiset sotilasasujen kokoonpanot löytyvät Internetistä: fi reserviläiselle oikopolut ohjesäännöt sotilas- ja virkapukunormit. Missä sotilaspukua saa käyttää Reserviin tai varareserviin kuuluvalla, varusmiespalveluksen tai sitä vastaavan naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneella henkilöllä on oikeus käyttää sotilaspukua Keula kolisi Bengtskärin kallioon Martti Haavisto 1. kunniakäynneillä ja kunniavartiossa sankarihaudoilla 2. puolustusvoimien tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä muiden reserviläisjärjestöjen juhla-, edustusja kilpailutilaisuuksissa 3. kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvissä juhla-, edustus- ja kilpailutapahtumissa 4. osallistuessaan puolustusvoimien tilaamaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) mukaiseen koulutustapahtumaan sekä 5. ammattisotilaan häissä ja hautajaisissa Sotilaspukua ei siis saa käyttää omissa tai muiden siviilihenkilöiden häissä tai muissa perhejuhlissa eikä myöskään siviilihenkilön tai toisen reserviläisen hautajaisissa. Sotilaspuvun mahdollinen käyttö ulkomailla tulee aina perustua kutsujan toivomukseen, joka myös huolehtii lupamenettelystä paikallisten viranomaisten kanssa. Sotilaspuvun käyttöön ulkomailla on saatava PE:n lupa. Piirin toimisto hankkii luvan tarvittaessa. Mitä sotilaspukuja reserviläinen voi hankkia Minna Nenonen ja puku m/58 Upseerikerhon 80 matkalaista onnistu pääsemään puolen tunnin yrityksen jälkeen Bengtskärin tukevalle graniittikalliolle. Poislähtö onnistu jo sujuvammin. Turun Upseerikerhon retkue seurasi 9. kesäkuuta henkeään pidätellen M/S Lilyn kippari Stefan Jensenin toistuvia yrityksiä saada laivan keula turvallisesti kiinni Bengtskärin kallioon. Ratam, kova jysähdys keulan osuessa rantakivikkoon sai meidät melkein toivomaan, että kippari luopuisi yrittämästä ja palaisimme saman tien takaisin Turkuun, josta olimme aamulla risteilyllemme lähteneet. Aluksen keula kolisi vielä uudelleen, mutta kapteenimme ei vieläkään hellittänyt. Viimein löytyi kallion kieleke, jonne avomeren maininki ei yltänyt. Laiva kiinnittyi tukevasti rantaan. Maihin päästyämme kiittelimme kapteenin sitkeyttä ja tutustuimme Bengtskärin saareen sekä sen Pohjoismaiden korkeimpaan majakkaan. Ennen majakkaan kiipeämistä ryhmityimme kuitenkin rivistöksi ja laskimme seppeleen Bengtskärin taistelijoiden muiston kunniaksi. Komentaja Visa Auvinen ja retken vetäjä Sakari Kinnarinen olivat esitelleet majakan historiaa meille Turun upseerikerhon kevätristeilyn osanottajille jo menomatkalla. Merihistoriaa ja hanurimusiikkia Määräysten mukaan reserviläisillä on oikeus käyttää samoja sotilaspukuja kuin ammattisotilaat käyttävät. Reserviläinen voi hankkia siis kaikkia (pl maastopuku m/05) sotilaspukuja. Kyseeseen tulevat tavallisimmin maastopuku m/91 paitoineen, takki ja housut m/58, kavaijipuku m/30, juhlapuku m/87 ja messipuku m/30. Juhlapuvun paitaa ei välttämättä tarvitse ostaa. Juhlapukua varten smokki- tai frakkipaidan nappeineen voi vuokrata miltei jokaisesta pukuvuokraamosta. Paitojen vuokrat esimerkiksi viikonlopun ajalta ovat n Mistä sotilasasuja voi hankkia Reserviläinen voi ostaa sotilaspukuja samasta paikasta kuin puolustusvoimien sotilaat. Yrityksen yhteystiedot ovat: Topper Uniform, Luumäentie 7, Lieto. Puhelinnumerot: vaihde , asiakaspalvelu Yrityksen kotisivut löytyvät Topper Uniform ei valmista eikä myy maastopukuja. Maastopuvun m/91 paitoineen ja arvomerkkeineen sekä maastokengät voi ostaa reserviläisten omasta myymälästä. MPY myymälän puhelinnumero on ja kotisivut löytyvät Ida Kinnarinen Risteilymme ei ollut vain kauniita maisemia ja rentoa seurustelua. Ruumiin ravinnoksi laivaemäntä Leila Vairinen tarjoili meille kaksi herkullista ateriaa. Mainittakoon, että suomussalmelainen Leila on puolukanpoiminnan maailmanmestari. Hengen ravinnoksi tarjoiltiin puolestaan useita tietoiskuja. Tietoiskuja pitivät merihistorian tuntujat Visa Auvinen ja Mikko Meronen. Viihdykkeestä huolehti merimiesvalsseja soitellut hanuristi Risto Mäkinen. Lopulta upseerikerhon vakioviihdyttäjä Jammu Hänninen liittyi orkesteriin rumpuineen. Näin syntyi trio ei siksi, että Jammu vastasi painoarvoltaan kahta laihempaa vaan siksi, että hanuristi soitti samalla myös bassoa. Turun upseerikerhon retken tarkoituksena oli virkistyä hyvässä seurassa ja oppia uutta. Tavoite saavutettiin, ja siitä osallistujat olivat kiitollisia.

7 PARIVARTIO Kirja-arvostelu Hanko rauhan panttina Talvisotaa edeltäneissä neuvotteluissa syksyllä 1939 Stalin vaati meiltä Karjalan kannaksen ja Suomenlahden saarien lisäksi Hankoniemen eteläkärkeä sotilastukikohdaksi. Juho Kusti Paasikivi oli saanut hallitukselta ohjeen kieltäytyä edes keskustelemasta Hangon kaupungin vuokraamisesta. Niinpä sen sisältyminen talvisodan päättäneen Moskovan rauhan ehtoihin tuli suomalaisille yllätyksenä. Kremlin vaatimuksiin oli pakko suostua. Hanko jouduttiin vuokraamaan Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Kaupunki lähisaarineen oli luovutettava sodan voittajalle kymmenen vuorokauden kuluttua rauhansopimuksen allekirjoittamisesta. Se merkitsi kaaosta sekä pikkukaupungin väestölle että sen elinkeinoelämälle. Kukaan ei halunnut jäädä valloittajan käsiin eikä jättää arvokasta omaisuutta sen käyttöön. Kiirettä aiheutti alueen tyhjentäminen myös sotilaille. Hangon puolustuksesta vastanneet rannikkolinnakkeet riisuttiin vauhdilla aseista. Silloin ei vielä tiedetty, että Neuvostoliitto edellyttikin linnakkeiden luovuttamista toimintakuntoisina. Tämä ehto ei tosin kuulunut rauhansopimukseen, mutta venäläisten tapa tulkita sopimuksia jälkikäteen lisävaatimuksilla tuli suomalaisille tutuksi niin välirauhan aikana kuin jatkosodan jälkeisinä vuosinakin. Evakuoidut tykit Suomi sai pitää, mutta ne jouduttiin korvaamaan rahalla. Suomen laivasto tyytyi seuraamaan sivusta Tiedot käyvät ilmi Antero Uiton ja Carl-Fredrik Geustin toimittamasta kirjasta Hanko toisessa maailmansodassa. Se ilmestyi viime vuoden puolella Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen kustantamana. Uitto on sotahistoriaan hurahtanut teleinsinööri. Hän on toimittanut suomeksi lukuisia Stalinin aikaisia teoksia, joissa käsitellään Itä-Karjalaa ja Suomea. Diplomi-insinööri Geust tunnetaan puolestaan neuvostoilmavoimiin erikoistuneena asiantuntijana. Vaikka välirauhan ajan Hangosta on ilmestynyt lukuisia teoksia, ei Uiton ja Geustin kirja ole suinkaan vanhastaan tunnetun tiedon toistoa. Toimittajien itsensä lisäksi kirjoittajiksi on saatu kotimaisia asiantuntijoita sekä kaksi venäläistä merisotahistorioitsijaa. Erityisesti viimeksi mainittujen tekstit, jotka perustuvat ennen julkaisemattomiin neuvostolähteisiin, valottavat mielenkiintoisella tavalla vastapuolen tapahtumia. Niistä käy selvästi ilmi Suomen merivoimien täydellinen passiivisuus neuvostolaivaston tyhjentäessä Hangon tukikohtaa marraskuussa Niin sanottu virallinen historia antaa ymmärtää, että laivastomme olisi tulittanut tykeillään sentään viimeistä eli yhdeksättä Hangosta lähtenyttä saattuetta joulukuun 3. päivän aamuhämärässä. Venäläinen tutkija Pavel Petrov toteaa Hanko-kirjassa, ettei yksikään saattueeseen kuulunut alus havainnut merkkiä sellaisesta. Vain Mäkiluodon linnake näyttää pystyneen häiritsemään muutamaa saattuetta, muttei aiheuttamaan tappioita. Hangosta paenneet taistelemaan Syvärille ja Rajajoelle Hangon laivastotukikohdan komentaja kenraaliluutnantti Sergei Kabanov apulaisineen teki huolellista työtä suunnitellessaan irtautumisen motista. Lokakuun viimeisinä päivinä alkaneet ja joulukuun alussa päättyneet evakuoinnit suoritettiin yhdeksällä alussaattueella suomalaisten nenän alla. Onnistunut lähtö Hangosta näyttää hämmästyttäneen neuvosto-osapuoltakin. Se näet oletti, että Hangon motin vartiointi olisi ollut silloisessa tilanteessa Suomen merivoimien ensisijainen, tärkein ja ainoa tehtävä. Uitto ja Geust ovat käyttäneet lähteenä muun muassa Niilo Lappalaisen kirjaa Hankoniemi toisessa maailmansodassa, mutta sivuuttavat siinä esitetyn kritiikin laivastomme saamattomuudesta. Lappalainen onkin suomalaisista sotahistorian tutkijoista ainoa, joka on kyseenalaistanut kenraaliluutnantti Väinö Valven selityksen, mikseivät merivoimamme toimineet syksyllä Ne muka näkivät, että paheneva yleistilanne pakottaa neuvostoarmeijan jättämään Hangon vapaaehtoisesti. Niinhän siinä kävi, mutta Hangosta pelastetuista neuvostosotilaista ainakin divisioonan verran keskitettiin taistelemaan Suomen maavoimia vastaan Rajajoelle ja Syvärille. Asemasodassa paine rintamajoukkojamme vastaan olisi helpottunut, jos nämäkin vihollisvahvistukset olisivat päätyneet Suomenlahden aaltoihin. Nyt niihin hukkui vain muutama tuhat, kun kuljetusalukset ajautuivat lähinnä saksalaisten laskemiin merimiinoitteisiin. Tuomo Hirvonen LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, Turku Puh. (02) , Avoinna ma pe klo Yhdistää maailman kotiin. VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali*! Jälleenmyyjien yhteystiedot: TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, Parainen (02) VIRTASEN maalitehdas Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj

8 8 PARIVARTIO 2012 Ylennyksiä ja kunniamerkkejä Parivartio julkaisee ylennykset ja kunniamerkit piirien jäsenyhdistysten jäsenistön osalta. Sakari Kinnarinen Ylennyksiä reservissä Majuriksi Olli Mikael Mattila (Turun Reserviupseerit) Kapteeniksi Mikko Markus Halkilahti (Salon Seudun Reserviupseerit), Jari Juhani Laakkio (Salon Seudun Reserviupseerit) Yliluutnantiksi Aki Juhani Lahtinen (Liedon Reserviupseerit), Teemu Petteri Peltola (Turun Reserviupseerit) Yliluutnantiksi (Me) Timo Juhani Ylikärppä (Turun Reserviupseerit) Luutnantiksi Sami J. Alarautalahti (Salon Seudun Reserviupseerit), Heikki Tapio Arikka (Raision Reserviupseerit), Juha Paavo Hyssälä (Liedon Reserviupseerit), Tomi Petteri Pursiainen (Turun Reserviupseerit) Luutnantiksi (Me) Alexander G. F. Aminoff (Salon Seudun Reserviupseerit), Aleksi Pekka Lunden (Turun Reservimeriupseerit), Petri Juhani Paukkunen (Turun Reserviupseerit) Vääpeliksi Simo Tuomo Saarikallio (Alastaron Reserviläiset), Erkki Juhani Viirros (Mynämäen Seudun Reserviläiset), Vesa Kalle A. Virtanen (Loimaan Seudun Reserviläiset) Ylennettäviä paririvissä juhlatilaksi muuntuneessa Hovirinnan koulun liikuntasalissa. Ylikersantiksi Jere Mikael Lehtinen (Loimaan Seudun Reserviläiset), Viljo Eino K. Lehtinen (Mynämäen Seudun Reserviläiset), Joeli Antero Lintula (Loimaan Seudun Reserviläiset), Jukka Johannes Salonen (Loimaan Seudun Reserviläiset), Harri Juhani Suominen (Laitilan Reservinaliupseerit), Kalevi Antero Valkeapää (Salon Seudun Reserviläiset) Kersantiksi Tomas Fredrik M. Eklund (Turun Reserviläiset), Marko Tapio Kakko (Salon Seudun Reserviläiset), Jussi Jaakko Kankaanpää (Turun Reserviläiset), Torsti Henrik Karuranta (Laitilan Reserviläiset), Ville Oskari Laine (Loimaan Seudun Reserviläiset), Jani Tapani Rouvali (Salon Seudun Reserviläiset) Alikersantiksi Vesa Tapani Salonen (Mynämäen Seudun Reserviläiset), Korpraaliksi Risto Päiviö Antila (Turun Reserviläiset) Kunniamerkit ja ansiomitalit Suomen Valkoisen Ruusun Ritarimerkki majuri Markku Mäkinen (Salon Seudun Reserviupseerit) Suomen Leijonan Ritarimerkki kapteeni Marcus Duncker (Paraisten Reserviupseerit) Suomen Reserviupseeriliiton Kultainen ansiomitali insinöörikapteeni Bjarne Blomqvist (Paraisten Reserviupseerit), kapteeni Mikko Halkilahti (Salon Seudun Reserviupseerit), kapteeni Jukka-Pekka Isotupa (Laitilan Reserviupseerit), luutnantti Sam Kaitaniemi (Naantalin Reserviupseerit), majuri Pekka Leikkonen (Perniön-Särkisalon Reserviupseerit) Suomen Reserviupseeriliiton Hopeinen ansiomitali majuri Uolevi Piispanen (Salon Seudun Reserviupseerit) Suomen Reserviupseeriliiton Pronssinen ansiomitali kapteeniluutnantti Juhani Pulkkinen (piirin toimisto), yliluutnantti Matti Rajasaari (Salon Seudun Reserviupseerit), vänrikki Antti Vuoristo (Salon Seudun Reserviupseerit) Reserviläispiirien Erikoisluokan ansiomitali ylikersantti Keimo Salmikivi (Naantalin Reservinaliupseerit) Reserviläispiirien Kultainen ansiomitali kapteeni Tapio Meriluoto (Perniön-Särkisalon Reserviupseerit), kapteeni Hannu Mikkola (Perniön-Särkisalon Reserviupseerit), kapteeni Mika Örri (Perniön-Särkisalon Reserviupseerit), kapteeni Tom Toivonen (V-S aluetoimisto) Reserviläispiirien Hopeinen ansiomitali luutnantti Markku Järvinen (Paraisten Reserviupseerit), kapteeni Mika Korkki (Perniön-Särkisalon Reserviupseerit) Reserviläispiirien Pronssinen ansiomitali koulutussihteeri Inger Andersson (MPK), rouva Maarit Silván (Paraisten Reserviupseerit), vänrikki Tony Lönnbäck (Paraisten Reserviupseerit) Reserviläisurheiluliiton Hopeinen ansiomitali kapteeni Jorma Ake (Paraisten Reserviupseerit) Reserviläisurheiluliiton Pronssinen ansiomitali kapteeni Jukka Hänninen (Paraisten Reserviupseerit) Reserviläisen puheenvuoron käytti majuriksi ylennetty Olli Mattila Turun Reserviupseereista. Kapteeniksi ylennetty Mikko Halkilahti Salon Reserviupseereista vaimonsa Eijan ja Minna Kinnarisen seurassa. Halkilahdelle myönnettiin samalla RUL:n kultainen ansiomitali.

9 PARIVARTIO Vapaussodan Perinneliitto vietti kesäpäiviään Huovinrinteellä Mikko Uola Mikko Uola Iltahartauteen kokoonnuttiin Säkylän varuskunnan ruokalan kentälle. Vapaussodan Perinneliitto vietti kesäpäiviään Säkylän Huovinrinteellä toukokuuta. Kysymyksessä on pitkä perinne, joka alkoi tavallaan jo 1930-luvulla, jolloin Vapaussodan Rintamamiesten Liitto järjesti vuosittain oman veljestapaamisensa. Kun tämä liitto jouduttiin jatkosodan päätyttyä lakkauttamaan, perinnettä jatkoi 1954 perustettu Vapaussoturien Huoltosäätiö. Siltä kesäpäiväperinteen vaalimisen otti hoitaakseen 1993 perustettu Vapaussodan Perinneliitto. Järjestäjillä on ollut mahdollisuus tukeutua varuskuntien tukeen järjestelyissä. Niinpä kesäpäiviä on vietetty maamme eri varuskunnissa Upinniemestä Sodankylään. Säkylässä kesäpäivät järjestettiin tätä ennen kesällä Menneinä vuosikymmeninä kesäpäivät olivat vapaussoturien keskinäisiä tapaamisia, joihin aseveljet saapuivat kautta maan. Nyt kun vapaussotureista on aika jättänyt, kesäpäiville kokoontuvat perinteen vaalijat toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Kaksipäisten kesäpäivien ohjelma on saanut vuosien kuluessa vakiintuneet muodot. Niinpä nytkin Säkylässä pidettiin lauantaina 12. toukokuuta Vapaussodan Perinneliiton liittokokous. Liiton puheenjohtajana jatkaa kenraalimajuri Kalervo Sipi. Liittokokouksen jälkeen tutustuttiin Porin Prikaatiin sen komentajan eversti Juha Pyykösen esitellessä prikaatin toimintaa ja selvittäessä tulevaa puolustusvoimauudistusta. Eversti Pyykönen saattoi todeta Porin Prikaatin aseman olevan vahvistumassa erityisesti sen kansainvälisen toiminnan johdosta sekä siksi, että Niinisalossa oleva tykistö liitetään osaksi prikaatia. Kesäpäiväosanottajat saivat kuulla myös selostuksen Säkylän sotilaskodin toiminnasta. Vapaussotureita ei unohdeta Varuskuntaravintola Rumpalipojassa järjestetty veljesillallinen oli myös osa kesäpäivien vanhaa perinnettä. Puheessaan perinneliiton puheenjohtaja kenraalimajuri Sipi nosti esille liiton kunniapuheenjohtajana toimineen jääkärikenraali Väinö Valveen sanat edellisillä Säkylän kesäpäivillä Iäkäs jääkärikenraali totesi tuolloin suomalaisten ja vapaussoturien voivan olla ylpeitä saavutuksistaan, itsenäisestä ja vapaasta isänmaasta. Puheenjohtaja Sipi sanoi tämän sanoman olevan edelleen ajankohtainen tämän päivän Suomessa. Menneitten sukupolvien työtä on syytä kunnioittaa ja arvostaa niitä tekoja, joita vapaussoturit ovat tämän maan puolesta tehneet. Toinen päivä sunnuntai aloitettiin perinteen mukaisesti jumalanpalveluksella Säkylän kirkossa. Varuskunnan elokuvasalissa järjestetyssä pääjuhlassa juhlapuheen piti Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja prikaatikenraali Kyösti Halonen. Hän totesi, että maamme puolustuskyky perustuu vastaisuudessakin kaikkien yhteiskunnan ja elinkeinoelämän resurssien mahdollisimman tehokkaaseen hyväksikäyttöön ja hyödyntämiseen. Puolustusvoimauudistukseen viitaten Halonen painotti sitä, että näiden resurssien entistä tehokkaampi käyttäminen ja koordinointi takaa niin puolustusvoimien kuin muidenkin viranomaisten toimintaedellytykset. Eduskunnan tervehdyksen kesäpäiville toi varapuhemies Anssi Joutsenlahti. Pienistä iloista suuriin uutisiin Tämäkin lehti on painettu Salossa SERTIFIOITU YRITYS SERTIFIOITU YRITYS Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet Hotelli Aquarius tukee reserviläistenkin toimintaa A-oikeudet ravintola Meritähti (300 h) drinkkibaari Nemo (max 90 h) kesällä terassiravintola yökerho Bandi Club (110 h) yökerho Mermaid (120 h) kokoustiloja 7 kpl hengelle orkesterimusiikkia Palvelemme Teitä ympärivuotisesti Kysy edullisia hintojamme Asiantuntijat lähelläsi ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Pläkkikaupunginkatu 25, Turku Puh. (02) , KULLERVONTIE 11 B UUSIKAUPUNKI PUH FAX Läntinen Rantakatu TURKU puh

10 10 PARIVARTIO 2012 Wolf H. Halstin elämä, osa 10 Kirjoittaja ja politiikan tarkkailija Kalervo U. Kukkula Edellisissä tämän kirjoitussarjan osissa on kosketeltu muun ohessa W. H. Halstin kirjoitustyötä ja sen tarkoitusperiä. Seuraavassa keskitytään pääasiassa hänen kirjaansa Suomen puolustaminen. Se perustui alun perin hänen eri yhteyksissä pitämiinsä lukuisiin turvallisuuspoliittisiin luentoihin. Luonteenomaista kirjalle, kuten kaikille Halstin kirjoituksille on nojautuminen yksinomaan tosiaisoihin ja laskelmiin; kaikenlainen tunteilu on niille vierasta. Kirjan käsikirjoitus valmistui jo vuoden 1938 syksyllä Münchenin sopimuksen ja Tšekkoslovakian silpomisen aikoihin. Kirja jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa Halsti tutkii sodan olemusta niin valtapolitiikan välineenä kuin yksilön ja yhteisön kannalta. Kirjan toisessa osassa tutkitaan Suomen sotilaspoliittista ja -maantieteellistä asemaa: Suomen puolustusmahdollisuudet Venäjän hyökätessä. Siinä todetaan mm. miten Suomea on kautta aikojen käytetty hyökkäystienä Venäjälle ja miten venäläiset ovat käyttäneet maatamme puskurialueena. Hän hahmottelee yleiseurooppalaista selkkausta painottaen miten tärkeää olisi, että Neuvostoliitto luottaisi Suomen vakaaseen tahtoon estää kaikki hyökkäykset alueensa kautta, sekä suomalaisten kykyyn estää ne. Sitten hän sanoo suoraan, että silloisissa oloissa venäläisten epäluulot olivat todellisia: saksalaiset Suomessa 1918, englantilaiset Koivistolta käsin Kronstadtin kimpussa 1919, Aunuksen ja Vienan retket, Suur-Suomi-opit. Valitettavana seurauksena tästä kaikesta hän piti varmana, että venäläiset heti tilaisuuden saatuaan esittäisivät Suomelle pitkälle meneviä vaatimuksia: sotilasliitto, tukikohta Suomenlahden suulla Ahvenanmaalla, osa Karjalan kannasta, Suomenlahden ulkosaaret, Petsamo. Miten Suomen pitäisi suhtautua ja miten se tulisi suhtautumaan näihin vaatimuksiin? Tavoitteena kansankunnan varoittaminen Halsti perustelee näkemystään tekemällä historiallisen pitkittäisleikkauksen: Routavuosien tapahtumat, venäläisten joukkojen jättäminen Suomeen, kapinallisten auttaminen, punaemigranttien suojeleminen, maanpetoksellisen toiminnan edistäminen, vakoilu, puolustusvoimien solutus. Tästä kaikesta oli seurauksena, että niin Suomella kuin Neuvostoliitollakin oli runsaasti syitä epäluuloihin toisiaan kohtaan. Mikä olisi tulos tästä kaikesta? Neuvostoliiton esittäessä vaatimuksiaan Suomi kieltäytyisi, koska olettaisi niiden merkitsevän maan valtaamista. Viitaten valtapolitiikan olemukseen kieltäytyminen johtaisi aseelliseen hyökkäykseen. Lopputulos tästä loogisesta ketjusta olisi siis sellainen että mikään ei voisi estää Neuvostoliittoa esittämästä vaatimuksia maallemme. Sen seurauksena Suomen olisi pakko kieltäytyä, ja kun niin tapahtuisi, venäläisten olisi pakko hyökätä. Kirjan tämän jakson tarkoituksena oli vaikuttaa asenteisiin, huomauttaa suomalaisille miten tavattoman vakavasta asiasta oli kyse ja siten saada aikaan julkinen reaktio ajoissa. Toisena tarkoituksena oli osoittaa venäläisille miten heidän esiintymisensä oli vaikuttanut maittemme suhteisiin ja miten sen muuttaminen todellisuudessa edistäisi pääasiaa: heidän omaa turvallisuuttaan. Kirjoittaessaan Halstilla ei tietystikään ollut tietoa siitä, että venäläiset jo olivat esittäneet vaatimuksia, jotka suurin piirtein vastasivat hänen esittämiään kaavailuja. Vihollinen tulee vain idästä Useista aikalaisistaan poiketen Halsti suhtautuminen potentiaalisimpana pitämäänsä viholliseen on erittäin maltillista, tekisi mieli sanoa jopa kunnioittavaa. Halventavia ilmauksia, joita löytyy sekä 1930-luvulla että talvi- ja jatkosodan aikana ilmestyneistä teoksista, ei Halstin tekstissä esiinny. Kirjoittaja haluaa ilmiselvästi oikaista sen oman pesänsä likaajien levittämän valheen, että suomalaisia yllytettiin venäläisvihaan ja sotaan. Kuitenkin se, mistä suunnasta mahdollinen hyökkäys oli tuolloin odotettavissa, ei teoksessa jää epäselväksi. Yli puolet kirjan sivumäärästä käsittelee puolustusmahdollisuuksia Venäjän hyökätessä, ja erityisen vahvasti ovat esillä sittemmin sotanäyttämöiksi muodostuneet Kannas ja Laatokan Karjala. Kirjassa pohditaan myös sellaista tilannetta, että rajaseudut joutuisivat viholliselle ja Sisä- Suomi tulisi sotatoimialueeksi. Järvialueen puolustamisessa maasto on keskeisessä osassa: järvien väliset kapeikot ja pohjoisesta etelään (siis rajan suunnassa) virtaavat joet muodostavat oivallisia puolustuslinjoja. Vaikeakulkuiset metsät ja Karjalan alueiden tiettömyys muodostavat Suomen puolustusnäyttämön ytimen. (kirj. huom. Olisikohan tässä mainituilla seikoilla ollut tekemistä nykyisten itäisten varuskuntien lakkauttamisten kanssa?). Moottoroiduilla joukoilla, jotka Keski-Euroopassa pystyvät etenemään vaikeuksitta, ei suomalaismetsissä ole samanlaisia mahdollisuuksia. Suomen sokkeloista saaristoa Halsti pitää niin ikään hyvänä luonnonesteenä. Jotensakin rauhoittavaa lienee lukijoiden mielestä ollut se, että harvaan asutun maan pommittamisella ei vihollinen saavuttaisi suurtakaan hyötyä eikä sitä näin ollen käytettäisi kovin paljoa. Helsinki on kuitenkin Halstin mukaan sopimaton sodan ajan hallintokaupungiksi nimenomaan pommitusten pelossa. Ilma-aseita käsitellessään hän esittelee myös sittemmin vanhentuneeksi osoittautuneen teknologian eli kaasuaseen käytön; tätä ensimmäisen maailmansodan aikana käyttöön otettua asettahan pelättiin toisen maailmansodan alkaessa yleisesti. Halsti käsittelee kirjassa lisäksi laajasti myös sotataloutta, maan elintarvikeomavaraisuutta ja eri teollisuudenhaaroja, pitäen silmällä sitä, miten nämä pystyisivät toisaalta varustamaan armeijaa, toisaalta huoltamaan siviiliväestöä. Kirja kolmannessa osassa käsitellään Suomen puolustusmahdollisuuksia jonkin muun valtakunnan hyökätessä. Kirja oli Erkolle liikaa Halsti kirjoittaa muistelmissaan kirjan tarkoitusperästä: Tahdon myös torjua sen käsityksen ettei kukaan varoittanut tai ainakin yrittänyt varoittaa suomalaisia siitä, mikä oli tulossa. Tosin varoittaja oli vain pieni kansalainen, mutta hänen tekstinsä levisi noin kappaleen painoksena, ja sen luki noin täysikasvuista suomalaista. Mutta ja tämä on tässä tärkeintä valtakunnan poliittinen johto piti huolta siitä, että tämäkin varoitus tuli julkisuuteen myöhästyneenä ja silvottuna. Kun käsikirjoitus oli valmis ja Otava ilmoittanut painavansa sen, teksti oli luonnollisesti alistettava korkeimman sotilasjohdon hyväksyttäväksi. Sekä sotaväen päällikkö Hugo Viktor Österman että yleisesikunnan päällikkö Karl Lennart Oesch hyväksyivät sisällön sellaisenaan. Otavan johto oli kuitenkin varmuuden vuoksi lähettänyt tekstin myös silloiselle ulkoministerille Eljas Erkolle. Heikki Reenpää kertoi Halstille talvisodan jälkeen: Erkko kauhistui, kun suomalainen yleisesikuntaupseeri kirjoittaa, että venäläisillä on syytä epäluuloisuuteen, ja luettelee Suomelle esitettäviä vaatimuksia, vieläpä perustelee niitä. Sellaista ei voida julkaista olkoon miten tieteellisesti tutkittua ja puolueetonta totuutta tahansa. Kiellän julkaisemasta sellaista kirjaa.. Erkko tiesi, että venäläiset jo olivat liikkeellä aivan samanlaisin Halstin kirjassaan kaavailemin vaatimuksin ja perusteluin. Ehkä hän pelkäsi antautumismielialaa. Heikki Reenpää taas ei aluksi halunnut silpoa kirjaa ottamalla siitä pois toista osaa, jolloin siitä olisi tullut pelkkä puolustautumismahdollisuuksien selvittely eikä poliittista varoitusta, mikä oli ollut sen alkuperäinen päätarkoitus. Ehkä häneen siinä vaikutti sekin, että hän tiesi Mannerheimin tuntevan kirjan ja nimenomaan pitävän sen toista osaa tärkeimpänä. Tässä tullaan siihen, että Mannerheim oli Neuvostoliiton kanssa käytävien neuvottelujen eikä kieltäytymisen kannalla toisin kuin hallituksen jäsenet. Tuloksena oli joka tapauksessa, että Heikki Reenpää toistaiseksi pani ladelman jäihin, kunnes Moskovan neuvottelut alkoivat vuoden 1939 syksyllä. Silloin hän maanpuolustustahdon lujittamisen ja uskon rakentamisen nimessä antoi periksi, revitytti toisen osan pois ja painatti loput. Kokonaisuutena kirja painettuna siten oli harhaan johtava, sen päätarkoitus jäi saavuttamatta, ja maan hallitus saattoi rauhassa kieltäytyessään asioista vedota siihen, että yleinen mielipide oli sillä kannalla. Halsti haistoi talvisodan kaukaa Tuolloin vallinneelle turvallisuuspoliittiselle ilmapiirille oli luonteenomaista se, että kaksi vastakkaista mielipidesuuntaa tukivat tahtomattaan toisiaan. Oikeisto, erityisesti Isänmaallinen Kansanliike oli monopolisoinut maanpuolustusasiat. Sosialidemokraatit puolestaan asettuivat tästä syystä niiden suhteen poikkiteloin. Käsitellessään oikeistokysymystä Maalaisliiton helsinkiläinen opportunistinen johtoporras ajoi solvauksillaan IKL:n äänestäjät vain lähemmäksi johtoa ja kokoomuspuolueen aina uudelleen palvelemaan IKL:n etuja. Tuon ajan johtavien poliitikkojen suhtautuminen käy ilmi eräästä keskustelusta, jota Halsti selostaa Muistelmiensa I:ssä osassa: Silti en kyennyt käsittämään johtavien sosiaalidemokraattien suhtautumista maanpuolustukseen, kunnes sitten kerran jouduin puoliviralliseen tilaisuuteen ja sitä seuranneen aterian päätyttyä pikkupöytään, jossa mm. istuivat Väinö Tanner, Reinhold Svento ja Rafael Erich. Yritin tuputtaa heille näkemyksiäni, mutta aiheutin vain silmänräpäyksellisen oikosulun. Sotaa koskevat mietteeni he torjuivat mahdottomina viitaten Kansainliittoon (Erich erityisen kiihkeästi) ja hyökkäämättömyyssopimuksiin. Silti oli Abessinian sota juuri käyty, ja Espanjassa tapeltiin hampaat irvessä. No jaa, jos nyt fasistit, niin Neuvostoliitto ei missään tapauksessa turvautuisi sotimiseen (Svento). Mitä sitten Suomeen tuli, koko ajatus aseellisesta puolustautumisesta oli hölynpölyä (Tanner), siitä ei missään tapauksessa voisi tulla mitään, joten asioista oli sovittava neuvottelupöydän ääressä (!!!). Aika tuohtuneena kysyin heiltä piruako sitten meikäläistä elättävät, lopettaisivat koko puolustuslaitoksen ja tekisivät sillä tavalla siilestä kanin, niin asia olisi kerralla selvä. Herrat katselivat hämmästyneinä, olipa siinäkin sotaherra vaikka pieni! Sanoin että kai pitää jokaisella laitoksella olla jokin järjellinen tarkoitus ja ellei sotaväellä ole sellaista, niin pois sitten vain, mutta kannettakoon myös seuraukset itkuitta ja valituksitta. Siihen Väinö Tanner nauroi pitkään ja sanoi että eipäs puutu päättäväisyyttä, mikäs olikaan herran nimi? Niinpä siinä ei ole ihmettelemistä, kun Halsti muistelee syksyn 1938 epätoivoisia tunnelmiaan seuraavasti: Tuttavapiirimme vaimot muistanevat kauhistuksensa ja epäuskoisuutensa, kun siihen aikaan eräissä kahvikesteissä sanoin heille: Ennen kuin ensi vuosi on päättynyt, miehenne eivät ole elossa siksi että maassa olisi rauha vaan ainoastaan mikäli eivät vielä ole kaatuneet. Sota tulee ensi vuonna ja Suomi joutuu heti alussa sen jalkoihin. Marjani, joka hyvin tunsi ajatukseni, loputtoman laskemiseni ja epätoivoni, tuijotti kalpeana eteensä. Muut joko siunailivat tai nauroivat. Marraskuun 1939 alussa julkaistulla Suomen puolustaminen -kirjalla oli heti kova kysyntä joukkojen keskuudessa. Teos oli alun perin ollut tarkoitus julkaista jo syksyllä 1938, jolloin Saksa ja länsivallat solmivat Münchenin sopimuksen. Viivytyksen vuoksi Halsti saattoi lisätä kirjaan luvun Uuden eurooppalaisen sodan kokemuksista, jossa hän arvioi Saksan ja Puolan välistä sotaa. Poliittisten tahojen suhtautuminen Wolf H. Halstin Suomen puolustaminen -kirjassa esittämiin objektiivisiin ja loogisiin arvioihin oli rinnasteinen Kreikan mytologian Kassandraan; hänenkään, sittemmin oikeaan osuneita ennustuksia ei uskottu. Lähteet: Wolf H. Halsti: Muistelmat I Mies elää aikaansa (Keuruu 1973) Suomen puolustaminen (Helsinki 1940)

11 Salon seutu PARIVARTIO Arvokasta lippujuhlaa Perniössä Tapio Meriluoto Kesäkuun 4. päivän ilta aukeni aurinkoisena ja alkukesän raikkaana Perniön urheilijoiden majalla. Vehreät maisemat kylpivät vihreistä vainioista ja puut kisailivat vihreydellään. Kaiken tämän kilon keskellä hulmusi siniristilippumme, merkkipäiväänsä ylistäen, kun Perniön- Särkisalon reserviupseerit ry:n jäsenet olivat kokoontuneet viettämään lämminhenkistä tilaisuutta puolisoitten kera. Puheenjohtaja Mika Korkki toivotti väen tervetulleeksi ja valaisi päivän taustoja. Olihan päivä myös marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä. Mika Korkki painotti Mannerheimin merkitystä sotiemme aikana ja sotien jälkeen kansakuntaa eheyttävänä tekijänä. Juhlapuheen piti komentaja Sakari Kinnarinen. Puheessaan Kinnarinen kiitti yhdistystämme veteraanien hyväksi tehdystä työstä. Hän kiinnitti myös huomiota kertausharjoitusten ja varuskuntien supistamiseen. Tämä vaikeuttaa reserviläisten ampumataitojen ylläpitämistä. Maanpuolustuskoulutus ja reservin järjestöt pyrkivät molemmat omalla toiminnallaan maanpuolustustaitojen ja -tahdon ylläpitoon ja sen kehittämisen. Meillä on sama maali, Kinnarinen totesi. Häntä puhutti myös nuorten syrjäytyminen. Syrjäytyminen on toivottomuuden ja toivottomien tekojen tämän päivän selitys. Parasta mahdollista Sakari Kinnarinen Sun on kunnias kunniamme, sinun voimasi voimamme on. Sinun kanssasi onnemme jaamme ja iskut kohtalon. Lippu laskostettiin kaikkien sääntöjen mukaan ja arvokkaasti. Seppo Nummi on pitänyt huolen, että perniöläiset reserviupseerit osaavat lippu- ja kunniavartiosäännöt. syrjäytymisen ehkäisyä on osallistuminen, yhteisöllisyys, sosiaalisten taitojen ylläpitäminen. Reserviläisten kykyä on tässäkin kuin monessa muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa hyödynnettävä. Viestiä viedään eteenpäin Yhdistyksellämme on ollut tapana 4.6. muistaa mitalein ansioituneita jäseniään, niin myös tänäkin vuonna. Sakari Kinnarinen ja Seppo Nummi jakoivat ansiomitalit: Vapaussodan perinneliiton Sininen risti havunoksatunnuksin majuri Pekka Leikkonen, piirien kultaiset ansiomitalit kapteenit Tapio Meriluoto, Hannu Mikkola, Mika Örri ja yliluutnantti Mika Korkki. Kiitospuheen palkittujen puolesta piti Pekka Leikkonen. Hän totesi tämän päivän olevan erityisen juhlavan ja mieleenpainuvan. Tunnustusta oli tullut jo aiemmin päivällä Turussa RUL:n Kultainen ansioristi ja vielä illalla Perniön urheilijoiden majalla. Juhlatunnelmat jatkuvat huomisella syntymäpäivällä. Siniristilippumme sävelet ja sanat kaikuivat parvekkeelta katseitten kohdistuessa hulmuavaan lippuun. Mieleenpainuvan lipun laskun jälkeen siirryimme sisälle vapaitten puheenvuorojen äärelle. Saimme kuulla mielenkiintoisen puheenvuoron. Seppo Nummi kertoi yhdistyksemme alueen tilanteen Pro patria -seinätauluista. Ne on kartoitettu ja niitä ollaan siirtämässä asianmukaisiin paikkoihin tuleville sukupolville nähtäväksi. Seppo Nummi on selvittänyt paikallisille sotaveteraaneille kuuluvat mitalit kunniamerkkipalvelun kanssa ja ommellut veteraanien mitalirivistöt kuntoon. Hän on jakanut tietoa kunniamerkeistä nuoremmille. Veteraanisukupolvi vähenee ja meidän reserviläisten rooli kasvaa veteraanipäivänä, itsenäisyyspäivänä ja lippujuhlapäivänä. Seppo Nummen opastuksella on opittu lippu- ja kunniavartiot. Viemme viestikapulaa eteenpäin. Tilaisuudessa käytiin paljon keskustelua kertausharjoituksista ja puolustusvoimien uudistuksesta. Seppo Willgren toi esille muisteluja vähän kauempaa muutamien vuosien takaa kunniapuheenjohtajamme sotaveteraani Keijo Arimaan ajalta. Keijo Arimaa tarkensi tarinaa ja kertoi esikunnasta otetun yhteyttä pitkiksi venyneisiin kertausharjoituksiin Haarlan kartanossa. Yli 90-vuotiaalla kunniapuheenjohtajallamme riitti kipinää ja pilkettä silmäkulmassa. Kun etsintäharjoitus muuttui todeksi Kari Mahlberg Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu (Vapepa) järjesti Salossa tänä keväänä etsintäkurssin yhteistyössä Salon KOTU-osaston kanssa. Maaliskuussa 13 kurssilaista saivat opetuksen yhden arki-illan ja yhden lauantaipäivän aikana Märynummen paloasemalla ja ympäristössä. Silloin keskityttiin pääosin teoriaosuuteen eli perusperiaatteisiin, johtamismalliin, yhteistyöhön viranomaisten kanssa, etsintämenetelmiin, viestinvälitykseen ja esimerkkitapauksiin. Toukokuussa torstai-iltana sovellettiin teoriaosuutta käytännössä Salon alueen Vapepan etsintäharjoituksessa Märynummen metsäalueella. Todellisia etsintätehtäviä tulee vuosittain muutamia Salon alueella. Samana päivänä toukokuun harjoituksen kanssa puhelimeni soi torstaina, yöllä klo 01:20. Kesti hetken aikaa ennen kuin ymmärsin unen sekaisena vastata puhelimeen. Puhelun sisältö oli lyhyt: Tämä on hälytys. Kyseessä oli kaupunkietsintä, joka onneksi päättyi onnellisesti. Vaikka väsymys painoi, niin hyvänolon tunne oli valtava palattuani kotiin klo 04:10. Tässä on osoitus, kuinka arkielämässä etsintäkurssin käynyt tavallinen ihminen voi auttaa toista ihmistä hätätilanteessa. Hyvin johdettua toimintaa Etsintätehtävät ovat oivallinen tilanne, jossa reserviläiset pystyvät hyödyntämään ja harjoittelemaan taitojaan. Etsinnän pitkittyessä ja olosuhteiden muuttuessa vaativiksi etsintäryhmän taidot joutuvat koetukselle. Etsintä vaatii hyvin harjaantuneen ja hyvin johdetun ison joukon, jotta etsittävä löytyy mahdollisimman pian. Tämän takia meitä tarvitaan enemmän hälytysryhmään. Tiedot etsintäkursseista, kuten muistakin kursseista, löytyy MPK:n koulutuskalenterista. Tervetuloa etsintäkurssille ja sitä kautta auttamaan Vapepan hälytysryhmään kun koskaan ei tiedä, milloin itse tarvitsee apua. Kadonneen etsintä maastosta edellyttää hyvin johdettua ja organisoitua ryhmätyöskentelyä. Kari Mahlberg

12 12 PARIVARTIO 2012 Salon seutu Paikallispäällikkö Tapanin kourissa Jari Laakkio MPK:n Salon paikallispäällikkö on alueellinen yhteysupseeri. Hän toimii linkkinä MPK:n V-S KOTU:n ja kuntien sekä viranomaisten kuten poliisin ja pelastuslaitoksen välillä. Tehtävänä on keskustella ja kartoittaa, mitä MPK:n vähemmän tunnetun toiminnan siviilien turvallisuuden ja varautumisen osalta voitaisiin tehdä. Aikaa kuluu yleensä muutama päivä vuodessa, kaikki on itsestä kiinni! Näin V-S KOTU-yksikön toimistopäällikkö Tor-Erik Lindqvist asiaa minulle kertoi syksyllä Niin astuin toimeeni ja ensimmäiseksi piti hahmottaa Kansallinen Yhteiskunnan Turvallisuusstrategia ja sen 13 pääuhkakuvaa. V-S KOTUN piiripäällikön Ikosen Maurin opastuksella kiviä alettiin kääntää ja yllätykseksi niiden takaa löytyi aina useita uusia, hienoja ympäripyöreitä ajatuksia kaukana paikallispäällikön arjesta! Onneksi varautumisen kuvaa avasivat monet alansa asiantuntijat kuten Varautumisasioiden ammattilaiset Mauri Hermunen ja lippueamiraali Bo Österlund sekä Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Sitten tuuli tempaisi paikallispäällikön konkreettisesti ilmaan, kun Tapani-myrsky pyyhki Suomen yli 26. joulukuuta MPK:n strategia peliin Tapani-myrsky luuttusi myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Tummimmalla näkyvä alue koki suurimmat tuhot. MPK:n V-S KOTU:n piiripäällikkö Ikosen Maurin kanssa on useasti keskusteltu siitä miten MPK on paikallinen 3. sektorin koulutus- ja turvallisuustori, jonka työkalupakissa on: henkilöstö- ja koulutusresursseja, heidän siviiliosaamisensa valtava kirjo, joka taas mahdollistaa ulkopuolisena sparraajana toimimisen ja tilannekuvan muodostamisen ja näiden yhteisenä tuloksena turvallisuuden ja varautumisen kasvun ja erityisesti taloudellisia säästöjä. Paikallispäällikön toimintaohjeissa oli yhteysupseerina toimiminen. Siispä kaupunginjohtaja Antti Rantakokon, V-S Pelastuslaitoksen päällikön, paikallisen poliisipäällikön, sähköyhtiön käyttöpäällikön, puhelinyhtiön toimitusjohtajan ym. luokse kertaamaan MPK:n roolia ja mahdollista 3. sektorin tukiorganisaatiota ja sen käyttömahdollisuuksia. Erilaiset kaupungin johtoryhmän ja turvallisuuden kokoukset odottivat. Pian oli paikallispäällikön käsissä paljon selkeämpi tilannekuva, joka kertoi valtavasta haasteesta, mutta samalla myös verkosto päättäjiä, joilla oli oikeasti halu löytää kaikki eri keinot tilanteen selvittämiseen vaikkei vielä tähän myrskyyn niin ainakin seuraavien ennakoimiseen. Toivelistasta tuli pitkä ja sitä ryhdyttiin selkiinnyttämään. Tarvittiin osaavia käsiä, jalkoja ja tekijöitä jotka olisivat koulutettu paikalliseen valmiuteen kun seuraava häiriö iskee. Tässä Maanpuolustusnaiset toiminnassa Suvi Mörsky Maanpuolustusnaisten Liiton valtakunnalliselle jotokselle Salon Seudun Maanpuolustusnaisista lennähti kaksi joukkuetta kisaamaan. Harakka-jotos oli Jämijärvellä Jämin luontoliikuntakeskuksessa. Salon Seudun Maanpuolustusnaiset ry on vuodesta 2002 alkaen osallistunut aktiivisesti joka keväiselle jotokselle. Yhdistyksen jäsenistöstä on löytynyt ikään katsomatta innokkuutta lähteä eri puolille Suomea, liikkumaan vaihteleviin maisemiin sekä suorittamaan erinäisiä visaisia rastitehtäviä. Vuonna 2011 Salon Seudun Maanpuolustusnaiset ry järjesti pj. Pirjo Rajakankaan johdolla Matilda-jotoksen Salossa Teijon Mathildedahlissa. Matilda-jotoksen huoltopoppoossa heräsi innostus lähteä jotostelemaan ja niinpä Harakka-jotoksella Salon Seudun Maanpuolustusnaisten konkarijoukkue Salon Flikat sai Viisikon haastajakseen. Hiihtämistä ja sukkien kudontaa Jämijärven maastossa ei mäkiä puuttunut ja haastetta piisasi rasteillakin. Lauantaina oli myös liikkuva rasti, kun matkan aikana piti kutoa villasukka viisivuotiaalle lapselle. Onni on, että joukossa on eri alojen taitajia ja villasukatkin valmistuivat, vaikka vesisade antoi oman haasteensa tehtävälle. Sunnuntain mielenkiintoisin rasti oli, kun joukkueiden piti hiihtää hiihtoputkessa 500 m. Joukkueissa piisasi tsemppihenkeä viimeiseen maaliintulijaan saakka. Salon Flikat päihittivät Viisikon kokonaissijoituksella 13. Viisikko sijoittui 18:sta. Joukkueita oli jotoksella kaikkiaan 46. Vuonna 2013 Maanpuolustusnaisten valtakunnallinen jotos järjestetään Hämeenlinnassa ja on selvää, että Salon Seudun Maanpuolustusnaisista on lähdössä ainakin kaksi joukkuetta taas. Saattaahan se olla, että aktiivisessa jäsenistössämme viriää into ja kolmaskin joukkue lähtee innolla mukaan?! Turvallista Suomea rakentamassa Jotos-kilpailut ovat yksi esimerkki siitä monipuolista toiminnasta, jota Salon Seudun Maanpuolustusnaiset toteuttavat. Jotoksiin sisältyy arjenturvallisuustaitojen osaamista, liikuntaa ja yhdessä tekemistä. Jäsenistömme onkin monessa mukana. Erityisesti olemme olleet aktiivisia MPK:n VAR- TU-koulutuksissa niin kurssinjohtajina, kouluttajina kuin kurssilaisina. Tässä hengessä katsomme myös tulevaisuuteen. Haluamme olla mukana rakentamassa turvallista Suomea. Yhdistyksemme ikärakenne on laaja. Nuorten mukaan tuloa pidämme tärkeänä. Otimme viime vuonna käyttöön nuorisojäsenyyden, joka tarkoittaa ilmaisjäsenyyttä alle 20-vuotiaille. Ikärakenne tuo haasteita toiminalle, mutta pyrimme järjestämään jokaiselle jotakin. Aatehan on kaikilla sama, toteutustapa on jokaiselle henkilökohtainen. vaiheessa oli selvää, että paikallispäällikön ja hänen taisteluparinsa Salon KOTU:n tukivastaavan Kari Mahlbergin ympärille oli jo matkalla koottu iso joukko reserviläisiä ja MPK:n kouluttajia joilta löytyi kolmea tärkeintä elementtiä: tilannetajua, siviiliosaamista ja verkostoja. Edellä mainittujen tahojen toimeksi anto oli selkeä: tarvittiin paikallistuntemusta, taistelupareja tilannekuvan muodostamiseen ja erikoisryhmiä mm. raivaamiseen ja sähköhuollon ylläpitoon ym. Suunnitelmasta käytäntöön Seuraava askel oli koota reserviläisjärjestöjen jäsenluettelot ja keskustella sieltä löytyvistä paikallisista osaajista, henkilöistä joilla oli jo alueen olosuhteet, ihmiset, osaamispotentiaalit ja luottamus hallussa. Näiden henkilöiden kautta Salon alueelle kootaan kyläpäällikköverkosto. Puhelin käteen ja kontaktoimaan verkostoja. Tilannekuvan kartoittamiseksi kartoitetaan metsästys- ja suunnistusseuroja, joiden väestöllä on maastot ja kartat jo hallussa valmiina. Autoillen alueen suunnistuskisoihin verkostoitumaan ja keskustelemaan esimerkiksi itäisen Salon puuhamiesten ja naisten kanssa. Viime viikot ovat olleet mielenkiintoisia, sillä paikallispäällikön ennestään suureen tuttujen verkostoon on tullut paljon uusia nimiä: maanviljelijöitä, metsänhoitoyhdistyksen neuvojia, kylien vaikuttajia, yritysten käyttöpäälliköitä ja verkosto kasvaa. Työ on vasta alkamassa ja Fortumin tilaama pilotti on pikku hiljaa valmistumassa. Työt jatkuvat ja pikku palavereja pidetään milloin suunnistuskisan kannon nokassa, milloin Salon kaupungintalolla. Kaikki ovat olleet positiivisena asian takana. Moni on vain joutunut miettimään pystyykö toimimaan riittävän tehokkaasti kun seuraava kriisi iskee. Syinä voi olla työ pääkaupunkiseudulla josta irtaantuminen esim. 2 3 tunnin vasteella ei ole mahdollista. Joillakin oman yrityksen toiminta vaatii sähkökriisissä kiireellistä toimintaa. Kuitenkin jokainen kontaktoitu on yrittänyt etsiä parempaa henkilöä tärkeään kuvioomme. Tämä siis kertoo, että olemme tärkeällä asialla ja samalla MPK:n tunnettavuus ja status selkiintyy. Erityisesti se toinen, ei niin sotilaallinen jalka eli siviilitoiminnan turvallisuuden kohottaminen. Työtä on jatkettava vaikka ne kaksi päivää vuodessa menivät jo tammikuun alussa. Pian on paikallisessa verkostossa jo satoja toimijoita, lukuisia eri alojen yhdistyksiä yhteistyössä MPK:n kanssa yhteisen asian puolesta. Onneksi paikallispäällikön, hänen taisteluparinsa ja Salon KOTUn tueksi on jo kertynyt paljon vastuullisia toimijoita. Ollaanhan tässä ratkomassa yhtä osaa YTS:n kaikkiaan 13 pääuhkakuvasta. Tapani puuttui peliin Meteon viranomaisilmoitus ( 3vrk) Tapani-myrsky kesto n. 14 h (kuva 1) Seurauksia: L-S:ssa n. 2 milj. kuutiota ja h metsää n. 50 % alueen vuotuisista hakkuista sähkö-, puhelin- ja jopa VIRVE-verkkokin alhaalla tilannekuvan hahmottuminen kesti päiviä kansalaiset hätääntyivät Fortumilla Salossa n km linjaa Fortum sai n kontaktiyritystä johon olisi tarvittu puhelinvastaajaa Fortum haali 900 sähköverkko-osaajaa Kainuusta asti V-S Pelastuslaitos sai n hälytystä kun vuodessa keskimäärin n taloudelliset tuhot yksin Salossa lähellä 10 miljoona Yhteenvetona YTS:n mukaisen varautumisen suunnittelu haasteellista suurempiin yksiköihin keskittyminen luo ongelmia: (vrt. poliisi, pelastuslaitos, sähköyhtiö, jopa uusi Suur-Salo) * etäisyydet vaativat viestintää jonka toimittava * paikallistuntemus välttämätöntä * isot keskitetyt yksiköt tukkeentuvat suurissa kriiseissä yhteiskunnassa tehokkuus on ajanut KAIKKI resurssit minimiin (henkilöstö, välineet, ym. resurssit) kansalaiset hätääntyvät kun ei ole saatavilla tietoa eikä voi ilmoittaa mitään mihinkään ( ) Nora Haikio, Heli Hintsanen ja Laura Lankinen eli partio Salon flikat sekä Eija Vienonen, Suvi Mörsky, Oona Ranta ja Siru Ranta eli partio Viisikko.

13 Salon seutu PARIVARTIO Ampumamestaruuskisat yhdistyksen yhteinen ponnistus Tapio Turunen Reserviupseeriliitto on suonut Varsinais-Suomelle ja Salon Seudun Reserviupseereille suuren kunnian jälleen järjestää kisat kohtalaisen pian edellisen järjestelyvuoron jälkeen. Salolaiset ovat olleet RUL:n ampumamestaruuskilpailujen järjestelytehtävissä viimeksi vuosina 2006 ja Tänä vuonna 85-vuotisjuhlavuottaan viettävä reserviupseeriyhdistys, viidennen kerran valtakunnan aktiivisin, kiittää kunniasta ja panostaa erittäin tosissaan mahdollisimman tasokkaiden kilpailujen järjestämiseksi. Riittävän toimitsijamäärän varmistamiseksi Salon Seudun Reserviupseerien yhteistyökumppaneina mittavassa projektissa ovat Salon Seudun Reserviläiset, Halikon Reser- viläiset sekä MPK:n Salon KOTU-osasto. Olemme saaneet kilpailujen suojelijaksi Länsi-Suomen sotilasläänin komentajan, kenraalimajuri Pertti Salmisen, joka pitää ampumatoimintaa arvokkaana. Hän on luvannut henkilökohtaisesti kunnioittaa avajaisia läsnäolollaan, kertoo kilpailujen johtaja Tor-Erik Lindqvist. Olen erittäin iloinen ja ylpeä siitä, että Puolustusvoimat näin viestittää selkeästi, että tapahtuman ja ampumataidon ylläpitäminen korkealla on tasolla on heillekin erittäin tärkeää, Lindqvist jatkaa. Kilpailujen käsiohjelmaan panostetaan, kuten edeltävilläkin kerroilla. Käsiohjelman kansikuva tulee tälläkin kertaa olemaan Arto Tuomisen tyylivarmaa käsialaa. Muu visu- aalinen suunnittelu on myös meneillään ja haetaan parhaillaan mainostajia. Myös kunniapalkintoihin panostetaan ja lajien parhaat tulokset tullaan palkitsemaan. Luvassa on myös muutamia arvontapalkintoja. Vastuuta nuorille Kilpailuorganisaatio on rakennettu siten, että vaativimmissa vastuullisissa tehtävissä on sopiva sekoitus kokemusta ja nuorta voimaa. Lajijohtajina toimivat erittäin kokeneet ja ammattitaitoiset henkilöt. Kiväärilajien johtajana toimii Uolevi Piispanen ja pistoolilajien Jussi Keskitalo.Kutsuvierasisäntänä on Salon Seudun Reserviupseerien puheenjohtaja Markku Mäkinen. Nuorta voimaa edustuvat järjestelytoimiston päällikkönä toimiva Salon Seudun Reserviupseerien varapuheenjohtaja Antti Vuoristo sekä Eetu Fresenius, joka vastaa kilpailujen yhteydessä ammuttavan, jo perinteisen liitto-ottelun RULUAY toteuttamisesta. Liitto-ottelun sujuvuudesta vastaa järjestäjien puolelta Salon Seudun Reserviupseerit. RUL:n ampumamestaruuskilpailujen osanottajamäärät ovat viime vuosina olleet laskussa. Toivottavasti tämä huolestuttava trendi vihoinkin taittuu ja kilpailijoita saapuu paikalle koko maasta sankoin joukoin, toivoo Tor-Erik Lindqvist ja toivottaa samalla kaikki lämpimästi tervetulleiksi Saloon kilpailemaan vuoden 2012 Reserviupseeriliiton ampumamestaruuksista. Lisätietoa: Valitse vastuullinen kumppani Joensuuntie 49 Joensuuntie 49, Somero Somero VMP tarjoaa näkemystä ja luottamuksellista kumppanuutta sinun yrityksesi henkilöstötarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja vastuullista tuottavuuden edistämistä. Lue lisää osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi VMP Group Turku, Maariankatu 6 b Puh Joensuuntie 49 Joensuuntie 49, Somero Somero Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu 1, FI Turku info@turkusteve.com +358 (0) KOTIKENTTÄETU Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle AUTOKAUPAN BONUSPAIKAT RAISIOSSA JA TURUSSA Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan Puhelin info@lindorff.fi Puhelin info@lindorff.fi Reijo Hannus vuoden 2011 Reserviläisliikkuja Reserviläisurheiluliitto valitsi huhtikuussa vuosikokouksessaan lääkintäluutnantti Reijo Hannuksen vuoden 2011 reserviläisliikkujaksi. Valinta osui jo toisen kerran Salon seudun reserviupseereille. Vuonna 2010 tittelin sai luutnantti Jorma Eskola. Tässä ilmoituksessa on kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää ollaksesi hyvissä käsissä VARAA AIKA pulssi.fi (02) * Pulssissa olet hyvissä käsissä VARAA AIKA terveystalo.com ** Kaikki mitä terveyteesi tarvitset PULSSI Humalistonkatu 9 11, avoinna ma pe 8 20, la 9 17, su TERVEYSTALO Aninkaistenkatu 13 (sisäänkäynti Tuureporinkatu 7), avoinna ma to , pe , la 10 15, su Puutori DataCity *Ajanvaraus avoinna ma pe 7 20, la 8 17, su 10 20, puhelun hinta ja mahdollinen jonotusaika: normaali paikallisverkkomaksu **Ajanvaraus avoinna ma pe , la su ja arkipyhät 9 20, puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puh. + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan Reijo Hannus kannustaa arkiseen hyötyliikuntaan.

14 PARIVARTIO Kentän kulumisia Se oli raskas menetys yhdelle perheelle Ahti Iso-Somppi Sodassa kaatuneet neljä Perämäen veljestä saivat kansallisena veteraanipäivänä muistolaatan Alastarolla sijaitsevalle entiselle Perämäen tilalle. Peruskiveen kiinnitetyn muistolaatan paljastustilaisuuden avaussanat lausui Alastaron Reserviläisten puheenjohtaja Jouko Tirri. Laatan paljastuksen suoritti kadetti Ville-Markus Kastarinen Perämäen suvusta. Seppeleen laskivat sotaveteraani Veikko Suokunnas ja Alastaron Sotaveteraanien puheenjohtaja Veikko Heikkilä. Kolme suruviestiä lyhyessä ajassa Bernhard ja Matilda Perämäen perheessä kasvoi 11 lasta, seitsemän poikaa ja neljä tyttöä. Jatkosodan alkaessa talosta lähti sotaan seitsemän veljestä. Kotiin jäivät äiti, isä ja osa sisaruksista. Vanhemmat veljet olivat olleet mukana jo talvisodassa. Jatkosodan alettua kesällä 1941 kotiin saapui ensimmäinen suruviesti. Perämäen seitsemästä veljeksestä neljä jäi sotakentille. Jalkaväkirykmentti 3:ssa palvellut korpraali Paavo Perämäki oli kaatunut 22 vuoden ikäisenä partioretkellä Nuijamaalla. Paavo haudattiin ensin tilapäisesti Lappeenrantaan ja tuotiin sitten Alastaron sankarihautaan seuraavana talvena. Suojeluskunnassa Paavo Perämäki oli kunnostautunut ennen sotaa hyvänä ampujana. Veljeksistä nuorin Jalkaväkirykmentti 4:ssä palvellut sotamies Kauko Perämäki kaatui 20 vuoden ikäisenä Maaselässä. Muutamaa päivää myöhemmin kaatui Tsopinassa Jalkaväkirykmentti 35:ssä palvellut sotamies Toivo Perämäki. Kauko ja Toivo siunattiin Alastaron kirkossa ja heidät on haudattu Alastaron sankarihautaan. Perämäen perhe oli menettänyt kolmen kuukauden kuluessa kolme poikaa kaatuneina. Se oli raskas ja murheellinen menetys yhden perheen osalle, totesi majuri Jaakko Kangas, joka Perämäen omaisista piti muistopuheen. Kuolema Ahvenanmaalla Veljeksistä sotamies Artturi Perämäki, joka oli iältään jo vanhempi, halusi nostomiehenä lähteä linnoitustöihin Ahvenanmaalle, missä hän tapaturman seurauksena kuoli 41-vuotiaana Sota vei Perämäestä neljä poikaa. Tämä menetys yhden perheen osalta viime sodissa on harvinaista. Meille jälkipolville on hyvä palauttaa mieleen Perämäen veljesten isänmaalle antama suuri uhri ja muistaa heitä kiitollisina, Jaakko Kangas sanoi. Hän kiitti Perämäen suvun Ahti Iso-Somppi Perämäen sukua oleva kadetti Ville-Markus Kastarinen suoritti muistolaatan paljastuksen. puolesta Alastaron Sotaveteraaneja, Alastaron Reserviupseereita ja Alastaron Reserviläisiä muistolaatan hankkimisesta. Kivi ja laatta veljesten syntymäkodin pihapiirissä muistuttavat arvokkaasti jälkipolville sodan ankarista vaiheista ja menetyksistä. Perinnöksi jälkipolville Pekka Määttänen Mannerheim-ristin ritarien kunniaksi perustetun Askaisten Ritaripuiston 5-vuotisjuhlaa vietettiin 2. kesäkuuta. Arkkitehti Bay Hengin suunnittelema puisto avattiin juhlallisin menoin. Tämän jälkeen on joka vuosi kesäkuun ensimmäisenä lauantaina kunnioitettu Mannerheim-ristin ritareita Askaisissa. Tapahtuma on vuosi vuodelta kerännyt osanottajia yhä enemmän. Tänä vuonna Ritaripuiston juhliin osallistuivat Mannerheim-ristin ritarien jälkeläiset sankoin joukoin. Vuosijuhla on ainoa Suomessa järjestetty tapahtuma, jossa muistetaan ja kunnioitetaan kaikkia 191 Mannerheim-ristin ritaria. Askaisten Ritaripuistossa on jokaisella 191 ritarilla oma Kurun mustaa graniittia oleva muistokivensä ja alueen keskuselementtinä on yhteinen Kunniakivi. Ritaripuisto ennen kaikkia huomionosoitus kaikille Mannerheim-ristin ritareille, mutta se on samalla myös arvoituksenosoitus koko veteraanisukupolvelle, heidän saavutuksilleen sekä sille ajalle ja hengelle, jota he edustavat. Samanlaista puistoa ei ole missään muualla; ei Suomessa, eikä muuallakaan maailmassa ja kuten Vapaudenristin Mannerheim-risti kunniamerkkinä, on Ritaripuisto ainutlaatuinen kansallisessa ja kansainvälisessäkin mittakaavassa. Juhlallisuudet siirrettiin sään takia ritaripuistosta Askaisten kirkkoon. Louhisaaren Reserviläiset jatkossa vastuuseen Askaisten Ritaripuiston vuosijuhlan järjestelyistä on tähän mennessä vastannut Maskun kunta, mutta nyt on tarkoitus että Louhisaaren reserviläiset ottavat vastuuta seuraavien juhlien järjestelyistä. Louhisaaren reserviläisten vastuulle on myös tulossa Ritaripuistossa järjestetty itsenäisyyspäivän tapahtuma, jossa 191 kynttilää sytytetään Mannerheim-ristin ritarien ja kaikkien veteraanien kunniaksi. Näissä järjestelyissä yhdistys tarvitsee Varsinais- Suomen reserviläisten tuen, jotta vuosijuhla kehittyy valtakunnallisesti merkittäväksi Mannerheim-ristin Ritarien muistoa kunnioittavaksi maanpuolustusjuhlaksi. Askaisten Ritaripuiston kehittämistyöstä tulee edelleen vastaamaan Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö puheenjohtajansa kenraali Sami Sihvon johdolla. Maskun kunta vastaa Askaisten Ritaripuiston ylläpidosta. Varsinais-Suomen reserviläisillä on nyt mahdollisuus yhdistää voimansa ja kehittää Askaisten Ritaripuiston tapahtumasta valtakunnallinen päätapahtuma, jossa kunnioitetaan Mannerheim-ristin ritarien muistoa. Sakari Kinnarinen Marko Silvander Maanantaina 14. toukokuuta Loimaan Seudun Reserviläiset ry. järjestivät jo seitsemännen kerran ampumakoulutustilaisuuden kaikille ammunnasta kiinnostuneille Loimaan Laukojien ampumaradalla. Reserviläisliiton ohjeistamana tämä kulkee nimellä ampumataitopäivä, jota liitto on pitänyt vuodesta 2009 asti. Loimaalla tapahtumaa on kuitenkin järjestetty jo vuodesta 2007 lähtien. Edellisvuosien tapaan osallistua sai kaikki, vaikka ei olisikaan minkään yhdistyksen jäsen ja koulutus oli täysin ilmainen osallistujille. Koulutus aloitettiin perusteista, joten aseiden kanssa toimiminen ei tarvinnut olla entuudestaan tuttua. Ensimmäinen tunti käytettiin rastikoulutukseen, jossa käytiin läpi kaikki ammuntaan liittyvä varomääräykset, ratakäyttäytyminen, ampumaasennot, tähtääminen, hengittäminen ynnä muuta. Koulutus painottui sotilaskivääreihin ja järjestäjiltä löytyivät tarvittavat aseet ja patruunat, joilla ammuttiin. Marko Silvander Mustalla on. Kisan juniori ihailemassa osumiaan. Ampumataitopäivä Loimaalla Omillakin aseilla sai ampua jos sellaisia löytyi. Päivän paras pisteen alle sata Osallistujia tulikin mukavasti ja ikähaarukka oli nuorimman ollessa 9-vuotias ja vanhimmat osallistujat oli yli 60-vuotiaita. Naisia ja miehiä oli lähes yhtä monta osallistujana. Ammunta suoritettiin 50 metrin etäisyydelle ja se helpotti kaikkien osallistujien suorituksen kehitystä ja arviointia. Toisella 10 laukauksen sarjalla osumat olivatkin selkeästi parempia kuin ensimmäisellä kierroksella, joten voitiin todeta positiivista kehitystä ampumataidoissa tapahtuneen jo näinkin lyhyellä harjoitusajalla. Paras tulos olikin 99 pistettä 10 laukauksella. Loimaan Seudun Reserviläiset pitävät kaiken kaikkiaan 10 eri ammunnan koulutustilaisuutta kesän aikana. Viisi näistä on pistooliharjoituksia Heikinpirtillä ja kivääriharjoituksia on neljä ampumakoulun lisäksi Loimaan Laukojien radalla. Aikataulu näille on pistooli Heikinpirtillä ja Kiväärillä Loimaa Laukojien radalla ja 10.9

15 ! Kentän kulumisia PARIVARTIO Kevätkausi kekkuillen päätökseen Jouko Fossi Turun Reserviupseerien kuntoiluosaston kevätkauden päättäjäisiä vietettiin perinteiseen tapaan klo alkaen Upseerikerholla. Tilaisuus alkoi toivottamalla toinen toisemme tervetulleiksi ja yhteisesti lauletulla Vala-laululla. Tämän jälkeen kuntoilu-upseeri, kapteeni Kalervo U. Kukkula piti tervehdyspuheensa, jossa hän kiitti kauden aikana toimintaa tukeneita kuntoiluveljiä sekä esitti yhdistyksen puheenjohtajan ylil Tommi Isoniemen tervehdyksen Oslosta. Lisäksi hän luki keväällä osastoon liittyneen vänr Reima Hannulan kirjeen, jossa tämä pahoitteli mm., ettei voi Mikko Selin enää Kiinaan suuntautuvan työkomennuksen johdosta osallistua toistaiseksi osaston toimintaan. Seuraavaksi perinnetoimikunnan puheenjohtaja lääkl Aarre Auranen luovutti lääkelahjaesineet 90 vuotta täyttäneelle ltn Leo Varjoselle, 80 vuotta täyttäneelle ylil Olavi Purolle ja 75 vuotta täyttäneelle maj Jarmo Suomalalle. Kirjalahjan saivat Antti Rantanen, Juhani Lehto ja Kalervo U. Kukkula. Majuri Jarmo Suomala toi kiitospuheessaan terveiset ylil Heikki Lampiselta ja mainitsi JR 56:n sotahistoriasta otetun lisäpainoksen, jonka hinta on 30 euroa. Vilppulan urhojen muistoksi -laulun jälkeen Puropellon jumpan vetäjä Juhani Tasavallan Presidentti on myöntänyt Herkko Vähämäelle sotakamreerin arvonimen. Herkko Vähämäki on reservin majuri ja Laitilan Reserviupseerikerhon pitkäaikainen jäsen. Sotakamreeri on yksi Suomen vanhimmista arvonimistä. Se on ollut käytössä jo Ruotsin allan aikana. Vuonna 1897 sotakamreeri kuului Nikolai II:n vahvistamassa Suomen Suuriruhtinaanmaan arvojärjestyksessä yhdeksänteen luokkaan. Sotakamreerit olivat usein Suomen Suuriruhtinaan aikana sotaväen talousasioiden hoitaja. Eräs tunnetuimpia tsaarinajan sotakamreereita on ollut sotakamreeri Johannes Weckström. Nykyisiä sotakamreereita on mm. vuonna 1982 arvonimen saanut kirjailija Reino Lehväslaiho. Sotakamreerin arvon on saanut itsenäisyyden aikana 48 henkilöä. Ensimmäiset itsenäisyyden ajan sotakamreerin arvonimet myönnettiin vuonna Lehto piti lyhyen esitelmän kieltolaista, jonka kumoamisesta oli kulunut 80 vuotta. Tsaari Nikolai II ei aikoinaan vahvistanut kieltolakia, mutta sen teki itsenäisen Suomen eduskunta. Lain voimaan tullessa alkoholin kulutus oli vain 1,5 litraa henkeä kohti (nykyään noin 10 litraa). Tässä yhteydessä Lehto mainitsi salakuljetuksessa käytettyjen astioiden nimet kekku = 10 l (tästä johtunee sanonta olla kekkulissa ), nilkki = 0,75 l, lahna = 0,5 l ja varpunen = 0,25 l. Kieltolain päättymiseen vaikutti kansanäänestyksen lisäksi Portugalin ja Ranskan uhkaus lopettaa puutavaran osto Suomesta, koska Suomeen ei ostettu näiden tuottamia alkoholijuomia. Herkko Vähämäestä sotakamreeri Jäsentiedot kuntoon Juho Nieminen Naantalin Reserviupseerit on käynnistänyt kampanjan yhdistyksen jäsenten yhteystietojen päivittämiseksi ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on kerätä jäsenistöltä ajan tasalla olevat sähköiset yhteystiedot, jotta jäsenistölle ET OLE JÄSEN? KILPAILU & KYSELY Kilpailun & kyselyn avulla pyritään päivittämään jäsenten yhteystiedot ajantasalle. Lisäksi halutaan kerätä sekä jäseniltä, että muilta reserviläistoiminnasta kiinnostuneilta ideoita reserviläistoiminnan kehittämiseen. Lisätiedot palkinnoista, arvonnasta ym. OSALLISTU OSOITTEESSA NAANTALIN RESERVIUPSEERIT RY ENVOIT SILTI VOITTAA LED LENSER P5 VALAISIM Useimmiten henkilöt, joille on myönnetty tämä arvonimi ovat olleet aktiivisia maanpuolustustyön harrastajia tai sotilashenkilöitä. Tällä hetkellä sotakamreereita on elossa vain 18 henkilöä. Sotakamreerit ovat perustaneet viime marraskuussa oman yhdistyksen. Hallituksen puheenjohtajana on Mikko Selin. suunnattua viestintää voidaan lisätä ja monipuolistaa. Jäsentietojen päivityksen lisäksi yhdistys pyrkii keräämään yhdistyksen jäseniltä mielipiteitä yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi ja aktivoimiseksi. Päätavoitteena on saada jäsenet todella mukaan osallistumaan yhdistyksen järjestämään toimintaan. Sen toteutuminen edellyttää, että yhdistys tarjoaa sellaista toimintaa, joka aidosti kiinnostaa jäseniä, varsinkin kun nykypäivänä ihmisten vapaa ajasta kilpailevat niin monet muutkin harrastukset. Nykyisten jäsenten lisäksi yhdistys on tietysti kiinnostunut myös muiden reserviläistoiminnasta kiinnostuneiden ihmisten mielipiteistä (sotilasarvoon katsomatta). Uusien jäsenten houkuttelemiseksi mukaan toimintaan on tärkeää kuunnella myös niiden henkilöiden ajatuksia, jotka eivät ole toistaiseksi nähneet kiinnostavaksi/tarpeelliseksi/ houkuttelevaksi tms. liittyä mukaan reserviläistoimintaa / yhdistyksen jäseneksi. Vastausmotivaation lisäämiseksi jäsenille on tarjolla todella hyvä palkinto Leathermanin monitoimityökalumalliston lippulaivan muodossa. Muiden kuin yhdistyksen jäsenten kesken arvotaan Led Lenser valaisin. Kunniamerkit ompelupalvelu, nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen K o r u m y y n t i Kultainen Norsu Arvajaisessa narun dekametrimitta Yhdessä lauletun Suvivirren ja Kalervo U. Kukkulan lukeman ruokarukouksen jälkeen nautittiin Upseerikerhon maittava metsästäjänleike. Kapt Antti Yli-Paunun järjestämässä arvajaisessa piti arvata kuinka monta dekametriä narua oli esitetyssä pullossa. Pienen kertauskeskustelun jälkeen päästiin yhteisymmärrykseen kuinka pitkä mittayksikkö dekametri on (10 m). Lähimmän arvauksen esitti ltn Jaakko Paatero 1,255 dekametriä, kun oikea vastaus oli 1,269 dekametriä. Palkintona oli Jaakonpoika -juomapullo. Loppuilta vietettiin vapaan seurustelun sekä maj Heikki Sotakamreeri, reservin majuri Herkko Vähämäki Arvajaiset voittanut Jaakko Paatero silmäilee palkintoaan. Impivaaran ja Kukkulan pianonpimputtelun merkeissä. Otsikossa mainittu kekkuilu tapahtui perinteisen maltillisesti ja sivistyneesti. Ilta päättyi klo 22:n paikkeilla. Kunniamerkit ompelupalvelu, nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen Kunniamerkit Arvosepät ompelupalvelu, ompelupalvelu, Pirkko Mäki-Rekola nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen ja uusiminen Kunniamerkit K o r u m y y n t i nauhojen kiinnittäminen Kultainen Norsu Humalistonkatu K o r7a u m y y n t i TURKU info@kultaseppaturku.fi Kultainen Norsu Jouko Fossi Syystoimintakausi alkaa maanantaina klo Puropellon koululla. Uittamon uimahallin jatkosta ei ollut vielä varmaa tietoa. Kyllä hymyilyttää, kun tietää, että homma on hoidossa Säästöpankissa! Siellä osataan säästäminen, sanoohan sen jo nimikin! Joensuuntie 27, Somero, puh K o r u m y y n t i Kultainen Norsu metsäkeikallakin Auttaa aina Arvosepät Pirkko Mäki-Re Humalistonkatu 7a Arvosepät Pirkko Mäki-Rekola TURKU info@kultaseppatur Humalistonkatu 7a TURKU Arvosepät Pirkko Mäki-Rekola Humalistonkatu 7a info@kultaseppaturku.fi TURKU info@kultaseppaturku.fi

16 16 PARIVARTIO 2012 Maanpuolustuskoulutus Turvassa harjoiteltiin yhteistoimintaa radioaalloilla Juhani Pilpola Seppo Hynnä Turva-toiminnan tärkein tavoite on luoda vapaaehtoisten Suomen Radioamatööriliiton, SRAL radioamatöörien voimin valtakunnallinen radioverkko, sekä perustaa radioasemia ja sanomakeskuksia pelastusalueiden ja kuntien johtokeskuksiin häiriötilanteissa. Radioamatöörejä on Suomessa noin Varsinais-Suomessa huhtikuuta järjestetyssä TUR- VA harjoituksessa kartoitettiin yhteistoiminta eri viranomaistahojen ja vapaaehtoisten järjestöjen kanssa häiriötilanteissa. Radioamatöörien viestiverkon kautta voidaan varmentaa ja täydentää viranomaisten viestiyhteyksiä. Yhteyksien ja oikean tiedon tarve on suuri, kun jotakin tapahtuu. Radioamatööritoiminta on Viestintäviraston luvan varaista ja luvan saamiseksi on suoritettava radioamatööritutkinto. Harjoituksen tilanne oli valtakunnallisen sähköverkon katkeaminen Oulun eteläpuolella, ja sen ylösajamiseen tarvittavien viestiyhteyksien varmistaminen. Aihe on valittu marraskuussa 2011 ennen Tapaninpäivän 2011 myrskyjä. Harjoituksessa radioasemien tuli toimia koko harjoituksen ajan irti valtakunnan sähköverkosta. Harjoitukseen osallistui noin 500 radioamatööriä eli hamssia, joista 35 Varsinais- Suomessa. Asemia Ugista Paraisille Varsinais-Suomessa harjoitusta johti Alpo Kautiainen, radiokutsu OH1MG. Laivaston Radioamatöörien kerhoasema Pansiossa toimi johtoasemana, radiokutsu OH1AJ, sekä soluasemat Uudessakaupungissa, Loimaalla, Ruskolla, Salossa ja Paraisilla. Lisäksi olivat Turun Radioamatöörien VHF- ja UHF- toistinasemat Runosmäessä, radiokutsu on OH1RAU. Valtakunnalliset yhteydet hoidettiin digitaalisesti HFtaajuuksilla ja Varsinais-Suomen kuntien väliset yhteydet puheella VHF-taajuuksilla. Harjoitukseen osallistuivat VHF-verkossa myös Turun Paloasema, Turku Energia, Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu ja Suomen Punainen Risti. Harjoitusta tukivat Turku Energia (mm. varavoimakoneilla), Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK (harjoitus oli myös MPK :n kurssi). Kaaos vältetään vain harjoittelulla Harjoitus onnistui osaltamme hyvin. Valmisteluun oli käytetty monia työtunteja, mutta ei turhaan. Harjoitusohjeet löytyivät helposti SRAL:n turvasivuilta. Harjoitukseen osallistuvien oli perehdyttävä niihin huolellisesti ennen Raasissa koulutettiin kouluttajia Antero Tanninen (vas.) ja Rauno Kekäläinen väijymässä radioaalloilla. harjoitusta. Valtakunnalliset HF -radioyhteydet onnistuivat, ja pakolliset harjoitussanomat, jotka oli jaettu etukäteen, saatiin lähetettyä koko Suomen alueelle. Kaikkiin Varsinais-Suomen asemiin (20 kpl) saatiin yhteys VHF -verkossa. Harjoituksessa oli varalla käytössä myös VIRVE -radiopuhelinyhteys Turun meriradioaseman kautta. Paikallinen media oli kiinnostunut harjoituksesta, osoituksena lehtijutut ja TSTV:n uutisfilmi ennen harjoitusta. Harjoitukseen osallistui ohjausryhmä, joka koostui SRAL:n, Huoltovarmuuskeskuksen, Onnettomuustutkintakeskuksen, Fingridin, Sisäasiainministeriön pelastusosaston ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen edustajista. Harjoitus vaatii pitkän ennalta harjoittelun ja paljon paperia. Nettiin tulisi saada yhtenäinen, suppea TURVAinfopaketti, koulutuskortit 4 8 korttia. Radioamatöörit tarvitsevat koulutusta myös tutkinnon jälkeen. Liikenne ruuhkautui HFverkossa kiiretunteina melko pahoin, jolloin muodostui päällekkäisyhteyksiä. Kuuntelemisen merkitys korostui. Liikennöidään vain silloin, kun taajuus on varmasti vapaa. Ainakin johtoasemilla tulee olla viestitystoimisto, 3-4 henkilöä, jotka ottavat vastaan saapuneet sanomat, kirjaavat ne ja suuntaavat ja jakavat ne eri verkkoihin radioiden päivystäjille edelleen lähetettäviksi. Johto- ja solmuasemien miehitys vaatii pidempiaikaisessa työskentelyssä 6 10 henkilöä. Harjoitus osoitti selvästi, että poikkeuksellisissa tilanteissa syntyy kaaos, jos toimintoja ei ole etukäteen harjoiteltu. Harjoitus oli tärkeä, ja vastaavia harjoituksia tulee jatkaa säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa valtakunnan tasolla. Katso myös turva- Tero Helle Raasissa järjestettiin huhtikuuta yhteisharjoituksena kaksi kouluttamisen kurssia: kouluttamisen perus- ja jatkokurssi. Harjoituksen kokonaisvahvuus oli 46 henkilöä. Harjoitus piti sisällään niin teoriaopintoja kuin käytännön koulutusharjoituksia ja jopa lyhyen liikunnallisen osuuden partiosuunnistuksen merkeissä. Peruskurssilla koulutettiin uusia MPK:n toimijoita kouluttamisen perustaitoihin. Kurssilla käsiteltiin teoriaa rastikoulutuksen pitämisestä ja koulutuskortin laatimisesta. Kukin kurssilainen valmisteli harjoituksen aikana itselleen koulutuskortin ennalta annetusta aiheesta. Koulutuskorttien aiheina oli muun muassa rynnäkkökivääri, käsikranaatti, telamiina, kertasinko ja ensiapu. Valmistellun koulutuskortin pohjalta kukin piti 30 minuutin rastikoulutuksen kurssitovereilleen. KOTU:n kouluttajat arvioivat jokaisen koulutuksen ja rastikoulutuksen jälkeen käytiin lyhyt palautekeskustelu, jonka aikana rastin kouluttaja, koulutettavat ja KOTU:n arvioitsija saivat kukin antaa palautteensa rastin kulusta. Näin kurssilaiset oppivat myös toisiltaan. Saaliina uusia kouluttajia Jatkokurssilla kohderyhmänä oli kokeneempia kouluttajia, RUL:n ampumamestaruuskilpailut 2012 Salon Hevonpäässä Kilpailuohjelma: Lauantai Sarjat Joukkueet 25 m Isopistooli ls H, H20, H50, H60, H70, D ja D20 H, H50, D 25 m Pienoispistooli ls H, H20, H50, H60, H70, D ja D20 H, H50, D 150 m Kenttäammunta ls H, H20, H50, H60, H70, D ja D20 H, H50, D 150 m RA 7 3x6 ls H, H50 H, H50 50 m Kivääri 3x20 ls Haasteottelu RUL-UAY Sunnuntai m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls H, H20, H50, H60, H70, D ja D20 H, H50, D 50 m Kivääri 60 ls makuu H, H20, H50, H60, H70, D ja D20 H, H50, D 50 m Kivääri 3x20 ls H, H20, H50, H60, H70, D ja D20 H, H50, D jotka ovat jo ennestään peruskurssin suorittaneet tai muuten hankkineet vastaavat tiedot. Jatkokurssilla KOTU:n kouluttajat kouluttivat lauantaipäivän aikana kurssilaisia vaativammilla rasteilla, joiden aiheina oli muun muassa henkilön tarkastus, rakennuksen haltuunotto, konekiväärin purkaminen ja kokoaminen sekä ensiapu sisältäen painesiteen sitomista ja murtuman lastoittamista. Kurssilaiset valmistelivat samoista aiheista itselleen koulutuskortit ja tarvittavan oheismateriaalin illan aikana, ja sunnuntaina kukin piti kurssitovereilleen rastikoulutusta samoista aiheista. Peruskurssin tapaan myös nämä suoritukset arvioitiin KOTU:n kouluttajien toimesta ja tämän jälkeen käytiin lyhyt palautekeskustelu. Kurssin läpivienti onnistui erittäin hyvin, koulutettavien oppimistavoitteet täyttyivät ja uusia kouluttajia saatiin jälleen KOTU:n toimijoiksi. Osa kurssilaisista on jo sijoitettu KOTU:n organisaatioon ja he ovat päässeet tämän lehden ilmestyessä harjoittamaan opittuja taitojaan muun muassa VSMAAKK:n operatiivisessa harjoituksessa Säkylässä. Ensi vuoden osalta jatkokurssin rakenne tulee muuttumaan enemmän kouluttajakoulutustyyppiseksi. Kouluttajakoulutus tähtää tietyn harjoituksen koulutussuunnitelmien ja koulutuskorttien valmistelemiseen. Se palvelee paremmin MPK:n tavoitteita ja antaa kouluttajille mielenkiintoisempia ja haasteellisempia harjoitteita, kun päästään suoraan rastikoulutuksen suunnitteluvaiheeseen. Markku Laine Ilmoittautumiset (postileima) mennessä piireittäin postiosoitteella: Salon Seudun Reserviupseerit ry, Turuntie 8, SALO tai sähköpostilla viimeistään osoitteella: RUL2012.SALO@gmail.com Kilpailijoiden ilmoittamisessa tulee merkitä ilmoittava piiri, kilpailijan nimi, sotilasarvo, sarja sekä kilpailulajit. Myös ilmoittajan ja joukkueen johtajan nimi ja yhteystieto on merkittävä. Tiedustelut: Jussi Keskitalo pistoolilajit Uolevi Piispanen kiväärilajit Ampumaterveisin Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri Salon Seudun Reserviupseerit Lääkintäyliluutnantti Karoliina Helle antaa vääpeli Arto Takalalle palautetta tämän pitämästä rastista. Vänrikki Jussi Laakkio ja jääkäri Kari Korpela kuuntelevat korvat tarkkoina.

17 Aseet ja ammunta PARIVARTIO Ilma-aseammunnan aakkoset Esa Savioja Sakari Kinnarinen Harrastus- ja kilpailukäyttöön tarkoitetut ilma-aseet olivat vielä ja 70-luvuilla jousitoimisia. Sen jälkeen tulivat CO 2:lla, puristeilmalla tai paineilmalla toimivat aseet. Ilma-aseet ovat käyttöominaisuuksiltaan ja säädettävyyksiltään nykyään huomattavan kehittyneitä. Käyntiominaisuudet (tarkkuus) eivät ole kuitenkaan parantuneet sitten 60-luvun Feinwerkbaun ilmapistoolin ja ilmakiväärin, mutta kylläkin aseissa ilmenevä häiriötekijät. Jousitoimiset ilma-aseet (Feinwerkbau) ovat toimintavarmoja. Ne eivät tarvitse erityistä huoltoa puhdistuksen ja öljyämisen lisäksi. Isommat huollot tulevat kymmenien tuhansien laukausten jälkeen ja silloinkin huollon tarpeessa ovat jouset ja yksi tiiviste. Ei ole murheita lähtönopeuksien vaihteluista eikä paineilman tai CO2-kaasun loppumisesta. Käytettävyys ja ampumaominaisuudet painavat vaakakupissa kuitenkin niin paljon, että jousitoimisista on siirrytty pääasiassa paineilmatoimisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että paineilmatoimiset ilma-aseet ovat häiriöille alttiimpia kuin jousitoimiset. Ilma-aselajit Mittari kertoo Esa Saviojalle, piisaako pyssyssä vielä painetta. sen sarjaa, jossa kumpaankin sarjaan on aikaa 2 min 30 sek. Parhaat selviytyvät loppukilpailuun, jossa ammutaan myöskin 10 ls. Ilmahirvessä ammutaan 10 laukausta liikkuvaan hirvenkuvaan, joka ylittää kaksimetrisen aukon viidessä sekunnissa. Tällaiseen juoksuun ammutaan kerrallaan yksi laukaus. Ammunta käsittää kymmenen tällaista juoksua. Täs- Paineilmalla tai kaasulla toimivat ilma-aseet ovat entistä tarkempia mutta häiriöille alttiimpia. Suomen Metsästäjäliiton ilma-aselajit ovat ilmaluodikko ja ilmahirvi. Ilmaluodikko on laji, jossa ammutaan 10 laukausta metsokuvaan. Sääntö on sama ikään ja sukupuoleen katsomatta eli kaikki ampuvat kaksi viiden laukauk- Perinteiset jousitoimiset ilma-aseet kestävät huolloitta kymmeniätuhansia laukauksia. s ä k i n lajissa kaikki kilpailijat ampuvat 10 laukausta ja parhaat am- Turun Seudun Ampujien puheenjohtaja Erkki Mauno (oik.) on tuttu mies Esa Saviojalle ja muille Kupittaalla ampuville. puvat myöskin loppukilpailun. Metsästäjäliiton ammunnoissa käytetään kiikarilla varustettuja ilmakivääreitä. Suomen Ampumaurheiluliiton ilma-aselajit ovat ilmapistooli, ilmaolympia, ilmakivääri ja ilmakivääri 3 x 20 sekä olympiakivääri. Ilmapistoolilla kilpailuissa ammuttavat laukausmäärät määräytyvät sen mukaan, ovatko kilpailijat tukisarjalaisia, nuoria, naisia, ikäihmisiä tai miehiä alle 50-vuotiaita. Laukausmäärät ovat 20, 30, 40 tai 60 laukausta. Ilmaolympia on laji jossa ammutaan ilmapistoolilla viiden laukauksen sarjoja. Sarjoihin on aikaa käytettävissä 10, 8 tai 6 sekuntia. Laukausmäärät ovat joko 40 tai 60. Ilmaolympia on laji, joka vaatii joko CO2:lla tai paineilmalla toimivan ilmapistoolin. Ilmakiväärillä kilpailuissa ammuttavat laukausmäärät määräytyvät samoin perustein kuin ilmapistoolissakin eli 20, 30, 40 tai 60 laukausta. Ilmakivääri 3 x 20 laukausta on kolmiasentoinen kilpailu. Tässä kilpailuissa käytetään paineilmakivääreitä, koska makuuasento tekee vaikeaksi muunlaisten aseiden käytön. Sallittua on käyttää myös muunlaisia ilmakivääreitä ja löytyy myös kilpailijoita, jotka käyttävät perinteisiä ilmakivääreitä. Olympiakivääri on laji, joka vaatii kiikarilla varustetun ilmakiväärin. Kisassa ammutaan liikkuvaan maalikuvioon joko normaalit juoksut tai ns. sekajuoksut. Normaalijuoksu tarkoittaa joko 30 tai 20 hidasta juoksua ja 30 tai 20 nopeaa juoksua. Laukausmäärä riippuu ampujan iästä ja sukupuolesta. Sekajuoksu tarkoittaa kahta 20 laukauksen sarjaa, joista kukin sarja käsittää 10 nopeaa ja 10 hidasta juoksua. Juoksut tulevat epämääräisessä järjestyksessä. Ilma-aseilla ammuttavissa kilpailuissa ampumamatka kaikissa lajeissa on kymmenen (10) metriä. Kaikki Suomen Ampumaurheiluliiton ja Suomen Metsästäjäliiton ilma-aseilla ammuttavat lajit ammutaan seisten ilman tukea. Poikkeuksen muodostavat tukiampujat ja ilmakivääri 3 x 20 ls, jossa makuu- ja polviasennossa on ampumahihnan sekä pystyasennoista lonkkatuen käyttö on sallittu. Olympiakivääri on ammuttava kuitenkin vapaalta kädeltä. Tuleeko tästä minun harrastukseni? Suosittelen henkilölle, joka aikoo aloittaa ilma-aseharrastuksen, ettei ensimmäiseksi mene ostamaan euroa maksavaa ilma-asetta, vaan käy joitakin kertoja Kupittaalla Turun Seudun Ampujien opissa. On hyvä saada ensin tuntuma, mistä on kysymys. Kupittaan urheiluhallilla saa myös asiantuntevaa opastusta ja pääsee näkemään eri toimintaperiaatteilla toimivia ilma-aseita. Kun tulee siihen lopputulokseen, että ampumaurheilu on kiva harrastus, niin sitten on ilma-aseen hankinnan aika. Ensimmäiseksi ilma-aseeksi suosittelen käytettyä kilpaasetta. Merkkejä ja malleja on useita, joilla voi aloitella tämän mielenkiintoisen ja samalla vaativan harrastuksen. Valitettavasti ampumaurheilun arvostus on Suomessa vähäistä. Joidenkin tahojen mielestä se pitäisi kieltää kokonaan. Unohtuu helposti, että ampujamme toivat viime olympialaisista kolmesta mitalista kaksi, kultaisen ja pronssisen. Opettajat ovat todenneet, että ampumaurheilua harrastavien oppilaiden suoritukset kokeissa on yleensä huippuluokkaa, sillä ampumaurheilu opettaa keskittymään ja sitähän kokeissa vaaditaan. Kaikki ampumaurheilua harrastamaan.

18 18 PARIVARTIO 2012 Maastourheilu Partiokilpailu reserviläiskilpailujen aatelia Arvi Teppala Partiokilpailu on V-S reservipiirien ja RESUL:n vuosittaisen kilpailukalenterin viimeisimpiä mestaruuskilpailuja. Mielenkiintoisuudeltaan ja monipuolisuudeltaan se kuitenkin kohoaa yhdeksi parhaista ellei parhaaksi reserviläistaitoja mittaava kilpailuksi. Fyysisen kunnon ja partion yhteistoiminnan mittaamisen lisäksi koetellaan partion ja sen jäsenten yösuunnistus-, päiväsuunnistus-, kartanluku- ja ammuntataitoa sekä käden tarkkuutta käsikranaatin kokoisen painon heitossa. Aiempina vuosina partiomestaruuskilpailu käytiin syksyn koleudessa lokakuussa, mutta nykyisellä aikataululla, syyskuun alussa, olosuhteet kilpailulle ovat yleensä mitä parhaat. Tämänvuotinen partiomestaruuskilpailu järjestetään Somerolla syyskuuta. Nimensä mukaisesti kilpailuun osallistutaan yhdistysten kolmejäsenisin partioin. Reserviupseerien ja reserviläisten mestaruuksista ei erikseen kilpailla, vaan sarjat ovat yhteiset. Nykysääntöjen mukaan partio voidaan muodostaa myös saman seudun kahden eri yhdistyksen, reserviupseerien ja reserviläisten jäsenistä. Tällöin partio edustaa sitä yhdistystä, josta partion pääosa koostuu. Naisilla on omat sarjansa, mutta naisen osallistuminen miessarjan partioon on myös mahdollista. Ensikertalaisille tarkoitetussa kuntosarjassa kilpaillaan muita sarjoja kevyemmällä ohjelmalla. Kun muissa sarjoissa partio hajaantuu kilpailun eri osa-alueissa, kuntosarjassa se liikkuu koko kilpailun ajan koottuna. Kuntosarja on matala kynnys ja helppo tapa lähteä tutustumaan tähän hienoon kilpailutapahtumaan. Päivän suunnistuskunto ratkaisee Partiomestaruuskilpailu alkaa perjantai-iltana yösuunnistusosuudella. Maastoon säntäävä partio suunnistaa lyhyen alkutaipaleen koottuna jakaantuen sitten kahtia omille hieman eri pituisille reiteilleen. Reitit yhtyvät kokoontumisrastilla, josta partio voi jatkaa kohti viimeisiä rasteja ja maalia vasta, kun se taas on koossa. Yösuunnistus on eräänlainen partiomestaruuskilpailun prologi, joka käynnistää vajaan vuorokauden mittaan ajoittuvan kilpailukokonaisuuden. Järjestäjien hoitamassa majoituksessa tai kotona nu- Reippaita partiokisaajia vuodelta kuttujen (lyhyiden?) yöunien jälkeen kilpailu jatkuu lauantai-aamuna kartanlukuosuudella. Tässä partion jäsenten on määräajassa kuljettava noin kilometrin matka ja sijoitettava kartalle yhteensä kymmenen matkan aikana osoitettavaa etäisyyspistettä. Kohteiden RESUL:N PARTIOMESTARUUSKILPAILUT SOMEROLLA Someron Reserviupseerikerho ry ja Someron Reservialiupseerit ry toivottavat kaikki reserviläiset tervetulleeksi RESUL:n Partiomestaruuskilpailuihin Somerolle. Kilpailuissa ratkaistaan myös V-S:n reservipiirien mestaruudet. Kilpailusarjat RESUL: D, D50, H, H40, H50, H60, H70 V-S:n piirit: D, D50, H, H40, H50, H60, H70 sekä K (kuntosarja) Partion koko: 1+2 Säännöt: Kilpailu käydään RESUL:n partiomestaruuskilpailujen hyväksytyillä säännöillä, jotka ovat luettavissa RESUL:n sivuilla. Kartat ja EMITIT Suunnistuksessa käytössä suunnistuskartta 1:10000 sekä emit-leimaus. Emit kortteja vuokrataan kilpailutoimistosta, vuokra 5 / kortti, tarve ilmoitettava ilmoittautumisen yhteydessä. Kartanluvussa värillinen peruskartta 1: Aikataulu Perjantai 7.9. Kilpailukeskus avataan klo Kilpailujen avaus klo Ensimmäinen lähtö klo Lauantai 8.9 Lipunnosto klo Aseiden punnitus klo Ensimmäinen lähtö klo Palkintojen jako n. klo Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset mennessä osoitteella Mauno Kuisma, Antintie 17, Somero tai mauno.kuisma@pp.inet.fi Jälki-ilmoittautumiset 1½-kertaisin osallistumismaksuin viimeistään 4.9. klo puh Ilmoittauduttaessa on mainittava partion nimi, piiri, yhteystieto ja partion jäsenet sotilasarvoineen. Osallistumismaksu Osallistumismaksu 60 (K-sarja 40 ) /partio on maksettava Someron Reserviupseerikerho ry:n tilille n:o FI ilmoittauduttaessa. Opastus kilpailukeskukseen Somero Helsinki tieltä (tie 280) noin 21 km Somerolta. Kilpailukeskuksen osoite on Helsingintie 2103, Somero, Somerniemi (Oinasjärven koulu). Opastus paikallaan perjantaina 7.9. klo alkaen. Majoitus Kilpailijoilla on mahdollisuus yöpyä kilpailukeskuksessa, jossa on tarjolla lattiamajoitus järjestäjän varaamin patjoin. Majoitustarpeesta tulee mainita ilmoittauduttaessa. Kanttiini Kilpailukeskuksessa toimii kanttiini, josta on mahdollista ostaa syötävää ja juotavaa koko kilpailutapahtuman ajan. Vakuutukset Kilpailijoilla on oltava ampumaturvan kattava vakuutus. Vakuutuksen voimassa olo tarkastetaan ennen kilpailua. Toimihenkilöt Kilpailun johtaja Aki Laurila, aki.laurila@fingrid.fi Kilpailun TA Heikki Tikkanen, Salon Reserviupseerit, heikki.tikkanen@hotmail.com Tiedottaja Arvi Teppala, arvi.teppala@gmail.com TERVETULOA! Someron Reserviupseerikerho ry Someron Reservialiupseerit ry etäisyys lukupisteestä voi olla muutamasta sadasta metristä aina kolmeen kilometriin. Virhemilleistä tai määräajan ylityksestä kertyvä lisäaika kasvattaa partion osalajeista yhteenlaskettavaa loppuaikaa. Kartanluvusta partio siirtyy päiväsuunnistuksen lähtöön. Tästä alkaa kilpailun pisin ja haastavin yhtäjaksoinen osuus, mikä päättyy maastojuoksun maaliin. Päiväsuunnistus alkaa yösuunnistuksen tapaan partion yhteisellä taipaleella. Hajaantumisrastilla partio jakaa karttaan merkityt hajontarastit keskenään ja jakaantuu kolmeen osaan. Kaikilla karttaan merkityillä rasteilla on jonkun partion jäsenen käytävä. Hajontaosuus päättyy kokoontumisrastiin, josta partio saa jatkaa vasta koottuna suunnistuksen loppuosuudelle. Kuntosarjan partio ei hajaannu päiväsuunnistuksessa vaan kulkee yhdessä yösuunnistuksen tapaan. Käsikranaatteja, ammuntaa ja maastojuoksua V-S reservipiirien Pistooliampumajuoksumestaruuskilpailut Ahti Iso-Somppi Suunnistuksen maali ei tuo partioille helpotusta suoritukseen, sillä maaliviivan ylityksestä alkaa samalla juosta aika noin 1,5 kilometrin pituiselle maastojuoksuosuudelle. Maastojuoksun aikana partio suorittaa juoksun aikaan sisältyvänä suorituksena kranaatinheiton ja pistooliammunnan. Juoksuosuuden alkupuolella olevalla heittopaikalla jokainen partion jäsen heittää kolme käsikranaatin omaista painoa metrin etäisyydellä olevaan korsunaukkoon. Jokaisesta aukon ulkopuolelle jäävästä painosta tulee partiolle 1 minuutti lisäaikaa. Maastojuoksun loppuosuudella olevalla ampumapaikalla jokainen partion jäsen ampuu pistoolilla tai revorverilla (.22 kal.) viisi laukausta noin 30 metrin etäisyydellä olevaan pistoolitauluun. Ammunnassa partio saa jokaisesta maksimipisteistä (150) puuttuvasta pisteestä lisäaikaa 20 sekuntia / piste. Siten esim. ampumatulos 120 pistettä tuo partiolle lisäaikaa 30 x 20 sekuntia eli yhteensä 10 minuuttia. Sekä heittopaikalla että ampumapaikalla partio saa aloittaa toiminnan vasta, kun kaikki partion jäsenet ovat paikalla valmiina heittämään tai ampumaan. Kilpailun lopputulokset lasketaan aikaperusteisesti. Partion lopputulos muodostuu suunnistusten ja maastojuoksun yhteenlasketuista loppuajoista lisättynä kartanluvusta, ammunnasta ja heitoista mahdollisesti tulleilla lisäajoilla. V-S reservipiirien partiomestaruuskilpailujen yhteydessä on jo vuosia ratkottu samalla RESUL:n mestaruudet. Tämä tuo kilpailuihin oman lisäarvonsa ja piirin mestaruuksien lisäksi kilpaillaan samalla myös RESUL:n mestaruuksista. Mielenkiintoisesta kilpailukokonaisuudesta huolimatta partioiden määrä on vuosi vuodelta laskenut ja hipoo järjestelymielekkyyden kipurajaa. Aikataulutuksella, partioiden muodostamisen helpottamisella, kuntosarjalla ja joillain sääntömuutoksilla on pyritty laskemaan kynnystä kilpailuun osallistumiselle. Samalla on pyritty lisäämään mielenkiintoa tähän pitkäkestoiseen, mutta erittäin antoisaan kilpailutapahtumaan. Toivottavasti laskusuunnassa ollut osallistujamäärän kehitys saadaan tänä vuonna selvään nousuun. Toivotan kaikki reserviupseerit ja reserviläiset lämpimästi tervetulleiksi Someron partiomestaruuskilpailuihin. Loimaan Seudun Reserviläisten majalla Heikinpirtillä, Loimaan Niinijoen kylässä. Aikataulu: tiistaina Ensimmäinen lähtö klo Aseen kohdistus ja punnitus klo Kilpailijoiden puhuttelu ja lipun nosto klo Sarjat: H, H35, H40, H45, D, D35, D40, D45, matka 4-5km, H50- H80, D50- D80 (5 ikävuoden välein), matka 3 4km Ilmoittautumiset: Kirjallisena viimeistään osoitteeseen Valtteri Arra, Sieppalantie 294, Loimaa tai sähköpostilla: kelloliike@iisakki.net Maksut: Henk. 15 / kilpailija. Maksetaan viimeistään mennessä Loimaan Reserviupseerien tilille FI Tiedustelut: Kilpailunjohtaja Valtteri Arra Kilpailun valvoja: Ahti Iso-Somppi Ajo-ohje: Löytyy osoitteesta Tervetuloa Loimaan Seudun Reserviläiset ry. Loimaan Reserviupseerit

19 PARIVARTIO SYYSAMPUMAKILPAILUT Krouvinummen ampumaradalla Mynämäelle KILPAILUOHJELMA: Klo Kilpailun avajaiset ja lipunnosto Klo Pienoiskivääri 60ls makuu Klo Pienoispistooli 30+30ls Klo Pistooli pika-ammunta Osallistujamääristä riippuen muutokset mahdollisia. SARJAT: H, H50, H60, H70, D, D50 ja E ILMOITTAUTUMISET: Os. Pekka Nummelin Hakalantie 24, MIETOINEN tai sähköpostilla pekka.nummelin@dnainternet.net. Yhdistyksittäin mennessä. Kilpailumaksut 15 / laji maksetaan kilpailupaikalla. ERÄLUETTELO: Lähetetään pyydettäessä yhdistyksen nimeämälle henkilölle. TIEDUSTELUT: Pekka Nummelin puh TERVETULOA! Mynämäen seudun Reserviupseerit ry Mynämäen seudun Reserviläiset ry SRA-tuomarikurssi Sovelletun Reserviläisammunnan tuomarikurssi järjestetään MPK:n kurssina PorPr:n Raasin ampumaradoilla Kurssin hyväksytty suorittaminen antaa kurssilaiselle SRA-tuomari statuksen. Kurssin hyväksytysti suorittaminen edellyttää mm. voimassa olevaa SRA-statusta ja jonkin verran SRA-kilpailukokemusta. Kurssille ilmoittaudutaan MPK:n tietojärjestelmän kautta osoitteessa koulutuskalenteri>varsinais-suomi>ao. kurssi. Kurssin numero on Mahdolliset tiedustelut Tarmo Rinne, p tai tarmo.rinne@gmail.com Tervetuloa. SRA-kurssi Sovelletun Reserviläisammunnan ampujakurssi järjestetään MPK:n kurssina PorPr:n Huovinrinteen ampumaradoilla ja jatkuen Kurssin päämääränä on kouluttaa kurssilaisista vastuuntuntoisia, osaavia ja turvallisia aseenkäsittelijöitä. Kurssin hyväksytty suorittaminen antaa kurssilaiselle SRA-ampujan statuksen. Kurssille ilmoittaudutaan MPK:n tietojärjestelmän kautta osoitteessa kurssi. Kurssin numero on Mahdolliset tiedustelut Tarmo Rinne, p tai tarmo.rinne@gmail.com Tervetuloa. KILPAILUKUTSU Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien Ampumasuunnistuksen mestaruuskilpailut Aika Henkilökohtainen kilpailu: tiistaina Viestimestaruuskilpailu: tiistaina Kilpailuohjelma* Klo 16:45 17:30 Aseiden kohdistus Klo 17:45 17:55 Kilpailun avaus Klo 18:00 Ensimmäinen kilpailija lähtee. *aikataulu on sama molemmissa kilpailuissa Paikka Naantali, Luonnonmaa, Haijainen. Opastus Ukko-Pekan sillalta alkaen. Pysäköinti Haijaisten toimintakeskuksen pihalla, josta kävellen ampumaradalle noin 800 m. Sarjat piireittäin Henkilökohtainen: H H45, D-D45 (5 ikävuoden välein) matka 4 5 km H50 H80, D50-D70 (5 ikävuoden välein) matka 3 4 km Joukkuekilpailun sarjat: H H45, yhdistyksen 3 kilpailijan tulos H50-H80, yhdistyksen 3 kilpailijan tulos Naisten tulokset otetaan huomioon näissä joukkuesarjoissa Viestikilpailu: H150, (kilpailijan ikä vähintään 35 vuotta), osuuspituudet 2,5 4 km H180, (kilpailijan ikä vähintään 50 vuotta), osuuspituudet 2,5 4 km Joukkueessa on kolme kilpailijaa. Joukkueen tulos saadaan laskemalla joukkueen eri osuuksien kilpailijoiden ajat yhteen. Naiset osallistuvat edellä mainittuihin sarjoihin. Ilmoittautumiset mennessä osoitteessa Kilpailumaksut Henkilökohtaisessa kilpailun osallistumismaksu 15 / osallistuja. Viestikilpailun osallistumismaksu 20 / joukkue. Maksut on suoritettava mennessä Naantalin Reserviupseerit ry:n tilille Maksun viestiksi osallistujan nimi / osallistujien nimet. Jälki-ilmoittautuneilta peritään kilpailumaksut KAKSINKERTAISINA! Huomioitavaa Kilpailijoilta vaaditaan joko Reserviläisten Ampumaturva vakuutus tai Suomen Ampumaurheiluliiton lisenssi, mikä tarkastetaan kilpailupaikalla. Kilpailun johtaja Tomi Hoppela ( , tomi.hoppela@turku.fi) Tekninen asiantuntija Jussi Laaksonen, TERVETULOA! Naantalin Reserviupseerit ry Naantalin Reservialiupseerit ry Tulostaulu V-S reserviläispiirien ampumamestaruuskilpailut Pienoiskivääri, makuu 60 ls Upseerit H 60: 1. yliluutnantti Seppo Ahokas Salon Seudun Reserviupseerit 573, 2. majuri Uolevi Piispanen Salon Seudun Reserviupseerit 542 H 70: 1. yliluutnantti Jussi Ruohonen Salon Seudun Reserviupseerit 573, 2. yliluutnantti Mauri Ihattula Vakka-Suomen Reserviupseerit 555 Joukkueet: 1. Salon Seudun Reserviupseerit 1688 (Jussi Ruohonen, Seppo Ahokas, Uolevi Piispanen) Reserviläiset H: 1. jääkäri Sauli Lakkisto Mynämäen Seudun Reserviläiset 584 H 50: 1. sotilasmestari Kari Nevala Paimion Seudun Reserviläiset 589, 2. alikersantti Ilkka Ratamo Halikon Reserviläiset 582, 3. ylikersantti Kari Pentikäinen Mynämäen Seudun Reserviläiset 572 H 60: 1. alikersantti Heikki Ranne Paimion Seudun Reserviläiset 592, 2. alikersantti Jarmo Engblom Paimion Seudun Reserviläiset 585, 3. sotilasmestari Raimo Novari Paimion Seudun Reserviläiset 563 H 70: 1. ylikersantti Olli Silanto Paimion Seudun Reserviläiset 573, 2. alikersantti Tapio Virtanen Laitilan Reservialiupseerit 563, 3. ylikersantti Olavi Sjöberg Turun Reserviläiset 558 Joukkueet: 1. Paimion Seudun Reserviläiset 1766 (Heikki Ranne, Kari Nevala ja Jarmo Engblom) Pienoiskivääri, 3 x 20 ls Upseerit H 60: 1. yliluutnantti Seppo Ahokas Salon Seudun Reserviupseerit 520, 2. majuri Uolevi Piispanen Salon Seudun Reserviupseerit 451 H 70: 1. yliluutnantti Jussi Ruohonen Salon Seudun Reserviupseerit 528, 2. yliluutnantti Mauri Ihattula Vakka-Suomen Reserviupseerit 510 Joukkueet: 1. Salon Seudun Reserviupseerit 1499 (Jussi Ruohonen, Seppo Ahokas ja Uolevi Piispanen) Reserviläiset H: 1. jääkäri Sauli Lakkisto Mynämäen Seudun Reserviläiset 555 H 50: 1. sotilasmestari Kari Nevala Paimion Seudun Reserviläiset 566, 2. alikersantti Ilkka Ratamo Halikon Reserviläiset 562 H 60: 1. alikersantti Heikki Ranne Paimion Seudun Reserviläiset 565, 2. alikersantti Jarmo Engblom Paimion Seudun Reserviläiset 541, 3. alikersantti Matti Rinnola Mynämäen Seudun Reserviläiset 533, 4. sotilasmestari Raimo Novari Paimion Seudun Reserviläiset 518 H 70: 1. alikersantti Tapio Virtanen Laitilan Reservialiupseerit 530, 2. ylikersantti Olli Silanto Paimion Seudun Reserviläiset 500, 3. ylikersantti Olavi Sjöberg Turun Reserviläiset 496, 4. kersantti Veli Korjus Turun Reserviläiset 496 Joukkueet: 1. Paimion Seudun Reserviläiset 1672 (Kari Nevala, Heikki Ranne ja Jarmo Engblom) Pienoispistooli, ls Upseerit H: 1. yliluutnantti Jussi Hurri Kyrön Seudun Reserviupseerit 467 H 50: 1. yliluutnantti Jyrki Ylenius Kosken Reserviupseerit 493 H 60: 1. kapteeni Tuomo Kuopio Kyrön Seudun Reserviupseerit 551, 2. yliluutnantti Kari Niinivuo Kosken Reserviupseerit 522, 3. kapteeni Juhani Virolainen Kosken Reserviupseerit 485, 4. kapteeni Jussi Laaksonen Kyrön Seudun Reserviupseerit 426 H 70: 1. yliluutnantti Matti Arvela Turun Reserviupseerit 516 Joukkueet: 1. Kosken Reserviupseerit 1500 (Kari Niinivuo, Jyrki Ylenius ja Juhani Virolainen), 2. Kyrön Seudun Reserviupseerit 1444(Tuomo Kuopio, Jussi Hurri ja Jussi Laaksonen) Reserviläiset D: 1. Mirva Metsälä Turun Reserviläiset 544 H: 1. alikersantti Jouko Flemming Turun Reserviläiset 574, 2. ylikersantti Keimo Salmikivi Naantalin Reservialiupseerit 529, 3. alikersantti Pekka Tuominen Turun Reserviläiset 494, 4. tykkimies Jari Vilkman Turun Reserviläiset 440 H 50: 1. alikersantti Matti Anttonen Salon Seudun Reserviläiset 567, 2. alikersantti Ismo Mäntysalo Laitilan Reservialiupseerit 563 H 60: 1. ylikersantti Tapio Kaitila Laitilan Reservialiupseerit 570, 2. kersantti Kurt Wallden Turun Reserviläiset 539, 3. kersantti Esko Tähtinen Laitilan Reservialiupseerit 533, 4. sotamies Pekka Kähkönen Turun Reserviläiset 532, 5. alikersantti Martti Martelius Mynämäen Seudun Reserviläiset 522, 6. kersantti Timo Pakarinen Naantalin Reservialiupseerit 502, 7. korpraali Jukka Lindberg Naantanlin Reservialiupseerit 494, 8. kersantti Hannu Kotilainen Kaarina Piikkiön Reserviläiset 472 H 70: 1. ylikersantti Seppo Lassila Mynämäen Seudun Reserviläiset 522, 2. alikersantti Sakari Uola Laitilan Reservialiupseerit 498, 3. ylikersantti Aulis Kurronen Naantalin Reservialiupseerit 494, 4.kersantti Keijo Himberg Naantalin Reservialiupseerit 490 Joukkueet: 1. Laitilan Reservialiupseerit 1666 (Tapio Kaitila, Ismo Mäntysalo ja Esko Tähtinen) 2. Turun Reserviläiset I 1657 (Jouko Flemming, Mirva Metsälä ja Kurt Wallden) 3. Naantalin Reservialiupseerit 1490 (Timo Pakarinen, Aulis Kurronen ja Jukka Lindberg) 4. Turun Reserviläiset II 1466 (Pekka Kähkönen, Pekka Tuominen ja Jari Vilkman) Pistooli pika-ammunta, 3 x 20 ls Upseerit H: 1. yliluutnantti Jussi Hurri Kyrön Seudun Reserviupseerit 477 H 50: 1. yliluutnantti Jyrki Ylenius Kosken Reserviupseerit 489 H 60: 1. kapteeni Tuomo Kuopio Kyrön Seudun Reserviupseerit 543, 2. kapteeni Juhani Virolainen Kosken Reserviupseerit 460, 3. kapteeni Jussi Laaksonen Kyrön Seudun Reserviupseerit 329, 4. yliluutnantti Kari Niinivuo Kosken Reserviupseerit 102 H 70: 1. yliluutnantti Matti Arvela Turun Reserviupseerit 473 Joukkueet: 1. Kyrön Seudun Reserviupseerit 1349 (Tuomo Kuopio, Jussi Hurri ja Jussi Laaksonen), 2. Kosken Reserviupseerit 1051 (Jyrki Ylenius, Juhani Virolainen ja Kari Niinivuo) Reserviläiset D: 1. Mirva Metsälä Turun Reserviläiset 557 H: 1. alikersantti Jouko Flemming Turun Reserviläiset 575, 2. alikersantti Pekka Tuominen Turun Reserviläiset 524, 3. tykkimies Jari Vilkman Turun Reserviläiset 488 H 50: 1. alikersantti Ismo Mäntysalo Laitilan Reservialiupseerit 571, 2. alikersantti Matti Anttonen Salon Seudun Reserviläiset 562 H 60: 1. ylikersantti Tapio Kaitila Laitilan Reservialiupseerit 554, 2. sotamies Pekka Kähkönen Turun Reserviläiset 542, 3. kersantti Kurt Wallden Turun Reserviläiset 538, 4. kersantti Esko Tähtinen Laitilan Reservialiupseerit 536, 5. alikersantti Martti Martelius Mynämäen Seudun Reserviläiset 520, 6. kersantti Hannu Kotilainen Kaarina Piikkiön Reserviläiset 421 H 70: 1. ylikersantti Seppo Lassila Mynämäen Seudun Reserviläiset 532, 2. alikersantti Sakari Uola Laitilan Reservialiupseerit 517 Joukkueet: 1. Turun Reserviläiset I 1674 (Jouko Flemming, Mirva Metsälä ja Pekka Kähkönen), 2. Laitilan Reservialiupseerit 1661 (Ismo Mäntysalo, Tapio Kaitila ja Esko Tähtinen), 3. Turun Reserviläiset II 1550 (Kurt Wallden, Pekka Tuominen ja Jari Vilkman) Isopistooli, ls Upseerit H: 1. yliluutnantti Jussi Hurri Kyrön Seudun Reserviupseerit 380 H 50: 1. yliluutnantti Jyrki Ylenius Kosken Reserviupseerit 507 H 60: 1. kapteeni Tuomo Kuopio Kyrön Seudun Reserviupseerit 559, 2. yliluutnantti Kari Niinivuo Kosken Reserviupseerit 514, 3. kapteeni Juhani Virolainen Kosken Reserviupseerit 444, 4. kapteeni Jussi Laaksonen Kyrön Seudun Reserviupseerit 386 H 70: 1. yliluutnantti Matti Arvela Turun Reserviupseerit 508 Joukkueet: 1. Kosken Reserviupseerit 1465 (Kari Niinivuo, Jyrki Ylenius ja Juhani Virolainen), 2. Kyrön Seudun Reserviupseerit 1325 (Tuomo Kuopio, Jussi Laaksonen ja Jussi Hurri) Reserviläiset H: 1. alikersantti Jouko Flemming Turun Reserviläiset 575, 2. alikersantti Pekka Tuominen Turun Reserviläiset 509, 3. tykkimies Jari Vilkman Turun Reserviläiset 341 H 50: 1. alikersantti Matti Anttonen Salon Seudun Reserviläiset 555, 2. alikersantti Ismo Mäntysalo Laitilan Reservialiupseerit 553 H 60: 1. kersantti Kurt Wallden Turun Reserviläiset 533, 2. alikersantti Martti Martelius Mynämäen Seudun Reserviläiset 524, 3. sotamies Pekka Kähkönen Turun Reserviläiset 518, 4. kersantti Esko Tähtinen Laitilan Reservialiupseerit 478 Joukkueet: 1. Turun Reserviläiset 1626 (Jouko Flemming, Kurt Wallden ja Pekka Kähkönen)

20 20 PARIVARTIO 2012 Merkkipäivät HEINÄKUU 93 VUOTTA everstiluutnantti Teppo Korte Turku 85 VUOTTA yliluutnantti Pentti Putkinen Turku 80 VUOTTA 2.7. luutnantti Juha Hermonen Turku 5.7. kapteeni Pekka Hurme Turku 6.7. majuri Jarmo Raulo Somero 7.7. kapteeni Lars Brandt Turku kersantti Kauko Loponen Perniö 75 VUOTTA 2.7. kapteeni Reijo Rauhala Turku yliluutnantti Pentti O Rauhaniemi Somero kersantti Veli Korjus Raisio 70 VUOTTA 3.7. luutnantti Juhani Harittu Preitilä 9.7. kapteeni Esa Hyvönen Loimaa 9.7. kapteeni Rauno Lahtonen Laitila yliluutnantti Ilkka Vainio Loimaa komentaja Visa Auvinen Merimasku komentajakapteeni Veijo Räsänen Parainen luutnantti Jorma Eskola Turku yliluutnantti Jukka Kuussaari Sauvo 60 VUOTTA 6.7. korpraali Timo Alento Yläne yliluutnantti Sture Lindqvist Sipoo Res jäsen Marja Mäkilä Loimaa luutnantti Kjell Eriksson Kemiö yliluutnantti Lasse Vuorinen Turku luutnantti Markku Autio Yläne kapteeni Torolf Andersson Salo 50 VUOTTA 5.7. alikersantti Jarmo Mäkinen Salo 7.7. alikersantti Petri Perälä Perniö vänrikki Jyrki Heinänen Taivassalo ylikersantti Jukka Mälkönen Muurla kersantti Timo Hörkkö Piikkiö luutnantti Seppo Kuusisto Lieto jääkäri Aarne Luolila Mynämäki majuri Mika Akkanen Naantali matruusi Kai Salovuori Merimasku ELOKUU 96 VUOTTA yliluutnantti Klaus Heinonen Turku 93 VUOTTA yliluutnantti Heikki Turtola Riihikoski 90 VUOTTA 6.8. yliluutnantti Heikki Lampinen Turku 8.8. kersantti Hannes Loponen Mynämäki ylikersantti Tapio Salminen Turku 85 VUOTTA yliluutnantti Olavi Miettinen Turku 80 VUOTTA kapteeni Voitto Ranne Turku luutnantti Jaakko Puro Turku 70 VUOTTA luutnantti Pentti Selin Parainen kersantti Keijo S Himberg Naantali alikersantti Arto Ylhä Piikkiö majuri Turkka Saarniniemi Pertteli 60 VUOTTA 1.8. alikersantti Jorje Lindberg Mynämäki 7.8. vänrikki Hannu Kaarlola Salo ylikersantti Teuvo Suominen Mietoinen yliluutnantti Mika Suominen Turku kapteeni Reijo Virtamo Lokalahti kapteeni Henrik Halonen Turku 50 VUOTTA 7.8. luutnantti Pekka Pajamo Raisio 7.8. ylikersantti Keimo Salmikivi Naantali jääkäri Juha-Pekka Mettala Mietoinen kersantti Lasse Varjonen Köyliö vänrikki Matti Kaski Raisio kersantti Jouko Palomäki Turku kersantti Jouni Selänne Koski TL kapteeni Tor-Erik Lindqvist Salo Bonusta pankkiasioinnista. Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus Etua elämään. OP-Pohjolasta. A S I A N A J O T O I M I S T O H E L S I N K I O U L U T U R K U w w w. a s t r e a. f i Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO VAKUUTUSYHTIÖ, JOLLA ON SEKÄ JUURET ETTÄ JALAT MAASSA. TERVETULOA JUTTELEMAAN IHAN KASVOTUSTEN. Meillä on sinulle ilmainen neuvo Keskitä pankkipalvelusi meille. Saat nettipankin maksutta, kun pankkiasiointisi on vähintään 5000 euroa. Lisätietoja saat konttoreistamme tai osoitteesta Kaarina Lieto Loimaa Naantali Oripää Paimio Raisio Turku ihmisläheistä palvelua PAIKALLISOSUUSPANKIT Kosken Osuuspankki Kyrön Seudun Osuuspankki Liedon Osuuspankki Piikkiön Osuuspankki Vaskion Osuuspankki ALASTARON OSUUSPANKKI LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI METSÄMAAN OSUUSPANKKI NIINIJOEN OSUUSPANKKI MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN Jäseniä pyydetään tekemään kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, HELSINKI sähköposti: toimisto@maanpuolustusyhtio.fi Tietojen muutoksen voi tehdä myös liittojen internet-kotisivuilla. Yhdistyksiin voi liittyä myös liittojen internet-kotisivujen välityksellä. V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RY V-S RESERVILÄISPIIRI RY Toiminnanjohtaja Sakari Kinnarinen vsres@co.inet.fi TOIMISTO Rykmentintie 15, TURKU Juhani Pulkkinen sähköposti vsres.toimisto@co.inet.fi KOTISIVUT RUL:n TOIMISTO Puh Res:n TOIMISTO Puh RESERVILÄISURHEILULIITTO Puh Osoite kaikilla: Döbelninkatu 2, Helsinki