Sosiaalipäivystys Kehittämishankkeen prosessievaluaatio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalipäivystys Kehittämishankkeen prosessievaluaatio"

Transkriptio

1 Arja-Tuulikki Wilén Sosiaalipäivystys Kehittämishankkeen prosessievaluaatio Loppuraportti 2006 No:29 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kotka

2

3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu SOSIAALIPÄIVYSTYS Kehittämishankkeen prosessievaluaatio Loppuraportti Arja-Tuulikki Wilén Kotka 2006 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 29. 1

4 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut, T. Helkiö Painopaikka Kotkan Kirjapaino Oy 12/2006 ISSN ISBN

5 Esipuhe Tässä raportissa kuvataan Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeen prosessievaluaatio, joka tarkastelee kehittämistyön etenemistä vuosien välisenä aikana. Käsitys sosiaalipäivystyksen luomisen tarpeesta Kaakkois-Suomeen syntyi lääninhallituksessa jo luvun lopulla viranomaisradioverkon pilotoinnin ja hätäkeskusjärjestelmän kehittämisen yhteydessä. Ilman sosiaalityön organisointia päivystyksellisesti ei edellä mainittuja hankkeita olisi näkemyksemme mukaan voitu hyödyntää sosiaalipalveluissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen aloittama suunnittelutyö kokosi yhteen sosiaalipäivystyksen kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita jo vuonna 2001 suunnittelemaan yhteistä hanketta Kaakkois-Suomen alueella. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän rahoituksen turvin hanke saatettiin toteuttaa. Lääninhallitus oli mukana aktiivisena toimijana heti alusta alkaen, koska pidimme hanketta keskeisenä sosiaalityön kehittämisen alueena. Ohjausryhmän puheenjohtajana meillä oli näköalapaikka ja aktiivinen rooli koko hankkeen ajan. Prosessievaluaatio paljastaa, että sosiaalipäivystyksen kehittäminen ei ollut aina helppoa, vaan siihen sisältyi omat vaikeat hetkensä. Hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoitus kehittämishankkeen onnistumisesta. Kehittämistyö ei ole koskaan yksinkertaista. Se asettaa mukana olijoiden kyvyt äärimmäiselle koetukselle sekä tiedollisesti, taidollisesti että asenteellisesti. Sosiaalipäivystyshankkeessa tehdyn kehittämistyön ja tutkimuksen ansiosta tieto kiireellisen sosiaalipalvelun sisällöstä, organisoitumismalleista ja asiakkuuksista on lisääntynyt huomattavasti valtakunnallisestikin. Hankkeen aikana Kaakkois-Suomen alueelle on muodostettu toimivat sosiaalipäivystysjärjestelmät, joiden palveluiden piiriin kuuluvat vuoden 2007 alusta alkaen kaikki alueen kuntien asukkaat. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke oli alusta alkaen yhteistyöhanke. Sosiaalipäivystyshän toimii sosiaalityön rajapinnoilla poliisin, terveydenhuollon ja pelastustoimen kanssa. Hankkeeseen liittyneeseen koulutukseen osallistui runsaasti eri alojen asiantuntijoita. Näin luotiin mahdollisuus myös yhteiseen sosiaalipäivystyskäsitteistön sisältöjen luomiseen. Päivystystehtävissä toimivan henkilökunnan kouluttaminen jatkuu edelleen sosiaalipäivystäjille suunnatun oppisopimuskoulutuksena hankkeen päätyttyä. Merkittäväksi muodostui myös hankkeen tekemä yhteistyö muualla Suomessa aloitetun sosiaalipäivystyksen kehittämistyön kanssa. Sosiaalipäivystyksen kehittäminen ei kuitenkaan vielä pääty tähän. Kuten prosessievaluaatio osoittaa, kiireellisen sosiaalipäivystyksen kehittämistä on jatkettava, mutta tästä eteenpäin työ kuuluu jo kuntien normaaliin kehittämistyöhön. On ollut ilo olla luomassa yhdessä osaavien sosiaalityöntekijöiden, sosiaalijohdon ja muiden organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystysjärjestelmä. Marja Kaasalainen lääninsosiaalitarkastaja Etelä-Suomen lääninhallitus 3

6 4

7 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke toteutettiin vuosina Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoimana kehittämisprojektina. Hankkeen aikana kehitettiin kolme seudullista sosiaalipäivystysmallia. Kehittämishanke jakaantui kolmeen päävaiheeseen, jotka olivat kehittämisen tarpeen kartoitus, sosiaalipäivystyspalvelun mallintaminen ja sosiaalipäivystyksen kokeilu. Tutkimus oli mukana kehittämistyössä alusta loppuun saakka, jolloin myös arviointi nivoutui osaksi projektin etenemistä. Tässä raportissa kuvataan hankkeen etenemistä sekä arvioidaan prosessin eri vaiheita. Osa raportin tutkimustuloksista esiteltiin toimijoille jo hankkeen etenemisen aikana. Raportti sisältää myös uusia tutkimustuloksia kehittämisprosessin arvioinnista. Kehittämisen haasteet eri vaiheiden kohdalla on kirjoitettu sisälle kuhunkin raportin lukuun. Raportti koostuu seuraavista luvuista. Luvussa yksi lukija johdatetaan raportin aihepiiriin. Seuraavassa luvussa esitellään Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke ja sille asetetut tavoitteet. Luvussa kolme kuvataan tutkimuksen rooli kehittämishankkeessa sekä määritellään alustavasti hankkeessa toteutettua arviointia. Neljännessä luvussa kuvataan ja arvioidaan kehittämishankkeen ensimmäisen vaiheen etenemistä. Viidennessä luvussa vastaavasti kuvataan ja arvioidaan seuraavan vaiheen, sosiaalipäivystyksen mallintamisen etenemiseen liittyviä seikkoja. Edelleen kuudennessa luvussa kuvataan ja arvioidaan kehittämishankkeen viimeiseen vaiheeseen, mallien kokeiluun liittyvää hanketyötä. Seitsemännessä luvussa tehdään päätelmiä keskeisimmistä kehittämishankkeen etenemiseen vaikuttaneista toimenpiteistä sekä tehdään ehdotuksia jatkokehittämistä varten. Asiasanat: Sosiaalipäivystys, prosessievaluaatio, kehittäminen 5

8 6

9 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto 11 2 Kaakkois-Suomen Sosiaalipäivystyshanke 12 3 Arviointi osana kehittämishanketta 15 4 Kehittämisprosessin vaihe 1: Tarpeen kartoitus Johdanto Avainhenkilöiden haastattelut Hankehenkilökunnan kokoukset Moniammatillisten työryhmien kokoukset Kartoitus Koulutukset Johtopäätöksiä 27 5 Kehittämisprosessin vaihe 2: Sosiaalipäivystysmallien suunnittelu Johdanto Mallinnus pienryhmissä Mallien suunnittelun menettelytavat Mallien suunnittelun sisällöt Suunnittelun tulokset: Sosiaalipäivystysmallit Moniammatilliset työryhmät Koulutukset Mallien vertailu yhteisessä seminaarissa Mallien tutkiminen alueseminaareissa Muu koulutus Johtopäätöksiä 37 6 Sosiaalipäivystysmallien kokeilu käytännössä Johdanto Etupäivystyskokeilut Toteutus Puhelinneuvontapalvelun ja Tukikeskus Villa Jensenin välinen yhteistyö Takapäivystyskokeilut Sisällöllinen kehittäminen Kiireellisyyden määrittely Toimintaohjeiden kehittäminen Toimintakäytäntöjen kehittäminen Maija Meikäläisen tapaus Palautejärjestelmien kehittäminen Asiakastilanteiden luokittelu 47 7

10 6.5 Koulutukset Kuntaneuvottelut Johtopäätöksiä 49 7 Loppuarviointia Mallit Asiakasprosessit Rajanylitykset Kehittämisprosessi Koulutusyhteistyö Hankehenkilöstön osa-aikaisuus Moniammatilliset työryhmät Toimijoiden arvioinnit kehittämishankkeesta Sosiaalipäivystyksen kehittämisen jatkaminen hankkeen jälkeen 57 8 Lopuksi 59 Lähteet 61 Liitteet 65 Liite 1. Sosiaalipäivystyshankkeen ohjausryhmä varsinaiset ja varajäsenet sekä seutuohjaajat Liite 2. Esimerkki toimijoiden välisestä prosessikuvauksesta Liite 3. Sosiaalipäivystyksen havainnointia ohjanneet kysymykset: Esimerkki Liite 4. Sosiaalipäivystyshankkeen arviointi kyselyn tulokset Liite 5. Arviointia varten analysoitu aineisto Taulukot Taulukko 1. Formatiivisen evaluaation piirteitä Taulukko 2. Sosiaalipäivystystapaustyyppien merkinnät kartoituslomakkeissa Taulukko 3. Kokeiluiden arviointikohteet alueittain pisteytettynä Taulukko 4. Yhteistyön plussat ja miinukset Taulukko 5. Esimerkki vasteryhmän laatimista ohjeistuksista Taulukko 6. Malli seudullisen palvelun kehittämisen näkökulmista Taulukko 7. Muu palaute kehittämistyöstä: Avoimet vastaukset Taulukko 8. Miten sosiaalipäivystystä tulisi kehittää edelleen? Taulukko 9. Sosiaalipäivystyksen kehittämisen uhat Kuviot Kuvio 1. Seudullinen kehittäminen veturikuntien johdolla Kuvio 2. Kehittämisprosessin ensimmäisen vaiheen pääsisältöjä Kuvio 3. Päivystystapausten prosentuaalinen jakautuminen viikonpäiville Kuvio 4. Seudullisten sosiaalipäivystysmallien suunnittelun vaiheiden pääpiirteet Kuvio 5. Kaksiportainen seudullinen sosiaalipäivystys kolme toteutusta Kuvio 6. Seudullisen sosiaalipäivystyksen kokeilun päävaiheet Kuvio 7. Asiakasyhteydenottojen syiden määrät ennen ja jälkeen yhteistyön Kuvio 8. Takapäivystäjien aktiivityön alkamisajankohta Pohjois-Kymenlaaksossa ( ) Kuvio 9. Sosiaalipäivystyksen tarjoaman palvelun laatu syksyllä 2006 Kuvio 10. Hankkeen toimenpiteiden vaikutus seudullisten mallien luomiseen 8

11 Kuvio 11. Hankkeen toimenpiteiden vaikutus omaan työhön Kuvio 12. Hankkeen onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa Kuvio 13. Koulutussisältöjen anti omalle työlle Kuvio 14. Asenne sosiaalipäivystystä kohtaan 9

12 10

13 1 Johdanto Tässä raportissa kuvataan yhden kehittämishankkeen prosessievaluaatio. Kehittämishanke Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke - toteutettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoimana projektina vuosina Hanke on liittynyt keskeisellä tavalla kansalliseen sosiaalialan kehittämisohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on ollut kattavan sosiaalipäivystyksen luominen maahan vuoteen 2007 mennessä. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke on yksi useista tähän tematiikkaan liittyvistä hankkeista, mutta osin sen laajuuden ja tutkimuksellisen näkökulman vuoksi, hanke on muodostunut eräänlaiseksi valtakunnalliseksi pilotiksi, jonka kehittämistyön ituja on hyödynnetty muissa hankkeissa ja eri alueiden sosiaalipäivystysjärjestelmiä rakennettaessa. Tässä raportissa ei kuvata kuitenkaan tätä laajaa kansallisesti tapahtunutta yhteistyötä, vaan keskitytään paikalliseen kehittämistyöhön. Tutkimusraportin rakenne muodostuu kehittämishankkeen esittelystä, arvioinnin ja tutkimuksen määrittelystä sekä kehittämishankkeen eri vaiheiden kuvauksesta ja arvioinnista. Raportointi kehittämisprosessista sisältää tutkimuksen tuottamia arviointitietoja, joita esiteltiin muille mukana olleille toimijoille kehittämishankkeen aikana. Sen lisäksi raportissa esitellään myös uusia johtopäätöksiä kehittämisen haasteista eri vaiheissa. Prosessikuvauksen jälkeen raportissa tarkastellaan hankkeen vaikuttavuutta, mikä perustuu laajaan yhteistyökumppaneille lähetettyyn kyselyyn syksyllä Vaikka johtopäätökset kehittämistyön sudenkuopista ja mahdollisuuksista rakennetaan sisään kehittämisprosessin kuvauksiin, raportin lopussa kootaan vielä yhteen keskeisimmät päätelmät koko prosessin ajalta. 11

14 2 Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeen päätavoitteeksi oli asetettu ylikunnallisten sosiaalipäivystysjärjestelmien kehittäminen vuosina Hankesuunnitelmassa ja toteutuksessa ilmenneiden muutosten vuoksi hanketta jatkettiin vielä vuodella vuoden 2006 loppuun saakka. Kyseessä oli yhteistoiminnan tasolta tarkasteluna laaja ja moniulotteinen hanke. Sosiaalipäivystyksen kehittämiseen osallistui eri toimialojen edustajia sosiaalityön, poliisin, hätäkeskuksen, terveydenhoidon, ja erikoissairaanhoidon toimipisteistä 20 kunnan alueelta. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeen rinnalla toteutettiin samalla toiminta-alueella ja samanaikaisesti poliisin tytärhanke (ks. Husu 2006). Projektisuunnitelmassa hankkeelle oli asetettu seuraavat tulostavoitteet: 1. Tuotetaan tietoa sosiaalipäivystyksen nykytilasta ja tarpeesta Kaakkois-Suomessa. 2. Rakennetaan seutukunnalliset sosiaalipäivystyksen toimintamallit. 3. Kehitetään sosiaalipäivystyksen ja muiden toimijoiden yhteistyömuotoja. 4. Laaditaan tutkimus asiakasprosesseista. 5. Toteutetaan hankkeen prosessievaluaatio. 6. Suunnitellaan sosiaalityön lähtökohtien mukainen opintokokonaisuus eri alojen ammatilliseen koulutukseen. Hankkeen päärahoitus on tullut sosiaali- ja terveysministeriön kautta ESR:n tuella. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu toimi hankkeen hallinnoijana projektiohjauksen ja henkilöstön työskentelyn sijoituttua sosiaali- ja terveysalan toimialalle Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseen. Toteutukseltaan hanke jakaantui kolmeen toiminta-alueeseen, joissa kussakin oli kunta tai kuntapari vetämässä alueellista kehittämistyötä eteenpäin. Nämä niin sanotut veturikunnat osallistuivat hankkeen toteuttamiseen myös taloudellisesti palkkaamalla omalle alueelleen osaaikaisen projektityöntekijän, niin sanotun seutuohjaajan (ks. Liite 1). Oheisessa kuviossa on esitelty hankealueet veturikuntineen, jotka ovat Joutseno, Kotka, Kouvola, Kuusankoski ja Lappeenranta. KUVIO 1. Seudullinen kehittäminen veturikuntien johdolla 12

15 Kotkan alue muodostui viidestä kunnasta (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti), joiden alueella asui noin asukasta. Kouvolan-Kuusankosken hankealue muodostui seitsemästä kunnasta (Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala), joiden alueella asui noin asukasta. Lappeenrannan-Joutsenon alue muodostui kahdeksasta kunnasta (Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Ylämaa), joiden alueella asui noin asukasta. Hankesuunnitelmassa Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyksen kehittäminen oli jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli kartoittaa seuduittain sosiaalipäivystyksen nykytilanne ja tarve sekä yhteiset rajapinnat muihin palveluihin. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi kolmelle alueelle muodostettiin moniammatilliset työryhmät tukemaan kehittämistyötä. Sen lisäksi keinoina käytettiin toimijoille tarjottavaa koulutusta sekä hanketutkimuksen tuottamaa tietoa. Tärkeä osa tässä vaiheessa oli projektihenkilöstön, alueellisten seutuohjaajien, työskentely. Kehittämistyön toisen vaiheen tavoitteeksi oli asetettu sosiaalipäivystysmallien suunnittelu ja kokeilu käytännössä kuntien, yhteistyötahojen ja projektihenkilöstön välisessä yhteistyössä. Mallien kokeiluita tukemaan oli suunniteltu työnohjausten käynnistäminen. Hankesuunnitelmassa kehittämistyön kolmannen vaiheen tavoitteena oli täydentää laadittuja toimintamalleja tutkimustulosten ja kokemusten perusteella sekä vakiinnuttaa toiminta. Alkuaan hanke oli siis suunniteltu kolmevuotiseksi. Kuitenkin useista seikoista johtuen hankkeen aikataulujen muutos oli perusteltu. Ensimmäinen vaiheen oli arveltu toteutuvan vuoden 2003 aikana. Kuitenkin hankkeen rahoituspäätöksen saapumisen myötä kehittämistyö saattoi alkaa vähitellen vasta huhtikuusta Aloituksen viivästyminen heijastui myös muiden hankevaiheiden ajallisena siirtymisenä eteenpäin. Kehittämistyö osoittautui odotettua kompleksisemmaksi ja enemmän aikaa vievemmäksi jo yksinomaan kuntien välisten sopimusten aikaan saamisen osalta. Vaikka vuoden 2005 lopussa Kaakkois-Suomessa oli käytössä kolme seudullista sosiaalipäivystyspistettä, niiden kehittämistyö oli vielä suurelta osalta kesken. Tästä johtuen hanketyön jatkaminen vielä vuodella oli perusteltua. Seuraavana esitellään lyhyesti ohessa joitain keskeisiä sekä paikallisia että kansallisia perusteluita sosiaalipäivystyksen kehittämiselle. Sosiaalipäivystys voidaan tulkita osaksi sosiaali- ja terveysviranomaisille asetettuja turvallisuuspalveluita. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen liittyy jokapäiväisen uhan tilanteisiin. Sosiaaliviranomaisten tehtävänä on tällaisissa tilanteissa normaalien virka-aikaisten sekä päivystyspalveluiden järjestäminen, tilanteiden pitkittyessä pelastusryhmien huolto (esim. piiritykset), yhteistyö tiedotuksen kanssa sekä tarvittaessa psykososiaalisen jälkihuollon järjestäminen. Päivystysaikaisen sosiaalipalvelun piiristä asiakkaille on tarjottu apua erilaisiin jokapäiväisen uhan tilanteisiin, jotka ovat liittyneet muun muassa päihteiden käyttöön, ihmissuhdeongelmiin, äkillisiin elämänmuutoksiin, menetyksiin, perheväkivaltaan ja lastensuojeluun (mm. Korhonen 2000, 13). Suurissa kaupungeissa on jo vuosikymmenten mittaiset perinteet oman kaupungin väestölle tarjotusta sosiaalipäivystyksestä (ks. Sosiaalipäivystyksen kehittämisryhmä 1987; Matilainen 1989). Sosiaalipäivystyksen kehittäminen liittyy sisäisen turvallisuuden tukemiseen sekä sosiaalialan kehittämisohjelmaan. Tavoitteeksi on asetettu sosiaalipäivystysjärjestelmän luominen joka kuntaan vuoteen 2007 mennessä. Paikallisella tasolla sosiaalipäivystyksen kehittämisen tarve on tullut esille Kaakkois-Suomen alueella tehdyissä selvityksissä ja tutkimuksissa. Tutkimuksessa (Dufva, Luhtanen & Hasu 2001) Kymenlaakson väestön hyvinvoinnista todettiin perheiden pahoinvoinnin lisäänty- 13

16 misen ilmenevän lastensuojelun ja erityisopetuksen tarpeen kasvuna sekä lasten huostaanottojen lisääntymisenä. Lastensuojelun ja sosiaalityön akuuttipalveluiden tarjonta todettiin riittämättömäksi vastaamaan kasvaneeseen palveluiden kysyntään. Erkylä-projektissa (Niemi & Mäkelä 1996, Hintsala & Mäkelä 1997) lastensuojelu nimettiin erityispalveluksi, jonka kehittämisen uhkatekijäksi koettiin sekä lisääntynyt palveluiden tarve että kriisityön tehtävien jakautuminen harvojen työntekijöiden osalle. Päivystysluonteisen sosiaalityön kehittämisen tarpeellisuus nousi esille myös 90-luvulla Kymen läänihallituksen toteuttamassa kehittämishankkeessa. Hankkeen johtopäätöksissä sosiaalisten ongelmien tunnistamisen kehittämiseksi ehdotettiin sosiaalityöntekijöiden työjärjestelyiden muuttamista, sillä virastoaikainen ja toimistoissa tehtävä sosiaalityö nähtiin problemaattiseksi ongelmien varhaisen tunnistamisen kannalta. Tässä raportissa ei esitellä kirjallisuuskatsausta erilaisten sosiaalipäivystyshankkeiden raporteista. Kuten jo johdannossa esiteltiin, päähuomio kohdistuu paikalliseen kehittämistyöhön. Ennen varsinaista prosessievaluaatiota on kuitenkin syytä määritellä tarkemmin, mitä arvioinnilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ja miten se nivoutui osaksi Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanketta. 14

17 3 Arviointi osana kehittämishanketta Arviointi tai arviointitutkimus on ollut viime aikoina suosittu lähestymistapa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen (mm. Haverinen 1999; Karjalainen 2001). Kirjallisuudessa määritellään erillisinä arviointitutkimuksen lähestymistapoina mm. ohjelman arviointi (mm. Owen & Rogers 1999) realistinen arviointi (mm. Pawson & Tilley 1998) ja hyötykäyttöön kohdentuva arviointi (Patton 1997). Evaluaattoreiden tehtäväksi on mainittu muun muassa sosiaalisten ohjelmien tutkimus, arviointi ja kehittäminen niiden kaikissa tärkeissä aspekteissa erilaisten tutkimusmetodien avulla. Arviointi pitää sisällään sosiaalisten ongelmien diagnosointia ja käsitteellistämistä sekä ohjelmien implementaation, hallinnon, tulosten ja tehokkuuden arviointia. Se voi kohdistua myös ohjelman tarpeeseen, rakenteeseen, vaikutukseen ja kustannustehokkuuteen. Sosiaalisen ohjelman tutkimuksessa arvioijan tehtävänä on tarjota vastauksia arvioimalla mitä ohjelmassa tehdään, kuinka hyvin ohjelma toteutetaan ja onko se toteuttamisen arvoinen. (Rossi, Freeman & Lipsey 1999, 4; 22; 25; 64.) Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeessa työskenteli tutkija koko projektin ajan. Hänen tehtäväkseen oli hankesuunnitelmassa asetettu kehittämisprosessin arviointi sekä tutkimus sosiaalipäivystyksen asiakasprosesseista. Kehittämisprosessien arviointia voidaan luonnehtia prosessievaluaatioksi. Sen tavoitteena on toimia palautteena antamisen ja hankkeen ohjaamisen välineenä. Systemaattisesti toteutetulla prosessievaluaatiolla voidaan tarkastella muutosprosesseja ja tuoda esille niiden keskeisimmät piirteet. Luonteeltaan prosessievaluaatio on formatiivista, mikä tarkoittaa arvioinnin kohdistumista kehittämisen toteuttamiseen. (Seppänen-Järvelä 2003, 7-8). TAULUKKO 1. Formatiivisen evaluaation piirteitä Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeen aikana toteutettu arviointi noudatti pitkälti formatiivisen evaluaation tunnuspiirteitä. Tutkija osallistui kehittämistyöhön sekä olemalla läsnä erilaisissa kehittämistilaisuuksissa että tuottamalla uutta tietoa hankkeen aikana. Tutkimuksen tuottamia tietoja esiteltiin moniammatillisten työryhmien kokouksissa, erilaisissa kehittämistilaisuuksissa ja koulutuksissa sekä ohjausryhmän kokouksissa. Kohdeyleisö muodostui pääasiassa sosiaalialan, poliisin, hätäkeskuksen, ensihoidon, terveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon toimijoista, jotka työskentelivät joko asiakastyössä tai asiantuntijoina ja johtotason tehtävissä. Missä määrin sitten arvioinnilla onnistuttiin selkeyttämään päämääriä tai tuottamaan tietoa prosessin etenemistä tukemaan, sitä arvioin tässä raportissa prosessikuvausten esittelyn yhteydessä. Tiedon kerääminen kehittämishankkeen aikana oli jatkuvaa, mikä johti massiivisen aineistokokonaisuuden syntymiseen. Aineisto muodostui kokouskeskusteluiden 15

18 nauhoituksista, haastetteluista, dokumenteista (raportit, kaaviot, sähköpostiviestit, muistiot jne.), observoinneista jne. Periaatteena oli aineiston kerääminen kaikesta kehittämistyön toiminnasta. Arvioinnissa hyödynnettiin pääasiassa laadullisia menetelmiä, joskin laadullisten tulosten tueksi tuotettiin myös määrällistä informaatiota sosiaalipäivystykseen liittyvistä ilmiöistä. Arvioinnin ja tutkimuksen tuloksia raportoitiin kehittämishankkeen useissa eri vaiheissa sekä kirjallisina väliraportteina, itsenäisinä tutkimusraportteina (tutkimus asiakasprosesseista) että suullisina esityksinä. Yksi tapa luokitella erilaisia arvioinnin toteuttamisen muotoja on määrittely tutkijan positiosta joko sisäisenä tai ulkoisena arvioijana (mm. Robson 2001, 18). Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeessa arviointia tehneen tutkijan position määrittely ei ole yksiselitteinen tehtävä. Toisaalta tutkija oli erityisesti kehittämishankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana hankkeen sisäisen arvioijan roolissa. Kuitenkin liian lähellä ja mukana kehittämistyön ytimessä työskentely osoittautui problemaattiseksi. Perspektiivin saavuttaminen prosessin arviointia varten edellytti tutkijalta etäisyyden ottamista kehittämishankkeen sisäisiin asioihin, mikä johti vähitellen ulkoisen arvioijan rooliin siirtymiseen. Kehittämishankkeen kuluessa arviointitietoa on koottu järjestämällä arviointitilaisuuksia, joissa on sovellettu valtaistavan arvioinnin menetelmää (Fetterman 2004). Tällä menettelyllä tavoiteltiin työyhteisöjen osallistamiseen arviointikysymyksiä tuotettaessa sekä eri osatekijöiden arvioimisessa (mm. Robson 2001, 18; Fetterman & Bowman 2002). Keskusteluiden pohjalta kehittämistyöhön valittiin joukko arviointikohteita sekä arvioitiin niiden kehittämisen tarvetta numeroarvioinnin avulla. Tätä menetelmää hyödyntämällä tuotettiin yhteistyössä toimijaosapuolten kanssa myös jokseenkin kriittinen arviointi hankkeen koulutuksen onnistumisesta. Lisäksi arviointikeskustelun pohjalta kehittämishankkeessa päädyttiin aloittamaan kehittämistyö sosiaalipäivystyksen ja siihen liittyvän puhelinneuvontapalvelun yhteistyön edistämiseksi Etelä-Kymenlaaksossa. Tämä kehittämisyhteistyö jatkui kaikkiaan noin kahden vuoden ajan. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeessa pyrittiin tekemään myös päätelmiä kehittämistyön vaikuttavuudesta. Toimijoille lähetettiin syksyllä 2006 laaja kysely, jolla kerättiin tietoa kehittämistyön eri teemoista. Kuten Dahler-Larsen (2005) on todennut, vaikuttavuuden arvioinnissa keskeiset kysymykset liittyvät siihen, mikä vaikuttaa mihin, miten, milloin ja millä edellytyksillä. Vaikuttavuus kuvaa tulosta, vaikutusta sekä vaikuttamisen prosessia. Tässä tutkimuksessa osallistujilta kerättiin arviointitietoa hankkeen toteuttamisen toimenpiteiden onnistumisesta ja merkityksestä sekä sosiaalipäivystyksen että oman työn kehittämiselle. Samalla kerättiin tietoa valikoidusti tekijöistä, jotka kuvaavat toimijoiden asennoitumista sosiaalipäivystystä kohtaan. Lopuksi toimijat saivat tuoda esille sosiaalipäivystyksen kehittämisen jatkumiseen liittyviä huolenaiheitaan sekä antaa vapaasti palautetta kehittämishankkeesta. Tämän viimeisen osion tavoitteena oli kerätä tietoa kehittämisen haasteista kunnille, joiden vastuulle sosiaalipäivystyksen kehittäminen jäin hankkeen päättymisen jälkeen. Tässä raportissa päähuomio ei ole kehittämishankkeessa toteutetun arvioinnin sijoittamisessa arviointitutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Arviointia ja tutkimusta ovat ohjanneet kehittämishankkeen aikana kuitenkin pääsääntöisesti hankkeesta nousevat tiedon tarpeet, yhteistyön haasteet ja luodut uudet ratkaisut sekä niiden peilaaminen hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Miten arviointi sitten on täyttänyt sille asetetut odotukset? Lukija voi tehdä tästä päätelmiä seuraavien kehittämisprosessin vaihekuvauksiin sisältyneiden arvioiden pohjalta. 16

19 4 Kehittämisprosessin 1 vaihe: tarpeen kartoitus 4.1 Johdanto Hankesuunnitelmassa asetettiin ensimmäisen vuoden hankeprosessin etenemisen kuvauksessa tehtäväksi kartoituksen laatiminen sosiaalipäivystysjärjestelmän kehittämisen tarpeiden, nykytilan ja olemassa olevien voimavarojen selvittämiseksi. Tiedon kerääminen aloitettiin haastattelemalla hankkeen avainhenkilöt, veturikuntien sosiaalitoimen edustajat sekä poliisin ja hätäkeskuksen edustajat. Kesäkuussa järjestettiin hankehenkilöstön ja seutuohjaajien, poliisin ja sosiaalityön kenttätyöntekijöiden kesken kokouksia (3 kpl), joiden aikana käydyt keskustelut toivat lisätietoa tulkintaan sosiaalipäivystyksen nykytilasta ja kehittämisen haasteista. Seutuohjaajat muodostivat omalle toiminta-alueelleen moniammatilliset työryhmät, joiden ensimmäisissä kokouksissa tarkasteltiin eri toimijoiden näkemyksiä kehittämisen haasteista. Syksyn 2003 aikana kehittämishankkeen osana käynnistettiin myös koulutusten sarja, joka koostui avoimista, pääsääntöisesti luentomuotoisesti toteutetuista seminaareista sekä suljetuista, alueiden viranomaistahoille suunnatuista kehittämiskoulutuksista. Kuviossa 2 on kuvattu kehittämishankkeessa kartoituksen aikana tapahtuneiden etenemisen ajoittuminen kuukausittain vuosien 2003 ja 2004 ajalle viiden toiminnallisen osa-alueen osalta. Kuviossa Kartoituksella tarkoitetaan eri toimialojen edustajien tekemiä havaintomerkintöjä asiakastapauksista (ns. sosiaalipäivystystapaukset) hankkeessa suunnitellulle strukturoidulle lomakkeelle. KUVIO 2. Kehittämisprosessin ensimmäisen vaiheen pääsisältöjä 4.2 Avainhenkilöiden haastattelut Tutkija haastatteli huhti-kesäkuussa 2003 veturikuntien sosiaalijohtajat sekä poliisin ja hätäkeskuksen edustajat, jotka olivat osallistuneet hankkeen suunnitteluun. Haastatteluiden tavoitteena oli selvittää sosiaalipäivystyksen nykytilaa sekä hahmotella kehittämisen haasteita ja visioita. Kaakkois-Suomen alueen kunnissa sosiaalipäivystyksen luonteista toimintaa oli toteutettu jo aiemminkin, joskin pääsääntöisesti kuntakohtaisina järjestelyinä. Sosiaalipäivystystehtäviä hoitivat ympärivuorokautisen toiminnan yksiköt (mm. vastaanottokoti, perhetukikeskus, tukikeskus, turvakoti, vanhusten palveluyksiköt) yhdessä yöpartioiden ja yleisötilaisuuksissa vapaaehtoisina työskentelevien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pohjois-Kymenlaaksossa oli käynnistetty kokeilu poliisilaitoksella tehtävästä sosiaali- ja palveluohjauksesta, joka 17

20 osaltaan vastasi alueen sosiaalipäivystystehtävistä. Haastattelut nostivat esille myös kunnissa tehtyjä aloitteita sosiaalipäivystyksen kehittämiseksi. Etelä-Kymenlaaksossa Kotkassa oli aiemmin kokeiltu oman kaupungin sisällä toimivaltaisista sosiaalityöntekijöistä muodostunutta päivystysrengasta. Kokeilusta luopumiseen olivat johtaneet päivystysringin suuret kustannukset, vähäiseksi arvioitu päivystystyön määrä sekä myös henkilöstön taholta tullut vastustus tehtävää kohtaan. Etelä-Karjalassa puolestaan oli laadittu esiselvitys Lappeenrannan ja Joutsenon yhteisen päivystysringin järjestämiseksi. Sosiaalipäivystyksen kehittäminen alueella perustui eri toimijoiden kokemaan kehittämistarpeeseen. Kuntien näkökulmasta kehittämisen tarve pohjautui toisaalta pyrkimykseen ratkaista päivystystehtäviin liittyviä ongelmia ja toisaalta haluun vastata väestön muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Veturikunnissa ongelmat liittyivät osaltaan toimivaltaisen sosiaaliviranomaisen toimintaan päivystysaikana. Päivystystehtävät kasaantuivat yksittäisille viranhaltijoille, joita jatkuvasti lisääntyvien päivystysaikaisten yhteydenottojen määrä kuormitti huomattavasti. Osaltaan päivystyksen kehittämiseen liittyi epäily, että sosiaalityön yhteistyökumppanit eivät tunnistaneet kiireellisen sosiaalityön tarpeessa olevia asiakkaita tai eivät ilmoittaneet näistä systemaattisesti. Poliisin näkökulmasta kehittämisen haaste nousi tyytymättömyydestä sen toiminta-alueella kuntien sirpaleisia sosiaalityön päivystyskäytäntöjä kohtaan, mikä ilmeni muun muassa joidenkin kuntien kohdalla vaikeutena tavoittaa toimivaltaisia sosiaaliviranomaisia päivystysaikana. Samalla tyytymättömyyttä ilmeni myös muissa yhteistyökäytännöissä, joihin liittyi asiakasta koskevan tiedon saaminen. Hätäkeskuksen näkökulmasta toimimattomat tai kirjavat kuntien toiminta-ohjeet vaikeuttivat hätäkeskuksen toimintaa viranomaisten viestikeskuksena. Avainhenkilöiltä kysyttiin myös visiota, millaiseksi he näkivät sosiaalipäivystyksen muodostuvan parhaimmassa tilanteessa. Vastauksissa esitettiin kaksi eri vaihtoehtoa päivystyksen organisoinnin malleiksi: päivystyspisteen tuottama palvelu tai toimivaltaisista sosiaaliviranomaisista muodostuva päivystysrinki. Muita piirteitä tulevaisuuden sosiaalipäivystysjärjestelmälle mainittiin seuraavasti: edullinen ylikunnallinen sopimuspohjainen (mm. kustannusten jakaminen) teknologiaa hyödyntävä (virve, tietokoneet) toimivaltainen osa peruspalvelua olemassa oleville järjestelyille rakentuva lain asettaman velvoitteen täyttävä Haastatteluissa avainhenkilöitä pyydettiin arvioimaan tekijöitä, joiden nähtiin voivan muodostua ylikunnallisen sosiaalipäivystysjärjestelmän kehittämisen riskiksi. Maininnat kehittämisen riskeistä käsittelivät kuntien välistä yhteistyötä, taloudellisia resursseja, muutosvastarintaa sekä ylikunnallisen sosiaalipäivystyksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä: kuntien välisen yhteisymmärryksen löytäminen (päätöksenteko, kustannusten jako) taloudellisten resurssien vähäisyys tai riittämättömyys muutosvastarinta / henkilöstön sitouttaminen ei onnistu päivystys kuormittaa normaalityöaikaa asiakasolosuhteiden ja aluetuntemuksen puuttumisesta aiheutuvat ongelmat kuntakohtaisen toimivallan ylittämisen vaikeus 18

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija,

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija, Haasteita on, mutta selviämme niistä kehittämällä luovasti sosiaalipäivystyksen käytäntöjä moniammatillisellayhteistyöllä asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella il i ll

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO

LASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO LASTENSUOJELUN EDUNVALVONNAN KOORDINAATIO 1. ASIAKKAAT Kaakkois-Suomen kunnat (Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Virojoki, Eksote) : lastensuojelun työntekijät poliisi käräjäoikeus maistraatti

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen kehittäminen. Selvityksiä 2006:64

Sosiaalipäivystyksen kehittäminen. Selvityksiä 2006:64 Sosiaalipäivystyksen kehittäminen Selvityksiä 2006:64 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:64 Sosiaalipäivystyksen kehittäminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 TIIVISTELMÄ Sosiaalipäivystyksen

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy.

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy. 2009, Lehdistöraportti Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 TOP 3 - Asiakastyytyväisyydellä mitattuna

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11. TERVETULOA Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.2007 Alueellinen lastensuojelun sosiaalipäivystys Yhteistoimintasopimus

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Aija Kettunen Pieksämäki 17.11.2015 18.11.2015 1 Sisältö Arviointikysymykset Taloudellisen arvioinnin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 115 14.12.2005 Sosiaalilautakunta 62 14.06.2006 Sosiaalilautakunta 63 22.08.2006 Sosiaalilautakunta 91 12.12.

Sosiaalilautakunta 115 14.12.2005 Sosiaalilautakunta 62 14.06.2006 Sosiaalilautakunta 63 22.08.2006 Sosiaalilautakunta 91 12.12. Sosiaalilautakunta 115 14.12.2005 Sosiaalilautakunta 62 14.06.2006 Sosiaalilautakunta 63 22.08.2006 Sosiaalilautakunta 91 12.12.2007 TURUN SEUDUN SOSIAALIPÄIVYSTYSKOKEILU -HANKE 2006 22/03.01/2006 45/00.10/2006

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012 1 (9) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2012 Tammi-maaliskuun 2012 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 384 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen 30.10.2014 Palopäällystöliiton koulutus

Onnettomuuksista oppiminen 30.10.2014 Palopäällystöliiton koulutus Onnettomuuksista oppiminen 30.10.2014 Palopäällystöliiton koulutus Marja-Liisa Mankki, kriisityöntekijä Kouvolan sosiaali- ja kriisipäivystys 31.10.2014 63 Kaakkois-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystysalueet

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot