TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEDOTUSLEHTI 8 2008"

Transkriptio

1 TIEDOTUSLEHTI LUONNONTIETEET MENESTYIVÄT TUTKIMUKSEN ARVIOINNISSA Kurkistus kallon sisälle Itäsuomalaista hyvinvointimatkailua rakentamassa Uskonnon ja sananvapauden suhde puhuttaa

2 u n i v e r s sisällysluettelo Näkökulma: Kaikkihan sen tietävät 1 Kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta 2 Tieteenvapaus ja yliopiston demokratia yliopistolakiuudistuksessa 4 Kolumni: Kohti osallisuutta ja toimijuutta? 5 Kurkistus kallon sisälle 6 Hyvinvointipaketit ovat yhä useamman lomailijan toivelistalla s Liisa Tahvanainen Joensuun ja Kuopion yliopistojen kansainvälisten asioiden johtajaksi 9 Itäsuomalaista hyvinvointimatkailua rakentamassa 10 Matkailualan uudet kasvot 12 Kielikolumni: Pieniä ja suuria toiveita ja paineita 13 Uskonnon ja sananvapauden suhde puhuttaa Euroopassa 14 Sidosryhmäkyselystä aineksia Itä-Suomen yliopiston strategiatyöhön 16 Ympäristötalkoissa tehtävänjako vaihtelee 17 Kampuksen kuulumisia 18 Vähäinen virkamies: Marrasmutinoita 20 TIEDOTUSLEHTI u n i v e r s Kalevaprint Oy Lehden julkaisija JOENSUUN YLIOPISTO Yliopistokatu 2, Joensuu PL 111, Joensuu puh. (013) s-posti: Internet Päätoimittaja Kari Hippi Vs. toimitussihteeri Susanna Prokkola Tiedottaja Nina Venhe Julkaisusihteeri Leena Konttinen Valokuvaajat Varpu Heiskanen, Janne Kuivalainen Painopaikka Kalevaprint Oy, Oulu Levikki kpl ISSN univers ilmestyy yhdeksän kertaa lukuvuodessa. Seuraava univers ilmestyy Aineiston on oltava toimituksessa 10 vrk ennen lehden ilmestymistä. Ilmoitushinnat takakansi 400 e (neliväri) 1/1 sivu 250 e (mv) 1/2 sivua 150 e (mv) 1/4 sivua 90 e (mv) 1/8 sivua 65 e (mv) Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

3 Juha Rouvinen Matemaattis-näkökulma luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Kaikkihan sen tietävät Kesällä julkistettiin jälleen kerran niin sanottu Shanghain lista maailman parhaista yliopistoista. Yliopistomaailma on joutunut jokavuotisen arvioinnin kohteeksi, ja yleisö pääsee seuraamaan eri yliopistojen kehittymistä tai taantumista urheilumaailman tapaan. Kun urheilijaa arvioidaan, hän edustaa yksilölajeissa aina vain yhtä ihmistä. Yliopistojen arvioiminen ja paremmuusjärjestykseen asettaminen onkin jo paljon vaikeampaa, koska yhteistä nimittäjää ei olekaan. Kaikkihan sen tietävät, että Harvard, Cambridge ja Oxford ovat huippuyliopistoja. Ja kun nämä sijoittuvat Shanghain listan kärkeen, niin siitä seuraa helposti se käsitys, että lista mittaa asioita ihan oikealla tavalla. Shanghain listassa käytetään useita indikaattoreita, mutta kysyä sopii kuinka kattavasti ne loppujen lopuksi pystyvät kuvaamaan yliopiston perustehtäviä, opetusta ja tutkimusta. Onko ylipäätään järkevää mitata yliopisto-opetuksen laatua laskemalla, kuinka moni valmistunut on voittanut Nobelin palkinnon? Shanghain listan muutkin vääristymät ovat tunnettuja. Itse asiassa Shanghain lista mittaa lähinnä yliopiston luonnontieteen ja lääketieteen tutkimustoiminnan laajuutta eli käytännössä sitä, kuinka paljon yliopistossa käytetään rahaa näillä aloilla. The Times Higher Education Supplement taas mittaa lähinnä yliopiston tunnettavuutta. Shanghain lista myönnetään ongelmalliseksi, mutta parempaakaan ei ole saatavilla. Lisäksi yleensä todetaan, että puutteineenkin sillä on vaikutusta yhteiskunnan päätöksentekoon. Shanghain lista perustuu kuitenkin niin mielivaltaiselle pohjalle, että sen käyttökelpoisuus on olematon. Se ei suinkaan mittaa yliopistojen paremmuutta jollemme sitten hyväksy sitä, että paras on se, jolla on eniten rahaa. Yliopistojen vertaaminen on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta, koska eri tieteenalat eivät ole verrannollisia eikä nimittäjää (resursseja) huomioida. Arviointi sinänsä on osa akateemista kulttuuria ja jokainen aktiivitutkija joutuu säännöllisesti arvioitavaksi julkaistessaan tutkimustuloksiaan. Aika ajoin myös tieteenalat tai tutkimusyksiköt joutuvat tarkasteluun. Matemaattis-luonnontieteellisen ja biotieteiden tiedekunnan tutkimustoiminta arvioitiin kesäkuun alussa kansainvälisen paneelin toimesta. Kuluneina kolmena päivänä oli hyvin kiinnostavaa ja ilahduttavaa seurata kokeneiden ja ansioituneiden asiantuntijoiden keskustelua. On aivan eri asia käydä paikan päällä, keskustella ja tutustua tutkimustoimintaan huolellisesti. Saimme vierailusta arvokasta suoraa palautetta, jonka luotettavuustaso on toista luokkaa kuin Shanghain listan. Tutkijan perusolemukseen kuuluu kriittisyys sekä havaintojen ja johtopäätösten perusteleminen. Tämän ei tarvitsisi rajoittua ainoastaan omaan tutkimukseen vaan meidän pitäisi vaatia samaa myös arvioinneilta. Pitäisi pohtia, mitä mittarit loppujen lopuksi mittaavat vai mittaavatko ne mitään. Toinen vaihtoehto on helpompi tyydytään vain toteamaan, että kaikkihan sen tietävät.

4 u n i v e r s Laserlaboratoriossa mitataan biomolekyylien ja valon vuorovaikutusta. Fluoresoivien proteiinien optinen tutkimus antaa tietoa aineen käyttäytymisestä muun muassa lääke- ja bioteknologian sovelluksia varten. Joensuun yliopiston fysiikan tutkimus pääsi huippupisteille tutkimuksen kokonaisarvioinnissa. Tarkemmin eri oppiaineiden vahvuukteksti Susanna Prokkola kuva Varpu Heiskanen Kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta Joensuun yliopisto menestyi hyvin tutkimuksen arvioinnissa Joensuun yliopiston luonnontieteiden tutkimus sai erityistä tunnustusta vuoden 2008 aikana tehdyssä tutkimuksen kokonaisarvioinnissa. Fysiikan, kemian sekä metsäympäristön hoidon ja suojelun tutkimus saivat arvioinnissa maksimipisteet. Ne vetävät vertoja kansallisella tasolla muun muassa Helsingin yliopistolle. Tutkimuksen kokonaisarviointi toteutettiin kansainvälisten asiantuntijapaneelien voimin. Arvioinnit osoittavat, että Joensuun yliopiston tutkimusalat ovat nykyaikaisia, tutkimusteemat ajankohtaisia ja Joensuun yliopistossa on eräitä kansainvälisesti korkeatasoisia tutkimusryhmiä. Arviointipaneelit pisteyttivät oppiaineryhmät asteikolla 1 7. Maksimipisteet, eli arvosana 7, tarkoittaa, että oppiaineen tieteellisistä julkaisuista suurin osa on korkeaa kansainvälistä tasoa ja muut hyvää kansainvälistä tasoa. Julkaisut olivat tietysti vain yksi arviointikriteeri, arvioitavana oli tutkimustoiminnan kokonaisuus. Julkaisuja on kuitenkin helppo käyttää mittarina, muistuttaa arvioinnin toteutusta koordinoinut vararehtori Jussi Parkkinen.

5 siin ja kehittämiskohteisiin pureuduttiin sanallisissa raporteissa. Toiseksi korkeimman arvosanan arvioinnissa saivat biotieteet, matematiikka, maantiede, metsäsuunnittelu- ja - ekonomia sekä Karjalan tutkimuslaitos. Eräät paneelit arvioivat oppiaineryhmien tutkimusta. Tällöin arvosanoissa oli vaihtelua eri oppiaineryhmien sisällä, esimerkiksi englannin kieli ja yleinen kielitiede arvioitiin arvosanalla 6. Oikeus- ja taloustieteiden tutkimuksen arviointi toteutetaan joulukuussa. Kiitosta monitieteisyydestä ja fokusoitumisesta Arviointiryhmien mukaan yliopistolla on hyvin osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta. Joensuun yliopiston koko ja sijainti olivat arviointipaneelien mielestä pienempiä ongelmia, kuin mitä etukäteen olisi voinut kuvitella. Paneelit kiittivät muun muassa tutkimuksen monitieteisyyttä ja alojen välisten rajaaitojen ylittämistä, mikä on mahdollista kohtuullisen pienessä organisaatiossa. Venäjän rajan läheisyyttä ja siihen liittyvää monipuolista tutkimusta monet paneelit pitivät Joensuun yliopiston mahdollisuutena luoda omaleimaista ja korkeatasoista tutkimusta. Arviointipaneeleihin teki erityisen vaikutuksen se, että sijainnistaan huolimatta yliopisto on noussut kansainvälisesti tunnetuksi ja tutkimuksessa merkittäväksi yliopistoksi tietyillä aloilla. Erityisesti fysiikan oppiaine oli arviointipaneelin mielestä erinomainen esimerkki siitä, miten keskittymällä tiettyihin avainaloihin on voitu nousta kansainväliseen kärkeen. Fysiikan professori Pasi Vahimaan mukaan menestys on monien asioiden summa. Fysiikassa ollaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti keskitytty riittävän harvoihin osaamisaloihin. Yksittäiset tutkijat, kuten akatemiaprofessori Jari Turunen sekä hyvät tutkimusryhmät ovat aivan olennainen tekijä. Osa kunniasta kuuluu myös yhteistyökumppaneille, kuten kemian laitokselle. Paneelin mielestä yksi osoitus fysiikan tutkimuksen korkeasta tasosta Joensuussa on se, että tutkimuksesta on saanut alkunsa spin-off -yrityksenä Nanocomp Oy ja että oppiaine tekee kiinteää tutkimusyhteistyötä teollisuuden kanssa. Paneelin mielestä patenttien hakemisessa ja muussa tutkimustulosten kaupallistamisessa olisi kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Kehitettävää kansainvälisyydessä ja ulkopuolisessa rahoituksessa Eri alojen arviointiryhmien mukaan tärkeimmät kehittämiskohteet yliopistossa ovat kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen julkaisutoiminnan vahvistaminen. Tutkimustulokset ovat kansainvälisesti kiinnostavia, niinpä niitä pitäisi myös julkaista kansainvälisellä tasolla. Paneelit rohkaisivat kansainväliseen julkaisemiseen myös esimerkiksi suomen kielessä ja perinteentutkimuksessa, joissa kohderyhmänä on toistaiseksi ollut pääasiassa kotimaa. Paneelit kehottivat myös siirtymään kaikilla tieteenaloilla enemmän yksittäisen tutkijan työstä tutkimusryhmissä tehtävään tutkimukseen. Lisäksi arviointiryhmät kiinnittivät huomiota eri oppiaineissa kansainvälisen ja yleensäkin ulkopuolisen rahoituksen vähyyteen. Pohjatietoa Itä-Suomen yliopiston tutkimusstrategialle Kuopion yliopistossa vastaava tutkimuksen arviointi julkaistiin tämän vuoden keväällä. Joensuussa arviointi tehtiin pääpiirteissään saman kaavan mukaan kuin Kuopiossa, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia tulevan Itä- Suomen yliopiston kannalta. Kuopion vastaavassa arvioinnissa parhaiten menestyivät fysiikan laitos, hoitotieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos sekä bioteknologian ja molekulaarisen lääketieteen laitos, jotka saivat toiseksi korkeimman arvosanan. Tutkimuksen arviointia koordinoineen vararehtori Jussi Parkkisen mukaan kilpailu ja arviointi on päivän sana. Tuloksista on otettava hyöty irti. Joensuun ja Kuopion yliopistojen tutkimuksen arviointien tulokset ovat pohjatietona Itä-Suomen yliopiston tutkimusstrategian valmistelussa sekä tutkimuksen vahvuuksien ja painoalojen määrittelemisessä.

6 u n i v e r s pelätään heikentävän muun muassa irtisanomissuojaa. Käydyssä keskustelussa todettiin, että vaikka virkavastuun osalta muutos on ongelmallinen, on vastaava järjestely käytössä muun muassa KELAssa. Vararehtori Teuvo Pohjolainen täsmensi, että irtisanomislait koskevat yhtä lailla työ- ja virkasuhteita. Lausunto yliopistolakiehdotuksesta Paneelikeskusteluun osallistuivat (vas.) ministeri Anu Vehviläinen, tutkija Vesa Volanen (JY), OAJ:n lakimies Nina Lahtinen, hallintojohtaja Päivi Nerg (KY) ja vararehtori Teuvo Pohjolainen (JoY). Keskustelua tieteen vapaudesta ja yliopiston demokratiasta Joensuun yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden järjestämässä paneelissa pohdittiin 3. marraskuuta yliopistolakiuudistuksen vaikutuksia tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun sekä yliopiston arkeen. Tilaisuuden aluksi sivistyspoliittisen ministerityöryhmän jäsen, ministeri Anu Vehviläinen alusti yliopistouudistuksen tavoitteista. Vehviläinen ei usko, että uudistus vaikuttaa tieteen vapauteen, vaikka lakiluonnoksen lausuntokierroksella nousikin esiin tiettyjä kipupisteitä. Saaduissa lausunnoissa puututtiin eritoten rahoituksen turvaamiseen, toimielinten keskinäisiin suhteisiin sekä henkilöstön asemaan. Tutkija Vesa Matti Volanen Jyväskylän yliopistosta suhtautui kriittisesti yliopistouudistukseen. Volasen mielestä lailla on yritetty ratkaista yliopistojen johtamisen ongelmaa, ja ratkaisuna tarjotaan vallan keskittämistä rehtorin ja hallituksen käsiin. Volasen mukaan tämä muuttaa olennaisesti yliopistojen demokratiaa ja henkilöstön asemaa. Volasen mielestä yliopistoja viedään uudistuksella yritysyliopistojen suuntaan. Epäselväksi jää, kuka omistaa yliopistot ja kuka käyttää omistajan ääntä. Alustusten jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa ruodittiin muun muassa ulkopuolisen rahoituksen vaikutuksia tutkimuksen sisältöön. Volanen painotti, että ulkopuolisella rahalla on aina jokin intressi, ja että esimerkiksi humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus tuottaa paljon sellaista tietoa, jota ulkopuoliset rahoittajat eivät oikeastaan halua edes kuulla. Kuopion yliopiston hallintojohtaja Päivi Nerg puolestaan kyseenalaisti koko kysymyksen muistuttamalla, ettei lakiuudistuksen lähtökohtana ole ollut korvata perusrahoitusta ulkopuolisella rahoituksella, vaan helpottaa ulkopuolisen rahoituksen hankkimista. Yliopistojen henkilökunnan parissa eniten huolta on aiheuttanut muutos palvelussuhteessa. Uudistuksen myötä virkasuhteista on tulossa työsuhteita, minkä Joensuun ja Kuopion yliopistojen mielestä yliopistolakiehdotus on hyvin valmisteltu ja tasapainoinen kokonaisuus, joka toteuttaa hyvin yliopistojen itsehallintoa. Joensuun ja Kuopion yliopistot kannattavat esitetynlaista, ei liian yksityiskohtaista yliopistolakia, joka sallii yliopiston omat sisäiset ratkaisut. Joensuun ja Kuopion yliopistot laativat yhteisen lausunnon yliopistolakiehdotuksesta opetusministeriölle. Lausunnossa korostetaan, että tutkimuksen ja opetuksen resurssit on turvattava jatkossakin. Lisäksi yliopistoille määrättävien yliopistojen omaan toimintaan kuulumattomien tehtävien hoitamiseen on varattava tehtävän edellyttämät resurssit. Yliopistojen oikeusaseman muuttuessa yliopistojen maksuvalmius ja vakavaraisuus on turvattava. Joensuun ja Kuopion yliopistojen mukaan on välttämätöntä toteuttaa 150 miljoonan euron lisärahoitus ja yliopistokiinteistöjen järjestelyt esitetyllä tavalla. Uusi oikeusasema antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet yliopistoille hankkia ulkopuolista rahoitusta. Valtion rahoitusosuus yliopistoille ei kuitenkaan saa vähentyä, lausunnossa todetaan. Joensuun ja Kuopion yliopistot esittävät, että yliopistolakiin lisätään apteekkioikeus Itä-Suomen yliopistolle. Tällä hetkellä lääkelakiin on kirjattu Helsingin ja Kuopion yliopistojen apteekkioikeus, mutta nykyisessä yliopistolaissa oikeus on vain Helsingin yliopistolla.

7 kolumni Päivi Atjonen kohti osallisuutta ja toimijuutta? Organisaatioiden ja hyvinvoinnin tutkijat puhuvat toimijuudesta kuvaillessaan tekijää, joka saa ihmiset ponnistelemaan omaehtoisesti kohti hyvää tulosta. Jos työhönsä ja sen olosuhteisiin kokee voivansa vaikuttaa, iloa ja turvallisuutta tuova työn hallinnan tunne lisääntyy. Kun tuntee kuuluvansa jotain yhteistä rakentavien joukkoon, saa voimaa sisäpuolisuudesta. Inspiroiko nykyinen yliopistokenttä tällaiseen? Keskittyvän johtajuuden ja taloudellisen autonomian tavoittelemisen varjossa on tahoja, joilla on jäsenyys kovassa ytimessä eli sisäpiiriläisyyttä ja osallisuutta yliopistomuutosten myllerrykseen. Samalla suureneva joukko katsoo hämmentyneenä vauhdikkaasti tulevia ja meneviä muutoksia, joiden olemuksesta ja todellisista seuraamuksista ei tunnu saavan otetta. Pöydille kertyy sanapöhötaudista kärsiviä strategiainnovaatiopriorisointijohtosääntöjä, joiden pitäisi kertoa jotain verevää akateemisesta todellisuudesta. Tohottajuutta siis esiintyy enemmän kuin kukaan ehtii rekisteröidä. Säilyykö tässä toimijuudessa järki ja sielu mukana? Atomistisessa kehittämisessä johonkin päämäärään pääsemiseksi katsotaan tarvittavan riittävän pitkä jono yksittäisiä toimenpiteitä. Kun siis muutetaan oikeudellinen asema, häivytetään virat, palkataan toimitusjohtaja, vakiinnutetaan VPJ, suurennetaan yksikkökoko, glorifioidaan euro, toimeenpannaan työajanseuranta, poistetaan kollegiaaliset toimielimet syntyy Uusi Uljas YliopistoRakenne. Syntyykö? Pitäisikö jonoajattelun sijasta yliopisto hahmottaa monitahoista ja -tasoista koherenttia kehittämistä vaativaksi organisaatioksi? Kykeneekö siihen aidosti enää kukaan yliopistolaitoksen vastuullisista päättäjistä? Ja nyt minäkin huomaan puhuvani laitoksesta Kun yksilö tai yksikkö tuntee tulevansa kohdelluksi ulkoapäin säädellyksi objektiksi, jotain oleellista sisäisestä autonomiasta vaurioituu ja vie mennessään arkea kannattelevaa vapautta ja työniloa. Taukoamatta meitä mitataan, vaaitaan, venytetään, supistetaan, vertaillaan, kontrolloidaan ja hinnoitellaan, eli sanalla sanoen esineellistetään tieteellistä työtä ja oppimisprosesseja niiden sisintä ymmärtämättömien asiantuntijoiden rakentamilla osoittimilla. Mistä nyky-yliopiston työntekijä löytäisi paikan ja tilan subjektiudelleen? Jarrut ovat kadonneet yliopistoautosta, eivätkä inhimilliset ihmiset ehdi havainnoida ympärillään vauhkoontuneita liikennevirtoja. Kun nyt kauppakassit ja turbomaasturit kaahailevat samoissa monitasoliittymissä, jää opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille jumittuneissa punaisissa valoissa seisomisen rooli. Mistä he nyhtävät voimaantumisen ja inspiraation sekä luottamuksen työrauhan tarjoavaan parempaan huomiseen? Mutkistuva toimintaympäristö edellyttää yliopistokentältä holistista ymmärrystä tutkimuksen ja opetuksen ydintehtävien sivistyksellisestä luonteesta, jotta mielekkäitä työprosesseja voitaisiin turvata. Se tarkoittaa ihmisten rauhoittamista subjekteiksi virtaviivaisuutta ja kustannustehokkuutta ihannoivan hallintokoneiston objektina olemisen sijasta. Holistiseen ajatteluun tottuneet lahjakkaat tutkijat kärsivät eniten aikamme typistävästä ihmiskäsityksestä sekä akateemisen sivistyksen ja intellektuaalisen hyvän atomistisesta palastelusta. Ja se on tosi paha juttu se!

8 univers

9 Kun tehdään tarkkaa tutkimusta ja analyysiä kielihäiriöiden syistä, voidaan häiriöille löytää alatyyppejä ja alatyypeille puolestaan entistä tehokkaampia (hoito- ja) terapiamuotoja, sanoo yleisen kielitieteen professori Jussi Niemi. teksti Susanna Prokkola kuva Varpu Heiskanen Kurkistus kallon sisälle Joensuun kielitieteilijät ja Kuopion aivotutkijat tiivistävät yhteistyötään kielihäiriöiden tutkimuksessa Kun ihminen puhuu, kuulee puhetta tai kirjoittaa, aivoissa käynnistyy tuhansien hermosolujen verkko. Aivojen sähkötoiminnan mittausten ja aivokuvantamisen avulla on päästy entistä paremmin kurkistamaan aivojen sisälle ja seuraamaan, mitä aivoissa todella tapahtuu, kun ne käsittelevät kieltä tai kun kielen käsittelemisessä on häiriöitä. Kielitieteen keinoin puolestaan vastataan kysymyksiin muun muassa kielen rakenteista ja sen yhteyksistä ajatteluun sekä määritellään erilaisten häiriöiden kielellistä luonnetta.

10 u n i v e r s Itä-Suomen yliopistossa on alkanut kielen tutkimuksen ja opetuksen neurotieteellinen ja lingvistinen yhteistyöhanke, joka tiivistää vuoropuhelua Kuopion neurologian, kliinisen neurofysiologian ja neuropsykologian sekä Joensuun yleisen kielitieteen välillä. Aivoista etsitään kielihäiriöiden syitä Aivoista etsitään uusien menetelmien avulla selittäviä tekijöitä kielihäiriöille muun muassa tarkkaavuudesta, muistista ja muista kielen ulkoisista kognitiivisista kyvyistä. Kielen sisäisen rakenteen ymmärtämiseen tarvitaan puolestaan kielitieteellistä asiantuntemusta. Joensuun yliopiston yleisen kielitieteen professori Jussi Niemen mukaan tilanne erilaisten kielellisten häiriöiden määrittelemisessä ja terapiamuotojen kehittämisessä on kuitenkin edelleen jäsentymätön. Lääketieteellisten analyysien taustalla on mielestäni liian vähän lingvistiikan osaamista. Usein voi sanoa, että kielihäiriöissä tietokoneita korjataan pajavasaralla, kärjistää Niemi. Kielen käsittely on niin monitasoinen tapahtuma, että sen mallintaminen ja sitä koskevien teorioiden rakentaminen edellyttää monitieteistä ja monimetodista lähestymistapaa. Neurologian ja kielitieteen lisäksi tarvitaan esimerkiksi psykologiaa, tietojenkäsittelytiedettä ja sosiaalitieteitä. Kieli ei ole pelkästään hermostollinen tapahtuma, vaan siihen vaikuttavat myös vaikkapa yhteisölliset tekijät. Kielitieteellinen tutkimus onkin liikkumassa yhä enemmän yhtäältä lääketieteen suuntaan ja toisaalta sosiaalitieteisiin. Monitieteinen perustutkimus edistää soveltavaa kliinistä työtä, sillä kaikki lisätieto kielen prosessoinnista auttaa kehittämään esimerkiksi parempia aivovaurioperäisten kielihäiriöiden diagnoosi- ja kuntoutusmenetelmiä. Kielen paikantaminen on aivan kriittistä, kun suunnitellaan esimerkiksi aivoleikkausta. Vaikka tiedetään, että puhealueet sijaitsevat vasemman aivolohkon alueella, asia ei ole ihan niin simppeli. Meillä tutkitaan paljon myös dementiaa ja Alzheimerin tautia, joihin liittyy erilaisia kielihäiriöitä, kertoo neurologian professori Hilkka Soininen Kuopion yliopistosta. Vankkaa osaamista molemmilla kampuksilla Kuopion ja Joensuun yliopistoilla on kansainvälisesti tunnustettua asiantuntemusta sekä neurotieteissä että lingvistiikassa. Joensuun yleisen kielitieteen oppiaineessa on jo pitkään tehty tutkimusta, jossa perinteisen lingvistisen analyysin lisäksi on hyödynnetty behavioraalisia menetelmiä yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten kliinisen alan asiantuntijoiden kanssa. Oppiaineessa on myös pitkään tutkittu kielen neuraalivasteita yhteistyössä Bergenin yliopiston kanssa. Suomesta on muun muassa lennätetty koehenkilöitä Bergeniin kuvantamistutkimuksiin. Kuopion yliopistossa neurotiede on yksi tutkimuksen painopistealueista ja kampuksella työskentelee noin 25 neurotieteen alalla toimivaa tutkimusryhmää. Kuopiossa on vahvaa tietotaitoa ja erinomainen menetelmävalikko aivojen rakenteelliseen ja toiminnalliseen tutkimukseen. Miksi lennättää koehenkilöt Norjaan asti, kun tutkimukset voidaan tehdä lähempänäkin ja pian saman yliopiston sisällä, toteaa Niemi. Kuopion yliopistossa on muun muassa meneillään laaja tutkimushanke, jossa eri menetelmin paikannetaan puhetta aivokuorialueella. Hankkeen kolmesta moduulista kaksi koskee kieltä: puheen tuottoon liittyvien aivokuorialueiden kartoitus ja puheen lateralisaatioon, eli aivopuoliskojen työnjakoon, liittyvä tutkimus. Lingvistien lähestymistapa kieleen on erilainen kuin lääketieteessä. Kielen rakenteista lähtevä näkökulma on mielenkiintoinen lisä yhteisiin aihealueisiin, sanoo Hilkka Soininen. Luvassa tutkimus- ja opetusyhteistyötä Tutkimusyhteistyössä ollaan keskittymässä suomen kielen prosessoinnin aivosähkövasteisiin ja aivokuvantamiseen. Joensuun yliopiston kannalta tämä on jatkoa niille tutkimuksille, joita yleisessä kielitieteessä on tehty viimeisen neljännesvuosisadan aikana muun muassa aikuisafasian, fragiili-x-kromosomihäiriön, sukutaustaisen dysfasian ja hyvin suoriutuvien autistien ja aspergerien parissa. Lääketieteen analyysien taustalla on liian vähän lingvistiikkaa. Usein voi sanoa, että kielihäiriöissä tietokoneita korjataan pajavasaralla. Odotan suurella innolla, että pääsemme aloittamaan testit Kuopiossa. Tutkimukset alkavat todennäköisesti ensi keväänä, kertoo Niemi. Hankkeessa on kaavailtu myös opetusyhteistyötä perus- ja jatkotutkintotasolla kliinisen kielentutkimuksen ja neurolingvistiikan alalla sekä kielellisten prosessien aivovasteiden tutkimuksessa erityisesti aivokuvantamismenetelmien avulla. Opetusyhteistyö tapahtuisi ensisijaisesti European Masters Programme in Clinical Linguistics -maisteriohjelmassa, jossa yleisen kielitieteen oppiaine on mukana kolmen muun eurooppalaisen yliopiston lisäksi. Maisteriohjelman opiskelijat tutustuivat jo keväällä Kuopion neurologisiin menetelmiin ja nämä klinikkavierailut on nyt sisällytetty maisteriohjelman opetukseen. Yhteistyöhanke on siis edennyt rivakasti ja Niemi kertoo yllättyneensä, että tutustuminen toteutui näin nopealla aikataululla. Jatkossa laajemmat opiskelukuviot riippuvat kustannuksista, ja on todennäköisempää, että keskitymme tutkimusyhteistyöhön. Pitkällä aikavälillä opetuskin kehittyy tutkimuksen kautta. Emme ole tekemässä lingvisteistä lääkäreitä eikä toisin päin, mutta on erittäin tärkeää tietää, mitä toisella tieteenalalla tehdään kielen tutkimuksen parissa. Opetusyhteistyö on toteutumassa toisinkin päin, sillä Jussi Niemi opettaa jatkossa kielitieteen käsitteitä lääketieteen opiskelijoille Kuopiossa On virkistävää joutua välillä irrottamaan nenä maasta ja katsomaan omaa alaansa yläperspektiivistä. Silloin joutuu pakostakin kaivamaan esille sen, mikä on todella tärkeää, sanoo Niemi.

11 teksti ja kuva Susanna Prokkola Liisa Tahvanainen Joensuun ja Kuopion yliopistojen kansainvälisten asioiden johtajaksi Millä mielellä Tahvanainen käy strategian mukaisten kansainvälistymishaasteiden kimppuun? Kyllä meillä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Itä- Suomen yliopisto tulee olemaan iso, monipuolinen ja meillä on jo vahvaa kansainvälistä osaamista yliopiston painoaloilla. Kuopiolla ja Joensuulla on ollut yhteisiä hankkeita Aasiassa, ja yhteistyötä on tehty myös CBU:n puitteissa. Kehitetään yhteistyötä edelleen ja panostetaan entistä enemmän painopistealueille Venäjällä ja Itä-Euroopassa, Kiinassa ja Afrikassa. Liisa Tahvanainen luotsaa Itä-Suomen yliopistoa kansainvälisillä vesillä Nanjingin yliopiston kanssa on jo suunnitteilla yhteisen ympäristötutkimuskeskuksen perustaminen. Se on ihan ensimmäisiä hankkeita, joissa käytännössä siirrymme toimimaan myös ulkomailla, kertoo Tahvanainen. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti Liisa Tahvanainen on nimitetty Itä-Suomen yliopiston kansainvälisten asioiden johtajaksi 1. marraskuuta alkaen. Tahvanainen jatkaa samalla myös osa-aikaisena The Finnish-Russian Cross-Border University CBU:n johtajana ensi vuoden loppuun saakka. Kansainvälisten asioiden johtaja on ensimmäinen Itä-Suomen yliopistoon palkattu henkilö. Mitä tehtävä pitää sisällään? Itä-Suomen yliopiston rakennusvaiheessa työmaan on tietysti oman tehtävän ja koko kansainvälisten asioiden yksikön tehtävien suunnittelua. Mitä tehdään, missä tehdään ja kuka tekee mitäkin. Itä-Suomen yliopiston strategian pitäisi olla valmis alkuvuonna ja sitä silmällä pitäen tässä on aika kiireinen aikataulu pohtia kansainvälisten asioiden suuntaviivoja, sanoo Tahvanainen. Itä-Suomen yliopiston strategialuonnos tuli keskusteltavaksi marraskuun alussa, ja siinä painotetaan voimakkaasti kansainvälisyyttä. Kansainvälistyminen mainitaan yhdeksi yliopiston keskeisimmäksi kehittämissuunnaksi. Lisäksi luonnoksessa mainitaan maksulliset maisteriohjelmat EU:n ulkopuolisille opiskelijoille ja koulutustuotteiden tarjoaminen kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Tahvanaisella riittää vilskettä elämässään myös kotioloissa, sillä perheeseen kuuluu aviomies ja kuusi lasta, joista vanhin on parikymppinen ja nuorin 2- vuotias. Miten käy uran ja perheen yhdistäminen? Kyllähän se on melkoista kaaosta joskus, oppii organisoimaan ja priorisoimaan asioita, nauraa Tahvanainen. Mutta kun on työ, josta tykkää, niin se auttaa jaksamaan kotonakin. Kiitos kuuluu tietysti myös miehelleni, jonka kanssa pyöritämme arkea. Tahvanainen paljastaa myös iloisen perheuutisen: Itse asiassa minusta on pian tulossa vielä mummokin!

12 u n i v e r s teksti Susanna Prokkola kuva Varpu Heiskanen Itäsuomalaista hyvinvointimatkailua rakentamassa Ruusukylpy, jalkahoito ja joogatuokio tai lumikenkäkävely, savusauna ja turvehoito. Erilaiset aktiivi- ja elämyslomat sekä hyvinvointipaketit ovat yhä useamman lomailijan toivelistalla. Matkailijat haluavat myös entistä enemmän palveluja ja valmiiksi paketoituja tuotepaletteja, joista he voivat helposti valikoida itselleen kiinnostavia elämyksiä. Hyvinvointimatkailun kehittäminen on yksi Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen erikoistumisaloista. Laitoksella on tehty tiivistä yhteistyötä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa hyvinvointimatkailun määrittelemiseksi ja kehitetty käytännön apuvälineitä tuotekehityksen välineeksi. Alkuvuodesta päättyneessä Itä-Suomen hyvinvointipalveluiden yhteistyöverkosto eli ITÄHYVÄ-hankkeessa kehitettiin asiakas- ja yritystietoa sisältävä tietovaranto alueen hyvinvointipalveluista. Jatkokehittelyn alla on nyt sisällöntuotanto palvelujen ja asiakastietojen pohjalta. ITÄHYVÄ-hankkeen aikana syntyi ajatus itäsuomalaisen järviluonnon hyödyntämisestä hyvinvointimatkailussa entistä paremmin. Järvet ovat itäsuomalaisen luonnon ominaispiirre, joka on toistaiseksi kuitenkin ollut enemmän taustamaiseman asemassa kuin osana matkailutuotteita, kertoo matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksella tutkijana työskentelevä Henna Konu. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen tutkijat ovatkin yhdessä yritysten kanssa kehittäneet Lake Wellness -konseptin itäsuomalaisen hyvinvointimatkailun profiloimiseksi alueen vesistöjen mahdollisuuksia hyödyntämällä. Hyvinvointimatkailun määrittelemisen vaikeus Hyvinvointimatkailu ei ole mikään yksiselitteinen käsite. Keski- ja Etelä-Euroopassa hyvinvointimatkailu tarkoittaa yleensä vähintään 4 5 tähden hotellia tai luksuskylpylää, hemmottelua ja erilaisia hoitoja. Suomalaisessa ja pohjoismaisessa näkemyksessä puolestaan korostuu liikunnallisuus sekä oma aktiivisuus passiivisen hoitojen kohteena olemisen sijaan. Hyvinvoinnin ja hyvinvointimatkailun määrittelemisen vaikeuden lisäksi, ja myös sen takia, käsitteet ovat osittain kokeneet inflaation. Ongelmana on se, että wellness-käsitettä on alettu käyttää lähes mistä vain. Jos hotellissa on uima-allas, sitä markkinoidaan wellness-tuotteena. Jos siellä on sauna, sekin on wellnessiä, kärjistää Konu. Matkailun edistämiskeskus on määritellyt wellness-tuotteen korkealaatuiseksi puitteiden, tuotteiden ja palvelun kokonaisuudeksi, joka stimuloi kaikkia aisteja ja jossa on myös häivähdys luksusta. Konu huomauttaa, että alan yrittäjät kritisoivat Matkailun edistämiskeskuksen määritelmää, sillä luksuksen kokeminen on hyvin yksilöllistä samoin kuin ylipäätään käsitys hyvinvointimatkailuun kuuluvista asioista ja aktiviteeteistä. Wellness-käsitteeseen on alettu yhdistää erilaisia lisämääreitä, joiden avulla yritetään rajata ja kuvailla paremmin, mistä on kyse. Esimerkiksi Alppien alueella on kehitetty Alpine Wellness -konsepti, jossa on muodostettu Alppien alueen erityispiirteisiin pohjautuvia tuotteita ja palveluita. Lake Wellness profiloi itäsuomalaisuutta Kaiken kaikkiaan suomalaisessa hyvinvointimatkailun määritelmässä tähdätään kokonaisvaltaiseen sielun ja kehon hyvän olon sekä terveyden ylläpitämiseen. Itä-Suomessa hyvinvointimatkailu on kuitenkin vielä melko profiloitumatonta ITÄHYVÄ-hankkeessa tehtyjen matkailuyrittäjien haastattelujen perusteella. Luonto, kiireettömyys ja aitous nähdään osaksi itäsuomalaista ympäristöä, mutta mitään selkeää yhdistävää tekijää ei ole. Lake Wellness -konseptin ajatuksena on profiloida itäsuomalainen hyvinvointimatkailu korostamalla järviluonnon erityispiirteitä. Tavoitteena on tehdä järvistä osa matkailutuotetta ja nivoa järviympäristö osaksi hyvinvointipalveluja. Nytkin toki tarjotaan paljon mahdollisuuksia ja aktiviteetteja, esimerkiksi mahdollisuutta kalastaa. Pelkkä mahdollisuuksien tarjoaminen ei kuitenkaan ole hyvinvointimatkailua, vaan mahdollisuudet täytyy paketoida tuotteiksi, korostaa Konu. Se mikä on ehkä tavallista itäsuomalaiselle, voi olla eksoottinen elämys ulkomaalaiselle tai vaikka kaupunkilaismatkailijalle. Esimerkiksi järvessä uiminen, retkiluistelu tai avantouinti yhdistettynä saunomiseen ja hyvään perinneruokaan voisivat olla itäsuomalaisen hyvinvointimatkailun valttikortteja. Lake Wellness -konsepti on mukana yhteispohjoismaisessa Nordic Well-being 10

13 -hankkeessa, jonka hankeluonnos on jo hyväksytty Nordic Innovation Centerin aiehaussa. Lopullista päätöstä hankerahoituksesta odotetaan vuoden loppuun mennessä. Hankkeessa on mukana vastaavia matkailukonsepteja kaikista pohjoismaista ja muun muassa Norjan vastaava hyvinvointimatkailun resepti kulkee nimellä Mountain Wellness. Matkailututkimuksen teemoja esiteltiin Savonlinnassa Hyvinvointimatkailun Lake Wellness -konseptia esiteltiin Savonlinnassa 28. lokakuuta pidetyssä Matkailuhankkeet alueen hyödyksi -seminaarissa. Seminaarissa kuultiin myös tutkimustuloksia muun muassa tapahtumien merkityksestä sekä sähköisestä matkailusta. Tilaisuuden järjestivät Joensuun yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos sekä Etelä-Savon maakuntaliitto. Tilaisuus oli tarkoitettu kaikille matkailun kehittämisestä kiinnostuneille, erityisesti tutkijoille, yrittäjille ja viranomaisille. 11

14 u n i v e r s teksti Susanna Prokkola kuva Pekka Ranta Matkailualan uudet kasvot Matkailuekonomeja Savonlinnasta? Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos mielii tulevaisuudessa valtakunnallisen matkailu- ja vapaa-ajan sektoritutkimuslaitoksen asemaan sekä laajentamaan alueellista kenttäänsä myös laajemmalle Itä-Suomeen. Yhteistyön Kuopion yliopiston kanssa toivotaan poikivan uusia mahdollisuuksia. Suunnitelmissa on myös kehittää matkailuliiketoiminnan opetusta osana Itä-Suomen yliopiston kauppatieteitä. Pyrkimyksenä on, että Savonlinnassa voitaisiin tulevaisuudessa tarjota matkailuliiketoiminnan ekonomitutkintoon johtavia opintoja maisteriohjelman muodossa. Kaavailut ovat vasta alkuvaiheessa, mutta tavoitteena on, että tulevaisuudessa voisimme tarjota tutkintoon johtavaa alan koulutusta myös Savonlinnassa, kertoo Raija Komppula. Lisäpanos verkostoyliopiston kehittämiseen Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen uudet vahvistukset: Raija Komppula, Antti Honkanen ja Mia Vepsäläinen. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos Savonlinnassa on saanut tänä syksynä sekä uuden johtajan että kaksi uutta professoria. Laitoksen uutena johtajana aloitti marraskuun alussa Antti Honkanen, elokuussa aloitti matkailuliiketoiminnan professori Raija Komppula ja lokakuussa matkailun kulttuurisen vuorovaikutuksen professori Mia Vepsäläinen. Honkanen korostaa laitoksen roolia alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen akselin keskiössä: Alueellinen tuki on matkailualan tutkimukselle aivan oleellinen lähtökohta. Yhtä oleellista on myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vaikuttaminen. Matkailualan tutkimus ei pyöri pelkästään tämän yhden järven ympärillä, mutta olemme erityisen hyviä siinä juuri siksi, että meillä on laajempaa kansainvälistä osaamista. Matkailun kulttuurisen vuorovaikutuksen professuuri vahvistaa erityisesti matkailualan verkostoyliopiston opetus- ja tutkimusroolia. Mia Vepsäläinen kertoo, että kulttuurisen vuorovaikutuksen tutkimus antaa näkökulmia käytännön ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Matkailu on erilaisten ihmisten, kulttuurien ja odotusten kohtaamista, joskus törmäämistäkin. Tyypillinen tilanne voisi olla vaikkapa ympäristön käyttöön liittyvä ristiriita kaupunkilaismökkeilijän ja paikallisen maanviljelijän välillä. Kulttuurierojen tunteminen auttaa konfliktilanteiden ennakoimisessa. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos koordinoi matkailualan verkostoyliopistoa, johon kuuluu 16 jäsenyliopistoa. 12

15 pieniä ja suuria toiveita ja paineita Anna Karhu K I E L I K O L U M N I A Journalistisen kirjoittamisen kurssillani olen jo vuosia teettänyt opiskelijoilla näytekansion, johon kuuluu muun muassa lähtötilanteen ja lopputuloksen arviointi. Lähtötilanteen kartoituksessa opiskelija kuvaa kirjoittajanlaatuaan ja kirjoittamiskokemuksiaan sekä kertoo kurssiin kohdistuvista odotuksistaan. Teksti kirjoitetaan kurssin alussa ennen kuin yhtään harjoitustehtävää on tehty. Luen lähtötilanteen kuvaukset yleensä kuitenkin vasta myöhemmin, siinä vaiheessa, kun olen saanut kirjoittajiin ja heidän teksteihinsä jo jonkinlaisen näppituntuman. Miksi lykkään alkukartoitusten lukemista? Osin siksi, etten halua opiskelijan käsitysten ohjaavan minun käsityksiäni esimerkiksi hänen kirjoittajanlaadustaan tai taidoistaan. Toisaalta opiskelijoiden toiveiden kohtaaminen pelottaakin. Pystynkö vastaamaan odotuksiin? Etten vain tekisi hallaa kirjoittajalle ja hänen kehitykselleen? Miten tätä kirjoittajaa tulisi käsitellä, jotta hän hyötyisi palautteesta ja pystyisi etenemään kohti tavoitteitaan? Osa odotuksista on hyvin maltillisia: opiskelijat odottavat sitä, mitä kurssin pitää opetussuunnitelman mukaan heille tarjotakin. He haluavat tutustua erilaisiin lehtitekstilajeihin ja oppia kirjoittamaan niitä. He toivovat opastusta selkeän, tyylikkään, huolitellun ja tekstilajin mukaisen tekstin kirjoittamisessa. Näitä odotuksia en kurssin vetäjänä pelkää: tämän opettaminen on ammattitaitoni ydintä. Astetta vaativampia ovat toiveet, jotka kohdistuvat työskentelytaitojen harjaantumiseen. Opiskelijat toivovat, että he oppisivat hallitsemaan kirjoitusprosessiaan. He mainitsevat suunnitelmallisuuden ja pitkäjännitteisyyden kehittämisen, ajankäytön hallinnan sekä työskentelyrutiinien löytämisen tai tehostamisen. Heidän toiveensa ovat asiallisia ja kohtuullisia, sillä kaikki nämä taidot on ammatikseen kirjoittavan hallittava ne ovat heidän tulevan ammattitaitonsa ydintä. Siksi minun on pystyttävä koulimaan heitä näissäkin asioissa, vaikka se tuntuu joskus isossa ryhmässä vaikealta. Näitä taitoja ei opi samaan tyyliin kuin tekstitaitoja: siirrä toinen kappale tekstin loppuun, niin tekstiin tulee uutisen rakenne tai katkaise pitkä virke, niin ajatus selkenee. Työskentelytaitojen harjaannuttaminen vaatii kunkin kirjoittajan prosessiin paneutuvaa, keskustelevaa palautetta, jossa syntyy paine ja halu oman kirjoittamisprosessin analysointiin ja kehittämiseen. Kirjallinen palaute ei kokemukseni mukaan riitä, sillä se on helpompi ohittaa eikä sitä koeta niin velvoittavaksi kuin kasvokkaispalautetta. Vaikeimpia kohdattavia ovat toiveet, jotka koskevat asenteen muuttumista. Opiskelija saattaa kirjoittaa: En odota erityisesti mitään tältä kurssilta. Ehkä korjaamista löytyy myös asenteestani, sillä olen aina kuulunut hieman äikkävastaisiin ihmisiin. Toivottavasti edes siihen tulisi korjausta. Toiset taas toivovat saavansa rohkeutta tai vapautuvansa kirjoittajina. Jotkut odottavat, että kurssi synnyttäisi tai palauttaisi kirjoittamisen innon. Tällaisten odotusten edessä olen avuttomin. Voin antaa palautetta kirjoitelmista, kehottaa, kannustaa ja kiittääkin. Lisäksi voin tietysti toivoa, että oma suhtautumiseni kieleen ja kirjoittamiseen olisi niin innostunutta ja asiaan paneutunutta, että siitä välittyisi vahva usko asiaani ja sen tärkeyteen. Eikä pahitteeksi varmaan olisi, jos näyttäisin, että nautin kielestä ja kirjoittamisesta, vaikka ne ovatkin minulle työtä. 13

16 u n i v e r s Uskonnon ja sananvapauden suhde puhuttaa Euroopassa Nyky-Euroopassa uskonnonvapautta koskeva lainsäädäntö on haluttu pitää erillään rikosoikeudesta. Monikulttuurisuus on kuitenkin nostanut esiin uudelleen ja uudessa muodossa kysymyksen, pitäisikö uskonnollisille tunteille olla erityistä suojelua? EU:n alueen yliopistojen huomattavimmat kirkon ja valtion suhteita tuntevat oikeustieteilijät kokoontuivat lokakuuta Järvenpäässä. Kokous oli European Consortium for Church and State Research -tutkimusyksikön 20. kokous. Kokouksen teemana oli uskonto rikoslaissa ja pontimena Euroopassa kasvavan monikulttuurisuuden, erityisesti islamin, aiheuttama arvohierarkioiden konflikti sananvapauden ja uskonnollisen vakaumuksen suojan välillä. Valtoimilleen tämä keskustelu leimahti vuonna 2006 profeetta Muhammedin pilapiirroksista käydyssä laajassa eurooppalaisessa debatissa, joka koski sananvapautta ja uskonnonvapautta nimenomaan eurooppalaisina arvoina. Jumalanpilkasta vähemmistönsuojaan Historiallisesti niin sanotut uskontorikokset ovat suojanneet valtakirkkoja harhaoppeja ja uskonnottomuutta vastaan. Jumalanpilkasta on säädetty ankaria rangaistuksia. Nykyisin suuressa osassa Eurooppaa jumalanpilkkasääntelyt on kumottu, näin esimerkiksi entisessä Itä-Euroopassa ja osassa Länsi-Euroopan maita, kuten Englannissa ja Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta. Länsi-Euroopassa johtotähtenä on ollut sananvapauden korostaminen ja uskonnon eliminointi rikosoikeuden ulkopuolelle. Samanaikaisesti lainsäädännössä erityiskohtelua on alettu antaa tietyille vähemmistöille, esimerkiksi eri tavalla sukupuolisesti suuntautuneille, vammaisille sekä kielellisille ja rodullisille vähemmistöille. Useissa puheenvuoroissa tuotiinkin esille, että uskonto on tulossa uudeksi kategoriaksi EU:n tasolla, mutta ei ole tarkalleen selvää missä mielessä. Tärkeä muutos on kuitenkin tapahtunut. Historiallisesti on suojeltu suuria kirkkokuntia ja niiden tunnustuksia, nyt EU:ssa suojellaan vähemmistöjä. Aina 1900-luvun lopulle tärkeimpänä on pidetty yksilön vakaumusta suojaavaa periaatetta. Painopiste näyttäisi nyt olevan siirtymässä yhteisöllisiin tekijöihin, jolloin suojataan laajemmin uskonnollisten vähemmistöjen kulttuurista elämänmuotoa ja myös uskonnollisia tunteita. Onko uskonnolle paikkaa rikoslaissa? Rikosoikeuden kannalta keskeiseksi ja monin osin ongelmalliseksi nousee ensinnäkin kysymys siitä, mikä on kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen paikka rikoslaissa nykyaikana. Toiseksi, miten rikos määritellään ja mikä on rikoslain yleinen luonne? Rikoslaki on universaali käytäntö siitä, miten yhteiskuntaa vahingoittavista ja uhkaavista teoista rangaistaan, se ei ole uskonnollinen 14

17 asia. Tältä pohjalta voidaankin aiheellisesti kysyä, tarvitaanko uskonnon rikosoikeudellista suojelua lainkaan. Kolmanneksi, onko valtiolla halua suojella kirkkoa ja uskonnollisia yhdyskuntia ja onko sillä edes tarvetta tähän? Neljäntenä ongelmana rikoslain näkökulmasta on, miten saattaa yhteen rikoslaki ja uskonnollinen laki. Mikä on esimerkiksi Jumalan pilkkaa rikoslain näkökulmasta? Kuka on syytetty ja ketä puolustetaan? Onko ylipäätään mahdollista muodostaa yhtä käsitystä uskonnosta? Uskonnollisen vakaumuksen suojan ja sananvapauden välillä vallitsee tietty arvohierarkioiden konflikti. Viidenneksi voidaankin kysyä, pitäisikö tällöin olla erityistä suojelua uskonnollisille tunteille ja tarkoitetaanko uskonnollisen tunteiden suojan loukkaamisella jonkinlaisia kollektiivisia tunteita, vai riittääkö, että yksilö kokee subjektiivisesti teon loukkaavaksi. Uskonto on yksilön oikeus Rikoslaissa moraalin mitta on viimekädessä yhteiskunta, sen kulloisetkin arvot. Juuri tässä on myös tapahtunut historiallisesti suurin muutos: yhteiskunnalla ei ole enää monoliittista moraaliperustaa, joka perustuisi (kristin)uskontoon. Rikosoikeuden rajoista keskusteltaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, ettei moraalin ylläpitäminen sinänsä ole rikoslain tehtävä. Uskontorikoksissa olisi voitava osoittaa suojeltava erityinen oikeushyvä. Silloin, kun suurin osa yhteisön jäsenistä kuuluu yhteen ja samaan uskontokuntaan, voi lähteä siitä, että loukkaavuus pystytään arvioimaan ilman erityisiä selvityksiä, totesi professori Kimmo Nuotio. Jos kyse on harvinaisemmista uskonnoista ja niiden pyhiksi kokemista asioista, ratkaisevaksi tulee sen arviointi, onko loukkaajalla loukkaamistarkoitus, ja onko yleensä loukattu. Nuotion mukaan moniuskonnollisessa ja -kulttuurisessa maailmassa uskonrauhan rikkomisen sääntely on huomattavasti vaativampi ja monimutkaisempi kysymys, kuin lainsäätäjä Suomessa on huomannutkaan. Loppuarvioissa todettiin, että vaikka uskontorikosten sääntely on väistymässä, uskonto tulee tästä huolimatta uudelleen ajankohtaiseksi rikoslain sääntelyihin syrjinnänvastaisten toimien yhteydessä. Uskonnollisuus ja uskonnon harjoittaminen on ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa syrjivin toimenpitein. Uskonto on osa yksilön identiteettiä siinä missä muutkin kielletyt syrjintäperusteet, kuten esimerkiksi kansallinen tai etninen alkuperä, ihonväri, kieli, sukupuoli, perhesuhteet, sukupuolinen suuntautuminen, yhteiskunnallinen mielipide tai poliittinen ja ammatillinen toiminta. Kirkon ja uskonnon asema modernissa rikosoikeudessa? Professori Nuotio esitti mielenkiintoisen ehdotelman siitä, että uskontorikoksia ryhdyttäisiin uudelleen sääntelemään rikoslain sijasta kirkkooikeudessa. Suomessa aiheella on lähinnä historiallista merkitystä, mutta erityisesti Etelä-Euroopassa kirkoilla on omaa lainsäädäntöään ja omia tuomioistuimiaan. Hypoteettisesti esimerkiksi islamilainen yhteisö voisi soveltaa omassa piirissään sharia-lain sääntöjä. Modernissa oikeusvaltiossa on kuitenkin sellaista perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä, joka ei salli poiketa keskeisistä oikeusperiaatteista edes silloin, kun uskonnollisen yhteisön jäsenet tätä itse toivoisivat. Nuotio esitti myös kysymyksen, tulisiko kirkolla olla jonkinlainen kriminaalipoliittinen näkemys siitä, mitä se itse toivoisi uskonnon ja rikosoikeuden suhteen sääntelyltä. Esimerkiksi uskonrauhan rikkomista voitaisiin käsitellä vaikkapa sopivassa sovitteluelimessä, jossa kirkon edustajat voisivat kertoa, miksi tietyt menettelytavat aiheuttavat mielipahaa. Kysymys kirkon ja uskonnon asemasta osana modernia rikosoikeutta on sen verran merkittävä kysymys, että siinä kansankirkoiltammekin olisi lupa odottaa aktiivisempia näkemyksiä. Matti Kotiranta Ortodoksisen oppiaineryhmän kirkkohistorian professori, European Consortium for Church and State Research -tutkimusyksikön pysyväisjäsen ja Järvenpään kokouksen järjestelyjen vastuuhenkilö Ministeri Tuija Brax onnitteli 10-vuotiasta oikeustieteiden oppiainetta. Oikeustieteilijät työllistyvät hyvin Oikeustieteen eri aloille erikoistuneet, Joensuun yliopistosta valmistuneet hallintotieteiden maisterit ovat tuoreen selvityksen mukaan työllistyneet erinomaisesti. Valmistuneista oikeustiedettä pääaineena opiskelleista maistereista työttömänä on vain 4 prosenttia. Valmistuneista maistereista 92 prosenttia oli työelämässä ja 4 prosenttia jatkoi opintojaan. Selvitys osoittaa Joensuun oikeustieteille leimallisen erikoistumisen, profiloitumisen ja monitieteisyyden olevan valtteja työelämässä, Oikeustieteiden esimies, professori Tapio Määttä totesi. Selvitys julkistettiin Joensuun yliopiston oikeustieteiden 10-vuotisjuhlassa 14. marraskuuta. Juhlapuheen pitänyt oikeusministeri Tuija Brax käsitteli valtion tuottavuusohjelmaa oikeushallinnon osalta. Braxin mukaan oikeusministeriön tuottavuusajattelun kulmakivenä on, että lainvalmistelu, lainkäyttö ja rangaistusten täytäntöönpano ovat perustehtäviä, joista pitää kaikissa oloissa huolehtia. Toisaalta väestön ikääntyminen sanelee sen, että tehtävistä on pystyttävä jatkossa huolehtimaan vähenevällä henkilöstömäärällä ja työn tuottavuutta on parannettava. Juhlassa oikeustieteiden historiaa valottanut vararehtori, professori Teuvo Pohjolainen arvioi oikeustieteiden laitoksen olevan vahvoilla koulutusyksikkö myös tulevassa Itä-Suomen yliopistossa. Joensuun oikeustieteiden joustava toimintamalli on merkittävä kilpailutekijä tulevaisuudessa. Oikeustieteiden laitos pystyy Itä-Suomen yliopiston osana vastaamaan hyvin ympäröivän yhteiskunnan koulutus- ja tutkimuskysyntään, Pohjolainen totesi. 15

18 u n i v e r s Sidosryhmäkyselystä aineksia Itä-Suomen yliopiston strategiatyöhön Kuopion ja Joensuun yliopistot selvittivät syyskuussa Itä-Suomen yliopiston strategiatyön tueksi toteutetulla kyselyllä yhteistyökumppaniensa näkemyksiä uudesta yliopistosta ja sen roolista. Itä-Suomen yliopisto kiinnostaa ja sidosryhmät haluavat ottaa kantaa, kommentoi Kuopion yliopiston suunnitteluja kehittämispäällikkö Kirsi Moisander kyselyn antia. Vastaajat esittivät hyvin monipuolisia näkemyksiä siitä, mihin yliopiston toiminnassa tulisi kiinnittää huomiota. Voimakkaasti nousi esiin sekä yritysten että julkisorganisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Kirsi Moisanderin mukaan tuloksia hyödynnetään Itä-Suomen yliopiston strategiassa. Kysymykseen, kiinnostaako yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa, puolet vastasi myöntävästi ja 43 prosenttia ehkä. Tärkeimmät yhteistyömuodot ovat vastaajien mielestä työelämän tarvitsemien asiantuntijoiden kouluttaminen, tutkimustoiminta, asiantuntijayhteistyö, aikuis- ja täydennyskoulutus sekä alueellinen kehittäminen. Itä-Suomen yliopiston strategialuonnos lausuntokierroksella Luonnos Itä-Suomen yliopiston strategiaksi lähti marraskuun alussa kommenttikierrokselle. Strategialuonnos korostaa yliopiston roolia kansainvälisenä tutkimusyliopistona, jonka ytimenä ovat monitieteiset, vahvat osaamisalat. Yliopiston viisi vahvuusalaa ovat terveystieteet ja molekyylilääketiede, ympäristön muutos ja uusiutuvat luonnonvarat, luonnontiede ja uudet teknologiat, rajat, aluekehitys ja Venäjä sekä kasvatus, kehitys ja koulutus. Kysely tehtiin verkkolomakkeella, johon yhteistyökumppaneille lähetettiin sähköpostitse linkki. Kyselyyn saatiin 447 vastausta. Vastaajien tavallisimpia taustaorganisaatioita olivat oli kunta tai kaupunki, kuntayhtymä, koulutustai tutkimusorganisaatio ja yritys. 21 prosenttia vastaajista oli alumneja eli yliopiston entisiä opiskelijoita tai työntekijöitä. Vastaajista noin 80 prosenttia oli tehnyt yliopistojen kanssa yhteistyötä. Yleisimmät yhteistyöalueet olivat täydennyskoulutus, opinnäytetyöt, hankeyhteistyö, opiskelijaharjoittelu, kirjastopalvelut, avoin yliopisto ja asiantuntijapalvelujen käyttäminen. Tulevaan Itä-Suomen yliopistoon oli lähinnä tiedotusvälineiden kautta tutustunut 66 prosenttia vastaajista. Keskeisimmät asiat, joita uuden yliopiston visiossa tulisi yliopistoyhteistyön näkökulmasta korostaa, ovat yhteistyökumppanien mielestä yliopiston sijainti Itä-Suomessa, rooli merkittävänä alueellisena kehittäjänä, tutkimus- ja koulutusintensiivisyys sekä rooli aktiivisena ja osallistuvana yhteistyökumppanina. Vapaamuotoisissa vastauksissa uuden yliopiston toivottiin panostavan myös esimerkiksi luoviin aloihin, globaaliin vastuuseen, Venäjä-yhteistyöhön, etäopetukseen ja innovaatioiden tuotteistamiseen. Kyselyssä tiedusteltiin myös kiinnostusta yliopiston taloudelliseen tukemiseen. Joka viides vastaajista voisi harkita osallistuvansa Itä-Suomen yliopiston rakennustalkoisiin antamalla taloudellista tukea, osa jopa tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja. Valtaosa piti kuitenkin sopivana korkeintaan muutamien kymmenien tai satojen eurojen lahjoitussummaa. Ulla Kaltiala Kuopion yliopiston tiedottaja Tekijä esiin Useimmiten tekstien maailmassa tarvitaan nopeasti tietoa siitä, mitä tapahtui ja kuka tekijä oli. Kaikki muut asiat ehtii selvittämään jatkossakin. Seuraavat virkkeet ovat ongelmallisia, koska ydinasioiden hahmottumista joudutaan odottamaan aivan lauseen loppuun asti: Saatujen tietojen mukaan kylä oli lähes kokonaan tulva-aallon poispyyhkäisemä. Katua ylittävä sorsaperhe jäi henkilöauton yliajamaksi. Miksei tulva-aaltoa osoitettaisi suoraan vastuulliseksi tuhosta, jos sen seurauksia on jo muutenkin käsitelty: Saatujen tietojen mukaan tulva-aalto hävitti (tai tuhosi) kylän. Mikäli sorsista on ollut jo aikaisemmin puhetta, niiden pitää olla lauseessa ensimmäisinä; mikäli ne tulevat uutena asiana, virkkeen voisi sanoa seuraavasti: Henkilöauton kuljettaja ajoi katua ylittävän sorsaperheen päälle. Näin saadaan syylliset edes paremmin näkyville. 16

19 Teksti Susanna Prokkola kuva Varpu Heiskanen Ympäristötalkoissa tehtävänjako vaihtelee Kansainvälisissä ympäristösopimuksissa on yleistynyt periaate, jonka mukaan kaikkien valtioiden täytyy osallistua ympäristötalkoisiin, mutta tehtävänjako talkoissa vaihtelee. Käytännössä tämä yleisen mutta erilaisen vastuun periaate tarkoittaa sitä, että teollistuneiden maiden osuus ongelmien ratkaisemissa on suurempi kuin kehitysmaiden. Esimerkiksi Kioton sopimuksessa kehitysmailla ei tällä hetkellä ole päästövähennysvelvoitteita lainkaan, ja teollisuusmailla on yksilölliset päästötavoitteet. Ympäristöoikeuden alalta väittelevän hallintotieteiden lisensiaatti Tuula Honkosen mukaan periaatteessa on paljon hyvää kansainvälisten ympäristösopimusten kannalta, mutta tiellä tehokkaaksi ja tarkoitustaan palvelevaksi säätelyvälineeksi on myös paljon esteitä. Tällä hetkellä yleisen mutta erilaisen vastuun periaatetta voisi kuvailla valtioiden toimintaa ohjaavaksi, mutta samalla ristiriitojen repimäksi periaatteeksi, toteaa Honkonen. Periaatteen juuret ovat lukujen keskusteluissa kansainvälisestä talousjärjestyksestä. Tuolloin esitettiin vaatimuksia sen puolesta, että kehitysmaiden erityistarpeet tulisi huomioida kansainvälisessä sääntelyssä etenkin kaupan alalla ja antaa näille maille helpotuksia kansainvälisistä velvoitteista. Ympäristöasioihin yhteisen mutta erilaisen vastuun lähestymistapa tuli mukaan lukujen taitteessa ja nimeltä mainiten periaate mainittiin vuonna 1992 pidetyn Rion ympäristökokouksen loppujulistuksessa. Tämän jälkeen periaate on ollut jossain muodossa mukana lähes kaikissa kansainvälisissä ympäristösopimuksissa. Tuula Honkosen väitös käsittelee kansainvälisiä ympäristösopimuksia. Suurimpana haasteena periaatteen soveltamisessa ovat näkemyserot eri valtioiden välillä siitä, missä määrin sovelletaan yhteistä, missä määrin eriytettyä vastuuta. Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä on aika suuria näkemyseroja. Siitä ollaan yhtä mieltä, että saastuttaja maksaa -periaatteen mukaan teollisuusmaiden täytyy olla eturintamassa, mutta tämän jälkeen alkavat ongelmat. Miten pitkälle kehitysmaita mennään vastaan? Miten määritellään se joukko, jolla on oikeus erityiskohteluun? Vaikeus löytää yhteisymmärrys heijastuu koko neuvotteluihin, hidastaa sopimusten syntyä ja voi viedä huomion tärkeiltä asioilta, sanoo Honkonen. Yhteisen mutta erilaisen vastuun periaatteen oikeudellinen asema tuo itsessään lisähaastetta sopimusneuvotteluihin. On liian aikaista puhua valtioita oikeudellisesti velvoittavasta periaatteesta, mutta sen käytännön toimintapolitiikkaa ohjaava merkitys kasvaa koko ajan. Yhteisen mutta erilaisen vastuun periaate voidaan nähdä ikään kuin hierarkiassa: sen yläpuolella on vielä yleisempi kestävän kehityksen periaate ja toisaalta alapuolella on yksityiskohtaisempia sääntöjä ja periaatteita. Periaatteen sisältöä pitäisi täsmentää, mutta enemmän tekemistä on kuitenkin konkretisoivissa säännöissä, esimerkiksi meneillään olevat ilmastosopimuksen jatkoneuvottelut ovat pitkälti kulminoituneet päästövähennysvelvoitteiden jakoon teollisuusja kehitysmaiden kesken. Periaatteen avulla pystytään kansainvälisissä sopimuksissa ottamaan huomioon valtioiden erilaiset resurssit ja lähtökohdat ryhtyä ympäristösuojelutoimiin. Näin vastataan vaatimuksiin sopimusten oikeudenmukaisuudesta ja samalla parannetaan mahdollisuuksia saada mahdollisimman monet maat mukaan sopimuksiin. Honkosen mukaan eriytetyt velvoitteet voisivat parantaa myös toimien taloudellista tehokkuutta, kun velvoitteet on räätälöity yksilöllisemmin. Periaatteen aseman vahvistuminen myös parantaa kehitysmaiden neuvotteluasemaa, koska niiden erityisolot saavat enemmän painoarvoa kun velvoitteista neuvotellaan. Tuula Honkosen ympäristöoikeuden alaan kuuluva väitöskirja Common But Differentiated Responsibility as a Regulatory and Policy Principle in Multilateral Environmental Agreements tarkastetaan 24. marraskuuta Joensuussa. 17

20 u n i v e r s kampuksen kuulumisia sa työskentelevät sekä Suomessa että Venäjällä. Teos ilmestyy sekä suomen- että venäjänkielisenä. teemana on Avaruus tähdet, bitit ja asenteet. SciFest-tapahtumaa ovat päättäneet rahoittaa tähän mennessä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön lisäksi muun muassa Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Israelin suurlähettilään vierailu Israelin suurlähettiläs Avi Granot vieraili yliopistolla 30. lokakuuta. Suurlähettiläs tutustui teologiseen ja metsätieteelliseen tiedekuntaan. Oikeudenkäyntiä rajan molemmilla puolilla Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusarjassa on julkaistu artikkelikokoelma Rikosoikeudenkäynti, oikeusapu ja rikosvastuu Suomessa ja Venäjällä. Teoksessa selvitetään rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä ja oikeudenkäyntiavustajan merkitystä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi tarkastellaan muun muassa rikosvastuun yleisiä säädöksiä Venäjällä ja perehdytään talousrikollisuuteen Suomessa. Artikkelit on valittu vastaamaan kummallakin puolella rajaa käytännössä ilmeneviin tiedon ja käytännön tarpeisiin. Teosta voivat käyttää tietolähteenään niin viranomaiset, yrittäjät, tutkijat kuin muutkin kansainvälisten asioiden paris- Raja-osaamista esiteltiin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin johtaja Ritva Kattelus vieraili yliopistolla marraskuuta. Kattelukselle esiteltiin muun muassa Finnish-Russian Cross-Border Universityn ja Karjalan tutkimuslaitoksen toimintaa sekä täydennyskoulutuskeskuksen Venäjän toimintoja. SciFest kiehtoo edelleen Teknologiateollisuutta Joensuun yliopiston järjestämä SciFesttapahtuma on saanut toisena vuonna peräkkäin huomattavan rahoituksen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä. Säätiön hallitus päätti pitämässään kokouksessa myöntää SciFesthankkeelle euron apurahan. Kolmas lasten ja nuorten SciFest-tiedefestivaali järjestetään Joensuussa Tällä kertaa tapahtuman Paavo Kettunen kansainvälisen käytännöllisen teologian akatemiaan Joensuun yliopiston käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen on kutsuttu International Academy of Practical Theologyn (IAPT) jäseneksi. Jäsenyyttä ei voi hakea, vaan sinne pitää alan asiantuntijoiden suositella, ja valinta tehdään tieteellisen toiminnan arvioinnin perusteella. Hexion Specialty Chemicals Oy:n tunnustuspalkinto Anna Hyyryläiselle Hexion Specialty Chemicals Oy:n euron tunnustuspalkinto luovutettiin filosofian lisensiaatti Anna Hyyryläiselle. Hyyryläinen tutkii stereokemiallista erotusta massaspektrometrialla. Hexion Specialty Chemicals Oy:n tunnustuspalkinto jaetaan kemian alan opiskelijalle tai jatko-opiskelijalle, joka on edennyt opinnoissaan ja tutkimustyössään erinomaisesti. Palkinnon taustana on Joensuun yliopiston ja Hexion Oy:n pitkäaikainen yhteistyö teollisten sovellusten kehittämisessä. Tunnustuspalkinnon luovuttivat Hexion Specialty Chemicals Oy:n toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Erkko Kajander ja tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jouni Rainio. 18

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna 7.11.2012 Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot