Sisältö. 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelu on yhteinen asia... 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma... 4. 2 Lastensuojelu on yhteinen asia... 6"

Transkriptio

1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma Autamme lapsiperheitä yhdessä

2 Sisältö 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelu on yhteinen asia Lastensuojelusuunnitelman 2010 toimenpiteiden toteutuminen Lastensuojelu auttaa lapsia yhä useammin kotona Miten lapsiperheet voivat Porvoossa ja Askolassa Visio: Apua lapsiperheiden haasteisiin ajoissa Tukea vanhemmuuteen peruspalveluissa Perheet saavat apua elämän taitekohdissa Johdamme ja kehitämme lapsiperheiden palveluita yhdessä Lapsiperheet, kolmas sektori ja kunta toimivat yhdessä Askolan toimenpide-ehdotukset Suunnitelman seuranta ja arviointi Lähteet Liitteet Koulutuspalvelut Nuorisopalvelut Poliisin sosiaaliohjaaja Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka Maahanmuuttajapalvelut Terveyspalvelut Porvoon suomalainen seurakunta Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Sosiaali- ja terveyslautakunta, Matti Lehesniemi Porvoon turvakoti ja Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä Hyvis, Tuija Öberg Liikuntapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kotihoidon lapsiperhetyö Vammaispalvelut Perheneuvola Varhaiskasvatus Kuntalaiset Nuorisovaltuusto MLL Uusi Porvoo... 37

3 Askolan liitteet Koulutuspalvelut Askolan yläkoulu ja oppilashuolto Psykiatrinen sairaanhoitaja Varhaiskasvatus Seurakunta MLL ja lapsiperheet Vapaa-aikatoimi... 43

4 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulain 12 :n (2007:417) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelman sisältö tulee huomioida kunnan talousarviossa. Suunnitelman on tarkoitus varmistaa keskustelu lasten ja nuorten palveluihin käytettävistä voimavaroista ja palveluiden kehittämisestä (LSKL 2013b, 37). Suunnitelman avulla kehitetään lastensuojelua ja lapsiperheiden palveluita niin, että ne vastaavat paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukevat vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Porvoon kaupungin ja Askolan kunnan lastensuojelusuunnitelma hyväksyttiin Porvoon kaupunginvaltuustossa ja Askolan kunnanvaltuustossa Suunnitelmaa päivitettiin Porvoon kaupungin ja Askolan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointityötä ohjaavat seuraavat asiakirjat: - Kaupunkistrategia ja kuntastrategia - Hyvinvointikertomus - Lastensuojelusuunnitelma Askolan neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma sekä Porvoon vastaava valmisteilla oleva ohjelma - Lasten ja nuorten 2011 päivitetty hyvinvointiselonteko Elämän eväät - Nuorisotakuu Porvoossa -selvitys, 2013 Tavoitteena on, että tämän lastensuojelusuunnitelman kauden päättymisen jälkeen 2017 Porvoon lapsiperheiden hyvinvointityötä ohjaamaan on laadittu hyvinvointikertomuksen alaisuuteen monialainen, lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Lastensuojelusuunnitelman tavoitteena on, että Porvoon ja Askolan lapsiperheiden palvelut: lisäävät lapsiperheiden hyvinvointia auttavat lapsiperheitä heidän ongelmissaan tarvittaessa, nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja ensisijaisesti peruspalveluissa. työskentelevät ja kehittävät palveluita yhdessä lapsiperheiden sekä muiden lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Suunnitelman on laatinut seuraava työryhmä: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Maria Andersson, lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, johtavat sosiaalityöntekijät Ville Heininen Askolasta ja Susanne Forsblom Porvoosta, kaupungin lakimies Johanna Andersson, sosiaaliohjaaja Susanna Koskinen Askolasta sekä sihteerinä suunnittelijat Jenny Arponen saakka ja Mervi Makkonen alkaen. Suunnitelman laatimiseksi järjestettiin lapsiperheiden kanssa toimiville ammattilaisille, kolmannen sektorin edustajille sekä kuntalaisille keskustelutilaisuudet seuraavista kysymyksistä: 4

5 Miten Porvoossa autetaan lapsiperheitä ja tuetaan vanhemmuutta? Miten lapsiperheitä voidaan auttaa nykyistä paremmin kunnan peruspalveluissa ilman lastensuojelun asiakkuutta sekä seurakuntien, järjestöjen sekä asukkaiden itse järjestämissä toiminnassa? Miten lisätään lapsen osallisuutta sekä turvallisuutta ja autetaan erityisesti perheitä, joita koskettavat työttömyys, köyhyys tai päihteiden käyttö? Tilaisuuksien muistioiden ja valtakunnallisten selvitysten perusteella työryhmä on koonnut suunnitelman lapsiperheiden hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimenpiteistä sekä yhteistyön järjestämisestä eri toimijoiden välillä vuosiksi Kuulemisiin osallistuneet yhteistyökumppanit ovat voineet kommentoida suunnitelman luonnosta. Askolassa eri toimialojen mielipiteitä kartoitettiin kirjallisella kyselyllä ja lapsiperheitä haastateltiin kahdessa perhekahvilassa. Suunnitelman toisessa luvussa tarkastellaan kuntien lapsiperheiden palveluita lastensuojelulain mukaan kokonaisuutena kolmella tasolla. Ensisijaisesti vahvistamme peruspalveluita, jolloin tarve lastensuojeluun vähenee. Seuraavassa luvussa arvioidaan vuoden 2010 lastensuojelusuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä kuntien lastensuojelun nykytilaa. Kolmas luku sisältää tiedot lapsiperheiden voinnista Porvoossa ja Askolassa suunnitelman kannalta keskeisillä mittareilla. Kuulemistilaisuuksien ja lastensuojelua koskevien julkaisujen perusteella työryhmä on koonnut suunnitelman tavoitteet luvussa 4. Ehdotetut toimenpiteet edistävät lapsiperheiden hyvinvointia ja ehkäisevät lapsiperheiden ongelmia, kun ne toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 5

6 2 Lastensuojelu on yhteinen asia Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen oikeuksien turvaaminen on koko yhteiskuntaa ja siis myös koko kuntakonsernia koskeva tehtävä. Lastensuojelu määritellään laissa laajasti: Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Kunnan on tuettava vanhempia lapsen kasvatuksessa. Kolmiossa alla (Mukailtu Perälä 2012, s. 56) on kuvattu kunnan lapsiperheiden palvelut lastensuojelulain määritelmän mukaan: 1. Varhainen tuki sijoittuu alimmalle kolmion tasolle 1 ja muodostuu kunnan peruspalveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollossa, lasten päivähoidossa, opetustoimessa sekä muissa lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitetuissa palveluissa tulee tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja saada selville lapsiperheiden erityinen tuen tarve. Ensimmäisestä tasosta käytetään suunnitelmassa käsitettä peruspalvelut. 2. Ehkäisevä lastensuojelu on tasolla 2. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi lastensuojelulain 2 luvun mukaista ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tämä voi olla esimerkiksi tihennetyt neuvolatapaamiset tai erityinen tuki varhaiskasvatuksessa tai koulussa tai erityisnuorisotyö. Toista tasoa nimitetään suunnitelmassa erityiseksi tueksi peruspalveluissa. 3. Asiakkuuteen perustuva, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, toteutuu ylimmällä tasolla 3. Lastensuojelun työntekijät tukevat asiakasperheitä yhdessä muilla tasolla toimivien ammattilaisten kanssa. Lastensuojelun asiakasperheillä on erityinen oikeus peruspalveluihin ja tehostettuun apuun peruspalveluissa lastensuojelun asiakassuunnitelman perusteella. Kun perhe ei enää tarvitse lastensuojelua, yhdessä tekeminen takaa perheen avun jatkumisen peruspalveluissa. Ylintä tasoa nimitetään suunnitelmassa lastensuojeluksi. 3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 2. Erityinen tuki peruspalveluissa 1. Peruspalvelut (kaikki lapsiperheet) Lain mukaan lastensuojelu kattaa siis kaikki kolmion tasot. Tavoitteena on, että mahdollisimman suurelle osalle lapsiperheistä riittää ensimmäisellä ja toisella tasolla saatu apu. Tämä on suunnitelman johtava periaate. Kaikilla tasoilla on huomioitava lasten ja nuorten tarpeet ja toivomukset sekä vahvistettava lapsiperheiden omia voimavaroja. 6

7 Lastensuojelulla on kunnassa asuville lapsiperheille ja kunnalle suuri inhimillinen ja taloudellinen merkitys. Porvoossa lapsi ja perhekohtaisen lastensuojelun menoiksi on arvioitu vuonna 2014 noin 7 miljoonaa euroa. Menot ovat laskeneet viime vuosina, koska lastensuojelussa on panostettu lapsen tukemiseen kotona. Lastensuojelun asiakkaat käyttävät huomattavan paljon myös kunnan muita palveluita. Yhdessä tekeminen on tärkeää, jotta perheet saavat vaikuttavaa apua ja päällekkäisiltä toiminnoilta vältytään. Suomessa sattui vuosina useita perheen sisäisiä surmia, minkä johdosta laadittiin useita valtakunnallisia selvityksiä lastensuojelun kehittämiseksi. Selvitysten perusteella julkaistuissa raporteissa painotetaan riittävää lastensuojelun henkilöstöä ja osaamista, lapsen ja perheen sekä muiden ammattilaisten kanssa työskentelyä sekä peruspalveluiden ja erityisen tuen kehittämistä edellä esitetyn kolmion tasoilla 1 ja 2 (mm. STM 2013a, STM 2013b, Lastensuojelun keskusliitto 2013a, Lastensuojelun keskusliitto 2013b.) Lapsiperheet kohtaavat useita ammattilaisia muun muassa neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, koulussa sekä nuorisopalveluissa. Kehittämällä palveluita edellä esitetyn kolmion tasoilla 1 (peruspalvelut) ja 2 (erityinen tuki peruspalveluissa) voidaan vähentää lastensuojelun tarvetta tasolla 3. Lastensuojelun asiakkuus ei saa olla edellytys esim. kotipalvelun tai perhetyön saamiselle (STM 2013, 18.) Päävastuu lapsiperheiden auttamisesta kunnan palveluissa tulee olla siellä, missä auttaminen kulloinkin on luontevinta. Ensisijaisesti apua annetaan lapsen luonnollisessa elinympäristössä kuten kotona, varhaiskasvatuksessa tai koulussa (STM 2013, 11). Porvoon kaupungin strategian mukaan palveluita tulee kehittää vähenevillä resursseilla. Mikäli uusia resursseja tarvitaan, tämän tulee perustellusti näkyä säästönä palveluissa. Strategiassa linjataan, että Porvoossa kuntalaisten hyvinvointierot pienenevät, nuorten syrjäytymistä ehkäistään sekä tuetaan vanhemmuutta ja tarjotaan oikea-aikaisia, ennaltaehkäiseviä palveluita lapsiperheille. Strategia velvoittaa kaupungin toimijoita kehittämään lapsiperheiden palveluita, erityisesti edellä esitetyn kolmion tasoilla 1 ja 2. Askolan kuntastrategian (2014) mukaan peruspalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja palveluissa hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien, seurojen ja järjestöjen sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Henkilöstöresurssit suunnataan peruspalveluihin ja asiantuntijuuteen. 7

8 3 Lastensuojelusuunnitelman 2010 toimenpiteiden toteutuminen Alla taulukossa on tiivistelmä edellisen, vuonna 2010 päivitetyn suunnitelman tavoitteiden toteutumisesta ja vaikutuksista. Tavoite suunnitelmassa 2010 Perhetyöntekijöitä lisää peruspalveluihin vuosittain Lapsiperheiden sosiaalityöhön lisää perhetyöntekijöitä, jotta voidaan kehittää intensiivisempää avohuollon työtä ja välttää sekä lyhentää sijoituksia kodin ulkopuolelle. Lapsiperheiden kotipalvelua tulee lisätä vuosittain Tavoitteen toteutuminen Toteutunut vain osittain: Yksi perhetyöntekijä neuvolaan vuoden 2013 alusta perustetuista uusista toimista on perhetyöntekijän toimi. Vuoden 2013 alusta MLL:n vapaaehtoisista koulutettu 10 perhekummia. Toteutunut. Kaksi uutta perhetyöntekijä tointa vuoden 2012 alusta ja yksi uusi toimi vuoden 2013 alusta. Lastensuojelun sijoitukset ovat vähentyneet edelleen vuodesta Toteutunut vain pieniltä osin: Lions klubi Porvoo Borgoensiksen lahjoittama 200 euron palveluseteli lapsiperheille tilapäiseen kotiapuun neuvolan kautta. Kotipalvelua on täydennetty ostopalvelulla. Vaikutukset lapsiperheille ja kustannuksiin Perhetyöntekijän palkkakustannukset vuosittain, n euroa. Neuvolan perhetyöntekijälle on ollut suuri tarve. Vuonna perhettä on ollut yhteydessä ja 38 perhettä on tavannut perhetyöntekijän yksilökäynnillä. Perheet, joissa perhetyö päättynyt, ovat saaneet jatkotukea MLL:n perhekummeista, jonka vuosikustannukset 6000 euroa. Palkkakustannukset n euroa. Lisähenkilöstö on näkynyt säästönä ostopalveluissa ja vaikuttavampana asiakastyönä. Lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat laskeneet vuodesta 2011 vuoteen ,5 %. Ei lisä kustannuksia kaupungille. Lapsiperheiden vaikea saada käytännön apua kotiin, sillä kotipalvelussa vain 2 perhetyöntekijää ja ostopalvelua käytetään vain erityiseen tarpeeseen. Neljä uutta virkaa lapsiperheiden sosiaalityöhön, joista kaksi sosiaalityöntekijän ja kaksi sosiaaliohjaajan virkaa vuosina Toteutunut perustettu 2 sosiaaliohjaajan ja 1 sosiaalityöntekijän virkaa ja sosiaalityöntekijän virka. Vuosipalkkakustannukset Lisähenkilöstö on näkynyt säästönä ostopalveluissa ja vaikuttavampana asiakastyönä. Lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat laskeneet vuodesta 2011 vuoteen ,5 %. 8

9 Tavoite suunnitelmassa 2010 Perustetaan uusi nuorisokoti-yksikkö Ehkäisevään toimeentulotukeen varattava talousarviossa riittävästi rahaa ja tukea kohdennettava lapsiperheille. Tavoitteen toteutuminen Toteutunut osin perintövaroin alkaen perustettu nuorten tuetun asumisen yksikkö Nuotta. Toistaiseksi määräaikainen saakka. Toteutunut osittain. Kirjattu toimeentulotukiohjeistukseen ja hyödynnetty lapsiperheiden toimeentulotuessa. Ehkäisevän toimeentulotuen osuus toimeentulotukimenoista Porvoossa edelleen alle suositusten. Vaikutukset lapsiperheille ja kustannuksiin Kustannukset perintövaroista n euroa Nuoret saavat jälkihuollon palveluita Porvoossa. Vaikuttavampaa jälkihuoltoa ja kustannussäästöä sekä laitoshuollon että jälkihuollon ostopalveluissa. Ehkäisevän toimeentulotuen menot n euroa vuonna Tuella lyhennetään perheiden toimeentulotuen tarpeen kestoa ja autetaan perheitä kriisitilanteissa. Päihdepalveluiden tulee olla monipuoliset ja riittävä. Päihdestrategian toimenpiteet tulee toteuttaa. Toteutunut osittain: Kehitetty mm. ryhmätoimintaa, koulutusta, kokemusasiantuntijatoimintaa sekä verkkovastaanotto. Nuorten, ennaltaehkäisevän, lapsiperheiden ja terapian osuus vähentynyt. Yhteistyö lastensuojeluun parantunut. Resursointi ennallaan. Elämä haltuun hanke ja Kokemuksesta voimaa hanke Kaste-rahoituksella. Uusia palvelumuotoja on kehitetty ja palaute on ollut myönteistä. Nuoret sekä lapsiperheet hakeutuvat palveluihin liian myöhään. Nuoret sekä lapsiperheet tulisi saada hakeutumaan palveluihin aiemmin. Edellisestä lastensuojelusuunnitelmasta ovat Porvoossa toteutuneet lastensuojelun tavoitteet edellä esitetyn kolmion ylimmältä lastensuojelun tasolta. Peruspalveluiden, kolmion tasojen 1 ja 2 tavoitteet ovat toteutuneet vain osittain. Tällä perusteella suunnitelmassa vuosille keskitytään Porvoon osalta peruspalveluiden ja peruspalveluiden erityisen tuen kehittämiseen, jotta tarve lastensuojeluun vähenee. Askolan osalta vuoden 2010 lastensuojelusuunnitelman kehittämisehdotuksista suurin osa on saatu toteutettua. Kunnassa on panostettu erityisesti perhetyöhön, jossa on nyt kaksi kokopäiväistä perheohjaajaa. Ennaltaehkäisevään perhetyöhön panostaminen on osaltaan vähentänyt lastensuojelun asiakasmääriä ja perheiden ongelmiin on pystytty puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Kotihoidon osalta kaksi työntekijää on muodollisesti nimetty perhetyöhön, mutta käytännössä heidän työpanoksensa kohdennetaan resurssipulasta johtuen tällä hetkellä kotipalvelun perustyöhön. Sosiaalityöhön on perustettu uusi lastensuojelun sosiaalityöntekijän virka alkaen ja virka on saatu täytettyä pätevällä sosiaalityöntekijällä alkaen. Sosiaalityössä työskentelevät hänen lisäkseen johtava sosiaalityöntekijä (virka perustettu alkaen), aikuissosiaalityöntekijä sekä sosiaaliohjaaja. Sosiaalitoimeen on saatu 2010 toimenpide-ehdotuksen mukaisesti uusi vakinainen toimistosihteeri. Hänen lisäkseen sosiaalitoimessa työskentelee toimialasihteeri/etuuskäsittelijä. Sivistystoimessa työskentelee yksi koulukuraattori, jonka vastuulla ovat sekä ylä- ja alakouluikäiset oppilaat. Vuoden 2010 toimenpide-ehdotuksen mukaista toista koulukuraattoria ei ole saatu kuntaan, mikä vähentää mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään työhön perusopetuksessa. Avoinna 9

10 olevaan psykologin virkaan haetaan parhaillaan uutta työntekijää, jolla tulee olemaan merkittävä rooli koulun oppilashuoltotyössä sekä lapsiperheiden palveluissa. 3.1 Lastensuojelu auttaa lapsia yhä useammin kotona Lapsen arjen ympäristössä annettava apu, yhdessä muiden lasten läheisten aikuisten ja muiden ammattilaisten kanssa, on myös yhä useammalle lapselle toimivinta lastensuojelua. Lastensuojelun työntekijät näkevät työssään, että moni lastensuojeluilmoitus voitaisiin välttää, mikäli perhe olisi päässyt avun piiriin aiemmin, esimerkiksi saanut perhetyötä tai kotiapua peruspalveluista. Porvoon lastensuojelun henkilöstö on osaavaa ja työntekijöiden vaihtuvuus on perhevapaita lukuun ottamatta ollut vähäistä. Henkilöstön lisäys sekä työn jatkuva kehittäminen ovat vähentäneet myös taloudellisia kustannuksia, jotka kääntyivät laskuun vuodesta Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu on pysähtynyt 2011, ja ilmoitukset sekä selvitykset saadaan pääosin käsiteltyä lain edellyttämällä tavalla. Vuonna 2011 laaditun lastensuojelun avopalveluiden palvelu- ja hankintastrategian linjauksista ovat toteutuneet sosiaalityön sekä oman palvelun kehittäminen sekä ostopalveluiden kilpailutukset. Moniammatillisen asiantuntijaryhmän hyödyntäminen lastensuojelutyössä ei ole toteutunut ja ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen on toteutunut vain osittain. Avohuollossa kehitetään jatkuvasti uusia työmenetelmiä, perhetyön määrä on kasvanut huomattavasti ja omana toimintana tarjotaan mm. perhesovittelua. Sijoitettujen lasten määrä on puolittunut vuodesta 2006 ja vähentynyt edelleen vuosittain tämän hetkiseen alle 80 lapseen ja nuoreen. Porvoo järjestää sijaisperhevalmennusta säännöllisesti, ja uudet pidempiaikaiset sijoitukset tehdään perheisiin. Sijoitettujen lasten vanhemmat saavat tukea Voikukkia-vertaistukiryhmästä. Viime vuosina yhä useampi vauva on tullut lastensuojelun asiakkaaksi jo syntymästään ennakollisen lastensuojeluilmoituksen myötä tai ensimmäisenä elinvuotenaan. Vauvaperheiden kanssa työskentely vaatii erityisesti monialaista yhteistyötä sekä toimivia ensi- ja turvakotipalveluita. Lastensuojelun asiakkaina on yhä useammin ulkomaalaistaustaisia perheitä, ja työssä tarvitaan virkaapua muun muassa suurlähetystöistä ulkomaille karanneen nuoren suojelemiseksi. Lastenvalvojien työssä kohdataan yhä haasteellisempia eroperheitä, joista räikeimmissä tapauksissa tarvitaan lastensuojelun puuttumista. Näihin lastensuojelun haasteisiin voidaan vastata kehittämällä tämän lastensuojelusuunnitelman mukaisesti perheiden auttamista nykyistä varhaisemmassa vaiheessa kolmion tasoilla 1 ja 2 sekä yhdessä tekemistä eri toimijoiden välillä. Askolassa lastensuojelun resurssit vuonna 2014 ovat saavuttaneet lain vaatiman minimitason uuden sosiaalityöntekijän myötä, joka toimii myös lastenvalvojana. Ulkopuolisesta ostopalvelusopimuksesta Sipoon kanssa on näin ollen pystytty luopumaan. Perhetyössä jatkaa kaksi perheohjaajaa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena perhetyö on erittäin keskeinen voimavara. Perhetyön avulla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi lastensuojeluilmoitusten, kiireellisten sijoitusten sekä huostaanottojen lukumääriin. Perhetyön vaikutuksesta kertoo se, että pienten lasten määrä Askolan lastensuojeluasiakkaissa on selvästi vähentynyt. Askolassa perhetyöhön voivat kunnan asukkaat ottaa myös itse suoraan yhteyttä ilman lastensuojelun väliintuloa. Tämän ennaltaehkäisevän työmallin avulla perheiden ongelmiin pyritään puuttumaan jo ennen lastensuojelullisen huolen syntymistä. Lastensuojeluilmoituksista ilmenee, että perhe on usein ollut jo jonkin avun piirissä peruspalveluissa ja saanut apua akuuttiin kriisitilanteeseen. 10

11 3.2 Miten lapsiperheet voivat Porvoossa ja Askolassa Porvoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa on kartoitettu vuonna 2013 laaditussa ja 2014 päivitettävässä Hyvinvointikertomuksessa ja 2012 toteutetussa Alueellisessa hyvinvointi ja terveys (ATH)-kyselyssä sekä vuonna 2013 toteutetussa kouluterveyskyselyssä. Valtaosa porvoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Pienelle osalle lapsiperheitä kasaantuu kuitenkin hyvinvointia vaarantavia tekijöitä, ja hyvinvointierot sekä lapsiperheiden arjen paineet ovat kasvaneet. Lastensuojelusuunnitelman kannalta keskeisiä lapsiperheiden vointia kuvaavia kokonaisuuksia ovat: Pienituloisuus ja köyhyys 27 prosentilla nuorista toinen tai molemmat vanhemmista on ollut viimeisen vuoden aikana työttömänä. (Kouluterveyskysely 2013). Porvoossa työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvoivat vuonna 2013 ja toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut vuosina 2012 ja 2013 (Tilastokeskus, THL, oma tilasto). Menojen kattamisen tuloilla kokee haastavaksi työikäisistä noin neljännes, noin kymmenes on myös pelännyt ruuan loppuvan kesken ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää. (ATH 2012.) Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä sekä lastensuojelun asiakkaita on Porvoossa keskimääräistä vähemmän. (THL 2013) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien yksinhuoltajaperheiden osuus on noussut vuodesta (THL 2013) Perhe Nuorilla on entistä luottamuksellisemmat suhteet vanhempiinsa, mutta 10 prosentilla on keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa ja 34 prosentilla vanhemmat eivät tiedä nuoren viikonloppuillan viettopaikkaa. (Kouluterveyskysely 2013.) Työikäisistä vastaajista joka kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi (ATH 2012). Nuorten keskuudessa kouluterveyskyselyssä 7 prosenttia ilmoitti olevansa ilman läheistä ystävää. Porvoossa oli vuonna 2012 avioeroja hieman muuta maata ja erityisesti kaupunkimaisia kuntia vähemmän, ja määrä on laskenut vuodesta Myös yksinhuoltajia on hieman muuta maata vähemmän. (THL 2013) Arki- ja terveystottumukset sekä koulun oppilashuolto Nuorten terveystottumukset olivat parantuneet vuodesta 2010, mutta 52 prosenttia ylä-asteikäisistä vastasi, että perhe ei syö yhteistä ateriaa iltaisin. Koululounaan jätti toisinaan tai useammin väliin 36 prosenttia vastaajista ja aamiaisen 42 prosenttia vastaajista. 37 prosenttia nukkuu arkisin alle 8 tuntia. (Kouluterveyskysely 2013.) Yli viidennes vastaajista ilmoitti viettävänsä ns. ruutuaikaa päivittäin 4 tuntia tai enemmän. (Kouluterveyskysely 2013) Nuorten kokemus kouluterveydenhuollon ja koululääkärien toimivuudesta oli huonontunut vuodesta 2010 ja 22 prosenttia koki kouluterveydenhoitajan ja 45 prosenttia koululääkärin vastaanotolle pääsemisen vaikeaksi. Huomionarvioista on, että kuraattorille (17%) sekä psykologille (36 %)pääsy koettiin helpommaksi, vaikka fyysistä oireilua koettiin enemmän kuin psyykkistä ja henkistä. (Kouluterveyskysely 2013.) 15 prosenttia on kokenut fyysistä uhkaa (Kouluterveyskysely 2013). 11

12 Työttömyys ja köyhyys lisäävät myös muiden sosiaalisten ja terveysongelmien riskiä. Ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee panostaa kaupunkistrategian mukaisesti, jotta lapsiperheiden hyvinvointierot eivät kasva, ja esimerkiksi työttömyyden tai avioeron kohdatessa perheet saavat riittävän avun. Myös usean työssäkäyvän porvoolaisen vanhemman arki on kiireistä ja haastavaa. Porvooseen muuttaa paljon lapsiperheitä. Asuntojen hinnat ovat korkeat, lainakanta suuri ja monien työpäivät venyvät mm. pääkaupunkiseudulle suuntautuvien työmatkojen takia. Taulukosta alla näkyy, että kokemus riittämättömyydestä vanhempana sekä kotiasioiden laiminlyömisestä ovat Porvoossa koko maata ja Itä-Uudenmaan aluetta yleisempiä. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin sekä koettu onnellisuus ovat taas Porvoossa vertailualueita vähäisempiä vuotiaiden osuudet (%) ATH-tutkimus 2012 Onnellisuus viimeisen kuukauden aikana Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Kotiasioiden laiminlyönti Riittämättömyys vanhempana Koko Suomi Itä-Uusimaa Porvoo Porvoon kaupunkistrategian mukaan lapsiperheitä tuetaan elämän taitekohdissa: toimivat lapsiperheiden palvelut helpottavat perheiden arkea, kannustavat perheitä hyödyntämään omia voimavarojaan sekä auttavat haasteissa ja näin osaltaan vähentävät vanhempien riittämättömyyden tunnetta. Asuntokuntien tulonjako on Askolassa tasaisempaa kuin naapurikunnissa. Askolan yleinen pienituloisuusaste on pysynyt vakaana viime vuosien aikana ja on samalla tasolla kuin naapurikunnissa. Huomioitavaa kuitenkin on, että luvun puoleen väliin verraten lapsiperheiden pienituloisuus on yleistynyt. Samaan aikaan toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on lisääntynyt. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen askolalaisten lasten ja nuorten määrä on viime vuosina ollut noususuuntainen. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa heikentävästi hyvinvointiin ja terveyteen ja lisää siten terveyseroja. Lapsiperheköyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle. Nuorten syrjäytymiseen liittyy oleellisesti paitsi toimeentulotukiasiakkuus myös koulutuksen ulkopuolelle jääminen. Koulutuksen ulkopuolelle askolalaisista nuorista aikuisista jäi noin joka kymmenes. 12

13 Läheisten ystävien puuttuminen vähentää hyvinvointia ja vaikuttaa kielteisesti minäkuvan muodostumiseen. Läheisten ystävien puuttuminen on kuitenkin arkipäivää lähes joka kymmenennen askolalaisen nuoren elämässä. Lasten ja nuorten kehitykseen vaikuttaa oleellisesti myös suhde vanhempiin. Aikuisten kiire voi olla lasten ongelma. Askolalaisista nuorista noin joka viides kokee vanhemmuuden puutetta. Vanhemmuuden puute heijastuu lasten ja nuorten sosiaalisiin verkostoihin, osallistumiseen ja luottamukseen. Koko maan tilannetta mukaillen, askolalaisilla nuorilla säännöllinen tupakointi ja humalahakuisen juomisen suosio on vähentynyt. (Askolan sähköinen hyvinvointikertomus ). 13

14 4 Visio: Apua lapsiperheiden haasteisiin ajoissa Lastensuojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä järjestettyjen kuulemisten perusteella Porvoossa ja Askolassa tehdään ehkäisevää lastensuojelutyötä peruspalveluissa. Työtä ei aina tunnisteta ehkäiseväksi lastensuojeluksi, eikä sitä kehitetä suunnitelmallisesti. Lisäksi aina ei tiedetä toisten työstä, mikä tuhlaa voimavaroja ja heikentää perheiden saamaa apua. Suunnitelman tavoitteena on, että lapsiperheet saavat apua peruspalveluissa varhaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää ehkäisevää työotetta kaikissa lapsiperheiden palveluissa. Suunnitelman laatimisen aikana työryhmän jäsenet ovat eri yhteyksissä tutustuneet eri kaupunkien ehkäiseviin työtapoihin. Esimerkiksi Imatralla perhetyöntekijöiden määrää on lisätty huomattavasti ja neuvolassa työskentelee lähes yhtä monta perhetyöntekijää kuin terveydenhoitajaa. Imatran panostus perhetyöntekijöihin on näkynyt säästönä erityispalveluissa. Imatran lastensuojeluasiakkaiden määrä on kuitenkin edelleen Porvoota suurempi ja siellä ei lisäksi toimi lainkaan esim. kunnan avointa varhaiskasvatusta. Lasten ja nuorten palvelujärjestelmää tulee Porvoossa jatkossa kehittää kokonaisuutena. Kaupunkistrategian mukaan lisäresursseja ei ole saatavissa. Eri ammattiryhmien määrä Porvoossa suhteessa lasten ja nuorten määrään on tärkeä tieto, kun päätetään resurssien kohdentamisesta. Ehkäisevää palvelua lisätään kohdentamalla nykyisen henkilöstön työtä uudelleen. Henkilöstövaihdosten yhteydessä tulee arvioida, voidaanko toimenkuvaa muuttaa esimerkiksi ehkäisevään perhetyöhön. Lisäksi arvioidaan säännöllisesti esim. ostopalveluiden vaikuttavuutta ja tilojen sekä asiantuntijapalveluiden monipuolista hyödyntämistä. Lisäksi arvioidaan säännöllisesti esimerkiksi nykyisten työtapojen ja ostopalveluiden vaikuttavuutta sekä sitä miten tilat ja asiantuntijapalvelut tulevat hyödynnetyksi. 4.1 Tukea vanhemmuuteen peruspalveluissa Kuulemistilaisuuteen osallistuneet kuntalaiset painottivat, että lapsiperheiden on saatava tarvittaessa konkreettista apua arkeen, mm. perhetyönä, kotipalveluna tai keskusteluapua neuvolassa ja perheneuvolassa. Lisäksi painotettiin vanhemmuuden tukemista peruspalveluissa, kolmion tasolla 1, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi turvallisia aikuisia ja eri-ikäisten lasten vanhemmat jaksaisivat arjessa paremmin. Perheiden yhteiset liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuudet nähtiin tärkeinä hyvinvoinnin kannalta. Keskeistä oli myös, että lapsiperheille on tarjolla kokoontumispaikkoja puistoissa sekä perhekahviloissa ja julkiset tilat ovat lapsiystävällisiä. Nuorisovaltuuston nuoret ilmaisivat, että apua on saatavissa esimerkiksi koulukuraattorilta ja koulupsykologilta, mikäli nuori itse pyytää. Nuoret ehdottivat parannuksia palveluista tiedottamiseen, jotta kuraattori ja psykologi olisivat nuorille mahdollisimman tuttuja. Kaikkien nuorille suunnattujen palveluiden tulisi olla sellaisia, että nuoret voivat ottaa sinne itse yhteyttä. Keskeisimmät peruspalvelut Porvoossa koettiin kuulemisissa toimiviksi, kuten neuvola, varhaiskasvatus, koulu ja nuorisopalvelut. Kuitenkin todettiin, että yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä voidaan tarjota perheille parempaa palvelua ja välttää päällekkäisyyksiä. 14

15 Tavoite Peruspalveluiden henkilöstö tukee vanhemmuutta. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnittelun ja toteutuksen työaika. Aloitus vuoden 2014 aikana. Vastuutaho: Lasten ja nuorten Kaste-hanketta 2014 suunnitteleva työryhmä (Kaste = sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma), lapsiperheiden palveluiden esimiehet, henkilöstö, kolmas sektori, Verso Toimenpiteet - Vanhemmuuden tukeminen tulee osaksi lapsiperheiden palveluiden toimintasuunnitelmaa ja työtä. Varmistamme, että toimijat tunnistavat, miten oma työ toimii osana ehkäisevää lastensuojelua. - Järjestetään yhteistyössä vanhemmuusluentoja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit Vanhemmat saavat apua ja kannustusta arkisiin ongelmiin esim. neuvolasta, varhaiskasvatuksesta ja oppilashuollosta. - Vanhempien omat voimavarat lisääntyvät. - Erityispalveluiden tarve ei kasva. - Uusi työtapa näkyy säästöinä työajassa - ATH:n kokee riittämättömyyttä vanhempana mittarin seuranta. Tavoite Lapsiperheille on tarjolla edullisia harrastusmahdollisuuksia: jokaiselle lapselle liikuntaa tai kulttuuria, perheille yhdessä! Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnitteluun ja toteutukseen menevä työaika, ohjaajien palkkiot, esim. päiväkotilaisten ja koululaisten matkoihin ym.. menevät kustannukset, seurojen työpanos, tilakustannukset. Aloitus 2014 aikana. Liikunta ja kulttuuripalvelut, seurat, kolmas sektori, koulutuspalvelut, nuorisopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut Toimenpiteet - Kaupungin vapaaaikapalvelut huomioivat erityisesti tukea tarvitsevien lapsiperheiden mahdollisuudet osallistua kulttuuri-, liikunta ja seurojen palveluihin. - Lapsiperheiden palvelut (koulu, varhaiskasvatus, neuvola, sosiaalityö) kannustavat tukea tarvitsevia lapsiperheitä osallistumaan harrastuksiin. Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit - Liikuntaa ja kulttuuria harrastavien määrä lisääntyy. - Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on tarjolla kulttuuria ja liikuntaa tasa-arvoisesti. - Lapsiperheiden tapahtumien osallistujamäärät - Yhteistyö sosiaalitoimen ja kulttuurija vapaa-aikapalveluiden välillä lisääntyy. - Tapahtumat ovat lapsi- ja leikkiystävällisiä sekä perheyhteyttä tukevia. 15

16 Tavoite Lapsiperheet saavat lyhytaikaista perhetyötä ja käytännön apua kotiin tarvittaessa myös ilman lastensuojelun asiakkuutta, samoin koululaisten perheet. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Perhetyöntekijöiden palkkakustannukset n euroa palvelusetelit, järjestöjen kulut ja vapaaehtoisten palkkio. Saatavuus paranee vuoden 2015 aikana Nykyiset perhetyön esimiehet, kolmas sektori (seurakunnat, MLL, Lions klubi Porvoo - Borgoensis, muut yhteistyöjärjestöt) Toimenpiteet - Peruspalveluihin lisätään perhetyöntekijöitä, palvelusetelitoiminta jatketaan tai kotipalvelua vahvistetaan - Ehkäisevän perhetyön ja kotipalvelunkeskittämistä selvitetään. - Kolmannen sektorin toimintaa kehitetään edelleen (esim. lastenhoitopalvelu, perhekummit, kylämummi ja -vaarit, tukiperhetoiminta) Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit - Asiakkaiden määrä peruspalveluiden perhetyössä lisääntyy. - Perhetyöntekijöiden työaika kohdentuu asiakastyöhön ja perheiden tarve erityispalveluihin vähenee. - Keskittämällä ehkäisevän perhetyön ja kotipalvelun palveluita, niistä voidaan tiedottaa aktiivisemmin ja perheiden on helpompi hakea perhetyötä. Kehitetään kouluterveydenhuoltoa sekä parannetaan oppilashuollon sosiaalipalveluiden ja ehkäisevän päihdetyön näkyvyyttä kouluissa. Työtä tehdään suunnitelmallisesti yhdessä eri toimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työaika, tilaisuuksien järjestämiskulut alkaen. Huomioidaan parhaillaan päivitettävässä päihdestrategiassa. Kouluterveydenhuolto, oppilashuolto, ehkäisevä päihdetyö, nuorisopalvelut, poliisin sosiaaliohjaaja ja sosiaali- ja perhepalvelut, kokemusasiantuntijat, 3. sektori - Yhdessä toteutettu, suunnitelmallinen ehkäisevä päihdetyö kouluissa - järjestetään keskustelutilaisuuksia kouluissa eri teemoista (mielenterveys, seurustelu ym..) - tiedotetaan palveluista nuorille, luokkakäynnit ym. - vanhempia aktivoidaan mukaan kouluterveydenhuollon vastaanotolle. - Järjestetyt tilaisuudet, osallistujat ja nuorten palaute tilaisuuksista. Kouluterveydenhuollon kehittämistoimet. - Kouluterveyskyselyjen vastaajien arviot palveluista - Ehkäisevää päihdetyötä saatavilla kaikissa yläkouluissa sekä kohdennetusti yhteisin kriteerein. - Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään palveluissa. 4.2 Perheet saavat apua elämän taitekohdissa Erityistilanteissa lapsiperheet tarvitsevat yksilöllöistä apua peruspalveluissa tai esimerkiksi psykiatrisilla poliklinikoilla, pääosin kolmion tasolla 2, ja pieni osa myös ylimmällä tasolla lastensuojelussa. Nuorisovaltuuston mukaan nuoret tarvitsevat apua mm. vanhempien ja omaan päihteidenkäyttöön sekä perheen talousvaikeuksien takia. Nuoret painottivat hyvää kohtaamista: nuorta tulee kuunnella, häntä ei saa keskeyttää eikä laittaa sanoja nuoren suuhun eikä tulkita nuoren ongelmia puhumatta niistä suoraan nuorten kanssa. Nuoret painottivat, että yliauttaminen ja vastentahtoinen auttaminen ovat tehottomia. 16

17 Ammattilaisten kuulemisissa tuli ilmi, että Porvoossa on paljon lapsiperheiden erityisiin tarpeisiin liittyvää osaamista. Yhdessä työskenteleminen perheiden kanssa koettiin tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi sekä tieto lapsen, nuoren tai perheen saamista muista palveluista. Tavoitteet Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita kehitetään alueella kokonaisuutena. Varmistetaan, että odottavat äidit, lapsiperheet sekä nuoret saavat apua varhaisessa vaiheessa. Lapsen oikeudet huomioidaan aikuisille suunnatuissa erityispalveluissa. (maahanmuuttajapalvelut, vammaispalvelut, mielenterveyspalvelut, lapsiperheiden toimeentulotuki, päihdeklinikka) Eroperheiden palveluita kehitetään edelleen. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnittelu- ja toteutustyö, koulutukset, näkyy säästönä työajassa Huomioidaan parhaillaan päivitettävässä päihdestrategiassa. Toteutus 2015 alkaen. Päihdestrategian työryhmä, kaikki lapsiperheiden palvelut, päihdeklinikka, terveyspalvelut, psykiatriset poliklinikat Suunnitteluun ja toteutukseen menevä työaika 2014 aikana aloitus Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevien yksiköiden esimiehet ja henkilöstö, suunnittelijat Työaika, valvottujen tapaamisten kustannukset alkaen 2014 Perheneuvola, Porvoon turvakoti, lapsiperheiden sosiaalityö, seurakunnat, käräjäoikeus, perheasiain neuvottelukeskus Toimenpiteet - Päihdetyössä kehitetään ehkäiseviä, asiakkaan luokse meneviä sekä terapiapalveluita. - Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita mallinnetaan ja kehitetään - Peruspalveluiden henkilöstölle järjestetään koulutusta ehkäisevästä päihdetyöstä. - Yhteistyö ja konsultaatio peruspalveluiden sekä päihdeklinikan ja psykiatristen poliklinikoiden välillä lisääntyy. - Koulutetaan henkilöstöä lapsi- ja perhekeskeisiin työmenetelmiin sekä kehitetään yhteistyötä lastensuojelun kanssa - perhesovittelu vakiinnutetaan - huoltoriitojen työprosesseja kehitetään - valvottujen tapaamisten palveluiden järjestäminen. Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit - Ehkäisevän päihdetyön ja terapiapalveluiden osuus päihdetyöstä lisääntyy. - Korjaavan palvelun tarve vähenee - Harvempi lapsiperhe tarvitsee lääkkeellistä hoitoa. - Päihdehaitat eivät kasva. Lapsi- ja perhelähtöisyys on kirjattu yksiköiden toimintasuunnitelmaan ja uusia menetelmiä on otettu käyttöön. Perhesovittelu on vakiintunut toimintamuoto Porvoossa. Huoltoriitojen työprosessi on laadittu. Eroista ja huoltoriidoista tulevat lastensuojeluilmoitukset sekä yhteydenotot sosiaalipäivystykseen ja perheneuvolaan vähenevät. Vältetään oikeudenkäyntejä. 17

18 Tavoite Ammattilaiset työskentelevät yhdessä perheiden tarpeet huomioiden. Vastuu vaikeuksissa olevan oppilaan turvallisesta koulupäivästä Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnittelu, käytännöistä sopiminen, henkilöstön yhteinen koulutus ja perehdyttäminen 2014 alkaen olemassa olevien mallien päivitys ja jalkauttaminen 2015 tarvittaessa uusien laadinta Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevät, erityisesti psykiatriset poliklinikat, lastensuojelu Lisäohjaus / tuki, jotta oppilas voi olla mukana koulussa tai saa korvaavaa tekemistä alkaen Toimenpiteet - Konsultoiva työtapa on käytössä asiakaslähtöisesti psykiatrisilla poliklinikoilla, lastensuojelussa sekä muissa erityispalveluissa. - Jokainen työntekijä kartoittaa perheen muut työntekijät ja tekee parityötä perheen asiassa tarvittaessa. - Työskennellään työpareina toisten yksiköiden työntekijöiden kanssa ja lastensuojeluasiassa. Esimerkiksi ilmoituksen tekijä voi toimia työparina. - Sovitaan vastuutyöntekijästä erityistä tukea tarvitseville perheille, ja varmistetaan sujuva pääsy palveluihin - Tukitoimia lapsille ja nuorille, jotka eivät pysty käymään koulussa tai iltapäiväkerhossa - Koululaisten vanhempien tukeminen Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit - Lapsiperheet saavat paremmin avun tarvittaessa, päällekkäisyydet ja yliauttaminen vähenevät. - Tiedonkulku tehostuu. - Yhteiset asiakastapaamiset ja konsultaatiot lisääntyvät. - Korjaavien palveluiden tarve vähenee. Päivisin ja iltapäivisin ilman aikuisen ohjausta olevien koululaisten määrä vähenee. Vanhemmat saavat tukea tilanteeseen. Oppilashuolto, koulu, iltapäiväkerho-toiminta, kolmas sektori, lapsiperheiden sosiaalityö, nuorisopalvelut 4.3 Johdamme ja kehitämme lapsiperheiden palveluita yhdessä Kaupungin palveluita kehitetään jatkossa pienenevillä resursseilla. Palveluita tulee johtaa ja kehittää yhdessä, jotta päällekkäinen työ poistuu ja asiakkaat saavat tietoa palveluista. 18

19 Tavoitteet Selkeämpi tiedottaminen lapsiperheiden palveluista ja toisten toiminnan tunteminen Toisten ammattitaidon hyödyntäminen Porvoossa lasten ja nuorten hyväksi Tavoitteet Lapsiperheiden palveluiden johtaminen ja kehittäminen yhdessä, jotta toimenpiteet toteutuvat. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Suunnitteluun, laadintaan ja päivitykseen vaadittava työaika aloitus 2014 Kaupungin viestintäryhmä, yksiköistä nimetään vastuuhenkilöt, suunnittelijat, yksikköjen esimiehet, henkilöstö Suunnitteluun ja toteutukseen menevä työaika 2014 alkaen Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevien yksiköiden esimiehet ja henkilöstö, suunnittelijat, Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Kokous- ja suunnitteluaika alkaen Hyvinvointiryhmä sekä Lasten ja nuorten Hyvis (Porvoon lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä) Toimenpiteet - Lapsiperheiden Internetsivuston kehittäminen yhteiseksi lapsiperheiden palveluiden neuvontapisteeksi. - Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tuntevat sivuston ja ohjaavat asiakkaita sinne. - yhteinen toimintamallit (esim. Neuvo-eroperhemalli, Marak, ICPD tai muu vastaava) ja yhteiset koulutus- ja kehittämispäivät - Vertaistukiryhmiä koordinoidaan kaupungissa ja niitä järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden, järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. - Lastensuojelun moniammatillista asiantuntijaryhmää kehitetään Toimenpiteet - Toimenpiteiden toteuttamisen ohjaus sekä delegointi toimijoille - Yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma jatkossa Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit Lapsiperheet löytävät palvelut paremmin. Ammattilaiset osaavat auttaa asiakkaita paremmin ja voivat auttaa perheitä yhdessä, kun tuntevat laajat palvelut. Päällekkäinen työ vähenee. Uusia yhteisiä toimintamalleja on käytössä ja yhteiset koulutus- kehittämispäivät lisääntyneet. Lapsiperheet löytävät vertaistukiryhmiin paremmin ja ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaita paremmin ryhmiin. Päällekkäisyys poistuu ja ryhmien tarjonta lisääntyy. Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän käyttö lastensuojelussa lisääntyvät ja lastensuojelun perheet saavat nykyistä paremmin apua muista palveluista. Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit Toimenpiteet ovat toteutuneet ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu yhdessä viimeistään

20 4.4 Lapsiperheet, kolmas sektori ja kunta toimivat yhdessä Asukkaiden osallistuminen sekä edellytyksien luominen kolmannen sektorin toiminnalle ovat osa kaupungin strategiaa. Kuntalaiset toivoivat, että lapsiperheet voivat olla itse olla aktiivisesti mukana järjestämässä sekä kehittämässä toimintaa ja näin lisätä lapsiperheiden hyvinvointia. Yhdessä asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa toimimalla perheiden omat voimavarat vahvistuvat ja palveluiden tarve vähenee. Tavoitteet Lapsiperheiden kanssa toimivien, kolmannen sektorin toimijoiden sekä lapsiperheiden omaehtoisen toiminnan edellytykset paranevat Lisätään lapsiperheiden osallisuutta palveluissa ja niiden suunnittelussa. Perustetaan lapsiperheiden vaikuttamiskanava. Resurssit, aikataulu ja vastuutaho Työaika, toiminta-avustukset, tilakustannukset, järjestöjen ja vanhempien resurssit, tukihenkilöpalkkiot 2015 alkaen Seurakunnat, yhdistykset, järjestöt, vanhemmat, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, varhaiskasvatus, sosiaalipäivystys, lapsiperheiden sosiaalityö, päihdeklinikka, ehkäisevä päihdetyö Suunnittelu, ja työaika alkaen 2014 Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevien yksiköiden esimiehet ja henkilöstö, suunnittelijat, työllisyyspalvelut, Kastehankkeen suunnitteluryhmä, Hyvis, Toimenpiteet - Kaupungin palveluiden työntekijät näkyvät suurissa nuorisotapahtumissa, kuten turnauksissa, koulujen päättymis- ja alkamisviikonlopuissa - Vapaaehtoistoimijoiden kouluttaminen lasten ja nuorten ongelmien kohtaamiseen - Tukihenkilö/perhe toiminnan kehittäminen lapsiperheille - Tuetaan omaehtoisten tapahtumien ja harrastustoiminnan järjestämistä, muun muassa tilajärjestelyillä. - Lisätään kokemusasiantuntijoiden käyttöä palveluissa. - Kerätään palveluita käyttäviltä lapsiperheiltä palautetta säännöllisesti - Perustetaan yhteinen lapsiperheiden vaikuttamiskanava (esim. lapsiperheneuvosto) Arvio vaikuttavuudesta: sisältö ja mittarit Alaikäisten päihteiden käyttö tapahtumissa vähenee ja turvallisuus lisääntyy, toimitaan nuorten / lasten luona. Vapaaehtoisten osaaminen nuorten haasteiden kohtaamiseen paranee, nuoret saavat apua paremmin ja voivat jatkaa harrastustoimintaa vaikeuksista huolimatta. Lapsiperheet saavat tukihenkilöitä- ja perheitä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Porvoossa on paljon vanhempien omaehtoista ja kolmannen sektorin toimintaa lapsiperheille. Lapsiperheet osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. Lapsiperheiden vaikuttamiskanava toimii ja kokemusasiantuntijoita hyödynnetään. 20

Sisältö. 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma... 3. 2 Lastensuojelu on yhteinen asia... 5

Sisältö. 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma... 3. 2 Lastensuojelu on yhteinen asia... 5 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma Autamme lapsiperheitä yhdessä 21.5.2014 Sisältö 1 Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelma... 3 2 Lastensuojelu on yhteinen asia... 5 3 Lastensuojelusuunnitelman

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Autamme lapsiperheitä yhdessä

Autamme lapsiperheitä yhdessä Porvoon ja Askolan lastensuojelusuunnitelman seurantaraportti 2015 Autamme lapsiperheitä yhdessä 8.6.2015 Sisältö Johdanto... 3 2 Tukea vanhemmuuteen peruspalveluissa... 4 3 Perheet saavat apua elämän

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PRIORISOIDUT KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2009-2012

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PRIORISOIDUT KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2009-2012 12.4.2013 TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PRIORISOIDUT KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2009-2012 Tavoitteiden priorisoinnin teki lasten ja perheiden palveluista vastaavien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot