KOTISAIRAANHOIDON JA KOTIPALVELUN YHTEISTYÖ -työntekijöiden kuvaamana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTISAIRAANHOIDON JA KOTIPALVELUN YHTEISTYÖ -työntekijöiden kuvaamana"

Transkriptio

1 KOTISAIRAANHOIDON JA KOTIPALVELUN YHTEISTYÖ -työntekijöiden kuvaamana Marja Immonen - Vuokko Strengell Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja-Terveydenhoitaja(AMK)

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Immonen Marja, Strengell Vuokko Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kotisairaanhoidon ja Pieksämäen kaupungin kotipalvelun välinen yhteistyö, työntekijöiden kuvaamana Pieksämäki 2002 Sivuja 49, liitteitä 4 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pieksämäen kaupungin kotisairaanhoidon ja Pieksämäen kaupungin kotipalvelun välistä yhteistyötä työntekijöiden kuvaamana. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa siitä, millaisia yhteistyöhön liittyviä kuvauksia ja odotuksia työntekijöillä oli. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaikki Pieksämäen kaupungin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijät ( n=54 ). Tutkimus alkoi keväällä 2000 ja tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka koostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi 24 henkilöä ( 44 % ). Tutkimuksesta kävi ilmi, että työntekijöillä oli hyvin erilaisia kuvauksia yhteistyöstä. Kyselyyn vastanneet määrittelivät keskinäisen yhteistyönsä ensisijaisesti konkreettiseksi työn tekemiseksi ja asiakkaiden hoidoksi ja huolenpidoksi. Tavoitteiden, työnjaon ja toimenkuvien epäselvyys ja kiire koettiin merkittäviksi yhteistyön esteiksi. Yhteistyön kehittäminen kotisairaanhoidon ja kotipalvelun välillä vaatii yhteisiä toimintaperiaatteita, työnjaon selkeyttämistä ja hyvää tiedonkulkua. Esimiehiltä saatu tuki ja yhteiset palaverit nähtiin tärkeinä yhteistyölle ja sen kehittämiselle. Asiasanat: kotisairaanhoito, kotipalvelu, yhteistyö Säilytyspaikka: Diakonia ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kirjasto, Pieksämäki

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Marja Immonen Vuokko Strengell Co-operation Between Public Health Service of the Federation of Municipalites in Pieksämäki Region and Pieksämäki Town s Home care Described by Employees Pieksämäki pages, 4 appendixes The aim of this final thesis was to identify how employees described the co-operation between Pieksämäki town s home nursing and Pieksämäki town s home care. The research gave information about employees ideas and their expectations concerning the co-operation. The target group were all the Pieksämäki town s home nursing and home care employees (54). The research started in the spring of 2000 and data were collected in October The research method was quantitative and the data were collected by questionnaires which constituted of structural and open questions. The questionnaires were answered by 24 persons ( 44 %). The research showed that the employees had very different ideas concerning the cooperation. People who answered the questionnaire determined that their reciprocal cooperation was concrete work with clients and help and care of them. The main obstacles of the co-operation were; unclear objectives, indistinct sphere of activities at work and hurry. Development of co-operation between home nursing and home care need clear principles, clear sphere of activities and good flow of information. Support of the chief as well as group meetings were considered important for development of co-operation. Keywords: home nursing, home care, co-operation Deposited at DIAK, Pieksämäki unit s library

4 1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja toimenpidesuositukset kunnille. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus tulee turvata ja palvelut järjestää entistä tehokkaammin. Saumattomien palveluketjujen aikaansaamiseen ja toimivaan yhteistyöhön sosiaali- ja terveyssektorin sisällä ja sen ulkopuolella olevien toimijoiden kesken tulee erityisesti panostaa. (STM 1999, 16.) Sosiaali ja terveysministeriö on vuonna 1998 laatimassaan muistiossa selvittänyt terveydenhuollon toimivuutta ja todennut, että käytännön yhteistyössä, sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on suuria puutteita.(stm 1998.) Väestön vanheneminen, asiakkaiden vaikeus hakea apua monimutkaisessa palvelujärjestelmässä sekä vanhusten kotihoidon lisääntyminen asettavat sosiaali- ja terveydenhuollolle uusia haasteita. Tulevaisuudessa vanhukset eivät enää tyydy siihen mitä heille tarjotaan. He haluavat vaikuttaa hoitoonsa, jossa tulee korostua yksilöllisyys, itsehoito ja autonomia. Samaa palvelua kaikille -periaate ei päde enää tämän päivän terveydenhuollossa. (Hammar - Mikkonen, Raatikainen, Perälä 1998; Kuusi,1994.) Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten Pieksämäen kaupungin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijät kuvaavat yhteistyötään tällä hetkellä ja mitä odotuksia heillä on yhteistyölle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa sellaista tietoa, jota voidaan käyttää näiden tahojen yhteistyön kehittämisessä. Tätä kautta edistetään myös asiakkaan hyvää ja laadukasta hoitoa. Tutkimuksesta saadut tulokset antavat konkreettista tietoa päättäjille, esimiehille ja työntekijöille Pieksämäen kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön tilasta, sekä yhteistyön esteistä ja mahdollisuuksista. Yhteistyön kehittäminen paikallisten toimijoiden kesken on tärkeää, ennen kuin voidaan kehittää alueellista yhteistyötä seutukunnalla. Toivomme, että työmme palvelee toimeksiantajaa eräänlaisena yhteistyön alkukartoituksena.

5 2. YHTEISTYÖN HAASTEELLISUUS 2.1 Yhteistyön vaatimus Tulevaisuutta koskevissa tutkimuksissa nähdään sosiaali- ja terveysalan olevan monella tavalla muutoksessa. Töiden luonne muuttuu epätyypillisemmiksi ja tekniikka ja apuvälineet kehittyvät tekemisen välineinä. Työssä tulevat korostumaan ohjaaminen, tukeminen ja koordinointi. Laitoshoidosta siirrytään enemmän kodinomaiseen hoitoon ja toimijakentässä tapahtuu muutoksia. Sosiaali- ja terveysala tulevat edelleen lähentymään ja asiakkaiden aktiivisuus lisääntyy ja syntyy uudenlaista palvelukulttuuria. Ammattilaisten työ tulee fyysisesti ja psyykkisesti entistä raskaammaksi, sillä asiakkaiden erilaiset sairaudet ja ongelmat lisääntyvät ja pahenevat. (Metsämuurinen 2000, 153.) Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden yhdistyminen on yksi voimakkaimmista muutoksista. Pintarakenteiden tasolla toiminta onkin yhdistynyt monissa kunnissa. Mutta mitä on tapahtunut syvärakenteiden tasolla? Käytännössä yhdistymiskehitys on johtanut monenlaisiin ratkaisuihin, vai onko vanha toiminta vain muuttanut nimeään? Mitä esimerkiksi tapahtuu työyksiköille, jotka kootaan yhteisen vanhustyön alaisuuteen? Millaiseksi muuttuu vanhainkodin työ, kun se muutetaan palvelutaloksi, tai siirretään terveyskeskuksen alaisuuteen hoivaosastoksi? Organisaatiomuutokset eivät muuta mitään ellei ensin kyseenalaisteta vanhaa toimintaa ja etsitä jotain uutta. (Sinervo 2000, 190; Seiskari, Töyrylä 2000, 57; Nyholm, Suominen, 1999.) Tutkimusten mukaan vanhuudesta johtuvien tai vanhuksille tyypillisten ongelmien, kuten dementiasairauksien ja reisiluunkaulanmurtumien, sekä pitkäaikaisen hoivan ja avun tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Valtaosa ikäihmisistä asuu tulevaisuudessa todennäköisesti kotona, normaaleissa asunnoissa tai asunnoissa, joihin on tehty muutostöitä. (Metsämuuronen 2000,152.) Yhteistyön haaste sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiselle on myös, että väestön koulutustaso nousee ja terveydentila paranee. Asiakkaat eivät ole passiivisia asiantuntijoiden ohjeiden vastaanottajia. He ovat aktiivisia, itseään hoitavia, ja haluavat ottaa enemmän vastuuta itsestään. Heillä on paremman koulutustason antamaa tietoa ja

6 taitoa hoitaa itseään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on monipuolistettava niin, että asiakas saa mahdollisimman yksilöllistä hoitoa. (Hammar-Mikkonen ym. 1998). Palveluja tarvitsevien ihmisten ja heitä hoitavien kannalta ei ole merkitystä sillä, ovatko heidän tarpeensa sosiaalisia vai terveydellisiä. Sairaalasta kotiinpääsyä odottava vanhus ei ymmärrä miksi tapahtuu viivytyksiä, tai miksi hänen viimein päästyään kotiin kukaan ei tule käynnille niin kuin oli luvattu. (Qvretveit 1995, 284.) Johtajuus on tärkeä osa yhteistyötä. Johtajan tärkeimpiä tehtäviä on määritellä koko organisaation, ryhmän ja yksilön tehtävä. Vision ja tehtävän määrittelyyn osallistuvat kaikki, jotka osallistuvat tehtävien toteuttamiseen. Vision on oltava sellainen, että organisaation jäsenet voivat kokea sen omakseen, sitoutua siihen ja toteuttaa henkilökohtaisia tavoitteitaan. Mikäli esimies haluaa rakentaa ja tukea tällaista toimintatapaa hänen tulee: Järjestää aika ja paikka jatkuvalle tavoite-, visio- tai tehtäväkeskusteluille Tehdä näistä asioista keskusteleminen kaikille mahdolliseksi (Ahonen, Pohjanheimo 2000, 43.) 2.2 Yhteistyön arvot ja tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksi päästrategia on sosiaali- ja terveyspalvelujen, sekä sairaanhoidon kehittäminen monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto toimivat yhdessä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. (STM 1998, 114). Yhteistyö ja sen kehittäminen eri toimijoiden kesken vaatii kuitenkin työmuotojen uudistamista. Yhteistyön kehittymiseltä ei voida odottaa nopeita tuloksia. Tavoitteena on järjestää palvelut asiakaslähtöisesti niin, että apuna käytetään asiakkaiden ja palveluiden tuottajien kanssa laadittuja hoito ja palvelusuunnitelmia. Joustava työnjako ja eri ammattiryhmien yhteistoiminta tehostaa palvelujen tuotantoa. Koska vanhukset maksavat palveluista enemmän, he ja heidän omaisensa odottavat palvelujen laadulta ja sisäl-

7 löltä paljon. Toiminnan tavoitteena on tyytyväinen asiakas ja palveluhenkinen organisaatio. (STM 1998). Tavoitteena on, että kotisairaanhoidon ja kotipalvelun avulla 90 % kuntien 75-vuotiaista ja vanhemmista voisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Tavoitteisiin pyritään asiakkaiden elämänlaatua ja elinolosuhteita parantamalla. (Hammar- Mikkonen ym. 1998). Elinolosuhteiden parantaminen tarkoittaa esimerkiksi palveluasuntojen rakentamista, oikein kohdennettuja avohuollon palveluja ja ympärivuorokautisen avunsaannin turvaamista. Myös turvallinen asuinympäristö ja kotona tapahtuvien tapaturmien ehkäisy ovat tärkeitä. Sosiaali ja terveydenhuollossa tarvitaan vuorovaikutusta ja järkevää työnjakoa eri toimijoiden välillä. Työntekijöiden keskinäinen luottamus ja vastavuoroinen tuki ja kumppanuus ovat yhteistyön kannalta tärkeitä asioita. Yhteistyöhön liittyvät arvot ovat monessa mielessä murroksessa. Puhutaan tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja säästöistä, perinteisten tasa- arvoisten ja yhtäläisten palvelujen tuottamisen sijaan. Kun tähän vielä lisätään vaikuttavuus, laatu ja oppivan organisaation mallit, sekä henkilöstön jaksaminen, on saatavilla melkoinen arvojen ja normien mylläkkä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee kuitenkin vastata inhimillisellä ja eettisesti oikealla tavalla asiakkaiden kasvavaan hoidon tarpeeseen (Sinervo 2000, Lindqvist 2002.) Työyhteisöissä arvot nousevat esille yksilöiden välisessä kanssakäymisessä toiminnan hyväksyttyinä päämäärinä ja tapoina. Ne näkyvät yhteisöjen totuuskäsityksinä, velvollisuuksina ja periaatteina. Arvoja voi luokitella ja verrata ja niitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen (Pihlainen 2000, 20; Ahonen, Pohjanheimo 2000, 14). Yhteistyön kehittämisen peruslähtökohtana on kehittämistyötä ohjaavien arvojen tai arvostusten selventäminen. Kehittämishankkeeseen liittyvien arvojen tai arvostusten selventäminen on tärkeää siksi, että työyhteisö pystyisi muodostamaan yhteisen toimintamallin. Yhteinen malli ei tarkoita, että kaikista asioista on oltava samaa mieltä, vaan työyhteisön jäsenten tulisi ymmärtää, mihin taustaoletuksiin kehittämisprosessin aikana tehdyt päätökset perustuvat. Keskeinen kysymys kaikissa kehittämisprosesseissa on se, kenen ja minkälaiset arvot ohjaavat toimintaa? (Nakari, Valtee 1995, )

8 2.3 Asiakaslähtöinen yhteistyö ja yhteistyöosaaminen Yhteistyöosaaminen on työntekijän taitoa toimia yhteistyössä työtovereiden ja asiakkaiden kanssa, yhdessä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Yhteistyön laatua arvioitaessa tulee erottaa, onko kyseessä yhteistyö vai yhteydenpito. (Eronen 1995, ) Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että asiakas on palvelujen keskipisteessä. Tarvittavat palvelut ja hoito järjestetään asiakkaan tarpeista lähtien. (Nuoko Juvonen, Ruotsalainen, Kiikkala 2000, 16, Perälä 1997, 38.) Yhteistyö on vastuun jakamista eri ihmisten kesken. Työntekijälle tämä merkitsee sitä, ettei hänen tarvitse yksin ratkaista kaikkia niitä ongelmia, joita asiakkaiden parissa päivittäin on. Palvelujärjestelmän kannalta yhteistyö voi parhaimmillaan vähentää päällekkäistä työtä ja siten lisätä palvelujen tehokkuutta ja taloudellisuutta. (Mäkinen ym, 1997). Suomessa on jo vuosia korostettu potilaan/asiakkaan omaan hoitoon osallistuminen tärkeyttä. Laki potilaan oikeuksista tuli voimaan vuonna Siinä taataan juridisesti potilaalle oikeus hyvään terveydenhoitoon, johon kuuluu mm. pääsy hoitoon, asianmukainen lääkitys ja oikeus saada tietoa hoidosta. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785). Asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen edellyttää eri ammattikuntien ja toimintalohkojen rajat ylittävää yhteistyötä, jossa yhdistellään osaamista ja asiantuntemusta asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yhteistyöhön kykeneviltä edellytetään vastuunottoa, selkeää käsitystä omasta tehtävästä, ja toisten asiantuntemuksen kunnioittamista. Ammattiryhmien välisen ja ammatin sisäisen aidon yhteistyön tunnusmerkkejä ovat keskinäinen luottamus, kunnioitus ja yhteinen päätöksenteko, jossa kaikkien ammattiryhmien taidot käytetään asiakkaan hyväksi. Ne parantavat asiakkaiden hoidon jatkuvuutta ja kattavuutta (Perälä 1997,34-38, Metsämuuronen 2000, 121). Yhteistyön onnistuminen edellyttää perusasennetta ettemme työskentele yksin, vaan yhteistyössä muiden kanssa. Yhteistyökumppanien, tehtävien, työskentelytapojen ja tarpeiden tunteminen on tärkeää. On tärkeää tietää kenen puoleen voi kääntyä ja kuinka ohjata asiakasta ongelmatilanteissa. (Mäkinen ym. 1997, 30.)

9 Yhteistyöosaamisen rinnakkaiskäsite on yhteistoiminnallisuus, joka korostaa erilaisten näkökulmien esille tulemista, yhteisten päämäärien luomista, yhteisen ymmärryksen rakentamisen merkitystä ja uusien arvojen luomisen tärkeyttä. Yhteistoiminnallisuus syntyy siitä, että ihmiset voivat työskennellä yhdessä, heitä suurempien päämäärien saavuttamiseksi. Tällainen organisaatio pyrkii yhdessä etsimään uudenlaisia näkökulmia, joiden avulla voidaan asiakkaan ongelmia ratkaista. (Juuti 2001, 338.) Yhteistoiminnallisuus edellyttää myös uudenlaista johtamista. Tälle johtamiselle on tyypillistä samanarvoinen kohtelu ja syvällinen vuoropuhelu esille tulevista ongelmista. Luovan yhteistoiminnallisuuden synnylle on välttämätöntä, että hankkeella on yhteinen selkeä tavoite. Uudenlainen toimintatapa painottaa avoimuutta ja keskustelun tärkeyttä todellisista ongelmista. Luovan yhteistoiminnallisuuden aikaansaaminen vaatii myös kaoottisen kommunikaation käymistä. Tällaisessa keskustelussa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta arvostaa silti muiden näkökulmia. Kaaos on välttämätön, koska sen avulla luodaan uusia näkökulmia. (Juuti 2001, ) Yhteistyöosaaminen ja yhteistoiminnallisuus tulee lisääntymään sosiaali- ja terveysalalla. Metsämuurosen (2000, 121, 122) tutkimuksessa aitona tulevaisuuden osaamisena nähdään työntekijän taito verkostoitua ja yhteisöllinen toimintakyky. Asiakkaiden ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa, mutta silti asiakas on kyettävä hoitamaan kokonaisuutena; moniammatilliset työ ja hoitoryhmät ovat vastaus tähän ongelmaan. Hammar - Mikkonen, ym. (1998) ovat tutkimuksessaan selvittäneet ikääntyneiden tämänhetkistä terveydentilaa, sosiaalisen avun tarvetta, ja tulevaisuuden asuinoloja sekä ikääntyneiden odotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksena 33% kyselyyn vastanneista vanhuksista uskoi, että he tulevat selviytymään kotonaan yksin, ilman ulkopuolista apua aina 80-ikävuoteen saakka. Suurin osa asuisi mieluimmin kotona, kuin sairaalassa tai muussa vastaavassa hoitopaikassa. Vastanneista 33% toivoi sukulaisten auttavan heitä. Tutkimukseen osallistuneet toivovat, ei ainoastaan sairauden hoitoa, vaan 25% vastanneista toivoi myös järjestelmällistä apua terveyden ylläpitämiseen. Jos apua tarvitaan, toivottiin sen tapahtuvan mieluiten vanhusten kotona. Suuri osa vastanneista piti hoidon jatkuvuutta ja pysyvyyttä erittäin tärkeänä. He toivoivat että samat hoitajat ja lääkärit hoitaisivat heitä. Vanhuksista 66% haluaisi myös osallistua heitä koskevien palvelujen suunnitteluun. Heidän mielestään sosiaali- ja

10 terveyspalvelujen ammattilaisten ei pitäisi yksin päättää millaisia palveluja tulevaisuudessa vanhuksille järjestetään. (Hammar Mikkonen 1998)

11 3. KOTISAIRAANHOITO 3.1 Kotisairaanhoidon tavoite Kansanterveyslaki (1972) velvoittaa kunnat järjestämään asukkailleen sekä laitos- että avosairaanhoitoa. Kotisairaanhoito on avosairaanhoitoa, jolla tarkoitetaan kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa järjestettyä sairaanhoitoa. Se on suunnitelmallista hoitoa, jota terveyskeskuksen kotisairaanhoidon henkilöstö toteuttaa asiakkaiden kotona tai jonka piirissä olevat palvelut voidaan hankkia ostopalveluina. Lain mukaan kotisairaanhoidon asiakas on oikeutettu saamaan tarpeelliset tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimenpiteet sekä niihin liittyvän terveyskasvatuksen. Kotisairaanhoidon tavoitteena on, että asiakas selviytyisi kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotisairaanhoito on perusterveydenhuollon yksi keskeinen toiminta - alue. Se on suunnitelmallista sairaanhoidon tarpeessa olevan tai toimintakyvyltään heikentyneen asiakkaan kotona tai vastaavissa olosuhteissa tapahtuvaa toimintaa, jossa pyritään vastaamaan asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidon tarpeisiin sekä huolehtimaan omatoimisuuden säilymisestä ja sen mahdollisesta lisäämisestä. (Tuomisto 1997.) Kotisairaanhoito on: terveyskeskuksen lääkärin, sairaanhoitajien ja perus/lähihoitajien antamia palveluja henkilöille, jotka kykenevät sairaudestaan huolimatta asumaan kodissaan, mutta jotka tarvitsevat apua sairautensa tai vammansa vaatimissa hoitotoimenpiteissä ja voinnin seurannassa. (Kuusi 1994, 16.) Valvottu kotisairaanhoito on potilaan kotona tai vastaavissa olosuhteissa sovitulla tavalla terveyskeskuksen säännöllisessä valvonnassa tapahtuvaa sairaan asiakkaan eli potilaan hoitoa. Lääkäri päättää yhdessä kotisairaanhoitajien kanssa potilaan ottamisesta valvottuun kotisairaanhoitoon. Valvotun kotisairaanhoidon potilaalle tehdään yhteistyössä hoitosuunnitelma ja hänellä on muun muassa oikeus saada maksutta eräitä hoitotarvikkeita. Pelkkä termi kotisairaanhoito tarkoittaa yleisemmin kotona annettavaa sairaanhoitoa, joskin sitä lyhyyden vuoksi näkee usein käytettävän silloinkin, kun tarkoitetaan valvottua kotisairaanhoitoa. (Mäkinen, Niinistö, Salminen, Karjalainen, )

12 Kotisairaanhoito on yhteistyötä. Yhä useammin kotisairaanhoidon asiakkaina on henkilöitä, jotka tarvitsevat niin monenlaista apua, että yhden henkilön taidot eivät riitä avun antamiseen. Usein tarvitaan sekä kodinhoidollista, sairaanhoidollista että taloudellista apua. Monenlaista, useampaan kertaan vuorokaudessa annettavan avun tarvitsevien osuus asiakkaista tulee edelleen lisääntymään. Haastavimmillaan kotiin tarjottava hoito onkin silloin, kun työskennellään eniten apua tarvitsevien kanssa, yhteistyössä ammattitoverien, omaisten, ja läheisten sekä toisten alojen ammattilaisten kanssa. (Mäkinen ym. 1997, 32-33; Seiskari,. Töyrylä 2000, 54.) 3.2 Kotisairaanhoitotyö Kotisairaanhoidossa työskentelevä sairaanhoitaja toimii moniammatillisessa työryhmässä. Hänen työtovereinaan on sosiaali- ja terveysalan lyhyemmän koulutuksen käyneitä henkilöitä, lähihoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia. Kotisairaanhoitajan työ on asiakkaan kokonaishoidon järjestämistä, asiakkaan avuntarpeen selvittämistä ja hoidon koordinointia. Työ on hoitotyötä, joka tapahtuu asiakkaan kotona. Sairaanhoitaja opastaa ja neuvoo asiakasta, omaisia ja kotipalvelun työntekijöitä erilaisissa asiakasta koskevissa tilanteissa. Työ sisältää lisäksi erilaisia sairaanhoidollisia tehtäviä esim. lääkkeenjakoa ja niiden vaikutusten ja sivuvaikutusten seurantaa, lääkeinjektioiden antamista ja haavahoitja. (Mäkinen ym. 1997, ) Sairaanhoitaja vastaa hoitotyön kokonaisuudesta, hoitoyhteistyöstä ja hoitotyönkehittämisestä. Kotisairaanhoitajan tehtävänä on arvioida potilaan hoitotarpeen laatu ja määrä sekä vastata siitä. Hän vastaa myös siitä, että potilaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma sekä valvoo sen toteutumista. Hän on myös päävastuussa, että lääkäriä informoidaan asiakkaan tilassa tapahtuvissa muutoksissa. Kotisairaanhoitajan on pystyttävä arvioimaan potilaan tilassa tapahtuvat muutokset ja oireet, jotka merkitsevät hänen sairautensa pahenemista tai sairauden puhkeamista (Mäkinen ym. 1997,36-41.) Kotisairaanhoito on kiinteää yhteistyötä potilaan omaisten ja ystävien kanssa. Koisairaanhoitaja voi työssään joutua monenlaisten ihmissuhdeongelmien ratkojaksi ja kuuntelijaksi. Työhön kuuluu yhteistyötapaamisia ja palavereja suunniteltaessa potilaan hoitoa. Monipuolinen tieto eri tahojen tarjoamista palveluista, esim. Kelan palveluista ja korvauksista on tärkeää.

13 4. KOTIPALVELU 4.1 Kotipalvelun tavoite Sosiaalihuoltolain 1 (710/1982) tavoitteena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. On luotava mahdollisuudet itsenäiseen asumiseen, riittävät edellytykset omatoimiseen päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen, kunkin henkilön normaalissa elinympäristössä. Tämä tarkoittaa, että avohuolto on ensisijaisena palvelumuotona ja palvelut alueellistetaan. Kotipalvelu sisältää hyvin monipuolista henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä jokapäiväiseen elämään kuuluvissa toimissa avustamista ja niiden suorittamista. Kotona tehtävää työtä kotipalvelussa on yleensä ruuanvalmistus, siivous, vaatehuolto, henkilökohtaisen hygienian hoidossa avustaminen sekä sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen. Kotipalveluun luetaan myös tukipalvelut, joita ovat erilaiset päivittäistä toimintaa tukevat palvelut, kuten ateria-, kuljetus-, siivous-, hygienia- ja saattajapalvelut. Tukipalvelut voidaan joko viedä asiakkaan kotiin (esim. aterioiden kotiinkuljetus) tai järjestää keskitetysti jossakin paikassa (esim. ateriointi palvelukeskuksessa). (Mäkinen ym. 1997,25.) Kotipalvelun, samoin kuin kotisairaanhoidonkin tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Laitospaikkojen saatavuus tulevaisuudessa vähenee vanhusväestön voimakkaan lisääntymisen myötä ja laitoshoidon tarpeen lisääntyessä. Avohoidon palvelujen tarkoituksena ei ole kuitenkaan pitää ihmisiä vastoin heidän tahtoaan kotona mahdollisimman pitkään. Tarkoituksena on rohkaista ja mahdollistaa asiakkaan kotona selviytyminen, mikäli hän itse niin haluaa. (Mäkinen ym ) Kotona annettavan hoidon ja huolenpidon keskeinen tehtävä on tukea ja palvella ihmistä arkipäivän perustarpeissa. Lähtökohtana on asiakkaan itsemääräämisoikeus ja omaehtoisuuden tukeminen. Palvelujen tarpeen lisääntyessä kotihoidolta odotetaan joustavuutta ja palveluja on pystyttävä tarjoamaan useamman kerran vuorokaudessa. Palveluketju pitäisi saada aukottomaksi. Kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua pitäisi kehittää monipuolisemmaksi ja joustavammaksi, että pystyttäisiin vastaamaan omaishoitajienkin tarpeisiin. (Helameri, Kukkola, Jokela, Honko, 1999,1.)

14 4.2 Kotipalvelutyö Kotipalveluohjaaja on kotipalvelun vastuuhenkilö, joka sovittaa yhteen työntekijöiden työajan käytön ja huolehtii siitä, että yhteisistä toimintaperiaatteista sovitaan ja että työntekijät saavat tarvitsemansa ammatillisen tuen. Kotipalveluohjaajalta edellytetään johtavankodinhoitajan, sosiaalialan- tai muuta soveltuvaa koulutusta. Kotipalvelun ohjaajan tehtävissä toimivilla on nykyisin hyvin erilainen koulutustausta. Ohjaajan tehtävä on arvioida ja koordinoida asiakkaalle annettavaa palvelua. (Mäkinen 1997, 35.) Kotiavustajan tehtävänä on sosiaalihuoltolain ja asetuksen mukaisen kotipalvelun antaminen erityisesti vanhuksille ja vammaisille. He auttavat asiakasta arkielämän perustoimissa kuten ruuanlaitossa, siivoamisessa ja henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa. Heidän tehtävänään on auttaa myös erilaisten asioiden järjestelyssä, kuten apteekissa asiointi, pankissa asiointi jne. Kodinhoitajilla on jonkin verran perusteellisempi ammatillinen koulutus, mutta heidän tehtävänsä ovat kotihoidossa paljolti samankaltaisia. (Mäkinen ym ) Nykyään kodinhoitajat ja kotiavustajat saavat koulutuksen, jossa kaikilla on lähihoitaja ammattinimike. Tämän sosiaali- ja terveysalan koulutuksen käyneet henkilöt työskentelevät eri-ikäisten asiakkaiden kanssa hoitotyön perustehtävissä. Vanhustyössä korostetaan työntekijän kykyä auttaa vanhuksia jokapäiväisissä askareissa ja aktivoida heitä virikkeelliseen toimintaan. Asiakkaita ohjataan myös käyttämään erilaisia palveluita. (Mäkinen ym )

15 5. KOTISAIRAANHOIDON JA KOTIPALVELUN YHTEISTYÖN LÄHTÖKOHDAT PIEKSÄMÄELLÄ Vanhuspoliittinen strategia perustuu kokonaisnäkemykseen ikääntyvien tarpeista ja elin oloista, sekä yhteisön toimenpiteistä ja kehityksestä. Strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä, sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut näiden toteuttamisessa. Jokaisen kunnan tulee laatia oma vanhuspoliittinen ohjelmansa, vaikka näin ei vielä ole läheskään jokaisessa kunnassa. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, 2001.) 5.1 Pieksämäen kaupungin vanhuspoliittinen strategia Pieksämäellä on laadittu oma vanhuspoliittinen strategia, jossa määritellään kaupungin vanhustenhuollon lähivuosien tavoitteet. Siitä ilmenee, että hyvin iäkkäiden (yli 85- vuotiaiden) ja dementoituvien vanhusten määrä tulee Pieksämäen kaupungissa kasvamaan, ja he ovat tulevaisuudessa suuri ryhmä, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveyden huollon palveluja. Lähtökohtana vanhustenhuollon kehittämiselle on pyrkimys kehittää vanhusten palveluja Pieksämäen kaupungissa laaja - alaisesti. Seuraavasta taulukosta (1) nähdään vanhusväestön kasvu Pieksämäen kaupungissa ja vanhusväestön lisääntyminen jokaisessa ikäryhmässä.

16 TAULUKKO 1. Pieksämäen kaupungin 65 vuotta täyttäneen väestön ikärakenne vuosina ja ennuste vuosille (osuudet % koko väestöstä.) vuosi Yli 65-v. % Yli 75-v. % Yli 85-v. % , ,8 83 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 (Lähde: Pieksämäen kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma, 2000) Edellisessä taulukossa esitetyt ikäryhmittäiset vertailut perustuvat oletettuihin ennusteisiin Pieksämäen kaupungin vanhusväestön määrän kehityksestä. Yli 85-vuotiaat ovat se vanhusväestön ikäryhmä, joka hyvin pian on tulossa erilaisten sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjäksi. (Pieksämäen kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma 2000)

17 Alla olevassa kuviossa (1)on esimerkki Pieksämäen kaupungin väestön kehityksestä. Sama kasvu on havaittavissa muissakin ikäryhmissä. 65 v lukumäärä Vuosiluku %-osuus Pieksämäen asukkaista Määrä % KUVIO vuotiaiden määrän kasvusta lukumääräisesti ja prosentuaalisesti, Pieksämäen kaupungissa. Vanhuspoliittisen strategiassa nostetaan yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhteistyön lisääminen ja tehostaminen, asiakkaiden palvelujen laadun parantamiseksi. Tavoitteisiin pyritään yhdistämällä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun resursseja. Kyse on ennen kaikkea vastuun jakamisesta ja yhteistyön organisoimisesta niin, ettei kukaan apuatarvitseva jäisi palvelujärjestelmän ulkopuolelle. (Pieksämäen kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma 1999). Pieksämäen vanhuspalvelujen kehittämiskohteita v ovat: Kodinhoitoapukäyntien määrän lisääminen Ateriapalvelujen lisääminen Omaishoidontuen asiakkaiden määrän lisääminen Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön tehostaminen Palveluasuntojen käytön lisääminen Pitkäaikaisten hoitopaikkojen määrän supistaminen Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön osalta ei ole vielä päästy sille asetettuihin tavoitteisiin. Laitospaikkojen vähentäminen on vaikuttanut jo tuntuvasti kotona annetta-

18 vien palvelujen tarpeen kasvuun ja avohoidossa on yhä huonokuntoisempia asiakkaita. Erikoissairaanhoidon paikoilla hoidetaan jatkohoitopaikkaa odottavia asiakkaita. 5.2 Kotisairaanhoito Pieksämäen kaupungissa Kotisairaanhoidon toiminta alkoi Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä vuonna Kotisairaanhoidossa Pieksämäen kaupungissa työskentelee 7 sairaanhoitajaa ja osastonhoitaja. Yksi sairaanhoitaja toimii vapaapäivien tekijänä kahtena päivänä viikossa. Toimitilat sijaitsevat Pieksämäen sairaalan pihapiirissä. (Jurmu S, henkilökohtainen tiedonanto, ). Tavoitteena on asiakkaan itsenäisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito yhteistyössä eri auttavien tahojen kanssa. Tavoitteena on myös auttaa asiakasta sopeutumaan vammansa ja/tai sairautensa kanssa elämisessä ja selviytymään mahdollisimman hyvin omassa elämäntilanteessaan. Kotisairaanhoidon laatutavoitteena on yhteistyön toimivuus ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden kanssa (Kotisairaanhoidon porukkasopimus ). Kotisairaanhoidon tehtävänä on tuottaa Pieksämäen seudun terveydenhuollon ky:n alueella perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon liittyviä palveluja kotikäynteinä niille henkilöille, jotka eivät voi käyttää vastaavia palveluja terveysasemilla. Keskeiset toiminnan painopistealueet Pieksämäen kotisairaanhoidossa ovat: asiakkaan kodin turvallisuus/kaatumisvammojen ennaltaehkäisy, henkilöstön oma jaksaminen, johon on mahdollista käyttää työnohjausta 2h neljännesvuosittain (8h vuodessa), sekä hoitoprosessin tuloksellisuus ja toimiva työ- ja vastuunjako. (Kotisairaanhoidon tiimin tuloskortti 2001) 5.3 Kotipalvelu Pieksämäen kaupungissa Kotipalvelu on toiminut Pieksämäellä jo 1950-luvulta lähtien. Kotipalvelussa on yhteensä henkilökuntaa 56, joista 3 on lähihoitajaa, 12 kotiavustajaa ja 30 kodinhoitajaa.

19 Lähihoitaja koulutuksessa on 3 kodinhoitajaa ja 4 kotiavustajaa. Vanhustenhuollonohjaajana toimii sosiaalialan koulutuksen saanut henkilö. Lisäksi on avohuollon ja avopalvelujenohjaajat, sekä kotipalvelunohjaaja Kotipalvelu on jaettu kotihoidon työryhmiin. Läntisiä työryhmiä on kolme ja lisäksi kehitysvammaisten iltapäiväkerho, ikäperhe - projektityöntekijä ja sosiaalivirastossa perhetyöntekijä. Itäisiä työryhmiä on kolme, sekä iltapartio ja kotipalveluauto/ateriakuljetus. Jokaisen työryhmän hoitotyöstä vastaavana toimii sairaanhoitaja. Kotipalvelun toimitilat sijaitsevat Pieksämäen kaupungin keskustassa ja ns. taukotupia on eri kaupunginosissa. (Parkkinen T, henkilökohtainen tiedonanto ) Kotipalvelun toiminta - ajatuksena on tarjota hoitoa ja kuntouttavaa toimintaa vanhukselle, joka tarvitsee tukea ja muuta huolenpitoa, ja jota järjestetään hänen omassa kodissaan tai palveluasunnossa. Tarkoitus on edistää vanhuksen ja vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. (Parkkinen T. Vanhusten ja vammaisten palvelut.) Kotipalvelun laatutavoitteena on pyrkimys sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen mukaiseen palvelutasoon, sekä osallistua Itä- Suomen lääninhallituksen IkäLaatu- projektiin. (Parkkinen T. vanhusten ja vammaisten palvelut, 2001.) Kotipalvelun työntekijöiden työpanosta kohdennetaan ja toimintaa tehostetaan. Tarvittavat kotipalvelun resurssilisäykset toteutetaan ostopalveluna (Parkkinen T. vanhusten ja vammaisten palvelut.) 5.4 Yhteistyö Pieksämäen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon välillä Vanhuspoliittisen strategian mukaan yhteistyön tavoitteena oli yhdistää kotisairaanhoidon ja kotipalvelun resursseja, että toiminta olisi hyvin organisoitua ja asiakkaiden palvelujen laatu paranisi. Näyttäisi siltä, että kotisairaanhoidon ja kotipalvelun tavoitteita ei ole laadittu yhdessä. Toiminnan yhdistäminen ei ole vielä toteutunut, vaan asia on jäänyt puheen tasolle.

20 Kotipalvelun painotusalue on IkäLaatu- projektissa ja asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen sekä huolenpito. Myös työntekijöiden toimintaa kohdennetaan ja kotipalvelun toimintaa tehostetaan. Vuoden 2001 kotisairaanhoidon painopistealueet olivat pääpiirteittäin samat kuin kotipalvelulla. Lisäksi kotisairaanhoidolla on tavoitteena asiakkaan kodin turvallisuus ja kaatumisvammojen ehkäisy. Huomiota kiinnitetään myöstyöntekijöiden jaksamiseen ja työnohjaukseen. Laatutavoitteena kotisairaanhoidolla on yhteistyön toimivuus ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden kanssa. Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun välillä mm. yhteisten palaverien ja yhteisten koulutuspäivien muodossa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon esimiehet pitävät yhteisen työpalaverin joka toinen kuukausi. Kotipalvelun aluetyöryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yksittäiset aluetyöryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Kun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun piiriin tulee uusi asiakas, niin asiakasta hoitavat henkilöt ja omaiset kokoontuvat laatimaan hoito- ja palvelusuunnitelman asiakkaalle. Muita yhteydenottomuotoja ovat asiakkaan kotona oleva viestivihko ja puhelinkontaktit. Työntekijät voivat tavata myös asiakkaan luona sattumalta tai sovitusti. Sekä kotipalvelun ja kotisairaanhoidon esimiesten taholta on tullut esille tarve yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Yhteisen kotihoitopalveluyksikön kehittäminen on ollut esillä aikaisemminkin, mutta suunnitelma ei toteutunut. Tässä työssä selvitetään mm. työntekijöiden toivetta yhteisissä tiloissa toimimiseen ja sen tuomaa mahdollista hyötyä. 5.5 Pieksämäen kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa tehtyjä tutkimuksia Työn kehittämisen kannalta yhteistyön tutkiminen on välttämätöntä. Ilman sovituin välein toistuvaa yhteistyön arviointia työn kehittäminen on mahdotonta. Myös Pieksämäellä on tehty tutkimuksia yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyötä on selvitetty Pieksämän kaupungin kotipalvelutoimiston ja terveydenhuollon kuntayhtymän kotisairaanhoidon yhteisellä projektilla, joka toteutettiin vuosina Projektin tarkoituksena oli yhteistyön lisääminen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon välillä resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi. Projektin tavoitteena

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön yhteiseksi henkilökunnaksi Sirpa Hämäläinen äläi Pelkosenniemen kunta TAUSTATIETOJA Pelkosenniemen kunta on laaja, 1880 km² - asukkaita v. 2011 oli 968

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT 1. Kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville asiakkaille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot