KOTISAIRAANHOIDON JA KOTIPALVELUN YHTEISTYÖ -työntekijöiden kuvaamana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTISAIRAANHOIDON JA KOTIPALVELUN YHTEISTYÖ -työntekijöiden kuvaamana"

Transkriptio

1 KOTISAIRAANHOIDON JA KOTIPALVELUN YHTEISTYÖ -työntekijöiden kuvaamana Marja Immonen - Vuokko Strengell Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja-Terveydenhoitaja(AMK)

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA- AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Immonen Marja, Strengell Vuokko Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kotisairaanhoidon ja Pieksämäen kaupungin kotipalvelun välinen yhteistyö, työntekijöiden kuvaamana Pieksämäki 2002 Sivuja 49, liitteitä 4 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pieksämäen kaupungin kotisairaanhoidon ja Pieksämäen kaupungin kotipalvelun välistä yhteistyötä työntekijöiden kuvaamana. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa siitä, millaisia yhteistyöhön liittyviä kuvauksia ja odotuksia työntekijöillä oli. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaikki Pieksämäen kaupungin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijät ( n=54 ). Tutkimus alkoi keväällä 2000 ja tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka koostui strukturoiduista ja avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi 24 henkilöä ( 44 % ). Tutkimuksesta kävi ilmi, että työntekijöillä oli hyvin erilaisia kuvauksia yhteistyöstä. Kyselyyn vastanneet määrittelivät keskinäisen yhteistyönsä ensisijaisesti konkreettiseksi työn tekemiseksi ja asiakkaiden hoidoksi ja huolenpidoksi. Tavoitteiden, työnjaon ja toimenkuvien epäselvyys ja kiire koettiin merkittäviksi yhteistyön esteiksi. Yhteistyön kehittäminen kotisairaanhoidon ja kotipalvelun välillä vaatii yhteisiä toimintaperiaatteita, työnjaon selkeyttämistä ja hyvää tiedonkulkua. Esimiehiltä saatu tuki ja yhteiset palaverit nähtiin tärkeinä yhteistyölle ja sen kehittämiselle. Asiasanat: kotisairaanhoito, kotipalvelu, yhteistyö Säilytyspaikka: Diakonia ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kirjasto, Pieksämäki

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Marja Immonen Vuokko Strengell Co-operation Between Public Health Service of the Federation of Municipalites in Pieksämäki Region and Pieksämäki Town s Home care Described by Employees Pieksämäki pages, 4 appendixes The aim of this final thesis was to identify how employees described the co-operation between Pieksämäki town s home nursing and Pieksämäki town s home care. The research gave information about employees ideas and their expectations concerning the co-operation. The target group were all the Pieksämäki town s home nursing and home care employees (54). The research started in the spring of 2000 and data were collected in October The research method was quantitative and the data were collected by questionnaires which constituted of structural and open questions. The questionnaires were answered by 24 persons ( 44 %). The research showed that the employees had very different ideas concerning the cooperation. People who answered the questionnaire determined that their reciprocal cooperation was concrete work with clients and help and care of them. The main obstacles of the co-operation were; unclear objectives, indistinct sphere of activities at work and hurry. Development of co-operation between home nursing and home care need clear principles, clear sphere of activities and good flow of information. Support of the chief as well as group meetings were considered important for development of co-operation. Keywords: home nursing, home care, co-operation Deposited at DIAK, Pieksämäki unit s library

4 1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja toimenpidesuositukset kunnille. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus tulee turvata ja palvelut järjestää entistä tehokkaammin. Saumattomien palveluketjujen aikaansaamiseen ja toimivaan yhteistyöhön sosiaali- ja terveyssektorin sisällä ja sen ulkopuolella olevien toimijoiden kesken tulee erityisesti panostaa. (STM 1999, 16.) Sosiaali ja terveysministeriö on vuonna 1998 laatimassaan muistiossa selvittänyt terveydenhuollon toimivuutta ja todennut, että käytännön yhteistyössä, sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on suuria puutteita.(stm 1998.) Väestön vanheneminen, asiakkaiden vaikeus hakea apua monimutkaisessa palvelujärjestelmässä sekä vanhusten kotihoidon lisääntyminen asettavat sosiaali- ja terveydenhuollolle uusia haasteita. Tulevaisuudessa vanhukset eivät enää tyydy siihen mitä heille tarjotaan. He haluavat vaikuttaa hoitoonsa, jossa tulee korostua yksilöllisyys, itsehoito ja autonomia. Samaa palvelua kaikille -periaate ei päde enää tämän päivän terveydenhuollossa. (Hammar - Mikkonen, Raatikainen, Perälä 1998; Kuusi,1994.) Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten Pieksämäen kaupungin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijät kuvaavat yhteistyötään tällä hetkellä ja mitä odotuksia heillä on yhteistyölle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa sellaista tietoa, jota voidaan käyttää näiden tahojen yhteistyön kehittämisessä. Tätä kautta edistetään myös asiakkaan hyvää ja laadukasta hoitoa. Tutkimuksesta saadut tulokset antavat konkreettista tietoa päättäjille, esimiehille ja työntekijöille Pieksämäen kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön tilasta, sekä yhteistyön esteistä ja mahdollisuuksista. Yhteistyön kehittäminen paikallisten toimijoiden kesken on tärkeää, ennen kuin voidaan kehittää alueellista yhteistyötä seutukunnalla. Toivomme, että työmme palvelee toimeksiantajaa eräänlaisena yhteistyön alkukartoituksena.

5 2. YHTEISTYÖN HAASTEELLISUUS 2.1 Yhteistyön vaatimus Tulevaisuutta koskevissa tutkimuksissa nähdään sosiaali- ja terveysalan olevan monella tavalla muutoksessa. Töiden luonne muuttuu epätyypillisemmiksi ja tekniikka ja apuvälineet kehittyvät tekemisen välineinä. Työssä tulevat korostumaan ohjaaminen, tukeminen ja koordinointi. Laitoshoidosta siirrytään enemmän kodinomaiseen hoitoon ja toimijakentässä tapahtuu muutoksia. Sosiaali- ja terveysala tulevat edelleen lähentymään ja asiakkaiden aktiivisuus lisääntyy ja syntyy uudenlaista palvelukulttuuria. Ammattilaisten työ tulee fyysisesti ja psyykkisesti entistä raskaammaksi, sillä asiakkaiden erilaiset sairaudet ja ongelmat lisääntyvät ja pahenevat. (Metsämuurinen 2000, 153.) Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden yhdistyminen on yksi voimakkaimmista muutoksista. Pintarakenteiden tasolla toiminta onkin yhdistynyt monissa kunnissa. Mutta mitä on tapahtunut syvärakenteiden tasolla? Käytännössä yhdistymiskehitys on johtanut monenlaisiin ratkaisuihin, vai onko vanha toiminta vain muuttanut nimeään? Mitä esimerkiksi tapahtuu työyksiköille, jotka kootaan yhteisen vanhustyön alaisuuteen? Millaiseksi muuttuu vanhainkodin työ, kun se muutetaan palvelutaloksi, tai siirretään terveyskeskuksen alaisuuteen hoivaosastoksi? Organisaatiomuutokset eivät muuta mitään ellei ensin kyseenalaisteta vanhaa toimintaa ja etsitä jotain uutta. (Sinervo 2000, 190; Seiskari, Töyrylä 2000, 57; Nyholm, Suominen, 1999.) Tutkimusten mukaan vanhuudesta johtuvien tai vanhuksille tyypillisten ongelmien, kuten dementiasairauksien ja reisiluunkaulanmurtumien, sekä pitkäaikaisen hoivan ja avun tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Valtaosa ikäihmisistä asuu tulevaisuudessa todennäköisesti kotona, normaaleissa asunnoissa tai asunnoissa, joihin on tehty muutostöitä. (Metsämuuronen 2000,152.) Yhteistyön haaste sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiselle on myös, että väestön koulutustaso nousee ja terveydentila paranee. Asiakkaat eivät ole passiivisia asiantuntijoiden ohjeiden vastaanottajia. He ovat aktiivisia, itseään hoitavia, ja haluavat ottaa enemmän vastuuta itsestään. Heillä on paremman koulutustason antamaa tietoa ja

6 taitoa hoitaa itseään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on monipuolistettava niin, että asiakas saa mahdollisimman yksilöllistä hoitoa. (Hammar-Mikkonen ym. 1998). Palveluja tarvitsevien ihmisten ja heitä hoitavien kannalta ei ole merkitystä sillä, ovatko heidän tarpeensa sosiaalisia vai terveydellisiä. Sairaalasta kotiinpääsyä odottava vanhus ei ymmärrä miksi tapahtuu viivytyksiä, tai miksi hänen viimein päästyään kotiin kukaan ei tule käynnille niin kuin oli luvattu. (Qvretveit 1995, 284.) Johtajuus on tärkeä osa yhteistyötä. Johtajan tärkeimpiä tehtäviä on määritellä koko organisaation, ryhmän ja yksilön tehtävä. Vision ja tehtävän määrittelyyn osallistuvat kaikki, jotka osallistuvat tehtävien toteuttamiseen. Vision on oltava sellainen, että organisaation jäsenet voivat kokea sen omakseen, sitoutua siihen ja toteuttaa henkilökohtaisia tavoitteitaan. Mikäli esimies haluaa rakentaa ja tukea tällaista toimintatapaa hänen tulee: Järjestää aika ja paikka jatkuvalle tavoite-, visio- tai tehtäväkeskusteluille Tehdä näistä asioista keskusteleminen kaikille mahdolliseksi (Ahonen, Pohjanheimo 2000, 43.) 2.2 Yhteistyön arvot ja tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksi päästrategia on sosiaali- ja terveyspalvelujen, sekä sairaanhoidon kehittäminen monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto toimivat yhdessä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. (STM 1998, 114). Yhteistyö ja sen kehittäminen eri toimijoiden kesken vaatii kuitenkin työmuotojen uudistamista. Yhteistyön kehittymiseltä ei voida odottaa nopeita tuloksia. Tavoitteena on järjestää palvelut asiakaslähtöisesti niin, että apuna käytetään asiakkaiden ja palveluiden tuottajien kanssa laadittuja hoito ja palvelusuunnitelmia. Joustava työnjako ja eri ammattiryhmien yhteistoiminta tehostaa palvelujen tuotantoa. Koska vanhukset maksavat palveluista enemmän, he ja heidän omaisensa odottavat palvelujen laadulta ja sisäl-

7 löltä paljon. Toiminnan tavoitteena on tyytyväinen asiakas ja palveluhenkinen organisaatio. (STM 1998). Tavoitteena on, että kotisairaanhoidon ja kotipalvelun avulla 90 % kuntien 75-vuotiaista ja vanhemmista voisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Tavoitteisiin pyritään asiakkaiden elämänlaatua ja elinolosuhteita parantamalla. (Hammar- Mikkonen ym. 1998). Elinolosuhteiden parantaminen tarkoittaa esimerkiksi palveluasuntojen rakentamista, oikein kohdennettuja avohuollon palveluja ja ympärivuorokautisen avunsaannin turvaamista. Myös turvallinen asuinympäristö ja kotona tapahtuvien tapaturmien ehkäisy ovat tärkeitä. Sosiaali ja terveydenhuollossa tarvitaan vuorovaikutusta ja järkevää työnjakoa eri toimijoiden välillä. Työntekijöiden keskinäinen luottamus ja vastavuoroinen tuki ja kumppanuus ovat yhteistyön kannalta tärkeitä asioita. Yhteistyöhön liittyvät arvot ovat monessa mielessä murroksessa. Puhutaan tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja säästöistä, perinteisten tasa- arvoisten ja yhtäläisten palvelujen tuottamisen sijaan. Kun tähän vielä lisätään vaikuttavuus, laatu ja oppivan organisaation mallit, sekä henkilöstön jaksaminen, on saatavilla melkoinen arvojen ja normien mylläkkä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee kuitenkin vastata inhimillisellä ja eettisesti oikealla tavalla asiakkaiden kasvavaan hoidon tarpeeseen (Sinervo 2000, Lindqvist 2002.) Työyhteisöissä arvot nousevat esille yksilöiden välisessä kanssakäymisessä toiminnan hyväksyttyinä päämäärinä ja tapoina. Ne näkyvät yhteisöjen totuuskäsityksinä, velvollisuuksina ja periaatteina. Arvoja voi luokitella ja verrata ja niitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen (Pihlainen 2000, 20; Ahonen, Pohjanheimo 2000, 14). Yhteistyön kehittämisen peruslähtökohtana on kehittämistyötä ohjaavien arvojen tai arvostusten selventäminen. Kehittämishankkeeseen liittyvien arvojen tai arvostusten selventäminen on tärkeää siksi, että työyhteisö pystyisi muodostamaan yhteisen toimintamallin. Yhteinen malli ei tarkoita, että kaikista asioista on oltava samaa mieltä, vaan työyhteisön jäsenten tulisi ymmärtää, mihin taustaoletuksiin kehittämisprosessin aikana tehdyt päätökset perustuvat. Keskeinen kysymys kaikissa kehittämisprosesseissa on se, kenen ja minkälaiset arvot ohjaavat toimintaa? (Nakari, Valtee 1995, )

8 2.3 Asiakaslähtöinen yhteistyö ja yhteistyöosaaminen Yhteistyöosaaminen on työntekijän taitoa toimia yhteistyössä työtovereiden ja asiakkaiden kanssa, yhdessä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Yhteistyön laatua arvioitaessa tulee erottaa, onko kyseessä yhteistyö vai yhteydenpito. (Eronen 1995, ) Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että asiakas on palvelujen keskipisteessä. Tarvittavat palvelut ja hoito järjestetään asiakkaan tarpeista lähtien. (Nuoko Juvonen, Ruotsalainen, Kiikkala 2000, 16, Perälä 1997, 38.) Yhteistyö on vastuun jakamista eri ihmisten kesken. Työntekijälle tämä merkitsee sitä, ettei hänen tarvitse yksin ratkaista kaikkia niitä ongelmia, joita asiakkaiden parissa päivittäin on. Palvelujärjestelmän kannalta yhteistyö voi parhaimmillaan vähentää päällekkäistä työtä ja siten lisätä palvelujen tehokkuutta ja taloudellisuutta. (Mäkinen ym, 1997). Suomessa on jo vuosia korostettu potilaan/asiakkaan omaan hoitoon osallistuminen tärkeyttä. Laki potilaan oikeuksista tuli voimaan vuonna Siinä taataan juridisesti potilaalle oikeus hyvään terveydenhoitoon, johon kuuluu mm. pääsy hoitoon, asianmukainen lääkitys ja oikeus saada tietoa hoidosta. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785). Asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen edellyttää eri ammattikuntien ja toimintalohkojen rajat ylittävää yhteistyötä, jossa yhdistellään osaamista ja asiantuntemusta asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yhteistyöhön kykeneviltä edellytetään vastuunottoa, selkeää käsitystä omasta tehtävästä, ja toisten asiantuntemuksen kunnioittamista. Ammattiryhmien välisen ja ammatin sisäisen aidon yhteistyön tunnusmerkkejä ovat keskinäinen luottamus, kunnioitus ja yhteinen päätöksenteko, jossa kaikkien ammattiryhmien taidot käytetään asiakkaan hyväksi. Ne parantavat asiakkaiden hoidon jatkuvuutta ja kattavuutta (Perälä 1997,34-38, Metsämuuronen 2000, 121). Yhteistyön onnistuminen edellyttää perusasennetta ettemme työskentele yksin, vaan yhteistyössä muiden kanssa. Yhteistyökumppanien, tehtävien, työskentelytapojen ja tarpeiden tunteminen on tärkeää. On tärkeää tietää kenen puoleen voi kääntyä ja kuinka ohjata asiakasta ongelmatilanteissa. (Mäkinen ym. 1997, 30.)

9 Yhteistyöosaamisen rinnakkaiskäsite on yhteistoiminnallisuus, joka korostaa erilaisten näkökulmien esille tulemista, yhteisten päämäärien luomista, yhteisen ymmärryksen rakentamisen merkitystä ja uusien arvojen luomisen tärkeyttä. Yhteistoiminnallisuus syntyy siitä, että ihmiset voivat työskennellä yhdessä, heitä suurempien päämäärien saavuttamiseksi. Tällainen organisaatio pyrkii yhdessä etsimään uudenlaisia näkökulmia, joiden avulla voidaan asiakkaan ongelmia ratkaista. (Juuti 2001, 338.) Yhteistoiminnallisuus edellyttää myös uudenlaista johtamista. Tälle johtamiselle on tyypillistä samanarvoinen kohtelu ja syvällinen vuoropuhelu esille tulevista ongelmista. Luovan yhteistoiminnallisuuden synnylle on välttämätöntä, että hankkeella on yhteinen selkeä tavoite. Uudenlainen toimintatapa painottaa avoimuutta ja keskustelun tärkeyttä todellisista ongelmista. Luovan yhteistoiminnallisuuden aikaansaaminen vaatii myös kaoottisen kommunikaation käymistä. Tällaisessa keskustelussa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta arvostaa silti muiden näkökulmia. Kaaos on välttämätön, koska sen avulla luodaan uusia näkökulmia. (Juuti 2001, ) Yhteistyöosaaminen ja yhteistoiminnallisuus tulee lisääntymään sosiaali- ja terveysalalla. Metsämuurosen (2000, 121, 122) tutkimuksessa aitona tulevaisuuden osaamisena nähdään työntekijän taito verkostoitua ja yhteisöllinen toimintakyky. Asiakkaiden ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa, mutta silti asiakas on kyettävä hoitamaan kokonaisuutena; moniammatilliset työ ja hoitoryhmät ovat vastaus tähän ongelmaan. Hammar - Mikkonen, ym. (1998) ovat tutkimuksessaan selvittäneet ikääntyneiden tämänhetkistä terveydentilaa, sosiaalisen avun tarvetta, ja tulevaisuuden asuinoloja sekä ikääntyneiden odotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksena 33% kyselyyn vastanneista vanhuksista uskoi, että he tulevat selviytymään kotonaan yksin, ilman ulkopuolista apua aina 80-ikävuoteen saakka. Suurin osa asuisi mieluimmin kotona, kuin sairaalassa tai muussa vastaavassa hoitopaikassa. Vastanneista 33% toivoi sukulaisten auttavan heitä. Tutkimukseen osallistuneet toivovat, ei ainoastaan sairauden hoitoa, vaan 25% vastanneista toivoi myös järjestelmällistä apua terveyden ylläpitämiseen. Jos apua tarvitaan, toivottiin sen tapahtuvan mieluiten vanhusten kotona. Suuri osa vastanneista piti hoidon jatkuvuutta ja pysyvyyttä erittäin tärkeänä. He toivoivat että samat hoitajat ja lääkärit hoitaisivat heitä. Vanhuksista 66% haluaisi myös osallistua heitä koskevien palvelujen suunnitteluun. Heidän mielestään sosiaali- ja

10 terveyspalvelujen ammattilaisten ei pitäisi yksin päättää millaisia palveluja tulevaisuudessa vanhuksille järjestetään. (Hammar Mikkonen 1998)

11 3. KOTISAIRAANHOITO 3.1 Kotisairaanhoidon tavoite Kansanterveyslaki (1972) velvoittaa kunnat järjestämään asukkailleen sekä laitos- että avosairaanhoitoa. Kotisairaanhoito on avosairaanhoitoa, jolla tarkoitetaan kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa järjestettyä sairaanhoitoa. Se on suunnitelmallista hoitoa, jota terveyskeskuksen kotisairaanhoidon henkilöstö toteuttaa asiakkaiden kotona tai jonka piirissä olevat palvelut voidaan hankkia ostopalveluina. Lain mukaan kotisairaanhoidon asiakas on oikeutettu saamaan tarpeelliset tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimenpiteet sekä niihin liittyvän terveyskasvatuksen. Kotisairaanhoidon tavoitteena on, että asiakas selviytyisi kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotisairaanhoito on perusterveydenhuollon yksi keskeinen toiminta - alue. Se on suunnitelmallista sairaanhoidon tarpeessa olevan tai toimintakyvyltään heikentyneen asiakkaan kotona tai vastaavissa olosuhteissa tapahtuvaa toimintaa, jossa pyritään vastaamaan asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidon tarpeisiin sekä huolehtimaan omatoimisuuden säilymisestä ja sen mahdollisesta lisäämisestä. (Tuomisto 1997.) Kotisairaanhoito on: terveyskeskuksen lääkärin, sairaanhoitajien ja perus/lähihoitajien antamia palveluja henkilöille, jotka kykenevät sairaudestaan huolimatta asumaan kodissaan, mutta jotka tarvitsevat apua sairautensa tai vammansa vaatimissa hoitotoimenpiteissä ja voinnin seurannassa. (Kuusi 1994, 16.) Valvottu kotisairaanhoito on potilaan kotona tai vastaavissa olosuhteissa sovitulla tavalla terveyskeskuksen säännöllisessä valvonnassa tapahtuvaa sairaan asiakkaan eli potilaan hoitoa. Lääkäri päättää yhdessä kotisairaanhoitajien kanssa potilaan ottamisesta valvottuun kotisairaanhoitoon. Valvotun kotisairaanhoidon potilaalle tehdään yhteistyössä hoitosuunnitelma ja hänellä on muun muassa oikeus saada maksutta eräitä hoitotarvikkeita. Pelkkä termi kotisairaanhoito tarkoittaa yleisemmin kotona annettavaa sairaanhoitoa, joskin sitä lyhyyden vuoksi näkee usein käytettävän silloinkin, kun tarkoitetaan valvottua kotisairaanhoitoa. (Mäkinen, Niinistö, Salminen, Karjalainen, )

12 Kotisairaanhoito on yhteistyötä. Yhä useammin kotisairaanhoidon asiakkaina on henkilöitä, jotka tarvitsevat niin monenlaista apua, että yhden henkilön taidot eivät riitä avun antamiseen. Usein tarvitaan sekä kodinhoidollista, sairaanhoidollista että taloudellista apua. Monenlaista, useampaan kertaan vuorokaudessa annettavan avun tarvitsevien osuus asiakkaista tulee edelleen lisääntymään. Haastavimmillaan kotiin tarjottava hoito onkin silloin, kun työskennellään eniten apua tarvitsevien kanssa, yhteistyössä ammattitoverien, omaisten, ja läheisten sekä toisten alojen ammattilaisten kanssa. (Mäkinen ym. 1997, 32-33; Seiskari,. Töyrylä 2000, 54.) 3.2 Kotisairaanhoitotyö Kotisairaanhoidossa työskentelevä sairaanhoitaja toimii moniammatillisessa työryhmässä. Hänen työtovereinaan on sosiaali- ja terveysalan lyhyemmän koulutuksen käyneitä henkilöitä, lähihoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia. Kotisairaanhoitajan työ on asiakkaan kokonaishoidon järjestämistä, asiakkaan avuntarpeen selvittämistä ja hoidon koordinointia. Työ on hoitotyötä, joka tapahtuu asiakkaan kotona. Sairaanhoitaja opastaa ja neuvoo asiakasta, omaisia ja kotipalvelun työntekijöitä erilaisissa asiakasta koskevissa tilanteissa. Työ sisältää lisäksi erilaisia sairaanhoidollisia tehtäviä esim. lääkkeenjakoa ja niiden vaikutusten ja sivuvaikutusten seurantaa, lääkeinjektioiden antamista ja haavahoitja. (Mäkinen ym. 1997, ) Sairaanhoitaja vastaa hoitotyön kokonaisuudesta, hoitoyhteistyöstä ja hoitotyönkehittämisestä. Kotisairaanhoitajan tehtävänä on arvioida potilaan hoitotarpeen laatu ja määrä sekä vastata siitä. Hän vastaa myös siitä, että potilaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma sekä valvoo sen toteutumista. Hän on myös päävastuussa, että lääkäriä informoidaan asiakkaan tilassa tapahtuvissa muutoksissa. Kotisairaanhoitajan on pystyttävä arvioimaan potilaan tilassa tapahtuvat muutokset ja oireet, jotka merkitsevät hänen sairautensa pahenemista tai sairauden puhkeamista (Mäkinen ym. 1997,36-41.) Kotisairaanhoito on kiinteää yhteistyötä potilaan omaisten ja ystävien kanssa. Koisairaanhoitaja voi työssään joutua monenlaisten ihmissuhdeongelmien ratkojaksi ja kuuntelijaksi. Työhön kuuluu yhteistyötapaamisia ja palavereja suunniteltaessa potilaan hoitoa. Monipuolinen tieto eri tahojen tarjoamista palveluista, esim. Kelan palveluista ja korvauksista on tärkeää.

13 4. KOTIPALVELU 4.1 Kotipalvelun tavoite Sosiaalihuoltolain 1 (710/1982) tavoitteena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. On luotava mahdollisuudet itsenäiseen asumiseen, riittävät edellytykset omatoimiseen päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen, kunkin henkilön normaalissa elinympäristössä. Tämä tarkoittaa, että avohuolto on ensisijaisena palvelumuotona ja palvelut alueellistetaan. Kotipalvelu sisältää hyvin monipuolista henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä jokapäiväiseen elämään kuuluvissa toimissa avustamista ja niiden suorittamista. Kotona tehtävää työtä kotipalvelussa on yleensä ruuanvalmistus, siivous, vaatehuolto, henkilökohtaisen hygienian hoidossa avustaminen sekä sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen. Kotipalveluun luetaan myös tukipalvelut, joita ovat erilaiset päivittäistä toimintaa tukevat palvelut, kuten ateria-, kuljetus-, siivous-, hygienia- ja saattajapalvelut. Tukipalvelut voidaan joko viedä asiakkaan kotiin (esim. aterioiden kotiinkuljetus) tai järjestää keskitetysti jossakin paikassa (esim. ateriointi palvelukeskuksessa). (Mäkinen ym. 1997,25.) Kotipalvelun, samoin kuin kotisairaanhoidonkin tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Laitospaikkojen saatavuus tulevaisuudessa vähenee vanhusväestön voimakkaan lisääntymisen myötä ja laitoshoidon tarpeen lisääntyessä. Avohoidon palvelujen tarkoituksena ei ole kuitenkaan pitää ihmisiä vastoin heidän tahtoaan kotona mahdollisimman pitkään. Tarkoituksena on rohkaista ja mahdollistaa asiakkaan kotona selviytyminen, mikäli hän itse niin haluaa. (Mäkinen ym ) Kotona annettavan hoidon ja huolenpidon keskeinen tehtävä on tukea ja palvella ihmistä arkipäivän perustarpeissa. Lähtökohtana on asiakkaan itsemääräämisoikeus ja omaehtoisuuden tukeminen. Palvelujen tarpeen lisääntyessä kotihoidolta odotetaan joustavuutta ja palveluja on pystyttävä tarjoamaan useamman kerran vuorokaudessa. Palveluketju pitäisi saada aukottomaksi. Kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua pitäisi kehittää monipuolisemmaksi ja joustavammaksi, että pystyttäisiin vastaamaan omaishoitajienkin tarpeisiin. (Helameri, Kukkola, Jokela, Honko, 1999,1.)

14 4.2 Kotipalvelutyö Kotipalveluohjaaja on kotipalvelun vastuuhenkilö, joka sovittaa yhteen työntekijöiden työajan käytön ja huolehtii siitä, että yhteisistä toimintaperiaatteista sovitaan ja että työntekijät saavat tarvitsemansa ammatillisen tuen. Kotipalveluohjaajalta edellytetään johtavankodinhoitajan, sosiaalialan- tai muuta soveltuvaa koulutusta. Kotipalvelun ohjaajan tehtävissä toimivilla on nykyisin hyvin erilainen koulutustausta. Ohjaajan tehtävä on arvioida ja koordinoida asiakkaalle annettavaa palvelua. (Mäkinen 1997, 35.) Kotiavustajan tehtävänä on sosiaalihuoltolain ja asetuksen mukaisen kotipalvelun antaminen erityisesti vanhuksille ja vammaisille. He auttavat asiakasta arkielämän perustoimissa kuten ruuanlaitossa, siivoamisessa ja henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa. Heidän tehtävänään on auttaa myös erilaisten asioiden järjestelyssä, kuten apteekissa asiointi, pankissa asiointi jne. Kodinhoitajilla on jonkin verran perusteellisempi ammatillinen koulutus, mutta heidän tehtävänsä ovat kotihoidossa paljolti samankaltaisia. (Mäkinen ym ) Nykyään kodinhoitajat ja kotiavustajat saavat koulutuksen, jossa kaikilla on lähihoitaja ammattinimike. Tämän sosiaali- ja terveysalan koulutuksen käyneet henkilöt työskentelevät eri-ikäisten asiakkaiden kanssa hoitotyön perustehtävissä. Vanhustyössä korostetaan työntekijän kykyä auttaa vanhuksia jokapäiväisissä askareissa ja aktivoida heitä virikkeelliseen toimintaan. Asiakkaita ohjataan myös käyttämään erilaisia palveluita. (Mäkinen ym )

15 5. KOTISAIRAANHOIDON JA KOTIPALVELUN YHTEISTYÖN LÄHTÖKOHDAT PIEKSÄMÄELLÄ Vanhuspoliittinen strategia perustuu kokonaisnäkemykseen ikääntyvien tarpeista ja elin oloista, sekä yhteisön toimenpiteistä ja kehityksestä. Strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä, sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut näiden toteuttamisessa. Jokaisen kunnan tulee laatia oma vanhuspoliittinen ohjelmansa, vaikka näin ei vielä ole läheskään jokaisessa kunnassa. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, 2001.) 5.1 Pieksämäen kaupungin vanhuspoliittinen strategia Pieksämäellä on laadittu oma vanhuspoliittinen strategia, jossa määritellään kaupungin vanhustenhuollon lähivuosien tavoitteet. Siitä ilmenee, että hyvin iäkkäiden (yli 85- vuotiaiden) ja dementoituvien vanhusten määrä tulee Pieksämäen kaupungissa kasvamaan, ja he ovat tulevaisuudessa suuri ryhmä, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveyden huollon palveluja. Lähtökohtana vanhustenhuollon kehittämiselle on pyrkimys kehittää vanhusten palveluja Pieksämäen kaupungissa laaja - alaisesti. Seuraavasta taulukosta (1) nähdään vanhusväestön kasvu Pieksämäen kaupungissa ja vanhusväestön lisääntyminen jokaisessa ikäryhmässä.

16 TAULUKKO 1. Pieksämäen kaupungin 65 vuotta täyttäneen väestön ikärakenne vuosina ja ennuste vuosille (osuudet % koko väestöstä.) vuosi Yli 65-v. % Yli 75-v. % Yli 85-v. % , ,8 83 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 (Lähde: Pieksämäen kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma, 2000) Edellisessä taulukossa esitetyt ikäryhmittäiset vertailut perustuvat oletettuihin ennusteisiin Pieksämäen kaupungin vanhusväestön määrän kehityksestä. Yli 85-vuotiaat ovat se vanhusväestön ikäryhmä, joka hyvin pian on tulossa erilaisten sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjäksi. (Pieksämäen kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma 2000)

17 Alla olevassa kuviossa (1)on esimerkki Pieksämäen kaupungin väestön kehityksestä. Sama kasvu on havaittavissa muissakin ikäryhmissä. 65 v lukumäärä Vuosiluku %-osuus Pieksämäen asukkaista Määrä % KUVIO vuotiaiden määrän kasvusta lukumääräisesti ja prosentuaalisesti, Pieksämäen kaupungissa. Vanhuspoliittisen strategiassa nostetaan yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhteistyön lisääminen ja tehostaminen, asiakkaiden palvelujen laadun parantamiseksi. Tavoitteisiin pyritään yhdistämällä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun resursseja. Kyse on ennen kaikkea vastuun jakamisesta ja yhteistyön organisoimisesta niin, ettei kukaan apuatarvitseva jäisi palvelujärjestelmän ulkopuolelle. (Pieksämäen kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma 1999). Pieksämäen vanhuspalvelujen kehittämiskohteita v ovat: Kodinhoitoapukäyntien määrän lisääminen Ateriapalvelujen lisääminen Omaishoidontuen asiakkaiden määrän lisääminen Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön tehostaminen Palveluasuntojen käytön lisääminen Pitkäaikaisten hoitopaikkojen määrän supistaminen Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyön osalta ei ole vielä päästy sille asetettuihin tavoitteisiin. Laitospaikkojen vähentäminen on vaikuttanut jo tuntuvasti kotona annetta-

18 vien palvelujen tarpeen kasvuun ja avohoidossa on yhä huonokuntoisempia asiakkaita. Erikoissairaanhoidon paikoilla hoidetaan jatkohoitopaikkaa odottavia asiakkaita. 5.2 Kotisairaanhoito Pieksämäen kaupungissa Kotisairaanhoidon toiminta alkoi Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä vuonna Kotisairaanhoidossa Pieksämäen kaupungissa työskentelee 7 sairaanhoitajaa ja osastonhoitaja. Yksi sairaanhoitaja toimii vapaapäivien tekijänä kahtena päivänä viikossa. Toimitilat sijaitsevat Pieksämäen sairaalan pihapiirissä. (Jurmu S, henkilökohtainen tiedonanto, ). Tavoitteena on asiakkaan itsenäisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito yhteistyössä eri auttavien tahojen kanssa. Tavoitteena on myös auttaa asiakasta sopeutumaan vammansa ja/tai sairautensa kanssa elämisessä ja selviytymään mahdollisimman hyvin omassa elämäntilanteessaan. Kotisairaanhoidon laatutavoitteena on yhteistyön toimivuus ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden kanssa (Kotisairaanhoidon porukkasopimus ). Kotisairaanhoidon tehtävänä on tuottaa Pieksämäen seudun terveydenhuollon ky:n alueella perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon liittyviä palveluja kotikäynteinä niille henkilöille, jotka eivät voi käyttää vastaavia palveluja terveysasemilla. Keskeiset toiminnan painopistealueet Pieksämäen kotisairaanhoidossa ovat: asiakkaan kodin turvallisuus/kaatumisvammojen ennaltaehkäisy, henkilöstön oma jaksaminen, johon on mahdollista käyttää työnohjausta 2h neljännesvuosittain (8h vuodessa), sekä hoitoprosessin tuloksellisuus ja toimiva työ- ja vastuunjako. (Kotisairaanhoidon tiimin tuloskortti 2001) 5.3 Kotipalvelu Pieksämäen kaupungissa Kotipalvelu on toiminut Pieksämäellä jo 1950-luvulta lähtien. Kotipalvelussa on yhteensä henkilökuntaa 56, joista 3 on lähihoitajaa, 12 kotiavustajaa ja 30 kodinhoitajaa.

19 Lähihoitaja koulutuksessa on 3 kodinhoitajaa ja 4 kotiavustajaa. Vanhustenhuollonohjaajana toimii sosiaalialan koulutuksen saanut henkilö. Lisäksi on avohuollon ja avopalvelujenohjaajat, sekä kotipalvelunohjaaja Kotipalvelu on jaettu kotihoidon työryhmiin. Läntisiä työryhmiä on kolme ja lisäksi kehitysvammaisten iltapäiväkerho, ikäperhe - projektityöntekijä ja sosiaalivirastossa perhetyöntekijä. Itäisiä työryhmiä on kolme, sekä iltapartio ja kotipalveluauto/ateriakuljetus. Jokaisen työryhmän hoitotyöstä vastaavana toimii sairaanhoitaja. Kotipalvelun toimitilat sijaitsevat Pieksämäen kaupungin keskustassa ja ns. taukotupia on eri kaupunginosissa. (Parkkinen T, henkilökohtainen tiedonanto ) Kotipalvelun toiminta - ajatuksena on tarjota hoitoa ja kuntouttavaa toimintaa vanhukselle, joka tarvitsee tukea ja muuta huolenpitoa, ja jota järjestetään hänen omassa kodissaan tai palveluasunnossa. Tarkoitus on edistää vanhuksen ja vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. (Parkkinen T. Vanhusten ja vammaisten palvelut.) Kotipalvelun laatutavoitteena on pyrkimys sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen mukaiseen palvelutasoon, sekä osallistua Itä- Suomen lääninhallituksen IkäLaatu- projektiin. (Parkkinen T. vanhusten ja vammaisten palvelut, 2001.) Kotipalvelun työntekijöiden työpanosta kohdennetaan ja toimintaa tehostetaan. Tarvittavat kotipalvelun resurssilisäykset toteutetaan ostopalveluna (Parkkinen T. vanhusten ja vammaisten palvelut.) 5.4 Yhteistyö Pieksämäen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon välillä Vanhuspoliittisen strategian mukaan yhteistyön tavoitteena oli yhdistää kotisairaanhoidon ja kotipalvelun resursseja, että toiminta olisi hyvin organisoitua ja asiakkaiden palvelujen laatu paranisi. Näyttäisi siltä, että kotisairaanhoidon ja kotipalvelun tavoitteita ei ole laadittu yhdessä. Toiminnan yhdistäminen ei ole vielä toteutunut, vaan asia on jäänyt puheen tasolle.

20 Kotipalvelun painotusalue on IkäLaatu- projektissa ja asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen sekä huolenpito. Myös työntekijöiden toimintaa kohdennetaan ja kotipalvelun toimintaa tehostetaan. Vuoden 2001 kotisairaanhoidon painopistealueet olivat pääpiirteittäin samat kuin kotipalvelulla. Lisäksi kotisairaanhoidolla on tavoitteena asiakkaan kodin turvallisuus ja kaatumisvammojen ehkäisy. Huomiota kiinnitetään myöstyöntekijöiden jaksamiseen ja työnohjaukseen. Laatutavoitteena kotisairaanhoidolla on yhteistyön toimivuus ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden kanssa. Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä kotisairaanhoidon ja kotipalvelun välillä mm. yhteisten palaverien ja yhteisten koulutuspäivien muodossa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon esimiehet pitävät yhteisen työpalaverin joka toinen kuukausi. Kotipalvelun aluetyöryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yksittäiset aluetyöryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Kun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun piiriin tulee uusi asiakas, niin asiakasta hoitavat henkilöt ja omaiset kokoontuvat laatimaan hoito- ja palvelusuunnitelman asiakkaalle. Muita yhteydenottomuotoja ovat asiakkaan kotona oleva viestivihko ja puhelinkontaktit. Työntekijät voivat tavata myös asiakkaan luona sattumalta tai sovitusti. Sekä kotipalvelun ja kotisairaanhoidon esimiesten taholta on tullut esille tarve yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Yhteisen kotihoitopalveluyksikön kehittäminen on ollut esillä aikaisemminkin, mutta suunnitelma ei toteutunut. Tässä työssä selvitetään mm. työntekijöiden toivetta yhteisissä tiloissa toimimiseen ja sen tuomaa mahdollista hyötyä. 5.5 Pieksämäen kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa tehtyjä tutkimuksia Työn kehittämisen kannalta yhteistyön tutkiminen on välttämätöntä. Ilman sovituin välein toistuvaa yhteistyön arviointia työn kehittäminen on mahdotonta. Myös Pieksämäellä on tehty tutkimuksia yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyötä on selvitetty Pieksämän kaupungin kotipalvelutoimiston ja terveydenhuollon kuntayhtymän kotisairaanhoidon yhteisellä projektilla, joka toteutettiin vuosina Projektin tarkoituksena oli yhteistyön lisääminen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon välillä resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi. Projektin tavoitteena

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 21.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET Tavoitteena on nykyisen palvelurakenteen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot