Mobiililaajakaistapalvelujen kehittäminen joukkoliikenteessä Kehittämisstrategiaehdotus

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 24/2005 Liikenne Mobiililaajakaistapalvelujen kehittäminen joukkoliikenteessä Kehittämisstrategiaehdotus Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005

2 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) JP-Transplan Oy, JP-Epstar Oy DI Peter Molin, JP-Transplan Oy, KTM Marko Forsblom, JP-Transplan Oy, DI Jari Sassi, JP- Epstar Oy, DI Johanna Mäkinen, JP-Transplan Oy Julkaisun laji Esiselvitys Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Mobiililaajakaistapalvelujen kehittäminen joukkoliikenteessä. Kehittämisstrategiaehdotus Tiivistelmä Tässä esiselvityksessä on laadittu joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategiaehdotus. Työn perimmäisinä tavoitteina korostuvat joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen suhteessa henkilöautoiluun sekä uusien ansaintamallien kehittäminen joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalveluille. Tällä hetkellä joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelut ovat sekä Suomessa että maailmalla aktiivisella kokeilu- ja visiointiasteella. Tässä työssä joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen visio määritellään seuraavasti: Vuonna 2010 joukkoliikenteessä saavutetaan merkittävää kilpailuetua suhteessa henkilöautoiluun mobiililaajakaistapalveluiden avulla. Joukkoliikenne on kehityksen kärjessä mobiililaajakaistapalveluiden soveltamisessa matkan suunnitteluun, matkalla viihtymiseen ja matkalla työskentelyyn. Vision mukaisen tavoitetilan toteutumiseen pyritään luomalla kannattavaa liiketoimintaa sellaisilla palveluilla, joihin kuluttajilla on tarvetta, jotka ovat teknologisesti mahdollisia ja kokonaistaloudellisesti kannattavia ratkaisuja. Työssä käytetyt kolme strategiaelementtiä, jotka ovat sisältö ja palvelut, mobiilitekniikka sekä rahoitus, on johdettu kannattavan liiketoiminnan ajatusmallista. Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalveluja kehitettäessä korostuvat ajatus esteettömästä matkaketjusta, matkustajan ja myös liikenteenharjoittajan näkökulmat sekä laajakaistan anti palveluille. Mobiililaajakaistan potentiaalisimpina käyttöalueina nähdään matkanaikainen työskentely ja viihtyminen sekä reaaliaikainen, personoitu ja paikkatietoon perustuva informaation jakelu. Näiden toteuttamiseksi rahoitukseen tarvitaan uutta lähestymistapaa, josta sovelluksina on tässä työssä esitelty joukkoliikennekäyttäjän tuotteistaminen, tuottoja tuottavuudella -ajatusmalli sekä mobiilipalvelujen kaupallistaminen. Mobiilitekniikoiden osalta on huomattava, että teknologian kehitys on globaalia ja tapahtuu riippumattomasti. Olennaista on yleisen teknologiakehityksen seuraaminen ja soveltaminen. Laajemman yhteistyön käynnistämiseksi ja toimijoiden sitouttamiseksi kehittämisstrategiaehdotuksen jalkauttamisvaihe ehdotetaan toteutettavan laajana toimijaseminaarina, jonka pohjalta lopullinen joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategia täsmennetään. Avainsanat (asiasanat) Joukkoliikenne, mobiili, laajakaista, strategia, ansaintalogiikka Muut tiedot Yhteyshenkilö /LVM Anu Lamberg Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2005 Kokonaissivumäärä 66 Jakaja Edita Publishing Oy Kieli suomi ISSN (painotuote) (verkkojulkaisu) Hinta 14 Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN X (painotuote) (verkkojulkaisu) Luottamuksellisuus julkinen

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) JP-Transplan Ltd, JP-Epstar Ltd DI Peter Molin, JP-Transplan Ltd, KTM Marko Forsblom, JP-Transplan Ltd, DI Jari Sassi, JP-Epstar Ltd, DI Johanna Mäkinen, JP-Transplan Ltd Typ av publikation Förstudie Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation Utveckling av mobila bredbandstjänster för kollektivtrafiken. Förslag till utvecklingsstrategi Referat Denna förstudie omfattar ett förslag till utvecklingsstrategi för mobila bredbandstjänster inom kollektivtrafiken. Målsättningen har i första hand varit att förbättra kollektivtrafikens konkurrenskraft i jämförelse med personbilstrafikens samt att utveckla nya förtjänstmodeller för kollektivtrafikens mobila bredbandstjänster. För tillfället är mobila bredbandstjänster i ett aktivt försöks- och visionsstadium såväl i Finland som utomlands. Visionen för mobila bredbandstjänster inom kollektivtrafiken stöder sig på utvecklingsvisioner om framtiden: År 2010 uppnås en betydande konkurrensfördel genom mobila bredbandstjänster inom kollektivtrafiken i förhållande till personbilstrafiken. Kollektivtrafiken går i spetsen för utvecklingen inom tilllämpning av mobila bredbandstjänster för reseplanering samt underhållning och arbete under resans gång. Visionens målsättning uppnås genom att man skapar lönsam affärsverksamhet ur sådana tjänster som konsumenterna har ett behov av, som är teknologiskt möjliga och som är ekonomiskt lönsamma. I detta arbete har tre strategielement härletts ur förtjänstmodellen för lönsam affärsverksamhet: innehåll och tjänster, mobilteknologi samt finansiering. Då man utvecklar av mobila bredbandstjänster för kollektivtrafiken betonas tanken på en resa som är tillgänglig för alla, passagerarens och trafikföretagets synvinklar samt vad bredbandsteknologin tillför tjänsterna. Som de mest potentiella användningsområdena för mobilt bredband ses arbete under resan, underhållning samt personifierad, aktuell information med positionsinformation. För att kunna genomföra dessa krävs en ny approach beträffande finansieringen. Som tillämpningar för denna approach har i denna studie presenterats produktifiering av passageraren, vinster genom ökad produktivitet samt kommersialisering av mobila tjänster. Det bör noteras att mobilteknikens utveckling är global och självständig. Det väsenliga är att följa med utvecklingen och tillämpa det nya som utvecklas. Som följande åtgärder föreslås ett aktörsseminarium på bred bas för att få igång ett bredare samarbete samt för att få de olika aktörerna att binda sig till utvecklingsstrategin. Den slutliga utvecklingsstrategin för bredbandstjänster inom kollektivtrafiken utarbetas på basis av detta seminarium. Nyckelord Kollektivtrafik, mobil, bredband, strategi, förtjänstmodell Övriga uppgifter Kontaktperson vid ministeriet: Anu Lamberg Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 24/2005 Sidoantal 66 Distribution Edita Publishing Ab Språk finska ISSN (trycksak) (nätpublikation) Pris 14 Förlag Kommunikationsministeriet ISBN X (trycksak) (nätpublikation) Sekretessgrad offentlig

4 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) JP-Transplan Ltd, JP-Epstar Ltd Peter Molin, JP-Transplan Ltd, Marko Forsblom, JP- Transplan Ltd, Jari Sassi, JP-Epstar Ltd, Johanna Mäkinen, JP-Transplan Ltd Type of publication Feasibility Study Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Development of mobile broadband services for public transport. Development strategy proposal Abstract This study introduces a proposal for a development strategy for mobile broadband services in public transport in Finland. The main objectives were to improve the competitiveness of public transport in comparison to the use of private cars, and to develop new earning models for mobile broadband services. Many trial projects have been started and new visions are actively being formed in both Finland and throughout the world. Based on a current state analysis and expected future development trends, the vision has been defined as: Mobile broadband services offer a considerable advantage for public transport in comparison to the use of private cars in Public transport makes use of state-of-the-art services for planning the trip, entertainment during the trip as well as for working when travelling. The vision is to be achieved by creating profitable business from services that fill consumer needs, are technically feasible and economically possible. A profitable business approach was used to derive three strategic elements: content and services, mobile technology and funding. The unrestricted accessibility of the entire transport chain, the aspects of both passenger and transport service provider and the possible gain from using broadband are emphasized when developing mobile broadband services in public transport. One of the most important aspects of mobile broadband services is to ensure the possibility to work throughout the trip as well as offering good entertainment services to make passengers enjoy the travelling. Providing real-time and location-based information customizable by the user is also one of the key factors for the success of services. A new approach is needed to fund these services - this study introduces three possible scenarios: merchandising passengers, savings through increased productivity and commercialisation of mobile services. Mobile technology development is global and independent from public transport development. It is essential to stay focused on current state of technology and to evaluate closely the possibilities to implement it in practice. A seminar aimed at a broad range of actors is proposed to be realised in order to initiate wider cooperation and to commit the participants to the development strategy. The development strategy for mobile broadband services in public transport will be finalised based on the seminar results. Keywords public transport, mobile, broadband, strategy, earning model Miscellaneous Contact person at the Ministry: Ms. Anu Lamberg Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 24/2004 Pages, total 66 Distributed by Edita Publishing Ltd Language Finnish ISSN (printed version) (electronic version) Price 14 ISBN X (printed version) (electronic version) Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 ESIPUHE Esiselvityksen tarkoituksena on laatia ehdotus joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategiaksi. Laajakaistapalvelujen yleistä kehittämistä on tutkittu useissa liikenne- ja viestintäministeriön selvityksissä. Joukkoliikenteen osalta laajakaistapalvelujen mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan kattavasti selvitetty mobiililaajakaistasta puhumattakaan. Työn tavoitteena painottuu joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn lisääminen uusia mobiililaajakaistaisia palvelumuotoja hyödyntämällä, sekä sopivan ansaintamallin etsiminen uusien palvelujen tuottamiselle. Työ on tehty osana liikenne- ja viestintäministeriön henkilöliikenteen infoohjelmaa (HEILI), jonka vision mukaan vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti valitsemastaan lähteestä tarvitsemansa liikennetiedon ennen matkaa ja matkan aikana sen eri vaiheissa. Joukkoliikennestrategian tavoitteena puolestaan on luoda joukkoliikenteestä houkutteleva vaihtoehto henkilöautoilulle niin kaukoliikenteessä kuin kaupunki seutujen liikenteessäkin. Selvitys on syntynyt asiantuntija-arvioiden pohjalta. Työn kuluessa on haastateltu useita joukkoliikenne- ja teknologiasektorien toimijoita sekä järjestetty työn ohjausryhmälle työpaja, jonka pohjalta on tarkennettu visio joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämiseksi. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet liikenne- ja viestintäministeriöstä Anu Lamberg puheenjohtajana, Petri Jalasto, Sabina Lindström, Armi Vilkman sekä Seppo Öörni ja Olli Kanerva (Tampereen kaupungin liikennelaitos), Maarit Laakkonen, Otto Virtomaa ja Inkeri Lassila (VR Osakeyhtiö), Jarmo Paunu (Väinö Paunu Oy). Kiitän työn tekijöitä. Selvityksen ovat laatineet yhteistyössä Jaakko Pöyry Infraan kuuluvat JP-Transplan Oy ja JP-Epstar Oy. Työn projektipäällikkönä toimi DI Peter Molin, projektisihteerinä DI Johanna Mäkinen sekä asiantuntijoina KTM Marko Forsblom, DI Jari Sassi ja DI Heimo Rintamäki. Helsingissä Anu Lamberg Viestintäneuvos

6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TERMIT JA LYHENTEET VIITEKEHYS TYÖN TAUSTA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA TYÖTÄ TAUSTOITTAVAT STRATEGIAT JA OHJELMAT KANNATTAVAN LIIKETOIMINNAN MALLI TYÖN TAVOITE JA RAJAUKSET TYÖN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS NYKYTILA-ANALYYSI JOUKKOLIIKENTEEN MOBIILIPALVELUT TOIMIJAT LAAJAKAISTATEKNIIKOIDEN NYKYTILANNE JOUKKOLIIKENTEEN MOBIILILAAJAKAISTAPALVELUT 2010 VISIO STRATEGIAELEMENTIT SISÄLTÖ JA PALVELUT HENKILÖLIIKENNEMATKUSTAJIEN PROFIILI JA AJANKÄYTTÖ MOBIILILAAJAKAISTAISET PALVELUT JOUKKOLIIKENTEESSÄ CASE NTT DOCOMON FOMA -PALVELUT MOBIILILAAJAKAISTATEKNOLOGIA MOBIILIT PÄÄTELAITTEET VERKOT PALVELUALUSTAT RAHOITUS RAHOITUKSEN NYKYTILA MOBIILILAAJAKAISTAN UUDET RAHOITUSMAHDOLLISUUDET JOUKKOLIIKENTEESSÄ CASE: NTT DOCOMO.N ANSAINTAMALLI JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET SISÄLTÖ JA PALVELUT TEKNOLOGIA RAHOITUS KEHITTÄMISSTRATEGIAEHDOTUKSEN JALKAUTTAMINEN KIRJALLISUUTTA... 44

7 LIITTEET LIITE 1. MOBIILILAAJAKAISTA MAAILMALLA LIITE 2. LAAJAKAISTAISET PALVELUT JOUKKOLIIKENTEESSÄ LIITE 3. LIITYNTÄTEKNIIKAT LIITE 4. KÄYNNISSÄ OLEVAT EU:N KUUDENNEN PUITEOHJELMAN IST-PROJEKTIT LIITE 5: TOIMIJAT... 59

8 8 TERMIT JA LYHENTEET 3G ABC ADSL Bluetooth Kolmannen sukupolven digitaalinen laajakaistainen matkaviestinjärjestelmä. UMTS Always Best Connection. Aina paras mahdollinen yhteys. Asymmetric Digital Subscriber Line. Asymmetrinen digitaalinen tilaajajohto. Käytetään kotien, pienyritysten sekä yritysten toimistojen liittämiseen Internetiin. Avoin tekniikka, joka mahdollistaa lyhyen kantaman langattoman yhteyden pöytäkoneen ja kannettavien tietokoneiden, kämmenmikrojen, matkapuhelinten, kamerapuhelinten, kirjoittimien, digitaalikameroiden ja jopa tietokoneen hiiren ja näppäimistön välillä - maailmanlaajuisella 2,4 GHz taajuudella. Crossmedia Matkapuhelinten ja muiden medioiden yhteiskäyttö. DVB Digital Video Broadcasting. Digitaalinen televisio on digitaaliseen jakeluun perustuva TV-järjestelmä. Sen etuina analogiseen järjestelmään verrattuna ovat mm. parempi kuvan laatu, vuorovaikutteisuuden ja muiden lisäpalveluiden mahdollisuus sekä olennaisesti tehokkaampi taajuuksien käyttö. DVB-C Digital Video Broadcasting -Cable. Kaapelitelevisioverkossa käytetty digi-tv - tekniikka. DVB-H DVB-S DVB-T EDGE FWA GPRS GSM Hotspot Digital Video Broadcast Handheld on maanpäällisen digitv-standardin eli DVB-T:n laajennus käytettäväksi mobiilipäätelaitteissa (esim. matkapuhelimissa). Keskeisin DVB-H -ominaisuus toiminto, jonka avulla tv-vastaanotin on päällä ainoastaan silloin, kun se vastaanottaa tarpeellisia IP-datapaketteja. Digital Video Broadcast Satellite, satelliittijakelussa käytetty digi-tv -tekniikka. Digital Video Broadcast Terrestrial, maanpäällisessä jakelussa käytetty digi-tv -tekniikka. (Enhanced Data for GSM Evolution) on GSM-verkkojen tehostava radioteknologia, jonka avulla matkapuhelinverkon datansiirtokyky kasvaa. EDGE:n käyttö vaatii tekniikkaa tukevan päätelaitteen hankkimista. Fixed Wireless Access. Kiinteä liityntäverkko. General Packet Radio System. GSM-verkoissa tarjottava tiedonsiirtojärjestelmä (mm. Internet-yhteydet). Global System for Mobile Communication. Digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä. Rajallinen alue (hotelli, lentokenttä tms.), jossa tarjotaan WLAN-yhteyksiä.

9 9 HSCD IP ISDN RFID Roaming High-Speed Circuit-Switched Data. Tiedonsiirtonopeus on jopa 43,2 kbit/s. Internet Protocol. Internetin tiedonsiirrossa käytettävä tekniikka. Integrated Services Digital Network. Kapeakaistainen digitaalinen tilaajajohto. ISDN on puhelinverkossa käytetty tekniikka, jossa yhdellä kupariparila (puhelinjohdolla) käyttäjälle voidaan tarjota kaksi erillistä yhteyttä. Toinen esimerkiksi puhelinkäyttöön ja toinen Internet-yhteyttä varten. Radio Frequency Identification. Radiotaajuustunnistuksella toimiva järjestelmä. Liikkuminen eri langattomien verkkojen välillä. PDA Personal Digital Assistant on kädessä pidettävä, langaton tietoliikennelaite tai - tietokone, elektroninen muistikirja. UMTS VoIP WAP Universal Mobile Telecommunication System. Kolmannen sukupolven digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä, joka tulee tarjoamaan nopeammat datapalvelut. Voice-Over-IP. Internet protokollalla (IP) toteutettu puheyhteys esimerkiksi yrityksen suljetussa dataverkossa. Voice over Internet tarkoittaa taas Internetverkossa toteutettuja puheyhteyksiä. Wireless Application Protocol. Määritelmä joukolle viestintäprotokollia langattomien laitteiden Internet-käytön standardoimiseksi. Visual Radio GPRS-datakanava ja GSM-puhelimen radiokanava on yhdistetty siten, että radio-ohjelmaan liittyvää lisätietoa (kuvia, mainoksia jne.) lähetetään puhelimen näytölle GPRS-yhteyden kautta. Wi-Fi WLAN WLL WUSB xdsl XML Wireless Fidelity on yleisnimitys avointa standardia käyttävistä langattomista verkoista. Wireless Local Area Network. Langaton lähiverkko, jota pääsääntöisesti käytetään kytkemään tietokoneita sisäverkossa Internetiin. Wireless Local Loop. Langaton laajakaistaliittymä perustuu asiakkaan radioantennin ja operaattorin tukiaseman antennin väliseen radioliikenteeseen. WLL laajakaistaliittymä tarjoaa 2 34 Mbit/s radioliikennöintiyhteyden. Kapasiteetti jaetaan samaan aikaan WLL-verkossa olevien käyttäjien kesken. WLL laajakaistan radiotaajuus kattaa ympärisäteilevän tukiaseman ympäristöstä km. Wireless Universal Serial Bus. Langaton USB. Yleisnimitys eri DSL-tekniikoille, joita edustaa mm. ADSL. Extensible Markup Language. Metakieli, jolla määritellään rakenteellisia merkkauskieliä kuten HTML.

10 10 1 VIITEKEHYS 1.1 Työn tausta Toimintaympäristö muutoksessa Laajakaistaliittymien määrä on kasvanut rajusti viimeisen kahden vuoden aikana. Kehityksen kärkimaita ovat olleet useat Aasian maat kuten Etelä-Korea, Hong Kong ja Japani sekä Euroopan maista Tanska, Belgia, Alankomaat, Ruotsi ja Suomi, joissa EU-maiden kesken vuoden 2004 tammikuussa toteutetun vertailun mukaan laajakaistaliittymien väkilukuun suhteutettu määrä oli suurin. Laajakaistaliittymien määrä lisääntyy Suomessa jatkuvasti. Elokuussa 2004 laajakaistaliittymä oli kotitaloudessa, mikä on 27 % kotitalouksista. Yritykset mukaan lukien laajakaistaliittymien määrä oli noin Kansallisessa laajakaistastrategiassa esitettiin lukumääräiseksi välitavoitteeksi miljoona laajakaistaliittymää vuonna Muutamat maat, kuten Etelä-Korea, Japani ja Viro, ovat siirtyneet laajasti langattomien Internet-yhteyksien käyttöön. Etelä-Koreassa on 20 % maailman Wi- Fi hotspoteista ja noin puolet Internetin käytöstä tapahtuu langattomasti. Lokakuussa 2004 Virossa oli noin 380 Wi-Fi hotspotia, joista suurin osa on käyttäjilleen ilmaisia. Japanissa viidennes maan 82 miljoonasta matkapuhelimesta tarjoaa käyttäjilleen nopean Internet-yhteyden 3G-tekniikan avulla. Amsterdamista on tarkoitus lähitulevaisuudessa tehdä ensimmäinen eurooppalainen pääkaupunki, jossa langaton lähiverkko kattaa koko kaupungin. Kokonaisia kaupunkeja kattavia langattomia lähiverkkoja on Suomessa useissa kaupungeissa, muun muassa Vaasassa, Mäntsälässä, Raumalla ja Porvoossa. Laajin langaton kaupunkialueen lähiverkko on tällä hetkellä Oulussa. Langattomia laajakaistaverkkoja on Suomessa tarjolla myös julkisissa tiloissa kuten lentoasemalla, hotelleissa, kahviloissa, kirjastoissa ja yliopistoissa. Langattoman laajakaistan käytössä ongelmia tuottaa verkkojen välinen roaming ja käyttäjän autentikointi verkkovierailujen yhteydessä. WLAN:n puutteena on ollut myös tietoturva, mutta laitevalmistajat ovat panostaneet viimeaikoina sen parantamiseen. WLAN-teknologiaa hyödyntävät alueelliset energiayhtiöt käynnistivät keväällä 2004 yhteistyössä nopeiden langattomien laajakaistapalvelujen tarjoamisen kaikille Internetin käyttäjille riippumatta siitä, minkä yhteistyöosapuolen kuuluvuusalueella käyttäjä liikkuu. Tähän asti roamingverkkovierailupalvelun saatavuus on edellyttänyt jonkin yhteistyössä toimivan energiayhtiön laajakaista-asiakkuutta. Myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten langattomat lähiverkot ovat pian myös vierailevien luennoitsijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä. Suomessa käytössä olevat mobiilipalvelut on nykyisin toteutettu kapeakaistaisilla tekniikoilla. Mobiilipalveluista pääosan muodostavat matkapuhelimeen tarjottavat viihdepalvelut kuten esimerkiksi logot, soittoäänet, kuvaviestit, pelit, erilaiset laskurit, horoskoopit, vitsit ja mietelauseet, joita tarjoavat sekä itse operaattorit että yksityiset Internet-yritykset ja mediatalot. SMS- ja WAP-palveluina

11 11 on saatavissa myös enemmän asiasisältöä omaavia palveluita kuten useiden medioiden uutisia ja säätietoja. Lainsäädännön muutokset ja teknologian kehitys ovat mahdollistaneet erilaisten paikkatietoon pohjautuvien palvelujen tarjoamisen kuten osoite- ja karttahaut. Crossmedia eli matkapuhelinten ja muiden medioiden yhteiskäyttö on saanut Suomessa suuren suosion. Esimerkkinä palveluista ovat tv-lähetyksissä pelattavat pelit ja chat ohjelmat. Toinen esimerkki on Visual Radio, jossa GPRS-datakanava ja kännykän radiokanava on yhdistetty siten, että radio-ohjelmaan liittyvää lisätietoa (kuvia, mainoksia jne.) lähetetään kännykän näytölle GPRS-yhteyden kautta. Myös useat julkiset laitokset ovat laajentaneet palvelujaan mobiilisuuteen mm. kirjastot tarjoavat haku- ja ilmoituspalveluja tekstiviestipalveluna, Posti on mahdollistanut postikortin tilaamisen ja lähetysten seurantapalvelun tekstiviestipalveluna ja useat liikenteenharjoittavat välittävät matkustajainformaatiota SMS- tai WAP-palveluna ja tarjoavat mahdollisuuden mobiilimaksamiseen Työtä taustoittavat strategiat ja ohjelmat Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategiaehdotus pohjautuu useisiin tietoyhteiskunnan ja joukkoliikenteen kehittämiseen tähtääviin strategioihin ja ohjelmiin. Näitä ovat mm. eeurope 2005, tietoyhteiskuntaohjelma, kansallinen laajakaistastrategia, esteettömyysstrategiat, liikenteen telematiikkastrategia ja joukkoliikennestrategia. Nämä strategiat ja ohjelmat määrittävät raamit, joiden puitteissa joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategiaehdotusta tulee laatia. Euroopan komission esittämän eeurope 2005 toimintasuunnitelman yleisenä tavoitteena on edistää palvelujen, sovellusten ja sisältöjen kehittämistä nopeuttaen samalla turvallisten laajakaistaisten Internet-yhteyksien käyttöä. Tavoitteena on mm. julkisten palvelujen tarjonnan lisääminen erilaisilla interaktiivisilla teknologia-alustoilla kuten vuorovaikutteisille digitaalitelevisiopalveluille ja kolmannen sukupolven matkaviestintään. Suomen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma kytkeytyy monilta osin eeurope 2005 toimintasuunnitelmaan. Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen lisätä kilpailukykyä, alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia. Tietoyhteiskuntaohjelman toteutukseen tähdätään sähköistä liiketoimintaa kehittämällä, jonka puitteissa hallituksen tavoitteena on tehostaa liikenteen palveluja liikennetelematiikan avulla. Toimenpiteitä ovat koko maan kattavien matkustajien matkatietopalvelujen toteuttaminen, DIGIROAD:n kehittäminen, ylläpitäminen ja hyödyntäminen, eri liikennemuotojen ajantasaiseen tietoon perustuvat palvelut (kuten liikenteen ohjaus, navigointi ja matkustajatiedotus), liikenteen häiriönhallinnan palvelut, alueellisten liikenteen hallintakeskusten ja palveluiden tuotanto sekä liikenteen ja kuljettajien turvallisuusjärjestelmät. Liikenne- ja viestintäministeriön toimesta laaditun Kansallisen laajakaistastrategiaehdotuksen mukaisena tavoitteena on laajakaistan saatavuuden ja kysynnän lisääminen sekä Suomen kehittäminen verkkoasioinnin johtavaksi maaksi vuoteen 2007 mennessä. Suomi halutaan pitää teknologianeutraalina maana, jo-

12 12 ten mobiiliteknologioiden lisääntymistä ei edistetä muiden teknologioiden kustannuksella. Julkisen vallan toimin pyritään varmistamaan kilpailu kaikissa viestintäverkoissa ja verkkojen välillä, sillä kilpailu parantaa palvelutasoa, alentaa hintoja ja lisää kysyntää. Palveluiden lisääntyminen kiihdyttää laajakaistan kysyntää, joten tavoitteena onkin edistää palveluiden ja sisältöjen tarjontaa verkoissa. Tämän vuoksi voidaankin ajatella, että joukkoliikenteelle suunnatut palvelut lisäisivät peruslaajakaistakysyntää. Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategian kannalta laajakaistastrategian tärkein osa-alue on maininta julkisen sektorin tiedon tasa-puolisesta kaupallisesta hyödyntämisestä, kuntien palveluiden viemisestä verkkoon ja sähköisen tunnistamisen kehittämisestä. Osana laajakaistastrategian toimenpideohjelmaa on laadittu esteettömyysstrategia Kohti esteetöntä viestintää, jonka tavoitteena on erityisryhmien painoarvon ja näkyvyyden lisääminen viestintäsektorilla. Tärkeää on ottaa käyttäjien erityisryhmät mukaan heille suunnattujen palvelujen ja päätelaitteiden suunnitteluun. Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. esteettömien verkkopalveluiden suunnittelun asettaminen julkisen sektorin yleiseksi tavoitteeksi, uusien laajakaistateknologioiden hyödyntäminen erityisryhmille suunnatuissa palveluissa sekä laitevalmistajien informoiminen erityisryhmien tarpeista. Liikenne- ja viestintäministeriön laatiman Liikenteen telematiikkastrategian visiona vuonna 2010 on, että kansalaisten, elinkeinoelämän ja eri organisaatioiden käytettävissä on helposti, nopeasti ja luotettavasti kulloinkin tarvittavat tiedot liikkumisolosuhteista, liikenteen häiriöistä ja niiden arvioidusta kehittymisestä sekä matkojen ja matkaketjujen liikennepalveluista. Käyttäjien liikkumista helpottavia lisäarvopalveluja toteutetaan erityisesti joukkoliikenteessä koko maan kattavasti. Liikenteen telemaattisilla palveluilla mahdollistetaan matkustajien ja tavaroiden vaivaton siirtyminen kulkutavasta toiseen esimerkiksi matkakeskuksissa, satamissa ja lentokentillä. Joukkoliikenteen kehittämisen edistämiseksi on laadittu Joukkoliikennestrategia, joka kuvaa liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen ja toimintatavat joukkoliikenteen kehittämiseksi. Joukkoliikennestrategian tahtotila ja tavoitteet pohjautuvat liikennepoliittisiin tavoitteisiin tarjota kaukoliikenteessä ja kaupunkiseuduilla houkutteleva vaihtoehto henkilöautolle sekä mahdollistaa kansalaisten autoton elämäntapa ja silti laadukkaat perusliikkumispalvelut. Matkustajalle tuleekin luoda mahdollisuus saada yhdestä palvelusta koko matkaketjun aikainen matkaan liittyvä informaatio ja tieto matkaan sisältyvistä esteettömistä palveluista. Informaation osa-alueita ovat aikataulu- ja hintatiedot, tiedot kalustosta, liityntäyhteyksistä, pysäkeistä ja asemista. Informaation toteutustoimenpiteitä ovat matkustajatiedotuksen edistäminen ja uusien jakelukanavien kehittäminen sekä reaaliaikaisen pysäkki-informaation kehittäminen suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Informaatio- ja maksujärjestelmiä kehitettäessä on huomioitava ovelta-ovelle -palvelujen kehittäminen sekä eri liikennemuotojen välinen yhteistyö. Liikennepoliittisissa linjauksissa painottuu kaikkien ihmisten oikeus ja mahdollisuus liikkua. Liikenne- ja viestintäministeriö on mm. Joukkoliikennestrategi-

13 13 aan pohjautuen laatinut esteettömyysstrategian Kohti esteetöntä liikkumista, jonka tavoitteena on kaikille soveltuva liikennejärjestelmä. Strategiassa painotetaan kaikkien väestöryhmien tarpeiden huomioimista liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan normaalissa toiminnassa kuten lainsäädäntö- ja suunnitteluohjeiden valmistelutyössä sekä liikenneinfrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. Strategian yhtenä toimenpideohjelmana on toimiva joukkoliikenne. Keskeisenä toimintaperiaatteena on koko matkaketjun esteettömyys, jonka yhtenä osa-alueena on katkeamaton matkustajainformaatio matkaketjun aikana sekä helppokäyttöiset maksujärjestelmät Kannattavan liiketoiminnan malli Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategiatyö pohjautuu kannattavan liiketoiminnan ajatusmalliin (kuva 1). Mallin mukaan kannattavaa liiketoimintaa syntyy, kun kuluttajien tarpeet, teknologisesti mahdolliset ratkaisut ja taloudellisesti kannattavat ratkaisut toteutuvat samanaikaisesti. Mallia on tämän työn yhteydessä käytetty soveltaen luvussa 4 Strategiaelementit julkisen sektorin palvelutuotannon erityispiirteet huomioonottaen. Markkinat Taloudellisesti kannattavat ratkaisut Kuluttajilla ei tarvetta Liiketoiminta Teknologisesti mahdottomat palvelut Teknologisesti mahdolliset ratkaisut Epätaloudelliset ratkaisut Palvelut, joilla kysyntää Teknologia Kuluttajan tarpeet Copyright JP-Epstar Oy Kuva 1. Kannattavan liiketoiminnan malli.

14 Työn tavoite ja rajaukset Mobiililaajakaistapalvelut joukkoliikenteessä -esiselvityksen tavoitteena on laatia joukkoliikenteessä hyödynnettävissä olevien mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategiaehdotus. Ehdotukseen pohjautuen liikenne- ja viestintäministeriö tulee tarkentamaan varsinaisen joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategian. Työn tavoitteina painottuvat joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn lisääminen suhteessa henkilöautoiluun hyödyntäen laajakaistan mahdollistamia uusia mobiileja palvelumuotoja, sekä sopivan ansaintamallin löytäminen näiden uusien mobiilipalvelujen osalta. Kehittämisstrategian erityinen haaste on tunnistaa mielekäs tapa yhdistää palvelut, jakelu ja ansainta tarkoituksenmukaiseen verkkotekniikkaan. Suurimmat haasteet joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalveluiden tuottamisessa kansalaisten käytettäviksi on palveluiden kytkeminen taholle, jolla on kaupallista intressiä saada palvelut jakeluun, saada palvelut markkinoitua käyttäjille eri kanavien kautta sekä kaupallinen intressi jatkokehittää palveluita. Mobiililaajakaistapalveluilla tarkoitetaan joukkoliikenteen käyttäjille kohdistettavia palvelutuotteita, jotka matkustaja saa käyttöönsä ajasta ja paikasta riippumatta. Näitä palveluja tarkastellaan koko matkaketjun ajalta (ennen matkaa, matkan aikana, matkan jälkeen). Tarkastelunäkökulmina ovat sekä matkustajan että liikenteenharjoittajan näkökulmat. Visiotarkastelun aikajänteenä on Matkaketjun osalta työssä tarkastellaan liikkuvaa matkustajaa ja liikennevälinettä. Matkaketjuun liittyviä kiinteitä osia, kuten matkakeskuksia, terminaaleja, asemia tai pysäkkejä, ei tässä työssä ole tarkasteltu. Työssä on erityisesti painotettu uusia mobiililaajakaistatekniikkaa hyödyntäviä palveluja, kuten viihde ja työskentely. Joukkoliikenteen informaatiopalvelut voivat myös hyödyntää laajakaistateknologiaa, mutta ne eivät välttämättä vaadi sitä, joten niiden tarkastelu on rajattu pääasiassa laajakaistaisiin sovelluksiin. Laajakaistalle ei Suomessa ole olemassa virallista määritelmää. Usein laajakaistaliittymänä pidetään 256 kb/s nopeuden ylittäviä liittymiä. Tällaiseen nopeuteen ei vielä julkisissa radioverkoissa päästä. Laajakaistapalvelujen ohella tarkastellaan myös Suomessa kapeakaistaisella tekniikalla (GSM) jo toteutettuja palveluja. 1.3 Työn sisältö ja toteutus Työn aluksi on toteutettu joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen nykytila-analyysi, jossa on selvitetty mobiililaajakaistapalvelujen nykyiset muodot ja tarjonta Suomessa ja maailmalla sekä todennettu kansainvälisen kehityksen suunta. Nykytila-analyysin toteutus pohjautuu olemassa olevaan aineistoon ja

15 15 työryhmän kokemusperäisiin tietoihin, joita on tarkennettu kotimaan liikennetelematiikan kehittäjien, liikenteenharjoittajien, teleyritysten sekä media- ja markkinointiviestintäyritysten haastatteluilla. Työn etenemistä esittää kuva 2. Mobiililaajakaistapalvelujen kansallisen ja kansainvälisen nykytilan pohjalta laadittiin visio joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalveluiden tavoitetilasta vuonna Visio pohjautui nykytila-analyysin, alan toimijoiden haastatteluiden ja ohjausryhmän pienimuotoisen workshopin tuloksiin, joista työryhmän omilla näkemyksillä täydentyi joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisen visio. Sisältö ja palvelut Mollan visio 2010 Nykytila 2004 Paikannus Pysäkkinäytöt, reittioppaat Reaaliaikaiset infopalvelut Mobiilit kapeakaistaiset infopalvelut GSM, GPRS, WLAN, EDGE Mobiililaajakaistatekniikka Rahoitus Viitekehys - nykytila - ohjelmat -strategiat Mobiililaajakaista DVB-H, DVB-T, DVB-S,UMTS 3G-3.5G? Uudet ansaintamallit Mobiili joustotyö Häiriötiedotus Reaaliaikaiset mobiilit aikataulut Reaaliaikaiset viihdepalvelut Mobiili reittiopastus Mobiilimaksaminen Henkilökohtaiset turvapalvelut Mobiilit operaattoripalvelut Kuva 2. Mobiililaajakaistapalvelujen kehitys. Vision tavoitetilan tarkennuttua määriteltiin strategiaelementit, jotka ohjaavat kehitystä tavoitetilan saavuttamiseksi. Kannattavan liiketoiminnan mallista johdetut strategiaelementit ovat:! sisältö ja palvelut! teknologia sekä! rahoitus. Sisältö ja palvelut -elementti vastaa kannattavan liiketoiminnan mallin Kuluttajien tarpeet -osiota, jonka perusajatuksena on tarvelähtöinen sisältö- ja palvelutuotanto. Tarvelähtöisyys tarkoittaa käytännössä kuluttajien tarpeiden kartoittamista, analysointia ja testausta. Tarvelähtöisen ajattelun sisäistäminen on erityisen tärkeää ja haastavaa tilanteessa, joissa palvelut ja markkinat ovat vasta kehittymässä eikä itse kuluttajillakaan ole selvää käsitystä mahdollisista tarpeista. Eli kuinka arvioidaan tarvetta sellaisen palvelun kohdalta, jota ei ole vielä olemassakaan tämä on yksi keskeinen haaste myös joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kohdalla.

16 16 Teknologia -elementtiä on pidetty suomalaisten vahvuutena, kun puhutaan ICT alasta. Tässä työssä ei ole lähdetty suosittamaan joukkoliikenteeseen erillisten teknisten ratkaisujen kehittämistä vaan tukeudutaan jo olemassa oleviin ja kehittyviin standardoituihin teknologioihin tuotekehitystyön vaatimien suurehkojen resurssien vuoksi. Rahoitus elementti vastaa kannattavan liiketoiminnan mallin Markkinat osiota, jossa peräänkuulutetaan taloudellisesti tuottavia ratkaisuja. Johtuen kuitenkin julkisen sektorin huomattavasta roolista joukkoliikenteen kehittämisessä, olemme omassa ehdotuksessamme lieventäneet taloudellisen kannattavuuden vaatimusta ja päätyneet tarkastelemaan mobiililaajakaistaisten palvelujen kehittämisessä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat kokonaistaloudellisesti edullisia tai ylipäänsä taloudellisesti mahdollisia.

17 17 2 NYKYTILA-ANALYYSI 2.1 Joukkoliikenteen mobiilipalvelut Joukkoliikenteessä nykyisin käytössä olevat mobiilipalvelut perustuvat kapeakaistaisiin tekniikoihin. Suomessa käytössä olevat kapeakaistaiset joukkoliikenteen mobiilipalvelut keskittyvät pääasiassa matkustusinformaation välittämiseen. Mobiilimaksaminen on toinen kapeakaistaisilla tekniikoilla toteutettu palvelu. Mobiilisti matkustajainformaatiota on tarjolla matkapuhelimeen tekstiviesteinä ja WAP-palveluina, joilla tarjottavat palvelut perustuvat kiinteisiin aikatauluihin. Pysäkeillä ja kulkuneuvoissa olevat näytöt välittävät myös reaaliaikaista informaatiota. Matkan eri vaiheissa, joissa kytkeytyminen Internetverkkoon on mahdollista, matkustaja voi käyttää Internetissä tarjottavia matkustajainformaatiopalveluja kämmentietokoneilla ja älypuhelimilla. Joukkoliikenteen kapeakaistaisia mobiilipalveluja on Suomessa tarjolla sekä paikallis- että kaukoliikenteessä. Puhtaasti laajakaistaisia mobiilipalveluja ei Suomessa toistaiseksi ole käytössä. Seuraavassa on esimerkinomaisesti kuvattu käytössä olevia palveluja: Aikataulutietoja on nykyisin saatavissa mobiilisti kaikissa kulkumuodoissa eli linjaautoliikenteessä, junaliikenteessä ja myös lentoliikenteessä. Pääkaupunkiseudulla aikataulutietoa ja reitinopastusta on mahdollista saada matkapuhelimeen SMSviestinä tai WAP-palveluna. Tampereella on reaaliaikainen aikatauluinformaatiopalvelu (PARAS). Sillä seurataan nimettyjen bussilinjojen busseja, joiden ohitusaikatietoja näytetään pysäkeillä olevissa näyttötaulussa ja monitoreissa. Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksia annetaan liittymissä. Kiinteiden näyttöjen rinnalla tullaan tietoa tarjoamaan myös Internet- ja matkapuhelinpalveluna. JOHONKI on TKL:n päivittäismatkustajille suunnattu henkilökohtainen joukkoliikenteen informaatiopalvelu. Sen avulla käyttäjä saa aikataulut, tiedotteet, matkakortin saldotiedot yms. www-selaimelle tai matkapuhelimen näytölle. Myös Oulussa tarjotaan aikataulutietoja WAP-palveluna tietyllä bussilinjalla. Finnairin lentojen aikataulut, lentojen reaaliaikaiset saapumis- ja lähtöajat sekä Finnairin kanta-asiakkaiden pisteinfo ja tarjoukset ovat saatavilla tekstiviesteinä. Näiden lisäksi WAP-palveluna on mahdollista suorittaa lähtöselvityksen hoitamiseen liittyviä asioita. Myös VR tarjoaa asiakkailleen aikataulutiedot GSM-tekstiviestipalveluna. Mobiilimaksamisen osalta käytössä on nykyisin erilaisia sovelluksia. Varsinaista mobiilimaksamista tarjoaa Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL), jonka raitiovaunu-, metro- ja Suomenlinnan lauttamatkoille on mahdollista tilata kertalippu tekstiviestinä matkapuhelimeen. HKL kokeilee kännykkälipun käyttöä myös lähijunissa ja metron liityntälinjoilla. Kännykkälipulla voi matkustaa metron itäisillä liityntälinjoilla, satamien bussilinjoilla sekä lähijunissa Helsingin sisällä. HKL kokeilee lisäksi palvelua, jossa matkustaja voi tekstiviestikyselynä saada reaaliaikaista tietoa raitioliikennettä oleellisesti haittaavista tekijöistä. VR Henkilöliikenne otti ensimmäisen askeleen kohti mobiilimaksamista aloittaessaan toukokuussa 2004 kokeilun, joka mahdollistaa kaukoliikenteen junalipun ostamisen Internetissä ja tilausvahvistuksen tilaamisen tekstiviestinä matkapuhelimeen. Myös TKL on kokeillut kännykkälippua, mutta kokeilua ei ole ainakaan toistaiseksi jatkettu. Joukkoliikenteessä on otettu ensimmäisiä askeleita mobiililaajakaistapalvelujen hyödyntämisessä, mutta toistaiseksi kehitys on ollut vielä melko hidasta ja se on

18 18 perustunut enemmän kokeiluihin kuin laajamittaisiin käyttöönottoihin. Varsinaiset laajakaistapohjaiset mobiilipalvelut ovat niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa vasta ideointi- ja visioasteella. Käytössä tai kokeiluasteella olevia laajakaistapalveluja joukkoliikenteessä on esitetty liitteessä 2: Laajakaistaiset palvelut joukkoliikenteessä. Suurimmat odotukset kohdistuvat mobiileihin verkkoyhteyksiin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Monissa Euroopan maissa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa useat junayhtiöt tarjoavat matkustajilleen kytkeytymisen Internetiin langattoman lähiverkon avulla. Myös lentokonevalmistaja Boeing on aloittanut WLANkokeilun lentokoneissa. Suomessa VR on kokeillut junissaan langattoman verkkoyhteyden tarjoamista, mutta kokeilut eivät vielä toistaiseksi ole tuoneet juniin langattomia verkkoyhteyksiä. Verkkoyhteys kulkuvälineeseen tarjotaan kaksisuuntaisen satelliittiyhteyden avulla. Satelliittijärjestelmä sisältää laitteet ja ohjelmistot sekä kaksisuuntaisen kommunikaatiokanavan. Satelliittiyhteyden rinnalla käytetään GSM-yhteyksiä varmistamaan Internet-yhteyden toimivuus mm. tunneleissa ja asemien katosten alla. Kulkuvälineissä on langaton lähiverkko, johon palvelua käyttävät matkustajat kytkeytyvät omilla kannettavilla tietokoneilla tai muilla mobiileilla päätelaitteillaan. Kuva 3. DVB-S (satelliittidata) GSM, GPRS, EDGE, FWA, WLAN, DVB-H LAN server Kulkuneuvon sisäiset palvelut WLAN, Bluetooth, WUSB GSM (SMS, WAP) service Internet network server server Tiedotuspalvelut Tiedotuspalvelut Internetin palvelut Copyright JP-Epstar Oy Kuva 3. Laajakaistaiset yhteysvaihtoehdot joukkoliikenteessä. Käynnissä olevan EU:n kuudennen puiteohjelman alaisessa IST-ohjelmassa on hankkeita, joissa kokeillaan mobiileja laajakaistapalveluja (liite 4). Kokeilut ovat lähinnä liittyneet mobiilin matkustajainformaation tuottamiseen. Moniin kokeiluihin on liittynyt käyttäjän paikannus ja paikkatiedon hyödyntäminen matkailijainformaation ja mainosten suuntaamisessa oikein. Paikannus on mahdollistanut reaaliaikaisen tiedon tuottamisen. Palvelukokeiluihin on liittynyt myös personoidut palvelut, jolloin käyttäjällä on mahdollisuus määritellä omat mieltymyksensä ja saada tarkemmin kohdistettua informaatiota ja mainontaa. Eräässä pilotissa on kokeiltu eri kohteisiin kiinnitettyjen langattomien tagien käyttöä, jotka Bluetoothin tai WLANin avulla välittävät paikkaan perustuvaa informaatiota ohikulkevan matkailijan PDA:lle tai älypuhelimelle. IST-ohjelman

19 19 alaisten pilottien tulokset ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä myös joukkoliikenteen mobiileja laajakaistapalveluja kehitettäessä. Toteutuessaan näillä palveluilla saattaa myös olla välillinen merkitys joukkoliikenteen kilpailukyvyn lisäämisessä. 2.2 Toimijat Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalveluiden tuottamiseen liittyvään toimijakenttään kuuluu sekä joukkoliikenteen että teknologiapuolen toimijoita. Joukkoliikenteen toimijat koostuvat pitkälti julkisen sektorin edustajista ja liikenteen harjoittajista. Teknologiasektorin toimijoina ovat julkisten tahojen lisäksi yksityisen sektorin edustajista teleoperaattorit, palvelun- ja sisällöntuotannon edustajat, laitetoimittajat sekä järjestelmäkehittäjät ja -toimittajat. Liitteessä 5 on esitetty tarkempi toimijaluettelo. Foorumit ja muut Etujärjestöt Kulkuvälinevalmistajat Laitetoimittajat Mobiiliverkko-operaattorit Liikenteenharjoittajat Ohjelmisto- ja järjestelmäkehittäjät Palveluntuottajat Teleyritykset Liikenne- ja viestintäministeriö Tutkimuslaitokset Viranomaiset Kuva 4. Mobiililaajakaistapalvelut joukkoliikenteessä: toimijat 2.3 Laajakaistatekniikoiden nykytilanne Eri liityntäteknologioiden tilanne ja kehitys voidaan esittää kaaviolla kuvan 5 mukaisesti, jossa on havainnollistettu palvelujen ja teknologioiden liikkumista ajan ja kehityksen suhteen kannattavan liiketoiminnan mallissa. Alla olevassa kuvassa on esitetty sekä kiinteän verkon että langattomien verkkojen kautta tarjottavat liittymät Internetin palveluiden silmin.

20 20 Teknologiat siirtyvät epätaloudellisten ratkaisuiden kautta alueelle, jossa liiketoiminta on kannattavaa ja sitten teknologian kehittyessä edelleen alueelle, missä kuluttajille ei ole enää tarvetta käyttää kyseistä teknologiaa. Palvelut taas siirtyvät epätaloudellisten tai teknologisesti mahdottoman alueen kautta alueelle, jossa kuluttajakysyntä loppuu. Markkinat Markkinat Taloudellisesi kannattavat ratkaisut hidas modeemi Kuluttajilla ei Teknologisesti tarvetta modeemi mahdottomat 56 k ISDN palvelut Liike- ADSL 512k toiminta DVB-T Teknologisesti ADSL 2M Palvelut, joilla mahdolliset VDSL Epätaloudellise kysyntää ratkaisut t ratkaisut kuitu Taloudellisesi kannattavat ratkaisut GSM modeemi Kuluttajilla ei Teknologisesti tarvetta GPRS mahdottomat palvelut WLAN HS Liiketoiminta WLL Teknologisesti EDGE Palvelut, joilla mahdolliset Epätaloudellise DVB-S kysyntää ratkaisut t ratkaisut UMTS Teknologiat Kuluttajien tarpeet Teknologiat PWLAN DVB-H Copyright JP-Epstar Oy Kuluttajien tarpeet Kuva 5. Kiinteiden ja langattomien teknologioiden kehittyminen Käytössä olevat teknologiat sekä niiden soveltuvuus joukkoliikenteeseen (joko joukkoliikennevälineen langattomaksi yhteydeksi ulkomaailmaan tai joukkoliikennevälineen sisäiseksi jakelukanavaksi) on esitetty liitteessä 3: Liityntätekniikat.

21 21 3 JOUKKOLIIKENTEEN MOBIILILAAJAKAISTAPALVELUT 2010 VISIO Vuonna 2010 joukkoliikenteessä saavutetaan merkittävää kilpailuetua suhteessa henkilöautoiluun mobiililaajakaistapalveluiden avulla. Joukkoliikenne on kehityksen kärjessä mobiililaajakaistapalveluiden soveltamisessa matkan suunnitteluun, matkalla viihtymiseen ja matkalla työskentelyyn. Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen (MOLLA) visiolla kuvataan vuoden 2010 tavoitetilaa, joka on tarkoitus saavuttaa kolmen strategiaelementin avulla. Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen visio on tarkennettu ohjausryhmälle järjestetyn workshopin pohjalta. Visio perustuu ohjausryhmän, haastateltujen asiantuntijoiden sekä konsultin työryhmän näkemyksiin teknologian tuomien mahdollisuuksien, käyttäjien tarpeiden ja taloudellisesti mahdollisten ratkaisujen luomista mahdollisuuksista vuoden 2010 joukkoliikenteessä. Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen (MOLLA) visio toteuttaa osaltaan HEILI ohjelman visiota, jonka mukaan vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti valitsemastaan lähteestä tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen itselleen sopivat kulkutavat, reitin ja matkustusajankohdan ja matkan eri vaiheissa pystyäkseen tekemään matkan mukavasti ja varmasti sekä tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan olosuhteiden mukaan. Visio toteutuu, kun osapuolet muodostavat yhdessä tiedotuspalveluja tuottavia palveluketjuja, joissa toimintamallit ja osapuolien roolit ovat selvät. Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen vision lähtökohtana on joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen suhteessa henkilöautoiluun. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisätään mahdollistamalla reaaliaikaisen matkustajainformaation saatavuus kaikille koko matkaketjun aikana, panostamalla matkan aikaiseen viihtymiseen palvelutarjonnan avulla sekä luomalla hyvät edellytykset matkanaikaiselle mobiilille työnteolle. Mobiililaajakaista mahdollistaa näiden palvelujen saatavuuden ajasta ja paikasta riippumatta jolloin myös matkaketjun eri vaiheiden rajat hämärtyvät. Olennaista on myös esteetön ovelta ovelle matkaketju, jolla varmistetaan kaikkien ihmisten itsenäinen liikkumismahdollisuus myös poikkeustilanteissa. Joukkoliikenteen käyttäjille tarjottavat mobiililaajakaistapalvelut ovat mobiilien laajakaistaisten palvelujen kehityksen kärjessä. Toteutettaessa mobiililaajakaistapalveluja ei kuitenkaan lähdetä kehittämään omia teknologisia ratkaisuja vaan käytetään hyväksi muilla aloilla kehitettyjä ratkaisuja. Mobiililaajakaistapalveluiden osalta keskitytään palvelujen ja sisältöjen sekä rahoituksellisten ratkaisujen löytämiseen olemassa olevaan teknologiaan pohjautuen.

22 22 4 STRATEGIAELEMENTIT Joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen kehittämisstrategiaehdotus pohjautuu kolmitahoiseen kannattavan liiketoiminnan ajatusmalliin, jota on tässä työssä muokattu siten, että se ottaa huomioon myös julkisen sektorin menettelytavat joukkoliikenteen palvelujen kehittämisessä. Erityisesti tämä koskee kehittämistyön rahoitusta, joka joukkoliikenteessä tapahtuu yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken. Tällöin ei voida puhua ainoastaan kannattavan liiketoiminnan kehittämisestä vaan näkökulmana on kestävän kehityksen mukainen toiminta ja kokonaistaloudellinen edullisuus. Rahoitus Kokonaistaloudellisesti mahdolliset ratkaisut Teknologisesti mahdolliset ratkaisut Kuluttajilla ei Teknologisesti tarvetta mahdottomat Toteutus- palvelut kelpoiset ratkaisut Epätaloudelliset ratkaisut Palvelut, joilla kysyntää Teknologia Sisältö ja palvelut Copyright JP-Epstar Oy, JP-Transplan Oy Kuva 6. Strategiaelementit ja niiden keskinäinen kytkentä 4.1 Sisältö ja palvelut Sisältö ja palvelut -osion päällimmäisenä näkökulmana on joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn parantaminen eli onko mobiililaajakaistan avulla luotavissa sellaisia sisältöjä ja palveluja, jotka edistävät ja tukevat joukkoliikenteen käyttöä tai parhaassa tapauksessa jopa luovat kilpailuetua suhteessa henkilöautoon. Sisältö ja palvelut -elementin lähtökohtana on laajasti ajateltuna suomalaisten nykyinen kulkumuotojakauma ja ajankäyttö eri kulkuvälineissä sekä mobiililaa-

23 23 jakaistan mukanaan tuomat nykyistä kehittyneemmät tai kokonaan uudet mahdollisuudet matkustusajan suunnitteluun ja käyttämiseen Henkilöliikennematkustajien profiili ja ajankäyttö Henkilöauto on käytetyin kulkumuoto sekä matkoilla että suoritteella ilmaistuna. Kulkumuotojakaumat vaihtelevat alueellisesti ja eri käyttäjäryhmittäin, mutta kokonaisuutena ja hieman pelkistettynä, henkilöauto on käytetyin kulkuväline täysi-ikäisten keskuudessa kaikkialla Suomessa. Kuva 7. Kevyen liikenteen, julkisen liikenteen ja henkilöautoliikenteen osuus päivittäisestä suoritteesta ja tehdyistä matkoista. (Henkilöliikennetutkimus ). Suomen joukkoliikennejärjestelmässä linja-autoliikenne on hallitseva joukkoliikennemuoto sekä maaseudulla että kaupungeissa junaliikenne on kilpailukykyistä keskusten välisessä kaukoliikenteessä, jossa se kilpailee osin myös linjaauton ja lentoliikenteen kanssa. Paikallista raideliikennettä on käytännöllisesti katsoen vain pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikennettä on vuosien mittaan tutkittu varsin paljon perinteisen liikennetutkimuksen ja myös asiakastyytyväisyyden näkökulmista. Sen sijaan joukkoliikennematkan aikaista ajankäyttöä on tutkittu melko vähän. Intercity ja Pendolino -junien 1. luokassa ja InterCity2-junien Business -osastoissa vuonna 2002 toteutetun tutkimuksen mukaan yleisimmät ajankäyttötavat junamatkan aikana ovat työskentely ja lehtien lukeminen, joiden parissa aikaansa viettää reilu 60 % matkustajista. Kanssamatkustajien kanssa seurusteluun sekä kirjojen lukemiseen matkustusaikaansa käytti 17 % matkustajista. Nukkumiseen matka-aikaansa käyttää 15 % matkustajista. Näistä ajankäyttötavoista mobiililaajakaistaa voi oikeastaan hyödyntää kaikessa muussa paitsi nukkumisessa eli hyödyntämisessä on näiltä osin kysymys lähinnä mielikuvituksen ja luovuuden rajoista.

24 24 Kehitettäessä joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalveluja lähtökohtana on nykyisen matkustamisen ja ajankäytön laadun parantaminen, mutta myös kokonaan uusien mahdollisuuksien hahmottaminen. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä onkin, voidaanko mobiililaajakaistan avulla kehittää sellaisia palvelualueita, joille on sekä kysyntää matkustajien keskuudessa että joiden hyödyntäminen on henkilöauton käyttäjälle vaikeaa tai mahdotonta. AJANKÄYTTÖ JUNASSA 9/2002: Kuinka käytätte pääasiassa matka-aikanne junassa? 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Työskentelyn parissa 62,3 % Omia kirjoja lukemalla 17,0 % Lehtiä lukemalla (tarjolla olevat lehdet) 61,0 % Seurustelun merkeissä 17,9 % Nukkumalla 14,8 % Musiikkia kuuntelemalla 3,6 % Muuten 2,2 % Kuva 8. Ajankäyttö Intercity ja Pendolino -junien 1. luokassa ja InterCity2-junien Business - osastoissa (Ajankäyttö Junassa tutkimus) Mobiililaajakaistaiset palvelut joukkoliikenteessä Mobiililaajakaistaisten palvelujen kehittämisen painopiste joukkoliikenteessä on pitkälti tulevaisuusorientoitunutta. Perinteisesti on tyydytty toteamaan, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikea tieteen laji. Nykyisen informaatioyhteiskunnan aikakaudella ajatustavaksi on muotoutunut, että koska tulevaisuutta ei voida ennustaa, se tulee luoda. Tähän ajattelutapaan pohjautuu myös pitkälti mobiililaajakaistaisten palvelujen luominen joukkoliikenteeseen. Koska palveluja ei vielä ole, ne tulee synnyttää. Itse asiassa sisällön ja palvelujen luominen on kehittämisstrategiassa varsin keskeinen elementti, sillä teknologian osalta pääasiallinen tehtävä on kehityksen seuranta ja ohjaaminen yleisten standardien kautta. Myös rahoitukselliset mahdollisuudet ovat varsin rajatut, joskin myös rahoituksessa uusi teknologia voi avata ennen hyödyntämättömiä innovatiivisia ratkaisuja. Kuitenkin varsinaiseksi pelikentäksi kehittämisstrategiassa näyttäisi pitkälti jäävän sisällön ja palvelujen kehittäminen. Toisaalta tulee ottaa huomioon, että myös sisällön ja palvelujen osalta nykyinen laajakaistapalvelujen tarjonta on varsin mittavaa ja uuden kehittämisessäkin on useimmissa tapauksissa kyse enemmän olemassa olevien sisältöjen ja palvelujen soveltamisesta joukkoliikenneympäristöön kuin kokonaan uuden keksimisestä. Eli sisältöjen ja palvelujen kehittäminen perustuu

25 25 sosiaaliseen innovointiin, soveltamiseen ja paketointiin, joiden lopputuloksena voidaan saavuttaa sellaista palvelutarjontaa, joka on uutta joukkoliikenteessä. Seuraavassa kuvassa on avattu nykyistä mobiilipalvelujen kirjoa, joita on käytetty myös joukkoliikenteen mobiililaajakaistapalvelujen pohjana. MOBIILIPALVELUT Perusmobiilipalvelut Matkailupalvelut Liikkuvan ihmisen palvelut Langattomat palvelut Muut palvelut Puhelut Matkaliput Personoitu mainonta Konttoriverkot Pelit Tekstiviestit Matkapalvelut Paikkatieto Langaton internet Uutiset Aikataulutiedot Karttatieto Pörssitiedot Chat Pankki- ja maksupalvelut Huutokaupat Kuva 9. Mobiilipalvelut Joukkoliikenteessä mobiililaajakaistan pääasialliset käyttöalueet löytynevät matkustajainformaation sekä matkan aikana työskentelyn ja viihtymisen alueilta. Näiden lisäksi on olemassa lukuisia suppeampia osa-alueita, joissa mobiililaajakaistan ominaisuuksia voidaan hyödyntää, kuten mobiilimaksaminen, mobiilimainonta, henkilökohtainen turvallisuus ja joukkoliikenneoperaattorin oma sisäinen toiminta. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu työn aikana esille nousseita ajatuksia mahdollisista mobiililaajakaistan sovellusalueista joukkoliikenteessä. Työskentely matkan aikana Työskentely eri muodoissaan on ollut joukkoliikennevälineissä yleistä jo ennen laajakaistan keksimistäkin, mutta uuden teknologian myötä työskentelymahdollisuudet ovat monipuolistuneet ja mobiililaajakaistan myötä työnteon joustavuus lisääntyy radikaalisti. Ajasta ja paikasta riippumaton katkeamaton mobiiliverkkoyhteys mahdollistaa matkan aikaisen työnteon, jonka hyödyntämiseen joukkoliikenteen matkustajalla on ainutlaatuiset mahdollisuudet henkilöautoilijaan verrattuna. Erityisen mielenkiintoisena sovelluksena matkan aikaisesta työskentelystä on ns. mobiili joustotyö (liikkuva etätyö), jolla tarkoitetaan sellaista päivittäisellä (pitkämatkaisella) työmatkalla tehtyä työtä, joka luetaan osaksi matkustajan työaikaa. Mobiilin joustotyön merkitys pitkämatkaiselle pendelöijälle voi olla merkittävä, sillä yksilön kannalta on eri asia alkaako työpäivä kello 8.00 joukkoliikennevälineeseen istuttaessa ja työmatkan alkaessa kuin, että hän joutuu aloittamaan työmatkansa esim. kello 6.30 ehtiäkseen töihin kahdeksaksi. Mobiili joustotyö voi olla tulevaisuudessa merkittävä kilpailuetu joukkoliikenteelle suh-

26 26 teessa henkilöautoon, mutta sen esteiden poistamiseksi vaaditaan vielä työtä sekä teknologian että muun infrastruktuurin osalta. Viihdepalvelut Mobiilit viihdepalvelut ovat kokonaisuutena selkeässä murroksessa sekä sisällön, teknologian että erityisesti busineksen näkökulmista katsottuina. Murroksen keskeisenä kulmakivenä on mobiilien viihdepalvelujen muuttuminen laajakaistaisiksi. Vielä nyt mobiiliviihde tarkoittaa etupäässä soittoääniä ja yksinkertaisia pelejä, niin laajakaistaverkkojen peiton parantuessa ja puhelinkannan vaihtuessa mukaan tulevat mm. videot, monipuolisemmat pelit ja verkosta ladattava musiikki. Murroksen voimakkuutta kuvaa hyvin Nokian johtajan Pekka Ala- Pietilän arvio ICT Forumissa, joka pidettiin keväällä 2004 Cebit-messujen yhteydessä Saksan Hannoverissa eli "Viime vuonna mobiiliviihteen liikevaihto oli 13 miljardia euroa. Uskomme, että se nousee tänä vuonna 60 miljardiin euroon". Mobiilit viihdepalvelut etenevät omaa vääjäämätöntä tahtiaan ja joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta ne avaavat yhden mielenkiintoisen tavan ajan viettoon matkan aikana. Ehdotammekin, että joukkoliikenteen toimijoiden keskuudessa kartoitetaan mahdolliset viihdepalvelujen käyttämisen esteet ja myös mahdollisuudet osana joukkoliikenteen palvelukonseptia. Esteiden osalta keskeisessä roolissa ovat yhteyksien katkeamattomuus ja turvallisuus joukkoliikennevälineissä. Palveluiden kehittämisessä on otettava huomioon nuorison viihdekäyttäytyminen, sillä laajakaistaisten mobiilipalveluiden massakäyttäjät löytyvät juuri nykynuorisosta. Matkustajainformaatio Matkustajainformaation kehittämiseksi on Suomessa tehty paljon työtä viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin erilaiset sähköiset infojärjestelmät ovat lyöneet itsensä läpi. Matkustajainformaation kehittämisen linjat ovat varsin selkeät myös lähitulevaisuuden osalta eikä niihin oteta kantaa tämän työn puitteissa. Sen sijaan mobiililaajakaistaisilla palveluilla on annettavaa joukkoliikenneinformaation kehitystyöhön siinä vaiheessa, kun aletaan puhua personoiduista infopalveluista ja etenkin kun kyseessä on paikkatietoon perustuvat reaaliaikaiset infopalvelut. Käyttäjien erityisryhmien liikkuminen helpottuu huomattavasti personoitujen ja paikkatietoon pohjautuvien palveluiden toteutuessa. Erityisryhmien edustajat onkin otettava mukaan sekä palveluiden että päätelaitteiden suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Mobiililaajakaistaisen matkustajainformaation suunnittelussa on pyrittävä yhdestä palvelusta saatavaan esteettömään ja katkeamattomaan ovelta ovelle -palveluun. Personoitua ja paikkatietoon perustuvaa joukkoliikenneinformaatiota voidaan siirtää langattomasti matkustajan mukana kulkevaan päätelaitteeseen eli tulevaisuudessa reaaliaikaisia pysäkkinäyttöjä ei tarvitse rakentaa kiinteästi kaikille pysäkeille vaan reaaliaikaiset pysäkkinäytöt voivat kulkea matkustajien povitaskuissa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että jatkossa mobiiliteknologialla toteutetut informaatiojärjestelmät täydentävät ja mahdollisesti myös korvaavat kiinteän infrastrukstuurin rakentamista, jolloin kehittämistoimia voidaan joukkoliikenneinformaation osalta suunnata nykyistä enemmän palvelun ja sisällön tuottamiseen kiinteän infrastruktuurin rakentamisen sijaan.

27 27 Mobiilimaksaminen Mobiilimaksamisen avulla ei todennäköisesti suoraan vaikuteta joukkoliikenteen kilpailukykyyn, mutta sen myötä on saavutettavissa erilaisia välillisiä hyötyjä, joiden avulla joukkoliikennematka saadaan miellyttävämmäksi ja sujuvammaksi sekä pidemmällä aikavälillä myös säästöjä, joilla on jo merkitystä kilpailukyvynkin kannalta. Joukkoliikennematkustajan näkökulmasta mobiilimaksamisen keskeisimmät tekijät ovat ostamistilanteen nopeuttaminen ja erityisesti jonotustarpeen poistuminen. Mobiilimaksamista kehitettäessä on tärkeää kiinnittää huomio kaikkien asiakasryhmien maksamisen vaivattomuuteen ja helppokäyttöiseen. Keskeisessä asemassa on koko matkan varaus- ja ostamismahdollisuus yhdestä paikasta ja matkaketjun aikaisten esteettömyyspalveluiden varaaminen samassa yhteydessä. Käyttäjäystävällisyyden osalta keskeisellä sijalla on eri mobiilimaksujärjestelmien yhteensopivuus ja erityisesti käyttöliittymien yhtenäinen ulkoasu, jolloin maksaminen on tuttua ja turvallista paikkakunnasta ja joukkoliikennevälineestä riippumatta. Tämä voi osaltaan rohkaista joukkoliikenteen spontaaniin käyttöön myös muualla kuin ennalta tutuissa ympyröissä. Mikäli mobiilimaksamisen avulla voidaan tulevaisuudessa keventää ja yhdistää nykyisiä paikkakuntakohtaisia ja liikennevälinekohtaisia lipunmyyntijärjestelmiä, voidaan mobiilimaksamisen avulla saada aikaan sellaisia säästövaikutuksia, jotka muuttavat joukkoliikenteen kustannusrakenteita ja näkyvät myös joukkoliikennematkojen hinnoittelussa. Kehitystyössä on muistettava, että liikenteenharjoittajat tarvitsevat matkustajaan ja matkaan liittyviä tietoja taustajärjestelmiinsä toimintansa tueksi ja kehittämiseksi. Mobiilimainonta Mobiilimainontaa voidaan toisaalta ajatella sisältönä matkustajille tai palveluna mainostaville asiakkaille, mutta ennen kaikkea mobiilimainonta sisältää mahdollisuuden uuden rahoittajatahon saamisesta osalliseksi joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenteessä on aikaisemminkin hyödynnetty lähinnä bussien ja junien julistepaikkoja ja kylkien mainospaikkoja, mutta mobiililaajakaistan myötä mainonnan mahdollisuudet lisääntyvät oleellisesti. Mobiilimainonnan mahdollisuuksia on tarkemmin käsitelty luvussa Mobiililaajakaistan tuomat uudet rahoitusmahdollisuudet joukkoliikenteessä. Henkilökohtainen turvallisuus Mobiililaajakaistapalvelut avaavat uusia mahdollisuuksia myös henkilökohtaisen turvallisuuden parantamiseen joukkoliikenteessä, jossa ongelmallisina pidetään suurten kaupunkien ja erityisesti pääkaupunkiseudun ilta- ja viikonloppuvuoroja. Ongelmat koskevat sekä matkustajia että joukkoliikenteen henkilökuntaa. Ratkaisuina turvattomuuden lisääntymiseen on käytetty mm. kameravalvontaa ja vartiointiyritysten palveluja, mutta niidenkään avulla ei kaikkia tilanteita kyetä poistamaan. Yhtenä lisänä turvallisuuden parantamiseksi voisi toimia nykyaikainen matkapuhelin tai muu päätelaite, joka sisältää mahdollisuuden GPSpaikannukseen, hälyttämiseen ja jopa valvontakuvan ottamiseen ja välittämiseen.

28 28 Varsinaisten häiriötilanteiden lisäksi tällainen nykyaikainen päätelaite on lisäämässä turvallisuuden tunnetta mahdollistamalla ajantasaisen informaation saamisen joukkoliikenteen aikatauluista ja reiteistä, sillä yksi keskeinen turvattomuuden tunnetta lisäävä tekijä on tiedon puute. Selkeä ja katkeamaton informaatio luo kaikille käyttäjille ja varsinkin erityisryhmien matkustajille turvallisen ja luottavaisen olon matkan kaikissa vaiheissa. Mobiililaajakaistaisten matkustajainformaatiopalvelujen kehittämisen eräs argumentti onkin matkustajien turvattomuuden tunteen poistaminen. Liikenteen harjoittajan oma toiminta Mobiililaajakaistayhteyksillä kyetään tukemaan myös liikenteen harjoittajan omaa operatiivista toimintaa ja siten parantaa sekä henkilökunnan että myös matkustajan olosuhteita matkan aikana. Konkreettisina esimerkkeinä mobiililaajakaistan hyödyntämisestä ovat esimerkiksi mahdollinen matkan aikana tapahtuva personoitu häiriötiedottaminen sekä kaukoliikenteen lipunmyynnin palvelut, jossa lisäulottuvuutena on paikkalipun myyntimahdollisuus matkan aikana Case NTT DoCoMon FOMA -palvelut NTT DoCoMon mobiilit matkapuhelinpalvelut aloitettiin i-mode palveluna vuonna 1999, joka oli ensimmäinen askel yrityksen mobiilipalvelujen kehittämisessä. Palvelu käyttää yhteysteknologiana PDC-P-verkkoa, joka vastaa eurooppalaista GPRS:ää eli kyseessä on ns. 2,5G -palvelu. Palvelulla on nykyään noin 42 miljoonaa käyttäjää ja se on ollut pohjana laajakaistaisille 3G-palveluille. I-moden rinnalla NTT DoCoMo lanseerasi oman 3G-palvelunsa eli FOMA:n (Freedom of Mobile Access) vuoden 2002 alussa. FOMA:n alkutaival oli nihkeä. FOMA:n palvelut suunnattiin aluksi yrityskäyttäjille, mutta asiakasmäärä pysyi vähäisenä. Vielä vuoden 2003 alussa tilaajamäärä oli alle Hitaan alun jälkeen FOMA-palvelut ovat kuitenkin päässeet huikeaan kasvuvauhtiin, jota vauhditti useat eri tekijät, joista keskeisimmät olivat: 1. 3G-palvelujen peitto kasvoi riittävän suureksi eli peitto on nyt 99,7 % asutusta alueesta 2. Uudet päätelaitteet saatiin markkinoille, joiden laatu oli selkeästi aiempia parempi 3. Hintavallankumous eli kovan kilpailutilanteen vuoksi DoCoMon oli seurattava kilpailijoita ja siirryttävä kiinteään kuukausihinnoitteluun, joka pudotti hinnoittelua oleellisesti Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena on ollut tilaajamäärien selkeä kasvu, joka jatkuu edelleen. Vuoden 2003 alussa käyttäjiä oli , miljoonan raja ylittyi elokuussa 2003, helmikuussa 2004 tilaajia oli jo 2,3 miljoonaa ja 5 miljoonan tilaajan raja ylittyi heinäkuussa NTT DoCoMo:n tähtäimessä on saada 10,8 miljoonaa 3G-asiakasta maaliskuuhun 2005 mennessä. Vaikka FOMA perustuu samaan teknologiaan kuin muualla maailmassa käyttöön otettavat 3G-verkot (UMTS) eivät verkot ole yhteensopivia. FOMAverkossa tarjotaan seuraavia laajakaistaisia palveluita:

29 29! Nopeammat I-Mode -palvelut, I-Modessa on sähköposti, sävelmät ja Still kuvat liitetiedostoina sekä laaja määrä pelejä ja muita viihdepalveluja.! Videopuhelut.! Nopeat datayhteydet (384 kbps).! Puheen ja datan samanaikainen yhteiskäyttö (Multi Access).! Laaja määrä videosisältöä.! Tuki PDA-pohjaisille palveluille, kuten asiakashallinta (CRM), livevideojakelu ja muita viihdepalveluita kuten PDA-pohjainen sähköinen kirja.! GSM-SIM-kortin tyyppinen FOMA-kortti, johon voi tallettaa puhelinnumeroita ja osoitteita. Vertailun vuoksi voidaan Suomen osalta todeta, että aivan viime aikoihin asti 3G-rintamalle ei ole kuulunut mitään uutta. TeliaSonera on kuitenkin aloittamassa 3G-palvelujen lanseerauksen ja verkko on avattu Vastaavasti Elisa aloitti 3G-palvelujen tarjoamisen 23. marraskuuta Mobiililaajakaistateknologia Strategiatyössä käytetään usein teknologiaroadmapeja kuvaamaan teknologioiden kehittymistä pidemmällä aikajänteellä. Teknologiaroadmapit ovat geneerisiä. Usein teknologiaroadmapeissa ennustetaan teknologisia triggereitä (technology enablers), jotka ovat merkittäviä teknologian osa alueen jatkokehitykselle ja kaupalliselle soveltamiselle. Uusin ja suomalaisittain laajin julkinen tietoliikennetekniikkaan keskittyvä teknologiaroadmap on Tekesin NETS-ohjelmassa laadittu roadmap, ROADMAP for Network Technologies and Services. Tekesin Road Map kuvaa verkkotekniikoiden kehittymistä kriittisten kehityspolkujen kautta. Tekesin Teknologia Roadmapiä on käytetty pääasiallisena lähteenä arvioitaessa mobiililaajakaistatekniikoiden kehityksen vaikutuksia joukkoliikenteen palveluissa. Mobiililaajakaistateknologian kehittyminen ei merkitse pelkästään käyttäjänopeuden kasvamista, vaan kehittymisen vaikutukset ovat huomattavasti laajakaistaisuutta laajemmat. Kehittyminen perustuu avoimiin standardeihin, joka laajakaistaisuuden lisäksi monipuolistaa päätelaitteiden ominaisuuksia ja verkkojen toimintaa. Mobiiliin tulee kiinteän laajakaistapalvelun (kuten ADSL) tyyppinen always-on yhteys, joka avaa uusia mahdollisuuksia palveluiden toteuttamiselle (mm. tiedottaminen). Mobiilikäyttäjän vahva tunnistaminen mahdollistaa monipuolisemmat ja helppokäyttöisimmät maksupalvelut ja uudet viestintämuodot kuten ritch call, push to talk ja pikaviestit mahdollistavat viestinnän tehokkaamman käytön kuluttajapalveluissa. Strategiatyön kannalta on merkittävää huomata, että laajakaistateknologian kehittymisen viitekehys on globaali. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että paikallisesti teknologian kehityksen nopeuteen ja kaupalliseen käyttöönottoon ei voida

30 30 juurikaan vaikuttaa, vaan joukkoliikenteen mobiililaajakaistan strategisen teknologisen tavoitteen on oltava linjassa globaalien kehitystrendien kanssa. Uusien tietoliikennepalveluiden yksinkertaistettu toteutusarkkitehtuuri on esitetty kuvassa 10. Tietoliikennepalvelu koostuu: alustoista, joihin palvelu toteutetaan, verkoista, joilla palvelu siirretään käyttäjälle sekä päätelaitteista, joilla palvelua käytetään. Päätelaitteet Palvelualustat Sovellus Sovellus Verkot S o v i t u s Sovellus Sovellus Standardit (selain-) rajapinnat Sovellusten kutsurajapinnat Copyright JP-Epstar Oy Kuva 10. Tietoliikennepalveluiden toteutusarkkitehtuuri Seuraavissa kappaleissa kuvataan päätelaitteiden, verkkojen ja palvelualustojen kautta mobiililaajakaistateknologioiden kehittymistä joukkoliikenteessä. Kuvauksen pohjana on kuvassa 10 esitelty arkkitehtuurimalli Mobiilit päätelaitteet Mobiilipäätelaitteissa yleistyvät uudet, avoimet käyttöjärjestelmät, jotka muokkaavat puhelimista nykyisten tietokoneiden tyyppisiä laitteita. Ne ovat tuoneet puhelimiin mm. värinäytöt sekä Internetistä tutut selainpohjaiset käyttöliittymät. Puhelimiin on mahdollista ladata eri valmistajien tekemiä clientteja ja sovelluksia. Joukkoliikenteen palveluiden kannalta uusien käyttöjärjestelmien käyttöönotto on merkittävää, sillä standardien kuvauskielien käyttö madaltaa kynnystä uusien sovellusten rakentamiselle mobiilipäätelaitteisiin. Samoin uusien toimijoiden on mahdollisuus rakentaa ohjelmistoja mobiilipäätelaitteille. Käyttäjien on helpompi ottaa käyttöön sekä omaksua selainpohjaisia palveluita. Esimerkiksi tällä hetkellä SMS-pohjaisia palveluita on satoja, mutta käyttäjät eivät osaa ottaa niitä käyttöön. Palveluiden kehittämisen kannalta on tärkeää mieltää pääte-

31 31 laitteiden ominaisuuksien monipuolistuminen yhteysnopeuden kasvamisen rinnalla. Mobiilipäätelaitteissa yleistyvät avoimiin standardeihin perustuvat uudet ilmarajapinnat kuten Touch Zone alueen (etäisyys alle 1 m) RFid ja Personal Zone alueen (etäisyys alle 10m) Wireless USB, jotka lisäävät päätelaitteiden paikallista liitettävyyttä sekä mahdollisuutta käyttää päätelaitetta uudella tavalla (kuva 11). Touch-Zone alueen eli hyvin lyhyen kantaman liityntöjen kautta mobiilipäätelaitteet voivat korvata älykortteja joita voidaan mobiilipäätelaitteen ilmarajapinnan kautta päivittää (on-line matkaliput ja matkakukkarot). Helposti käyttöön otettavat Personal Zone rajapinnat avaavat mahdollisuuden käyttää mobiilipäätelaitetta ja sen näyttöä pysäkkien ja asemien reaaliaikaisena aikataulunäyttönä kiinteiden näyttöjen sijaan. Broadcasting Zone > 10 km range DVB-H Wide Area Zone > 100m range 3G (WCDMA, GSM/EDGE, cdma) Kuva 11. Eri teknologioiden kantamat Local Area Zone 10m 100m range Bluetooth,WLAN (Wi-Fi), 3G Personal Zone 1m 10m range Bluetooth Touch Zone < 0.1m range RFID lähde: Nokia, Yrjö Neuvo, NETS-seminaari 2004 Rinnakkaiset ilmarajapinnat ja palvelun siirtyminen verkkojen välillä tarjoaa aina parhaan mahdollisen yhteyden, ABC-yhteyden käyttäjälle (always best connection). Joukkoliikennevälineisiin rakennetut verkot voivat olla osa muita julkisia verkkoja, jolloin esimerkiksi junaan astuva käyttäjä kytkeytyy automaattisesti junassa tarjottavaan langattomaan verkkoon menettämättä verkon välityksellä käytettävää palvelua. Käyttäjän palvelukirjo voi käytännössä jopa parantua, mikäli joukkoliikennevälineiden käyttäjille pystytään tarjoamaan parempaa verkkopalvelua kuin mitä muut julkiset mobiiliverkot tarjoavat. Yhdessä verkon kehityksen kanssa mobiilipäätelaitteisiin tulee jatkuva IP-yhteys (always-on), jonka kautta käyttäjä on kytkeytyneenä Internetiin tai muuhun IPverkkoon kun päätelaite on päällä. Jatkuvaa yhteyttä voidaan käyttää mm. käyttäjän tilatiedon välittämiseen (presence), taustalla tapahtuvaan viestintään sekä muihin käyttäjän aktivoimiin taustapalveluihin. IP-yhteys on kustannustehokas tapa viedä joukkoliikennevälineen käyttäjille tiedotteita pikaviestipalveluiden (instant messaging) kautta. Tilatiedon ja paikkatiedon liittämi-

32 Verkot nen pikaviestintään ja älykkääseen matkareittipalveluun tekee mahdolliseksi kohdentaa esimerkiksi häiriötiedottaminen tarkemmin käyttäjiin, joita häiriö koskee. Kun väestörekisterikeskuksen mobiilivarmenne implementoituu mobiilipäätelaitteeseen, käyttäjän vahva tunnistaminen, mahdollisuus salata käyttäjäliikennettä ja suljetut yhteydet yritysverkkoihin tarjoavat palveluiden turvallisen käytön kaikille käyttäjäryhmille paikka- ja päätelaiteriippumattomasti. Avoimien (Internet) tietoverkkojen päälle voidaan rakentaa yleinen tietoturvarakenne, jonka avulla sovelluksista voidaan tehdä turvallisia, joustavia ja yrityksen liiketoimintaan saumattomasti integroituvia. Mobiiliverkkojen nopeus kasvaa tarjoten käyttäjille reaaliaikaisia monimediasovelluksia sekä mahdollisuuden mm. mobiiliin joustotyöhön. Verkkojen kehittyminen ja nopeuden kasvaminen vaatii käyttäjien investointia uusiin päätelaitteisiin. Joukkoliikenteen käyttäjien kannalta on kuitenkin huomattava, että verkkojen nopeuden kasvu alkaa taajama-alueilta, ja että nopeuden kasvaminen ei tapahdu joukkoliikennevälineiden ehdoilla. Kommunikointi ja viestintä muuttuvat IP-pohjaiseksi. IP-pohjaisten verkkojen käyttöönoton myötä käyttäjille voidaan tarjota aika-, paikka- ja päätelaiteriippumattomia palveluita. IP:n käytön kautta yhteensopivuus verkkojen välillä kehittyy ja käyttäjän palvelu siirtyy katkeamatta verkosta toiseen käyttäjän liikkuessa eri verkkojen alueella (ABC). Julkisten laajakaistaisten mobiiliverkkojen rinnalle (3G/UMTS) nousee de-facto standardeihin perustuvia kilpailijoita (kuten WLAN, rajoitetun liikkuvuuden yhteyksiä kuten WUSB). Uusia lyhyen kantaman ilmarajapintoja voidaan käyttää paikallisen sisällön välittämiseen. Aikaisemmin kuvattujen aikataulutietojen ohella sisältö voi olla paikallisesta serveristä (joukkoliikenneväline, asema) ladattavaa musiikkia, elokuvia tms. käyttäjän omaan mobiilipäätelaitteeseen vietävää sisältöä.

33 33 lähde: Nokia, Yrjö Neuvo, NETS-seminaari 2004 Kuva 12. Eri teknologiat, niiden mahdollistama tiedonsiirtonopeus sekä soveltuvuus liikenteeseen Taulukko 1. Teknologiat ja niiden käyttökohteet Tekniikka Nopeus Kattavuus Mobiilisuus Päätelaitteet Käyttökohteet GSM data HSCD (GSM) 16 kb/s kb/s hidas dataliittymä, globaali globaalinen kännykkä, PDA, PC telematiikka globaali globaalinen kännykkä, PDA, PC dataliittymä SMS, MMS, infojärjestelmät, hitaat GPRS (GSM) kb/s rajallisesti globaali rajallisesti globaalinen kännykkä, PDA, PC datayhteydet EDGE (GSM) maanlaajuinen, kb/s tuotantoon 2004 aikana maanlaajuinen kännykkä, PDA, PC toimistoratkaisut ( ) DVB-T, DigiTV riippuu toteutuksesta TV-jakelu, kapeakaistainen data, maanlaajuinen paikallinen liikkuvuus TV, STB, PC datan joukkolähetys DVB-S, satelliitti DVB-H, mobiilitv riippuu toteutuksesta riippuu toteutuksesta TV-jakelu, kapeakaistainen data, maanosallinen rajallisesti liikkuva TV, STB, PC datan joukkolähetys verkko kokeiluasteella maanlaajuinen kännykkä mobiilitv UMTS, 3G 100 kb/s - 2 Mb/s toimistoratkaisut ( ), kaupungit paikallinen liikkuvuus kännykkä, PDA, PC video Kiinteän radiopohjaisen laajakaistaliittymän FWA useita Mb/s paikallinen kiinteä Ethernet-kytkin toteuttaminen PC, PDA, toimistoratkaisut, Internet, WLAN, langaton lähiverkko 2-56 Mb/s "hot spot" paikallinen liikkuvuus kommunikaattori mobiilitv oheislaitteiden Bluetooth 1 Mb/s kytkeminen, paikallinen "huone" paikallinen liikkuvuus useita data oheislaitteiden WUSB 480 Mb/s "huone" paikallinen liikkuvuus PC kytkeminen, paikallinen data Palvelualustat Tietoverkkojen palvelut rakennetaan käyttäen globaaleihin standardeihin tukeutuvia kuvauskieliä sekä avoimia rajapintoja. Yhteisesti sovittujen standardien

34 34 käyttöönoton myötä järjestelmäintegraatio paranee ja tietoverkkojen sisältö ja palvelut sovittuvat päätelaitteen kykyjä (liityntänopeus, päätelaitteen kapasiteetti, näyttö, käyttöliittymä) vastaaviksi. Avoimet rajapinnat tekevät mahdolliseksi hyödyntää aikaisemmin rakennettuja tietomalleja ja sanomarakenteita. Esimerkkinä tästä on Fits-ohjelmassa rakennetut julkisen liikenteen ja matkustajainformaation ja tosiaikaisen tieliikenteen käyttöön määritellyt kuvaukset, XMLmääritykset sekä Java-kieliset ohjelmakomponentit. Joukkoliikenteelle suunnattavien palveluiden kehittämisessä pitää pyrkiä käyttämään valmiita tietomalleja. Käyttäjäsovelluksiin tulee käyttöön avoimet IP- ja XML-rajapinnat, joiden kautta sovelluksia voidaan käyttää ja tuottaa ilman paikan, organisaatioiden rajojen tai käyttöjärjestelmän asettamia rajoituksia. Sovellukset kommunikoivat keskenään standardeja rajapintoja käyttäen ilman, että sovelluksia sovitetaan manuaalisesti toisiinsa. Sovellusten käyttöliittymät muuttuvat nykyisten web/wap-käyttöliittymien kaltaisiksi. Yritysten sovellukset ovat tähän asti käyttäneet liiketoimintaansa tukevia sovelluksia, jotka on räätälöity yrityskohtaisesti. Tällaisia järjestelmiä ja sovelluksia ovat asiakashallintajärjestelmät ja tuotannon ohjaukseen liittyvät järjestelmät. Järjestelmät on otettu käyttöön aikakaudella, jolloin sovellukset tehtiin käytettäväksi erillisellä clientilla, ne tehtiin toimittajaspesifisellä ohjelmistolla, sovellusta ajettiin suoraan omalla työasemalla tai verkkolevyltä. Sovellusten toteutustyyli on rajoittanut niiden käytön esimerkiksi tietylle käyttöjärjestelmälle. Nykyinen kehitysmalli on se, että uudet sovellukset rakennetaan käytettäväksi webselaimen kautta ja ne toteutetaan avoimiin standardeihin perustuen. 4.3 Rahoitus Rahoituksen nykytila Joukkoliikenteen kehittämistoiminnassa julkisella sektorilla on varsin merkittävä rooli. Yksi keskeisistä kehittämisalueista, johon myös mobiililaajakaistalla on tulevaisuudessa annettavaa, on joukkoliikenteen telemaattiset palvelut, jotka on tähän asti tuotettu pitkälti julkisen tuen avustamana. Tällä sektorilla on saatu paljon aikaan, mutta kehitys on kuitenkin yleisen käsityksen mukaan vasta alussa eli mobiililaajakaistan myötä niin tarpeet kuin mahdollisuudetkin tulevat jatkossa lisääntymään. Tulevaisuudessa telemaattisten palvelujen toteuttamisen keskeisenä haasteena onkin kasvaviin tarpeisiin vastaaminen, kun resurssien rajallisuus on yleisesti tunnustettu tosiasia. Niinpä rahoituksen osalta tässä työssä on pyritty tarkastelemaan nykyisten rahoitusmuotojen lisäksi mahdollisia uusia ajatuksia kehittämistoiminnan rahoittamiseksi. Nykyisellään joukkoliikenteen kehittämistoiminnan rahoittajina ovat toimineet pääasiassa julkishallinto sekä liikenteen harjoittajat (mm. kulkuvälineinvestointien kautta). Tulevaisuudessa tavoitteena on rahoituspohjan laajentaminen nykyisestä ja erilaiset sovellukset PPP rahoitusmalleista (Public Private Partnership) voivat myös olla yksi vaihtoehtoinen lisä joukkoliikenteen kehittämisen rahoittamiseksi.

35 Mobiililaajakaistan uudet rahoitusmahdollisuudet joukkoliikenteessä Mobiilipalvelujen osalta rahoitus on tänään suunnattu pääasiassa joukkoliikenneinformaation kehittämiseen. Laajakaistapalvelujen varsinainen hyöty saataneen kuitenkin muista palveluista kuten matkalla viihtymisestä, työntekomahdollisuudesta sekä liikenteen harjoittajien toimintojen tehostamisesta. Näiden uusien palveluiden rahoittaminen kokonaisuudessaan julkisen rahoituksen kautta ei ole käytännössä mahdollista. Uusien rahoitustapojen luominen on edellytys mobiililaajakaistapalvelujen toteuttamiseksi ja siten osaltaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi. Muiden rahoitustapojen mukaantulo ei kuitenkaan poista julkisen panostuksen tarvetta. Julkisen rahoituksen tulee edelleen toimia uusien palvelujen katalysaattorina ja mahdollistajana etenkin kehityksen alussa. Työn kuluessa on käynyt varsin hyvin selville, että rahoituksen onnistuminen on keskeinen kynnyskysymys tulevaisuuden mobiililaajakaistapalvelujen kehittämiseksi joukkoliikenteeseen, eikä helppoja ratkaisuja ole näköpiirissä. Seuraavissa uusissa lähestymistavoissa on kussakin lähdetty liikkeelle hieman eri kanteilta. Ensimmäisessä eli Joukkoliikennematkustajan tuotteistamisessa on kyseessä puhtaasti kaupallinen lähtökohta ja uuden rahoituslähteen hakeminen kehittämistoiminnan tueksi. Toisena lähestymistapana on tietoyhteiskunta-ajattelun keskeinen teema eli Tuottoja tuottavuudella, joka tarkoittaa tuottavuuden lisäämisen avulla saatavien säästöjen kohdistamista kehittämiseen. Tuottavuuden lisäys on tarkoitus saada aikaiseksi nykyaikaisen tietotekniikan, eli tässä tapauksessa mobiililaajakaistan, avulla. Kolmantena joukkoliikenteen kannalta uutena mahdollisuutena ovat Mobiilipalvelujen kaupallistaminen, jossa ansaintalogiikka perustuu ansaintamalleihin, joita on kehitetty osana mobiilipalvelujen tuotteistamista. Näiden osalta tulokset ovat lyhyen historian valossa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta heikkoja, mutta NTT DoCoMo:n case osoittaa, että oikealla tavalla toteutettuna menestyskin on mahdollista. Joukkoliikennekäyttäjän tuotteistaminen tuo ehkä potentiaalisimman uuden rahoitusmahdollisuuden. Vuonna 2001 joukkoliikennevälineissä tehtiin Suomessa yhteensä noin 577 miljoonaa matkaa. Pelkästään pääkaupunkiseudulla joukkoliikennevälineissä tehdään keskimäärin noin miljoona matkaa vuoden jokaisena päivänä. Matka- ja matkustajamäärät ovat kokonaisuutena varsin huomattavia, ja näiden lukujen taakse kätkeytyvää kuluttajapotentiaalia olisi mahdollista hyödyntää kaupallisesti muutenkin kuin matkalippujen muodossa. Myös joukkoliikennematkustajille suunnatut infopalvelut ovat ahkerassa käytössä, parhailla sähköisillä palveluilla on tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia käyttäjiä päivittäin. Myös tälle käyttäjäryhmälle voisi löytyä kaupallista arvoa esimerkiksi mainostajien keskuudessa.

36 36 Käytännössä joukkoliikennematkustajan tuotteistaminen voisi tarkoittaa uusien toimijoiden kuten sisällöntuottajien ja mainostajien tuominen mukaan joukkoliikenteen sähköiseen maailmaan. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi:! sisällöntuottajat: mm. AlmaMedia, SanomaWSOY! palveluntuottajat: on-line palvelut kuten Video-on-demand, musiikkipalvelut, paikannuspalvelut! mainostajat edellisten kautta: paikkatietoon perustuva mainonta, alueellinen ja valtakunnallinen mainonta.! operaattorit: mahdollistavat palvelujen ja tietojen välittämisen joukkoliikennevälineeseen Tuotteistaminen vaatii käytännössä, että kyseiset uudet toimijat ja rahoittajat ymmärtävät joukkoliikennematkustajan potentiaalin kuluttajina eli on osoitettava, että joukkoliikennematkustajat voidaan tavoittaa suuressa mittakaavassa nykyaikaisten mobiilipalvelujen avulla. Eli kiteytettynä ja karrikoituna; joukkoliikenteestä ja joukkoliikenteen infopalveluista on luotavissa media, joka tavoittaa päivittäin suomalaista kuluttajaa, joista huomattava osa on suomalaisia perheenäitejä, jotka ovat päättämässä lähes kaikista suomalaisissa perheissä tehtävistä merkittävistä ostopäätöksistä. Tuottoja tuottavuudella ajatusmallin mukaan mobiililaajakaistapalvelujen avulla on saavutettavissa sellaisia muutoksia matkustajien käyttäytymisessä, joiden avulla voidaan nykyisiä raskaita infrarakennelmia keventää tai jopa purkaa. Eli mikäli voidaan osoittaa selviä säästöjä liikenteenharjoittajalle hänen omassa toiminnassaan, kasvattaa se edellytyksiä ottaa laajakaistapalveluja myös matkustajien käyttöön. Mobiililaajakaistan kautta voidaan saada säästöjä liikenteenharjoittajille mm. seuraavasti:! Mobiilimaksamisen myötä voitaisiin ehkä keventää tai jopa purkaa tulevaisuudessa nykyisiä melko raskaita lipunmyyntijärjestelmiä! Internet-pohjaisella tai reaaliaikaisella mobiili-informaatiolla voidaan saavuttaa säästöjä aikatauluneuvonnassa: asemilla henkilökohtaisen neuvonnan tarpeen vähenemisen kautta, puhelinneuvonnan tarpeen vähentyessä tai painetun aikatauluinformaation tarpeen vähentyessä?! Liikenteen harjoittajien omia toimintoja voidaan tehostaa laajakaistayhteyksillä:! parantuneen turvallisuuden mahdollistajana: liikennevälineiden valvontaa voidaan tehostaa jolloin niin matkustajan kuin kuljettajan ja muun henkilökunnan turvallisuutta voidaan parantaa (on-line videovalvonta)! häiriönhallinta esim. liikennevälineen rikkoutuminen ja siitä tiedottaminen niin liikenteenharjoittajan omassa toiminnassa kuin matkustajillekin! ajoneuvotietojen (ajotietokone) purkaminen paikasta riippumatta

37 37 Mobiilipalvelujen kaupallistaminen on sukua joukkoliikennematkustajan tuotteistamiselle, mutta näkökulma on erilainen. Kun joukkoliikennematkustajan tuotteistamisessa matkustaja ymmärretään kohteena, joka kiinnostaa mainostajia, niin mobiilipalvelujen kaupallistamisessa joukkoliikennematkustaja ymmärretään toimijana, joka käyttää mobiilipalveluja ja on valmis itse maksamaan käyttämistään palveluista. Mobiilipalvelujen kaupallistaminen perustuu ansaintamalleihin, joita käytetään ja hyödynnetään tapauskohtaisesti. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu yleisimmät mobiilipalvelujen kaupallistamisessa käytetyt ansaintamallit:! Lisenssimaksut! Tulonjako-mallit Kuluttaja maksaa mobiilipalvelusta tietyn hinnan, josta vähennetään kulut ja loput jaetaan eri tahojen kesken erilaisten sopimusten perusteella.! Sisällön myynti Sisällön myynti koskee lähinnä sisällöntuottajia ja perustuu erilaisiin sopimuksiin, esimerkiksi kiinteistä sopimussummista tietyltä ajalta tai palvelujen käytön lisääntyneeseen määrään.! Yhteydellä käytettyyn aikaan tai liikennemäärään (kbps) perustuvat maksut Tietoliikennepalveluja tarjoavat yritykset.! Sponsorointi Sisällön maksaa asiakkaan sijasta mainostaja.! Komissiot ja muut erilaiset välityspalkkiot Esimerkiksi asiakkaalle lähetetään mobiilisti kuponkeja, joissa olevan tarjouksen perusteella asiakas voi yhdellä klikkauksella ostaa tarjottavan tuotteen tai palvelun, jolloin palvelun lopullinen myyjä tilittää palveluoperaattorille komission. Alla olevassa kuvassa 13 on esitelty yksinkertainen, NTT DoCoMon käyttämään ansaintamalliin (kts Case NTT DoCoMo:n ansaintamalli) perustuva lähestymistapa joukkoliikenteen infopalvelujen kaupallistamiseksi. Eli nykyisen julkisvetoisen kehittämisrahoituksen sijasta joukkoliikenneinformaatio olisi osa matkustajille tarjottavaa kokonaispalvelua. Palvelusta ja sen kehittämisestä voisi vastata jokin luotettavaksi yhteistyökumppaniksi tunnettu ja tunnustettu taho, jonka kanssa yhdessä sovitaan infopalvelujen tarjontaan, päivitykseen ja rahoittamiseen liittyvät yksityiskohdat. Julkisen sektorin vastuulle jäisi edelleen oikean informaation tuottaminen ja sopimuskumppanin vastuulle jäisi tiedon mobiili jakelu sekä ansainnan organisointi. Sopimuskumppani osallistuisi myös informaation tuottamisen rahoittamiseen, ennalta sovittujen, käyttäjämääriin pohjautuvien komissiomaksujen muodossa. Joukkoliikennematkustajalle palvelu maksaisi kiinteän summan kuukaudessa, lisäksi tuloja saataisiin mainostajilta ja muilta mahdollisilta yhteistyöpartnereilta.

38 38 Nykytila Vuonna 2010 Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Käyttäjän rahoitus Info Viihde Mainonta Muut Yksityinen rahoittaja: Sisällöntuottaja (esim. MTV3), Mainostaja Operaattori Kuva 13. Esimerkki joukkoliikenteen palvelujen kaupallistamisesta Case: NTT DoCoMo.n ansaintamalli Esimerkki käytännössä onnistuneesta ansaintamallista on Japanissa toimivan NTT DoCoMon ansaintamalli. Ansaintamalli on luonteeltaan tulonjakomalli ja toimii seuraavasti: 1. Kuluttaja-asiakas tekee palvelusopimuksen operaattorin (NTT DoCoMO) kanssa o operaattori veloittaa asiakkaalta kiinteän noin 15 euron suuruisen perusmaksun kuukaudessa + datansiirrosta 0,27 jeniä eli noin 0,2 senttiä / 128 tavua. 2. Operaatorin ja palveluntuottajien välillä on revenue share malli o palveluntuottajat saavat palveluista (paketista) kuukausittain palveluluokan mukaisen kiinteän maksun (noin 5 /kk), josta palveluntuottaja maksaa komissiona 9 prosenttia operaattorille DoCoMon malli perustuu hyvin pitkälle monopoliasemaan. DoCoMo on määritellyt standardit, joita päätelaitevalmistajat ja verkkoinfrastruktuurin toimittajat käyttävät. Puhelimet ovat ns. imode-puhelimia, joilla voi käyttää vain DoCo- Mo:n hyväksymiä ja sallimia palveluita.

39 39 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Mobiililaajakaistapalvelut joukkoliikenteessä -työn tavoitteena oli kehittämisstrategiaehdotuksen tuottaminen liikenne- ja viestintäministeriön sekä alan muiden keskeisten toimijoiden käyttöön. Työ on ollut haastava ja mielenkiintoinen, sillä laajakaistaiset mobiilipalvelut ovat vasta aivan kehityskaarensa alkuvaiheessa niin joukkoliikennesektorilla kuin muillakin kuluttajien arjen osaalueilla. Laajakaistayhteydet yleistyvät kuitenkin vauhdilla palvelujen seuratessa perässä, ja mikäli kansainväliset esimerkit ja ICT-alan keskeisten toimijoiden visiot toteutuvat, niin laajakaistaiset palvelut tulevat jatkossa olemaan yhä enenevässä määrin mobiileja palveluja. Ja kun vielä työn kuluessa saimme Suomessa kaupalliseen käyttöön ensimmäisen kolmannen sukupolven UMTS-verkon, niin työn ajoitusta ja sisältöteemaa voidaan pitää varsin onnistuneena. Työn luonteesta johtuen painotus on ollut tulevaisuuden ratkaisumallien ja palvelujen kartoittamisessa. Seuraavassa toimenpidesuositukset mobiililaajakaistapalvelujen osalta on jaoteltu työn strategiaelementtien mukaisesti ja lisäksi on erikseen käsitelty itse työn tulosten edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpidesuositukset sisältävät osaselvityksiä ja hankkeita. Näiden hankkeiden vastuu ja yhteistyötahot vaativat oman keskustelun aihepiiriin liittyvien toimijoiden kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriön rooli on tässä ajateltu käynnistävänä ja mahdollistavana, koska kaikki tässä esitetyt hankkeet tulee nimenomaan nähdä joukkoliikenteen näkökulmasta. Ministeriön rooli on siis toimia katalysaattorina ja moderaattorina ja toimijat hankkeiden moottoreina. 5.1 Sisältö ja palvelut Joukkoliikenteessä mobiililaajakaistan pääasialliset käyttöalueet löytynevät työssä aiemmin esiteltyjen MOLLA - ja HEILI visioiden mukaisesti matkustajainformaation sekä matkan aikana työskentelyn ja viihtymisen alueilta. Taulukko 2. Sisällölliset jatkotoimenpide-ehdotukset. Toimenpide 1. Työskentely matkan aikana Sisältö Uuden teknologian hyödyntäminen työskentelymahdollisuuksien kehittämiseksi joukkoliikennevälineissä. Nykyinen työnteko joukkoliikennevälineissä: yleisyys, muodot, ongelmat ja kehittämistarpeet. Selvitys Mobiili joustotyö Yhtenä sovelluksena matkan aikaisesta työskentelystä on ns. mobiili joustotyö (liikkuva etätyö), jolla tarkoitetaan sellaista päivittäisellä (pitkämatkaisella) työmatkalla tehtyä työtä, joka luetaan osaksi matkustajan työaikaa. Mobiilin joustotyö joukkoliikenteen kilpailukyvyn edistäjänä. Selvitys ja pilotointi AINO - tutkimusohjelmassa. 2. Viihdepalvelut Mobiilien viihdepalvelujen mahdollisuudet matkalla viihtymisen edistäjänä. Mobiilien laajakaistaisten viihdepalvelujen käyttämisen esteet ja mahdollisuudet osana joukkoliikenteen palvelukonseptia.

40 40 Toimenpide Sisältö 2.1. Pelit Peliteollisuuden tarjonta ja mahdollinen kytkentä joukkoliikenteeseen. Pelien roolin ymmärtäminen osana nuorison arkea ja identiteettiä DigiTV DigiTV:n mahdollisuudet joukkoliikenteen matkustajaviihtyisyyden kehittämisessä. Nykyisten näyttöjen soveltuvuus mobiililaajakaistaisten lähetysten vastaanottamiseen. Valmiiden ohjelma-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen. Linkitys ArviD -ohjelmaan. 3. Matkustajainformaatio Personoidut reaaliaikaan ja paikkatietoon perustuvat infopalvelut. Ajantasaisen infon sekä paikkatiedon mahdollisuuksien hyödyntäminen seuraamalla AINO-ohjelman ja Galileon kehittymistä ja tuomalla niistä parhaita käytäntöjä joukkoliikenteen sovelluksiksi. Mobiilien infopalvelujen ja sisällön tuottamisen vaikutus kiinteän infran rakentamistarpeeseen. Häiriötiedottaminen. 4. Mobiilimaksaminen Mobiilimaksamisen standardointi sekä järjestelmien että käyttöliittymien osalta ottaen huomioon liikenteen harjoittajien ja loppukäyttäjien tarpeet ja vaatimukset. Mobiililaajakaistaisuuden mahdollisuudet maksamisessa liikenteen harjoittajalle. Mobiilimaksaminen matkustajan näkökulmasta. 5. Mobiilimainonta Mobiilimainonnan tarkastelu yhdessä joukkoliikennematkustajan tuotteistamisen kanssa siten, että lopputuloksena on markkinointikelpoinen media. 6. Henkilökohtainen turvallisuus Mobiililaajakaistapalvelut henkilökohtaisen turvallisuuden parantamisessa joukkoliikenteessä, jossa turvallisuuden parantamiseksi voisi toimia nykyaikainen matkapuhelin tai muu päätelaite, joka sisältää mahdollisuuden GPSpaikannukseen, hälyttämiseen ja jopa valvontakuvan ottamiseen ja välittämiseen. Mobiilipalvelujen hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen ja niiden integrointi osaksi nykyisiä valvontajärjestelmiä. Ajatuksen jalostaminen ja hyödyntäminen esim. osana JOTU- tai AINO-ohjelmia.

41 Teknologia Mobiililaajakaistateknologiassa globaalit markkinat ohjaavat teknologian kehitystä. Mobiilipalveluiden kehittäjät pyrkivät rakentamaan palveluita, joita käytetään yleisillä päätelaitteilla kaikille kehittäjille avoimien standardirajapintojen kautta. Joukkoliikennettä varten ei ole syytä ryhtyä kehittämään erillistä teknologiaa, vaan on pitäydyttävä de-facto teknologioissa. Sen lisäksi, että avoimien rajapintojen kautta laajempi kehittäjäjoukko pääsee rakentamaan mobiilipalveluita, li-sää avointen rajapintojen ja kuvauskielien käyttö monistettavuutta ja järjestelmien yhteensopivuutta. Samoin julkisten palveluiden kehittämisessä tulisi suosia päätelaite- ja palvelualustariippumattomien kuvauskielien käyttöä. Joukkoliikenteen kannalta palvelualustojen standardoituminen tarkoittaa sitä, että eri osapuolten hallussa olevaa tietoa voidaan helpommin ja edullisemmin jakaa turvallisesti. Tämä helpottaa esimerkiksi yhtenäisen matkaketjun toteutumista matkan valmistelussa, matkan hankkimisessa ja matkaketjun käyttämisessä. Samoin liikennehäiriön vaikutusten kohdentaminen käyttäjiin ja siitä informoiminen helpottuu. Laajakaistaisen mobiiliyhteyden (nopeus) lisäksi verkkojen, päätelaitteiden ja alustojen ominaisuudet kehittyvät nopealla vauhdilla. Sen vuoksi tietoliikenneverkkojen ja päätelaitteiden uusien ominaisuuksien hyödyntämismahdollisuuksien arviointia joukkoliikenteen suhteen tulisi systematisoida. Projektin aikana esille nousseet kehitysehdotukset: Taulukko 3. Teknologiset jatkotoimenpide-ehdotukset. Toimenpide Tiedottaminen Sisältö Kokeilu kannettavien mobiilipäätelaitteiden käytöstä kiinteiden infotaulujen rinnalla. Osapuolia hankkeessa ovat mm. joukkoliikenteen harjoittaja(t), laitetoimittaja, ohjelmistotalo, teleyritys, LVM. Globaalit Triggerit Verkkojen kehitys UMTS-verkon hyödyntäminen joukkoliikenteessä UMTS-verkon hyödyntäminen joukkoliikenteessä Palveluiden siirto laajakaistaverkkoon Päätelaitteiden standardiominaisuuksien kehityksen seuraaminen. Vuosittain tehtävä selvitys. Kokeilu uusien kommunikointitapojen käytöstä joukkoliikenteessä (esim. häiriötiedottaminen pikaviestien kautta, käyttäjän tilatiedon hyödyntäminen). Osapuolia hankkeessa ovat mm. teleyritykset, joukkoliikenneoperaattorit. Laajakaistaisen UMTS-verkon käyttö mobiilissa joustotyössä. Osapuolia hankkeessa ovat mm. LVM, YM, TM, joukkoliikenneoperaattori, teleyritykset. Työ aloitettu projektin aikana AINO-hankkeena. UMTS-peittoalueen edistäminen kattamaan tärkeimmät joukkoliikennereitit. Osapuolia hankkeessa ovat mm. joukkoliikenneoperaattorit, teleyritykset, LVM. Internetin julkisen liikenteen palveluiden viemisen edistäminen laajakaistaiseen mobiiliverkkoon.

42 42 Toimenpide Tiedonvälittäminen Sisältö Osapuolia ovat mm joukkoliikenneoperaattorit, teleyritykset. Palvelukehittäjien ja joukkoliikenneoperaattorien seminaarit teknologiatiedon ja joukkoliikenneoperaattorin tiedon tasaamisen ja verkottumiseen. Osapuolia ovat mm. liikenteen harjoittajan, teleyritykset, ohjelmistotalot, LVM. 5.3 Rahoitus Rahoituksen osalta tämän työn painopiste on uusien rahoitustapojen kartoittamisessa siten, että niiden avulla kyetään edistämään mobiililaajakaistapalvelujen toteuttamista ja siten myös joukkoliikenteen kilpailukykyä. Muiden rahoitustapojen mukaantulo ei kuitenkaan poista julkisen panostuksen tarvetta. Julkisen rahoituksen tulee edelleen toimia uusien palvelujen katalysaattorina ja mahdollistajana etenkin kehityksen alussa. Seuraavissa kolmessa lähestymistavassa on kussakin lähdetty liikkeelle hieman eri näkökulmasta: Taulukko 4. Rahoitukselliset jatkotoimenpide-ehdotukset. Toimenpide Joukkoliikennekäyttäjän tuotteistaminen Sisältö Joukkoliikennematkustajat kuluttajina ja kohderyhmänä. Joukkoliikennematkustajien profiilin ja kuluttajapotentiaalin selvittäminen. Joukkoliikenneportaalin hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen mobiilina mediana. Osallistujat selvitettävä erikseen, mukaan mm. VR Osakeyhtiö ja Linja-autoliitto, LVM. Tuottoja tuottavuudella Mobiilipalvelujen kaupallistaminen Tietotekniikan mahdollisuudet nykyisten toimintojen tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisessa. Perinteisten tiedotus-, lipunmyynti- ja asiakasneuvontapalvelujen kustannusrakenteiden ja tehostamismahdollisuuksien selvittäminen. Osallistuvia tahoja: Ratahallintokeskus, Matkahuolto, VR Osakeyhtiö ja Linja-autoliitto, LVM. Joukkoliikennematkustajat uusien mobiilipalvelujen käyttäjinä ja maksajina. Uusien mobiilipalvelujen tarjonta ja ansaintalogiikka. Käyttäjien maksuvalmius eri palvelujen osalta. Osallistujat selvitettävä erikseen.

43 Kehittämisstrategiaehdotuksen jalkauttaminen Työn aikana on ilmennyt useita kehittämistoimenpiteitä, joista osa on todettu edellisissä kappaleissa eri strategiaelementtien yhteydessä. Kehittämisstrategiaehdotuksen jalkauttaminen ja lopullisen kehittämisstrategian laatiminen ovat ensimmäiset askeleet kohti laajempaa yhteistyötä laajakaistapalveluiden hyödyntämisessä joukkoliikenteessä. Seminaarin tai workshopin järjestämiseen tässä työssä esitetyn vision ja strategiaelementtien jalkauttamiseksi tulee panostaa. Kehittämisstrategiaehdotus tulisi pukea lopulliseen muotoonsa vasta tällaisen seminaarin jälkeen, jotta strategialle saadaan tarpeeksi laaja hyväksyntä. Lopullisessa kehittämisstrategiassa on myös syytä miettiä valmiiksi edellisissä kappaleissa ehdotettujen hankekokonaisuuksien ohjelmointi, voivatko hankkeet olla osa käynnissä olevia LVM:n tutkimusohjelmia ja mihin kokonaisuuksiin ne silloin parhaiten sopivat. Taulukko 5. Jalkauttamiseen liittyvät toimenpiteet. Toimenpide Sisältö Yhteistyötahot Ajoitus Kehittämisstrategiaehdotuksen esittely Toimijaseminaari/- workshop osapuolten sitouttamiseksi LVM moderaattorina, mm. tässä sekä kehit- työssä esitetyt tämisstrategian 1. vaiheen toimijat jalkauttamiseksi. Lopullisen kehittämisstrategian Toimijaseminaarin tuomien LVM laatiminen tarkennustarpeiden perusteella laaditaan lopullinen kehittämisstrategia Kehittämisstrategian julkistaminen Kehittäjien ja joukkoliikenneoperaattorien yhteistyö 1. vuosineljännes vuosineljännes 2005 Julkistaminen LVM 1. vuosineljännes 2005 Seminaari teknologiatiedon 2. vuosineljännes ja liikenteen harjoittajan 2005 verkottumiseen Yhteistyöfoorumi (ITS- Finland/joukkoliikenteen teemaryhmän kautta?) jatkuvaan tiedonvaihtoon, tiedon tasaamiseen ja verkottumiseen Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto, VR, LVM, ITS Finland, Fi- Com

44 44 6 KIRJALLISUUTTA Joukkoliikenne houkutteleva valinta Liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjelmia ja strategioita 2/2001. Kansallinen laajakaistastrategia. Ehdotus Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 50/2003. Kohti esteetöntä liikkumista Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategia Liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjelmia ja strategioita 2/2003. Kohti esteetöntä viestintää strategia ja toimenpideohjelma Liikenne- ja viestintäministeriö. Luonnos eeurope 2005: Tietoyhteiskunta kaikille Liikenteen telematiikkastrategia Liikenne- ja viestintäministeriö.

45 45 LIITTEET Liite 1: Mobiililaajakaista maailmalla Liite 2: Laajakaistaiset palvelut joukkoliikenteessä Liite 3: Liityntätekniikat Liite 4: Käynnissä olevat EU:n kuudennen puiteohjelman IST-projektit Liite 5: Toimijat

46 46 LIITE 1. Mobiililaajakaista maailmalla Ruotsi Ruotsi oli yksi aikaisimmista laajakaistan käyttöönottajista ja yhdessä Tanskan, Belgian ja Alankomaiden kanssa, ja se on tällä hetkellä yksi johtavista laajakaistamarkkinoista EU:ssa. Vuoden 2004 tammikuussa Ruotsissa oli noin laajakaistaliittymää, mikä on 10,4 % väkiluvusta. Se on vastaavaan vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna liittymää eli 30 % enemmän. DSLteknologian osuus kaikista laajakaistayhteyksistä oli noin 60 % ja muiden 40 %. Muista teknologioista kaapelimodeemin (kaapelitelevisio) osuus oli 19 % ja muiden teknologioiden, pääasiassa FTTH:n (Fiber to the home, kuitu) 21 %. Viro Vuoden 2003 heinäkuussa Virossa oli DSL-laajakaistaliittymää. Vuonna 2003 Viro lähestyy DSL-yhteyksien määrässä väkilukuun suhteutettuna 7 %:ia. Saksa Saksassa oli vuoden 2004 tammikuussa 4,67 miljoonaa laajakaistaliittymää. Laajakaistaliittymien määrä suhteessa väkilukuun oli 5,7 %. Kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli noin 2,4 miljoonaa liittymää, mikä on lähes 49 %. Laajakaistaliittymistä 4,5 miljoonaa on toteutettu DSL-teknologialla ja noin muilla teknologioilla. DSL:n osuus on näin ollen 96,37 % markkinoista ja muiden tekniikoiden 3,63 %. Muita käytössä olevia teknologioita ovat mm. kaapelimodeemi, Satelliitti, FTTH ja PLC (Pover Line Communication, datasähkö). Kaapelimodeemin osuus kokonaismarkkinoista on noin 2,3 % ja satelliitin, FTTH:n sekä PLC:n toiset 2,3 %. Iso-Britannia Iso-Britannian laajakaistaliittymien määrä oli vuoden 2004 tammikuussa 3,17 miljoonaa. Tämä on väkilukuun suhteutettuna 5,3 %. Liittymien määrä oli lisääntynyt 1,66 miljoonalla vuoden 2003 tammikuuhun verrattuna. Tämä tarkoittaa noin 52 % kasvua liittymien määrässä. Vuoden 2003 heinäkuussa kaapelimodeemi menetti valta-asemansa ja DSL:sta tuli hallitseva teknologia. DSL:n osuus liittymistä on 56,89 % ja muiden teknologioiden osuus on 43,11 %. Etelä-Korea Etelä-Koreassa laajakaistateknologioita on saatavilla useita ja samoin laajakaistaliittymien tarjoajia on monia. Sama palveluntarjoaja voi myös tarjota useita eri teknologioita. Heinäkuussa 2003 Etelä-Koreassa oli 11,22 miljoonaa liittymää. Suhteessa väkilukuun laajakaistaliittymien määrä oli 23,3 %. DSL hallitsee markkinoita 6,34 miljoonalla liittymällä, mikä on 56,5 % kaikista laajakaistaliittymistä. Toisena on kaapelimodeemi 3,88 miljoonalla liittymällä eli 34,6 % osuudella. Kotitalouksien LAN-verkkojen määrä on 0,99 miljoonaa ja satelliittilaajakaistan 0,01 miljoonaa liittymää. Näiden osuus on yhteensä noin 9 %.

47 47 Japani Tammikuussa 2003 Japanissa oli noin 10 miljoonaa laajakaistaliittymää. Liittymien määrä suhteessa väkilukuun oli noin 7,9 %. Laajakaistaliittymistä suurin osa eli noin 7 miljoonaa oli toteutettu DSL-teknologian avulla. Tämä on 70 % kaikista laajakaistaliittymistä. Noin 20 % liittymistä eli noin 2 miljoonaa liittymää käyttää CATV-teknologiaa ja noin 3 % eli noin 0,3 miljoonaa FTTHteknologiaa. Maaliskuun lopussa vuonna 2004 DSL-laajakaistaliittymiä oli Japanissa 11,2 miljoonaa. Reilussa vuodessa DSL-liittymien määrä oli lisääntynyt 12 %. Seuraava kuva on vuodelta Laajakaistaliittymien määrä on kasvanut rajusti viimeisen kahden vuoden aikana. Kuva antaa kuitenkin suuntaa siitä, mitkä maat ovat olleet kehityksen kärjessä laajakaistaliittymien käyttöönotossa. Kuva 14. Laajakaistan levinneisyys maittain. Muutamat maat, kuten Etelä-Korea, Japani ja Viro, ovat siirtyneet laajasti langattoman Internet-yhteyden käyttöön. Etelä-Koreassa on 20 % maailman wi-fi hotspoteista ja noin puolet Internetin käytöstä tapahtuu langattomasti. Etelä- Korean pääkaupungissa Seoulissa on maailman kattavin langaton laajakaistaverkko, jossa on yli wi-fi käyttäjää. Suurimmassa osassa kaupunkia on mahdollista saavuttaa langaton Internet-yhteys lähes mistä tahansa paikasta kolmen minuutin kävelyllä. Virossa on yli 300 wi-fi hotspotia, joista suurin osa on käyttäjilleen ilmaisia. Maksua peritään yleensä vain erittäin nopean yhteyden tarjoamisesta. Hotspotte-