ELÄMÄMME SYKE. Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄMME SYKE. Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä"

Transkriptio

1 ELÄMÄMME SYKE Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä Sari Nieminen Susanne Takala Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Sari Nieminen & Susanne Takala. Elämämme syke. Kokemuksia sydämentahdistimen kanssa elämisestä. Lahti, syksy Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos. Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK) Sydänsairauksia on erilaisia ja eriasteisia, mutta pahimmissa tapauksissa ihminen ei pysty elämään sydänsairautensa kanssa ilman jonkinlaista ulkopuolista apua. Tällaisessa tilanteessa sydämentahdistin voidaan määritellä ulkopuoliseksi avun antajaksi. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa sydämentahdistinpotilaiden kokemuksia tahdistimen kanssa elämisestä arkielämässä, sekä selvittää vertaistuen merkitystä elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Tutkimustulokset antavat hoitotyöhön kokemuksellista tietoa, jota voidaan hyödyntää sydämentahdistinpotilaita hoidettaessa. Sydämentahdistinpotilaat voivat hyödyntää tutkimusta yhtenä tiedonsaannin lähteenä, sekä tukena elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Yhteistyökumppanina toimi Lahden Sydänyhdistys Ry. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teema-aiheeseen perustuvan kirjallisen kyselyn avulla. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällön analyysi. Tutkimusongelmat liittyivät sydämentahdistimen kanssa arjessa elämiseen ja sydämentahdistimen asennuksen jälkeisiin elämänmuutoksiin. Kyselyyn osallistui yhteensä 12 sydämentahdistinpotilasta, jotka kuuluvat Lahden Sydänyhdistys Ry:n vapaaehtoiseen Rytmiryhmään. Tutkimustulosten mukaan melkein kaikki kyselyyn vastanneet sydämentahdistinpotilaat kokivat sydämentahdistimen asennuksen jälkeen terveydentilan ja elämänlaadun parantuneen. Kyselyyn vastanneista 10 totesi sydämentahdistimen asennuksen jälkeen vertaistuen auttavan elämänmuutoksiin sopeutumisessa ja arjessa selviytymisessä. Avainsanat: sydämentahdistin, sydämentahdistimen asennus, elämänmuutos, arjessa selviytyminen, vertaistuki

3 3 Diakonia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences Degree Programme in Health Care Author s name: Sari Nieminen & Susanne Takala The Rhythm of our life: practical experience of living with the pacemaker. Fall 2008 ABSTRACT There are many different types and degrees of heart diseases. In the worst case, a patient carrying a heart disease cannot live without some kind of external support. In this type of scenario, a pacemaker can be utilized as a supporting device. The objective of our study was to find out how patients who have a pacemaker feel that their life has changed after the installation of the device. Our secondary objective was to determine the influence of peer support towards patients coping with changes, introduced by the disease to their life. Our research provides the academia with knowledge, supported by practical experience, that can be put to good use when treating patients with a pacemaker. Also, the patients themselves can use the research data as one possible source of self-help. During our data collection period in the spring of 2008, our research was kindly supported and sponsored by Lahden Sydänyhdistys Ry. The data was gathered by using a printed questionnaire, with individual questions focused on how patients experienced living with the pacemakers and changes of lifestyles after device installation, to name a few. For analysis of the data, a general method of content analysis by deep reading was used. Our target group for the questionnaire comprised of 12 patients from our sponsor s voluntary Rytmiryhmä. According to our research, practically all patients who answered the questionnaire felt that their health as well as the quality of life was improved after installation of a pacemaker. 83% of the target group felt that the peer support was positively influential in adjusting lifestyles and coping with everyday life. Keywords: Pacemaker, pacemaker installation, change of lifestyle, coping with everyday life, peer support

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SYDÄMENTAHDISTINPOTILAS HOITOTYÖN ASIAKKAANA 2.1 Sydämentahdistinpotilas hoitotyön näkökulmassa Sydämentahdistin ja sen toimintaperiaate Sydämentahdistimen asennus ja toiminnan seuranta SYDÄMENTAHDISTIMEEN LIITTYVÄT TUNTEET 3.1 Sydämentahdistimen asennukseen liittyvät pelot Sydämentahdistimen toimintaan liittyvät pelot Pelko elämän rajoittumisesta Sydämentahdistimen toiminnan luotettavuus SYDÄMENTAHDISTINPOTILAAN ELÄMÄNMUUTOKSET ARKIELÄMÄSSÄ 4.1 Sydämentahdistinpotilaan arkielämä ja terveyden edistäminen Muutokset ja rajoitukset arkielämässä VERTAISTUKI SYDÄNPOTILAAN ARJESSA 5.1 Vertaistuki Lahden Sydänyhdistys Ry vertaistuen tarjoajana TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Aineistonkeruumenetelmä Aineiston analyysi TULOKSET. 8.1 Sydämentahdistinpotilaiden kokemuksia sydämentahdistimesta Elämänmuutokset sydämentahdistimen asennuksen jälkeen Sydämentahdistinpotilaiden sydämentahdistimeen liittyvät pelot Sydämentahdistinpotilaiden kokemukset vertaistuesta POHDINTA 9.1 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tutkimustulosten tarkastelua..38

5 5 9.4 Tutkimuksen hyödynnettävyys ja lisätutkimusehdotuksia LÄHTEET...42 LIITTEET Liite 1: Kirjallinen kysely Liite 2: Taulukko 1 Liite 3: Taulukko 2 Liite 4: Taulukko 3 Liite 5: Taulukko 4

6 6 1 JOHDANTO Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada kokemuksellista tietoa sydänpotilailta sydämentahdistimen kanssa elämisestä ja siihen liittyvistä elämänmuutoksista sekä vertaistuen merkityksestä elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Koska sydämentahdistimet ovat yleistyneet sydän ja verisuonisairauksien määrän kasvamisen myötä, on tutkimuksen aihe ajankohtainen ja tärkeä. Sydänsairaus merkitsee ihmiselle hyvin vaikeaa sairautta ja sydänsairaudessa kyse onkin erittäin vakavasta, elämänlaatuun vaikuttavasta ja hengenvaarallisesta tilanteesta, jonka kanssa selviytyminen ei välttämättä ole aina taattua. Sydänsairauksia on erilaisia ja eriasteisia, mutta pahimmissa tapauksissa ihminen ei pysty elämään sydänsairautensa kanssa ilman jonkinlaista ulkopuolista apua. Tällaisessa tilanteessa tahdistin voidaan määritellä ulkopuoliseksi avun antajaksi. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, ) Sydämentahdistimen toiminta tukee sydämen omaa toimintaa ja huolehtii sydämen sykkeen jatkuvuudesta, jos sydämessä ei oma sähköinen voima ole riittävä. (Jokinen 2005, 146.) Sydämentahdistimen avulla sydänsairauksien hoitaminen on kehittyneempää ja sydänsairauden kanssa eläminen on mahdollistanut monelle ihmiselle paremman ennusteen sairauden kanssa selviytymiseen ja mahdollisuuden terveempään elämään. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, ) Tutkimuksessa käsitellään sydämentahdistimen toimintaa ja sydämentahdistimen asentamista, elämistä sydämentahdistimen kanssa ja sen mukana tuomia rajoituksia ja pelkoja sekä vertaistuen merkitystä tahdistinpotilaan elämässä. Kokemukset sydämentahdistimen kanssa elämisestä ovat arvokasta tietoa Lahden Sydänyhdistys Ry:n Rytmiryhmä vertaistukiryhmässä. Tutkimuksen avulla pystytään myös arvioimaan, mikä vaikutus vertaistuella on tahdistimen kanssa

7 7 elämisessä ja elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Tutkimuksen avulla saadaan kokemuksiin perustuvaa tietoa myös sydämentahdistinpotilaan hoitotyöhön.

8 8 2 SYDÄMENTAHDISTINPOTILAS HOITOTYÖN ASIAKKAANA 2.1 Sydämentahdistinpotilas hoitotyön näkökulmasta Sydän- ja verisuonisairauksien lisääntyessä ovat pysyvät sydämentahdistimet yleistyneet merkittäväksi osaksi sydänpotilaan hoitamista. Teknologian kehittymisen myötä sydämentahdistimet ovat muuttuneet toiminnoiltaan monipuolisemmiksi ja sen ansiosta sydänsairauksia voidaan hoitaa muillakin menetelmillä kuin ainoastaan leikkaus- ja lääkehoidoilla. Sydämentahdistimen avulla sydänsairauksien hoitaminen on kehittyneempää ja sydänsairauden kanssa eläminen on mahdollistanut monelle ihmiselle paremman ennusteen sairauden kanssa selviytymiseen ja mahdollisuuden terveempään elämään. Sydämentahdistinta voidaan hyödyntää erilaisin tavoin sydänpotilaiden hoidossa ja hoitotyön näkökulmasta on olennaista, että sydämentahdistinpotilasta hoitava sairaanhoitaja tai lääkäri on tietoinen sydämentahdistimen perustoiminnasta sekä sydänsairauksista, jotka yleisesti johtavat sydänpotilaalla sydämentahdistimen tarvitsemiseen. ( Kuisma ym. 2008, ) Yleisiä syitä sydämentahdistimen tarvitsemiseen ovat sydämen vajaatoimintaan liittyvät sydänsairaudet, kuten hidaslyöntisiä rytmihäiriöitä aiheuttavat oireet. Sykkeen hidastuminen voi johtua myös akuuteista sairauksista, jolloin pysyvän tahdistuksen tarvetta joudutaan arvioimaan ja seuraamaan tarkoin. Kyseessä voi kuitenkin myös olla krooninen sydämen ja sydämen johtoradan sairaus, jolloin hidaslyöntisyys on yleensä pysyvä ja usein siinä tapauksessa vaatii sydämentahdistinhoitoa. (Toivonen 2000, 804). Sydämessä olevan sinussolmukkeen sairastuminen aiheuttaa sydämensykkeen hidastumista ja on altis laukaisemaan myös rytmihäiriöitä. (Vauhkonen & Holmström 2005, 115.) Tällaisen Sinus- oireyhtymän takia sydämentahdistinhoitoa saatetaan tarvita. Aiheita sydämentahdistimen asennukselle ovat myös hengenvaaralliset rytmihäiriöt, sydämen sähköisen toiminnan katkokset tai totaalinen sähköinen katkos sydämessä, jolloin sinussolmukkeesta lähtevä sähkö ei saavuta sydämen kammioita. (Toivonen 2000, )

9 9 Sydämentahdistinhoidon tarpeen arvioimiseksi tehdään useita sydämentoiminnasta kertovia kokeita, kuten EKG- muutoksien selvittäminen, joka kertoo sydämen sähköisestä toiminnasta tai Holter- mittaus, joka kertoo sydämen sähköisestä toiminnasta vuorokauden ajan. On olemassa myös rasituskoe, jonka avulla voidaan selvittää tietoja sydämen sinussolmukkeen toiminnasta sekä toiminnan vaikeutumisesta ja -tasosta rasituksen aikana. (Toivonen 2000, ) Tutkimuksiin meneminen ja tutkimusten toteuttaminen voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, mutta sydämentahdistimen tarpeellisuuden kartoittaminen on erikoissairaanhoidon osa-aluetta. ( Erään tahdistinhoitajan henkilökohtainen tiedonanto 2008.) 2.2 Sydämentahdistin ja sen toimintaperiaate Sydämentahdistimet poikkeavat toisistaan toiminnallisesti ja tarkoituksen mukaan ja niiden toiminta perustuu tarvittavaan sydämentoiminnan tukemiseen, minkä määrittelee potilaan yksilöllinen tarve ja sydämentoiminnan häiriöt. Perusperiaatteena on, että sydämentahdistimen toiminta tukee sydämen omaa toimintaa ja huolehtii sydämen sykkeen jatkuvuudesta, jos sydämessä ei oma sähköinen voima ole riittävä. Sydämentahdistin rekisteröi itseensä sydämen toimintaa ja rekisteröityjen tietojen perusteella sydämentahdistimen toimintaa voidaan tietokoneellisesti säätää tarpeen mukaan. Sydämentahdistin toimii niin sanotusti pienimuotoisena tietokoneena, jonka avulla sydämen toiminnan seuraaminen ja tarpeenmukainen sykkeen säätäminen on mahdollista. Sydämentahdistimen toimintaperiaatteena on saada aikaan sykähdyksiä aiheuttavia sähköisiä aktivaatioita sydämeen, jos sydän ei itse saa sykettä aikaiseksi. Tahdistingeneraattori antaa sydämelle tarvittaessa muutaman voltin sähköimpulsseja, joiden kesto on noin puoli millisekuntia ja ne saavat aikaan sähköisen aktivoitumisen ja supistuksen leviämällä sydänlihaksessa. Elektrodia pitkin virta kulkee oikeaan eteiseen, oikeaan kammioon tai molempiin lokeroihin. Oikealta

10 10 puolelta sähköinen aktivaatio leviää sydämen vasemmalle puolelle. ( Jokinen 2005, 146.) Sydämentahdistimet voidaan jakaa kolmeen eri pääryhmään käyttötarkoituksien mukaan: tavallinen sydämentahdistin eli synkronoiva tahdistin, rytmihäiriötahdistin (ICD), sekä sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistin. ( Erään tahdistinhoitajan henkilökohtainen tiedonanto 2008.) Synkronoiva eli tavallinen sydämentahdistin voi olla potilaalle tarpeen, jos henkilö on sairastanut sydäninfarktin tai sydänlihassairauden, mistä on aiheutunut sydämen pumppausvoiman väheneminen johtuen sydänlihaksen kyvyttömyydestä supistua tai rentoutua normaalisti. Sitä tarvitaan myös silloin kun sydämessä on johtumishäiriö ja sydämen kammiot eivät supistu yhtä aikaa, jolloin sydämen pumppausvoima laskee. Syynä sydämentahdistimen tarvitsemiseen voi olla myös sydämen vajaatoiminnan aiheuttama sydänlihaksen suurentuminen, jolloin sydämen pumppausteho on alentunut. ( St. Jude Medical 2002 b, 5-6.) Tavallista sydämentahdistinta voidaan säätää toimimaan halutulla nopeudella, esimerkiksi 70 impulssia minuutissa. Laitetta voidaan myös säätää siten, että se ryhtyy toimimaan vasta silloin, kun potilaan oma syke alittaa tietyn rajaarvon. Uusimmissa sydämentahdistimissa toiminta voidaan asettaa myös niin, että laite rupeaa toimimaan esimerkiksi fyysisen rasituksen yhteydessä tiheämpään. Tuolloin sydämentahdistin reagoi siihen aivan kuin sydämen oma tahdistusjärjestelmä vaatisi impulssien lisäystä tarpeen mukaan. ( Toivonen 1992, 238.) Rytmihäiriötahdistin on hieman erilainen kuin tavallinen tahdistin. Se poikkeaa osittain toiminnaltaan ja sen koko on hieman suurempi. Rytmihäiriötahdistimen periaatteena on rytmin tunnistus tai rytmihäiriön hoito. Rytmihäiriötahdistin tunnistaa ohjelmoinnista riippuen bradykardian ja kammiotakykardiajaksot sekä kammiovärinän. ( Clayman 1992, 100.) Sydäntä synkronoiva rytmihäiriötahdistin tunnistaa normaalin sydäntahdistuksen lisäksi henkeä uhkaavat rytmihäiriöt ja pysäyttää ne. (St. Jude Medical 2002 a, 7.)

11 11 Sydämentahdistimen toiminta ja ominaisuudet luokitellaan jokaiselle potilaalle erikseen ja ne ilmaistaan tarkemmin kirjainlyhenteillä, joista selviää, mihin tarkoitukseen laite on ohjelmoitu ja minkälaista apua sen toiminnasta sydämeen saadaan. (Aarnio, Ikonen, Kantola, Mattila, Mikkelsson, Saarinen, Taajamaa, Viikari & Ylitalo 2006, 144.) Sydämentahdistinpotilaalle on tärkeää pitää aina mukana tahdistinkorttia, jonka potilas saa sydämentahdistimen asennuksen jälkeen sairaalasta, koska tahdistinvalmistajia on monia ja mikään laite ei tunnista ja ohjelmoi kaikkia markkinoilla olevia tahdistinmalleja. Ainakaan vielä ei ole kehitetty laitetta, joka tunnistaisi ja ohjelmoisi kaikkia markkinoilla olevia sydämentahdistinmalleja. Tahdistin kortista hoitotyön ammattihenkilöt voivat nähdä, mikä tahdistin potilaalla on, milloin se on asetettu, mikä on sen toimintatapa ja miten se on ohjelmoitu. Korttiin on saatettu myös merkitä, milloin tahdistimen toiminta pitäisi seuraavan kerran tarkistaa. Tuolloin oikeanlainen hoitotyön toteuttaminen ja tahdistimen toiminnan tukeminen ovat potilaan tarpeita vastaavia. ( Toivonen 1992, 240.) Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan potilaat, jotka kärsivät vaikeasta sydämen vajaatoiminnasta, hyötyvät sydämentahdistimesta, varsinkin, jos siihen liitetään automaattinen defibrillaattori. Defibrillaattori pystyy tarvittaessa palauttamaan sydämen normaalin rytmin. Verrattuna pelkkää lääkehoitoa saaneisiin potilaisiin sydämentahdistin pienensi sydämen vajaatoimintaan liittyvää kuolemanvaaraa noin viidenneksellä joko defibrillaattorin kanssa tai ilman. Sydämentahdistinta käyttäneiden kuolemanvaara kaikki kuolinsyyt huomioiden oli ilman defibrillaattoria 34 prosenttia ja defibrillaattorin kanssa 40 prosenttia pienempi kuin vain lääkehoitoa saaneiden. (New England Journal of Medicine 2004.) 2.3 Sydämentahdistimen asennus ja toiminnan seuranta Sydämentahdistin asennetaan pienimuotoisessa leikkaustoimenpiteessä yleisimmin paikallispuudutusta käyttäen. Asennus tapahtuu pääpiirteittäin aina samalla tavalla, oli kyseessä sitten tavallinen sydämentahdistin tai rytmihäiriötahdistin. Erilaisuuksia saattavat aiheuttaa muun muassa laitteen paikan määritte-

12 12 lystä poikkeaminen erikoistapauksissa. Leikkaus kestää yleensä noin puoli tuntia, eikä potilas hyvin onnistuneen asennuksen jälkeen tarvitse erityistä sairaalahoitoa. Komplikaatiot ovat harvinaisia ja normaalin elämän viettäminen voidaan aloittaa vuorokauden sairaalassaolon jälkeen. (Clayman 1992, 100.) Lähes kaikki sydämentahdistimeen liitetyt johtimet asennetaan laskimoita pitkin sydämen oikean puolen lokeroihin joko eteiseen, kammioon tai molempiin. Johtimet eli elektrodit yhdistetään sitten virtageneraattoriin, joka on noin tulitikkulaatikon kokoinen. Sydämentahdistin asennetaan ihon alle paikallispuudutuksessa ja yleisimmin oikean puolen solisluun alle. Virtalähteen kesto on viidestä kymmeneen vuotta. Virran ehtyminen havaitaan ajoissa potilaan käydessä säännöllisissä tarkastuksissa ja kontrollikäynneillä. (Partanen 2005, ) Sydämentahdistinpotilaiden seuranta kuuluu erikoissairaanhoitoon ja tarkastuskäynneillä käyminen on 3-24 kuukauden välein, riippuen laitteen tyypistä ja laitteen asentamisesta. Rytmihäiriötahdistinpotilaiden tarkastuskäynnit ovat 3-6 kuukauden välein, riippuen perustaudista, laitteen istuttamisen ajankohdasta ja laiteen toiminnasta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Pelkän virtalähteen vaihtaminen on usein nopeampi toimenpide kuin ensikertaa asennettu sydämentahdistin, koska tuolloin ei johtimia tarvitse asentaa enää uudestaan laskimoita pitkin sydämeen. Johtimet eivät kuitenkaan ole ikuisesti kestäviä. Niiden toimivuus havaitaan tarkistuskäynneillä ja niiden vaihtaminen on jossain vaiheessa tarpeen. Pelkän virtalähteen vaihtamisen yhteydessä myös sairaalahoidossa oloaika vähenee, jos toimenpide on onnistunut ja sydämentahdistimen on todettu toimivan oikealla tavalla. ( Jokinen 2005, ) Sydämentahdistinhoidosta voi aiheutua potilaalle ongelmia tai sydämentahdistimeen voi tulla toiminnallisia vikoja. Ongelmien ja vikojen poissulkemiseksi sydämentahdistinpotilas käy säännöllisissä tarkastuksissa, missä varmistetaan sydämentahdistimen toiminta ja luotettavuus sekä valvotaan virtalähteen riittävyyttä. Tahdistimen antaman voimakkuus ja impulssien jatkuva antaminen nopeuttavat virtalähteen ehtymistä. Tarkastuskäyntien tarkoitus on myös seurata ja tukea sydämentahdistinpotilaan hyvinvointia ja tehdä tarvittavia muutoksia tahdistimen toimintaan ja potilaan hoitolinjaan. (Toivonen 2000, 811).

13 13 Sydämentahdistinpotilaan oireet mahdollisissa vikatilanteissa saattavat olla tajuttomuuskohtaus, huimausoire tai sydämen vajaatoiminnan paheneminen. Syyt voivat johtua sydämentahdistimen puutteellisesta tai haitallisesta toiminnasta ja varsinkin tajuttomuuskohtauksen uusiutumisessa on syytä epäillä tahdistimen vikaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että sydämentahdistinpotilaiden oireita muistuttavia kohtauksia saattavat aiheuttaa myös muut sairaudet, kuten epilepsia. (Toivonen 2006, )

14 14 3 SYDÄMENTAHDISTIMEEN LIITTYVÄT TUNTEET 3.1 Sydämentahdistimen asennukseen liittyvät pelot Lähes jokainen ihminen tuntee pelkoa leikkaukseen joutuessaan, on sitten kyse pienestä tai suuresta operaatiosta. Vaikka sydämentahdistimen asennus toimenpiteenä ei ole suuri, se saatetaan kokea kuitenkin pelottavana ja ahdistavana, koska hoitotoimien kohdistuminen sydämen alueelle herättää monissa potilaissa tiedostettua tai tiedostamatonta kuolemanpelkoa tai ahdistusta elämän rajallisuudesta. (Ylikarjula, 1998, 34.) Sydämentahdistimen asentaminen saattaa aiheuttaa potilaalle monenlaisia mielikuvia elämän jatkuvuudesta ja sydämen toiminnan riittävyydestä. Pelko voi kohdistua nimenomaan leikkauksessa tapahtuviin asioihin tai leikkauksen jälkeiseen selviytymiseen, jolloin itse toimenpiteen tarkoitus saattaa hämärtyä ja potilaan tapa käsitellä sydämentahdistimen asennusta voi olla enemmän keskittynyt elämänmuutoksien aiheuttamiin pelkoihin ja epävarmuuteen kuin itse leikkaukseen. Leikkauspelkoon liittyviä tekijöitä ovat toimenpiteen laatu, kesto ja siihen liittyvät terveydelliset riskit. Pelot voidaan kohdistaa leikkauksen eri vaiheisiin ja ennakkoluuloihin tai kokonaisuudessaan ihmisen käsitykseen leikkaukseen joutumisesta. (Kuni, Mirva, Männistö Petteri & Välimaa, Markus 2002, ) Sydämentahdistimen asennuksessa jokainen ihminen kokee leikkauspelon omalla tavallaan ja siksi erilaisten mielikuvien ja pelkojen kokeminen on hyvin yksilöllistä ja riippuu ihmisen persoonallisuudesta sekä sen hetkisestä elämäntilanteesta. Sydämentahdistimen asennuksen kiireellisyys ja ennakoimattomuus vaikuttavat siihen, miten pelkoja on ehditty käsittelemään ennen leikkausta. Leikkauspelkoon vaikuttavat myös aikaisemmat leikkaus- ja sairaalakokemukset. Leikkauspelon aiheuttajia on paljon. Yleisimmin pelkojen aiheuttajina ovat oman terveydentilan tai terveyden menettämisen pelko, erilaiset kipukokemukset, itse leikkaus ja sen jälkitila, mahdolliset komplikaatiot, anestesia ja sen on-

15 15 nistuminen, leikattavana oleminen, kuoleman pelko ja hengissä selviämisen pelko. Pelkoa aiheuttavat myös sairauden merkitys elämään ja tulevaisuuteen, epävarmuus, kotihoidon onnistuminen, sosiaalisten suhteiden mahdollinen menettäminen, pitkä ja kivulias selviytyminen ja parantuminen. Monenlaisia ajatuksia ja mielikuvia aiheuttavat aikaisemmat omat kokemukset ja muiden ihmisten kokemat leikkauksen epäonnistumiset. ( Kuni, ym. 2002, ) Potilaan kokemuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat myös leikkauksen tuomat odotukset ja leikkauksesta selviytyminen. Näiden toteutuminen kuvaa tyytyväisyyttä ja ennaltaehkäisee leikkauspelkojen syntymistä seuraavia operaatioita kohtaan. Monesti ihmisten kokemat odotukset ja kokemukset leikkauksesta ovat yhteydessä turvallisuuden tai turvattomuuden tunteisiin. Selviytymiskeinoinaan ihminen useasti käyttää aikaisempia positiivisia leikkauskokemuksia, läheisten tukea, uskoa, toivoa, huumoria ja kiitollisuutta. Passiivisena selviytymiskeinona saatetaan pitää alistumista ja välinpitämättömyyttä. Kokonaisvaltaisessa hoidossa tulisi huomioida ammatillinen ja pätevä hoito, moniammatillinen yhteisö sekä leikkauspotilaan riittävä ja kattava informaationanto, leikkaustoimenpiteen onnistuminen, leikkaustulos, toipumisprosessin ja potilaan henkilökohtaisen loukkaamattomuuden onnistuminen ja tukeminen. ( Leino-Kilpi & Suominen 1997, ) 3.2 Sydämentahdistimen toimintaan liittyvät pelot Ihmisen elämässä uusien asioiden kohtaaminen saattaa joskus tuntua hyvinkin vaikealta ymmärtää tai hyväksyä, kun se koskettaa ihmisen yksilöllisyyttä ja uhkaa haavoittaa identiteettiä. Sydän on ihmisen elämän kannalta tärkein elin, joten on hyvin ymmärrettävää, että sydämeen liittyvät ongelmat nähdään koko elämää uhkaavina. Sydänsairaudesta johtuva sydämentahdistimen asennus on monista muista sairauksien hoitomuodoista poikkeava, koska potilaan on totuttava elämään keinotekoisen laitteen kanssa. ( Ylikarjula 1998, 34.) Joutuminen tilanteeseen, missä sydämentahdistin todetaan tarpeelliseksi, herättää monia pelkoja, kuten riippuuko elämä nyt pelkästään sähkölaitteen toi-

16 16 minnasta. Sydämentahdistimen kanssa eläminen ja sydämentahdistimen olemassaoloon tottuminen on pitkäaikainen prosessi, jonka aikana syntyy monenlaisia mielikuvia niin erilaisista peloista kuin elämää parantavista asioista. ( Wallgren 1999, 108.) Sydänsairaus on ihmiselle aina vakava asia ja se vaikuttaa sekä kehoon että tunteisiin. Tunnetilat voivat vaihdella levottomuudesta pelkoihin, masentuneisuuteen ja jopa vihaan. Sairauteen suhtautumiseen oikealla tavalla on olemassa monia keinoja. Puhuminen muiden ihmisten kanssa auttaa jäsentämään tuntemuksia. Henkilö voi olla sairautta hoitavaan hoitohenkilökuntaan kuuluva, vapaaehtoistyöntekijä tai lähipiiriin kuuluva henkilö. (St. Jude Medical 2002 b, 23.) Pelko elämän rajoittumisesta Pelon ilmentymiseen tarvitaan jokin tekijä, josta syntyy uhkamerkitys, jota ihminen ei voi itse kontrolloida. Tekijä voi olla kehon ulkoinen tilanne, kehotilan muutos, ajatus tai mielikuva. (Toskala 1997, 88.) Sydämentahdistimen asennus ja sydämentahdistimen kanssa eläminen aiheuttavat erilaisia mielikuvia ja ajatuksia ja ne saattavat tuoda esiin monenlaisia pelkoja elämän jatkuvuudesta ja elämänlaadun muuttumisesta. Uusien asioiden ja tottumusten kohtaaminen sekä uuden elämäntilanteen hyväksyminen tuovat mieleen paljon ristiriitaisia tunteita joko positiivisessa tai negatiivisessa mielessä. Tahdistimen asentamisen jälkeen odotukset voivat olla suuret, mutta myös pelot hoitojen epäonnistumisesta saattavat nousta pintaan. Pelot saattavat liittyä tulevaisuuteen tai toiveisiin elämänlaadun paranemisesta. Kokonaisvaltaisesti koettu pelko riippuu siitä kuinka suureksi itseään uhkaavan vaaran ihminen kokee sekä siitä, mikä on ihmisen oma arvio tilanteesta selviytymiseen. Pelko vaikuttaa aina kolmella eri tasolla joita ovat: ruumiilliset tuntemusten muutokset, ajattelun muutokset sekä toiminnan muutokset. ( Wetter-Parasie & Parasie 1999, )

17 17 Sydämentahdistimen asentamisen jälkeen ihminen saattaa kokea ahdistusta myös tahdistinhoidon pysyvyydestä ja tulevista leikkauksista, kun on aika vaihtaa laitteeseen virtalähde. Tuolloin ihminen joutuu uudestaan kokemaan ja kohtaamaan leikkaustoimenpiteen joko hyvänä tai huonona asiana. Pelkojen kanssa eläminen ja niistä selviytyminen on pitkä prosessi, koska sydämentahdistinpotilailla sairaalassa käynti ja leikkaukseen joutuminen uudestaan ovat välttämättömiä asioita sydänsairautta ja terveyttä hoidettaessa. On kuitenkin selvää, että tunnetilat ja elämänmuutokset ovat yksilöllisesti koettuja, eivätkä kaikki tahdistinpotilaat koe millään tavalla elämänsä muuttuneen. Sydämentahdistin antaa kuitenkin sydänpotilaalle mahdollisuuden parempaan elämään ja tahdistimen asennuksen jälkeen hyvinvointi usein muuttuu huomattavasti paremmaksi. Amerikkalaisen lääkärin, Van Eckin (2008) tekemän tutkimuksen mukaan tahdistimen asennuksen jälkeen ihmisen elämänlaatu paranee huomattavasti. Tutkimukseen osallistuneilla potilailla yli 70 %:lla oli elämänlaatu huomattavasti parantunut sydämentahdistimen asennuksen jälkeen. Siksi Van Eck suositteleekin erilaisista sydänsairauksista kärsiville potilaille, että heidän kohdallaan lääkärit eivät epäröisi sydämentahdistimen asennusta, kun sen on todistettu auttavan ja parantavan elämänlaatua. Wallgrenin (2006, 124) mukaan näin kuvasi tuntemuksiaan eräs 20 -vuotias nainen, jolla on ollut sydämentahdistin kolme vuotiaasta lähtien: Minun tahdistimeni edustaa niin pitkälle kehittynyttä teknologiaa, ja se työskentelee niin hyvin ruumiintoimintojeni mukaan, että ainoa asia, jotka siitä minua enää muistuttaa, ovat arvet. Ja nekin ovat vain nahassa, eivät sielussa nahan alla Sydämentahdistimen toiminnan luotettavuus Sydämentahdistimen toiminnan luotettavuuden tunteeseen vaikuttaa potilaan asenne sydämentahdistinta kohtaan. Ylikarjulan (1998, ) tutkimuksessa todettiin että potilaille, joilla on vaikeuksia luottaa sydämentahdistimen toimintaan kasaantuvat todennäköisesti lähes kaikki sydämentahdistimesta aiheutuvat ongelmat. Luotettavuuden ongelmallisuuden potilaat kokevat vähäisessä määrin itse sydämentahdistimesta ja taustalla sen sijaan vaikuttavat mahdollinen

18 18 yksinäisyys, masentuneisuus, kuoleman pelko, tyytymättömyys elämään ja tarpeettomuuden tunne. Sydämentahdistimesta aiheutuva epäluottamus saatetaan liittää osaksi sairastumisen uhkaa ja siitä riippumattomiin ongelmiin ja elämäntilanteen muutoksiin. Vaikeudet lähisuhteissa ja riittävän tuen puuttuminen aiheuttavat negatiivista asennoitumista tahdistinta kohtaan. Epäluotettavuutta liitetään erilaisiin arkielämän tilanteisiin ja tottumuksiin, joiden koetaan olevan tahdistimen toiminnalle uhkaavia tai sen toiminnan pelätään häiriintyvän. (Ylikarjula 1998, ) Sydämentahdistimeen tottumisen jälkeen monet kokevat elämän aikaisempaa tasapainoisemmaksi ja he pystyvät tarkastelemaan sydänsairautta ja sydämentahdistimen kanssa elämistä paljon myönteisemmin. Tottumisen jälkeen potilaat ovat tulleet sinuiksi tahdistimen kanssa ja he pystyvät ajattelemaan sydämentahdistinta tärkeämpänä asiana, kuin vain metallinpalana, robottina, läpyskänä tai toisena sydämenä. ( Ylikarjula 1998, 199.)

19 19 4 SYDÄMENTAHDISTINPOTILAAN ELÄMÄNMUUTOKSET ARKIELÄMÄSSÄ 4.1 Sydämentahdistinpotilaan arkielämä ja terveyden edistäminen Itsestä huolehtiminen on tärkeä asia jokaiselle ihmiselle niin perusterveille kuin sydänsairaillekin. Omaan terveyteen ja hyvinvointiin jokainen ihminen voi vaikuttaa elämäntavoilla ja elämäntapamuutoksilla. Sydänsairautta sairastaville ihmisille voidaan suositella samanlaisia elämäntapoja ja elämäntapamuutoksia kuin kenelle tahansa ihmiselle, jonka olisi hyvä huomioida omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveyden edistämiseen kuuluu säännöllinen liikkuminen ja ruokavaliomuutokset, joiden avulla parhaiten ennalta ehkäistään muiden sydän - ja verisuonisairauksien kehittymistä tai hidastetaan jo kehittyneiden sairauksien etenemistä. Sydämen vajaatoimintapotilaiden on kuitenkin osattava tunnistaa ja tietää oman kehonsa rajoitukset. ( Nieminen 2006, 5.) Sydämen oireilu tai sydänsairaus voi olla monelle niin suuri kokemus, että vasta sairastuttuaan ihminen rupeaa ajattelemaan omaa hyvinvointiaan ja elämäntapamuutoksia. Liikunnan aloittaminen on yksi muutos terveenpään suuntaan. Jos ihminen on jo ennen sairastumistaan harrastanut liikuntaa säännöllisesti, on tärkeä kannustaa ja rohkaista häntä jatkamaan harrastustaan. Liikunnan turvallisuuteen vaikuttavat paitsi kuntoutujan terveydentilanne myös hänen muut ominaisuutensa, esimerkiksi fyysinen rakenne ja taidot. Yksilöllisten liikuntaohjeiden antaminen sydänpotilaalle on monilta osin vaikeaa, mutta ammatti-ihmisen tukea pyytämällä voidaan liikunnasta tehdä yksilöllinen ja turvallinen harrastus. (Aho Tuula, Hasu Riitta Liisa, Heikkinen Erja, Karhunen Erja, Mutikainen Arja, Pinola Pirkko 1996, 6.) Fyysisen harjoittelun aiheuttama tavallisin sydämen rakenteen muutos on sydämen koon kasvu. Liikunta kasvattaa sekä kammioiden kokoa että sydämen massaa. Liikunta aiheuttaa myös sydämen iskutilavuuden kasvua sekä levossa, että maksimaalisessa rasituksessa. Iskutilavuuden kasvaessa minuuttitilavuus sydämessä lisääntyy, jolloin elimistön hapenottokyky paranee. Liikunnan avulla

20 20 voidaan parantaa myös sydänlihaksen omaa verenkiertoa ja säännöllinen liikunta aiheuttaa merkittäviä muutoksia sydämen autonomisen hermoston säätelyyn. (Aho ym. 1996, 12.) Arkielämään kuuluvat askareet ja nautinnot ovat myös asioita, jotka kuormittavat sydäntä. Näitä ovat esimerkiksi autolla ajaminen, nuhataudit, saunominen, alkoholi, tupakointi, stressi ja seksi. Nämä asiat tulisi huomioida ja oppia antamaan omalle sydämelle sopiva kuormitustaso. Kohtalaisestakin rasituksesta selviytyy, kun muistaa aina aloittaa rauhallisesti ja huomioida aina omaa vointia. Esimerkiksi flunssaoireissa on tärkeää muistaa riittävä lepo, koska kuume on aina ylimääräinen rasite elimistölle. Alkoholia tulisi käyttää kohtuudella, koska alkoholi vaikuttaa mm. kolesterolimäärän kasvamiseen ja liikakäyttönä myös ylipainon kertymiseen. Runsas alkoholin käyttö lisää myös rytmihäiriöalttiutta ja saattaa toisinaan aiheuttaa rintakipuja, koska juomisen jälkeinen krapula kuormittaa sydäntä. Tupakointi olisi myös hyvä huomioida suurena terveysriskinä, koska se nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta lisäten sydämen työmäärää. Tupakasta saatu häkä vaikeuttaa myös veren hapenkuljetusjärjestelmää ja nikotiini kiihdyttää sydämen sykettä, minkä kautta sydänpotilas altistuu mm. rytmihäiriöille. (Aho ym. 1996, ) Henkilöille, joilla on tavallinen sydämentahdistin soveltuvat yleensä kaikki kohtuullisesti kuormittavat liikuntamuodot, mutta omaa vointia tulisi seurata ja kardiologin konsultaatio saattaa olla tarpeen. Rytmihäiriötahdistinpotilailla on suurentunut vakavan rytmihäiriön ja äkkikuoleman vaara, joten heille suositellaan kevyttä liikuntaa; kuormittavampi liikunta on kiellettyä. Lisäksi heidän on keskusteltava liikunnastaan laitteen säädöt tuntevan kardiologin kanssa. (Terveysportti 2008.) Yleensä aerobinen liikunta, kuten kävely, hölkkä, pyöräily, uinti ja erilaiset pelit ovat hyvä tapa harrastaa säännöllistä liikkumista. Sydämentahdistinpotilaiden ei kuitenkaan tulisi osallistua selvän törmäysvaaran aiheuttaviin liikuntalajeihin, kuten kamppailu-urheiluun, jalka ja koripalloon, alppilajeihin tai moottoriurheiluun. (Aho ym. 1996, 29.)

21 Muutokset ja rajoitukset arkielämässä Elämänmuutoksen liikkeellelähtöön tarvitaan usein jokin erityinen syy, joka edellyttää vanhojen tottumusten rikkomista. Ihmisen kokema kriisitila voi murtaa, mutta myös antaa mahdollisuuden elämänmuutokseen. (Mannonen, Penttilä & Rajala 2006, ) Elämänmuutosten merkitystä ei voida erotella negatiivisiin ja positiivisiin muutoksiin, koska esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen saattaa merkitä kielteistä yhdelle ja myönteistä toiselle. Elämänmuutoksiin voidaan liittää myös elämänhallinta, ihmisen elämäntilanne ja rasitustekijät. Elämänhallintaan ja elämänmuutoksen sopeutumiseen vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset voimavarat. Elämänmuutosta on pidetty henkisesti rasittavana asiana, jos se aiheuttaa sopeutumista vaativan muutoksen yksilön normaalissa arkielämässä. ( Hyyppä 1997, ) Kaikki sydämentahdistinpotilaat eivät koe sydämentahdistimen aiheuttaneen elämänmuutoksia, jotka rajoittaisivat arkielämää millään tavalla. Erilaiset rajoitukset, jotka saattavat vaikuttaa sydämentahdistimen kanssa elämiseen, ovat lähinnä sydämentahdistimen toimintaa häiritseviä tilanteita, joiden ennaltaehkäiseminen ja välttäminen olisivat tarpeellisia. Tällaisia tilanteita, jotka aiheuttavat eräänlaisia rajoituksia, ovat tilanteet joissa sydämentahdistin ei pysty erottamaan ulkoapäin tulevia voimakkaita sähköisiä ärsykkeitä ja elektromagneettisia impulsseja sydämen omasta sähköisestä toiminnasta, joten voimakas ulkoinen ärsyke esimerkiksi sähkökenttä voi tästä syystä tilapäisesti estää tahdistusta. Kotielektroniikan kuten mikroaaltouuni, parranajokone ja hiustenkuivain, on todettu olevan turvallisia käyttää. Vaarattomina pidetään myös hammaslääkärin poraa, poliisin liikennetutkaa ja raitiovaunua. On sähkölaitteita, jotka voivat kuitenkin aiheuttaa häiriötä tahdistimen toimintaan. Näitä ovat esimerkiksi sähköpora, polttomoottorin sytytysjärjestelmä, korkeajännitemuuntaja ja -sähkölinja, hitsauslaitteet, korkeatehoinen tutka sekä sairaaloissa käytettävät magneettikuvauslaitteet. ( Wallgren 1999, 109.) Lentokentillä, valintamyymälöissä ja muissa vastaavanlaisissa paikoissa uloskäyntien kohdalla käytettävät metallinpaljastimet ja varashälytinjärjestelmät

22 22 saattavat synnyttää sähkömagneettisia kenttiä, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä sydämentahdistimen toimintaan. Varashälytinjärjestelmissä tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, mutta välttääkseen vaikutuksen mahdollisuutta, olisi suositeltavaa, että tällaisissa paikoissa käveltäisiin normaalisti jäämättä kuitenkaan oleskelemaan alueelle. Metallinpaljastimien läpi käveleminen ei häiritse sydämentahdistinta, mutta oleskelemista tällaisen alueen lähellä ei kuitenkaan suositella. Metallinpaljastuslaitteet saattavat kuitenkin antaa sydämentahdistimen takia viallisen hälytyksen ja tuolloin tulisi muistaa, että käsikäyttöisellä tarkastuslaitteella tarkastuksen suorittaminen tulisi tehdä nopeasti ja välttää tarkastuslaitteen pitämistä sydämentahdistimen päällä pitkiä aikoja. Huvipuistoissa olevat huvilaitteet eivät vaikuta sydämentahdistimen toimintaan, mutta varovaisuutta tulisi kuitenkin noudattaa sellaisten laitteiden yhteydessä, joissa esiintyy suuria kipinöitä, esim. puskuriautot. (St. Jude Medical 2002 b, ) Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on osoitettu, että jos matkapuhelinta pidetään liian lähellä sydämentahdistinta, saattaa se vaikuttaa tahdistimen toimintaan. Häiriöt saattavat johtua joko puhelimen tuottamista radiosignaaleista tai puhelimessa olevasta magneetista. Vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja niiden ennaltaehkäisyyn on yleisenä ohjeena, että puhelimen etäisyys tahdistimeen olisi noin 15 senttimetriä. (St. Jude Medical 2002 b, 21.) Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka yleisten kodinkoneiden käyttäminen on turvallista, niin vioittuneina ne saattavat häiritä sydämentahdistimen toimintaa. Siksi olisi tärkeää varmistaa, että erilaiset laitteet, kuten kodinkoneet ja keittiönkoneet ovat oikein toimivia ja oikealla tavalla maadoitettuja. Käsikäyttöiset laitteet, joissa on moottorilla toimiva ominaisuus, kuten hiustenkuivaajat ja parranajokoneet, ovat myös turvallisia käyttää, kunhan ne ovat ehjiä. Suositeltavaa kuitenkin olisi, että mitään sähkölaitetta ei pidetä liian lähellä tahdistimen asennuskohtaa. (St. Jude Medical 2002 b, 18.) Sydämentahdistimen kanssa voi käytännössä elää aivan normaalia elämää. Tiettyjen asioiden välttäminen olisi kuitenkin suositeltavaa. Sellaisia ovat esimerkiksi koville iskuille altistavat urheilulajit. Näitä ovat muun muassa nyrkkeily, itsepuolustuslajit, mäenlasku sekä jääkiekkoilu. Ammatinvalintoihin tahdistin ei

23 23 paljoakaan vaikuta, mutta joitakin riskejä aiheuttavia ammatteja ovat hitsaaja, raskaan metalliteollisuuden ja sulattamon työntekijä, sähköasentaja, maatalouskoneenkäyttäjä, sähköttäjä ja radioamatööri. (Wallgren 1999, 109.)

24 24 5 VERTAISTUKI SYDÄNPOTILAAN ARJESSA 5.1 Vertaistuki Vertaistuki on vapaaehtoista, palkatonta ja samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten välistä vuorovaikutusta. Vertaistuen toiminta perustuu omaan elämänkokemukseen sekä haluun keskustella ja jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Vertaistukihenkilö ja tukea saava henkilö ovat sekä antajia että saajia vuorovaikutustilanteessa. Osapuolet kohtaavat toisensa tasa-arvoisina ihmisinä erilaisuudestaan huolimatta. Monesti vertaistukea antava henkilö on käynyt läpi samat vaikeudet ja huolet ja sen myötä hän haluaa jakaa omaa tietoaan ja taitojaan muiden samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Tukea annetaan tarvitsevan ehdoilla ja kunnioittaen toisen erilaisuutta ja oikeutta omiin mielipiteisiin. ( Harju, Niemelä, Ripatti, Siivonen & Särkelä 2001, ) Vertaistuessa saman sairauden tai sairastumisen kokemukset eivät kuitenkaan luo yhteistä kokemusmaailmaa ja kokemusmaailman jakamista. Sairauden ja diagnoosin tietäminen ja tiedon kokeminen ovat yksilöllisiä. Sairauteen liittyvän pelon kanssa taisteleva hakee kiireesti apua ja ymmärrystä eri tietolähteistä sekä samaa kokeneilta ihmisiltä. (Salonen 2006, ) Vertaistuki on jäsenten itse ohjaamaa ja nimenomaan heitä varten suunniteltua. Vertaistukiryhmien toiminta perustuu keskusteluihin jäsenten välillä, missä voidaan käydä läpi ongelmia ja kokemuksia sekä tukea jäseniä heitä askarruttavissa asioissa. (Lehtinen 1997, 40.) Vertaistuki on periaatteessa sitä, että samaa sairautta sairastanut tukee vastasairastunutta. Samaa tautia sairastavat ihmiset kokevat saavansa tietyntasoista yhteenkuuluvaisuutta. (Salonen 2006, 206.) Vertaistukea eivät voi antaa henkilöt, jotka eivät ole kokeneet samaa kuin apua tarvitseva. Vertaistukiryhmät kokoontuvat säännöllisin väliajoin ja ryhmään liittyminen ei maksa mitään ja liittyminen on aina mahdollista kaikille sitä tarvitseville. (Lehtinen 1997, 40.)

25 Lahden Sydänyhdistys Ry vertaistuen tarjoajana Lahden Sydänyhdistyksen tarkoituksena on yhteisyössä Päijät-Hämeen Sydänpiiri Ry:n ja Suomen Sydänliitto Ry:n kanssa toimia Lahdessa sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi ja -sairauksien ehkäisemiseksi sekä auttaa ja tukea sairastuneita kuntoutumaan antamalla vertaistukea ja organisoimalla terveystieto- ja liikunta- sekä virkistystilaisuuksia. ( Lahden Sydänyhdistys Ry, 2008.) Yhdistys tarjoaa erilaista toimintaa ja tukea sydänsairautta sairastaville henkilöille. Vertaistukiryhmiä on perustettu erilaisten sydänsairauksien perusteella, sellaisten kuten sydämen rytmihäiriöt ja läppäleikkaukset. Sydämentahdistinpotilaille on omia vertaistukiryhmiä. Yhdistyksen vertaistukiryhmiä vetävät vertaistukihenkilöt ovat itse sydänsairauden kokeneita henkilöitä, jotka ovat saaneet Sydänliiton järjestämän koulutuksen ja ovat vaitiolovelvollisia. Vertaistukiryhmien tarkoituksena on jakaa mahdollisimman monenlaisia kokemuksia ryhmäläisten kesken ja vaihtaa mielipiteitä askarruttavista tai hyväksi havaituista asioista. ( Lahden Sydänyhdistys Ry, 2008.) Sydänyhdistys Ry:n toimintaan kuuluvan vertaistukiryhmä Rytmiryhmän tarkoituksena on tarjota vertaistukea rytmihäiriöitä sairastaville sydänpotilaille ja - sydämentahdistinpotilaille. Rytmiryhmän toiminta on perustettu Lahdessa vuonna Rytmiryhmän yhtenä perustajana oli henkilö, joka monia vuosia kestäneen sydänsairauden ja erilaisten hoitotoimenpiteiden jälkeen sai itse sydämentahdistimen vuonna Henkilö kuvasi oman sairastumisensa vaikuttaneen eri vertaistukiryhmien - ja sydänjärjestöjen toimintaan tutustumiseen ja vertaistukihenkilö kurssille hakeutumiseen. Sairastuttuaan hän kohtasi myös muita ihmisiä, jotka olivat kokeneet samoja asioita kuin hän itse ja hän halusi päästä jakamaan muille sitä tietoa, jota hän oli vuosien aikana itselleen saanut. Kaiken tämän jälkeen hän ryhtyi vertaistukihenkilöksi ja Rytmiryhmä perustettiin Lahteen. (Seppänen 2008.)

26 26 Rytmiryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa yhteiseen keskusteluhetkeen. Kokoontumisissa ei ole asiantuntijoita mukana, vaan ainoastaan sydänpotilaita ja heidän omaisiaan ja osallistujamäärä on yleensä yli 20 henkilöä. Kokoontumisiin osallistuvista henkilöistä useimmat osallistuvat kokouksiin säännöllisesti, mutta melkein jokaiseen kokoontumiseen osallistuu myös uusia henkilöitä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja yhdistyksellä ei ole kenestäkään ryhmän jäsenestä henkilötietoja ylhäällä. Kokoontumisen keskustelujen aikana jokainen henkilö kertoo vuorollaan sairaudestaan ja siihen liittyvistä mieltä painavista asioista. Kokoontuminen kestää muutaman tunnin ja sen tarkoituksena on jakaa tietoa, sekä erilaisia kokemuksia. Vertaistukihenkilön toimintaan kuuluu myös vastata potilailta tuleviin puhelinsoittoihin. (Seppänen 2008.) Viimevuosien aikana Rytmiryhmiä on perustettu muihinkin kaupunkeihin ja sen toiminta on koko ajan laajenemassa ympäri Suomea. Päijät-Hämeen Keskussairaala järjestää muutaman kerran vuodessa asiantuntijaluentoja kyseiseen teemaan liittyvissä asioissa ja silloin ihmiset voivat kysyä suoraan lääkäriltä, tahdistinhoitajalta tai sydänhoitajilta faktatietoa. (Seppänen 2008.)

27 27 6 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tavoitteena oli saada sydämentahdistinpotilaiden omakohtaisia kokemuksia tahdistimen kanssa elämisestä arkielämässä sekä vertaistuen merkityksestä elämänmuutoksiin sopeutumisessa. Tutkimustulokset antavat hoitotyöhön kokemuksellista tietoa, jota voidaan hyödyntää sydämentahdistinpotilaiden ohjaamisessa ja tukemisessa. Tutkimuksen avulla voidaan parantaa sydämentahdistinpotilaan hoidon laatua ennen sydämentahdistimen asennusta sekä sydämentahdistimen asennuksen jälkeen. Kaiken ikäiset sydämentahdistinpotilaat ja heidän omaisensa voivat hyödyntää tutkimusta yhtenä tiedonsaannin lähteenä sekä elämänmuutoksiin sopeutumisen tukena. Tutkimuskysymykset: 1. Millaisia kokemuksia sydämentahdistinpotilailla on sydämentahdistimesta? 2. Miten elämä on muuttunut sydämentahdistimen asennuksen jälkeen? 3. Mitä sydämentahdistimeen liittyviä pelkoja tahdistinpotilaat ovat kokeneet? 4. Millaisia kokemuksia sydämentahdistinpotilailla on vertaistuesta?

28 28 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 7.1 Aineistonkeruumenetelmä Tutkimuslupa saatiin Päijät-Hämeen Sydänpiirin / Lahden Sydänyhdistys Ry:n toiminnan johtajalta helmikuussa Tutkimuksen kokemuksellisuuteen perustuva aineisto kerättiin sydämentahdistimen omaavilta henkilöiltä, jotka ovat Lahden Sydänyhdistys Ry:n vertaistukiryhmä Rytmiryhmän jäseniä. Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeää, että siihen osallistuvilla henkilöillä on kokemusta tutkittavasta asiasta. ( Tuomi & Sarajärvi 2002, 87-88). Alasuutarin mukaan (1999, 88.) laadullisella aineistolla saadaan laajemmat tulkintamahdollisuudet ja aineiston merkitys ilmiön kokonaisuudessa antaa laadulliselle tutkimukselle analysointimahdollisuuksissa väljemmät kehykset. Valitsimme aineistonkeruumenetelmäksi teema-aiheeseen perustuvan avoimia kysymyksiä sisältävän kirjallisen kyselyn. Kirjallisessa kyselyssä avointen kysymysten tarkoituksena oli saada vastauksiin mahdollisimman monipuolisia ja omakohtaisia kokemuksia. Kirjallisen kyselyn valintaan vaikutti myös riittävän vastausajan mahdollisuus (1 viikko), jonka kautta mahdollistettiin vastaajille riittävä pohdinta-aika kysymyksiin vastaamisessa ja sitä kautta saatiin laajempia ja luotettavampia vastauksia. Aineiston hankinnan tekniikkaan vaikuttavat etukäteisarviot siitä, millaisia kysymyksiä kyselyssä voidaan esittää ja millaiset asiat vaikuttavat vastauksiin ja tutkimustulosten luotettavuuteen (Kuula 2006, 55). Avoimia kysymyksiä sisältävän kirjallisen kyselyn jakaminen tapahtui helmikuussa 2008 Lahden Sydänyhdistys Ry:n tiloissa. Rytmiryhmällä oli kyseisenä päivänä kevätkokous, jossa aluksi esittelimme itsemme sekä kerroimme työstämme ja sen tarkoituksesta. Tämän jälkeen kyselyyn osallistuneille tahdistinpotilaille jaettiin teema-aiheeseen perustuva kirjallinen kysely ja he vastasivat vapaaehtoisesti avoimia kysymyksiä sisältävään kyselyyn.

29 29 Kun kyseessä on ihmisten kokemuksellinen tieto ja halutaan saada selville, mitä ihminen ajattelee tai miksi hän toimii tietyllä tavalla, saadaan se selville kysymällä sitä esimerkiksi avoimia kysymyksiä sisältävän kyselylomakkeen avulla. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 74) Kyselyyn osallistui 12 sydämentahditinpotilasta ja he kaikki vastasivat kyselyyn. Kyselyiden täyttäminen kokouksen aikana koettiin liian kiireelliseksi, joten päätimme, että kyselyt palautettaisiin jälkikäteen postitse. Kyselyiden palauttamiseen sovittiin ajaksi yksi viikko. Vastaajille annettiin kyselyn mukana valmiit postimerkillä varustetut vastauskuoret, jotta vastausten palauttaminen oli mahdollisimman vaivatonta. 7.2 Aineiston analyysi Saatujen vastausten purkaminen ja tulosten analysoiminen alkoi keväällä Ennen varsinaisen aineiston analysoinnin aloittamista aineisto oli saatava sellaiseen muotoon, että analysoiminen oli mahdollista. ( Metsämuuronen 2000, 51). Aluksi luimme kaikki saadut vastaukset läpi ja numeroimme vastaajat numeroin Tämän jälkeen ryhmittelimme jokaisen kysymyksen alle vastaajat (numeroina) sekä heidän kirjoittamansa vastaukset. Poimimme vastauksista tutkimuskysymyksiin vastaavat asiat, eli pelkistimme vastaukset. Pelkistäminen tapahtui niin, että vastaukset eivät kuitenkaan muuttuneet tai vääristyneet. Näistä pelkistetyistä vastauksista keräsimme yhteen samaa ja täysin eri asiaa tarkoittavat vastaukset. Kyselyn vastauksista tehtiin yhtenäinen sisällön analyysi, jossa vastaukset luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti ja niistä tehtiin johtopäätöksiä. Laadullisen aineiston ryhmittelyssä aineistosta etsitään samankaltaisuuksia tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä ja ne ryhmitellään. Tällä menetelmällä saadaan enemmän erilaisia näkökulmia vastauksiin. Teoreettisten käsitteiden luomisessa erotetaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto ja valikoidun tiedon perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )

30 30 Saatujen vastausten tulkintamenetelmänä oli laadullinen aineistolähtöinen sisällön analyysi. Karkeasti laadullinen aineistolähtöinen sisällön analyysi voidaan kuvata kolmevaiheiseksi prosessiksi, johon kuuluu aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston glusterointi eli ryhmittely ja aineiston abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. Aineiston pelkistämisessä vastaukset pelkistetään niin, että tutkimukselle epäolennainen karsitaan pois. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )

31 31 8 TULOKSET 8.1 Tahdistinpotilaiden kokemuksia sydämentahdistimesta Sydämentahdistinpotilaat kokivat sydämentahdistimen asennuksen epävarmuutena tahdistinta kohtaan sekä isona elämänmuutoksena. Elämänmuutos koettiin elämänlaadun paranemisena, mutta myös epävarmuutena tulevaisuutta kohtaan. Epävarmuutta aiheutti hämmennys, tietämättömyys ja pelko, koska lähes kaikille tahdistinpotilaille tahdistimen asennus tapahtui kiireellisenä toimenpiteenä. Elämänlaadun paraneminen koettiin merkitykselliseksi, koska tahdistinpotilaista lähes kaikki pitivät tahdistinta tarpeellisena ja turvallisuudentunteen lisääjänä omassa terveydentilassa. He kokivat sydämentahdistimen olevan elinehto. Osalle tahdistinpotilaista sydämentahdistimen asennus aiheutti epävarmuutta ja epäluuloa tahdistimen tarpeellisuudesta ja sen antamasta hyödystä. Kyselyyn vastasi 12 sydämentahdistinpotilasta. Seuraavissa kohdissa on suoria lainauksia vastauksista ja vastaajat on numeroitu luvuin Aikamoinen hämmennys siitä, että sydän on niin huonossa kunnossa, että se tarvitsee apulaitteen. Miten tästä eteenpäin elämä jatkuu? (6.) Tiesin mikä tahdistin on, mutta kaikki kävi niin nopeasti, kun ambulanssista oli tiedotettu tilanne ja sairaalaan päästyäni siellä odottivat lääkäri ja hoitajat tahdistimen kanssa ja yhtä päätä sisälle. (7.) Että näinköhän minä tarvitsen lainkaan syd. tahdistinta. (2.) 8.2 Elämänmuutokset tahdistimen asennuksen jälkeen Sydämentahdistimen asennuksen jälkeen suuri osa vastaajista koki elämänmuutoksen elämänlaadun paranemisena ja arkielämän rajoittumisena. Elämänlaadun paraneminen koettiin positiivisena elämänmuutoksena.

32 32 Suurin osa tahdistinpotilaista koki tahdistimen tuovan turvaa elämiseen ja sen myötä heidän fyysinen aktiivisuutensa on tahdistimen asennuksen jälkeen huomattavasti lisääntynyt. Vaivojen poistuminen. Ei enää ahdistusta liikkeelle lähtiessä. (3.) On niin hyvä turva, ei ole vaikeuttanut mitenkään elämää, päinvastoin. Käyn terveysliikunnassa. En edes muista aina koko tekelettä. (1.) Melkein kaikilla sydämentahdistinpotilailla asennukseen liittyvät ongelmat, sydämentahdistimen sijaintikohdan tuntemukset ja itse sydämentahdistimen asennus olivat alkuajan ongelmia. Asennuksen he kokivat kivuttomaksi ja nopeaksi toimenpiteeksi. Ei mitenkään alkujärkytyksen jälkeen. Omaiset ovat hyvillään kun ei tarvi pelätä enää niin paljon. (1.) Tahdistimen asennus oli mielestäni kivuton ja nopea, huolimatta siitä, että minulle laitettiin ensin väliaikainen tahdistin, joka vaihdettiin kolmen päivän kuluttua tähän pysyvään tahdistimeen. (10.) Osa kyselyyn vastanneista sydämentahdistinpotilaista koki elämänmuutoksen arkielämän rajoittumisena. Rajoitukset koettiin fyysisen aktiivisuuden vähentymisenä, jonka taustalla oli pelko sydämentahdistimen toimivuuden luotettavuudesta. Kaksi vastaajaa kertoi, etteivät he enää suunnittele matkustamista ja välillä tahdistin tuntuu heidän kehossaan, esimerkiksi nukkuessa se painaa leikkauskohdasta. Fyysistä (ylenmääräistä) rasitusta tulee välttää. Liikunta on aloitettava vähitellen. (12.) En kävele enää niin vauhdikkaasti kuin ennen, kiire on ohi. (10.) Ensin alussa vaikutti, että se puristaa jotenkin kun nukkuu oikealla kyljellä.(2.) Jotenkin erilaista. Ei esim. suunnittele paljon matkustamista. ( 4.) Yksi tahdistinpotilaista koki, ettei tahdistimen asennus ollut muuttanut hänen elämäänsä mitenkään, vaan elämä oli jatkunut samanlaisena kuin ennenkin.

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi FIRSTBEAT Yli 15 vuoden kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Vahva tieteellinen tausta ja tutkimustyö Johtavat tuotteet, asiakkaita

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Hyvä taksinkuljettaja,

Hyvä taksinkuljettaja, Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Millaisia yhteyksiä havaittavissa? Psykologiset kyselyt (ERI, Warr) Hyvinvointianalyysin muuttujat

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot