TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2014-2018 TALOUSARVIO 2014. Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 102"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2014 Kaupunginvaltuusto

2 Sisällys YLEISPERUSTELUT... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Yleinen taloudellinen tilanne... 5 Järvenpään toimintaympäristö ja talous... 6 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina Verotulot Valtionosuudet Henkilöstöpolitiikka Maapolitiikka ja kaavoitus TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET KÄYTTÖTALOUSOSA KONSERNIPALVELUT TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE TEKNINEN PALVELUKESKUS KAUPUNKIKEHITYS JÄRVENPÄÄN VESI TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS LIITE 4 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA

3 YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kuntatalouden tilanne on vaikea. Se johtuu monestakin eri syystä. Eurooppalainen talouden taantuma ja siitä johtuva kansantalouden kasvun hiipuminen on nopeasti suorastaan musertanut valtion kantokyvyn. Se on vaikuttanut suoraan myös kuntien talouteen; kuntien valtionosuudet ovat valtiontalouden huonosta tilanteesta johtuen vähentyneet ja vähentyvät tulevien vuosien aikana tuntuvasti. Valtionosuuksien vuotuinen taso on Järvenpäässä alentumassa reilusti yli 10 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Se merkitsee veroprosentiksi muunnettuna 1,5 % -yksikön menetyksiä vuositasolla. Menetetyt valtionosuudet vuosina ovat Järvenpäässä yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Verotulot eivät juurikaan kasva ilman, että veroperusteita muutettaisiin. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset ovat sen sijaan nopeassa kasvussa. Tällä hetkellä yli 75 - vuotiaiden kaupunkilaisten määrä kasvaa 100 henkilöllä. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä määrä kolminkertaistuu eli yli 75 -vuotiaita tulee vuosittain lisää noin 300. Tällä hetkellä menopaineet ovat muistakin syistä kovat. Erikoissairaanhoito, vammaispalvelut, lastensuojelu ja toimeentulotuki ovat olleet huolestuttavassa kasvussa. Järvenpään kaupungin on tehtävä mittavia sopeutustoimia. Järvenpäässä valmisteltiin kaupunginhallituksen toukokuussa hyväksymän talouden tasapainottamissuunnitelman pohjalta kaupungin ensimmäinen tasapainottamisohjelma. Ohjelma hyväksyttiin kokonaisena pakettina marraskuun valtuustossa. Ohjelman pääpyrkimyksenä on toimia ohjenuorana talouden ratkaisuissa niin, että vältetään talouden kriisiytyminen. Ohjelman mukaan Järvenpään kaupungin kestävyysvaje on vuosina noin 75 miljoonaa euroa. Tällä tarkoitetaan sitä, kun vertaillaan tilannetta, jossa ei tehdä mitään tilanteeseen, jossa toteutetaan tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet ja korotetaan myös veroperusteita. Tuloveroprosentti nousee 19,75:een. Keskimääräinen tuloveroprosentti kunnissa on ensi vuonna 19,74. Järvenpään kaupungin kestävyysvajeen umpeen kurominen tapahtuu monilla keinoilla: menoleikkauksia tehdään lähes 20 miljoonan euron verran koskien erityisesti henkilöstömenoja, kaupunki myy omaisuuttaan yli 10 miljoonalla eurolla, karsii investointeja yli 16 miljoonalla. Tämän lisäksi tarvitaan vielä kunnallisveron ja kiinteistöveron korotukset. Kaikkien näiden keinojen käyttäminen tulee merkitsemään sitä, että kaupungin velkaantuminen saadaan pysähtymään parin vuoden sisällä. Myös taseen oman pääoman erä saadaan näillä toimenpiteillä vakiintumaan varsin tyydyttävälle tasolle. Vuoden 2014 talousarvio poikkeaa jonkin verran kaupunginhallituksen syyskuun alussa hyväksymästä kehyksestä. Syynä on se, että talousarvioon on voitu sisällyttää niitä kohteita, jotka eivät ole mahtuneet raamin sisään lautakuntien tehdessä esityksiään. Suurimmat lisäykset on tehty Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueelle, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueelle sekä Lasten ja nuorten palvelualueelle. Näistä lisäyksistä huolimatta talousarviossa raamiluku on alitettu eurolla. Tämä johtuu siitä, että tilaa "korjauksille" on tehty mm. sopeuttamisohjelman toimenpiteillä. Samaan aikaan kun henkilötyövuodet kaupunkiorganisaatiossa vuonna 2014 vähenevät yli 100 henkilötyövuodella, joudutaan tekemään myös henkilöstölisäyksiä yhteensä noin 24 hen- 2

4 kilötyövuoden verran. Tämä johtuu mm. siitä, että säästöjen aikaansaamiseksi joudutaan joitakin toimintoja lisäämään. Myös palvelutarpeen kasvu edellyttää mm. hoivahenkilöstöä lisää. Investointien määrä on ensi vuonna ennätyksellisen korkealla tasolla, 24,5 miljoonaa euroa. Kärki-investointien (Lepola, Reservikomppania) lisäksi ensi vuoden aikana valmistuu uusi paloasema. Investointien kohdalla on valitettavaa, että ainoastaan noin 40,1 % investoinneista kyetään kattamaan omalla rahalla. Valtio on rakenneohjelmassaan sitoutunut vähentämään kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita yhden miljardin euron verran. Tämä pohjautuu siihen tosiasiaan, että kuntien kyky hoitaa nykyisiä tehtäviä on huomattavasti vaikeutunut. Ongelma on kärjistynyt, koska kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kaiken aikaa lisätty. Huolimatta kuntien vaikeasta tilanteesta, tulevat kuntien tehtävät ensi vuonnakin lisääntymään. Kuntatalouden ahdinko tulee jatkumaan pitkään. Talouden hallinta edellyttää valtion toimenpiteitä nykyisen tehtävämäärän vähentämiseksi sekä kuntien jatkuvaa toimintansa tehostamista. Lisäksi tarvitaan muita valtakunnallisia, tuottavuutta parantavia uudistuksia, kuten onnistunutta sote -uudistusta. Tämän lisäksi myös terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuuden purkamista ja uudistamista, tukemaan terveydenhuollon vaikuttavampaa toimintatapaa. 3

5 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Järvenpään kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategiassa on määritetty toimintaympäristön tärkeimmät muutosvoimat, jotka ovat: Muutosvoimat tiedostaen kaupunkistrategiassa on määritetty kaupungin visio vuoteen 2025 sekä toiminta-ajatus, arvot ja strategiset päämäärät vaikuttavuusindikaattoreineen: 4

6 Talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan strategisen päämäärän nro 9 (kaupungin talous tasapainossa ja resurssit kohdistettu tarkoituksenmukaisesti) toteutuminen. Talousarvio on keskeisessä roolissa kaupunkistrategian toteuttamisessa. Vuoden 2014 talousarvion toiminnalliset tavoitteet on johdettu uuden kaupunkistrategian strategisista päämääristä. Talouden näkulmasta vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on valtuustossa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman mukainen pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta (esimerkiksi investoinnit). Järvenpään kaupungin strategia löytyy kokonaisuudessaan kaupungin www-sivuilta (www.jarvenpaa.fi). Kevään 2014 aikana tullaan jatkamaan kaupungin strategiakokonaisuuden valmistelua strategisten ohjelmien osalta. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Yleinen talouden tilanne on edelleen heikko eikä näköpiirissä ole merkittävää muutosta parempaan. Valtionvarainministeriö on syyskuun suhdannekatsauksessaan arvioinut, että euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin sopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään ja maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana (Taloudellinen katsaus, syyskuu 2013, tiivistelmä). 5

7 Järvenpään toimintaympäristö ja talous Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2012 lopussa ja väestömäärä lisääntyi 1,7 %. Vuoden 2013 tammi-syyskuun väkiluvun kehityksen perusteella voidaan arvioida, että väkiluku on vuoden 2013 lopussa noin asukasta eli noin 290 asukasta enemmän kuin vuonna 2012, mikä tarkoittaa 0,7 %:n vuosikasvua. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on syyskuun loppuun mennessä yhtä paljon tulo- kuin lähtömuuttajiakin eli kotimaista muuttovoittoa ei ole tullut lainkaan. Ulkomaisessa nettomuutossa on tullut 63 asukasta lisää. Vuonna 2012 väestömäärä lisääntyi kuntien välisessä nettomuutossa 368 asukkaalla ja nettomaahanmuutossa 100 asukkaalla. Väestötilaston mukaan vuonna 2012 oli syntyneitä 468 eli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 349, joten lapsia syntynee koko vuonna suunnilleen saman verran kuin vuonna Muuttajat ovat iältään pääasiassa nuoria aikuisia ja heidän alaikäisiä lapsiaan. Muuttaminen vähenee, mitä vanhemmista ikäluokista on kyse. Nettomuuton kautta Järvenpään väkiluku on 2000-luvulla kasvanut lähinnä vain nuorten aikuisten ( vuotiaat) osalta. Myös lukioikäisiä ja 65 vuotta täyttäneitä on tullut jonkin verran lisää. Lasten lähtömuutto on ollut vilkkaampaa kuin tulomuutto Voimassa oleva väestösuunnite on vanhentunut, joten taloussuunnitelmassa käytetty asukaslukuarvio ei perustu siihen. Väestösuunnitetta päivitetään parhaillaan ja päivitys valmistuu ar- 6

8 vion mukaan vuoden 2013 lopussa. Taloussuunnitelman väestökasvuarviona on käytetty keväällä 2013 tehtyjä alustavia arvioita, jotka tarkentuvat väestösuunnitteen päivityksen yhteydessä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on 1,5 %:n vuotuinen kasvu. Vertailutiedot KUUMA-kunnissa asui vuoden 2012 lopussa henkilöä. Väestökasvu edellisestä vuodesta oli henkilöä eli 0,8 %. Vuoden 2013 syyskuun lopussa KUUMA-kunnissa oli asukasta. Väestömuutos Väkiluku tammi-syyskuu (ennakkotieto) Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yht Lähde: Tilastokeskus 7

9 Järvenpään väestö on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana 3044 asukkaalla eli keskimäärin 0,8 % vuodessa. Kuuma-kunnista vain Hyvinkää ja alueluovutuksista johtuen Sipoo kasvoivat suhteellisesti hitaammin. Kirkkonummi on kasvanut noin 2 % vuodessa. Järvenpäässä työikäisten osuus väestöstä on Kuuma-kuntien korkein. Alle kouluikäisten määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt 95 lapsella ja peruskouluikäisten määrä vähentynyt lapsella. 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 735:llä. Työssäkäynti ja työttömyys Järvenpään työvoiman määrä oli vuoden 2011 lopussa eli 170 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä oli 19421, mikä oli 188 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2012 keskimääräinen työttömyysaste tammi-syyskuussa oli 6,8 %, kun se vastaavana aikana 2013 on 7,8 %. Syyskuussa työttömyysaste oli 7,9 %, joka on 1,8 %-yksikköä korkeampi kuin vuoden 2012 syyskuussa. Syyskuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 1641 (1275 v. 2012), näistä 226 (158) alle 25-vuotiaita ja 433 (365) yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. Järvenpäässä oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi 170 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutiedot Lähde: Tilastokeskus 8

10 Järvenpään työpaikat ovat kasvaneet kymmenen vuoden aikana keskimäärin 55 työpaikalla vuodessa. Tuusulan työpaikat ovat lisääntyneet vastaavana aikana keskimäärin 306 työpaikalla vuodessa. Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2011 Järvenpäässä 63,7 %, kun se Kuuma-alueella keskimäärin oli 64,2 %. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Hyvinkäällä 88,3 %. Järvenpään työttömyysaste oli 2013 syyskuussa 7,9 %, kun se muulla KUUMA-alueella oli keskimäärin 6,7%. 9

11 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina Käyttötalous Käyttötalouden osalta kokonaisuus on kaupunkitasolla kaupunginhallituksen hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Kaupungin lainamäärä saadaan siinä asettumaan suunnitelmakaudella 64,2 Me tasoon. Talousarvioon on tehty talouden tasapainottamisohjelman mukaiset kohdistukset mm. henkilöstösopimukseen toimenpiteiden osalta sekä teknisluonteiset muutokset tilakeskuksen ja teknisen palvelukeskuksen välisen keskinäisen ohjauksen parantamiseksi. Muutoksilla ei ole kaupunkitasolla toimintakatevaikutusta. Tuotannollis-taloudellis-toimenpiteiden osalta talousvaikutukset on käsitelty talouden tasapainottamisohjelman tapaan yhtenä kokonaisuutena. Kun yhteistoimintamenettelyt on saatu päätökseen ja lopulliset vaikutukset täsmentyvät, tehdään tarvittavat talousarviomuutokset vuoden 2014 aikana. Talousarvio pitää sisällään talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet pienin poikkeuksin: Konsernipalveluissa liikunta- ja kulttuuriseteleistä ei luovuta kokonaan Järvenpään Opiston työttömien 50 % alennuksesta ei luovuta Työ- ja toimintakeskuksen asiakkaiden ateria-, matkustus- ja kuntoisuusrahoja ei poisteta Perusopetuksen painotusluokkien säilyminen turvataan vuoden 2016 opetussuunnitelman uudistamiseen saakka Varhaiskasvatuksen avustajien vähennystä ei toteuteta Perusopetuksen koulunkäyntiavustajien vähennystä ei toteuteta suunnitellun laajuisena Vuoden 2013 tilinpäätösennuste (syyskuu) ennakoi n. 6,6 Me:n alijäämää ja toimintakatteen noin 4,7 % kasvua. Käyttötaloudessa suunnitelmakaudella tavoitteena on tasapainottamisohjelman toteuttaminen ja pysyminen arvioidussa toimintakatteessa. Vuonna 2014 toimintakatteen kasvu on 2,3 % ja tulevina vuosina 2,2-5,0 %. Menokasvu vuonna 2014 on 2,5 %, vuosina n. 2,7-4,9 %. Toimintakatteen kasvu ilman maanmyyntivoittoja vuonna 2014 on 1,3 % ja vuosina n. 2,7-5,1 % tasolla. Maanmyyntivoittojen arvio vuodelle 2014 on 5,2 Me. Vuosina maanmyyntivoittoja arvioidaan saatavan vuosittain 6,3-6,8 Me. Maanmyyntivoitoilla on keskeinen rooli kaupunkikehityksen kannalta merkittävien kärki-investointien rahoittamisessa. Talousarviossa on talouden tasapainottamisohjelman kautta löydetyt säästökeinot palvelualueittain sekä yt-neuvottelujen kautta haettavat säästöt, jotka tarkentuvat prosessin edetessä. Yksi keskeinen suunnitelmakauden tavoite on tilaprosessien kehittäminen ja kaupungin tilojen ja rakennuskiinteistöjen käytön tehostaminen. Tilakeskus on valmistellut toimintasuunnitelma- 10

12 vuosille suunnitelman kiinteistöistä, joista tullaan luopumaan talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Toimintatulot (ulk+sis) 2014, yhteensä 78,6 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. maanmyyntivoittoja) 4,5 % 6,1 % 8,0 % 11,5 % 14,4 % 3,6 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 4,8 Me Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 6,3 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 9,0 Me Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 11,3 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 50 % 40 % 20,7 % 16,3 Me Tekninen palvelukeskus 30 % 20 % 10 % 34,7 % 27,3 Me Konsernipalvelut 0 % 11

13 100 % Toimintamenot (ulk+sis) 2014, yhteensä 274,7 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. kohdentamattomat tuta-toimenpiteet eikä kohdentamattomat varhe- ja eläkemaksut) 4,5 % 12,4 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 7,3 % 7,6 % 8,7 % 11,7 % 29,9 % 20,1 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 20,8 Me Tekninen palvelukeskus 23,9 Me Konsernipalvelut 32,0 Me Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 82,0 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 30 % 20 % 10 % 30,3 % 83,3 Me Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 0 % Palkankorotusvaraus on talousarviovuodelle palkkaratkaisun mukaisesti 20 euroa/henkilö (keskimäärin 0,8 %/henkilö) ja sivukulujen kasvu 0,72 %-yksikköä aiheuttavat yhteensä 1,3 % kasvun henkilöstömenoihin vuodelle Talouden tasapainottamisohjelman kautta pyritään vaikuttamaan sivukulujen kasvuun, kuten varhemaksut ja tapaturmavakuutusmaksut, muun muassa kiinnittämällä huomioita aktiivisen välittämisen mallin käyttöönottoon ja työturvallisuuteen. Talousarvio pitää sisällään henkilöstölisäyksiä yhteensä henkilöinä 30 kpl joka on 23,8 henkilötyövuotta. Terassi ja Ikähyvä: (7) lähihoitajaa (1) sosiaalityöntekijä (1) palveluohjaaja (2) toimistosihteeriä (1) geriatri (1) tietojärjestelmäasiantuntija 12

14 (2) etuuskäsittelijää Lasten ja nuorten palvelualue (9) kasvattajia (2) lastentarhanopettajia (2) sosiaalityöntekijää (1) lastenvalvoja Konsernipalvelut (1) työsuojeluvaltuutettu Investoinnit Nettoinvestointitaso vuonna 2014 on noin 24,5 Me. Investoinneista katetaan tulorahoituksella n. 40,1 %. Investoinneilla turvataan kaupunkikehityksen kannalta keskeisten kärkiinvestointien toteutuminen. Tarkemmat yksityiskohdat käyvät ilmi aineistossa olevasta investointiohjelmasta. Investointiohjelma poikkeaa hieman talouden tasapainottamisohjelmasta (Metsonmäki ja Kuntapron osakemerkintä) Kaupunkikehityksen kärkiinvestoinnit v Netto (1 000 eur) Lepola I 132 Lepola II Lepola III 320 Pajalan alue 50 Reservikomppania 278 Saunaniitty 90 Suunnittelu 930 Yhteensä Verotulot Suunnitelmavuosien investoinnit (netto) ovat seuraavat: v. 2015: 20,7 Me, josta kaupunkikehityksen kärki-investoinnit 4,2 Me v. 2016: 20,5 Me, josta kaupunkikehityksen kärki-investoinnit 6,5 Me v. 2017: 17,1 Me, josta kaupunkikehityksen kärki-investoinnit 1,8 Me v. 2018: 17,4 Me, josta kaupunkikehityksen kärki-investoinnit 1,4 Me Tarkemmat tiedot investoinneista näkyvät investointiohjelmasta. Talousarvio perustuu 19,75 %:n tuloveroon ja kiinteistöveroissa seuraaviin veroprosentteihin: yleinen 1,35 %, vakituiset asuinrakennukset 0,55 %, muut asuinrakennukset 1,15 % ja raken- 13

15 tamattomat rakennuspaikat 3,00 % sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,50 %. Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2013 tasosta n. 5,4 %. Kaupunginvaltuusto päätti veroprosenteista kokouksessaan Talousarvio sisältää ohjeellisena esimerkkinä kunnallisveron 0,75 %-yksikön korottamisen tai rahoitusvaikutuksiltaan muun vastaavan toimenpiteen vuonna Verotuloarvoissa on hyödynnetty kuntaliiton lokakuun ennustekehikkoa. Verotulojen kehitykseen tulee vaikuttamaan oleellisesti yleinen talouden kehitys, palkkasumman kehitys ja yritysten tuloskunto. Valtionosuudet Valtionosuuden muutos vuodelle 2014 on -1,4 %. Vuosina 2015 ja 2016 valtionosuuksien muutokseksi arvioidaan -1,0 % ja vuosina 2017 ja %. Valtionosuuksien valtakunnallinen uudistus on vielä kesken ja sen vaikutuksia Järvenpäälle ei vielä tiedetä. Lainamäärä ja tulorahoituksen riittävyys Talousarvion mukainen vuosikate vuonna 2014 on 9,8 Me ja alijäämä 1,5 Me. Poistoissa on huomioitu kaupungin poisto-ohjelman muutoksen vaikutus, joka on suuruudeltaan noin 0,75 Me. Kaupungin lainamäärä kasvaa vuonna 2014 n. 9,6 Me. Lainamäärä (emo) vuoden 2014 lopussa on 61,8 Me eli noin euroa asukasta kohden. Investointien tulorahoitusaste vuonna 2014 on 40,1 % ja suunnitelmakauden lopulla 75,4 %. Lainarahoituksella turvataan kaupungin kehittyminen ja niin sanottua syömävelkaa ei siis oteta eli vuosikate pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden ajan. Kaupunkikonsernin lainamäärä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla mm. asuntorakentamisen seurauksena. Vuoden 2012 lopulla kaupunkikonsernilla oli velkaa 158,4 Me (3995 e / asukas). Vuoden 2018 lopulla konsernilaina tulee olemaan noin 325,0 Me. Merkittävästi konsernilainaan tulee vaikuttamaan Terveystalo-hanke (n. 50 Me), joka toteutetaan Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon toimesta. 14

16 Konsernin lainamäärä euroa ja euroa/asukas LAINAMÄÄRÄN KASVUTEKIJÄT Terveystalo 50,0 Meur v Mestariasunnot 18,7 Meur v ja 8-9 Meur/vuosi v Mestariasunnot Wärttinä 2 8 Meur v Mestariasunnot päiväkodit (2 kpl) 7,5 Meur v ja 7,5 Me v Kaupunki Meur/vuosi v KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ YHT TERVEYSTALON LAINAT MESTARIASUNNOT / WÄRTTINÄ 2 MESTARIASUNNOT / PÄIVÄKODIT JA TOIMITILAT MESTARIASUNNOT / VANH ASUIN- JA PALVELUTALOT MESTARIASUNNOT / UUDISRAKENNUKSET MESTARIASUNNOT / VANHA ASUNTOKANTA EMON LAINAMÄÄRÄ MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ EUR/ASUKAS MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN YHTEISÖITTÄIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2012: - HUS 6 Meuroa - Lepolan Helmi 4 Meuroa - Eteva 1,3 Meuroa - Tanhuaspi 1,2 Meuroa - Keuda 0,7 Meuroa - TSV 0,9 Meuroa

17 Henkilöstöpolitiikka Vuoden 2014 henkilöstöpolitiikka tulee keskittymään henkilöstösopimuksen toteuttamiseen ja käytäntöön viemiseen koko organisaatiossa sekä yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tehtyjen päätösten hallittuun toimeenpanoon. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole lopullisia päätöksiä yhteistoimintaneuvottelujen tuloksesta tiedossa, mutta oletettavaa on, että vuodelle 2014 kohdistuu mm. laajat henkilöstön lomautukset. Lomautukset on suunniteltu järjestettävän 1-14 vuorokauden mittaisina vuoden aikana. Palvelualueilla laaditaan suunnitelmat, miten lomautukset on mahdollista järjestää yhteen sovittaen ne palvelujen järjestämisen kanssa. Muut henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet tulevat olemaan työn uudelleen organisointi, palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, palvelujen ulkoistamisselvitykset, osa- aikaistamiset, irtisanomiset, sekä muut mahdolliset merkittävät muutokset palvelussuhteen ehdoissa. Näiden toimenpiteiden toimeenpano on keskeisessä roolissa monen esimiehen työssä tulevana vuotena ja ne edellyttävät kaikilta esimiehiltä sitoutumista työnantajan tekemiin ratkaisuihin. Esimiestyössä tulee myös korostumaan työhyvinvoinnin johtaminen omissa työyksiköissään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi henkilöstösopimuksen osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Henkilöstösopimuksella edistetään tuloksellisuutta ja työelämän laatua, mutta sen toimenpiteillä vastataan myös kaupungin taloudellisiin haasteisiin. Sopimusta on valmisteltu yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Henkilöstösopimuksen keinojen ja menetelmien taustalla on vahvasti työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Henkilöstöohjelman tavoitteet ja toimenpiteet kohdentuvat erityisesti työaikojen tehokkaaseen käyttöön ja palkkapolitiikan linjauksiin tuloksellisuuden lisäämiseksi. Keskeisenä tavoitteena sopimukseen sisältyvillä toimenpiteillä tavoitellaan sairauspoissaolojen vähentämistä aktiivisen tuen mallin käyttöön oton avulla ja esimiesten varhaisen puuttumisen osaamista vahvistamalla. Ennenaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi syntyviin ns. varhemaksuihin puuttuminen ja niiden muuttaminen palkkamenoiksi on myös osa aktiivisen tuen mallia ja perustettua työkykyrahastoa, joka otetaan vuoden aikana aktiiviseen käyttöön. Osa työhyvinvoinnin taloudellisista vaikutuksista on nähtävissä välittömästi, osa vasta pidemmän ajan kuluttua. Johtamisen ja esimiestyön osaaminen ja sen kehittäminen on jo vuosia muodostanut vankan perustan kaupungin onnistumiselle sekä palvelutuotannon järjestämisessä että henkilöstön työhyvinvoinnin mahdollistamisessa. Johtamisen ja esimiestyön kehittämistä jatketaan myös vuoden 2014 aikana. Henkilöstömenot ovat vuoden 2013 talousarviossa 7,0 Me (7,2 %) suuremmat kuin vuoden 2012 tilinpäätöksen toteutuma. Henkilöstömenojen osuus talousarvion toimintamenoista (ilman Järvenpään vettä) on 40 % vuonna 2013 ja vuoden 2014 talousarviossa 37 %. 16

18 Maapolitiikka ja kaavoitus Järvenpään kaupungin maanhankinta on viime vuosina tehostunut merkittävästi. Kaupungin yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen osoitettu raakamaareservi on noin 100 hehtaaria. Vapaaehtoisiin kauppoihin tähtääviä maanostoneuvotteluja on jatkettu ja niissä on keskitytty kaupunkistrategian kannalta tärkeille työpaikka-alueille mm. Haarajoelle. Maapolitiikan kannalta tärkein vaihe on vuoden 2013 alussa aloitettu Ristinummen 54 hehtaarin maa-alueiden lunastus ja siihen liittyvät neuvottelut. Tämän lunastuksen jälkeen kaupungilla on hallussaan lähes kaikki yleiskaavan mukaiset pientalojen uudisrakennusalueet. Kerrostaloalueiden osalta maapolitiikassa keskitytään keskustan alueen tiivistämiseen. Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hinnoittelussa noudatetaan periaatetta, joka ottaa huomioon alueen sijainnin ja käyttökelpoisuuden. Kaavoituksen strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä on kasvanut yleiskaavaa toteuttavan väestö- ja palveluverkkosuunnittelun sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin myötä. Näihin liittyy kaupungin aktiivisen maapolitiikan ohjelmointi ja toimenpidepäätökset sekä tarvittavien kaavoitushankkeiden ja investointien suunnittelun prosessimainen ohjaus. Kaavoituksen painopisteitä ovat keskusta-alueiden tiivistäminen ja kehittäminen, uusien yritysrakennusten sijoituspaikkojen aikaansaaminen sekä monipuoliseen asuntotuotantoon luovutettavien tonttien tuottaminen. Alueellisesti kaupungin kasvu suuntautuu etelään Ristinummelle. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Maan hankinnan rahoitus hoidetaan kohteittain siinä vaiheessa, kun kauppoja syntyy. Maanmyyntivoitoista arvioidaan kertyvän vuoden 2014 talousarvion katteeksi n. 5,2 Me. Raakamaan hankintaan, lunastuksiin ja takaisinostoista johtuvaan välttämättömään maanhankintaan on talousarviossa osoitettu varoja 1 Me vuodelle 2014 ja suunnitelmakaudelle 1 Me/v. Investointiosan hankkeisiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Merkittävin näistä on pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen. Vireillä olevan lunastuksen lunastuskorvaukset tulevat olemaan 1,5-2,0 Me ja ne tulevat maksettaviksi todennäköisimmin vuoden 2014 jälkeen. Tämän lisäksi, mikäli yksikin vireillä olevista laajemmista vapaaehtoisista kaupoista toteutuu, investoinnit nousevat 2,5 miljoonaan euroon. Suunnitelmia tarkennetaan vuoden aikana. 17

19 TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET Käyttötalousosa Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Valtuusto päättää erikseen toimintatuotoista, toimintakuluista sekä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaikista erikseen jokaisen palvelualueen ja muun yksikön kohdalla. Muilla toimintakokonaisuuksilla tarkoitetaan konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja teknistä palvelukeskusta. Talousarvion merkitys kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen välineenä toteutuu niin, että talousarvion ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen strategisista päämääristä. Käyttösuunnitelmien roolia on vahvistettu lautakuntien ja kaupunginhallituksen ohjaus- ja seurantavälineenä vakioimalla käyttösuunnitelmien rakenteita ja määrittelemällä käyttösuunnitelmatasoisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden lautakuntatason sitovuus. Käyttösuunnitelmat hyväksytään lautakunnissa sen jälkeen, kun valtuusto on joulukuussa hyväksynyt talousarvion. Seuraavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia: 1. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. 2. Määrärahojen sitovuus Määrärahat ovat bruttositovia eli erikseen sitovia toimintatuottojen ja -kulujen osalta. Valtuusto kuitenkin päättää, että toiminnallisista yksiköistä rekrytointi- ja sijaispalvelut, työterveyshuolto, Järvenpään Opisto sekä Nuorisokeskus ovat nettositovia. Avainalueista Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut on nettositova. 3. Järvenpään Vesi Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2006 alussa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuollon liikelaitoksen alustava taloussuunnitelma ja talousarvio esitetään valtuustolle taloussuunnitelman yhteydessä (liite 3). Järvenpään Veden johtokunta hyväksyy lopullisen taloussuunnitelman valtuuston käsittelyn jälkeen vuoden 2013 loppuun mennessä. Järvenpään Veden toimintakatteen tulee olla vähintään talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetun pääoman tuotosta (=peruspääoman korko) päätetään valtuuston hyväksymässä kaupungin ja laitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Valtuustoon nähden sitova peruspääoman korko on palvelusopimuksen mukaan 6 %. 18

20 Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat rahamääräiset ratkaisuvaltarajat määrätään liitteessä 1. Vuoden 2013 talousarviossa leasingvastuiden määrä on enintään 4 Meur. Kaupungin leasingvastuiden määrä vuonna 2014 on enintään 4,5 Meur. Leasinghankinnat voidaan tehdä vain edellä mainittujen vastuiden rajoissa. Leasingrahoittaja on kilpailutettu. Leasinghankintojen ratkaisuvaltarajat ovat samat kuin kaupungin omistukseen tulevissa hankinnoissa ja hankinnat kilpailutetaan hankintalainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaan. Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Tuloslaskelma sitoo bruttositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: Maanmyyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset tulot ja menot Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot tullaan kohdistamaan toimintayksiköille, jotta toimintaan sitoutuneiden varojen määrä voidaan osoittaa. Poistot eivät ole sitovia. Investointiosassa on käytössä bruttositovuus. Investointiosassa korostettuina esitetyt investointiryhmät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Valtuustoon nähden sitoviin investointiryhmiin sisältyvät hankeryhmät ja yli kahden miljoonan euron hankkeet ovat kaupunginhallitukseen nähden sitovia. Hallitukseen nähden sitoviin hankeryhmiin osoitettujen määrärahojen kohdistamisesta yksittäisille hankkeille päätetään mitä liitteessä 1 rahamääräisistä ratkaisuvaltarajoista on säädetty. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksytään investoinnin kokonaiskustannusarvio. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Investointihankkeita koskevat toimivaltuudet on tehtävän mukaisella esimiehellä. Investointiosassa on myös esitetty havainnollistavassa mielessä kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot. Lainanotto vuonna 2014 Talousarvion mukaan vuonna 2014 otetaan uutta nettolainaa. 19

21 Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun tilapäisluoton ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden niin, että ko. rahoitusta on käytössä yhtä aikaa enintään 100 Me. Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle oikeuden 1. ottaa talousarviossa oleva ja/tai lyhytaikaisia lainoja korvaava lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että kaupungin lainamäärä on vuoden 2014 lopussa enintään 61,8 Me. 2. tehdä laina- ja leasingsalkun suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskoroista enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan ja kaupungin leasingvastuiden yhteismäärän verran. Lainan ja vakuuden antaminen Lainan ja vakuuden antamisessa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto voi myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon. kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU- tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa määrittelemään enimmäismäärään saakka. Enimmäismäärä on vuosina yhteensä euroa. Kustannuslaskennalliset erät Kaupunginhallitus hyväksyi toimitilojen tilakustannusten laskentaperusteet ja sisäisten vuokrien määrittelyperusteet, jotka otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa. Vuokrien tavoitteeksi määriteltiin: tuottaa aidot tilakustannukset kuntien käyttämille ja omistamille tiloille helpottaa kuntien välistä palvelutuotantokustannusten vertailua osoittaa pääomaan/omistamiseen liittyvät pitkän aikavälin tarpeet tuottaa riittävä tulorahoitus kiinteistöjohtamisen toteuttamiseen Vuokrajärjestelmä on osa konsernitason johtamisjärjestelmää, jolla voidaan turvata pitkällä aikavälillä tilojen tarkoituksenmukainen käyttö sekä tilojen toimivuus kaupungin palvelutuotannossa. Kaupunginhallituksen päätöksessä hyväksyttiin pääoman sisäisen koron määräksi 4 % rakennusten teknisestä arvosta. Teknisen arvon määrittelyyn on projektin tuloksena tehty ohjeistus ja arvot on käyttöönotetuissa vuokraperusteissa määritelty tämän ohjeistuksen mukaan. 20

22 Korjausvastuun määrä on toinen pääomavuokran määräysperuste ja korjausvastuun määräksi kaupunginhallitus hyväksyi 1,75 % rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Järvenpään Veden peruspääoman korko on 6 %. Järvenpään Veden ja kaupungin välisistä suorituksista laskutetaan osapuolten välisen valtuuston hyväksymän palvelusopimuksen mukaisesti. Tukipalvelukeskuksen taloustiimin, tietohallinnon palvelukeskuksen (Tipake) ja Resinan sijaisvälityksen kustannukset sisältyvät palvelualueiden ja muiden yksiköiden käyttötalousosaan. Johdon asiantuntijapalveluiden nettomenot vyörytetään hallintokunnille menoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien muutokset Raportointi Kuntakonserni Kaupunginvaltuuston päättämät palvelualue- ja muu yksikkö -tasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain valtuuston päätöksellä. Talousarvion muutostarpeista on raportoitava talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Käyttösuunnitelmien muutoksista päätetään vastaavalla tavalla lautakunnissa palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia koskien sekä kaupunginhallituksessa konsernipalveluita koskien. Kaupunkikehitykseen kuuluvasta rakennusvalvonnasta päättää lupajaosto. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutoksista on ohjeistettu kaupunginvaltuuston tarkistamassa sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle kolmannes vuosittain Johdon raporteilla. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien rahamäärien toteutumisesta raportoidaan lautakuntia niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään kolmannes vuosittain. Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. Kuukausiraportti toimitetaan myös valtuutetuille. Raportoinnissa käytetään välineenä talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä tasapainotettu strategia ja kaupungin voimassaolevat henkilöstöohjeet ja henkilöstöstrategia sitovat konsernia soveltuvin osin. Kaupungin 100 %:ssa omistuksessa olevan tytäryhteisön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talousarvio on liitteenä 4. 21

23 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmia käsitellään vuoden 2014 aikana. Sitovat tavoitteet vuodelle 2014 on johdettu kaupunkistrategiasta ja strategian toteuttamisohjelmista. Ne ovat sitovia valtuustoon nähden palvelualueittain ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Talousarviotavoitteet ovat sitovia erikseen toimintatuottojen ja -kulujen osalta palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus-tasolla. Rahatauluissa sitovat erät on esitetty kursiivilla. Talousarvio on valmisteltu nykyisen organisaation mukaisena. Talousarvio sisältää kohdentamattomia eriä (esim. yt-neuvotteluissa täsmentyvät tasapainottamisohjelman sisältämät kohdentamattomat tuotannolliset ja taloudelliset perusteet). Nämä erät tullaan kohdentamaan vuoden 2014 aikana talousarviomuutoksin. Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2012 Tilinpäätös 2012 KTA 2013 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2013 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV ) TAE 2014 Lautakunnan/johtokunnan esitys talousarvioksi 2014 TA 2014 Talousarvio 2014 % Muutos KTA 2013 ja TA 2014 välillä prosentteina TS 2015, TS 2016, TS 2017, TS 2018 Taloussuunnitelmavuodet 2015, 2016, 2017, 2018 Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: TP 2012 Tilinpäätös 2012 KTA 2013 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2013 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV ) TA 2014 Talousarvio 2014 % Muutos KTA 2013 ja TA 2014 välillä prosentteina Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2014 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. 22

24 KÄYTTÖTALOUSOSAN YHTEENVETO KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TP2012 KTA 11/2013 KEHYS 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman mukaiset poistot , Netto , KAUPUNKI JA VESI YHTEENSÄ TP2012 KTA 11/2013 KEHYS 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman mukaiset poistot , Netto ,

25 KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,4 MAKSUTUOTOT ,1 TUET JA AVUSTUKSET ,4 MUUT TOIMINTATUOTOT ,7 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,3 TOIMINTATUOTOT ,2 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,1 AVUSTUKSET ,1 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,4 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,2 24

26 Kaupunki ilman Järvenpään Vettä, toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin Toimintatuotot MYYNTITUOTOT % MUUT TOIMINTATUOTOT % TUET JA AVUSTUKSET % MAKSUTUOTOT % Toimintakulut MUUT TOIMINTAKULUT % AVUSTUKSET % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % HENKILÖSTÖKULUT % PALVELUJEN OSTOT % 25

27 KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Ilmari Mäkinen Toiminta-ajatus / Tehtävät: Konsernipalveluiden tarkoituksena on taata kunnallisen demokratian toimivuus, luoda henkilöstölle edellytykset sujuvaan palveluun, huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon sekä tuottaa kaupunkikonsernin toimintayksiköille niiden toimintaa tukevia palveluja kilpailukykyisesti. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Konsernipalveluiden roolina on yhä vahvemmin luoda palvelualueille tukipalveluprosesseja, jotka selkeyttävät ja tukevat aidosti alueilla tehtävää perustyötä. Erityisesti tietohallinnon mahdollisuuksiin toimivina esimiestyön välineinä tullaan kiinnittämään huomioita sekä talous- että henkilöstöhallinnon ohjelmien osalta niitä uudistettaessa tulevina vuosina. Lisäksi perustietotekniikan toimivuutta ja toimintavarmuutta tulee parantaa. Talous- ja henkilöstöpalveluiden tuottamisen vaihtoehdot ovat Tuusulan talouspalvelukeskuksen asiakkailla selvityksen alla ja selvitys valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Konsernipalveluiden roolia asiantuntijapalveluiden tarjoajana palvelualueille ja koko konsernille vahvistetaan edelleen. Erityisesti painopisteenä on kaupunkistrategian uudistamistyö ja sen viimeistely strategisten ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien laadinnan osalta. Myös talouden tasapainottamisohjelman toimeenpano ja seuranta on iso haaste. Talouden tasapainottamisohjelmassa ja henkilöstösopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen henkilöstömenojen osalta (mm. varhe-maksut ja sairauspoissaolot) vaatii konsernipalveluilta vahvaa esimiestukea palvelualueille. Taloudellisesta näkökulmasta merkittäväksi painopisteeksi nousee vuodelle 2014 rakennusten ja toimintojen energiatehokkuus ja sen edelleen parantaminen. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Talouden tasapainottamistyön pohjalta on konsernipalveluiden talousarvio muodostettu tarkastelemalla toimintoja ja priorisoimalla palvelualueille tarjottavia palveluita tulevien vuosien aikana. Talousarvioon on valmisteltu rakenteellinen muutos sisäisten ylläpitovuokrien osalta Teknisen palvelukeskuksen ja Tilakeskuksen välillä. Ylläpitovuokrien (7,2 M ) hallinnointi on siirretty tilakeskukseen ja tavoitteena on vahvistaa täten tilaprosessin omistajaohjausta sekä teknisen palvelukeskuksen operatiiviseen toimintaan keskittymistä. Ulkoisten tulojen ja menojen osalta poistuu vuoden 2014 alusta alkaen rekrytointi- ja sijaisvälitysyksikkö Resinan budjetista Kuntayhtymä Etevan osuus palvelusopimuksen päättymisen myötä. 26

28 KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Mahdollinen Tuusulan talouspalvelukeskuksen toiminnan uudelleen järjestely voi vaikuttaa tukipalvelukeskuksen henkilöstöön. Talouden tasapainottamisohjelman myötä on määräaikaisia työsuhteita tarkasteltu kriittisesti kuten myös eläköityvien henkilöiden tehtävien uudelleen järjestelymahdollisuuksia. Valtakunnallinen sopimus KT Kuntatyönantajan ja keskusjärjestöjen välillä työsuojelun järjestämisestä edellyttää varautumista yhden henkilötyövuoden lisäykseen työsuojeluvaltuutettujen määrässä. Tilahallinta, sisäilma-asiat ja energiataloudellisuus ovat kokonaisuuksia, joiden vaatima osaamistarpeiden tarkastelu saatetaan loppuun vuoden 2014 aikana. ARVIO RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Toiminnan rakenteiden muutokset tulee tehdä hallitusti ja varmistua myös mahdollisissa toiminnan ulkoistamistilanteissa vahvasta ja asiantuntevasta ostaja- ja omistajaosaamisesta. Toimintojen muutosten hallinta samanaikaisesti käynnissä olevien eri selvitysten keskellä vaatii laaja-alaista tarkastelua ja pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta. Osaamisen merkitys päätöksenteon pohjana olevien selvitysten ja tietojen tuottamisessa korostuu henkilöstöresurssien tiukentuessa. Konsernipalveluiden palvelualueille asettamien yhteisten säästötavoitteiden saavuttaminen voi vaarantua resurssien pienentyessä palvelualueiden esimiestuen tuottamiseksi. SITOVAT TAVOITTEET Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden tavoitteisiin. Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstöohjelman toimeenpanon varmistaminen Talouden tunnusluvut Henkilöstöohjelman mittarit Kaupunkitasoisen tuotteistuksen kehittäminen 2014 Tuotteistuspolitiikka hyväksytty palvelualueilla Tuotteistusohjeet valmiit 10/2014 Kaupungin strategiakokonaisuuden kehittäminen strategisten ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien osalta Henkilöstösuunnitelma tehty 11/2014 Palveluverkkosuunnitelma valmis 11/2014 Kiinteistöjen energiatehokkuuskartoitus ja toimenpidesuunnitelma tehty 10/2014 KONSERNIPALVELUT e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

29 KONSERNIPALVELUT TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,4 MAKSUTUOTOT ,1 TUET JA AVUSTUKSET ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT ,2 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,8 TOIMINTATUOTOT ,0 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,3 AVUSTUKSET ,4 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,3 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,4 28

30 Konsernipalveluiden toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin Toimintatuotot MYYNTITUOTOT % MAKSUTUOTOT % TUET JA AVUSTUKSET % MUUT TOIMINTATUOTOT % MUUT TOIMINTAKULUT % AVUSTUKSET % Toimintakulut HENKILÖSTÖKULU T % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % PALVELUJEN OSTOT % 29

31 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen perustehtävänä on tarjota kustannustehokkaita ja laadukkaita palveluita kuntalaisille. Näiden palveluiden avulla elämänhallinta, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen, hyvä hoito ja kuntoutus sekä viimesijainen toimeentuloturva mahdollistetaan asiakaslähtöisesti, yksilön omia voimavaroja tukien, itse- ja omahoitokykyä vahvistaen sekä aktiivista vastuuntuntoa lisäten. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Väestörakenteen muutos on merkittävin palvelualueen toimintaan vaikuttava toimintaympäristön muutostekijä. Vanhusten suhteellisen osuus väestössä kasvaa ja väestön huoltosuhde heikkenee. Ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvuun vaikuttaa myös monisairaiden vanhusten määrän kasvu noin 3 % vuosittain. Muistisairaiden, vaikeavammaisten, syöpäpotilaiden ja pitkäaikaissairaiden määrä tulee lisääntymään. Toinen merkittävä sosiodemografinen muutostekijä Järvenpäässä on päihde- ja mielenterveyspotilaiden määrän kasvu. Uusi päihdeongelmien erityispiirre on ikääntyneiden alkoholinkäytön ja alkoholidementian lisääntyminen. Elintapasairaudet lisääntyvät kaikissa ikäryhmissä. Taloudellinen taantuma ja työttömyyden kasvu kiihdyttävät terveyserojen, elämänhallinnan ja sosiaalisen hyvinvoinnin erojen kasvua. Näillä puolestaan on palvelutarvetta nostava vaikutus. Talouden taantumalla on suora vaikutus syrjäytymisuhan kasvuun ja elämänhallinnan heikkenemiseen osassa väestöä. Hyvin toimeentulevan väestön elintasoerot heikommin tulevaan väestöön kasvavat edelleen. Nuorten hyvinvoinnin kahtiajakautuminen näkyy vahvasti sosiaalityössä. Hyvinvoivia nuoria on aikaisempaa enemmän, mutta syrjäytymisvaarassa olevien tilanne on aikaisempaa heikompi ja näkyy mm. alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon säädökset ja suositukset sekä valtakunnalliset kehittämisohjelmat ja -hankkeet vaikuttavat vahvasti kunnissa voimaan tullut vanhuspalvelulaki (980/2012) lisää palvelualueella ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palvelujen velvoitteita. Terveydenhuoltolaki ja EU:n potilasdirektiivi puolestaan antavat potilaille vuoden 2014 alusta alkaen mahdollisuuden hakeutua hoitoon kotikuntansa ulkopuolelle Suomessa tai ulkomaille. Tämän vapaan liikkuvuuden mahdollisuuden vaikutuksia on vaikea ennakoida, mutta mahdollista on, että Järvenpäässä se kasvattaa potilasmääriä erityisesti suun terveyden huollossa ja mielenterveys- ja päihdeyksikössä. Sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon hoitoon pääsyn suositukset arvioidaan otettavan käyttöön maaliskuussa Suositukset vahvistavat väestön tasa-arvoista ja tasapuolista hoidon saantia asuinkunnasta riippumatta. Terveydenhuoltolaista on huomioitava myös sen velvoite terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseen ja terveyserojen kaventamista tukeviin palveluihin. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta tulee vaikuttamaan merkittävästi toimintaympäristöön. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alus- 30

32 ta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kytkeytyy kuntauudistuskokonaisuuteen. Järvenpään kohdalla Keski-Uudenmaan kaupungin mahdollisuudet tulevat selkiyttämään valtiovallan edellyttämiä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Myös sosiaalihuoltolain uudistus jatkuu ja se astuu voimaan aikaisintaan vuonna Laki pyrkii turvaamaan riittävät sosiaalipalvelut väestö- ja ikäryhmästä riippumatta, siirtämään painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan sekä vahvistamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lähivuosina erittäin merkittäviä muutoksia tapahtuu terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Terveydenhuollon on velvollisuus liittyä valtakunnallisiin terveydenhuollon KanTapalveluihin (Sähköinen lääkemääräys = eresepti, Potilastiedon arkisto = earkisto ja Omien tietojen katselu -palvelut). Tähän velvoittavat seuraavat lait ja asetukset: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä /159) Laki sähköisestä lääkemääräyksestä /61 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista /298 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sähköisestä lääkemääräyksestä /485 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista /165 Järvenpäässä eresepti on otettu käyttöön ja kansalliseen potilastiedon arkistoon (earkisto) liittymisen tavoiteaika on , mikä on myös takaraja julkisen terveydenhuollon liittymiselle. earkiston käyttöönotto mahdollistaa yhdenmukaisten potilastietojen käytön terveydenhuollossa, mutta se vaatii kunnilta sekä taloudellisia että toiminnallisia panostuksia. Kansalaisen sähköisten palveluiden kokonaisuutta valmistellaan osana Valtiovarainministeriön (VM) rahoittamaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). SADeohjelma tuottaa kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua. Ohjelman toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun. Sosiaalihuoltoon on suunniteltu terveydenhuollon KanTa-palveluja vastaavia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. Tämän KanSa-arkiston käyttöönottojen on suunniteltu ajoittuvan vuosille Uusi sosiaali- ja terveyskeskus tulee mahdollistamaan toimintaympäristön muutoksien edellyttämiä toiminnallisia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa terveyttä edistävien, itsehoitoa tukevien, poikkihallinnollisten ja moniammatillisten palvelujen järjestäminen tulee helpottumaan merkittävästi ja sen ratkaisut suunnitellaan tukemaan uusia palvelukonsepteja. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönoton arvioidaan ajoittuvan vuoden 2017 alkuun. 31

33 KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Vuoden 2014 alussa kaikki palvelualueen avainprosessit ja palveluprosessit on vahvistettu ja toiminnan suuntaaminen niiden suuntaisesti on mahdollista. Tämä merkitsee ensisijaisesti terveyden ja itsehoidon edistämisen painottumista merkittävästi aiempaa vahvemmin, avainalueja palvelualuerajat ylittävien asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien johtamista sekä asiakkaan oman roolin ja vastuun näkyväksi tekemistä palveluissa. Tässä vaiheessa tuotteistus mahdollistuu ja tuotteistustyö käynnistetään niillä alueilla, joilla on olemassa valtakunnallisia ratkaisuja ja saavutettavissa merkittävää kustannustehokkuuden paranemista. Valtakunnallisia ratkaisuja löytyy erityisesti Sairauden hoidon avainalueen arvioitavaksi. Sähköisen asioinnin ja palvelujen käyttöä laajennetaan koko palvelualueella. Terveydenedistämisen ja Sairauden hoidon avainalueilla otetaan käyttöön ryhmävastaanottoja, jotka tukevat asiakkaan oman roolin vahvistumista ja lisäävät tuottavuutta. Terveyden edistämisen avainalueella korostuu palvelujen poikkihallinnollisuus ja monitoimijamallit paitsi kaupunkiorganisaation sisällä, myös kolmannen sektorin, yritysten ja muiden kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Asukas-, asiakas- ja potilasosallisuudella on merkittävä rooli terveyden edistämisen palveluissa. Asiakkaan oman roolin vahvistamista palveluissa tuetaan sähköisten palvelujen sekä ryhmä- ja teemavastaanottojen laajentamisella. Terveyden edistämisen teemat edellyttävät vahvaa kaupunkilaajuista yhteistyötä. Sairauden hoidon avainalueella tehostetaan lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa uusilla työmalleilla ja vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja omahoitoa. Aikuisten sosiaalipalveluissa asiakasmäärän jatkuva kasvu edellyttää uudenlaisten toiminta- ja palvelurakenteiden ja -mallien luomista. Merkittävimmät toiminnan muutokset liittyvät muutossosiaalityön eriyttämiseen toimeentulotukityöstä. Tällä mahdollistetaan ja varmistetaan suunnitelmallinen ja tavoitteellinen asiakastyö oikea-aikaisesti asiakkaan sosiaalisen tilanteen parantamiseksi. Nuoret ovat yksi keskeisistä painopisteryhmistä sekä sosiaaliturva- että muutossosiaalityössä. Muutossosiaalityössä asiakkaiden palvelusuunnitelmia tehdään aikaisempaa enemmän yhteistyössä asiakkaan verkoston kanssa. Työskentelyssä lisätään asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua työelämävalmiuksia lisäävään toimintaan yhteistyössä työllisyysyksikön ja nuorisokeskuksen kanssa. Toimeentulotukityössä painopiste siirretään ns. sosiaaliturvatyöhön, jossa tavoitteena on asiakkaiden taloudellisen tilanteen ja ensisijaisten etuisuuksien aktiivinen selvittely, sekä toimeentulotuen ja muun taloudellisen tuen tarpeen aikaisempaa nopeampi ja sujuvampi ratkaisu ja päätöksenteko. Nuorten toimeentulotukea hakevien ohjausta ja aktivointia tehostetaan tiiviissä yhteistyössä nuorisokeskuksen ja työvoimahallinnon kanssa. Asumisen hintatason nousu sekä kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen niukkuus lisää painetta toimeentulotukeen ja muihin sosiaalipalveluihin. Erityisryhmien asumisen haasteisiin ja tuen tarpeisiin vastataan aikaisempaa vahvemmalla yhteistyöllä eri toimijoiden kesken. Tietojärjestelmien osalta KanTa-palveluiden käyttöönotto on terveydenhuollon toimintayksiköille ja henkilöstöille iso toiminnallinen muutos. earkiston käyttöönotto edellyttää KanTa- 32

34 palveluiden yleisten periaatteiden ja potilastiedon arkiston toimintamallien hallinnan lisäksi osaamista tietoturva- ja tietosuoja-asioista, potilasasiakirjojen käsittelyn periaatteista ja rakenteisesta kirjaamisesta. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Taloudellinen taantuma ja kaupungin sopeuttamisohjelma asettavat palvelualueen talousarvion tiukkaan raamiin. Tilannetta vaikeuttaa se, että tiukkenevan talouden rinnalla asiakkaiden palvelutarpeet tällä palvelualueella kasvavat merkittävästi. Suurin palvelutarpeen kasvu ja kustannuspaineet syntyvät lisääntyvistä ikääntyneiden palvelutarpeista, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tarpeista sekä toimeentulotukiasiakkaiden taloudellisen tuen tarpeista. Taloudellista vaikuttavuutta tuleekin hakea asiakassegmentointiin perustuvilla palveluilla ja edullisemmilla, mutta vaikuttavilla palveluratkaisuilla. Palvelujen saatavuuteen ja tuottavuuteen kiinnitetään huomiota. Sekä henkilöstön että asiakkaiden kustannustietoisuutta lisätään. Esimiesten talousosaamista vahvistetaan kaikilla tasoilla. Aikuisten sosiaalipalvelujen avainalue tuottaa pääsääntöisesti viimesijaisia sosiaalipalveluita, ja erityistä huomiota onkin kiinnitettävä siihen, että muiden kaupungin sopeuttamistoimista johtuvat säästöt eivät kasvata avainalueen menoja ennalta arvaamattomasti. ICT-palvelujen osalta kustannukset kasvavat asiakas-, potilas- ja toimistotyön siirtyessä yhä sähköisemmäksi. Tällöin sovelluksiin tarvitaan laajennusosioita. Sähköisen toiminnan laajentuessa myös pääkäyttäjien työpanosta ja tukea tarvitaan lisääntyvässä määrin. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Vuoden 2014 aikana henkilöstömuutokset liittyvät vahvasti osaamisen ja asiantuntijuuden vaatimusten sekä vastuiden muutoksiin. Esimiestyön merkitys korostuu tässä muutoksessa. Samanaikaisesti henkilöstön saatavuus rekrytointitilanteissa vaikeutuu, joten erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstön pysyvyyteen ja työnantajamaineeseen. Henkilötyövuosien määrä on kehittynyt niin, että vuoden 2012 htv-tavoite palvelualueella oli 249,9 ja toteuma 238,6. Vuonna 2013 htv-tavoite on 252,1 ja se toteutuu suunnitelman mukaisesti, kun avainaluejärjestelyistä johtuvat toimintojen siirrot on huomioitu. Vuodelle 2014 ei tällä palvelualueella ole painetta merkittäviin htv-muutoksiin, mutta on kuitenkin huomioitava se, että strategian mukainen oman lääkärityövoiman lisääminen ja ostolääkärien vähentäminen vaikuttaa henkilötyövuosien määrään lisäävästi, vaikka se kustannusten, osaamisen ja asiakassuhteiden pysyvyyden näkökulmasta on edullisempi ratkaisu. Terveyden ja itsehoidon edistämisen avainalueen toiminnan käynnistyminen edellyttää henkilöstöltä osittain kokonaan uusia toiminta- ja työskentelytapoja sekä uudenlaista asennetta. Osaamista tulee vahvistaa erityisesti uudenlaisen palvelutoiminnan systemaattisessa arvioinnissa, hoidon tarpeen arvioinnissa, potilaiden luokittelussa kiireellisyyden mukaan (triage), mielenterveys- ja päihdepotilaan hoidossa sekä terveyden ja itsehoidon edistämisessä. Myös asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden ja vastuun vahvistaminen edellyttää lisää osaamista henkilöstöltä. Monialainen yhteistyö eri toimijoiden (3.sektori, yksityiset) kanssa muuttaa totuttuja toimintatapoja ja vaatii asenteiden muutosta. 33

35 Ikääntyvän väestön erityistarpeet vaativat tähän liittyvää lääketieteellistä osaamista ja Sairauden hoidon avainalueella tuleekin varautua geriatrisen osaamisen vahvistamiseen mahdollisimman pian. Sosiaaliturvatyön asiakasmäärän kasvun vuoksi toimeentulotukeen tarvitaan osaavaa henkilöstöä. Vuonna 2013 tilanne hoidettiin määräaikaisena kiireapuna, mutta työn suunnitelmallisen toteuttamisen turvaamiseksi lyhytaikaiset määräaikaisuudet tulisi korvata pitkäaikaisilla työntekijöillä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA Kustannustehokuutta haettaessa tulee varoa osaavan henkilöstön vähenemistä ja sen myötä ajautumista kalliiden ostopalvelujen markkinoille. Suunnitelmavuosina erityisesti aikuisten sosiaalipalvelujen avainalueella tapahtuu merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka vaikuttavat talouteen. Tällaisia vireillä olevia lainsäädännöllisiä asioita sisältyy mm. sosiaalihuoltolain valmisteluun, työelämäosallisuuteen liittyvien lainsäädännön yhtenäistämiseen, työvoiman palvelukeskuksiin liittyvän lainsäädännön valmisteluun, osallistuvan sosiaaliturvan ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttöä suunnittelevan lakiryhmän luonnoksiin. Merkittäviä taloudellisia vaikutuksia on myös valtion kehyspäätöksessä tehdyssä linjauksessa pitkään työttömänä olleiden työttömien aktiivitoimenpiteiden vastuun siirtämisestä edelleen kunnille yli 300 pv työmarkkinatukea saavien työttömien osalta. Valtakunnallisella tasolla kuntien maksuosuus tulee noin 2,5 kertaistumaan nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Järvenpäässä lainmuutoksen suuruuden vaikutukset ovat arviolta 1,5-2 miljoonaa euroa. Toimeentulotukimenoja kasvattaviin, kriisiasumisen ja erityisryhmien asumiskustannuksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi tuetun asumisen palveluita tehostamalla ja Wärttinä II hankeen toteuttamisella. ICT-kustannukset tulevat lisääntymään yleisen kustannustason noustessa ja sähköisten lisätyökalujen tarpeen kasvaessa. Sähköisen asioinnin lisääminen vaatii myös varautumista. Valtakunnallisia ja alueellisia vaatimuksia sovellusten käytöille tulee vuosittain ja kuntien tulee taipua näihin kustannuksista huolimatta. ICT-kustannuksia suunnitelmakaudella tulevat lisäämään mm. varautuminen KanSa-arkiston käyttöönottoon, uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ICT-ratkaisut ja mahdollinen liittyminen kuntien ja HUS:n APOTTI (Asiakas- ja potilastietojärjestelmä) -hankkeeseen suunnitelmakauden lopulla (Järvenpää on ilmaissut alustavan kiinnostuksen, mutta se ei ole sitova). ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Suurimman riskin muodostaa henkilöstön saatavuuden huononeminen. Eläköityminen kiihtyy ja ammattitaitoisen henkilöstön määrällinen poistuma on niin suuri, ettei sitä pystytä korvaa- 34

36 maan. Tämän riskin toteutuessa se vaikuttaa suoraan hoidon saatavuuteen. Hyvä esimiestyö, perehdytys, mentorointi ja tehostettu rekrytointi ovat tärkeimmät riskinhallintatoimenpiteet. Toinen merkittävä riski on riittämätön panostus ennaltaehkäiseviin ja terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin, jolloin pitkällä tähtäimelläkään ei päästä siirtymään vaikuttaviin kevyempiin palveluratkaisuihin. Riittävän resurssoinnin ohella merkittävä riskinhallinnan keino on henkilöstön osaamisen lisääminen ja asenteiden muutos suhteessa terveyden ja itsehoidon edistämiseen. Myös asiakkaiden toiminnassa ja asenteissa täytyy tapahtua muutosta. Terveydenhuollon asiakasmäärän kasvuun liittyviä uhkia syntyy vapaan liikkuvuuden, vanhusten rajusti lisääntyvän määrän ja päihdepotilaiden räjähdysmäisen kasvun vuoksi. Mikäli asiakkaiden palvelutarpeisiin ei pystytä vastaamaan, he ajautuvat helposti päivystyksen kautta erikoissairaanhoitoon. Uhkaa voidaan hillitä henkilöstöstä huolehtimisella, päiväaikaisen toiminnan vahvistamisella, pitämällä kiinni hyvistä konsultaatiomahdollisuuksista ja erityisosaamista vahvistamalla kriittisillä strategisilla alueilla. Aikuisten sosiaalipalvelujen puolella asiakasmäärien hallitsematon kasvu koskee toimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden määrää. Näiden asiakkaiden suurimmat kustannukset liittyvät asumiseen ja terveydenhuoltoon. Laitoshoitojen ja laitoshoitopaikkojen väheneminen lisää tuetun asumisen tarvetta ja luo uusia haasteita entistä huonokuntoisempien asiakkaiden kotiutuessa laitoksista. Yleisenä ilmapiirinä haasteena on yhä nuorempien muuttaminen pois kotoa ja yhteiskunnan taloudellisen tukiverkon varaan siirtymisessä. Asenneilmapiiri toimeentulotuen hakemiseen on jatkuvasti madaltunut ja kehitys jatkunee edelleen. Tulevien vuosien suurimpia taloudellisia riskejä ovat myös ICT kustannusten yleisen kustannustason nousu ja kunnille tulevien vaatimusten täyttäminen. Lisäksi nykyisillä taloudellisilla resursseilla ei ole pystytty ostamaan potilastietojärjestelmän 24/7 ylläpitoa, vaikka tätä voidaan pitää kaupungin kriittisimpänä järjestelmänä. Toiminta useissa yksiköissä on ympärivuorokautista, jolloin myös sovellusten on oltava käytettävissä ympäri vuorokauden. 35

37 SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Laaditaan kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva palvelualueen toimeenpanosuunnitelma vuosille Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman valmistuminen. Suhteutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin priorisoimalla palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä kustannustehokkaat ratkaisut. Terveydenhuollon tuotteistuksen selvittäminen ja käyttöönotto. Sopimusvalvonnan mallintaminen, käyttöönotto ja tehostaminen. Järvenpääläisten itse- ja omahoito lisääntyy sähköisten palvelujen tuella. Sähköisten itsehoitopalvelujen käyttöaste. eterveyspalvelujen käyttöaste. Hoidon saatavuus paranee. Kiireettömän hoidon kolmas vapaa aika (tavoite: lääkäreillä maksimi 21, hoitajilla maksimi 10). Puhelujen keskimääräinen jonotusaika avovastaanotoilla (tavoite: alle 5 minuuttia). Sitova tavoite Sitova tavoite Työttömyyden aiheuttamaa ulkopuolisuutta ja lieveilmiöitä vähennetään. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksen lukumäärä (tavoite: vähenee). Kuntouttavan työtoiminnan osallistujamäärä suhteessa pitkäaikaistyöttömyyteen (pitkäaikaistyöttömien lukumäärä/osallistujamäärä; tavoite: kasvaa). Sosiaaliohjaajan Nuorisokeskuksessa tapaamien nuorten lukumäärä. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluratkaisuilla mahdollistetaan terveyserojen kaventumista. Tukiasumisen asiakaspaikkojen määrä (tavoite: nousee). Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan poikkihallinnollinen palveluprosessi (tavoite: prosessi kuvattu ja toiminta ohjautuu sen mukaan). Vuonna 2013 valmistuvan Mielenterveys- ja päihdestrategian toteutuminen. Erikoissairaanhoito e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Netto , Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue ilman erikoissairaanhoitoa e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

38 ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA % MAKSUTUOTOT ,6 TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,8 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,7 37

39 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,1 TUET JA AVUSTUKSET ,8 MUUT TOIMINTATUOTOT ,6 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,0 TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,5 AVUSTUKSET ,2 MUUT TOIMINTAKULUT ,8 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,9 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,0 38

40 Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin MUUT TOIMINTATUOTOT % Toimintatuotot MYYNTITUOTOT % TUET JA AVUSTUKSET % MAKSUTUOTOT % MUUT TOIMINTAKULUT % Toimintakulut AVUSTUKSET % HENKILÖSTÖKULUT % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % PALVELUJEN OSTOT % 39

41 SUORITTEET TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUKOKONAISUUS TP TA TA Muutos suorite /14 % TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden ja itsehoidon palvelut Sairaanhoitajavastaanotto käynti ,0 % *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle T3mediaani / vrk ,6 % Fysioterapia käynti ,7 % Työterveyshuolto käynti ,6 % SAIRAUDEN HOITO Avosairaanhoito Lääkärivastaanotto* käynti ,0 % *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä Lääkäripuhelut ja sähköiset asioinnit puhelu/sähköinen asiointi vapaa aika kiireettömälle vo:lle T3mediaani / vrk ,0 % Sairaalahoito ja erikoislääkäripalvelut Erikoissairaanhoito Avokäynnit käynnit ,0 % NordDRG-hoitojaksot hoitojaksot ,1 % Psykiatriset hoitopäivät hoitopäivät ,0 % euroa / asukas (T) eur ,3 % Suun terveydenhuolto Käynnit 0-17v. käynnit ,7 % Käynnit 18 v. - käynnit ,4 % Käynnit yhteensä käynnit ,5 % Asiakkaat 0-17 v. asiakkaat ,1 % Asiakkaat 18 v.- asiakkaat ,7 % Asiakkaat yhteensä asiakkaat ,7 % 3. vapaa aika kiireettömälle hammaslääkärikäynnille T vapaa aika kiireettömälle suuhygienistikäynnille T Terveyskeskussairaala Akuuttiosasto (54 ss) hoitopäivät ,0 % Keskimääräinen hoitoaika / hoitojakson kesto vrk ,0 % SAS-jono vrk Siirtoviivepäivät (HUS) kpl 0 Kotisairaala hoitokäynnit ,0 % Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveys- ja päihdeyksikkö käyntimäärä ,3 % Vierotushoitojaksot laitoksessa hoitojakso ,1 % T3 psykiatri vrk T3 psykiatrinen sairaanhoitaja vrk AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Sosiaaliturvatyö Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloudet ,1 % Toimeentulotukea saaneet alle 30-vuotiaat asiakkaat Muutokseen tähtäävä sosiaalityö Muutossosiaalityön asiakastapaamiset lukumäärä vapaa aika kiireettömälle vo:lle mediaani/vrk ,3 % Kuntouttava työtoiminta asiakkaat Tuettu asuminen Päiväkeskuksen kävijämäärä ka/vrk Asukasvaihtuvuus hlö/vuosi Asunnottomien määrä ARA laskenta

42 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen tehtävänä on kustannustehokkailla palveluratkaisuilla varmistaa, että ikääntyneet ja toimintarajoitteiset järvenpääläiset voivat elää ja asua kunnassa turvallisesti, täysivaltaisina ja vaikuttavina yhteiskunnan jäseninä riippumatta toimintakyvyn vajeista tai iästä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Suurten ikäluokkien vanhenemisen ja eliniän odotteen kasvun seurauksena ikääntyneiden järvenpääläisten määrä kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita on väestöennusteen mukaan 415 henkilöä enemmän kuin vuonna Vanhimpien ikäryhmien koon kasvaessa muisti- ja syöpäsairauksien esiintyvyys nousee vahvasti ja vammaisten, monisairaiden ja moniongelmaisten asiakkaiden määrä lisääntyy. Myös yksinäisyyteen johtava sosiaalisen syrjäytymisen uhka, ikääntyneiden lisääntyvät päihdeongelmat ja ympäristön turvallisuustekijät asettavat vaatimuksia ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palveluille. Talouden taantuma tuo suuret haasteet palvelujen järjestämiselle ja niiden kehittämiselle Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueella asiakasmäärän kiihtyvän kasvun vuoksi. Säädöksillä, suosituksilla sekä valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla ja -hankkeilla pyritään turvaamaan määrältään ja laadultaan riittävät palvelut astui voimaan vanhuspalvelulaki (980/2012), jonka mukaan palvelujen saamisen lähtökohtana on iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Vanhuspalvelulaki lisää palvelualueella ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palvelujen velvoitteita. Se edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia sekä palvelutarpeeseen vastaamista asiakkaan osallisuutta ja hyvinvointia edistäen. Lain mukaan kodinomainen asumispalvelu on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen ensisijainen vaihtoehto ja pitkäaikaista laitoshoitoa voidaan tarjota vain silloin kun se on lääketieteellisesti perusteltua. Vanhuspalvelulaki edellyttää lisäksi, että kiireellisissä tapauksissa palvelu on järjestettävä välittömästi ja kaikissa tapauksissa kolmen kuukauden sisällä palvelun myöntämisestä. Laki velvoittaa alkaen myös kunnallisia toimijoita omavalvontaan. Aikaisemmin laki omavalvonnan toteuttamisesta on koskenut vain yksityisiä palveluntuottajia. Heinäkuussa 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto antoivat uuden Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan laatusuosituksen, jonka tavoitteena on turvata hyvä ikääntyminen ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuosituksen keskeiset sisältöalueet ovat osallisuus ja toimijuus, asuminen ja elinympäristö, mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen, oikea palvelu oikeaan aikaan, palvelujen rakenne, hoidon ja huolenpidon turvaajat ja johtaminen. Suosituksen mukaan tehostettua asumispalvelua tulee järjestää 6-7 %:lle yli 75-vuotiaista ja pitkäaikaista laitoshoitoa 2-3 %:lle yli 75- vuotiaista. Elintapa- ja muistisairauksien lisääntymisen myötä pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen asumiseen tullaan kuitenkin entistä nuorempana ja alle 75-vuotiaiden osuus ympärivuorokautisten hoiva - ja hoitopalvelujen käyttäjinä kasvaa jatkuvasti. Ympärivuorokautisten paikkojen tarpeeseen varautumisessa on siis syytä kiinnittää huomiota myös alle 75 - vuotiaiden paikkatarpeeseen. Järvenpään kaupungin väestösuunnitteen mukaan yli 65-41

43 vuotiaiden määrä kasvaa niin, että paikkojen keskimääräinen lisäystarve on noin 11 paikkaa vuodessa eli lisäystarve vuosina on siis yhteensä noin 55 paikkaa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta tulee vaikuttamaan merkittävästi toimintaympäristöön. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kytkeytyy kuntauudistuskokonaisuuteen. Molemmat uudistukset tulevat vaikuttamaan sekä palvelujen järjestämistapoihin että käytäntöihin. Järvenpään kohdalla Keski-Uudenmaan kaupungin mahdollisuudet tulevat selkiyttämään valtiovallan edellyttämiä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (kehitysvammalaki) sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) yhdistäminen tulee muuttamaan ja yhtenäistämään vammaisille henkilöille tuotettavien palvelujen sisältöjä. Lain valmistelu on aloitettu keväällä 2013 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuonna Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta ( ) tähtää laitosmaisen asumisen lakkauttamiseen ja uudenlaisten asumis- ja palvelukonseptien kehittämiseen. Hallitusohjelmassa on sitouduttu jatkamaan kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja asumisohjelman toimeenpanoa sekä palvelujen kehittämistä. Myös sosiaalihuoltolain muutosta valmistellaan. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna Sen tavoitteina on turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeus riittäviin sosiaalipalveluihin, siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE II vuosille on merkittävä strateginen ohjausväline, jolla ohjataan sosiaalija terveyspolitiikkaa. Ohjelmasta rahoitetaan mm. ikäihmisten palveluiden rakenteiden ja sisällön uudistamista sekä lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. Järvenpää kaupunki on mukana KASTE II rahoittamassa "Kotona kokonainen elämä" hankkeessa. Palvelujen painopisteenä valtakunnallisesti on kotiin annettavat ja osallisuutta tukevat palvelut. Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelutarjonnassa myös uudet teknologiset ratkaisut tulevat olemaan merkityksellisiä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Omaishoidon kehittäminen on palvelualueen vahvana painopistealueena vuonna Tavoitteena on kasvattaa omaishoitajien määrää merkittävästi. Tavoitteena on kymmenien omaishoitajien lisäys. Tämä edellyttää omaishoitajien jaksamista tukevien palvelujen monipuolisuutta ja riittävyyttä. Omaishoitajuuden edellytyksenä on toimiva vapaapäivien järjestely sille suunnatuissa lyhytaikaishoidon yksiköissä tai sijaishoitona sekä tarvetta vastaavat monimuotoiset tukipalvelut. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus käynnistää myös omaishoidon tukikeskuksen toiminta. Tukikeskuksessa tarjotaan neuvontaa, opastusta, ryhmätoimintaa ja vertaistukea omaishoitajille ja -hoidettaville ja siellä tullaan huomioimaan myös muistisairaiden tila- ja palvelutarpeet. 42

44 Työ- ja päivätoiminnan sisältöjä ja toimintatapoja kehitetään ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vahvistetaan. Järjestöjen toimintamahdollisuuksia kaupungin tiloissa ja yhteistyössä kaupungin henkilöstön kanssa lisätään. Kotihoidon palvelua tulee väestöennusteen mukaan tarvitsemaan noin uutta asiakasta. Uusien asiakkaiden hoidon järjestäminen edellyttää kotihoidon työtehtävien ja palveluprosessien selkeyttämistä sekä työn jatkuvaa organisoimista. Kotihoidon mobiiliteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään aiempaa laajemmin työn organisoimisessa ja seurannassa. Lisäksi arvioidaan erilaisten teknologisten ratkaisujen mahdollisuutta tukea kotiasumista. Kotiarviointia kehitetään arviointiyksikössä toteutetun arvioinnin rinnalle ja tällä pyritään parempiin tuloksiin kotona selviytymistä arvioitaessa ja edistettäessä. Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen edistämiseksi ja asiakkaan valinnanvapauden lisäämiseksi palvelusetelin laajentamista arvioidaan ja edistetään palvelualueella. Vammaisten palveluprosesseja selkiytetään, seurantajärjestelmiä kehitetään ja tunnuslukujen määrittelyä ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden kehittämistä jatketaan. Organisaatiomuutoksen ja prosessimaiseen toimintaan siirtymisen myötä kaikki erityisasumisen palvelut keskittyvät asiakasryhmästä riippumatta vaativan hoidon ja hoivan avainalueelle. Avainalue järjestää tulevaisuudessa ikääntyneiden, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten ympärivuorokautiseen asumiseen liittyvät palvelut. Palvelujen järjestämisen keskittämisen tavoitteena on hyödyntää kilpailutuksiin, sopimusvalvontaan ja toiminnan aikaiseen valvontaan liittyvää osaamista. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Kaupungin taloudellinen tilanne heikkenee ja talouden tasapainottamiseksi on löydettävä edullisempia palveluratkaisuja. Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten kohdalla tämä tarkoittaa omaishoitajuuden ja kotihoidon vahvistamista. Jos tässä onnistutaan, taloudellisuuden lisäksi asiakkaiden elämänlaatua voidaan parantaa omassa kodissa pärjäämisen parantuessa. Käytännössä tämä edellyttää taloudellisten resurssien painopisteen siirtämistä ympärivuorokautisesta hoidosta kotihoitoon ja omaishoitoon. Omaishoidon lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi tarvitaan nykyistä enemmän kodinomaisia asiakaspaikkoja. On kuitenkin muistettava, että ikääntyneiden määrän kasvaessa myös ympärivuorokautisen hoidon palveluja tarvitaan aiempaa enemmän. Vammaispalveluissa suuri osa palveluista on ns. subjektiivisia oikeuksia, jotka tulee toteuttaa kaupungin taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Uusia kustannustehokkaampia palveluratkaisuja etsitään ja kehitetään. Kustannuslaskentaa ja tuotteistamista kehitetään palveluprosessien selkeytyessä. Taloudelliset haasteet ovat kuitenkin erittäin vaikeita tällä palvelualueella. 43

45 KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Omaishoitoon tarvitaan toinen palveluohjaaja asiakasmäärän kasvaessa merkittävästi. Lisäksi kotihoidon henkilötyövuosia tulisi lisätä seitsemällä kotihoidon palvelujen turvaamiseksi asiakasmäärän kasvua vastaavalla tavalla. Muilla avainalueilla henkilötyövuosien määrä ei kasva. Palvelualueella toimintoja siirtyy avainalueiden välillä ja henkilöstösiirtoja tehdään sen mukaisesti. Vammaislakien yhdistäminen sekä Kehas -ohjelman mukainen itsenäisen asumisen tukeminen tuovat mukanaan paineita uudentyyppiseen hoiva-avustajan toimenkuvaan vammaisten henkilökohtaisten avustajien rinnalle. Järvenpäässä ei ole vanhusten sosiaalityöntekijää ja laki edellyttää vanhussosiaalityön osaamista kunnissa, joten tämä tilanne tulee korjata viipymättä. Henkilöstön osaamistarpeiden osalta taloustietouden ja -osaamisen vahvistaminen sekä ennaltaehkäisevien ja toimintakykyä edistävien työtapojen ja palvelujen tuntemus ja hallinta ovat tärkeitä ja nykyisestään vahvistettavia osaamisalueita. Lisäksi henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen edellyttää työn organisoimisen sekä johtamisen ja esimiestyön jatkuvaa kehittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA Tällä palvelualueella asiakasmäärien ja palvelutarpeiden kasvu koskee kaikkia avainalueita suunnitelmavuosina Kustannustehokkaiden palvelujen kehittämisestä ja käyttöönotosta huolimatta taloudellisten resurssien tarve kasvaa koko palvelualueella. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten asiakkaiden itsenäistä selviytymistä tukevia kotiin tuotettuja palveluja tulee lisätä ja kehittää merkittävästi pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon tarpeen vähentämiseksi ja hoitoajan lyhentämiseksi. Mikäli kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen, toimintakyvyn laskua ennaltaehkäiseviin sekä yksinäisyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin ei panosteta riittävästi, kustannukset näkyvät välittömästi sekä ikääntyneiden hoivapalvelujen että terveydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelujen kustannuksina. Ehdottomasti huolestuttavin riski on uuden ympärivuorokautista hoitoa tarjoavan yksikön suunnittelun ja toteutuksen viivästyminen, sillä nykyiset ympärivuorokautisen hoidon paikat ovat jo nyt riittämättömät. 44

46 SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Laaditaan kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva palvelualueen toimeenpanosuunnitelma vuosille Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman valmistuminen vuonna Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Suhteutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin priorisoimalla palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä kustannustehokkaat ratkaisut. Tuotteistuksen mahdollisuuksien selvittäminen ja tulosten hyödyntäminen. Sopimusvalvonnan mallintaminen, käyttöönotto ja tehostaminen. Ikääntyneet voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan erilaisten tukipalvelujen turvin. Kotihoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden määrä (Tavoite: 11 % ikäluokasta). Omaishoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden määrä (Tavoite: 5 % ikäluokasta vuonna 2014, 5,5 % vuonna 2015 ja 6 % vuonna 2016). Asiakkaan valinnan- ja päätöksenteon mahdollisuudet palveluissa laajenevat. Niiden palvelujen määrä, joihin palvelusetelejä voi käyttää. Ikääntyvät ja toimintarajoitteiset voivat vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Heidän osallistamistaan vahvistetaan. Asiakastyöryhmästä tulleiden kehittämisehdotusten määrä suhteessa edelliseen vuoteen. Toimenpiteisiin johtaneet asukastyöryhmästä tulleet kehittämisehdotukset (% kehittämisehdotuksista). Asiakaspalautteiden määrä suhteessa edelliseen vuoteen. asiakaspalautteet (% tulleista palautteista). Toimenpiteisiin johtaneet Eläkeläisneuvostosta ja vammaisneuvostosta tulleiden aloitteiden määrä suhteessa edelliseen vuoteen. Toimenpiteisiin johtaneet eläkeläisneuvostosta ja vammaisneuvostosta tulleet aloitteet (% aloitteista). Sitova tavoite Ikääntyneen itsenäinen toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien hoitojaksojen määrän kasvu suhteessa ikääntyvien määrän kasvuun. RAI:n laaja ADL. Koettu terveydentila, ravitsemus ja liikkuminen kaikille 78-vuotiaille tehdyn Hehko-arvioinnin mukaan. Sitova tavoite Sitova tavoite Ikääntyneille ja toimintarajoitteisille tarjotaan asiakastarpeen mukaisesti kodinomaista asumispalvelua. Erityisasumisen palveluihin pääsy kaikissa asiakasryhmissä toteutuu vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Asiakastarvetta vastaavaan kodinomaiseen asumispalveluun paikkaa odottavien määrä. Vaativan tehostetun tai tehostetun asumispalvelun piirissä olevien 75-vuotiaiden määrä (tavoite: 6-7 % ikäluokasta). Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutetut toiminnot lisääntyvät. Yhteistyössä toteutetut toiminnot. Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

47 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA % MYYNTITUOTOT ,9 MAKSUTUOTOT ,6 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT ,6 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,3 AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,6 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,9 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,8 46

48 Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin MUUT TOIMINTATUOTO T % Toimintatuotot MYYNTITUOTOT % MAKSUTUOTOT % AVUSTUKSET % Toimintakulut MUUT TOIMINTAKULUT % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % HENKILÖSTÖKULU T % PALVELUJEN OSTOT % 47

49 SUORITTEET IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TP TA TA Muutos suorite /14 % ARJEN OSALLISUUDEN TUKI Henkilökohtainen apu avustettavat ,7 % Kuljetuspalvelut (VpL) käyttäjät ,6 % Vanhusten päiväkoti käynnit ,0 % KOTONA ASUMISEN TUKI Kotiasuminen Kotihoito / oma toiminta yhtäaik. asiakkaat ,5 % Kotihoito / oma toiminta käynnit ,0 % Kotihoito / oma toiminta yli 75-vuotiaat asiakkaat ,3 % Kotiateriat kuukauden viimeinen päivä aterioiden lukumäärä ,4 % Kuljetuspalvelumatkat (ShL) matkat ,0 % Omais- ja lyhytaikaishoito Omaishoito yhtäaik. asiakkaat ,1 % Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat ERITYISASUMINEN Ikääntyneiden asumispalvelut Asumispalvelujen osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö % Hoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista alle 65 v. - - alle 1 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista v - - alle 20 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista % Ikääntyneiden laitoshoito Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö % Laitoshoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista alle 65 v. - - alle 1 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista v - - alle 20 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista % Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Hoitopaikat yhteensä lukumäärä Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä Tuettu asuminen %-osuus hoitopaikoista % Palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista % Tehostettu palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista % Kehitysvammaisten asumis- ja laitospalvelut Asiakaspaikat yhteensä lukumäärä Ohjattu asuminen %-osuus asiakaspaikoista % Autettu asuminen %-osuus asiakaspaikoista % Vahvasti autettu asuminen %-osuus asiakaspaikoista % Erittäin vahvasti autettu asuminen %-osuus asiakaspaikoista % Laitoshoitopaikat lukumäärä 6 Vaikeavammaisten asumispalvelut Asiakaspaikat yhteensä lukumäärä Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä

50 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät palvelualuejohtaja Marju Taurula Edistää ja tukee lasten ja nuorten turvallista kasvua ja oppimista sekä vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Tehtävää toteutetaan järjestämällä varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä kasvun tuen ja perhesosiaalityön palveluja. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Lasten ja nuorten palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat valtion rakenneuudistuksen linjaukset ja lukuisat valmisteilla olevat lainsäädännön muutokset sekä yleinen taloudellinen tilanne ja erityisesti kuntien talousresurssien niukkeneminen. Palvelualue osallistuu omalta osaltaan meneillään oleviin kuntaselvityksiin. Uuden varhaiskasvatuslain valmistelu jatkuu ja hallituksen esitys päivähoitoa koskevista säädöksistä on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella Kuntien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen tulee vaikuttamaan uuden lain linjaukset subjektiivisesta päivähoitooikeudesta, päivähoitomaksujen mahdollinen muuttaminen hoitoaikaperusteisiksi sekä hallituksen esitykset kotihoidontuen jakamisesta puoliksi vanhempien kesken ja hoitorahamuutokset. Hoitojärjestelmän muutosten seurauksena varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä kunnissa kasvanee. Lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi esitetään esiopetusta velvoittavaksi, millä ei kuitenkaan ole suurta muutosta esiopetuksen osallistumisen nykyisen tilanteeseen. Peruskoulujen työrauhaa pyritään edistämään tarkistamalla perusopetuslain kurinpito-, ojentamis- ja käyttäytymissäännöksiä sekä vakiinnuttamalla oppilaskuntatoiminta. Lainmuutos on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Samalla tarkennetaan myös sairaalaopetusta sekä huostaan otettujen lasten opetusta koskevia säädöksiä. Ministeriö on esittänyt perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämisen avustusten jatkamista. Esi- ja perusopetuksen tuntijaon sekä opetussuunnitelmien uudistamisen valmistelu jatkuvat. Tavoitteena on saada valtakunnalliset perusteet valmiiksi vuoden 2014 loppuun. Hallitus on esittänyt nuorten syrjäytymisen estämiseksi oppivelvollisuusiän nostamista 17 vuoteen. Ehdotuksen toimeenpano on vielä avoin, mutta tavoitteena on ohjata nuoria ensisijaisesti jatkamaan suoraan lukio- ja ammatilliseen koulutukseen ja nuoren tilanteen niin vaatiessa nivelvaiheen koulutukseen tai toimintaan. Lasten ja erityisesti murrosikäisten nuorten tuen sekä lastensuojelun tarve on edelleen suuri. Palvelutarpeen lisääntyessä on entistä tärkeämpää arvioida kriittisesti eri palvelumuotoja ja kehittää eri toimijoiden yhteistyönä toimivia palveluketjuja sekä varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluja. Lastensuojelulakiin on esitetty muutos, joilla täsmennetään lapsen ja vanhempien oikeutta työntekijän tapaamisiin. 49

51 Oppilas- ja opiskelijahuoltoa esitetään parannettavan huomattavasti. Ehdotus uudesta oppilasja opiskeluhuoltolaista on laajuudeltaan merkittävä, sillä se koskee esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Uuteen lakiin on tarkoitus koota lainsäädännössä nyt hajallaan olevat säännökset. Perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulevat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Painopistettä siirretään nykyistä enemmän yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon ja tarjotaan oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Lain voimaantulo tulee lisäämään kuntien kustannuksia erityisesti paikkakunnalla olevien toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollon palvelujen osalta. Lain käsittely on kesken, mutta se on esitetty tulevaksi voimaan alkaen. Palvelualueen toimintaan vaikuttavat suunnittelukauden lopulla myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman , Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman sekä Kaste-ohjelman tulevat toimeenpanolinjaukset. Järvenpään väestön määrä kasvaa täydentyvillä ja uusilla asuinalueilla ja pienten lasten sekä alakouluikäisten määrä on kasvussa. Lepolan alueen uuden päiväkodin rakentamien käynnistyy, samoin Auerkulman läheisyyteen rakentuvan nuorten tukiasunnon rakentaminen. Sähköisen asioinnin kysyntä kasvaa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tarve lisääntyy. Toimintatapojen muutos edellyttää sähköisten toimintaympäristöjen ja laitteiden ajanmukaisuutta, niiden tehokasta käyttöä sekä osaamisen päivittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Palvelualueen painopisteet ja sitovat tavoitteet vuodelle 2014 on johdettu uudesta kaupunkistrategiasta Vuoden aikana laaditaan palvelualueelle kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva konkreettinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Palvelualueen toimintaa sopeutetaan supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman 2013 mukaisesti. Kaikilla avainalueilla palvelujen taso hieman laskee ja kuntalaisten omaa vastuuta lisätään mm. korottamalla hintoja. Kaikilla avainaluilla toimintaa keskitetään ja sijaisten käyttöä tehostetaan kesäaikana. Päivähoidossa olevien lasten määrän arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla eli 2200 lasta. Päiväkodeissa olevien lasten määrä kasvaa lähes 90 lapsella ja vastaavasti sekä kunnallisessa että yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten määrä vähenee. Kunnallisesta ryhmäperhepäivähoidosta luovutaan. Louhelalta ostetaan yksi päivähoitoryhmä lisää ja kevätkaudelle 2014 perustetaan päiväkoteihin uusia ryhmiä tai laajennetaan nykyisiä sekä perustetaan kaksi uutta esiopetusryhmää kouluille. Järvenpää-lisä poistetaan alkaen. Avointa varhaiskasvatustoimintaa jatketaan ja vertaistoimintaa Maahisen perhekeskuksessa kehitetään yhteistyössä MLL:n kanssa. Mobiilipalvelu läsnäolokirjauksissa ja laskutuksen perusteena on käytössä kaupungin kaikissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. 50

52 Vuoden 2014 perusopetuksen keskimääräisen oppilasmäärän arvioidaan olevan lähes 50 oppilasta suurempi kuin vuonna Syksyllä 2014 koulutulokkaiden määrän arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla, mutta tulokkaiden ryhmien kokoa tasataan, jolloin ryhmiä tarvitaan edellistä vuotta vähemmän. Syksystä 2014 alkaen alakoulujen pienimpiä perusopetusryhmiä yhdistetään, ellei saada jatkoa nykyiselle ryhmäraha-avustukselle, jonka myöntämisen perusteet estävät ryhmien suurentamisen. Perusopetuksen oppilaan kolmiportaisen tuen painopistettä siirretään edelleen erityisestä tuesta tehostettuun ja yleiseen tukeen, mutta myös vaativaa erityistä tukea järjestetään. Taloudellisten resurssien niukentuessa ja koulunkäynninohjaajien määrän vähentyessä erityisen tuen saannin kriteereitä tarkistetaan ja asiakasohjausta vahvistetaan. Auerkulmassa yhteistyönä toteutettu perusopetuksen kuntotuttava Superomppu-erityisluokka ja koulunkäynnin tukijakso ovat saneet hyvää palautetta ja niiden toiminta vakiinnutetaan. Juholaan perustaan yksi toimiluokka lisää. Lasten ja perheiden tarvitsemaa tukea pyritään järjestämään eri toimijoiden yhteistyöllä mahdollisimman varhain ja mahdollisimman lähellä omaa elinympäristöä päiväkodeissa ja kouluissa sekä neuvoloissa ja perheneuvolassa. Lapsiperheiden arjen sujuvuutta tuetaan ja kasvatuskumppanuutta vahvistetaan ohjauksella ja neuvonnalla sekä kehittämällä pienten lasten perheille järvenpääläinen perhetyön malli. Jatketaan koulunuorisotyötä ja verkkonuorisotyön kehittämistä sekä laajennetaan hyvin toimivaa nuorten matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelun (Nuovo) ostopalvelua. Lastensuojelussa pyritään pienentämään kodin ulkopuolelle sijoittamisen tarvetta yhteistyöllä neuvoloiden, perhekeskusten, päiväkotien ja koulujen kanssa sekä vahvistamalla kotiin vietävää työtä ja luomalla perhekuntoutukselle rakenne. Lastensuojeluun palkataan lisää henkilöstöä laissa asetettujen ehdottomien määräaikojen saavuttamiseksi. Lisäksi omia palvelumuotoja kehitetään tavoitteena vähentää kalliita ostopalveluja. Vakiinnutetaan kolmen kunnan yhteisen perheoikeudellisen yksikön toiminta. Luovutaan Rokkihotellista ja ulkopuoliselta vuokratusta nuorisotilasta Haarajoella ja keskitetään toimintaa omiin tiloihin. Koulujen pihojen edellytyksiä toimia lähiliikuntapaikkoina parannetaan. Sähköisten toimintaympäristöjen hyödyntäminen laajenee merkittäväsi, kun perusopetus siirtyy käyttämään sähköistä oppimisympäristöä ja earkisto otetaan käyttöön kasvun tuen palveluissa. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Lasten ja nuorten palvelualueen toimintatuotot euroa, toimintakulut euroa ja toimintakate euroa. Kasvua on edelliseen vuoden talousarvioon verrattuna euroa eli 2,2 %. Palvelualueen tulot nousevat noin euroa eli noin 8,4 %. Tulojen osalta volyymiltään merkittävimmät muutokset ovat Perhesosiaalityön Perheoikeudellisen yksikön muilta kunnilta perittävät maksuosuudet, euroa ja Varhaiskasvatuksen hoitomaksutuottojen kasvu noin euroa. Muut tulomuutokset ovat vaikutukseltaan pienempiä. Perusopetuksen tuloista ja menoista on vähennetty ryhmärahan syyslukukauden osuus, euroa. 51

53 Palvelualueen talousarvion 2014 merkittävin muutostekijä on henkilöstömenojen n. 1,52 % palkankorotusvaraus eli noin euroa. Muita suuria menolisäyksiä ovat varhaiskasvatuksen lasten kotihoidon tuki euroa ja yksityisen hoidon tuki euroa, Louhelan uusi ostopalveluryhmä sekä määräaikaisten kasvattajien lisäys euroa. Muita merkittäviä menolisäyksiä ovat perusopetuksessa kotikuntakorvausmenojen nettokasvu euroa, lastensuojelun sijaishuollon kustannustason nousu euroa, lastensuojelun henkilöstölisäykset euroa ja kasvun tuen ostopalvelujen lisäys euroa sekä perusopetuksen opetushenkilöstön menojen lisäys ja iltapäivätoiminnan kustannusten lisäys euroa. Vastaavasti kaikilla avainalueilla on taloutta tasapainottavia menovähennyksiä. Näistä merkittävimpiä ovat Järvenpää-lisän poisto euroa, kouluisäntäpalveluista luopuminen euroa, koulunkäynninohjaajien vähennys euroa, pienten perusopetusryhmien yhdistäminen euroa sekä ryhmäperhepäivähoidon lopettaminen euroa ja lastensuojelussa ostopalvelujen vähentäminen ja omien palvelujen kehittäminen euroa. Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät. Lisäksi palvelualueen ict -palvelujen ja leasingvuokrien määrärahavarauksia keskitetään noin euroa avainalueilta esikuntaan. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Varhaiskasvatukseen palkataan kevätkaudeksi 9 määräaikaista kasvattajaa joko koulujen tiloissa toimiviin ryhmiin tai päiväkotien ryhmiin lisäkasvattajiksi, mikä lisää henkilötyövuosia 5,5. Kasvun tuen palveluihin tulee 1,5 henkilötyövuoden lisäys, joka muodostuu kuraattorin ½ vuoden osuudesta ja yhden henkilön siirtymisestä perhesosiaalityöstä. Perusopetuksessa vähenee vuoden alusta yksi ja syksyllä 2014 kaksi koulunkäynnin ohjaajaa eli työpanos vähenee 2 henkilötyövuotta. Yhden erityisopettajan työpanos siirtyy yleiskoulusta Juholaan. Neljällä koululla pieniä perusopetusryhmiä yhdistetään syksystä 2014 alkaen, jolloin luokanopettajien määrä vähenee neljällä ja työpanos pienenee 1,6 henkilötyövuotta. Koulutulokkaat sijoitetaan aiempaa isompiin opetusryhmiin, jolloin vältytään kahden uuden opettajan palkkaamisesta. Opetustuntimuutosten arvioidaan vähentävän opettajien laskennallista työpanosta syyslukukaudella 2014 yhteensä 1,2 henkilötyövuotta. Ryhmärahan mahdollinen päättyminen pienentää henkilötyövuosien toteumaa syksyllä 2014 yhteensä 5 henkilötyövuotta. Lastensuojelun henkilöstölisäys on kolme henkilötyövuotta, kaksi uutta sosiaalityöntekijää ja esitys määräaikaisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän viran jatkamisesta vuodella. Perheoikeudelliseen yksikön lisäys on 2,5 henkilötyövuotta, mikä muodostuu koko henkilöstön alkuvuoden (3kk) työpanoksesta ja ½ lastenvalvojan lisäyksestä kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kaupungin yhteistoimintamenettelyn päättyessä voi tulla palvelualueelle merkittäviä henkilöstömuutoksia, jotka eivät ole vielä tiedossa. 52

54 ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja sen henkilöstövaikutukset. Muita merkittäviä riskejä ovat oppilas- ja opiskeluhuoltolain mahdollinen voimaantulo alkaen sekä mahdollisesti oppivelvollisuusiän pidentäminen vuodella. Nämä ehdotetut muutokset tulevat lisäämään palvelualueen kustannuksia. Alustava arvion mukaan uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki lisää palvelualueen kustannuksia euroa vuonna Koska päätöksenteko on kesken, mahdollisiin muutoksiin ei ole voitu varautua talousarviossa. Riskinä on myös osassa rekrytointeja saada palkattua kelpoista henkilöstöä. Sähköisiin oppimisympäristöihin siirtymisen riskinä on, ettei Tieran johdolla valmisteltu sähköinen oppimisympäristö valmistu aikataulussa tai se soveltuu huonosti aiottuun käyttöön. 53

55 SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Laaditaan kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva palvelualueen toimeenpanosuunnitelma vuosille Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman Sopeutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteutuminen Sitova tavoite Tuotetaan järjestämistavoiltaan vaihtoehtoisia varhaiskasvatuspalveluja tarvetta vastaavasti. Päivähoidossa olevien lasten määrä ja suhteellinen osuus ikäluokasta sekä eri päivähoitomuotojen osuus (%). Päivähoitopaikan osoittaminen hakijoille säädösten mukaisessa aikataulussa (%). Sitova tavoite Vähennetään oikea-aikaisella tuella lasten ja nuorten häiriökäyttäytymistä ja psyykkistä oireilua sekä erityisen tuen ja erityispalvelujen tarvetta. Pienennetään lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoittamisen osuutta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityisen tuen lasten määrä ja %-osuuden kehitys Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärät. Lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen käytön keskinäinen suhde. Lastensuojelun asiakkaiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät sekä niiden suhteellinen osuus. Sitova tavoite Tuetaan lapsiperheiden arjen sujuvuutta ja vahvistetaan kasvatuskumppanuutta ohjauksella ja neuvonnalla sekä kehittämällä pienten lasten perheille järvenpääläinen perhetyön malli Koetun hyvinvoinnin summaindikaattorin kokoaminen Epäterveelliset elintavat ja koettu hyvinvointi lasten ja nuorten hyvinvointi- ja terveyskyselyissä Järvenpään ennaltaehkäisevän perhetyön mallin valmistuminen Perhekuntoutuksen rakenteen luominen ja prosessikuvauksen laatiminen Sitova tavoite Tietotekniikan taloudellinen, tehokas ja turvallinen käyttö. Luotu ja otettu käyttöön prosessi laitteistojen käyttöasteen seurantaan ja tietotekniikkahankintojen arviointiin Sähköinen oppimisympäristö käytössä perusopetuksen kaikissa kouluissa, luokka-asteilla 5-9. (% opettajista käyttää) Sähköisten palvelujen tarjonta (lukumäärän muutos ) Lasten ja nuorten palvelualue e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

56 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,2 MAKSUTUOTOT ,1 TUET JA AVUSTUKSET ,7 MUUT TOIMINTATUOTOT ,9 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALVELUJEN OSTOT ,8 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,7 AVUSTUKSET ,4 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,1 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,2 55

57 Lasten ja nuorten palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TUET JA AVUSTUKSET % MUUT TOIMINTATUOTOT % Toimintatuotot MYYNTITUOTOT % MAKSUTUOTOT % MUUT TOIMINTAKULUT % Toimintakulut AVUSTUKSET % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % HENKILÖSTÖKULUT % PALVELUJEN OSTOT % 56

58 SUORITTEET TP 2012 TA 2013 TAE 2014 PERUSOPETUSPALVELUT Järvenpääläiset oppivelvollisuusikäiset Perusopetus Oppilasmäärä Toimintakate eur/oppilas (T) ilman sisäisiä vuokria (T) Aamu- ja iltapäivätoiminta toimintaan osallistuvat IP-toiminta, toimintakate eur/ip-kerholainen (T) VARHAISKASVATUSPALVELUT kaikki lapset päivähoidossa yht esiopetuksessa olevat Päiväkodit, lapsia päiväkodit lapsia yhteensä kunnalliset toimintakate euroa / lapsi (T) muut päiväkodit (yhteensä) Perhepäivähoito, lapsia kunnalliset toimintakate euroa / lapsi (T) - - ostopalvelu Lasten kotihoidontuki (327,46 e/kk v.2012), lapsia (ka/v) Järvenpää-lisä (145 e/kk v. 2012), lapsia (ka/v) euroa / lapsi KASVUN JA VANHEMMUUDEN TUEN PALVELUT Tuen ostopalvelukäynnit yhteensä Pienten lasten ja kouluikäisten palvelut Neuvolakäynnit euroa / neuvolakäynti (T) - - Kouluikäisten terveydenhoitokäynnit euroa / kouluikäisten käynnit (T) - - Pienten lasten terapiakäynnit Koulukuraattori- ja koulupsykologikäynnit yhteensä Perheneuvola-käynnit yhteensä Perhekeskustoiminta, käynnit yhteensä Tuettu avoin varhaiskasvatustoiminta, käynnit yhteensä Nuorisotyö Kerhotoimintaan/nuorisotalotoimintaan osallistuvien määrä, nuorta/vko Toimintakate eur/alle 29-v. asukas Nuorisotalotoiminta, euroa/aukiolotunti (T) - - Nuorisotalotoiminta, euroa/11-17v nuori (T) - - PERHESOSIAALITYÖN PALVELUT Perhetyön yksikkö, asiakkaita yhteensä toimintakate euroa / asiakas tai käynti (T) Lastensuojelun asiakkaita yhteensä

59 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät palvelualuejohtaja Marju Taurula Edistää kulttuuria sekä asukkaiden osaamista ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä elämysten kokemiseen, elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen sekä elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Huolehtii kulttuuri- ja tapahtumapalveluista, vapaa-aika- ja harrastuspalveluista sekä oppivelvollisuuden jälkeisistä koulutus- ja ohjauspalveluista, ml. lukiokoulutus ja nuorisokeskustoiminta. Lisäksi vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja palvelujen yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat valtion rakenneuudistuksen linjaukset ja valmisteilla olevat lainsäädännön muutokset sekä yleinen taloudellinen tilanne ja erityisesti kuntien talousresurssien niukkeneminen. Palvelualue osallistuu omalta osaltaan meneillään oleviin kuntaselvityksiin. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämisessä on korostettu kansalaisten omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä sekä toisaalta yleisten edellytysten luomista eri väestöryhmien liikunnan ja kulttuurin harrastamiselle sekä omaehtoiselle itsensä kehittämiselle. Liikunnallisen elämäntavan terveyttä edistävä merkitys ja mahdollisuus liikunnan harrastamiseen kaikissa elämänkaaren vaiheissa ovat keskeisiä teemoja valmisteilla olevassa liikuntalain uudistuksessa. Myös kansalaistoiminnan tukemiseen ja vertaistoiminnan merkitystä korostetaan. Eläkeläisten ja ikäihmisten osuuden kasvaessa myös päiväaikaan järjestettävien harrastusmahdollisuuksien tarve kasvaa. Valtakunnan tasolla jatkuu vuonna 2015 olevan kansallisesti merkittävän Sibelius 150 vuotta - juhlavuoden valmistelu. Nuorisotakuun toimeenpanoa jatketaan ja siihen liittyen hallitus on esittänyt oppivelvollisuusiän nostamista 17 vuoteen. Ehdotuksen toimeenpano on vielä avoinna, mutta nuorten pääsy koulutukseen pyritään varmistamaan tarjoamalla koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle mahdollisuutta lukio- tai ammatillisiin opintoihin ja nuoren tilanteen niin vaatiessa nivelvaiheen koulutukseen tai toimintaan. Nuorten oppisopimuskoulusta pyritään myös lisäämään. Vuoden 2014 aikana otetaan valtakunnallisesti käyttöön uudistetut koulutusten hakupalvelut sekä koulutustietopalvelut. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään edelleen koulutuksen järjestäjille. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat ja heidän edellytyksiään lukio-opintoihin parannetaan lisäämällä lukiokoulutukseen mahdollisuus järjestää maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa esitetään parannettavan huomattavasti. Ehdotettuun uuteen oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin on koottu lainsäädännössä nyt hajallaan olevat säännökset. Perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulevat kuraattori- 58

60 ja psykologipalveluiden piiriin. Lain voimaantulo tulee lisäämään kuntien kustannuksia erityisesti paikkakunnalla olevien toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollon palvelujen osalta. Lain käsittely on kesken, mutta sitä on esitetty tulevaksi voimaan alkaen. Lukion valtakunnallinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet uudistetaan ja tavoite on saada uudet kuntakohtaiset opetussuunnitelmat käyttöön vuonna Myös taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistetaan ja tavoitteena on saada uudet paikalliset opetussuunnitelmat käyttöön vuonna Sähköisen asioinnin kysyntä kasvaa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tarve lisääntyy. Merkittävä muutos on mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen portaittain syksystä 2016 alkaen vuoteen 2019 mennessä. Toimintatavan muutos edellyttää sähköisten toimintaympäristöjen ja laitteiden ajanmukaisuutta, niiden tehokasta käyttöä sekä osaamisen päivittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Palvelualueen painopisteet ja sitovat tavoitteet vuodelle 2014 on johdettu uudesta kaupunkistrategiasta Vuoden aikana laaditaan palvelualueelle kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva konkreettinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Palvelualueen toimintaa sopeutetaan supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman 2013 mukaisesti. Kaikilla avainalueilla palvelujen tarjontaa hieman supistetaan ja kuntalaisten omaa vastuuta lisätään korottamalla maksuja ja vuokria n. 5 % sekä tarkistamalla maksuperusteita. Merkittävin muutos on järvenpääläisten eläkeläisten maksuttomien uintien muuttuminen maksulliseksi. Suunniteltu kertahinta ja suunnitteilla olevan kausikortin hinta ovat merkittävästi tuettuja verrattuina normaalin eläkeläislipun hintaan. Taidepalkinto jaetaan seuraavan kerran vuonna Tilojen käyttöä tehostetaan mm. luopumalla Rokkihotellista, Myllytien nyrkkeilysalista ja kirjaston sivupisteestä Haarajoella sekä ottamalla kesällä kokonaan omaan käyttöön osittain Taito Uusimaan käytössä olevat tilat ja luopumalla ulkopuolisesta vuokratilasta. Lisäksi selvitetään Urheilukadulla olevan vapaa-ajan ja harrastuspalvelujen palvelupisteen ja Järvenpään Opiston toiminnan siirtymistä Järvenpää-talolle. Tämän kustannusvaikutus ei ole vielä tiedossa. Kirjaston merkitys henkiselle hyvinvoinnille kaupunkilaisten yhteisenä virkistymis- ja kohtaamispaikkana vahvistuu yleisen taloustilanteen heiketessä. Kirjaston toiminta keskitetään pääkirjastolle ja sähköisten palvelujen laajempaa hyödyntämistä selvitetään. Kulttuuriyhteistyötä muiden toimijoiden sekä päiväkotien ja koulujen kanssa jatketaan ja lasten kirjastopalvelut Haarajoella järjestetään yhteistyönä. Kirjaston hankintamäärärahoja pienentämistä kompensoidaan Kirkes -kirjastojen hankintayhteistyöllä. Järvenpään Opiston ja Musiikkiopiston kurssitarjontaa supistetaan, mutta opetusta järjestetään edelleen valtionosuustunteja enemmän. Musiikkiopisto kehittää edelleen vahvasti avointa opetusta, pop/jazz-opetusta, varhaisopetusta, musiikkiteknologiaa sekä kouluyhteistyötä. Musiik- 59

61 kiopisto tutkii myös mahdollisuutta laajentaa toimintaansa eri sidosryhmien kanssa ja aloittaa musiikkiharrastustoimintaa ikääntyneille. Järvenpään Opiston kurssitarjontaa suunnataan asiakastoiveiden perusteella aiempaa enemmän lyhyihin kursseihin, koska pitkät koko lukuvuoden kestävät kurssit peruuntuvat entistä useammin. Lapsille suunnattua opetusta pyritään järjestämään siten, että se toimii iltapäivätoimintana erityisesti 3-6-luokkalaisille. Järvenpään Opisto ja liikuntapalvelut järjestävät yhdessä monipuolista ohjattua terveysliikuntaa. Liikuntapalveluiden resurssit ovat riittävät nykyiseen palvelutuotantoon, mutta väestömäärän kasvaessa ja ikääntyessä liikunnanohjaus- ja liikuntapaikkapalveluiden kysyntä tulee lisääntymään. Liikunnallista elämäntapaa pyritään vahvistamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelut on hakenut ulkopuolista rahoitusta hankkeeseen, jonka tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan laajennetun ja tehostetun yksilö- ja ryhmäliikuntaneuvonnan avulla. Harjoitushallin ylläpito on syksyllä 2013 alkanut uusi liikuntapalveluiden toiminta, joka tuo myös palvelumaksutuloja. Lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia parannetaan kehittämällä yhdessä koulujen kanssa lähiliikuntapaikkoja. 3. sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä tullaan vahvistamaan kehittämällä yhteistyöfoorumin toimintaa ja luomalla yhteneväiset avustussäännöt sekä tilojen vuokrausperiaatteet. Järvenpää on aktiivisesti mukana Sibeliuksen 150-juhlavuoden valtakunnallisten tapahtumien suunnittelussa ja ennakkomarkkinoinnissa. Juhlavuoden tapahtumiin liittyy Järvenpää -talolla lokakuussa 2014 järjestettävä III Sibelius -laulukilpailujen esikarsinta ja Taidemuseon yhdessä kumppaneidensa kanssa valmistelema Aino Sibelius -näyttelyä vuoden 2015 alkuun. Kevättalvella järjestetään Järvenpää-talolla Unkarin valtion vuosijuhla ja siihen liittyen unkarilainen kulttuuriviikko yhteistyössä Unkarin suurlähetystön ja kulttuuri- ja tiedeinstituutin kanssa. Kunnan Kinon ja omien kulttuuritapahtumien tarjontaa supistetaan hieman mm. luopumalla uuden vuoden ilotulituksesta. Alueen matkailullista vetovoimaisuutta ja matkailuyhteistyötä vahvistetaan kaupunkikehityksen, alueen yrittäjien ja Tuusulan kunnan kanssa yhteisellä Haaga-Helian toteuttamalla hankkeella. Lukiokoulutuksen aloituspaikkamäärä säilytetään entisenä, mutta kurssitarjontaa tiivistetään. Nuorisotakuuta toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa paikallisen suunnitelman mukaisesti ja nuorten syrjäytymisriskiä pyritään vähentämään Nuorisokeskuksen monialaisilla palveluilla ja nuorten yksilöllisillä koulutus- ja työllistymispoluilla. Kisälli-hankkeen yhteistyötä jatketaan. Järvenpään kaupungin kotouttamisohjelma vuosille päivitetään ja pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto toteutetaan kaupungin ja ELY - sopimuksen mukaisesti. Erityisenä painopisteenä on alkuvaiheen ohjauksen kehittäminen. Sähköisten palvelujen kehittämisessä merkittävä muutos on sähköisen oppimisympäristön käyttöönotto lukiossa syksyllä 2014 ja valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymiseen portaittain syksystä 2016 alkaen vuoteen 2019 mennessä. 60

62 KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen vuoden 2014 talousarvion toimintakate on euroa. Toimintakate ei poikkea merkittävästi vuoden 2013 talousarvion toimintakatteesta. Henkilöstökulujen palkan korotusvaraus (1,52 %) on euroa, mikä katetaan muita toimintoja supistamalla ja tuloja lisäämällä. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen tulot kasvavat noin euroa lähinnä maksujen ja vuokrien n. 5 %:n korotusten vuoksi. Suurin tulonlisäys euroa kohdistuu vapaaaika ja harrastuspalveluihin. Järvenpääläisten eläkeläisten uintien muuttaminen maksulliseksi arvioidaan lisäävän liikuntapalvelun tuloja euroa. Liikunnan avustuksia supistetaan euroa ja kulttuurin avustuksia , johon sisältyy euron Taidepalkinto. Merkittävimmät yksittäiset menolisäykset ovat harjoitushallin kevään kustannukset euroa ja kulttuuripalvelujen juhlavuoden valmistelut euroa. Lisäksi palvelualueen ict - palvelujen ja leasingvuokrien määrärahavarauksia keskitetään euroa avainalueilta esikuntaan. Muut toiminnalliset muutokset ovat talousvaikutuksiltaan merkittävästi pienempiä ja avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Palvelualueen henkilöstötyövuosissa tapahtuu oppilaitosten kurssien vähentymisen seurauksena vielä kohdistamattomia pieniä muutoksia. Kaupungin yhteistoimintamenettelyn päättyessä voi tulla merkittäviä henkilöstömuutoksia, jotka eivät ole vielä tiedossa. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja sen henkilöstövaikutukset. Muita merkittäviä riskejä ovat oppilas- ja opiskeluhuoltolain voimaantulo alkaen sekä mahdollinen oppivelvollisuusiän pidentäminen vuodella. Nämä ehdotetut muutokset tulevat lisäämään kuntien kustannuksia, jotka kohdistuvat kuitenkin pääosin Lasten ja nuorten palvelualueelle. Koska päätöksenteko on kesken, mahdollisiin muutoksiin ei ole voitu varautua talousarviossa. Sähköisiin oppimisympäristöihin siirtymisen riskinä on, ettei Tieran johdolla valmisteltu sähköinen oppimisympäristö valmistu aikataulussa tai se ei sovellu aiottuun käyttöön. Talouden yleisen epävarmuuden jatkuessa asiakaspalveluiden, kurssimaksujen, pääsymaksujen ym. tuotot saattavat jäädä arvioitua pienemmäksi. 61

63 SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Laaditaan kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva palvelualueen toimeenpanosuunnitelma vuosille Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman valmistuminen. Sopeutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteutuminen Toteutetaan Nuorisotakuuta paikallisen suunnitelman mukaisesti ja vähennetään nuorten syrjäytymisriskiä henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen sekä koulutuksen ja työllistämisen avulla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v. määrä ja %-osuus Nuorisotyöttömien määrä ja %-osuus Nuorisokeskuksen toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän saamansa tuki. Yhteisvalinnan ja jälkiohjauksen tulokset. Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Toteutetaan Pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto kaupungin/ely - sopimuksen mukaisesti. Päivitetään kotouttamisohjelma vuosille Alkuohjauksessa olevien henkilöiden, alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien lukumäärät Myönnettyjen kuntapaikkojen määrä pakolaisille ja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Kotouttamisohjelman valmistuminen Järvenpää on mukana Sibeliuksen 150-juhlavuoden valtakunnan tason valmisteluissa. Osallistuminen valtakunnallisten tapahtumien suunnitteluun ja ennakkomarkkinointiin. Sibelius -laulukilpailujen esikarsinnan toteutuminen syksyllä Aino Sibelius -näyttelyn toteuttamissuunnitelma valmis. Käynnistetään 3.sektorin ja kaupungin välinen yhteistyöfoorumi ja kehitetään yhteistyömalli. Yhteistyömallin valmistuminen sekä yhteistyöfoorumin kokousten toteutuminen keväällä ja syksyllä. Sitova tavoite Vahvistetaan liikunnallista elämäntapaa osana hyvinvoinnin edistämistä yhteistyössä muiden palvelualojen kanssa. Lähiliikuntapaikkoja rakennettu suunnitelman mukaisesti Aikaa sinulle -hankkeen käynnistyminen Liikuntaneuvontaan osallistuneiden asiakkaiden määrä ja heistä liikuntaharrastuksen aloittaneiden osuus Sitova tavoite Tietotekniikan taloudellinen, tehokas ja turvallinen käyttö. Sähköisen oppimisympäristön käyttöönoton toteutuminen ja elokuussa 2014 lukion aloittavilla opiskelijoilla henkilökohtaisessa opiskelukäytössä olevat laitteet Luotu ja otettu käyttöön prosessi laitteistojen käyttöasteen seurantaan ja tietotekniikkahankintojen arviointiin Sähköisten palvelujen tarjonta (lukumäärän muutos ) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

64 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,1 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT ,4 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,0 TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,8 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,7 AVUSTUKSET ,5 MUUT TOIMINTAKULUT ,7 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,8 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,1 63

65 Sivistyksen ja vapaa-ajan palveluiden toimintatuotot ja -kulut TUET JA AVUSTUKSET % MUUT TOIMINTATUOTOT % Toimintatuotot MAKSUTUOTOT % MYYNTITUOTOT % Toimintakulut MUUT TOIMINTAKULUT % HENKILÖSTÖKULUT % AVUSTUKSET % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % PALVELUJEN OSTOT % 64

66 SUORITTEET TP 2012 TA 2013 TAE 2014 KOULUTUS- JA OHJAUSPALVELUT Lukiokoulutus Opiskelijamäärä keskim Toimintakate eur/opiskelija (T) ilman sisäisiä vuokria (T) Nuorisokeskus Nuorisokeskuksen asiakasmäärät Toimintakate eur/asiakas (T) VAPAA-AIKA- JA HARRASTUSPALVELUT Kirjastopalvelut Käynnit yhteensä Lainat, kpl Kokonaiskulut eur/asukas Kirjastojen taloudellisuusmittari (T) 1,11 1,09 Liikuntapalvelut Ohjatun liikunnan ohjaustunnit Liikuntapaikkojen käyttötunnit Nettomenot / asukas (T) 80 # 78 Järvenpään Opisto Kokonaistuntimäärä yht Nettomenot eur/tunti (T) Musiikkiopisto Kokonaistuntimäärä yht Kokonaisoppilasmäärä Nettomenot eur/tunti (T) KULTTUURI- JA TAPAHTUMAPALVELUT Kulttuuripalvelut Tuettujen ja järjestettyjen kulttuuritapahtumien määrä Kulttuuritapahtumien kävijämäärät yht # Kulttuurikohteiden kävijämäärät yht Toimintakate eur/asukas (T) X tietoa ei saatavilla # luku ei vertailukelpoinen T tuottavuusmittari 65

67 TEKNINEN PALVELUKESKUS Vastuuhenkilö Varpu Paakinaho-Heikkinen Toiminta-ajatus / Tehtävät Tekninen palvelukeskus on muu toiminnallinen yksikkö, jonka tehtävänä on teknisen lautakunnan ohjauksessa tuottaa tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä teknisiä palveluita kaupunkikonsernin eri yksiköille sekä kuntalaisille. Palvelutuotannon järjestämisessä palvelukeskus toimii osana kaupungin Konsernipalveluita. Tuotettavat palvelut määritellään osana kaupungin toiminnan järjestämistä sekä konserniohjausta. Lautakunnan tehtävänä on tehdä palvelualueille ehdotus sen tehtäväalaan kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisen periaatteista ja hinnoittelusta sekä vaihtoehdoista. Tekninen palvelukeskus jakautuu organisatorisesti kolmeen kokonaisuuteen (ns. avainalueeseen): kiinteistöpalvelut, kaupunkitekniikka ja käyttäjäpalvelut. Avainalueiden lisäksi palvelukeskuksessa toimii palvelukeskuksen päällikön alaisuudessa yhteinen esikunta, joka vastaa palvelukeskuksen yhteisistä tehtävistä. Yksikkö järjestää kuntalaisille peruspalveluina yleisten alueiden ja liikenneväylien sekä puistojen kunnossapidon. Yksikkö vastaa toimitilojen ylläpidosta sekä siivous- ja ravitsemispalveluista mahdollistaen näin kaupungin muiden yksiköiden palvelutuotannon. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Valtakunnallisina trendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien talousahdinko lisääntyy (rakenteelliset muutokset edessä; kunta- ja palvelurakenneuudistus). Palvelujen kehittämisen linjaukset ovat kohti suurempia ja kustannustehokkaampia palvelukokonaisuuksia, organisaation osaamisen ja työhyvinvoinnin parantamista, markkinoiden tehokkaampaa hyödyntämistä, prosessimaista toimintaa sekä palvelusopimuskäytäntöä. Alueellisina kehitystrendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien yhdistymishanke: Kuntien välisen yhteistyön kehittyminen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus tulevina vuosina tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Tekinsen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistapaan ja kehittämisresursseihin. Asiakastarpeet, vaatimustasot ja palvelumäärät lisääntyvät Palvelutuotantoa voidaan tehostaa edelleen parantamalla asiakaslähtöisiä palveluketjuja, lisäämällä sähköisiä palveluja sekä hyödyntämällä henkilöstön moniammatillista osaamista ja markkinoita. Osaamista ja resursseja tarvitaan etenkin viestintään, hankintojen läpivientiin, lainsäädännön ja sopimusjuridiikan hallintaan, tilojen sisäilma-asioiden hoitamiseen ja valvontatehtäviin. Muutokset työkulttuurissa painottuvat lähivuosina etenkin asiakaspalvelun, sähköisten palvelujen ja moniammatillisen osaamisen kehittämiseen. 66

68 KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Talouden tasapainottamishankkeeseen liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen tavoitteisiin, tehtäviin ja organisoitumiseen. Talousarviovuoden keskeisenä tavoitteena tulee olemaan uuden organisaation mukaisen toiminnan käynnistäminen ja liittymäpintojen hallinta palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien kanssa. Merkittävin kehittämisalue tulee olemaan kaupungin kiinteistö- ja tilaomistajuuden kehittäminen (omistajaohjaus). Ravitsemispalvelutoiminnoissa selvitetään mahdollisuuksia vähentää ruokahävikkiä ja biojätteen määrää ja kokeilla palvelutalojen ja koulujen lounasajan tähderuoan myymistä ulos omakustannushintaan. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Talousarvio edellyttää toimintatapojen ja palvelujen määrän ja laadun uudelleen arviointia. Talousarvio on tehty nykyisen, voimassaolevan organisaation ja siihen kohdistuvien, tiedossa olevien muutosten mukaisena. Tulopuolella maksuja ja taksoja esitetään osin korotettavaksi. Jätehuollon maksut menevät jatkossa kuntien yhteisen jätelautakunnan päätettäväksi. Puolmatkan kaatopaikan sulkemiseen on kirjanpidossa varauduttu tekemällä taseeseen pakollinen varaus, tilinpäätöksessä 2012 varaus oli 3,9 miljoonaa. Vanhan kaatopaikan sulkemiseen ei voida enää taksassa kerätä varoja, näin ollen talousarvion ulkoiset tulot ovat reilut euroa pienemmät verrattuna vuoteen Vuoden 2014 talousarvio on valmisteltu normaalin talvikauden edellyttämin resurssein. Mahdolliseen kovaan talveen reagoidaan talousarviomuutoksella vuoden 2014 aikana. Ylläpitovuokriin liittyvä rakenteellinen muutos valmisteltiin omistajaohjauksen terävöittämiseksi Tilakeskuksen ja Teknisen palvelukeskuksen välillä. Ylläpitovuokrat (n. 7,2 Me) siirrettiin Tilakeskukseen ja tavoitteena on, että Tekniseen palvelukeskukseen jää puhtaasti operatiivinen palveluiden tuottaminen. Uudessa toimintamallissa kiinteistön ylläpitoihin liittyvien töiden tilaajana toimii Tilakeskus. Talousarvio on valmisteltu nykyisellä toiminnan organisointitasolla. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Talousarvio on tehty nykyisen, voimassaolevan organisaation ja siihen kohdistuvien talousarvion muutosten mukaisena. Talouden tasapainottamistyön kautta on kaupungissa valmisteilla uusia rekrytointiohjeita ja eläköityvien tehtävien tarkastelua tulee tehostaa kullakin palvelualueella. 67

69 KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA Ulkoisten tulojen aleneminen eurolla on pysyvä muutos ja siten myös suunnitelmavuosien talouteen vahvasti vaikuttava tekijä. ARVIO RISKEISTÄ, NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Teknisen palvelukeskuksen osalta talousarviossa pysymisen ja palveluiden tuottamista koskevat merkittävimmät riskit liittyvät mm. poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin (kylmä talvi, lumisateet, nollakelivaihtelujen liukkaudet jne.), energian ja muiden hankintojen yksikköhintojen nousuun budjetoidusta, tulokertymän pienenemiseen budjetoidusta (määrät ja hinnat), palvelujen määrien, laatutasojen ja kustannusten nousuun budjetoidusta, esimiestason ja avainhenkilöstön mahdollisiin irtisanoutumisiin, taloudentasapainottamishankkeen toimenpanoon alkaen. Käynnissä olevan kaupunkitason mittavan kehittämistyön lisäksi tulee yksikössä olla resursseja panostaa myös sisäiseen kehitystyöhön palveluiden järjestämisen, talouden, riskien ennakoinnin ja työhyvinvoinnin näkökulmista (töiden priorisointi). SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Teknisen palvelukeskuksen tilatarpeen määrittäminen ja tiivistäminen Suunnitelma tilatarpeista valmis 4/2014 Keittiökapasiteetin päivittäminen Keittiökapasiteettisuunnitelma 2013 päivitetään palveluverkkosuunnitelman tarpeita vastaavaksi 8/2014 Sitova tavoite Toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely sisäisille asiakkaille Yhteenvetoraportti laadittu ja tulokset analysoitu 10/2014 TEKNINEN PALVELUKESKUS e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

70 TEKNINEN PALVELUKESKUS TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA % MYYNTITUOTOT ,1 MAKSUTUOTOT ,3 TUET JA AVUSTUKSET ,8 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,2 TOIMINTATUOTOT ,8 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,2 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,9 69

71 Tekninen palvelukeskus toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin MAKSUTUOTOT % Toimintatuotot TUET JA AVUSTUKSET % MUUT TOIMINTA- TUOTOT 4 % MYYNTITUOTOT % PALVELUJEN OSTOT % Toimintakulut AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % HENKILÖSTÖKUL UT % MUUT TOIMINTAKULU T % 70

72 KESKEISET SUORITTEET Kiinteistöpalvelut TP 2012 KTA 2013 KS 2014 TA % Ylläpitovuokra e/m2/kk 3,74 3,94 3,84-2,5 Kaupunkitekniikka TP 2012 KTA 2013 KS 2014 TA % Kadut Aurauskerrat ,0 Katuja km ,5 Kevytväyliä km ,0 Jalkakäytäviä km ,0 Yksityisteitä km ,0 Viherpalvelut Rakennetut puistot ha ,0 Hoidettavia puistometsiä ha ,0 Luonnonsuojelualueet ha ,1 Käyttäjäpalvelut TP 2012 KTA 2013 KS 2014 TA % Siivouspalvelut e/m2/kk 2,06 2,52 2,52 0,0 Ravitsemispalvelut e/ateria - Kouluruokailu 2,30 2,07 2,04-1,4 - Päiväkotiruokailu 3,05 2,92 2,96 1,4 - Potilasruokailu 4,77 4,57 5,04 10,3 71

73 KAUPUNKIKEHITYS Vastuuhenkilö: Toiminta-ajatus/ Tehtävät: kehitysjohtaja Minna Karhunen Kaupunkikehitys vastaa yhdestä kaupungin viidestä ydinprosessista eli elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisesta. Kaupunkikehityksen keskeisempiä asiakkaita ovat asukkaat ja yritykset. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden, kuten esimerkiksi valtion aluehallinnon sekä Helsingin seudun muiden kuntien kanssa. Kaupunkikehityksen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Kaupunkikehitykseen kuuluvat elinkeino- ja työllisyyspalvelut, asuntopalvelut, yleissuunnittelu, asemakaavoitus, maankäyttö- ja karttapalvelut, kaupunkitekniikan suunnittelupalvelut sekä rakennusvalvonta. Lisäksi kaupunkikehitys vastaa kadunpidon järjestämisestä sekä tielainsäädäntöön ja pysäköinninvalvontaan liittyvistä asioista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Talouden yleinen heikkeneminen on uhka kaupunkikehitykselle. Asunto- ja yritystonttien kysyntä reagoi talouden muutoksiin herkästi, jolloin maanmyyntitulot ja rakennusvalvonnan tulot eivät toteudu talousarvion mukaisesti. Toisaalta rakennusmarkkinoiden hiljentyessä kärkihankkeet saattavat toteutua arvioitua edullisemmin. Suhdannetilannetta voidaan hyödyntää myös valmistautumalla maanhankinnalla, kaavoituksella ja suunnittelulla uuteen nousuun. Suunnittelujänne pitenee. Kaavoituksessa suunnitteluprosesseille jää enemmän aikaa. Sähköiset palvelut helpottavat lupamenettelyjä. Työllisyystilanteen ennustetaan edelleen heikkenevän ja se saattaa nostaa työllisyydenhoidon kustannuksia. Kuntien välisen yhteistyön kehittyminen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus tulevina vuosina tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Kaupunkikehityksen palvelujen järjestämistapaan ja kehittämisresursseihin. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Talouden tasapainottaminen tulee vaikuttamaan Kaupunkikehityksen toimintaan. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Talousarvio edellyttää todennäköisesti toimintatapojen ja palvelujen määrän ja laadun uudelleen arviointia. 72

74 KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Talouden tasapainottamistyön kautta on henkilöstöpalveluissa valmisteilla uusia rekrytointiohjeita. Eläkkeelle jäävien henkilöiden tehtävien tarkastelua tulee tehostaa. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITTELUVUOSINA ARVIO RISKEISTÄ Ei tiedossa olevia merkittäviä muutoksia. Henkilöstömäärä pienenee ja asiakaspalautteet lisääntyvät. Riskinä on että henkilöstö ei selviydy tehtävistään ja osaava henkilöstö hakeutuu muualle. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Elinvoimainen keskusta: Keskustan kehittämisen ja hankkeiden eteneminen Keskustan osayleiskaava ja hankkeet etenevät. Tupalankulman hanke käynnistyy ja Perhelän neuvotteluissa ratkaisu. Rohkea ja menestymistä tukeva elinkeinopolitiikka: Tiivistämällä löydetään uusia rakennettavia yritystontteja. Poikkitien yritysalueen kaavoitus etenee. Uusien tonttien määrä Sitova tavoite Rohkea ja menestymistä tukeva elinkeinopolitiikka: mukainen asuntotuotantotavoite saavutetaan sopimusaikana Toteutunut asuntotuotanto Helsingin seudun aiesopimuksen KAUPUNKIKEHITYS e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot Netto ,

75 KAUPUNKIKEHITYS TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,6 MAKSUTUOTOT ,2 TUET JA AVUSTUKSET ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT ,8 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana ,0 TOIMINTATUOTOT ,5 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALVELUJEN OSTOT ,2 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT ,6 AVUSTUKSET ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,5 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana ,8 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,0 74

76 Kaupunkikehityksen toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin Toimintatuotot MYYNTITUOTOT % MUUT TOIMINTATUOTOT % MAKSUTUOTOT % TUET JA AVUSTUKSET % MUUT TOIMINTAKULUT % Toimintakulut AVUSTUKSET % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT % HENKILÖSTÖKULU T % PALVELUJEN OSTOT % 75

77 SUORITTEET Kaupunkikehityksen suoritteet *talousarvion suoritteet Yleissuunnittelu TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Liikent.ohjausaloitteet ja luvat, käs Asemakaavoitus TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Poikkeusluvat / käsitelty* Asemakaavat/nimikkeitä Asemakaavat / työn alla Asemakaavat / hyväksytty* Maankäyttö- ja karttapalvelut TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Erill. tonttijaot ja niiden muutokset Kiinteistötoimitukset* Tontteja merkitty kiinteistörekisteriin Rakennuspaikan merkitsemiset Rakennusten sijaintikatselmukset Rakennusvalvonta TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Valmistuneet asunnot (kpl)* - erilliset pientalot* rivi- ja ketjutalot* asuinkerrostalot* asunnot yhteensä* Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (m 3 )* Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (kpl)* Valmistuneet rakennukset (m 3 )* Valmistuneet rakennukset (kpl)* Kunnallistekniikan suunnittelupalvelut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Suunnittelukohteita

78 JÄRVENPÄÄN VESI Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät toimitusjohtaja Ari Kaunisto Huolehdimme toiminta-alueemme laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävää kehitystä edistäen. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Järvenpään Vesi huolehtii, että toimintavarmuuteen liittyvät keskeiset tekijät on tiedostettu ja huomioitu toiminnan suunnittelussa. Toimintavarmuuteen liittyvien asioiden huomiointi ja seuranta eri toiminta- ja suunnitteluprosesseissa. Osallistutaan toimintavarmuuteen liittyviin koulutustilaisuuksiin. Seuranta johdon raporteissa. Järvenpään Vesi e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot , Netto ,

79 TULOSLASKELMAOSA Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät on esitetty harmaalla pohjalla (Järvenpään Veden toimintakatteen oltava vähintään taulukossa esitetty). TA 2014 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) Toimintamenot Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) Maanmyyntivoitot TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) Korkomenot Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Asukasluku Toimintatulot / Toimintamenot % 28,5 237,8 31,0 Vuosikate eur / asukas Vuosikate / Poistot % 59,4 146,6 72,8 78

80 TS 2015 TS 2016 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) Toimintamenot Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) Maanmyyntivoitot TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) Korkomenot Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Asukasluku Toimintatulot / Toimintamenot % 28,9 236,9 31,3 28,0 236,9 30,4 Vuosikate eur / asukas Vuosikate / Poistot % 86,5 135,4 94,0 94,9 125,6 99,6 79

81 TS 2017 TS 2018 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) Toimintamenot Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) Maanmyyntivoitot TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) Korkomenot Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ Asukasluku Toimintatulot / Toimintamenot % 28,0 236,9 30,3 27,5 236,9 29,7 Vuosikate eur / asukas Vuosikate / Poistot % 67,4 118,0 75,1 63,9 113,8 71,3 80

82 RAHOITUSOSA TA 2014 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos Kassavarat Asukasluku Nettolainanotto Lainakanta Lainat e/asukas Investointien tulorahoitus % 40,1 81

83 TS 2015 TS 2016 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos Kassavarat Asukasluku Nettolainanotto Lainakanta Lainat e/asukas Investointien tulorahoitus % 68,1 79,0 TS 2017 TS 2018 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yht Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos Kassavarat Asukasluku Nettolainanotto Lainakanta Lainat e/asukas Investointien tulorahoitus % 76,5 75,4 82

84 JOHDON VERTIN VERTAILUTIEDOT VUOSILTA

85 JOHDON VERTIN VERTAILUTIEDOT VUOSILTA

86 Taseen jäämä ja lainakanta (emo) TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Taseen jäämä, 1000 eur Lainakanta (emo), 1000 eur Vuosikate ja nettoinvestoinnit TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate, 1000 eur Nettoinvestoinnit, 1000 eur 85

87 INVESTOINTIOSA Investointiohjelma eroaa talouden tasapainottamisohjelmasta Metsonmäen investointihankkeen poistumisen (-1,4 Me) ja Kuntapro:hon (+ 0,2 Me) mahdolliseen liittymiseen liittyvän osakemerkinnän varauksen osalta. Kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kärki-investoinnit on esitetty havainnollisuuden vuoksi omana eränään, mutta sitovuustaso on kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä. Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erän jaosta palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien välillä päättää kaupunginhallitus. Investointiosan jälkeen on esitetty irtaimisto- ja leasinglimiitin jako palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien kesken eur 2013 KV INVESTOINNIT YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV+TK) Kaupunki (sis. Järvenpään vesi) ulkoiset tulot tulot yhteensä sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä netto Korjausvelka Valtuustoon nähden sitovat erät INVESTOINNIT YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV) Kaupunki (ilman Järvenpään vesi) ulkoiset tulot tulot yhteensä menot netto KALUSTO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET tulot menot netto MAA- JA VESIALUEET tulot menot netto RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT tulot -350 Peruskorjaushankkeet menot netto menot Muut rakennukset, jakamaton määräraha menot Työ- ja toimintakeskuksen keittiö menot Toimitilojen käytettävyyskorjaukset menot Keittiökoneet ja laitteet menot Kiinteistöjen pihat menot Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet menot Seutulantalon LPA menot 350 Talotekniikan investoinnit menot Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen menot Rakennusten toiminnalliset muutokset menot Sivistystoimen tilojen toiminnalliset muutokset menot Sos. ja terv.toimen tilojen toiminn. muutokset menot Talonrakennusinvestoinnit tulot -350 menot netto Talonrakennusinvestoinnit tulot -350 menot netto tulot Rakennusten suunnittelu menot Sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukset menot KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA ja Ely) tulot yhteensä menot netto

88 KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINNIT sisäiset tulot (JV) KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET ulkoiset tulot (ARA) tulot yhteensä menot netto Kadut, uudisrakentaminen sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA) tulot yhteensä menot netto Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset tulot (JV) menot netto Lepola I sisäiset tulot (JV) menot netto Lepola II sisäiset tulot (JV) menot netto Lepola III sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA) tulot yhteensä menot netto Pajalan alue sisäiset tulot (JV) menot netto Reservikomppania sisäiset tulot (JV) menot netto Keskustan kehittäminen sisäiset tulot (JV) menot netto Saunaniitty sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (ARA) menot netto Metsonmäki (Emalikatu ja Emalikadun jatke) sisäiset tulot (JV) menot netto Poikkitien yritysalueen itäosa sisäiset tulot (JV) menot netto Alhotien alue sisäiset tulot (JV) -130 menot 190 netto 60 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET, MUUT sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot Ely) tulot yhteensä menot netto Kadut, korjausrakentaminen sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (Ely) tulot yhteensä menot netto Yleisten alueiden viimeistely sisäiset tulot (JV) menot netto Kunnallistekniikan jakamaton määräraha sisäiset tulot (JV) menot netto Poikkitien parantaminen sisäiset tulot (JV) ulkoiset tulot (Ely) tulot yhteensä menot netto Tanhukuja, Joukonkatu, Lumikkokatu sisäiset tulot (JV) -55 menot 130 netto 75 Tataarikuja, Kiviojantie ja Pykälistöntie sisäiset tulot (JV) menot netto Kirjastokadun Lpa sisäiset tulot (JV) -40 menot 270 netto 230 Katujen peruskorjaus sisäiset tulot (JV) menot netto Katujen peruskorjaus sisäiset tulot (JV) -40 Keudan liittymä, Aarne Arvosenkuja, Aholan la-parkki menot 240 netto 200 Jouluvalaistus sisäiset tulot (JV) menot netto

89 Perhelä sisäiset tulot (JV) -75 menot 500 netto 425 Linnaistenkuja sisäiset tulot (JV) -85 menot 230 netto 145 Holvikiven asuntoalue sisäiset tulot (JV) menot netto Levysepänkadun varastoalue sisäiset tulot (JV) 0 menot 60 netto 60 Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen sisäiset tulot (JV) menot netto Puistot sisäiset tulot (JV) menot netto Rantapuisto (Silkkiuikku 2012, teur) sisäiset tulot (JV) menot netto Liikuntapaikat sisäiset tulot (JV) menot netto Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet sisäiset tulot (JV) menot netto Katuvalaistus menot Asfalttipäällysteiden uusiminen menot Haarajoen kunnallistekniikka menot Nummenkylä menot 0 Keskustan viiheralueiden perusparantaminen menot Viitoituksen uusiminen menot Liikenneturvallisuus sisäiset tulot (JV) menot netto Muu rakentaminen menot Asematunnelin peruskorjaus menot Maankaatopaikan laajennus menot Valokuitukaapelointi menot Hulavesienhallinta menot 100 Pajalantien ak menot 100 OSAKKEET JA OSUUDET tulot menot netto Osakkeiden myynti tulot Kiljavan sairaala menot Terveystalo menot Kuntapro menot

90 JÄRVENPÄÄN VESI, YHTEENSÄ tulot sisäiset menot (Kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto KÄRKI-INVESTOINNIT tulot JÄRVENPÄÄN VESI sisäiset menot (kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto Kadut, uudisrakentaminen tulot sisäiset menot netto Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset menot Lepola I sisäiset menot Lepola II sisäiset menot Lepola III sisäiset menot Pajalan alue sisäiset menot Reservikomppania sisäiset menot Keskustan kehittäminen sisäiset menot Saunaniitty ulkoiset tulot sisäiset menot 30 netto 30 Metsonmäki (Emalikatu ja Emalikadun jatke) sisäiset menot 0 0 Poikkitien yritysalueen itäosa sisäiset menot Alhotien alue sisäiset menot 130 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET, MUUT tulot JÄRVENPÄÄN VESI sisäiset menot (Kaupunki) ulkoiset menot menot yhteensä netto Kadut, korjausrakentaminen sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä Katujen peruskorjaus sisäiset menot Katujen peruskorjaus (Keudan liittymä, Aarne Arvosenkuja, sisäiset menot 40 Aholan la-parkki) JV:n 100 % omat investoinnit ulkoiset menot Poikkitien parantaminen sisäiset menot Tanhukuja, Joukonkatu, Lumikkokatu sisäiset menot 55 Perhelä sisäiset menot Holvikiven asuntoalue sisäiset menot 90 Linnaistenkuja sisäiset menot 85 Tataarikuja, Kiviojantie, Pykälistöntie sisäiset menot Kirjastokadun LPA sisäiset menot 40 Kunnallistekniikan jakamaton määräraha sisäiset menot Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen sisäiset menot Puistot sisäiset menot Rantapuisto sisäiset menot Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet sisäiset menot Liikenneturvallisuus sisäiset menot KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINNIT sisäiset tulot (JV+TK) YHTEENSÄ ulkoiset tulot tulot yhteensä sisäiset menot ulkoiset menot menot yhteensä netto KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINTIEN JA MAANMYYNTIVOITTOJEN TARKASTELUA netto (1000 eur) Lepola I Lepola II Lepola III Pajalan alue Reservikomppania Keskustan kehittäminen Saunaniitty Metsonmäki (Emalikatu ja Emalikadun jatke) Poikkitien yritysalueen itäosa Alhotien alue Suunnittelu Yhteensä Maanmyyntivoitot

91 90

92 Irtaimisto- ja leasinghankinnat 2014 Kaupunginhallitus päättää, että investointiosan Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erä sekä leasinglimiitti vuonna 2014 jaetaan alla olevan taulukon mukaisesti palvelualueiden ja muiden toimintakokonaisuuksien kesken. Palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia sitoo myönnetty kokonaissumma. Listassa olevat hankinnat ovat palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien antamia alustavia ehdotuksia. IRTAIMISTO LEASING PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2014 eur PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2014 eur KONSERNIPALVELUT KONSERNIPALVELUT Taloushallinnon ohjelmien päivitys Tietokoneet LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Perusopetus: opettajien ja oppilaiden työ- ja luokkapisteiden kalusto Kopiokoneet ja tulostimet Käsityö- ja kotitalousluokkien varustuksen uusiminen AV laitteistot Liikuntasalien varustus ATK -laitteet Opettajien työpisteet ja muut tilat, uusien vakanssien kalusteet Ergonomiakalusteet Kotitalousluokkien liedet Purunpoisto SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE Musiikkiopiston opetustilan kalusteet Sibelius-salin flyygeli Musiikkiopiston soittimet soitinlainaamosta Latukone Pianot AV-tekniikka Opetusvälineistöä ATK-laitteet Kirjaston ATK-kaapelointi TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE Varautumismateriaalia (mm. patja, huovat) Atk-laitteet Yhteinen Terassi ja Ikähyvä earkisto Terveyskeskussairaala ProConsona; sosiaalipalvelut ja ajanvarausjärjestelmien lisäominaisuudet Koneelliset Decubitus -patja Effica; suun terveydenhuoltojärjestelmän lisäominaisuudet Potilassänkyjä ja patjoja Pegasos; potilastietojärjestelmän lisäominaisuudet Terveyskeskussairaala yhteensä CAD-CAM laitteisto (tietokoneavusteinen paikan valmistus Avosairaanhoito Uusien vastaanottohuoneiden kalustus Avosairaanhoito yhteensä Suun terveydenhuolto Pienlaitteita: UÄ-laite, valokovettajat, juurikanavamittarit Hoito-Unit Suun terveydenhuolto yhteensä Mielenterveysyksikkö Ryhmähuoneen kalustus Mielenterveysyksikkö yhteensä IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE 0 Erityisasuminen Yhdistelmänosturit/Lehmusto 2 kpl Timecon-työajanseuranta Pitkäaikaishoito yhteensä kts. Terveyspalvelut Kotihoito Omaishoidon tukikeskuksen kalustus Kotihoito yhteensä

93 IRTAIMISTO LEASING PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2014 eur PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2014 eur TEKNINEN PALVELUKESKUS 0 TEKNINEN PALVELUKESKUS Henkilöautot palvelualueille 3 kpl Atk-laitteet Kaluston lunastus n. 5% jäännösarvolla leasingajan päätyttyä KAUPUNKIKEHITYS KAUPUNKIKEHITYS Kartastot Atk-laitteet Suunnitelmapalautejärjestelmä GPS-kartastoyksikkö Cooperinkulman kahvilan kalustaminen Sade-hankke Facta-kuntarekisterin lisäosiot JÄRVENPÄÄN VESI Sijoitus- ja kaivuulupien sähköisen asioinnin kehittäminen Atk-laitteet yhteinen hankinta Tekpan kanssa (kustannus jakautuu 50%/50%) YHTEENSÄ YHTEENSÄ

94 LIITTEET RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT LIITE 1 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET LIITE 2 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS LIITE 3 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA LIITE 4 93

95 94 Järvenpään kaupunki LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT Hallintosäännössä määrätään kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja kaupunginjohtajalle kuuluvasta ratkaisuvallasta. Em. säännön :ssä määrätään viranhaltijoiden taloudellisesta vastuusta koskien johtamaansa hallintoyksikköä. Taloudellista päätösvaltaa yhdenmukaistetaan valtuustn päätöksellä: Hallintosäännön 41 :n mukaisesti toimielimet ja viranhaltijat voivat siirtää ratkaisuvaltaa edelleen alaisilleen toimielimille, viranhaltijoille ja työntekijöille. Toimivallan siirrosta pidetään luetteloa konsernipalveluissa. INVESTOINTIOSA päättäjä raja ( ) 1. Maa- ja vesialueiden, yhteisosuuksien ja rakennusten ostaminen, myyminen, vaihtaminen ja lunastaminen valtuusto kaupunginhallitus yli alle Irtaimiston kertahankinnat kaupunginhallitus yli lautakunta palvelualuejohtaja alle tekninen johtaja/tilajohtaja alle kehitysjohtaja alle Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle Irtaimen omaisuuden myyminen lautakunta yli palvelualuejohtaja alle tekninen johtaja/tilajohtaja alle kehitysjohtaja alle Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli talousjohtaja alle Rakennushankkeet ja projektit, kokonaiskustannusarvio kaupunginhallitus yli lautakunta/johtokunta/konsernipalveluiden hankesuunnitelman hyväksyminen, osalta kaupunginhallitus - suunnittelu- ja urakkasopimusten hyväksymiset palvelualuejohtaja alle palvelu- ja materiaalisopimusten hyväksymiset tekninen johtaja/tilajohtaja alle kehitysjohtaja alle Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle hyväksytyn kokonaiskustannusarvion sisällä hankkeiden ja projektien toteutus ratkaisuvaltarajojen puitteissa - tarveselvityksen ja hankkeen ensikertaisen kalustamisen hyväksyy käyttäjäpalvelualueen tai muun yksikön ko. toimielin tai viranomainen 5. MRL:n 104 ja 108 :n mukaiset sopimukset kehitysjohtaja yli kaupungingeodeetti alle Puitesopimusten vuosihankinnat kaupunginhallitus yli lautakunta palvelualuejohtaja alle tekninen johtaja/tilajohtaja alle kehitysjohtaja alle Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli kaupunginjohtaja alle

96 KÄYTTÖTALOUSOSA päättäjä raja ( ) A. Puitesopimusten vuosihankinnat, kertahankinnat, leasing-hankinnat lautakunta yli ostopalvelu- sopimukset palvelualuejohtaja alle Useampivuotisten ostopalvelusopimusten hankintapäätöksen tekijä tekninen johtaja/tilajohtaja alle määräytyy hankinnan kokonaisarvon mukaan (energia, jätehuolto jne.) kehitysjohtaja alle Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli kaupunginjohtaja alle B. Helpotus, maksuvapautus, vahingonkorvauksen myöntäminen kaupunginhallitus yli lautakunta palvelualuejohtaja alle tekninen johtaja/tilajohtaja alle kehitysjohtaja alle Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle konsernipalveluiden osalta talousjohtaja alle C. Avustukset avustuksista päättää lautakunta konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli kaupunginjohtaja alle D. Irtaimen omaisuuden myyminen lautakunta yli palvelualuejohtaja alle tekninen johtaja/tilajohtaja alle kehitysjohtaja alle Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli kaupunginjohtaja alle

97 LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET Palvelussuhdeturva ja yhteistoiminta Valtuusto on kokouksessaan päättänyt talouden tasapainottamisohjelmasta. Tehty päätös on ollut välttämätön kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja kaupungin velkaantumisen hillitsemiseksi. Talouden tasapainottamisohjelma sisältää henkilöstömenoihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä yhteensä lähes 13 Meuroa, tästä henkilöstösopimuksen osuus on 1,5 Meuroa. Toimenpiteet jakaantuvat vuosille Henkilöstöön kohdistuvat säästötavoitteet ovat niin merkittäviä, että kaupunginhallitus päätti käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelumenettelyn. Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ole suljettu pois mitään yhteistoimintalain mukaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Näitä neuvoteltavia asioita ovat olleet työn uudelleen organisointi, palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, palvelujen ulkoistamisselvitykset, osa- aikaistamiset, irtisanomiset, lomautukset sekä muut mahdolliset merkittävät muutokset palvelussuhteen ehdoissa. Mikäli irtisanomisiin joudutaan, ennen niitä selvitetään irtisanomisuhan alla olevan työntekijän /viranhaltijan mahdollisuudet sijoittua toiseen työtehtävään tai uudelleen koulutukseen. Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat irtisanomisten lisäksi edellä kuvatut muutokset palvelussuhteen ehdoissa, näistä muutoksista neuvotellaan työntekijän/viranhaltijan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen lopullista päätöstä. Yhteistoimintamenettelyn toteutumisesta vastaa työyksikön esimies. Yhteistoimintamenettelyn hoitamiseksi on kaupungissa laadittu yhteinen menettelytapa, jota ohjataan Johdon asiantuntijapalveluista. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Meneillään olevista yhteistoimintaneuvotteluista johtuen henkilötyövuosien määrät tarkentuvat loppuvuodesta. Henkilötyövuosien määrät vuodelle 2014 tulevat olemaan sitovia. Henkilötyövuosien toteumaa (työpanosta) seurataan ja sen toteumaa raportoidaan kuukausittain. Mikäli htv:n toteumalukuihin sisältyy ylitysuhkaa koko kaupungin tasolla, on palvelualueilla ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Henkilöstömäärä voi kasvaa ainoastaan määriteltyjen henkilötyövuosien rajoissa. Mikäli palvelutuotannon lisäyksestä tai palvelujen tuottamistavan muutoksesta johtuen henkilötyövuosien määrää joudutaan vuoden aikana lisäämään, tuodaan muutetut luvut laskelmineen erillisesti päätöksentekoon. Kaupunkistrategiaan perustuvat uudistetut henkilöstösuunnitelmat laaditaan vuoden 2014 aikana. Vuoden aikana uusia virkoja/ tehtäviä voidaan näin ollen perustaa vain niihin tehtäviin, jotka sisältyvät talousarvion yhteydessä hyväksyttyihin henkilötyövuosien lisäykseen. Virkoja perustetaan vain viranomaistehtäviä ja julkisen vallan käyttöä varten, päätöksen viran perustamisesta tekee kaupunginhallitus, työsuhteisia toimia ei erikseen perusteta. 96

98 Rekrytointilupakäytäntöä on tiukennettu ja lupaa tulee hakea kaikkiin yli neljä kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin. Lupaa haetaan sähköisen järjestelmän kautta. Palvelualuejohtajien ja muiden kaupungin yksiköiden ylimpien johtajat myöntävät rekrytointiluvat, jotka perustuvat hyväksyttyihin henkilötyövuosien määrään. Määräaikaista henkilöstöä voidaan ottaa vain silloin, kun määräaikaisuuteen on olemassa perustellut syyt. Yhteistoimintamenettelyn perusteella tehtyjen päätösten vaikutuksista rekrytointiin annetaan esimiehille erikseen. Suunnitellut lomautukset tulevat vaikuttamaan rekrytointilupia tiukentavasti. Palkan korotukset ja muut sopimusmuutokset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Palkkoja korotetaan valtakunnalliseen sopimukseen perustuen sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Sopimuskorotuksilla tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia muita työehtojen muutoksia. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään 0,58 prosentin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin ja vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille ja hammaslääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti vasta vuoden 2015 alusta. Henkilökohtaisten lisien kiintiö tarkistetaan vuosittain. Kiintiö on palkkasummasta 1,3 % kaikilla muilla sopimusaloilla, paitsi lääkärisopimuksessa, jossa kiintiö on 3,5 %. Johdon asiantuntijapalvelut vastaa keskitetysti kiintiön tarkistuksesta ja antaa sen perusteella tarvittaessa erilliset ohjeet lisien tarkistamiseen. Henkilökohtaisten lisien myöntäminen työntekijälle perustuu aina hyvään, normaalista poikkeavaan, työsuoritukseen. Päätöksen henkilökohtaisesta lisästä tekee aina kyseinen esimies arvioituaan työsuorituksen annetun ohjeen perusteella. Työnvaativuuden arviointi ja siihen perustuvat palkkausjärjestelmien johdonmukainen uudistamistyö jatkuu vuoden 2014 aikana. Työnvaativuuden arviointijärjestelmät on uusittu vuosina TS ja LS - sopimusten osalta. Myös kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) työnvaativuuden arviointijärjestelmän uudistamista hinnoitteluryhmittäin on tehty viime vuosien aikana. Vuoden 2014 aikana tullaan edelleen uudistamaan KVTES:n esimiestasojen 97

99 Kannustevapaat Työhyvinvointi 3 ja 4 osalta sekä lähihoitajien osalta. Vuoden 2014 aikana arvioidaan ja selkiytetään vastuita, kaupungin toimintamallia ja rakenteita palkkojen määrittämisprosessin osalta. Tuloksellisesta työnteosta henkilöstön palkitsemisesta on käytössä erilaiset palkitsemisen keinot; pikapalkkio Sukkela ja innovaatiopalkkio. Palkitsemisesta on annettu erilliset ohjeet. Henkilöstösopimukseen sisältyvästä palkitsemisesta - työtehtävien hoitamisesta tai jakamisesta, kun jokin tehtävä jätetään täyttämättä - menettelystä on laadittu erilliset ohjeet. Muu palkkojen korottaminen, tehtäväkohtaisten palkkojen ja tuntipalkkojen osalta voidaan tehdä ainoastaan oleellisten työnvaativuusmuutosten perusteella. Esimiehillä ei ole oikeutta päättää työntekijöiden palkkojen korottamisesta. Kunta-alan sopimuksissa on otettu myös huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1. maaliskuuta Palkattomia harkinnanvaraisia työlomia tai virkavapaita suositaan aina, kun se työjärjestelyjen perusteella on mahdollista. Ohjeen kannustevapaiden myöntämisestä perusteella työntekijä/viranhaltija voi hakea harkinnanvaraista palkatonta työlomaa ja virkavapaata enintään kolme viikkoa siten, että arkipyhät ja viikonloput eivät kuulu työlomaan tai virkavapaaseen. Työhyvinvoinnin eri toimijoiden yhteistyötä tiivistetään ja rooleja selkiytetään, yhteistyön tavoitteena on tarttua riittävän varhaisessa vaiheessa sellaisiin tilanteisiin työyhteisöissä, jotka saattavat johtaa palvelujen tuloksellisuuden ja työelämän laadun heikkenemiseen, työntekijöiden työkyvyn alenemiseen, sairauspoissaolojen lisääntymiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen. Keskeisinä toimijoina ovat lähiesimiehet, työterveyshuolto, työntekijät ja HR:n asiantuntijat. Aktiivinen aikainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Aktiivisen tuen - mallin toimintatapa otetaan koko organisaatiossa vuoden aikana käyttöön. 98

100 LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS Järvenpään Veden johtokunta

101 100

102 KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ, TOIMINNASSA, TALOUDESSA JA HENKILÖSTÖSSÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Järvenpään Vesi on Järvenpään kaupungin omistama vesiliikelaitos. Järvenpään Vesi toimii kaupunkistrategian ja sen toteuttamisohjelmien mukaisesti. Järvenpään Vedellä on oma johtokunta ja Järvenpään Vesi toimii kaupunginhallituksen alaisena vesiliikelaitosyksikkönä. Järvenpään Vesi toimii yhteistyössä kaupunkikehitys-yksikön kanssa (KAUKE). Järvenpään Veden käyttö- ja investointikulut katetaan johtokunnan hyväksymillä taksoilla ja maksuilla. Toimintaa on kehitetty ja pyritään edelleen kehittämään suuntaan, jossa laitos toimii itsenäisempänä taloudellisena yksikkönä. Järvenpään Veden toimintaympäristön muutoksia ei ole laitoksen koon tai normaalitoiminnan suhteen tulossa. Alueellista yhteistyötä jatketaan edelleen lähialueen vesihuoltolaitoksien ja yhteistyökumppanien kanssa. Investointiohjelman toteuttamista uusilla kaava-alueilla jatketaan, kun kaupungin merkittäviä kärkihankkeita toteutetaan. Järvenpään Vesi on vahvasti mukana näiden hankkeiden toteuttamisessa jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Vesihuollon verkostojen uusimiseen tarvittavia investointeja pyritään toteuttamaan Järvenpään Veden pitkän ja lyhyen tähtäimen vesihuollon verkostojen saneerausohjelmien mukaisesti. Saneerausohjelmia on hyödynnetty suunnitelmallisessa verkostojen uusimisen suunnittelussa ja uusimisessa, huomioiden kaupungin kadunrakentamisen saneerausohjelman tavoitteet. Saneerausohjelmilla saadaan saneerausinvestoinnit kohdennetuiksi kriittisimpiin ja tuottavimpiin hankkeisiin. Toteutusta tehdään yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kaupunkitekniikan rakentamisyksikön kanssa tai muina ostopalveluina. Järvenpään Veden tiedottamista on kehitetty, kun tiedottamiseen liittyvä tiedottamissuunnitelma valmistui vuonna Tiedottamisen parantamiseen ja investointihankkeiden toteuttamiseen palkattiin vuoden 2013 alussa uusi rakennuttajainsinööri. Tiedottamista vesihuollon osalla on terävöitetty ja kehitetty tiedottamissuunnitelman mukaisesti. Hulevesiverkoston asemaa osana vesihuoltoa ja toisaalta osana kadunpitoa on pyritty huomioimaan vesihuollon, katusuunnittelun ja kaava-alueiden toteuttamisessa. Ilmastonmuutos ja toisaalta tiivistyvä kaupunkirakenne aiheuttavat jatkossa merkittäviä paineita erityisesti hulevesien hallintaan. Hulevesien johtamista ei voida jatkossa hoitaa yksinomaan viemäröimällä ja putkikokoja kasvattamalla, vaan se tulee huomioida alueellisen rakentamisen kokonaisuudessa. Tämä tarkoittaa mm. viivytysaltaiden rakentamista ja alueellisten pintamateriaalien valintaa vettä läpäiseviksi. Hulevesiasioiden selkiyttämiseksi Järvenpään kaupunkikehityksen suunnittelupalveluiden johdolla tehtiin Järvenpään hulevesisuunnitelma Järvenpään Vesi osallistui myös tämän suunnitelman tekemiseen. Hulevesisuunnitelman avulla hulevesien hallintaa, siihen liittyvää vastuunjakoa ja eri toimijoiden rooleja on selkiytetty. Hulevesisuunnitelmassa on pyritty huomioimaan uuden vesihuoltolain tuomat muutokset, vaikkakin uusi vesihuoltolaki on vielä valmistelussa ja tullee vuoden 2014 aikana voimaan. Uuden lain mukaan hulevesien järjestäminen siirtyy kaupungin vastuulle. Vuoden 2014 aikana kaupungin ja Järvenpään Veden välistä toimintaa hulevesiasioissa tulee selkeyttää ja huomioida muuttuvat toiminnat ja vastuut palvelusopimuksessa. 101

103 KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA Talouteen merkittävästi vaikuttavina vuonna 2014 ja tulevina taloussuunnitelmavuosina ovat investoinnit uusien kaava-alueiden (kärkihankkeet) toteuttamisessa. Kärkihankkeiden toteuttaminen on hyvin tärkeää, jotta kaupunki kehittyisi suunnitellusti ja jotta uusia alueita saadaan rakennetuksi kasvutarpeen mukaisesti. Vesihuollon rakentaminen on ensimmäisiä konkreettisia toimintoja, joita uusien kaava-alueiden rakentamisen toteuttamisessa tehdään. Uusia kaava-alueita rakennetaan useasti pehmeiköille, jolloin joudutaan tekemään pohjanvahvistustoimenpiteitä kantavien rakenteiden saavuttamiseksi. Tämä lisää kustannuksia, mutta takaa toimivamman vesihuollon, koska putkien painuminen estetään. Vuonna 2014 vesihuollon verkostojen uusimista jatketaan, vaikka kaupungin kärkihankkeet ovatkin suurena osana investoinneissa mukana. Vesihuoltoa laajennetaan myös Pietilä - Haarajoki osayleiskaava-alueella. Laajennukset sijoittuvat lähinnä pohjavesialueille, jolloin olemassa olevien kiinteistöjen jätevesihuoltoa saadaan pohjavesialueelta kunnalliseen jätevesiviemäröintiin. Investointien määrän tasoksi vuodelle 2014 ja tuleville suunnitelmavuosille on Järvenpään Veden johtokunnassa määritetty 4,0 M. Tällä investointitasolla pyritään pitämään lainanottotaso ja taksojen korotustarpeet kohtuullisella tasolla. Investoinnit jakautuvat vuonna 2014 suhteessa n. 1,15 M kärkihankkeille, n. 1,32 M kadun korjausrakentamisen yhteydessä vesihuollon uusimiseen ja n. 1,53 M Järvenpään Veden 100 % vesihuollon kohteisiin. Vuonna 2014 talouteen vaikuttavina muutoksena on yleiskustannuksien nousu ja mm. puhdistettavaksi toimitetun jäteveden kustannustason nousu, kun Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä on korottamassa käyttömaksua 15 %. Myös Tuusulan Seudun vesilaitos kuntayhtymä on nostamassa heiltä ostettavan talousveden hintaa n. 3 %. Talousarvioon suuresti vaikuttavana tekijänä on myös kuluttajilta laskutettavan veden määrän arvioitu vähentyvän talousveden osalla n m³ ja jäteveden osalla m³ tulevan vuoden talousarviossa. Vaikuttavina tekijöinä näissä on teollisuuden veden käytön vähentyminen ja yleisesti vedenkäytön vähentyminen kotitalouksissa, johtuen mm. vähemmän vettä käyttävistä kodin laitteista. Talousarviossa on huomioitu vuodelle 2014 talousveden käyttömaksujen osalle 5 %:n ja jäteveden käyttömaksujen osalle 6 %:n korotus. Perusmaksujen osalle on huomioitu 5 %:n korotus. Korotuksien perusteena on investointien rahoittaminen, yleiskustannusten nouseminen ja erityisesti johdettavan jäteveden käsittelyn kustannustason nousu. Taksojen korotuksilla pyritään tarvittava lainamäärä minimoimaan. Investointitason ollessa n. 4 M on lainan tarvetta kuitenkin jäämässä n / suunnitelmavuosi. Käyttö- ja perusmaksujen korotuksien vaikutus keskimääräiselle omakotikiinteistölle vuonna 2014 (veden käyttö n.150 m³/a) on noin 38 vuodessa, sis. arvonlisäveron. Taloudessa käyttävän veden hinta on 0,0048 /l. Veden hinta on hyvin edullinen, kun vesi tulee kotiin toimitettuna hanasta ja poistuu kätevästi jätevesiviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Toimintakate on 2014 talousarviossa 4,454 M. Vuoden 2014 osalta talousarvioehdotuksesta on jäämässä ylijäämää , joka voidaan siirtää investointivaraukseen vuosille 2015 ja 2016 vesihuollon investointikohteelle Järvenpään Veden 100 % omat investoinnit. Tällä tehdään vesihuoltoverkostoihin tehtyjen saneerausohjelmien mukaisia verkostosaneerauksia ja Haarajoki - Pietilä osayleiskaavaalueelle laajennettavaa vesihuoltoa. 102

104 Järvenpään Veden kaupungin sijoittamalle pääomalle maksaman koron suuruudeksi on palvelumaksusopimuksen mukaan sovittu 6 % peruspääomasta. Tämä tarkoittaa vuosittain 1,4 M tuloutusta kaupungille eli noin 18 % laitoksen liikevaihdosta. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ Järvenpään Vesi toimii hyväksytyn henkilöstösuunnitelman ja htv- tavoitteiden mukaisesti. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Investointimäärärahat asettavat paineita investointiprosessin hallintaan ja riittävän ennakoivaan suunnitteluun. Investointikohteiden toteutusta tehdään yhteistyössä kaupunkikehityksen suunnittelupalveluiden ja teknisen palvelukeskuksen kaupunkitekniikan rakentamispalveluiden kanssa. Investointikohteita toteutetaan kaupungin omana työnä ja urakointina. Vuoden 2013 aikana laadittiin haja-asutusalueita / osayleiskaava-alueita koskeva Pietilä - Haarajoki tarkennettu yleissuunnitelma. Vuoden 2014 aikana vesihuoltoa laajennetaan tällä alueella, aloittaen ensivaiheessa alueilta jotka sijaitsevat pohjavesialueilla, joissa on jo olemassa olevia kiinteistöjä. Alueen laajennukset toteutetaan Järvenpään Veden toimesta. Vesihuollon saneeraussuunnitteluohjelmia hyödynnetään verkoston toimintavarmuuden lisäämiseen ja vuotojen määrän kasvun pysäyttämiseen. Saneerausohjelmilla verkostosaneeraukset saadaan tarkemman suunnitelmallisen toteutuksen alaiseksi. Suunnittelua ja verkostojen kuntotutkimuksia saadaan tehtyä ennakoidusti valmiiksi. Saneeraustoiminnoissa pyritään toteutukset tekemään kaivamattomilla menetelmillä mikäli mahdollista. Talousarviovuonna panostetaan edelleen toiminnan asiakaslähtöisyyden, viestinnän ja tiedottamisen parantamiseen esim. tehtävien saneeraustöiden yhteydessä. Oikea-aikaista tiedottamista lisätään mm. investointikohteiden toteuttamisen osalla ja hyvän vastaanoton saanut Järvenpään Vesi- tiedotuslehti julkaistaan vuoden 2014 alkupuolella. Myös vesihuollon häiriötilanteiden parempaan hallintaan panostetaan edelleen. Vuonna 2010 päivitetyt / valmistuneet valmiussuunnitelmat, Järvenpään Veden kriisiohje, viestintäohje ja varallaolijan käsikirja tukevat hyvin erilaisien häiriötilanteiden hoitamista. Valmiussuunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on myös edelleen, että koko henkilöstö osallistuu laitoksen toiminnan ja prosessien kehittämiseen. ARVIO TOIMIALAN RISKEISTÄ Järvenpään Veden merkittävimpinä riskeinä voidaan pitää toiminnallisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdentuvia riskejä. Toiminnallisena riskinä on henkilökunnan vähyys, esimerkiksi maailmanlaajuisen sairausepidemian yhteydessä taikka talousveden saastumisen yhteydessä. Talousveden saastuminen on myös taloudellinen riski, siitä aiheutuvat taloudelliset korvaukset voivat olla merkittäviä. Riskinä on myös rankkasateiden tai viemärien sortumisien aiheuttamat viemäritulvat, joista saattaa aiheutua ympäristöhaittoja ja korvausvaatimuksia. Rankkasateiden riskienhallintaa auttaa Järvenpään Hulevesisuunnitelma 2013, jossa hulevesiasioihin liittyvää toimintaa ja vastuita on koko kaupungin alueella ja eri organisaatioiden välillä selkiytetty. 103

105 Todennäköisyys näihin riskeihin on kuitenkin pieni ja riskien pienentämiseksi on jo tehty viime vuosien aikana merkittäviä selvityksiä ja parannuksia. Vuoden 2010 aikana valmistuneet / päivitetyt valmiussuunnitelmat, Järvenpään Veden kriisiohje, viestintäohje ja varallaolijan käsikirja antavat valmiuden ja ohjeistuksen riskitilanteiden ennakointiin ja niiden hoitamiseen. Lisäksi henkilöstön vesihuollon koulutukset mm. vesipassin suoritus, toimintaohjeiden selkeytys, asiakkaille teetetyt vesioppaat pienentävät riskitilanteitä ja niiden syntymistä. Kriisitilanneharjoituksia pyritään järjestämään yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja naapurikuntien vesihuoltolaitoksien kanssa. Myös verkostojen uusimiseen on panostettu ja uusimistyötä on tehty hyvin alueellisina kokonaisuuksina. Verkostojen toiminnan riskin pienentämiseen vaikuttaa jo tehdyt ja nyt suunnittelun alla olevat vesihuollon uusimistyöt. Taloudellisena riskinä on yleisesti valtion ja kuntien heikko taloudellinen tilanne, mikä aiheuttaa myös heijastusvaikutuksia vesihuoltoon. Järvenpään Vesi pyrkii kuitenkin mm. omilla taksa-tarkennuksilla vaikuttamaan omaan toimintaansa ja sitä kautta turvaamaan vesihuollon toiminnan. Taloudellisena riskinä on investointiohjelman toteuttaminen suunnitellusti. Henkilökunnan rajallinen määrä, kilpailutus, kiristyneet ohjeistukset ym. lisäävät toteuttamisen valmistelussa, toteutuksessa ja työn valvonnassa riskiä. Keinoina riskien vähentämiseen on hyvä suunnittelu, konsulttien käyttö, työn teettäminen ulkopuolisilla ja urakointi pitkäaikaisilla puitesopimuksilla. Investointiohjelman toteuttamiseen ja muidenkin riskien hallintaan auttaa merkittävästi vuoden 2013 alussa palkattu rakennuttajainsinööri. 1 JOHDON VERTIN VERTAILUTIEDOT Vertailutiedot vuodelta 2012 eivät ole vielä valmistuneet. 104

106 105

107 106

TALOUSSUUNNITELMA 2013-2017 TALOUSARVIO 2013

TALOUSSUUNNITELMA 2013-2017 TALOUSARVIO 2013 TALOUSARVIO 2013 Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 2 Sisältö YLEISPERUSTELUT... 3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TALOUSARVIO 2015. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 88

TALOUSSUUNNITELMA 2015-2019 TALOUSARVIO 2015. Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 88 TALOUSARVIO 2015 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 88 Sisällys YLEISPERUSTELUT... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Yleinen taloudellinen tilanne...

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2016-2020 TALOUSARVIO 2016 KV 7.12.2015 80

TALOUSSUUNNITELMA 2016-2020 TALOUSARVIO 2016 KV 7.12.2015 80 TALOUSARVIO 2016 KV 7.12.2015 80 Sisällys YLEISPERUSTELUT... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Yleinen taloudellinen tilanne... 5 Järvenpään

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 TALOUSARVIO 2012. Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 95

TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 TALOUSARVIO 2012. Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 95 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 TALOUSARVIO 2012 Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 95 Sisältö YLEISPERUSTELUT... 1 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 3 Yleinen taloudellinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Haapaveden kaupungin strategia. Sen mukaisesti

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus on hyväksynyt 17.12.2012 288 Noudatetaan 1.1.2013 Kaupunginhallitus on hyväksynyt muutoksen 13.1.2014 4 Noudatetaan 1.1.2014 Kaupunginhallitus on

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO 43 KÄYTTÖTALOUSOSA 44 45 TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot