ELÄMÄMME SYKE. Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä
|
|
- Väinö Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELÄMÄMME SYKE Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä Sari Nieminen Susanne Takala Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)
2 2 TIIVISTELMÄ Sari Nieminen & Susanne Takala. Elämämme syke. Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä. Lahti, syksy Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos. Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK) Sydänsairauksia on erilaisia ja eriasteisia, mutta pahimmissa tapauksissa ihminen ei pysty elämään sydänsairautensa kanssa ilman jonkinlaista ulkopuolista apua. Tällaisessa tilanteessa sydämentahdistin voidaan määritellä ulkopuoliseksi avun antajaksi. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa sydämentahdistinpotilaiden kokemuksia tahdistimen kanssa elämisestä arkielämässä, sekä selvittää vertaistuen merkitystä elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Tutkimustulokset antavat hoitotyöhön kokemuksellista tietoa, jota voidaan hyödyntää sydämentahdistinpotilaita hoidettaessa. Sydämentahdistinpotilaat voivat hyödyntää tutkimusta yhtenä tiedonsaannin lähteenä, sekä tukena elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Yhteistyökumppanina toimi Lahden Sydänyhdistys Ry. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teema-aiheeseen perustuvan kirjallisen kyselyn avulla. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällön analyysi. Tutkimusongelmat liittyivät sydämentahdistimen kanssa arjessa elämiseen ja sydämentahdistimen asennuksen jälkeisiin elämänmuutoksiin. Kyselyyn osallistui yhteensä 12 sydämentahdistinpotilasta, jotka kuuluvat Lahden Sydänyhdistys Ry:n vapaaehtoiseen Rytmiryhmään. Tutkimustulosten mukaan melkein kaikki kyselyyn vastanneet sydämentahdistinpotilaat kokivat sydämentahdistimen asennuksen jälkeen terveydentilan ja elämänlaadun parantuneen. Kyselyyn vastanneista 10 totesi sydämentahdistimen asennuksen jälkeen vertaistuen auttavan elämänmuutoksiin sopeutumisessa ja arjessa selviytymisessä. Avainsanat: sydämentahdistin, sydämentahdistimen asennus, elämänmuutos, arjessa selviytyminen, vertaistuki
3 3 Diakonia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences Degree Programme in Health Care Author s name: Sari Nieminen & Susanne Takala The Rhythm of our life: practical experience of living with the pacemaker. Fall 2008 ABSTRACT There are many different types and degrees of heart diseases. In the worst case, a patient carrying a heart disease cannot live without some kind of external support. In this type of scenario, a pacemaker can be utilized as a supporting device. The objective of our study was to find out how patients who have a pacemaker feel that their life has changed after the installation of the device. Our secondary objective was to determine the influence of peer support towards patients coping with changes, introduced by the disease to their life. Our research provides the academia with knowledge, supported by practical experience, that can be put to good use when treating patients with a pacemaker. Also, the patients themselves can use the research data as one possible source of self-help. During our data collection period in the spring of 2008, our research was kindly supported and sponsored by Lahden Sydänyhdistys Ry. The data was gathered by using a printed questionnaire, with individual questions focused on how patients experienced living with the pacemakers and changes of lifestyles after device installation, to name a few. For analysis of the data, a general method of content analysis by deep reading was used. Our target group for the questionnaire comprised of 12 patients from our sponsor s voluntary Rytmiryhmä. According to our research, practically all patients who answered the questionnaire felt that their health as well as the quality of life was improved after installation of a pacemaker. 83% of the target group felt that the peer support was positively influential in adjusting lifestyles and coping with everyday life. Keywords: Pacemaker, pacemaker installation, change of lifestyle, coping with everyday life, peer support
4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SYDÄMENTAHDISTINPOTILAS HOITOTYÖN ASIAKKAANA 2.1 Sydämentahdistinpotilas hoitotyön näkökulmassa Sydämentahdistin ja sen toimintaperiaate Sydämentahdistimen asennus ja toiminnan seuranta SYDÄMENTAHDISTIMEEN LIITTYVÄT TUNTEET 3.1 Sydämentahdistimen asennukseen liittyvät pelot Sydämentahdistimen toimintaan liittyvät pelot Pelko elämän rajoittumisesta Sydämentahdistimen toiminnan luotettavuus SYDÄMENTAHDISTINPOTILAAN ELÄMÄNMUUTOKSET ARKIELÄMÄSSÄ 4.1 Sydämentahdistinpotilaan arkielämä ja terveyden edistäminen Muutokset ja rajoitukset arkielämässä VERTAISTUKI SYDÄNPOTILAAN ARJESSA 5.1 Vertaistuki Lahden Sydänyhdistys Ry vertaistuen tarjoajana TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Aineistonkeruumenetelmä Aineiston analyysi TULOKSET. 8.1 Sydämentahdistinpotilaiden kokemuksia sydämentahdistimesta Elämänmuutokset sydämentahdistimen asennuksen jälkeen Sydämentahdistinpotilaiden sydämentahdistimeen liittyvät pelot Sydämentahdistinpotilaiden kokemukset vertaistuesta POHDINTA 9.1 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tutkimustulosten tarkastelua..38
5 5 9.4 Tutkimuksen hyödynnettävyys ja lisätutkimusehdotuksia LÄHTEET...42 LIITTEET Liite 1: Kirjallinen kysely Liite 2: Taulukko 1 Liite 3: Taulukko 2 Liite 4: Taulukko 3 Liite 5: Taulukko 4
6 6 1 JOHDANTO Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada kokemuksellista tietoa sydänpotilailta sydämentahdistimen kanssa elämisestä ja siihen liittyvistä elämänmuutoksista sekä vertaistuen merkityksestä elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Koska sydämentahdistimet ovat yleistyneet sydän ja verisuonisairauksien määrän kasvamisen myötä, on tutkimuksen aihe ajankohtainen ja tärkeä. Sydänsairaus merkitsee ihmiselle hyvin vaikeaa sairautta ja sydänsairaudessa kyse onkin erittäin vakavasta, elämänlaatuun vaikuttavasta ja hengenvaarallisesta tilanteesta, jonka kanssa selviytyminen ei välttämättä ole aina taattua. Sydänsairauksia on erilaisia ja eriasteisia, mutta pahimmissa tapauksissa ihminen ei pysty elämään sydänsairautensa kanssa ilman jonkinlaista ulkopuolista apua. Tällaisessa tilanteessa tahdistin voidaan määritellä ulkopuoliseksi avun antajaksi. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, ) Sydämentahdistimen toiminta tukee sydämen omaa toimintaa ja huolehtii sydämen sykkeen jatkuvuudesta, jos sydämessä ei oma sähköinen voima ole riittävä. (Jokinen 2005, 146.) Sydämentahdistimen avulla sydänsairauksien hoitaminen on kehittyneempää ja sydänsairauden kanssa eläminen on mahdollistanut monelle ihmiselle paremman ennusteen sairauden kanssa selviytymiseen ja mahdollisuuden terveempään elämään. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, ) Tutkimuksessa käsitellään sydämentahdistimen toimintaa ja sydämentahdistimen asentamista, elämistä sydämentahdistimen kanssa ja sen mukana tuomia rajoituksia ja pelkoja sekä vertaistuen merkitystä tahdistinpotilaan elämässä. Kokemukset sydämentahdistimen kanssa elämisestä ovat arvokasta tietoa Lahden Sydänyhdistys Ry:n Rytmiryhmä vertaistukiryhmässä. Tutkimuksen avulla pystytään myös arvioimaan, mikä vaikutus vertaistuella on tahdistimen kanssa
7 7 elämisessä ja elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Tutkimuksen avulla saadaan kokemuksiin perustuvaa tietoa myös sydämentahdistinpotilaan hoitotyöhön.
8 8 2 SYDÄMENTAHDISTINPOTILAS HOITOTYÖN ASIAKKAANA 2.1 Sydämentahdistinpotilas hoitotyön näkökulmasta Sydän- ja verisuonisairauksien lisääntyessä ovat pysyvät sydämentahdistimet yleistyneet merkittäväksi osaksi sydänpotilaan hoitamista. Teknologian kehittymisen myötä sydämentahdistimet ovat muuttuneet toiminnoiltaan monipuolisemmiksi ja sen ansiosta sydänsairauksia voidaan hoitaa muillakin menetelmillä kuin ainoastaan leikkaus- ja lääkehoidoilla. Sydämentahdistimen avulla sydänsairauksien hoitaminen on kehittyneempää ja sydänsairauden kanssa eläminen on mahdollistanut monelle ihmiselle paremman ennusteen sairauden kanssa selviytymiseen ja mahdollisuuden terveempään elämään. Sydämentahdistinta voidaan hyödyntää erilaisin tavoin sydänpotilaiden hoidossa ja hoitotyön näkökulmasta on olennaista, että sydämentahdistinpotilasta hoitava sairaanhoitaja tai lääkäri on tietoinen sydämentahdistimen perustoiminnasta sekä sydänsairauksista, jotka yleisesti johtavat sydänpotilaalla sydämentahdistimen tarvitsemiseen. ( Kuisma ym. 2008, ) Yleisiä syitä sydämentahdistimen tarvitsemiseen ovat sydämen vajaatoimintaan liittyvät sydänsairaudet, kuten hidaslyöntisiä rytmihäiriöitä aiheuttavat oireet. Sykkeen hidastuminen voi johtua myös akuuteista sairauksista, jolloin pysyvän tahdistuksen tarvetta joudutaan arvioimaan ja seuraamaan tarkoin. Kyseessä voi kuitenkin myös olla krooninen sydämen ja sydämen johtoradan sairaus, jolloin hidaslyöntisyys on yleensä pysyvä ja usein siinä tapauksessa vaatii sydämentahdistinhoitoa. (Toivonen 2000, 804). Sydämessä olevan sinussolmukkeen sairastuminen aiheuttaa sydämensykkeen hidastumista ja on altis laukaisemaan myös rytmihäiriöitä. (Vauhkonen & Holmström 2005, 115.) Tällaisen Sinus- oireyhtymän takia sydämentahdistinhoitoa saatetaan tarvita. Aiheita sydämentahdistimen asennukselle ovat myös hengenvaaralliset rytmihäiriöt, sydämen sähköisen toiminnan katkokset tai totaalinen sähköinen katkos sydämessä, jolloin sinussolmukkeesta lähtevä sähkö ei saavuta sydämen kammioita. (Toivonen 2000, )
9 9 Sydämentahdistinhoidon tarpeen arvioimiseksi tehdään useita sydämentoiminnasta kertovia kokeita, kuten EKG- muutoksien selvittäminen, joka kertoo sydämen sähköisestä toiminnasta tai Holter- mittaus, joka kertoo sydämen sähköisestä toiminnasta vuorokauden ajan. On olemassa myös rasituskoe, jonka avulla voidaan selvittää tietoja sydämen sinussolmukkeen toiminnasta sekä toiminnan vaikeutumisesta ja -tasosta rasituksen aikana. (Toivonen 2000, ) Tutkimuksiin meneminen ja tutkimusten toteuttaminen voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, mutta sydämentahdistimen tarpeellisuuden kartoittaminen on erikoissairaanhoidon osa-aluetta. ( Erään tahdistinhoitajan henkilökohtainen tiedonanto 2008.) 2.2 Sydämentahdistin ja sen toimintaperiaate Sydämentahdistimet poikkeavat toisistaan toiminnallisesti ja tarkoituksen mukaan ja niiden toiminta perustuu tarvittavaan sydämentoiminnan tukemiseen, minkä määrittelee potilaan yksilöllinen tarve ja sydämentoiminnan häiriöt. Perusperiaatteena on, että sydämentahdistimen toiminta tukee sydämen omaa toimintaa ja huolehtii sydämen sykkeen jatkuvuudesta, jos sydämessä ei oma sähköinen voima ole riittävä. Sydämentahdistin rekisteröi itseensä sydämen toimintaa ja rekisteröityjen tietojen perusteella sydämentahdistimen toimintaa voidaan tietokoneellisesti säätää tarpeen mukaan. Sydämentahdistin toimii niin sanotusti pienimuotoisena tietokoneena, jonka avulla sydämen toiminnan seuraaminen ja tarpeenmukainen sykkeen säätäminen on mahdollista. Sydämentahdistimen toimintaperiaatteena on saada aikaan sykähdyksiä aiheuttavia sähköisiä aktivaatioita sydämeen, jos sydän ei itse saa sykettä aikaiseksi. Tahdistingeneraattori antaa sydämelle tarvittaessa muutaman voltin sähköimpulsseja, joiden kesto on noin puoli millisekuntia ja ne saavat aikaan sähköisen aktivoitumisen ja supistuksen leviämällä sydänlihaksessa. Elektrodia pitkin virta kulkee oikeaan eteiseen, oikeaan kammioon tai molempiin lokeroihin. Oikealta
10 10 puolelta sähköinen aktivaatio leviää sydämen vasemmalle puolelle. ( Jokinen 2005, 146.) Sydämentahdistimet voidaan jakaa kolmeen eri pääryhmään käyttötarkoituksien mukaan: tavallinen sydämentahdistin eli synkronoiva tahdistin, rytmihäiriötahdistin (ICD), sekä sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistin. ( Erään tahdistinhoitajan henkilökohtainen tiedonanto 2008.) Synkronoiva eli tavallinen sydämentahdistin voi olla potilaalle tarpeen, jos henkilö on sairastanut sydäninfarktin tai sydänlihassairauden, mistä on aiheutunut sydämen pumppausvoiman väheneminen johtuen sydänlihaksen kyvyttömyydestä supistua tai rentoutua normaalisti. Sitä tarvitaan myös silloin kun sydämessä on johtumishäiriö ja sydämen kammiot eivät supistu yhtä aikaa, jolloin sydämen pumppausvoima laskee. Syynä sydämentahdistimen tarvitsemiseen voi olla myös sydämen vajaatoiminnan aiheuttama sydänlihaksen suurentuminen, jolloin sydämen pumppausteho on alentunut. ( St. Jude Medical 2002 b, 5-6.) Tavallista sydämentahdistinta voidaan säätää toimimaan halutulla nopeudella, esimerkiksi 70 impulssia minuutissa. Laitetta voidaan myös säätää siten, että se ryhtyy toimimaan vasta silloin, kun potilaan oma syke alittaa tietyn rajaarvon. Uusimmissa sydämentahdistimissa toiminta voidaan asettaa myös niin, että laite rupeaa toimimaan esimerkiksi fyysisen rasituksen yhteydessä tiheämpään. Tuolloin sydämentahdistin reagoi siihen aivan kuin sydämen oma tahdistusjärjestelmä vaatisi impulssien lisäystä tarpeen mukaan. ( Toivonen 1992, 238.) Rytmihäiriötahdistin on hieman erilainen kuin tavallinen tahdistin. Se poikkeaa osittain toiminnaltaan ja sen koko on hieman suurempi. Rytmihäiriötahdistimen periaatteena on rytmin tunnistus tai rytmihäiriön hoito. Rytmihäiriötahdistin tunnistaa ohjelmoinnista riippuen bradykardian ja kammiotakykardiajaksot sekä kammiovärinän. ( Clayman 1992, 100.) Sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistin tunnistaa normaalin sydäntahdistuksen lisäksi henkeä uhkaavat rytmihäiriöt ja pysäyttää ne. (St. Jude Medical 2002 a, 7.)
11 11 Sydämentahdistimen toiminta ja ominaisuudet luokitellaan jokaiselle potilaalle erikseen ja ne ilmaistaan tarkemmin kirjainlyhenteillä, joista selviää, mihin tarkoitukseen laite on ohjelmoitu ja minkälaista apua sen toiminnasta sydämeen saadaan. (Aarnio, Ikonen, Kantola, Mattila, Mikkelsson, Saarinen, Taajamaa, Viikari & Ylitalo 2006, 144.) Sydämentahdistinpotilaalle on tärkeää pitää aina mukana tahdistinkorttia, jonka potilas saa sydämentahdistimen asennuksen jälkeen sairaalasta, koska tahdistinvalmistajia on monia ja mikään laite ei tunnista ja ohjelmoi kaikkia markkinoilla olevia tahdistinmalleja. Ainakaan vielä ei ole kehitetty laitetta, joka tunnistaisi ja ohjelmoisi kaikkia markkinoilla olevia sydämentahdistinmalleja. Tahdistin kortista hoitotyön ammattihenkilöt voivat nähdä, mikä tahdistin potilaalla on, milloin se on asetettu, mikä on sen toimintatapa ja miten se on ohjelmoitu. Korttiin on saatettu myös merkitä, milloin tahdistimen toiminta pitäisi seuraavan kerran tarkistaa. Tuolloin oikeanlainen hoitotyön toteuttaminen ja tahdistimen toiminnan tukeminen ovat potilaan tarpeita vastaavia. ( Toivonen 1992, 240.) Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan potilaat, jotka kärsivät vaikeasta sydämen vajaatoiminnasta, hyötyvät sydämentahdistimesta, varsinkin, jos siihen liitetään automaattinen defibrillaattori. Defibrillaattori pystyy tarvittaessa palauttamaan sydämen normaalin rytmin. Verrattuna pelkkää lääkehoitoa saaneisiin potilaisiin sydämentahdistin pienensi sydämen vajaatoimintaan liittyvää kuolemanvaaraa noin viidenneksellä joko defibrillaattorin kanssa tai ilman. Sydämentahdistinta käyttäneiden kuolemanvaara kaikki kuolinsyyt huomioiden oli ilman defibrillaattoria 34 prosenttia ja defibrillaattorin kanssa 40 prosenttia pienempi kuin vain lääkehoitoa saaneiden. (New England Journal of Medicine 2004.) 2.3 Sydämentahdistimen asennus ja toiminnan seuranta Sydämentahdistin asennetaan pienimuotoisessa leikkaustoimenpiteessä yleisimmin paikallispuudutusta käyttäen. Asennus tapahtuu pääpiirteittäin aina samalla tavalla, oli kyseessä sitten tavallinen sydämentahdistin tai rytmihäiriötahdistin. Erilaisuuksia saattavat aiheuttaa muun muassa laitteen paikan määritte-
12 12 lystä poikkeaminen erikoistapauksissa. Leikkaus kestää yleensä noin puoli tuntia, eikä potilas hyvin onnistuneen asennuksen jälkeen tarvitse erityistä sairaalahoitoa. Komplikaatiot ovat harvinaisia ja normaalin elämän viettäminen voidaan aloittaa vuorokauden sairaalassaolon jälkeen. (Clayman 1992, 100.) Lähes kaikki sydämentahdistimeen liitetyt johtimet asennetaan laskimoita pitkin sydämen oikean puolen lokeroihin joko eteiseen, kammioon tai molempiin. Johtimet eli elektrodit yhdistetään sitten virtageneraattoriin, joka on noin tulitikkulaatikon kokoinen. Sydämentahdistin asennetaan ihon alle paikallispuudutuksessa ja yleisimmin oikean puolen solisluun alle. Virtalähteen kesto on viidestä kymmeneen vuotta. Virran ehtyminen havaitaan ajoissa potilaan käydessä säännöllisissä tarkastuksissa ja kontrollikäynneillä. (Partanen 2005, ) Sydämentahdistinpotilaiden seuranta kuuluu erikoissairaanhoitoon ja tarkastuskäynneillä käyminen on 3-24 kuukauden välein, riippuen laitteen tyypistä ja laitteen asentamisesta. Rytmihäiriötahdistinpotilaiden tarkastuskäynnit ovat 3-6 kuukauden välein, riippuen perustaudista, laitteen istuttamisen ajankohdasta ja laiteen toiminnasta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Pelkän virtalähteen vaihtaminen on usein nopeampi toimenpide kuin ensikertaa asennettu sydämentahdistin, koska tuolloin ei johtimia tarvitse asentaa enää uudestaan laskimoita pitkin sydämeen. Johtimet eivät kuitenkaan ole ikuisesti kestäviä. Niiden toimivuus havaitaan tarkistuskäynneillä ja niiden vaihtaminen on jossain vaiheessa tarpeen. Pelkän virtalähteen vaihtamisen yhteydessä myös sairaalahoidossa oloaika vähenee, jos toimenpide on onnistunut ja sydämentahdistimen on todettu toimivan oikealla tavalla. ( Jokinen 2005, ) Sydämentahdistinhoidosta voi aiheutua potilaalle ongelmia tai sydämentahdistimeen voi tulla toiminnallisia vikoja. Ongelmien ja vikojen poissulkemiseksi sydämentahdistinpotilas käy säännöllisissä tarkastuksissa, missä varmistetaan sydämentahdistimen toiminta ja luotettavuus sekä valvotaan virtalähteen riittävyyttä. Tahdistimen antaman voimakkuus ja impulssien jatkuva antaminen nopeuttavat virtalähteen ehtymistä. Tarkastuskäyntien tarkoitus on myös seurata ja tukea sydämentahdistinpotilaan hyvinvointia ja tehdä tarvittavia muutoksia tahdistimen toimintaan ja potilaan hoitolinjaan. (Toivonen 2000, 811).
13 13 Sydämentahdistinpotilaan oireet mahdollisissa vikatilanteissa saattavat olla tajuttomuuskohtaus, huimausoire tai sydämen vajaatoiminnan paheneminen. Syyt voivat johtua sydämentahdistimen puutteellisesta tai haitallisesta toiminnasta ja varsinkin tajuttomuuskohtauksen uusiutumisessa on syytä epäillä tahdistimen vikaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että sydämentahdistinpotilaiden oireita muistuttavia kohtauksia saattavat aiheuttaa myös muut sairaudet, kuten epilepsia. (Toivonen 2006, )
14 14 3 SYDÄMENTAHDISTIMEEN LIITTYVÄT TUNTEET 3.1 Sydämentahdistimen asennukseen liittyvät pelot Lähes jokainen ihminen tuntee pelkoa leikkaukseen joutuessaan, on sitten kyse pienestä tai suuresta operaatiosta. Vaikka sydämentahdistimen asennus toimenpiteenä ei ole suuri, se saatetaan kokea kuitenkin pelottavana ja ahdistavana, koska hoitotoimien kohdistuminen sydämen alueelle herättää monissa potilaissa tiedostettua tai tiedostamatonta kuolemanpelkoa tai ahdistusta elämän rajallisuudesta. (Ylikarjula, 1998, 34.) Sydämentahdistimen asentaminen saattaa aiheuttaa potilaalle monenlaisia mielikuvia elämän jatkuvuudesta ja sydämen toiminnan riittävyydestä. Pelko voi kohdistua nimenomaan leikkauksessa tapahtuviin asioihin tai leikkauksen jälkeiseen selviytymiseen, jolloin itse toimenpiteen tarkoitus saattaa hämärtyä ja potilaan tapa käsitellä sydämentahdistimen asennusta voi olla enemmän keskittynyt elämänmuutoksien aiheuttamiin pelkoihin ja epävarmuuteen kuin itse leikkaukseen. Leikkauspelkoon liittyviä tekijöitä ovat toimenpiteen laatu, kesto ja siihen liittyvät terveydelliset riskit. Pelot voidaan kohdistaa leikkauksen eri vaiheisiin ja ennakkoluuloihin tai kokonaisuudessaan ihmisen käsitykseen leikkaukseen joutumisesta. (Kuni, Mirva, Männistö Petteri & Välimaa, Markus 2002, ) Sydämentahdistimen asennuksessa jokainen ihminen kokee leikkauspelon omalla tavallaan ja siksi erilaisten mielikuvien ja pelkojen kokeminen on hyvin yksilöllistä ja riippuu ihmisen persoonallisuudesta sekä sen hetkisestä elämäntilanteesta. Sydämentahdistimen asennuksen kiireellisyys ja ennakoimattomuus vaikuttavat siihen, miten pelkoja on ehditty käsittelemään ennen leikkausta. Leikkauspelkoon vaikuttavat myös aikaisemmat leikkaus- ja sairaalakokemukset. Leikkauspelon aiheuttajia on paljon. Yleisimmin pelkojen aiheuttajina ovat oman terveydentilan tai terveyden menettämisen pelko, erilaiset kipukokemukset, itse leikkaus ja sen jälkitila, mahdolliset komplikaatiot, anestesia ja sen on-
15 15 nistuminen, leikattavana oleminen, kuoleman pelko ja hengissä selviämisen pelko. Pelkoa aiheuttavat myös sairauden merkitys elämään ja tulevaisuuteen, epävarmuus, kotihoidon onnistuminen, sosiaalisten suhteiden mahdollinen menettäminen, pitkä ja kivulias selviytyminen ja parantuminen. Monenlaisia ajatuksia ja mielikuvia aiheuttavat aikaisemmat omat kokemukset ja muiden ihmisten kokemat leikkauksen epäonnistumiset. ( Kuni, ym. 2002, ) Potilaan kokemuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat myös leikkauksen tuomat odotukset ja leikkauksesta selviytyminen. Näiden toteutuminen kuvaa tyytyväisyyttä ja ennaltaehkäisee leikkauspelkojen syntymistä seuraavia operaatioita kohtaan. Monesti ihmisten kokemat odotukset ja kokemukset leikkauksesta ovat yhteydessä turvallisuuden tai turvattomuuden tunteisiin. Selviytymiskeinoinaan ihminen useasti käyttää aikaisempia positiivisia leikkauskokemuksia, läheisten tukea, uskoa, toivoa, huumoria ja kiitollisuutta. Passiivisena selviytymiskeinona saatetaan pitää alistumista ja välinpitämättömyyttä. Kokonaisvaltaisessa hoidossa tulisi huomioida ammatillinen ja pätevä hoito, moniammatillinen yhteisö sekä leikkauspotilaan riittävä ja kattava informaationanto, leikkaustoimenpiteen onnistuminen, leikkaustulos, toipumisprosessin ja potilaan henkilökohtaisen loukkaamattomuuden onnistuminen ja tukeminen. ( Leino-Kilpi & Suominen 1997, ) 3.2 Sydämentahdistimen toimintaan liittyvät pelot Ihmisen elämässä uusien asioiden kohtaaminen saattaa joskus tuntua hyvinkin vaikealta ymmärtää tai hyväksyä, kun se koskettaa ihmisen yksilöllisyyttä ja uhkaa haavoittaa identiteettiä. Sydän on ihmisen elämän kannalta tärkein elin, joten on hyvin ymmärrettävää, että sydämeen liittyvät ongelmat nähdään koko elämää uhkaavina. Sydänsairaudesta johtuva sydämentahdistimen asennus on monista muista sairauksien hoitomuodoista poikkeava, koska potilaan on totuttava elämään keinotekoisen laitteen kanssa. ( Ylikarjula 1998, 34.) Joutuminen tilanteeseen, missä sydämentahdistin todetaan tarpeelliseksi, herättää monia pelkoja, kuten riippuuko elämä nyt pelkästään sähkölaitteen toi-
16 16 minnasta. Sydämentahdistimen kanssa eläminen ja sydämentahdistimen olemassaoloon tottuminen on pitkäaikainen prosessi, jonka aikana syntyy monenlaisia mielikuvia niin erilaisista peloista kuin elämää parantavista asioista. ( Wallgren 1999, 108.) Sydänsairaus on ihmiselle aina vakava asia ja se vaikuttaa sekä kehoon että tunteisiin. Tunnetilat voivat vaihdella levottomuudesta pelkoihin, masentuneisuuteen ja jopa vihaan. Sairauteen suhtautumiseen oikealla tavalla on olemassa monia keinoja. Puhuminen muiden ihmisten kanssa auttaa jäsentämään tuntemuksia. Henkilö voi olla sairautta hoitavaan hoitohenkilökuntaan kuuluva, vapaaehtoistyöntekijä tai lähipiiriin kuuluva henkilö. (St. Jude Medical 2002 b, 23.) Pelko elämän rajoittumisesta Pelon ilmentymiseen tarvitaan jokin tekijä, josta syntyy uhkamerkitys, jota ihminen ei voi itse kontrolloida. Tekijä voi olla kehon ulkoinen tilanne, kehotilan muutos, ajatus tai mielikuva. (Toskala 1997, 88.) Sydämentahdistimen asennus ja sydämentahdistimen kanssa eläminen aiheuttavat erilaisia mielikuvia ja ajatuksia ja ne saattavat tuoda esiin monenlaisia pelkoja elämän jatkuvuudesta ja elämänlaadun muuttumisesta. Uusien asioiden ja tottumusten kohtaaminen sekä uuden elämäntilanteen hyväksyminen tuovat mieleen paljon ristiriitaisia tunteita joko positiivisessa tai negatiivisessa mielessä. Tahdistimen asentamisen jälkeen odotukset voivat olla suuret, mutta myös pelot hoitojen epäonnistumisesta saattavat nousta pintaan. Pelot saattavat liittyä tulevaisuuteen tai toiveisiin elämänlaadun paranemisesta. Kokonaisvaltaisesti koettu pelko riippuu siitä kuinka suureksi itseään uhkaavan vaaran ihminen kokee sekä siitä, mikä on ihmisen oma arvio tilanteesta selviytymiseen. Pelko vaikuttaa aina kolmella eri tasolla joita ovat: ruumiilliset tuntemusten muutokset, ajattelun muutokset sekä toiminnan muutokset. ( Wetter-Parasie & Parasie 1999, )
17 17 Sydämentahdistimen asentamisen jälkeen ihminen saattaa kokea ahdistusta myös tahdistinhoidon pysyvyydestä ja tulevista leikkauksista, kun on aika vaihtaa laitteeseen virtalähde. Tuolloin ihminen joutuu uudestaan kokemaan ja kohtaamaan leikkaustoimenpiteen joko hyvänä tai huonona asiana. Pelkojen kanssa eläminen ja niistä selviytyminen on pitkä prosessi, koska sydämentahdistinpotilailla sairaalassa käynti ja leikkaukseen joutuminen uudestaan ovat välttämättömiä asioita sydänsairautta ja terveyttä hoidettaessa. On kuitenkin selvää, että tunnetilat ja elämänmuutokset ovat yksilöllisesti koettuja, eivätkä kaikki tahdistinpotilaat koe millään tavalla elämänsä muuttuneen. Sydämentahdistin antaa kuitenkin sydänpotilaalle mahdollisuuden parempaan elämään ja tahdistimen asennuksen jälkeen hyvinvointi usein muuttuu huomattavasti paremmaksi. Amerikkalaisen lääkärin, Van Eckin (2008) tekemän tutkimuksen mukaan tahdistimen asennuksen jälkeen ihmisen elämänlaatu paranee huomattavasti. Tutkimukseen osallistuneilla potilailla yli 70 %:lla oli elämänlaatu huomattavasti parantunut sydämentahdistimen asennuksen jälkeen. Siksi Van Eck suositteleekin erilaisista sydänsairauksista kärsiville potilaille, että heidän kohdallaan lääkärit eivät epäröisi sydämentahdistimen asennusta, kun sen on todistettu auttavan ja parantavan elämänlaatua. Wallgrenin (2006, 124) mukaan näin kuvasi tuntemuksiaan eräs 20 -vuotias nainen, jolla on ollut sydämentahdistin kolme vuotiaasta lähtien: Minun tahdistimeni edustaa niin pitkälle kehittynyttä teknologiaa, ja se työskentelee niin hyvin ruumiintoimintojeni mukaan, että ainoa asia, jotka siitä minua enää muistuttaa, ovat arvet. Ja nekin ovat vain nahassa, eivät sielussa nahan alla Sydämentahdistimen toiminnan luotettavuus Sydämentahdistimen toiminnan luotettavuuden tunteeseen vaikuttaa potilaan asenne sydämentahdistinta kohtaan. Ylikarjulan (1998, ) tutkimuksessa todettiin että potilaille, joilla on vaikeuksia luottaa sydämentahdistimen toimintaan kasaantuvat todennäköisesti lähes kaikki sydämentahdistimesta aiheutuvat ongelmat. Luotettavuuden ongelmallisuuden potilaat kokevat vähäisessä määrin itse sydämentahdistimesta ja taustalla sen sijaan vaikuttavat mahdollinen
18 18 yksinäisyys, masentuneisuus, kuoleman pelko, tyytymättömyys elämään ja tarpeettomuuden tunne. Sydämentahdistimesta aiheutuva epäluottamus saatetaan liittää osaksi sairastumisen uhkaa ja siitä riippumattomiin ongelmiin ja elämäntilanteen muutoksiin. Vaikeudet lähisuhteissa ja riittävän tuen puuttuminen aiheuttavat negatiivista asennoitumista tahdistinta kohtaan. Epäluotettavuutta liitetään erilaisiin arkielämän tilanteisiin ja tottumuksiin, joiden koetaan olevan tahdistimen toiminnalle uhkaavia tai sen toiminnan pelätään häiriintyvän. (Ylikarjula 1998, ) Sydämentahdistimeen tottumisen jälkeen monet kokevat elämän aikaisempaa tasapainoisemmaksi ja he pystyvät tarkastelemaan sydänsairautta ja sydämentahdistimen kanssa elämistä paljon myönteisemmin. Tottumisen jälkeen potilaat ovat tulleet sinuiksi tahdistimen kanssa ja he pystyvät ajattelemaan sydämentahdistinta tärkeämpänä asiana, kuin vain metallinpalana, robottina, läpyskänä tai toisena sydämenä. ( Ylikarjula 1998, 199.)
19 19 4 SYDÄMENTAHDISTINPOTILAAN ELÄMÄNMUUTOKSET ARKIELÄMÄSSÄ 4.1 Sydämentahdistinpotilaan arkielämä ja terveyden edistäminen Itsestä huolehtiminen on tärkeä asia jokaiselle ihmiselle niin perusterveille kuin sydänsairaillekin. Omaan terveyteen ja hyvinvointiin jokainen ihminen voi vaikuttaa elämäntavoilla ja elämäntapamuutoksilla. Sydänsairautta sairastaville ihmisille voidaan suositella samanlaisia elämäntapoja ja elämäntapamuutoksia kuin kenelle tahansa ihmiselle, jonka olisi hyvä huomioida omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveyden edistämiseen kuuluu säännöllinen liikkuminen ja ruokavaliomuutokset, joiden avulla parhaiten ennalta ehkäistään muiden sydän - ja verisuonisairauksien kehittymistä tai hidastetaan jo kehittyneiden sairauksien etenemistä. Sydämen vajaatoimintapotilaiden on kuitenkin osattava tunnistaa ja tietää oman kehonsa rajoitukset. ( Nieminen 2006, 5.) Sydämen oireilu tai sydänsairaus voi olla monelle niin suuri kokemus, että vasta sairastuttuaan ihminen rupeaa ajattelemaan omaa hyvinvointiaan ja elämäntapamuutoksia. Liikunnan aloittaminen on yksi muutos terveenpään suuntaan. Jos ihminen on jo ennen sairastumistaan harrastanut liikuntaa säännöllisesti, on tärkeä kannustaa ja rohkaista häntä jatkamaan harrastustaan. Liikunnan turvallisuuteen vaikuttavat paitsi kuntoutujan terveydentilanne myös hänen muut ominaisuutensa, esimerkiksi fyysinen rakenne ja taidot. Yksilöllisten liikuntaohjeiden antaminen sydänpotilaalle on monilta osin vaikeaa, mutta ammatti-ihmisen tukea pyytämällä voidaan liikunnasta tehdä yksilöllinen ja turvallinen harrastus. (Aho Tuula, Hasu Riitta Liisa, Heikkinen Erja, Karhunen Erja, Mutikainen Arja, Pinola Pirkko 1996, 6.) Fyysisen harjoittelun aiheuttama tavallisin sydämen rakenteen muutos on sydämen koon kasvu. Liikunta kasvattaa sekä kammioiden kokoa että sydämen massaa. Liikunta aiheuttaa myös sydämen iskutilavuuden kasvua sekä levossa, että maksimaalisessa rasituksessa. Iskutilavuuden kasvaessa minuuttitilavuus sydämessä lisääntyy, jolloin elimistön hapenottokyky paranee. Liikunnan avulla
20 20 voidaan parantaa myös sydänlihaksen omaa verenkiertoa ja säännöllinen liikunta aiheuttaa merkittäviä muutoksia sydämen autonomisen hermoston säätelyyn. (Aho ym. 1996, 12.) Arkielämään kuuluvat askareet ja nautinnot ovat myös asioita, jotka kuormittavat sydäntä. Näitä ovat esimerkiksi autolla ajaminen, nuhataudit, saunominen, alkoholi, tupakointi, stressi ja seksi. Nämä asiat tulisi huomioida ja oppia antamaan omalle sydämelle sopiva kuormitustaso. Kohtalaisestakin rasituksesta selviytyy, kun muistaa aina aloittaa rauhallisesti ja huomioida aina omaa vointia. Esimerkiksi flunssaoireissa on tärkeää muistaa riittävä lepo, koska kuume on aina ylimääräinen rasite elimistölle. Alkoholia tulisi käyttää kohtuudella, koska alkoholi vaikuttaa mm. kolesterolimäärän kasvamiseen ja liikakäyttönä myös ylipainon kertymiseen. Runsas alkoholin käyttö lisää myös rytmihäiriöalttiutta ja saattaa toisinaan aiheuttaa rintakipuja, koska juomisen jälkeinen krapula kuormittaa sydäntä. Tupakointi olisi myös hyvä huomioida suurena terveysriskinä, koska se nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta lisäten sydämen työmäärää. Tupakasta saatu häkä vaikeuttaa myös veren hapenkuljetusjärjestelmää ja nikotiini kiihdyttää sydämen sykettä, minkä kautta sydänpotilas altistuu mm. rytmihäiriöille. (Aho ym. 1996, ) Henkilöille, joilla on tavallinen sydämentahdistin soveltuvat yleensä kaikki kohtuullisesti kuormittavat liikuntamuodot, mutta omaa vointia tulisi seurata ja kardiologin konsultaatio saattaa olla tarpeen. Rytmihäiriötahdistinpotilailla on suurentunut vakavan rytmihäiriön ja äkkikuoleman vaara, joten heille suositellaan kevyttä liikuntaa; kuormittavampi liikunta on kiellettyä. Lisäksi heidän on keskusteltava liikunnastaan laitteen säädöt tuntevan kardiologin kanssa. (Terveysportti 2008.) Yleensä aerobinen liikunta, kuten kävely, hölkkä, pyöräily, uinti ja erilaiset pelit ovat hyvä tapa harrastaa säännöllistä liikkumista. Sydämentahdistinpotilaiden ei kuitenkaan tulisi osallistua selvän törmäysvaaran aiheuttaviin liikuntalajeihin, kuten kamppailu-urheiluun, jalka ja koripalloon, alppilajeihin tai moottoriurheiluun. (Aho ym. 1996, 29.)
21 Muutokset ja rajoitukset arkielämässä Elämänmuutoksen liikkeellelähtöön tarvitaan usein jokin erityinen syy, joka edellyttää vanhojen tottumusten rikkomista. Ihmisen kokema kriisitila voi murtaa, mutta myös antaa mahdollisuuden elämänmuutokseen. (Mannonen, Penttilä & Rajala 2006, ) Elämänmuutosten merkitystä ei voida erotella negatiivisiin ja positiivisiin muutoksiin, koska esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen saattaa merkitä kielteistä yhdelle ja myönteistä toiselle. Elämänmuutoksiin voidaan liittää myös elämänhallinta, ihmisen elämäntilanne ja rasitustekijät. Elämänhallintaan ja elämänmuutoksen sopeutumiseen vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset voimavarat. Elämänmuutosta on pidetty henkisesti rasittavana asiana, jos se aiheuttaa sopeutumista vaativan muutoksen yksilön normaalissa arkielämässä. ( Hyyppä 1997, ) Kaikki sydämentahdistinpotilaat eivät koe sydämentahdistimen aiheuttaneen elämänmuutoksia, jotka rajoittaisivat arkielämää millään tavalla. Erilaiset rajoitukset, jotka saattavat vaikuttaa sydämentahdistimen kanssa elämiseen, ovat lähinnä sydämentahdistimen toimintaa häiritseviä tilanteita, joiden ennaltaehkäiseminen ja välttäminen olisivat tarpeellisia. Tällaisia tilanteita, jotka aiheuttavat eräänlaisia rajoituksia, ovat tilanteet joissa sydämentahdistin ei pysty erottamaan ulkoapäin tulevia voimakkaita sähköisiä ärsykkeitä ja elektromagneettisia impulsseja sydämen omasta sähköisestä toiminnasta, joten voimakas ulkoinen ärsyke esimerkiksi sähkökenttä voi tästä syystä tilapäisesti estää tahdistusta. Kotielektroniikan kuten mikroaaltouuni, parranajokone ja hiustenkuivain, on todettu olevan turvallisia käyttää. Vaarattomina pidetään myös hammaslääkärin poraa, poliisin liikennetutkaa ja raitiovaunua. On sähkölaitteita, jotka voivat kuitenkin aiheuttaa häiriötä tahdistimen toimintaan. Näitä ovat esimerkiksi sähköpora, polttomoottorin sytytysjärjestelmä, korkeajännitemuuntaja ja -sähkölinja, hitsauslaitteet, korkeatehoinen tutka sekä sairaaloissa käytettävät magneettikuvauslaitteet. ( Wallgren 1999, 109.) Lentokentillä, valintamyymälöissä ja muissa vastaavanlaisissa paikoissa uloskäyntien kohdalla käytettävät metallinpaljastimet ja varashälytinjärjestelmät
22 22 saattavat synnyttää sähkömagneettisia kenttiä, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä sydämentahdistimen toimintaan. Varashälytinjärjestelmissä tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, mutta välttääkseen vaikutuksen mahdollisuutta, olisi suositeltavaa, että tällaisissa paikoissa käveltäisiin normaalisti jäämättä kuitenkaan oleskelemaan alueelle. Metallinpaljastimien läpi käveleminen ei häiritse sydämentahdistinta, mutta oleskelemista tällaisen alueen lähellä ei kuitenkaan suositella. Metallinpaljastuslaitteet saattavat kuitenkin antaa sydämentahdistimen takia viallisen hälytyksen ja tuolloin tulisi muistaa, että käsikäyttöisellä tarkastuslaitteella tarkastuksen suorittaminen tulisi tehdä nopeasti ja välttää tarkastuslaitteen pitämistä sydämentahdistimen päällä pitkiä aikoja. Huvipuistoissa olevat huvilaitteet eivät vaikuta sydämentahdistimen toimintaan, mutta varovaisuutta tulisi kuitenkin noudattaa sellaisten laitteiden yhteydessä, joissa esiintyy suuria kipinöitä, esim. puskuriautot. (St. Jude Medical 2002 b, ) Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on osoitettu, että jos matkapuhelinta pidetään liian lähellä sydämentahdistinta, saattaa se vaikuttaa tahdistimen toimintaan. Häiriöt saattavat johtua joko puhelimen tuottamista radiosignaaleista tai puhelimessa olevasta magneetista. Vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja niiden ennaltaehkäisyyn on yleisenä ohjeena, että puhelimen etäisyys tahdistimeen olisi noin 15 senttimetriä. (St. Jude Medical 2002 b, 21.) Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka yleisten kodinkoneiden käyttäminen on turvallista, niin vioittuneina ne saattavat häiritä sydämentahdistimen toimintaa. Siksi olisi tärkeää varmistaa, että erilaiset laitteet, kuten kodinkoneet ja keittiönkoneet ovat oikein toimivia ja oikealla tavalla maadoitettuja. Käsikäyttöiset laitteet, joissa on moottorilla toimiva ominaisuus, kuten hiustenkuivaajat ja parranajokoneet, ovat myös turvallisia käyttää, kunhan ne ovat ehjiä. Suositeltavaa kuitenkin olisi, että mitään sähkölaitetta ei pidetä liian lähellä tahdistimen asennuskohtaa. (St. Jude Medical 2002 b, 18.) Sydämentahdistimen kanssa voi käytännössä elää aivan normaalia elämää. Tiettyjen asioiden välttäminen olisi kuitenkin suositeltavaa. Sellaisia ovat esimerkiksi koville iskuille altistavat urheilulajit. Näitä ovat muun muassa nyrkkeily, itsepuolustuslajit, mäenlasku sekä jääkiekkoilu. Ammatinvalintoihin tahdistin ei
23 23 paljoakaan vaikuta, mutta joitakin riskejä aiheuttavia ammatteja ovat hitsaaja, raskaan metalliteollisuuden ja sulattamon työntekijä, sähköasentaja, maatalouskoneenkäyttäjä, sähköttäjä ja radioamatööri. (Wallgren 1999, 109.)
24 24 5 VERTAISTUKI SYDÄNPOTILAAN ARJESSA 5.1 Vertaistuki Vertaistuki on vapaaehtoista, palkatonta ja samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten välistä vuorovaikutusta. Vertaistuen toiminta perustuu omaan elämänkokemukseen sekä haluun keskustella ja jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Vertaistukihenkilö ja tukea saava henkilö ovat sekä antajia että saajia vuorovaikutustilanteessa. Osapuolet kohtaavat toisensa tasa-arvoisina ihmisinä erilaisuudestaan huolimatta. Monesti vertaistukea antava henkilö on käynyt läpi samat vaikeudet ja huolet ja sen myötä hän haluaa jakaa omaa tietoaan ja taitojaan muiden samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Tukea annetaan tarvitsevan ehdoilla ja kunnioittaen toisen erilaisuutta ja oikeutta omiin mielipiteisiin. ( Harju, Niemelä, Ripatti, Siivonen & Särkelä 2001, ) Vertaistuessa saman sairauden tai sairastumisen kokemukset eivät kuitenkaan luo yhteistä kokemusmaailmaa ja kokemusmaailman jakamista. Sairauden ja diagnoosin tietäminen ja tiedon kokeminen ovat yksilöllisiä. Sairauteen liittyvän pelon kanssa taisteleva hakee kiireesti apua ja ymmärrystä eri tietolähteistä sekä samaa kokeneilta ihmisiltä. (Salonen 2006, ) Vertaistuki on jäsenten itse ohjaamaa ja nimenomaan heitä varten suunniteltua. Vertaistukiryhmien toiminta perustuu keskusteluihin jäsenten välillä, missä voidaan käydä läpi ongelmia ja kokemuksia sekä tukea jäseniä heitä askarruttavissa asioissa. (Lehtinen 1997, 40.) Vertaistuki on periaatteessa sitä, että samaa sairautta sairastanut tukee vastasairastunutta. Samaa tautia sairastavat ihmiset kokevat saavansa tietyntasoista yhteenkuuluvaisuutta. (Salonen 2006, 206.) Vertaistukea eivät voi antaa henkilöt, jotka eivät ole kokeneet samaa kuin apua tarvitseva. Vertaistukiryhmät kokoontuvat säännöllisin väliajoin ja ryhmään liittyminen ei maksa mitään ja liittyminen on aina mahdollista kaikille sitä tarvitseville. (Lehtinen 1997, 40.)
25 Lahden Sydänyhdistys Ry vertaistuen tarjoajana Lahden Sydänyhdistyksen tarkoituksena on yhteisyössä Päijät-Hämeen Sydänpiiri Ry:n ja Suomen Sydänliitto Ry:n kanssa toimia Lahdessa sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi ja -sairauksien ehkäisemiseksi sekä auttaa ja tukea sairastuneita kuntoutumaan antamalla vertaistukea ja organisoimalla terveystieto- ja liikunta- sekä virkistystilaisuuksia. ( Lahden Sydänyhdistys Ry, 2008.) Yhdistys tarjoaa erilaista toimintaa ja tukea sydänsairautta sairastaville henkilöille. Vertaistukiryhmiä on perustettu erilaisten sydänsairauksien perusteella, sellaisten kuten sydämen rytmihäiriöt ja läppäleikkaukset. Sydämentahdistinpotilaille on omia vertaistukiryhmiä. Yhdistyksen vertaistukiryhmiä vetävät vertaistukihenkilöt ovat itse sydänsairauden kokeneita henkilöitä, jotka ovat saaneet Sydänliiton järjestämän koulutuksen ja ovat vaitiolovelvollisia. Vertaistukiryhmien tarkoituksena on jakaa mahdollisimman monenlaisia kokemuksia ryhmäläisten kesken ja vaihtaa mielipiteitä askarruttavista tai hyväksi havaituista asioista. ( Lahden Sydänyhdistys Ry, 2008.) Sydänyhdistys Ry:n toimintaan kuuluvan vertaistukiryhmä Rytmiryhmän tarkoituksena on tarjota vertaistukea rytmihäiriöitä sairastaville sydänpotilaille ja - sydämentahdistinpotilaille. Rytmiryhmän toiminta on perustettu Lahdessa vuonna Rytmiryhmän yhtenä perustajana oli henkilö, joka monia vuosia kestäneen sydänsairauden ja erilaisten hoitotoimenpiteiden jälkeen sai itse sydämentahdistimen vuonna Henkilö kuvasi oman sairastumisensa vaikuttaneen eri vertaistukiryhmien - ja sydänjärjestöjen toimintaan tutustumiseen ja vertaistukihenkilö kurssille hakeutumiseen. Sairastuttuaan hän kohtasi myös muita ihmisiä, jotka olivat kokeneet samoja asioita kuin hän itse ja hän halusi päästä jakamaan muille sitä tietoa, jota hän oli vuosien aikana itselleen saanut. Kaiken tämän jälkeen hän ryhtyi vertaistukihenkilöksi ja Rytmiryhmä perustettiin Lahteen. (Seppänen 2008.)
26 26 Rytmiryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa yhteiseen keskusteluhetkeen. Kokoontumisissa ei ole asiantuntijoita mukana, vaan ainoastaan sydänpotilaita ja heidän omaisiaan ja osallistujamäärä on yleensä yli 20 henkilöä. Kokoontumisiin osallistuvista henkilöistä useimmat osallistuvat kokouksiin säännöllisesti, mutta melkein jokaiseen kokoontumiseen osallistuu myös uusia henkilöitä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja yhdistyksellä ei ole kenestäkään ryhmän jäsenestä henkilötietoja ylhäällä. Kokoontumisen keskustelujen aikana jokainen henkilö kertoo vuorollaan sairaudestaan ja siihen liittyvistä mieltä painavista asioista. Kokoontuminen kestää muutaman tunnin ja sen tarkoituksena on jakaa tietoa, sekä erilaisia kokemuksia. Vertaistukihenkilön toimintaan kuuluu myös vastata potilailta tuleviin puhelinsoittoihin. (Seppänen 2008.) Viimevuosien aikana Rytmiryhmiä on perustettu muihinkin kaupunkeihin ja sen toiminta on koko ajan laajenemassa ympäri Suomea. Päijät-Hämeen Keskussairaala järjestää muutaman kerran vuodessa asiantuntijaluentoja kyseiseen teemaan liittyvissä asioissa ja silloin ihmiset voivat kysyä suoraan lääkäriltä, tahdistinhoitajalta tai sydänhoitajilta faktatietoa. (Seppänen 2008.)
27 27 6 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tavoitteena oli saada sydämentahdistinpotilaiden omakohtaisia kokemuksia tahdistimen kanssa elämisestä arkielämässä sekä vertaistuen merkityksestä elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Tutkimustulokset antavat hoitotyöhön kokemuksellista tietoa, jota voidaan hyödyntää sydämentahdistinpotilaiden ohjaamisessa ja tukemisessa. Tutkimuksen avulla voidaan parantaa sydämentahdistinpotilaan hoidon laatua ennen sydämentahdistimen asennusta sekä sydämentahdistimen asennuksen jälkeen. Kaiken ikäiset sydämentahdistinpotilaat ja heidän omaisensa voivat hyödyntää tutkimusta yhtenä tiedonsaannin lähteenä sekä elämänmuutoksiin sopeutumisen tukena. Tutkimuskysymykset: 1. Millaisia kokemuksia sydämentahdistinpotilailla on sydämentahdistimesta? 2. Miten elämä on muuttunut sydämentahdistimen asennuksen jälkeen? 3. Mitä sydämentahdistimeen liittyviä pelkoja tahdistinpotilaat ovat kokeneet? 4. Millaisia kokemuksia sydämentahdistinpotilailla on vertaistuesta?
28 28 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Aineistonkeruumenetelmä Tutkimuslupa saatiin Päijät-Hämeen Sydänpiirin / Lahden Sydänyhdistys Ry:n toiminnan johtajalta helmikuussa Tutkimuksen kokemuksellisuuteen perustuva aineisto kerättiin sydämentahdistimen omaavilta henkilöiltä, jotka ovat Lahden Sydänyhdistys Ry:n vertaistukiryhmä Rytmiryhmän jäseniä. Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeää, että siihen osallistuvilla henkilöillä on kokemusta tutkittavasta asiasta. ( Tuomi & Sarajärvi 2002, 87-88). Alasuutarin mukaan (1999, 88.) laadullisella aineistolla saadaan laajemmat tulkintamahdollisuudet ja aineiston merkitys ilmiön kokonaisuudessa antaa laadulliselle tutkimukselle analysointimahdollisuuksissa väljemmät kehykset. Valitsimme aineistonkeruumenetelmäksi teema-aiheeseen perustuvan avoimia kysymyksiä sisältävän kirjallisen kyselyn. Kirjallisessa kyselyssä avointen kysymysten tarkoituksena oli saada vastauksiin mahdollisimman monipuolisia ja omakohtaisia kokemuksia. Kirjallisen kyselyn valintaan vaikutti myös riittävän vastausajan mahdollisuus (1 viikko), jonka kautta mahdollistettiin vastaajille riittävä pohdinta-aika kysymyksiin vastaamisessa ja sitä kautta saatiin laajempia ja luotettavampia vastauksia. Aineiston hankinnan tekniikkaan vaikuttavat etukäteisarviot siitä, millaisia kysymyksiä kyselyssä voidaan esittää ja millaiset asiat vaikuttavat vastauksiin ja tutkimustulosten luotettavuuteen (Kuula 2006, 55). Avoimia kysymyksiä sisältävän kirjallisen kyselyn jakaminen tapahtui helmikuussa 2008 Lahden Sydänyhdistys Ry:n tiloissa. Rytmiryhmällä oli kyseisenä päivänä kevätkokous, jossa aluksi esittelimme itsemme sekä kerroimme työstämme ja sen tarkoituksesta. Tämän jälkeen kyselyyn osallistuneille tahdistinpotilaille jaettiin teema-aiheeseen perustuva kirjallinen kysely ja he vastasivat vapaaehtoisesti avoimia kysymyksiä sisältävään kyselyyn.
29 29 Kun kyseessä on ihmisten kokemuksellinen tieto ja halutaan saada selville, mitä ihminen ajattelee tai miksi hän toimii tietyllä tavalla, saadaan se selville kysymällä sitä esimerkiksi avoimia kysymyksiä sisältävän kyselylomakkeen avulla. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 74) Kyselyyn osallistui 12 sydämentahditinpotilasta ja he kaikki vastasivat kyselyyn. Kyselyiden täyttäminen kokouksen aikana koettiin liian kiireelliseksi, joten päätimme, että kyselyt palautettaisiin jälkikäteen postitse. Kyselyiden palauttamiseen sovittiin ajaksi yksi viikko. Vastaajille annettiin kyselyn mukana valmiit postimerkillä varustetut vastauskuoret, jotta vastausten palauttaminen oli mahdollisimman vaivatonta. 7.2 Aineiston analyysi Saatujen vastausten purkaminen ja tulosten analysoiminen alkoi keväällä Ennen varsinaisen aineiston analysoinnin aloittamista aineisto oli saatava sellaiseen muotoon, että analysoiminen oli mahdollista. ( Metsämuuronen 2000, 51). Aluksi luimme kaikki saadut vastaukset läpi ja numeroimme vastaajat numeroin Tämän jälkeen ryhmittelimme jokaisen kysymyksen alle vastaajat (numeroina) sekä heidän kirjoittamansa vastaukset. Poimimme vastauksista tutkimuskysymyksiin vastaavat asiat, eli pelkistimme vastaukset. Pelkistäminen tapahtui niin, että vastaukset eivät kuitenkaan muuttuneet tai vääristyneet. Näistä pelkistetyistä vastauksista keräsimme yhteen samaa ja täysin eri asiaa tarkoittavat vastaukset. Kyselyn vastauksista tehtiin yhtenäinen sisällön analyysi, jossa vastaukset luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti ja niistä tehtiin johtopäätöksiä. Laadullisen aineiston ryhmittelyssä aineistosta etsitään samankaltaisuuksia tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä ja ne ryhmitellään. Tällä menetelmällä saadaan enemmän erilaisia näkökulmia vastauksiin. Teoreettisten käsitteiden luomisessa erotetaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto ja valikoidun tiedon perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )
30 30 Saatujen vastausten tulkintamenetelmänä oli laadullinen aineistolähtöinen sisällön analyysi. Karkeasti laadullinen aineistolähtöinen sisällön analyysi voidaan kuvata kolmevaiheiseksi prosessiksi, johon kuuluu aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston glusterointi eli ryhmittely ja aineiston abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. Aineiston pelkistämisessä vastaukset pelkistetään niin, että tutkimukselle epäolennainen karsitaan pois. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )
31 31 8 TULOKSET 8.1 Tahdistinpotilaiden kokemuksia sydämentahdistimesta Sydämentahdistinpotilaat kokivat sydämentahdistimen asennuksen epävarmuutena tahdistinta kohtaan sekä isona elämänmuutoksena. Elämänmuutos koettiin elämänlaadun paranemisena, mutta myös epävarmuutena tulevaisuutta kohtaan. Epävarmuutta aiheutti hämmennys, tietämättömyys ja pelko, koska lähes kaikille tahdistinpotilaille tahdistimen asennus tapahtui kiireellisenä toimenpiteenä. Elämänlaadun paraneminen koettiin merkitykselliseksi, koska tahdistinpotilaista lähes kaikki pitivät tahdistinta tarpeellisena ja turvallisuudentunteen lisääjänä omassa terveydentilassa. He kokivat sydämentahdistimen olevan elinehto. Osalle tahdistinpotilaista sydämentahdistimen asennus aiheutti epävarmuutta ja epäluuloa tahdistimen tarpeellisuudesta ja sen antamasta hyödystä. Kyselyyn vastasi 12 sydämentahdistinpotilasta. Seuraavissa kohdissa on suoria lainauksia vastauksista ja vastaajat on numeroitu luvuin Aikamoinen hämmennys siitä, että sydän on niin huonossa kunnossa, että se tarvitsee apulaitteen. Miten tästä eteenpäin elämä jatkuu? (6.) Tiesin mikä tahdistin on, mutta kaikki kävi niin nopeasti, kun ambulanssista oli tiedotettu tilanne ja sairaalaan päästyäni siellä odottivat lääkäri ja hoitajat tahdistimen kanssa ja yhtä päätä sisälle. (7.) Että näinköhän minä tarvitsen lainkaan syd. tahdistinta. (2.) 8.2 Elämänmuutokset tahdistimen asennuksen jälkeen Sydämentahdistimen asennuksen jälkeen suuri osa vastaajista koki elämänmuutoksen elämänlaadun paranemisena ja arkielämän rajoittumisena. Elämänlaadun paraneminen koettiin positiivisena elämänmuutoksena.
32 32 Suurin osa tahdistinpotilaista koki tahdistimen tuovan turvaa elämiseen ja sen myötä heidän fyysinen aktiivisuutensa on tahdistimen asennuksen jälkeen huomattavasti lisääntynyt. Vaivojen poistuminen. Ei enää ahdistusta liikkeelle lähtiessä. (3.) On niin hyvä turva, ei ole vaikeuttanut mitenkään elämää, päinvastoin. Käyn terveysliikunnassa. En edes muista aina koko tekelettä. (1.) Melkein kaikilla sydämentahdistinpotilailla asennukseen liittyvät ongelmat, sydämentahdistimen sijaintikohdan tuntemukset ja itse sydämentahdistimen asennus olivat alkuajan ongelmia. Asennuksen he kokivat kivuttomaksi ja nopeaksi toimenpiteeksi. Ei mitenkään alkujärkytyksen jälkeen. Omaiset ovat hyvillään kun ei tarvi pelätä enää niin paljon. (1.) Tahdistimen asennus oli mielestäni kivuton ja nopea, huolimatta siitä, että minulle laitettiin ensin väliaikainen tahdistin, joka vaihdettiin kolmen päivän kuluttua tähän pysyvään tahdistimeen. (10.) Osa kyselyyn vastanneista sydämentahdistinpotilaista koki elämänmuutoksen arkielämän rajoittumisena. Rajoitukset koettiin fyysisen aktiivisuuden vähentymisenä, jonka taustalla oli pelko sydämentahdistimen toimivuuden luotettavuudesta. Kaksi vastaajaa kertoi, etteivät he enää suunnittele matkustamista ja välillä tahdistin tuntuu heidän kehossaan, esimerkiksi nukkuessa se painaa leikkauskohdasta. Fyysistä (ylenmääräistä) rasitusta tulee välttää. Liikunta on aloitettava vähitellen. (12.) En kävele enää niin vauhdikkaasti kuin ennen, kiire on ohi. (10.) Ensin alussa vaikutti, että se puristaa jotenkin kun nukkuu oikealla kyljellä.(2.) Jotenkin erilaista. Ei esim. suunnittele paljon matkustamista. ( 4.) Yksi tahdistinpotilaista koki, ettei tahdistimen asennus ollut muuttanut hänen elämäänsä mitenkään, vaan elämä oli jatkunut samanlaisena kuin ennenkin.
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotSydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto
Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotTukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä
Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotUKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys
UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys
LisätiedotNimi Ikä Paino Pituus
Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotPOLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT
POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina
LisätiedotFirstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15
LisätiedotTehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet
Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotSuomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotLuottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014
Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi
HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi FIRSTBEAT Yli 15 vuoden kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Vahva tieteellinen tausta ja tutkimustyö Johtavat tuotteet, asiakkaita
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotHyvä taksinkuljettaja,
Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?
ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
Lisätiedot1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.
1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotYhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy
Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotSykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa
Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotTUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO
TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
Lisätiedotaiheuttamat sydämentahdistimien ja
Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena
LisätiedotVIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN
KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN
LisätiedotKyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM
Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Millaisia yhteyksiä havaittavissa? Psykologiset kyselyt (ERI, Warr) Hyvinvointianalyysin muuttujat
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotEnsiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen
Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotHyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen
Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotTerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.
TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotTERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille
TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.
LisätiedotTERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
Lisätiedot