Rakennusalan joustavat työajat tarpeet ja mahdollisuudet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Tutkimus on toteutettu Työsuojelurahaston tuella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusalan joustavat työajat tarpeet ja mahdollisuudet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06142-09. Tutkimus on toteutettu Työsuojelurahaston tuella"

Transkriptio

1 Rakennusalan joustavat työajat tarpeet ja mahdollisuudet Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Eeva Rantanen, Kristiina Sulankivi, Liisa Jaakkonen, Eija Kupi Julkinen Tutkimus on toteutettu Työsuojelurahaston tuella

2

3 2 (43) Alkusanat Työaikajoustoista on keskusteltu useissa viimeaikaisissa rakennusalan työehtosopimusneuvotteluissa. Kaikissa rakennusalan eri toimialojen työntekijöiden työehtosopimuksissa sovittiin tehtäväksi työaikajoustojen koskevan selvityksen tekeminen. Päätavoitteena oli selvittää sekä työnantajien että työntekijöiden mielipiteitä siitä, halutaanko alalle joustavia työaikoja, millaisia joustoja halutaan ja miten niitä on mahdollista käytännössä toteuttaa. VTT on toteuttanut selvityksen Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton yhteisestä toimeksiannosta. Tutkimusryhmään ovat kuuluneet tutkijat Eeva Rantanen (projektipäällikkö), Kristiina Sulankivi ja Eija Kupi sekä atk-suunnittelija Liisa Jaakkonen VTT:ltä Tampereelta. Selvitystyö on toteutettu 10/2008-9/2009 ja sen keskeisiä tehtäviä olivat koko rakentamisen alaa koskevan kyselytutkimuksen toteutus ja siihen saatujen vastausten analysointi. Työn ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto sekä Rakennusliitto ja työnantajaliitot. Selvitystä on ohjannut johtoryhmä, johon ovat kuuluneet Kyösti Suokas, Rakennusliitto ry (puheenjohtaja), Tapio Kari, Rakennusteollisuus RT ry, Anu Huttunen, Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Kimmo Laukkanen, Infra ry, Juha Helmijoki, SMML, Kari Lamberg, Rakennusliitto ry, Jyrki Ojanen, Rakennusliitto ry, Riitta-Liisa Lappeteläinen, TSR ja Teuvo Uusitalo, VTT. Kiitokset kaikille selvitystyöhön osallistuneille. Tampereella Tekijät

4 3 (43) Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Tavoite ja rajaukset Työaikajoustojen käyttö aiempien tutkimusten perusteella Joustojen tuottamat hyödyt Työaikojen paikallinen sopiminen rakennusalalla Työaikaan liittyviä määritelmiä Tutkimusmenetelmät Tulokset Kyselylle pohjaa henkilöhaastatteluista Kyselyihin vastanneiden taustat Yrityksiin suunnattuun kyselyyn vastanneet Työntekijäkyselyyn vastanneet Työaikajärjestelyt yrityksissä Työaikajoustojen esiintyminen Kokemukset työaikajoustoista Työntekijöiden kokemuksia Työnantajien kokemuksia Kiinnostus ja suhtautuminen työaikajoustoihin Työntekijät Työnantajien näkemykset Työaikajoustoja koskevat tarpeet Työntekijöiden tarpeet Työnantajien tarpeet Edellytykset ja haasteet työaikajoustojen käytölle Työaikajoustojen käytön edellytykset yrityksissä Työajan joustoihin liittyvät riskit tai ongelmat...34

5 4 (43) Esteet tai rajoitukset rakennusalalla Tulosten yhteenveto...38 Lähdeviitteet...43 Liitteet Liite 1 Työntekijäkyselylomake Liite 2 Työnantajille suunnattu kysely

6 5 (43) 1 Johdanto Työaikajoustoilla tarkoitetaan normaalista työajasta poikkeamista sopimukseen perustuen. Työajasta voidaan sopia lain ja työehtosopimusten sallimissa raameissa työpaikalla. Tällöin työaika voi joustaa niin yrityksen kuin työntekijänkin tarpeiden mukaan. Työaikajoustojen lisääminen on ollut rakennusalan työnantajapuolen tavoitteena useissa viimeaikaisissa työehtosopimusneuvotteluissa. Työajan joustoja on käytetty eniten infrarakentamisessa ja työnantajapuolella on ollut kiinnostusta laajentaa työaikajoustojen käyttöä rakennusalalla yleisemmin. Työntekijäpuoli on vastustanut joustoja vedoten siihen, että tarvetta joustoille ei ole. Tämän kiistakysymyksen selvittämiseksi kaikissa rakennusalan työntekijöiden työehtosopimuksissa sovittiin tämän selvityksen tekemisestä. Selvityksellä oli tarkoitus hankkia tietoa todellisista tarpeista ja mahdollisuuksista ennen tulevien työehtosopimusneuvottelujen alkamista. Erityisesti haluttiin selvittää kentältä mielipiteet siitä, halutaanko joustoja, ja jos niin millaisia ja miten niitä on mahdollista käytännössä toteuttaa. Rakennusalalle tyypillisiä piirteitä ovat projektityöskentely, lyhytaikaiset työsuhteet sekä korkea aliurakointiaste. Toimintatavat ja työsuhteiden pituudet vaihtelevat kuitenkin rakennusalan sisällä toimialasta riippuen. Tällä hetkellä käytäntönä on ollut sopia tietyn tyyppisistä työaikajoustoista paikallisesti tarpeen mukaan. Työnantajapuolella työaikajoustoja haluttaisiin paitsi lisätä, niin myös luoda niille yleiset käytännöt ja sopia toimintatavat ja säännöt valtakunnallisesti. Tälle ei kuitenkaan työntekijäpuolella ole nähty tarvetta ottaen huomioon työehtosopimukseen jo sisältyvät paikallisen sopimisen mahdollisuudet. 2 Tavoite ja rajaukset Päätavoitteena oli selvittää rakennusalan työnantajien ja työntekijöiden joustavia työaikoja koskevat tarpeet ja mahdollisuudet. Erityisesti pyrittiin selvittämään tarpeita ja mahdollisuuksia, joilla on vaikutusta työn tuottavuuteen ja työssä jaksamiseen sekä työilmapiiriin. Työntekijöille osoitetun kyselyn tavoitteena oli selvittää työntekijöiden mielipiteitä ennen kaikkea siitä, halutaanko alalle joustavia työaikoja, ja mikäli joustoja halutaan, niin millaisia ja miten niitä halutaan käytännössä toteuttaa. Työntekijäpuolelta pyrittiin selvittämään erityisesti onko työaikajoustoihin tarvetta, ja jos on, niin millaisissa tilanteissa. Työnantajille suunnatun kyselyn tavoitteena oli selvittää, minkälaisia työaikajärjestelyjä yrityksillä on tällä hetkellä ja minkälaisia kokemuksia heillä on työajan joustoista. Kyselyllä selvitettiin myös työnantajien tarpeita joustaviin työaikoihin rakentamisen eri toimialoilla ja mitä toimenpiteitä joustavien työaikojen käyttö edellyttäisi yrityksissä. Selvitys kattaa infra-, talonrakennus-, maalaus-, katto-, lattian- ja seinänpäällystys- ja talotekniikka- alan sekä rakennustuoteteollisuuden Suomessa. Selvitykseen osallistuivat sekä työntekijät että työnantajat alan liittojen välityksellä.

7 6 (43) 3 Työaikajoustojen käyttö aiempien tutkimusten perusteella Työn ja perhe-elämän tarpeiden yhteensovittamiseksi on olemassa monenlaisia käytäntöjä, joita työpaikoilla edelleen kehitetään. Suomalainen työelämä on yksityiselämän ja työn tarpeita yhteen sovittavien työaikajärjestelyjen osalta jo sangen joustavaa: noin neljällä viidestä toimihenkilöistä, kolmanneksella työntekijöistä on käytössään liukuva työaika ja myös työaikapankkijärjestelyt ovat varsin yleisiä [Uhmavaara et al. 2005]. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on joustavien työaikojen käytössä kärkisijoilla Euroopassa [Kandolin 2006]. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin [Ylöstalo, Jukka 2008] mukaan vuonna 2008 selvällä enemmistöllä palkansaajista (64 %) oli mahdollisuus säästää normaalin työajan ylittäneitä työtunteja ja toisaalta mahdollisuus tehdä joskus normaalia työaikaa lyhyempää työpäivää. Heistä suurimmalla osalla (83 %) oli mahdollisuus käyttää säästöön kertyneitä tunteja ainakin yhden kokonaisen työpäivän mittaisena vapaana. Työolobarometrien perusteella tyytyväisyys työaikajoustoihin paranee olennaisesti, jos niihin liittyy mahdollisuus kerätä yksi tai useampi päivä säästöön. Uusien toimintatapojen ja strategioiden keskeisiä piirteitä on joustavuuden tavoittelu ja asiakaslähtöisyys. Vuoden 2008 työolobarometrin [Ylöstalo, Jukka 2008] mukaan yli 1,2 miljoonaa suomalaista palkansaajaa teki vuoden 2008 elo-syyskuussa ainakin jonkinlaisia ylitöitä, ja yli palkansaajaa työskenteli ylitöissä ainakin osittain korvauksetta. Mahdollisuus työaikajoustoihin on lisääntynyt kaikilla sektoreilla. Eniten tällaisia joustoja on ollut julkisella sektorilla ja etenkin valtion työpaikoilla. Työaikajoustot ovat lisääntyneet myös teollisuudessa ja yksityisellä palvelusektorilla. Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä selvitti raportissaan [Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä 2007] erilaisten työaikamuotojen laajuutta, käyttötapoja ja toimivuutta sekä työaikapankkijärjestelyjen kehitystä ja käyttöönottoa. Raportin mukaan työaikojen joustavuutta on haettu työehtosopimusten ja työpaikoilla tapahtuvan paikallisen sopimisen kautta. Työaikatyöryhmän työaikapankeista tekemän kyselyn mukaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen suhtautuminen työaikapankkeihin on jossain määrin erilaista. Enemmistö työnantajajärjestöistä suhtautuu hieman välinpitämättömästi työaikapankkeihin, niitä ei vastusteta, muttei niiden yleistymistä juuri edistetäkään. Palkansaajajärjestöt pyrkivät kyselyn perusteella edistämään niiden yleistymistä työnantajaliittoja useammin. Sekä työnantaja- että palkansaajajärjestöjen vastauksia selittää pitkälti tiedon puute työaikapankeista. Niiden toimivuutta on vaikea kommentoida, koska tietoa toimivuudesta ei ole. Liukuva työaikajärjestely on usein yksinkertainen toteuttaa ja sen koetaan lisäävän huomattavasti henkilöstön mahdollisuuksia sovittaa yhteen yksityiselämän ja työn tarpeita [Kairinen, Uhmavaara 2007]. Työaikapankiksi kutsuttavia järjestelmiä, joissa voidaan säästää ainakin yksi kokonainen työpäivä, on enemmän yksityisellä kuin julkisella sektorilla [Ylöstalo, Jukka 2008]. Yksilölliset työaikajoustot ovat edelleen voimakkaasti sidoksissa työntekijöiden asemaan organisaatiossa: eniten työaikoihinsa pystyivät vaikuttamaan ylemmät miestoimihenkilöt, ja vähiten vaikuttamisen mahdollisuuksia oli työntekijäasemassa olevilla miehillä ja naisilla [Kandolin 2006].

8 7 (43) Epätyypilliset työsuhteet ovat työelämässä yleistyneet ja työelämän joustovaatimukset kasvaneet. Tähän kehitykseen on pyritty luomaan pelisääntöjä myös paikallisesti sopimalla. [Kairinen, Uhmavaara 2007] 3.1 Joustojen tuottamat hyödyt Työaikakulttuuri on Suomessa muuttunut perinteistä joustavammaksi, mistä ovat parhaimmillaan hyötyneet sekä työnantajat että työntekijät. Työaikajoustojen tavoitteet painottuvat hieman eri tavoin työnantajan ja henkilöstön näkökulmasta, mutta parhaimmillaan järjestelyt tarjoavat joustavuutta kummallekin osapuolelle. [Uhmavaara et al. 2003] Työnantajan näkökulmasta työaikaratkaisuilla edistetään toiminnallista joustavuutta ja kilpailukykyä sekä sovitetaan palvelut vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita, jolloin puhutaan tuotannollisista työaikajoustoista [Kairinen, Uhmavaara 2007]. Käytetyimpiä joustoja ovat tällöin ylityöt sekä erilaiset vuorojärjestelmät [Kandolin 2006]. Työntekijät kokevat tärkeäksi mahdollisuuden sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeet, jolloin joustoja nimitetään yksilöllisiksi joustoiksi. Tutkimuksissa on todettu molempia osapuolia tyydyttävien työaikajoustojärjestelyjen tehostavan työajan käyttöä [Kairinen, Uhmavaara 2007] ja hyödyttävän sekä yritystä että henkilöstöä [Kandolin 2006]. Työn joustavuuden lisääntyminen tuo henkilöstölle usein paremman ansiotason ja myös sisällöllisesti mielekkäämmät ja haasteellisemmat työtehtävät [Uhmavaara et al. 2005]. Työaikaselvityksen [Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä 2007] perusteella palkansaajille on erittäin tärkeää, että säästöön kertyneet työtunnit voidaan pitää kokonaisina vapaapäivinä. Tämä on palkansaajien näkökulmasta työaikapankkien keskeisimpiä elementtejä ja samalla keskeinen työaikatyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Organisaatiotason tekijät, kuten ihmisläheinen organisaatiokulttuuri ja hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön, ovat osoittautuneet tärkeiksi edellytyksiksi työntekijöiden halukkuudelle hyväksyä uusia joustomuotoja, kuten työaikapankin käyttöä. Vaikutusmahdollisuuksien ja vastuullisuuden lisääntyminen merkitsee yleensä myös työmotivaation ja sitoutumisen sekä henkisen hyvinvoinnin lisääntymistä. Stressioireita ja kotiasioiden laiminlyönnin tuntemuksia on havaittu eniten silloin, kun työaikajoustoa käytetään yksipuolisesti vain tuotannollisiin tarpeisiin. [Kandolin 2006] 3.2 Työaikojen paikallinen sopiminen rakennusalalla Vuoden 1996 uuteen työaikalakiin lisättiin määritelmät paikalliselle sopimiselle, mikä salli aiempaa vapaammat raamit erilaisille työaikaratkaisuille [Kandolin 2006]. Paikallisesti eri aloilla sovitaan useimmiten työaikojen joustojärjestelyistä, kuten liukuvasta työajasta tai säännöllisen työajan alkamisesta ja loppumisesta. Usein sovitaan paikallisesti myös vapaista, lomista, tauoista, vuorotyöstä, työajan pituudesta ja työajan vaihtamisesta vapaaseen. Rakennusalan työehtosopimuksen [Rakennusalan 2008] 3 :ssä paikallisella sopimisella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken tehtävää sopimista. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen,

9 8 (43) kun työehtosopimuksen voimassaolo on lakannut. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Paikallisesta sopimisesta on määritelty tarkemmin työehtosopimuksen 11 :ssä. Paikallisesti voidaan tietyin rajoituksin sopia mm. säännöllisen työajan tasoittumisesta, työajan alkamis- ja päättymisajoista, työajasta johtuvista lisistä, taukojen sijoittamisesta sekä tasaisesta palkanmaksusta keskimääräistä työaikaa sovellettaessa. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuukauden aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa (11.1 ). Sopimuksen on aina oltava kirjallinen, ja sopiminen yksilötasolla edellyttää, että sopijana on työkunta tai työryhmä. Paikallinen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnantajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan raamisopimuksen kanssa. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen [Infra ry:n 2008] 8 ja 9 antavat mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen mm. työaikoihin, ruokatauon pituuteen, taukojen sijoittamiseen ja työajan tasoittumisjärjestelmään liittyen. Työehtosopimukseen on kirjattu erityisesti muista alan työehtosopimuksista poikkeava jaksotyö, jossa työaika voi olla kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia ja kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityöstä maksettavan palkan vaihtamisesta osittain tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan (11 ). Paikalliseen sopimiseen liittyvä pykälä vastaa suurelta osin rakennusalan työehtosopimuksen vastaavaa pykälää. Lisäksi 28 :n mukaan työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan Infra ry:hyn tai sen jäseninä oleviin piiriyhdistyksiin kuuluvissa maa- ja vesirakennusalan yrityksissä paikallisesti sopia toisinkin työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Maa- ja vesirakennusalalla on lisäksi työajan lyhentämistä koskeva sopimus, jonka mukaan työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerrallaan tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Työehtosopimuksessa määritellään erikseen missä rajoissa on mahdollista poiketa muuten sovitusta työajan tasoittumisjärjestelmästä, kun työskennellään ulkomailla tai työskennellään Saksassa ja Pohjoismaissa (24 ja 24 a ). Lisäksi työehtosopimuksen liitteinä ovat omat sopimukset Ruoppaustöiden työajasta sekä Hoidon alueurakoinnin työajasta, joiden mukaan voidaan sopia työajasta paikallisesti. Maa- ja vesirakennusalan yrityksissä poikkeuksellisesti sovituista pidemmistä vuorokautisista tai työviikkoisista työajoista sekä ruoppauksen paikallisesti sovituista työajoista tulee toimittaa sopimukset molemmille liitoille hyväksyttäväksi. Asfalttialan työehtosopimuksen [Asfalttialan 2008] 3 :n mukaan voidaan säännöllinen työaika järjestää tavanomaisesta poikkeavasti paikallisesti sopimalla. Myös ruokailutauon ja virkistystaukojen pituudesta ja sijoituksesta (4 ) sekä vuorokausilevosta (7 ) voidaan sopia paikallisesti. Paikallista sopimista on tarkennettu 26 :ssä. Lisäksi työehtosopimuksen liitteenä on työaikajoustoihin liittyviä kokeiluluontoisia työaikamääräyksiä sekä sopimus työajan lyhennyksestä tienpäällystysalalla. Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksessa [Rakennustuoteteollisuuden 2008] (6 3. kohta) määritellään tapoja järjestää viikoittainen säännöllinen työaika päivätyössä ja kaksivuorotyössä sekä keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa umpikaivostyössä. Lisäksi 6 5. kohdan perusteella säännöllinen työaika

10 9 (43) voidaan paikallisesti sopia siten, että vuorokautisen työajan pituus on enintään kymmenen tuntia ja viikoittaisen työajan pituus enintään 50 tuntia. Työajan tulee tällöin tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Paikallisesti voidaan sopia myös 12 tunnin pituisesta vuorokautisesta työajasta sellaisissa töissä, joissa sen käyttäminen työn laatu sekä työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti perusteltua. Työnantaja voi käyttää työajan seurantaan sitä varten kehitettyjä seurantalaitteita. Säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sovitaan paikallisesti lain ja työehtosopimuksen rajoissa (7 ), ja työaikojen alkamis- ja päättymisajoista voidaan poiketa paikallisesti sopimalla tai mikäli sen todetaan olevan välttämättömän työn teknisen luonteen takia. Paikallisesti määrätyistä työn alkamis- ja päättymisajoista voidaan poiketa vuodenajan pimeyden, korjaustöiden kiireellisyyden tai muiden sen kaltaisten pakottavien syiden takia, jolloin työtä voidaan paikallisesti sopien tehdä myös yötyönä. Myös lepo- ja virkistystaukojen pituudesta voidaan sopia paikallisesti (7 ) siten, että päivätyössä voidaan noudattaa puolen tunnin pituista lepoaikaa, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta, ja kaksivuorotyössä voidaan sopia siitä, että työntekijällä on tilaisuus aterioida työn lomassa eikä ruokailuun käytettyä aikaa vähennetä työajasta. Työehtosopimuksen 8 antaa mahdollisuuden sopia paikallisesti yli- ja sunnuntaityökorvausten korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla. Maalausalan työehtosopimuksen [Suomen Maalarimestariliiton 2008] 3 :ssä määritellään paikallisen sopimisen reunaehdoista ja sopimiskäytännöistä vastaavasti kuin Rakennusalan työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksen 9 tarkentaa niitä asioita, joista paikallisesti voidaan sopia. Näitä ovat säännöllisen työajan tasoittumisen periaatteet, säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat sekä työajasta johtuvat lisät, taukojen sijoittaminen sekä tasainen palkanmaksu keskimääräistä työaikaa sovellettaessa. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuukauden aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa (9.1 ). Lisäksi paikallisesti voidaan sopia myös työvuoroluettelon muuttamisesta (10 ) ja palkan maksamisesta kaksi kertaa kuukaudessa (17 ). LVI-toimialan työehtosopimukseen [LVI-Tekniset Urakoitsijat 2008] sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti asioista, joista työehtosopimukseen on otettu erillinen maininta ja viitattu paikallisen sopimisen pykälään (4 ). Niissä tilanteissa, joissa ei ole viitattu työehtosopimuksen 4 :ään, tarkoittaa työehtosopimukseen kirjoitettu mahdollisuus sopia toisin myös järjestäytymättömiä yrityksiä. Paikallisen sopimisen käytännöt vastaavat myös tällä alalla aiemmin kuvattuja Rakennusalan työehtosopimuksen käytäntöjä. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan paikallisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken. Yksittäisen työntekijän tai työryhmän tekemä sopimus ei kuitenkaan voi olla ristiriidassa luottamusmiehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa, eikä luottamusmiehen tekemä sopimus pääluottamusmiehen tekemän sopimuksen kanssa. Seuraavista asioista voidaan paikallisesti sopia vain pääluottamusmiehen kanssa: 1) muun kuin kirjallisen muodon käyttäminen sovittaessa työajoista paikallisesti ja 2) paikallinen sopiminen lääkärintarkastuksiin liittyvistä menettelytavoista. Paikallisesti voidaan sopia keskimääräisestä työajasta, vapaapäivien sijoittelusta, työajoista (6 ), kehityskeskusteluista

11 10 (43) (7 liite 1) sekä lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan lomanosan yhteydessä (14 ). Lattianpäällystysalan työehtosopimuksen [Lattianpäällystysalan 2008] 3 määrittelee reunaehdot paikalliselle sopimiselle ja 10 paikallisen sopimisen työajoista. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuukauden aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi on ennakolta määriteltävä tasoittumisjärjestelmä. Paikallisesti voidaan sopia säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä työajasta johtuvista lisistä, taukojen sijoittamisesta ja tasaisesta palkanmaksusta (10 ), puolen tunnin ruokailutauon noudattamisesta (8 ), työvuoroluettelon muuttamisesta (11 ), kalenterivuoden käyttämisestä yksinomaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona (12 ) sekä palkan maksamisesta kaksi kertaa kuukaudessa (21 ). Rakennusliiton ja Kattoliiton välisessä Vedeneristysalan työehtosopimuksessa [Vedeneristysalan 2008] paikallista sopimista käsitellään 21 :ssä. Työehtosopimuksessa määritellään, että mikäli aloittamis- tai lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön taikka muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan säännöllinen työaika järjestää tavanomaisesta poikkeavasti paikallisesti sopimalla (3 ). Paikallisen sopimisen piiriin kuuluvat ruokailutauon pituus ja sijoitus (4 ), vuorokausilevon pituus (6 ), lopputilin maksaminen seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä (Kattoliitto ry:n jäsenyrityksissä) (11 ) sekä paikallisten matkakustannusten maksamisen yksityiskohdat (13 ). Työehtosopimuksen liitteinä on lisäksi työaikajoustokokeilun periaatteita kuvaava kokeiluluontoinen työehtosopimusmääräys vuodelta 1994 sekä sopimus työajan lyhennysperiaatteista vedeneristysalalla vuodelta Työaikaan liittyviä määritelmiä Työaika: Työaikalain mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikalain yleissäännöksen mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksilla on sovittu monista muunlaisista säännöllisistä työajoista eri henkilöstöryhmille. [Uhmavaara et al. 2003] Ylityö: Työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, jota tehdään säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan lisäksi. Vuorokautista ylityötä on yleensä työ, jota työntekijä tekee vuorokaudessa kahdeksan tunnin lisäksi. Viikoittaista ylityötä on yleensä työ, jota työntekijä tekee viikossa 40 tunnin lisäksi ylittämättä kuitenkaan vuorokautista säännöllistä enimmäistyöaikaa. Viikoittaista ylityötä on yleensä työviikon kuudentena tai seitsemäntenä päivänä tehty työ. [Uhmavaara et al. 2003] Osa-aikatyö: Työ, jota tehdään vähemmän kuin työ- ja virkaehtosopimuksissa tai lainsäädännössä on sovittu täydeksi työajaksi kyseessä olevalla alalla tai ammatissa. [Uhmavaara et al. 2003] Vuorotyö: Työaikalain mukaan vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennalta sovituin ajanjaksoin. Vuorojärjestelyihin ei työaikalaissa ole otettu kantaa,

12 11 (43) vaan ne kuuluvat pääosin työnantajan työnjohtovallan piiriin ja voidaan toteuttaa eri tavoin. Vuorotyön muotoja voivat olla esimerkiksi jatkuva yksivuorotyö (työtä tehdään viikon kaikkina päivinä), keskeytyvä kaksivuorotyö (työtä tehdään kahdessa vuorossa yleensä viitenä tai kuutena päivänä viikossa), jatkuva kaksivuorotyö (työtä tehdään kahdessa vuorossa viikon kaikkina päivinä), keskeytyvä kolmivuorotyö (työtä tehdään kolmessa vuorossa yleensä viitenä tai kuutena päivänä viikossa) ja keskeytymätön kolmivuorotyö (työtä tehdään kolmessa vuorossa viikon kaikkina päivinä). [Uhmavaara et al. 2003] Jaksotyö (periodityö): Työ, jota tehdään niillä aloilla, joilla edellytetään ympärivuorokautista työskentelyä kaikkina viikonpäivinä. Säännöllinen työaika voidaan jaksotyössä järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. [Uhmavaara et al. 2003] Liukuva työaika: Työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuma-aika voi olla enintään kolme tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. [Uhmavaara et al. 2003] Etätyö: Työtä tehdään osa- tai kokoaikaisesti varsinaisen työpaikan ulkopuolella, kuten työntekijän kotona, etätyökeskuksessa tai muussa työpaikan ulkopuolisessa tilassa, joka voi olla myös työnantajan omistama. Etätyölle tyypillistä ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt sekä tietotekniikan hyväksikäyttö. [Uhmavaara et al. 2003] Työaikapankki: Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- ja työpaikkatasolla käyttöönotettuja ja vapaaehtoisuuteen perustuvia erilaisia pitkäjänteisiä ja yksilöllisiä järjestelmiä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voi joustavasti säästää, lainata ja pitää vapaana. Työaikaa voidaan tehdä tiettyjen sovittujen tuntirajojen puitteissa sisään ja ottaa myöhemmin ulos yksittäisinä vapaapäivinä, lyhyempänä työaikana tai pitempänä vapaana. [Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä 2007, Uhmavaara et al. 2003] Tiivistetty työaika: Pitkiä työpäiviä seuraa pidennetty vapaajakso (esimerkiksi viikossa tehdään 12 tunnin työpäiviä ja seuraava viikko on vapaa). Työvuorojen pituudet voivat olla 10, 12 tai 16 tuntia. Tiivistetty työaika voidaan toteuttaa joko säännöllisen työviikon muodossa tai epäsäännöllisesti rytmittäen, jolloin järjestely toimii työaikapankin tavoin. [Uhmavaara et al. 2003] 4 Tutkimusmenetelmät Hankkeessa selvitettiin ensin työajan joustoihin liittyvää nykytilaa. Tutkimusmenetelminä olivat käytännössä kirjallisuustutkimus ja henkilöhaastattelut. Työajan joustoja koskevat aiemmat tutkimukset liittyvät pääosin muihin toimialoihin kuin rakennusala. Näistä kartoitettiin erilaisia käytännössä esiintyviä työajan joustoja sekä niiden merkitystä työnantajille ja työntekijöille. Lisäksi tarkasteltiin rakennusalan työehtosopimuksia työaikojen ja erityisesti paikallisen sopimisen mahdollisuuksien osalta. Kirjallisuustutkimuksen pohjalta laadittiin haastattelurunko Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksissä suoritettuja henkilöhaastatteluja varten. Haastatteluilla selvitettiin

13 12 (43) työnantajapuolen näkemyksiä työajan joustoista, nykykäytännöistä, tarpeista eri toimialoilla sekä kokemuksia ja kehittämisajatuksia. Yhteensä 11 (yksitoista) RT:n jäsenyritysten edustajaa haastateltiin puhelinhaastatteluin. Haastatellut edustivat talonrakentamisen, LVI:n, Infran ja maalausurakoinnin toimialoja sekä rakennustuoteteollisuutta. Hankkeen toisessa vaiheessa rakennusalan joustavia työaikoja koskevat tarpeet ja mahdollisuudet selvitettiin laaja-alaisina kirjallisina kyselytutkimuksina. Työntekijöiden näkemyksiä selvitettiin perinteisellä kirjekyselyllä. Työnantajakysely toteutettiin Internetpohjaisena kyselynä. Näillä kyselyillä selvitettiin rakennusalalla nykyisin käytännössä esiintyviä työaikajärjestelyjä, joustavien työaikojen esiintymistä ja näihin liittyviä kokemuksia, työaikajoustoihin liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia, edellytyksiä ja esteitä, sekä muita mielipiteitä ja ehdotuksia. Kysymysten asettelussa hyödynnettiin ensin toteutetun nykytilakartoituksen tuloksia. Kyselyjen sisältö selviää yksityiskohtaisesti raportin liitteenä (liitteet 1 ja 2) löytyvistä kyselylomakkeista. Työnantajille suunnatun kyselyn toteutus tapahtui käytännössä www-pohjaisella Digiumsovelluksella. Kutsu kyselyyn lähetettiin sähköpostiviestillä helmikuussa 2009 kaikkiin niihin jäsenyrityksiin, joilla on liiton jäsentietojen mukaan sähköpostiosoite. Näitä jäsenyritysten yhteysosoitteita oli yhteensä 1232 kattaen kaikki eri toimialat. Vastaukset tallentuivat Digiumiin, josta saatiin perusraportit ja data jatkokäsiteltäväksi ja analysoitavaksi. Vastausaikaa jatkettiin vielä maaliskuun alkupuolelle, jolloin lähetettiin kutsu vielä niille jäsenyrityksille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn. Työntekijäkyselyn toteutus tapahtui perinteisenä lomakekyselynä niin, että kyselyt toimitettiin työmaille Rakennusliiton paikallisten asiamiesten toimesta, ja kyselyyn vastanneet lähettivät vastauksensa suoraan VTT:n tutkijoille. Työntekijäkyselyjä toimitettiin yhteensä 1000 kpl jaettavaksi alueellisesti Rakennusliiton eri aluetoimistoille siten, että niitä jaettiin Uudenmaan alueelle 400 kpl ja Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon ja Ouluun 150 kpl kullekin alueelle. Työntekijäkyselyn tavoitteena oli saada tietoa eri toimialojen ja ammattien edustajien kokemuksista, tarpeista ja mielipiteistä joustoihin liittyen, joten kyselyä ohjattiin jakamaan mahdollisuuksien mukaan tasaisesti saman verran kaikille ammattiryhmille. Kyselyn jakamisessa pyrittiin siis tasaiseen kiintiöintiin ositetulla otannalla. Lähtökohtana oli kuitenkin jakaa kyselyjä kattavasti koko Suomen alueelle ja pääasiassa työmaiden kautta, jolloin kysely pystyttiin kohdistamaan työssä oleville Rakennusliiton jäsenille. Asfalttityöntekijöille lähetettiin kyselylomake ja vastauskuori kotiosoitteeseen, koska kysely ajoittui talviaikaan, jolloin ei asfalttityömaita ollut käynnissä. Työntekijöille suunnatun kyselyn jakelusta kerättiin Rakennusliitosta tietoja jakelun ajankohdasta ja työmaista, minne niitä toimitettiin. Kyselyiden perusteella saadut tulokset rakennusalan työnantajien ja työntekijöiden työaikajoustoja koskevista näkemyksistä esitetään seuraavissa luvuissa (luvuissa 5-6).

14 13 (43) 5 Tulokset 5.1 Kyselylle pohjaa henkilöhaastatteluista Laajaa kyselytutkimusta edeltäneiden henkilöhaastattelujen keskeisiä tuloksia Suurimmalla osalla työnantajista on tarvetta työajan joustoille, mutta tarpeet ja taustalla olevat syyt ovat kuitenkin erilaisia eri toimialoilla. Ainoastaan yksi talonrakennusalan edustaja oli sitä mieltä, että heillä ei ole mitään tarvetta sopia työajan joustoista. Osa haastatelluista henkilöistä näki tarpeita myös tällä alalla. Erityisesti vuodenaikavaihtelut tuovat paineita runkotyövaiheen nopeampaan etenemiseen. Työajan joustot mahdollistaisivat myöhemmässä vaiheessa ottaa tehtyä työaikaa vapaana ilman, että sillä olisi vaikutusta kokonaisaikatauluun. Korjausrakentamisessa eletään pitkälti asiakkaan ehdoilla, jolloin asiakkaan toimintaan sovitettavat työt muodostavat tarpeita joustaville työajoille. Työnantajien kommenteista tuli esille myös se, että työajan joustoja toivotaan työntekijöiden taholta ja ne koetaan etuina. Joustojen koetaan myös edistävän työhyvinvointia. Osa haastatelluista yrityksistä käyttää työajan joustoja jo nyt työehtosopimusten puitteissa ja on löytänyt sopimusten mukaisia toimintamalleja erilaisiin työskentelytilanteisiin. Esimerkiksi kotipaikkakunnan ulkopuolelle suuntautuvissa matkatöissä työntekijätkin haluavat tehdä pidempiä työpäiviä kolmen tai neljän työpäivän aikana ja pitää sitten pidennetyn viikonlopun, jolloin he voi matkustaa kotipaikkakunnalle. Muita työtilanteita, joissa joustavaa työaikaa on sovellettu, ovat työt, joissa työn luonteen takia joudutaan tekemään työtä normaalista poikkeavaan ajankohtaan. Käytössä on myös sovittuja järjestelyjä, joissa työviikon aikana tehdään eripituisia työpäiviä niin, että perjantaipäivän työaika on muita lyhyempi ja työntekijät pääsevät näin aikaisemmin viettämään viikonloppua. Haastatteluissa tuli esille myös periodityöksi kutsuttu työ, jolloin voidaan käyttää konekalustoa jatkuvasti ympäri vuorokauden. Tällöin tehdään työtä kahdessa vuorossa ja 12 tunnin työpäivinä viikon ajan, jonka jälkeen seuraava viikko vietetään vapaalla. Tämä on työehtosopimuksen mukainen paikallisesti sovittu työaika, johon on sovellettu ruoppaustyöhön sovittuja ehtoja. Infra-alalla on esimerkkejä myös käytössä olevista työaikapankki-järjestelmistä. Haastatteluissa tuli esille, että työajan joustojen käyttöönoton haasteina ovat mm. työajan seurantajärjestelmien puuttuminen sekä nähdään tarve uusille työvälineille, joilla voidaan paremmin hallita käytettyä työaikaa.

15 14 (43) 5.2 Kyselyihin vastanneiden taustat Yrityksiin suunnattuun kyselyyn vastanneet Työnantajakyselyyn vastasi 327 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui näin ollen 27 %. Vastanneet edustavat kaikkia päätoimialoja kattavasti (Kuva 1). Suurin ryhmä on talonrakennusala, josta vastaajia oli 104. Työnantajakyselyyn vastanneiden yritysten päätoimiala Tuoteteollisuus (N=54) yhteensä 327 yritystä Talonrakennus (N=104) Infrarakentaminen (N=47) LVI-urakointi (N=35) Pintaurakointi (N=86) Kuva 1. Työnantajakyselyyn vastanneiden päätoimialajakauma. Vastaajina yrityksissä olivat pääasiassa yritysjohdon edustajat (82 %). 9 % vastanneista oli henkilöstöhallinnon edustajia, 5 % työmaaorganisaation edustajia ja 4 % muita. Yli puolet työnantajakyselyyn vastanneista edustaa pk-sektorin yritystä, jossa on työntekijää (Kuva 2). Suuria valtakunnallisia RT:n jäsenyrityksiä pyydettiin vastaamaan kyselyyn niin, että saman yrityksen alueellisista toimistoista sekä rakentamisen eri toimialoja edustavilta osilta saataisiin erilliset vastaukset.

16 15 (43) Työnantajakyselyyn vastanneiden yritysten koko yhteensä 327 yritystä työntekijää (N=48) yli 250 työntekijää (N=31) alle 10 työntekijää (N=79) työntekijää (N=167) Kuva 2. Työnantajakyselyyn vastanneet erikokoisista yrityksistä. Työnantajakyselyyn saatiin vastauksia kattavasti koko Suomen alueelta. Hieman yli puolella yrityksistä on toimintaa Etelä-Suomen läänissä, seuraavaksi tulevat Länsi-Suomen lääni (45 %), Itä-Suomen lääni (29 %), Oulun lääni (17 %) ja Lapin lääni (11 %). Kansainvälistä toimintaa oli 8 % yrityksistä. Osa vastanneista oli sellaisista yrityksistä, joilla on toimintaa useilla alueilla, kuitenkin niin, että vastanneista yrityksistä 73 % toimii paikallisesti vain yhden läänin alueella. Työnantajakyselyssä pyrittiin selvittämään sitä, ovatko yrityksen työntekijät tyypillisesti töissä eri työmailla niin, että he kulkevat sinne päivittäin kotoaan vai tekevätkö he komennustöitä eri paikkakunnalla majoittuen tuolloin tyypillisesti työskentelypaikkakunnalle. 67 % kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoittaa toimintansa olevan pääasiassa paikallista. 18%:lla toiminta on vaihtelevasti sekä paikallista että komennustyötä, 10 % edustaa tuotantolaitosta tai muuta kiinteää työpaikkaa, ja 5 %:lla toiminta on pääasiassa komennustöitä eri paikkakunnilla. Eniten komennustyötä tehdään kyselyn kattamista toimialoista infrarakentamisessa. Yli puolella infrarakentamisen työntekijöistä (57 %) on joko pääasiassa tai vaihtelevasti komennustöitä eri paikkakunnalla. Talonrakentamisessa ja LVIurakoinnissa paikallisuus korostuu eli työmaat ovat paikallisia, joille kuljetaan päivittäin kotoa käsin (talonrakennus 88 % ja LVI-urakointi 79 %), mutta komennustyötäkin esiintyy. Pintaurakoinnissa on puolestaan tunnistettu vaihtelevasti komennustöitä paikallisten työmaiden lisäksi edellisiä enemmän (28 %). Tuotantolaitosta tai muuta kiinteää työpaikkaa edustavat luonnollisesti suurin osa tuoteteollisuuden yrityksistä (55 %). Oletettavasti myös tuoteteollisuuden paikallinen toiminta (32 %) edustaa osittain vastaavaa tuotantolaitosta (Kuva 3).

17 16 (43) Yritysten toimintamalli työntekijän liikkuvuuden suhteen talonrakennus pintaurakointi LVI-urakointi infrarakentaminen tuoteteollisuus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista yrityksistä pääasiassa paikallista toimintaa vaihtelevasti sekä paikallista että komennustyötä muu toimintamalli pääasiassa komennustöitä eri paikkakunnilla tuotantolaitos tai muu kiinteä työpaikka Kuva 3. Työntekijöiden töiden luonne työpaikalle liikkumisen suhteen työnantajakyselyn perusteella Työntekijäkyselyyn vastanneet Työntekijäkyselyyn saatiin yhteensä 308 vastausta ja vastausprosentti oli 31 %. Yksi vastauslomake oli palautettu tyhjänä. Työntekijäkyselyyn vastanneiden (N=307) työntekijöiden työnantajien yritysten päätoimiala on samansuuntainen kuin kyselyyn vastanneiden työnantajaedustajien. Työntekijäkyselyssä kuitenkin vastaajia on edellistä enemmän talonrakennustoimialalta (Kuva 4). Työntekijäkyselyyn vastanneet edustavat kattavasti kaikkia ammattiryhmiä (Kuva 5).

18 17 (43) Työntekijäkyselyyn vastanneiden työnantajayritysten päätoimiala tuoteteollisuus (N=44) yhteensä 288 vastaajaa infrarakentaminen (N=27) talonrakennus (N=155) LVI-urakointi (N=31) pintaurakointi (N=31) Kuva 4. Työntekijäkyselyyn vastanneiden työnantajan yrityksen päätoimiala. Työntekijäkyselyyn vastanneiden ammattinimike Asfaltti- ja tietyöntekijä Kirvesmies Laattamies Lattianpäällystealan työntekijä LVI-asentaja Maa- ja vesirakennustyöntekijä Maalari Muurari Rakennusmetallityöntekijä Rakennustuoteteollisuuden työntekijä Raudoittaja Talonrakennustyöntekijä Torninosturikuljettaja Vedeneristäjä Ajoneuvonosturin kuljettaja muu 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % % vastanneista työntekijöistä Kuva 5. Työntekijäkyselyyn vastanneiden ammattijakauma.

19 18 (43) Suurin osa työntekijäkyselyyn vastanneista oli keskisuuren tai suuren yrityksen työntekijä. Mukana oli myös pienten yritysten työntekijöitä (Kuva 6). Työntekijäkyselyyn vastanneiden työnantajayritysten koko yhteensä 305 vastaajaa yli 250 työntekijää (N=95) alle 10 työntekijää (N=23) työntekijää (N=84) työntekijää (N=103) Kuva 6. Työntekijäkyselyyn vastanneiden työnantajayritysten koko. Työntekijäkyselyssä kysyttiin työntekijöiden kotipaikkakuntaa. Myös työntekijäkyselyyn on vastattu kattavasti koko Suomen alueelta etukäteen suunnitellun jakelua koskevan jaottelun mukaisesti. Suurin osa vastanneista asuu Etelä-Suomen läänissä (47 %), Itä-Suomen läänissä 19 %, Länsi-Suomen läänissä 17 % ja Oulun ja Lapin läänissä 17 % Työaikajärjestelyt yrityksissä Kyselyyn vastanneiden yritysten nykyisiä työaikajärjestelyjä selvitettiin käytössä olevien päivittäisten työaikojen osalta. Työnantajista pääosalla, 73 %:lla oli käytössään vain yksi työaikajärjestelmä. 15 %:lla on käytössä kaksi, 6 %:lla kolme ja 6 %:lla neljä tai useampia eri työaikajärjestelymalleja. Talonrakennus-, pintaurakointi- ja LVI-urakoinnin toimialoilla käytetään selkeästi enemmän vain yhtä työaikajärjestelmää kuin infrarakentamisessa ja tuoteteollisuudessa. Yrityksistä 92 %:lla on käytössä normaali työaika yksivuorotyössä niin, että ylitöistä maksetaan ylityökorvaus. Muita työaikajärjestelyjä käytetään selvästi vähemmän. Paikallisesti sovittu työaika on käytössä keskimäärin vain 16 %:lla yrityksistä, mutta infrapuolella näitä on 38 %:lla vastanneista yrityksistä. Lisäksi infrarakentamisessa käytetään jaksotyötä (11 %:lla infrayrityksistä) ja ilta- tai yötyötä (15 %:lla). Kaksivuorotyötä tehdään keskimäärin 12 %:ssa yrityksistä, ja erityisesti tuoteteollisuudessa (35 %) ja infrarakentamisessa (28 %). Tuoteteollisuuden yrityksistä 20 %:lla on käytössä myös kolmivuorotyö ja 7 %:lla osa-

20 19 (43) aikatyö. Työvoiman vuokrauspalveluja käytetään muilla toimialoilla paitsi LVI-urakoinnissa ja keskimäärin 10 %:ssa kyselyn yrityksistä. Yrityksessä käytössä olevat työaikajärjestelyt Normaali työaika yksivuorotyössä Normaali työaika kaksivuorotyössä Jaksotyö Paikallisesti sovittu työaika Normaali kolmivuorotyö Ilta- tai yötyö Osa-aikatyö työnantajan resurssitarpeeseen perustuen Työvoiman vuokrauspalvelujen käyttö Muu talonrakennus pintaurakointi LVI-urakointi infrarakentaminen tuoteteollisuus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista yrityksistä Kuva 7. Työaikajärjestelyt kyselyyn osallistuneissa yrityksissä. Työnantajia pyydettiin kertomaan tarkemmin yrityksessä käytössä olevista työaikajärjestelyistä, jolloin poiketaan työehtosopimuksessa määritellystä normaalista 8 tunnin ja 40 viikkotunnin työajasta. Useat vastaajista ovat kertoneet, että yrityksissä tehdään perjantaisin normaalia lyhyempää päivää ja se on tehty viikolla hieman pidennettyinä päivinä. Myös erilaisia vuorotyöhön liittyviä järjestelyjä on tuotu tässä esille. Tasoitusjaksot ovat useissa esimerkeissä yhden tai kahden viikon pituisia. Joissakin tapauksissa on käytetty 6 kuukauden tai vuoden mittaista tasoitusjaksoa Työnantajat ovat tämän kysymyksen yhteydessä tuoneet esille joustavaan työaikajärjestelyyn liittyviä esimerkkejä, joista tyypillisimpiä ovat urakkatyöt ja matkatyöt. Näissä esimerkeissä on kerrottu, että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä normaalista poikkeavaa työaikaa. Tällöin tehdään pitkiä päiviä urakan etenemisen mukaan ja pidetään pitkiä viikonloppuvapaita. 5.3 Työaikajoustojen esiintyminen Työnantajista 53 % ilmoitti yrityksessään olleen käytössä työajan joustoja. Työnantajilta saatujen vastausten perusteella eniten työaikajoustoja esiintyy tällä hetkellä infra-alan yrityksissä, joista 70 % kertoi käyttäneensä niitä. Seuraavina tulevat tuoteteollisuus, jossa vastaava osuus on 62 % ja pintaurakointi, jossa osuus on 50 %. Kaikkein vähiten työajan

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

Kuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari

Kuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari Kuuden euron työkokeilu Infotilaisuus RT-RL 9.2.2017 Tapio Kari Kuuden euron työkokeilua koskevat määräykset koskevat kaikkia RT-RL sopimusaloja Kaikille Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton työehtosopimusaloille

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 1 (6) Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) viikoittaisen vapaa-ajan tulkinnasta. Annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n pyynnöstä 3 päivänä

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lasikeraaminen teollisuus 14.11.13, Vantaa Työaika, työ ja perhe-elämä Työ ja perhe-elämä, miksei vain elämä? Työajoista voi ja pitää sopia. Joustavien

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt

Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt Keinoja tuottavuuden parantamiseen: Investoinnit, Lean, työaikajärjestelyt Timo Haverinen, aluetoimitsija, Metallityöväen Liitto ry Esa Näätänen, aluepäällikkö Teknologiateollisuus ry 2.3.2016 Investoinnit

Lisätiedot

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa PUUSEPÄNTEOLLISUUS RY SISÄLLYS Alkusanat... 1. Toimintaympäristön muutos edellyttää meiltä enemmän...

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009

Lisätiedot

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia KANNANOTTO HYVISTÄ TYÖAIKAKÄYTÄNNÖISTÄ Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISUT HYVÄKSYTTY MAA- JA VESIRAKENNUSALAN UUSI TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE

TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISUT HYVÄKSYTTY MAA- JA VESIRAKENNUSALAN UUSI TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE TYÖEHSOPIMUSRATKAISUT HYVÄKSYTTY Infra-alalla on hyväksytty työehtosopimusratkaisut sekä työntekijöille että toimihenkilöille. Uudet maa- ja vesirakennusalan ja asfalttialan työehtosopimukset

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen Suomessa

Paikallinen sopiminen Suomessa Paikallinen sopiminen Suomessa Turun yliopiston tutkimusprojektin keskeisimpiä tuloksia 8.2.2008 Anu Sajavaara EK Erkki Auvinen STTK Tutkimushanke paikallisesta sopimisesta Turun yliopisto selvittänyt

Lisätiedot

kilpailukykysopimuksesta johtuen

kilpailukykysopimuksesta johtuen Kaupan työehtosopimukseen tulevat muutokset kilpailukykysopimuksesta johtuen Koulutuksen sisältö I. Vuosivapaajärjestelmä syrjäyttää arkipyhäjärjestelmän ja työaika pitenee II. Paikallinen sopiminen III.

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Palvelualojen työnantajat PALTA ry 1 Yksityisen laboratoriolan toimihenkilöiden

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa lukien osapuolten kesken ajalle allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa lukien osapuolten kesken ajalle allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS HARJA- JA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja sen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimus 2016-2017 14.6.2016 ERTO:n info Hki, Tku, Tre, Oulu Miksi KiKy solmittiin? Taustalla Suomen pitkittynyt taantuma Kaatuneet yhteiskuntasopimusneuvottelut 1. haluttiin korvata hallituksen

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

YLITÖIDEN TEETTÄMISEN HARMAAT KÄYTÄNNÖT Koulutus Asianajaja Antti Ignatius

YLITÖIDEN TEETTÄMISEN HARMAAT KÄYTÄNNÖT Koulutus Asianajaja Antti Ignatius YLITÖIDEN TEETTÄMISEN HARMAAT KÄYTÄNNÖT Koulutus 9.3.2017 Asianajaja Antti Ignatius JOHDANTO Keskeiset kysymykset Mitä sääntöjä työsuhteessa sovelletaan? Mitä on säännöllinen työaika? Mitä on ylityö? Miten

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Lukijalle 9. 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat 11 Paikallinen sopiminen 13

Lukijalle 9. 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat 11 Paikallinen sopiminen 13 Sisältö Lukijalle 9 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat 11 Paikallinen sopiminen 13 2 TYÖAIKA 15 Työajan määritelmä 15 Säännöllinen työaika 16 Säännöllinen

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

1(10) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 LAUSUNTO. Nro 1393-04 äänestys 7-2 1/2004 28.4.2004.

1(10) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 LAUSUNTO. Nro 1393-04 äänestys 7-2 1/2004 28.4.2004. 1(10) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 Lausunnonpyytäjä: Asianosainen: LAUSUNTO 28.4.2004 Uudenmaan työsuojelupiiri X Oy Nro 1393-04 äänestys 7-2 1/2004 Asia: Ylityön

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

s o v i n t o e h d o t u k s e n :

s o v i n t o e h d o t u k s e n : 1 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen työriidan ratkaisemiseksi ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n 26.4.2010 kello 18.00 alkavaksi ilmoittaman elintarvikealaa

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Sisältö 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET TYÖAIKA Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat Paikallinen sopiminen...

Sisältö 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET TYÖAIKA Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat Paikallinen sopiminen... Sisältö 1 TYÖEHTOSOPIMUSTEN YLEISET MÄÄRÄYKSET... 11 Työehtosopimukset ja niiden soveltamisalat... 11 Paikallinen sopiminen... 13 2 TYÖAIKA... 15 Työajan määritelmä... 15 Säännöllinen työaika... 16 Säännöllinen

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1375-01 (10/2000 ja 24/2000)

Työneuvoston lausunto TN 1375-01 (10/2000 ja 24/2000) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1375-01 (10/2000 ja 24/2000) Työneuvoston lausunto työaikalaissa säädetyn päivittäisen lepoajan lukemisesta työaikaan. Annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Lisätiedot

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Mikko Ahtola Jari Lahtinen Paavo Mattila Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 Sisältö Johdanto... 9 1 Työehtosopimusten yleiset määräykset...

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 Tammikuu 2010 OHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98)

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) Työneuvoston lausunto työaikalain (505/1996) viikoittaista vapaa-aikaa koskevien säännösten tulkinnasta. Annettu AKAVA ry:n pyynnöstä 25 päivänä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007

AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007 AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä Raportti 31.5.2007 1(49) TYÖAIKATYÖRYHMÄN

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 PTY ry Muistio 2 (19) SISÄLLYS 1 TOIMIVAT JA TYÖHYVINVOINTIA TUKEVAT TYÖAIKAJÄRJESTELYT... 3 1.1 Alkusanat... 3 1.2 Työaikasuunnittelu... 4 1.3 Miten lähteä liikkeelle työaikakäytäntöjen

Lisätiedot