Keski-Suomen Päivä Taloudelliset ulkosuhteet ja ulkopolitiikka. Osastopäällikkö Jorma Korhonen Ulkoasiainministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen Päivä 18.04.2008. Taloudelliset ulkosuhteet ja ulkopolitiikka. Osastopäällikkö Jorma Korhonen Ulkoasiainministeriö"

Transkriptio

1 Keski-Suomen Päivä Taloudelliset ulkosuhteet ja ulkopolitiikka Osastopäällikkö Jorma Korhonen Ulkoasiainministeriö Kauppa- ja kansainvälisen talouspolitiikan puitteiden muutos Kauppapolitiikka on Suomen sodanjälkeisessä historiassa liittynyt läheisesti paitsi taloudelliseen kehitykseen, myös ulkopolitiikkaan. Integroituminen Länsi-Eurooppaan esimerkiksi FinEFTA-sopimuksen, EEC-vapaakauppasopimuksen, ETA:n ja viimeksi EUjäsenyyden kautta on ollut teollisuutemme kannalta välttämätöntä. Pelkästään kotimarkkinoiden turvin Suomi ei olisi voinut saavuttaa nykyistä elintasoaan. Samalla kauppasopimukset tarjosivat Suomelle kanavan osoittaa kuuluvansa poliittisesti länteen - identifioida itsensä osaksi Eurooppaa. Aika ei ole kuitenkaan pysähtynyt integraatioratkaisuihin, vaan globaali taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti etenkin 1990-alusta alkaen. Muutokset liittyvät yhtä lailla kansainvälisen talouden rakenteisiin, toimintaan ja työnjakoon kuin näiden prosessien sääntelyyn. Taloudellinen toiminta on yhä harvemmin jäsennettävissä pelkästään kansallisesti, esimerkiksi jonkin tietyn valtion alueelle suuntautuvan viennin ja tuonnin näkökulmasta. Yritysten sisäinen kauppa muodostaa merkittävän osan kansainvälisestä kaupasta, ja suomalaisyrityksen kannalta tärkeä liiketoimi voi tapahtua kokonaan maamme rajojen ulkopuolella. Valtaosa suurimpien yritystemme liikevaihdosta syntyy ulkomailla ja myös merkittävä osa niiden työntekijöistä on Suomen ulkopuolella. Suomalaisten pörssiyhtiöiden omistuspohja on hyvin kansainvälinen. Kansainvälisen talouden sääntelyssä on koettu merkittäviä muutoksia. Tuotannon kansainvälistymistä on tukenut pääomaliikkeiden liberalisointi, joka oli nopeaa etenkin luvulla. Tavarakaupassa merkittävää on ollut tullien ja muiden perinteisten kaupan esteiden edelleen jatkunut väheneminen. Rajaesteiden menettäessä suhteellista merkitystään ovat kauppaa rajoittaviksi tekijöiksi nousseet enenevässä määrin erilaiset markkinoiden sisäiseen sääntelyyn liittyvät eroavaisuudet. Monenkeskinen kauppajärjestelmä (GATT-WTO) on vahvistunut ja sen toiminta kattaa useampia osa-alueita kuin aikaisemmin. Suurten kehittyvien maiden kuten Kiinan, Intian ja Brasilian nopea taloudellisen painoarvon kasvu ja integroituminen maailmantalouteen on viime vuosina muuttanut selvästi kansainvälistä kilpailuasetelmaa. Kehittyvät markkinat tarjoavat kansainvälisesti toimiville yrityksille ja Suomen kaltaisille avoimille talouksille suuria mahdollisuuksia, mutta kasvava kilpailu edellyttää sopeutumista uuteen tilanteeseen (vrt. "Kiina-ilmiö"). kun kauppapolitiikka siirtyy rajoilta niiden sisäpuolelle; ideologiat, arvot vaikuttavat. Tällä hetkellä 60% suomalaisyritysten UM:lle ilmoittamista ongelmista liittyy kohdemaan sääntelyympäristöön, 22% kauppamenettelyihin ja lisensiointiin ja vain noin 5% tulleihin ja erilaisten suojatoimien käyttöön (ml. polkumyynnin vastaiset toimet). kauppapolitiikka on osa yritystoimintaan, erityisesti yritysten sääntely-ympäristöön liittyvää riskien hallintaa / kilpailukyvyn ulkoinen ulottuvuus. Muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi kauppapolitiikan sisältöön ja tulevina vuosina niiden vaikutus korostuu entisestään. Rajoiltaan avoimemmassa maailmantaloudessa valtioiden sisäisiin olosuhteisiin liittyvät erot ovat 1

2 aikaisempaa tärkeämpiä ja kauppapolitiikka suuntautuu yhä enemmän rajojen sisäpuolelle, valtioiden sisäisiin taloutta sääteleviin normeihin. Samalla myös monet ideologiset ja arvopohjaiset kysymykset nivoutuvat kauppapolitiikkaan entistä läheisemmin. Sisä- ja ulkomarkkinoiden välille ei tule luoda keinotekoista raja-aitaa. Tuotantoprosessien kansainvälistymisen vuoksi kauppapolitiikka on yhä harvemmin jäsennettävissä pelkästään vientiin tai tuontiin (tuontipanosten turvaaminen, logistiikkaketjut), kohdistuvien toimien kokonaisuutena. Yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi viranomaiset pyrkivät vaikuttamaan yritysten toimintaympäristöön maan rajojen ulkopuolella entistä laajaalaisemmin, lukuisilla talouden sääntelyn lohkoilla. Rakenteellisten muutosten kautta perinteisiin teollisuusmaihin kohdistuu kasvavaa kilpailua kehittyviltä markkinoilta, esimerkiksi Aasiasta. Kiristynyt kilpailu lisää kauppapoliittisten kiistojen riskiä, luo painetta protektionismiin sekä tätä kautta kilpailun keinotekoiseen rajoittamiseen. Erityisen haastavaa rakennemuutoksen hallinnan kannalta on, että teollisen tuotannon rinnalla myös muiden liiketoiminnan osa-alueiden siirtymisen kehittyville markkinoille odotetaan jatkuvan nopeana. Merkantilistinen ajattelutapa uhkaa muuttaa toimintaympäristömme ulkoilmamuseoksi Ulkomaankauppapolitiikkamme yksi perusteeseistä on ollut se, että Suomi elää viennistä ja että pienen kansantalouden on välttämätöntä kansainvälistyä. Tämä on tietysti totta, mutta samalla tämä ajattelu kaipaa uudistamista pohdittaessa suhtautumistamme sekä tuontikauppaan että toimintaympäristöön vaikuttamiseen. Kauppapolitiikan tehtäväksi on perinteisimmillään koettu edistää vientiä ja avata tuontia vain pakon edessä, eli silloin, kun kotimaista valmistusta ei ole tai milloin tuontisuojaa on jouduttu vähentämään vastineeksi vientikaupan esteiden poistamisesta osana kansainvälisiä kauppaneuvotteluja. Lisäksi saatettiin katsoa, että tullitulot ovat hyvä lisätienesti valtion kassaan. Tällainen merkantilistinen ajattelu on syytä hylätä, sillä se muuttaa taloudellisen toimintaympäristön eräänlaiseksi ulkomuseoksi. Se ei kannusta uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen eikä paranna Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kilpailukyvyn kehittäminen onkin Suomen kauppapoliittisen linjan kulmakiviä - oikeastaan sen tärkein tavoite. Käytännössä tämä tarkoittaa vienti- ja tuontikauppaa ja investointeja koskevien tavoitteiden asettamista suomalaisyritysten kilpailukykyä tukevaksi. Näistä aiheista ikään kuin helpoimmat ovat viennin edistäminen sekä ulkomaisten investointien houkutteleminen Suomeen. On totta, että nämä aiheet ovat tärkeitä. Haluisin kuitenkin alleviivata sitä, ettei näitä kysymyksiä voida enää viipaloida sektoreihin, jotka toimivat ikään kuin eristyksissä toisistaan, vaan taloudellisia ulkosuhteita tulee käsitellä kokonaisuutena, jonka kaikkien palasten on edistettävä suomalaisen yhteiskunnan - eli viime kädessä suomalaisyritysten - taloudellista kilpailukykyä. Ajatellaan vaikka innovatiivista korkean teknologian yritystä, jolle Suomen ja EU:n markkinat ovat liian pienet. On selvää, että se hakee kasvua vientimarkkinoilta. On useissa tapauksissa yhtä selvää, että sama yritys joutuu komponentti- ja raaka-ainehankinnoissaan turvautumaan tuontiin. Tuontikaupan sujuvuuden merkitys suomalaisen elinkeinoelämän ja sitä kautta Suomen kansantalouden kannalta onkin viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Suomalainen vientiteollisuus ei enää perusta tuotantoaan yksinomaan kotimaisista lähteistä saataville raakaaineille ja komponenteille, vaan tarvitsee kilpailukykynsä säilyttääkseen mahdollisuuden hankkia edullisimpia ja tarkoituksenmukaisimpia tuotantopanoksia alkuperästä riippumatta. Viime vuosina lisääntynyt valmistuksen siirtyminen Aasiaan ei ole johtunut kauppapoliittisista toimista eikä näihin päätöksiin olisi voitu vaikuttaa kauppapoliittisilla toimilla. On pikemminkin niin, ettei kyseisiä investointeja olisi luultavasti syntynyt Suomeen ollenkaan ilman 2

3 kauppajärjestelmämme avoimuutta. Tätäkin taustaa vasten on selvää, että uusien investointien saaminen ei ole mahdollista ilman myös kauppapoliittiselta kannalta yritystoiminnalle suotuisaa toimintaympäristöä. Tällä yhteiskuntamme avoimuudella on laajempiakin kansantaloudellisia ja globaaleja vaikutuksia. Laajentunut valikoima niin koti- kuin ulkomaillakin tuotettuja tavaroita ja palveluja lisää kuluttajan valinnanvaraa ja tehostaa kotimaisten markkinoiden toimintaa. Kotimaiset toimijat saavat ikään kuin hyödyllistä sparrausta kansainvälisessä toimintaympäristössä toimimiselle. Mikäli emme pärjää kotimarkkinoidemme avoimessa kilpailussa, on turha kuvitella pärjäävämme myöskään kansainvälisillä markkinoilla. Tavoitteena on innovointia tukeva toimintaympäristö, jossa innovaatioita luodaan ja otetaan tehokkaasti käyttöön. EU - kauppapolitiikan jättiläinen Kauppapolitiikka kuuluu tunnetusti EU:ssa pääosin nk. yhteisökompetenssin piiriin. Näin ollen meidänkin kannaltamme EU on kauppapolitikkamme muotoilussa ylivoimaisesti tärkein viitekehys. Unionissa on lähes 500 miljoonaa asukasta. EU on viidenneksen osuudella maailmankaupasta (tavarat ja palvelut) maailman suurin kauppamahti. Se on väestömäärältään merkittävästi Yhdysvaltoja (300 miljoonaa), Japania (130 miljoonaa) tai Venäjää (140 miljoonaa) suurempi. EU kokonaisuudessaan, 27 jäsenmaata ja komissio, on maailman suurin avunantaja. Unionin painoarvo ei kuitenkaan aina tunnu yltävän lähelläkään Yhdysvaltoja vaikka sillä on merkittävä määrä taloudellista ja kehityspoliittista vaikutusvaltaa. Jäsenmaiden kansalliset painopisteet ohjaavat useinkin unionin toimintaa yhteisöintressin kustannuksella ja huolimatta kauppapolittisessa päätöksenteossa perinteisesti noudatetusta enemmistöpäätöksenteosta, käytännössä pyrkimys yksimielisyyden saavuttamiseen hidastaa liikkeitämme. Eteläiset jäsenmaat ovat perinteisesti olleet kiinnostuneita Välimeri-yhteistyöstä ja Latinalaisesta Amerikasta - Barcelona-prosessi, Mercosur, EU-Meksiko vapaakauppasopimus, Maghreb-alue - kun taas monet pohjoiset jäsenmaat ovat puhuneet tarpeesta keskittyä alueille, joilla kaupan määrä on suurin; Latinalaisen Amerikan ohella Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Monet uudet jäsenmaat ovat korostaneet omien lähialueidensa merkitystä; ja tarvetta tiivistää suhteita Balkanille, Valko-venäjään, Ukrainaan, Moldoviaan (Balkanilla vakaussopimus, yhteinen eurooppalainen talousalue). Puolalle suhteen tiivistäminen Yhdysvaltoihin on erittäin tärkeää ja maata voisi tässä suhteessa verrata Iso-Britanniaan ja Irlantiin. Venäjän WTO jäsenyys ja sitä kautta avautuva perspektiivi suhteiden tiivistämiseen yhteisen talousalueen kautta on merkittävää kaikille EU-jäsenmaille. Toisille jäsenmaille kysymys on elintärkeä. Kansainvälisen kauppapolitiikan globaalilla tasolla on WTO ja sen piirissä käytävät monenkeskiset neuvottelut EU:lle ehdoton prioriteetti. Menossa olevan Dohan kehityskierroksen rinnalla etsitään parhaillaan kuitenkin myös muita uusia, täydentäviä järjestelyjä. Tästä ovat esimerkkejä mm. EU:n äskettäin aloittamat neuvottelut Etelä-Korean, Intian ja Kaakkois-Aasian järjestö ASEANin kanssa. Neuvotteluissa tavoitellaan periaatteessa täyden vapaakaupan saavuttamista näiden tärkeiden kumppanien kanssa. Ulkoministeriön yhtenä tehtävänä on EU-toiminnan kautta varmistaa se, että Suomen viennin ja taloudellisten etujen kannalta keskeisistä tavoitteista huolehditaan sekä WTOn että kahdenkeskisten ja alueellisten järjestelyjen suhteen. EU - ulkoisen kilpailukyvyn parantaminen Myös EU-tasolla on ollut nähtävissä tämä edellä kuvaamani ajattelutavan muutos. Lissabonin strategian tavoitteet ja sen pohjalta tehdyt kilpailukyvyn ulkoisia ulottuvuuksia ja uutta 3

4 markkinoillepääsystrategiaa koskevat linjaukset nostavat kilpailukyvyn sille kuuluvaan asemaan taloudellisten ulkosuhteiden hoidossa. Lokakuussa 2006 julkaistu Euroopan komission Global Europe -tiedonanto ja sen pohjalta Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella valmisteltu EUministerineuvoston päätös tähdentävät, että Euroopan markkinat on pidettävä avoimina sekä viennille että tuonnille. EU ei voi kääntyä sisäänpäin, vaan tärkeää on aktiivinen, ulospäin suuntautuva toiminta. Onnistuneilla kauppapoliittisilla ratkaisuilla voidaan tukea innovatiivisten sektoreiden elinmahdollisuuksia tavalla, jonka euromääräiset vaikutukset ovat niin sanottuihin perinteisin innovaatiopolitiikan instrumentteihin tehtyjä panostuksia selvästi suuremmat. Myös sisämarkkinoiden kehittämisessä on huomioitava ulkoiset ulottuvuudet: EU on nouseville talousmahdeille merkittävä esikuva erityisesti teknisen sääntelyn alalla. Avoimuus sisämarkkinasääntelyn kehittämisessä antaa hyvän vertailukohdan niin kehitysmaille kuin kuin myös esimerkiksi Venäjän kaltaisille maille oman sääntelyjärjestelmänsä kehittämisessä. Näin ollen törmäämmekin helposti vientimarkkinoillamme siihen, millaista sääntelyä itse harjoitamme. Kauppa ja ympäristö Ympäristö- ja enegiateknologian kansainväliseen kauppaan liittyvät kysymykset kuuluvat kauppapoliittisen keskustelun ajankohtaisimpiin teemoihin. Ympäristöön, energian tuontantoon ja energiatehokkuuteen liittyviä tavoitteita voidaan edistää tehokkaasti parantamalla ympäristö ja energiasektoreiden tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä. Meneillään olevat kauppapoliittiset neuvotteluprosessit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden näiden kysymysten osalta. Pyrkimys integroida yhä useampi kehitysmaa talouskasvun tavoitteluun aiheuttaa kuitenkin myös paineita luonnontalouden kestävälle käytölle kulutuksen kasvun syödessä rajallisia luonnonvaroja. Raaka-aineiden ja energiavarojen riittävän tarjonnan ja niiden uusiutumiskyvyn turvaaminen onkin noussut asioiden tärkeysjärjestyksessä yhä korkeammalle. Ympäristönsuojelun kaltaisten "ideologisten" tavoitteiden mukaan ottaminen kauppapolitiikkaan voi kuulostaa jopa hätkähdyttävältä. On kuitenkin selvää, että olemme viimeistään 2000-luvulla siirtyneet pois kivikautisesta merkantilistiseen ajatteluun perustuvasta kauppapolitiikasta. Eri tyyppisistä kauppa ja -aiheista on tullut osa kauppapolitiikan arkipäivää. Näistä aiheista näkyvimpiä ovat kauppa ja kehitys sekä kauppa ja ympäristö, mutta keskustelu on heräämässä myös yritysten yhteiskuntavastuusta, ehkä myös työelämän normeista sekä kaupasta ja ihmisoikeuksista. Kaupan ja ympäristön kannalta peruskysymys on maailmantalouden kasvun aiheuttamasta ympäristörasituksesta. Kauppapolitiikan kannalta keskeisimpiä kysymyksiä on se, miten kehitysmaat saadaan integroitua entistä paremmin kansainväliseen talouteen ja - erityisen kriittisenä kysymyksenä - miten voidaan varmistaa tämän prosessin tapahtuminen ympäristön kannalta kestävällä tavalla. WTO:ssa 90-luvun puolivälissä solmittu informaatio- ja kommunikaatiosektoria koskeva kaupanvapauttamispaketti, joka tunnetaan ITA-sopimuksen nimellä, on hyvä esimerkki siitä, miten ideologinen tavoite, ITA:n tapauksessa globaalin tietoyhteiskunnan luominen, antaa positiivisen sykäyksen kauppapoliittisille neuvotteluille. ITA kattaa n. 97 % sektorin maailmankaupasta ja siihen liittyneet maat ovat poistaneet kyseisten tuotteiden tullit ja sopineet muita kaupanesteitä koskevista neuvotteluista. Suomi on kokoonsa nähden ehkä suurin ITAsopimuksesta hyötyvä maa. ITA on avannut uusia vientimarkkinoita, parantanut keskeisten komponenttien saantia sekä yleisesti ottaen tehnyt ICT-sektorin kansainvälisestä kauppajärjestelmästä aiempaa ennustettavamman. Tämä on myötävaikuttanut siihen, että informaatio- ja kommunikaatioteknologiatuotteista on tullut yhä enenevässä määrin arkipäivää myös kehitysmaissa. 4

5 Samanlaiselle logiikalle perustuu myös ajatus ympäristö- ja energiateknologioiden saatavuuden parantamisesta kauppapoliittisin keinoin: avaamalla markkinoita kaikkia osapuolia hyödyttävien tuotteiden saatavuus paranee, joka puolestaan tuo niin taloudellisia kuin ympäristötavoitteistakin lähteviä hyötyjä. Kärjistäen sanottuna lisääntyneestä ulkomaankaupasta ei ole iloa, mikäli ympäristövahinkojen korjaaminen aiheuttaa suurempia yhteiskunnallisia kustannuksia kuin mitä viennin lisääntyminen kasvattaa tulopuolta. Ympäristöongelmat ovat tulevan kehityksemme suurimpia haasteita, joiden ratkaisuun myös Suomen tulee aktiivisesti osallistua eri politiikkalohkoilla, joista eräät keskeiset ovat kehityspolitiikka ja kauppapolitiikka. Keskeisin foorumi kauppapoliittisille neuvotteluille on Maailman kauppajärjestö WTO, jonka pitkään käynnissä olleen Dohan neuvottelukierroksen mandaatti antaa hyvän kiinnepisteen sille, mitä kauppapolitiikassa tapahtuu ympäristö- ja energianäkökulmasta katsottuna. Dohan kierroksen eräänä keskeisenä elementtinä jäsenmaiden tulisi sopia ympäristötuotteiden ja - palvelujen kaupan vapauttamisesta. Neuvottelut etenivät pitkään hyvin hitaasti johtuen eräiden nousevien kehitysmaiden periaatteellisesta vastustuksesta sekä yhteisten kriteeristöjen puuttumisesta. Balin ilmastokokous antoi uuden sykäyksen näille neuvotteluille ja antoi niille sen kauan kaivatun punaisen langan, joka toivottavasti auttaa WTO-maita pääsemään sopuun osana neuvottelukierroksen laajempaa kokonaisuutta. Määriteltäessä liberalisoitavia tuotteita johtoajatuksena tulisi olla sellaisten tuotteiden sisällyttäminen, joilla voidaan tehokkaimmin taistella ilmastonmuutosta vastaan. Ulkoasiainministeriön VKE-tehtävät Haluaisin lopuksi vielä käsitellä lyhyesti niitä konkreettisia palveluja, joita yrityksille tarjotaan edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi. Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen, eli VKE-toiminnan alalla Suomi on huippuluokkaa ja eri toimijoiden, kuten Finpron, Tekesin, TEM:n, VTT:n ja oman organisaationi UM:n yhteistyö on hyvää ja joustavaa. UM tuo oman lisäarvonsa VKE-toimintaan kolmella toiminta-alueella: Perinteisimmillään UM on tarjotessaan niin sanottuja promootio- ja arvovaltapalveluja, eli yhteyksien luomista kauppakumppanimaiden viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeisellä sijalla tässä toiminnassa ovat vienninedistämismatkat sekä laajan edustustoverkkomme tarjoamat yksilöllisemmin räätälöitävät palvelut. Perinteisen kaupallisen diplomatian rinnalle UM:n VKE-arsenaalia on systemaattisesti kehitetty vastaamaan globalisaation haasteisiin. Keskeisellä sijalla tässä työssä on suomalaisyritysten kohtaamien kaupanesteiden kartoittaminen ja poistaminen. Edellä mainitsemani EU:n uusi markkinoillepääsystrategia antaa tälle työlle entistä paremmat edellytykset. Kolmantena elementtinä olemme yrittäneet avata ulkoasiainhallinnon asiantuntemusta entistä enemmän kansalaisten ja yritysten käyttöön, jotta nämä saisivat luotettavaa tietoa siitä, millaiset olosuhteet kauppakumppaniemme markkinoilla vallitsevat. Tätä tavoitetta silmällä pitäen UM julkaisee vuosittain tärkeimpiin maihin keskittyvää Maailman markkinat -kirjaa sekä puolivuosittain ilmestyvää Kauppapoliittista katsausta sekä järjestää säännöllisesti maa- tai aihekohtaisia avoimia seminaareja. Edustustot antavat lisäksi yrityksille omia näkemyksiään toimintaympäristön uhkakuvista, riskeista ja mahdollisuuksista. Uskomme, että suomalaisnäkökulmalla höystetyllä paikallistuntemuksella on korvaamaton arvo erityisesti uusilla vaikeilla markkina-alueilla. 5

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Arvioita yritysten toimintaympäristöstä Maailma ei palaa taantuman jälkeen entiselleen Globaalin kysynnän

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY Vastausohjeita: Aluksi pyydämme teitä täyttämään yritystänne koskevia tietoja. Tämän jälkeen kysely on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tiedustelemme yrityksenne

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Kansalaisjärjestöseminaari 24.3.2010; Kauppapolitiikan tietoisku Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Dohan kauppaneuvottelukierros Käynnissä vuodesta 2001 Järjestyksessä 9. kauppaneuvottelukierros Tavoitteena

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017

Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017 Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus Helmikuu 2017 Valtaosa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kehittyvän positiivisesti kuluvan vuoden aikana Kuinka odotatte yrityksenne

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Laadittu yhteistyössä UM, TEM JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Laadittu yhteistyössä UM, TEM JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2017-00270 VNEUS Laadittu yhteistyössä UM, TEM 02.05.2017 JULKINEN Asia EU ja globalisaatio; komission keskustelupaperi "Globalisaation hallitseminen 2025" Kokous

Lisätiedot

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa Ulkoasiainministeriö Ulkoasianministeriö E-JATKOKIRJELMÄ UM2006-00569 ALI-41 Mikkola Henna 08.03.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; Barcelonan prosessi; EuroMed

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2013 COM(2013) 750 final 2013/0364 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Pellervon Päivä. Pekka Pesonen, Copa-Cogecan pääsihteeri, 07.04.2016 Helsinki, Radisson Blu Royal Hotel

Pellervon Päivä. Pekka Pesonen, Copa-Cogecan pääsihteeri, 07.04.2016 Helsinki, Radisson Blu Royal Hotel Pellervon Päivä Pekka Pesonen, Copa-Cogecan pääsihteeri, 07.04.2016 Helsinki, Radisson Blu Royal Hotel EU-maatalouskaupan tasapaino Maataloustuotteiden jako alaryhmiin Mikä on oleellista? Tuotteiden jalostusasteen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus

Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus Ulkoasiainministeriö 11.04.2005 Ulkoasiainhallinnon VKE-strategia Lähtökohdat, painopisteet, toteutus Lähtökohdat ja yleiset tavoitteet

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.1.2016 COM(2016) 9 final 2016/0004 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteistyötä ja vastavuoroista hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin

Lisätiedot

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa 2016 Terveysteknologian kauppa 2016 1 Suomen terveysteknologian vienti ylitti 2 miljardia euroa vuonna 2016 Tuotteiden vienti kasvoi lähes 10% Tuotekaupan ylijäämä oli 1,0 miljardia

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot