TEEMA: Kunnallisvaalit 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEEMA: Kunnallisvaalit 2012"

Transkriptio

1 TEEMA: Kunnallisvaalit JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n teemat kunnallisvaaleissa

2 2 TEEMA JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto a JHL:n teemat kunnallisvaaleissa SISÄLTÖ: Toimitsijalta Toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine. 15 Kentältä Yhdistys 121:n puheenjohtaja Riikka Aalto 27 AKT1203_taitto.indd :34:04 JHL:n tavoitteet kunnallisvaaleissa... 6 Tuota ILOA Vanhusten viikolla Viira projekti tuotti tulosta Vaasassa...16 Aktiv på svenska s Ulkoistaminen ei ole varmaa säästöä...20 JHL:s valteman Din kommun, ditt jobb Kolumn av Rune Takamaa /2012 Lehti ilmestyy joulukuussa 2012 Strategiasta käytäntöön.

3 3 Julkaisija Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ISSN Levikki Päätoimittaja Kauko Ala-Nikula Aktiv på svenska Marina Wiik Katuosoite Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite PL Helsinki Puhelin (vaihde) Faksi Sähköposti Taitto Forssa Print, Anita Ukkonen Kannen kuva: Saija Heinonen Paino Forssa Print, Forssa 2012 Vaikuttajaksi valtuustoon Aktiivi-lehdessä esitellään JHL.n kuntavaalitavoitteita, valtuutettujen ja ehdokkaiden mielipiteitä sekä kuntien isoja haasteita. Kunnanvaltuustoissa on perinteisesti ollut runsaasti JHL:n jäseniä. Se on luonnollista, koska JHL on Suomen ja myös kuntakentän suurin ammattiliitto. Palvelujen sisällön, henkilöstön osaamisen ja ajatusten hyvä tuntemus on iso voima eikä paha painolasti, kuten ilkeät kielet vaalien alla usein väittävät. Ehdolle asettuminen on kuntalaisen perusoikeus. Sitä rajaa kuntakonsernin työntekijöiden osalta vain johtava tai siihen rinnasteinen tehtävä ja valtion työntekijöiden osalta tilanne, jossa virkamies hoitaa kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä. Puolustakaamme rohkeasti kaikkien vaalikelpoisten kuntalaisten oikeutta olla ehdolla kunnallisvaaleissa. Suomessa kunnan tehtävät ovat laajat. Kunta tuottaa kaikki tärkeimmät hyvinvointipalvelut ja infrastruktuurin, ja niitä hyödyntävät kaikki kuntalaiset ja elinkeinoelämä tasapuolisesti. Valtuustoon pyritään vaikuttajiksi. JHL haluaa nostaa kuntavaaleissa esille oman työn merkityksen. Se on meidän tehtävämme ja tuntuu siltä, että joudumme tekemään sitä joskus muidenkin puolesta. Emme vähättele yksityisiä palveluja ja osaamista. Kuntatyö ja oma osaamispääoma on kuitenkin se selkäranka, jonka ympärille hyvät ja kestävät kuntapalvelut rakentuvat. Jos kuntatyön vahva asema menetetään, ovat seuraukset kuntalaisille kalliita. Valtuustotyössä puolueryhmillä ja keskeisillä poliitikoilla on suuri vaikutusvalta. Mutta myös uudet valtuutetut voivat vaikuttaa omalla suudellaan, osaamisellaan ja päättäväisyydellään. Valtuutetuilla on oikeuksia ja niitä tulee käyttää. Tiedonjano, avoin suhde julkisuuteen sekä kyky tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen omien tavoitteiden saavuttamiseksi ovat vaikuttavan valtuutetun ominaisuuksia, ja ne ominaisuudet näkyvät myös vaalien lopputuloksessa. Menestystä vaalityöhön. Kauko Ala-Nikula Päätoimittaja toimitukselta Painotuote

4 4 Pääsopijajärjestöt haastavat Lempäälän työtuomioistuimeen Kunnallinen luottamustoimi kiinnostaa joka kolmatta Kolmannes suomalaisista olisi kiinnostunut kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta, jos tehtävää tarjottaisiin heille. Lähes 70 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei edes harkitsisi kunnalliseen luottamustehtävään ryhtymistä. Alle 50-vuotiaiden joukossa luottamustehtävän vastaanottamista harkitsisi kyselyn mukaan lähes puolet. Kaikkein kielteisimmin luottamustehtävän hoitamiseen suhtautuvat yli 70-vuotiaat vastaajat. Myös koulutus vaikutti vastaajien mielipiteisiin: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kiinnostus luottamustehtävien hoitoa kohtaan on keskimääräistä korkeampaa. Muita myönteisemmin asiaan suhtautuvat myös johtavassa asemassa olevat, muita parempituloiset ja lapsiperheet. Kyselyn mukaan vihreiden, kokoomuksen, RKP:n ja perussuomalaisten edustajat suhtautuvat luottamustehtäviin hieman muita myönteisemmin. Kielteisimmin suhtautuivat kristillisdemokraattien, demareiden ja keskustan kannattajat. Kuntaliiton kysely toteutettiin 40 kunnassa ja siihen vastasi henkilöä. Kunta-alan pääsopijajärjestöt aikovat viedä Lempäälän kunnan parin vuoden takaisen lomautuskiistan työtuomioistuimen ratkaistavaksi. JHL on yksi haastehakemusta valmistelevista järjestöistä. Lempäälän kunta lomautti vuonna 2010 lähes koko henkilöstönsä väliseksi ajaksi. Lomautus ajoittui pääsiäisen aikaan ja sisälsi pitkänperjantain ja toisen pääsiäispäivän eli lomautusjaksoon sisältyi vain kaksi tavallista työpäivää. Käytännössä siis työnantaja leikkasi palkkoja kuudelta päivältä, mutta työtä vähennettiin vain kahdelta päivältä. Työntekijäjärjestöt pitävät Lempäälän menettelyä työehtosopimuksen vastaisena, sillä lomauttamisen tulisi johtaa paitsi palkan myös työnteon vähenemiseen samassa suhteessa. Lempäälän kunnan ja järjestöjen lomautuskiistaa on yritetty ratkaista sekä paikallis- että keskusneuvotteluissa, mutta yksimielisyyttä ei ole löytynyt. Seuraavaksi erimielisyyttä ratkotaan työtuomioistuimessa. Asia on työntekijöiden kannalta merkittävä, ja työtuomioistuimen päätöksellä ennakkoratkaisun luonne, sillä se voi linjata työnantajien toimia jatkossa, sanoo JHL:n neuvottelupäällikkö Jouko Launonen. Pääsopijajärjestöjen kanne saataneen valmiiksi tämän syksyn aikana. Pääsopijajärjestöihin kuuluvat Kunta-alan Unioni (JHL ja Jyty), Juko, KTN ja TNJ (Super). Työkyvyttömyydestä kunnille kahden miljardin lasku vuosittain Kunta-alan työntekijöiden sairauslomista ja työkyvyttömyydestä aiheutuu kunnille noin kahden miljardin euron lasku vuodessa. Kevan (ent. Kuntien eläkevakuutus) arvio perustuu suurimpien kaupunkien työkyvyttömyysmenoihin. Henkilöstön työkyvyttömyydestä johtuvat välittömät kustannukset ovat suurimmissa kaupungeissa keskimäärin 6,7 prosenttia palkkamenoista. Kun huomioon otetaan myös välilliset menot, nousee työkyvyttömyyden kokonaiskustannus 13,6 prosenttiin palkkapotista. Työkyvyttömyyden välittömiä menoeriä ovat sairauspoissaolo-, tapaturma- ja eläkekustannukset, noin miljardi euroa vuodessa koko kunta-alalla. Toinen miljardi kuluu välillisiin kustannuksiin, esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkaamiseen ja ylitöihin sekä tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen. Erityisesti pitkät sairauslomat tulevat kuntatyönantajille kalliiksi. Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin kahdeksan prosenttia henkilökunnasta ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kokonaismenoista on lähes kolmannes.

5 5 Työuupumus vanhentaa Vakava-asteinen työperäinen uupumus nopeuttaa elimistön vanhenemista. Tulos käy ilmi Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteisestä tutkimuksesta, johon osallistui yli suomalaista. Vanhenemista tapahtuu, kun solun perintöaineksen sisältävien kromosomien päät, telomeerit, lyhenevät. Tähän mennessä solutason muutoksia on havaittu pitkään jatkuvan yksityiselämän kuormituksen, esimerkiksi sairaan lapsen hoitamisen, seurauksena. Nyt julkaistussa tutkimuksessa todettiin ensimmäistä kertaa, että työkuormituksen aiheuttama psyykkinen rasitus liittyy telomeerien lyhenemiseen ja siten elimistön ennenaikaiseen vanhenemiseen. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan vakava-asteista työuupumusta esiintyy noin 2,5 prosentilla palkansaajista, lieväasteista työuupumusta on todettu jopa 25 prosentilla työntekijöistä. Kirjat: Hyvinvoinnin läpimurto Historiantutkija Päivi Uljas on tutkinut aiemmissa teoksissaan suomalaisen sosiaaliturvan syntyä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, etenkin ay-liikkeen roolia lapsilisiä ja muita sosiaalietuuksia parannettaessa. Sama teema jatkuu ja syvenee hänen väitöstutkimuksessaan Hyvinvointivaltion läpimurto. Väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopistossa helmikuussa 2012, ja se on ehtinyt jo kolmanteen painokseen Into Kustannus Oy:n julkaisemana. Kirjan alaotsikko kuuluu: Pienviljelyhegemonian rapautumisen, kansalaisliikehdinnän ja poliittisen murroksen keskinäiset suhteet suomalaisessa yhteiskunnassa 1950-luvun loppuvuosina. Kirjassaan Uljas onkin selvittänyt ansiokkaasti ammattiosastojen ruohonjuuritason toimintaa, jäsenten mielipiteenmuodostusta ja poliittista aktivoitumista 50-luvulta aina 70-luvulle. Kirjoittaja esittää uuden tulkinnan Suomen poliittisesti villistä 50-luvusta. Uhkana oli joko paluu 30-luvun yövartijavaltioon, tiukkaan luokkayhteiskuntaan ja köyhäinapuun tai sen vaihtoehtona sosiaalivakuutuksiin perustuva, sosiaalisen nousun ja tasa-arvon mahdollistava hyvinvointiyhteiskunta. Pienviljelyn käyminen kannattamattomaksi, väestön siirtyminen kaupunkeihin sekä palkkatyöläisyyden yleistyminen käänsivät vaa an lopulta nykyisenlaisen työttömyys- ja sosiaaliturvan puolelle. Päivi Uljas on 60-luvun kasvatti, Suomen Elintarviketyöläisten liiton entinen toimitsija ja kansalais, josta on kuoriutunut myös oivallinen historiantutkija. Hänen aiemmat kirjansa ovat Taistelu sosiaaliturvasta (Like Kustannus Oy 2005) ja Kun Suomi punastui (Into Kustannus Oy 2008). (UP) Päivi Uljas: Hyvinvointivaltion läpimurto. Into Kustannus Oy Väitöskirjatutkimus s.

6 6 TEEMA: Kuntavaalit 2012 JHL:n tavoitteet kunnallisvaaleissa: Oma kunta, oma työ Kuntakenttää uudistetaan nyt perusteellisesti. Muutoksen katveeseen jää tuskin yksikään kunta. Nekin, jotka täyttävät vahvan peruskunnan kriteerit, ovat tavalla tai toisella mukana vahvojen alueiden rakentamisessa. JHL on ottanut vaaliteemakseen Oma kunta, oma työ. Sillä liitto korostaa kunnan oman palvelutuotannon vakauttavaa, tulevaisuutta turvaavaa ja myönteistä vaikutusta muutoksessa. Kerromme, että myös liitoksista syntyvä uusi kunta on oma kunta asukkailleen ja työntekijöilleen. Se myös tuntuu omalta, jos se tuottaa hyviä julkisia palveluja kaikille. Miksi kannattaa pitää kiinni hyvistä julkisista palveluista ja kehittää niitä nyt, kun koko julkinen talous on tiukoilla, muualla Euroopassa jopa kriisissä? Juuri tuon kriisin vuoksi. Kriisi tavoittelee meitäkin, vanavedessään epätasa-arvoinen, kova ja tulevaisuuden eväänsä syönyt yhteiskunta. Kerromme ehdokkaille ja äänestäjille, että hyvät julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä. Ne lisäävät turvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa. Ne estävät syrjäytymistä. Ne tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Ne vahvistavat kestävää kehitystä. Ja päinvastoin kuin joskus väitetään, ne kannustavat yritteliäisyyteen ja myönteiseen riskinottoon. Siihen, jonka tuloksilla korvataan Nokian ja muiden suurten yritysten kuihtumisen jättämiä aukkoja työllisyydessä ja toimeentulossa. Kerromme myös, että suurin osa palveluista kannattaa tehdä kunnan omana työnä. Oma työ on kestävää, vakaata ja joustavaa. Oma henkilöstö on helpompi sitouttaa palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Oma työ on avointa ja helposti valvottavissa. Se on kullanarvoinen ominaisuus taistelussa harmaata taloutta vastaan. Harmaa talous rikollisineen pesiytyy nopeasti pirstottuihin palveluketjuihin, joiden alihankintaviidakosta kellään ei enää ole kokonaiskuvaa. Oma työ vahvistaa paikallisuutta ja jättää verorahoja omaan kuntaan. Yritykset vievät tuottonsa sijoittajille; se on niiden tehtävä. Joskus rahat katoavat veroparatiiseihin. Kun kunnan oman työn tuloksellisuutta, parempi laatu yhdistettynä parempaan tulokseen - parannetaan, hyöty jää kunnalle. Sen asukkaille ja työntekijöille. Parempana elämänä, parempina palveluina, parempina työpaikkoina. Aidosti tuloksellisuutta voidaan parantaa tekemällä asiat fiksummin, hyödyntämällä tietotekniikkaa ja ottamalla koko henkilökunnan osaaminen ja ideat käyttöön. Kaiken kaikkiaan, oma työ on kokonaistaloudellista. Lyhytnäköinen yksityistäminen pikasäästöjen toivossa vie yleensä ojasta allikkoon. Laatu ei vastaakaan odotettua, hinta osoittautuu kalliimmaksi kuin oma työ ja kilpailutuksen hallinnointi vie aikaa ja rahaa. Moni kunta on tämän jo kokenutkin ja palauttanut yksityistettyjä palveluita omaksi työksi. Ostopalveluilla on tärkeä paikkansa. Ne täydentävät kunnan omaa palvelutuotantoa. Ja kun palveluja ostetaan kolmannelta sektorilta ja paikallisilta yrityksiltä, tuetaan tervettä paikallisuutta ja pidetään osaaminen lähellä. Vaadimme, että kilpailutus sisältää sosiaaliset kriteerit ja samat laatuvaatimukset kuin omalle työlle. Työehtoja ei saa polkea. Myös kunnan itsensä pitää voida osallistua kilpailutuksiin. Haluamme ehdokkaiden ymmärtävän, että kunnan talous voi olla terve vain, jos kunnan oma palvelutuotanto on laajaa ja vahvaa. Silloin on kilpailukin tervettä. Jos kunnan oma tuotanto rapautuu ja hiipuu, kenttä jää avoimeksi monopolisoitumiselle. Suuret yritykset valtaavat markkinat halvoin hinnoin, ostavat sitten pienyrittäjiä pois ja lopulta nostavat hinnat pilviin, kun todellista kilpailua ei enää ole. Tämä koskee väkirikkaiden alueiden vauraita ja pärjäileviä osia. Haja-asutusalueet ja kaupunkien köyhimmät alueet voivat kärsiä palvelutuottajakadosta, kuten Ruotsissa on jo käynyt. Ennen kaikkea haluamme nostaa esiin jäsentemme arvon ja osaamisen kuntien muutok-

7 7 sessa. Ilman riittävää joukkoa osaavia ammattilaisia ei mikään palvelu toimi hyvin. Tuo osaaminen on otettava täyteen käyttöön hyvänä yhteistoimintana. Henkilöstö on pidettävä mukana muutosta muokkaamassa ja palveluja kehittämässä koko ajan, kaikki henkilöstöryhmät tasaveroisesti. Tuija Zapasnik, viestintäpäällikkö, JHL

8 8 TEEMA: Kuntavaalit 2012 JHL tuo kuntavaaleissa esiin oman työn merkitystä JHL:n toimet kunnallisvaaleissa Kunnallisvaalit 2012 ovat JHL:n toiminnalle erityisen tärkeät. Kuntapalveluiden tuottamisen tavat ja rakenteet ovat historiallisen suuressa murroksessa. Valtaosalle JHL:läisistä kunta on myös työnantaja. Lisätietoja vaalien järjestelyistä ja vaalimateriaaleista saa aluetoimistoista. Vaalien aikataulu - Vaalipäivä sunnuntai Ennakkoäänestys kotimaassa Ennakkoäänestys ulkomailla Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina ennen klo 16 Liiton tuki ehdokkaille Liitto ei rahallisesti tue kuntavaaliehdokkaita, mutta tuottaa ehdokkaiden ja yhdistysten käyttöön liiton kannat ja JHL:läisten näkyvyyttä tukevia materiaaleja. Kaikkiin ehdokkaisiin suhtaudutaan tasapuolisesti. Motiivi-lehti ei julkaise kuntavaali-mainoksia, vaan vaaleista kerrotaan yleisemmin. Liiton kuntavaalien palvelut ja tuotteet yhdistyksille Liiton kuntavaalien nettisivusto on avattu. Sivustolla esitellään JHL:läiset ehdokkaat ja sieltä ehdokkaat ja yhdistykset voivat ladata myös liiton tuottamaa vaalimateriaalia. JHL:läiset kunvavaaliehdokkaat voivat ladata kuvansa ja tietonsa sivulle 19. syyskuuta alkaen. Toimi nopeasti niin saat parhaan hyödyn sivustosta. Vaalimateriaali JHL:n tuottama kuntavaalimateriaali jaetaan aluetoimistojen kautta ehdokkaille ja yhdistyksille. Ehdokkaat ja yhdistykset voivat kysyä ja tilata ko. materiaalia suoraan omasta aluetoimistostaan. Tarjolla oleva materiaali - Pieni jakoesite: Oma kunta. Oma työ. JHL:n kuntavaalitavoitteet pähkinänkuoressa - Luottokorttikokoinen suurennuslasi muistoksi tapaamisesta. - JHL:n oranssi huivi ehdokkaalle ( näkyvyyttä tapahtumissa ulkotiloissa jne) - Aluetoimistolla on käytössä/lainattavissa oranssi JHL-teltta tori- ym. tapahtumiin. - JHL toimittaa kuntavaaleja koskevia valmiita tiedotteita, taustamateriaaleja ja gallup-tuloksia ja yhdistysten ja ehdokkaiden käyttöön viimeistään lokakuun alkupuolella. Seuraa hyvinvointivaalit.fi sivustoa ja yhdistyskirjettä. Vaaliseminaareja Aluetoimistot järjestävät yhdistyksille/ehdokkaille vaalitilaisuuksia tai pitävät ehdokkaisiin muuten yhteyttä. Isompia kuntavaaliseminaareja JHL järjestää seuraavasti (kts. takasivun mainos): - to 4.10 Tampereella - pe Turussa - ti Lahdessa - to Oulussa - ke Mikkelissä - to Helsingissä. Liiton kuntavaaliteemat esille JHL on liikkeellä positiivisella mielellä. Tuomme vahvasti esiin hyvinvointipalvelujen tärkeyden ja kunnallisen työn merkityksen OMA KUNTA. OMA TYÖ. teemalla, hyvin toimivia ostopalveluja tai kolmannen sektorin palveluja vähättelemättä. Kunnallisvaalien aluskeskustelu on JHL:lle iso mahdollisuus vaikuttaa tuleviin päättäjiin ja myös kuntalaisiin. Iloisilla tempauksilla saamme kuntalaiset ja tiedotusvälineet kiinnostumaan kuntatyöstä ja teemme samalla koko liittoa tunnetuksi. Työntekijät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita. Nyt on paikka tuoda esille esimerkiksi paik-

9 9 kakunnan tiedotusvälineissä kuntatyötä ja kuntatyön tekijöitä. JHL kannattaa tuloksellisuuden eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden yhtäaikaista parantamista, mutta ei työntekijöiden palkkoja tai työehtoja polkemalla. Parhaiten tuloksellisuutta ja palveluja parannetaan edistämällä osaamista, työn hallintaa ja työhyvinvointia. Suunnittele hyvissä ajoin Tärkeää on, että yhdistys, yhteisjärjestö ja ehdokas itse suunnittelevat omat kuntavaalitavoitteet ja toimet hyvissä ajoin. Samalla kannattaa miettiä, miten JHL ja ehdokas näkyy työpaikalla, miten lähestytään kuntalaisia, miten päättäjiä ja miten julkista sanaa. Keskustelut ja näkyminen työpaikalla sekä muu julkinen suus ovat tärkeitä omien ajatusten tunnetuksi tekemisessä. (Tutustu JHL:n Voimaa viestinnästä oppaaseen liiton nettisivuilla). Lue lisää kuntavaaleista: Hyödynnä Kuntaliiton palvelut Kuntaliiton tuottamalla sivustolla on omat aineistonsa äänestäjälle, ehdokkaalle, kunnalle ja medialle. Kuntavaalit.fi -verkkopalvelu kokoaa kuntavaalien keskeisiä sisältöjä ja kysymyksiä. Sivuilta löytyy mm. Ehdokkaan oma alue, johon on koottu ehdokastyötä tukevia aineistoja, mm. Kuntalehti, tietopaketteja ehdokkaille, KuntaNavigaattori Plus -tilastokarttapalvelu, joka visualisoi kuntakohtaista tilastotietoa ja Kuntapäättäjä-tablettisovellus. Hyödynnä tietoja omassa taustatiedon keruussasi.

10 10 TEEMA: Kuntavaalit 2012 Talouteen voi vaikuttaa kunhan vähän osaa ja on rohkea Kunnissa päätöksenteko ja sitä edeltävä asioiden valmistelu on tarkoin säädeltyä. Tämä koskee myös kunnan taloudenhoitoa. Tämä ei tarkoita sitä, että kunnan talouteen ei voi vaikuttaa. tulee olla riittäviä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Talousarvion laadinta, hyväksyminen ja toteuttaminen ovat keskeinen osa kunnan talouden hoitoa. Taloudenhoito ja siihen vaikuttaminen ovat jatkuvaa toimintaa. Pohdittaessa yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksia kunnan talouden hoitoon voidaan käyttää vaikkapa seuraavaa ryhmittelyä. Toiminta voidaan ajallisesti jakaa neljään osaan vuosineljänneksittäin. Jaottelua havainnollistetaan alla käytännön esimerkeillä. Toiminnan arviointi, tilinpäätös, käyttösuunnitelmien vahvistaminen Vaikutusmahdollisuudet ovat aina olemassa. Niiden hyväksikäyttö edellyttää talouden perusasioiden tuntemista, yhteyksien rakentamista päättäjiin ja taloudesta vastaaviin viranhaltijoihin ja halua vaikuttaa. Pelkästään ei-vaihtoehto ei toimi, tarvittaessa on esitettävä oma vaihtoehtoinen ehdotus yhdistyksen taholta. Tämä tulee selvimmin esille kunnan taloudellisen tilanteen vaikeutuessa, kun vaihtoehtoisten säästökeinojen etsiminen tulee ajankohtaiseksi. Talouden perusteet määritellään talousarviossa ja suunnitelmassa, jotka normaalisti ovat sama asiakirja. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen toimielimet vahvistavat yksityiskohtaisemmat talousarvion käyttösuunnitelmat. Talousarvion osalta ylin päätösvalta on vaaleilla valitulla valtuustolla. Valtuusto voi siirtää valtaansa lautakunnille ja edelleen viranhaltijoille. Talousarvio sisältää määrärahojen ja tuloarvioiden lisäksi kunnan kehittämisen keskeiset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Määrärahojen Toiminnan arviointi, tilinpäätös, käyttösuunnitelmien vahvistaminen Kunnan tulorahoituksen riittävyyden ja rahoitusaseman kehityksen kannalta tärkein asiakirja on tilinpäätös. Tällöin on tunnettava siihen sisältyvät tunnusluvut pääpiirteissään. Mikäli halutaan vaikuttaa oman työyhteisön talousarvion yksityiskohtiin, on vaikutettava lautakunnan työhön sen vahvistaessa talousarvion käyttösuunnitelmaa. Talousarvion laadintaohjeet, kehysten laadinta Jos halutaan vaikuttaa talousarvioperusteisiin; keskeisten tuloperusteiden arviointiin ja niistä johdettaviin määrärahakehyksiin, on tarpeen seurata tarkoin talousarvion laadintaohjeiden valmistelua. Lautakunnat laativat oman ehdotuksensa Lautakunnat ottavat kantaa siihen, miten määrärahat jakautuvat annetun talousarviokehyksen sisällä esim. päivähoidon ja vanhustenhuollon kesken. Tämä vaihe on tärkeä määrärahojen kohdentamisen kannalta. Yhdistyksen on tarpeen pohtia hyvissä ajoin jäsenistön kannalta tärkeitä painopisteitä ja saattaa ne lautakuntien tietoon Talousarvion tasapainotus, lopullinen ehdotus, talousarvion hyväksyntä Kuntien yhteistoimintaa ohjaava laki edellyttää, että henkilöstölle annetaan kerran vuodessa talouskatsaus. Lisäksi laissa todetaan, että mikäli talousarvioehdotus todennäköisesti johtaa irtisanomisiin tai lomautuksiin ennen lopullista talousarvioehdotusta näitä toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Mikäli lopullinen talousarvioehdotus yhdistyksen mielestä edellyttää muutoksia, tällöin muutosehdotukset on saatettava kunnanhallituksen ja valtuuston tietoon. Yhdistyksen kannalta erityisen tärkeätä on seurata talousarvion sitä osaa, joka koskee kunnan palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tällöin tulee kiinnittää huomiota henkilöstömäärärahojen yleisen riittävyyden lisäksi erityisesti seuraaviin asioihin; turvaako talousarvio riittävän henkilös

11 11 Neljännes kunnista palautti palveluja omaksi työksi tömäärän kunnan tehtävien hoitamiseksi, turvaako talousarvio henkilöstön jaksamisen ja ammattitaidon säilymisen ja erityisesti turvaako talousarvio palvelujen tuottamisen omana työnä. Yhdistyksen on huolehdittava toimijoiden kannustamisesta koulutukseen riittävän taloustiedon saamiseksi. Sitä on saatavilla Raseborg-opiston ja aluetoimistojen järjestämänä. Myös yhdistyskohtainen koulutus on mahdollista samoin verkossa tapahtuva koulutus. Meneillään oleva suuri kuntarakenteen uudistus lisää tarvetta tuntea kunnan talouden perusteet. Jos ei muusta syystä, niin vaikkapa siksi ettei erehdytä luulemaan, että suurempi kunta tuottaa palvelut aina halvemmalla. Hannu Kanerva, aluetoimitsija, JHL Pirkanmaa Neljännes kunnista ja kuntayhtymistä on ottanut ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnakseen. Kunnan omaksi toiminnaksi palauttamisen syiksi kuntajohto kertoo kustannukset tai palvelun laadun. Vaikka palveluja on palautettu omaksi toiminnaksi, kuntajohto arvioi pitkällä aikavälillä kuntatyöntekijöiden määrän vähentyvän. Kuntajohto arvioi työntekijöiden vähenevän reilulla työntekijällä nykyisestä työntekijästä vuoteen 2020 mennessä. Suurin syy kunnallisen henkilöstön vähenemiseen ei ole palvelujen ulkoistaminen. Kuntajohto näkee rakennemuutoksien ainakin jossain määrin vähentävän henkilöstön tarvetta (90 prosenttia vastaajista). Myös eläkepoistuma vähentää työntekijöiden määrää. Noin puolet niistä kunnista, joissa henkilöstömäärän arvioitiin vähenevän, syyksi kerrottiin ulkoistaminen tai palvelujen yhtiöittäminen. Tulokset ilmenevät Kevan toimintaympäristötutkimuksesta, jossa kaupungin- ja kunnanjohtajilta sekä kaupunkien ja kuntien talous- ja rahoitusjohdolta sekä kuntayhtymien johdolta kysyttiin näkemyksiä henkilöstön määrästä ja palvelujen tuottamistavoista. Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 41 prosenttia kuntajohdosta. Omaksi tuotannoksi palauttamisen syinä kustannukset ja laatutekijät Kaiken kaikkiaan noin puolet kunnista ja kuntayhtymistä on joko pohtinut ulkoistettujen palvelujen kunnallistamista tai palauttanut niitä omaksi tuotannoksi. Mitä suurempi kunta tai kuntayhtymä on kyseessä, sitä yleisempää palvelujen omaksi toiminnaksi ottaminen tai sen suunnittelu on. Suurimmista kunnista peräti kolmannes hoitaa itse sellaisia palveluja, joita ne ovat aiemmin ostaneet yksityisiltä palvelutuottajilta, ja asiaa on vähintään pohdittu 60 prosentissa suurimmista kunnista. Syitä palvelujen ja toimintojen palauttamiseen kunnalliseksi toiminnaksi on useampia; useimmiten kuitenkin mainitaan pettyminen laatuun tai hintaan. Suurin osa kuntajohdosta katsoo, että eläkepoistuma antaa mahdollisuuden henkilöstömäärän vähentämiseen. Eläkepoistuman arvellaan myös jonkin verran antavan mahdollisuuksia palvelujen ulkoistamiselle.

12 UUSI ETU ammattiliittojen jäsenille. Kodinhoitoapua toipilaalle Käytä hyödyksesi Turvan uusi etu! Nyt sinulla on ammattiliiton jäsenenä mahdollisuus saada korvausta myös tapaturman jälkeisen toipilasajan aikana käytetyistä kodinhoitopalveluista. Haluamme näin helpottaa arkesi sujumista toipumisen aikana. Jos joudut sairaalahoitoon vähintään vuorokaudeksi korvattavan tapaturman vuoksi, voit saada korvausta sairaalasta kotiutumisen jälkeen käyttämistäsi kodinhoitopalveluista. Ammattiliiton jäsenenä olet oikeutettu etuun, jos sinulla on Turvassa kotivakuutus ja henkilökohtainen tapaturmavakuutus. Etu koskee tai sen jälkeen otettuja henkilökohtaisia aikuisen tapaturmavakuutuksia. Korvauksen enimmäismäärä on 500 yhdestä tapaturmasta. Mihin kodinhoitoapua voi käyttää? Kodinhoitoetua voi käyttää esim. kaupassa tai muilla asioilla käyntiin lemmikkieläinten päivittäiseen hoitoon tavalliseen viikkosiivoukseen pyykinpesuun nurmikonleikkuuseen puiden pilkkomiseen lumitöiden tekemiseen JHL:n jäsenenä saat etuja myös Tapiola Pankin pankkipalveluista. Lue lisää eduistasi turva.fi/jhl Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa ma pe 8 18 sekä osoitteessa

13 TEEMA: Kuntavaalit Yhdistykset haastetaan ILOA ja Aikaa tempauksiin vanhustyön tukemiseksi omalla paikkakunnalla Kaikki JHL:n yhdistykset ja t, teidät haastetaan mukaan vanhustyön tukemiseen Vanhusten viikolla lokakuuta (vko 41). JHL:n tämän vuoden ammatillinen kärkihanke on vanhustyön kehittäminen. Tarkoituksemme on vanhuspalvelun teemavuotena tuoda vanhuspalveluihin uutta ja iloista tekemisen meininkiä. Mitä haaste pitää sisällään Yhdistykset, joko yksin, yhdessä tai yhteistyössä JHL:n aluetoimistojen kanssa, miettikää miten voitte ilahduttaa vanhuksia ja samalla keventää hetkellisesti vanhuspalvelua työkseen tekevien työtä. Onko se vierailu vanhainkodissa tapaamista lukemista syöttämistä siivoamista vai päiväkahvit kulttuuriesitys... Miksi haastekampanja Tänä vuonna vanhuspalvelu on tapetilla. Eduskunta käsittelee ja säätää Suomelle vanhuspalvelulain, joka toivottavasti luo hyvät puitteet vanhuspalveluiden kehittämiselle. JHL haluaa että vanhustyötä kehitetään kokonaisvaltaisesti, niin laitoshoitoa kuin kotipalveluja. Vanhustyön tarpeet kasvavat ja koko henkilöstön työpanosta tarvitaan hyvien vanhuslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Tiedämme kuitenkin, että laki on vasta alku. Laitetaan ILO kiertämään annetaan aikaa ja tukea vanhustyölle ja vanhustyön tekijöille! Kampanjatuotteita Kampanjaa osallistuvat yhdistykset/t voivat kysyä ja tilata aluetoimistosta vanhustyöpaikoille jaettavaksi ILOA ja Aikaa lehteä rintanappeja julisteita pehmonalleja Lisäksi toimitamme yhdistyksille ja aluetoimistoille ennen kampanjaviikkoa valmiita tiedotepohjia alueen viestintävälineille toimitettavaksi. Paikalliset tempaukset voivat saada hyvin julkisuutta. JHL:n yhdistyksillä on oiva tilaisuus tutustua vanhustyön tekijöihin ja työpaikkoihin ja tuoda samalla esille myös JHL:n yhdistyksen toimintaa. Kerro myös yhdistyksen työpaikkakäyntien suunnittelemista ja kokemuksista aluetoimistolle. Kokoamme listaa vierailukohteista JHL:n nettisivuille. Lue lisää kampanjasta JHL:n nettisivuilta ILOA ja Aikaa bannerin alta tai osallistu keskusteluun vanhustyöstä Facebookissa com/iloajaaikaa! ILOA ja Aikaa seminaari Vuoden päätapahtuma ILOA ja Aikaa seminaari on pe Hyvä Ikä messujen yhteydessä Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa (ent. Pirkka-halli). Aamupäivän ohjelmassa pj. Vappu Taipale, psykiatri Claes Andersson ja hallitusneuvos Päivi Voutilainen pohtivat ikääntymisen vaikutuksia työelämässä ja vanhusten tarvitsemia palveluja. Iltapäivän ohjelmassa Työn Ilosta puhuu TTL Tiina Koivisto ja työpaikkojen hyviä ideoita ja käytäntöjä ruotivat JHL:n työelämäkehittäjät. Tutustu JHL:n jäsenille ilmaisen seminaaripäivän ohjelmaan liiton nettisivuilta. Päivillä julkistetaan JHL:n vuoden hoitaja ja palkitaan iloisimpia vanhustyöpaikkoja.

14 14 TEEMA: Kuntavaalit 2012 JHL on kuntapäättäjille melko tuttu Kuudellekymmenelle prosentille kuntapäättäjistä tai päättäjiksi pyrkivistä JHL ei ole kovin tuttu järjestö. Viidelle prosentille JHL on tuiki tuntematon. Hieman yli puolet kuntapäättäjistä tuntee JHL:n nimeltä. Hyvin JHL:n tuntee 40 prosenttia. JHL tilasi Aula Research Oy:ltä kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin kunnanvaltuutettujen ja kunnallisvaaliehdokkaiden näkemyksiä kuntapalveluiden tulevaisuudesta sekä asenteita palveluiden ulkoistamiseen ja järjestämistapoihin. Samassa yhteydessä kohderyhmältä kysyttiin myös kuinka hyvin he tuntevat JHL:n järjestönä. Tutkimukseen vastasi 1633 kuntavaikuttajaa ympäri Suomen. Kyselyn keskeisiä tuloksia julkaistaan muutamassa erässä kuntavaalien alla. Tarkoituksena on nostaa JHL:lle tärkeitä aiheita keskusteluun vaalikentillä. Tiedotteet löytyvät aikanaan hyvinvointivaalit.fi sivustolta. Tässä jutussa esitellään lähinnä JHL:läisiä toimijoita kiinnostava tulos liiton tunnettuisuudesta kuntapäättäjien keskuudessa. Kyselyn tuloksiin JHL:n tunnettuisuudesta voidaan suhtautua hieman kaksijakoisesti. Toisaalta on ihan hyvä tulos, että vain 5 prosenttia kuntapäättä- jistä ilmoitti JHL:n olleen heille entuudestaan perin tuntematon järjestö. Tämähän tarkoittaa, että 95 prosenttia vastaajista tiesi JHL:n olemassaolosta jo ennen kyselyä. Mutta onko se, että yli puolet vastaajista ilmoitti tunnistavansa JHL:n ainoastaan nimeltä, riittävä tai tyydyttävä tulos? 40 prosenttia vastaajista arveli tuntevansa JHL:n hyvin, ja näistäkin joka neljäs oli itse JHL:n jäsen. Vain Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajien enemmistö noin kaksi kolmasosaa - ilmoitti tuntevansa JHL:n järjestönä hyvin. Muiden puolueiden kannattajista alle kolmasosa totesi tuntevansa JHL:n hyvin. Tuntemattomin JHL on RKP:läisille, joista reilu viidennes ei entuudestaan tuntenut JHL:ää lainkaan. Myös perussuomalaisten keskuudessa oli runsaasti (17 %) niitä, jotka eivät JHL:ää entuudestaan tunteneet ollenkaan. Alueellisesti tarkasteltuna JHL tunnetaan parhaiten pohjoiskarjalaisten ja pirkanmaalaisten kuntapäättäjien keskuudessa. Näillä alueilla JHL:n hyvin tuntevien osuus lähentelee 50 prosenttia. Täysin tuntemattomana JHL on pysytellyt useimmin pohjalaisten ja keskipohjalaisten päättäjien keskuudessa. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voitaneen vetää, että JHL on varsin hyvin onnistunut tuomaan nimensä tietoisuuteen kuntapäättäjien keskuudessa. Reilusti työsarkaa on kuitenkin vielä siinä, että liiton tavoitteet ja toiminta saatetaan laajemmin tutuksi kuntapäättäjille. Tämä on varteenotettava haaste niin paikalliselle kuin keskustasonkin toiminnalle. Pertti Mäkelä, tutkija, JHL

15 15 toimitsijalta Palvelualoite on aloite yksityistämiseen PÄIVI NIEMI-LAINE TOIMIALAJOHTAJA, JHL a Palvelujen yksityistämiskeinoihin on tullut uusi väline palvelualoite. Palvelualoite on rantautunut Suomeen Ruotsista jo vuonna 2010, silloin tästä välineestä käytettiin nimeä palveluhaaste. Palvelualoite (utmanarrätt) on Ruotsin kuntasektorilla käytössä oleva toimintamalli, jota kokoomus teki tunnetuksi jo vuoden 2010 eduskuntavaaleissa. Mistä palvelualoitteessa sitten on kyse? Siinä kunta vapaaehtoisesti ilmoittaa altistavansa haluamansa osan omasta palvelutuotannostaan ulkopuolisten yrittäjien tarjouksille ja lupaa järjestää varsinaisen tarjouskilpailun, jos haastaja näyttäisi tekevän kunnan palvelut halvemmalla tai parempilaatuisina. Entä sitten, jos kunta ei laitakaan kilpailutukseen sovittua viipaletta palveluista? Jos palvelualoite otetaan kunnissa käyttöön, on ennen käyttöönottoa tarpeen säätää laki, jotta pelisäännöt olisivat kaikille toimijoille selvät. Jos palvelualoite otettaisiin käyttöön laajasti, on kunnan hinnoiteltava ja tuotteistettava palvelunsa siten, että niitä voidaan verrata markkinoiden tarjoamiin palveluihin. Palvelualoitemallin seurauksena kunnat ovat Ruotsissa joutuneet jatkuvaan kilpailutusprosessiin, jossa yritykset innokkaina hakevat uusia markkinoita. Jos kunta ei osaa kilpailuttamista ja hankinnan vaativuutta, joudutaan ongelmiin. Yritykset tulevat palvelualoitteen avulla sisään alhaisella hinnalla, mutta nostavat pian hintojaan. Tällä hetkellä ostopalvelujen hintakehitys on korkeampaa kuin kunnan omassa tuotannossa. Ongelmaksi on myös muodostunut sopimusten purkaminen niin meillä kuin Ruotsissa. Palvelutuottajasta eroon pääseminen on osoittautunut hankalaksi, koska yksityisen sopimusten laatijoina ovat huippujuristit, jotka ovat erikoistuneet sopimusmaailman nippeleihin. Kuntapalvelujen yksityistäminen ei ole oikea suunta kuntatalouden tasapainottamisessa. JHL:n ja myös Kevan viimeisimmän selvityksen mukaan useat kunnat ovat ottaneet yksityistettyjä palveluja takaisin omaksi työkseen, koska kustannukset ovat karanneet käsistä ja laatu heikentynyt. Palvelualoitteen tarinassa on monia aukkoja. Helsingin kaupunki tekee parhaillaan selvitystä palvelualoitteen hyvistä ja huonoista puolista. Toistaiseksi palvelualoitteesta ei ole olemassa mitään muuta selvitystä Suomessa tai Ruotsissa. Palvelualoite on yksityistämisen voimakasta edistämistä. Suomessa olisikin kilpailutuksissa hyvä lisätä sosiaalisen kriteeristön käyttöönottoa hankinnoissa. Poliittisesti palvelualoite jakaa mielipiteitä niin Ruotsissa kuin Suomessa. Mikäli palvelualoitetta otetaan käyttöön, voisi yksi hankintaehto olla työllisyyden ylläpito ja hoito kuten Tanskassa. Tanskalaisaloitteen mukaan sosiaali- ja terveystoimessa kilpailun voittanut yksityinen velvoitetaan työllistämään tietyn määrän kunnan osoittamia vaikeasti työllistettäviä. Aloitteen tekijät velvoitetaan siis syömään koko pullan, ei vain rusinoita.

16 16 TEEMA: Kuntavaalit 2012 Viira-projekti selkeytti Tuottavuuden pyöreä pöytä myönsi Vaasan kaupungin Ikäkeskuksen viriketoiminnan yksikölle tuottavuus -kunniamaininnan maaliskuussa Tunnustukseen johti viriketoiminnan asiakassegmentointi- ja tuotteistusprojekti Viiran onnistunut toteuttaminen. Tuottavuuden pyöreä pöytä totesi, että Viira-projekti oli nostanut yksikön tuottavuutta ja työhyvinvointia merkittävällä tavalla. Ainutlaatuinen viriketoimintamalli Vaasan Ikäkeskuksen virketoiminta on iäkkäille kaupunkilaisille suunnattua ennaltaehkäisevää, tavoitteellista, kuntouttavaa ja Torstai-iltapäivällä Vaasan kaupunginsairaalassa kokoontuu peliryhmä Herttareeti. Tänään Leila Peura pyörittää bingoa. omatoimisuutta tukevaa toimintaa, joka tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja ikäihmisten verkostoitumiseen. Vaasassa viriketoiminta on järjestetty muusta Suomesta poiketen keskitetysti. Ikäkeskuksen viriketoiminta tarjoaa sekä laitoshoidossa oleville että kotona tai palvelukeskuksissa asuville ikäihmisille erilaisia kädentaito-, askartelu-, musiikki-, peli-, visailu-, muistinvirkistys-, keskustelu-, taide- ja kulttuuriryhmiä. Toimintaa toteuttavat yhdeksän viriketoiminnan ohjaajaa vastaavan viriketoiminnan ohjaajan johdolla. Viriketoiminta on viety sinne, missä asiakkaat ovat: laitoshoidon osastoille ja palvelukeskuksiin sekä korttelikerhoihin. Toimintaa järjestetään eri puolilla kaupunkia, jotta myös kotona asuvat asiakkaat pääsisivät helposti mukaan toimintaan. Toimintapisteitä on toistakymmentä ja jatkossa niiden määrä vain kasvaa, kun pyrimme viemään toiminnan kentälle yhä lähemmäs asiakkaita, sanoo vastaava viriketoiminnan ohjaaja Laura Pasma. Viime vuonna meillä oli yli asiakaskontaktia ja asiakkaiden määrä todennäköisesti kasvaa väestön ikääntyessä. Selkeyttä toimintaan Kasvaneet asiakasmäärät, useat toimintapisteet, hyvin heterogeeniset toimintaryhmät ja pitkälti kunkin ohjaajan oman suuden varaan jäänyt ryhmien

17 17 työtehtäviä toiminnan suunnittelu olivat lisänneet ohjaajien työn kuormittavuutta ja kiireen tuntua. Tämän takia viriketoiminnassa päädyttiin aloittamaan asiakassegmentointija tuotteistusprojekti Viira. Viiran suunnittelu alkoi vuonna 2010 ja projekti päättyi syksyllä Viiran aikana viriketoiminnan henkilöstö mietti yhdessä, mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja kohderyhmät ja kuinka toiminta käytännössä toteutetaan. Samalla asiakkaat jaettiin yhtenäisiin segmentteihin ja mietittiin, mitkä toiminnan osa-alueet sopivat kullekin asiakassegmentille. Tämä työn tuloksena jokainen Ikäkeskuksen viriketoiminnan yksittäinen toiminto esimerkiksi tietyn kaupunginosan korttelikerho purettiin auki ja dokumentoitiin, mitä kaikkea sen suunnitteluun ja järjestämiseen kuuluu. Näin saatiin dokumentoitua kaikki viriketoiminnan tuotteet ja niihin kuuluvat työvaiheet. Viiran tuloksena oma työmme tuli näkyvämmäksi sekä itselle että muille. Tuotteistuksen jälkeen näkee paremmin, mitä kaikkea työhön kuuluu ja osaa itsekin arvostaa omaa työtään enemmän, kertoo viriketoiminnan ohjaaja Mira Sparf. Hänen työparinsa Leila Peura on samaa mieltä. Nyt, kun kaikkien ryhmien sisällöt ja työvaiheet on kirjattu ylös, myös sijaisena toimiminen on helpompaa, hän lisää. Sopivia virikkeitä oikeille asiakasryhmille Tuotteistuksen yhteydessä mietittiin myös, mille kohderyhmälle viriketoiminnan tuotteet on tarkoitettu eli millaiset asiakkaat saavat kustakin ryhmästä parhaan hyödyn. Aiempaa homogeenisemmissa ryhmissä toiminta sujuu osallistujien kannalta paremmin ja tehokkaammin. Meillä on tavoitteena saada tuotteemme asiakassegmenteittäin kaupungin koko koti- ja laitoshoidon henkilöstön tietoisuuteen, jotta he osaavat ohjata asiakkaamme sellaisiin ryhmiin, joissa toiminta on heidän toimintakyvylleen mitoitettua, Pasma toteaa. Viriketoiminnan asiakkaat näkevät kehittämisen tuomat tulokset parhaiten lisääntyneenä toimintana, sillä Viiran jälkeen tehty työajan seuranta osoitti, että ohjaajien suoran asiakastyön osuus nousi lähes 30 prosenttiyksikköä edellisen vuoden seurantatulokseen verrattuna. Intoa omaan työhön Viira on esimerkki mainiosti onnistuneesta kehitysprojektista. Sen tuloksiin ovat tyytyväisiä niin asiakkaat, työntekijät kuin heidän työnantajansakin. Olemassa olevien toimintojen tuotteistusprosessi on saanut aikaan innostusta myös uusiin tuotteisiin ja niiden kehittämiseen, Sparf iloitsee. Hyvä esimerkki uusista tuotteista on kaupunginsairaalaan psykogeriatrisen osaston yhteen potilashuoneeseen rakennettu aistihuone, jonne hoitajatkin mielellään piipahtavat päivän aikana. Onnistunut tuotteistus ja asiakassegmentointi tukevat viriketoiminnan ohjaajien työtä, joka on hyvin itsenäistä ja asiakaslähtöistä ja jossa täytyy laittaa itsensä likoon. Ohjaajat eivät koe, että tuotteistus rajoittaisi mitenkään heidän työnsä itsenäisyyttä tai luovuutta. Edelleenkin tässä työssä paras työkalu on työntekijän oma persoona, sosiaalisesti pöllö oma itsensä, Peura naurahtaa. Mira Sparf avustaa kaupunginsairaalan Herttareeti-ryhmän bingon pelaajia. Tässä ryhmässä pelejä pelataan oikealla asenteella ilman otsaryppyjä. Teksti: Johanna Haveri Kuvat: Pekka Mäkynen

18 18 TEEMA: Kuntavaalit 2012 Ja vaalien jälkeen alkaa työ Petteri Oksa kehottaa tutustumaan perusasioihin. Missä vaiheessa mistäkin asiasta päätetään. Kun kunnallisvaalit on käyty, on aika kääriä hihat ja alkaa työhön. Vaalien alla voi kuka tahansa huudella lähes mitä tahansa, mutta seuraavan neljän vuoden aikana nähdään, kuka vaikuttaa tosissaan. Vaikuttamisen paikkoja on niin valtuustotyöhön valituilla kuin eri lautakunnissakin. JHL:läisen näkemyksen on syytä tulla esiin alkavalla haasteellisella kaudella. Kunnallinen vaikuttaminen vaatii osaamista, pitää tietää koska ja missä asioihin voi parhaiten vaikuttaa. Yksi pääsääntö on se, että jos asia tulee yllätyksenä valtuuston kokouksessa, on vaikuttamisen kanssa myöhässä. Lisäksi pitää muistaa, että vaikuttamiseen tarvitaan tietoa, verkostoja ja näkymistä. Opi perusasiat Ensimmäinen läksy on luonnollisesti varmistaa, että tiedät, miten oman kunnan päätöksenteko toimii. Missä ja kuka valmistelee mitkä asiat ja mihin elimiin ne lähetetään käsiteltäväksi. Mitkä asiat ovat suoraan kunnan omassa päätöksentekovallassa ja mitä päätetään yhdessä muiden kanssa ja mitä tulee annettuna esimerkiksi valtiovallalta. Jos jokin vaikuttaa perusteissa vaikealta, kannattaa kysyä apua. Oma puolue ja kokeneet vaikuttajat sekä ainakin osa virkamiehistä kunnassa auttaa varmasti mielellään. Pitää tietää, miten asiat toimivat, jotta niitä voi tosissaan yrittää muuttaa. Suhteet kuntoon Jokaisella kunnallispolitiikassa toimivalla on taatusti omia yhteyksiään ja kanaviaan, joiden kautta tulee tietoa ja joihin välitetään tietoa. Vaalien jälkeen pitääkin varmistaa, että sinut tunnetaan ja tiedetään oleellisissa paikoissa siis niissä, jotka ovat sinulle vaikuttajana tärkeitä. Näitä paikkoja on ainakin JHL yhdistyksineen, luottamusmiehineen ja toimistoineen. Sinuun tullaan vaalien jälkeen olemaan yhteydessä ja kyselemään lautakuntapaikoista jne. Vastata kannattaa ja vaikka yhteydenotto viipyisikin, niin kannattaa laittaa ao. asioista viestiä omalle aluetoimistolle menemään. Jotta liiton yhteiskunnallinen edunvalvonta voi toimia, meidän pitää tietää, missä kaikkialla jäsenet vaikuttavat. Liitosta saat lisäksi vaikuttamiseen tarvittavaa taustatietoa esimerkiksi julkisten palveluiden tuottamisen tavoista ja kustannuksista. Samalla tavalla toimivat suhteet kannattaa varmistaa omaan puolueeseen, itselleen tärkeisiin kansalaisjärjestöihin,

19 19 muihin keskeisiin poliitikkoihin ja paikallisiin viestivälineisiin. Kun sinut tunnetaan ja tiedetään, et jää tietoa vaille ja kumppanuuksia vaikuttamiseen on helpompi solmia. Ajoitus, ajoitus ja ajoitus Asioihin pitää päästä kiinni silloin, kun ne ovat vielä valmisteluvaiheessa. Siksi suhteet myös virkamiehiin ja muissa elimissä toimiviin poliitikkoihin ovat tärkeitä. Oman suuden lisäksi se on ainoa keinoa saada ajoissa tieto käynnistymässä olevista hankkeista. Kun asiat ovat vielä valmisteilla, voidaan niihin pyrkiä vaikuttamaan kansalaiskeskustelun, erilaisten tutkimusten ja perustelujen, lausuntojen tai vaikkapa mielenilmausten avulla. JHL kuulee mielellään valmisteluvaiheessa olevista työntekijöihin liittyvistä asioista. Jos uhkaavasta kehityksestä kuullaan ajoissa, on se helpompi pysäyttää. Jos se ei näy, sitä ei ole olemassa Kunnallispolitiikassa tehdään paljon hyviä asioita, joista ei koskaan kuulla missään julkisuudessa. Voidaan kuitenkin sanoa, että mitä suuremmiksi ja useampaa ihmistä koskevaksi päätökset ja vaikuttamisenpaikat kasvavat, sen suurempi merkitys on myös julkisuudella ja asioiden näkymisellä. Jos päättäjiä laajemmat piirit eivät kuule suunnitteilla olevista muutoksista, ei myöskään synny kansalaismielipiteen painetta. Hyvillä perusteluilla ja vakuuttavalla esiintymiselle voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan tuollainen paine mahdollisesti syntyy. Paikallisilla viestimillä ja niissä esitetyillä mielipiteillä voi olla suuri rooli päätöksenteossa. Siksi kannattaa varmistaa, että tuntee näiden tekijät ja pystyy kommunikoimaan heidän kanssaan. Asioiden ja tekemisen pitää näkyä. Ja taas kannattaa muistaa, että mitä suuremmaksi mittaluokka kasvaa työntekijöitä koskevissa asioissa, niin liitto eri toimijatasoineen on niistä varmasti kiinnostunut ja apuna julkisuuttakin haettaessa. Laita viestisi kuulumaan ja muutos liikkeelle, myös ja ennen kaikkea vaalien jälkeen. Kilpailu Suomen julkisen sektorin parhaista käytännöistä Petteri Oksa Järjestötoimitsija, JHL Suomen julkisen sektorin parhaiden käytäntöjen valintaan on mahdollisuus osallistua tammikuun 2013 loppuun mennessä. Parhaita käytäntöjä on valittu kahden vuoden välein vuodesta 2000 alkaen. Hakuprosessiin voivat osallistua kaikki julkisen sektorin organisaatiot, osastot, yksiköt ja projektit kaikilta hallinnon aloilta ja tasoilta. Kaikki valintaprosessiin osallistuvat saavat myös palautetta hakemuksestaan oman kehittämistyönsä tueksi. Kilpailun järjestävät valtiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Osallistua voi toimittamalla ohjeiden mukaisen hakemuksen valtiovarainministeriöön 31. tammikuuta 2013 klo mennessä. Kilpailun kriteeristö ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta

20 20 Teema: Epätyypilliset työt TEEMA: Kuntavaalit 2012 Ulkoistaminen ei ole varma säästökeino Ulkoistaminen tarkoittaa oman työn siirtämistä ulkopuolisen yrityksen tehtäväksi. Kun kunta ulkoistaa palveluitaan, se ryhtyy tilaamaan ulkopuolisilta alihankkijoilta samoja töitä, joita kunta aikaisemmin hoiti oman henkilökuntansa voimin. Jorma Peussa muistuttaa, että ulkoistettu palvelu on tiukasti määritelty ja sopimuksen ulkopuoliset työt laskutetaan erikseen. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä alihankintoihin siirtyminen on vaikeaa ja vaatii paljon suunnittelua. Alihankintoihin siirryttäessä täytyy laatia hankintasopimus kunnan ja palveluita tuottavan yrityksen välillä. Tähän hankintasopimukseen kirjataan yksityiskohtaisesti kaikki työt, jotka kunta haluaa ostaa ja joiden hoitamiseen ulkopuolinen yritys sitoutuu. Samaan sopimukseen pitää kirjata tarkasti hinnat, jotka yritys kunnalta veloittaa. Alihankintana teetetty palvelu ei ole koskaan sama asia kuin aikaisemmin tehty oman henkilökunnan työ. Ulkoistaminen pudottaa aina jotain pois. Alihankkija tekee ainoastaan ne työt, jotka on kirjattu palveluhankintasopimukseen eikä yhtään enempää. Jos tilaaja haluaa jotain ylimääräistä, siitä on neuvoteltava erikseen ja siitä veloitetaan erikseen. Ajatukset on käännettävä tulevaisuuteen Jos kunta tai joku muu organisaatio suunnittelee töiden ulkoistamista, sen on mietittävä tarkkaan millaista palvelukokonaisuutta se haluaa tulevaisuudessa kansalaisille tarjota. Ulkoistamisella on hyvät onnistumisen edellytykset vain silloin, kun kyseessä on selvästi muista erillään oleva tulosyksikkö, jonka tuottamat palvelut muodostavat helposti nähtävän itsenäisen kokonaisuuden. Suuressa teollisuuslaitoksessa esimerkiksi työpaikkaruokala on usein ulkoistettu sen vuoksi, koska työpaikkaruokalan pitämisen on selvästi erillään tehtaan muusta tuotannosta. Jos tehdas muuttaa liiketoimintastrategiaansa ja lähtee keskittymään aivan uudenlaisten tuotteiden valmistamiseen, se ei vaikuta työpaikkaruokalan asemaan ja merkitykseen tehtaan käytännön toiminnassa. Teollisuuslaitoksen johto perustelee työpaikkaruokailun ulkoistamista sanomalla, että näin yritys voi keskittyä ydinosaamiseensa ja antaa ravintolayrityksen keskittyä omaan toimialaansa. Järjestely voi toimia hyvin jos ruuan laatu on korkealla, palvelut ovat saatavilla oikeaan aikaan ja hinnat ovat molempien osapuolten mielestä kohdallaan. Julkisella sektorilla asia on monimutkaisempi kuin teollisuudessa. Kunnalliset palvelut muodostavat ketjuja, joissa jokainen palanen on tiiviisti sidoksissa muihin palvelutuotannon palasiin. Yksin asuvan vanhuksen luona saattaa vierailla samana päivänä kotipalvelu, kotisairaanhoito ja moni muukin ammattilainen. Vanhuksen saamaa palvelukokonaisuutta ei voi toimivasti jakaa useille yrityksille, joista jokainen käy hoitamassa oman

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

19 Valtuustoaloite luottamushenkilöiden oikeudesta tiedon saamiseksi kaupungin yhtiöissä - Tampereen vihreä valtuustoryhmä

19 Valtuustoaloite luottamushenkilöiden oikeudesta tiedon saamiseksi kaupungin yhtiöissä - Tampereen vihreä valtuustoryhmä Tampere Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (5) 19 Valtuustoaloite luottamushenkilöiden oikeudesta tiedon saamiseksi kaupungin yhtiöissä - Tampereen vihreä valtuustoryhmä TRE:5877/03.00.01/2015 Valmistelija / lisätiedot:

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015

1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015 Kaupunginhallitus 144 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 54 15.06.2015 Markku Ahjoniemen eronpyyntö Karkkilan kaupungin luottamustehtävistä 1/00.00.01/2013, 3/00.00.01/2013, 9/00.00.01/2013, 10/00.00.01/2013,

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ SUOMUSSALMEN KUNTA Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto 9.12.2014 62 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 2 3 Yli kolme tuntia kestävät ja samana päivänä pidettävät kokoukset

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Joutsan kunnanhallitus 8 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 7 19.01.2015 KUNNANHALLITUKSEN VAALI Joutsan kunnanhallitus 12.01.2015 8 Kuntalain 17 :n mukaan valtuusto asettaa kunnanhallituksen. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus 2020 Kyselytutkimus elo-syyskuu 2012 Tärkeimmät löydökset Tutkimuksen taustaa Success Clinic Oy ja Tervemedia Oy toteuttivat 13.8.- 18.9.2012 kyselytutkimuksen suomalaisen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Tiedote KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN Sivu 1 Suomalaisista kaksi kolmesta (2 %) suhtautuu myönteisesti (3 %) tai neutraalisti ( %) siihen, että julkiset sote-palvelut tuotetaan

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot