TEEMA: Kunnallisvaalit 2012

Transkriptio

1 TEEMA: Kunnallisvaalit JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n teemat kunnallisvaaleissa

2 2 TEEMA JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto a JHL:n teemat kunnallisvaaleissa SISÄLTÖ: Toimitsijalta Toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine. 15 Kentältä Yhdistys 121:n puheenjohtaja Riikka Aalto 27 AKT1203_taitto.indd :34:04 JHL:n tavoitteet kunnallisvaaleissa... 6 Tuota ILOA Vanhusten viikolla Viira projekti tuotti tulosta Vaasassa...16 Aktiv på svenska s Ulkoistaminen ei ole varmaa säästöä...20 JHL:s valteman Din kommun, ditt jobb Kolumn av Rune Takamaa /2012 Lehti ilmestyy joulukuussa 2012 Strategiasta käytäntöön.

3 3 Julkaisija Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ISSN Levikki Päätoimittaja Kauko Ala-Nikula Aktiv på svenska Marina Wiik Katuosoite Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite PL Helsinki Puhelin (vaihde) Faksi Sähköposti Taitto Forssa Print, Anita Ukkonen Kannen kuva: Saija Heinonen Paino Forssa Print, Forssa 2012 Vaikuttajaksi valtuustoon Aktiivi-lehdessä esitellään JHL.n kuntavaalitavoitteita, valtuutettujen ja ehdokkaiden mielipiteitä sekä kuntien isoja haasteita. Kunnanvaltuustoissa on perinteisesti ollut runsaasti JHL:n jäseniä. Se on luonnollista, koska JHL on Suomen ja myös kuntakentän suurin ammattiliitto. Palvelujen sisällön, henkilöstön osaamisen ja ajatusten hyvä tuntemus on iso voima eikä paha painolasti, kuten ilkeät kielet vaalien alla usein väittävät. Ehdolle asettuminen on kuntalaisen perusoikeus. Sitä rajaa kuntakonsernin työntekijöiden osalta vain johtava tai siihen rinnasteinen tehtävä ja valtion työntekijöiden osalta tilanne, jossa virkamies hoitaa kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä. Puolustakaamme rohkeasti kaikkien vaalikelpoisten kuntalaisten oikeutta olla ehdolla kunnallisvaaleissa. Suomessa kunnan tehtävät ovat laajat. Kunta tuottaa kaikki tärkeimmät hyvinvointipalvelut ja infrastruktuurin, ja niitä hyödyntävät kaikki kuntalaiset ja elinkeinoelämä tasapuolisesti. Valtuustoon pyritään vaikuttajiksi. JHL haluaa nostaa kuntavaaleissa esille oman työn merkityksen. Se on meidän tehtävämme ja tuntuu siltä, että joudumme tekemään sitä joskus muidenkin puolesta. Emme vähättele yksityisiä palveluja ja osaamista. Kuntatyö ja oma osaamispääoma on kuitenkin se selkäranka, jonka ympärille hyvät ja kestävät kuntapalvelut rakentuvat. Jos kuntatyön vahva asema menetetään, ovat seuraukset kuntalaisille kalliita. Valtuustotyössä puolueryhmillä ja keskeisillä poliitikoilla on suuri vaikutusvalta. Mutta myös uudet valtuutetut voivat vaikuttaa omalla suudellaan, osaamisellaan ja päättäväisyydellään. Valtuutetuilla on oikeuksia ja niitä tulee käyttää. Tiedonjano, avoin suhde julkisuuteen sekä kyky tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen omien tavoitteiden saavuttamiseksi ovat vaikuttavan valtuutetun ominaisuuksia, ja ne ominaisuudet näkyvät myös vaalien lopputuloksessa. Menestystä vaalityöhön. Kauko Ala-Nikula Päätoimittaja toimitukselta Painotuote

4 4 Pääsopijajärjestöt haastavat Lempäälän työtuomioistuimeen Kunnallinen luottamustoimi kiinnostaa joka kolmatta Kolmannes suomalaisista olisi kiinnostunut kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta, jos tehtävää tarjottaisiin heille. Lähes 70 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei edes harkitsisi kunnalliseen luottamustehtävään ryhtymistä. Alle 50-vuotiaiden joukossa luottamustehtävän vastaanottamista harkitsisi kyselyn mukaan lähes puolet. Kaikkein kielteisimmin luottamustehtävän hoitamiseen suhtautuvat yli 70-vuotiaat vastaajat. Myös koulutus vaikutti vastaajien mielipiteisiin: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kiinnostus luottamustehtävien hoitoa kohtaan on keskimääräistä korkeampaa. Muita myönteisemmin asiaan suhtautuvat myös johtavassa asemassa olevat, muita parempituloiset ja lapsiperheet. Kyselyn mukaan vihreiden, kokoomuksen, RKP:n ja perussuomalaisten edustajat suhtautuvat luottamustehtäviin hieman muita myönteisemmin. Kielteisimmin suhtautuivat kristillisdemokraattien, demareiden ja keskustan kannattajat. Kuntaliiton kysely toteutettiin 40 kunnassa ja siihen vastasi henkilöä. Kunta-alan pääsopijajärjestöt aikovat viedä Lempäälän kunnan parin vuoden takaisen lomautuskiistan työtuomioistuimen ratkaistavaksi. JHL on yksi haastehakemusta valmistelevista järjestöistä. Lempäälän kunta lomautti vuonna 2010 lähes koko henkilöstönsä väliseksi ajaksi. Lomautus ajoittui pääsiäisen aikaan ja sisälsi pitkänperjantain ja toisen pääsiäispäivän eli lomautusjaksoon sisältyi vain kaksi tavallista työpäivää. Käytännössä siis työnantaja leikkasi palkkoja kuudelta päivältä, mutta työtä vähennettiin vain kahdelta päivältä. Työntekijäjärjestöt pitävät Lempäälän menettelyä työehtosopimuksen vastaisena, sillä lomauttamisen tulisi johtaa paitsi palkan myös työnteon vähenemiseen samassa suhteessa. Lempäälän kunnan ja järjestöjen lomautuskiistaa on yritetty ratkaista sekä paikallis- että keskusneuvotteluissa, mutta yksimielisyyttä ei ole löytynyt. Seuraavaksi erimielisyyttä ratkotaan työtuomioistuimessa. Asia on työntekijöiden kannalta merkittävä, ja työtuomioistuimen päätöksellä ennakkoratkaisun luonne, sillä se voi linjata työnantajien toimia jatkossa, sanoo JHL:n neuvottelupäällikkö Jouko Launonen. Pääsopijajärjestöjen kanne saataneen valmiiksi tämän syksyn aikana. Pääsopijajärjestöihin kuuluvat Kunta-alan Unioni (JHL ja Jyty), Juko, KTN ja TNJ (Super). Työkyvyttömyydestä kunnille kahden miljardin lasku vuosittain Kunta-alan työntekijöiden sairauslomista ja työkyvyttömyydestä aiheutuu kunnille noin kahden miljardin euron lasku vuodessa. Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) arvio perustuu suurimpien kaupunkien työkyvyttömyysmenoihin. Henkilöstön työkyvyttömyydestä johtuvat välittömät kustannukset ovat suurimmissa kaupungeissa keskimäärin 6,7 prosenttia palkkamenoista. Kun huomioon otetaan myös välilliset menot, nousee työkyvyttömyyden kokonaiskustannus 13,6 prosenttiin palkkapotista. Työkyvyttömyyden välittömiä menoeriä ovat sairauspoissaolo-, tapaturma- ja eläkekustannukset, noin miljardi euroa vuodessa koko kunta-alalla. Toinen miljardi kuluu välillisiin kustannuksiin, esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkaamiseen ja ylitöihin sekä tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen. Erityisesti pitkät sairauslomat tulevat kuntatyönantajille kalliiksi. Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin kahdeksan prosenttia henkilökunnasta ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kokonaismenoista on lähes kolmannes.

5 5 Työuupumus vanhentaa Vakava-asteinen työperäinen uupumus nopeuttaa elimistön vanhenemista. Tulos käy ilmi Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteisestä tutkimuksesta, johon osallistui yli suomalaista. Vanhenemista tapahtuu, kun solun perintöaineksen sisältävien kromosomien päät, telomeerit, lyhenevät. Tähän mennessä solutason muutoksia on havaittu pitkään jatkuvan yksityiselämän kuormituksen, esimerkiksi sairaan lapsen hoitamisen, seurauksena. Nyt julkaistussa tutkimuksessa todettiin ensimmäistä kertaa, että työkuormituksen aiheuttama psyykkinen rasitus liittyy telomeerien lyhenemiseen ja siten elimistön ennenaikaiseen vanhenemiseen. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan vakava-asteista työuupumusta esiintyy noin 2,5 prosentilla palkansaajista, lieväasteista työuupumusta on todettu jopa 25 prosentilla työntekijöistä. Kirjat: Hyvinvoinnin läpimurto Historiantutkija Päivi Uljas on tutkinut aiemmissa teoksissaan suomalaisen sosiaaliturvan syntyä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, etenkin ay-liikkeen roolia lapsilisiä ja muita sosiaalietuuksia parannettaessa. Sama teema jatkuu ja syvenee hänen väitöstutkimuksessaan Hyvinvointivaltion läpimurto. Väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopistossa helmikuussa 2012, ja se on ehtinyt jo kolmanteen painokseen Into Kustannus Oy:n julkaisemana. Kirjan alaotsikko kuuluu: Pienviljelyhegemonian rapautumisen, kansalaisliikehdinnän ja poliittisen murroksen keskinäiset suhteet suomalaisessa yhteiskunnassa 1950-luvun loppuvuosina. Kirjassaan Uljas onkin selvittänyt ansiokkaasti ammattiosastojen ruohonjuuritason toimintaa, jäsenten mielipiteenmuodostusta ja poliittista aktivoitumista 50-luvulta aina 70-luvulle. Kirjoittaja esittää uuden tulkinnan Suomen poliittisesti villistä 50-luvusta. Uhkana oli joko paluu 30-luvun yövartijavaltioon, tiukkaan luokkayhteiskuntaan ja köyhäinapuun tai sen vaihtoehtona sosiaalivakuutuksiin perustuva, sosiaalisen nousun ja tasa-arvon mahdollistava hyvinvointiyhteiskunta. Pienviljelyn käyminen kannattamattomaksi, väestön siirtyminen kaupunkeihin sekä palkkatyöläisyyden yleistyminen käänsivät vaa an lopulta nykyisenlaisen työttömyys- ja sosiaaliturvan puolelle. Päivi Uljas on 60-luvun kasvatti, Suomen Elintarviketyöläisten liiton entinen toimitsija ja kansalais, josta on kuoriutunut myös oivallinen historiantutkija. Hänen aiemmat kirjansa ovat Taistelu sosiaaliturvasta (Like Kustannus Oy 2005) ja Kun Suomi punastui (Into Kustannus Oy 2008). (UP) Päivi Uljas: Hyvinvointivaltion läpimurto. Into Kustannus Oy Väitöskirjatutkimus s.

6 6 TEEMA: Kuntavaalit 2012 JHL:n tavoitteet kunnallisvaaleissa: Oma kunta, oma työ Kuntakenttää uudistetaan nyt perusteellisesti. Muutoksen katveeseen jää tuskin yksikään kunta. Nekin, jotka täyttävät vahvan peruskunnan kriteerit, ovat tavalla tai toisella mukana vahvojen alueiden rakentamisessa. JHL on ottanut vaaliteemakseen Oma kunta, oma työ. Sillä liitto korostaa kunnan oman palvelutuotannon vakauttavaa, tulevaisuutta turvaavaa ja myönteistä vaikutusta muutoksessa. Kerromme, että myös liitoksista syntyvä uusi kunta on oma kunta asukkailleen ja työntekijöilleen. Se myös tuntuu omalta, jos se tuottaa hyviä julkisia palveluja kaikille. Miksi kannattaa pitää kiinni hyvistä julkisista palveluista ja kehittää niitä nyt, kun koko julkinen talous on tiukoilla, muualla Euroopassa jopa kriisissä? Juuri tuon kriisin vuoksi. Kriisi tavoittelee meitäkin, vanavedessään epätasa-arvoinen, kova ja tulevaisuuden eväänsä syönyt yhteiskunta. Kerromme ehdokkaille ja äänestäjille, että hyvät julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä. Ne lisäävät turvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa. Ne estävät syrjäytymistä. Ne tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Ne vahvistavat kestävää kehitystä. Ja päinvastoin kuin joskus väitetään, ne kannustavat yritteliäisyyteen ja myönteiseen riskinottoon. Siihen, jonka tuloksilla korvataan Nokian ja muiden suurten yritysten kuihtumisen jättämiä aukkoja työllisyydessä ja toimeentulossa. Kerromme myös, että suurin osa palveluista kannattaa tehdä kunnan omana työnä. Oma työ on kestävää, vakaata ja joustavaa. Oma henkilöstö on helpompi sitouttaa palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Oma työ on avointa ja helposti valvottavissa. Se on kullanarvoinen ominaisuus taistelussa harmaata taloutta vastaan. Harmaa talous rikollisineen pesiytyy nopeasti pirstottuihin palveluketjuihin, joiden alihankintaviidakosta kellään ei enää ole kokonaiskuvaa. Oma työ vahvistaa paikallisuutta ja jättää verorahoja omaan kuntaan. Yritykset vievät tuottonsa sijoittajille; se on niiden tehtävä. Joskus rahat katoavat veroparatiiseihin. Kun kunnan oman työn tuloksellisuutta, parempi laatu yhdistettynä parempaan tulokseen - parannetaan, hyöty jää kunnalle. Sen asukkaille ja työntekijöille. Parempana elämänä, parempina palveluina, parempina työpaikkoina. Aidosti tuloksellisuutta voidaan parantaa tekemällä asiat fiksummin, hyödyntämällä tietotekniikkaa ja ottamalla koko henkilökunnan osaaminen ja ideat käyttöön. Kaiken kaikkiaan, oma työ on kokonaistaloudellista. Lyhytnäköinen yksityistäminen pikasäästöjen toivossa vie yleensä ojasta allikkoon. Laatu ei vastaakaan odotettua, hinta osoittautuu kalliimmaksi kuin oma työ ja kilpailutuksen hallinnointi vie aikaa ja rahaa. Moni kunta on tämän jo kokenutkin ja palauttanut yksityistettyjä palveluita omaksi työksi. Ostopalveluilla on tärkeä paikkansa. Ne täydentävät kunnan omaa palvelutuotantoa. Ja kun palveluja ostetaan kolmannelta sektorilta ja paikallisilta yrityksiltä, tuetaan tervettä paikallisuutta ja pidetään osaaminen lähellä. Vaadimme, että kilpailutus sisältää sosiaaliset kriteerit ja samat laatuvaatimukset kuin omalle työlle. Työehtoja ei saa polkea. Myös kunnan itsensä pitää voida osallistua kilpailutuksiin. Haluamme ehdokkaiden ymmärtävän, että kunnan talous voi olla terve vain, jos kunnan oma palvelutuotanto on laajaa ja vahvaa. Silloin on kilpailukin tervettä. Jos kunnan oma tuotanto rapautuu ja hiipuu, kenttä jää avoimeksi monopolisoitumiselle. Suuret yritykset valtaavat markkinat halvoin hinnoin, ostavat sitten pienyrittäjiä pois ja lopulta nostavat hinnat pilviin, kun todellista kilpailua ei enää ole. Tämä koskee väkirikkaiden alueiden vauraita ja pärjäileviä osia. Haja-asutusalueet ja kaupunkien köyhimmät alueet voivat kärsiä palvelutuottajakadosta, kuten Ruotsissa on jo käynyt. Ennen kaikkea haluamme nostaa esiin jäsentemme arvon ja osaamisen kuntien muutok-

7 7 sessa. Ilman riittävää joukkoa osaavia ammattilaisia ei mikään palvelu toimi hyvin. Tuo osaaminen on otettava täyteen käyttöön hyvänä yhteistoimintana. Henkilöstö on pidettävä mukana muutosta muokkaamassa ja palveluja kehittämässä koko ajan, kaikki henkilöstöryhmät tasaveroisesti. Tuija Zapasnik, viestintäpäällikkö, JHL

8 8 TEEMA: Kuntavaalit 2012 JHL tuo kuntavaaleissa esiin oman työn merkitystä JHL:n toimet kunnallisvaaleissa Kunnallisvaalit 2012 ovat JHL:n toiminnalle erityisen tärkeät. Kuntapalveluiden tuottamisen tavat ja rakenteet ovat historiallisen suuressa murroksessa. Valtaosalle JHL:läisistä kunta on myös työnantaja. Lisätietoja vaalien järjestelyistä ja vaalimateriaaleista saa aluetoimistoista. Vaalien aikataulu - Vaalipäivä sunnuntai Ennakkoäänestys kotimaassa Ennakkoäänestys ulkomailla Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina ennen klo 16 Liiton tuki ehdokkaille Liitto ei rahallisesti tue kuntavaaliehdokkaita, mutta tuottaa ehdokkaiden ja yhdistysten käyttöön liiton kannat ja JHL:läisten näkyvyyttä tukevia materiaaleja. Kaikkiin ehdokkaisiin suhtaudutaan tasapuolisesti. Motiivi-lehti ei julkaise kuntavaali-mainoksia, vaan vaaleista kerrotaan yleisemmin. Liiton kuntavaalien palvelut ja tuotteet yhdistyksille Liiton kuntavaalien nettisivusto on avattu. Sivustolla esitellään JHL:läiset ehdokkaat ja sieltä ehdokkaat ja yhdistykset voivat ladata myös liiton tuottamaa vaalimateriaalia. JHL:läiset kunvavaaliehdokkaat voivat ladata kuvansa ja tietonsa sivulle 19. syyskuuta alkaen. Toimi nopeasti niin saat parhaan hyödyn sivustosta. Vaalimateriaali JHL:n tuottama kuntavaalimateriaali jaetaan aluetoimistojen kautta ehdokkaille ja yhdistyksille. Ehdokkaat ja yhdistykset voivat kysyä ja tilata ko. materiaalia suoraan omasta aluetoimistostaan. Tarjolla oleva materiaali - Pieni jakoesite: Oma kunta. Oma työ. JHL:n kuntavaalitavoitteet pähkinänkuoressa - Luottokorttikokoinen suurennuslasi muistoksi tapaamisesta. - JHL:n oranssi huivi ehdokkaalle ( näkyvyyttä tapahtumissa ulkotiloissa jne) - Aluetoimistolla on käytössä/lainattavissa oranssi JHL-teltta tori- ym. tapahtumiin. - JHL toimittaa kuntavaaleja koskevia valmiita tiedotteita, taustamateriaaleja ja gallup-tuloksia ja yhdistysten ja ehdokkaiden käyttöön viimeistään lokakuun alkupuolella. Seuraa hyvinvointivaalit.fi sivustoa ja yhdistyskirjettä. Vaaliseminaareja Aluetoimistot järjestävät yhdistyksille/ehdokkaille vaalitilaisuuksia tai pitävät ehdokkaisiin muuten yhteyttä. Isompia kuntavaaliseminaareja JHL järjestää seuraavasti (kts. takasivun mainos): - to 4.10 Tampereella - pe Turussa - ti Lahdessa - to Oulussa - ke Mikkelissä - to Helsingissä. Liiton kuntavaaliteemat esille JHL on liikkeellä positiivisella mielellä. Tuomme vahvasti esiin hyvinvointipalvelujen tärkeyden ja kunnallisen työn merkityksen OMA KUNTA. OMA TYÖ. teemalla, hyvin toimivia ostopalveluja tai kolmannen sektorin palveluja vähättelemättä. Kunnallisvaalien aluskeskustelu on JHL:lle iso mahdollisuus vaikuttaa tuleviin päättäjiin ja myös kuntalaisiin. Iloisilla tempauksilla saamme kuntalaiset ja tiedotusvälineet kiinnostumaan kuntatyöstä ja teemme samalla koko liittoa tunnetuksi. Työntekijät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita. Nyt on paikka tuoda esille esimerkiksi paik-

9 9 kakunnan tiedotusvälineissä kuntatyötä ja kuntatyön tekijöitä. JHL kannattaa tuloksellisuuden eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden yhtäaikaista parantamista, mutta ei työntekijöiden palkkoja tai työehtoja polkemalla. Parhaiten tuloksellisuutta ja palveluja parannetaan edistämällä osaamista, työn hallintaa ja työhyvinvointia. Suunnittele hyvissä ajoin Tärkeää on, että yhdistys, yhteisjärjestö ja ehdokas itse suunnittelevat omat kuntavaalitavoitteet ja toimet hyvissä ajoin. Samalla kannattaa miettiä, miten JHL ja ehdokas näkyy työpaikalla, miten lähestytään kuntalaisia, miten päättäjiä ja miten julkista sanaa. Keskustelut ja näkyminen työpaikalla sekä muu julkinen suus ovat tärkeitä omien ajatusten tunnetuksi tekemisessä. (Tutustu JHL:n Voimaa viestinnästä oppaaseen liiton nettisivuilla). Lue lisää kuntavaaleista: Hyödynnä Kuntaliiton palvelut Kuntaliiton tuottamalla sivustolla on omat aineistonsa äänestäjälle, ehdokkaalle, kunnalle ja medialle. Kuntavaalit.fi -verkkopalvelu kokoaa kuntavaalien keskeisiä sisältöjä ja kysymyksiä. Sivuilta löytyy mm. Ehdokkaan oma alue, johon on koottu ehdokastyötä tukevia aineistoja, mm. Kuntalehti, tietopaketteja ehdokkaille, KuntaNavigaattori Plus -tilastokarttapalvelu, joka visualisoi kuntakohtaista tilastotietoa ja Kuntapäättäjä-tablettisovellus. Hyödynnä tietoja omassa taustatiedon keruussasi.

10 10 TEEMA: Kuntavaalit 2012 Talouteen voi vaikuttaa kunhan vähän osaa ja on rohkea Kunnissa päätöksenteko ja sitä edeltävä asioiden valmistelu on tarkoin säädeltyä. Tämä koskee myös kunnan taloudenhoitoa. Tämä ei tarkoita sitä, että kunnan talouteen ei voi vaikuttaa. tulee olla riittäviä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Talousarvion laadinta, hyväksyminen ja toteuttaminen ovat keskeinen osa kunnan talouden hoitoa. Taloudenhoito ja siihen vaikuttaminen ovat jatkuvaa toimintaa. Pohdittaessa yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksia kunnan talouden hoitoon voidaan käyttää vaikkapa seuraavaa ryhmittelyä. Toiminta voidaan ajallisesti jakaa neljään osaan vuosineljänneksittäin. Jaottelua havainnollistetaan alla käytännön esimerkeillä. Toiminnan arviointi, tilinpäätös, käyttösuunnitelmien vahvistaminen Vaikutusmahdollisuudet ovat aina olemassa. Niiden hyväksikäyttö edellyttää talouden perusasioiden tuntemista, yhteyksien rakentamista päättäjiin ja taloudesta vastaaviin viranhaltijoihin ja halua vaikuttaa. Pelkästään ei-vaihtoehto ei toimi, tarvittaessa on esitettävä oma vaihtoehtoinen ehdotus yhdistyksen taholta. Tämä tulee selvimmin esille kunnan taloudellisen tilanteen vaikeutuessa, kun vaihtoehtoisten säästökeinojen etsiminen tulee ajankohtaiseksi. Talouden perusteet määritellään talousarviossa ja suunnitelmassa, jotka normaalisti ovat sama asiakirja. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen toimielimet vahvistavat yksityiskohtaisemmat talousarvion käyttösuunnitelmat. Talousarvion osalta ylin päätösvalta on vaaleilla valitulla valtuustolla. Valtuusto voi siirtää valtaansa lautakunnille ja edelleen viranhaltijoille. Talousarvio sisältää määrärahojen ja tuloarvioiden lisäksi kunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Määrärahojen Toiminnan arviointi, tilinpäätös, käyttösuunnitelmien vahvistaminen Kunnan tulorahoituksen riittävyyden ja rahoitusaseman kehityksen kannalta tärkein asiakirja on tilinpäätös. Tällöin on tunnettava siihen sisältyvät tunnusluvut pääpiirteissään. Mikäli halutaan vaikuttaa oman työyhteisön talousarvion yksityiskohtiin, on vaikutettava lautakunnan työhön sen vahvistaessa talousarvion käyttösuunnitelmaa. Talousarvion laadintaohjeet, kehysten laadinta Jos halutaan vaikuttaa talousarvioperusteisiin; keskeisten tuloperusteiden arviointiin ja niistä johdettaviin määrärahakehyksiin, on tarpeen seurata tarkoin talousarvion laadintaohjeiden valmistelua. Lautakunnat laativat oman ehdotuksensa Lautakunnat ottavat kantaa siihen, miten määrärahat jakautuvat annetun talousarviokehyksen sisällä esim. päivähoidon ja vanhustenhuollon kesken. Tämä vaihe on tärkeä määrärahojen kohdentamisen kannalta. Yhdistyksen on tarpeen pohtia hyvissä ajoin jäsenistön kannalta tärkeitä painopisteitä ja saattaa ne lautakuntien tietoon Talousarvion tasapainotus, lopullinen ehdotus, talousarvion hyväksyntä Kuntien yhteistoimintaa ohjaava laki edellyttää, että henkilöstölle annetaan kerran vuodessa talouskatsaus. Lisäksi laissa todetaan, että mikäli talousarvioehdotus todennäköisesti johtaa irtisanomisiin tai lomautuksiin ennen lopullista talousarvioehdotusta näitä toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Mikäli lopullinen talousarvioehdotus yhdistyksen mielestä edellyttää muutoksia, tällöin muutosehdotukset on saatettava kunnanhallituksen ja valtuuston tietoon. Yhdistyksen kannalta erityisen tärkeätä on seurata talousarvion sitä osaa, joka koskee kunnan palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tällöin tulee kiinnittää huomiota henkilöstömäärärahojen yleisen riittävyyden lisäksi erityisesti seuraaviin asioihin; turvaako talousarvio riittävän henkilös

11 11 Neljännes kunnista palautti palveluja omaksi työksi tömäärän kunnan tehtävien hoitamiseksi, turvaako talousarvio henkilöstön jaksamisen ja ammattitaidon säilymisen ja erityisesti turvaako talousarvio palvelujen tuottamisen omana työnä. Yhdistyksen on huolehdittava toimijoiden kannustamisesta koulutukseen riittävän taloustiedon saamiseksi. Sitä on saatavilla Raseborg-opiston ja aluetoimistojen järjestämänä. Myös yhdistyskohtainen koulutus on mahdollista samoin verkossa tapahtuva koulutus. Meneillään oleva suuri kuntarakenteen uudistus lisää tarvetta tuntea kunnan talouden perusteet. Jos ei muusta syystä, niin vaikkapa siksi ettei erehdytä luulemaan, että suurempi kunta tuottaa palvelut aina halvemmalla. Hannu Kanerva, aluetoimitsija, JHL Pirkanmaa Neljännes kunnista ja kuntayhtymistä on ottanut ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnakseen. Kunnan omaksi toiminnaksi palauttamisen syiksi kuntajohto kertoo kustannukset tai palvelun laadun. Vaikka palveluja on palautettu omaksi toiminnaksi, kuntajohto arvioi pitkällä aikavälillä kuntatyöntekijöiden määrän vähentyvän. Kuntajohto arvioi työntekijöiden vähenevän reilulla työntekijällä nykyisestä työntekijästä vuoteen 2020 mennessä. Suurin syy kunnallisen henkilöstön vähenemiseen ei ole palvelujen ulkoistaminen. Kuntajohto näkee rakennemuutoksien ainakin jossain määrin vähentävän henkilöstön tarvetta (90 prosenttia vastaajista). Myös eläkepoistuma vähentää työntekijöiden määrää. Noin puolet niistä kunnista, joissa henkilöstömäärän arvioitiin vähenevän, syyksi kerrottiin ulkoistaminen tai palvelujen yhtiöittäminen. Tulokset ilmenevät Kevan toimintaympäristötutkimuksesta, jossa kaupungin- ja kunnanjohtajilta sekä kaupunkien ja kuntien talous- ja rahoitusjohdolta sekä kuntayhtymien johdolta kysyttiin näkemyksiä henkilöstön määrästä ja palvelujen tuottamistavoista. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 41 prosenttia kuntajohdosta. Omaksi tuotannoksi palauttamisen syinä kustannukset ja laatutekijät Kaiken kaikkiaan noin puolet kunnista ja kuntayhtymistä on joko pohtinut ulkoistettujen palvelujen kunnallistamista tai palauttanut niitä omaksi tuotannoksi. Mitä suurempi kunta tai kuntayhtymä on kyseessä, sitä yleisempää palvelujen omaksi toiminnaksi ottaminen tai sen suunnittelu on. Suurimmista kunnista peräti kolmannes hoitaa itse sellaisia palveluja, joita ne ovat aiemmin ostaneet yksityisiltä palvelutuottajilta, ja asiaa on vähintään pohdittu 60 prosentissa suurimmista kunnista. Syitä palvelujen ja toimintojen palauttamiseen kunnalliseksi toiminnaksi on useampia; useimmiten kuitenkin mainitaan pettyminen laatuun tai hintaan. Suurin osa kuntajohdosta katsoo, että eläkepoistuma antaa mahdollisuuden henkilöstömäärän vähentämiseen. Eläkepoistuman arvellaan myös jonkin verran antavan mahdollisuuksia palvelujen ulkoistamiselle.

12 UUSI ETU ammattiliittojen jäsenille. Kodinhoitoapua toipilaalle Käytä hyödyksesi Turvan uusi etu! Nyt sinulla on ammattiliiton jäsenenä mahdollisuus saada korvausta myös tapaturman jälkeisen toipilasajan aikana käytetyistä kodinhoitopalveluista. Haluamme näin helpottaa arkesi sujumista toipumisen aikana. Jos joudut sairaalahoitoon vähintään vuorokaudeksi korvattavan tapaturman vuoksi, voit saada korvausta sairaalasta kotiutumisen jälkeen käyttämistäsi kodinhoitopalveluista. Ammattiliiton jäsenenä olet oikeutettu etuun, jos sinulla on Turvassa kotivakuutus ja henkilökohtainen tapaturmavakuutus. Etu koskee tai sen jälkeen otettuja henkilökohtaisia aikuisen tapaturmavakuutuksia. Korvauksen enimmäismäärä on 500 yhdestä tapaturmasta. Mihin kodinhoitoapua voi käyttää? Kodinhoitoetua voi käyttää esim. kaupassa tai muilla asioilla käyntiin lemmikkieläinten päivittäiseen hoitoon tavalliseen viikkosiivoukseen pyykinpesuun nurmikonleikkuuseen puiden pilkkomiseen lumitöiden tekemiseen JHL:n jäsenenä saat etuja myös Tapiola Pankin pankkipalveluista. Lue lisää eduistasi turva.fi/jhl Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa ma pe 8 18 sekä osoitteessa

13 TEEMA: Kuntavaalit Yhdistykset haastetaan ILOA ja Aikaa tempauksiin vanhustyön tukemiseksi omalla paikkakunnalla Kaikki JHL:n yhdistykset ja t, teidät haastetaan mukaan vanhustyön tukemiseen Vanhusten viikolla lokakuuta (vko 41). JHL:n tämän vuoden ammatillinen kärkihanke on vanhustyön kehittäminen. Tarkoituksemme on vanhuspalvelun teemavuotena tuoda vanhuspalveluihin uutta ja iloista tekemisen meininkiä. Mitä haaste pitää sisällään Yhdistykset, joko yksin, yhdessä tai yhteistyössä JHL:n aluetoimistojen kanssa, miettikää miten voitte ilahduttaa vanhuksia ja samalla keventää hetkellisesti vanhuspalvelua työkseen tekevien työtä. Onko se vierailu vanhainkodissa tapaamista lukemista syöttämistä siivoamista vai päiväkahvit kulttuuriesitys... Miksi haastekampanja Tänä vuonna vanhuspalvelu on tapetilla. Eduskunta käsittelee ja säätää Suomelle vanhuspalvelulain, joka toivottavasti luo hyvät puitteet vanhuspalveluiden kehittämiselle. JHL haluaa että vanhustyötä kehitetään kokonaisvaltaisesti, niin laitoshoitoa kuin kotipalveluja. Vanhustyön tarpeet kasvavat ja koko henkilöstön työpanosta tarvitaan hyvien vanhuslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Tiedämme kuitenkin, että laki on vasta alku. Laitetaan ILO kiertämään annetaan aikaa ja tukea vanhustyölle ja vanhustyön tekijöille! Kampanjatuotteita Kampanjaa osallistuvat yhdistykset/t voivat kysyä ja tilata aluetoimistosta vanhustyöpaikoille jaettavaksi ILOA ja Aikaa lehteä rintanappeja julisteita pehmonalleja Lisäksi toimitamme yhdistyksille ja aluetoimistoille ennen kampanjaviikkoa valmiita tiedotepohjia alueen viestintävälineille toimitettavaksi. Paikalliset tempaukset voivat saada hyvin julkisuutta. JHL:n yhdistyksillä on oiva tilaisuus tutustua vanhustyön tekijöihin ja työpaikkoihin ja tuoda samalla esille myös JHL:n yhdistyksen toimintaa. Kerro myös yhdistyksen työpaikkakäyntien suunnittelemista ja kokemuksista aluetoimistolle. Kokoamme listaa vierailukohteista JHL:n nettisivuille. Lue lisää kampanjasta JHL:n nettisivuilta ILOA ja Aikaa bannerin alta tai osallistu keskusteluun vanhustyöstä Facebookissa com/iloajaaikaa! ILOA ja Aikaa seminaari Vuoden päätapahtuma ILOA ja Aikaa seminaari on pe Hyvä Ikä messujen yhteydessä Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa (ent. Pirkka-halli). Aamupäivän ohjelmassa pj. Vappu Taipale, psykiatri Claes Andersson ja hallitusneuvos Päivi Voutilainen pohtivat ikääntymisen vaikutuksia työelämässä ja vanhusten tarvitsemia palveluja. Iltapäivän ohjelmassa Työn Ilosta puhuu TTL Tiina Koivisto ja työpaikkojen hyviä ideoita ja käytäntöjä ruotivat JHL:n työelämäkehittäjät. Tutustu JHL:n jäsenille ilmaisen seminaaripäivän ohjelmaan liiton nettisivuilta. Päivillä julkistetaan JHL:n vuoden hoitaja ja palkitaan iloisimpia vanhustyöpaikkoja.

14 14 TEEMA: Kuntavaalit 2012 JHL on kuntapäättäjille melko tuttu Kuudellekymmenelle prosentille kuntapäättäjistä tai päättäjiksi pyrkivistä JHL ei ole kovin tuttu järjestö. Viidelle prosentille JHL on tuiki tuntematon. Hieman yli puolet kuntapäättäjistä tuntee JHL:n nimeltä. Hyvin JHL:n tuntee 40 prosenttia. JHL tilasi Aula Research Oy:ltä kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin kunnanvaltuutettujen ja kunnallisvaaliehdokkaiden näkemyksiä kuntapalveluiden tulevaisuudesta sekä asenteita palveluiden ulkoistamiseen ja järjestämistapoihin. Samassa yhteydessä kohderyhmältä kysyttiin myös kuinka hyvin he tuntevat JHL:n järjestönä. Tutkimukseen vastasi 1633 kuntavaikuttajaa ympäri Suomen. Kyselyn keskeisiä tuloksia julkaistaan muutamassa erässä kuntavaalien alla. Tarkoituksena on nostaa JHL:lle tärkeitä aiheita keskusteluun vaalikentillä. Tiedotteet löytyvät aikanaan hyvinvointivaalit.fi sivustolta. Tässä jutussa esitellään lähinnä JHL:läisiä toimijoita kiinnostava tulos liiton tunnettuisuudesta kuntapäättäjien keskuudessa. Kyselyn tuloksiin JHL:n tunnettuisuudesta voidaan suhtautua hieman kaksijakoisesti. Toisaalta on ihan hyvä tulos, että vain 5 prosenttia kuntapäättä- jistä ilmoitti JHL:n olleen heille entuudestaan perin tuntematon järjestö. Tämähän tarkoittaa, että 95 prosenttia vastaajista tiesi JHL:n olemassaolosta jo ennen kyselyä. Mutta onko se, että yli puolet vastaajista ilmoitti tunnistavansa JHL:n ainoastaan nimeltä, riittävä tai tyydyttävä tulos? 40 prosenttia vastaajista arveli tuntevansa JHL:n hyvin, ja näistäkin joka neljäs oli itse JHL:n jäsen. Vain Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajien enemmistö noin kaksi kolmasosaa - ilmoitti tuntevansa JHL:n järjestönä hyvin. Muiden puolueiden kannattajista alle kolmasosa totesi tuntevansa JHL:n hyvin. Tuntemattomin JHL on RKP:läisille, joista reilu viidennes ei entuudestaan tuntenut JHL:ää lainkaan. Myös perussuomalaisten keskuudessa oli runsaasti (17 %) niitä, jotka eivät JHL:ää entuudestaan tunteneet ollenkaan. Alueellisesti tarkasteltuna JHL tunnetaan parhaiten pohjoiskarjalaisten ja pirkanmaalaisten kuntapäättäjien keskuudessa. Näillä alueilla JHL:n hyvin tuntevien osuus lähentelee 50 prosenttia. Täysin tuntemattomana JHL on pysytellyt useimmin pohjalaisten ja keskipohjalaisten päättäjien keskuudessa. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voitaneen vetää, että JHL on varsin hyvin onnistunut tuomaan nimensä tietoisuuteen kuntapäättäjien keskuudessa. Reilusti työsarkaa on kuitenkin vielä siinä, että liiton tavoitteet ja toiminta saatetaan laajemmin tutuksi kuntapäättäjille. Tämä on varteenotettava haaste niin paikalliselle kuin keskustasonkin toiminnalle. Pertti Mäkelä, tutkija, JHL

15 15 toimitsijalta Palvelualoite on aloite yksityistämiseen PÄIVI NIEMI-LAINE TOIMIALAJOHTAJA, JHL a Palvelujen yksityistämiskeinoihin on tullut uusi väline palvelualoite. Palvelualoite on rantautunut Suomeen Ruotsista jo vuonna 2010, silloin tästä välineestä käytettiin nimeä palveluhaaste. Palvelualoite (utmanarrätt) on Ruotsin kuntasektorilla käytössä oleva toimintamalli, jota kokoomus teki tunnetuksi jo vuoden 2010 eduskuntavaaleissa. Mistä palvelualoitteessa sitten on kyse? Siinä kunta vapaaehtoisesti ilmoittaa altistavansa haluamansa osan omasta palvelutuotannostaan ulkopuolisten yrittäjien tarjouksille ja lupaa järjestää varsinaisen tarjouskilpailun, jos haastaja näyttäisi tekevän kunnan palvelut halvemmalla tai parempilaatuisina. Entä sitten, jos kunta ei laitakaan kilpailutukseen sovittua viipaletta palveluista? Jos palvelualoite otetaan kunnissa käyttöön, on ennen käyttöönottoa tarpeen säätää laki, jotta pelisäännöt olisivat kaikille toimijoille selvät. Jos palvelualoite otettaisiin käyttöön laajasti, on kunnan hinnoiteltava ja tuotteistettava palvelunsa siten, että niitä voidaan verrata markkinoiden tarjoamiin palveluihin. Palvelualoitemallin seurauksena kunnat ovat Ruotsissa joutuneet jatkuvaan kilpailutusprosessiin, jossa yritykset innokkaina hakevat uusia markkinoita. Jos kunta ei osaa kilpailuttamista ja hankinnan vaativuutta, joudutaan ongelmiin. Yritykset tulevat palvelualoitteen avulla sisään alhaisella hinnalla, mutta nostavat pian hintojaan. Tällä hetkellä ostopalvelujen hintakehitys on korkeampaa kuin kunnan omassa tuotannossa. Ongelmaksi on myös muodostunut sopimusten purkaminen niin meillä kuin Ruotsissa. Palvelutuottajasta eroon pääseminen on osoittautunut hankalaksi, koska yksityisen sopimusten laatijoina ovat huippujuristit, jotka ovat erikoistuneet sopimusmaailman nippeleihin. Kuntapalvelujen yksityistäminen ei ole oikea suunta kuntatalouden tasapainottamisessa. JHL:n ja myös Kevan viimeisimmän selvityksen mukaan useat kunnat ovat ottaneet yksityistettyjä palveluja takaisin omaksi työkseen, koska kustannukset ovat karanneet käsistä ja laatu heikentynyt. Palvelualoitteen tarinassa on monia aukkoja. Helsingin kaupunki tekee parhaillaan selvitystä palvelualoitteen hyvistä ja huonoista puolista. Toistaiseksi palvelualoitteesta ei ole olemassa mitään muuta selvitystä Suomessa tai Ruotsissa. Palvelualoite on yksityistämisen voimakasta edistämistä. Suomessa olisikin kilpailutuksissa hyvä lisätä sosiaalisen kriteeristön käyttöönottoa hankinnoissa. Poliittisesti palvelualoite jakaa mielipiteitä niin Ruotsissa kuin Suomessa. Mikäli palvelualoitetta otetaan käyttöön, voisi yksi hankintaehto olla työllisyyden ylläpito ja hoito kuten Tanskassa. Tanskalaisaloitteen mukaan sosiaali- ja terveystoimessa kilpailun voittanut yksityinen velvoitetaan työllistämään tietyn määrän kunnan osoittamia vaikeasti työllistettäviä. Aloitteen tekijät velvoitetaan siis syömään koko pullan, ei vain rusinoita.

16 16 TEEMA: Kuntavaalit 2012 Viira-projekti selkeytti Tuottavuuden pyöreä pöytä myönsi Vaasan kaupungin Ikäkeskuksen viriketoiminnan yksikölle tuottavuus -kunniamaininnan maaliskuussa Tunnustukseen johti viriketoiminnan asiakassegmentointi- ja tuotteistusprojekti Viiran onnistunut toteuttaminen. Tuottavuuden pyöreä pöytä totesi, että Viira-projekti oli nostanut yksikön tuottavuutta ja työhyvinvointia merkittävällä tavalla. Ainutlaatuinen viriketoimintamalli Vaasan Ikäkeskuksen virketoiminta on iäkkäille kaupunkilaisille suunnattua ennaltaehkäisevää, tavoitteellista, kuntouttavaa ja Torstai-iltapäivällä Vaasan kaupunginsairaalassa kokoontuu peliryhmä Herttareeti. Tänään Leila Peura pyörittää bingoa. omatoimisuutta tukevaa toimintaa, joka tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja ikäihmisten verkostoitumiseen. Vaasassa viriketoiminta on järjestetty muusta Suomesta poiketen keskitetysti. Ikäkeskuksen viriketoiminta tarjoaa sekä laitoshoidossa oleville että kotona tai palvelukeskuksissa asuville ikäihmisille erilaisia kädentaito-, askartelu-, musiikki-, peli-, visailu-, muistinvirkistys-, keskustelu-, taide- ja kulttuuriryhmiä. Toimintaa toteuttavat yhdeksän viriketoiminnan ohjaajaa vastaavan viriketoiminnan ohjaajan johdolla. Viriketoiminta on viety sinne, missä asiakkaat ovat: laitoshoidon osastoille ja palvelukeskuksiin sekä korttelikerhoihin. Toimintaa järjestetään eri puolilla kaupunkia, jotta myös kotona asuvat asiakkaat pääsisivät helposti mukaan toimintaan. Toimintapisteitä on toistakymmentä ja jatkossa niiden määrä vain kasvaa, kun pyrimme viemään toiminnan kentälle yhä lähemmäs asiakkaita, sanoo vastaava viriketoiminnan ohjaaja Laura Pasma. Viime vuonna meillä oli yli asiakaskontaktia ja asiakkaiden määrä todennäköisesti kasvaa väestön ikääntyessä. Selkeyttä toimintaan Kasvaneet asiakasmäärät, useat toimintapisteet, hyvin heterogeeniset toimintaryhmät ja pitkälti kunkin ohjaajan oman suuden varaan jäänyt ryhmien

17 17 työtehtäviä toiminnan suunnittelu olivat lisänneet ohjaajien työn kuormittavuutta ja kiireen tuntua. Tämän takia viriketoiminnassa päädyttiin aloittamaan asiakassegmentointija tuotteistusprojekti Viira. Viiran suunnittelu alkoi vuonna 2010 ja projekti päättyi syksyllä Viiran aikana viriketoiminnan henkilöstö mietti yhdessä, mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja kohderyhmät ja kuinka toiminta käytännössä toteutetaan. Samalla asiakkaat jaettiin yhtenäisiin segmentteihin ja mietittiin, mitkä toiminnan osa-alueet sopivat kullekin asiakassegmentille. Tämä työn tuloksena jokainen Ikäkeskuksen viriketoiminnan yksittäinen toiminto esimerkiksi tietyn kaupunginosan korttelikerho purettiin auki ja dokumentoitiin, mitä kaikkea sen suunnitteluun ja järjestämiseen kuuluu. Näin saatiin dokumentoitua kaikki viriketoiminnan tuotteet ja niihin kuuluvat työvaiheet. Viiran tuloksena oma työmme tuli näkyvämmäksi sekä itselle että muille. Tuotteistuksen jälkeen näkee paremmin, mitä kaikkea työhön kuuluu ja osaa itsekin arvostaa omaa työtään enemmän, kertoo viriketoiminnan ohjaaja Mira Sparf. Hänen työparinsa Leila Peura on samaa mieltä. Nyt, kun kaikkien ryhmien sisällöt ja työvaiheet on kirjattu ylös, myös sijaisena toimiminen on helpompaa, hän lisää. Sopivia virikkeitä oikeille asiakasryhmille Tuotteistuksen yhteydessä mietittiin myös, mille kohderyhmälle viriketoiminnan tuotteet on tarkoitettu eli millaiset asiakkaat saavat kustakin ryhmästä parhaan hyödyn. Aiempaa homogeenisemmissa ryhmissä toiminta sujuu osallistujien kannalta paremmin ja tehokkaammin. Meillä on tavoitteena saada tuotteemme asiakassegmenteittäin kaupungin koko koti- ja laitoshoidon henkilöstön tietoisuuteen, jotta he osaavat ohjata asiakkaamme sellaisiin ryhmiin, joissa toiminta on heidän toimintakyvylleen mitoitettua, Pasma toteaa. Viriketoiminnan asiakkaat näkevät kehittämisen tuomat tulokset parhaiten lisääntyneenä toimintana, sillä Viiran jälkeen tehty työajan seuranta osoitti, että ohjaajien suoran asiakastyön osuus nousi lähes 30 prosenttiyksikköä edellisen vuoden seurantatulokseen verrattuna. Intoa omaan työhön Viira on esimerkki mainiosti onnistuneesta kehitysprojektista. Sen tuloksiin ovat tyytyväisiä niin asiakkaat, työntekijät kuin heidän työnantajansakin. Olemassa olevien toimintojen tuotteistusprosessi on saanut aikaan innostusta myös uusiin tuotteisiin ja niiden kehittämiseen, Sparf iloitsee. Hyvä esimerkki uusista tuotteista on kaupunginsairaalaan psykogeriatrisen osaston yhteen potilashuoneeseen rakennettu aistihuone, jonne hoitajatkin mielellään piipahtavat päivän aikana. Onnistunut tuotteistus ja asiakassegmentointi tukevat viriketoiminnan ohjaajien työtä, joka on hyvin itsenäistä ja asiakaslähtöistä ja jossa täytyy laittaa itsensä likoon. Ohjaajat eivät koe, että tuotteistus rajoittaisi mitenkään heidän työnsä itsenäisyyttä tai luovuutta. Edelleenkin tässä työssä paras työkalu on työntekijän oma persoona, sosiaalisesti pöllö oma itsensä, Peura naurahtaa. Mira Sparf avustaa kaupunginsairaalan Herttareeti-ryhmän bingon pelaajia. Tässä ryhmässä pelejä pelataan oikealla asenteella ilman otsaryppyjä. Teksti: Johanna Haveri Kuvat: Pekka Mäkynen

18 18 TEEMA: Kuntavaalit 2012 Ja vaalien jälkeen alkaa työ Petteri Oksa kehottaa tutustumaan perusasioihin. Missä vaiheessa mistäkin asiasta päätetään. Kun kunnallisvaalit on käyty, on aika kääriä hihat ja alkaa työhön. Vaalien alla voi kuka tahansa huudella lähes mitä tahansa, mutta seuraavan neljän vuoden aikana nähdään, kuka vaikuttaa tosissaan. Vaikuttamisen paikkoja on niin valtuustotyöhön valituilla kuin eri lautakunnissakin. JHL:läisen näkemyksen on syytä tulla esiin alkavalla haasteellisella kaudella. Kunnallinen vaikuttaminen vaatii osaamista, pitää tietää koska ja missä asioihin voi parhaiten vaikuttaa. Yksi pääsääntö on se, että jos asia tulee yllätyksenä valtuuston kokouksessa, on vaikuttamisen kanssa myöhässä. Lisäksi pitää muistaa, että vaikuttamiseen tarvitaan tietoa, verkostoja ja näkymistä. Opi perusasiat Ensimmäinen läksy on luonnollisesti varmistaa, että tiedät, miten oman kunnan päätöksenteko toimii. Missä ja kuka valmistelee mitkä asiat ja mihin elimiin ne lähetetään käsiteltäväksi. Mitkä asiat ovat suoraan kunnan omassa päätöksentekovallassa ja mitä päätetään yhdessä muiden kanssa ja mitä tulee annettuna esimerkiksi valtiovallalta. Jos jokin vaikuttaa perusteissa vaikealta, kannattaa kysyä apua. Oma puolue ja kokeneet vaikuttajat sekä ainakin osa virkamiehistä kunnassa auttaa varmasti mielellään. Pitää tietää, miten asiat toimivat, jotta niitä voi tosissaan yrittää muuttaa. Suhteet kuntoon Jokaisella kunnallispolitiikassa toimivalla on taatusti omia yhteyksiään ja kanaviaan, joiden kautta tulee tietoa ja joihin välitetään tietoa. Vaalien jälkeen pitääkin varmistaa, että sinut tunnetaan ja tiedetään oleellisissa paikoissa siis niissä, jotka ovat sinulle vaikuttajana tärkeitä. Näitä paikkoja on ainakin JHL yhdistyksineen, luottamusmiehineen ja toimistoineen. Sinuun tullaan vaalien jälkeen olemaan yhteydessä ja kyselemään lautakuntapaikoista jne. Vastata kannattaa ja vaikka yhteydenotto viipyisikin, niin kannattaa laittaa ao. asioista viestiä omalle aluetoimistolle menemään. Jotta liiton yhteiskunnallinen edunvalvonta voi toimia, meidän pitää tietää, missä kaikkialla jäsenet vaikuttavat. Liitosta saat lisäksi vaikuttamiseen tarvittavaa taustatietoa esimerkiksi julkisten palveluiden tuottamisen tavoista ja kustannuksista. Samalla tavalla toimivat suhteet kannattaa varmistaa omaan puolueeseen, itselleen tärkeisiin kansalaisjärjestöihin,

19 19 muihin keskeisiin poliitikkoihin ja paikallisiin viestivälineisiin. Kun sinut tunnetaan ja tiedetään, et jää tietoa vaille ja kumppanuuksia vaikuttamiseen on helpompi solmia. Ajoitus, ajoitus ja ajoitus Asioihin pitää päästä kiinni silloin, kun ne ovat vielä valmisteluvaiheessa. Siksi suhteet myös virkamiehiin ja muissa elimissä toimiviin poliitikkoihin ovat tärkeitä. Oman suuden lisäksi se on ainoa keinoa saada ajoissa tieto käynnistymässä olevista hankkeista. Kun asiat ovat vielä valmisteilla, voidaan niihin pyrkiä vaikuttamaan kansalaiskeskustelun, erilaisten tutkimusten ja perustelujen, lausuntojen tai vaikkapa mielenilmausten avulla. JHL kuulee mielellään valmisteluvaiheessa olevista työntekijöihin liittyvistä asioista. Jos uhkaavasta kehityksestä kuullaan ajoissa, on se helpompi pysäyttää. Jos se ei näy, sitä ei ole olemassa Kunnallispolitiikassa tehdään paljon hyviä asioita, joista ei koskaan kuulla missään julkisuudessa. Voidaan kuitenkin sanoa, että mitä suuremmiksi ja useampaa ihmistä koskevaksi päätökset ja vaikuttamisenpaikat kasvavat, sen suurempi merkitys on myös julkisuudella ja asioiden näkymisellä. Jos päättäjiä laajemmat piirit eivät kuule suunnitteilla olevista muutoksista, ei myöskään synny kansalaismielipiteen painetta. Hyvillä perusteluilla ja vakuuttavalla esiintymiselle voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tuollainen paine mahdollisesti syntyy. Paikallisilla viestimillä ja niissä esitetyillä mielipiteillä voi olla suuri rooli päätöksenteossa. Siksi kannattaa varmistaa, että tuntee näiden tekijät ja pystyy kommunikoimaan heidän kanssaan. Asioiden ja tekemisen pitää näkyä. Ja taas kannattaa muistaa, että mitä suuremmaksi mittaluokka kasvaa työntekijöitä koskevissa asioissa, niin liitto eri toimijatasoineen on niistä varmasti kiinnostunut ja apuna julkisuuttakin haettaessa. Laita viestisi kuulumaan ja muutos liikkeelle, myös ja ennen kaikkea vaalien jälkeen. Kilpailu Suomen julkisen sektorin parhaista käytännöistä Petteri Oksa Järjestötoimitsija, JHL Suomen julkisen sektorin parhaiden käytäntöjen valintaan on mahdollisuus osallistua tammikuun 2013 loppuun mennessä. Parhaita käytäntöjä on valittu kahden vuoden välein vuodesta 2000 alkaen. Hakuprosessiin voivat osallistua kaikki julkisen sektorin organisaatiot, osastot, yksiköt ja projektit kaikilta hallinnon aloilta ja tasoilta. Kaikki valintaprosessiin osallistuvat saavat myös palautetta hakemuksestaan oman kehittämistyönsä tueksi. Kilpailun järjestävät valtiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Osallistua voi toimittamalla ohjeiden mukaisen hakemuksen valtiovarainministeriöön 31. tammikuuta 2013 klo mennessä. Kilpailun kriteeristö ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta

20 20 Teema: Epätyypilliset työt TEEMA: Kuntavaalit 2012 Ulkoistaminen ei ole varma säästökeino Ulkoistaminen tarkoittaa oman työn siirtämistä ulkopuolisen yrityksen tehtäväksi. Kun kunta ulkoistaa palveluitaan, se ryhtyy tilaamaan ulkopuolisilta alihankkijoilta samoja töitä, joita kunta aikaisemmin hoiti oman henkilökuntansa voimin. Jorma Peussa muistuttaa, että ulkoistettu palvelu on tiukasti määritelty ja sopimuksen ulkopuoliset työt laskutetaan erikseen. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä alihankintoihin siirtyminen on vaikeaa ja vaatii paljon suunnittelua. Alihankintoihin siirryttäessä täytyy laatia hankintasopimus kunnan ja palveluita tuottavan yrityksen välillä. Tähän hankintasopimukseen kirjataan yksityiskohtaisesti kaikki työt, jotka kunta haluaa ostaa ja joiden hoitamiseen ulkopuolinen yritys sitoutuu. Samaan sopimukseen pitää kirjata tarkasti hinnat, jotka yritys kunnalta veloittaa. Alihankintana teetetty palvelu ei ole koskaan sama asia kuin aikaisemmin tehty oman henkilökunnan työ. Ulkoistaminen pudottaa aina jotain pois. Alihankkija tekee ainoastaan ne työt, jotka on kirjattu palveluhankintasopimukseen eikä yhtään enempää. Jos tilaaja haluaa jotain ylimääräistä, siitä on neuvoteltava erikseen ja siitä veloitetaan erikseen. Ajatukset on käännettävä tulevaisuuteen Jos kunta tai joku muu organisaatio suunnittelee töiden ulkoistamista, sen on mietittävä tarkkaan millaista palvelukokonaisuutta se haluaa tulevaisuudessa kansalaisille tarjota. Ulkoistamisella on hyvät onnistumisen edellytykset vain silloin, kun kyseessä on selvästi muista erillään oleva tulosyksikkö, jonka tuottamat palvelut muodostavat helposti nähtävän itsenäisen kokonaisuuden. Suuressa teollisuuslaitoksessa esimerkiksi työpaikkaruokala on usein ulkoistettu sen vuoksi, koska työpaikkaruokalan pitämisen on selvästi erillään tehtaan muusta tuotannosta. Jos tehdas muuttaa liiketoimintastrategiaansa ja lähtee keskittymään aivan uudenlaisten tuotteiden valmistamiseen, se ei vaikuta työpaikkaruokalan asemaan ja merkitykseen tehtaan käytännön toiminnassa. Teollisuuslaitoksen johto perustelee työpaikkaruokailun ulkoistamista sanomalla, että näin yritys voi keskittyä ydinosaamiseensa ja antaa ravintolayrityksen keskittyä omaan toimialaansa. Järjestely voi toimia hyvin jos ruuan laatu on korkealla, palvelut ovat saatavilla oikeaan aikaan ja hinnat ovat molempien osapuolten mielestä kohdallaan. Julkisella sektorilla asia on monimutkaisempi kuin teollisuudessa. Kunnalliset palvelut muodostavat ketjuja, joissa jokainen palanen on tiiviisti sidoksissa muihin palvelutuotannon palasiin. Yksin asuvan vanhuksen luona saattaa vierailla samana päivänä kotipalvelu, kotisairaanhoito ja moni muukin ammattilainen. Vanhuksen saamaa palvelukokonaisuutta ei voi toimivasti jakaa useille yrityksille, joista jokainen käy hoitamassa oman