Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa"

Transkriptio

1 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset hyvinvointipalvelujen tuottamiseen Pori Antti Kuopila Projektivastaava Kuntaliitto Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kolme lähtökohtaa 1. Uudistus tarjoaa kunnille monia eri mahdollisuuksia 2. Pallo on nyt kunnilla itsellään eli kunnat toimivat uudistuksen muutosjohtajina 3. Vuoden 2009 aikana valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon, jossa arvioidaan uudistuksen etenemisen tulokset ja muutostarpeet. 2 Puitelain tarkoitus Luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia Uudistaa rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä Tarkistaa valtion ja kuntien välistä tehtävienjakoa Parantaa tuottavuutta, hillitä menojen kasvua, luoda edellytyksiä palvelujen ohjauksen kehittämiselle Tavoitteena elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne sekä laadukkaiden ja asukkaiden saatavilla olevat palvelujen varmistaminen koko maassa. 3 1

2 Maakuntakeskuskaupunkien suunnitteluvelvoite OULU, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki VAASA,Isokyrö, KOKKOLA, Kruunupyy Korsnäs, Laihia, Kälviä Maalahti,Maksamaa, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö, Vöyri SEINÄJOKI, Ilmajoki Lapua, Nurmo, Ylistaro PORI, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen, Ulvila TAMPERE, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi HÄMEENLINNA, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos TURKU, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Vahto JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka KUOPIO, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila JOENSUU, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä MIKKELI, Hirvensalmi, Ristiina LAPPEENRANTA, Joutseno, Lemi, Taipalsaari KOTKA, Hamina, Pyhtää, Ruotsinpyhtää PORVOO, Askola, Myrskylä, Pernaja HELSINKI, Espoo, Vantaa, Kauniainen Peruskartta - Genimap Oy /hp Yhteistoiminta-alue Perusterveydenhuolto ja niihin kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut: vähintään asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue. Ammatillisen koulutuksen asukkaan raja Kuntayhtymä tai isäntäkuntamalli Laissa ei toiminnan käynnistymisajankohtaa, perusteluihin lähtökohdaksi 2009 alku. 5 Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat (HE ) Saaristokunnat Pitkän etäisyyden kunnat Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat Pitkän etäisyyden kunnat, mutta Kainuun hallintokokeilulain alaiset Pitkällä etäsyydellä tarkoitetaan eri kunnissa olevien keskusten yli 40 kilometrin pituista välimatkaa yleisiä teitä pitkin. SK/SLP Karttapohja Genimap Oy 6 2

3 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Laajaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita varten maa jaetaan erikoissairaanhoitolain 7 :ssä tarkoitettuihin kuntayhtymiin. Jakoa voidaan muuttaa, jos kunnat niin esittävät. Kuntayhtymä vastaa kunnan osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta. Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä myös perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut. Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille (valtioneuvoston asetus). 7 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne alittavat kahtena perättäisenä vuonna valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot asetetaan arviointiryhmä (SM, kunta, puolueeton puheenjohtaja), joka tekee ehdotuksen palvelujen turvaamistoimista. Valtuusto käsittelee toimenpide-ehdotukset ja saattaa SM:n tietoon mahd. jatkotoimia varten. Jos toimet eivät ole riittäviä, VN antaa vuoden 2009 alussa esityksen kuntajakolain muuttamisesta. 8 Kuntajakolaki Kuntajakolain yhdistymisavustussäännösten muuttaminen (kuntajakolaki (1196/1997) kannustetaan muodostamaan yli asukkaan kuntia kannusteiden määrä suurin vuosina 2008 ja 2009 kannustetaan monikuntaliitosten syntymistä lisätään heikon taloudellisen aseman kuntien kiin- yhdistymisessä korvataan kuntien nostavuutta liitoskumppaneina väheneminen valtionosuuksien vuosina vuoden ajan 9 3

4 Henkilöstö Suunnittelu ja uudelleenjärjestelyt yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Liikkeenluovutusperiaate Irtisanomissuoja viideksi vuodeksi koko henkilöstölle Mukana myös laajan väestöpohjan palvelut Voidaan irtisanoa, jos kieltäytyy vastaanottamasta uutta tehtävää 10 Valtion kuntapolitiikka ja kuntien rahoitus Peruspalveluohjelman statusta vahvistetaan Kuntien veropohjaa vahvistetaan Poistetaan yhdistymisen ja yhteistyön esteet Tavoitteena on valtionosuuksien yhdistäminen Valtionosuusjärjestelmän otettava huomioon erilaiset olosuhteet Varainsiirtovero 11 Puitelain aikataulutus Laki voimaan Selvitys toimenpiteistä kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostamisesta ja laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista sekä toimeenpanosuunnitelma viimeistään Pääkaupunkiseudun kuntien ja maakuntakeskusten suunnitelmat Kuntajaon muutos 2009 alusta, Esitys kuntajaon muutoksesta ja palvelujen järjestämisestä vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos erityinen selvitys, kuntajaon muutosesitys maaliskuun 2008 loppuun mennessä. Tehtävien siirrot valtiolle viimeistään

5 Puitelain aikataulutus Yhteistoiminta-alueen perustaminen: ei sovittua määräaikaa, lähtökohtana kuitenkin toiminnan käynnistyminen vuoden 2009 alusta Tarkistuspisteitä: Hallitusohjelmaneuvottelut kevät 2007 Toimeenpanosuunnitelmien arviointi kesäsyksy 2007: ovatko esitetyt toimenpiteet riittäviä? Selonteko 2009: onko toimeenpano edennyt suunnitelmien mukaisesti? 13 Toimeenpanosuunnitelma normina ja käytäntönä Kunnan on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa 5 ja 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta. (Puitelaki 10 ) Kunta on entistä riippuvaisempi naapurikunnista ja muista alueen toimijoista. Mikään kunta ei voi YKSIN perustaa uutta kuntaa tai muodostaa yhteistoimintaaluetta. Valmisteluprosessit on saatava samansuuntaisiksi jo alusta alkaen. Uudistuksen keskeisin ohjausväline tärkeä valtuustoille ja koko uudistusprosessin hallinnalle! 14 Toimeenpanosuunnitelman luonnostelua/ Jarmo Asikainen Efeko Oy 1. Strategian perusta ja analyysit 1. Visio 2015 ja strategiset linjaukset 2. Väestö ja palvelutarveanalyysi 2015 ja Elinkeino- ja yhdyskuntarakenneanalyysi Elinvoiman kehittämistavoitteet 1. Elinkeinojen kehittämisen tavoitteet 2. Maankäytön, liikenteen ja asumisen tavoitteet 3. Talouden turvaamistavoitteet 1. Menojen ja tulojen kehitysarvio 2. Verotulojen kehittämistoimenpiteet 3. Talouden tasapainottamisohjelma 4. Henkilöstön kehittämistavoitteet 1.Henkilöstön kehittäminen 2. Henkilöstön eläköityminen ja saatavuus palvelut 5. Hallintorakenteen muutostavoitteet 1. Kuntaliitoksen toteutus 2. Yhteistoiminta-alueen perustaminen 3. Laajaa väestöpohjaa vaativat 6. Palveluverkon kattavuustavoitteet 1. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 2.Tuotantotapojen kehittäminen 3. Palveluprosessien tehostaminen 7. Muutoksen toteuttamisen organisointi 1. Toteuttamisen vaiheet, vastuut ja aikataulu 2. Toteuttamisen organisaatio ja kumppanit 3. Toteutuksen seuranta ja arviointi 15 5

6 Käytettävissä olevien keinojen arviointi: YHTEISTOIMINTA-ALUE: Isäntäkuntamalli Vahvuudet + Valta- ja vastuujako periaatteessa selkeä, entä käytännössä? + Valmis, kuntalakiin perustuva järjestely + Päästään suoraan palveluihin käsiksi, rajatumpi - kaikkea ei myllytetä + Voidaan paikallisesti rakentaa monin eri tavoin Uhat Työnjako mahdollista kuntien välillä - Välillisesti valitut päätöksentekijät kansanvallan heikkeneminen? - Sektoroitumisen syveneminen - Epäluottamus isäntäkuntaan: valta siirtyy isäntäkuntaan? - Paikallisen näkökulman ja hallittavuuden heikkeneminen (johtaminen, henkilöstö) 16 Käytettävissä olevien keinojen arviointi: YHTEISTOIMINTA-ALUE: Kuntayhtymä Vahvuudet + Päätöksentekojärjestelmä vakiintunut + Ei hyppy tuntemattomaan + Soveltuu suurelle kuntajoukolle/laajaan toimialaan? + Uudentyppinen liikelaitoskuntayhtymä Uhat - Talouden ohjaus etääntyy helposti peruskuntatasolta - Välillinen demokratia - Byrokratia: puuttumattomuuden kustannukset, sisäinen etujen valvonta kustannusten kasvu? - Suuria kuntia ei kiinnosta? 17 Käytettävissä olevien keinojen arviointi: KUNTIEN YHDISTYMINEN (KUNTALIITOS) Vahvuudet + Valta ja vastuu selkeästi kunnalla + Kansanvaltainen ohjaus ja todellisen päätösvallan kasvu + Vähentää sopimusviidakkoa + Vahvempi vaikuttaja aluetalouden verkostossa - elinvoimaisuus + Kunnan kokonaisvaltainen kehittäminen Uhat - Rakennemuutos ei varmista toimintojen uudistumista - Korkeat henkiset ja taloudelliset muutoskustannukset vaatii johtamiselta paljon - Pelko keskustaajaman ulkopuolisten alueiden taantumisesta 18 6

7 Mitä vaikutuksia Paraksella on tähän mennessä ollut? Kuntapäättäjille tuhti tietopaketti kunta-asioista ja kuntien tulevaisuudesta. Hanke aktivoi suurta joukkoa kansalaisia keskustelemaan kunta-asioista ja kuntien tulevaisuudesta. Hanke aktivoi tiedotusvälineitä esittämään omia muutosmallejaan. Aktiivisuus kuntien yhdistymisselvityksiin lisääntyi huomattavasti. Herätti myös kuntien sidosryhmät pohtimaan omaa tulevaisuuttaan. Hidasti ja pysähdytti muuta kehittämistyötä. Kokonaisvaltaisen kuntauudistuksen trauma? 19 Palvelujen turvaaminen: Nykyistä palveluvarustusta ei nykyisillä toimintatavoilla kyetä turvaamaan! Palvelutuotantoa on tehostettava vain näin palvelut turvataan! Kuntien valtuustot avainasemassa: Jolleivät ne asetu vahvasti palvelut uudistaen turvaavien uudistusten linjaajiksi ja ajajiksi ei tarvittavia muutoksia saada aikaan! Säästöt mahdollisimman pitkälle palvelujen tuotantotavoista ei itse palveluista Palvelujen sähköistäminen ja verkottuvat toimintamallit ovat aivan ratkaiseva osa palvelujen uudistamista 20 Esimerkkejä uudistuksista palvelujen turvaamiseksi: Kyse koko palvelutuotantojärjestelmän uudistamisesta yhteistyössä tai kuntaliitoksen avulla. Erilaiset verkottuvat toimintamallit Sosiaali- ja terveydenhoidossa toimivat palveluketjut ja hoidon oikea porrastus Toimitilayhtiöt seudullisesti tai alueellisesti Yhteisiä vakansseja useamman kunnan yhteistyöllä, jolloin turvataan tehtävien ammatillisesti korkeatasoinen hoito. Olennaista on tahto ja halu turvata palvelut uudistaen! 21 7

8 Kuntaliitto yhtiöineen tukee kuntia kunta- ja palvelurakenteen uudistamisessa Koulutus-, konsultointi-, tutkimus- ja yhdyskuntasuunnittelun palvelut, tietokannat ja ennustemallit, Kunnat.netin tietopalvelut: sähköiset uutiskirjeet, verkostohankkeet Palvelu- ja rekrytointitarpeen ennakointi Toimintaympäristön muutosanalyysit Vertailutietokannat Palvelujen uudet tuotanto- ja järjestämistavat Kuntarakenteen muutos Kuntien yhteistoiminta-alueen rakentaminen Henkilöstö ja kuntauudistus Muutoksen johtaminen Hankinnat ja kilpailuttaminen 22 8