Lopen kunta TILINPÄÄTÖS Käsittely: Kunnanhallitus ( 54) Valtuusto ( 25)
|
|
- Eeva Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2013 Käsittely: Kunnanhallitus ( 54) Valtuusto ( 25)
2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Väestö ja työllisyys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Ulkoiset kokonaistulot ja -menot Konsernitarkastelu Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernilaskelmat Keskeiset liitetiedot Tuloksen käsittely STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA UUSI KUNTASTRATEGIA TOTEUTUMISVERTAILUT Käyttötalouden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Ympäristö- ja rakennuslautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen
3 LIITTEET 1. Maa- ja vesialueet Vahvistetut maksut ja taksat Lopen kunnan sääntökokoelma Luottamushenkilöt toimielimittäin EU-projektit Tunnuslukujen laskentakaavat TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Lopen vesilaitos (taseyksikkö) Lopen yritystalo (taseyksikkö) TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ MUUT TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETYT ASIAKIRJAT Luettelo vuoden 2013 kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista ja niiden säilytyksestä Tuloslaskelma, ulkoinen tilitasoinen (kunta + vesilaitos + yritystalo yhteensä)
4 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Strategista suunnittelua Vuoden 2013 tärkein kunnallishallinnollinen tavoite oli kuntastrategian laatiminen kuluvalle valtuustokaudelle. Uusi, vuoden 2012 kunnallisvaaleissa valittu valtuusto pääsi ensi töikseen pohtimaan Lopen kunnan tulevaisuutta, pohtimaan millaista arkea loppilaisille haluamme tulevaisuudessa tarjota ja miten varmistamme kuntamme elinvoimaisuuden. Strategiaa valmisteltiin koko alkuvuosi ja kesäkuun alussa valtuusto hyväksyi yksimielisesti kuntastrategian ja määritteli kunnan visioksi 2030 Nosteessa Loppi vireää, tasapainoista ja turvallista arkea lähellä luontoa. Strategiaan kirjattiin kolme strategista päämäärää, jotka määrittävät kunnallista suunnittelua, päätöksentekoa ja kaikkea toimintaa. Strategiaan kirjattiin myös kunnan arvot ja ne kriittiset menestystekijät, joiden pitäminen kunnossa on edellytys strategian toteuttamiselle. Vuoden 2014 talousarvio valmisteltiin strategian pohjalta ja strategian jalkautusta jatketaan kuluvan vuoden aikana. Vuosi 2013 oli Lopen kunnalle, kuten koko kuntakentälle, yhtä lailla haastellinen kuin edeltävätkin taantuma-ajan vuodet. Taloudellisen taantuman selkä ei odotuksista huolimatta kääntynyt nousuun, työttömyys lisääntyi, kunnan väkimäärä kasvoi vain muutamalla hengellä, kunnan johto paini koko vuoden kunnan lakisääteisten velvoitteiden ja resurssien riittävyyden ristipaineessa. Osaavan, pätevän henkilöstön saatavuus ja pysyvyys tuntuu nousevan koko ajan kriittisemmäksi tekijäksi kunnan velvoitteista suoriutumisen ja sujuvan palvelutuotannon näkökulmasta. Haasteista huolimatta kunta teki vuodelta 2013 positiivisen tuloksen. Pääosa toiminnallisista tavoitteistakin saavutettiin. Kunnan päättäjät ja henkilöstö ovat sisäistäneet budjettikurin ja tarkan euron politiikan merkityksen. Kunnassa keskitytään pitkälti välttämättömyyksiin, tartutaan rohkeasti uusiin tapoihin tehdä ja toimia, työtä tehdään sitoutuneesti ja yhteistyössä yli hallintokuntarajojen. Monella sektorilla ja toimialalla palvelut ja tekeminen ovat yhden tai kahden henkilön harteilla tehokkuuden ja toiminnan taloudellisuuden suhteen Lopella ollaan näkemykseni mukaan nyt tilanteessa, josta ei enää ole pahemmin löydettävissä säästöpotentiaalia. Vuoden 2013 aikana ei kunnan palvelurakenteessa tai -tuotannossa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Elimme suhteellisen tasaista arkea suunnittelun, selvittämisen, lausuntojen ja uusien rakenteiden ja palvelumallien valmistelun värittämää arkea. Vuoden aikana rakennettiin pohjaa vuoden 2014 toiminnalle ja kuluvan vuoden aikana täytäntöönpantaville palvelu- ja toimintamuutoksille. Koko kuntakenttää puhutti kuntarakenne- ja sote-uudistus. Valtuusto päätti syyskuussa aloittaa seudullisen kuntarakenneselvityksen Hausjärven ja Riihimäen kanssa. Sote-selvitystä ja vaihtoehtoja on kartoitettu koko maakunnan yhteistyönä. Kuluva vuosi näyttää, mihin selvitykset lopulta johtavat. Kuntalaisten näkökulmasta näkyvimmät kunnalliset investoinnit vuonna 2013 olivat Kirkonkylän uuden Vanhakosken asuntoalueen valmistuminen rakentamisvalmiiksi ja vuoden lopussa Kirkonkylän koulukeskuksen yhteyteen valmistunut Muksumäen päiväkoti. Rakennushanke viivästyi suunnitellusta urakoitsijan konkurssin vuoksi ja hanke saatettiin loppuun kunnan omana työnä. Kunnan tekninen toimi kantoi hienosti vastuun hankkeen loppuun saattaminen oli ylimääräinen ja ennakoimaton työ, josta kuitenkin selvittiin hienosti. Näkymättömämpi, mutta merkittävä investointi arjen sujuvuuden suhteen oli Riihimäen jätevedenpuhdistamon uudistamis- ja saneerausinvestointi. Lopen kunnan toimintaedellytykset pysyivät vuoden 2013 aikana melko lailla ennallaan. Lopelle perustettiin vuoden aikana 32 uutta yritystä. Vuodenvaihteessa kunnassa toimi yhteensä runsaat 400 yritystä aika lailla saman verran kuin vuotta aiemminkin. Työllisyystilanne pysyi lähes koko vuoden 2013 ajan maakunnallisesti tarkasteltuna hyvänä vuoden lopulla työttömyysprosentti kuitenkin nousi, mutta pysyi kuitenkin yhtenä Kanta-Hämeen alhaisimpina. Lopen kunnan asukasluku kasvoi 12 henkilöllä. Kunnan asukasluku oli vuoden lopussa Yksityinen rakentaminen kunnassa oli hiljaista. Kunta ei myynyt vuoden aikana yhtään tonttia, mutta vuokrasi kaksi. Vuoden aikana kuntaan kuitenkin rakennettiin uusi kerrostalo ja aloitettiin uuden rivitalon rakentaminen. Rakennuslupia kunnassa myönnettiin vuoden aikana kaikkiaan 138 kpl, joista uusille omakotitaloille myönnettyjä lupia oli 12 kpl ja käyttötarkoituksen muutoksia 2 kpl. Loma-asunnoille myönnettiin lupia 16 kpl.
5 2 Lopen taloudellinen tila Lopen kunnan taloudellinen kehitys säilyi vakaana, julkissektorin haastellisesta tilanteesta huolimatta. Lopen kunnassa talous kehittyi edelleen myönteisesti ja taloudellista puskuria saatiin kasvatettua. Merkittävä seikka tilikauden myönteisen tuloksen muodostumisen kannalta oli verotilityksissä tehdyt muutokset. Vuoden 2013 aikana tilitettiin eriä, jotka aiemmin on tilitetty vasta seuraavan vuoden aikana. Positiivisesta tuloksesta huolimatta Lopen kunnan talouden tila on herkkä. Herkkyyttä lisää se, ettei kunnan toiminnassa ole usean vuoden taloudentervehdyttämistoimien ja säästö- ja tehostamisratkaisujen jälkeen enää suuremmin löydettävissä asioita, joista kunta omin ratkaisuin voisi saada aikaan säästöjä. Kunnan velkamäärä laski vuoden aikana. Kunnan investointisuunnitelma on rakennettu maltilliseksi sellaiseksi, että kunta suoriutuu vuosittaisesta investointitaakastaan sekä taloudellisesti että muiden resurssien näkökulmasta. Kunnan taserakenteen johdosta kunnan maksuvalmius on heikko. Kunnalla on jatkuvasti lyhytaikaista lainaa, maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kunnan oma palvelutuotanto on perattu tarkasti uusia palvelumalleja ja toimintatapoja on otettu käyttöön vain, jos niillä on pystytty saavuttamaan taloudellista säästöä tai estetty kustannusten hallitsematon kasvu. Kunta on kotiuttanut asukkaita ostopalveluiden piiristä oman kunnan palveluiden piiriin, lapsille ja nuorille on perustettu uusia tukimalleja koulunkäynnin mahdollistamiseksi haastavissakin tapauksissa omassa kunnassa, ennaltaehkäiseviin palveluihin ja toimiin on satsattu ja saatu näin ostopalveluiden voimakasta kasvukehitystä hillittyä. Kuntayhtymien kustannuskehitys aiheuttaa suurimmat paineet kunnan taloudelle kuntayhtymien toiminnan ja talouden kehittymiseen Lopen kunta voi vaikuttaa hyvin rajallisesti. Kunnan talouteen vaikuttaa menokehityksen rinnalla merkittävästi verotulojen ja valtionosuuksien kehitys. Kunnan talouden kannalta on tärkeää pitää kunnan elinvoimaisuudesta huolta, mahdollistaa yrittäminen ja yritystoiminnan lisääntyminen sekä huolehtia siitä, että kunnan väestörakenteen terveelle kehittymiselle on edellytykset. Lopen kunnan tulee pyrkiä lisäämään työpaikkaomavaraisuuttaan ja huolehtia vetovoimastaan asumis- ja vapaa-ajanviettokuntana. Valtionosuuksiin kunta voi itse vaikuttaa äärimmäisen vähän. Valtionosuusuudistus tulee muuttamaan kuntien välistä resurssienjakoa. Uudistuksen lopulliset vaikutukset eivät ole vielä keväällä 2014 selvillä. Valtionosuudet tulevat kuitenkin läpi valtakunnan pienenemään ja verotulojen kehityksen merkitys kasvaa entisestään. Lopen kunnan velkamäärä oli vuodenvaihteessa yhteensä 15,65 M eli /asukas. Velkamäärä laski 72 /asukas. Keskimäärin kunnilla oli vuoden 2013 lopussa tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan velkaa noin /asukas. Lopen kunnan tilinpäätöksen vuosikate on ,08 euroa ja tilikauden tulos ,54 euroa ylijäämäinen. Tulos on ,54 euroa talousarviota parempi. Kunnan menot kasvoivat vuoden 2013 aikana keskimäärin 3,0 %. Toimintatuotot puolestaan pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 %:lla. Verotuloja kertyi vuonna 2013 yhteensä ,03 euroa verotulojen kasvun ollessa kokonaisuutena 4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Verotuloista kunnallisverotulo nousi 3,9 % verokertymän ollessa ,99 euroa. Kiinteistöveroja kertyi ,98 euroa kasvun ollessa 4,0 % ja yhteisöveroja kertyi ,06 euroa. Valtionosuuksia Lopen kunta sai yhteensä ,00 euroa kasvun ollessa edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 %. Investoinnit Vuoden 2013 aikana kunnan investoinnit jäivät jo kolmatta vuotta peräkkäin talousarviossa ennakoitua alhaisemmalle tasolle. Osa investointimenoista siirtyi investointihankkeiden viivästymisen johdosta vuodelle Investointimenot olivat yhteensä ,83 euroa ja investointitulot ,16 euroa investointien nettomenojen ollessa näin ,67 euroa.
6 3 Yhteenveto Vuoden 2013 aikana kunnan talous vahvistui ja talousarvio saatiin toiminnallisessa mielessä pääosin toteutettua. Kuntalaisille järjestettiin ja tuotettiin peruspalvelut kohtuullisin kustannuksin ja ilman suuria ongelmia. Kunnan poliittiset päättäjät ovat tehneet päätöksiä harkiten ja maltilla. Kunnan johtoryhmä on tehnyt sitoutuneesti ja voimavarojaan säästämättä töitä kunnan organisaation ja kuntalaisten hyväksi. Kunnan henkilöstö on tehnyt arvokasta työtä: Palvellut, auttanut, opettanut ja kasvattanut, hoitanut ja hoivannut, korjannut, rakentanut, huolehtinut ja mahdollistanut. Vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa, että Lopen kunnassa on tehty oikeita asioita ja oikeita päätöksiä. Kiitän johtoryhmääni, kunnan henkilöstöä ja kunnan päätöksentekijöitä saamastani tuesta kunnan johtamisessa. Kiitän kuntalaisten puolesta jokaista, joka on tehnyt työtä loppilaisten vähän paremman arjen eteen. Karoliina Viitanen kunnanjohtaja
7 4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS 1.1. KEHITYSKATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku Muutos Muutos / 5 v Muutos 5 v - ka./v , , , , , ,8 2013e ,4 Kunnan asukasluvun kehitys kääntyi kertomusvuonna jälleen positiiviseksi edellisvuoden notkahduksen jälkeen vuosi 2012 on tähän mennessä ainoa vuosi 2000-luvulla, jolloin kunnan asukasluku ei ole kasvanut. Kertomusvuonna asukasluku kasvoi muuttoliikkeen kautta 17 asukkaalla, sen sijaan syntyneiden enemmyys oli negatiivinen, -5. Kunnan asukasluku on 2000-luvulla kasvanut Kanta-Hämeen kunnista suhteellisesti tarkastellen toiseksi voimakkaimmin, 10,2 %. Kunnassa on 2000-luvulla 0 4-vuotiaiden suhteellinen osuus vähentynyt 0,1 prosenttiyksikköä. Suurin muutos on tapahtunut vanhemmissa ikäluokissa, sillä vuotiaiden osuus on kasvanut 2,3 prosenttiyksikköä ja vuotiaiden osuus 0,8 prosenttiyksikköä. Pelkästään kertomusvuotta tarkastellen osuuttaan kasvattivat yli 65-vuotiaiden ikäryhmät, 5 14-vuotiaiden ikäryhmä sekä hieman myös vuotiaiden ikäryhmä. Suurin ikäryhmä on vuotiaat henkilöt, heitä on 21,7 % väestöstä.
8 5 Alueittaisena tarkasteluna asukasluku on vuosina kasvanut kunnassa eniten Launosten osaalueella - kattaen taajama-alueen lisäksi Kormun ja Puustellin jossa kasvua on ollut 185 asukasta (yhteensä vuoden 2012 lopussa asukasta) sekä Läyliäisten osa-alueella - kattaen myös Maakylän ja Järventaustan - jossa asukasluku on kasvanut 163 hengellä (1.923 asukasta). Mainitut osa-alueet olivat myös ainoat, jotka kasvattivat asukaslukuaan vuonna Tarkastelujaksolla ainoastaan Länsi- Lopen osa-alueella Topeno, Vojakkala ja Pilpala-Riimala asukasluku on hieman vähentynyt. Kanta-Hämeen kuntien keskimääräiseen väestörakenteeseen verrattuna Lopella on vuoden 2012 lopun tilanteen mukaan nuorimpia ikäryhmiä, alle 15-vuotiaita, selvästi enemmän (19,4 % 16,5 %) ja työikäistä väestöä, vuotiaita, lähes vastaavan osuuden vähemmän (54,6 % 57,1 %). Yli 65-vuotiaita Lopella on hieman Kanta-Hämeen keskiarvoa vähemmän (19,8 % 20,5 %). Kunnan kehityksen kannalta huomioitavaa on, että vanhimpien ikäryhmien määrän kasvu tulee olemaan voimakasta Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä tulee Lopella kasvamaan vuoteen 2040 mennessä 79,9 %. Nuorimmissa ikäluokissa alle kouluikäisten määrässä ei ennusteen mukaan tapahdu muutosta, perusopetusikäisten 7 16 vuotiaiden määrä kasvaa 12,8 % ja jatkoopiskeluikäisten vuotiaiden määrä vastaavasti 22,4 %. Työikäisten vuotiaiden määrä kasvaa ennusteessa vain 3,5 %. Keskimääräisen työttömyysasteen kehitys Vuosi Loppi Riihimäen seutu Kanta-Häme Koko maa ,5 12,2 12,6 14, ,4 10,0 10,0 10, ,6 7,1 7,4 7, ,5 9,0 10,0 9, ,8 9,3 10,1 10, ,0 8,3 9,0 9, ,0 8,3 8,8 9, ,9 9,5 10,2 11,3 Lopen työttömyysaste heikkeni kertomusvuoden aikana yleisen talouskehityksen seurauksena. Aivan loppuvuodesta, niin työttömyyden kuin lomautusten kasvun seurauksena, työttömyysasteessa tapahtui raju muutos huonompaan, kun se heikkeni kerralla 1,5 % ja nousi 8,4 %:iin eli tasolle, jolla se on edellisen kerran ollut tammikuusssa Kunnan työllisyystilanne on kuitenkin kaiken aikaa ollut keskimääräistä parempi verrattuna niin Riihimäen seutuun tai Kanta-Hämeeseen kuin koko maan tilanteeseen. Lähes koko kertomusvuoden ajan kunnan työttömyysaste oli alhaisin Kanta-Hämeen kunnista. Vuoden 2013 lopussa Lopella oli työttömänä 328 henkilöä (vuonna 2012 oli 270), joista alle 25-vuotiaita 40 (19). Työttömyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Työttömien miesten määrä on kuitenkin vähentynyt (143, joulukuussa ). Yli vuoden työttömänä olleita oli 72 henkilöä (53). Avoimien työpaikkojen määrä vuoden lopussa oli 14 (13).
9 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Kuntaliitto julkisti Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätösten ennakkotiedot positiiviseen sävyyn otsikoinnilla Kunnat sopeuttaneet talouttaan määrätietoisesti. Alustavien tietojen perusteella kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 M positiivinen, kun se edellisvuonna oli saman verran negatiivinen. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kasvoi lähes puolella edellisvuoteen verrattuna ja riitti kattamaan poistot. Uutisointi antaa todellisuutta myönteisemmän kuvan kuntatalouden tilasta, sillä taustalla ovat mm. kuntien saamat 430 M :n määräiset verotulojen kertaerät, jotka jo yksinään riittivät kääntämään kuntasektorin tuloksen positiiviseksi. Lisäksi kuntien tekemät tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäsivät verotulokertymää 170 M. Kannattaa myös muistaa, että vertailuvuotena oleva 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Ennakkotietodoissa 36 kunnalla vuosikate oli negatiivinen, mikä on puolet vähemmän kuin edellisvuonna (73). Maakunnittain Kanta-Hämeen yhteenlaskettu vuosikate suhteessa poistoihin oli ennakkotietojen mukaan paras. Puolessa maakunnista tilikauden yhteenlaskettu tulos oli positiivinen, kun edellisvuonna siihen pääsi vain Uusimaa. Tilinpäätöstiedoissa on myönteistä, että kunnat ovat pystyneet myös sopeuttamaan toimintaansa. Kuntien toimintakulujen kasvu hidastui 2,6 %:iin, kun se edellisvuonna oli 5,0 %. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 % ja palveluiden ostoissa 3,4 %. Kuntien toimintatulojen kasvu jäi 1,4 %:iin. Kuntien verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulojen tilitykset kasvoivat edellä mainittujen kertaerien ansiosta peräti 6,8 %, kun edellisvuonna kasvu oli 1,3 %. Veroprosenttiaan vuodelle 2013 nosti 115 kuntaa, kolme kuntaa laski. Tuloveroprosenttien korotukset lisäsivät kuntien verotuloja 133 M. Valtionosuuksien kasvu oli 2,9 %, joka on lähinnä kustannustason nousuun perustuvaa verotuloperusteiden tarkistusta. Kuntien investointien omarahoitusmenot kasvoivat edellisvuodesta 4,3 % ja olivat noin 4,6 mrd. euroa. Kun kuntien yhteenlaskettu vuosikate jäi 2,0 mrd. euroon, kykenivät kunnat kattamaan oman tulorahoituksen kautta investointimenoistaan vain 54 %. Näin ollen kunnissa jouduttiin yleisesti lisäämään lainanottoa, minkä seurauksena kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 13,4 % 13,8 mrd. euroon. Manner-Suomen kuntien keskimääräinen lainakanta on tilinpäätöksissä ennakkotiedon mukaan /asukas, kun tunnusluku vuotta aikaisemmin oli euroa. Lopen kunnan taloustilanne pysyi kertomusvuonna edelleen myönteisenä, vaikka tulokseltaan tilinpäätös on hieman edellisvuotta huonompi. Tilikauden tulos oli yhä vahvasti positiivinen, viidentenä vuonna peräkkäin, ja se oli myös selvästi budjetoitua parempi. Keskeisenä syynä tähän oli käyttötalouden hyvä toteutuminen eli hallintokunnat toteuttivat talousarvionsa hyvin. Tämän vaikutus vuosikatteeseen oli lähes 1,2 M budjetoitua parempi. Merkittävää oli, että isoilla perusturvalautakunnan sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnan toimialoilla talouskehitys oli myönteinen ja molempien talousarvio toteutui säästövoittoisesti. Rahoitukselliset erät toteutuivat budjetoitua paremmin lähinnä verontilityslain muutoksen johdosta nopeutuneiden verotilitysten ansiosta. Kunnan toimintakulut kasvoivat kertomusvuonna 3,0 %, mikä vastaa kuntien keskimääräistä menokasvua. Menoryhmittäin eniten kasvoivat palvelujen ostot 4,7 % ja siinä vielä tarkemmalla tasolla asiakaspalvelujen ostot 4,9 %, jossa maksuosuudet terveyskeskuskuntayhtymälle 6,6 % ja sairaanhoitopiirille 4,1 %. Kunnan toimintatuotot puolestaan vähenivät edellisvuoteen verrattuna 3,2 %. Merkittävimpinä syinä tähän ovat käyttöomaisuuden myyntivoittojen väheneminen alle puoleen edellisvuodesta sekä ekomaksujen jääminen pois kunnan tulokertymästä. Lisäksi merkittävää vähennystä oli mm. metsänhakkuutuloissa, varhaiskasvatuksen hoitopäivämaksuissa, työllistämistuissa ja koulutoimen saamissa valtionavustuksissa. Kunnan verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,2 % eli selvästi heikommin kuin kunnissa keskimäärin. Myös valtionosuuksien 0,9 %:n kasvu on keskimääräistä heikompi. Näitä tarkastellaan tarkemmin jäljempänä.
10 7 Kunnan oman toiminnan kautta saavutettu tilikauden tulos oli hyvä ja talousarvion tulostavoite ylitettiin eurolla. Toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien kokonaiskasvu oli rahassa mitaten euroa pienempi kuin toimintakulujen kasvu, mikä osaltaan vaikuttaa tilikauden tuloksen heikkenemiseen. Tilikauden tulos oli ,54 euroa positiivinen, minkä ansiosta taseessa oleva ylijäämä kasvoi ,48 euroon. Ylijäämäpuskuri on välttämätön, koska paineet kuntataloutta kohtaan kasvavat jatkuvasti ja kunnan talouden todellinen liikkumavara on pieni. Tasapainotilanne on häiriöherkkä ja siihen kohdistuvat lisäksi mm. terveydenhuollon kuntayhtymien talouden tasapainottamistarpeen tuomat lisäpaineet. Tosiasia on, että haasteet myös väestörakenteessa tapahtuvien muutosten johdosta tulevat väistämättä kasvamaan. Käyttötalouden hyvän toteutumisen ja kunnan talousresursseihin sopeutetun investointiohjelman ansiosta kunta pystyi yleisestä kehityksestä poiketen vähentämään velkamääräänsä neljäntenä vuonna peräkkäin. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4 M, mutta lainanotto kyettiin rajaamaan 2 M :oon. Kunnan lainakanta väheni euroa ja on tilinpäätöksessä /asukas, mikä on selvästi alle kuntien keskiarvon. Kunnan velkaantuneisuudelle asetettu strateginen tavoite velkakehityksen laskusta kyettiin näin myös kertomusvuonna saavuttamaan. Yleinen korkotaso pysyi koko kertomusvuoden matalana. Verotulot 2013 Muutos% 2012 Muutos% 2011 Muutos% Kunnallisvero , , ,51 Kiinteistövero , , ,45 Yhteisövero , , ,35 Yhteensä , , ,46 / asukas 3 118,03 4, ,71 2, ,41 4,15 Tulovero% 20,00 20,00 20,00 Valtakunnallisesti kunnallisveroa tilitettiin 6,7 % enemmän kuin vuonna 2012, joten Lopella kunnallisverotulojen kehitys - kasvua 3,9 % - oli keskimääräistä heikompi. Tuloksessa näkyy osaltaan kunnan väestökehityksen notkahdus vuonna Kertomusvuoteen kohdistuneiden ennakoiden tilitykset lisääntyivät vain 1,0 %, vaikka kunnan työllisyystilanne oli keskimääräistä parempi. Verotulokertymään ja budjetoidun verotuloarvion toteutumiseen vaikutti olennaisesti verontilityslain muutos, joka nopeutti kunnille maksettavien verojen tilittämistä ja erityisesti vuoden 2013 osalta lisäsi kertaeränä verotulokertymää valmistuneen vuoden 2012 verotuksen 1. jälkiveroerän verran. Yhteisöverotulon tilitykset kasvoivat 10,6 %, mutta kasvuprosentin suuruuteen vaikuttaa oleellisesti vertailuvuoden 2012 huono kertymä euromääräisesti sitä pienempi kertymä on edellisen kerran ollut vuonna Valtakunnallisesti yhteisöveron tilitykset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 8,2 %, joten Lopella kehitys oli hieman keskimääräistä parempi. Kiinteistöveron tuotto kasvoi valtakunnallisesti 7,4 %, joten siltä osin Lopella ei saavutettu keskimääräistä tasoa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että 82 kuntaa korotti vuodelle 2013 vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttiaan. Kaikkiaan verotulojen kasvu oli valtakunnallisesti 6,8 %, kun se Lopella oli 4,2 %. Verotulojen toteutuma oli talousarviota parempi, kun verotuloja oli budjetoitu euroa eli verotuloarvio ylittyi 1,4 %. Kunnan verotulot ovat alle koko maan tason. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2013 Manner-Suomen kuntien keskiarvo asukasta kohti oli euroa ja vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvo euroa, kun Lopella tunnusluku oli euroa.
11 8 Valtionosuudet 2013 Muutos % 2012 Muutos % 2011 Muutos % Valtionosuudet , , ,60 / asukas 1 892,53 0, ,60 6, ,31 2,32 Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 %. Se on selvästi vähemmän kuin koko maan keskiarvo johtuen lähinnä eräistä kuntakohtaisesti määritettävistä ja lopullisen valtionosuuteen määrään vaikuttavien kerrointen pienenemisestä. Valtionosuuksiin sisältyy kunnalle vuosien lainsäädäntöön perustuvista verovähennyksistä johtuvien verotulomenetysten kompensaationa euroa. Loppi saa valtionosuuksia saman kokoluokan ( asukasta) kuntien keskimäärää selvästi vähemmän, mutta koko maan keskitasoa enemmän paljolti sen johdosta, että kunta saa keskimääräistä pienempien verotulojen johdosta valtionosuuksien yhteydessä maksettavaa verotulotasausta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2013 valtionosuuksien määrä asukasta kohti oli koko maassa keskimäärin euroa ja saman kokoluokan kunnissa euroa. Lopella määrä asukasta kohti oli euroa, jossa on mukana verotulotasausta 391 euroa. Edellä todettujen kerrointarkistusten johdosta saatujen valtionosuuksien määrä alitti budjetoidun euroa, toteutumaprosentti 99,7. Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että Loppi suoriutuu kunnallisista tehtävistään selvästi pienemmän verorahoituksen turvin ja pienemmin toimintakuluin kuin maan kunnat keskimäärin. Kunta sai kertomusvuonna verotuksen kautta kerättävää rahoitusta eli verotuloja ja valtionosuuksia yhteensä asukasta kohti laskettuna euroa, kun kerättyjen tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli euroa ja saman kokoluokan kunnissa euroa. Lopen saama verorahoitus oli myös pienempi kuin Kanta-Hämeen kuntien keskiarvo euroa. Toimintakulujen enemmyyttä toimintatuottoihin osoittava toimintakate oli Lopella kertomusvuonna asukasta kohti laskettuna euroa, kun ennakkotiedoissa tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli euroa, saman kokoluokan kunnissa euroa ja Kanta-Hämeen kunnissa euroa. Vuoden 2014 osalta jo nyt on nähtävissä, että budjetoidun verotuloarvion toteutuminen on epävarmaa, koska maamme talouden toipuminen maailmanlaajuisesta taantumasta näyttää pitkittyvän ja olevan hitaampaa kuin muissa euromaissa. Koska kyse on kunnan talouden keskeisestä rahoituslähteestä, tulee talouden kehityksen olla jatkuvan seurannan kohteena niin hallinnonaloittain kuin kokonaisuutenakin ja kunnan organisaatiolla tulee olla valmiudet reagoida talouden tasapainon ylläpitämiseen tarvittaessa myös uusin toimenpitein. Tavoite tulee olla, että talous saadaan pidettyä mielellään lievästi ylijäämäisenä, mikä edellyttää sitä, että koko organisaatio tiedostaa kulloisenkin taloustilanteen ja osallistuu tavoitteen saavuttamiseen.
12 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnan sisäistä valvontaa ohjaa kunnanhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että talousarviossa ja kunnallisessa päätöksenteossa asetetut tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä niin operatiivisen kuin luottamusjohdon saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntalain mukaan kunnanhallitus. Kukin kunnan toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa omalta osaltaan toiminnan sisäisestä valvonnasta, sen organisoimisesta ja sen riittävyydestä. Vuosittaista selontekoa varten hallintokunnat on velvoitettu antamaan osana toimintakertomustaan selvityksen sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteutuksesta toimialallaan. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnanhallitus valvoo lautakuntien päätöksentekoa edustajiensa kautta. Kunnanhallitus on nimennyt kuhunkin lautakuntaan yhden jäsenistään valvomaan lautakunnan toimintaa osallistumalla lautakuntien kokouksiin ja muuhun työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti lautakuntien työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsen on ollut lautakuntien kokouksissa mukana seuraavasti: ympäristöja rakennuslautakunta 8/9, perusturvalautakunta 8/9, kasvatus- ja koulutuslautakunta 9/9, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 3/5, tekninen lautakunta 5/8. Edustajat ovat raportoineet tarpeellisilta osin lautakuntien toiminnasta ja päätöksistä kunnanhallitukselle, jossa asioista on tarvittavilta osin keskusteltu. Lautakuntien esityslistat on toimitettu ennakkoon kunnanhallituksen puheenjohtajalle, valitulle kunnanhallituksen edustajalle ja kunnanjohtajalle. Lautakuntien esityslistat käydään keskeisiltä osin läpi kokousta edeltävässä kunnan johtoryhmän kokouksessa. Lautakuntien ja muiden toimielinten pöytäkirjat toimitetaan aina kunnanhallitukselle tiedoksi ja niistä käydään tarvittaessa keskustelua johtoryhmässä. Kunnan sääntöjä on päivitetty vuoden 2013 aikana tarvittavilta osin. Viranhaltijat dokumentoivat viranhaltijapäätöksensä atk-järjestelmään. Järjestelmästä tulostetut päätösraportit toimitetaan säännöllisesti ao. toimielimelle tiedoksi, lisäksi johtoryhmän jäsenten päätösluettelot toimitetaan kuukausittain kunnanjohtajalle. Käytäntö on osa päätöksenteon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvontaa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi Kunnanhallitus antaa hallintokunnille vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Talousarvion määrärahat ja tuloerät on kohdistettu ko. toiminnasta vastaavalle toimielimelle. Jokaiselle määrärahalle on määrätty siitä vastaava toimielin, vastuualue ja tilivelvollinen viranhaltija. Toimielimet päättävät vuosittain mm. laskujen hyväksyjistä ja talousarvion muusta täytäntöönpanosta ja vastuista siltä osin kuin se johtosäännöllä kuuluu toimielimen tehtäviin. Laskujen hyväksymismenettely on osa suoritettavaa sisäistä valvontaa: Laskun asiatarkastuksen suorittaa eri henkilö kuin laskun hyväksyjä. Kunnan taloudesta vastaavat tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat ovat raportoineet talousarvion ja taloudellisen kehityksen sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille kahden kuukauden välein. Kunnanhallitus on seurannut koko kunnan talouden kehitystä säännöllisesti vähintään kahden kuukauden välein tuloslaskelmatasolla. Kunnan verotulojen kehityksestä on raportoitu kunnanhallitukselle kuukausittain. Valtuustolle on raportoitu kunnan talouden toteumasta ja tavoitteiden toteutumisesta neljän kuukauden välein osavuosikatsauksilla. Näistä viimeinen on tilinpäätös. Valtionosuuspäätökset on käsitelty ao. lautakunnissa ja valtionosuuskokonaisuus kunnanhallituksessa. Käsittelyyn liittyvässä valmistelumenettelyssä tarkistetaan valtionosuusperusteiden oikeellisuus.
13 10 Asiakasmaksujen tason ajanmukaisuus on käyty vuosittain läpi talousarvion täytäntöönpanoon liittyen. Jokainen hallintokunta vastaa vuoden aikana omien taksojensa ja maksujensa tason oikeellisuudesta. Tasoa seurataan kuukausittain mm. tulojen toteumaseurannalla. Talouden kehitystä seurataan viikoittain pidettävissä johtoryhmän kokouksissa, tarkimmin kuukausittaisten talousraporttien valmistuttua. Johtoryhmätyöskentely on yksi konkreettinen sisäisen valvonnan väline, sillä kokouksissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja epäkohtiin, ongelmiin ja haasteisiin voidaan ripeästi tarttua. Johtoryhmän säännöllisellä kokoontumisella varmistetaan hallinnonalojen välinen tiedonkulku ja yhteistyö. Luettelo johtoryhmässä käsitellyistä asioista on otsikkotasolla saatettu kunnanhallitukselle tiedoksi ja myös henkilökuntajakeluna intranetin kautta. Joka toinen kuukausi kokoontuu ns. laajennettu johtoryhmä, joka keskittyy talousseurantaan ja stategian toteutumisen seurantaan. Sisäista valvontaa suorittavat viranhaltijat kirjaavat toteuttamansa sisäisen valvonnan toimenpiteet ja tekemänsä havainnot säännöllisesti kyseistä dokumentaatiota varten luotuun lomakkeeseen. Palvelualojen päälliköt suorittavat sisäistä valvontaa omalla hallinnonalallaan vastaavassa laajuudessa kuin suoritetaan kunnan keskushallinnon toimesta koko kuntaa koskien. Valvontaa, ohjeistusta ja sen noudattamisen valvontaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia toteutetaan hallinnonalakohtaisten johtoryhmien, erilaisten toimiala-/toimisto- ja työpaikka- ja henkilöstöpalaverien sekä kehityskeskustelujen kautta. Talouden seurantaa varten hallintokunnille on jaettu kuukausittain raportit talousarvion toteutumisesta. Lisäksi hallintokunnilla on tarvittavat käyttöoikeudet, joiden avulla ne voivat jatkuvasti omaehtoisesti seurata haluamallaan tavalla ja tasolla kirjanpidon toteutumista. Laskutusten oikeellisuuden tarkistamiseksi viralliset laskutuslistat on hyväksytetty tilivelvollisella, ellei käytettävissä ole muutoin varmistavaa asiakirjaa. Henkilöstöhallinnon osalta esimiehet ovat tarkistaneet palkkatapahtumien tarkistuslistaukset satunnaiselta otantakuukaudelta. Sairauspoissaoloja on seurattu kolmannesvuosittain esimiehille toimitettujen seurantalistojen kautta. Maa-aines- ja ympäristölupaehtojen noudattamisen valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelmien avulla. Vakuuksia on seurattu luotujen seurantajärjestelmien mukaisesti sekä urakoiden toteutukseen liittyen. Päättäessään EU- ym. projekteihin osallistumisesta kunnanhallitus on samalla nimennyt kullekin projektille vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on seurata ja raportoida projektin etenemisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista kunnan kannalta. Osassa toimintaa (mm. maatalouden ohjauksessa), on sovellusten kautta tai erillisten ulkopuolisten tarkastusten muodossa myös ulkopuolista valvontaa ja näin läpinäkyvyyttä varojen käytön suhteen. Riskienhallinnan järjestäminen Kunta on suojannut omaisuus- ja henkilöriskit vakuutuksin yleisesti käytössä olevia perusteita noudattaen. Vakuutusasioissa kunta käyttää edunvalvonnassa omaa meklaria. Vakuuttamiseen liittyvä riskienhallinnan ajantasaisuus on käyty läpi vuosittain meklarin kanssa pidetyssä neuvottelussa. Kunnan vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2014 aikana. Tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa noudatetaan RHL-Data Oy:n laatimia ohjeistuksia, jotka ovat yhteiset seudun kunnille. Tietojärjestelmien turvallisuutta hoidetaan muutoinkin yhteisin seudullisin ratkaisuin. Tietohallinnon käyttöoikeudet on käyty läpi vuosittain sekä muutoin tarvittaessa.tietoturvaan liittyviä riskejä havaitaan säännöllisesti ja ongelmiin puututaan aina niitä havaittaessa. Tietohallinto ja siihen liittyvä tietoturva on tunnistettu sisäisessä valvonnassa yhdeksi kunnan kehittämiskohteeksi. Kunnan toiminnan kannalta merkittävä ja vuosien mittaan korostunut riski on ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön menettäminen ja uusien pätevien henkilöiden rekrytointihaasteet. Kunta pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamainettaan ja pitämään niin fyysiset kuin psyykkisetkin työolosuhteet kunnossa, jotta kunnalla olisi tulevaisuudessakin tarvittava määrä osaamisresurssia käytössään. Kunnalla on jo nyt ollut tietyissä henkilöstöryhmissä rekrytointivaikeuksia ja niiden määrä tulee kasvamaan.
14 11 Kunnan talouden riskit liittyvät pääosin siihen, että kunta ei välttämättä pysty lähinnä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta ylläpitämään taloutensa tasapainoa suunnitellulla tavalla. Kunnan talouden liikkumavara on pieni. Yllättävät muutokset toiminnassa tai toimintaympäristössä saattavat vaikuttaa merkittävästi kunnan taloustasapainoon. Kunnan merkittävin tulonlähde on verotulot, joiden kertymä riippuu voimakkaasti yleisestä talouskehityksestä ja työllisyystilanteesta. Myös valtionosuuksien vaikutus on kunnan talouden näkökulmasta suuri eikä kunnalla ole keinoja vaikuttaa niiden määrään. Talouden kehitystä ja riskien olemassaoloa ja toteutumista seurataan jatkuvasti talousraporttien ja muun seurannan avulla. Kunnan yleiseen kilpailukykyyn ja elinvoimaan kohdistuvat riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen, elinkeinoelämän yleiseen tilanteeseen ja kustannustason muutoksiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ratkaisuvalta omaisuuden hankinnassa ja luovutuksessa on säännelty kunnan palvelualueiden johtosäännössä. Omaisuuden hankinnassa noudatetaan kunnanhallituksen hyväksymiä, julkisista hankinnoista annettuun lainsäädäntöön perustuvia hankintaohjeita sekä niitä täydentäviä kunnanhallituksen vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa antamia ohjeita. Ohjeiden noudattamisesta ovat vastuussa kunnan toimivaltaiset toimielimet ja viranhaltijat. Kunta on liittynyt mukaan KuntaPro Oy:n toimintaan merkitsemällä yhtön osakkeita. Yhtiön kautta voidaan osallistua yhteiskilpailutuksiin ja -hankintoihin. Isommissa hankinnoissa pyritään aina mahdollisuuksien mukaan seutukuntakohtaiseen tai KuntaPron kautta tätäkin laajempaan keskitettyyn kilpailutukseen ja kuntien kesken yhdenmukaisiin päätöksiin. Kunnan hankintatoimen vastuuhenkilönä on talousjohtaja, joka tarvittaessa myös osallistuu hankinnan valmisteluun ja päätöksentekoon asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilön apuna. Kunta hoiti oman hankintatoimensa vuoden 2013 aikana ilman, että kunnalle olisi aiheutunut taloudellisia menetyksiä tai muuta oikeudellista vastuuta. Sopimustoiminta Kunnalla ei ole kertomusvuoden aikana ollut sopimustoiminnan kautta sellaisia negatiivisia seuraamuksia, joita ei sopimusta tehtäessä olisi voitu ennakoida. Kunnalla on kuitenkin ollut sopimuksia, joiden toteutumisen seuranta on ollut hankalaa ja vaatinut ylimääräistä työpanosta. Erityisesti koulukuljetussopimusten seuranta ja sopimuksiin liittyvät neuvottelut sitoivat kertomusvuonna työaikaa. Sopimusten täytäntöönpanoa hallinnonaloittain on tuettu erilaisin toimintaohjein, joiden noudattamista on seurattu satunnaisotannoin. Näin varmistetaan, että käytännöt ovat kaikissa yksiköissä samanlaiset. Sopimusten noudattamista on valvottu laskujen hyväksymisen yhteydessä ja satunnaisotannalla. Urakoiden toteutuksessa valvotaan sitä, että laskut perustuvat tehtyyn työhön ja toimenpiteeseen ja sovittuun maksuerätaulukkoon. Sopimusten noudattamisen valvonta kuuluu asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilölle, jolle kuuluu myös sopimusperusteiden ajantasaisuuden seuranta. Sopimuksista on hallinnonalakohtaisia luetteloita ja muita seurantaa helpottavia listauksia. Kunnalla ei ole yhtenäistä järjestelmää, jonka avulla sopimusseuranta voitaisiin systemaattisesti hoitaa, vaan toimialat ovat järjestäneet seurannan kukin omalla tavallaan.
15 12 Sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja huomioita Henkilöstöhallinto on puuttunut aktiivisesti valvonnan kautta havaittuihin epäkohtiin ja virheisiin, jotka liittyvät mm. rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, työajan käyttöön tai matkalaskujen laadintaan. Esimiehiä on ohjattu oikeansisältöisten työsopimusten sekä henkilöstöasioihin liittyvien viranhaltijapäätösten laatimiseksi. Ylitöiden teettämiseen on kiinnitetty erityistä huomioita tavoitteena niiden minimoiminen. Esimiesten käyttöön laadittiin vuoden aikana selkeä ylityömääräyslomake. Ruokapalvelussa yhtenäinen ruokalista on tehostanut hankintoja ja tuonut säästöjä. Laskujen asiatarkastus on myös helpottunut yhtenäisen ruokalistan johdosta. Kaikissa ruokahuollon yksiköissä on samanlaiset toimintaohjeet. Yhtenäinen ohjeistus helpottaa toiminnan valvontaa ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Kunnan ajoneuvojen käyttö valvotaan säännöllisesti ajopäiväkirjan avulla. Väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt. Yhteiskäytössä olevan ajoneuvon laskutus toteutetaan neljännesvuosittain. Sosiaalitoimessa toteutetaan jatkuvaa ja aktiivista määrärahaseurantaa. Tehdyt kirjanpidon kirjaukset tarkistetaan kuukausittain, samassa yhteydessä seurataan maksutulojen toteumaa ja oikeellisuutta. Perusturvajohtaja tarkisti syksyllä 2013 alkuvuoden osalta pistokokein perusturvan tarvikeostot, perusturvan työsopimukset, työajanseurantaraportit, ylityömääräykset, lokitiedot ja käyttöoikeudet tietojärjestelmiin. Tarkistuksien yhteydessä havaittiin puutteita, joihin on puututtu ja ohjeistuksia tarkennettu. Tarvittavilta osin vastuutahoille huomautettiin virheistä ja virheet korjattiin. Vuoden 2013 aikana kasvatus- ja koulutustoimi on tarkentanut, mitä kaikkea sisäinen valvonta voi koskea varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa talousarviota seurataan jatkuvasti. Kuukausittain seurataan perhetukien kuten kotihoidontuen ja -kuntalisän maksatusta. Henkilöstön sairauspoissaoloja seurataan säännöllisesti ja kaksi kertaa vuodessa tarkastetaan henkilöstön palkkausperusteet ja menokohdat. Jokaisessa tarkastuksessa havaitaan jotakin korjattavaa. Päiväkodeissa esimiehet tarkastavat kuukausittain työvuorosuunnitelmat ja toteutuneen työajan seurannan. Kasvatus- ja koulutusjohtaja käy vuosittain kouluissa ja varhaiskasvatuspäällikkö jokaisessa päiväkodissa seuraamassa pedagogista toimintaa. Kuljetuspalveluiden ostosopimukset ja toiminnan sopimuksenmukaisuus tarkastettiin vuoden aikana. Tarkastuksessa havaittiin, että kirjalliset sopimukset olivat jääneet kilpailutuksen jälkeen tekemättä. Kuljetusyrittäjien kanssa neuvoteltiin ja kirjalliset sopimukset tehtiin kaikkien toimijoiden kanssa vuodenvaihteessa. Teknisessä toimessa sisäistä valvontaa on toteutettu säännöllisesti. Vuoden aikana tekninen johtaja ja muut esimiehet ovat tarkastaneet matkalaskuja pistokokein, virkavapauksien ja työlomien päätöstenmukaista toteutumista on valvottu, työaikatoteumia on seurattu säännöllisesti, varastoinventaario on suoritettu, ajoneuvojen osalta seurataan tunti- ja kilometritoteumaa, maankaatopaikan käyttöä ja erityisja SER-jätteiden laatua on valvottu dokumentoidusti. Tekninen toimi valvoo säännöllisin tarkastuskäynnein kaavateiden kuntoa ja turvallisuutta sekä tievalaistuksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kesäaikana tarkistetaan viikoittain kaikkien kunnan leikkipaikkojen, liikuntapaikkojen sekä uimarantojen turvallisuus. Heinäkuussa toteutetaan venepaikkamaksujen tarkistus luvattomat veneet siirretään tarkastusten yhteydessä varikolle. Kiinteistöjen osalta toteutetaan jatkuvaa sähkön ja lämmityksen kulutusseurantaa sekä kiinteistöjen yleistä kuntoseurantaa. Puhtaan käyttöveden laatua seurataan jatkuvasti. Vuoden aikana ei havaittu merkittäviä ongelmia sen enempää taloudenhoidossa kuin toiminnassakaan. Havaitut virheet korjattiin. Kunnalle ei aiheutunut virheistä taloudellisia tappioita. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen valvonta on toteutunut sisäisen valvonnan ohjeita ja henkeä noudattaen. Valvontatoimenpiteitä on kirjattu ja huomioita dokumentoitu, mutta valvontaa on suoritettu myös normaalin johtamisen ja työn ohessa ilman että sitä olisi erikseen dokumentoitu. Havaitut virheet on korjattu ja toimintaa ohjeistettu uudelleen tarvittavilta osin.
16 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos /- % /- % 2011 yritystalo Toimintatuotot , , Valmistus omaan käyttöön , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Verotulot , , Valtionosuudet , , Käyttökate , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Korkotuotot , , Muut rahoitustuotot , , Korkokulut , , Muut rahoituskulut , ,2 675 Vuosikate , , Poistot käyttöomaisuudesta , , Arvonalentumiset , Satunnaiset tuotot + Satunnaiset kulut - Tilikauden tulos , , Tilikauden yli-/alijäämä , , Toimintatuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 3,2 %. Euromääräisesti merkittävimmin edellisvuoteen verrattuna vähenivät käyttöomaisuuden myyntivoitot euroa, muut myyntitulot lähinnä ekomaksujen poistumisen ja metsänmyyntitulojen pienenemisen johdosta euroa, hoitopäivämaksut euroa ja työllistämistukikorvaukset euroa. Toimintakulujen kasvu oli maltillinen 3,0 %. Voimakkaimmin kasvoivat palvelujen ostot ja siellä etenkin asiakaspalvelujen ostot, 4,9 %, lähinnä terveydenhuollon kuntayhtymien maksuosuuksien kasvun johdosta. Muiden palvelujen ostot kasvoivat 4,1 %, jossa euromääräisesti eniten kasvoivat muut yhteistoimintaosuudet lähinnä sen johdosta, että maaseutuhallinnon palvelut siirtyivät kertomusvuoden alussa Janakkalan kunnan hoidettaviksi.
17 14 Muutoin kuluryhmittäin tarkastellen henkilöstökulut kasvoivat 2,0 %, mutta kaikkien muiden kulujen yhteissumma, sisältäen tarvikkeiden ostot, avustukset, vuokrat ja muut toimintakulut, pieneni vuoteen 2012 verrattuna 1,1 %. Tämä voidaan tulkita niin, että kunnan talouden tasapainon säilyttämistarve on tiedostettu ja siihen on hyvin myös sitouduttu. Merkittävimpien rahoituslähteiden verotulojen ja valtionosuuksien kehittymistä on tarkasteltu edellä. Vuosikate oli euroa edellisvuotista huonompi. Kun poistojen määrä kasvoi edellisvuodesta euroa, päädyttiin tilikaudelta euroa huonompaan tulokseen kuin vuonna Tilikauden tulos on kuitenkin edelleen hyvää tasoa ja parempi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Tuloslaskelman tunnusluvut Kunta + vesilaitos + yritystalo Toimintatuotot / Toimintakulut, % 12,1 12,8 13,1 Vuosikate/poistot % 218,9 267,0 248,5 Vuosikate, / asukas 385,5 420,1 414,6 Asukasmäärä Tuloslaskelman tunnusluvut heikkenivät hieman edellisvuosiin verrattuna, mutta ovat hyvällä tasolla myös valtakunnallisesti vertailtuna. Vuosikate riitti hyvin poistojen kattamiseen ja johti siten ylijäämäiseen tulokseen. Tunnuslukutarkastelu osoittaa kuntatalouden olleen tulokseltaan kertomusvuonna edeltäjäänsä parempi. Vuoden 2012 tilinpäätöksissä toiminnan keskeisten tunnuslukujen keskiarvot olivat Manner-Suomen vastaavan kokoluokan kunnissa vuosikate/poistot 63 % (kaikki kunnat ka. 71 %) ja vuosikate/asukas 158 euroa (ka. 247 euroa), kun ne vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotiedoissa ovat vuosikate/poistot 98 % (ka. 99 %) ja vuosikate/asukas 270 euroa (ka. 371 euroa). Molempina vuosina Lopen tilinpäätösten tunnusluvut ylittävät keskiarvot.
18 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos + yritystalo Toiminnan rahavirta Vuosikate (+/-) Satunnaiset erät, netto (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot (-) Rahoitusosuudet investointeihin (+) Pys. vastaavien hyödyk. luovutustulot (+) Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset (-) Antolainasaamisten vähennykset (+) Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) Lyhytaikaisten lainojen vähennys (-) Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Toiminnan rahavirta osoittaa vuosikatteen säilyneen hyvänä, lähes edellisvuosien tasolla. Tuloslaskelman muihin toimintatuottoihin ja kuluihin sisältyvä käyttöomaisuuden myynnin nettovoitto oikaistaan laskennasta tulorahoituksen korjauserissä, laskelma osoittaa myynnin tuloksen olleen laskeva. Kunnan velkamäärän pienentämiseksi kevennetyn investointiohjelman voidaan jo katsoa palanneen normaalitasolle vuoden 2011 välivuoden jälkeen. Toiminnan ja investointien rahavirta mahdollisti sen, että kunnanhallituksen ei tarvinnut käyttää koko lainanottovaltuuttaan ja johti lainamäärän pienenemiseen.
19 16 Antolainasaamisten vähennyksenä on Lopen Vuokratalot Oy:ltä saadut kunnan myöntämien tertiäärilainojen takaisinmaksut osana yhtiön taloutensa tervehdyttämiseksi tekemiä lainasalkun uudelleenjärjestelyjä. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrää kyettiin kertomusvuonna vähentämään lähes 2,4 M. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4,0 M, mutta sitä nostettiin 2,0 M. Maksuvalmiuden turvaamiseksi on lisäksi käytetty lyhytaikaista lainoitusta, mikä oli kertomusvuonna kunnan käyttämän kuntatodistusohjelman myötä erittäin edullista. Velkamäärää kyettiin vähentämään nyt jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Lainakanta on tilinpäätöksessä yli 7,3 M pienempi kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä, jolloin velan määrä oli korkeimmillaan. Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 101,5 143,6 727,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 43,3 44,6 68,3 Lainanhoitokate 0,75 0,90 0,91 Kassasta maksut / vuosi, Kassan riittävyys, päivää 6,7 8,8 6,3 Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, että kertomusvuoden investoinnit kyettiin rahoittamaan omalla tulorahoituksella. Tunnusluku on hyvää tasoa vastaavan kokoluokan kunnissa keskimääräinen vertausluku oli vuoden 2012 tilinpäätöksissä 29,1 %, kaikissa kunnissa 37,8 %. Pääomamenojen tulorahoitustarkastelussa mukana ovat investointimenojen lisäksi myös lainalyhennykset ja tällöin tulorahoituksella kyettiin kattamaan vajaa puolet. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden velkojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Kun tunnusluku on alle 1, joudutaan lainojen hoitoon ottamaan lisälainaa tai realisoimaan kunnan omaisuutta. Kunnan tunnuslukua painaa ko. raja-arvon alle ennen kaikkea lyhyehköt laina-ajat, mikä lisää vuotuisten lyhennysten määrää. Tunnusluku oli vuoden 2012 tilinpäätöksissä vastaavan kokoluokan kunnissa keskimäärin 0,6, kaikkien kuntien keskiarvo tuolloin oli 1,0. Kassasta maksut osoittavat, kuinka paljon vuoden aikana on kunnan tilien kautta maksettu toiminnan kuluja, korkokuluja, investointimenoja ja lainan lyhennyksiä. Edellisvuoteen verrattuna kassasta maksujen määrä kasvoi lähinnä lisääntyneiden investointimenojen johdosta 4,7 %. Vuoden 2011 tunnusluvussa näkyy investointien vähäinen määrä. Kunnan maksuvalmius oli koko kertomusvuoden ajan heikko, se on ollut kireä koko 2000-luvun. Maksuvalmiuden tasoittamiseen käytetään lyhytaikaista lainaa, johon tarkoitukseen kunnalla on ns. kuntatodistusohjelma Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Näin ulkopuolisen rahoituksen määrä on myös kyetty mitoittamaan kulloisenkin tarpeen mukaiseksi, kuten kassan riittävyyttä kuvaava tunnuslukukin osoittaa.
20 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A. PYSYVÄT VASTAAVAT A. OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma II Aineelliset hyödykkeet II Liittymismaksurahasto 1. Maa- ja vesialueet III Arvonkorotusrahasto 2. Rakennukset IV Muut omat rahastot 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Koneet ja kalusto VI Tilikauden yli-/alijäämä Muut aineelliset hyödykkeet 6. Ennakkomaksut ja kesken B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET eräiset hankinnat VARAUKSET 1. Poistoero III Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset 1. Osakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosuudet C. PAKOLLISET VARAUKSET 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 1. Eläkevaraukset 4. Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen varat 3. Muut toimeksiantojen pääomat C. VAIHTUVAT VASTAAVAT E. VIERAS PÄÄOMA I Vaihto-omaisuus I Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat 2. Keskeneräiset tuotteet 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Valmiit tuotteet / Tavarat 3. Lainat julkisyhteisöiltä Muu vaihto-omaisuus 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Ennakkomaksut 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat II Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset II Lyhytaikainen Muut saamiset 1. Joukkovelkakirjalainat Siirtosaamiset 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lyhytaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainat muilta luotonantajilta 2. Lainasaamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Siirtosaamiset Muut velat IV Rahat ja pankkisaamiset Siirtovelat VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
Lisätiedot12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat
Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotTULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
Lisätiedot5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen
1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun
LisätiedotTIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä
TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota
LisätiedotVakinaiset palvelussuhteet
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,
LisätiedotRISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI
RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotTP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.
TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotKuopio konserni TASE VASTATTAVAA
Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotTilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala
Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013
LisätiedotVesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014
5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotKaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola
Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta
LisätiedotRAHOITUSOSA 2012 2015
271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotRAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA
RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2017
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli
LisätiedotLahden kaupunki. Tilinpäätös 2007
Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate
LisätiedotRahoitusosa 2013 2016
Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotTiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00
TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 5a
KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123
LisätiedotPelastusjohtaja Jari Sainio
TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat
LisätiedotNASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 12a
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 11a
KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta
Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,
LisätiedotUusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
LisätiedotTiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN
TIEDOTE 27.3.2017 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN Juuri valmistuneessa tilinpäätöksessä
LisätiedotTA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti
LisätiedotLUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus
LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja
LisätiedotJulkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015
Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013
TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA
ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) 259 704,43 245 632,53 Vesimaksut (sis.) 13 532,17 13 569,17 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
Lisätiedotkk=75%
1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016
LisätiedotTyöllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.
LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset
LisätiedotTIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI
1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 5.4.2018 Päiväys: 5.4.2018 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi
LisätiedotRauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016
Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
LisätiedotTALOUSARVION SEURANTA
TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016
TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015
TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä
LisätiedotMallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit
Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
LisätiedotEmoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3
LisätiedotTalousarvion toteumaraportti..-..
Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotTOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden
LisätiedotRAHOITUSOSA 2011 2014
279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ
TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-syyskuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010
TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %
LisätiedotSeinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola
Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Talous vielä hyvässä vauhdissa, kasvu kuitenkin hidastumassa Julkinen talous ja kuntatalous velkaantuu edelleen
LisätiedotKuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit
Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt
LisätiedotNurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla
Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota
Lisätiedot