Sosiaalipäivystys Kehittämishankkeen prosessievaluaatio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalipäivystys Kehittämishankkeen prosessievaluaatio"

Transkriptio

1 Arja-Tuulikki Wilén Sosiaalipäivystys Kehittämishankkeen prosessievaluaatio Loppuraportti 2006 No:29 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kotka

2

3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu SOSIAALIPÄIVYSTYS Kehittämishankkeen prosessievaluaatio Loppuraportti Arja-Tuulikki Wilén Kotka 2006 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 29. 1

4 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut, T. Helkiö Painopaikka Kotkan Kirjapaino Oy 12/2006 ISSN ISBN

5 Esipuhe Tässä raportissa kuvataan Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeen prosessievaluaatio, joka tarkastelee kehittämistyön etenemistä vuosien välisenä aikana. Käsitys sosiaalipäivystyksen luomisen tarpeesta Kaakkois-Suomeen syntyi lääninhallituksessa jo luvun lopulla viranomaisradioverkon pilotoinnin ja hätäkeskusjärjestelmän kehittämisen yhteydessä. Ilman sosiaalityön organisointia päivystyksellisesti ei edellä mainittuja hankkeita olisi näkemyksemme mukaan voitu hyödyntää sosiaalipalveluissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen aloittama suunnittelutyö kokosi yhteen sosiaalipäivystyksen kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita jo vuonna 2001 suunnittelemaan yhteistä hanketta Kaakkois-Suomen alueella. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän rahoituksen turvin hanke saatettiin toteuttaa. Lääninhallitus oli mukana aktiivisena toimijana heti alusta alkaen, koska pidimme hanketta keskeisenä sosiaalityön kehittämisen alueena. Ohjausryhmän puheenjohtajana meillä oli näköalapaikka ja aktiivinen rooli koko hankkeen ajan. Prosessievaluaatio paljastaa, että sosiaalipäivystyksen kehittäminen ei ollut aina helppoa, vaan siihen sisältyi omat vaikeat hetkensä. Hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoitus kehittämishankkeen onnistumisesta. Kehittämistyö ei ole koskaan yksinkertaista. Se asettaa mukana olijoiden kyvyt äärimmäiselle koetukselle sekä tiedollisesti, taidollisesti että asenteellisesti. Sosiaalipäivystyshankkeessa tehdyn kehittämistyön ja tutkimuksen ansiosta tieto kiireellisen sosiaalipalvelun sisällöstä, organisoitumismalleista ja asiakkuuksista on lisääntynyt huomattavasti valtakunnallisestikin. Hankkeen aikana Kaakkois-Suomen alueelle on muodostettu toimivat sosiaalipäivystysjärjestelmät, joiden palveluiden piiriin kuuluvat vuoden 2007 alusta alkaen kaikki alueen kuntien asukkaat. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke oli alusta alkaen yhteistyöhanke. Sosiaalipäivystyshän toimii sosiaalityön rajapinnoilla poliisin, terveydenhuollon ja pelastustoimen kanssa. Hankkeeseen liittyneeseen koulutukseen osallistui runsaasti eri alojen asiantuntijoita. Näin luotiin mahdollisuus myös yhteiseen sosiaalipäivystyskäsitteistön sisältöjen luomiseen. Päivystystehtävissä toimivan henkilökunnan kouluttaminen jatkuu edelleen sosiaalipäivystäjille suunnatun oppisopimuskoulutuksena hankkeen päätyttyä. Merkittäväksi muodostui myös hankkeen tekemä yhteistyö muualla Suomessa aloitetun sosiaalipäivystyksen kehittämistyön kanssa. Sosiaalipäivystyksen kehittäminen ei kuitenkaan vielä pääty tähän. Kuten prosessievaluaatio osoittaa, kiireellisen sosiaalipäivystyksen kehittämistä on jatkettava, mutta tästä eteenpäin työ kuuluu jo kuntien normaaliin kehittämistyöhön. On ollut ilo olla luomassa yhdessä osaavien sosiaalityöntekijöiden, sosiaalijohdon ja muiden organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystysjärjestelmä. Marja Kaasalainen lääninsosiaalitarkastaja Etelä-Suomen lääninhallitus 3

6 4

7 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke toteutettiin vuosina Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoimana kehittämisprojektina. Hankkeen aikana kehitettiin kolme seudullista sosiaalipäivystysmallia. Kehittämishanke jakaantui kolmeen päävaiheeseen, jotka olivat kehittämisen tarpeen kartoitus, sosiaalipäivystyspalvelun mallintaminen ja sosiaalipäivystyksen kokeilu. Tutkimus oli mukana kehittämistyössä alusta loppuun saakka, jolloin myös arviointi nivoutui osaksi projektin etenemistä. Tässä raportissa kuvataan hankkeen etenemistä sekä arvioidaan prosessin eri vaiheita. Osa raportin tutkimustuloksista esiteltiin toimijoille jo hankkeen etenemisen aikana. Raportti sisältää myös uusia tutkimustuloksia kehittämisprosessin arvioinnista. Kehittämisen haasteet eri vaiheiden kohdalla on kirjoitettu sisälle kuhunkin raportin lukuun. Raportti koostuu seuraavista luvuista. Luvussa yksi lukija johdatetaan raportin aihepiiriin. Seuraavassa luvussa esitellään Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke ja sille asetetut tavoitteet. Luvussa kolme kuvataan tutkimuksen rooli kehittämishankkeessa sekä määritellään alustavasti hankkeessa toteutettua arviointia. Neljännessä luvussa kuvataan ja arvioidaan kehittämishankkeen ensimmäisen vaiheen etenemistä. Viidennessä luvussa vastaavasti kuvataan ja arvioidaan seuraavan vaiheen, sosiaalipäivystyksen mallintamisen etenemiseen liittyviä seikkoja. Edelleen kuudennessa luvussa kuvataan ja arvioidaan kehittämishankkeen viimeiseen vaiheeseen, mallien kokeiluun liittyvää hanketyötä. Seitsemännessä luvussa tehdään päätelmiä keskeisimmistä kehittämishankkeen etenemiseen vaikuttaneista toimenpiteistä sekä tehdään ehdotuksia jatkokehittämistä varten. Asiasanat: Sosiaalipäivystys, prosessievaluaatio, kehittäminen 5

8 6

9 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto 11 2 Kaakkois-Suomen Sosiaalipäivystyshanke 12 3 Arviointi osana kehittämishanketta 15 4 Kehittämisprosessin vaihe 1: Tarpeen kartoitus Johdanto Avainhenkilöiden haastattelut Hankehenkilökunnan kokoukset Moniammatillisten työryhmien kokoukset Kartoitus Koulutukset Johtopäätöksiä 27 5 Kehittämisprosessin vaihe 2: Sosiaalipäivystysmallien suunnittelu Johdanto Mallinnus pienryhmissä Mallien suunnittelun menettelytavat Mallien suunnittelun sisällöt Suunnittelun tulokset: Sosiaalipäivystysmallit Moniammatilliset työryhmät Koulutukset Mallien vertailu yhteisessä seminaarissa Mallien tutkiminen alueseminaareissa Muu koulutus Johtopäätöksiä 37 6 Sosiaalipäivystysmallien kokeilu käytännössä Johdanto Etupäivystyskokeilut Toteutus Puhelinneuvontapalvelun ja Tukikeskus Villa Jensenin välinen yhteistyö Takapäivystyskokeilut Sisällöllinen kehittäminen Kiireellisyyden määrittely Toimintaohjeiden kehittäminen Toimintakäytäntöjen kehittäminen Maija Meikäläisen tapaus Palautejärjestelmien kehittäminen Asiakastilanteiden luokittelu 47 7

10 6.5 Koulutukset Kuntaneuvottelut Johtopäätöksiä 49 7 Loppuarviointia Mallit Asiakasprosessit Rajanylitykset Kehittämisprosessi Koulutusyhteistyö Hankehenkilöstön osa-aikaisuus Moniammatilliset työryhmät Toimijoiden arvioinnit kehittämishankkeesta Sosiaalipäivystyksen kehittämisen jatkaminen hankkeen jälkeen 57 8 Lopuksi 59 Lähteet 61 Liitteet 65 Liite 1. Sosiaalipäivystyshankkeen ohjausryhmä varsinaiset ja varajäsenet sekä seutuohjaajat Liite 2. Esimerkki toimijoiden välisestä prosessikuvauksesta Liite 3. Sosiaalipäivystyksen havainnointia ohjanneet kysymykset: Esimerkki Liite 4. Sosiaalipäivystyshankkeen arviointi kyselyn tulokset Liite 5. Arviointia varten analysoitu aineisto Taulukot Taulukko 1. Formatiivisen evaluaation piirteitä Taulukko 2. Sosiaalipäivystystapaustyyppien merkinnät kartoituslomakkeissa Taulukko 3. Kokeiluiden arviointikohteet alueittain pisteytettynä Taulukko 4. Yhteistyön plussat ja miinukset Taulukko 5. Esimerkki vasteryhmän laatimista ohjeistuksista Taulukko 6. Malli seudullisen palvelun kehittämisen näkökulmista Taulukko 7. Muu palaute kehittämistyöstä: Avoimet vastaukset Taulukko 8. Miten sosiaalipäivystystä tulisi kehittää edelleen? Taulukko 9. Sosiaalipäivystyksen kehittämisen uhat Kuviot Kuvio 1. Seudullinen kehittäminen veturikuntien johdolla Kuvio 2. Kehittämisprosessin ensimmäisen vaiheen pääsisältöjä Kuvio 3. Päivystystapausten prosentuaalinen jakautuminen viikonpäiville Kuvio 4. Seudullisten sosiaalipäivystysmallien suunnittelun vaiheiden pääpiirteet Kuvio 5. Kaksiportainen seudullinen sosiaalipäivystys kolme toteutusta Kuvio 6. Seudullisen sosiaalipäivystyksen kokeilun päävaiheet Kuvio 7. Asiakasyhteydenottojen syiden määrät ennen ja jälkeen yhteistyön Kuvio 8. Takapäivystäjien aktiivityön alkamisajankohta Pohjois-Kymenlaaksossa ( ) Kuvio 9. Sosiaalipäivystyksen tarjoaman palvelun laatu syksyllä 2006 Kuvio 10. Hankkeen toimenpiteiden vaikutus seudullisten mallien luomiseen 8

11 Kuvio 11. Hankkeen toimenpiteiden vaikutus omaan työhön Kuvio 12. Hankkeen onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa Kuvio 13. Koulutussisältöjen anti omalle työlle Kuvio 14. Asenne sosiaalipäivystystä kohtaan 9

12 10

13 1 Johdanto Tässä raportissa kuvataan yhden kehittämishankkeen prosessievaluaatio. Kehittämishanke Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke - toteutettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoimana projektina vuosina Hanke on liittynyt keskeisellä tavalla kansalliseen sosiaalialan kehittämisohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on ollut kattavan sosiaalipäivystyksen luominen maahan vuoteen 2007 mennessä. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke on yksi useista tähän tematiikkaan liittyvistä hankkeista, mutta osin sen laajuuden ja tutkimuksellisen näkökulman vuoksi, hanke on muodostunut eräänlaiseksi valtakunnalliseksi pilotiksi, jonka kehittämistyön ituja on hyödynnetty muissa hankkeissa ja eri alueiden sosiaalipäivystysjärjestelmiä rakennettaessa. Tässä raportissa ei kuvata kuitenkaan tätä laajaa kansallisesti tapahtunutta yhteistyötä, vaan keskitytään paikalliseen kehittämistyöhön. Tutkimusraportin rakenne muodostuu kehittämishankkeen esittelystä, arvioinnin ja tutkimuksen määrittelystä sekä kehittämishankkeen eri vaiheiden kuvauksesta ja arvioinnista. Raportointi kehittämisprosessista sisältää tutkimuksen tuottamia arviointitietoja, joita esiteltiin muille mukana olleille toimijoille kehittämishankkeen aikana. Sen lisäksi raportissa esitellään myös uusia johtopäätöksiä kehittämisen haasteista eri vaiheissa. Prosessikuvauksen jälkeen raportissa tarkastellaan hankkeen vaikuttavuutta, mikä perustuu laajaan yhteistyökumppaneille lähetettyyn kyselyyn syksyllä Vaikka johtopäätökset kehittämistyön sudenkuopista ja mahdollisuuksista rakennetaan sisään kehittämisprosessin kuvauksiin, raportin lopussa kootaan vielä yhteen keskeisimmät päätelmät koko prosessin ajalta. 11

14 2 Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeen päätavoitteeksi oli asetettu ylikunnallisten sosiaalipäivystysjärjestelmien kehittäminen vuosina Hankesuunnitelmassa ja toteutuksessa ilmenneiden muutosten vuoksi hanketta jatkettiin vielä vuodella vuoden 2006 loppuun saakka. Kyseessä oli yhteistoiminnan tasolta tarkasteluna laaja ja moniulotteinen hanke. Sosiaalipäivystyksen kehittämiseen osallistui eri toimialojen edustajia sosiaalityön, poliisin, hätäkeskuksen, terveydenhoidon, ja erikoissairaanhoidon toimipisteistä 20 kunnan alueelta. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeen rinnalla toteutettiin samalla toiminta-alueella ja samanaikaisesti poliisin tytärhanke (ks. Husu 2006). Projektisuunnitelmassa hankkeelle oli asetettu seuraavat tulostavoitteet: 1. Tuotetaan tietoa sosiaalipäivystyksen nykytilasta ja tarpeesta Kaakkois-Suomessa. 2. Rakennetaan seutukunnalliset sosiaalipäivystyksen toimintamallit. 3. Kehitetään sosiaalipäivystyksen ja muiden toimijoiden yhteistyömuotoja. 4. Laaditaan tutkimus asiakasprosesseista. 5. Toteutetaan hankkeen prosessievaluaatio. 6. Suunnitellaan sosiaalityön lähtökohtien mukainen opintokokonaisuus eri alojen ammatilliseen koulutukseen. Hankkeen päärahoitus on tullut sosiaali- ja terveysministeriön kautta ESR:n tuella. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu toimi hankkeen hallinnoijana projektiohjauksen ja henkilöstön työskentelyn sijoituttua sosiaali- ja terveysalan toimialalle Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseen. Toteutukseltaan hanke jakaantui kolmeen toiminta-alueeseen, joissa kussakin oli kunta tai kuntapari vetämässä alueellista kehittämistyötä eteenpäin. Nämä niin sanotut veturikunnat osallistuivat hankkeen toteuttamiseen myös taloudellisesti palkkaamalla omalle alueelleen osaaikaisen projektityöntekijän, niin sanotun seutuohjaajan (ks. Liite 1). Oheisessa kuviossa on esitelty hankealueet veturikuntineen, jotka ovat Joutseno, Kotka, Kouvola, Kuusankoski ja Lappeenranta. KUVIO 1. Seudullinen kehittäminen veturikuntien johdolla 12

15 Kotkan alue muodostui viidestä kunnasta (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti), joiden alueella asui noin asukasta. Kouvolan-Kuusankosken hankealue muodostui seitsemästä kunnasta (Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala), joiden alueella asui noin asukasta. Lappeenrannan-Joutsenon alue muodostui kahdeksasta kunnasta (Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Ylämaa), joiden alueella asui noin asukasta. Hankesuunnitelmassa Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyksen kehittäminen oli jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli kartoittaa seuduittain sosiaalipäivystyksen nykytilanne ja tarve sekä yhteiset rajapinnat muihin palveluihin. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi kolmelle alueelle muodostettiin moniammatilliset työryhmät tukemaan kehittämistyötä. Sen lisäksi keinoina käytettiin toimijoille tarjottavaa koulutusta sekä hanketutkimuksen tuottamaa tietoa. Tärkeä osa tässä vaiheessa oli projektihenkilöstön, alueellisten seutuohjaajien, työskentely. Kehittämistyön toisen vaiheen tavoitteeksi oli asetettu sosiaalipäivystysmallien suunnittelu ja kokeilu käytännössä kuntien, yhteistyötahojen ja projektihenkilöstön välisessä yhteistyössä. Mallien kokeiluita tukemaan oli suunniteltu työnohjausten käynnistäminen. Hankesuunnitelmassa kehittämistyön kolmannen vaiheen tavoitteena oli täydentää laadittuja toimintamalleja tutkimustulosten ja kokemusten perusteella sekä vakiinnuttaa toiminta. Alkuaan hanke oli siis suunniteltu kolmevuotiseksi. Kuitenkin useista seikoista johtuen hankkeen aikataulujen muutos oli perusteltu. Ensimmäinen vaiheen oli arveltu toteutuvan vuoden 2003 aikana. Kuitenkin hankkeen rahoituspäätöksen saapumisen myötä kehittämistyö saattoi alkaa vähitellen vasta huhtikuusta Aloituksen viivästyminen heijastui myös muiden hankevaiheiden ajallisena siirtymisenä eteenpäin. Kehittämistyö osoittautui odotettua kompleksisemmaksi ja enemmän aikaa vievemmäksi jo yksinomaan kuntien välisten sopimusten aikaan saamisen osalta. Vaikka vuoden 2005 lopussa Kaakkois-Suomessa oli käytössä kolme seudullista sosiaalipäivystyspistettä, niiden kehittämistyö oli vielä suurelta osalta kesken. Tästä johtuen hanketyön jatkaminen vielä vuodella oli perusteltua. Seuraavana esitellään lyhyesti ohessa joitain keskeisiä sekä paikallisia että kansallisia perusteluita sosiaalipäivystyksen kehittämiselle. Sosiaalipäivystys voidaan tulkita osaksi sosiaali- ja terveysviranomaisille asetettuja turvallisuuspalveluita. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen liittyy jokapäiväisen uhan tilanteisiin. Sosiaaliviranomaisten tehtävänä on tällaisissa tilanteissa normaalien virka-aikaisten sekä päivystyspalveluiden järjestäminen, tilanteiden pitkittyessä pelastusryhmien huolto (esim. piiritykset), yhteistyö tiedotuksen kanssa sekä tarvittaessa psykososiaalisen jälkihuollon järjestäminen. Päivystysaikaisen sosiaalipalvelun piiristä asiakkaille on tarjottu apua erilaisiin jokapäiväisen uhan tilanteisiin, jotka ovat liittyneet muun muassa päihteiden käyttöön, ihmissuhdeongelmiin, äkillisiin elämänmuutoksiin, menetyksiin, perheväkivaltaan ja lastensuojeluun (mm. Korhonen 2000, 13). Suurissa kaupungeissa on jo vuosikymmenten mittaiset perinteet oman kaupungin väestölle tarjotusta sosiaalipäivystyksestä (ks. Sosiaalipäivystyksen kehittämisryhmä 1987; Matilainen 1989). Sosiaalipäivystyksen kehittäminen liittyy sisäisen turvallisuuden tukemiseen sekä sosiaalialan kehittämisohjelmaan. Tavoitteeksi on asetettu sosiaalipäivystysjärjestelmän luominen joka kuntaan vuoteen 2007 mennessä. Paikallisella tasolla sosiaalipäivystyksen kehittämisen tarve on tullut esille Kaakkois-Suomen alueella tehdyissä selvityksissä ja tutkimuksissa. Tutkimuksessa (Dufva, Luhtanen & Hasu 2001) Kymenlaakson väestön hyvinvoinnista todettiin perheiden pahoinvoinnin lisäänty- 13

16 misen ilmenevän lastensuojelun ja erityisopetuksen tarpeen kasvuna sekä lasten huostaanottojen lisääntymisenä. Lastensuojelun ja sosiaalityön akuuttipalveluiden tarjonta todettiin riittämättömäksi vastaamaan kasvaneeseen palveluiden kysyntään. Erkylä-projektissa (Niemi & Mäkelä 1996, Hintsala & Mäkelä 1997) lastensuojelu nimettiin erityispalveluksi, jonka kehittämisen uhkatekijäksi koettiin sekä lisääntynyt palveluiden tarve että kriisityön tehtävien jakautuminen harvojen työntekijöiden osalle. Päivystysluonteisen sosiaalityön kehittämisen tarpeellisuus nousi esille myös 90-luvulla Kymen läänihallituksen toteuttamassa kehittämishankkeessa. Hankkeen johtopäätöksissä sosiaalisten ongelmien tunnistamisen kehittämiseksi ehdotettiin sosiaalityöntekijöiden työjärjestelyiden muuttamista, sillä virastoaikainen ja toimistoissa tehtävä sosiaalityö nähtiin problemaattiseksi ongelmien varhaisen tunnistamisen kannalta. Tässä raportissa ei esitellä kirjallisuuskatsausta erilaisten sosiaalipäivystyshankkeiden raporteista. Kuten jo johdannossa esiteltiin, päähuomio kohdistuu paikalliseen kehittämistyöhön. Ennen varsinaista prosessievaluaatiota on kuitenkin syytä määritellä tarkemmin, mitä arvioinnilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ja miten se nivoutui osaksi Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanketta. 14

17 3 Arviointi osana kehittämishanketta Arviointi tai arviointitutkimus on ollut viime aikoina suosittu lähestymistapa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen (mm. Haverinen 1999; Karjalainen 2001). Kirjallisuudessa määritellään erillisinä arviointitutkimuksen lähestymistapoina mm. ohjelman arviointi (mm. Owen & Rogers 1999) realistinen arviointi (mm. Pawson & Tilley 1998) ja hyötykäyttöön kohdentuva arviointi (Patton 1997). Evaluaattoreiden tehtäväksi on mainittu muun muassa sosiaalisten ohjelmien tutkimus, arviointi ja kehittäminen niiden kaikissa tärkeissä aspekteissa erilaisten tutkimusmetodien avulla. Arviointi pitää sisällään sosiaalisten ongelmien diagnosointia ja käsitteellistämistä sekä ohjelmien implementaation, hallinnon, tulosten ja tehokkuuden arviointia. Se voi kohdistua myös ohjelman tarpeeseen, rakenteeseen, vaikutukseen ja kustannustehokkuuteen. Sosiaalisen ohjelman tutkimuksessa arvioijan tehtävänä on tarjota vastauksia arvioimalla mitä ohjelmassa tehdään, kuinka hyvin ohjelma toteutetaan ja onko se toteuttamisen arvoinen. (Rossi, Freeman & Lipsey 1999, 4; 22; 25; 64.) Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeessa työskenteli tutkija koko projektin ajan. Hänen tehtäväkseen oli hankesuunnitelmassa asetettu kehittämisprosessin arviointi sekä tutkimus sosiaalipäivystyksen asiakasprosesseista. Kehittämisprosessien arviointia voidaan luonnehtia prosessievaluaatioksi. Sen tavoitteena on toimia palautteena antamisen ja hankkeen ohjaamisen välineenä. Systemaattisesti toteutetulla prosessievaluaatiolla voidaan tarkastella muutosprosesseja ja tuoda esille niiden keskeisimmät piirteet. Luonteeltaan prosessievaluaatio on formatiivista, mikä tarkoittaa arvioinnin kohdistumista kehittämisen toteuttamiseen. (Seppänen-Järvelä 2003, 7-8). TAULUKKO 1. Formatiivisen evaluaation piirteitä Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeen aikana toteutettu arviointi noudatti pitkälti formatiivisen evaluaation tunnuspiirteitä. Tutkija osallistui kehittämistyöhön sekä olemalla läsnä erilaisissa kehittämistilaisuuksissa että tuottamalla uutta tietoa hankkeen aikana. Tutkimuksen tuottamia tietoja esiteltiin moniammatillisten työryhmien kokouksissa, erilaisissa kehittämistilaisuuksissa ja koulutuksissa sekä ohjausryhmän kokouksissa. Kohdeyleisö muodostui pääasiassa sosiaalialan, poliisin, hätäkeskuksen, ensihoidon, terveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon toimijoista, jotka työskentelivät joko asiakastyössä tai asiantuntijoina ja johtotason tehtävissä. Missä määrin sitten arvioinnilla onnistuttiin selkeyttämään päämääriä tai tuottamaan tietoa prosessin etenemistä tukemaan, sitä arvioin tässä raportissa prosessikuvausten esittelyn yhteydessä. Tiedon kerääminen kehittämishankkeen aikana oli jatkuvaa, mikä johti massiivisen aineistokokonaisuuden syntymiseen. Aineisto muodostui kokouskeskusteluiden 15

18 nauhoituksista, haastetteluista, dokumenteista (raportit, kaaviot, sähköpostiviestit, muistiot jne.), observoinneista jne. Periaatteena oli aineiston kerääminen kaikesta kehittämistyön toiminnasta. Arvioinnissa hyödynnettiin pääasiassa laadullisia menetelmiä, joskin laadullisten tulosten tueksi tuotettiin myös määrällistä informaatiota sosiaalipäivystykseen liittyvistä ilmiöistä. Arvioinnin ja tutkimuksen tuloksia raportoitiin kehittämishankkeen useissa eri vaiheissa sekä kirjallisina väliraportteina, itsenäisinä tutkimusraportteina (tutkimus asiakasprosesseista) että suullisina esityksinä. Yksi tapa luokitella erilaisia arvioinnin toteuttamisen muotoja on määrittely tutkijan positiosta joko sisäisenä tai ulkoisena arvioijana (mm. Robson 2001, 18). Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeessa arviointia tehneen tutkijan position määrittely ei ole yksiselitteinen tehtävä. Toisaalta tutkija oli erityisesti kehittämishankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana hankkeen sisäisen arvioijan roolissa. Kuitenkin liian lähellä ja mukana kehittämistyön ytimessä työskentely osoittautui problemaattiseksi. Perspektiivin saavuttaminen prosessin arviointia varten edellytti tutkijalta etäisyyden ottamista kehittämishankkeen sisäisiin asioihin, mikä johti vähitellen ulkoisen arvioijan rooliin siirtymiseen. Kehittämishankkeen kuluessa arviointitietoa on koottu järjestämällä arviointitilaisuuksia, joissa on sovellettu valtaistavan arvioinnin menetelmää (Fetterman 2004). Tällä menettelyllä tavoiteltiin työyhteisöjen osallistamiseen arviointikysymyksiä tuotettaessa sekä eri osatekijöiden arvioimisessa (mm. Robson 2001, 18; Fetterman & Bowman 2002). Keskusteluiden pohjalta kehittämistyöhön valittiin joukko arviointikohteita sekä arvioitiin niiden kehittämisen tarvetta numeroarvioinnin avulla. Tätä menetelmää hyödyntämällä tuotettiin yhteistyössä toimijaosapuolten kanssa myös jokseenkin kriittinen arviointi hankkeen koulutuksen onnistumisesta. Lisäksi arviointikeskustelun pohjalta kehittämishankkeessa päädyttiin aloittamaan kehittämistyö sosiaalipäivystyksen ja siihen liittyvän puhelinneuvontapalvelun yhteistyön edistämiseksi Etelä-Kymenlaaksossa. Tämä kehittämisyhteistyö jatkui kaikkiaan noin kahden vuoden ajan. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeessa pyrittiin tekemään myös päätelmiä kehittämistyön vaikuttavuudesta. Toimijoille lähetettiin syksyllä 2006 laaja kysely, jolla kerättiin tietoa kehittämistyön eri teemoista. Kuten Dahler-Larsen (2005) on todennut, vaikuttavuuden arvioinnissa keskeiset kysymykset liittyvät siihen, mikä vaikuttaa mihin, miten, milloin ja millä edellytyksillä. Vaikuttavuus kuvaa tulosta, vaikutusta sekä vaikuttamisen prosessia. Tässä tutkimuksessa osallistujilta kerättiin arviointitietoa hankkeen toteuttamisen toimenpiteiden onnistumisesta ja merkityksestä sekä sosiaalipäivystyksen että oman työn kehittämiselle. Samalla kerättiin tietoa valikoidusti tekijöistä, jotka kuvaavat toimijoiden asennoitumista sosiaalipäivystystä kohtaan. Lopuksi toimijat saivat tuoda esille sosiaalipäivystyksen kehittämisen jatkumiseen liittyviä huolenaiheitaan sekä antaa vapaasti palautetta kehittämishankkeesta. Tämän viimeisen osion tavoitteena oli kerätä tietoa kehittämisen haasteista kunnille, joiden vastuulle sosiaalipäivystyksen kehittäminen jäin hankkeen päättymisen jälkeen. Tässä raportissa päähuomio ei ole kehittämishankkeessa toteutetun arvioinnin sijoittamisessa arviointitutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Arviointia ja tutkimusta ovat ohjanneet kehittämishankkeen aikana kuitenkin pääsääntöisesti hankkeesta nousevat tiedon tarpeet, yhteistyön haasteet ja luodut uudet ratkaisut sekä niiden peilaaminen hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Miten arviointi sitten on täyttänyt sille asetetut odotukset? Lukija voi tehdä tästä päätelmiä seuraavien kehittämisprosessin vaihekuvauksiin sisältyneiden arvioiden pohjalta. 16

19 4 Kehittämisprosessin 1 vaihe: tarpeen kartoitus 4.1 Johdanto Hankesuunnitelmassa asetettiin ensimmäisen vuoden hankeprosessin etenemisen kuvauksessa tehtäväksi kartoituksen laatiminen sosiaalipäivystysjärjestelmän kehittämisen tarpeiden, nykytilan ja olemassa olevien voimavarojen selvittämiseksi. Tiedon kerääminen aloitettiin haastattelemalla hankkeen avainhenkilöt, veturikuntien sosiaalitoimen edustajat sekä poliisin ja hätäkeskuksen edustajat. Kesäkuussa järjestettiin hankehenkilöstön ja seutuohjaajien, poliisin ja sosiaalityön kenttätyöntekijöiden kesken kokouksia (3 kpl), joiden aikana käydyt keskustelut toivat lisätietoa tulkintaan sosiaalipäivystyksen nykytilasta ja kehittämisen haasteista. Seutuohjaajat muodostivat omalle toiminta-alueelleen moniammatilliset työryhmät, joiden ensimmäisissä kokouksissa tarkasteltiin eri toimijoiden näkemyksiä kehittämisen haasteista. Syksyn 2003 aikana kehittämishankkeen osana käynnistettiin myös koulutusten sarja, joka koostui avoimista, pääsääntöisesti luentomuotoisesti toteutetuista seminaareista sekä suljetuista, alueiden viranomaistahoille suunnatuista kehittämiskoulutuksista. Kuviossa 2 on kuvattu kehittämishankkeessa kartoituksen aikana tapahtuneiden etenemisen ajoittuminen kuukausittain vuosien 2003 ja 2004 ajalle viiden toiminnallisen osa-alueen osalta. Kuviossa Kartoituksella tarkoitetaan eri toimialojen edustajien tekemiä havaintomerkintöjä asiakastapauksista (ns. sosiaalipäivystystapaukset) hankkeessa suunnitellulle strukturoidulle lomakkeelle. KUVIO 2. Kehittämisprosessin ensimmäisen vaiheen pääsisältöjä 4.2 Avainhenkilöiden haastattelut Tutkija haastatteli huhti-kesäkuussa 2003 veturikuntien sosiaalijohtajat sekä poliisin ja hätäkeskuksen edustajat, jotka olivat osallistuneet hankkeen suunnitteluun. Haastatteluiden tavoitteena oli selvittää sosiaalipäivystyksen nykytilaa sekä hahmotella kehittämisen haasteita ja visioita. Kaakkois-Suomen alueen kunnissa sosiaalipäivystyksen luonteista toimintaa oli toteutettu jo aiemminkin, joskin pääsääntöisesti kuntakohtaisina järjestelyinä. Sosiaalipäivystystehtäviä hoitivat ympärivuorokautisen toiminnan yksiköt (mm. vastaanottokoti, perhetukikeskus, tukikeskus, turvakoti, vanhusten palveluyksiköt) yhdessä yöpartioiden ja yleisötilaisuuksissa vapaaehtoisina työskentelevien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pohjois-Kymenlaaksossa oli käynnistetty kokeilu poliisilaitoksella tehtävästä sosiaali- ja palveluohjauksesta, joka 17

20 osaltaan vastasi alueen sosiaalipäivystystehtävistä. Haastattelut nostivat esille myös kunnissa tehtyjä aloitteita sosiaalipäivystyksen kehittämiseksi. Etelä-Kymenlaaksossa Kotkassa oli aiemmin kokeiltu oman kaupungin sisällä toimivaltaisista sosiaalityöntekijöistä muodostunutta päivystysrengasta. Kokeilusta luopumiseen olivat johtaneet päivystysringin suuret kustannukset, vähäiseksi arvioitu päivystystyön määrä sekä myös henkilöstön taholta tullut vastustus tehtävää kohtaan. Etelä-Karjalassa puolestaan oli laadittu esiselvitys Lappeenrannan ja Joutsenon yhteisen päivystysringin järjestämiseksi. Sosiaalipäivystyksen kehittäminen alueella perustui eri toimijoiden kokemaan kehittämistarpeeseen. Kuntien näkökulmasta kehittämisen tarve pohjautui toisaalta pyrkimykseen ratkaista päivystystehtäviin liittyviä ongelmia ja toisaalta haluun vastata väestön muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Veturikunnissa ongelmat liittyivät osaltaan toimivaltaisen sosiaaliviranomaisen toimintaan päivystysaikana. Päivystystehtävät kasaantuivat yksittäisille viranhaltijoille, joita jatkuvasti lisääntyvien päivystysaikaisten yhteydenottojen määrä kuormitti huomattavasti. Osaltaan päivystyksen kehittämiseen liittyi epäily, että sosiaalityön yhteistyökumppanit eivät tunnistaneet kiireellisen sosiaalityön tarpeessa olevia asiakkaita tai eivät ilmoittaneet näistä systemaattisesti. Poliisin näkökulmasta kehittämisen haaste nousi tyytymättömyydestä sen toiminta-alueella kuntien sirpaleisia sosiaalityön päivystyskäytäntöjä kohtaan, mikä ilmeni muun muassa joidenkin kuntien kohdalla vaikeutena tavoittaa toimivaltaisia sosiaaliviranomaisia päivystysaikana. Samalla tyytymättömyyttä ilmeni myös muissa yhteistyökäytännöissä, joihin liittyi asiakasta koskevan tiedon saaminen. Hätäkeskuksen näkökulmasta toimimattomat tai kirjavat kuntien toiminta-ohjeet vaikeuttivat hätäkeskuksen toimintaa viranomaisten viestikeskuksena. Avainhenkilöiltä kysyttiin myös visiota, millaiseksi he näkivät sosiaalipäivystyksen muodostuvan parhaimmassa tilanteessa. Vastauksissa esitettiin kaksi eri vaihtoehtoa päivystyksen organisoinnin malleiksi: päivystyspisteen tuottama palvelu tai toimivaltaisista sosiaaliviranomaisista muodostuva päivystysrinki. Muita piirteitä tulevaisuuden sosiaalipäivystysjärjestelmälle mainittiin seuraavasti: edullinen ylikunnallinen sopimuspohjainen (mm. kustannusten jakaminen) teknologiaa hyödyntävä (virve, tietokoneet) toimivaltainen osa peruspalvelua olemassa oleville järjestelyille rakentuva lain asettaman velvoitteen täyttävä Haastatteluissa avainhenkilöitä pyydettiin arvioimaan tekijöitä, joiden nähtiin voivan muodostua ylikunnallisen sosiaalipäivystysjärjestelmän kehittämisen riskiksi. Maininnat kehittämisen riskeistä käsittelivät kuntien välistä yhteistyötä, taloudellisia resursseja, muutosvastarintaa sekä ylikunnallisen sosiaalipäivystyksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä: kuntien välisen yhteisymmärryksen löytäminen (päätöksenteko, kustannusten jako) taloudellisten resurssien vähäisyys tai riittämättömyys muutosvastarinta / henkilöstön sitouttaminen ei onnistu päivystys kuormittaa normaalityöaikaa asiakasolosuhteiden ja aluetuntemuksen puuttumisesta aiheutuvat ongelmat kuntakohtaisen toimivallan ylittämisen vaikeus 18

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Miten malleista päästään arvioimaan sosiaalityön vaikuttavuutta? 29.3.2007 Kerttu Vesterinen Vaikuttavuuden arvioinnin malli Peter Dahler-Larsen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 Tuula Kontio Tuula Sirén 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä... 1 2. Kaaso I -hanke... 2 3. Kaaso II -hanke... 2 4. Koulutukset... 3 5. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO 8.9.2015/Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Missä vaiheessa ollaan OSKEJEN VALTAKUNNALLINEN HANKE VALMISTEILLA 2 Ohjausvelvollisuus 35

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Tilat toimimaan - hanke

Tilat toimimaan - hanke Tilat toimimaan - hanke Uudenlaiset kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyömallit 1.8.2015-31.12.2016 /Joensuun seutukirjasto & nuorisopalvelut 3.10.2016 YLEISTÄ HANKKEESTA Resurssit: puolikas kirjastotyöntekijä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET PHSOTEY / PERUSPALVELUKESKUS tuottaa Artjärven, Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän sosiaali- ja perusterveydenhuollon

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot