Sisältö. 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelu on yhteinen asia... 6

Transkriptio

1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma Autamme lapsiperheitä yhdessä

2 Sisältö 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelu on yhteinen asia Lastensuojelusuunnitelman 2010 toimenpiteiden toteutuminen Lastensuojelu auttaa lapsia yhä useammin kotona Miten lapsiperheet voivat Porvoossa ja Askolassa Visio: Apua lapsiperheiden haasteisiin ajoissa Tukea vanhemmuuteen peruspalveluissa Perheet saavat apua elämän taitekohdissa Johdamme ja kehitämme lapsiperheiden palveluita yhdessä Lapsiperheet, kolmas sektori ja kunta toimivat yhdessä Askolan toimenpide-ehdotukset Suunnitelman seuranta ja arviointi Lähteet Liitteet Koulutuspalvelut Nuorisopalvelut Poliisin sosiaaliohjaaja Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka Maahanmuuttajapalvelut Terveyspalvelut Porvoon suomalainen seurakunta Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Sosiaali- ja terveyslautakunta, Matti Lehesniemi Porvoon turvakoti ja Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä Hyvis, Tuija Öberg Liikuntapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kotihoidon lapsiperhetyö Vammaispalvelut Perheneuvola Varhaiskasvatus Kuntalaiset Nuorisovaltuusto MLL Uusi Porvoo... 37

3 Askolan liitteet Koulutuspalvelut Askolan yläkoulu ja oppilashuolto Psykiatrinen sairaanhoitaja Varhaiskasvatus Seurakunta MLL ja lapsiperheet Vapaa-aikatoimi... 43

4 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulain 12 :n (2007:417) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelman sisältö tulee huomioida kunnan talousarviossa. Suunnitelman on tarkoitus varmistaa keskustelu lasten ja nuorten palveluihin käytettävistä voimavaroista ja palveluiden kehittämisestä (LSKL 2013b, 37). Suunnitelman avulla kehitetään lastensuojelua ja lapsiperheiden palveluita niin, että ne vastaavat paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukevat vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Porvoon kaupungin ja Askolan kunnan lastensuojelusuunnitelma hyväksyttiin Porvoon kaupunginvaltuustossa ja Askolan kunnanvaltuustossa Suunnitelmaa päivitettiin Porvoon kaupungin ja Askolan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointityötä ohjaavat seuraavat asiakirjat: - Kaupunkistrategia ja kuntastrategia - Hyvinvointikertomus - Lastensuojelusuunnitelma Askolan neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma sekä Porvoon vastaava valmisteilla oleva ohjelma - Lasten ja nuorten 2011 päivitetty hyvinvointiselonteko Elämän eväät - Nuorisotakuu Porvoossa -selvitys, 2013 Tavoitteena on, että tämän lastensuojelusuunnitelman kauden päättymisen jälkeen 2017 Porvoon lapsiperheiden hyvinvointityötä ohjaamaan on laadittu hyvinvointikertomuksen alaisuuteen monialainen, lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Lastensuojelusuunnitelman tavoitteena on, että Porvoon ja Askolan lapsiperheiden palvelut: lisäävät lapsiperheiden hyvinvointia auttavat lapsiperheitä heidän ongelmissaan tarvittaessa, nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja ensisijaisesti peruspalveluissa. työskentelevät ja kehittävät palveluita yhdessä lapsiperheiden sekä muiden lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Suunnitelman on laatinut seuraava työryhmä: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Maria Andersson, lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, johtavat sosiaalityöntekijät Ville Heininen Askolasta ja Susanne Forsblom Porvoosta, kaupungin lakimies Johanna Andersson, sosiaaliohjaaja Susanna Koskinen Askolasta sekä sihteerinä suunnittelijat Jenny Arponen saakka ja Mervi Makkonen alkaen. Suunnitelman laatimiseksi järjestettiin lapsiperheiden kanssa toimiville ammattilaisille, kolmannen sektorin edustajille sekä kuntalaisille keskustelutilaisuudet seuraavista kysymyksistä: 4

5 Miten Porvoossa autetaan lapsiperheitä ja tuetaan vanhemmuutta? Miten lapsiperheitä voidaan auttaa nykyistä paremmin kunnan peruspalveluissa ilman lastensuojelun asiakkuutta sekä seurakuntien, järjestöjen sekä asukkaiden itse järjestämissä toiminnassa? Miten lisätään lapsen osallisuutta sekä turvallisuutta ja autetaan erityisesti perheitä, joita koskettavat työttömyys, köyhyys tai päihteiden käyttö? Tilaisuuksien muistioiden ja valtakunnallisten selvitysten perusteella työryhmä on koonnut suunnitelman lapsiperheiden hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimenpiteistä sekä yhteistyön järjestämisestä eri toimijoiden välillä vuosiksi Kuulemisiin osallistuneet yhteistyökumppanit ovat voineet kommentoida suunnitelman luonnosta. Askolassa eri toimialojen mielipiteitä kartoitettiin kirjallisella kyselyllä ja lapsiperheitä haastateltiin kahdessa perhekahvilassa. Suunnitelman toisessa luvussa tarkastellaan kuntien lapsiperheiden palveluita lastensuojelulain mukaan kokonaisuutena kolmella tasolla. Ensisijaisesti vahvistamme peruspalveluita, jolloin tarve lastensuojeluun vähenee. Seuraavassa luvussa arvioidaan vuoden 2010 lastensuojelusuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä kuntien lastensuojelun nykytilaa. Kolmas luku sisältää tiedot lapsiperheiden voinnista Porvoossa ja Askolassa suunnitelman kannalta keskeisillä mittareilla. Kuulemistilaisuuksien ja lastensuojelua koskevien julkaisujen perusteella työryhmä on koonnut suunnitelman tavoitteet luvussa 4. Ehdotetut toimenpiteet edistävät lapsiperheiden hyvinvointia ja ehkäisevät lapsiperheiden ongelmia, kun ne toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 5

6 2 Lastensuojelu on yhteinen asia Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen oikeuksien turvaaminen on koko yhteiskuntaa ja siis myös koko kuntakonsernia koskeva tehtävä. Lastensuojelu määritellään laissa laajasti: Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Kunnan on tuettava vanhempia lapsen kasvatuksessa. Kolmiossa alla (Mukailtu Perälä 2012, s. 56) on kuvattu kunnan lapsiperheiden palvelut lastensuojelulain määritelmän mukaan: 1. Varhainen tuki sijoittuu alimmalle kolmion tasolle 1 ja muodostuu kunnan peruspalveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollossa, lasten päivähoidossa, opetustoimessa sekä muissa lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitetuissa palveluissa tulee tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja saada selville lapsiperheiden erityinen tuen tarve. Ensimmäisestä tasosta käytetään suunnitelmassa käsitettä peruspalvelut. 2. Ehkäisevä lastensuojelu on tasolla 2. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi lastensuojelulain 2 luvun mukaista ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tämä voi olla esimerkiksi tihennetyt neuvolatapaamiset tai erityinen tuki varhaiskasvatuksessa tai koulussa tai erityisnuorisotyö. Toista tasoa nimitetään suunnitelmassa erityiseksi tueksi peruspalveluissa. 3. Asiakkuuteen perustuva, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, toteutuu ylimmällä tasolla 3. Lastensuojelun työntekijät tukevat asiakasperheitä yhdessä muilla tasolla toimivien ammattilaisten kanssa. Lastensuojelun asiakasperheillä on erityinen oikeus peruspalveluihin ja tehostettuun apuun peruspalveluissa lastensuojelun asiakassuunnitelman perusteella. Kun perhe ei enää tarvitse lastensuojelua, yhdessä tekeminen takaa perheen avun jatkumisen peruspalveluissa. Ylintä tasoa nimitetään suunnitelmassa lastensuojeluksi. 3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 2. Erityinen tuki peruspalveluissa 1. Peruspalvelut (kaikki lapsiperheet) Lain mukaan lastensuojelu kattaa siis kaikki kolmion tasot. Tavoitteena on, että mahdollisimman suurelle osalle lapsiperheistä riittää ensimmäisellä ja toisella tasolla saatu apu. Tämä on suunnitelman johtava periaate. Kaikilla tasoilla on huomioitava lasten ja nuorten tarpeet ja toivomukset sekä vahvistettava lapsiperheiden omia voimavaroja. 6

7 Lastensuojelulla on kunnassa asuville lapsiperheille ja kunnalle suuri inhimillinen ja taloudellinen merkitys. Porvoossa lapsi ja perhekohtaisen lastensuojelun menoiksi on arvioitu vuonna 2014 noin 7 miljoonaa euroa. Menot ovat laskeneet viime vuosina, koska lastensuojelussa on panostettu lapsen tukemiseen kotona. Lastensuojelun asiakkaat käyttävät huomattavan paljon myös kunnan muita palveluita. Yhdessä tekeminen on tärkeää, jotta perheet saavat vaikuttavaa apua ja päällekkäisiltä toiminnoilta vältytään. Suomessa sattui vuosina useita perheen sisäisiä surmia, minkä johdosta laadittiin useita valtakunnallisia selvityksiä lastensuojelun kehittämiseksi. Selvitysten perusteella julkaistuissa raporteissa painotetaan riittävää lastensuojelun henkilöstöä ja osaamista, lapsen ja perheen sekä muiden ammattilaisten kanssa työskentelyä sekä peruspalveluiden ja erityisen tuen kehittämistä edellä esitetyn kolmion tasoilla 1 ja 2 (mm. STM 2013a, STM 2013b, Lastensuojelun keskusliitto 2013a, Lastensuojelun keskusliitto 2013b.) Lapsiperheet kohtaavat useita ammattilaisia muun muassa neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, koulussa sekä nuorisopalveluissa. Kehittämällä palveluita edellä esitetyn kolmion tasoilla 1 (peruspalvelut) ja 2 (erityinen tuki peruspalveluissa) voidaan vähentää lastensuojelun tarvetta tasolla 3. Lastensuojelun asiakkuus ei saa olla edellytys esim. kotipalvelun tai perhetyön saamiselle (STM 2013, 18.) Päävastuu lapsiperheiden auttamisesta kunnan palveluissa tulee olla siellä, missä auttaminen kulloinkin on luontevinta. Ensisijaisesti apua annetaan lapsen luonnollisessa elinympäristössä kuten kotona, varhaiskasvatuksessa tai koulussa (STM 2013, 11). Porvoon kaupungin strategian mukaan palveluita tulee kehittää vähenevillä resursseilla. Mikäli uusia resursseja tarvitaan, tämän tulee perustellusti näkyä säästönä palveluissa. Strategiassa linjataan, että Porvoossa kuntalaisten hyvinvointierot pienenevät, nuorten syrjäytymistä ehkäistään sekä tuetaan vanhemmuutta ja tarjotaan oikea-aikaisia, ennaltaehkäiseviä palveluita lapsiperheille. Strategia velvoittaa kaupungin toimijoita kehittämään lapsiperheiden palveluita, erityisesti edellä esitetyn kolmion tasoilla 1 ja 2. Askolan kuntastrategian (2014) mukaan peruspalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja palveluissa hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien, seurojen ja järjestöjen sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Henkilöstöresurssit suunnataan peruspalveluihin ja asiantuntijuuteen. 7

8 3 Lastensuojelusuunnitelman 2010 toimenpiteiden toteutuminen Alla taulukossa on tiivistelmä edellisen, vuonna 2010 päivitetyn suunnitelman tavoitteiden toteutumisesta ja vaikutuksista. Tavoite suunnitelmassa 2010 Perhetyöntekijöitä lisää peruspalveluihin vuosittain Lapsiperheiden sosiaalityöhön lisää perhetyöntekijöitä, jotta voidaan kehittää intensiivisempää avohuollon työtä ja välttää sekä lyhentää sijoituksia kodin ulkopuolelle. Lapsiperheiden kotipalvelua tulee lisätä vuosittain Tavoitteen toteutuminen Toteutunut vain osittain: Yksi perhetyöntekijä neuvolaan vuoden 2013 alusta perustetuista uusista toimista on perhetyöntekijän toimi. Vuoden 2013 alusta MLL:n vapaaehtoisista koulutettu 10 perhekummia. Toteutunut. Kaksi uutta perhetyöntekijä tointa vuoden 2012 alusta ja yksi uusi toimi vuoden 2013 alusta. Lastensuojelun sijoitukset ovat vähentyneet edelleen vuodesta Toteutunut vain pieniltä osin: Lions klubi Porvoo Borgoensiksen lahjoittama 200 euron palveluseteli lapsiperheille tilapäiseen kotiapuun neuvolan kautta. Kotipalvelua on täydennetty ostopalvelulla. Vaikutukset lapsiperheille ja kustannuksiin Perhetyöntekijän palkkakustannukset vuosittain, n euroa. Neuvolan perhetyöntekijälle on ollut suuri tarve. Vuonna perhettä on ollut yhteydessä ja 38 perhettä on tavannut perhetyöntekijän yksilökäynnillä. Perheet, joissa perhetyö päättynyt, ovat saaneet jatkotukea MLL:n perhekummeista, jonka vuosikustannukset 6000 euroa. Palkkakustannukset n euroa. Lisähenkilöstö on näkynyt säästönä ostopalveluissa ja vaikuttavampana asiakastyönä. Lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat laskeneet vuodesta 2011 vuoteen ,5 %. Ei lisä kustannuksia kaupungille. Lapsiperheiden vaikea saada käytännön apua kotiin, sillä kotipalvelussa vain 2 perhetyöntekijää ja ostopalvelua käytetään vain erityiseen tarpeeseen. Neljä uutta virkaa lapsiperheiden sosiaalityöhön, joista kaksi sosiaalityöntekijän ja kaksi sosiaaliohjaajan virkaa vuosina Toteutunut perustettu 2 sosiaaliohjaajan ja 1 sosiaalityöntekijän virkaa ja sosiaalityöntekijän virka. Vuosipalkkakustannukset Lisähenkilöstö on näkynyt säästönä ostopalveluissa ja vaikuttavampana asiakastyönä. Lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat laskeneet vuodesta 2011 vuoteen ,5 %. 8

9 Tavoite suunnitelmassa 2010 Perustetaan uusi nuorisokoti-yksikkö Ehkäisevään toimeentulotukeen varattava talousarviossa riittävästi rahaa ja tukea kohdennettava lapsiperheille. Tavoitteen toteutuminen Toteutunut osin perintövaroin alkaen perustettu nuorten tuetun asumisen yksikkö Nuotta. Toistaiseksi määräaikainen saakka. Toteutunut osittain. Kirjattu toimeentulotukiohjeistukseen ja hyödynnetty lapsiperheiden toimeentulotuessa. Ehkäisevän toimeentulotuen osuus toimeentulotukimenoista Porvoossa edelleen alle suositusten. Vaikutukset lapsiperheille ja kustannuksiin Kustannukset perintövaroista n euroa Nuoret saavat jälkihuollon palveluita Porvoossa. Vaikuttavampaa jälkihuoltoa ja kustannussäästöä sekä laitoshuollon että jälkihuollon ostopalveluissa. Ehkäisevän toimeentulotuen menot n euroa vuonna Tuella lyhennetään perheiden toimeentulotuen tarpeen kestoa ja autetaan perheitä kriisitilanteissa. Päihdepalveluiden tulee olla monipuoliset ja riittävä. Päihdestrategian toimenpiteet tulee toteuttaa. Toteutunut osittain: Kehitetty mm. ryhmätoimintaa, koulutusta, kokemusasiantuntijatoimintaa sekä verkkovastaanotto. Nuorten, ennaltaehkäisevän, lapsiperheiden ja terapian osuus vähentynyt. Yhteistyö lastensuojeluun parantunut. Resursointi ennallaan. Elämä haltuun hanke ja Kokemuksesta voimaa hanke Kaste-rahoituksella. Uusia palvelumuotoja on kehitetty ja palaute on ollut myönteistä. Nuoret sekä lapsiperheet hakeutuvat palveluihin liian myöhään. Nuoret sekä lapsiperheet tulisi saada hakeutumaan palveluihin aiemmin. Edellisestä lastensuojelusuunnitelmasta ovat Porvoossa toteutuneet lastensuojelun tavoitteet edellä esitetyn kolmion ylimmältä lastensuojelun tasolta. Peruspalveluiden, kolmion tasojen 1 ja 2 tavoitteet ovat toteutuneet vain osittain. Tällä perusteella suunnitelmassa vuosille keskitytään Porvoon osalta peruspalveluiden ja peruspalveluiden erityisen tuen kehittämiseen, jotta tarve lastensuojeluun vähenee. Askolan osalta vuoden 2010 lastensuojelusuunnitelman kehittämisehdotuksista suurin osa on saatu toteutettua. Kunnassa on panostettu erityisesti perhetyöhön, jossa on nyt kaksi kokopäiväistä perheohjaajaa. Ennaltaehkäisevään perhetyöhön panostaminen on osaltaan vähentänyt lastensuojelun asiakasmääriä ja perheiden ongelmiin on pystytty puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Kotihoidon osalta kaksi työntekijää on muodollisesti nimetty perhetyöhön, mutta käytännössä heidän työpanoksensa kohdennetaan resurssipulasta johtuen tällä hetkellä kotipalvelun perustyöhön. Sosiaalityöhön on perustettu uusi lastensuojelun sosiaalityöntekijän virka alkaen ja virka on saatu täytettyä pätevällä sosiaalityöntekijällä alkaen. Sosiaalityössä työskentelevät hänen lisäkseen johtava sosiaalityöntekijä (virka perustettu alkaen), aikuissosiaalityöntekijä sekä sosiaaliohjaaja. Sosiaalitoimeen on saatu 2010 toimenpide-ehdotuksen mukaisesti uusi vakinainen toimistosihteeri. Hänen lisäkseen sosiaalitoimessa työskentelee toimialasihteeri/etuuskäsittelijä. Sivistystoimessa työskentelee yksi koulukuraattori, jonka vastuulla ovat sekä ylä- ja alakouluikäiset oppilaat. Vuoden 2010 toimenpide-ehdotuksen mukaista toista koulukuraattoria ei ole saatu kuntaan, mikä vähentää mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään työhön perusopetuksessa. Avoinna 9

10 olevaan psykologin virkaan haetaan parhaillaan uutta työntekijää, jolla tulee olemaan merkittävä rooli koulun oppilashuoltotyössä sekä lapsiperheiden palveluissa. 3.1 Lastensuojelu auttaa lapsia yhä useammin kotona Lapsen arjen ympäristössä annettava apu, yhdessä muiden lasten läheisten aikuisten ja muiden ammattilaisten kanssa, on myös yhä useammalle lapselle toimivinta lastensuojelua. Lastensuojelun työntekijät näkevät työssään, että moni lastensuojeluilmoitus voitaisiin välttää, mikäli perhe olisi päässyt avun piiriin aiemmin, esimerkiksi saanut perhetyötä tai kotiapua peruspalveluista. Porvoon lastensuojelun henkilöstö on osaavaa ja työntekijöiden vaihtuvuus on perhevapaita lukuun ottamatta ollut vähäistä. Henkilöstön lisäys sekä työn jatkuva kehittäminen ovat vähentäneet myös taloudellisia kustannuksia, jotka kääntyivät laskuun vuodesta Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu on pysähtynyt 2011, ja ilmoitukset sekä selvitykset saadaan pääosin käsiteltyä lain edellyttämällä tavalla. Vuonna 2011 laaditun lastensuojelun avopalveluiden palvelu- ja hankintastrategian linjauksista ovat toteutuneet sosiaalityön sekä oman palvelun kehittäminen sekä ostopalveluiden kilpailutukset. Moniammatillisen asiantuntijaryhmän hyödyntäminen lastensuojelutyössä ei ole toteutunut ja ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen on toteutunut vain osittain. Avohuollossa kehitetään jatkuvasti uusia työmenetelmiä, perhetyön määrä on kasvanut huomattavasti ja omana toimintana tarjotaan mm. perhesovittelua. Sijoitettujen lasten määrä on puolittunut vuodesta 2006 ja vähentynyt edelleen vuosittain tämän hetkiseen alle 80 lapseen ja nuoreen. Porvoo järjestää sijaisperhevalmennusta säännöllisesti, ja uudet pidempiaikaiset sijoitukset tehdään perheisiin. Sijoitettujen lasten vanhemmat saavat tukea Voikukkia-vertaistukiryhmästä. Viime vuosina yhä useampi vauva on tullut lastensuojelun asiakkaaksi jo syntymästään ennakollisen lastensuojeluilmoituksen myötä tai ensimmäisenä elinvuotenaan. Vauvaperheiden kanssa työskentely vaatii erityisesti monialaista yhteistyötä sekä toimivia ensi- ja turvakotipalveluita. Lastensuojelun asiakkaina on yhä useammin ulkomaalaistaustaisia perheitä, ja työssä tarvitaan virkaapua muun muassa suurlähetystöistä ulkomaille karanneen nuoren suojelemiseksi. Lastenvalvojien työssä kohdataan yhä haasteellisempia eroperheitä, joista räikeimmissä tapauksissa tarvitaan lastensuojelun puuttumista. Näihin lastensuojelun haasteisiin voidaan vastata kehittämällä tämän lastensuojelusuunnitelman mukaisesti perheiden auttamista nykyistä varhaisemmassa vaiheessa kolmion tasoilla 1 ja 2 sekä yhdessä tekemistä eri toimijoiden välillä. Askolassa lastensuojelun resurssit vuonna 2014 ovat saavuttaneet lain vaatiman minimitason uuden sosiaalityöntekijän myötä, joka toimii myös lastenvalvojana. Ulkopuolisesta ostopalvelusopimuksesta Sipoon kanssa on näin ollen pystytty luopumaan. Perhetyössä jatkaa kaksi perheohjaajaa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena perhetyö on erittäin keskeinen voimavara. Perhetyön avulla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi lastensuojeluilmoitusten, kiireellisten sijoitusten sekä huostaanottojen lukumääriin. Perhetyön vaikutuksesta kertoo se, että pienten lasten määrä Askolan lastensuojeluasiakkaissa on selvästi vähentynyt. Askolassa perhetyöhön voivat kunnan asukkaat ottaa myös itse suoraan yhteyttä ilman lastensuojelun väliintuloa. Tämän ennaltaehkäisevän työmallin avulla perheiden ongelmiin pyritään puuttumaan jo ennen lastensuojelullisen huolen syntymistä. Lastensuojeluilmoituksista ilmenee, että perhe on usein ollut jo jonkin avun piirissä peruspalveluissa ja saanut apua akuuttiin kriisitilanteeseen. 10

11 3.2 Miten lapsiperheet voivat Porvoossa ja Askolassa Porvoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa on kartoitettu vuonna 2013 laaditussa ja 2014 päivitettävässä Hyvinvointikertomuksessa ja 2012 toteutetussa Alueellisessa hyvinvointi ja terveys (ATH)-kyselyssä sekä vuonna 2013 toteutetussa kouluterveyskyselyssä. Valtaosa porvoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Pienelle osalle lapsiperheitä kasaantuu kuitenkin hyvinvointia vaarantavia tekijöitä, ja hyvinvointierot sekä lapsiperheiden arjen paineet ovat kasvaneet. Lastensuojelusuunnitelman kannalta keskeisiä lapsiperheiden vointia kuvaavia kokonaisuuksia ovat: Pienituloisuus ja köyhyys 27 prosentilla nuorista toinen tai molemmat vanhemmista on ollut viimeisen vuoden aikana työttömänä. (Kouluterveyskysely 2013). Porvoossa työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvoivat vuonna 2013 ja toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut vuosina 2012 ja 2013 (Tilastokeskus, THL, oma tilasto). Menojen kattamisen tuloilla kokee haastavaksi työikäisistä noin neljännes, noin kymmenes on myös pelännyt ruuan loppuvan kesken ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää. (ATH 2012.) Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä sekä lastensuojelun asiakkaita on Porvoossa keskimääräistä vähemmän. (THL 2013) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien yksinhuoltajaperheiden osuus on noussut vuodesta (THL 2013) Perhe Nuorilla on entistä luottamuksellisemmat suhteet vanhempiinsa, mutta 10 prosentilla on keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa ja 34 prosentilla vanhemmat eivät tiedä nuoren viikonloppuillan viettopaikkaa. (Kouluterveyskysely 2013.) Työikäisistä vastaajista joka kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi (ATH 2012). Nuorten keskuudessa kouluterveyskyselyssä 7 prosenttia ilmoitti olevansa ilman läheistä ystävää. Porvoossa oli vuonna 2012 avioeroja hieman muuta maata ja erityisesti kaupunkimaisia kuntia vähemmän, ja määrä on laskenut vuodesta Myös yksinhuoltajia on hieman muuta maata vähemmän. (THL 2013) Arki- ja terveystottumukset sekä koulun oppilashuolto Nuorten terveystottumukset olivat parantuneet vuodesta 2010, mutta 52 prosenttia ylä-asteikäisistä vastasi, että perhe ei syö yhteistä ateriaa iltaisin. Koululounaan jätti toisinaan tai useammin väliin 36 prosenttia vastaajista ja aamiaisen 42 prosenttia vastaajista. 37 prosenttia nukkuu arkisin alle 8 tuntia. (Kouluterveyskysely 2013.) Yli viidennes vastaajista ilmoitti viettävänsä ns. ruutuaikaa päivittäin 4 tuntia tai enemmän. (Kouluterveyskysely 2013) Nuorten kokemus kouluterveydenhuollon ja koululääkärien toimivuudesta oli huonontunut vuodesta 2010 ja 22 prosenttia koki kouluterveydenhoitajan ja 45 prosenttia koululääkärin vastaanotolle pääsemisen vaikeaksi. Huomionarvioista on, että kuraattorille (17%) sekä psykologille (36 %)pääsy koettiin helpommaksi, vaikka fyysistä oireilua koettiin enemmän kuin psyykkistä ja henkistä. (Kouluterveyskysely 2013.) 15 prosenttia on kokenut fyysistä uhkaa (Kouluterveyskysely 2013). 11

12 Työttömyys ja köyhyys lisäävät myös muiden sosiaalisten ja terveysongelmien riskiä. Ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee panostaa kaupunkistrategian mukaisesti, jotta lapsiperheiden hyvinvointierot eivät kasva, ja esimerkiksi työttömyyden tai avioeron kohdatessa perheet saavat riittävän avun. Myös usean työssäkäyvän porvoolaisen vanhemman arki on kiireistä ja haastavaa. Porvooseen muuttaa paljon lapsiperheitä. Asuntojen hinnat ovat korkeat, lainakanta suuri ja monien työpäivät venyvät mm. pääkaupunkiseudulle suuntautuvien työmatkojen takia. Taulukosta alla näkyy, että kokemus riittämättömyydestä vanhempana sekä kotiasioiden laiminlyömisestä ovat Porvoossa koko maata ja Itä-Uudenmaan aluetta yleisempiä. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin sekä koettu onnellisuus ovat taas Porvoossa vertailualueita vähäisempiä vuotiaiden osuudet (%) ATH-tutkimus 2012 Onnellisuus viimeisen kuukauden aikana Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Kotiasioiden laiminlyönti Riittämättömyys vanhempana Koko Suomi Itä-Uusimaa Porvoo Porvoon kaupunkistrategian mukaan lapsiperheitä tuetaan elämän taitekohdissa: toimivat lapsiperheiden palvelut helpottavat perheiden arkea, kannustavat perheitä hyödyntämään omia voimavarojaan sekä auttavat haasteissa ja näin osaltaan vähentävät vanhempien riittämättömyyden tunnetta. Asuntokuntien tulonjako on Askolassa tasaisempaa kuin naapurikunnissa. Askolan yleinen pienituloisuusaste on pysynyt vakaana viime vuosien aikana ja on samalla tasolla kuin naapurikunnissa. Huomioitavaa kuitenkin on, että luvun puoleen väliin verraten lapsiperheiden pienituloisuus on yleistynyt. Samaan aikaan toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on lisääntynyt. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen askolalaisten lasten ja nuorten määrä on viime vuosina ollut noususuuntainen. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa heikentävästi hyvinvointiin ja terveyteen ja lisää siten terveyseroja. Lapsiperheköyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle. Nuorten syrjäytymiseen liittyy oleellisesti paitsi toimeentulotukiasiakkuus myös koulutuksen ulkopuolelle jääminen. Koulutuksen ulkopuolelle askolalaisista nuorista aikuisista jäi noin joka kymmenes. 12

13 Läheisten ystävien puuttuminen vähentää hyvinvointia ja vaikuttaa kielteisesti minäkuvan muodostumiseen. Läheisten ystävien puuttuminen on kuitenkin arkipäivää lähes joka kymmenennen askolalaisen nuoren elämässä. Lasten ja nuorten kehitykseen vaikuttaa oleellisesti myös suhde vanhempiin. Aikuisten kiire voi olla lasten ongelma. Askolalaisista nuorista noin joka viides kokee vanhemmuuden puutetta. Vanhemmuuden puute heijastuu lasten ja nuorten sosiaalisiin verkostoihin, osallistumiseen ja luottamukseen. Koko maan tilannetta mukaillen, askolalaisilla nuorilla säännöllinen tupakointi ja humalahakuisen juomisen suosio on vähentynyt. (Askolan sähköinen hyvinvointikertomus ). 13

14 4 Visio: Apua lapsiperheiden haasteisiin ajoissa Lastensuojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä järjestettyjen kuulemisten perusteella Porvoossa ja Askolassa tehdään ehkäisevää lastensuojelutyötä peruspalveluissa. Työtä ei aina tunnisteta ehkäiseväksi lastensuojeluksi, eikä sitä kehitetä suunnitelmallisesti. Lisäksi aina ei tiedetä toisten työstä, mikä tuhlaa voimavaroja ja heikentää perheiden saamaa apua. Suunnitelman tavoitteena on, että lapsiperheet saavat apua peruspalveluissa varhaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää ehkäisevää työotetta kaikissa lapsiperheiden palveluissa. Suunnitelman laatimisen aikana työryhmän jäsenet ovat eri yhteyksissä tutustuneet eri kaupunkien ehkäiseviin työtapoihin. Esimerkiksi Imatralla perhetyöntekijöiden määrää on lisätty huomattavasti ja neuvolassa työskentelee lähes yhtä monta perhetyöntekijää kuin terveydenhoitajaa. Imatran panostus perhetyöntekijöihin on näkynyt säästönä erityispalveluissa. Imatran lastensuojeluasiakkaiden määrä on kuitenkin edelleen Porvoota suurempi ja siellä ei lisäksi toimi lainkaan esim. kunnan avointa varhaiskasvatusta. Lasten ja nuorten palvelujärjestelmää tulee Porvoossa jatkossa kehittää kokonaisuutena. Kaupunkistrategian mukaan lisäresursseja ei ole saatavissa. Eri ammattiryhmien määrä Porvoossa suhteessa lasten ja nuorten määrään on tärkeä tieto, kun päätetään resurssien kohdentamisesta. Ehkäisevää palvelua lisätään kohdentamalla nykyisen henkilöstön työtä uudelleen. Henkilöstövaihdosten yhteydessä tulee arvioida, voidaanko toimenkuvaa muuttaa esimerkiksi ehkäisevään perhetyöhön. Lisäksi arvioidaan säännöllisesti esim. ostopalveluiden vaikuttavuutta ja tilojen sekä asiantuntijapalveluiden monipuolista hyödyntämistä. Lisäksi arvioidaan säännöllisesti esimerkiksi nykyisten työtapojen ja ostopalveluiden vaikuttavuutta sekä sitä miten tilat ja asiantuntijapalvelut tulevat hyödynnetyksi. 4.1 Tukea vanhemmuuteen peruspalveluissa Kuulemistilaisuuteen osallistuneet kuntalaiset painottivat, että lapsiperheiden on saatava tarvittaessa konkreettista apua arkeen, mm. perhetyönä, kotipalveluna tai keskusteluapua neuvolassa ja perheneuvolassa. Lisäksi painotettiin vanhemmuuden tukemista peruspalveluissa, kolmion tasolla 1, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi turvallisia aikuisia ja eri-ikäisten lasten vanhemmat jaksaisivat arjessa paremmin. Perheiden yhteiset liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuudet nähtiin tärkeinä hyvinvoinnin kannalta. Keskeistä oli myös, että lapsiperheille on tarjolla kokoontumispaikkoja puistoissa sekä perhekahviloissa ja julkiset tilat ovat lapsiystävällisiä. Nuorisovaltuuston nuoret ilmaisivat, että apua on saatavissa esimerkiksi koulukuraattorilta ja koulupsykologilta, mikäli nuori itse pyytää. Nuoret ehdottivat parannuksia palveluista tiedottamiseen, jotta kuraattori ja psykologi olisivat nuorille mahdollisimman tuttuja. Kaikkien nuorille suunnattujen palveluiden tulisi olla sellaisia, että nuoret voivat ottaa sinne itse yhteyttä. Keskeisimmät peruspalvelut Porvoossa koettiin kuulemisissa toimiviksi, kuten neuvola, varhaiskasvatus, koulu ja nuorisopalvelut. Kuitenkin todettiin, että yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä voidaan tarjota perheille parempaa palvelua ja välttää päällekkäisyyksiä. 14

15 Tavoite Peruspalveluiden henkilöstö tukee vanhemmuutta. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnittelun ja toteutuksen työaika. Aloitus vuoden 2014 aikana. Vastuutaho: Lasten ja nuorten Kaste-hanketta 2014 suunnitteleva työryhmä (Kaste = sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma), lapsiperheiden palveluiden esimiehet, henkilöstö, kolmas sektori, Verso Toimenpiteet - Vanhemmuuden tukeminen tulee osaksi lapsiperheiden palveluiden toimintasuunnitelmaa ja työtä. Varmistamme, että toimijat tunnistavat, miten oma työ toimii osana ehkäisevää lastensuojelua. - Järjestetään yhteistyössä vanhemmuusluentoja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit Vanhemmat saavat apua ja kannustusta arkisiin ongelmiin esim. neuvolasta, varhaiskasvatuksesta ja oppilashuollosta. - Vanhempien omat voimavarat lisääntyvät. - Erityispalveluiden tarve ei kasva. - Uusi työtapa näkyy säästöinä työajassa - ATH:n kokee riittämättömyyttä vanhempana mittarin seuranta. Tavoite Lapsiperheille on tarjolla edullisia harrastusmahdollisuuksia: jokaiselle lapselle liikuntaa tai kulttuuria, perheille yhdessä! Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnitteluun ja toteutukseen menevä työaika, ohjaajien palkkiot, esim. päiväkotilaisten ja koululaisten matkoihin ym.. menevät kustannukset, seurojen työpanos, tilakustannukset. Aloitus 2014 aikana. Liikunta ja kulttuuripalvelut, seurat, kolmas sektori, koulutuspalvelut, nuorisopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut Toimenpiteet - Kaupungin vapaaaikapalvelut huomioivat erityisesti tukea tarvitsevien lapsiperheiden mahdollisuudet osallistua kulttuuri-, liikunta ja seurojen palveluihin. - Lapsiperheiden palvelut (koulu, varhaiskasvatus, neuvola, sosiaalityö) kannustavat tukea tarvitsevia lapsiperheitä osallistumaan harrastuksiin. Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit - Liikuntaa ja kulttuuria harrastavien määrä lisääntyy. - Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on tarjolla kulttuuria ja liikuntaa tasa-arvoisesti. - Lapsiperheiden tapahtumien osallistujamäärät - Yhteistyö sosiaalitoimen ja kulttuurija vapaa-aikapalveluiden välillä lisääntyy. - Tapahtumat ovat lapsi- ja leikkiystävällisiä sekä perheyhteyttä tukevia. 15

16 Tavoite Lapsiperheet saavat lyhytaikaista perhetyötä ja käytännön apua kotiin tarvittaessa myös ilman lastensuojelun asiakkuutta, samoin koululaisten perheet. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Perhetyöntekijöiden palkkakustannukset n euroa palvelusetelit, järjestöjen kulut ja vapaaehtoisten palkkio. Saatavuus paranee vuoden 2015 aikana Nykyiset perhetyön esimiehet, kolmas sektori (seurakunnat, MLL, Lions klubi Porvoo - Borgoensis, muut yhteistyöjärjestöt) Toimenpiteet - Peruspalveluihin lisätään perhetyöntekijöitä, palvelusetelitoiminta jatketaan tai kotipalvelua vahvistetaan - Ehkäisevän perhetyön ja kotipalvelunkeskittämistä selvitetään. - Kolmannen sektorin toimintaa kehitetään edelleen (esim. lastenhoitopalvelu, perhekummit, kylämummi ja -vaarit, tukiperhetoiminta) Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit - Asiakkaiden määrä peruspalveluiden perhetyössä lisääntyy. - Perhetyöntekijöiden työaika kohdentuu asiakastyöhön ja perheiden tarve erityispalveluihin vähenee. - Keskittämällä ehkäisevän perhetyön ja kotipalvelun palveluita, niistä voidaan tiedottaa aktiivisemmin ja perheiden on helpompi hakea perhetyötä. Kehitetään kouluterveydenhuoltoa sekä parannetaan oppilashuollon sosiaalipalveluiden ja ehkäisevän päihdetyön näkyvyyttä kouluissa. Työtä tehdään suunnitelmallisesti yhdessä eri toimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työaika, tilaisuuksien järjestämiskulut alkaen. Huomioidaan parhaillaan päivitettävässä päihdestrategiassa. Kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, ehkäisevä päihdetyö, nuorisopalvelut, poliisin sosiaaliohjaaja ja sosiaali- ja perhepalvelut, kokemusasiantuntijat, 3. sektori - Yhdessä toteutettu, suunnitelmallinen ehkäisevä päihdetyö kouluissa - järjestetään keskustelutilaisuuksia kouluissa eri teemoista (mielenterveys, seurustelu ym..) - tiedotetaan palveluista nuorille, luokkakäynnit ym. - vanhempia aktivoidaan mukaan kouluterveydenhuollon vastaanotolle. - Järjestetyt tilaisuudet, osallistujat ja nuorten palaute tilaisuuksista. Kouluterveydenhuollon kehittämistoimet. - Kouluterveyskyselyjen vastaajien arviot palveluista - Ehkäisevää päihdetyötä saatavilla kaikissa yläkouluissa sekä kohdennetusti yhteisin kriteerein. - Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään palveluissa. 4.2 Perheet saavat apua elämän taitekohdissa Erityistilanteissa lapsiperheet tarvitsevat yksilöllöistä apua peruspalveluissa tai esimerkiksi psykiatrisilla poliklinikoilla, pääosin kolmion tasolla 2, ja pieni osa myös ylimmällä tasolla lastensuojelussa. Nuorisovaltuuston mukaan nuoret tarvitsevat apua mm. vanhempien ja omaan päihteidenkäyttöön sekä perheen talousvaikeuksien takia. Nuoret painottivat hyvää kohtaamista: nuorta tulee kuunnella, häntä ei saa keskeyttää eikä laittaa sanoja nuoren suuhun eikä tulkita nuoren ongelmia puhumatta niistä suoraan nuorten kanssa. Nuoret painottivat, että yliauttaminen ja vastentahtoinen auttaminen ovat tehottomia. 16

17 Ammattilaisten kuulemisissa tuli ilmi, että Porvoossa on paljon lapsiperheiden erityisiin tarpeisiin liittyvää osaamista. Yhdessä työskenteleminen perheiden kanssa koettiin tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi sekä tieto lapsen, nuoren tai perheen saamista muista palveluista. Tavoitteet Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita kehitetään alueella kokonaisuutena. Varmistetaan, että odottavat äidit, lapsiperheet sekä nuoret saavat apua varhaisessa vaiheessa. Lapsen oikeudet huomioidaan aikuisille suunnatuissa erityispalveluissa. (maahanmuuttajapalvelut, vammaispalvelut, mielenterveyspalvelut, lapsiperheiden toimeentulotuki, päihdeklinikka) Eroperheiden palveluita kehitetään edelleen. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnittelu- ja toteutustyö, koulutukset, näkyy säästönä työajassa Huomioidaan parhaillaan päivitettävässä päihdestrategiassa. Toteutus 2015 alkaen. Päihdestrategian työryhmä, kaikki lapsiperheiden palvelut, päihdeklinikka, terveyspalvelut, psykiatriset poliklinikat Suunnitteluun ja toteutukseen menevä työaika 2014 aikana aloitus Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevien yksiköiden esimiehet ja henkilöstö, suunnittelijat Työaika, valvottujen tapaamisten kustannukset alkaen 2014 Perheneuvola, Porvoon turvakoti, lapsiperheiden sosiaalityö, seurakunnat, käräjäoikeus, perheasiain neuvottelukeskus Toimenpiteet - Päihdetyössä kehitetään ehkäiseviä, asiakkaan luokse meneviä sekä terapiapalveluita. - Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita mallinnetaan ja kehitetään - Peruspalveluiden henkilöstölle järjestetään koulutusta ehkäisevästä päihdetyöstä. - Yhteistyö ja konsultaatio peruspalveluiden sekä päihdeklinikan ja psykiatristen poliklinikoiden välillä lisääntyy. - Koulutetaan henkilöstöä lapsi- ja perhekeskeisiin työmenetelmiin sekä kehitetään yhteistyötä lastensuojelun kanssa - perhesovittelu vakiinnutetaan - huoltoriitojen työprosesseja kehitetään - valvottujen tapaamisten palveluiden järjestäminen. Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit - Ehkäisevän päihdetyön ja terapiapalveluiden osuus päihdetyöstä lisääntyy. - Korjaavan palvelun tarve vähenee - Harvempi lapsiperhe tarvitsee lääkkeellistä hoitoa. - Päihdehaitat eivät kasva. Lapsi- ja perhelähtöisyys on kirjattu yksiköiden toimintasuunnitelmaan ja uusia menetelmiä on otettu käyttöön. Perhesovittelu on vakiintunut toimintamuoto Porvoossa. Huoltoriitojen työprosessi on laadittu. Eroista ja huoltoriidoista tulevat lastensuojeluilmoitukset sekä yhteydenotot sosiaalipäivystykseen ja perheneuvolaan vähenevät. Vältetään oikeudenkäyntejä. 17

18 Tavoite Ammattilaiset työskentelevät yhdessä perheiden tarpeet huomioiden. Vastuu vaikeuksissa olevan oppilaan turvallisesta koulupäivästä Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnittelu, käytännöistä sopiminen, henkilöstön yhteinen koulutus ja perehdyttäminen 2014 alkaen olemassa olevien mallien päivitys ja jalkauttaminen 2015 tarvittaessa uusien laadinta Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevät, erityisesti psykiatriset poliklinikat, lastensuojelu Lisäohjaus / tuki, jotta oppilas voi olla mukana koulussa tai saa korvaavaa tekemistä alkaen Toimenpiteet - Konsultoiva työtapa on käytössä asiakaslähtöisesti psykiatrisilla poliklinikoilla, lastensuojelussa sekä muissa erityispalveluissa. - Jokainen työntekijä kartoittaa perheen muut työntekijät ja tekee parityötä perheen asiassa tarvittaessa. - Työskennellään työpareina toisten yksiköiden työntekijöiden kanssa ja lastensuojeluasiassa. Esimerkiksi ilmoituksen tekijä voi toimia työparina. - Sovitaan vastuutyöntekijästä erityistä tukea tarvitseville perheille, ja varmistetaan sujuva pääsy palveluihin - Tukitoimia lapsille ja nuorille, jotka eivät pysty käymään koulussa tai iltapäiväkerhossa - Koululaisten vanhempien tukeminen Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit - Lapsiperheet saavat paremmin avun tarvittaessa, päällekkäisyydet ja yliauttaminen vähenevät. - Tiedonkulku tehostuu. - Yhteiset asiakastapaamiset ja konsultaatiot lisääntyvät. - Korjaavien palveluiden tarve vähenee. Päivisin ja iltapäivisin ilman aikuisen ohjausta olevien koululaisten määrä vähenee. Vanhemmat saavat tukea tilanteeseen. Oppilashuolto, koulu, iltapäiväkerho-toiminta, kolmas sektori, lapsiperheiden sosiaalityö, nuorisopalvelut 4.3 Johdamme ja kehitämme lapsiperheiden palveluita yhdessä Kaupungin palveluita kehitetään jatkossa pienenevillä resursseilla. Palveluita tulee johtaa ja kehittää yhdessä, jotta päällekkäinen työ poistuu ja asiakkaat saavat tietoa palveluista. 18

19 Tavoitteet Selkeämpi tiedottaminen lapsiperheiden palveluista ja toisten toiminnan tunteminen Toisten ammattitaidon hyödyntäminen Porvoossa lasten ja nuorten hyväksi Tavoitteet Lapsiperheiden palveluiden johtaminen ja kehittäminen yhdessä, jotta toimenpiteet toteutuvat. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnitteluun, laadintaan ja päivitykseen vaadittava työaika aloitus 2014 Kaupungin viestintäryhmä, yksiköistä nimetään vastuuhenkilöt, suunnittelijat, yksikköjen esimiehet, henkilöstö Suunnitteluun ja toteutukseen menevä työaika 2014 alkaen Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevien yksiköiden esimiehet ja henkilöstö, suunnittelijat, Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Kokous- ja suunnitteluaika alkaen Hyvinvointiryhmä sekä Lasten ja nuorten Hyvis (Porvoon lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä) Toimenpiteet - Lapsiperheiden Internetsivuston kehittäminen yhteiseksi lapsiperheiden palveluiden neuvontapisteeksi. - Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tuntevat sivuston ja ohjaavat asiakkaita sinne. - yhteinen toimintamallit (esim. Neuvo-eroperhemalli, Marak, ICPD tai muu vastaava) ja yhteiset koulutus- ja kehittämispäivät - Vertaistukiryhmiä koordinoidaan kaupungissa ja niitä järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden, järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. - Lastensuojelun moniammatillista asiantuntijaryhmää kehitetään Toimenpiteet - Toimenpiteiden toteuttamisen ohjaus sekä delegointi toimijoille - Yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma jatkossa Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit Lapsiperheet löytävät palvelut paremmin. Ammattilaiset osaavat auttaa asiakkaita paremmin ja voivat auttaa perheitä yhdessä, kun tuntevat laajat palvelut. Päällekkäinen työ vähenee. Uusia yhteisiä toimintamalleja on käytössä ja yhteiset koulutus- kehittämispäivät lisääntyneet. Lapsiperheet löytävät vertaistukiryhmiin paremmin ja ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaita paremmin ryhmiin. Päällekkäisyys poistuu ja ryhmien tarjonta lisääntyy. Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän käyttö lastensuojelussa lisääntyvät ja lastensuojelun perheet saavat nykyistä paremmin apua muista palveluista. Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit Toimenpiteet ovat toteutuneet ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu yhdessä viimeistään

20 4.4 Lapsiperheet, kolmas sektori ja kunta toimivat yhdessä Asukkaiden osallistuminen sekä edellytyksien luominen kolmannen sektorin toiminnalle ovat osa kaupungin strategiaa. Kuntalaiset toivoivat, että lapsiperheet voivat olla itse olla aktiivisesti mukana järjestämässä sekä kehittämässä toimintaa ja näin lisätä lapsiperheiden hyvinvointia. Yhdessä asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa toimimalla perheiden omat voimavarat vahvistuvat ja palveluiden tarve vähenee. Tavoitteet Lapsiperheiden kanssa toimivien, kolmannen sektorin toimijoiden sekä lapsiperheiden omaehtoisen toiminnan edellytykset paranevat Lisätään lapsiperheiden osallisuutta palveluissa ja niiden suunnittelussa. Perustetaan lapsiperheiden vaikuttamiskanava. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Työaika, toiminta-avustukset, tilakustannukset, järjestöjen ja vanhempien resurssit, tukihenkilöpalkkiot 2015 alkaen Seurakunnat, yhdistykset, järjestöt, vanhemmat, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, varhaiskasvatus, sosiaalipäivystys, lapsiperheiden sosiaalityö, päihdeklinikka, ehkäisevä päihdetyö Suunnittelu, ja työaika alkaen 2014 Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevien yksiköiden esimiehet ja henkilöstö, suunnittelijat, työllisyyspalvelut, Kastehankkeen suunnitteluryhmä, Hyvis, Toimenpiteet - Kaupungin palveluiden työntekijät näkyvät suurissa nuorisotapahtumissa, kuten turnauksissa, koulujen päättymis- ja alkamisviikonlopuissa - Vapaaehtoistoimijoiden kouluttaminen lasten ja nuorten ongelmien kohtaamiseen - Tukihenkilö/perhe toiminnan kehittäminen lapsiperheille - Tuetaan omaehtoisten tapahtumien ja harrastustoiminnan järjestämistä, muun muassa tilajärjestelyillä. - Lisätään kokemusasiantuntijoiden käyttöä palveluissa. - Kerätään palveluita käyttäviltä lapsiperheiltä palautetta säännöllisesti - Perustetaan yhteinen lapsiperheiden vaikuttamiskanava (esim. lapsiperheneuvosto) Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit Alaikäisten päihteiden käyttö tapahtumissa vähenee ja turvallisuus lisääntyy, toimitaan nuorten / lasten luona. Vapaaehtoisten osaaminen nuorten haasteiden kohtaamiseen paranee, nuoret saavat apua paremmin ja voivat jatkaa harrastustoimintaa vaikeuksista huolimatta. Lapsiperheet saavat tukihenkilöitä- ja perheitä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Porvoossa on paljon vanhempien omaehtoista ja kolmannen sektorin toimintaa lapsiperheille. Lapsiperheet osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. Lapsiperheiden vaikuttamiskanava toimii ja kokemusasiantuntijoita hyödynnetään. 20