ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUKSEN ASIAKASLEHTI KESÄKUU 1/2011. pihkassa metsään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUKSEN ASIAKASLEHTI KESÄKUU 1/2011. pihkassa metsään"

Transkriptio

1 Metsä Pohjanmaa ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUKSEN ASIAKASLEHTI KESÄKUU 1/2011 pihkassa metsään

2 2 Metsä pohjanmaa Metsäkeskus uudistuu pääkirjoitus Kuva: Terttu Välkkilä Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu metsäkeskusten organisaatiota koskeva lakiuudistus saavutti yhden merkkipaalun, kun laki hyväksyttiin presidentin esittelyssä toukokuun alussa. Uusi Suomen metsäkeskus aloittaa toimintansa Tuolloin kolmetoista nykyistä metsäkeskusta lakkautetaan itsenäisinä metsäkeskuksina ja niistä tulee Suomen metsäkeskuksen alueyksiköitä. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtokunta on esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle, että meidän alueemme nimeksi tulisi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö. Nimenmuutoksen tavoitteena on se, että uusi nimi kuvaisi paremmin alueen kokonaisuutta ja keskipohjalaiset voisivat kokea alueyksikön paremmin omaksi organisaatiokseen. Metsätalouden edistäminen päätehtäväksi Metsäkeskusuudistuksen keskeisin tavoite on kirkastaa metsätalouden edistäminen metsäkeskuksen päätehtäväksi. Metsäkeskus hoitaa tulevaisuudessa myös metsälakien toimeenpanotehtävät kuten tähänkin saakka. Metsien täysimääräinen hyödyntäminen, hyvä metsien hoidon taso ja metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat metsätalouden edistämisen ydintä. Metsätalouden edistämisessä työtä riittää. Erityinen haaste tällä hetkellä on hakkuiden jääminen varsin kauas hakkuumahdollisuuksista. Alueellamme alamäki metsien hakkuissa alkoi vuoden 2008 nanssikriisin ja taloudellisen taantuman seurauksena. Vuonna 2009 hakkuut jäivät 65 %:iin hakkuusuunnitteesta ja vuonna %:iin, kun 2000-luvulla on keskimäärin päästy 95 %:iin suurimmasta kestävästä hakkuumäärästä. Aleneva kierre hakkuissa on saatava nopeasti oikaistuksi, ettei neljännes, yli miljoona kuutiometriä, hakkuumahdollisuuksistamme jää pysyvästi hyödyntämättä. Metsäkeskus keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän edistämistehtävään. Tässä työssä tarvitaan kaikkien metsäalan toimijoiden yhteistyötä ja ennen kaikkea metsänomistajien valmiutta hyödyntää ja hoitaa metsiään. Metsätalouden edistämisen kenttää laajennetaan uudessa metsäkeskuksessa. Uusiutuvan metsäenergian käytön edistäminen, puutuoteteollisuuden, erityisesti puurakentamisen kasvattaminen, metsätilojen tilusrakenteen kehittäminen ja metsätalousyrittäjyyden laajentaminen ovat esimerkkejä metsäkeskuksen edistämistyön laajenevasta kentästä. Metsätiet, kunnostusojitus ja metsäsuunnitelmat liiketoiminnaksi Metsäkeskuslain uudistamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut myös kilpailun lisääminen metsäpalvelumarkkinoilla ja kilpailuedellytysten saattaminen samalle viivalle kaikkien toimijoiden kesken. Tämä tarkoittaa metsäkeskusten asiakasrahoitteisten tehtävien eriyttämistä metsäkeskuksen muusta toiminnasta liiketoimintayksikköön. Näitä tehtäviä ovat metsäteiden perusparannus, kunnostusojitus ja metsäsuunnitelmien laatiminen. Toiminnan on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa, sillä rahoitus perustuu jatkossa asiakkaiden maksamiin palvelumaksuihin. Metsäkeskuksen toimihenkilöille liiketoimintayksikön muodostaminen merkitsee suurinta muutosta koko uudistuksessa, sillä liiketoimintayksikkö eriytetään taloudellisesti, toiminnallisesti ja henkilötasolla metsäkeskuksen muusta toiminnasta. Ensi vuoden alusta lukien ja viimeistään kesällä 2012 henkilöstö työskentelee joko valtionapuyksikössä tai liiketoimintayksikössä. Taloudellisesti kannattavan liiketoimintayksikön ylösajo on haastava tehtävä. Siihen on kuitenkin kaikki edellytykset, sillä kyse on valtakunnallisesti toimivasta palveluntarjoajasta, jolla on vahva osaamispohja. Liiketoimintayksikkö tulee tarjoamaan mielenkiintoisia tehtäviä niin siinä työskenteleville toimihenkilöille kuin metsäalan yrittäjille. Asiakastyö ratkaisee Uusi metsäkeskuslaki antaa tälle ajalle kuuluvat puitteet metsäkeskuksen toiminnalle. Se, miten hyvin metsäkeskus työssään onnistuu, riippuu paljon asiakastyöstä ja asiakkaan kohtaamisesta. Asiakkaina ovat metsänomistajat, metsäalan toimijat ja koko yhteiskunta. Arvioni on, että asenne hyvään asiakastyöhön on kunnossa. johtaja Jorma Vierula Metsäkeskustelijat Metsä pohjanmaa Piirros: Pentti Puputti KESÄKUU 1/2011 Päätoimittaja: Pertti Mäki-Hakola Toimitussihteeri: Terttu Välkkilä Toimituskunta: Mauri Hyytiä Jaakko Liinamaa Antti Pajula Hannu Ulvinen Arto Valkama Taitto ja sivunvalmistus: Terttu Välkkilä Julkaisija: Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie SEINÄJOKI Puh Fax /epm Painosmäärä: kpl Painopaikka: I-print Oy, Vaasa Osoitelähde: Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen asiakasrekisteri Osoitemuutokset tulee tehdä postiin ja väestörekisteriin. sisällysluettelo Kansikuva: Jaakko Liinamaa Kuvassa: metsäsuunnittelija Mari Oja Pääkirjoitus: Metsäkeskus uudistuu... 2 Vaikuttajahaastattelussa Esa Härmälä... 3 Suomen metsäkeskus aloittaa Viranomaispäälliköstä kehittämisjohtajaksi... 5 Hyödynnä metsäsuunnitelmasi oheispalvelut... 6 Uudistettu metsävaratiedon keruu etenee... 7 Uusi vuosi - uudet keilausalueet... 7 Yhteistyöllä parempaan vesiensuojeluun... 8 Hunurijärvellä hermo lepää... 9 Pystykarsintatiedot sähköiseen tietokantaan Hirvivahingot vähenivät Kemeravarat taas kortilla Tiekuntapalvelut vakiintuneet Puuseppämestari Sata vuotta puuseppiä Puusepälle monipuolisuus on vahvuus Koneistutuksen pilottihankkeet Kerrostaloissa sahatavaramarkkinat Vireillä isoja yhteismetsähankkeita Usko omaan tekemiseen Metsäenergiatutkimusta ja tietoutta Metsäenergiavarat kuntakohtaisesti Puu palaa Kokkolassa Vihtojen ja vastojen teko Kuortaneen kouluissa metsäkylpyjä Johtokunnan puheenjohtajan palsta Marjatanahon kuusen siemenviljelmä Yhteystietoja, OTA TALTEEN!... 24

3 Metsä pohjanmaa 3 Teksti: Pertti Mäki-Hakola, kehittämispäällikkö Vaikuttajahaastattelussa Ylijohtaja Esa Härmälä Juoksen oman juoksuni, vakuuttaa Esa Härmälä Viime syksynä syntyi pieni myrsky vesilasissa, kun Työvoima- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikön paikka tuli avoimeksi. Hakijoiden joukkoon ilmaantui tuttu henkilö, Esa Härmälä. Puhuttiin jopa poliittisesta virkanimityksestä, mutta testeissä ilmeni Härmälän ylivoimaisuus mm. johtamistaidoissa ja EU-osaamisessa. Härmälä valittiin. Häntä ei prosessi hätkäytä: Juoksen oma juoksuni, hän toteaa vaativan työtehtävänsä alkutaipaleella. Työvoima- ja elinkeinoministeriön hulppeassa työhuoneessa istuu tuore energiaosaston ylijohtaja, agronomi Esa Härmälä. Hän on tällä hetkellä valtakunnan korkein energiavirkamies. Kuuluu suomalaisten energiapäättäjien eliitin harvalukuiseen joukkoon. Ylijohtaja Härmälä on ollut monessa mukana. Euroopan unionissa Brysselissä, Esko Ahon talouspoliittisena neuvonantajana, mtk:n puheenjohtajana, Euroopan lannoiteteollisuuden johtajana ja nyt tem:n energiaosaston johtajana. Vaikeimpana pestinä niin fyysisesti kuin henkisesti hän pitää aikaa, kun haettiin jäsenyyttä Euroopan unionissa. Esa Härmälä oli vastuussa neuvottelujen maatalousosuudesta, joka oli laajin ja taloudellisesti sekä poliittisesti haastavin neuvottelujen osaalue. Turvetta tarvitaan, metsähake ylivoimainen Suomen energiasektorin Härmälä näkee olevan hyvässä kunnossa. Vahvuutemme on monipuolisuus energiantuotannossa. Mistään käytössä olevasta osa-alueesta ylijohtaja ei luopuisi. Kaikkia tarvitaan. Painopisteet toki muuttuvat. Kivihiilen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä yleensäkin tullaan vähentämään ja uusiutuvien lisäämään. Härmälä tunnustautuu turpeen kannattajaksi. Sillä on erityisesti seospolttoaineena metsähaketta poltettaessa vakaa ja tärkeä rooli. Olisi haitallista ajaa sen käyttö alas. EU:ssa on sovittu vaativasta paketista: uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä tulee lisätä energiantuotannossa, päästöjä on vähennettävä ja energiatehokkuutta kasvatettava. Velvoitepakettia Kuva: Julius Konttinen / TEM ylijohtaja pitää pääsääntöisesti realistisena ja myönteisenä lähtökohtana. Meille ratkaisevaa on metsähake, jota Härmälä pitää Euroopan edullisimpana uusiutuvana energialähteenä. Turpeen kanssa käytettäessä ei tarvita investointeja voimalaitoksiin, ei raaka-ainetuotantoon, ei korjuuketjuihin. Moni maa kadehtii metsähakettamme. Menet tai itket ja menet Energiatehokkuuden lisäämisvaatimus tulee olemaan haastava harjoitus. Se vaikuttaa niin moneen asiaan läpi yhteiskunnan. Teollisuus on jo siihen opetellut, mutta mm. asuminen, liikenne, ilmastokysymykset tuovat isoja haasteita. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisvelvoite 20%:lla vuoteen 2020 mennessä hoidetaan päästökaupalla. Senkin Härmälä sanoo olevan putkessa. Putkessa joko menet tai itket ja menet! Kysyessäni haastateltavalta, mitä hän odottaa uudelta eduskunnalta ja hallitukselta, hän sanoo, ettei suuria linjanmuutoksia tarvita. Istunut hallitus on tehnyt hyviä päätöksiä energiapolitiikassa. Sen toivomuksen hän esittää, ettei energiaverotusta enää korotettaisi hinnat ovat nousseet jo muutenkin ja velvoitepaketin toimeenpano edelleen lisää kustannuspaineita. Viljaetanolitehdas Härmälä oli myös ministerin toimeksiannosta selvittämässä viljaetanolitehtaiden rakentamismahdollisuuksia. Selvityksessä päädyttiin siihen, että Suomeen voisi tulla 2-3 yrityslähtöistä viljaetanolitehdasta, joista yksi sijoittuisi Etelä-Pohjanmaalle. Ilmajoen Koskenkorvallehan sitä on maakunnassa sijoiteltu. Viljan hinnan heilahtelu on investoijan kannalta ongelmallista, mutta edelleen ylijohtaja uskoo ainakin yhden tehtaan lähtevän rakentumaan vuoden kuluessa. Metsäpolitiikan ajankohtaisista aiheista Härmälä ottaa esiin teollisuuden huolen kuitupuun riittämisestä teollisuuden käyttöön. Hän ei usko olevan yhtään suomalaista, joka ei lähtisi siitä, että puuta jaostavan teollisuuden puun saanti on prioriteettinä ykkösenä. Energiapuu ei ole uhka vaan uusi mahdollisuus. Väittelytaidon Suomen mestari Esa on väittelytaidon Suomen mestari Ihmettelyyni, mistä moinen taito, hän naurahtaa olleensa suhteellisen suulas nuori. Suvussa on kertojia, äiti Pohjois-Karjalasta ja isä kanta-uusimaalainen, heiltä juttu luisti. Joku tuttava on todennut, että Esa hyppäsi mopon sarvista suoraan teiniliittoon luvun radikalismi erityisesti opiskelijamaailmassa tarjosi yllin kyllin väittelymahdollisuuksia. Metsä merkitsee Härmälän Esalle paljon. Paimiossa on metsätila, jossa reilut 200 hehtaaria kasvullista metsämaata. Sillä on jo taloudellista merkitystä, mutta ei sillä perhe elä. Sitä Esa harmittelee, että vapaaseen myyntiin tulevat metsäpalstat maksavat niin paljon, ettei niitä ole taloudellisessa mielessä järkevää ostaa. Härmälä ymmärtää, että metsillä on tunnearvoa eikä niistä suvussa haluta luopua. Perikuntien päätöksentekoa pitäisi helpottaa, että työt metsissä tulisivat tehdyiksi tai metsät pantaisiin myyntiin. Metsäsuunnitelma tärkein työkalu Kysymykseen, koska ylijohtaja viimeksi kävi metsässä, hän muistelee edelliskuussa olleensa tarkastelemassa metsänsä tilaa talven jäljiltä. Parin viikon päästä olisi tarkoitus mennä tarkastamaan tänä keväänä tehdyn neljän hehtaarin metsänistutuksen lopputulos. Moottori- ja raivaussaha Härmälästä löytyy, mutta useammin metsään tulee mentyä aseen kanssa. Härmälä on intohimoinen metsästäjä. Monet olivat ne hirvijahdit, joita hän isännöi mtk:n puheenjohtaja-aikana mtk:n edustustilalla Suomujärven Kettulassa. Tärkeimpänä metsällisenä työkalunaan Esa Härmälä pitää ajantasaista metsäsuunnitelmaa. Sen kanssa metsässään kulkiessa voi opetella tuntemaan metsänsä, sen tilan ja tarvittavat työt. MetsäPohjanmaa kiittää haastattelusta ja toivottaa ylijohtajalle pihkantuoksuista kesää!

4 4 Metsä pohjanmaa Teksti: Pekka Hovila, kehittämisjohtaja (metsäkeskusten yhteinen) Suomen metsäkeskus aloittaa toimintansa vuonna 2012 Nykyisistä alueellisista metsäkeskuksista muodostetaan yksi, koko maan kattava metsätalouden kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio Suomen metsäkeskus. Metsäkeskuksissa harjoitettava liiketoiminta eriytetään selkeästi perustettavan Suomen metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta siirtymäajan kuluessa, viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Muutokset sisältyvät voimaan tulevaan lakiin Suomen metsäkeskuksesta, joka vahvistettiin toukokuun alussa. Uudistuksella tehostetaan ja yksinkertaistetaan metsähallintoa sekä taataan mahdollisimman hyvä ja yhdenmukainen palvelu maan eri osissa. Metsäkeskukseen siirretään osa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tehtävistä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion muu toiminta organisoidaan siirtymäajan loppuun mennessä valtion kokonaan omistamaksi yhtiöksi. Suomen metsäkeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa sekä sen tulos- ja resurssiohjauksessa. Maa- ja metsätalousministeriön asettama metsäkeskusorganisaation uudistamisen ohjausryhmä jatkaa työtään kuluvan vuoden loppuun. Metsäkeskus projektiksi nimetyn muutoshankkeen vetäjänä toimii metsäkeskusten yhteinen kehittämisjohtaja Pekka Hovila. Etelä- ja Keski- Pohjanmaan alueyksikkö Suomen metsäkeskuksessa tulee olemaan julkisen palvelun yksikkö ja liiketoimintayksikkö. Yksiköillä on yhteinen johtokunta. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnetään vuosittain valtionapua. Julkisen palvelun yksikköön kuuluu keskusyksikkö ja nykyisistä metsäkeskuksista muodostettavat 13 alueyksikköä, jotka palvelevat yksittäisiä metsänomistajia. Alueyksiköissä toimivat alueneuvottelukunnat. Nykyiselle Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueelle tulee lausuntokierroksella olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan toimimaan Etelä- ja Keski- Pohjanmaan alueyksikkö. Päätöksen keskusyksikön sijaintipaikkakunnasta tekee tuleva hallitus. Maa- ja metsätalousministeriö on alkanut Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköt Palvelut koostuvat kolmesta palvelukokonaisuudesta. Näistä erillään tuotetaan liiketoimintayksikön palvelut. valmistella väliaikaisen johtajan nimittämistä Suomen metsäkeskukselle alkaen. Metsäelinkeinojen edistäjä Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Valtakunnallinen metsäkeskus yhdenmukaistaa ja tehostaa palveluiden tarjontaa. Koko maan kattavalla, uudella metsätalouden kehittämis- ja toimeenpano-organisaatiolla tulee olemaan vahva strateginen rooli metsiin liittyvien elinkeinojen edistäjänä. Uusi valtakunnallinen metsäkeskus mahdollistaa toimintaprosessien tehostamisen, niiden laadun parantamisen ja resurssien käytön tarkoituksenmukaisella tavalla yli nykyisten metsäkeskusrajojen. Jatkossa kehitetään yli hallinnollisten rajojen tehtävää yhteistyötä sekä aluetasolla että valtakunnallisella tasolla. Suomen metsäkeskuksesta halutaan kehittää asiakaslähtöinen metsäalaa ja sen elinkeinojen kehitystä edistävä palvelutalo. Uuden metsäkeskuslain mukaan sama toimihenkilö voi jälkeen työskennellä vain joko julkisen palvelun yksikössä tai liiketoimintayksikössä. Julkisen palvelun yksikön sisällä tavoitteena ja samalla mahdollisuutena, on kehittyä työssä sekä madaltaa kynnystä saman toimihenkilön työskentelylle eri tehtävissä. Esimerkiksi julkisen palvelun yksikön puolella metsävaratiedon keruuta ja metsänkäyttöilmoitusten tarkastuksia saattaa jatkossa tehdä sama toimihenkilö. Valtakunnallinen prosessiohjaus Julkisen palvelun yksikön toimintaa ollaan ryhmittämässä kolmeen palvelukokonaisuuteen: metsätietopalvelut, rahoitus- ja tarkastuspalvelut sekä metsäalan edistämispalvelut. Painotus on sanassa palvelut: asiakaspalveluiden kehittäminen ohjaa kaikkea toimintaa. Näitä kolmea asiakasprosessia ja metsäkeskuksen tukiprosesseja sekä niiden kehittämistä ohjaa keskusyksikkö. Metsätietopalvelut sisältävät laserkeilauksen, ilmakuvauksen ja maastotarkastusten kautta tapahtuvan metsätietojen keruun, laskennan ja tiedon kokoamisen metsikkökuvioille. Rahoitus- ja tarkastuspalvelut sisältävät kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera), kaavaillun pienpuun energiatuen (Petu) sekä Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman (Metso) mukaisten ympäristötukien hakemusten käsittelyn, rahoituspäätökset sekä maksatukset. Tarkastuspalveluissa seurataan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä ohjaavien säädösten ja määräysten toteutusta. Tarkastustieto kytketään osaksi metsäalan elinkeinojen edistämistä. Metsäalan edistämispalveluissa neuvotaan, koulutetaan ja ohjataan metsänomistajia metsänhoidossa, ympäristökysymyksissä ja bioenergian käytössä. Metsäalan elinkeinoja edistetään kehityshankkeissa ja neuvonnalla. Vuoden 2012 aikana käyttöön otettava sähköinen Metsään.fi -asiointipalvelu on tärkeä osa metsäkeskuksen palvelukokonaisuutta. Metsänomistaja saa tietoa omista metsistään yhtä ajantasaisena kuin tieto metsäkeskuksella on. Sähköinen Metsään.fi -asiointipalvelu nopeuttaa ja monipuolistaa metsätiedon hyödyntämistä. Asiakkuuden hallinta tapahtuu keväällä 2011 käyttöön otetulla Ahjo -asiakkuudenhallintaohjelmistolla.

5 Teksti: Mauri Hyytiä, viranomaispäällikkö Metsä pohjanmaa 5 Henkilökuvassa metsänhoitaja Pekka Hovila Viranomaispäälliköstä kehittämisjohtajaksi Metsälait ja metsätalouden organisaatiot uudistuvat. Puhutaan vuosisadan remontista. Teollinen rakennemurros siirtää savupiipputeollisuutta. Onneksi metsiä ei voida siirtää paikasta toiseen, eikä niissä tehtävää työtä. Siksi alueellisuus on vahvasti huomioitu metsäkeskusuudistuksessa. Sen tuloksena syntyy komeaa nimeä - Suomen metsäkeskus - kantava valtakunnallinen organisaatio. Tästä muutoksesta on tarkempi kuvaus lehdessämme toisaalla. Oman metsäkeskuksemme viranomaispäällikkö, metsänhoitaja Pekka Hovila valittiin luotsaamaan tämä mittava muutos onnellisesti satamaan. Työhön sisältyvä haaste kuuluu raskaaseen sarjaan. On luotava täysin uusi toimintamalli ja pelisäännöt. Rakenteiden tulee tukea asiakaslähtöisyyttä, työtä ja alueellisuutta. On katsottava tulevaan, uuteen asiointikulttuuriin. Tilanteessa, jossa lakimuutokset ovat luonnoksia ja tietojärjestelmiä viilataan uuteen nettiaikakauteen. Metsäkeskusväen ja alan toimijoiden on löydettävä yhteinen visio ja oikeat strategiset linjaukset. Nyt tarvitaan sekä hyvää johtamista että alaistaitoja. Kun yhteinen sävel löytyy, yhtenäistyvät tekemisen tavat niin Lapissa, Savon sydämessä kuin varmaan Hämeessäkin. Meidän kaikkien parhaaksi. Ansioluettelolla ammattiin Koulutus, kokemus ja työn tulokset kirjataan ansioluetteloon. Kukin meistä kantaa historiaansa, ansioitaan hyvässä ja pahassa mukanaan. Kun CV on kunnossa, aukeavat ahtaatkin työelämän ovet. Ei ole mikään ihme, että valitsijat iskivät kehitysjohtajaa valitessaan silmänsä Pekkaan. Hänen poikkeuksellisen monipuolinen ammatillinen kokemuksensa ja sektorin tuntemuksensa ovat se kivijalka, jolta mittavan miehen on helppo katsoa huomiseen. Niin sodassa kuin siviilielämässä on tärkeää osata katsoa asioita kokonaisuutena. Kyky nousta niiden yläpuolelle auttaa oikeiden valintojen tekemisessä. Haltin valloitus 50-v. syntymäpäivänään käy tästä oivaksi käytännön Kuva: Mauri Hyytiä Pekka Hovilla hyvillä mielin haasteiden kimppuun. esimerkiksi. Perheen harrastuksissa veneily merkitsee vastuullista kipparin roolia, joka luonnostaan on kuulunut kahden nyt jo aikuisikään ehtineen pojan isälle. Pekalla on myös tunnetusti rytmi-/tilannetajua. Luotsaus auttaa löytämään määräsataman uudenkin. Rytmitaju taas on välttämätön ominaisuus, jotta joukko saadaan astumaan tulevaan yhtä jalkaa - eikä pelkästään lavatansseissa. Kun tähän liitetään Pekan reserviläisharrastus ja yliluutnantin sotilasarvo, merkitsee se, että tietty jämäkkyys ja hallittu marssijärjestys syntyy ilman Lammion elkeitä. Kun valinta oli tehty, eipä aikaakaan, kun metsäkeskus 2012 johtoryhmällä oli edessään tuoreen kehittämisjohtajan laatima 20-sivuinen kehittämissuunnitelma. Lentävä lähtö sai siivet alleen. Ei tullut juristia eikä maanmittaria Miksi metsäalalle, kysyin Pekalta? Nuori ylioppilas oli valmistautunut lukemaan kolmen tiedekunnan pääsykokeisiin, mutta sairastuminen ratkaisevilla viikoilla ei suonut armoa. Oli keskityttävä yhteen vaihtoehtoon. Hän valitsi Maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan kokeet, ja pääsi kirkkaasti sisään. Maatilan pojalla oli edessä uusi valinta: pelto- vai metsäpuoli? Metsäala oli tuolloin suosittu ja näytti vihreämmältä kuin maatalous. Siinä ajatuskulku, joka saatteli hänet Metsätalolle Helsinkiin. Iskelmänikkarin sanat todentuivat taas kerran - sattuma kuljettaa! Metsänhoitajatutkinto mahdollistaa montakin urapolkua. Pekan tiekartalla ennen Keski- Pohjanmaan metsäkeskuksen palvelukseen astumista 1983 olivat Metsäntutkimuslaitos ja opetustehtävät Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa. Listaa täydentävä tehtävien nimikkeistö on komea: piirimetsänhoitaja, oto metsänhoitopäällikkö/- viljelypäällikkö, piiripäällikkö ja viranomaispäällikkö. Hankittu monipuolinen ammatillinen täydennyskou- lutus ja erilaisten kehittämisprojektien vetäminen myös naapurimaakunnissa ovat arvokas osa hänen työkalupakkiaan. Vimpeli ilman vetoa on kuin Totta kai. Pesäpallo on miehellä veren perintönä. Siis geeneissä. Vakiopaikka Saarikentän pyhäkössä todentaa asian. Kunnon mies vaalii myös kuntoaan talvella hiihtäen ja kesällä pyöräillen. Terveys on kallis asia! Työt kotitilan metsissä tuulettavat sopivasti ja ovat oiva side metsän arkeen. Saha pysyy kädessä ja ajatus ohjaa työtä. Metsänhoitajan työ on pääosin toimistotyötä ja joskus puuduttavaa asiakirjaperusteista hallinnointia ja johtamista. Kotitilan pelloilla Pekka on pätevöitynyt myös maanviljelijäksi erikoisalanaan vimpeliläisittäin peruna. Työkiireet ja triangelielämä Kokkola-Vimpeli-Seinäjoki akselilla johtivat siihen, että maanviljelys sai jäädä Lopuksi Pekka on ainakin kahden maakunnan metsämies. Hän tietää että metsävarat kestävät. Hän toivoo, että sahat, jatkojalostus ja kasvuhakuinen yrittäjyys saisivat tuulta purjeisiinsa. Bioenergia on jo nyt merkittävällä kasvu-uralla, jota tulee vahvistaa. Kysymykseeni maakuntien kulttuurien eroista hän vastaa diplomaattisesti: sekä Eteläettä Keski-Pohjanmaalla huomista rakennetaan terveellä arvopohjalla. Työ on lääkkeistä parhain. Joskin etelässä asiat ehkä omaksutaan hieman nopeammin. Metsäpohjanmaa-lehti toivottaa tuoreelle kehittämisjohtajalle viisautta, jaksamista ja menestystä uudessa tehtävässään. Jotkut menevät historiaan, nyt Pekka on sitä tekemässä. Näköalapaikalta.

6 6 Metsä pohjanmaa Teksti: Jarmo Sinko, suunnittelupäällikkö Hyödynnä metsäsuunnitelmasi oheispalvelut Metsäsuunnitelman tietojen perusteella on helppo määrittää metsän käypä arvo. Ajantasaisen tiedon avulla metsätilan sukupolvenvaihdoksen toteutusvaihtoehtojen vertailu on helppoa. Maastokäynnillä yhdessä suunnitelman laatijan kanssa voidaan tutustua tarkemmin oman metsän kiinnostavimpiin kohteisiin. Metsänomistaja, ota yhteyttä metsäsuunnitelmasi laatijaan, jos jokin lisäpalveluista kiinnostaa. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden takakannesta. selville vaihtoehtoisten toteutustapojen verotukselliset ja muut taloudelliset vaikutukset. Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtolaskelmien hankkiminen on edullisinta uuden metsäsuunnitelman valmistumisen yhteydessä. Kuva: Terttu Välkkilä Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vertailulaskelmia esiteltiin metsänomistajille Seinäjoen MetsäTori tapahtumassa Antti Pajula metsäkeskuksesta esittelemässä vaihtoehtoja Martti ja Anni Karjanlahdelle. Metsän arvon laskelma Uuden metsäsuunnitelman tietojen perusteella tilan käypä arvo voidaan määrittää tarkasti ja edullisesti. Metsän arvoa tarvitaan mm. tilakaupan valmistelussa ja sukupolvenvaihdostilanteessa. Metsäomaisuuden arvo on metsänomistajalle muutenkin mielenkiintoinen ja tärkeä metsän taloudellisen merkityksen mittari pinta-alan, puumäärien ja hakkuumahdollisuuksia ohella. Metsäsuunnitelman liitteeksi tila-arvolaskelman saa metsäkeskuksesta nyt edullisesti. Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtolaskelmat Metsänomistajien keski-ikä on jo noin 60 vuotta, ja 45 % omistajista on eläkeläisiä. Myös perikunta tai kuolinpesä on yleinen omistusmuoto. Ikärakenteen vanhetessa metsätilojen sukupolvenvaihdosten määrä kasvaa. Metsäkeskus tarjoaa metsäsuunnitelman liitteeksi vertailulaskelmia sukupolvenvaihdoksen eri toteutusvaihtoehdoista. Pääasiassa metsätilan sukupolvenvaihdos tapahtuu joko tilakaupalla vapailla markkinoilla, sukulaiskaupoin tai perillisille tehtävänä lahjoituksena. Laskelmilla saadaan sekä luopujan että uuden metsänomistajan näkökulmasta Maastokäynti yhdessä metsäsuunnitelman laatijan kanssa Tilan metsien paras ulkopuolinen asiantuntija on se metsäsuunnittelija, joka on suunnitelmaa tehdessään käynyt läpi tilan jokaisen metsikkökuvion. Asiantuntijan tiedot ja neuvot metsänomistaja saa parhaiten käyttöönsä yhteisen maastokäynnin aikana. Maastokäynnin yhteydessä voidaan kartoittaa vaikkapa seuraavan leimikon tai puukaupan paikka ja etsiä kiireellisin metsänhoitotyökohde. Tänä vuonna tehtäviin metsäsuunnitelmiin metsäkeskus tarjoaa puolen päivän mittaisen maastokäynnin 100 eurolla. Tilalla tai metsäkeskuksen toimistolla tapahtuva metsäsuunnitelmaneuvonta on maksutonta. Muut metsäsuunnitelmatietoja hyödyntävät oheispalvelut: Metsäsuunnitelman kaksoiskappale Ilmakuva metsätilasta Sähköinen Metsään Net verkkometsäsuunnitelma /web/ n/palvelut/ metsasuunnittelu/verkkometsasuunnitelma/ Metsään Palstat palvelu, metsänomistajan ja palveluntarjoajien yhteinen sähköinen kohtauspaikka hakkuu- ja metsänhoitotyökohteiden välitystä varten. https://palstat.metsakeskus. /

7 Teksti: Henna Etula, suunnitteluesimies Metsä pohjanmaa 7 Kuvat: Aarni-järjestelmä Uudistettu metsävaratiedon keruu etenee Metsikkökuvion puustotiedot lasketaan hilaruutujen sisältämistä puustotiedoista. Metsäkeskukset ovat siirtyneet kaukokartoitusperusteiseen metsävaratiedon keruuseen. Tiedonkeruussa yhdistyvät laserkeilaus, ilmakuvaus, koealamittaus, laskennalliset menetelmät sekä kohdennettu maastoinventointi. Vuonna 2010 laserkeilatuilla alueilla Seinäjoen seudulla ja Kokkolassa tehdään tänä vuonna kohdennettu maastoinventointi niille metsikkökuvioille, joilla ei voida tuottaa luotettavaa tietoa muilla menetelmillä. Talven aikana varttuneille metsille on tuotettu puustotiedot hilamuotoisesta puustotulkinta-aineistosta. Hilaruudukossa alueet on jaettu 16 m x 16 m kokoisiin ruutuihin. Jokaiselle ruudulle on tuotettu tieto sen sisältämästä puustosta. Kuviokohtaiset tunnukset voidaan laskea yhdistämällä kuvion sisään jäävien hilaruutujen tiedot. Aukeille alueille ja taimikoille ei voida tuottaa tietoja kaukokartoitusperusteisesti. Nämä kuviot kävellään läpi maastossa. Tarkastettava ala on noin 30 prosenttia koko inventointialueen pinta-alasta. Tänä vuonna kohdennetun maastoinventoinnin yhteydessä tehdään myös tilakohtaista metsäsuunnittelua samalla maastokäynnillä. Kasvillisuuden korkeusvaihtelu erottuu laserkeilauksen tuottamasta pistepilvestä. Uusi vuosi, uudet keilausalueet Uusi vuosi tuo mukanaan uudet inventointialueet. Tänä vuonna laserkeilausta tehdään metsäkeskusalueen etelä- ja keskiosissa. Kuva: Jarno Rantamäki Härmänmaan-Järviseudun inventointialue. Koealamittaajat ovat aloittaneet työnsä toukokuun puolivälissä. Mittauksia tekevät Essi Laaksonen (vas.), Kaisa Uusitalo, Kirsi Kangas, Perttu Ollila ja kuvasta puuttuva Kai Nieminen. Kauhajoen ja Jalasjärven inventointialueet liittyvät Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhteiseen inventointialueeseen. Etelä- Pohjanmaan osuus, noin ha, on kymmenisen prosenttia koko yhteishankkeen metsäpinta-alasta. Yhteishankkeen lisäksi Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus inventoi laajan alueen, joka ulottuu Lapualta Veteliin saakka. Alueen metsäpinta- ala on noin ha. Näillä alueilla tehdään vuonna 2011 laserkeilaus ja ilmakuvaus. Lisäksi suoritetaan puustotulkintaa varten tehtävää koealamittausta. Jalasjärven ja Kauhajoen inventointialueet.

8 8 Metsä pohjanmaa Teksti: Marko Ämmälä, luonnonhoitosuunnittelilja, bioenergianeuvoja Yhteistyöllä parempaan vesiensuojeluun Lapuan Kortesojan metsäalueiden vesiensuojelun tehostaminen Kuva: Marko Ämmälä Kuva Ojalanluomasta keväällä Kohteeseen on suunniteltu pohjapatokosteikko ja syöpymänkorjaus louheella. Suunniteltu hankealue sijaitsee Lapuan Alanurmon alueella noin 5 km keskustasta etelään. Suunnitellun vesiensuojelualueen pinta-ala on noin ha, josta peltoa on Lapuan Kortesojan ja Kellojan alueilla on soistuneita kankaita, joiden maalajit ovat paikoin eroosioherkkiä ja maaston korkeuserot vaihtelevat voimakkaasti. Alueen maanomistajat ovat esittäneet metsäkeskukselle alueelta vesiensuojelukohteita, ja metsäkeskus on suunnitellut alueelle luonnonhoitohankkeen vesiensuojelun tehostamiseksi. noin 800 ha. Valuma-alueella sijaitsee kaksi puroa Ojalanluoma ja Ohmenluoma sekä useampia muita laskuojia, jotka laskevat Nurmonjokeen. Nurmonjoelle on vesipuitedirektiivin vesienhoitosuunnitelmassa esitetty erityistoimenpiteitä heikon vedenlaadun vuoksi. Korkeuserot hankealueella ovat suuria ja siten osasyynä alueen runsaaseen eroosioon. Suurimmillaan putous on yli metri sadan metrin matkalla. Valuma-alueen metsämaasta valtaosa on ojitettuja soistuneita kivennäismaita. Nurmonnevan alueella on paksuturpeisempia turvemaita. Osa ojituksista on noin vuotta vanhaa, jolloin vesiensuojelutietämys ja -tekniikka eivät ole olleet nykyisellä tasolla. Yhteistyöllä eteenpäin Päärahoitus hankkeelle tulee Kemeran luonnonhoitovaroista, ja osarahoitusta saadaan Lapuan kaupungilta sekä Lapuanjokirahastolta. Maanomistajat ovat suhtautuneet hankkeeseen alusta alkaen myönteisesti, ja heiltä onkin tullut hyviä esityksiä vesiensuojelun parantamiseksi. Ari Tynjälä, paikallinen maanomistaja, on mielissään suunnitellusta hankkeesta. Tynjälä toivoo, että suunnitellut vesiensuojeluratkaisut tulevat vähentämään syöpymää Ojalanluomassa hänen maillaan. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen käynnissä olevat luonnonhoitohankkeet: - Kaikkien etuhan se on, että piretään huoli vähistä vesistämme, Tynjälä toteaa. Maanomistajille ei hankkeesta tule kustannuksia, vaan toteutustuki on 100 %. Maanomistajia hankealueella on noin 180 kpl. Hankkeessa on suunniteltu toteuttavaksi 7 pohjapato- tai allaskosteikkoa, 6 syöpymän kiviverhousta, 17 pohjapatoa, 11 putousporrasta ja 14 uutta tai kunnostettavaa laskeutusallasta. Vesiensuojelurakenteet tullaan toteuttamaan vuosien 2011 ja 2012 aikana. HANKKEEN NIMI Luonto-Simpsiö virkistyskäyttösuunnittelu ja toteutus (EAKR-hanke) Torojan metsäojitusalueiden vesiensuojelun tehostaminen Vähä-Vuosjärven metsäojitusalueiden vesiensuojelun tehostaminen Isojoen latvavesien metsäalueiden vesiensuojelun tehostaminen Kolunjoen metsäalueiden vesiensuojelun tehostaminen Miekkaojan metsäalueiden vesiensuojelun tehostaminen Isojoen lettokeitaan elinympäristöjen kunnostus (Merenkurkun virtavedet BAhanke) Merenkurkun virtavedet, purokunnostussuunnittelu (Botnia-Atlantica hanke) Lähteiden kunnostushanke, suunnittelu ja toteutus, METSOhanke Järviseudun pienvesien kunnostus, suunnittelu ja toteutus, METSOhanke Torakkapuron elinympäristöjen kunnostaminen Jokinevanpuron-Itäjoen metsäojitusalueiden vesiensuojelutyöt, Elinvoimainen Lestijoki -hanke Elinvoimainen Lestijoen vesistö EAKR-hanke, vesiensuojelun suunnittelu Hangasnevan elinympäristöjen ennallistaminen Haarusjärven ja Kunnarinluoman vesiensuojelun kehittämishanke, suunnittelu ja toteutus Ojajärven-Honkakylän metsäalueen vesiensuojelun ja riistanhoidon tehostaminen Vimpelin lettokeitaan elinympäristöjen kunnostamissuunnitelma Kuortaneen länsirannan metsäalueen vesiensuojelun tehostaminen Purmojärven valuma-alueen vesiensuojelun tehostaminen Metsien kulttuuriarvot Merenkurkun alueella (Botnia-Atlantica hanke) Tikanojan-Korpiojan vesiensuojelun tehostaminen Kauhajoen pienvesien elinympäristösuunnittelu, METSOhanke Latojoen-Unkanpuron valuma-alueen vesiensuojelun tehostaminen (EAKR-hanke) Matinpuron valuma-alueen vesiensuojelun tehostaminen, suunnittelu ja toteutus Kuukkelielinympäristöjen luonnonhoito, METSOhanke Äystön vesiensuojelun tehostaminen Ruhan Kortesojan vesiensuojelun tehostamishanke Susinevan vesiensuojelun tehostamissuunnittelu Ympäristötukialueiden METSOelinympäristöjen hoito Tervanevan vesiensuojelun tehostamishanke KuntaMETSO kohteiden inventointihanke Vesiensuojelurakenteiden kunnossapito-hanke KUNNAT Lapua Kälviä Kauhava Isojoki Ähtäri Alavus Isojoki Isojoki, Kauhajoki Seinäjoki, Ähtäri Järviseudun kunnat Ähtäri Lestijärvi Toholampi Halsua Kauhava (Alahärmä) Ilmajoki, Jalasjärvi, Seinäjoki Vimpeli Kuortane Kortesjärvi Laihia, Kyrönmaa Halsua Kauhajoki Alajärvi Töysä Lappajärvi, Vimpeli Teuva Lapua Jalasjärvi useita kuntia Isokyrö Kauhava, Lapua, Seinäjoki useita kuntia Lisätietoja /epm tai luonnonhoitopäällikkö Matti Seppälä,

9 Metsä pohjanmaa 9 Teksti: Arto Valkama, yritysneuvoja Hunurijärvellä hermo lepää Kuva: Anssi Hanhimäki Keskelle karua luontoa Alahärmän Kuoppalan kylään rakentuu hiljaisuuden tyyssija, matkailukeskus Hunurijärvi. Karuudestaan huolimatta ympäröivä luonto huokuu monimuotoisuuttaan. Kaiken keskipisteessä, järvellä ja sen rannoilla, elää ja pesii parikymmentä eri lintulajia, luonnonläheisestä kelosta rakennetut rakennukset luovat rauhaisan tunnelmaa ja lähimetsien karut kalliot, käkkärämännyt ja kallioiden välissä poimuilevat suojuotit tarjoavat kiireiselle ihmiselle rauhaa ja lepoa. Komea kesäkahvila palvelee asiakkaita. Suuret ideat syntyvät yllättäen Kymmenen vuotta sitten luomuviljelijä Kalevi Hanhimäki lähti kiireisen työpäivän jälkeen samoilemaan kotitilansa lähimetsään. Metsässä Kalevi osui metsäojalle, jota lähti kulkemaan. Ojassa oli runsaasti koskia. Suojuottien kohdalla veden kulku rauhoittui, kunnes jatkoi taas kulkemistaan kallioiden välissä. Yhden suojuotin rantaan isäntä istahti kivelle ihailemaan kaunista luontoa. Siinä istuessa välähti ajatus: Järvi, tähän minä teen järven, en itseäni varten, mutta ihmisiä varten. Ympäröivät kalliot ja karu luonto lumosivat isännän mielen täydellisesti. Oli syntynyt idea, joka oli vielä silloin selkiytymätön, mutta on sen jälkeen jalostunut ja jalostuu edelleen. Haaveista totta Tänä päivänä järvi on totta. Ensimmäinen este, alueen omistus, poistui kun kesällä 2004 Kalevi osti suon ja sitä ympäröivän alueen itselleen. Jo seuraavalla viikolla iskettiin kauha maahan ja alkoi suon kaivu. 3,1 ha:n alueelta siirrettiin noin m 3 maata. Syntyi järvi, jonka syvyys on enimmillään 5 m. Järven vesi on Isä Mitron siunaamaa, Pyhää vettä. Metsäojien lisäksi vesihuollosta huolehtivat useat pohjassa olevat lähteet. Arkkitehti suunnittelijana Samalla käynnistyi yhdessä arkkitehdin kanssa rantarakentamisen suunnittelu. Ensimmäisenä valmistui pienelle saarelle kelosauna. Nyt alueelle on valmisteilla rantaasema kaava, joka ohjaa tulevaisuuden rakentamista. Asiakkaat tyytyväisiä Kalevi alkoi tarjota saunaa yrityksille ja erilaisille ryhmille. - Ensisijainen tavoitteeni ei ole taloudellinen, mutta kun rakentaminen ja alueen kehittäminen vaatii rahaa, oli heti alusta lähtien siirryttävä tekemään myös bisnestä, kertoo Kalevi. Palaute on ollut myönteistä mika kannustaa jatkamaan. Hunurijärvi rakentuu pikkuhiljaa Tällä hetkellä Hunurijärvellä on valmiina saunan viereen nousut hieno kokoustila, järven rannalla kesäkahvila ja kaksi majoitusmökkiä yhteensä 16 hengelle. Rakenteilla on ravintolarakennus. Kalevi on tehnyt myös ympäristön kanssa paljon töitä. Erilaisia kiviä on aseteltu ajatuksella ja tunteella. - Tuossa vaeltaa eteenpäin villisika ja tuossa lentää joutsen, osoittaa Kalevi uuden ravintolan edessä olevia kiviä tai pikemmin taideteoksia. Lähiympäristön luonto- ja vaellusreittejä pitkin voi kiertää järven lähiympäristössä tai tehdä retken lähikylään. Erilaisia palveluja tarjoavat yhteistyökumppanit. Yritystilaisuuksia Viikolla Hunurijärvellä vierailee runsaasti yritysasiakkaita pitäessään johtoryhmäpalavereja, tykypäiviä, koulutustilaisuuksia, eläkkeelle lähtöjuhlia tai käydessään asiakasneuvotteluja luonnon rauhassa. - Jos omalla pienellä panoksellani voin auttaa ison yrityksen hyvinvointia, olen saavuttanut tavoitteeni, kertoo Hanhimäki tyytyväisenä. Rauhallinen ympäristö, hyvä ruoka ja palvelu ovat onnistumisen edellytykset. Perhejuhlia Viikonloppuina ja iltaisin Hunurijärvellä järjestetään runsaasti perhe- ja sukujuhlia. Avioliittoon vihkimiselle Hunurijärven rannassa oleva kivialttari tarjoaa luonnonläheiset puitteet. Matkailukeskuksella on myös oma pappi. - Oman pojan vihkiminen oli minulle ja kaikille paikalla olijoille ikimuistoinen hetki joka pysyy mielessä, muistelee Kalevi viimekesäistä perhejuhlaa. Ei massojen kohtauspaikaksi Hanhimäen haave, intohimo ja tavoite, on luonnonrauhan vaaliminen ja sen tarjoaminen asiakkaille. - Täällä saa nauttia leppoisasta luonnosta ja kiireettömyydestä, eikä täällä saa olla kellään otsa rutussa, toteaa Kuva: Arto Valkama Kuva: Arto Valkama Vihkialttari komeassa luontoympäristössä. Hanhimäki. - Isoille massoille ja melua aiheuttaville toiminnoille ei Hunurijärveä rakenneta, jatkaa hän. Yrittäjä Kalevi Hanhimäki palvelee asiakkaita Hunurijärvellä.

10 10 Metsä pohjanmaa Teksti: Antti Pajula, metsänhoitopäällikkö Pystykarsintatiedot siirretty sähköiseen metsävaratietokantaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan yksityismetsissä on pystykarsittu nuoria metsiä laajemmin vuodesta 1985 lähtien. Sellaisia pystykarsittuja metsiköitä, joiden karsintatyöhön on myönnetty valtion tukea, on metsäkeskusalueella kaikkiaan lähes hehtaaria. Ylivoimainen valtaosa karsituista metsistä on ollut nuoria männiköitä. Jonkin verran on karsittu myös rauduskoivikoita. Vanhimmat pystykarsitut metsiköt saavuttavat uudistamiskypsyysvaiheen jo kuluvalla vuosikymmenellä. Vuosina pystykarsitut metsät kunnittain (vanha kuntajako) Kuva: Antti Pajula Ilmajoella vuonna 1987 pystykarsittu metsikkö on nyt 55-vuotiaana järeytynyt keskiläpimitaltaan jo 24 senttiseksi. Pystykarsitut rungot on merkitty sinisellä nauhalla. Edessä on vielä yksi harvennushakkuu ja puuston lihottaminen vähintään 30 senttimetrin keskiläpimittaan, joka kestää noin 20 vuotta. Pystykarsinnan tarkoituksena on lisätä merkittävästi korkealaatuisen oksattoman sahatavaran määrää. Kun pystykarsitussa metsikössä vuotta pystykarsinnan jälkeen tehdään uudistushakkuu, kannattaa metsänomistajan ehdottomasti kertoa puun ostajalle, että kyseessä on pystykarsittu metsikkö. Pystykarsituista metsiköistä hakatusta tukkipuusta maksetaan parempaa kantohintaa. Edellytyksenä on, että metsänomistajalla on näyttö toteutetusta pystykarsinnasta. Tieto pystykarsintametsiköistä katoaa omistajanvaihdosten yhteydessä Pystykarsintatyöhön liittyvän valtion tuen maksun jälkeen on metsänomistajille aikanaan toimitettu metsäkeskuksen toimesta paperiset pystykarsintakortit karttoineen. Nämä pystykarsintakortit on tarkoitettu virallisiksi todisteiksi puun ostajien suuntaan siitä, että kyseessä on pystykarsittu metsikkö. Monilta metsänomistajilta ovat paperiset pystykarsintakortit kuitenkin kadonneet. Lisäksi lukuisilla metsätiloilla on omistaja vaihtunut eikä uusi omistaja välttämättä tiedä, että hänen metsässään on tehty pystykarsintaa tai sitä, missä pystykarsitut metsikkökuviot sijaitsevat. Metsäkeskus on nyt siirtänyt pystykarsintatiedot paperisilta pystykarsintakorteilta sähköiseen metsävaratietokantaan, jossa tiedot säilyvät siihen saakka, kunnes pystykarsitulla metsikkökuviolla tehdään uudistushakkuu. Pystykarsintametsiköiden harvennukset kannattaa tehdä ajallaan Metsäkeskus lähestyi huhtikuussa 2011 kirjeellä niitä metsänomistajia, joiden metsässä on yksi tai useampi pystykarsintakuvio. Kirjeen sai kaikkiaan metsänomistajaa, ja keskimäärin näillä metsänomistajilla on 4,8 hehtaaria pystykarsittuja metsiköitä metsässään. Pystykarsintaan liittyvän saatekirjeen lisäksi metsänomistajille lähetettiin paperikartat pystykarsituista metsiköistä. Osa pystykarsituista metsiköistä on harvennushakkuun tarpeessa. Kirjeen mukana metsänomistajia informoitiin pystykarsittujen metsiköiden harvennushakkuutarpeesta. Pystykarsittujen metsiköiden harvennushakkuista kannattaa pitää huolta, sillä ilman säännöllisiä harvennushakkuita pystykarsinnan hyödystä merkittävä osa valuu hukkaan. Lannoitus ennen uudistushakkuuta Pystykarsitut metsiköt ovat myös erinomaisia lannoituskohteita. Taloudellisesti kannattavinta on tehdä lannoitus kiertoajan viimeisen harvennushakkuun jälkeen vuotta ennen uudistushakkuuta. Kunta Metsänomistajien lukumäärä, kpl Pystykarsinta pinta-ala, ha Alahärmä Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Jurva Karijoki Kauhajoki Kauhava Kortesjärvi Kuortane Kurikka Laihia Lappajärvi Lapua Lehtimäki Nurmo Peräseinäjoki Seinäjoki 3 35 Soini Teuva Töysä Ylihärmä 6 21 Ylistaro Vimpeli Vähäkyrö 1 3 Ähtäri E-P yhteensä Halsua Kannus 5 19 Kaustinen Kälviä Lestijärvi Lohtaja Perho Toholampi Ullava 7 50 Veteli K-P yhteensä Koko metsäkeskusalue Eniten pystykarsittuja metsiä on Suomenselän metsäisissä kunnissa Ähtärissä, Töysässä, Soinissa ja Halsualla.

11 Teksti: Jussi Pasanen, esittelijä Metsä pohjanmaa 11 Hirvivahinkojen määrä putosi vuoden 2010 arvioissa Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueella tehtiin yhteensä 66 kpl hirvivahinkoarviota. Näissä korvattavaa puuston kasvun ja laadun menetystä kertyi noin euron arvosta. Männynversoruoste vaikeuttaa arviointia Vahinkoarviointeja mutkistavat vielä monet muut luonnontuhot. Kauhajoella ja muualla Suupohjan suunnassa sekä Seinäjoen seudulla esiintyi viime vuonna männynversoruostetta monissa männyntaimikoissa. Taudin kuvaan kuuluu vuosikasvaimen mut- Hirvieläinvahinkoarviot Osalla kohteista tehdään myös taimikon täydennys- tai uudelleenviljelyä, ja näihin töihin laskettiin kuluvan noin euroa hirvivahinkovaroja. Yhteensä metsien hirvivahinkoihin kuluu noin euroa hirvien kaatolupamaksuista kerättyjä varoja. Vuonna 2009 tehdyissä arvioissa summa oli noin euroa. Jyrkkä pudotus vahingoissa ei ole aivan todellista vahinkojen vähentymistä, vaan osittain se johtui riistavahinkolaissa tapahtuneista muutoksista. Tällöin osa arvioista siirtyi tehtäväksi vuoden 2009 puolella ja siten summa on suurempi kuin muina vuosina. Selkeästi suurin tuhokasauma viime vuoden arvioissa on Kurikassa. Pinta-alalla kaisuus ja pihkavuodot sekä jopa kasvaimen katkeaminen ja kuivuminen syntyvän koron kohdalta. Männynversoruosteen katkaisema vuosikasvain näyttää usein samanlaiselta kuin hirven katkoma, mutta vahingot erottuvat kuitenkin selkeästi toisistaan tarkemmalla tutkimuksella. Lämpimät ja kosteat kesäsäät näyttävät edesauttavan männynversoruosteen leviämistä, ja toisaalta monissa taimikoissa lisääntynyt haapavesakko toimii männynversoruosteen kasvualustana. Haapavesakkojen hävittäminen männyntaimikoista parantaa kasvatettavien mäntyrunkojen laatua huomattavasti ja on siten yksi tärkeä työlaji parhaiten tulosta tuottavien maanomistajan omatoimisten töiden listalla. Suomen hirvikanta, - saalis ja kolarit Teksti: Mauri Hyytiä, viranomaispäällikkö Kemeravarat taas kortilla - haketustuen maksatus jäissä Metsänhoitoon suunnattujen tukivarojen krooninen niukkuus kiusaa toimijoita. On myönteistä, että varoja haetaan. Se kertoo, että metsissä tehdään töitä. Laajalla rintamalla. Metsäenergian toimituslogistiikka on kunnossa. Siihen kytkeytyvät julkiset porkkanat niin säädösten kuin eurojenkin osalta ovat jumittaneet toimintaa. Metsäkeskus toivoo, että työt rahaliikenteen riesoista huolimatta jatkuvat. Rahoitushakemuksia tulee toimittaa meille töiden etenemisen tahdissa. Hoidamme maksatukset varojen puitteissa hakemusten saapumisjärjestyksessä. Elvytyslannoitukset käynnistyneet Elvytyslannoitusten kysyntä ruskomäntypistiäistuhon hei- kentämiin metsiin ylitti rahoittajan (siis valtion) resurssit. Jouduimme rajaamaan rahoituksen myöntämisen taloudellisuusharkinnan perusteella vain kangasmetsien varttuneisiin männiköihin. Tästä syystä moni hakija joutui pettymään, kun hänen muutoin asiallinen hakemuksensa eritoten suokohteissa tai nuorissa kasvatusmetsiköissä sai kylmän hylkäävän mitattuna Kurikan metsissä tehtiin vahinkoarviot 31 hehtaarille. Muista pitäjistä suurimpia vahinkopinta-alaltaan olivat Seinäjoki 15,3 ha, Lappajärvi 11,7 ha ja Lapua 10,8 ha. Toisaalta monissa kunnissa ei vahinkoja ilmoitettu Metsäkeskusten hirvivahinkojen arvioinnissa käyttämä arviointijärjestelmä uudistuu. Uutta järjestelmää kutsutaan nimellä HirviVirta, ja se liittyy samalla muissa tarkastuksissa käytettävään Virta -järjestelmään. Kun nyt myös hirvivahinkojen arviointi tallennetaan maastotallentimelle, saatetaan loppuun kaikkien tarkastustöiden siirtäminen tehtäväksi tallentimen kautta. Uusi järjestelmä koulutetaan ollenkaan. Esimerkiksi isoihin metsäpitäjiin Ähtäriin ja Alavudelle sekä Keski-Pohjanmaan suunnalla Kannukseen, Kaustisille, Halsualle tai Veteliin ei tuhoarviointeja tehty lainkaan. Kuva: Niilo Orava Hirvivahinkojen arviointi uudistuu, HirviVirta käyttöön Hirvikolareissa huono kehitys Etelä-Pohjanmaalla Suomen teillä tapahtui viime vuonna 1304 hirvionnettomuutta, kun niitä vielä vuosituhannen alussa sattui noin 3000 vuodessa. tarkastajille alkukesästä ja samassa koulutuksessa ovat mukana myös riistanhoitoyhdistyksien vahinkoarvioijat. HirviVirta käyttää aluksi samoja summa-arvomenetelmän taulukkoja kuin vanha Hivala -ohjelma. Taulukkoja ollaan kuitenkin päivittämässä, ja todennäköisesti vuonna 2012 arviot tehdään uusilla summa-arvomenetelmän taulukoilla. Ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen hirvionnettomuuksissa ei kuollut yhtään ihmistä. Hirvionnettomuudet jakaantuvat tasaisesti eri puolille maata liikennemäärien suhteessa. Etelä-Pohjanmaalla ne ovat lisääntyneet, muualla vähentyneet tai pysyneet ennallaan. Vuodelle 2011 myönnetty haketustuki on jo käytetty loppuun Energiapuun korjuutukia on jäljellä vajaa viidennes Nuoren metsän hoidon tuesta on käytetty yli puolet päätöksen. Lappajärven ja Keski-pohjanmaan alueella pörisee monessa kylässä helikopteri tuoden tarpeellista typpeä puiden menetettyä kasvua korvaamaan. On hyvä muistaa, että metsänomistaja maksaa kuluista vähintään puolet. Metsätiet ja kunnostusojitukset Varojen puitteissa työohjelma voi edetä tasapainoisesti. Metsäteillä tienormien mukainen laatutaso on rahoituksen edellytys, kunnostusojituksissa vesiensuojelun tärkeys on alati korostunut.

12 12 Metsä pohjanmaa metsänparannusteema Teksti: Hannu Ulvinen, metsänparannusesimies Tiekuntapalvelut vakiintuneet metsäkeskuksen työlajiksi Kuva: Hannu Ulvinen Etelä-Pohjanmaa metsäkeskus on toteuttanut pitkään metsätiehankkeita. Viimeiset kymmenen vuotta metsäkeskus on tarjonnut yhä laajempia yksityistiepalveluita muillekin yksityisteille. Tärkeimpiä näistä ovat tiekuntien hallintopalvelut ja yksityisteiden perusparannushankkeet. Kunnat ovat alusta saakka olleet tärkeänä hankkeiden alullepanijana. Kauhava on yksi näistä kunnista. KUNNOSSA ON. Kunnossa oleva yksityistieverkosto on maaseudun elinehto. Metsäkeskukset tarjoavat jatkossa tiekuntien palvelutöitä koko valtakunnassa samanlaisella toimintamallilla. Monissa metsäkeskuksissa toiminta on jo vakiintunut. Palveluita ovat tiekuntien hallintopalvelut ja perusparannusten suunnitteleminen ja toteuttaminen. Järviseudulla, Kauhavalla ja Lapualla palvelut ovat vakiintuneet pysyväksi toimintamuodoksi. Palveluita kahdellesadalle tiekunnalle Kenttäesimies Taisto Hyvärinen toimii tiekuntapalveluiden asiantuntijana Järviseudulla, Kauhavalla ja Lapualla. Hänen hoidossaan on vakituisesti reilut 170 tiekunnan hallintopalvelut ja lisäksi kymmeniä kerta-asiakkaita, joille tehdään esimerkiksi uusia tieyksiköintejä. - Yksityisteille on tehty myös kymmeniä kilometrejä tiehallinnon rahoittamia perusparannussuunnitelmia ja perusparannusten toteutuksia, Hyvärinen sanoo. Nämä hankkeet on tehty yhteistyössä metsäkeskuksen metsänparannustoiminnon kanssa. Kauhavalla koetaan kehittämishankkeet tärkeäksi - Metsäkeskuksen tekemä Eu-rahoitteinen tiekuntien hallinnon kehittämishanke oli valtavan tärkeä tiekuntien herättelijänä, sanoo Kauhavan kaupungin yksityisteistä vastaava tiemestari Aaro Härmänmaa. - Samaten alueella tehty tiestön perusparannustarpeen esiselvityshanke on tärkeänä kunnan työkaluna, kun rahoitustarpeita määritetään, Härmänmaa toteaa. - Esimerkiksi kunnan hoidossa olevia valtionapukelpoisia yksityisteitä on Kauhavalla 450 kilometriä ja kaupungin tukea saavia muita teitä yli 180 kilometriä. - Ulkopuolisen tekemä selvitys on helpottanut päätöksen tekoa, hän jatkaa. - Metsäkeskuksen kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Kuva: Hannu ulvinen Jatkossa tarvitaan tieyksiköinti- ja hallintopalveluita sekä perusparannuksia edelleen. TIEVERKOSTOA. Kauhavan tiemestari Aaro Härmänmaa (oik.) ja kenttäesimies Taisto Hyvärinen metsäkeskuksesta tutkivat parannettavaa tiestöä.

13 Metsä pohjanmaa metsänparannusteema 13 Perusparannusrahoitusta saatavilla Tuki yksityisteiden perusparannukseen kanavoituu pääasiassa kahta kautta: metsäkeskuksen ns. Kemera-varat metsäteiden parantamiseen ja Ely-keskuksen (aiemmin tiehallinnon) perusparannusvarat muiden yksityisteiden parantamiseen. Rahoitusta budjetoidaan vuosittain, hakemusten määrä vaikuttaa rahoitukseen etenkin Ely-keskuksen yksityistievaroissa. Ajoissa ja ripeästi tehdyt päätökset edesauttavat rahoituksen saamista. Hankkeita toteutetaan useita kymmeniä vuosittain esimerkiksi Lapua-Kauhava-Järviseutu-alueella. Yhteydenotolla Metsäkeskukseen hanke saadaan liikkeelle, mikäli tarvetta parannukseen on. Kuva: Hannu Ulvinen VAROVAISUUTTA LIIKENTEESEEN. Vaikka tiet olisivat hyväkuntoisia, voi pihapiirien tuntumassa tulla yllätyksiä. Ota yhteyttä - kysy lisää Yhteystiedot takasivulla Sähköposti: metsakeskus.

14 14 Metsä pohjanmaa Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja Puuseppämestari Puuseppä Jani Rinta- Keturi soitti puutavarakauppiaalle Turkuun ja sanoi haluavansa kuution biboloa eli afrikanpähkinäpuuta. Puhelun jälkeen Etelä-Afrikassa kuivattiin lankut ja lähetettiin Janille sänkyvärkeiksi. Jani Rinta-Keturia puutyöt ovat aina kiinnostaneet. - Jo ala-asteella innostuin puutöistä, ja niinpä peruskoulun jälkeen oli helppo valita puuseppäkoulutus perinteikkäässä Jurvan kotikoulussa. Kolmen vuoden opintojen jälkeen Jani valmistui puualan artesaaniksi. Soveltuvuutta alalle kuvaa hyvin se, että arvostetuissa Taitaja-kisoissa puusepäntöissä hän sai kolmannen sijan tekemällään kaapilla vuonna Välissä olleen sotilaspoliisialiupseerikoulutuksen jälkeen, puualan opinnot jatkuivat samaan pihapiiriin kuuluvassa perinteikkäässä Hirvelän vers- taassa. - Koristeveistoa minulle opettivat mestarit Arto Hauru ja Risto Kreko. - Ja he taas olivat saaneet oppinsa pitkäaikaiselta Hirvelän verstaan opettajalta ja mestarilta Oiva Kentalta. Nyt kahden vuoden verstastyön tuloksena myös Janilla on saavutettuna puusepän erikoisammattitutkinto eli mestarinkirja. - Toukokuussa kävin pääsykokeissa Ikaalisissa. Tarkoituksenani on yhdistää koristeveisto-osaamiseni soitinrakennukseen, ja perustaa myöhemmin mahdollisesti oma yritys. Kuva: Jaakko Liinamaa Jani Rinta-Keturin tekemään sänkyyn kului puoli kuutiota afrikanpähkinäpuuta ja seitsemän kuukautta työaikaa. Kuva: Jaakko Liinamaa Veistämisessä tärkeää on materiaali, hyvä työasento ja terävät veistoraudat. Töihin Italiaan Jurvassa käy säännöllisesti puusepänopissa eurooppalaisia käsityöläisiä varsinkin Ranskasta ja Italiasta. Näiden tuttavuuksien kautta Janille tarjoutui mahdollisuus lähteä kolmeksi kuukaudeksi puusepäksi Pohjois-Italiaan. - Työpaikkani on pieni viiden työntekijän verstas, jossa on töissä Jurvassa opiskellut italialainen. Kun tällainen mahdollisuus tarjoutui, niin eihän sitä voinut jättää käyttämättä, tuore puuseppämestari sanoo. Tekemällä oppimista Puusepän koulutus on tekemällä oppimista. - Yleisaineita opiskellaan aivan samoin kuin toisen asteen kouluissa muuallakin, ja se on hyvä, koska käytännön kielitaidosta on aina hyötyä, eikä haittaa vaikka vähän tietää asioista tekemiensä huonekalujen tyylisuuntien taustalta. Varsinainen puusepänkoulutus hyödyntää paljon vanhaa mestari-oppipoika menetelmää. Hyvässä ohjauksessa tehdään oikeita töitä, ja niitä tehdessä kaikinpuolinen ammattitaito karttuu koko ajan materiaalien ja työtekniikoiden osalta. - Tärkeintä on oma motivaatio ja innostus alaan, kaikki muu on opittavissa. Esimerkiksi minä en osannut piirtää mitään tänne tullessani, mutta pikkuhiljaa olen harjaantunut niin, että nykyään sekin sujuu riitävästi, Jani muistelee. Puuseppää tarvitaan Puusepän tekemät huonekalut kestävät sukupolvia, olipa ne tehty jonkin perinteisten mallin mukaan tai muuten vaan tilaan sopivana. Niissä materiaalit valitaan oikein ja esine tehdään niin, että se kestää sukupolvelta toiselle. - Puusepäntyö on ekologinen vaihtoehto kertakäyttöhuonekalujen sijaan kestävää kehitystä arvostavalle kuluttajalle, mestari muistuttaa Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja Sata vuotta puuseppiä Jurvassa puuseppiä on koulutettu sata vuotta. Nykyään opetuksen järjestää koulutuskeskus Sedu Jurvan toimipiste. Peruskoulutus on kolmivuotinen puualan artesaani ja jatkokoulutus puualan ammattitutkinto sekä erikoisammattitutkinto. Artesaanit oppivat tilauspuusepän perustaidot ja saavat yrittäjyyskasvatusta. Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto ovat pääasiassa koristeveistokoulutusta Hirvelän verstaan perinteikkäissä tiloissa alan mestarien johdolla. Lähijohtaja Mikko Peräaho lupaa opettajakunnan kanssa kouluttaa innostuneesta ja oppimishaluisesta nuoresta muotokielen hallitsevan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen puusepän. Oikeita töitä Ammattivalmiudet opetellaan hyvin käytännönläheisesti tekemällä oikeita töitä. Esimerkiksi puun ominaisuuksiin perehdytään sahaamalla tukit koulun tontilla ja kuivaamalla sahatavara omassa kuivaamossa. - Ja valmista tuotetta voi sitten kaupitella messuilla oikean hinnoittelun oppimiseksi, Peräaho selventää. Kuva: Jaakko Liinamaa Kempeleeltä kotoisin oleva Ilkka Hauru esittelee alajyrsimen terää lähijohtaja Mikko Peräaholle.

15 Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja Metsä pohjanmaa Puusepälle monipuolisuus on vahvuus 15 Koristepuuseppämestari Martti Parkkamäki on kuudennen polven puuseppä. Jurvan mieskotiteollisuuskoulun hän kävi vuosina Parkkamäen viidestä veljeksestä neljä kouluttautui aikoinaan puusepänalalle ja kolmella on mestarinkirja seinällä. Koulun jälkeen Martti Parkkamäki oli 15 vuotta puuseppänä eri verstailla ja 26 vuotta tulevien puuseppien opettajana. materiaali opettaa aina toista. - Vaikka olenkin puuseppä, niin perehdyin mielelläni esimerkiksi kivitöihin ja kultaukseen, koska koin, että monipuolinen materiaalituntemus auttaa myös puusepäntöissä ymmärtämään kokonaisuuksia. - Sairaslomalla ollessani solmin jopa seinäryijyn. Nyt eläkeläisenä jatkan edelleen voimieni mukaan käsityöläisyyttä eri materiaaleista. - Yksi tärkeä vuosirutiinini on veistää pieni puulusikka rasiaan dendrologisen seuran valitsemasta vuoden puusta. Asenne ratkaisee Pitkän puualan opettajanuran perusteella, Parkkamäki kertoo tärkeimmäksi puusepän vaatimukseksi asenteen. - Kun on intoa asiaan ja oppimismieltä, niin kyllä kalustoja ja muita töitä valmistuu, hän tietää. Hyvien peruspuusepäntaitojen jälkeen voi sitten jatkoopiskella koristeveistoa. - Koristeveisto on ikään kuin kruunu laadukkaalle tuotteelle ja itse veistäminen on jatkuvaa oppimista, hän tähdentää. Parkkamäki kannustaa nuoria hakeutumaan sellaiseen koulutukseen jolla voi toimia monessa eri ammatissa. - Sanotaan, että nykyihmisen pitää varautua viiteen ammattiin. Artesaanikoulutus antaa siihen mahdollisuuden. - Esimerkiksi nykyelämässä tärkeä tyylisilmä kehittyy varmasti koulutuksen aikana. Enkä voi kuvitella parempaa pohjakoulutusta nykyisten omakotitalojen vaativiin sisustustöihin kuin puusepällä on: puuseppä osaa listoittaa tarkasti, oppii helposti maalaamaan ja tapetoimaan. - Ja varsinkin saunan sisustuksessa muotolauteilla ja eri puulajeilla puusepänkoulutus pääsee erinomaisesti esille, hän muistuttaa. Kuva: Jaakko Liinamaa Koristepuuseppämestari Martti Parkkamäen asunnossa käsityöläisyys näkyy. Istuimena on oman mestarintutkinnon työnäyte rankanrokokoo-tuoli vuodelta 1972 ja edessä puuvalmiina Elina-tyttärelle valmistuva uusrokokoo-tuoli. Taustalla olevan ranskanrokokoo-kaluston on tehnyt poika Hannu vuonna 1981 opiskellessaan Jurvassa puusepäksi. Martti Parkkamäelle on luonteenomaista monipuolisuus ja määrätietoisuus. - Opettajana ollessani harjoittelin aina kaikki työvaiheet hyvin itse, koska olen sitä mieltä, että jos jotain opettaa tekemään ja toisilta vaatii, niin asia pitää osata itse erittäin hyvin. - Toinen itselleni tärkeä asia on monipuolisuus: toinen Kuva: Jaakko Liinamaa Vuoden puusta tehty lusikka saa paikkansa taidolla tehdyissä lusikkalaatikoissa. Kuva: Jaakko Liinamaa Kuva: Jaakko Liinamaa Puualan koulutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan Jurvaan. Yhteystiedot: tai puhelin Alajärveläinen Kyösti Mäkelä on tehnyt artesaanin tutkinnon opinnnäytetyönään asiakirjakaapin. Jalasjärveläinen Ida Nevala on opiskellut kaksi vuotta Hän on viihtynyt hyvin Jurvassa ja kehuu pitäjän harrastemahdollisuudet opiskelemaan tulleelle riittäviksi

16 16 Metsä pohjanmaa Teksti: Mikko Syri, projektipäällikkö Koneistutuksen pilottihankkeet käynnistyneet Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyössä toteuttama koneistutushanke on edennyt pilottihankkeiden käynnistämisvaiheeseen. Valtakunnallisessa hankkeessa toteutetaan kaikkiaan viisi toisistaan riippumatonta pilottia. Pilottihankkeet toteutetaan neljässä metsänhoitoyhdistyksessä sekä Metsähallituksessa. Mukana yhteistyössä ovat seuraavat metsänhoitoyhdistykset: Mhy Suomenselkä, Mhy Lounametsä, Mhy Loimaan seutu ja Mhy Kalajokilaakso. Pilottihankkeissa pyritään luomaan toimintamallit koneelliselle metsän uudistamiselle Kuva: Mikko Syri Kuva: Mikko Syri erityisesti yksityismetsätalouden toimintaympäristössä. Tehtävä on haasteellinen, Piloteissa on mukana kaikki kolme konemerkkiä. Kuvassa Risutec PM100 istutuskone. Muut markkinoilla olevat konevalmistajat ovat M-Planter ja Bracke. Isolla uudistamiskohteella mönkijä on toimiva työkalu taimihuollon toteuttamiseen. sillä koneellisessa istutusketjussa on mukana monta eri toimijaa: taimitarha, metsänhoitoyhdistys tai jokin muu palveluntuottaja, koneyrittäjä, sekä tietysti asiakas eli metsänomistaja. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on oleellista, sillä laadukas ja tehokas uudistamisketju vaatii ketjun jokaisen toimijan sopeutumista uusiin koneellisen istutuksen käytäntöihin. Kahden kauden seuranta Pilottihankkeet toteutetaan kaksivuotisina istutuskausilla 2011 ja Piloteissa seurataan useita eri tekijöitä. Yksi seurattavista tekijöistä on koneistutuksen työajan jakautuminen. Toistaiseksi käytännön olosuhteissa tapahtuvasta koneistutuksesta on vielä suhteellisen vähän tutkittua tietoa. Pilottihankkeissa toteutettavan työajanseurannan avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, mihin työvaiheisiin aikaa kuluu. Saatujen tulosten perusteella voidaan keskittyä kehittämään ja parantamaan niitä osa-alueita, jotka vievät aikaa varsinaisesta istutustyöstä. Tässä vaiheessa tiedetään kohteella tapahtuvan taimihuollon, kuten käsin tapahtuvan taimikasetin täytön, vievän noin 15 % kuljettajan kokonaistyöajasta. Toiveissa on, että tulevaisuudessa taimien yksittäisestä käsittelystä päästäisiin eroon. Tämä nostaisi istutuskoneiden tuottavuutta jo merkittävästi. Edellytyksenä on laitevalmistajien ja taimituottajien tiivis yhteistyö standardien luomiseksi, niin taimituotantoon kuin laitteisiinkin. Hyvä kuljettaja ja oikein valitut istutuskohteet ovat avainasioita Kuten koneellisessa metsätyössä yleensäkin, kuljettajalla on suuri rooli työn tuottavuuteen. Pelkkä toimiva istutuslaite ei riitä koneellisen istutuksen yleistymiseen, lisäksi tarvitaan ammattitaitoisia kuljettajia. Kuljettajat, joilla on aikaisempaa kokemusta kaivinkoneen käytöstä, ovat selvästi tuotteliaampia kuin kokemattomat kuljettajat. Toisaalta työnopeus kasvaa sitä mukaa kun istutuskokemusta karttuu. Kaikki uudistuskohteet eivät sovellu koneelliseen istutukseen, ja siksi kohteiden valintaan on kiinnitettävä huomiota. Kivisyys hidastaa työtä merkittävästi, mutta vastaavasti oksa-, latva- ja kantobiomassan korjuu helpottaa työolosuhteita. Istutuskoneiden tuottavuuspotentiaalia ei kannata pilata viemällä niitä väärille kohteille. Tuottavuustaso koneistutuksessa on tainta tunnissa, kohteesta ja kuljettajasta riippuen. Taimihuolto mietittävä tarkkaan Taimihuollolla on ratkaiseva merkitys koko uudistamisketjun toimivuudessa. Koneellisen istutuksen yleistyessä perinteistä kevät- ja syysistutusta on pidennettävä ja taimia on oltava saatavilla koko sulan maan ajalle, myös kasvukaudelle. Biologisesti tälle ei ole esteitä. Jos taimia istutetaan koko sulan maan aika, taimituotannossa tarvitaan neljästä kuuteen kasvatusohjelmaa ja vähintään kuusi taimien kuljetuserää istutuskoneelle. Tämä on suuri muutos nykyiseen pääosin keväälle ajoittuvaan metsuri-istutukseen verrattuna. Pilottihankkeiden kautta saadaan arvokasta tietoa ja kokemusta taimihuollon erilaisista toimintamalleista. Koneyrittäjälle koneistutus ja pidentynyt istutuskausi tarjoavat mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja tarjota uusia metsänhoidon palveluja kautena, jolloin esimerkiksi hakkuissa on hiljaisempaa.

17 Teksti: Yrjö Ylkänen, projektipäällikkö Metsä pohjanmaa Kerrostalojen rakentamisessa hyödyntämätön sahatavaramarkkina 17 Suomi on Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa heti Espanjan jälkeen. Suomalaisista yli 43 prosenttia asuu kerrostaloissa. Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitaten Suomi on puolestaan Euroopan metsäisin maa, metsät peittävät yli 70 % Suomen maapinta-alasta. Jostain syystä puurunkoisten kerrostalojen osuus kaikista kerrostaloista on metsäisessä Suomessa kuitenkin vain alle 2%. Kuva: Puuinfo Puukerrostalo Ruotsin Växjössä. Ruotsissakin tilanne oli pitkään samanlainen, muttei ole enää. Siellä puurunkoisten kerrostalojen osuus on uusissa rakennushankkeissa noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana jo liki kahteenkymmeneen prosenttiin. Taustalla on sekä yksityisten että julkisten tahojen määrätietoinen kehittämistyö. Onneksi vastaava työ on meilläkin jo aloitettu. Palomääräykset eivät enää sorsi puuta tisella sammutuslaitteistolla. Muutos on merkittävä ja tulee alentamaan puukerrostalojen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksia. Myös kellareiden ja rappukäytävien osalta vaatimukset asetetaan jatkossa palokuorman mukaan eli ne muuttuvat samoiksi kuin muissakin kerrostaloissa. Uudet palomääräykset helpottavat puunkäyttöä myös sisä- ja ulkoverhousmateriaalina. Puuelementeille vastaava standardi kuin betonielementeillä Kerrostalorakenteet Suomessa CLT:n soveltaminen PES-järjestelmään Finnish Wood Research (FWR):n on käynnistänyt tutkimuksen suomalaisen teollisen puuelementtirakentamisen avoimen standardin, RunkoPES:in, kehittämiseksi. Betonielementeillä vastaava BES-järjestelmä on ollut käytössä jo 1970 luvun alusta. RunkoPES järjestelmän tavoitteena on vakioida eri puurakentamisjärjestelmien kantavien osien liitokset. Järjestelmä helpottaa suunnittelua, runko-osien kilpailuttamista ja mahdollistaa elementtien hankinnan usealta eri toimittajilta samaan kohteeseen. Vakioitu järjestelmä nopeuttaa myös elementtien asennusta ja toimii samalla alan yritysten yhteisenä kehittämistoiminnan lähtökohtana. Tämä tulee jatkossa näkymään puurakentamisen kustannustason laskuna. PES-järjestelmä on määrä olla valmiina ja testattuna vuonna Suurista yrityksistä Metsäliiton Puutuoteteollisuus, StoraEnso Wood Products Oy ja Versowood Oy tarjoavat jo tänä päivänä järjestelmään sopivia valmiita ratkaisuja kerrostalojen rakentamiseen. Yhteinen standardi antaa jatkossa pienemmillekin toimijoille mahdollisuudet lähteä mukaan markkinoille esim. rakennusosatoimittajiksi. Energiamääräykset ohjaavat puunkäyttöön Vuoden 2012 heinäkuun alusta tulevat rakentamisessa voimaan primäärienergiaan perustuvat energiamuotokertoimet, joiden avulla arvioidaan rakennusten kokonaisenergiankulutusta ja lasketaan nk. E-luku uudisrakennusten rakennuslupaa varten. Vuosina tullaan lisäksi ottamaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset. Tässä kisassa puu tulee hiiltä sitovana materiaalina päihittämään pahimmat kilpailijansa betonin ja teräksen ylivoimaisesti. Kuntapäättäjät paljon vartijoina Yleiset edellytykset alkavat Suomessakin olla nyt sellaiset, että puukerrostalojen rakentamishankkeita voitaisiin käynnistää huomattavasti nykyistä enemmän. Toimialalla odotetaankin eritoten kuntapäättäjien toimivan nyt asiassa päänavaajina ja yksityisten seuraavan sitten perässä. Kunnat ovat paitsi kaavoittajia myös merkittäviä rakennuttajia. Molemmissa toimissaan ne voivat niin halutessaan edistää puurakentamista merkittävästi. Ilmastonmuutos- ja ympäristösyistä tämä olisi kiistatta perusteltua. Samalla puurakentamisen edistäminen olisi kunnilta myös erinomaista kotimaisen elinkeinoelämän ja työllisyyden tukemista. Yksi merkittävimmistä Suomessa tehdyistä puurakentamista helpottavista uudistuksista ovat uudistetut, huhtikuussa 2011 voimaan astuneet palomääräykset. Yli 4-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen on tähän saakka vaatinut nk. toiminnallisen paloturvallisuustarkastelun tekemisen. Tämä ei ole innostanut rakentajia edes harkitsemaan puuvaihtoehtoa. Betoni on ollut paljon helpompi. Uusien palomääräysten mukaan puukerrostalo on aina 8-kerrokseen saakka mahdollinen vaihtoehto yksinkertaisilla taulukkovalinnoilla ilman erillisiä lisäselvityksiä, kun talo varustetaan automaat- Kuva: Puuinfo StoraEnson ristiinliimatuista laudoista valmistettu CLT elementti sovellettuna PES-järjestelmään. Kuva: Puuinfo Yksityiskohtia puutalosta Ruotsin Växjössä.

18 18 Metsä pohjanmaa Teksti: Ari Niemelä, projektipäällikkö Maakunnassa vireillä viisi isoa yhteismetsähanketta Metsänomistajien kiinnostus uusia perusteilla olevia yhteismetsiä kohtaan on ollut pääsääntöisesti positiivinen. Tilanteet, joissa päädytään yhteismetsän osakkaaksi ovat monesti hyvin erilaisia. Etelä-Pohjanmaalla on käynnistynyt vuoden 2011 alkupuolella neljä kuntakohtaista yhteismetsähanketta. Kuntien halu edistää mm. maaseudun elinkeinotoimintaa on saanut Kauhajoen, Kurikan, Seinäjoen ja Soinin lähtemään mukaan selvittämään mahdollisuutta perustaa yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa kuntakohtaisia yhteismetsiä. Yhteisenä tunnuspiirteenä on se, että kunta sijoittaa myös omia metsiään perustettavaan yhteismetsään. Hankkeet eri vaiheissa, Kauhava edelläkävijä Kauhavalla yhteismetsän perustaminen on pisimmällä. Alkutahdit hanke on saanut vuonna Tila-arviot on laadittu ja perustamissopimus solmittu, parhaillaan ovat käynnissä maanmittaustoimitukset. Yhteismetsän kokonaispinta-alaksi muodostui 1400 hehtaaria, josta kaupungin osuutta on 400 hehtaaria. Tuleva yhteismetsä koostuu perustamissopimuksen allekirjoittaneista metsänomistajista. Kun yhteismetsä alkaa toimia itsenäisesti, osakaskunnalla on päätäntävalta, haluaako se ottaa uusia osakkaita mukaan. Kauhajoki ja Kurikka Kauhajoella maastotyöt ovat täydessä vauhdissa, Kurikassa alkumetreillä. Puustotiedot kerätään kesän aikana ja arviolaskelmat tehdään syksyllä. Perustamissopimuksen allekirjoittaminen ajoittuu loppusyksyyn. Yksityismetsien osalta mukaan on ilmoittautunut Kauhajoella 1600 ja Kurikassa 1300 hehtaaria metsämaata. Kaupunkien osuudet ovat kummassakin 400 hehtaaria. Seinäjoki Seinäjoella pinta-alaa on yksityismetsien osalta kertynyt noin 500 ha, mutta yhteismetsään osakkaaksi haluavia on pinta-alaan nähden paljon. Tällä hehtaarimäärällä yhteismetsästä ei tulisi järin suuri, mutta se voisi olla monelle metsänomistajalle nykyistä Kuva: Ari Niemelä Hoidettu metsä tuottaa. Yhteismetsässä metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan. omistusmuotoa miellyttävämpi vaihtoehto. Seinäjoella kaupunki on valmis sijoittamaan yhteismetsään 250 hehtaaria. Soini Soinissa halukkaat metsänomistajat tilaavat seuraavaksi tila-arviot yhteismetsään liitettäviltä tiloilta. Maastotöihin päästään kesän loppupuolella. Yksityistä pinta-alaa on kertynyt reilu 600 ha. Kunnan sijoitus on 200 hehtaaria. Myös Metsähallitus sijoittaa Seinäjoen ja Soinin yhteismetsään haluavat ehtivät vielä mukaan. Kauhajoella ja Kurikassa maastotyöt jo käynnistymässä. yhteismetsään 200 hehtaaria metsämaata. Toholampi Myös Toholammilla kunta on sitoutunut lähtemään yhteismetsän perustajaosakkaaksi. Selvitystyö metsänomistajien kiinnostuksesta alkaa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toimesta kesän aikana. Yhteismetsäosuuden suuruuden määrittäminen Metsänomistajan yhteismetsään sijoittaman metsäpalstan arvo ratkaisee sen, kuinka suuren osuuden hän saa perustettavasta yhteismetsästä. Kaikkien yhteismetsään liitettävien palstojen puustotiedot päivitetään maastotyönä. Tällä menettelyllä varmistetaan metsänomistajien tasapuolinen kohtelu, koska tärkeintä arvonmäärityksessä ovat tilojen väliset arvosuhteet. Tila-arviot tehdään metsäkeskuksen ja paikallisten metsänhoitoyhdistysten yhteistyönä. Metsänomistaja maksaa tilaarvioon liittyvät kustannukset. Tulevat maanmittaustoimitukset maksaa puolestaan valtio. Yhteismetsien ohjesääntöluonnokset ja muuta materiaalia on nähtävillä metsäkeskuksen /epm sekä paikkakunnalla toimivien metsänhoitoyhdistysten nettisivuilta.

19 Metsä pohjanmaa Teksti: Arto Valkama, yritysneuvoja Evijärvellä uskotaan omaan tekemiseen ja omiin vahvuuksiin Järvi-Z Oy on Evijärven Jokikylässä toimiva nuorekas perheyritys, jossa innostutaan työstä ja puhalletaan yhteen hiileen. Yritys valmistaa massiivipuisia puutarhakalusteita. Yrityksen omistavat veljekset Jani, Janne ja Jyrki Järvinen. Yritys työllistää yrittäjien lisäksi noin kymmenen henkilöä. Puualalla veljekset ovat toimineet vuodesta 1991 lähtien. 19 Puutarhakalusteet päätuote Järvi-Z:n päätuotteet ovat Reimann massiivipuiset puutarhakalusteet. Puutarhakalusteita yritys on valmistanut vuodesta 2004 alkaen. Kilpailijoina toimivat kalusteita massiivimännystä tekevät ruotsalaiset toimijat. Kalusteiden lisäksi yritys tekee jonkun verran kettutarhatuotteita ja alihankintaa huonekaluteollisuudelle. Laatu ykköskriteeri Laatu on yrityksen ykköstavoite. Kaikki tuotteet tehdään huolella aina raaka-aineen valinnasta pinta-käsittelyyn saakka. Lisäksi yritys pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin. Kotimaisuus toinen tärkeä tekijä Kotimaisuus on toinen yritykselle tärkeä tekijä, jota pyritään tukemaan ja tuomaan esille. - Sitä samaa teemaa toivomme myös asiakkaidemme tukevan, toivoo Janne Järvinen. Viime vuosina kotimaisten kalusteiden suosio on noussut varsinkin ns. kovapuukalusteiden kustannuksella, mutta vielä on parantamisen varaa. - Ostamalla kotimaista tar- Kuva: Arto Valkama Yrittäjäveljekset Jani, Janne ja Jyrki Järvinen. joamme työtä kotimaisille valmistajille ja samalla niiden työntekijöille, toteaa Janne Nykyaikainen konekanta Konekanta on nykyaikainen, CNC tekniikkaan perustuva, ja erittäin tehokas massiivipuuntyöstöön. Uudesta hallista löytyy mm. optimoiva katkontasaha, 2 kpl CNC -muotojyrsintä, 12 -akselinen CNC -työstökeskus ja Flawcoat -maalauslinja. - Hyvä laatu, tehokas tuotanto ja pitkät sarjat tuovat kilpailuetua, joiden avulla uskomme pärjäävämme, kertoo Janne Järvinen. Tulipalo pysäytti kasvun Järvi-Z:n toimitilat kaikkine koneineen tuhoutuivat tulipalossa joulukuun puolivälissä Nuoret yrittäjät eivät lannistuneet vahingosta, vaan uudelleen rakentamisen suunnittelu käynnistyi miltei välittömästi. Tänä vuonna yritys yltänee noin euron liikevaihtoon, joka on sama kuin vuonna Kaikki koneet on uusittu ja yrityksen tuotantotilat rakennettu uudelleen viimeisen parin vuoden aikana. uusia ja osaavia työtekijöitä, toteaa tuotannosta vastaava Jani Järvinen ja jatkaa - Lisäksi nykyaikainen konekanta vaatii käyttäjältään paljon osaamista. Uusia työntekijöitä on koulutettu yhteistyössä Te-toimiston kanssa. Usko omaan tekemiseen Yrityksessä uskotaan omaan tekemiseen. - Toimintaa koskevat päätökset tehdään huolella ja sen jälkeen niihin uskotaan, sanoo Janne Järvinen ja jatkaa - Jos usko alkaa horjua ei hommasta tule mitään. Toki yrityksessä ei hakata päätä seinään. Jos jokin asia ei toimi tai tuote ei mene kaupan, on muutettava suuntaa tai tarjottava jotain muuta tuotetta. Tuotekehitys jatkuvaa Markkinoilla pysyminen edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä. Joka vuosi on tuotava markkinoille muutama uusi tuote. Tällä tavalla pystytään uusiutumaan ja elinkaaren loppupuolella olevat tuotteet korvaamaan uusilla. Tuotteiden kehitystyössä lähdetään oman konekannan ja osaamisen vahvuuksista. Tulevaisuuden odotukset maltillisia Työntekijöitä kouluttamalla Tulipalo ja lähes parin vuoden katko tuotannossa aiheutti myös ongelmia työntekijäpuolella. Kaikki aiemmat työntekijät hakeutuivat muihin hommiin. Viime syksynä oli edessä uusien etsintä ja koulutus. - Pienellä paikkakunnalla on ollut ongelmia löytää riittävästi Yritys pyrkii jatkossa kehittymään, mutta ei suuryritykseksi. - Perheyritys on meille jatkossakin toimintamallina, toteaa Janne Järvinen. - Katsomme avoimin silmin tulevaisuuteen, seuraamme alan kehitystä ja pyrimme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin omilla vahvuuksillamme, lopettaa Janne. Kuva: Arto Valkama Kuva: Arto Valkama Järvi-Z:n tuotannossa käytetään tehokkaita CNC koneita. Järvi-Z:n uusi halli tarjoaa hyvät puitteet toiminnalle.

20 20 Metsä pohjanmaa Teksti: Juha Viirimäki, projektipäällikkö KESTÄVÄ METSÄENERGIA - HANKE Metsäenergiatutkimusta ja -tietoutta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat saaneet rahoituksen yhteiselle uudelle kolmevuotiselle bioenergiahankkeelle. Hanke käynnistyi kuluvan vuoden alussa ja kestää vuoden 2013 loppuun. Ylimaakunnallisen hankkeen rahoituspäätöksen on tehnyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen rahoittajana on Manner-Suomen maaseutuohjelma. Kestävä metsäenergia -hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa kestävästä metsäenergian tuotannosta, hankinnasta ja käytöstä Eteläja Keski-Pohjanmaan sekä Kyrönmaan alueella. Lisäksi tavoitteena on välittää tutkimustietoa ja muuta metsäenergiatietoutta alueen toimijoiden tarpeisiin. Hanke tulee järjestämään ajankohtaisia teemapäiviä, seminaareja ja retkeilyjä sekä kotimaahan että ulkomaille. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat alkutuottajat. Muita hyödynsaajia ovat lämpöyrittäjät, koneyrittäjät, metsäorganisaatiot ja yksityiset asukkaat. Hankkeen tulokset näkyvät alkutuottajien kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantumisena metsäenergian käytön lisääntymisen myötä. Lisäksi hanke edistää metsäenergia-alan yritystoimintaa ja kannattavuutta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueella. Kaiken kaikkiaan tuloksilla on moninaisia suoria ja välillisiä positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Hanke edistää maakunnallisten sekä laajempien bioenergian lisäämistavoitteiden toteutumista ja sitä kautta hillitsee ilmastonmuutosta. Yksilöidyt toimenpiteet toteutetaan neljän osahankkeen avulla: 1. teknologia, 2. kannattavuus 3. ympäristö 4. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotiedon välittäminen käytännön toimijoille. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksessa hankkeessa toi- mivat kolme energianeuvojaa sijoituspaikkoina Seinäjoki, Lapua ja Kokkola. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimusosiota tehdään maa- ja metsätalouden yksikössä Ähtärissä kahden päätoimisen tutkijan ja osa-aikaisten tutkijoiden toimesta. Teksti: Jussi Laurila, vastuututkija SeAMK ja Risto Lauhanen, T&K -päällikkö, SeAMK Metsäenergiavarat laskettiin kuntakohtaisesti Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen metsäenergiavarat laskettiin ensimmäistä kertaa kuntakohtaisesti 31 kunnalle. Metsäkeskusalueen vuotuiset metsäenergiavarat ovat yhteensä noin 0,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä vastaa suunnilleen keskikokoisen omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Kuva: Jussi Laurila Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen suurimmat metsäenergiavarat ovat nuorissa kasvatusmetsissä. Luku ei sisällä teollisuuden ainespuuta, vaan ainoastaan energiapuun. Tällä hetkellä alueen metsäenergian käyttö on noin 0,5 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Lukujen valossa metsäenergian nykyinen käyttömäärä voitaisiin näin ollen lähes kaksinkertaistaa. Mikäli myös männyn kannot hyödynnettäisiin energiakäyttöön, niin alueen metsäenergiavarat olisivat jopa 1,4 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Alueen metsäenergiavarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen tarvittaisiin paljon Alkuperäinen tutkimus: Metsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella on julkaistu Metsätieteen aikakauskirjassa: /aikakauskirja/ full/ff10/ff pdf energiapuun korjuukalustoa ja kuljettajia. Eniten resursseja tarvittaisiin ensiharvennusten yhdistettyyn aines- ja energiapuun korjuuseen. Toiseksi eniten resursseja tarvittaisiin nuoren metsän hoitokohteiden energiapuun korjuuseen. Kaiken kaikkiaan eri työvaiheissa käytettäviä koneita tarvittaisiin 185 kpl vuodessa, ja niihin kuljettajia kaksinkertainen määrä. VMI 10 Metsäenergiavarat laskettiin Metsäntutkimuslaitoksen tuottamasta valtakunnan metsien inventointiaineistosta (VMI10) kuntakohtaisesti Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueelle. Metsäenergialaskelmat tehtiin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteisessä kolmivuotisessa Kehittyvä metsäenergia -hankkeessa, jota rahoitti Manner- Suomen maaseutuohjelma. Alueellisten metsäenergiavarojen tunteminen edistää maamme metsien ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävää käyttöä. Haluatko tietoa sähköpostiisi? Bioenergia-alan toimijat, tuottajat ja maanomistajat Kestävä metsäenergiahanke kerää yhteen bioenergia-alan väkeä tuottajista maanomistajiin. Tarkoituksena on kerätä kattava osoiterekisteri, joka jaotellaan alueittain ja toimialoittain. Jatkossa pystymme tiedottamaan sähköisesti hankkeen tapahtumista, retkistä ja koulutuksista, kaikesta mitä metsäenergiakentällä tapahtuu. Ilmoittautuminen on ilmaista ja eikä siihen liity mitään velvoitteita. Lähetä nimesi, osoitteesi, y-tunnus tai henkilötunnus, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi Yrittäjä kerrothan hieman myös yrityksestäsi, näin varmistat pääsyn oikealle jakelulistalle.

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus vuonna 2012

Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Keski-Suomen metsänhoitajien kevätkokous 19.3.2012 Raito Paananen Aluepäällikkö, metsätietopalvelut Keski-Suomen alueyksikkö Metsäkeskus elää ajassa. Nyt kyseessä painopisteen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Liikenneosasto PÄÄTÖS 26.11.2009 LSLH-2009-7937/Vi-254 LSLH-2009-1197/Vi-254 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2015

Lomakyytien aikataulut 2015 Lomakyytien aikataulut 2015 päivitetty 6.7.2015 / Alik Hotti VMTK Reitti 3B Pyhäntä th 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th 17:35 17:35 20:10 20:10 Sievi th 17:50

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA demografinen kilpailukyky, houkuttelevuus ja vetovoima Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7.

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaa julkaisee 14.7.2011 Asuntomessujen virallisen messulehden. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti Keskipohjanmaan Asuntomessulehti kertoo kiehtovalla tavalla

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Hankehaku esimerkkinä Susineva Jalasjärven Susinevan vesiensuojelun

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Mitä kuuluu, maanviljelysseuran perilliset? Tervetuloa järjestöiltaan!

Mitä kuuluu, maanviljelysseuran perilliset? Tervetuloa järjestöiltaan! Mitä kuuluu, maanviljelysseuran perilliset? Tervetuloa järjestöiltaan! Järjestöillat ALUE PÄIVÄ PAIKKA Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ke 21.10. Härmän Kuntokeskus Alajärvi, Vimpeli to 22.10. ravintola Lakeavaara

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007 1. Yleistä Arviointistandardit: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Veikko Iittainen Pirkanmaan metsäkeskus Metsäkeskusten ja Tapion Sähköinen asiointi -projekti Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009 Sähköisten

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

Työlajit, tuki- %:t, kustannuslajit, tarkenteet, keskikustannukset, suunnittelu- ja toteutusselvitystuet sekä erikoiskustannuslajit

Työlajit, tuki- %:t, kustannuslajit, tarkenteet, keskikustannukset, suunnittelu- ja toteutusselvitystuet sekä erikoiskustannuslajit KEMERA OHJELMAPÄVTYS 7.15 /2010 LTE 1 kustannuslajit 1 KEMERA-JÄRJESTELMÄ Työlajit, tuki- %:t, kustannuslajit, teet, keskikustannukset, suunnittelu- ja toteutusselvitystuet sekä erikoiskustannuslajit Metsänuudistamin

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot