2 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI"

Transkriptio

1 PARIVARTIO No: 2 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI. vuosikerta Merihenkiset taitokilpailut Pansiossa s. 2 Puolustusvoimien supistukset puhuttivat Heikkilässä s. 3 Reservipiirit vierailivat Pärnussa s. 6 Heikkilän kasarmin syntyvaiheet s. 0- Linnassa opittiin talvimaastotaitoja s. 3 Salon seudun reserviupseerit vuotta s. 7 Ampumajuoksun aakkoset s. Vauhtia ja turvallisia tilanteita s. 9

2 2 PARIVARTIO 202 Miten käy reservin jatkuvassa säästökierteessä? Puolustusvoimien kokonaisuudistus on tänä päivänä puhuttanut paljon. Tästä asiasta on puhuttu ja kirjoitettu jo niin paljon, että en mene siihen asiaan syvällisemmin. Miten vapaaehtoinen kenttäväki voi toimia jatkossa? Miten kokonaisuudistus vaikuttaa reserviin ja onko sen vaikutus täysin negatiivinen vai onko vielä mahdollisuus toimia? Onko kouluttaminen, kouluttautuminen, itsensä kehittäminen, tietojen, taitojen yllä pitäminen täysin omissa käsissä ja omakustanteinen? Onko puolustusvoimien kokonaisuudistus todellisuudessa myös reservin alasajoa vai voimmeko ottaa ohjat omiin käsiin ja kouluttautua muun muassa MPK:n avulla? Yhdistystoiminnan yksi kulmakivistä on ammunta. Lisäksi yhdistyksillä on lukuisa määrä erilaisia muita kenttäkelpoisuutta tukevia toimia. Yhdistyksissä on laaja, osaava ja motivoitunut kouluttajareservi ja resurssi. Tänä vuonna puolustusvoimat on tilannut MPK:lta 20 kurssia - koko Suomessa. Määrä ei ole järin suuri eikä näihin kursseihin täten sisälly kovinkaan montaa harjoituspäivää reserviläisille. Joten emmekö voisi ajatella niin, että järjestämme jatkossa myös omia kertausharjoituksia? Osaava ja kouluttautunut reservinjoukko sekä yhdistysten muu laaja materiaali yhdistettynä, vielä toistaiseksi ainakin, korkeaan maanpuolustustahtoon voisi olla yhdistelmänä sellainen, että reservin kenttäkelpoisuus ei laskisi lähivuosina kovinkaan paljoa. Organisointia ja tahtotilaa tämä toki vaatii kaikilta toimijoilta mutta uskon, että osaava reservi MPK:n tuella ja avulla hoitaa tämänkin. Toisin sanoen kun on tahtoa, halua, resurssit, tilat, välineet ja osaaminen niin mikään en voi mennä pieleen onnistuneen projektin läpiviemiseen. Yli piirirajojen ulottuva yhteistyö yhdistysten kesken toisi tähän asiaan myös suuren mahdollisuuden. MPK:n, yhdistysaktiivien ja kouluttajapankissa olevien Marko Mikkonen Reserviläispiirin 2. varapuheenjohtaja tiivis yhteistyö jatkossa tukisi ja mahdollistaisi erilaisten harjoitusten läpiviennin ja ennakkosuunnitellussa otettaisiin mallia jo opituista kursseista ja kertausharjoituksista. MPK:lla on tarjota satoja erilaisia kursseja vuodessa. Pelkästään näillä kursseilla voi aktiivinen henkilö kouluttautua, kouluttaa, kehittyä ja kehittää itseään moniin eri tehtäviin. Voisi kai sanoa, että puolustusvoimien alasajo ei suoraan, lyhyellä aikajänteellä tarkasteltuna, merkitsekään reservin alasajoa niin jyrkästi kuin voisi ajatella. Henkilökohtaisen kenttäkelpoisuuden ylläpitoa voi aina harrastaa monin eri keinoin, opiskelemalla, ampumalla, pyöräilemällä, sauvakävelemällä, kävelyllä, hiihdossa, salilla, sählyssä, lentopallossa ja monen muunlaisen liikunnan merkeissä. Omia rajojaan voi sitten kokeilla vaikka kaukopartiohiihdossa. Liikunnallista, turvallista ja mukavaa kevään odotusta kaikille. Hengenravintoa Sisäänpäin ja ulospäin Pohdiskelen tällä kertaa kahta teemaa, jotka tuntuvat vastakkaisilta mutta kuuluvatkin erottamattomasti yhteen: sisäänpäin ja ulospäin. Monelle tuttu on Matteuksen evankeliumiin (:2) tallennettu Jeesuksen kutsu: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Toisaalla hän kutsuu opetuslapsiaan kanssaan autioon paikkaan levähtämään vähän. Siihen on liitetty selitys: väkeä ympärillä oli paljon ja heillä ei ollut aikaa edes ruokataukoon. Inhimillinen havainto on, että ihminen tarvitsee lepoa. Eikä se tarkoita vain yön unta tai hetken pitkäkseen heittäytymistä ja nokosia, vaan paljon laajemmin ymmärrettynä levähtämistä, rentoutumista, irrottautumista arkisesta ja uuvuttavan tavanomaisesta. Mutta ei siinä ole kaikki. Kysymys on myös siitä, että ihmisen sisin tarvitsee lepoa: missä sielu lepää ja mistä sisin saa voimaa. Kiireen keskellä tarvitaan pysähdys, jolloin tarkastellaan suuntaa, johon jatkaa matkaa. Kristityt kautta aikojen ovat ymmärtäneet Jeesuksen kehotuksen ja kutsun. Elämässä tarvitaan pysähtymistä Raamatun äärelle ja hiljentymistä rukoukseen. Sitä sielu tarvitsee toistuvaa muistutusta tutuista asioista: oikeudenmukaisuudesta, rakkaudesta, anteeksiantamuksesta, hyväksytyksi tulemisesta ja Jumalan armosta. Opetuslapset tulivat ja levähtivät. Kerran vuorella ollessaan he sanoivat Jeesukselle: meidän on tässä hyvä olla keskenämme; rakennetaan tähän majat jäädään tänne. Paikalleen ei kuitenkaan voinut jäädä. Vuoren rinnettä laskeuduttiin laaksoon, ja siellä vastaan tuli apua tarvitsevien joukko. Heidän luokseen Jeesus ohjasi ystävänsä. Hän ei sanonut vain: tulkaa. Hän sanoi myös: menkää. Menkää kaikkeen maailmaan; menkää apua tarvitsevien luokse. Jeesuksen tulkaa ja menkää kuuluvat yhteen. Ne muodostavat toimintaohjelman kristityille ja kirkolle: pysähtyä ja etsiä lepoa sisimmälle, sielulle ja sitten mennä eteenpäin tukea, apua, rohkaisua ja rakkautta kaipaavien luokse. Voisikohan tuo kirkon ja kristityn toimintaohjelma olla myös reserviläistoiminnan toimintaohjelma. On hyvä kokoontua ystävien kesken, yhteisen aatteen ja yhteisten harrastusten merkeissä se on se sisäänpäin. Entä se ulospäin miten me kohtaamme haasteen: menkää apua tarvitsevien luokse. Pertti Ruotsalo lääninrovasti, Raision kirkkoherra Missä kokousväki? Kevään piihallitusten kokouksissa tapasin kiusallisen vähän yhdistysten edustajia. Monet yhdistykset eivät lähettäneet hallitusten kokouksiin lainkaan edustajiaan. Aikaisemmat kokouspöytäkirjat näyttävät samaa karua todellisuutta ja tilanne näyttää jatkuneen samanlaisena jo vuosikausia. Ajatuksessa kävi, että tarttis tehdä jotain, oli tapana entisellä ylipäällikölläkin sanoa. Piirihallitukset ovat aikanaan rakennettu ajatuksella, että ne edustaisivat parhaalla mahdollisella tavalla maakunnan eri osia ja yhdistysten kokoja ja takaisivat siten demokraattisen vaikuttamisen mahdollisuuden. Molemmat piirihallitukset ovat kooltaan yli kolmenkymmenen edustajan vahvuisia. Hallitukset kokoontuvat aina ennen yhdistysten kokouksia ja sen lisäksi vielä kerran alkusyksystä. Näyttää siltä, että tämän kokoisia hallituksia on vaikea saada kutsutuksi koolle, eivätkä ne tunnu ainakaan edistävän hallitukselle normaalisti kuuluvien asioiden joustavaa ja nopeaa käsittelyä. On oltava myös tarkkana, että päätösvaltaisuus kokouksissa toteutuu. Asioiden hoitamisen kannalta onkin ollut järkevää perustaa piirien yhteinen työvaliokunta, joka käytännössä on vastannut lähes kaikista hallituksille normaalisti kuuluvista operatiivisista asioista. Piirihallitukset näyttävät ainakin keväällä ja syksyllä käsittelevän pääosin vain yhdistyksen kokouksille esiteltäviä asioita. Siis toive demokraattisesti valitusta ja toimivasta hallitustyöstä onkin jäänyt toteutumatta. Tehtävät on siirretty ja ne ovat pikkuhiljaa valuneet työvaliokunnalle. Piiriemme korkeinta päätösvaltaa käyttää yhdistysten kokoukset ja niiden toiminnassa toteutuukin yhdistyslain henki demokraattisesta vaikutusvallasta ja päätösvallasta. Tältä osin asiat ovat kunnossa. Pitäisikö meidän sen sijaan ryhtyä toimiin piirihallitusten aseman korostamiseksi? Samalla luotaisiin sen alaisuuteen tarvittava määrä pienempiä toimielimiä. Mietityttää myös, mille orgaanille nykyiset toimikunnat raportoivat ja vastaavat työstään. Entä mikä elin ehtii miettiä kehittämistä huomista. Voisimme myös pohtia yhdistystemme, piiriemme ja hieman liittojenkin toiminnan vuosikelloja. On nurinkurista, etteivät syksyisin ja keväisin organisaatiotasojemme rytmit palvele toisiaan. Syksyisin piirihallituksen kokouksessa monet yhdistykset eivät edes tiedä vielä hallitusedustajiensa nimiä, koska heidän omat kokouksensa ovat niin myöhään syksyllä. Pitäisikö kokoukset rytmittää niin, että piirit pitäisivät syyskokouksensa vasta kun yhdistykset ovat pitäneet omat kokouksena ja tämä kaikki vielä ennen kuin liitot pitävät omat syyskokouksensa. Keväällä sama juttu. Luulen, että me voisimme luoda nykyistä selkeämmän ja joustavamman ohjausmallin korostamalla piirihallitusten asemaa ja selkiyttämällä vuosikellojamme. Vielä viestinnästä. Voisimme laatia Helsingin reservipiirien tapaan piireille yhteisen kotisivuston, joka koostuisi yhteisestä portaalisivusta ja piirien omista erillisistä sivuista. Tämäkin voitaisiin tehdä sen jälkeen kun olemme onnistuneet saamaan kaikille yhdistyksille omat kotisivut. Yhteisillä sivuilla voisivat olla mm. maastourheilu- ja ammunta-asiat sekä parivartion nettiversio. Ryhdytäänkö toimiin? Työryhmä kokoon. PARIVARTIO Rykmentintie, 200 TURKU, matkapuh , sähköposti vsres@co.inet.fi Päätoimittaja vsres@co.inet.fi Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola parivartio@gmail.com Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry Toimitusneuvosto Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas 202 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 700 kpl Seuraava numero ilmestyy Aineisto toimitukseen

3 202 PARIVARTIO 3 Kertausharjoitusten alasajo huoletti reservipiirien kevätkokouksessa Pakollisia päätöksiä Teemu P. Peltola Varsinais-Suomen reservipiirien kevätkokoukset pidettiin totuttuun tapaan yhdellä rykäisyllä Heikkilän kasarmilla Turussa 27. maaliskuuta. Tilaisuus alkoi alustuksella reserviläiskenttää järkyttäneestä puolustusvoimauudistuksesta. Väkeä huolettaa puolustusvoimien katoaminen maakunnista. Toinen huoli on se, että pystyykö puolustusvoimat enää antamaan muille viranomaisille virka-apua jatkossa samalla tavalla, summasi alustajaksi kutsuttu Porin Prikaatin komentaja, eversti Juha Pyykönen. Pyykönen lisäsi, että Porin Prikaatin resursseista 9 prosenttia kuluu Suomen puolustamiseen tarvittavien joukkojen kouluttamiseen ja varustamiseen. Varusmiesten kouluttaminen on kalliimpaa kuin ennen. Säkylässä koulutettavista taistelijoista lähes joka toinen ajaa myös puolustusvoimien ajokortin. Enää ei riitä, että vain kuljettajalla on ajokortti. Myös ajoneuvon johtajan ja ampujan täytyy osata kuljettaa ajoneuvoaan. Prikaatin ajoneuvovahvuus onkin peräti 900 ajoneuvoa, kun mukaan lasketaan operaatioissa olevat ajoneuvot. Huovinrinteestä Suomen suurin Reserviläisaktiiveista koostunut yleisö tuntui olevan epäileväinen puolustusvoimauudistuksen tarpeellisuudesta. Ikäluokat pienenevät, puolustusmateriaali vanhenee ja kallistuu, kaikki kustannukset nousevat, eversti Pyykönen luetteli perusteluja. Valtaosa koulutettavista sodanajan joukoista on jalkaväkeä, joten lakkauttamiset kohdistuivat enimmäkseen niihin joukko-osastoihin jotka ovat erikoistuneet vain jalkaväen kouluttamiseen. Pyykönen sanoi, että vastaisuudessa suositaan usean aselajin koulutusyhtymiä, kuten tuleva Tykistöprikaatilla vahvistettu Porin Prikaati. Uudistus on pääasiassa hallinnollinen, eikä tykkien jytke taukoa Niinisalossa. Koulutus jatkuu siellä entiseen tapaan. Huovinrinteen varuskunta-alueella ei olisi edes tilaa tykistöprikaatin joukoille, Pyykönen muistutti. Tulevaisuudessa Porin Prikaati kouluttaa noin viisi tuhatta varusmiestä vuodessa ja siitä tulee puolustusvoimien suurin tuotantoyksikkö. Prikaatissa on jatkossa kaikki maavoimien aselajit ilmatorjuntaa lukuun ottamatta. Hallinnollisia päätöksiä yhdistämisestä odotellaan kesän aikana, Pyykönen kertoi. Euroopan pienin kenraalikunta Palkittujen iloista joukkoa Heikkilän auditoriossa. Teemu P. Peltola Kokousväellä riitti Pyyköselle runsaasti kysymyksiä. Eversti joutui pariinkin otteeseen selventämään, että puolustusvoimat ei ole leikkausten alkuunpanijana, vaan toimii valtiovallan antamien määräysten mukaisesti. Erästä kysyjää ihmetytti, miksi monikymmenpäistä kenraalikuntaa ei samalla harvenneta. Meillä on sodanajan joukkoihimme suhteutettuna jo nyt vähiten kenraaleja Euroopassa, Pyykönen kuittasi. Eversti muistutti, että varuskuntien lakkauttaminen ei ole puolustusvoimissa uusi asia. Joukko-osastojen määrä on supistunut vuosikymmenten saatossa noin 60:stä 26:een. Suurimpana huolenaiheena vaikutti olevan kertausharjoitusten määrän raju leikkaaminen. Erään kysyjän mukaan kansainvälisiin operaatioihin osallistuminen maksaa kuusi kertaa niin paljon kuin riittävien kertausharjoitusten järjestäminen. Jaan huolen, mutta kansainväliset tehtävät tuovat niin suurta ulkopoliittista ja diplomaattista hyötyä, että valtiovalta katsoo tarpeelliseksi jatkaa toimintaa. Operaatiot ovat Suomen puolustamiseen liittyvän ennaltaehkäisevän vaikutuksen kannalta tärkeitä, koska siten voimme osoittaa uskottavaa kykyämme ulkomaisille tarkkailijoille, eversti Pyykönen perusteli. Mikko Halkilahti palkittiin vuoden reserviupseerina. Kevätkokouksessa palkitut Vuoden reserviupseeri Ylil Mikko Halkilahti, Suomi-kp Vuoden reserviläinen Vääp Jani Komulainen, Harrin kivääri ja kunniakirja Vuoden urheilijat Ltn Jorma Eskola, RU-piirin viiri Alik Jouko Flemming, Res-piirin viiri Vuoden reserviupseeriyhdistys Kyrön Seudun Reserviupseerit,pokaali ja 200 e Vuoden reserviläisyhdistys Loimaan Seudun Reserviläiset, pokaali ja 200 e Jäsentoimintakilpailu Åbolands Res.Off. Föreningen, pokaali ja 00 e Naantalin Reservialiupseerit, pokaali ja 00 e Urheilutoimintakilpailu Salon Seudun Reserviupseerit, pokaali ja 00 e Alastaron Reserviläiset, pokaali ja 00 e Yleistoimintakilpailu Salon Seudun Reserviupseerit, pokaali ja 00 e Loimaan Seudun Reserviläiset, pokaali ja 00 e Eversti Juha Pyykösen alustus avasi silmiä Porin prikaatin tulevaisuuden suhteen. Toimintakilpailun parhaat Salon Seudun RU Alastaron RES Turun RU Mynämäen RES Kyrön Seudun RU Halikon RES Loimaan RU Naantalin Res-au Kustavi-Taivassalon RU Oripään Res-au Voittajille palkintosumman lisäksi pokaali. 200 e 200 e 0 e 0 e 00 e 00 e 90 e 90 e 70 e 0 e Talvikilpailu Salon Seudun Reserviupseerit, pokaali Vuoden 20 jäsenhankkijat upseerit. Jari Piili, Turku (6 jäsentä), Simo Häyhä -kirja ja parhaan jäsenhankkijan taulu 2. Marko Rantanen, Kyrö (2), RU-vyö 3. Göran Karlsson, Åbolands (4), RU-vyö reserviläiset. Heikki Pelli, Alastaro (9), Simo Häyhä -kirja 2. Juha Ovaska, Naantali (), RES-vyö 3. Kai Sainio, Laitila (6), RES-vyö

4 4 PARIVARTIO 202 Askaisten Ritaripuistossa juhlitaan jälleen Askaisten Ritaripuiston -vuotisjuhlapäivä on lauantaina 2. kesäkuuta 202. Päivä alkaa jumalanpalveluksella Askaisten kirkossa klo 0 ja jatkuu juhlatilaisuudella alkaa klo 2 alkaen ritaripuistossa. Arvokkaaseen juhlaan osallistuvat kunniavartiot, maanpuolustusjärjestöjen lippulinna, laivaston soittokunnan vaskikvintetti, lauluryhmä Kisällit ja Askaisten koulun kuoro. Juhlapuheen pitää Kenraalimajuri Sami Sihvo ja Puolustusvoimien tervehdyksen esittää Merivoimien komentaja kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala Maanpuolustusjärjestöjen lippulinnaan toivotaan saapuvan mahdollisimman monta piirin yhdistysten lippua ja lipunkantajaa. Tilaisuus on avoin maanpuolustusjuhla. Komentajavaihdoksia Turussa Aluetoimiston päällikön komentaja Kari Mäkinen siirtyy reserviin. lukien ja hänen seuraajakseen on nimitetty everstiluutnantti Jukka Nikkari. Hän tulee tehtävään Haapajärven Varikon päällikön tehtävästä. Mäkisen lähtötilaisuus vietettiin Heikkilän sotilaskodissa. Piireistä onnittelijoina olivat Anssi Heikkilä, Marko Ojanen ja Juhani Pulkkinen. Länsi-Suomen Merivartioston komentaja kommodori Henrik Wärnhjelm siirtyy reserviin..202 ja komentajan tehtäviä hoitaa sijainen komentaja Mikko Hyyppä..202 saakka. Wärnhjelmin lähtötilaisuus vietettiin torstaina 26.4 Turun Latokarin merivartiosatamassa. Piirit kävivät tervehtimässä kommodoria ja toivottivat hänen tervetulleeksi reserviin. Juha Korkeaoja vieraili Heikkilässä MPK:n uusi puheenjohtaja Juha Korkeoja vieraili Turussa 6.3 Lounais-Suomen Maanpuolustuskoulutuspiirin ohjausryhmän kokouksessa. Ohjausryhmässä istuvat reservipiireistä toiminnanjohtaja Sakari Kinnarinen ja Tor-Erik Lindqvist Salon Reserviupseereista. Keskustelussa nousi esiin useita mielenkiintoisia asioita niin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kuin reserviläistoiminnankin puolelta. Maanpuolustus Suomessa perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamisen periaatteeseen. Kun puolustusvoimat supistaa toimintaansa, vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys vain korostuu. Yleinen asevelvollisuus on velvollisuuspuoli ja tätä tuetaan ja täydennetään vapaaehtoisella maanpuolustuksella. Reserviläistoiminta luo tälle vahvan perustan ja sen merkitys jatkossa vain korostuu, Korkeaoja luonnehti reserviläistoiminnan merkitystä. Sotilaspoikien kiltaperinnettä kaksi vuosikymmentä Jouko Fossi Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan 20-vuotisjuhlia vietettiin Heikkilän sotilaskodissa. Sotilaspoikien perinnekiltojen synty sai alkunsa 990-luvun alussa tamperelaisen lehtikuvaajan Martti I. Laitisen ja naantalilaisen heraldikon, toimitusjohtaja Tapio Saarnin ideasta perustaa sotilaspoikaristi vuonna 944 lakkautettujen suojeluskuntien poikaosastoissa toimineiden yhteiseksi tunnukseksi. Killan perustava kokous pidettiin Sirkkalan kasarmin sotilaskodissa. Ensimmäisen hallituksen muodostivat Armas Honka, Matti Koivurinta, Reijo Aarnio, Teppo Lampi, Arto Lampinen (puh.joht.), Ahti Olkkonen ja Tauno Siivonen. Killalla on alaosasto Mynämäellä. Killassa on noin 320 jäsentä. Entisten sotilaspoikien keski-ikä on tällä hetkellä yli 0 vuotta. 20-vuotisjuhlat järjestäneen hallituksen muodostivat Pentti Seppälä (puh.joht.), Kullervo Hantula, Jaakko Puro, Antti Paajanen, Pekka Aaltonen, Pekka Koivisto, Pentti Myllymäki ja Jouko Fossi. Juhlaa edelsi vuosikokous, jossa juhlaesitelmän piti kenraalimajuri evp Kalervo Sipi aiheesta Vapaussotamme ja poikasotilaat. Tervehdyksiä ja sotilaspoikaristejä Vuosijuhlassa esiintyivät Laivaston Matti Ankelo Eesti Reservohvitseride Kogu (EROK) on vuonna997 perustettu runsaan 300 virolaisen reserviupseerin aktiivisesti toimiva liitto. Varsinaisia paikallisyhdistyksiä sillä ei ole, vaan 0 alueellista osakuntaa. Reserviupseeripiirillämme on Pärnun osakunnan kanssa yhteistyösopimus, jota olin allekirjoittamassa vuonna EROK:n 4. talvileiri oli tänä vuonna Kirnassa, n. 60 km Tallinnasta Tarton suuntaan. Perinteisesti Tarton osakunta järjestää Talvelaagerin helmimaaliskuun vaihteen viikonloppuna Kaakkois-Virossa. Tällä kertaa paikkana oli Kaitseliitin Jõgevan Malevan koulutuskeskus. Oli mielenkiintoista nähdä veljeskansan korkean maanpuolustushengen ilmentymänä Kaitseliitin vapaaehtoisten soturien hiihtävän täyspakkausreppu selässä öisiin harjoituksiin raskaasti lastattuja ahkiota vetäen. Heikkilän sotilaskoti täyttyi ääriään myöten juhlijoista. soittokunnan soitinryhmä, Paimion Sotaveteraanikuoro johtajanaan dir. mus. Jukka Kuninkaanniemi, yksinlaulua esitti Kaisa Kujanpää haitarinsa ja lusikkataiteilija Veikko Kuivalan säestyksellä ja lausuntaa Maili Suutari. Tervehdyksensä tilaisuuteen toivat Sotilaspoikien Perinneliiton puheenjohtaja Atte Kaskari, Varsinais-Suomen Liiton maakuntajohtaja Juho Savo, Puolustusministeriöstä puolustusministeri Stefan Wallin ja Sotaveteraanien rovasti Kai Kiilunen. Juhlassa myönnettiin sotilaspoikaristi entisille sotilaspojille Jouni Aapolalle ja Verkostoitumista Talvelaagerilla Tämän talven leirillä oli 37 osallistujaa, joista viisi meitä suomalaisia. Sakari Väliahde ja Jukka I. Mattila Helsingistä sekä Antti Koskimäki Etelä-Hämeestä olivat ensi kertaa Talvelaagerilla. Jaakko Lamberg Mikkelistä oli jo kokeneempi kävijä, minulle leiri oli kahdeksas peräkkäinen. Luentoja ja verkostoitumista Talvelaagerin joukot järjestymässä. Matti Ankelo toisena vasemmalta. Talvileiri -nimi oli alkuvuosina nykyistä osuvampi. Se järjestettiin aina Haanjassa Võrun lähellä Haanjamehe talu -matkailukeskuksessa upeassa ympäristössä. Lauantai-iltapäivä oli varattu hiihto- ja ampumakilpailuille. Neuvostoliiton aikaisen Nursipalun ydinohjustukikohdan jäänteet ohjussiiloineen tarjosivat varsin eksoottisen ympäristön ammunnalle Viron puolustusvoimien rynnäkkökivääreillä. Nyttemmin leiri on järjestetty vuosittain vaihtuvassa kohteessa, pääpainon entistäkin selvemmin ollessa korkeatasoisissa luennoissa, keskusteluissa ja sosiaalisessa yhdessäolossa, liikuntaa kevättalvisessa luonnossa silti täysin unohtamatta. Kilpailua ja ammuntaa ei ole enää vuosiin järjestetty. Tällä kertaa perjantai-iltaan oli majoittumisen lisäksi sijoitettu reserviupseeri, nyt aktiivipalveluksessa olevan majuri Tõnu Nooritsin sykähdyttävä kuvakertomus kokemuksistaan Tšetšeniassa ja Afganistanissa. Lisäsyvyyttä Nooritsin kertomukselle toi hänen perheystävyytensä neuvostovallan aikana Tartossa sijainneen pommituslaivueen komentajana toimineen, sittemmin Venäjän surmaaman Tšetšenian presidentin Dzhohar Dudajevin kanssa. Lauantai alkoi joukon järjestymisellä lipun nostoon ja ilmoittamisella Viron puolustusvoimien uudelle komentajalle prikaatikenraali Riho Terrasille. Terras oli leirin pääpuhuja aiheenaan EROK:n Matti Ankelon arkisto Matti Antilalle sekä toiminnassa ansioituneille kultainen ansiomitali Mauri Martimolle, hopeinen ansiomitali Seppo Hynnälle ja Jyrki T. Siuralle. Pronssisen ansiomitalin saivat Sakari Jäntti, Pekka Laurikko, Jaakko Lavaste, Kai Peltonen, Tuula Puro, Jaakko Rantanen ja Kalevi Vallas. Juhlaan osallistui noin 70 henkeä. Juhlan kunniaksi jaettiin osallistujille Killan historiikki ajalta Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekilta vaalii vapaaehtoista maanpuolustusperinnettä ja -harrastusta sekä järjestää kuukausittain esitelmätilaisuuksia, joissa on nimekkäitä alustajia ja paikalla on ollut keskimäärin 60 kuulijaa. Kerran vuodessa järjestetään sotahistoriallinen matka. Viime vuonna matkailtiin Virossa ja tänä vuonna matka suuntautuu Itä-Suomen sotahistoriallisille tapahtumapaikoille kesäkuussa. Lisäksi Kilta on kiinnittänyt muistolaattoja Kuusiston entiseen suojeluskuntarakennukseen, Turun suojeluskunnan esikuntarakennukseen, Paimion suojeluskunnan Tillintuvan seinään sekä Turunmaan suojeluskuntapiirin leirikeskuksen lipputangon jalustaan Nauvon Pensarin saarella. ja reserviupseerien rooli ja sen kehittäminen Viron puolustusvoimien näkökulmasta. Hän korosti voimakkaasti reserviupseerien ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitystä Viron puolustukselle. Puheen lomassa ja sen jälkeen käytiin vilkas ja avoin keskustelu kenraalin vastatessa leiriläisten kysymyksiin ja kommentteihin. EROK:n arvostusta ja hyviä yhteiskuntasuhteita kuvaa, että Talvelaagerilla on aina ollut hyvin arvovaltaisia ja korkeatasoisia puhujia, mm. puolustusministeri Jaak Aaviksoo viime vuonna. Virolaiset edellä keskustelukulttuurissa Esitelmäosuus huipentui EROK:n puheenjohtajan komentajakapteeni Toomas Peekin alustuksesta käytyyn laajaan keskusteluun EROK:n arvoista, tavoitteista ja toiminnan kehittämisestä. Keskustelu lainehti rakentavan suorana, ajoin kiivaanakin EROK:n jäsenten haastaessa avoimesti, osin terävästikin puheenjohtajansa ja toistensa ajatuksia. Ilman, että kukaan leimautui tai leimattiin, herneen jäämättä kenenkään nenään. Tästä keskustelun kulttuurista ja asenneilmapiiristä olisi meidänkin liitossamme paljon opittavaa. Ennen sunnuntaina tapahtunutta kotiutumista lauantai-ilta päättyi perjantain tapaan mukavaan yhdessäoloon illallisen, saunomisen ja henkevien keskustelujen merkeissä. Suomalaiselle ne avaavat oivan tilaisuuden oppia Viron maanpuolustuksesta, yhteiskunnasta ja kulttuurista, ymmärtää heidän ajatuksiaan ja historiaansa.

5 202 PARIVARTIO Mietteitä MPK:sta Kouluttajien paikkoja avoinna Olen kirjoittanut ja puhunut kokonaismaanpuolustuksesta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta viimeisten vuosien aikana ja nimenomaan yhteiskunnan varautumisen tärkeydestä ja kolmannen sektorin mahdollisuuksista. Monet ovat pitäneet juttua kolmannen sektorin osalta mahdottomana toteuttaa. Itse uskon asiaan ja aion puhua ja viedä asiaa eteenpäin Varsinais-Suomessa ja koko Lounais- Suomessa omalta osaltani. Mielestäni kolmas sektori on se voima, jota käyttäen voimme ennaltaehkäistä ja varautua arjen häiriöihin, mutta myös poikkeusoloihin. Julkinen sektori sekä talouselämä ovat leikanneet ja ulkoistaneet niin rajusti viime vuosina, että lähes kaikki reservit on leikattu. Yhdelläkään firmalla tai kunnalla ei ole tallikamarin porukkaa, joka odottaa vain mahdollista häiriötä yhteiskunnassa. Siihen ei kerta kaikkiaan ole enää varaa. Kehitystä on tietenkin nopeuttanut se, että suurten firmojen toimitusjohtajat lausuvat mm. julki tiedotusvälineissä, etteivät he ole vastuussa tekemisistään Suomelle vaan yhtiön hallitukselle ja osakkeenomistajille. Julkisella sektorilla kehitystä on myös jouduttanut ajatusmalli, jossa eri hallinnon alat toimivat ja raportoivat oman ministeriönsä tarpeista. Raportoidaan kuin ei huomioitaisi ollenkaan toiminnan kokonaisvaikutusta yhteiskuntaan. Puolustusvoimat tekee parhaillaan uudistusta, jolla laitetaan puolustusvoimat ja toiminnot resurssien mahdollistamalle tasolle. Minä uskon, että uusitut puolustusvoimat täyttävät tehtävänsä. Etenkin, jos sellainen ajatus etenee, jossa puolustusvoimat mittaa ulos suoritteita vapaaehtoiselta maanpuolustukselta ja ne kohdistetaan suoraan operatiiviseen alueelliseen valmiuteen. Tämähän tarkoittaa puolustusvoimien omien resurssien kohdentamista koviin avaintehtäviin. Lisäksi puolustusvoimien on nähtävä antamansa koulutuksen jatkokäyttö muun yhteiskunnan varautumisen alalla. Ilman puolustusvoimien ohjausta reserviläisjärjestöille ja muille maanpuolustusorganisaatioille, kaipuu rynnäkkökiväärin käsittelyyn ainoana maanpuolustustekona jää vallitsevaksi ja koulutuksella hankittuja resursseja ei saada kohdennettua koko yhteiskunnan tarpeisiin sotilaallisen käytön lisäksi. Kouluttajille käyttöä sekä sotilas- että siviilipuolella Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin Varsinais-Suomen koulutus- ja tukiyksikkö rakentaa yhdessä aluetoimiston kanssa alueellisten joukkojen kouluttamiseen koulutusyksikköä. Yksikköön tarvitaan nohevia ja ammattitaitoisia asevelvollisia noin kaksisataa. Koulutamme heidät tehtäviinsä yhdessä aluetoimiston kanssa puolustusvoimien harjoituksissa ja omilla kursseillamme. Nyt jo joukossa olevilla kouluttajilla olemme saaneet erityisesti viime vuonna merkittäviä tuloksia kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Puolustusvoimien tulosmittaukset puoltavat toiminnan kehittämistä. Ensimmäiset kouluttajat on myös palkittu ja ylennetty näistä tehtävistä. Varautumiskoulutukseen tarvitsemme myös entistä enemmän kouluttajia. He kouluttavat kansalaisia arjen turvallisuuteen sekä kuntien sekä eri viranomaisten organisaatioita. Sen lisäksi kaipaamme joukkoomme vapaaehtoisia, joita tullaan käyttämään eri organisaatioiden reservinä. Pyrimme järjestelmään, jossa MPK ylläpitää ja kouluttaa organisaation ja käyttäjä tekee sopimuksen kansalaisen kanssa. MPK sopii organisaation koulutuksen tilaajan kanssa omalta kohdaltaan. Henkilöiden varaaminen puolustusvoimien ja viranomaisten tehtäviin perustuu lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jossa sanotaan, että MPK:n jäsenjärjestöjen jäseniä voidaan varata. Lisätietoja asiasta saat maanpuolustuspiirin toimistosta. Näin voit taata palveluksesi kotikuntasi ja yhteiskunnan hyväksi, vaikka sinulla ei olisikaan suunniteltua sijoitusta. Mauri Ikonen Piiripäällikkö Turun Upseerikerho tilausravintola/juhlapalvelu Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Kaivokatu 2, 2020 TURKU Ei erillistä tilavuokraa, erinomainen ruoka. Häät, perhejuhlat, kokoukset, yritysjuhlat, karonkat. Juhlapalvelustamme myös herkut kotiin, työpaikalle, illanviettoihin. Turuntie Puh Salo fax sähköposti: salonhmlkeskus.inet.fi Handelsbankenissa tutkitusti Suomen tyytyväisimmät pankkiasiakkaat, Epsi Rating Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, 2000 Turku Puh. (02) Fax (02) aatsto@lindell.inet.fi SILIKONITUOTTEET MUOTONAUHAT MUOTTITUOTTEET SILIKONILETKUT NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, 2030 Turku, puh , fax

6 6 PARIVARTIO 202 Turun Reserviupseerit RUL:n vuoden jäsenhankkijayhdistys Turun Reserviupseerit valittiin Reserviupseeriliiton parhaimmaksi yhdistykseksi vuoden 20 jäsenhankinnassa. Yhdistys onnistui hankkimaan 24 uutta jäsentä, mistä suuren osan hoiti kapteeni Jari Piili. Hänet valittiin myös piiriemme kilpailussa parhaaksi jäsenhankkijaksi. Uusia jäseniä hänen työllään saatiin peräti 6. Teemu P. Peltola vuoden upseeri Turussa Turun Reserviupseerit valitsi vuoden upseeriksi luutnantti Teemu. P. Peltolan työstään yhdistyksen viestinnän kehittämisessä ja ennen kaikkea työstään Parivartion toimituspäällikkönä. Parivartion toimituksen ammattitaito nojaa pitkälti Peltolan osaamiseen. Taitosta on jo pitkään vastannut Helena Isotalo Salon Seudun Sanomista. Parivartio haluaa olla mallikas ja reserviläisten tarpeisiin toimitettu piiritason lehti. Lehti haluaa kehittyä ja hakee jatkuvasti uusia muotoja ollakseen strategiansa mukaisesti jäseneltä jäsenelle -lehti. Kenttämuonituskurssi kunnille ja viranomaisille MPK ja Länsi-Suomen Pelastusalan liitto kouluttavat kuntien, viranomaisten sekä muiden tarvitsijoiden muonitusryhmiä selviytymään yhteiskunnan häiriötilanteiden aikaisista joukkomuonitustehtävistä, jopa ilman sähköä. Kurssin teoriapäivä on 29. ja kenttäkeittiön käsittelyharjoitus pidetään yksipäiväisenä Säkylässä välisenä aikana. Lisäksi kurssi harjoittelee käytännön taitoja Vahdolla LSPEL:n kesäleirillä. Kurssille tarvitaan oppilaita. Ilmoittaudu: varsinaissuomi tai soita lisäohjeet piiritoimistosta. Kaikilla reserviläispiirin yhdistyksillä kotisivut Kaikille Varsinais-Suomen Reserviläispiirin yhdistyksille on luotu kotisivujen rungot. Liiton järjestösihteeri Suvi Tuomainen avusti piiriä tekemällä pohjatyön. Kevään aikana sivut muokataan kullekin yhdistykselle sopivaksi, minkä jälkeen sivut voidaan julkaista. Yhdistyksistä pitääkin nimetä kotisivuvastaava, jonka tekee työn yhdessä toiminnanjohtajan kanssa ja aloittaa sen jälkeen sivujen ylläpidon. Syksyllä on Reserviupseeripiirin yhdistysten vuoro. Torissa on toinen Euroopan pelkästään sotilaille omistetuista muistokirkoista Reservipiirit vierailivat Pärnussa Osmo Suominen Varsinais-Suomen Reservipiirien edustajat vierailivat helmikuussa Pärnussa juhlistamassa Viron itsenäisyyspäivää. Tällä kertaa tapahtumaan osallistuivat Reserviläispiirin edustajina puheenjohtaja Osmo Suominen ja Kunniajäsen Harri Nurmi sekä Reserviupseeripiirin edustajana piirin Viro-yhteyshenkilö Ole Bergen. Juhlapäivän vietto alkoi Kaitseliiton Pärnumaan Malevan taloa vastapäätä olevassa puistikossa seppeleiden laskulla toisen maailmasodan virolaisten sankarivainajien muistomerkillä. Lukuisten kukkalaitteiden Varsinais-Suomen Reserviläispiirin koulutuspäivä pidettiin Turun Heikkilässä lauantaina 3.3. Oppiin saapui kahdeksan yhdistysten jäsentä. Yhdistysjohdon koulutustilaisuuden tavoitteena oli antaa yhdistyksen uusille luottamushenkilöille perustietämys Reserviläisliiton toiminnasta ja palveluista sekä parantaa nykyisten jäsenten yhdistyksen johtamiseen liittyviä valmiuksia. Reserviläisliiton järjestösihteeri Suvi Tuominen kävi läpi käytännön asioita liiton näkökulmasta ja liiton. varapuheenjohtaja Osmo Suominen liiton keskeisimmät päämäärät ja tulevat tapahtumat. Tilaisuudessa käytiin läpi myös kokouskäytäntöjä, yhdistyslakia ja vapaaehtoistoiminnan perusteita. Tästä osuudesta vastasi Christina Erola OK-opintokeskuksesta. Tärkeintä on, että yhdistyksissä osataan käyttää ja hyödyntää jäsenrekisterimme palveluja ja jokainen jäsen osaa kirjata ja korjata omia joukossa myös piirin edustajat laskivat sinivalkoiset kukat ja puheenjohtaja Suominen puhui korostaen maittemme historian yhteneväisyyksiä sekä esitti kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Torin kunnassa runsaat 20 km Pärnusta sisämaahan päin sijaitsee toinen Euroopassa oleva kokonaan sotilaille omistettu muistokirkko. Tämän neuvostovallan raunioista uuteen kukoistukseen nostetun kirkon suojissa juhlistettiin Itsenäisyyspäivää kauniisti toteutetulla jumalanpalveluksella, joka virolaiseen tapaan sisälsi paljon musiikkia. Erityisen kohottava oli Pärnun veteraanikuoron ja sen solistien esitykset. Yhteistyö jatkuu vahvana Jumalanpalveluksen päätteeksi Osmo Suominen ja Harri Nurmi luovuttivat Siniset ristit Kaitseliiton Pärnumaan Malevan päällikölle Mehis Bornille ja varapäällikölle kapteeni Kristian Kivimäelle sekä EROK:n (Viron Reserviupseerit) Pärnun osaston todelliselle puuhamiehelle, kapteeni Lembit Miilille. Lisäksi piirien kultainen ansiomitali luovutettiin Kaitseliiton Pärnumaan Malevan jäsenille, majuri Marek Laanistolle ja tietojaan rekisterissä, korostaa järjestösihteeri Suvi Tuomainen ja jatkaa kertomalla, että valmennuskierroksen luutnantti Margo Saille. Kirkkotilaisuus päättyi seppeleenlaskuun läheisellä hautausmaalla olevalle Viron Vapaussodan muistomerkille. Kirkkotilaisuuden jälkeen ohjelmassa seurasi Kaitseliiton Pärnumaan Malevan talolla pidetty kahvihetki virolaisten omine palkitsemisineen sekä illalla vapaamuotoinen illallinen paikallisessa ravintolassa. Päivän keskusteluissa olivat luonnollisesti esillä tulevat yhteiset tapahtumat, Viron Voitonpäivä tulevan juhannuksen aikoihin sekä myöhemmin syksyllä oleva ampumaottelu, joka sekin on tänä vuonna Pärnussa. aikana juuri viestintä on noussut keskeisimmäksi keskustelun teemaksi. Kotisivut kaikille piirin yhdistyksille Lembit Miil Palkitut ja palkitsijat samassa kuvassa Torin kirkossa. Vasemmalta Lembit Miil, Kristian Kivimäe, Mehis Born, Margo Sai, Harri Nurmi, Marek Laanisto, Ole Bergen ja Osmo Suominen. Piirin reserviläisyhdistysten johtoa koulutuksessa Turussa Järjestösihteeri Suvi Tuomainen toivoo, että yhdistykset ja jäsenet pitäisivät huolen jäsenrekisterin tietojen oikeellisuudesta Reserviläisliitossa on tehty kovasti työtä sähköisen viestinnän kehittämiseksi ja kotisivuja alkaakin olla jo runsaasti yhdistyksien käytössä. Omassa piirissämme ne puuttuvat vielä 2 yhdistykseltä. Kaikille yhdistyksille on laadittu liiton avustamana yksinkertaistetut sivut ja vielä tämän kevään kuluessa. Yhdistysten pitää nimetä kotisivuvastaavat ja piirin tehtävänä on valmentaa heidät sivujen käyttöön. Koulutustilaisuudet jatkuvat vielä toistaiseksi eri puolilla Suomea. Yhdistykset ovat lähettäneet aktiivisesti hallitustensa edustajia tähän mennessä pidettyihin tilaisuuksiin. Oman piirimme osanotto olisi voinut olla aktiivisempaa.

7 202 PARIVARTIO 7 Ajankohtaista aluetoimistosta Elämässä eteenpäin Kohdalleni osuu vääjäämättä aika, jolloin joudun jättämään nykyisen tehtäväni ja siirtymään elämässäni eteenpäin. On uskomatonta kuinka nopeasti aika täällä Varsinais-Suomessa on mennyt. Juuri kun olen oppinut tuntemaan teidät ja maakunnan, niin joudun siitä luopumaan. Voitte varmasti jo tässä vaiheessa aistia, että lähtöni Turusta ei tule olemaan helppo. Sydämeni tulee jäämään Turkuun vaikka turkulaista minusta ei koskaan voikaan tulla, kun en ole täällä syntynyt ja asunut täällä koko elämääni. Olen kiitollinen että sain asua kaupungissa ja aistia sen historian havinan ja kaupungin elämän sykkeen. Aurajoen ranta tuli iltalenkeilläni hyvin tutuksi, samoin Tuomikirkon silhuetti ja monet muut kulttuurikohteet. Olen varma että jään niitä vielä kaipaamaan. Mutta ennen kaikkea jään kaipaamaan teitä kaikkia jotka olette olleet mukana tukemassa minua tehtävässäni ja antamassa panoksenne maanpuolustukselle. Mieleenpainuvimpina hetkinä näistä vuosista jäi mieleeni valtakunnalliset veteraanipäivät, rosvopaistitapahtumat, Turun kulttuuripääkaupungin avajaiset, alueelliset maanpuolustuskurssit, useiden maanpuolustusjärjestöjen juhlat jne. Kiitos että sain olla mukana ja tuoda oma osuuteni näihin tapahtumiin. Oma upseeriurani alkoi kolmekymmentä vuotta sitten täällä Turussa kun minut ylennettiin aliluutnantiksi Pansion Meriupseerikerholla. On hienoa että voin päättää aktiiviupseeriurani samalla seudulla. Päätepisteeseen on pitänyt kulkea neljän mantereen ja usean Suomessa olevan paikkakunnan kautta. Viimeinen jakso urallani tulee jäämään pysyvästi mieleeni ja tulen vielä sitä kaipaamaan. Haluan kiittää toimistoni henkilökuntaa esimerkillisestä maanpuolustuksen eteen tehdystä työstä. Haluan kiittää teitä kaikkia reserviläisiä siitä innostuksesta ja panostuksestanne jota olette tehneet meidän suomalaisten eteen. Toivon että intonne ja panostuksenne tulee myös tulevaisuudessa säilymään edessä olevista vaikeista vuosista huolimatta. Suomen puolustaminen ja suomen puolustuskyky on täysin kiinni teistä reserviläisistä ja teidän maanpuolustustahdostanne. Ilman maanpuolustustahtoa tätä maata ei voi puolustaa ja ilman sitä kaikki panostukset aseisiin ja varustuksiin on turhaa. Toivotan seuraajalleni everstiluutnantti Jukka Nikkarille onnea ja menestystä uudessa tehtävässä, sillä tiedän että hän tarvitsee teidän kaikkien tukeanne vaativan tehtävän hoitamisessa. Hyvää kevättä ja alkavaa kesää! Kari Mäkinen komentaja, aluetoimiston päällikkö Kari Mäkisen aika kuluu jatkossa kuvassa olevan pelin ja golfin parissa. LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n. 000 laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 90, 200 Turku Puh. (02) 27 00, Avoinna ma pe klo Yhdistää maailman kotiin. Suomen suosituin säästöhenkivakuutus Selekta-sijoitus on helppo tapa säästää ja sijoittaa niin suuria kuin pieniäkin summia. Meillä voit valita, sijoitatko vakuutussäästösi sijoitussidonnaisena rahastoihin, takuusäästöihin tai näiden yhdistelmään. Tunti kanssamme voi olla elämäsi kannattavin sijoitus. Soita ja varaa aika Asiakaspalvelusta (pvm/mpm) ma pe 20. Nordea Pankki Suomi Oyj VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali*! Jälleenmyyjien yhteystiedot: nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi A TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/200 ja 6/20 Virtasen Maalitehdas, Työkuja, 2600 Parainen (02) VIRTASEN maalitehdas Selekta-vakuutukset myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joka myy Selekta-vakuutuksia asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n konttoreiden kautta.

8 PARIVARTIO 202 Alueteema: Turun seutu ja Turunmaa Turvallisuutta, turvallisuutta, turvallisuutta Veijo Räsänen Vanhaa tietoa, uudempaa tietoa ja uunituoretta tietoa, nämä tietoiskut olivat Paraisten Reservinupseereiden järjestämien yleisötilaisuuksien maaliskuun teemoina. Paraisten kaupungin tiedotuspäällikkö Anne-Maarit Itänen kertoi kaupungin sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta. Kaupunki toimittaa tiedotteet medialle, siis lehdistölle, radiolle ja televisiolle sekä ylläpitää verkkosivuja. Kaikki tiedotettava aineisto kerätään aluetoimistoista Iniöstä, Houtskarista, Korppoosta ja Nauvosta. Lisäksi kaupunki julkaisee NYT-tiedotuslehteä, mikä jaetaan kaikkiin talouksiin. Tiedotuspäällikkö Anne- Maarit itänen korostaa, että kaupungin julkinen tiedottaminen on jo kansalaisten ja kaupunkilaisten turvallisuudenkin kannalta ensiarvoisen tärkeää muistellessa vaikkapa esimerkiksi Tapani-myrskyä ja sähkökatkoksia ja ihmisten epätietoisuutta myrskyn aikana. Varsinaiseen viranomaistiedonkulkuun päästiinkin käsiksi kaupungintalolla pidetyn kansalaisen maanpuolustusiltapäivän kuluessa. Tilaisuuden alussa maisteri, komentaja evp Eero Auvinen loi laajan historiallisen katsauksen Skärgårdens Frikår - Saariston Vapaajoukon toimintaan Turunmaalla ja Ahvenanmaalla vuonna 9. Kansalaisen turvallisuudesta jo silloinkin pidettiin huolta. Tapani oli liikaa Virvellekin VIRVE:n myötä siirryttiin ajankohtaisempiin aiheisiin, kun Suomen Erillisverkko Oy:n johtaja Pertti Virtanen selosti kuulijakunnalle millainen on viranomaisten yhteydenpitoväline VIRVE-puhelin. Miten puhelin toimii ja ketkä sitä käyttävät, tai kenen sitä pitäisi osasta käyttää ja kenellä sellainen tulee olla. Paikalla olleille kaupunginvaltuutetuille ja tilaisuuden järjestäjälle jäi hieman arvoitukseksi, että kenellä Paraisten kaupungissa mainittu laite on, jolla pidetään yhteyttä onnettomuuksien ja katastrofien aikana. Normaali matkapuhelinliikennehän menee tukkoon tuossa tuokiossa. VIRVE-asiantuntija Pertti Virtanen kertoi muutamin esimerkein, missä VIRVE lakkasi toimimasta Tapani-myrskyn aikana ja mistä syystä. Onneksi valtiovalta otti opikseen ja myönsi yhtiölle määrärahaa puutteiden korjaamiseksi. Edelleen Virtanen kertoi millä tavoin eri kaupungeissa on viranomaispuhelimen käytöllä jo onnistuttu hallitsemaan kansalaisia kohdanneita onnettomuuksia. Metsänraivauksesta katuturvallisuuteen Miten sitten kouluttautua viranomaispuhelimen käyttäjiksi? Tähän antoi vastauksen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen Varsinais-Suomen piiritoimistosta majuri Erkki Lehmus. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on valmius kouluttaa niin kaikkia vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia kuin kuntien ja kaupunkien viranomaisiakin. Koulutus käsittää haarukalla metsänraivauksesta katuturvallisuuteen ja kaikkeen siltä väliltä, vakuutti majuri Lehmus. Turunmaan edustajana vapaaehtoisessa maanpuolustusorganisaatiossa toimiva eversti Esko Rajahalme mainitsi kuulijakunnalle, että kaupungin viranomaisille on pariin otteeseen ollut tarjolla viranomaispuhelin Virven käyttäjäkursseja. Paraisten Reservinupseereista kerrotaan, että yleisölle ja asiasta kiinnostuneille tahoille oli tarjolla tilaisuus tulla kuulemaan mahdollisuudesta osallistua vapaaehtoiseen koulutukseen meripuolustuspiirin kursseilla. Mainittu tilaisuus pidettiin kuun lopulla. Piiripäällikkö Henrik Nystén oli ilahtunut, että sai tulla tutustumaan saaristokaupunki Veijo Räsänen Kahvitauolla Virve-miehet eversti evp Esko Rajahalme, johtaja Pertti Virtanen, MPK:n majuri evp Erkki Lehmus ja puheenjohtaja, kapteeni Jorma Ake. Paraisiin. Piiripäällikkö Nysténillä ja koulutuspäällikkö Jouni Tuomarmäellä oli tarjolla monia merihenkisiä kursseja saaristolaisille. Illan aikana kuultiin myös öljyntorjuntaekspertti, komisario, reservin luutnantti Markku Järvisen kattava selonteko öljyntorjunnan vaikeuksista saaristo-olosuhteissa. Raision reserviupseerit ja risteyskaupunki Erkki Lehmus Naantalin Reserviupseerien kunniapuheenjohtaja kapteeni Toivo Järvinen ja uudelleen pystytetty muistokivi. Naantalissa hoidetaan asioita yhdessä Naantalissa aliupseerit ja upseerit tekevät paljon yhdessä. Sotiemme veteraanien perintöä kunnioitetaan upseerien ja aliupseerien yhteisvoimin sankarihaudan kunniavartioissa talvisodan päättymisen vuosipäivänä, kaatuneiden muistopäivänä, itsenäisyyspäivänä ja jouluna. Myös monet muut kansalaisjärjestöt osallistuvat näihin tilaisuuksiin liittyviin lippulinnoihin niin sankarihaudalla kuin Laivaston muistoristillä. Perinteinen veteraanikeräyksen lipaskeräys ja varusmieskeräyksen kuljetukset hoidetaan myös yhdessä. Yhteinen hanke on myös Nikulanvuoren ampumarata Luonnonmaalla. Reserviupseerien suuri hanke on ollut mm. Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin piiripäällikön everstiluutnantti Aarne Peltosen muistokiven uudelleenpystytys vuonna 97 Luolalanjärven maastoon. Yhdistys hoitaa jatkuvasti muistokiveä ja sen myötä vaalii siihen liittyvää perintöä. Muistokivi ehti olla neljännesvuosisadan ajan maanpuolustusväen suojissa, kunnes se saatiin uudelleen käyttöön. Naantalin Reserviupseerien historiateoksessa asia ilmaistaan seuraavasti: Pystytys tapahtui Naantalin Reserviupseerien nimissä, mutta käytännössä se oli kahden kapteenin, Järvisen ja Rautamaan, maanpuolustushistoriallinen kulttuuriteko. Raision Reserviupseerit tukeutuvat monessa kaupunkiinsa. Raision Reserviupseerien taival on jatkunut jo yli puolivuosisataa. Viime vuoden syksyllä vietimme 0 vuotisjuhliamme. Toimintamme on varmaankin perinteistä reserviupseerien toimia; johtamistapahtumia, ammuntoja, yhteisiä retkiä ja tapahtumia. Olemme saaneet hyväksytyn osan Raisiossa. Erityisesti yhteistyö kaupungin ja seurakunnan kanssa on osa vuotuista toimintaamme. Raisio on asukkaan ja yli 400 yrityksen kotikaupunki. Raisiosta on kasvanut 2000-luvulla yhä merkittävämpi seudullinen kauppapaikka. Kehätien varrella oleva kauppakeskusalue on Varsinais-Suomen suurin. Raisio on vain kivenheiton päässä Turusta, mutta silti tunnelma on kuin pikkukaupungissa: viihtyisä ja turvallinen. Tiet ovat olleet Raisiolle tärkeitä aina ja sijainti Suuren Postitien varrella oli iso sysäys alueen kehittymiselle. Tie merkitsi jo silloin ihmisiä, kauppaa ja kanssakäymistä. Merkittävä toimintamme on yhteistyö seurakunnan kanssa. Suuri ponnistus meille on vuosittainen rippikoululeirien yöpäivystykset. Leirejä on kymmenkunta viikkoa vuosittain. Ja lisäksi on muutama kerta vuodessa muita yhteisiä toimia. Tärkeä osa toimintaa on myös raisiolaisten veteraanijärjestöjen työn tukeminen. Muutamana viimeisenä vuotena valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin näkyvintä on Kokousväkeä Raision kaupungin valtuustosalissa 3. maaliskuuta. ollut sihteerimme Mikko Hautalan menestyminen kilpaurheilun saralla Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa. Yhteistyötä siellä ja täällä Tälle vuodelle tärkeitä tavoitteitamme on jäsenhuolto, uusien jäsenten hankinta ja yhteistoiminnan kehittäminen tai herättäminen Raision Reserviläisten sekä lähialueiden reserviupseeriyhdistyksien kanssa. Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen käsitteli kriittisesti kuntauudistusta reserviupseerien ja reserviläisten kevätkokouksessa. Yhteiskokouksessa Raisiossa saatiin kuulla kaupunginjohtajan esitys Raision kaupungin näkymistä ja kuntaliitoksista. Kaupunginjohtaja toi vahvoja argumentteja mielipiteelleen, jonka mukaan meneillään olevassa kuntauudistuksessa ole Raision näkökulmasta mitään edullista. Sen sijaan yhteistyötä hän kannattaa kaikilla mahdollisilla alueilla.

9 202 PARIVARTIO 9 Harrasta hiihtoa Lapissa Alueteema: Turun seutu ja Turunmaa Antti Yli-Paunu Turun Reserviupseerit käväisivät jälleen Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeessa nauttimassa talven hiihtokeleistä maaliskuuta. Tukikohtana oli kuten aikaisemminkin Tunturihotelli Vuontispirtti Enontekiön ja Kittilän rajamailla. Matka sinne tehtiin junalla Kolariin ja sieltä Tilausliikenne Olli Oy:n bussilla perille. Yksinkertaisen tuntuista, mutta makuuvaunujärjestelyt Turusta lähteville eivät ole VR:n suosiossa. Varsinkaan uudet lipunmyyntijärjestelyt eivät ole kunniaksi palvelulaitokselle. Perillä kaikki sujui hienosti. Seurakuntien omistama hotelli palvelee hiihtokansaa todella loistavasti. Huoneet televisioineen mukavia, sauna ja ruoat hyviä, henkilökunta auttavaista ja ystävällistä, Kyrönperän latuverkko laaja, monipuolinen ja hyvin hoidettu. Aamiaisen jälkeen oli tilaisuus osallistua aamuhartauteen ja ilta päättää sotkamolaisen viikkopappimme Helenan sympaattiseen iltahartauteen. Muutakin iltaohjelmaa oli. Karavaanariryhmä Viestiveljet esiintyivät kertoen toiminnastaan soittaen ja laulaen. Tomi Valo, Helsingistä tänne siirtynyt valokuvaaja, esitteli upein valokuvin Lapin viisi vuodenaikaa ja toisena iltana lauloi ja laulatti meillä mm. He- Ahti Isosomppi Turun kokenut hiihtäjäporukka oli jälleen valinnut Vuontispirtin tukikohdakseen. Hiihtomaisemissa ei tosiaankaan ollut valittamista. lismaan Lapin aiheisia lauluja. Viimeisenä iltana paistoimme harjoittelevan eräoppaan Antin johdolla räiskäleitä hotellin pihapiirissä olevassa kodassa. Viestinä Suomen päästä päähän Vaikka joukkuehenki oli luja, emme ladulla esiintyneet yhtenä ryhmänä. Ryhmämme koostui yksilöurheilijoista, jotka suorittivat päivittäiset harjoituksensa lähes omin päin, jotkut oman valmentajan tarkkailun alaisena. Tarkka kirjanpitomme paljasti sen, että viestihiihtona olisimme hiihtäneet jälleen Suomen päästä päähän eli 360 km kuten Jouko Fossi eräänä vuonna keksi asian ilmaista. Parhaat hiihtosuoritukset nähtiin keskiviikkona, jolloin hiihtomatka Vuontisjärven jäältä Montellin majalle, 3,2 km, nousua 240 m, taittui alle minuutissa. Asialla olivat kuitenkin Lapponia-hiihdon osanottajat, noin 400 miestä ja naista, emmekä me. Ryhmämme muodostui turkulaisesta reserviupseerista, kolmesta vaimosta ja loimaalaisesta vääpeliperheestä eli yhteensä 3 henkeä. Omassa tutustumisillassamme totesimme omaavamme kokemusta monelta alalta. Alkuvuosien osanottajien sotakokemuksia ei enää ollut kellään muualta kuin kotirintamalta. Viikko oli säiden puolesta erinomainen, vain yhtenä aamuna oli 20 C, joka nopeasti laski C. Saimme osallistua myös Raattaman kylän Poropäiville, joilla oli aikamoinen markkinatunnelma poroajeluineen, moottorikelkkoineen ja myyntikojuineen. Kaiken kaikkiaan reipas ja voimistava lomaviikko. Voimme suositella kaikille. Kokeilimme, ettei siellä kaikkien ole aina pakko hiihtääkään. Pienistä iloista suuriin uutisiin Tämäkin lehti on painettu Salossa SERTIFIOITU YRITYS SERTIFIOITU YRITYS Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet Hotelli Aquarius tukee reserviläistenkin toimintaa A-oikeudet ravintola Meritähti (300 h) drinkkibaari Nemo (max 90 h) kesällä terassiravintola yökerho Bandi Club (0 h) yökerho Mermaid (20 h) kokoustiloja 7 kpl hengelle orkesterimusiikkia Palvelemme Teitä ympärivuotisesti Kysy edullisia hintojamme Asiantuntijat lähelläsi ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Pläkkikaupunginkatu 2, Turku Puh. (02) , KULLERVONTIE B 2300 UUSIKAUPUNKI PUH FAX Läntinen Rantakatu TURKU puh

10 0 PARIVARTIO 202 Alueteema: Turun seutu ja Turunmaa PorR:n Kilta Wähä-Heikkilän päärakennus kesällä 9. Wähä-Heikkilän kasarmialue ja Venäjän itämeren laivasto Aimo Jokela Merivoimien esikunnan kiviristeilijän ankkuroiduttua konkreettisesti viime kesänä jo edesmenneen Hämeenmaa-luokan saattajan ankkurein Heikkilän kasarmialueelle Turkuun on aika kertoa tarina Wähä-Heikkilän eli Lill-Heikkilän alkuvaiheista. Tässä artikkelissa keskitytään Wähä-Heikkilän eli Lill-Heikkilän kasarmialueen alkuhistoriaan eli vuosiin Wähä-Heikkilän tai Lill-Heikkilän kasarmialueen, joka nykyisin tunnetaan Heikkilän kasarmialueena, historia liittyy Venäjän keisarikunnan osallistumiseen I maailmansotaan. Koko Saaristomeren ja Ahvenanmaan linnoittamisen ja samalla myös Wähä-Heikkilän rakentamisen käynnistävänä sysäyksenä toimi elokuussa 94 syttynyt I maailmansota. Tällöin Venäjän merivoimat havahtui konkreettisesti siihen, että koko läntinen saaristoalue valtakunnan länsirajalla oli suojaton. Talven 94 aikana alkoi tarmokas tiedustelu ja suunnittelutyö, joka johti seuraavan runsaan kahden vuoden aikana lähes koko läntisen saaristoalueen linnoittamiseen. Viimeisimpiä lenkkejä tässä sotilasrakentamisen ketjussa oli Wähä-Heikkilän kasarmialue. Näin se on katsottava osaksi Suomenlahden pohjukasta aina Lypertön Katanpäähän asti ulottuvaa Pietari Suuren merilinnoitusta. Itämeren Laivaston esikunta teki päätöksen Wähä-Heikkilän rakennustöiden aloittamisesta 7 joulukuuta 94. Venäjän keisarikunta pakkolunasti uuden kasarmialueen rakentamiseen tarvittavan maa-alueen Suomen Suurruhtinaskunnalta keväällä 9. Maanmittaustoimenpiteet suoritti Turun- ja Porin lääninhallituksen maanmittari Wähä-Heikkilän rakentamisen tavoitteet Mikä oli sitten Wähä-Heikkilän kasarmialueen rakentamisen tavoite? Kysymykseen aukeaa vastaus alkuperäisistä päärakennuksen rakennuspiirustuksista, jotka on hyväksytty ja päivätty marraskuulle 9. Piirustuksista käy ilmi niin rakennuksen eri tilojen käyttötarkoitus, piirustuksen hyväksymispäivä että hyväksyjien nimet. 3 Venäläiset käyttivät Wähä- Heikkilän kasarmista nimitystä Läntisen Viestipalvelun Keskusasema Turku (Центральная станция службы связи в Або). Heikkilä nimeä ei heidän asiakirjoissaan esiinny. 4 Wähä-Heikkilän päärakennuksen pohjapiirroksessa jokaisen huonetilan kohdalle on merkitty sen käyttötarkoitus, joten koko rakennuksen käyttötarkoitus on näillä tiedoilla varsin selkeä hahmottaa. Sen lisäksi toisen hyväksyjän allekirjoitusajankohdan tehtävä antaa selvän viitteen toimialasta, jonka käyttöön päärakennusta suunniteltiin. Nämä toisiaan tukevat tiedot yhdistäen voi varmuudella todeta, että Wähä-Heikkilän päärakennus ja samalla koko kasarmialue suunniteltiin Venäjän Itämeren Laivaston läntisen alueen viestipalvelun käyttöön (служба всязи). Tässä yhteydessä merkitsevämpi allekirjoittaja oli komentaja Davidov (капитан второва ранга Давыдовь Михаилъ Платоновичъ). Aikaisemmin keväällä 9 hän toimi vielä juuri edellä mainitun läntisen alueen viestipalvelun päällikkönä. Allekirjoitushetkellä hän oli jo koko Itämeren Laivaston viestipalvelun päällikkö. Myös Venäjän Itämeren Laivaston muut alkuperäiset asiakirjadokumentit tukevat piirustusten perusteella syntynyttä olettamusta kasarmialueen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. 6 Venäjän Itämeren laivastossa viestipalvelu sisälsi tuolloin nykyisin termein määriteltynä kolme eri palvelushaaraa; tiedustelun, viestin ja merivalvonnan. Samoin laivaston lentojoukot kuuluivat v 9 viestipalvelun joukkoihin. Jotta Wähä-Heikkilän kasarmin rakentamishanke tulisi paremmin ymmärrettäväksi, on tarkasteltava venäläisten suunnitelmia koko Saaristomeren ja Ahvenanmaan puolustamiseksi. Saaristomeri ja Ahvenanmaa nähtiin Venäjän Itämeren meripuolustuksessa sivusta- ja tukiasemana, joka toisaalta suojasi Venäjän valtion luoteisrannikkoa ja toisaalta tarjosi suojaisan tukeutumis-, huoltoja täydennysalueen laivaston alusyksiköille. Alueen puolustus organisoitiinkin v 9 puolustusasemaksi, jolle annettiin nimi Turku Ahvenanmaa Saaristoasema. Saaristoaseman esikunta sijoitettiin hyvien yhteyksien päähän Turkuun. Wähä-Heikkilälle oli varattu kuitenkin oma erikoinen roolinsa. Venäläiset olivat jo ennen I maailmansotaa alkaneet yhdistämään meripuolustuksen kannalta keskeisiä alueita merikaapeliverkoilla. Aikanaan sodan uhkan lähestyessä ja konkretisoituessa merikaapeleita laskettiin myös luoteissaaristoon. Viestipalvelun suunnitelmissa oli käytännössä kattavan tähystysverkon perustaminen saaristoalueen ulkolaitaan yhteensä suunniteltuja tähystysasemia oli 24 kappaletta. Tämän lisäksi tulivat vielä kymmenkunta linnaketta, jotka suojasivat tärkeimpiä sisääntuloväyliä. 7 Lähes jokaiseen näistä tähystysasemista ja linnakkeista rakennettiin merikaapeliyhteys. Linnakkeilla oli sen lisäksi vielä radioasema. Koko tämän laajan läntisen tähystysverkon hallintaan tarvittiin nyt keskusasema. Tähystysasemien havainnot viestitettiin merikaapeliverkon ja radioasemien kautta läntisen alueen keskusasemalle eli juuri Wähä-Heikkilän viestikeskukselle. Päärakennuksen rakennuspiirustuksia tarkasteltaessa löytyykin sieltä alueen viestikeskukseksi suunniteltu tila. Keskusaseman paikaksi sopi luontevasti Turku, jossa jo oli koko saaristoaseman johtopaikkakin. Saaristoaseman esikunta sijaitsi Turussa keskikaupun-

11 202 PARIVARTIO Alueteema: Turun seutu ja Turunmaa gilta käyttöön otetuissa tiloissa. Suunnitelmista sen siirtymisestä Wähä-Heikkilään ei venäläisissä asiakirjoissa näy mitään viitteitä. Samoin laivastoyksiköitä ei Wähä-Heikkilään tukeutunut. Varsinainen sotasatama sijaitsi Aurajoen suulla, jossa sijaitsevilta telakoilta ja varastoilta sota-alusten huolto ja täydennys tapahtui. Varuskunnan paikan valinta Heikkilän alue valikoitui uuden keskusaseman paikaksi useastakin syystä, joista vähäisempiä eivät olleet se tosiseikka, että alue oli jo alkuperäisesti valtion maata - Wähä-Heikkilän kuninkaankartanon maita. Toinen keskeinen seikka oli alueen hyvä soveltuvuus radioaseman sijoituspaikaksi. Heikkilään rakennettiinkin voimakas radioasema, jonka tehtävänä oli radioyhteyksien ohella Saksan Keisarillisen laivaston radioliikenteen viestitiedustelu. Tämän takia radioasemaa kutsuttiinkin Itämeren silmäksi. Toinen selkeästi aluevalvontaan suuntautuva toiminto oli Wähä-Heikkilään perustettu laivaston viestipalvelun merilentoasema. I maailmansodan aikana Venäjän Itämeren laivastolla oli oma ilma-ase, joka oli jakaantunut kahteen ilmailuprikaatiin, joista toinen toimi Suomen alueella ja toinen Baltiassa. Olipa laivastolla Itämerellä oma lentotukialuskin Orlitza naaraskotka. Wähä-Heikkilän merilentoasema oli operatiivisessa toiminnassa jo vuonna 96 jatkaen aina syksyyn 97. Silloisilla koneilla kyettiin partioimaan aina sadan kilometrin etäisyydelle saakka. Suomessa oli Wähä-Heikkilän merilentoaseman lisäksi kaksi muuta merilentoasemaa Storlångvik Kemiön saarella ja Granbåda Föglössä Ahvenanmaalla. Wähä-Heikkilässä oli neljä lautarakenteista lentokonehallia eli -hangaaria ja aseman määrävahvuus oli 6 lentovenettä. Suunnittelu ja rakennustyöt Wähä-Heikkilän rakennustyöt alkoivat syksyn 9 kuluessa. Rakennustöiden aloittamista viivästytti hallinnollinen byrokratia ja siitä johtuva määrärahojen hidas käyttöön saanti. Päärakennuksen piirustukset vahvistettiin marraskuussa 9, joten on oletettavaa, että sitä päästiin vallitsevan tavan mukaisesti rakentamaan vasta hyväksymisen jälkeen. Kaikkiaan Wähä-Heikkilään rakennettiin vuosien 9 7 kuluessa kolmisenkymmentä rakennusta pääosa oli puisia. Viisi rakennuksista oli tiilistä ja yksi ammussuoja betonista. Kaikki tiilirakennukset ovat edelleen jäljellä, mutta puiset rakennukset ovat aikojen kuluessa purettu pois. Nämä viisi jäljelle jäänyttä tiilirakennusta ovat päärakennus, sotilaskodin mäen juurella olevat huoltorakennus, kaksikerroksinen asuinrakennus ja tallirakennus sekä nykyisen pääsisääntulon oikealla puolella sijaitseva radioasemarakennus. Wähä-Heikkilän rakentamisen suorittajina olivat suomalaiset työmiehet työn johto oli venäläisellä insinöörikomennuskunnalla. Rakennusaineet hankittiin paikkakunnalta, joten esimerkiksi tiilet tulivat Kupittaan Savelta. Käytettävät rakennustarvikkeet vaikuttivat luonnollisesti osaltaan lopputuloksen ulkonäköön. Itämeren Laivaston Sairaala tarua vai totta? Wähä-Heikkilästä julkaistussa aineistossa esiintyy useimmiten urbaani tarina Itämeren laivaston sairaalasta, jolla nimenomaan tarkoitetaan Wähä- Heikkilän päärakennusta. Tämä tarina näyttäisi alkuperäisten venäläisten lähteiden valossa olevan tosiaan urbaani legenda. Venäläisillä oli suunnitelmissa todellakin rakentaa pieni erillinen karanteenisairaala alueelle, mutta sitä ei ehditty rakentaa valmiiksi. Vain rakennuksen kehikko saatiin aikaiseksi. Alueen jouduttua suomalaisten haltuun v 9 keväällä karanteenisairaalan kehikko purettiin pois. Venäläisen varuskunnan varsinainen 200-paikkainen karanteenisairaala sijaitsi silloin Ruissalossa. Itse päärakennukseen ei koskaan suunniteltu sairaalaa, mutta jotain sairaanhoitoon liittyvää sieltä sentään löytyi. Päärakennuksen merenpuoleiseen siipeen ensimmäiseen kerrokseen suunniteltiin lääkärin vastaanottotilat ja pieni vuodeosasto potilaspaikkaa.. Tämä vastaanottotila tarvittiin, koska päärakennukseen oli suunniteltu toiseen kerrokseen 20 paikan miehistömajoitus todennäköisesti yksi sen aikainen telegraafikomppania, jollainen Turun seudulla myös I maailmansodan aikana oli. Sairaala tämä vastaanotto ei kuitenkaan ollut. 9 Itsenäistymisen jälkeen päärakennuksen käyttöönsä ottanut Porin Rykmentti käytti tätä tilaa alkuperäiseen tarkoitukseen lääkärin vastaanottotiloina eli poliklinikkana. Päärakennuksen pääkäyttötarkoitus oli kuitenkin esikunta- ja miehistökasarmi ei sairaala, ja sellaisena se säilyi myös itsenäisyyden aikoina aina tähän päivään asti. Historiassa nykyisyyden perusta Historian ympyrä sulkeutui jälleen 7. joulukuuta 2007, jolloin Merivoimien Esikunta aloitti virallisesti toimintansa Turun Wähä-Heikkilän, nykyisen Heikkilän kasarmialueella. Yhdeksänkymmentä vuotta oli kulunut Suomen itsenäistymisestä ja Wähä-Heikkilän kasarmialue oli palannut alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa meriväen kasarmiksi. Lipun kuviot vain olivat vaihtuneet. Venäjän Laivaston lipussa oli silloin kuten nykyäänkin sininen ns. Pyhä Andrean vinoristi valkoisella pohjalla, kun taas Suomen lipussa on sininen risti vaakasuorassa valkealla pohjalla. Arvorakennus oli saanut jälleen arvoisensa käyttäjän. Heikkilän kasarmialueen historian tutkimus jatkuu edelleen. Artikkelin kirjoittaja on kiinnostunut niiden henkilöiden kokemuksista, jotka ovat työskennelleet tai asuneet Heikkilän kasarmialueella. Yhteydenotot aimo.jokela@gmail.com. РГА ВМФ, Ф.4, Оп., Д.343, Л.6, 9 декабря 94 2 Turun ja Porin lääninhallituksen pakkoluovutustoimitus n:o 72, 9 3 Turun Maakunta-arkisto: Sotasaalistalletuskeskusosaston Turun piirin rakennusosaston asiakirjat Piirustukset I 4 РГА ВМФ, Ф.4, Оп., Д.343, Л.6, 9 декабря 94 Списокъ личнаго состава судовъ флота, строевыхъ и административныхъ учрежденій Морского вдомства / изданіе Статистическаго отдленія Главнаго Морского Штаба ; апрля 96 года, Петроградъ, 96 6 РГА ВМФ, Ф.4, Оп., Д.343, Л.6, 9 декабря 94 7 РГА ВМФ, Ф. 4, Оп., Д. 342, Л. 2, 23 январь 9 Приказ командующего флотом Балтийского моря 96 от Turun kaupunginarkisto Q :3: Majoituslautakunnan pöytäkirja..96 Aimo Jokela KSIM Wähä-Heikkilän merilentoasema keväällä 9.

12 2 PARIVARTIO 202 Alueteema: Turun seutu ja Turunmaa Merihenkinen taitokilpailu Pansiossa Turun yhdistykset järjestivät yhdessä tämän vuoden taitokilpailun. Kilpailuun osallistui kymmenkunta kolmehenkistä joukkuetta. Kilpailukeskuksena oli Laivaston kerho, jonka baarissa oli tällä kertaa katettu oma urheiluhenkisempi tarjoilu. Ammunta ja osa tehtävärasteista oli sijoitettu tukikohdan puolelle, minkä takia kulkeminen hieman vaikeutui. Meripuolustusalueen asettama valvoja ja vartiosto järjestivät kulkemisen kuitenkin tyylikkäästi ja joustavasti. Kilpailussa oli useita meri- henkisiä tehtäviä, mikä sopikin hyvin paikan luonteeseen. Solmut, heittopainojen käyttö ja merikarttatehtävät kuuluivat tämän vuoden rastitehtäviin. Voittajajoukkueiksi selvisivät Salon Seudun reserviupseerien 2. joukkue ja Mynämäen reserviläisten joukkue. V-S reservipiirin Taitokilpailu Pansio Turku, Reserviläiset Mynämki 0, 4, 7, 0 2. Alastaro 3 4 3, 6, 9 0, 0 3. Trio Kuusisto 2, 4, 9 0 9, 3, 9 4. Loimaa 2 0 4, ,2 4,. Alastaro , Mynämäki , 6 7. Alastaro 3, 0, 3, 7 0, 6. Loimaa 2 4, 0, ,2 7 yht.,, 3,2 49,2 46, 46 44,2 V-S reservipiirin Taitokilpailu Pansio Turku, Reserviupseerit. Salon RU 2 2. Salon RU 3. Salon RU 3 4. Kyrön RU , 3. 4,, , 2, ,2 9,2 9. 6, yht. 60,,7 49,2 Järjestäjät: Turun seudun Resrvialiupseerit ja reseviläiset sekä Turun Reserviupseerit Tehtävät. Kastliina 2. Ammunta 3. Taktiset merkit 4. Solmut. Panssarivaunut 6. Tarkka-ampuja 7. Käsimerkit. Ensiapu Valitse vastuullinen kumppani VMP tarjoaa näkemystä ja luottamuksellista kumppanuutta sinun yrityksesi henkilöstötarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja vastuullista tuottavuuden edistämistä. Lue lisää osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi VMP Group Turku, Maariankatu 6 b Puh Ammukset 0. Merikartta Alastaron Reserviläisten 2. joukkue (Ahti-Iso-Somppi, Markku Pulliainen ja Lasse Varjonen) ahersivat karttatehtävän parissa. KOTIKENTTÄETU Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle AUTOKAUPAN BONUSPAIKAT RAISIOSSA JA TURUSSA

13 202 PARIVARTIO 3 Arvostelijalta Suomi maailman myrskyissä Opiskelin 960-luvun lopulla poliittista historiaa ja valtiooppia Helsingin yliopistossa. Tein silloin havainnon, että parhaat oppikirjat olivat sotilaiden kirjoittamia. Klassikoiksi osoittautuivat kommodori Kullervo Killisen teos Demokratia ja totaalinen sota sekä majuri Tauno Kuosan kirja Oman aikamme maailmantapahtumat. Jotta minua ei olisi syytetty lukkarinrakkaudesta omaa ammattikuntaani kohtaan, en ole rohjennut julkisesti väittää, että juuri upseerikunnasta löytyvät kansainvälisen politiikan parhaimmat asiantuntijat. Olen vuosikymmenien varrella lukenut monet vaalikirjat ja muistelmat, mutta harvoista niistä olen löytänyt yhtä rehellistä ja selväpiirteistä ajattelua kuin ammattiveljieni laatimista teoksista. Ylivoimaisimmaksi kaikista on osoittautunut eversti Pekka Visurin tuotanto. Kolme vuotta sitten Kadettikunnan kustantamat multimedia ja kirja Suomi kylmässä sodassa todistivat Visurin uskomattomasta lahjakkuudesta analysoida suurvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä sovittaa oman valtiojohtomme ratkaisut tapahtuneeseen kehitykseen. Kyseinen teos osoittautui verrattomaksi apuvälineeksi sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajille että valtiotieteen opiskelijoille. Ei ihme, että käyttäjät toivoivat samanlaista materiaalia myös kylmän sodan jälkeisestä lähihistoriasta. Kadettikunta tarttui aiheeseen ja pani Visurin asialle, eikä mies pettänyt odotuksia. Hänen työnsä tuloksena ilmestyi viime syksynä niin ikään multimedia ja kirja Maailman muutos ja Suomi. Siinä käydään läpi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset tapahtumat, joiden seurauksena Euroopan kartta muuttui yhtä perusteellisesti kuin toisessa maailmansodassa. Puolustuskykymme on uskottava, eikö? Vaikka pidän itseäni keskivertokansalaista innokkaampana uutisten kuluttajana ja median seuraajana, on minun myönnettävä, että esimerkiksi Jugoslavian hajoamissodista sain kokonaiskuvan vasta Visurin kirjasta. Hänen selkeät ja järkeenkäyvät johtopäätöksensä avaavat uusia näkökulmia monimutkaisiin kehityskulkuihin eri maissa ja maanosissa. Yleisesikuntaeversti, valtiotieteen tohtori ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Pekka Visurin piirtämä kuva tämän päivän valtasuhteista, geostrategiasta ja voimapolitiikan menettelytavoista on vakuuttanut muutkin kuin allekirjoittaneen. Esimerkiksi viime presidentinvaalien ehdokkaista ainakin kaksi ilmoitti pyytävänsä Pekka Visuria turvallisuuspoliittiseksi neuvonantajakseen, jos tulisi valituksi tasavallan presidentiksi. Turvallisuuskysymyksiä työkseni seuraavana eläkeläisupseerina jäin kuitenkin kaipaamaan tutkijan kannanottoja esimerkiksi Venäjän hallitusohjelman sotilaspoliittisiin p y k ä l i i n. Visuri tuntee varmasti ne, mutta tyytyy vain toteamaan, että itänaapurimme turvallisuuspolitiikassa vallitsee p e r i n t e i n e n ajattelu. Siinä suojautumisella ulkoisia uhkia vastaan ja oman alueen hallinnalla tarvittaessa sotilaallista voimaa käyttäen on keskeinen sijansa. Ainakaan Vladimir Putinin hallitusohjelmassa ei rajoituttu pelkästään oman alueen hallintaan. Sen sotilaspoliittinen osa perustui näet Ivanovdoktriiniin, jonka tavoitteena on määräysvallan hankkiminen entisiin neuvostotasavaltoihin ja lähiulkomaihin. Visuri viittaa esimerkiksi Juha Korkeaojan johtaman turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän raporttiin vuodelta 200 ihmettelemättä lainkaan meille pesiytynyttä käytäntöä, jossa parlamentaarikot sanelevat etukäteen, millaisiin johtopäätöksiin valtioneuvoston puolustusselontekoa valmistelevien virkamiesten tulee päätyä. Tutkija löytää puolustusselonteoistakin kosolti myönteistä sanottavaa. Hän ei kyseenalaista väitettä, että Suomella on uskottava puolustuskyky. Täytyyhän sen olla uskottava, koska poliitikotkin sanovat niin. Asiavirheiltäkään ei vältytä Huomattavia asiavirheitä on päässyt pujahtamaan lukuun, jossa Visuri selostaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista. Hän mainitsee kyllä Yhteiskunnan turvallisuusstrategian, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen joulukuussa 200, mutta selostaa vanhentunutta kriisijohtamismallia vuodelta 2006 ikään kuin voimassa olevana järjestelmänä. Merkille pantavaa asiassa on se, että Pekka Visuri on ollut mukana työryhmässä, joka on koonnut mainion teoksen Myrskyn silmässä - Suomi ja uudet kriisit. Siihen kirjoittamassaan laajassa johdannossa sekä Timo Hellenbergin kanssa laatimassaan loppupuheenvuorossa hän pitää korostetun tärkeänä kriisijohtamisen suoraviivaisuutta, vastuuviranomaisen nimeämistä ja nopeaa tiedonkulkua. Jostakin syystä Visurilta on jäänyt huomaamatta samassa teoksessa julkaistu dosentti Risto Volasen kirjoitus, jossa tämä valittaa luopumista vuoden 2006 kriisijohtamismallista. Volasen mukaan hyvin toiminut vanha malli on nyt korvattu sekavalla organisaatiolla, mistä selkeät johtosuhteet ja vastuunjako ovat unohtuneet kokonaan. Tällaiset kömmähdykset ovat harmillisia. Niitä näyttää vain sattuvan huippuasiantuntijallekin, kun häntä revitään vauhdilla julkaisuprojektista toiseen. Visurin kirja on tilattavissa osoitteesta docendo@ wsoy.fi. Tuomo Hirvonen Linnassa opittiin talvimaastotaitoja Hannele Mäki-Ettala-Mustonen Naisten Valmiusliiton Nasta -harjoitus Linna järjestettiin maaliskuun puolivälissä Kajaanissa Kainuun Prikaatissa. Harjoituksessa oli valittavana kahdeksan eri kurssia. Uusina kursseina olivat Eläimen turvallinen kohtaaminen ja Harvaanasuttujen alueiden turvallisuus. Erityisen suosittu oli Talvimaastotaidot -kurssi, joka täyttyi muutamassa päivässä ilmoittautumisen avauduttua. Turun ja Porin Alueneuvottelukunnan alueelta Talvimaastotaito -kurssille osallistui yhdeksän kurssilaista, joista kolme oli Laitilasta. Lumenluontia ja teltan pystytystä Pimeys oli jo ehtinyt laskeutua, kun talvimaastokurssilaiset vasta marssivat leiripaikalleen. Teltan paikan valitsemiseen ja sen puhdistamiseen lumesta ryhdyttiinkin sitten tarmokkaasti. Pari kertaa paikkaa piti vaihtaa, koska yhteen kohtaan laski sulamisvesiä ja toisessa puut olivat liian lähellä. Kohta kuitenkin kolmen puolijoukkueteltan piipusta tulvahti savua. Iltanuotion ääressä nautittiin iltapalaa ja kerrattiin Kipinämikon tehtäviä. Toiseksi yöksi kahdeksan rohkeaa kurssilaista kaivoi itselleen makuupaikan lumeen. Pohjalle laitettiin paksu kerros kuusen havuja ja sen päälle makuualusta. Armeijan makuupussi oli niin lämmin, että siinä tarkeni nukkua, kun laittoi pipon päähän, sukat jalkaan ja lämpimän kerraston. Tähtikirkkaan taivaan katselu makuupussista ennen unen tuloa oli hieno elämys. Heti aamutuimaan lauantaina perehdyttiin armeijan suksiin ja kurssin kouluttaja Martti Hämäläinen kyseli kurssilaisten hiihtotaitoa. Kaikki olivat kyllä joskus hiihtäneet, mutta siitä saattoi olla vuosikymmeniä. Kurssinjohtajamme Jaana Välimäki kertoi, että häntä jännitti kaikkein eniten se, miten hän selviytyy hiihto-osuudesta. Suksien voitelusta saimme perusteellisen koulutuksen ja myös tietoa siitä, millaiset sukset tavallisen sunnuntaihiihtäjän kannattaa valita. Parin kilometrin hiihtolenkki tehtiin vaihtelevassa maastossa ja yleisesti oltiin iloisia mahdollisuudesta kokeilla armeijan suksilla hiihtämistä. Myös siitä oltiin iloisia, että hiihtolenkin pituus ei ollut kaksikymmentä kilometriä. Aku Ankka-nuotio ja kantopaarit Niin kesällä kuin talvellakin maastossa liikkuvan on hyvä osata tulenteko ja ensiaputaitoja. Haavojen ja murtumien sitomista harjoiteltiin konkreettisesti. Talvitakeista ja kahdesta puun rangasta tehtiin hätäpaarit, joilla potilasta voidaan kuljettaa maastossa. Vaikka potilas oli kevyt, kantaminen oli aika raskasta. Aikaisemmilla maastokursseilla on opetettu, että Aku Ankka nuotio ei ole alkuunkaan hyvä nuotion malli. Nyt saimme perusteellisen selvityksen siitä, miksi se oikeasti onkin todella hyvä nuotio. Jos sataa, sytykkeet pysyvät kuivina päälle keoksi ladottujen puiden alla. Ja kun sytykkeet syttyvät, ne muodostavat niin paljon lämpöä, että puutkin syttyvät nopeasti. Kurssilaisille jaettiin kaksi sissimuonapakkausta, joista valmistettiin sapuskat viikonlopun aikana. Trangialla keittäminen oli monelle uusi kokemus. Kurssilaiset totesivat, että sähkökatkojen takia sen pitäisi kuulua jokaisen kodin varusteisiin. Muonapakkaukset olivat niin runsaita, että niistä riitti vielä kotiväellekin. Naisten Valmiusliiton Linna -harjoitus Kajaanissa Kainuun Prikaatissa keräsi yli kaksisataa kurssilaista. Seuraava Nasta-harjoitus Ilmatar on Siilinjärvellä Hätäpaareilla potilas voidaan kuljettaa pois maastosta. KESÄYÖN MARSSI Hannele Mäki-Ettala-Mustonen Kesäyön marssi vie sinut tänä vuonna Helsingin Santahaminaan. Tule kokemaan liikunnan riemua kesäiseen saareen, ja tutustu samalla sen historiaan ja upeaan luontoon. Voit tulla marssimaan ystävän, työporukan, perheen tai joukko- osaston joukkueen kanssa. Tänä vuonna marssille ovat tervetulleita kaikki Suomen kansalaiset. Voit valita, 6, 24, 32 tai 40 kilometrin marssireitin. Perheen kanssa voit kävellä tai 0 kilometriä. Osallistumismaksu on 40 euroa henkilöltä, ja alle -vuotiaat voivat osallistua aikuisen seurassa marssin perhereitille maksutta. Tapahtuma alkaa klo Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää Kesäyön marssin yhdessä Puolustusvoimien, Suomen Reserviläisurheiluliiton, Helsingin Reserviupseeripiirin, Helsingin Seudun Reserviläispiirin, Naisten Valmiusliiton ja Suomen Ladun kanssa. Ilmoittaudu marssille nyt osoitteessa Käytännön järjestelyjen takia ilmoittautuminen sulkeutuu 27.. Osallistu ainutlaatuiseen marssitapahtumaan ja kutsu ystäväsikin mukaan!

14 4 PARIVARTIO 202 Maanpuolustuspiirille lahjoitettiin tietokoneita Raisio-konserni lahjoitti. maaliskuuta Lounais-Suomen maanpuolustuspiirille kymmenen kannettavaa tietokonetta. Tietohallintopäällikkö Markku Rastas hyväksyi lahjoituksen ja Harri Aarnio ja käyttökelpoiset koneet. Reserviläisen maastoseikkailu Lauantaina..202 kello 09 6 Heikkilässä. Tavoitteena on palauttaa osallistujien mieleen maastossa liikkumisen ilo sekä antaa tietoa hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamisesta. Ota osaa kuntotestiin, suunnistukseen ja tehtävärasteihin, valmista ruokaa luonnon helmassa. Iloa, hyvää oloa ja yhdessä tekemistä. Varsinais-Suomen KOTU Koulutuspäällikkö Erkki Lehmus (erkki.lehmus@mpk.fi, ) koneet välitti Harri Aarnio. Kouluttajat tulevat käyttämään koneita harjoituksissa ja kurssien valmisteluissa. Piiri on kiitollinen saamastaan lahjoituksesta. Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien hallintaan MPK:n kurssit MPK - kurssinumero Tapahtuman nimi Tapahtuman Aika Paikka Kenttämuonituskurssi : : Säkylä ja Vahto Vakka-Suomen pystykorva-ammunta : :00 Kaikun Maja Naisten turvapäivä sähkökatko : :00 Säkylä LOSmpp:n koulutusseminaari : :00 Siljan terminaali, Satama VSMAAKK:n ammunta ja asekäsittely : :00 Raasi Turun varusmiesinfo II : :00 Luokkatalon auditorio, Heikkilän Kasarmi Loimaan varusmiesinfo II : :00 Veteraanitupa Salon varusmiesinfo II : :00 Salon Lukio Nousiaisten varusmiesinfo II : :00 Henrikin koulu PV-kouluttajakoulutus : :00 Paikka ilmoitetaan kutsussa Ase- ja ampumakoulutus : :00 Raasi Metsoleiri : :00 Raasi Loimaan pystykorva-ammunta : :00 Huovinrinne Varusmiesten liikenneturvallisuuskoulutus : :00 Porin prikaati Hornin halli Pimeätoiminta Vakka-Suomi : :00 Raasi Lasten hätäensiapu : :00 Heikkilän kasarmi VSMAAKK:n ammunta ja asekäsittely : :00 Raasi Lasten hätäensiapu : :00 Heikkilän kasarmi Intti tutuksi : :00 Pansio Maskun marssi : :00 Raasi Paukkula VSMAAKK:n Taistelutekniikkaharjoitus : :00 Kakskerta, Hirvensalo Salon Lukion turvakurssi : :00 Salon Lukio ja Huovinrinne Lukiolaisen turvakurssi Uusikaupunki ja Laitila : :00 Uusikaupunki, Säkylä Luontomuonakurssi : :00 Kaikun maja Etsintäkurssin jatkokurssi : :00 Loimaa Etsintäkurssin jatkokurssi : :00 Vakka-Suomi Virka-apuharjoitus : :00 Heikkilä Vakka-Suomen ammuntapäivä : :00 Säkylä Ala-asteen turvapäivä : :00 Salo PV-kouluttajakoulutus : :00 Paikka ilmoitetaan kutsussa PV-kouluttajakoulutus : :00 Paikka ilmoitetaan kutsussa Naisten maastotaidot : :00 Raasi Etsintäkurssi Turunmaa : :00 Parainen Yksiköiden toimintapäivä : :00 Raasi Yksiköiden toimintapäivä : :00 Raasi VSMAAKK:n ammunta ja asekäsittely : :00 Raasi Sissitoiminta : :00 Huovinrinne VSMAAKK:n Taistelutekniikkaharjoitus : :00 Kakskerta, Hirvensalo SRA-tuomarikurssi : :30 Raasi SRA-kurssi : :30 Huovinrinne Luontomuonakurssi : :00 Skinnarvik AKE-harjoitus : :00 Huovinrinne VSMAAKK:n fyysisen kunnon testaus : :00 Heikkilän kasarmi VSMaakK:n ja VSKOTU:n varusvaihto : :00 Huovinrinne Kenttälääkintä : :00 Huovinrinne Sotilaskotitoiminnan jatkokurssi : :00 Heikkilän sotilaskoti Pioneeritaidot : :00 Raasi Kouluttajana MPK:ssa : :00 Heikkilän kasarmi / Auditorio Kurssinjohtajana MPK:ssa : :00 Heikkilän kasarmi / Auditorio HF-radioliikenneharjoitus Varsinais-Suomessa : :00 Heikkilän kasarmi VSMAAKK:n ammunta ja asekäsittely : :00 Raasi MERIV maakuntajoukkojen sotilastehtävärata : :00 Raasi VSMAAKK:n sotilastehtävärata : :00 Raasi Sissitoiminta : :00 Raasi Valtakunnallinen KOTU-yksikköpäivä : :00 Savo-Karjala VSMAAKK:n Taistelutekniikkaharjoitus : :00 Kakskerta, Hirvensalo Maatilan turvallisuus : :00 Avoin VIRVE-kurssi : :00 Heikkilän kasarmi VSMAAKK:n ammunta ja asekäsittely : :00 Raasi Kurssinjohtajien ja vääpeleiden koulutus : :00 Heikkilän kasarmi VSMAAKK:n Taistelutekniikkaharjoitus : :00 Kakskerta, Hirvensalo Varautumiskurssi : :00 Pelastusopisto MPK:n Raasin varaston tarkastus ja vuoden 203 suunnittelu : :00 Raasi VSMAAKK:n ammunta ja asekäsittely : :00 Raasi Turun varusmiesinfo : :00 Luokkatalon auditorio, Heikkilän Kasarmi Loimaan varusmiesinfo : :00 Veteraanitupa Nousiaisten varusmiesinfo 203 (Turku) : :00 Henrikin koulu Puhelin Salon varusmiesinfo : :00 Salon Lukio info@lindorff.fi Puhelin Maanpuolustusjärjestöjen puurojuhla : :00 Heikkilä info@lindorff.fi Suunnittelu- ja karttaharjoitus : :00 Heikkilän kasarmi

15 202 PARIVARTIO Reserviläisnelikko voitti Utin kaukopartiohiihdossa luonnon ja itsensä Loimaan läskireservi etsi rajojaan Marko Silvander Viimeisellä taukoasemalla Hevosmäen hiihtomajalla puheensorina on laantunut ja hikiset miehet ovat muuttuneet suorittaviksi koneiksi kauhoen nakkikeittoa suuhunsa. Lautasten tyhjentyessä sanoin Mikkoselle, että tiedän mitä ajattelet tällä hetkellä. No toteaa Mikkonen johon vastaan milloinkaan en enää tänne lähde, mutta en minä tästä enää takaisinkaan käänny. Mistä tiesit kysyy Mikkonen johon vastasin sama ajatus on ollut mielessäni aiemmilla reissuilla joka kerta, mutta täällä sitä taas ollaan. Keskustelumme saa hymyn Juhon ja Epen kasvoille heidän ollessa samaa mieltä aikaisempien reissujemme kokemusten perusteella. Miten tähän sitten päädyttiin?. maaliskuuta torstai-illalla lähdimme Loimaalta matkaan kohti Uttia, jossa järjestetään joka vuosi kaukopartiomiesten perinteitä vaaliva kaukopartiohiihto. Tapahtuman järjestävät Kouvolan varuskunnan urheilijat ja reittivaihtoehtoja on tarjolla kilometriin. Saavuimme Utti-Hallille noin klo illalla. Ilmoittauduimme ja saimme reittikartat ja majoittumisohjeet. Yön nukuimme Utti-Hallin lattialla noin 0 kohtalotoverimme kanssa. Unta yön aikana saatiin sentään muutama tunti. Seuraava päivä oli jo mielessä ja jatkuva liikenne hallissa vaikeutti unen saantia. Aamulla kello herätti puoli kuuden aikaan ja aamupalan nautittuamme suuntasimme ladulle klo M9-maastopukuihin pukeutuneet ja armeijan metsäsuksin varustautuneet Marko Silvander, Marko Mikkonen, Juho Hietarinta ja Epe Seppäkoski olivat intoa täynnä lähtemään matkaan. Edes vesisade ei saanut suupieliä alaspäin tässä vaiheessa vaan matkaan lähdettiin reippaasti. Olkapää prakasi, suksiside hajosi RESUL:N PALVELUSAMMUNNAN SM-KILPAILUT LAHDESSA RESUL:n palvelusammunnan SM-kilpailut ammutaan Hollolassa Hälvälän ampumakeskuksessa klo alkaen. Lajit PA ja PA2 ammutaan itse lataavalla kertatuli kiväärillä, cal.,4-,00 mm. Lajit PA3 ja PA4 ammutaan väh. 9 mm pistoolilla. Tarkemmat säännöt ovat osoitteessa è Etusivu è Säännöt è Ammunta lajisäännöt è Palvelusammunta Kilpailussa on sääntöjen mukaan vain yksi sarja, johon osallistuvat kaikki kilpailijat! Aikataulu Kilpailukanslia avoinna la klo alkaen Kilpailujen avajaiset la klo Kilpailujen ensimmäiset erät la klo alkaen Kilpailukanslia on kilpailukeskuksessa. Palkintojen jako kilpailukeskuksessa välittömästi kilpailun jälkeen. Palkinnot Jokaisessa lajissa palkitaan 3 parasta mestaruusmitalein. Neljän lajin yhteistuloksissa palkitaan 3 parasta mestaruusmitalein. Joukkuekilpailut joka lajissa. Kokonaiskilpailussa tasapisteissä paremmuus ratkaistaan ensisijaisesti PA2 sijoituksen mukaan. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tapahtuu piireittäin klo mennessä sähköpostilla osoitteeseen markopatrakka@phnet.fi. Jälki-ilmoittautumiset piireittäin vain sähköpostilla perjantaihin.07. mennessä osoitteeseen markopatrakka@phnet.fi (henkilökohtaisia ilmoittautumisia ei huomioida). Kilpailuun otetaan max 00 osallistujaa. Ratarajoitus, yhdelle radalle sopii enintään 2 ampujaa/ ryhmä. Osallistumismaksu Osallistumismaksu kilpailuun on 20 euroa/laji, joka pitää olla maksettuna mennessä reservipiirin tilille Osuuspankki FI Maksu tapahtuu piireittäin Viesti maksuun: Palvelusammunta 202 Jälki-ilmoittautuneiden osallistumismaksu on 30 /laji, joka on maksettava.07. mennessä reservipiirin tilille Viesti maksuun: Palvelusammunta 202 Mikäli osallistumismaksut ovat suorittamatta, evätään kilpailuun osallistuminen! Vakuutukset Kilpailijoilla tulee olla maksettu ampujain vakuutus (SAL/RES). Vakuutuksen voimassa olo tullaan tarkastamaan ennen ammuntoja. Mikäli kilpailija ei kykene esittämään vakuutuksen voimassa oloa, evätään kilpailijalta osallistuminen. Vakuutuskortti/kuitti maksusta kannattaa ottaa mukaan! Myös jäsenkortti mukaan! Huolto Kilpailukeskuksessa on myynnissä, kahvia, virvokkeita, lämmintä keittoruokaa. (Vain käteismaksu) Kilpailun johtaja Kilpailun johtajana toimii Marko Patrakka, puh Kilpailun tekninen asiantuntija Teknisenä asiantuntijana toimii Hannu Eskeli Tiedustelut Marko Patrakka Päijät-Hämeen Reservipiiri ry Tauko ohi ja matka jatkuu. Kaukopartiohiihtäjät Marko Mikkonen (vas.), Marko Silvander ja Juho Hietarinta. Ensimmäisenä tavoitteena oli taukopaikka nimeltä Rosita, jolle oli matkaa 2, kilometriä. Jo tällä etapilla saimme todeta kelin todella haastavaksi. Loskakeli ja suksi ei luistanut yhtään. Vesisadetta kesti noin kaksi tuntia ja sen jälkeen se muuttui räntäsateeksi, välillä pitäen pientä poutaa. Koko ajan lämpöasteet olivat plussan puolella ja miehet alkoivat olla hiestä märkiä. Rositasta lähdimme suuntaamaan kohti Enäjärven kylätaloa. Napsautimme gps:n päälle ja tasainen hiihtomarssi alkoi. Noin 20 km:n kohdalla Mikkosen hiihto vaikeutui, kun vasen olkapää oli lähes käyttökelvoton, matkaa kuitenkin jatkettiin vastoinkäymisistä välittämättä. 0 kilometriä tämän jälkeen Mikkoselta hajosi suksista side, jota emme pystyneet korjaamaan matkalla. Rikkinäisellä siteellä matkaa jatkettiin noin kahdeksan kilometriä kylätalolle. Tälle välille mahtui yksi järven ylityskin, jossa ei meinannut paikka paikoin saappaan varret riittää, kun vettä oli jään päällä niin paljon. Kylätalolta löytyi onneksemme auttavainen herrasmies, jolta saimme kyydin Utti-Hallille ja takaisin. Autossamme kun oli yhdet varasukset, joilla Mikkonen hiihti loppumatkan. Kylätalolla huolsimme itsemme kunnolla. Vaihdoimme kuivaa päälle, nautimme ruokailusta ja otimme vesitäydennystä. Suksien vaihtoreissuun kului ylimääräinen tunti. Kuivat vaatteet päälle saatuamme jokainen ukko oli kuin uudesti syntynyt. Ajatukset liikkuivat puolimatkan lähestymisessä ja näin hiihtomarssimme kääntymisestä voiton puolelle. Olihan tavoitteenamme hiihtää tämä 7 km lenkki. Matkan jatkuessa ja päivän kääntyessä illan puolelle alkoi keli pikku hiljaa mennä pakkasen puolelle. Näin myös sukset alkoivat toimia hieman paremmin. Alamäkiinkään ei tarvinnut enää työntää vauhtia, vaan niitä pääsi laskettelemaan. Pimeys toi oman lisänsä etenemisen haastavuuteen. Marssivauhti hidastui, kun suunnistamiseen tuli pimeyden tuoma vaikeus ja alkoihan sitä jo kroppakin tuntua siltä, että kilometrejä on takana. Matkaan mahtui tiukkoja nousuja ja vaativia laskuja. Varsinkin metsässä laskettelu hämärässä vaatii tiettyä varovaisuutta, kun ei tiedä mitä mäen alta löytyy. kilometriä tornilisää Hevosmäen hiihtomajan valot Epe Seppäkoski näyttää kartalta, missä ollaan. Epe Seppäkoski saavutettiin illan ollessa jo pitkällä ja tämä tuntui taas yhdeltä työvoitolta. Hevosmäestä alkoikin sitten viimeinen siirtyminen ennen maalia. Hevosmäessä silmäiltiin pikaisesti karttaa ja todettiin, eihän tästä ole kuin vajaa 20 km maaliin. Maalissa odottava suihku ajoi hikiset miehet jälleen suksille. Viimeisellä etapilla oli alkumatkan tapaan maasto laidasta laitaan. Mentiin suota, metsää, peltoa, jäistä tietä ja jopa kuivaa asfaltti tietä pitkin. Aukeilla alkoi olla kylmä viima, mutta metsän suojassa oli sopiva hiihtokeli. Karttaa lueskeltiin tiiviiseen tahtiin ja kannustettiin itseämme hokemalla ei ole kuin muutama kilometri enää. Nämä vain muutamat kilometrit tuntuivat todella pitkiltä, kun tuntui että emme etene kartalla arvioituun tahtiin. Tämä selittyi maalissa, kun katsoimme gps:stä tulleemme reittiä vähän yli 2 kilometriä. Utti-Hallin valot kun saimme silmiimme, joskus yön tunteina, sai se mielemme jälleen kirkkaaksi ja jalat nousivat reippaammin nuo viimeiset sadat metrit. Mielessä kaikilla vain se, että me teimme sen! Suunnistusvirheitä kohdallemme tuli max. 00 metriä, joten järjestäjän ilmoittama 7 km olikin oikeasti 90km. Tulosluetteloihin tuli se 7 km. Vielä lauantaiaamusta ketään ei puhunut uudestaan lähtemisestä, mutta ei mennyt kuin pari päivää maaliin tulostamme, kun jo ensimmäisen kerran spekuloitiin siitä mitä teemme ensi vuonna toisin. Molemmilla Juholla ja Epellä oli myös sykemittari koko matkan ajan päällä ja molempien mittarit ilmoittivat kilokaloria palaneeksi. Kelin haastavuutta kuvaa hyvin se, että tänä vuonna ketään ei hiihtänyt maksimimatkaa eli 300 km ja vain noin 0 henkilöä hiihti enemmän kuin tuon 7 km lenkin. Ei matka tapa vaan vauhti. Näin normaalillakin peruskunnolla varustetut ihmiset voivat ylittää itsensä ja löytää itsestään sen suomalaisen sisun. kuvalähde: Marko Silvander

16 6 PARIVARTIO 202 Kentän kuulumisia Yhdistyksissä kevätkokousten aikaa Alastaron yhteiskokous pidettiin Säkylän upseerikerholla 9.3. Kokousesitelmän piti Säkylän upseerikerhon puheenjohtaja puolustusvoimauudistuksesta ja sen vaikutuksesta Porin Prikaatiin. Esitelmä siivitti runsaan ja värikkään keskustelun. Kerholla reserviläisten puheenaiheeksi nousi mm. vakuutusasiat. Voisiko piirillä olla oma vakuutus, joka kattaisi vaikkapa vain omat kilpailut. Se voisi kannustaa sellaisia jäseniä osallistumaan ampumakisoihin tai maastourheilukilpailuihin, jotka eivät halua ostaa koko kauden mittaista omaa vakuutuskorttia. Reserviupseereita kiinnosti omassa kokouksessaan mm. kotisivuasiat. Vakka-Suomen Reserviupseerien puheenjohtajalla majuri Matti Ankelolla oli mieluisa tehtävä esitellä ja kutsua kapteeni Eero Katina yhdistyksen kunniajäseneksi juhlavassa kevätkokouksessa Uudenkaupungin Juhlapookissa Eero Katina on Uudenkaupungin maanpuolustusväen kantava voima ja pitkäaikainen reserviupseerien toimija. Vakka-Suomen Reserviupseerit on 0 upseerin pienehkö ja perinteikäs yhdistys. Se juuret ulottuvat virallista perustamisvuotta varhaisemmaksi. Alun perin yhdistys perustettiin jo vuonna 936 Vakka-Suomen alueen reserviupseerien yhteiseksi kerhoksi. Yhdistyksen virallinen toimintavuosi on järjestyksessä 66:s. Se kuuluukin maamme vanhimpien reserviupseeriyhdistysten joukkoon, jos lasketaan ne sodanajan vuodet huomioon, jolloin yhdistyksen toiminta oli keskeytettynä. Kyrön Seudun Reserviupseerit vuoden reserviupseeriyhdistys Kyrön Seudun Reserviupseerien kevätkokous pidettiin Kyrön Huoltoasennuksen tiloissa torstaina Paikalle oli saapunut parikymmentä kyröläistä reserviupseeria. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Huhtala laittoi vuoden reserviupseeriyhdistyksen voittopokaalin kiertämään kokousasioita käsiteltäessä. Kyröläisistä upseereista eniten harrastuspisteitä oli kerännyt Tuomo Kuopio. Kokouksessa laskettiin prosenttiammunnan tulokseksi 26 %, joka on kova tulos piirissä ja koko maassakin. Jäseniä yli kuusikymmentä vuotta vanhassa yhdistyksessä on kaikkiaan 0. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna yli 0 %. Ehkä tässä joitain perusteita sille, miksi kyröläiset valittiin vuoden 20 reserviupseeriyhdistykseksi. Kyrön Seudun Reserviupseerit järjestää retken Karjalan Kannakselle. Lähtö torstaina aamulla. Torstain päivän aikana matkataan Viipuriin ja perjantaina tehdään retki lähialueella oleville taistelupaikoille. Lauantaina on vuorossa ostospäivä Viipurissa ja sen jälkeen palataan kotiin. Kotona ollaan lauantaina illalla. Kyröläiset toivovat myös muiden yhdistysten jäsenet mukaan. Ilmoittautua voi Jukka Huhtalalle numeroon Tempauspäivänä useita veteraanikeräyksiä Veteraanikeräyksien tempauspäivää vietettiin lauantaina Kupittaan hallissa on ensiluokkaiset tuloslaitteet Keräyksiä tempauspäivänä pidettiin noin viidessätoista yhdistyksessämme. Useat yhdistykset järjestävät keräyksiä myös muina päivinä. Monet yhdistyksemme eivät enää itse kerää rahaa, mutta osallistuvat keräyspäivään mm. kuljettamalla omalla alueellaan keräystä hoitavia varusmiehiä. Joissain yhdistyksissä keräyksen järjestää veteraaniyhdistys, johon yhdistyksemme osallistuvat. Hengellinen toimikunta mietiskeli Raisiossa Hengellinen toimikunta piti kokoustaan Raision seurakuntakodissa maaliskuun. päivänä. Toimikunta oli kokonaisuudessaan paikalla puheenjohtajansa Heikki Arikan johdolla. Kokouksen jälkeen virisi vilkas keskustelu reserviläistoiminnasta, sen sisällöstä, periaatteista, arvoista ja odotuksista. Reserviläisten henkisiä odotuksia voitaisiin kartoittaa vaikkapa siten, että kannustettaisiin aihetta yliopistoon gradun aiheeksi. Myös henkinen jaksaminen puhutti. Vapaaehtoistyössä lienee yleistä, että aktiiviset ihmiset ajautuvat tilanteeseen, jossa vapaa-aika, työ, perhe ja omat odotukset joutuvat ristiriitaan. Seuraa väsähtäminen ja pahimmissa tapaukissa sairaus. Vapaaehtoistyössä ei pitäisi menettää parhaita osaajia. Uusia avauksia voisivat olla vaikkapa päivän hyvä työidea. Vuosittaisten veteraanikeräysten rinnalle voisimme avata uusia auttamisen muotoja. Uutena ideana voisi olla vaikkapa omaishoitajien auttaminen yhden päivän tempauksella yhdessä Turun Omaishoitajien kanssa. Voisimmeko järjestää päivän elämysmatka omaishoitajille tai hoidettaville. Asiaa viedään eteenpäin. Periaate voisi olla, että etsitään sellaisia auttamisen muotoja, joihin on jo olemassa valmiina kunnallinen tai muu toimija. Meidän tehtävä olisi vain tuottaa auttajia käyttämään valmista konseptia. Lipaskeräyksen ohella monet yhdistykset tekevät jo nyt ystävä- ja läheispalvelua veteraanien parissa. Myös kirkkojuhlaa mietittiin. Ruutiasemestaruudet ratkesivat Kupittaalla Kupittaan urheiluhalli luo hyvät puitteet monelle ampumatapahtumalle vuoden ajasta ja säästä riippumatta. Tuloslaitteet ovat toimivat ja modernit. Ruutiasekilpailut pidettiin Kupittaalla Kilpailu eteni varman rauhallisesti ja ammattitaitoisesti. Kilpaillun johtaja Pekka Tuominen oli tyytyväinen kilpailuun ja toiminnanjohtaja sai hetken ammuntoja seurattuaan siirtyä tyytyväisin mielin oven toiselle puolelle keilaradalle. Kisaan osallistui yhteensä noin 40 ampujaa. Salon Seudun, Kosken ja Kyrön Seudun reserviupseerit saivat kolmen ampujan joukkueet kokoon ja reserviläisyhdistyksistä samaan pääsivät Paimio, Turku ja Mynämäki. Kapteeni Eero Katina nimitettiin Vakka-Suomen Reserviupseerien kunniajäseneksi. Alastarolaiset kokoustivat Säkylän upseerikerholla Heikki Pelliä onnittelevat Tapio Vuolle ja Jouko Tirri. Kilpailun parhaan tuloksen pienoispistoolissa (7) ja pika-ammunnassa (7) saavutti alikersantti Jouko Flemming ja pienoiskiväärissä ylikersantti Esko Pentikäinen (77). Tulokset tulospalvelusivuilla. Loimaalla veteraanien hyväksi rahaa keräsivät muun muassa Vesa Salonen ja Risto Jaakkola. Kukkaronnyörejä höllentämässä Heikki Salmela. Ruutiasemestaruudet ratkottiin Kupittaan hallin joka sään olosuhteissa.

17 202 PARIVARTIO 7 Salon Seudun Reserviupseerit vuotta Tapio Turunen Salon Seudun Reserviupseerit juhlivat -vuotista taivaltaan juhlakokouksen merkeissä Sinisessä talossa 7. maaliskuuta. Salon Suojeluskuntatalolla (nykyisin Sininen talo) perustettu yhdistys on Suomen toiseksi vanhin ja Varsinais-Suomen vanhin reserviupseeriyhdistys. Marko Mikkonen Wihtorin syrjähyppy pienoisjotos näki päivänvalonsa 30 vuotta sitten. Silloiset upseerit ja aliupseeriyhdistykset Loimaalla miettivät miten saada jäsenistö aktivoitumaan ja liikkumaan yhdessä. Wihtorin isä ja yhdistyksemme kunniapuheenjohtaja Veikko Ruskeeniemi toimi Wihtorin johtajana 20 vuotta. Hänellä oli järjestelyissä mukana vuosia myös upseeri veli Veikko Parikka. Majalle kokoontuneella kilpailuväellä oli tänä juhlavuonna kunnia vastaanottaa Veikko Ruskeeniemi ja Veikko Parikka Wihtoriin vieraaksemme. Vierailu lämmitti läsnäolijoiden mieltä ja teki tämän vuoden kilpailusta lämminhenkisen ja mukavan. Nyt 30. kerran järjestetty Wihtorin Syrjähyppy Pienoisjotos on piirimme yksi suurimmista tapahtumista. Wihtori lienee myös piirimme ainoa yösuunnistustapahtuma ja valtakunnallisestikin tämä lienee ainoa pienoisjotos joka vaelletaan öiseen aikaan. Tänäkin vuonna Wihtori siis toisti hyväksi havaittua kaavaa, ammuntaa, merkkitietämystä, etäisyyden mittausta, käsikranaatin heittoa, ensiapua, hevostietämystä, historiaa ja kahta erilaista ekoammuntaa jne. Wihtori on saanut nauttia myös runsaista osanottajamääristä. Parhaina vuosina partioita on ollut yli 30 mutta nykyään partioiden määrä on Kokouksessa palkittiin suuri joukko aktiivisia toimijoita. Korkein huomionosoitus myönnettiin Arto Tuomiselle, joka kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi. Arto Tuominen on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana vuosina sekä hallituksen jäsenenä monissa tehtävissä useaan eri otteeseen yhteensä yli 20 vuoden ajan. vakiintunut 0- paikkeille. Syy tähän lienee kova kilpailu ihmisten vapaa-ajasta. Oli myös hieno huomata uusien jäsenten suuri joukko erilaisissa rastitehtävissä. 30 kertaa on kuitenkin hatun noston arvoinen suoritus yhdistykselle ja sen aktiivisille toimijoille. Syrjähypyn voittajaksi selvisi tällä kertaa Loimaalaisten yhteispartio Kupparinsuon kuhnaajat (Teemu Juurenheimo, Jarmo Leimu, Mikko Markula, Pasi Mäkelä ja Kalle Martti). Tulokset on nähtävillä sivuillamme, www. reservilaisliitto.fi/loimaanseudunreservilaise Jälleen Suomen aktiivisin Salon Seudun Reserviupseerit voitti jo viidennen kerran peräkkäin Suomen Reserviupseeriliiton toimintakilpailun. Salolaiset keräsivät vuoden 20 aikana kaikkiaan 39 toimintapistettä. Kilpailussa tuli toiseksi isojen yhdistysten sarjassa Jyväskylän reserviupseerit ( pistettä) ja kolmanneksi Järvenpään reserviupseerit (04 pistettä). Salon Seudun Reserviupseerit voitti myös prosenttiammuntakilpailun isojen yhdistysten sarjassa. Yhdistyksen jäsenistä peräti 64,9 % oli suorittanut vaadittavan ampumasuorituksen. Suuri osa piiritason palkinnoista meni myös Saloon. Salolaiset reserviupseerit voittivat urheilutoimintakilpailun, yleistoimintakilpailnu ja koko toimintakilpailun. Myös vuoden 20 reserviupseeri, Mikko Halkilahti on Salosta. Salon Seudun Reserviupseereissa on tällä hetkellä noin 360 jäsentä. Wihtorin syrjähyppyjä jo 30 vuotta Kunniamerkit ompelupalvelu, nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen K o r u m y y n t i Kultainen Norsu Kentän kuulumisia Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Lauri Hollmén sekä kunniajäsenet Ilmari Koppinen, Harto Leso, Tapani Havia ja Kaarlo Pettilä palkittiin yhdistyksen kunniaplaketilla. Vuoden upseeriksi 20 valittiin Paavo Rastas ja vuoden nuori upseeri 20 on Joonas Rannikko. Varsinais-Suomen reservipiirien tervehdyksen juhlakokoukseen toi uusi toiminnanjohtaja. Hän loi esitelmässään katsauksen piirin nykyhetkeen ja kertoi ajatuksiaan piirin toiminnan kehittämisestä. Muut Salon Seudun Reserviupseerien -vuotisjuhlakokouksessa palkitut: Pienoislippu nro 4: Jussi Keskitalo, yhdistyksen plaketti nro 7: Eero Nurminen, Isänmaan malja: Kaarlo Pettilä. Vuoden urheilija: Reijo Hannus, vuoden kuntourheilija: Heikki Tikkanen, vuoden ampuja: Seppo Ahokas, vuoden jäsenhankkija: Reijo Hannus. RESUL:n kultainen ansiomitali: Erkki Laine, hopeinen ansiomitali: Seppo Ahokas ja Tor-Erik Lindqvist. Varsinais-Suomen reservipiirin kultainen ansiomitali: Ari Leino, hopeinen ansiomitali: Loimaan Seudun reserviläisten puheenjohtaja Marko Silvander (oik), Veikko Ruskeeniemi ja Veikko Parikka. Veikkojen sanoja mukaillen: Poika näyttää olevan hyvissä käsissä. Kunniamerkit ompelupalvelu, nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen Kunniamerkit Arvosepät ompelupalvelu, ompelupalvelu, Pirkko Mäki-Rekola nauhojen kiinnittäminen ja uusiminen ja uusiminen Kunniamerkit K o r u m y y n t i nauhojen kiinnittäminen Kultainen Norsu K o r u m y y n t i Kultainen Norsu Humalistonkatu K o r7a u m y y n t i 2000 TURKU info@kultaseppaturku.fi Kultainen Norsu Arvosepät Pirkko Mäki-Rekola Humalistonkatu 7a Arvosepät Pirkko 2000 Mäki-Rekola TURKU info@kultaseppaturku.fi Humalistonkatu 7a TURKU Arvosepät Pirkko Mäki-Rekola Humalistonkatu 7a 2000 info@kultaseppaturku.fi TURKU info@kultaseppaturku.fi Kari Mahlberg, pronssinen ansiomitali: Joonas Rannikko ja Eetu Fresenius. Tapio Turunen Vuoden nuori upseeri Joonas Rannikko (vas.), vuoden urheilija ja jäsenhankkija Reijo Hannus ja vuoden upseeri Paavo Rastas. Yhdistys jakoi jäsenilleen myös suuren joukon eritasoisia harrastusmerkkejä. Kilpailukutsu Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien Palvelusammuntamestaruuskilpailut Palvelusammunta PA, PA2, PA3 JA PA4 pidetään Lauantaina Porin Prikaatin ampumaradoilla. Kilpailuilmoittautuminen alkaa ampumaradan paviljongilla klo..00. Ilmoittautumisen yhteydessä esitettävä reserviläisyhdistyksen jäsenkortti, aseenkantolupa ja todistus voimassa olevasta vakuutuksesta (Sal:n ampujalisenssi tai res ampumaharrastusvakuutus) Ammunta alkaa klo pistooli- ja kivääriradalla. Kilpailussa palkitaan jokaisen kilpailulajin 3 parasta sekä upseereista, että reserviläisistä. Lisäksi palkitaan 3 parasta yhteistuloksen saavuttanutta. Kilpailun kulku ja säännöt löytyvät osoitteesta (etusivu->säännöt->ammunnat-lajisäännöt->palvelus-ammunta) Kilpailun johtaja: Marko Silvander Tekninen asiantuntija: Pekka Nummelin Ilmoittautumiset: Sähköpostilla viimeistään os. marko. silvander@domus.fi Ilmoittautumisessa oltava seuraavat tiedot: nimi, yhdistys, sotilasarvo, syntymäaika, kilpailut joihin osallistuu ( PA, PA2, PA3, PA4) Maksut: Kilpailumaksu euroa/osallistuja/laji. Maksu suoritettava viimeistään Loimaan seudun reserviläisten tilille: viestikenttään nimi ja yhdistys. Tiedustelut: Kilpailunjohtaja Marko Silvander Tervetuloa Loimaan Seudun Reserviläiset ry. Loimaan Reserviupseerit ry. Saha- ja höylätavarat Kestopuut Harkot, teräkset ja laastit Maalaustarvikkeet Sisustustarvikkeet Kuljetus- ja sahauspalvelu Rakennuslevyt, eristeet Rantatöyryntie 3, 2420 Lieto puh , fax Avoinna ark. 7, la 9 3 Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu, FI Turku info@turkusteve.com +3 (0)

18 PARIVARTIO 202 Maastourheilu Ampumajuoksun lyhyt oppimäärä Ahti Iso-Somppi Ampumajuoksun periaate on ampumahiihdon kaltainen. Jalasta puutuvat vain sukset eikä asetta pidetä mukana juostessa. Lajin suosio on pysynyt vakaana, joskaan sen suosio ei ole erityisemmin kasvanut eikä lajista ole koskaan tullut mitään muotilajia. Lajilla on kuitenkin omat uskolliset kannattajansa. Kilpailun lähtö tapahtuu väliaikalähtönä. Juoksuosuuden jälkeen on makuuammunta, jossa ammutaan laukausta tauluun, jonka täplän halkaisija on 40 mm. Seuraavan juoksuosuuden jälkeen seuraa pystyammunta, jossa ammutaan laukausta tauluun, jonka täplän halkaisija on 0 mm. Kolmannen juoksuosuuden jälkeen ammutaan vielä makuulta laukausta. Ennen maalia juostaan vielä neljäs juoksuosuus. Kokonaismatka on sarjasta riippuen 3- km. Lajin sarjat ovat: H H4, D-D4 ( ikävuoden välein), 4- km H0 H0, D0-D70 ( ikävuoden välein), 3-4 km. Pelkkä juoksukunto ei takaa huipputulosta Ammunnassa käytetään ampumahiihtokivääriä (.22 lr). Jokaisesta ohilaukauksesta annetaan yhden minuutin lisäaika. Lipas kiinnitetään ja ase ladataan vasta ampumapaikalla. Asetta ei kanneta juoksun aikana, vaan se pidetään juoksun aikana telineissä ampumapaikalla. Asetta on kannettava ampumapaikalla piipusta kiinni pitäen. Lajiin kuuluu myös joukkuekilpailu. Niitä järjestetään sekä pitkällä että lyhyellä matkalla. Joukkuetulokseen lasketaan kunkin yhdistyksen kolmen parhaan kilpailijan suoritukset. Kilpailija tarvitsee ampumahiihtokiväärin, tarpeellisen määrän patruunoita, juoksukengät ja sopivan juoksuasun. Koska ammuntojen välissä juostavat juoksumatkat ovat melko lyhyet ja ohilaukausten sakkoajat ovet melko suuria, korostuu ampumataito. Pelkällä juoksulla lajissa ei siis pärjää. Toisaalta kovien tulosten aikaansaaminen ja huipulle pääsy edellyttää Vaikea ja haastava ampumajuoksu Kalevi Vähäkylä Satu Salokannnel ja sakoton ammunta Ampumahiihto on perinteinen talviurheilumuoto, jonka monet penkkiurheilijatkin tuntevat erittäin mielenkiintoisena seurattavana. Periaatteenahan on hiihtää ase selässä rata mahdollisimman nopeasti ampuen joko kahdelta tai neljältä paikalta lajista riippuen ohilaukauksia vältellen. Osuma-alueen koko makuulta ampuen on 4 mm ja pystystä mm. Ohi ammuttuaan saa joko lisäaikaa tai lisää hiihtomatkaa. Ampumahiihdon harjoituslajiksi muotoutunut ampumajuoksu sen sijaan on vähemmän tunnettu, mutta tasaisesti kasvava talvisen esikuvansa katveesta esiin ponnistava laji. Kuten jo tuli todettua, on ampumajuoksu kehittynyt lumettoman ajan harjoitusmuodoksi ampumahiihdolle. Vähitellen siitä on tullut itsenäinen kilpailumuoto, jossa nykyään järjestetään jo omia arvokisojaankin. Suomi on ollut kilpailutoiminnan kehityksessä kärkimaita ensimmäisten Suomenmestaruuskisojen tultua järjestetyksi Kurikan perinteisessä ampumahiihtopitäjässä vuonna 9. Tästä on edetty vähän kerrallaan siten, että nykyään lajissa järjestetään jopa omat Maailmanmestaruuskisat, jotka tänä vuonna kilpaillaan Saksan Oberstdorfissa. Ampumajuoksun statuksen näin noustua on osa urheilijoista valinnut päälajikseen ampumajuoksun ottamatta lainkaan osaa talviseen lajiin. Ampumajuoksussahan asetta ei tarvitse juostessaan kantaa mukana kuten ampumahiihdossa tehdään. Suomessa laji ei ole saanut läheskään samansuuruista suosiota kuin Keski-Euroopassa. Syy lienee sama kuin ampumahiihdossakin, eli menestyvien esikuvien puute. Onhan Suomen menestyksen ajoista jo useampi vuosikymmen muutamaa valonpilkahdusta lukuun ottamatta. Makuulta ja pystystä Ensialkuun lajin säännöt noudattivat tarkoin talvisia ns. normaalikisan sääntöjä niin ampumapaikkojen määrässä kuin sakkominuuteissakin. Sittemmin on ammunnan merkitystä pienennetty pudottamalla ohilaukauksesta tulevan sakon määrää vain 30 sekuntiin jokaista ohilaukausta kohti. Sprintin kaltainen kilpailu lisättiin valikoimaan myöhemmin samanmittaisella 0 metrin sakkokierroksella. Tässäkin on kuljettu kohti juoksukilpailua lyhentämällä sakkokierros alle puoleen alkuperäisestä. Ohjelmaan on otettu myös takaa-ajokilpailu mukaillen ampumahiihdon vastaavaa pienin muutoksin. Sprintin tappioajat puolitetaan ja näin saaduilla aikaeroilla lähtee. kilvan voittaja ensimmäisenä 2. kisaan muiden jahdatessa häntä. Ammunta kuten talvellakin makuut ensin ja pystyt viimeksi molemmilta asennoilta kaksi ammuntaa. Yhteislähtökilpailussa kaikki lähtevät nimensä mukaisesti yhtä aikaa ammuntojen ollessa kuten takaa-ajossakin. Talviseen tapaan on myös Ohilaukauksesta sakotetaan minuutin lisäajalla. ampumajuoksuviesti, jossa ammutaan viisi laukausta ja mahdollisesti vielä kolme varapatruunaa kahdelta makuu- ja pystyampumapaikalta. Jos tälläkään tulituksella ei onnistu tauluja kaatamaan, joutuu epäonninen kisailija sakkokierroksille suhteessa yksi kierros osumatonta taulua kohden. Lajien runsaslukuisuudesta johtuen Suomenmestaruuskisoissa niitä vaihdellaan vuosittain. Vaikea laji Lajina ampumajuoksu, kuten ampumahiihtokin, on vaikea. Onhan harrastajan tasapainoiltava menestyksellä kahden aivan erilaisen lajin kanssa; raastava liikunta ja rauhallisuutta vaativa ampuminen. Tämä yhdistelmä juuri tekee lajista mielenkiintoisen sekä kilpailijalle, että katsojalle. Juoksukilvassa usein on sama kärki, mutta kun ampumapaikalla voi menettää selkeänkin johtoaseman hutiloituihin laukauksiin, säilyy mielenkiinto loppuun saakka kisassa sen ratketessa usein vasta viimeisiin laukauksiin. Omasta mielestäni ammunta juoksun jälkeen on vaikeampaa kuin hiihdon, koska hiihdosta on helpompi valmistautua ampumasuoritukseen ns. lasketellen, mutta juoksussa on tehtävä töitä kokoaikaisesti. Niinpä uskallan sanoakin, että jos kesällä oppii juoksusta osumaan, niin talvella se on sitten hiihdosta helpompaa! Monille kynnys ampumaurheiluun tuntuu olevan kovasti korkealta. Tätä kynnystä kannattaa lähteä ylittämään vaikkapa paikkakunnan urheiluseuran harjoituksiin, joissa valvotuissa oloissa voi ottaa ensiaskeleitaan vaikkapa ampumajuoksun pariin. Loimaan Jankolla ja Halikon Hakoniskoilla ainakin on kesäisin harjoituksia, joissa lajiin voi tutustua vaikkapa ensin alkuun laina-aseella. Nuorimmat ampuvat ilmakiväärillä tuelta. Kokemuksen ja iän karttuessa siirrytään ns. pienoiskivääriin. Mikään ei estä myöskään varttuneempia tulemasta kokeilemaan omia mahdollisia kykyjään seurojen harjoituksiin. Jokainen ikä on hyvä ikä aloittaa liikunnallinen harrastus. molempien osa-alueiden osaamista. Ampumajuoksua voi harrastaa ottamalla osaa reservipiirin kilpailuihin. Harjoittelua voi tehdä missä vain on mahdollista ampua ampumahiihtokiväärillä. Kilpailuja järjestetään mm. Loimaalla Heikinpirtin maastossa, Oripään Kangastuvalla, Mynämäen Roukkulissa, Halikon Vaskiolla ja Laitilassa. Myös ampumahiihtoliiton Ahti Iso-Somppi jäsenseurat järjestävät ampumajuoksukilpailuja. Mukaan voi tulla ottamalla yhteyttä reserviläisyhdistyksiin tai ampumahiihtoliiton jäsenseuroihin. Varsinais-Suomen reserviläispiirien kenttäammuntamestaruuskilpailut AIKA: kello PAIKKA: Salo Hevonpään ampumarata. KILPAILUOHJELMA: Normaali-, kiikari- ja pk-kenttä sekä RA7 SARJAT: H20, H, H0, H60, H70 D20, D ja D0 Joukkuekilpailu: Joukkueella sarjoihin katsomatta D ja H (normaali kentässä) Upseerit ja reserviläiset kilpailevat omissa sarjoissaan. Kiikari- ja pk-kentässä sekä RA7 sarjat Upseerit ja Reserviläiset. ILMOITTAUTUMINEN: Kirjallisesti mennessä osoite. Reino Heikkilä Salituntie 2 B b HALIKKO sp. reino.heikkila@halikko.salonseutu.fi KILPAILUMAKSU:.00 /kilpailu/suoritus. Maksut maksettava ilmoittautumisen yhteydessä Halikon Reserviläiset ry Tili Vaskion Op TIEDUSTELUT: Reino Heikkilä puh TEKNINENASIANTUNTIJA: Jorma Koski ERÄLUETTELOT: Sähköpostilla TERVETULOA! Halikon Reserviläiset ry Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien Ampumajuoksun mestaruuskilpailut 9. ja.. Paikka: Oripään vapaa-aikakeskus. Aikataulu: 9. henkilökohtaisen kilpailun avaus klo.,00, ensimmäinen lähtö klo., Kilpailusarjat ja matkat: H, H3-4, D matka n. km, H0-7, D0 matka n.4 km Kaikilla ammunta, makuu, pysty ja makuu Aseiden kohdistus klo. 7,30 7,0 Viesti:. kilpailun avaus klo.,00, ensimmäisten lähtö klo., Aseiden kohdistus klo Ilmoittautumiset:..202 mennessä kirjallisena os. Heikki Pelli, Köntyksentie 3, Alastaro Tai sähköpostilla: heikki.pelli@pp.inet.fi Maksut: euroa/kilpailija, viesti 20 euroa/joukkue. Maksetaan mennessä Alastaron Reserviläisten tilille, Alastaron OP Kilpailun tekninen asiantuntia (TA): Ahti Isosomppi Kilpailun johtaja: JoukoTirri Tiedustelut: Heikki Pelli Tervetuloa! Alastaron Reserviupseerit ry. Alastaron Reserviläiset ry.

19 202 PARIVARTIO 9 Aseet ja ammunta SRA vauhtia ja turvallisia tilanteita Markus Pitkänen Sovellettu reserviläisammunta (SRA) on Reserviläisurheiluliiton laji jonka tarkoitus on kehittää ja vertailla reserviläisten tilanteenmukaista ampumataitoa käyttäen nykyaikaisia palvelusaseita tai niiden kertatuliversioita. Jokaiseen ampumasuoritukseen laaditaan ampumatehtävä, jossa ampuja joutuu toimimaan annetun tilannekuvauksen edellyttämällä tavalla. Perinteisemmistä ampumalajeista SRA poikkeaa olennaisesti muutamin osin - suorituksessa ammutaan kelloa vastaan, eli lopputuloksen sanelee paitsi osumatarkkuus, myös suoritusaika. Suorituspaikka ei ole kiinteä, vaan ammunnan aikana usein liikutaan suoritusalueella, ja ammuttavat rastitehtävät eivät ole vakiomuotoisia vaan aina erilaisia. SRA:ssa turvallisuuskulttuuri aseenkäsittelyssä tulee mukaan heti alkumetreiltä, ja lajiin mukaan tullakseen on hyväksytysti suoritettava nelipäiväinen ns. SRA-ampujan kurssi. Kurssin ampumakoe keskittyy ensisijaisesti turvalliseen aseenkäsittelyyn. Ampumakoe ei ole ylitsepääsemättömän vaikea, mutta ei ole myöskään läpihuutojuttu vaan vaatii suorittajaltaan paitsi oppimisasennetta kurssin aikana, myös jonkin verran panostusta asiaan. Yleisesti ottaen SRA-ampujan kurssia voi mielestäni suositella jo yleissivistävänä kurssina turvalliseen aseenkäsittelyyn. Kurssin hyväksytty suorittaminen ja reserviläisten ampumaturva (tai vaihtoehtoisesti SAL:n kilpailulisenssi) mahdollistavat lajin harrastamisen. Arsenaalia piisaa SRA:ta ammutaan itselataavalla kiväärillä (AK-pohjaisten aseiden siviiliversiot, AR- aseet, jonkin verran myös muita konstruktioita), pistoolilla (useimmiten 9 mm pistooli) sekä haulikolla (itselataavat sekä pumppuhaulikot). Ajoittain käytetään myös tarkka-ampujakalustoa silloin kun se esim. ampumaradan puolesta on mahdollista tai mielekästä. Useimmiten kilpailut ammutaan kolmella aseella (pääpaino kiväärissä, pienin painoarvo haulikossa), mutta myös yhden tai kahden aseen kilpailuja järjestetään. Vaikka lajin toiminta pyörii pääasiassa kilpailuiden ympärillä, voi SRA:ta harrastaa täysipainoisesti vaikkei erityisen kilpailuhenkinen olisikaan. Kilpailujärjestelyt mahdollistavat hyvien rastien toteuttamisen, ja esim. lajin SM-kilpailuissa usein tuleekin eteen toinen toistaan upeampia rasteja niin idealtaan, toteutukseltaan kuin mielenkiintoisuudeltaankin. SRA Varsinais- Suomessa SRA:n sukulaislajia, practical/ipsc-ammuntaa on Varsinais-Suomessa harrastettu jo luvuilta asti, mutta SRA tuli vahvemmin mukaan 2000-luvulla pitkälti practical-ampujien edesauttamana. Ennen kaikkea Tarmo Rinteen pitkäjänteisen panoksen myötä laji on saanut vakiintuneen asemansa myös varsinaissuomalaisessa reserviläistoiminnassa. SRA-kursseja alueella järjestetään tyypillisesti n. 2-3 kpl vuodessa, ajoittuen keväälle ja syksylle. Kurssiajankohdista tiedotetaan esim. Parivartio-lehdessä, tai MPK:n kurssikalenterissa. Erilaisia SRA-kilpailuja ja harjoituksia V-S piirin alueella on järjestetty ainakin esim. PorPr:n alueella (Säkylä, Raasi), Loimaalla, Laitilassa, Mynämäellä, Alastarolla ja Somerolla. Kilpailutoiminnan osalta Varsinais-Suomessa järjestetään vuosittain hieman vaihtelevasti kolmesta kuuteen kilpailua: piirin ns. talvi- ja kevät-sra -kilpailut jotka samalla toimivat karsintakilpailuina lajin SM-kisoihin, sekä vaihtelevasti erilaisia eri vuodenajoille sijoittuvia kisoja. Ajoittain on ammuttu myös pimeäkilpailuja. Myös kilpailuiden osalta Parivartio-lehden kilpailukutsut lehden loppupuolella on ensisijainen tiedotuspaikka. Kilpailuihin kova tunku Kilpailuihin mukaan mahtuu kisasta riippuen n ampujaa, ja etenkin pimeänä vuodenaikana usein käy niin että valoisan ajan lyhyydestä johtuen kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan. Ilmoittautumisessa kannattaa siis pyrkiä olemaan ripeä. Mikäli kilpailu on täynnä, on usein toimitsijatehtävien kautta mahdollista päästä mukaan - yleensä kisat ammutaan kaksipäiväisinä siten että toimitsijat ampuvat lauantaina, ja varsinainen kilpailupäivä sitten sunnuntaina. Etenkin kesäkaudella voi naapurimaakunnista löytyä myös maltillisen ajomatkan päästä hyviä kilpailuja. Yhdistykset ja piirit lainaavat tarvittaessa aseet ja varusteet SRA-kursseille ja kilpailuihin, alkuun siis pääsee ilman omaakin kalustoa. SRA-ampujat Björn Westberg (vas.), Timi Oksanen, Juho Vainio ja Tiina Oksanen. Tiina Oksanen kertoi innostuneensa lajista ja menneensä ensimmäisiin mahdollisiin kisoihin jo kuukauden kuluttua SRA-kurssin suorittamisen jälkeen ja haluaa jatkaa lajin parissa niin pitkään kuin se vaan on mahdollista. Nyt Oksanen toivoo, että Turkuunkin saataisiin ulkoampumarata, jossa voisi ampua SRA-kelpoisella aseella. Lisätietoa löydät paitsi Parivartion ja MPK:n sivuilta, myös esim. kysymällä yhdistyksesi ampumavastaavalta SRA-toiminnasta. Olen kokenut lajin erittäin mielenkiintoiseksi paitsi vaihtelevuutensa, monipuolisuutensa ja dynaamisuutensa, myös hyvän porukan vuoksi. Laji tarjoaa ympärivuotista ulkoilmaa, sekä vauhtia ja turvallisia tilanteita Tulostaulu Talvi SRA 202 Raasi 9.2. Sijoitus, kilpailu-%, kokonaispisteet, kilpailijan nro, yhdistys, luokka. 00, ,0 3 Hagström Henri PöySeuRes Avo 2. 97,63 332, Nurmi Seppo TeRes Avo 3. 93,03 37, Vainio Niku KaaPiiRes Avo 4. 90,24 30,730 7 Seljamo Sami TuKORes Avo. 7,69 299,072 Rinne Tarmo TurRes 0Avo 6.,627 27, Vuorinen Rami LiedRes Avo 7. 0,040 27,9 2 Riitamaa Markku PöySeuRes Avo. 73,00 249, Leskinen Juha PöySeuRes Avo 9. 7, ,76 Lusenius Seppo KaaPiiRes 0Avo 0. 7,4 243,699 Halkio Jarkko AlasRes Vakio. 70, , Lindstöm Tuomo LahSPolK Avo 2. 67, , Saha Miika LahSPolK Avo 3. 66, ,297 4 Mellanen Pirkka LahdRes Vakio 4. 66, ,94 33 Aura Santeri VSRAK Avo. 6,49 223, Kurikka Jari TurRU Vakio 6. 6, ,6 9 Kärkkäinen Pekka NousSeuRes Avo 7. 6, ,37 22 Raulisto Jussi TurRes Avo. 64,7 220,97 4 Tengström Turkka TaiKusRU Avo 9. 64,346 29, Appelsiin Hannu MynSeuRes 0Avo ,4 26,077 4 Seikola Juho MynSeuRes Avo 2. 62,366 22, Vuorinen J-P TurRes Avo 22. 6,709 20,627 3 Westberg Björn TuKoRes Vakio 23. 6,009 20,32 67 He Weixiang TeRes Avo ,3 20, Rantanen Kimmo TampRU Vakio 2. 60,909 20, Vahtera Teemu TurRU Vakio 26.,30 9,43 0 Vuorela Tero MynSeuRes Avo 27. 6, ,396 2 Aromäki Juha TampRes Vakio 2. 6,343 92, Kuisma Eetu MynSeuRes Avo 29. 6,066 9, Olisin Markus PöySeuRes Avo 30.,734 90,6 Hurmerinta Antti VSRAK Avo 3.,240,402 Mustonen Tomi LaiRU Avo 32. 2,72 0, Jousi Tuukka TuKoRes Avo 33. 2,77 0, Kempas Marko SalSeuRes Avo 34.,4749 7,94 4 Mäntylä Harri TampRes Avo 3. 0,2 7,6 66 Malkanen Timo PöySeuRes Avo 36. 4,990 66, Nordman Mika TurRes Avo 37. 4,7492 6,036 7 Koivunen Jussi HuiRUK Vakio 3. 4,637,60 43 Palmulaakso Juha-Pekka RaiRU Vakio 39. 4,47, Suominen Harri LaiResAU Avo 40. 4,2024 4, Laine Tero HeinRes Vakio 4. 44,9924 3,403 6 Mäntylä Tero PöySeuRes Vakio ,933 3, Piponius Janne TampRes Vakio ,90 3, Bedretdin Omar TuKoRes Vakio ,034 0,20 23 von Lode Mikko TurRes Avo 4. 43,939 49,74 40 Oksanen Timi TurRes Vakio , , Saren Marko KaaPiiRes Vakio ,7 47,262 Tolvanen Jussi MynSeuRes Avo 4. 43,020 46,7236 Mutta Mikko TurRes Avo ,37 44,602 3 Hasu Tomi VantRes Vakio 0. 4,076 40,09 76 Kotilainen Mika TurRU Vakio. 40,439 37, Karimäki Ville TuKORes Vakio 2. 39,07 3,770 6 Niemi Mikko VSRAK Avo 3. 39,7 3, Oksanen Tiina TuKoRes NaisetVakio 4. 39,420 34, Partanen Tuomo HuiRUK Vakio. 39,2 33,34 4 Lindström Isto TurRes Avo 6. 3, , Vaahtovuo Mikko TurRU Vakio 7. 3,660 3,0 Aaltonen Jouni AlasRes 0Avo. 3,606 3,667 6 Pulkkinen Jussi TurRU Vakio 9. 3,273 30,33 Sampalahti Rami NousSeuRes Avo 60. 3,336 30,00 30 Elomo Konsta TurRes Vakio 6. 37,446 2, Saar Antti PöySeuRes Avo ,07 23,004 7 Huovinen Lauri RaiRU Vakio 63. 3, ,043 Haapaniemi Timo TurRU 0Vakio ,973 9, Elomäki Janne TurRU Avo 6. 34,774,909 2 Nurmi Jorma LaiResAU 0Avo ,763, Tuominen Pekka TurRes Vakio ,620,0 46 Maula Marko MynSeuRes Avo 6. 34,422 7, Lainio Juha TurRU Avo ,697 4,922 2 Kaijanen Marko MynSeuRes Vakio ,4470 4, Ryhänen Mikko TurRes Avo 7. 32,97 2, Koittola Petteri TurRes Avo , , Soltin Jari TurRU Vakio 73. 3,094 06, Heikkilä Anssi NaantRU Vakio ,606 04,37 3 Witick Emil TurRes Avo 7. 2,6 9, Setälä Sini VSRAK NaisetAvo ,97 9, Salonen Vesa LoiRU 0Avo ,494 69,7 3 Räntilä Klaus TurRes Vakio 7. 20,342 69,233 2 Vainio Juho TuKoRes Vakio 79. 0, ,937 4 Mömmö Petri MynSeuRes 0Vakio 0. 9,4 3, Hauhtonen Jarmo MynSeuRes 0Avo HYL 0,0000 0, Akkila Kari VSRAK Avo V-S RU- ja Res-piirien ruutiasekilpailut Pienoispistooli: H:. Alik Jouko Flemming Turun reservialiupseerit-reserviläiset 7 2. Alik Janne Lassila Mynämäen seudun reserviläiset Ylik Keimo Salmikivi Naantalin reservinaliupseerit Turkka Tengström Taivassalon-Kustavin RU kerho 26. ylil Jussi Hurri Kyrön seudun reserviupseerit 6. Alik Ari Peltonen Nousiaisten seudun res 49 H0:. Alik Matti Anttonen Salon seudun reserviläiset 6 2. Alik Ismo Mäntysalo Laitilan reservinaliupseerit 3. Alik Jouni Rapo Turun reservialiupseerit-reserviläiset Kapt Markku Tammi Kyrön seudun reserviupseerit 36. Ylil Jyrki Ylenius Kosken RU 26 H60:. Stm Pekka Kähkönen Turun reservialiupseerit-reserviläiset 3 2. Kers Tähtinen Esko Laitilan reservinaliupseerit Alik Martti Martelius Mynämäen seudun reserviläiset Ylil Kari Niinivuo Kosken RU 46. Kapt Lassi Tuominen Kosken RU Kapt Jussi Laaksonen Kyrön seudun reserviupseerit Kapt Juhani Virolainen Kosken RU 4 H70:. Ylik Seppo Lassila Mynämäen seudun reserviläiset ylil Matti Arvela Turun Reservinupseerit 2 3. Kers Keijo Himberg Naantalin reservinaliupseerit 46 Joukkueet: RU:. Kyrön seudun reserviupseerit (Hurri, Laaksonen, Tammi) 7 2. Kosken RU (Niinivuo, Tuominen, Ylenius) 43 RES:. Turun reservialiupseerit-reserviläiset (Flemming, Kähkönen, Rapo) Mynämäen seudun reserviläiset (Lassila J, Lassila S, Martelius) 96 Pika-ammunta: H:. Alik Jouko Flemming Turun reservialiupseerit-reserviläiset 7 2. Turkka Tengström Taivassalon-Kustavin Rukerho 4 3. Alik Janne Lassila Mynämäen seudun reserviläiset 2 4. Alik Ari Peltonen Nousiaisten seudun res. 2. Ylil Jussi Hurri Kyrön seudun reserviupseerit 437 H0:. Alik Matti Anttonen Salon seudun reserviläiset 3 2. Kapt Markku Tammi Kyrön seudun reserviupseerit Alik Ismo Mäntysalo Laitilan reservinaliupseerit Alik Jouni Rapo Turun reservialiupseerit-reserviläiset 23 H60:. Stm Pekka Kähkönen Turun reservialiupseerit-reserviläiset Kers Esko Tähtinen Laitilan reservinaliupseerit Alik Martti Martelius Mynämäen seudun reserviläiset 2 4. kapt Jussi Laaksonen Kyrön seudun reserviupseerit 333 H70:. Ylik Seppo Lassila Mynämäen seudun reserviläiset Ylil Matti Arvela Turun Reservinupseerit 4 Joukkueet: RU:. Kyrön seudun reserviupseerit (Hurri, Laaksonen, Tammi) 33 RES:. Turun reservialiupseeritreserviläiset (Flemming, Kähkönen, Rapo) Mynämäen seudun reserviläiset (Lassila J, Lassila S, Martelius) Pienoiskivääri 60 ls makuu: H:. Jääk Lakkisto Sauli Mynämäen Seudun Reserviläiset 74 H0:. Ylik Pentikäinen Esko Mynämäen Seudun Reserviläiset Vääp Haklin Markku Halikon reserviläiset 73 H60:. Sotmest Novari Raimo Paimion seudun reserviläiset 73(x) 2. alik Engblom Jarmo Paimion seudun reserviläiset 73(3x) 3. Ltn Koski Jorma Salon RU Maj Piispanen Uolevi Salon RU 4 H70:. Ylil Ruohonen Jussi Salon RU Kers Silanto Olli Paimion seudun reserviläiset 6 3. Alik Virtanen Tapio Laitilan res-au ry 6 4. Kapt Savioja Esa Turun RU 3. Kers Korjus Veli Turun reservialiupseerit-reserviläiset Ylik Sjöberg Olavi Turun reservialiupseerit-reserviläiset 2 7. Ylil Muukkonen Orva Salon RU 37 Joukkueet: RES:. Paimion seudun reserviläiset (Novari, Engblom, Silanto) 74 RU:. Salon RU (Ruohonen, Koski, Piispanen) 662 Varsinais-Suomen Reservipiirien Maastomestaruuskilpailu tiistaina Salon Vaskiolla Kilpailuissa noudatetaan piirin ohjeita..20. Kilpailijoita on oltava ampumaturvavakuutus Aikataulu: Kilpailun avaus klo 7.00 ensimmäinen lähtö Matkat ja sarjat: H, H40, D, D40 noin 6 km H0, H60, H70, H0, D0, D60, D70 matka noin 4 km Ilmoittautuminen: sp reino.hei kkilä@halikko.salonseutu.fi tai Halikon Reserviläiset ry os Salituntie 2Bb Halikko perille.6.-2 mennessä. Seuraavat tiedot sotilasarvo, nimi, sarja ja yhdistys sekä EMIT numero. (lainataan maksua vastaan) Maksut: Tilille ilmoittautumisen yhteydessä / kilpailija Halikon Reserviläiset ry Tili N:o Vaskion Osuupankki FI Kilpailupaikka: Vaskion Urheilukenttä opastus Salo Auratieltä Vaskion taajamasta km Auran suuntaan. TA : Erkki Laine Salon Seudun Reserviupseerit Tiedustelut Reino Heikkilä Tervetuloa kilpailemaan Halikkoon Halikon Reserviläiset ry

20 20 PARIVARTIO 202 Merkkipäivät TOUKOKUU 97 VUOTTA 2.. alikersantti Vilho Hellman Loimaa 96 VUOTTA 2.. ylikersantti Einari Helander Salo 93 VUOTTA 29.. alikersantti Aaro Hietarinta Turku 9 VUOTTA.. ylikersantti Erik Pihanperä Vinkkilä 90 VUOTTA 0.. alikersantti Veikko Rannikko Turku VUOTTA 2.. Ru-jäsen Eero Pyhänniska Somero 0 VUOTTA 4.. korpraali Hemmo Eura Masku 70 VUOTTA.. luutnantti Arimo Uusitalo Kiikala 3.. alikersantti Pekka Lounala Mynämäki.. vänrikki Martti Helenius Paimio 6.. luutnantti Heimo Heikkilä Paimio 9.. alikersantti Matti Härmälä Perniö 26.. kapteeni Juhani Simola Salo 26.. luutnantti Timo Tuominen Turku 27.. lääkintämajuri Leif Westeren Turku 60 VUOTTA 4.. alikersantti Matti Hakala Pöytyä.. pioneeri Juha Näkki Salo 6.. kersantti Antti Lintula Loimaa 6.. rannikkojääkäri Reijo Rantala Karuna 7.. kapteeni Timo Manner Loimaa.. alikersantti Eero Koivunen Masku 6.. ylikersantti Olli Lintula Mellilä 7.. yliluutnantti Teemu Järvinen Lemu 7.. kersantti Mikko Seppälä Helsinki.. ylikersantti Asko Kuusisto Turku 20.. luutnantti Timo Hartikka Kyrö 24.. kersantti Olavi Jaakkola Piikkiö 2.. alikersantti Harri Juvala Naantali 2.. sotamies Ismo Oksanen Turku 2.. kapteeni Erik Norrgård Lieto As 29.. vänrikki Ilkka Peippo Kyrö 3.. luutnantti Hannu Karjunen Perniö As 0 VUOTTA.. luutnantti Petri Julin Turku 7.. yliluutnantti Jari Kailiala Kaarina 7.. luutnantti Seppo Sadeharju Vaskio 9.. korpraali Pekka Rothström Turku 4.. tykkimies Lasse Sandberg Raisio 2.. ylivääpeli Jussi Perkkola Laitila 7.. alikersantti Matti Haklin Hausjärvi.. yliluutnantti Kari Silokangas Naantali 22.. kersantti Vesa Alikirri Lieto as 29.. vääpeli Mika Aaltonen Masku KESÄKUU 9 VUOTTA kersantti Valter Hirvonen Uusikaupunki 90 VUOTTA 6.6. yliluutnantti Kalevi Reku Turku 0 VUOTTA ylikersantti Jukka Vihanto Turku 7 VUOTTA 2.6. kersantti Vilho Kymäläinen Kisko.6. kersantti Lasse Talpiainen Loimaa luutnantti Matti Eerola Koski Tl sotilasmestari Jorma Elo Laitila 2.6. kersantti Jorma Mäkinen Alastaro 70 VUOTTA 2.6. alikersantti Jouni Mecklin Mietoinen 4.6. kapteeni Juhani Lunde n Turku 6.6. kapteeni Benito Casagrande Turku.6. vänrikki Osmo Kiiski Hirsjärvi.6. kapteeni Esa Savioja Kaarina.6. vänrikki Kalevi Uro Kaarina 2.6. majuri Esko Kuusela Salo.6. kapteeni Pentti Kemppinen Niinijoki 7.6. yliluutnantti Jarmo Satopää Tarvasjoki 9.6. majuri Seppo Jaakkola Naantali majuri Antero Blomberg Turku 60 VUOTTA 2.6. yliluutnantti Hannu Eerola Salo 3.6. kersantti Manne Raitila Turku 6.6. kersantti Matti Puukki Kalanti 7.6. yliluutnantti Nils Westerlund Turku 3.6. yliluutnantti Ralf Östermark Turku 6.6. luutnantti Olli Ruohola Turku 6.6. ylikersantti Martti Vuoristo Turku 7.6. majuri Markku Mäkinen Salo.6. luutnantti Teijo Lindström Taivassalo 2.6. yliluutnantti Jarmo Heimo Paimio alikersantti Pentti Jokinen Loimaa kapteeni Jukka Pere Laitila 2.6. yliluutnantti Erkko Honkinen Laitila 0 VUOTTA 4.6. ylikersantti Aki Rauhala Loimaa.6. luutnantti Teemu Perho Loimaa 7.6. komentajakapteeni Kimmo Iljin Turku 2.6. matruusi Juha Gustafsson Vartsala 3.6. vänrikki Jarmo Ahlroos Littoinen 4.6. korpraali Antti Salonen Turku 6.6. matruusi Jari Mäenpää Raisio kersantti Ari Antson Turku kersantti Keijo Malmberg Lieto As Bonusta pankkiasioinnista. Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus Etua elämään. OP-Pohjolasta. A S I A N A J O T O I M I S T O H E L S I N K I O U L U T U R K U w w w. a s t r e a. f i ALASTARON OSUUSPANKKI LOIMAAN SEUDUN OSUUSPANKKI MELLILÄN SEUDUN OSUUSPANKKI METSÄMAAN OSUUSPANKKI NIINIJOEN OSUUSPANKKI V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RY V-S RESERVILÄISPIIRI RY Toiminnanjohtaja vsres@co.inet.fi TOIMISTO Rykmentintie 200 TURKU Juhani Pulkkinen sähköposti vsres.toimisto@co.inet.fi Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO Meillä on sinulle ilmainen neuvo Keskitä pankkipalvelusi meille. Saat nettipankin maksutta, kun pankkiasiointisi on vähintään 000 euroa. Lisätietoja saat konttoreistamme tai osoitteesta Kaarina Lieto Loimaa Naantali Oripää Paimio Raisio Turku KOTISIVUT RUL:n TOIMISTO Puh Res:n TOIMISTO Puh ihmisläheistä palvelua PAIKALLISOSUUSPANKIT Kosken Osuuspankki Kyrön Seudun Osuuspankki Liedon Osuuspankki Piikkiön Osuuspankki Vaskion Osuuspankki VAKUUTUSYHTIÖ, JOLLA ON SEKÄ JUURET ETTÄ JALAT MAASSA. TERVETULOA JUTTELEMAAN IHAN KASVOTUSTEN. MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN Jäseniä pyydetään tekemään kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, HELSINKI sähköposti: toimisto@maanpuolustusyhtio.fi Tietojen muutoksen voi tehdä myös liittojen internet-kotisivuilla. Yhdistyksiin voi liittyä myös liittojen internet-kotisivujen välityksellä. RESERVILÄISURHEILULIITTO Puh Osoite kaikilla: Döbelninkatu 2, Helsinki Sivunvalmistus: SSS / Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 202

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2018 KORPILAHDEN RESERVILÄISET RY

TOIMINTASUUNNITELMA 2018 KORPILAHDEN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2018 KORPILAHDEN RESERVILÄISET RY Sisältö A. Toiminnan arvot ja toiminta-ajatus B. Toiminnan painopistealueet vuonna 2018 C. Toiminta vuonna 2018 1. Päätapahtumat ja toiminta vuonna

Lisätiedot

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY.

LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 LOIMAAN SEUDUN RESERVILÄISET RY. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. YLEISTÄ Vuosi 2014 on yhdistyksen 58. toimintavuosi. Jatketaan omalla valitulla

Lisätiedot

Suomen Reserviupseeriliitto

Suomen Reserviupseeriliitto Suomen Reserviupseeriliitto Ensimmäinen reserviupseerikerho perustettiin 3.12.1925 Helsinkiin. Liitto perustettiin 17.5.1931. Jäsenyhdistyksiä 315 Reserviupseeripiirejä 20 Henkilöjäseniä noin 27 000 Jäsenistä

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet. Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 S I S Ä L T Ö TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 1. Aatteellinen toiminta 2. Kuntoliikunta- ja maastotoiminta 3. Ampuma- ja kilpailutoiminta 4. Muu toiminta

Lisätiedot

Porin prikaati Käsky 1 (6) Pohjanmaan aluetoimisto VAASA MO ITSENÄISYYSPÄIVÄN TAPAHTUMAT VAASASSA JA SEINÄJOELLA

Porin prikaati Käsky 1 (6) Pohjanmaan aluetoimisto VAASA MO ITSENÄISYYSPÄIVÄN TAPAHTUMAT VAASASSA JA SEINÄJOELLA Porin prikaati Käsky 1 (6) 30.10.2018 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TAPAHTUMAT SSA JA SEINÄJOELLA 2018 1. YLEISTÄ 2. TILAISUUDET viettää Itsenäisyyspäivää Seinäjoella 5.12.2018 ja Vaasassa 6.12.2018. Aluetoimisto

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo 12.30

Julkaisuvapaa klo 12.30 Julkaisuvapaa 24.3.2013 klo 12.30 Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan tervehdys Kymenlaakson Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteisessä maanpuolustusjuhlassa 24.3.2013, Valkeala Kunnioitetut

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön

RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA 2008 - työkalu yhdistyksen käyttöön RESERVILÄISLIITTO RESERVILÄISLIITTO RY 1 PÄIVÄKIRJAN TÄYTTÖOHJE Yleistä Toiminnan raportoinnissa käytetty kaavake uusiutui vuoden 2005 alusta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Varsinais-Suomen Reserviläispiirin toimintasuunnitelma vuodelle 2018

Toimintasuunnitelma Varsinais-Suomen Reserviläispiirin toimintasuunnitelma vuodelle 2018 Varsinais-Suomen Reserviläispiirin toimintasuunnitelma vuodelle 2018 Varsinais-Suomen Reserviläispiirin toimintasuunnitelma 2018 Vuoden painopistealueet ovat Reserviläisliiton linjausten mukaisesti: 1.

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2017

IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2017 IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2017 VER 20.3.2017 Hallituksen jäsenet Juha Virtanen Ville Rintala Ylärivi: Pekka Mertakorpi, Tapani Peltola, Sami Ahola, Jarkko Niittymaa Alarivi: Juha Taimisto,

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo Julkaisuvapaa 7.10.2017 kello 15.00 Julkaisuvapaa 7.10.2017 klo 15.00 Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa 7.10.2017, Järvenpään maanpuolustustalo

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Sotilassosiologinen Seura

Sotilassosiologinen Seura Sotilassosiologinen Seura Paikallispuolustus ja yhteiskunta 23.4.2015 Helsinki 1 2 Reserviläinen Reserviläinen on PV:n tuote PV vastuussa omasta tuotteesta Korkea MP-tahto -> johtuu monesta asiasta, mutta

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 11.5.2015 klo 17:00 1/5 Paikka Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, Tuijussuontie 10, Raisio LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake: Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TULOKSET. Sija: Nimi: Seura: Aika: Sakot: yht: Tulos:

TULOKSET. Sija: Nimi: Seura: Aika: Sakot: yht: Tulos: D 3,4 km 1. Salokannel Satu Varsinais-Suomi 19:20.3 3 2 5 24:20.3 2. Koivulahti Katja Etelä-Häme 20:40.1 2 4 6 26:40.1 3. Ala-Aho Arja Etelä-Pohjanmaa 25:33.2 4 3 7 32:33.2 H 5 km 1. Pekonen Samu Keski-Suomi

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS

RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS 2015 RESERVIUPSEERIYHDISTYKSEN HALLITUS Puheenjohtaja Markus Lassheikki, 040 779 9680, markus.lassheikki@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja Sami Kujala, 0400 766 491, sami.kujala@vem.fi Sihteeri Seppo Vahasalo,

Lisätiedot

NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018

NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018 NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke 2018 NUKU RAUHASSA Kokonaisturvallisuuden yhteistyöhanke Opettaja - sinä jos kuka, voit auttaa nuoria päivittämään käsityksensä kokonaisturvallisuudesta

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Ltn, Tomi Mustonen H V-S 3. Vänr, Yrjö Munukka H Hel 4. Ylil, Antti Leinonen

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 10.3.2015 klo 18:00 1/6 Paikka Wanha WPK, Koskitie 1, Huittinen LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Kerosiinitie TURKU

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Kerosiinitie TURKU 1/6 I VALTAKIRJOJEN TARKASTUS klo 11:30 12:00 II LOUNAS klo 12:00 13:00 III LIITON SYYSKOKOUS klo 13:00 sääntöjen 12 :n mukaisten asioiden käsittely: 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

SAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA

SAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA 1/5 TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su 18.2.2018 KUNNIAKIRJA Saunaseura SaunaMafia ry täytti 9 vuotta ja samalla luovutimme savusaunojen lämmittäjälle Atte Salolle Saunamajurin kunniakirjan

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Reservipiirit Lapissa

Reservipiirit Lapissa 1 Reservipiirit Lapissa Toimintaa yhdessä yhteisen päämäärän Itsenäisen isänmaan hyväksi Kapteeni res. Tero Hyttinen 1 2 Reserviupseeritoiminnan historiaa Järjestäytynyt reserviupseeritoiminta alkoi Suomessa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015 2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI Ajankohtaiset SPEK Pohjois-Suomi koordinoi myös Lapin aluetta Muutos 1.10. alkaen ja jatkuu 31.12.2018 saakka SPEK Lapin Pertti Heikkilä on siirtynyt Lapin pelastusliiton

Lisätiedot

Valtakunnalliset Viestimiespäivät Vekaranjärvellä

Valtakunnalliset Viestimiespäivät Vekaranjärvellä KYMEN VIESTIKILTA RY KUTSU 1(5) Kouvola 04.06.2017 Valtakunnalliset Viestimiespäivät 12. 13.08. 2017 Vekaranjärvellä Meillä on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi viettämään kanssamme Valtakunnallisia

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Reservin ampumamestaruuskilpailut Rovaniemi

Reservin ampumamestaruuskilpailut Rovaniemi Reservin ampumamestaruuskilpailut 17-19.8.2018 Rovaniemi Eräluettelot Pienoiskivääri 60 ls makuu 09.00-09.50 2. Nylund Jussi alik H E-HÄ 3. Uusivirta Jarno stm H K-PO 4. Halttu Riku jääk H P-PO 5. Raittinen

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi 31.1.2019 PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli mpk.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys perustettu vuonna 1993 valtakunnallinen

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan

Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan Paremman avioliiton jatkoseminaari Hartolassa 26.-27.11.2011 Ilmoittaudu www.parempiavioliitto.fi www.hnmky.fi Tervetuloa Hartolaan jatkotapahtumaan Linna-hotelliin ja Hartolaan 26.-27.11.2011. Nyt on

Lisätiedot