TEEMA: Kunnallisvaalit 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEEMA: Kunnallisvaalit 2012"

Transkriptio

1 TEEMA: Kunnallisvaalit JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n teemat kunnallisvaaleissa

2 2 TEEMA JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto a JHL:n teemat kunnallisvaaleissa SISÄLTÖ: Toimitsijalta Toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine. 15 Kentältä Yhdistys 121:n puheenjohtaja Riikka Aalto 27 AKT1203_taitto.indd :34:04 JHL:n tavoitteet kunnallisvaaleissa... 6 Tuota ILOA Vanhusten viikolla Viira projekti tuotti tulosta Vaasassa...16 Aktiv på svenska s Ulkoistaminen ei ole varmaa säästöä...20 JHL:s valteman Din kommun, ditt jobb Kolumn av Rune Takamaa /2012 Lehti ilmestyy joulukuussa 2012 Strategiasta käytäntöön.

3 3 Julkaisija Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ISSN Levikki Päätoimittaja Kauko Ala-Nikula Aktiv på svenska Marina Wiik Katuosoite Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite PL Helsinki Puhelin (vaihde) Faksi Sähköposti Taitto Forssa Print, Anita Ukkonen Kannen kuva: Saija Heinonen Paino Forssa Print, Forssa 2012 Vaikuttajaksi valtuustoon Aktiivi-lehdessä esitellään JHL.n kuntavaalitavoitteita, valtuutettujen ja ehdokkaiden mielipiteitä sekä kuntien isoja haasteita. Kunnanvaltuustoissa on perinteisesti ollut runsaasti JHL:n jäseniä. Se on luonnollista, koska JHL on Suomen ja myös kuntakentän suurin ammattiliitto. Palvelujen sisällön, henkilöstön osaamisen ja ajatusten hyvä tuntemus on iso voima eikä paha painolasti, kuten ilkeät kielet vaalien alla usein väittävät. Ehdolle asettuminen on kuntalaisen perusoikeus. Sitä rajaa kuntakonsernin työntekijöiden osalta vain johtava tai siihen rinnasteinen tehtävä ja valtion työntekijöiden osalta tilanne, jossa virkamies hoitaa kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä. Puolustakaamme rohkeasti kaikkien vaalikelpoisten kuntalaisten oikeutta olla ehdolla kunnallisvaaleissa. Suomessa kunnan tehtävät ovat laajat. Kunta tuottaa kaikki tärkeimmät hyvinvointipalvelut ja infrastruktuurin, ja niitä hyödyntävät kaikki kuntalaiset ja elinkeinoelämä tasapuolisesti. Valtuustoon pyritään vaikuttajiksi. JHL haluaa nostaa kuntavaaleissa esille oman työn merkityksen. Se on meidän tehtävämme ja tuntuu siltä, että joudumme tekemään sitä joskus muidenkin puolesta. Emme vähättele yksityisiä palveluja ja osaamista. Kuntatyö ja oma osaamispääoma on kuitenkin se selkäranka, jonka ympärille hyvät ja kestävät kuntapalvelut rakentuvat. Jos kuntatyön vahva asema menetetään, ovat seuraukset kuntalaisille kalliita. Valtuustotyössä puolueryhmillä ja keskeisillä poliitikoilla on suuri vaikutusvalta. Mutta myös uudet valtuutetut voivat vaikuttaa omalla suudellaan, osaamisellaan ja päättäväisyydellään. Valtuutetuilla on oikeuksia ja niitä tulee käyttää. Tiedonjano, avoin suhde julkisuuteen sekä kyky tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen omien tavoitteiden saavuttamiseksi ovat vaikuttavan valtuutetun ominaisuuksia, ja ne ominaisuudet näkyvät myös vaalien lopputuloksessa. Menestystä vaalityöhön. Kauko Ala-Nikula Päätoimittaja toimitukselta Painotuote

4 4 Pääsopijajärjestöt haastavat Lempäälän työtuomioistuimeen Kunnallinen luottamustoimi kiinnostaa joka kolmatta Kolmannes suomalaisista olisi kiinnostunut kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta, jos tehtävää tarjottaisiin heille. Lähes 70 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei edes harkitsisi kunnalliseen luottamustehtävään ryhtymistä. Alle 50-vuotiaiden joukossa luottamustehtävän vastaanottamista harkitsisi kyselyn mukaan lähes puolet. Kaikkein kielteisimmin luottamustehtävän hoitamiseen suhtautuvat yli 70-vuotiaat vastaajat. Myös koulutus vaikutti vastaajien mielipiteisiin: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kiinnostus luottamustehtävien hoitoa kohtaan on keskimääräistä korkeampaa. Muita myönteisemmin asiaan suhtautuvat myös johtavassa asemassa olevat, muita parempituloiset ja lapsiperheet. Kyselyn mukaan vihreiden, kokoomuksen, RKP:n ja perussuomalaisten edustajat suhtautuvat luottamustehtäviin hieman muita myönteisemmin. Kielteisimmin suhtautuivat kristillisdemokraattien, demareiden ja keskustan kannattajat. Kuntaliiton kysely toteutettiin 40 kunnassa ja siihen vastasi henkilöä. Kunta-alan pääsopijajärjestöt aikovat viedä Lempäälän kunnan parin vuoden takaisen lomautuskiistan työtuomioistuimen ratkaistavaksi. JHL on yksi haastehakemusta valmistelevista järjestöistä. Lempäälän kunta lomautti vuonna 2010 lähes koko henkilöstönsä väliseksi ajaksi. Lomautus ajoittui pääsiäisen aikaan ja sisälsi pitkänperjantain ja toisen pääsiäispäivän eli lomautusjaksoon sisältyi vain kaksi tavallista työpäivää. Käytännössä siis työnantaja leikkasi palkkoja kuudelta päivältä, mutta työtä vähennettiin vain kahdelta päivältä. Työntekijäjärjestöt pitävät Lempäälän menettelyä työehtosopimuksen vastaisena, sillä lomauttamisen tulisi johtaa paitsi palkan myös työnteon vähenemiseen samassa suhteessa. Lempäälän kunnan ja järjestöjen lomautuskiistaa on yritetty ratkaista sekä paikallis- että keskusneuvotteluissa, mutta yksimielisyyttä ei ole löytynyt. Seuraavaksi erimielisyyttä ratkotaan työtuomioistuimessa. Asia on työntekijöiden kannalta merkittävä, ja työtuomioistuimen päätöksellä ennakkoratkaisun luonne, sillä se voi linjata työnantajien toimia jatkossa, sanoo JHL:n neuvottelupäällikkö Jouko Launonen. Pääsopijajärjestöjen kanne saataneen valmiiksi tämän syksyn aikana. Pääsopijajärjestöihin kuuluvat Kunta-alan Unioni (JHL ja Jyty), Juko, KTN ja TNJ (Super). Työkyvyttömyydestä kunnille kahden miljardin lasku vuosittain Kunta-alan työntekijöiden sairauslomista ja työkyvyttömyydestä aiheutuu kunnille noin kahden miljardin euron lasku vuodessa. Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) arvio perustuu suurimpien kaupunkien työkyvyttömyysmenoihin. Henkilöstön työkyvyttömyydestä johtuvat välittömät kustannukset ovat suurimmissa kaupungeissa keskimäärin 6,7 prosenttia palkkamenoista. Kun huomioon otetaan myös välilliset menot, nousee työkyvyttömyyden kokonaiskustannus 13,6 prosenttiin palkkapotista. Työkyvyttömyyden välittömiä menoeriä ovat sairauspoissaolo-, tapaturma- ja eläkekustannukset, noin miljardi euroa vuodessa koko kunta-alalla. Toinen miljardi kuluu välillisiin kustannuksiin, esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkaamiseen ja ylitöihin sekä tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen. Erityisesti pitkät sairauslomat tulevat kuntatyönantajille kalliiksi. Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin kahdeksan prosenttia henkilökunnasta ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kokonaismenoista on lähes kolmannes.

5 5 Työuupumus vanhentaa Vakava-asteinen työperäinen uupumus nopeuttaa elimistön vanhenemista. Tulos käy ilmi Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteisestä tutkimuksesta, johon osallistui yli suomalaista. Vanhenemista tapahtuu, kun solun perintöaineksen sisältävien kromosomien päät, telomeerit, lyhenevät. Tähän mennessä solutason muutoksia on havaittu pitkään jatkuvan yksityiselämän kuormituksen, esimerkiksi sairaan lapsen hoitamisen, seurauksena. Nyt julkaistussa tutkimuksessa todettiin ensimmäistä kertaa, että työkuormituksen aiheuttama psyykkinen rasitus liittyy telomeerien lyhenemiseen ja siten elimistön ennenaikaiseen vanhenemiseen. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan vakava-asteista työuupumusta esiintyy noin 2,5 prosentilla palkansaajista, lieväasteista työuupumusta on todettu jopa 25 prosentilla työntekijöistä. Kirjat: Hyvinvoinnin läpimurto Historiantutkija Päivi Uljas on tutkinut aiemmissa teoksissaan suomalaisen sosiaaliturvan syntyä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, etenkin ay-liikkeen roolia lapsilisiä ja muita sosiaalietuuksia parannettaessa. Sama teema jatkuu ja syvenee hänen väitöstutkimuksessaan Hyvinvointivaltion läpimurto. Väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopistossa helmikuussa 2012, ja se on ehtinyt jo kolmanteen painokseen Into Kustannus Oy:n julkaisemana. Kirjan alaotsikko kuuluu: Pienviljelyhegemonian rapautumisen, kansalaisliikehdinnän ja poliittisen murroksen keskinäiset suhteet suomalaisessa yhteiskunnassa 1950-luvun loppuvuosina. Kirjassaan Uljas onkin selvittänyt ansiokkaasti ammattiosastojen ruohonjuuritason toimintaa, jäsenten mielipiteenmuodostusta ja poliittista aktivoitumista 50-luvulta aina 70-luvulle. Kirjoittaja esittää uuden tulkinnan Suomen poliittisesti villistä 50-luvusta. Uhkana oli joko paluu 30-luvun yövartijavaltioon, tiukkaan luokkayhteiskuntaan ja köyhäinapuun tai sen vaihtoehtona sosiaalivakuutuksiin perustuva, sosiaalisen nousun ja tasa-arvon mahdollistava hyvinvointiyhteiskunta. Pienviljelyn käyminen kannattamattomaksi, väestön siirtyminen kaupunkeihin sekä palkkatyöläisyyden yleistyminen käänsivät vaa an lopulta nykyisenlaisen työttömyys- ja sosiaaliturvan puolelle. Päivi Uljas on 60-luvun kasvatti, Suomen Elintarviketyöläisten liiton entinen toimitsija ja kansalais, josta on kuoriutunut myös oivallinen historiantutkija. Hänen aiemmat kirjansa ovat Taistelu sosiaaliturvasta (Like Kustannus Oy 2005) ja Kun Suomi punastui (Into Kustannus Oy 2008). (UP) Päivi Uljas: Hyvinvointivaltion läpimurto. Into Kustannus Oy Väitöskirjatutkimus s.

6 6 TEEMA: Kuntavaalit 2012 JHL:n tavoitteet kunnallisvaaleissa: Oma kunta, oma työ Kuntakenttää uudistetaan nyt perusteellisesti. Muutoksen katveeseen jää tuskin yksikään kunta. Nekin, jotka täyttävät vahvan peruskunnan kriteerit, ovat tavalla tai toisella mukana vahvojen alueiden rakentamisessa. JHL on ottanut vaaliteemakseen Oma kunta, oma työ. Sillä liitto korostaa kunnan oman palvelutuotannon vakauttavaa, tulevaisuutta turvaavaa ja myönteistä vaikutusta muutoksessa. Kerromme, että myös liitoksista syntyvä uusi kunta on oma kunta asukkailleen ja työntekijöilleen. Se myös tuntuu omalta, jos se tuottaa hyviä julkisia palveluja kaikille. Miksi kannattaa pitää kiinni hyvistä julkisista palveluista ja kehittää niitä nyt, kun koko julkinen talous on tiukoilla, muualla Euroopassa jopa kriisissä? Juuri tuon kriisin vuoksi. Kriisi tavoittelee meitäkin, vanavedessään epätasa-arvoinen, kova ja tulevaisuuden eväänsä syönyt yhteiskunta. Kerromme ehdokkaille ja äänestäjille, että hyvät julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä. Ne lisäävät turvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa. Ne estävät syrjäytymistä. Ne tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Ne vahvistavat kestävää kehitystä. Ja päinvastoin kuin joskus väitetään, ne kannustavat yritteliäisyyteen ja myönteiseen riskinottoon. Siihen, jonka tuloksilla korvataan Nokian ja muiden suurten yritysten kuihtumisen jättämiä aukkoja työllisyydessä ja toimeentulossa. Kerromme myös, että suurin osa palveluista kannattaa tehdä kunnan omana työnä. Oma työ on kestävää, vakaata ja joustavaa. Oma henkilöstö on helpompi sitouttaa palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Oma työ on avointa ja helposti valvottavissa. Se on kullanarvoinen ominaisuus taistelussa harmaata taloutta vastaan. Harmaa talous rikollisineen pesiytyy nopeasti pirstottuihin palveluketjuihin, joiden alihankintaviidakosta kellään ei enää ole kokonaiskuvaa. Oma työ vahvistaa paikallisuutta ja jättää verorahoja omaan kuntaan. Yritykset vievät tuottonsa sijoittajille; se on niiden tehtävä. Joskus rahat katoavat veroparatiiseihin. Kun kunnan oman työn tuloksellisuutta, parempi laatu yhdistettynä parempaan tulokseen - parannetaan, hyöty jää kunnalle. Sen asukkaille ja työntekijöille. Parempana elämänä, parempina palveluina, parempina työpaikkoina. Aidosti tuloksellisuutta voidaan parantaa tekemällä asiat fiksummin, hyödyntämällä tietotekniikkaa ja ottamalla koko henkilökunnan osaaminen ja ideat käyttöön. Kaiken kaikkiaan, oma työ on kokonaistaloudellista. Lyhytnäköinen yksityistäminen pikasäästöjen toivossa vie yleensä ojasta allikkoon. Laatu ei vastaakaan odotettua, hinta osoittautuu kalliimmaksi kuin oma työ ja kilpailutuksen hallinnointi vie aikaa ja rahaa. Moni kunta on tämän jo kokenutkin ja palauttanut yksityistettyjä palveluita omaksi työksi. Ostopalveluilla on tärkeä paikkansa. Ne täydentävät kunnan omaa palvelutuotantoa. Ja kun palveluja ostetaan kolmannelta sektorilta ja paikallisilta yrityksiltä, tuetaan tervettä paikallisuutta ja pidetään osaaminen lähellä. Vaadimme, että kilpailutus sisältää sosiaaliset kriteerit ja samat laatuvaatimukset kuin omalle työlle. Työehtoja ei saa polkea. Myös kunnan itsensä pitää voida osallistua kilpailutuksiin. Haluamme ehdokkaiden ymmärtävän, että kunnan talous voi olla terve vain, jos kunnan oma palvelutuotanto on laajaa ja vahvaa. Silloin on kilpailukin tervettä. Jos kunnan oma tuotanto rapautuu ja hiipuu, kenttä jää avoimeksi monopolisoitumiselle. Suuret yritykset valtaavat markkinat halvoin hinnoin, ostavat sitten pienyrittäjiä pois ja lopulta nostavat hinnat pilviin, kun todellista kilpailua ei enää ole. Tämä koskee väkirikkaiden alueiden vauraita ja pärjäileviä osia. Haja-asutusalueet ja kaupunkien köyhimmät alueet voivat kärsiä palvelutuottajakadosta, kuten Ruotsissa on jo käynyt. Ennen kaikkea haluamme nostaa esiin jäsentemme arvon ja osaamisen kuntien muutok-

7 7 sessa. Ilman riittävää joukkoa osaavia ammattilaisia ei mikään palvelu toimi hyvin. Tuo osaaminen on otettava täyteen käyttöön hyvänä yhteistoimintana. Henkilöstö on pidettävä mukana muutosta muokkaamassa ja palveluja kehittämässä koko ajan, kaikki henkilöstöryhmät tasaveroisesti. Tuija Zapasnik, viestintäpäällikkö, JHL

8 8 TEEMA: Kuntavaalit 2012 JHL tuo kuntavaaleissa esiin oman työn merkitystä JHL:n toimet kunnallisvaaleissa Kunnallisvaalit 2012 ovat JHL:n toiminnalle erityisen tärkeät. Kuntapalveluiden tuottamisen tavat ja rakenteet ovat historiallisen suuressa murroksessa. Valtaosalle JHL:läisistä kunta on myös työnantaja. Lisätietoja vaalien järjestelyistä ja vaalimateriaaleista saa aluetoimistoista. Vaalien aikataulu - Vaalipäivä sunnuntai Ennakkoäänestys kotimaassa Ennakkoäänestys ulkomailla Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina ennen klo 16 Liiton tuki ehdokkaille Liitto ei rahallisesti tue kuntavaaliehdokkaita, mutta tuottaa ehdokkaiden ja yhdistysten käyttöön liiton kannat ja JHL:läisten näkyvyyttä tukevia materiaaleja. Kaikkiin ehdokkaisiin suhtaudutaan tasapuolisesti. Motiivi-lehti ei julkaise kuntavaali-mainoksia, vaan vaaleista kerrotaan yleisemmin. Liiton kuntavaalien palvelut ja tuotteet yhdistyksille Liiton kuntavaalien nettisivusto on avattu. Sivustolla esitellään JHL:läiset ehdokkaat ja sieltä ehdokkaat ja yhdistykset voivat ladata myös liiton tuottamaa vaalimateriaalia. JHL:läiset kunvavaaliehdokkaat voivat ladata kuvansa ja tietonsa sivulle 19. syyskuuta alkaen. Toimi nopeasti niin saat parhaan hyödyn sivustosta. Vaalimateriaali JHL:n tuottama kuntavaalimateriaali jaetaan aluetoimistojen kautta ehdokkaille ja yhdistyksille. Ehdokkaat ja yhdistykset voivat kysyä ja tilata ko. materiaalia suoraan omasta aluetoimistostaan. Tarjolla oleva materiaali - Pieni jakoesite: Oma kunta. Oma työ. JHL:n kuntavaalitavoitteet pähkinänkuoressa - Luottokorttikokoinen suurennuslasi muistoksi tapaamisesta. - JHL:n oranssi huivi ehdokkaalle ( näkyvyyttä tapahtumissa ulkotiloissa jne) - Aluetoimistolla on käytössä/lainattavissa oranssi JHL-teltta tori- ym. tapahtumiin. - JHL toimittaa kuntavaaleja koskevia valmiita tiedotteita, taustamateriaaleja ja gallup-tuloksia ja yhdistysten ja ehdokkaiden käyttöön viimeistään lokakuun alkupuolella. Seuraa hyvinvointivaalit.fi sivustoa ja yhdistyskirjettä. Vaaliseminaareja Aluetoimistot järjestävät yhdistyksille/ehdokkaille vaalitilaisuuksia tai pitävät ehdokkaisiin muuten yhteyttä. Isompia kuntavaaliseminaareja JHL järjestää seuraavasti (kts. takasivun mainos): - to 4.10 Tampereella - pe Turussa - ti Lahdessa - to Oulussa - ke Mikkelissä - to Helsingissä. Liiton kuntavaaliteemat esille JHL on liikkeellä positiivisella mielellä. Tuomme vahvasti esiin hyvinvointipalvelujen tärkeyden ja kunnallisen työn merkityksen OMA KUNTA. OMA TYÖ. teemalla, hyvin toimivia ostopalveluja tai kolmannen sektorin palveluja vähättelemättä. Kunnallisvaalien aluskeskustelu on JHL:lle iso mahdollisuus vaikuttaa tuleviin päättäjiin ja myös kuntalaisiin. Iloisilla tempauksilla saamme kuntalaiset ja tiedotusvälineet kiinnostumaan kuntatyöstä ja teemme samalla koko liittoa tunnetuksi. Työntekijät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita. Nyt on paikka tuoda esille esimerkiksi paik-

9 9 kakunnan tiedotusvälineissä kuntatyötä ja kuntatyön tekijöitä. JHL kannattaa tuloksellisuuden eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden yhtäaikaista parantamista, mutta ei työntekijöiden palkkoja tai työehtoja polkemalla. Parhaiten tuloksellisuutta ja palveluja parannetaan edistämällä osaamista, työn hallintaa ja työhyvinvointia. Suunnittele hyvissä ajoin Tärkeää on, että yhdistys, yhteisjärjestö ja ehdokas itse suunnittelevat omat kuntavaalitavoitteet ja toimet hyvissä ajoin. Samalla kannattaa miettiä, miten JHL ja ehdokas näkyy työpaikalla, miten lähestytään kuntalaisia, miten päättäjiä ja miten julkista sanaa. Keskustelut ja näkyminen työpaikalla sekä muu julkinen suus ovat tärkeitä omien ajatusten tunnetuksi tekemisessä. (Tutustu JHL:n Voimaa viestinnästä oppaaseen liiton nettisivuilla). Lue lisää kuntavaaleista: Hyödynnä Kuntaliiton palvelut Kuntaliiton tuottamalla sivustolla on omat aineistonsa äänestäjälle, ehdokkaalle, kunnalle ja medialle. Kuntavaalit.fi -verkkopalvelu kokoaa kuntavaalien keskeisiä sisältöjä ja kysymyksiä. Sivuilta löytyy mm. Ehdokkaan oma alue, johon on koottu ehdokastyötä tukevia aineistoja, mm. Kuntalehti, tietopaketteja ehdokkaille, KuntaNavigaattori Plus -tilastokarttapalvelu, joka visualisoi kuntakohtaista tilastotietoa ja Kuntapäättäjä-tablettisovellus. Hyödynnä tietoja omassa taustatiedon keruussasi.

10 10 TEEMA: Kuntavaalit 2012 Talouteen voi vaikuttaa kunhan vähän osaa ja on rohkea Kunnissa päätöksenteko ja sitä edeltävä asioiden valmistelu on tarkoin säädeltyä. Tämä koskee myös kunnan taloudenhoitoa. Tämä ei tarkoita sitä, että kunnan talouteen ei voi vaikuttaa. tulee olla riittäviä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Talousarvion laadinta, hyväksyminen ja toteuttaminen ovat keskeinen osa kunnan talouden hoitoa. Taloudenhoito ja siihen vaikuttaminen ovat jatkuvaa toimintaa. Pohdittaessa yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksia kunnan talouden hoitoon voidaan käyttää vaikkapa seuraavaa ryhmittelyä. Toiminta voidaan ajallisesti jakaa neljään osaan vuosineljänneksittäin. Jaottelua havainnollistetaan alla käytännön esimerkeillä. Toiminnan arviointi, tilinpäätös, käyttösuunnitelmien vahvistaminen Vaikutusmahdollisuudet ovat aina olemassa. Niiden hyväksikäyttö edellyttää talouden perusasioiden tuntemista, yhteyksien rakentamista päättäjiin ja taloudesta vastaaviin viranhaltijoihin ja halua vaikuttaa. Pelkästään ei-vaihtoehto ei toimi, tarvittaessa on esitettävä oma vaihtoehtoinen ehdotus yhdistyksen taholta. Tämä tulee selvimmin esille kunnan taloudellisen tilanteen vaikeutuessa, kun vaihtoehtoisten säästökeinojen etsiminen tulee ajankohtaiseksi. Talouden perusteet määritellään talousarviossa ja suunnitelmassa, jotka normaalisti ovat sama asiakirja. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen toimielimet vahvistavat yksityiskohtaisemmat talousarvion käyttösuunnitelmat. Talousarvion osalta ylin päätösvalta on vaaleilla valitulla valtuustolla. Valtuusto voi siirtää valtaansa lautakunnille ja edelleen viranhaltijoille. Talousarvio sisältää määrärahojen ja tuloarvioiden lisäksi kunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Määrärahojen Toiminnan arviointi, tilinpäätös, käyttösuunnitelmien vahvistaminen Kunnan tulorahoituksen riittävyyden ja rahoitusaseman kehityksen kannalta tärkein asiakirja on tilinpäätös. Tällöin on tunnettava siihen sisältyvät tunnusluvut pääpiirteissään. Mikäli halutaan vaikuttaa oman työyhteisön talousarvion yksityiskohtiin, on vaikutettava lautakunnan työhön sen vahvistaessa talousarvion käyttösuunnitelmaa. Talousarvion laadintaohjeet, kehysten laadinta Jos halutaan vaikuttaa talousarvioperusteisiin; keskeisten tuloperusteiden arviointiin ja niistä johdettaviin määrärahakehyksiin, on tarpeen seurata tarkoin talousarvion laadintaohjeiden valmistelua. Lautakunnat laativat oman ehdotuksensa Lautakunnat ottavat kantaa siihen, miten määrärahat jakautuvat annetun talousarviokehyksen sisällä esim. päivähoidon ja vanhustenhuollon kesken. Tämä vaihe on tärkeä määrärahojen kohdentamisen kannalta. Yhdistyksen on tarpeen pohtia hyvissä ajoin jäsenistön kannalta tärkeitä painopisteitä ja saattaa ne lautakuntien tietoon Talousarvion tasapainotus, lopullinen ehdotus, talousarvion hyväksyntä Kuntien yhteistoimintaa ohjaava laki edellyttää, että henkilöstölle annetaan kerran vuodessa talouskatsaus. Lisäksi laissa todetaan, että mikäli talousarvioehdotus todennäköisesti johtaa irtisanomisiin tai lomautuksiin ennen lopullista talousarvioehdotusta näitä toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Mikäli lopullinen talousarvioehdotus yhdistyksen mielestä edellyttää muutoksia, tällöin muutosehdotukset on saatettava kunnanhallituksen ja valtuuston tietoon. Yhdistyksen kannalta erityisen tärkeätä on seurata talousarvion sitä osaa, joka koskee kunnan palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tällöin tulee kiinnittää huomiota henkilöstömäärärahojen yleisen riittävyyden lisäksi erityisesti seuraaviin asioihin; turvaako talousarvio riittävän henkilös

11 11 Neljännes kunnista palautti palveluja omaksi työksi tömäärän kunnan tehtävien hoitamiseksi, turvaako talousarvio henkilöstön jaksamisen ja ammattitaidon säilymisen ja erityisesti turvaako talousarvio palvelujen tuottamisen omana työnä. Yhdistyksen on huolehdittava toimijoiden kannustamisesta koulutukseen riittävän taloustiedon saamiseksi. Sitä on saatavilla Raseborg-opiston ja aluetoimistojen järjestämänä. Myös yhdistyskohtainen koulutus on mahdollista samoin verkossa tapahtuva koulutus. Meneillään oleva suuri kuntarakenteen uudistus lisää tarvetta tuntea kunnan talouden perusteet. Jos ei muusta syystä, niin vaikkapa siksi ettei erehdytä luulemaan, että suurempi kunta tuottaa palvelut aina halvemmalla. Hannu Kanerva, aluetoimitsija, JHL Pirkanmaa Neljännes kunnista ja kuntayhtymistä on ottanut ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnakseen. Kunnan omaksi toiminnaksi palauttamisen syiksi kuntajohto kertoo kustannukset tai palvelun laadun. Vaikka palveluja on palautettu omaksi toiminnaksi, kuntajohto arvioi pitkällä aikavälillä kuntatyöntekijöiden määrän vähentyvän. Kuntajohto arvioi työntekijöiden vähenevän reilulla työntekijällä nykyisestä työntekijästä vuoteen 2020 mennessä. Suurin syy kunnallisen henkilöstön vähenemiseen ei ole palvelujen ulkoistaminen. Kuntajohto näkee rakennemuutoksien ainakin jossain määrin vähentävän henkilöstön tarvetta (90 prosenttia vastaajista). Myös eläkepoistuma vähentää työntekijöiden määrää. Noin puolet niistä kunnista, joissa henkilöstömäärän arvioitiin vähenevän, syyksi kerrottiin ulkoistaminen tai palvelujen yhtiöittäminen. Tulokset ilmenevät Kevan toimintaympäristötutkimuksesta, jossa kaupungin- ja kunnanjohtajilta sekä kaupunkien ja kuntien talous- ja rahoitusjohdolta sekä kuntayhtymien johdolta kysyttiin näkemyksiä henkilöstön määrästä ja palvelujen tuottamistavoista. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 41 prosenttia kuntajohdosta. Omaksi tuotannoksi palauttamisen syinä kustannukset ja laatutekijät Kaiken kaikkiaan noin puolet kunnista ja kuntayhtymistä on joko pohtinut ulkoistettujen palvelujen kunnallistamista tai palauttanut niitä omaksi tuotannoksi. Mitä suurempi kunta tai kuntayhtymä on kyseessä, sitä yleisempää palvelujen omaksi toiminnaksi ottaminen tai sen suunnittelu on. Suurimmista kunnista peräti kolmannes hoitaa itse sellaisia palveluja, joita ne ovat aiemmin ostaneet yksityisiltä palvelutuottajilta, ja asiaa on vähintään pohdittu 60 prosentissa suurimmista kunnista. Syitä palvelujen ja toimintojen palauttamiseen kunnalliseksi toiminnaksi on useampia; useimmiten kuitenkin mainitaan pettyminen laatuun tai hintaan. Suurin osa kuntajohdosta katsoo, että eläkepoistuma antaa mahdollisuuden henkilöstömäärän vähentämiseen. Eläkepoistuman arvellaan myös jonkin verran antavan mahdollisuuksia palvelujen ulkoistamiselle.

12 UUSI ETU ammattiliittojen jäsenille. Kodinhoitoapua toipilaalle Käytä hyödyksesi Turvan uusi etu! Nyt sinulla on ammattiliiton jäsenenä mahdollisuus saada korvausta myös tapaturman jälkeisen toipilasajan aikana käytetyistä kodinhoitopalveluista. Haluamme näin helpottaa arkesi sujumista toipumisen aikana. Jos joudut sairaalahoitoon vähintään vuorokaudeksi korvattavan tapaturman vuoksi, voit saada korvausta sairaalasta kotiutumisen jälkeen käyttämistäsi kodinhoitopalveluista. Ammattiliiton jäsenenä olet oikeutettu etuun, jos sinulla on Turvassa kotivakuutus ja henkilökohtainen tapaturmavakuutus. Etu koskee tai sen jälkeen otettuja henkilökohtaisia aikuisen tapaturmavakuutuksia. Korvauksen enimmäismäärä on 500 yhdestä tapaturmasta. Mihin kodinhoitoapua voi käyttää? Kodinhoitoetua voi käyttää esim. kaupassa tai muilla asioilla käyntiin lemmikkieläinten päivittäiseen hoitoon tavalliseen viikkosiivoukseen pyykinpesuun nurmikonleikkuuseen puiden pilkkomiseen lumitöiden tekemiseen JHL:n jäsenenä saat etuja myös Tapiola Pankin pankkipalveluista. Lue lisää eduistasi turva.fi/jhl Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa ma pe 8 18 sekä osoitteessa

13 TEEMA: Kuntavaalit Yhdistykset haastetaan ILOA ja Aikaa tempauksiin vanhustyön tukemiseksi omalla paikkakunnalla Kaikki JHL:n yhdistykset ja t, teidät haastetaan mukaan vanhustyön tukemiseen Vanhusten viikolla lokakuuta (vko 41). JHL:n tämän vuoden ammatillinen kärkihanke on vanhustyön kehittäminen. Tarkoituksemme on vanhuspalvelun teemavuotena tuoda vanhuspalveluihin uutta ja iloista tekemisen meininkiä. Mitä haaste pitää sisällään Yhdistykset, joko yksin, yhdessä tai yhteistyössä JHL:n aluetoimistojen kanssa, miettikää miten voitte ilahduttaa vanhuksia ja samalla keventää hetkellisesti vanhuspalvelua työkseen tekevien työtä. Onko se vierailu vanhainkodissa tapaamista lukemista syöttämistä siivoamista vai päiväkahvit kulttuuriesitys... Miksi haastekampanja Tänä vuonna vanhuspalvelu on tapetilla. Eduskunta käsittelee ja säätää Suomelle vanhuspalvelulain, joka toivottavasti luo hyvät puitteet vanhuspalveluiden kehittämiselle. JHL haluaa että vanhustyötä kehitetään kokonaisvaltaisesti, niin laitoshoitoa kuin kotipalveluja. Vanhustyön tarpeet kasvavat ja koko henkilöstön työpanosta tarvitaan hyvien vanhuslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Tiedämme kuitenkin, että laki on vasta alku. Laitetaan ILO kiertämään annetaan aikaa ja tukea vanhustyölle ja vanhustyön tekijöille! Kampanjatuotteita Kampanjaa osallistuvat yhdistykset/t voivat kysyä ja tilata aluetoimistosta vanhustyöpaikoille jaettavaksi ILOA ja Aikaa lehteä rintanappeja julisteita pehmonalleja Lisäksi toimitamme yhdistyksille ja aluetoimistoille ennen kampanjaviikkoa valmiita tiedotepohjia alueen viestintävälineille toimitettavaksi. Paikalliset tempaukset voivat saada hyvin julkisuutta. JHL:n yhdistyksillä on oiva tilaisuus tutustua vanhustyön tekijöihin ja työpaikkoihin ja tuoda samalla esille myös JHL:n yhdistyksen toimintaa. Kerro myös yhdistyksen työpaikkakäyntien suunnittelemista ja kokemuksista aluetoimistolle. Kokoamme listaa vierailukohteista JHL:n nettisivuille. Lue lisää kampanjasta JHL:n nettisivuilta ILOA ja Aikaa bannerin alta tai osallistu keskusteluun vanhustyöstä Facebookissa com/iloajaaikaa! ILOA ja Aikaa seminaari Vuoden päätapahtuma ILOA ja Aikaa seminaari on pe Hyvä Ikä messujen yhteydessä Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa (ent. Pirkka-halli). Aamupäivän ohjelmassa pj. Vappu Taipale, psykiatri Claes Andersson ja hallitusneuvos Päivi Voutilainen pohtivat ikääntymisen vaikutuksia työelämässä ja vanhusten tarvitsemia palveluja. Iltapäivän ohjelmassa Työn Ilosta puhuu TTL Tiina Koivisto ja työpaikkojen hyviä ideoita ja käytäntöjä ruotivat JHL:n työelämäkehittäjät. Tutustu JHL:n jäsenille ilmaisen seminaaripäivän ohjelmaan liiton nettisivuilta. Päivillä julkistetaan JHL:n vuoden hoitaja ja palkitaan iloisimpia vanhustyöpaikkoja.

14 14 TEEMA: Kuntavaalit 2012 JHL on kuntapäättäjille melko tuttu Kuudellekymmenelle prosentille kuntapäättäjistä tai päättäjiksi pyrkivistä JHL ei ole kovin tuttu järjestö. Viidelle prosentille JHL on tuiki tuntematon. Hieman yli puolet kuntapäättäjistä tuntee JHL:n nimeltä. Hyvin JHL:n tuntee 40 prosenttia. JHL tilasi Aula Research Oy:ltä kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin kunnanvaltuutettujen ja kunnallisvaaliehdokkaiden näkemyksiä kuntapalveluiden tulevaisuudesta sekä asenteita palveluiden ulkoistamiseen ja järjestämistapoihin. Samassa yhteydessä kohderyhmältä kysyttiin myös kuinka hyvin he tuntevat JHL:n järjestönä. Tutkimukseen vastasi 1633 kuntavaikuttajaa ympäri Suomen. Kyselyn keskeisiä tuloksia julkaistaan muutamassa erässä kuntavaalien alla. Tarkoituksena on nostaa JHL:lle tärkeitä aiheita keskusteluun vaalikentillä. Tiedotteet löytyvät aikanaan hyvinvointivaalit.fi sivustolta. Tässä jutussa esitellään lähinnä JHL:läisiä toimijoita kiinnostava tulos liiton tunnettuisuudesta kuntapäättäjien keskuudessa. Kyselyn tuloksiin JHL:n tunnettuisuudesta voidaan suhtautua hieman kaksijakoisesti. Toisaalta on ihan hyvä tulos, että vain 5 prosenttia kuntapäättä- jistä ilmoitti JHL:n olleen heille entuudestaan perin tuntematon järjestö. Tämähän tarkoittaa, että 95 prosenttia vastaajista tiesi JHL:n olemassaolosta jo ennen kyselyä. Mutta onko se, että yli puolet vastaajista ilmoitti tunnistavansa JHL:n ainoastaan nimeltä, riittävä tai tyydyttävä tulos? 40 prosenttia vastaajista arveli tuntevansa JHL:n hyvin, ja näistäkin joka neljäs oli itse JHL:n jäsen. Vain Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajien enemmistö noin kaksi kolmasosaa - ilmoitti tuntevansa JHL:n järjestönä hyvin. Muiden puolueiden kannattajista alle kolmasosa totesi tuntevansa JHL:n hyvin. Tuntemattomin JHL on RKP:läisille, joista reilu viidennes ei entuudestaan tuntenut JHL:ää lainkaan. Myös perussuomalaisten keskuudessa oli runsaasti (17 %) niitä, jotka eivät JHL:ää entuudestaan tunteneet ollenkaan. Alueellisesti tarkasteltuna JHL tunnetaan parhaiten pohjoiskarjalaisten ja pirkanmaalaisten kuntapäättäjien keskuudessa. Näillä alueilla JHL:n hyvin tuntevien osuus lähentelee 50 prosenttia. Täysin tuntemattomana JHL on pysytellyt useimmin pohjalaisten ja keskipohjalaisten päättäjien keskuudessa. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voitaneen vetää, että JHL on varsin hyvin onnistunut tuomaan nimensä tietoisuuteen kuntapäättäjien keskuudessa. Reilusti työsarkaa on kuitenkin vielä siinä, että liiton tavoitteet ja toiminta saatetaan laajemmin tutuksi kuntapäättäjille. Tämä on varteenotettava haaste niin paikalliselle kuin keskustasonkin toiminnalle. Pertti Mäkelä, tutkija, JHL

15 15 toimitsijalta Palvelualoite on aloite yksityistämiseen PÄIVI NIEMI-LAINE TOIMIALAJOHTAJA, JHL a Palvelujen yksityistämiskeinoihin on tullut uusi väline palvelualoite. Palvelualoite on rantautunut Suomeen Ruotsista jo vuonna 2010, silloin tästä välineestä käytettiin nimeä palveluhaaste. Palvelualoite (utmanarrätt) on Ruotsin kuntasektorilla käytössä oleva toimintamalli, jota kokoomus teki tunnetuksi jo vuoden 2010 eduskuntavaaleissa. Mistä palvelualoitteessa sitten on kyse? Siinä kunta vapaaehtoisesti ilmoittaa altistavansa haluamansa osan omasta palvelutuotannostaan ulkopuolisten yrittäjien tarjouksille ja lupaa järjestää varsinaisen tarjouskilpailun, jos haastaja näyttäisi tekevän kunnan palvelut halvemmalla tai parempilaatuisina. Entä sitten, jos kunta ei laitakaan kilpailutukseen sovittua viipaletta palveluista? Jos palvelualoite otetaan kunnissa käyttöön, on ennen käyttöönottoa tarpeen säätää laki, jotta pelisäännöt olisivat kaikille toimijoille selvät. Jos palvelualoite otettaisiin käyttöön laajasti, on kunnan hinnoiteltava ja tuotteistettava palvelunsa siten, että niitä voidaan verrata markkinoiden tarjoamiin palveluihin. Palvelualoitemallin seurauksena kunnat ovat Ruotsissa joutuneet jatkuvaan kilpailutusprosessiin, jossa yritykset innokkaina hakevat uusia markkinoita. Jos kunta ei osaa kilpailuttamista ja hankinnan vaativuutta, joudutaan ongelmiin. Yritykset tulevat palvelualoitteen avulla sisään alhaisella hinnalla, mutta nostavat pian hintojaan. Tällä hetkellä ostopalvelujen hintakehitys on korkeampaa kuin kunnan omassa tuotannossa. Ongelmaksi on myös muodostunut sopimusten purkaminen niin meillä kuin Ruotsissa. Palvelutuottajasta eroon pääseminen on osoittautunut hankalaksi, koska yksityisen sopimusten laatijoina ovat huippujuristit, jotka ovat erikoistuneet sopimusmaailman nippeleihin. Kuntapalvelujen yksityistäminen ei ole oikea suunta kuntatalouden tasapainottamisessa. JHL:n ja myös Kevan viimeisimmän selvityksen mukaan useat kunnat ovat ottaneet yksityistettyjä palveluja takaisin omaksi työkseen, koska kustannukset ovat karanneet käsistä ja laatu heikentynyt. Palvelualoitteen tarinassa on monia aukkoja. Helsingin kaupunki tekee parhaillaan selvitystä palvelualoitteen hyvistä ja huonoista puolista. Toistaiseksi palvelualoitteesta ei ole olemassa mitään muuta selvitystä Suomessa tai Ruotsissa. Palvelualoite on yksityistämisen voimakasta edistämistä. Suomessa olisikin kilpailutuksissa hyvä lisätä sosiaalisen kriteeristön käyttöönottoa hankinnoissa. Poliittisesti palvelualoite jakaa mielipiteitä niin Ruotsissa kuin Suomessa. Mikäli palvelualoitetta otetaan käyttöön, voisi yksi hankintaehto olla työllisyyden ylläpito ja hoito kuten Tanskassa. Tanskalaisaloitteen mukaan sosiaali- ja terveystoimessa kilpailun voittanut yksityinen velvoitetaan työllistämään tietyn määrän kunnan osoittamia vaikeasti työllistettäviä. Aloitteen tekijät velvoitetaan siis syömään koko pullan, ei vain rusinoita.

16 16 TEEMA: Kuntavaalit 2012 Viira-projekti selkeytti Tuottavuuden pyöreä pöytä myönsi Vaasan kaupungin Ikäkeskuksen viriketoiminnan yksikölle tuottavuus -kunniamaininnan maaliskuussa Tunnustukseen johti viriketoiminnan asiakassegmentointi- ja tuotteistusprojekti Viiran onnistunut toteuttaminen. Tuottavuuden pyöreä pöytä totesi, että Viira-projekti oli nostanut yksikön tuottavuutta ja työhyvinvointia merkittävällä tavalla. Ainutlaatuinen viriketoimintamalli Vaasan Ikäkeskuksen virketoiminta on iäkkäille kaupunkilaisille suunnattua ennaltaehkäisevää, tavoitteellista, kuntouttavaa ja Torstai-iltapäivällä Vaasan kaupunginsairaalassa kokoontuu peliryhmä Herttareeti. Tänään Leila Peura pyörittää bingoa. omatoimisuutta tukevaa toimintaa, joka tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja ikäihmisten verkostoitumiseen. Vaasassa viriketoiminta on järjestetty muusta Suomesta poiketen keskitetysti. Ikäkeskuksen viriketoiminta tarjoaa sekä laitoshoidossa oleville että kotona tai palvelukeskuksissa asuville ikäihmisille erilaisia kädentaito-, askartelu-, musiikki-, peli-, visailu-, muistinvirkistys-, keskustelu-, taide- ja kulttuuriryhmiä. Toimintaa toteuttavat yhdeksän viriketoiminnan ohjaajaa vastaavan viriketoiminnan ohjaajan johdolla. Viriketoiminta on viety sinne, missä asiakkaat ovat: laitoshoidon osastoille ja palvelukeskuksiin sekä korttelikerhoihin. Toimintaa järjestetään eri puolilla kaupunkia, jotta myös kotona asuvat asiakkaat pääsisivät helposti mukaan toimintaan. Toimintapisteitä on toistakymmentä ja jatkossa niiden määrä vain kasvaa, kun pyrimme viemään toiminnan kentälle yhä lähemmäs asiakkaita, sanoo vastaava viriketoiminnan ohjaaja Laura Pasma. Viime vuonna meillä oli yli asiakaskontaktia ja asiakkaiden määrä todennäköisesti kasvaa väestön ikääntyessä. Selkeyttä toimintaan Kasvaneet asiakasmäärät, useat toimintapisteet, hyvin heterogeeniset toimintaryhmät ja pitkälti kunkin ohjaajan oman suuden varaan jäänyt ryhmien

17 17 työtehtäviä toiminnan suunnittelu olivat lisänneet ohjaajien työn kuormittavuutta ja kiireen tuntua. Tämän takia viriketoiminnassa päädyttiin aloittamaan asiakassegmentointija tuotteistusprojekti Viira. Viiran suunnittelu alkoi vuonna 2010 ja projekti päättyi syksyllä Viiran aikana viriketoiminnan henkilöstö mietti yhdessä, mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja kohderyhmät ja kuinka toiminta käytännössä toteutetaan. Samalla asiakkaat jaettiin yhtenäisiin segmentteihin ja mietittiin, mitkä toiminnan osa-alueet sopivat kullekin asiakassegmentille. Tämä työn tuloksena jokainen Ikäkeskuksen viriketoiminnan yksittäinen toiminto esimerkiksi tietyn kaupunginosan korttelikerho purettiin auki ja dokumentoitiin, mitä kaikkea sen suunnitteluun ja järjestämiseen kuuluu. Näin saatiin dokumentoitua kaikki viriketoiminnan tuotteet ja niihin kuuluvat työvaiheet. Viiran tuloksena oma työmme tuli näkyvämmäksi sekä itselle että muille. Tuotteistuksen jälkeen näkee paremmin, mitä kaikkea työhön kuuluu ja osaa itsekin arvostaa omaa työtään enemmän, kertoo viriketoiminnan ohjaaja Mira Sparf. Hänen työparinsa Leila Peura on samaa mieltä. Nyt, kun kaikkien ryhmien sisällöt ja työvaiheet on kirjattu ylös, myös sijaisena toimiminen on helpompaa, hän lisää. Sopivia virikkeitä oikeille asiakasryhmille Tuotteistuksen yhteydessä mietittiin myös, mille kohderyhmälle viriketoiminnan tuotteet on tarkoitettu eli millaiset asiakkaat saavat kustakin ryhmästä parhaan hyödyn. Aiempaa homogeenisemmissa ryhmissä toiminta sujuu osallistujien kannalta paremmin ja tehokkaammin. Meillä on tavoitteena saada tuotteemme asiakassegmenteittäin kaupungin koko koti- ja laitoshoidon henkilöstön tietoisuuteen, jotta he osaavat ohjata asiakkaamme sellaisiin ryhmiin, joissa toiminta on heidän toimintakyvylleen mitoitettua, Pasma toteaa. Viriketoiminnan asiakkaat näkevät kehittämisen tuomat tulokset parhaiten lisääntyneenä toimintana, sillä Viiran jälkeen tehty työajan seuranta osoitti, että ohjaajien suoran asiakastyön osuus nousi lähes 30 prosenttiyksikköä edellisen vuoden seurantatulokseen verrattuna. Intoa omaan työhön Viira on esimerkki mainiosti onnistuneesta kehitysprojektista. Sen tuloksiin ovat tyytyväisiä niin asiakkaat, työntekijät kuin heidän työnantajansakin. Olemassa olevien toimintojen tuotteistusprosessi on saanut aikaan innostusta myös uusiin tuotteisiin ja niiden kehittämiseen, Sparf iloitsee. Hyvä esimerkki uusista tuotteista on kaupunginsairaalaan psykogeriatrisen osaston yhteen potilashuoneeseen rakennettu aistihuone, jonne hoitajatkin mielellään piipahtavat päivän aikana. Onnistunut tuotteistus ja asiakassegmentointi tukevat viriketoiminnan ohjaajien työtä, joka on hyvin itsenäistä ja asiakaslähtöistä ja jossa täytyy laittaa itsensä likoon. Ohjaajat eivät koe, että tuotteistus rajoittaisi mitenkään heidän työnsä itsenäisyyttä tai luovuutta. Edelleenkin tässä työssä paras työkalu on työntekijän oma persoona, sosiaalisesti pöllö oma itsensä, Peura naurahtaa. Mira Sparf avustaa kaupunginsairaalan Herttareeti-ryhmän bingon pelaajia. Tässä ryhmässä pelejä pelataan oikealla asenteella ilman otsaryppyjä. Teksti: Johanna Haveri Kuvat: Pekka Mäkynen

18 18 TEEMA: Kuntavaalit 2012 Ja vaalien jälkeen alkaa työ Petteri Oksa kehottaa tutustumaan perusasioihin. Missä vaiheessa mistäkin asiasta päätetään. Kun kunnallisvaalit on käyty, on aika kääriä hihat ja alkaa työhön. Vaalien alla voi kuka tahansa huudella lähes mitä tahansa, mutta seuraavan neljän vuoden aikana nähdään, kuka vaikuttaa tosissaan. Vaikuttamisen paikkoja on niin valtuustotyöhön valituilla kuin eri lautakunnissakin. JHL:läisen näkemyksen on syytä tulla esiin alkavalla haasteellisella kaudella. Kunnallinen vaikuttaminen vaatii osaamista, pitää tietää koska ja missä asioihin voi parhaiten vaikuttaa. Yksi pääsääntö on se, että jos asia tulee yllätyksenä valtuuston kokouksessa, on vaikuttamisen kanssa myöhässä. Lisäksi pitää muistaa, että vaikuttamiseen tarvitaan tietoa, verkostoja ja näkymistä. Opi perusasiat Ensimmäinen läksy on luonnollisesti varmistaa, että tiedät, miten oman kunnan päätöksenteko toimii. Missä ja kuka valmistelee mitkä asiat ja mihin elimiin ne lähetetään käsiteltäväksi. Mitkä asiat ovat suoraan kunnan omassa päätöksentekovallassa ja mitä päätetään yhdessä muiden kanssa ja mitä tulee annettuna esimerkiksi valtiovallalta. Jos jokin vaikuttaa perusteissa vaikealta, kannattaa kysyä apua. Oma puolue ja kokeneet vaikuttajat sekä ainakin osa virkamiehistä kunnassa auttaa varmasti mielellään. Pitää tietää, miten asiat toimivat, jotta niitä voi tosissaan yrittää muuttaa. Suhteet kuntoon Jokaisella kunnallispolitiikassa toimivalla on taatusti omia yhteyksiään ja kanaviaan, joiden kautta tulee tietoa ja joihin välitetään tietoa. Vaalien jälkeen pitääkin varmistaa, että sinut tunnetaan ja tiedetään oleellisissa paikoissa siis niissä, jotka ovat sinulle vaikuttajana tärkeitä. Näitä paikkoja on ainakin JHL yhdistyksineen, luottamusmiehineen ja toimistoineen. Sinuun tullaan vaalien jälkeen olemaan yhteydessä ja kyselemään lautakuntapaikoista jne. Vastata kannattaa ja vaikka yhteydenotto viipyisikin, niin kannattaa laittaa ao. asioista viestiä omalle aluetoimistolle menemään. Jotta liiton yhteiskunnallinen edunvalvonta voi toimia, meidän pitää tietää, missä kaikkialla jäsenet vaikuttavat. Liitosta saat lisäksi vaikuttamiseen tarvittavaa taustatietoa esimerkiksi julkisten palveluiden tuottamisen tavoista ja kustannuksista. Samalla tavalla toimivat suhteet kannattaa varmistaa omaan puolueeseen, itselleen tärkeisiin kansalaisjärjestöihin,

19 19 muihin keskeisiin poliitikkoihin ja paikallisiin viestivälineisiin. Kun sinut tunnetaan ja tiedetään, et jää tietoa vaille ja kumppanuuksia vaikuttamiseen on helpompi solmia. Ajoitus, ajoitus ja ajoitus Asioihin pitää päästä kiinni silloin, kun ne ovat vielä valmisteluvaiheessa. Siksi suhteet myös virkamiehiin ja muissa elimissä toimiviin poliitikkoihin ovat tärkeitä. Oman suuden lisäksi se on ainoa keinoa saada ajoissa tieto käynnistymässä olevista hankkeista. Kun asiat ovat vielä valmisteilla, voidaan niihin pyrkiä vaikuttamaan kansalaiskeskustelun, erilaisten tutkimusten ja perustelujen, lausuntojen tai vaikkapa mielenilmausten avulla. JHL kuulee mielellään valmisteluvaiheessa olevista työntekijöihin liittyvistä asioista. Jos uhkaavasta kehityksestä kuullaan ajoissa, on se helpompi pysäyttää. Jos se ei näy, sitä ei ole olemassa Kunnallispolitiikassa tehdään paljon hyviä asioita, joista ei koskaan kuulla missään julkisuudessa. Voidaan kuitenkin sanoa, että mitä suuremmiksi ja useampaa ihmistä koskevaksi päätökset ja vaikuttamisenpaikat kasvavat, sen suurempi merkitys on myös julkisuudella ja asioiden näkymisellä. Jos päättäjiä laajemmat piirit eivät kuule suunnitteilla olevista muutoksista, ei myöskään synny kansalaismielipiteen painetta. Hyvillä perusteluilla ja vakuuttavalla esiintymiselle voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tuollainen paine mahdollisesti syntyy. Paikallisilla viestimillä ja niissä esitetyillä mielipiteillä voi olla suuri rooli päätöksenteossa. Siksi kannattaa varmistaa, että tuntee näiden tekijät ja pystyy kommunikoimaan heidän kanssaan. Asioiden ja tekemisen pitää näkyä. Ja taas kannattaa muistaa, että mitä suuremmaksi mittaluokka kasvaa työntekijöitä koskevissa asioissa, niin liitto eri toimijatasoineen on niistä varmasti kiinnostunut ja apuna julkisuuttakin haettaessa. Laita viestisi kuulumaan ja muutos liikkeelle, myös ja ennen kaikkea vaalien jälkeen. Kilpailu Suomen julkisen sektorin parhaista käytännöistä Petteri Oksa Järjestötoimitsija, JHL Suomen julkisen sektorin parhaiden käytäntöjen valintaan on mahdollisuus osallistua tammikuun 2013 loppuun mennessä. Parhaita käytäntöjä on valittu kahden vuoden välein vuodesta 2000 alkaen. Hakuprosessiin voivat osallistua kaikki julkisen sektorin organisaatiot, osastot, yksiköt ja projektit kaikilta hallinnon aloilta ja tasoilta. Kaikki valintaprosessiin osallistuvat saavat myös palautetta hakemuksestaan oman kehittämistyönsä tueksi. Kilpailun järjestävät valtiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Osallistua voi toimittamalla ohjeiden mukaisen hakemuksen valtiovarainministeriöön 31. tammikuuta 2013 klo mennessä. Kilpailun kriteeristö ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta

20 20 Teema: Epätyypilliset työt TEEMA: Kuntavaalit 2012 Ulkoistaminen ei ole varma säästökeino Ulkoistaminen tarkoittaa oman työn siirtämistä ulkopuolisen yrityksen tehtäväksi. Kun kunta ulkoistaa palveluitaan, se ryhtyy tilaamaan ulkopuolisilta alihankkijoilta samoja töitä, joita kunta aikaisemmin hoiti oman henkilökuntansa voimin. Jorma Peussa muistuttaa, että ulkoistettu palvelu on tiukasti määritelty ja sopimuksen ulkopuoliset työt laskutetaan erikseen. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä alihankintoihin siirtyminen on vaikeaa ja vaatii paljon suunnittelua. Alihankintoihin siirryttäessä täytyy laatia hankintasopimus kunnan ja palveluita tuottavan yrityksen välillä. Tähän hankintasopimukseen kirjataan yksityiskohtaisesti kaikki työt, jotka kunta haluaa ostaa ja joiden hoitamiseen ulkopuolinen yritys sitoutuu. Samaan sopimukseen pitää kirjata tarkasti hinnat, jotka yritys kunnalta veloittaa. Alihankintana teetetty palvelu ei ole koskaan sama asia kuin aikaisemmin tehty oman henkilökunnan työ. Ulkoistaminen pudottaa aina jotain pois. Alihankkija tekee ainoastaan ne työt, jotka on kirjattu palveluhankintasopimukseen eikä yhtään enempää. Jos tilaaja haluaa jotain ylimääräistä, siitä on neuvoteltava erikseen ja siitä veloitetaan erikseen. Ajatukset on käännettävä tulevaisuuteen Jos kunta tai joku muu organisaatio suunnittelee töiden ulkoistamista, sen on mietittävä tarkkaan millaista palvelukokonaisuutta se haluaa tulevaisuudessa kansalaisille tarjota. Ulkoistamisella on hyvät onnistumisen edellytykset vain silloin, kun kyseessä on selvästi muista erillään oleva tulosyksikkö, jonka tuottamat palvelut muodostavat helposti nähtävän itsenäisen kokonaisuuden. Suuressa teollisuuslaitoksessa esimerkiksi työpaikkaruokala on usein ulkoistettu sen vuoksi, koska työpaikkaruokalan pitämisen on selvästi erillään tehtaan muusta tuotannosta. Jos tehdas muuttaa liiketoimintastrategiaansa ja lähtee keskittymään aivan uudenlaisten tuotteiden valmistamiseen, se ei vaikuta työpaikkaruokalan asemaan ja merkitykseen tehtaan käytännön toiminnassa. Teollisuuslaitoksen johto perustelee työpaikkaruokailun ulkoistamista sanomalla, että näin yritys voi keskittyä ydinosaamiseensa ja antaa ravintolayrityksen keskittyä omaan toimialaansa. Järjestely voi toimia hyvin jos ruuan laatu on korkealla, palvelut ovat saatavilla oikeaan aikaan ja hinnat ovat molempien osapuolten mielestä kohdallaan. Julkisella sektorilla asia on monimutkaisempi kuin teollisuudessa. Kunnalliset palvelut muodostavat ketjuja, joissa jokainen palanen on tiiviisti sidoksissa muihin palvelutuotannon palasiin. Yksin asuvan vanhuksen luona saattaa vierailla samana päivänä kotipalvelu, kotisairaanhoito ja moni muukin ammattilainen. Vanhuksen saamaa palvelukokonaisuutta ei voi toimivasti jakaa useille yrityksille, joista jokainen käy hoitamassa oman

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45 NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 17.12.2008 48 Voimaantulopäivä: 1.1.2009 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299 KEURUUN KAUPUNKI 1 Tekninen lautakunta 4.2.2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA Dnro 03118/14/2299 LAUSUNTO VALITUKSEN JOHDOSTA Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää Keuruun

Lisätiedot