KOE-ELÄINKESKUKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI. Sisällysluettelo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOE-ELÄINKESKUKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI. Sisällysluettelo"

Transkriptio

1 KOE-ELÄINKESKUKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI Sisällysluettelo KOE-ELÄINKESKUKSEN TOIMINTA, VISIO JA ARVOT...4 Perustehtävät...4 Koe-eläinkeskus jakaa asiallista tietoa eläinkokeista ja koe-eläintoiminnasta kiinnostuneille....4 Visio ja arvot...4 Lait ja asetukset...4 Organisaatio ja johtaminen...5 KEKSin organisaatiokaavio...5 Strategia...6 Eläinkokeellisen tutkimuksen linjaus...6 Eläinten korkea mikrobiologinen laatu...6 Eettinen asiakaspalvelu ja hyvien käytäntöjen levittämisen malli...6 Valvonta ja koe-eläintieteellinen opetus...7 Tutkimus...7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus...7 Laatupolitiikka...7 Laadunhallinnan organisointi...7 Vastuut ja valtuudet...8 Kokouskäytännöt...8 Raportointi johtajalle...8 Työhyvinvoinnin johtaminen...9 Toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja seuranta...9 Toiminnan suunnittelu...9 Toiminnan seuranta ja mittarit...9 VOIMAVARAT...10 Henkilöstö...10 Rekrytointi...10 Erityiset pätevyysvaatimukset...10 Tehtäviin perehdyttäminen ja ohjaus...11 Henkilökunta...11 Tutkijat...11 Toimenkuvat ja niihin sisältyvät vastuut, valtuudet ja velvollisuudet...11 Henkilökunnan ammattitaito, täydennyskoulutus ja elinikäinen oppiminen...11 Ammatillinen ja tieteellinen jatkokoulutus...11 Täydennyskoulutus ja elinikäinen oppiminen...12 Henkilöstökoulutus...12 Henkilökunnan hyvinvointi...12 Työterveyshuolto...12 Työsuojelu...12 Työkyvyn ylläpito ja virkistystoiminta...12 Henkilöstön palkitseminen...13 Koe-eläinkeskuksen vuoden 2010 kehittämiskohteena on sisäinen palkitsemiskäytäntö..13 Talous...13 Talousarvion laatiminen

2 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta...13 Laskutus...13 Talouden seuranta...14 Infrastruktuuri...14 Tilat...14 Konventionaalitilat...14 Transgeenisten jyrsijöiden barrieri...14 Kokeellisen kirurgian yksikkö...14 Farmakologian kokeellinen osasto...14 Biokemian laitoksen eläinosasto...15 Koivikon lampola...15 Tilojen käyttökelpoisuuden seuranta ja ylläpito...15 Tiloihin pääsy ja kulunvalvonta...15 Vierailijat...15 Tilavaraukset...15 Kokeellisen kirurgian leikkaussalitilojen varauksia ja käyttöä organisoi sairaanhoitaja...15 Turvallisuus ja ympäristö...16 Tulipalo- ja muut vaaratilanteet sekä pelastussuunnitelma...16 Ympäristöriskejä aiheuttavat gm-eläimet...16 Jätehuolto...16 Hankintamenettely...16 Hankinnoissa noudatetaan yliopiston hankintajohtosääntöä ja ohjeita...16 Tilaukset, tavaran vastaanotto, laskun maksu ja tarvikkeiden säilytys sekä luovutus.17 Kalusteet ja laitteet...17 Laiterekisteri...17 Laitteiden käyttäjät ja vastuuhenkilöt...17 Laitteiden ohjeet...17 Laitteiden kalibrointi ja määräaikaistarkastukset...17 Laitehuolto ja vikakorjaukset...17 Uudet laitteet...18 Laitteiden yhteiskäyttö...18 Vieraat laitteet...18 Laboratoriotarvikkeet, kemikaalit ja reagenssit...18 Säilytys ja hävittäminen...18 Lääkkeet...18 Muut materiaalit ja tarvikkeet...18 Eläinten rehut, kuivikkeet ja virikkeet...18 Tietojärjestelmät...19 Asiakirjahallinto ja arkistointi...19 Yksikön yleiset asiakirjat...19 Opetukseen liittyvät asiakirjat...19 Salassa pidettävän materiaalin säilytys ja hävitys...19 TOIMINNAT...19 Tutkimuksen tukipalvelut...19 Eläinten tuottaminen ja välittäminen...20 Eläinten tilaaminen ja lähettäminen ohjeistetaan KEKSin kotisivuilla Eläinten ylläpito ja hoito...20 Tutkimuksissa avustaminen...21 Koelupahallinto ja valvonta sekä lakisääteinen tilastointi ja raportointi

3 Eläinlääkintähuolto...22 Eläinlääkäri voi osallistua myös läänineläinlääkärin tekemiin valvontakiertoihin...22 Koulutus...22 Tutkijoiden kelpoisuuskoulutus...23 Koe-eläinkurssi laboratoriohenkilökunnalle...23 Täydennyskoulutus lääkäreille...23 Koe-eläintieteellinen tutkimus...23 Yhteistyö, sidosryhmät ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus...24 Yhteistyö ja sidosryhmät Oulun yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa...24 Kansallinen yhteistyö ja sidosryhmät...24 Koe-eläintoiminnan verkostot...24 Viranomaiset...24 Asiantuntijatehtävät...25 Yritykset...25 Kansainvälinen yhteistyö ja sidosryhmät...25 Ympäröivä yhteiskunta...25 LAADUNVARMISTUS JA ARVIOINTI...26 Henkilöstöä koskevat laadunvarmistuksen menettelytavat...26 Kehityskeskustelut...26 Koulutussuunnitelma ja osaamisen ylläpidon menettelytavat...26 Henkilöstön tyytyväisyys...26 KEKSin kehittämiskohteena on sisäinen henkilöstön tyytyväisyyden mittaamisen menetelmä Toimintaa koskevat laadunvarmistuksen menettelytavat...26 Itsearviointi...27 KEKSin omat sisäiset auditoinnit...27 Johtokunnan arviointi...27 Asiakastyytyväisyys sekä sidosryhmien palaute...27 Ulkopuolinen laadunarviointi...28 Säteilyturvakeskus valvoo radioaktiivisten aineiden ja säteilylähteiden turvallista käyttöä KEKSissä...28 Vierailukäyntien palaute...28 Arvioinneista saadun tiedon hyödyntäminen...28 Toiminnan arvioinnin kehittämiskohteet...28 Tutkimuksen laadunvarmistuksen menettelytavat...28 Eläimiin liittyvä laadunvarmistus...29 Ympäristöolosuhteisiin liittyvä laadunvarmistus...29 Laitteisiin liittyvä laadunvarmistus...29 Tietojärjestelmien laadunvarmistus...29 KEKSin tutkimuksen laadunvarmistus...29 Koulutuksen laadunvarmistuksen menettelytavat

4 KOE-ELÄINKESKUKSEN TOIMINTA, VISIO JA ARVOT Oulun yliopiston yhdeksi painoalaksi on määritelty biotekniikan ja molekyylilääketieteen tutkimus. Eläinkokeet ja eläimistä saatavien kudosten käyttö kuuluvat tärkeänä osana painoalan tutkimukseen. Erillislaitoksena toimiva koe-eläinkeskus tuottaa keskitetysti koe-eläinpalveluita ja eläinkokeellisen tutkimuksen tukitoimintoja. Perustehtävät Koe-eläinkeskuksen (KEKS) tehtävä on koe-eläinten ja koe-eläinpalveluiden tuottaminen sekä tutkimusympäristön ja neuvonnan tarjoaminen eläinkokeellisessa toiminnassa. Koe-eläinkeskus ylläpitää korkealaatuisia eläimiä, joita sekä kasvatetaan itse että tilataan ulkopuolisilta toimittajilta asiakkaiden tilauksesta. KEKSin henkilökunta antaa käytännön apua ja neuvoo kaikissa eläinkokeisiin liittyvissä asioissa sekä osallistuu eläinkokeellisen toiminnan organisointiin Oulun yliopistossa. Tutkijoita autetaan eläinkokeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä koulutetaan ja opastetaan henkilökohtaisesti käytännön toimenpiteissä. KEKSin henkilökunta suorittaa myös palvelututkimuksia. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen koe-eläimen elämän kaikissa vaiheissa on tärkeä osa keskuksen toimintaa. Koe-eläinkeskuksen henkilökunta valvoo, että eläinkokeiden suorittaminen tapahtuu koe-eläintoimintaa koskevien lakien ja määräysten mukaisella tavalla ja huolehtii eläinten käyttöä koskevasta valvontakirjanpidosta. Koe-eläinkeskus järjestää koe-eläinten käyttöön liittyvää lakisääteistä koulutusta eläinkokeellista tutkimusta suorittaville tutkijoille ja opiskelijoille sekä laboratoriohenkilökunnalle. KEKS osallistuu eläintenhoitajien koulutukseen ja valmentaa heitä ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon näyttöihin. Koe-eläinkeskus jakaa asiallista tietoa eläinkokeista ja koe-eläintoiminnasta kiinnostuneille. Visio ja arvot Koe-eläinkeskuksen visiona on tarjota korkealaatuiset ja hyvinvoivat eläimet, palvelut ja olosuhteet eläinkokeelliseen tutkimukseen. Toiminnassa noudatetaan 3R-periaatteita (Reduction vähemmän, Refinement paremmin, Replacement korvaten) ja kaikkia eläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi liittyviä toimia korostetaan. Koe-eläinkeskus pyrkii omalla koe-eläintieteellisellä tutkimuksellaan edistämään eläinten hyvinvointia ja tätä kautta kaiken eläinkokeellisen tutkimuksen laatua. Koe-eläinkeskus sitoutuu yliopiston toimintaa ohjaaviin arvoihin: yhteisöllisyys, edelläkävijyys ja kumppanuus. Näiden ohelle KEKS on määritellyt oman toimintansa arvoiksi eläinten hyvinvoinnin, henkilökunnan hyvinvoinnin ja keskinäisen yhteistyön sekä eettisen asiakaspalvelun. Lait ja asetukset Koe-eläintoimintaa koskeva lainsäädäntö: Eläinsuojelulaki (274/96) ja eläinsuojeluasetus (396/98) Laki koe-eläintoiminnasta (62/2006) 4

5 Maa- ja metsätalousministeriön asetus koe-eläintoiminnasta (36/2006) Asetus kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelemiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta, no 85/90. Euroopan neuvoston yleissopimus on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa no 1360/90 Euroopan Unionin direktiivi (86/609/ETY) kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetuksen ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä Geenitekniikkalaki ja -asetus (377/95 ja 272/2006), muutettu (490/2000 laki geenitekniikkalain muuttamisesta ja asetus 491/2000) Organisaatio ja johtaminen KEKSin organisaatiokaavio Yliopiston hallitus Rehtori Koe-eläintoimintaa valvova johtokunta Koe-eläinkeskuksen johtaja Sihteeri Eläinlääkäri Tutkimusteknikko barrieriosaston lähiesimies Tutkimusteknikko konventionaaliosaston lähiesimies Suunnittelija Sairaanhoitaja Kokeellisen kirurgian osasto Eläintenhoitajat Eläintenhoitajat Välinehuoltaja Koe-eläinkeskuksen hallintoa hoitavat rehtorin asettama johtokunta ja johtaja. Erillisen laitoksen hallinto, johtokunnan tehtävät ja johtajan tehtävät kuvataan Oulun yliopiston johtosäännössä (http://www.hallinto.oulu.fi/yhallint/saados/johtosaanto.pdf). Koe-eläintoimintaa Oulun yliopistossa valvoo yliopiston hallituksen alainen johtokunta ja koeeläinkeskuksen johtaja. Tämä johtokunta toimii samalla koe-eläinkeskuksen johtokuntana. Johtokunnan tehtävät kuvataan Koe-eläintoiminnan johtosäännössä (http://www.hallinto.oulu.fi/yhallint/saados/koe-elaintoiminta.html) 5

6 Koe-eläinkeskuksen toiminnallisista tavoitteista, henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittämisestä, toiminnallisesta tehokkuudesta sekä voimavaroista sovitaan Oulun yliopiston ja koe-eläinkeskuksen välisissä vuosittain käytävissä tulossopimusneuvotteluissa. Johtaja valmistelee tulossopimusluonnoksen yhdessä KEKSin johtoryhmän kanssa ja viimeistelee luonnoksen yhdessä johtokunnan kanssa. KEKSissä toimii johtajan asettama johtoryhmä, joka suunnittelee, seuraa ja ohjaa päivittäistä toimintaa. Johtoryhmän jäseniä ovat johtaja, eläinlääkäri, suunnittelija sekä tutkimusteknikot (lähiesimiehet). Transgeenisten jyrsijöiden barrierin toimintaa seuraa ja kehittää barrierin johtoryhmä, jonka KEKSin johtokunta nimittää. Koe-eläinten tuottaminen ja ylläpitäminen sekä kokeellinen toiminta tapahtuu erillisissä koeeläinosasoissa, joiden toiminnasta ja henkilökunnasta vastaa yksikön lähiesimies. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kokeellisen kirurgian osaston toimintaa koordinoi sairaanhoitaja ja suunnittelija. Aineiden ja tarvikkeiden hankinta, eläinlähetykset, asiantuntija- ja tutkimuspalvelut sekä eläinlääkintähuolto hoidetaan KEKSin henkilökunnan toimenkuvissa esitettyjen vastuiden mukaisesti. Strategia Eläinkokeellisen tutkimuksen linjaus Koe-eläinkeskus nojautuu yliopiston strategiaan toimiessaan lääketieteen eri osa-alueiden, biotekniikan ja biologian tarvitsemia korkealaatuisia koe-eläimiä ja eläinkoepalveluita tuottavana tukipalveluyksikkönä. Koe-eläintoiminnan strategiset linjaukset seuraavat tutkijoiden ja tutkimuksen muutostarpeita, joista tietoa saadaan ja kerätään tutkijoiden ja ryhmien kanssa käytävissä neuvotteluissa sekä asiakaspalautteista. Näiden muutostarpeiden ohella koe-eläintoiminnassa huomioidaan alan kansallinen ja kansainvälinen kehittyminen ja suuntaukset, joita sovelletaan KEKSin toimintaan. Kehittymistä ja suuntauksia seurataan aktiivisesti toimimalla alan yhdistyksissä ja luomalla henkilökohtaisia verkostoja. Eläinten korkea mikrobiologinen laatu Korkealaatuisen eläinkokeellisen tutkimuksen perustana on koe-eläinten korkea mikrobiologinen laatu. Eläinten hyvä laatu turvataan KEKSissä seuraamalla mikrobiologista laatua terveystarkkailuilla, eristämällä eritasoiset eläimet toisistaan ja ennaltaehkäisemällä tartuntojen leviäminen eläinten, ihmisten ja välineiden kautta. Koe-eläinpalveluita tuottaa ammattitaitoinen ja monipuolista alan asiantuntemusta edustava henkilökunta, jolla on selkeät toimenkuvat ja yksilöllisesti määritetyt vastuut ja velvollisuudet. Tiedollisia ja taidollista lisätaitoja hankitaan osallistumalla sekä koe-eläinalan koulutustapahtumiin että tarvittavien tukitaitojen koulutukseen. Eettinen asiakaspalvelu ja hyvien käytäntöjen levittämisen malli Tärkeänä osana henkilökunnan elinikäistä oppimista on eläinten hyvinvointia lisäävien uusien tekniikoiden kehittymisen seuraaminen ja käyttöön ottaminen KEKSissä. Saavutettua tietoa ja taitoa käytetään apuna tutkijoiden avustamistehtävissä ja neuvottaessa tutkijoita toimenpiteiden suorittamisessa. Henkilökunta seuraa yhteiskunnallisia, lainsäädännöllisiä ja yleisen eettisen 6

7 ajattelutavan muutoksia ja tuo nämä uudet näkökohdat mukaan toimintaan. Refinement- ja reduction -periaatteiden aktiivinen toteuttaminen ja levittäminen Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan koe-eläintoimintaan kuuluu KEKSin hyvien käytäntöjen levittämisen malliin. KEKSin eettinen asiakaspalvelu sisältää ajatuksen, että asiakkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla siten, että samalla noudatetaan koe-eläintoiminnan eettisiä periaatteita ja autetaan myös asiakkaita toteuttamaan näitä eettisiä periaatteita eläinkokeellisessa työskentelyssä. KEKSin tarjoama koulutus ja lakisääteinen valvonta tukevat eettisen periaatteen noudattamista. Valvonta ja koe-eläintieteellinen opetus Koe-eläinlaitoksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu eläinkokeiden suorittamisen ja kokeita suorittavan henkilökunnan pätevyyksien valvonta. Eläinkokeita valvotaan seuraamalla ja auttamalla eläinkokeiden lupaehtojen toteuttamista käytännössä. Pätevyyden saavuttamiseksi KEKS järjestää vuosittain tutkijoille suunnatun kansainvälisiä ohjeistoja noudattavan koe-eläinkurssin. Kurssi järjestetään määrävuosin englanninkielisenä. Koetoimenpiteitä käytännössä suorittava henkilökunta voi hankkia pätevyyden suorittamalla KEKSin järjestämän laboratoriohenkilökunnan koe-eläinkurssin. KEKS pitää rekisteriä kurssin suorittaneista. Tutkimus KEKSin henkilökunta tekee omaa koe-eläintieteellistä tutkimusta, jonka tavoitteena on koe-eläinten hyvinvoinnin lisääminen. Tutkimustulosten avulla parannetaan eläinten ympäristöä ja kehitetään eläimille tehtäviä toimenpiteitä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koe-eläinkeskus toimii aktiivisesti yhteiskunnallisena vaikuttajana eri sidosryhmiensä kautta. Henkilökunta on mukana sekä kansallisten että kansainvälisten alan järjestöjen ja yhteisöjen toiminnassa. Koe-eläinkeskukset Suomessa ovat tehokkaasti verkostoituneet. KEKS järjestää tutustumisvierailuja eläintiloihin ryhmille, jotka haluavat perehtyä koeeläintoimintaan. Henkilökunta antaa vierailijoille tietoa koe-eläinten käytöstä, eläinkokeita koskevasta lainsäädännöstä ja eläinkokeiden tarpeellisuudesta. KEKSissä voi suorittaa myös harjoitteluja koulujen työelämään tutustumisjaksoilla. KEKSin johtaja antaa tarvittaessa asiantuntijalausuntoja tiedotusvälineille, jotka voivat johtajan luvalla ja valvomana hankkia myös kuvamateriaalia eläintiloista. Laatupolitiikka Koe-eläinkeskus noudattaa yliopiston laatupolitiikkaa. Koe-eläinkeskuksen toiminta kuvataan laatukäsikirjassa Koe-eläinkeskuksen toiminnan kehittämisen malli, joka on yksikön johtamisen ja kehittämisen väline. Laadunhallinnan organisointi Koe-eläinkeskuksen laatujärjestelmästä vastaa KEKSin johtaja. Hänen apunaan laatuasioissa toimii laaturyhmä, johon kuuluvat KEKSin laatupäällikkö (eläinlääkäri), suunnittelija sekä eläinyksikköjen lähiesimiehet (tutkimusteknikot). Laatupäällikkö vastaa laatukäsikirjan kehittämisestä ja ylläpidosta sekä laatuasioiden koordinoinnista ja raportoinnista laitoksen johtajalle. Tutkimusteknikot (lähiesimiehet) vastaavat 7

8 yksikköjensä toiminnan laadusta. Suunnittelija vastaa yhdessä sairaanhoitajan kanssa OYSin kokeellisen kirurgian yksikön toiminnan laadusta. Vastuut ja valtuudet Koe-eläinkeskuksen johtaja johtaa ja kehittää koe-eläinkeskuksen toimintaa Oulun yliopiston johtosäännön ja koe-eläintoiminnan johtosäännön sekä koe-eläintoiminnan johtokunnan antamilla valtuuksilla. Koe-eläinkeskuksen johtaja jakaa edelleen vastuut ja valtuudet KEKSin henkilökunnalle. Jokainen työntekijä vastaa tekemästään työstä ja on velvollinen hoitamaan tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Jokainen vastaa myös oman työnsä siirtymisestä työn vastaanottajalle niin, että työn kokonaisuus jatkuu saumattomasti ja hyvänlaatuisena. Jokaisen henkilön vastuualueet kuvataan työnkuvassa, jonka työntekijä ja esimies allekirjoituksellaan vahvistavat vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Samalla henkilö saa myös valtuudet tehtävänsä hoitamiseen. Kokouskäytännöt Koe-eläinkeskuksessa pidetään säännöllisesti johtajan kutsumana laitoskokouksia, joihin osallistuu koko henkilökunta. Laitoskokouksissa käsitellään toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita. Kokouksissa sovitaan vuosittain sisäisen toiminnan tavoitteista ja tarkastellaan edellisen kauden tavoitteiden toteutumista. Laitoskokousten yhteydessä voidaan järjestää koulutusta. Osastoilla järjestetään lähiesimiehen kutsumana osastokokouksia, joissa käsitellään kyseisen osaston käytäntöihin ja henkilöstöön liittyviä asioita. Osastokokouksiin osallistuu osaston henkilökunta ja johtaja. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti johtajan kokoon kutsumana. Kokouksissa käsitellään KEKSin toimintaan, henkilöstöhallintoon ja talouteen liittyviä asioita. Laatua koskevat asia käsitellään ensisijaisesti laaturyhmän kokouksissa, joiden kokoonkutsujana on KEKSin laatupäällikkö. Kokouksiin voi osallistua tarvittaessa myös muuta henkilökuntaa. Koko henkilökunnan kanssa laatuasioita käsitellään laitoskokouksissa tai osastokokouksissa. Kokouksissa on puheenjohtaja ja sihteeri, jotka laativat kokouksen asialistan. Sihteeri kirjoittaa kokouksesta muistion. Asialista ja muistio ovat luettavissa KEKSin intranettikansiossa. Raportointi johtajalle Koe-eläinkeskuksen johtaja saa laatua koskevaa tietoa henkilökunnalta laitoskokouksissa, osastokokouksissa, johtoryhmän kokouksissa sekä laaturyhmän kokouksissa joko osallistumalla itse kokouksiin tai lukemalla kokousmuistiot. Laatupäällikkö laatii laatukäsikirjan pohjalta puolivuosittain kirjallisen raportin havaituista puutteista ja poikkeamista sekä ehdotuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Raportti käsitellään laaturyhmässä ja eläinyksiköiden lähiesimiehet vievät päätökset toimintaan. Raportointi johtajalle suoritetaan puolivuosittain laaturyhmän tai johtoryhmän kokouksessa, jossa laatupäällikkö raportoi auditoinneissa tehdyistä havainnoista, kehittämiskohteista ja suoritetuista korjaustoimenpiteistä. 8

9 Työhyvinvoinnin johtaminen Henkilökunnan työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti tehtävien oikeudenmukainen jakautuminen, selkeiden toimenkuvien ja vastuiden määrittäminen sekä riittävä koulutus ja perehdytys tehtäviin. Näiden tavoitteiden toteutumisesta johtaja saa parhaiten tietoa henkilökunnan kanssa vuosittain käytävistä kehitys- ja palautekeskusteluista. Henkilökohtaisilla koulutussuunnitelmilla lisätään myös henkilökunnan motivaatiota ja sitoutuneisuutta työhön. Henkilökunnan yhteisöllisyyttä kehitetään virkistyspäivillä, yhteisillä koulutus- ja kokoustilaisuuksilla sekä toimintaa ohjaavilla yhteisillä arvoilla, joista keskustellaan vuosittain laitoskokouksessa. Toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja seuranta Koe-eläinkeskuksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä ohjaavat tutkijoiden tarpeet koeeläinpalveluiden suhteen, eläinkokeita koskevat viranomaismääräykset, alalla tapahtuva yleinen kehitys ja yliopiston koe-eläinkeskuksen toimintaan osoittamat resurssit. KEKS kerää toiminnastaan monipuolista tietoa, jota käytetään toiminnan kehittämisessä. Alalla tapahtuvaa kansainvälistä kehitystä seurataan alan julkaisuista ja koe-eläinalan kokouksista sekä osallistumalla kansallisen ja kansainvälisen asiantuntijaverkoston toimintaan. Toiminnan kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota eläinkokeellisen tutkimuksen laadun ja koe-eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen. Uudet hoitomenetelmät, -välineet ja -koetekniikat, joiden on osoitettu lisäävän eläinten hyvinvointia ja parantavan tutkimuksen laatua, otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Näiden menetelmien tuominen edelleen tutkijoiden käyttöön on osana KEKSin hyvien käytäntöjen levittämisen mallia. Toiminnan suunnittelu Koe-eläinkeskus arvioi vuosittain tutkimuksissa käytettävien eläinten lajikohtaiset määrät ja tilatarpeet. Arvio tehdään eläinten tuotanto-, hankinta- ja käyttötilastojen perusteella. Hoitotarvikkeiden ja -kalusteiden hankintatarve arvioidaan eläinmäärien perusteella, samoin arvioidaan hoitohenkilökunnan riittävyys. Palvelujen hinnoittelun perusteena on arvio eläinten hoitopäivien vuosittaisesta määrästä. Uusien palvelujen kehittäminen suunnitellaan yhteistyössä palvelua tarvitsevan tutkimusryhmän kanssa. KEKS selvittää tarvittavien eläinten tilojen ja hoitovälineiden sekä laitteiden saatavuuden, toimintaa koskevat viranomaismääräykset ja koe-eläinpalvelutoimintaan liittyvät henkilöstö- ja koulutustarpeet sekä tekee suunnitelman ja laskelman uuden palvelun pystyttämisen aiheuttamista kustannuksista ja aikataulusta. KEKS laatii vuosittain toiminnan tulo- ja menoarvion edellisen vuoden taloussuunnitelman ja tuloksen pohjalta. Toiminnan seuranta ja mittarit Koe-eläinkeskuksen toiminnan mittareina käytetään eläinkirjanpidosta (WinKEKS) saatavia tilastoja KEKSissä tuotetuista ja ulkopuolelta saapuneista eläimistä sekä eläinten lajikohtaisista käyttömääristä eläinkokeissa ja muussa tutkimuksessa. Lisäksi ohjelman avulla saadaan tilastot eläinkoelupien ja käyttöilmoitusten määristä sekä suoritettujen toimenpidepalveluiden ja eläimiä käyttävien tutkijoiden määristä. Barrieriosastolla seurataan kuukausittain eläinten ja 9

10 hoitohenkilökunnan määrien suhdelukua. Geenimuunneltujen eläinkantojen määrää seurataan ja tilastoidaan gm-rekisterin avulla. Eläintilojen olosuhteita valvotaan keräämällä tietoa huoneiden lämpötiloista ja suhteellisesta kosteudesta. Eläinten mikrobiologista laatua valvotaan kolme kertaa vuodessa eri yksiköiden eläimistä otettavien terveystarkkailunäytteiden avulla. Terveystarkkailu toteutetaan terveystarkkailuohjeistossa kuvatulla tavalla. Tarkkailun tulokset julkaistaan KEKSin kotisivuilla. KEKSin taloutta: menoja, tuloja ja määrärahan riittävyyttä seurataan kuukausittain laadittavista kirjanpitoraporteista. KEKSin suorittamista maksullisen palvelutoiminnan tutkimuspalveluista ja asiakkaista pidetään kirjaa. Henkilökunta on sähköisessä työajanseurannassa. Henkilökunnan hyvinvoinnista saadaan tietoa suoralla palautteella kokouksissa, kehitys- ja palautekeskustelujen avulla, henkilöstökyselyillä sekä poissaolojen perusteella. Asiakastyytyväisyyttä mitataan KEKSin kotisivuilla olevaan palautelaatikkoon jätettävän palautteen perusteella sekä kohdennetusti järjestettävien asiakaspalautekyselyiden avulla. VOIMAVARAT Henkilöstö Henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan yliopiston yleisiä ohjeita ja toimialakohtaisia työehtosopimuksia. Työsopimussuhteisten tehtävien perustamisessa, lakkauttamisessa ja työjärjestelyissä sekä tehtävien haettavaksi julistamisessa noudatetaan yliopiston yleisiä ohjeita. Vakituisten tehtävien täyttämisessä noudatetaan yliopiston yleisiä ohjeita sekä koe-eläintoiminnan johtosääntöä. Rekrytointi Koe-eläinkeskuksen henkilöstötarpeita käsitellään johtoryhmän kokouksissa sekä johtajan ja lähiesimiesten kokouksissa. Koe-eläinkeskus päättää tarvittavien sijaisten ja muun määräaikaisen henkilöstön rekrytoinnista ja tekee esityksen yliopiston hallintovirastolle. Erityiset pätevyysvaatimukset Laki koe-eläintoiminnasta (62/2006) määrittelee koe-eläintoimintaa harjoittavan henkilökunnan pätevyysvaatimukset, joita noudatetaan uuden henkilökunnan rekrytoinnissa. Koe-eläintoiminnasta vastaavan henkilön tulee olla perehtynyt eläinkokeelliseen tutkimustoimintaan ja sen harjoittamista koskeviin lainsäädännöllisiin ja tieteellisiin vaatimuksiin. Koe-eläinhoitajalla tulee olla suoritettuna eläintenhoitajan ammattitutkinto tai vastaavat käytännön tiedot ja taidot laitoksessa pidettävien eläinten hoitamiseen ja käsittelyyn. Koe-eläimiä käyttävän laitoksen eläinlääkärillä on oltava lain 10 :ssä tarkoitettu kelpoisuus suorittaa eläinkokeita, tutkinnon lisäksi suoritettu koe-eläinkurssi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä koe-eläinlaitoksen henkilöstön pätevyydestä ja henkilöstön tehtävistä koe-eläinlaitoksissa. KEKSin työntekijällä on mahdollisuus pätevöityä työtehtäviinsä koe-eläinlain edellyttämällä tavalla työnteon yhteydessä. Johtaja arvioi uuden työntekijän pätevyyden tehtäviin. 10

11 Tehtäviin perehdyttäminen ja ohjaus Koe-eläinkeskukseen rekrytoidut henkilöt perehdytetään tehtäviinsä työsuhteen alussa. Yleisen perehdytyksen suorittaa tutkimusteknikko (lähiesimies), suunnittelija tai näiden valtuuttama tukihenkilö. Perehdytyslomakkeelle on listattu työyhteisöä ja työsuhdetta koskevat yleiset asiat, jotka käydään läpi perehdytyksen yhteydessä. Henkilökunta Lähiesimies tai hänen valtuuttamansa tukihenkilöt opastavat uuden työntekijän, sijaisen tai harjoittelijan käytännön työhön tehtäväkohtaisen asialistan mukaisesti. Suoritettu opastus kirjataan henkilökohtaiseen työhönperehdytyskorttiin. Vakituisella henkilökunnalla on lisäksi henkilökohtainen koulutuskortti, johon kirjataan kaikki koulutus- ja opetustapahtumat. Henkilökunnan työhönperehdytyslomake ja koulutuskortti ovat valmisteilla. Tutkijat Koe-eläinkeskuksen tilat ovat lukittuja, ja koe-eläimiä käyttävät tutkijat ja tutkimusryhmän jäsenet voivat hakea henkilökohtaisen kulkuoikeuden. KEKSin kulkuoikeuksia ylläpitää suunnittelija, joka voi myöntää oikeuden, kun hakija on saanut perehdytyksen KEKSin toimintaan ja toimintaohjeisiin. Perehdytyksen kulunvalvontaan suorittaa suunnittelija ja perehdytyksen muuhun toimintaan kunkin yksikön lähiesimies tai hänen valtuuttamansa työntekijä. Tutkijoiden perehdytyslomake on valmisteilla. Toimenkuvat ja niihin sisältyvät vastuut, valtuudet ja velvollisuudet Johtaja tai lähiesimies, jonka alaisuuteen uusi työntekijä palkataan, laatii vakituiseen työsuhteeseen tulevalle henkilölle kirjallisen toimenkuvan. Toimenkuvan tarkoituksena on selventää henkilön työtehtäviä, vastuuta ja asemaa organisaatiossa. Toimenkuva kirjataan HR- Personec -järjestelmään ja tarkistetaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Henkilökunnan ammattitaito, täydennyskoulutus ja elinikäinen oppiminen Henkilökunnan hyvä ammattitaito ja sen kehittäminen ovat KEKSin toiminnan laadussa keskeisiä asioita. Riittävän perehdytyksen ja työnohjauksen lisäksi henkilökunnalle järjestetään ammatillista täydennyskoulutusta. Johtajan vastuulla on ennakoida koe-eläintoimintaan kohdistuvia uusia vaatimuksia ja kehittää henkilökunnan ammattitaitoa ja jatkokoulutusta niiden edellyttämällä tavalla. Henkilökunnan ammatillisen lisäkoulutuksen tarve ja halukkuus kartoitetaan vuosittain kehityskeskusteluissa, joiden pohjalta johtoryhmä tekee henkilökunnan koulutussuunnitelman, jossa otetaan huomioon yksilölliset ja työyhteisön tarpeet. Ammatillinen ja tieteellinen jatkokoulutus KEKSissä on mahdollisuus ammatilliseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen työn ohella. Eläintenhoitajaksi pyrkivä työntekijä voi suorittaa eläintenhoitajan ammattitutkinnon, osaamisalana koe-eläinten hoito. Koe-eläinhoitajan (yleensä nimikkeellä laboratoriomestari) vakituinen työsopimus edellyttää yleensä suoritettua eläintenhoitajan ammattitutkintoa (koe-eläintenhoitajan osaamisala) tai poikkeuksellisesti tutkinnon suorittamiseen sitoutumista. Työssään edistynyt koeeläinhoitaja voi suorittaa KEKSissä työnsä ohella koe-eläintenhoitajan erikoisammattitutkinnon. Akateemisen henkilökunnan jatko-opintoja koe-eläintieteen alalla suositellaan, kuten Master of Laboratory Animal Science (FELASAn D-kategoria), koe-eläinlääketieteen erikoiseläinlääkäri (dipeclam) sekä tohtorin tutkinto. 11

12 Täydennyskoulutus ja elinikäinen oppiminen Henkilökunnan täydennyskoulutusta järjestetään KEKSin sisäisenä koulutuksena tai yhteistyössä muiden koe-eläinkeskusten, esim. Kuopion yliopiston valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen kanssa. Koulutusta hankitaan myös koe-eläinalan koti- ja ulkomaisista seminaareista, kursseilta ja kongresseista sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järjestämästä täydennyskoulutuksesta ja luennoilta. Lisäksi henkilökunnalle järjestetään mahdollisuuksien mukaan työpaikkavierailuja muihin koe-eläintoimintaa harjoittaviin laitoksiin. Henkilöstökoulutus Oulun yliopisto järjestää henkilökunnalleen koulutusta, johon voi hakeutua itse. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan lähiesimiehen ja johtajan kanssa. Osa yliopiston järjestämästä koulutuksesta pyritään sopimaan erikseen KEKSin henkilökunnalle kohdennettavana. Henkilökunnan hyvinvointi Koe-eläinkeskuksessa pyritään hyvään henkilöstöjohtamiseen, jolla on keskeinen merkitys henkilökunnan hyvinvoinnille. KEKSin esimiehet kehittävät osaamistaan henkilöstöltä saatavan palautteen avulla sekä osallistumalla aktiivisesti yliopiston tai ulkopuolisen tahon tarjoamaan esimies- ja johtamiskoulutukseen. Työterveyshuolto Oulun yliopisto on tehnyt sopimuksen työterveyshuollosta Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työterveyshuollosta vastaavan työterveyslääkärin ja -hoitajan kanssa KEKSin henkilökunnalle on laadittu työterveyssuunnitelma, jossa otetaan huomioon erityisesti eläintenhoitotyön aiheuttamat terveydelliset riskitekijät. OYSin henkilökunnan työterveyshuollosta ja -selvityksistä vastaa ODL Terveys. Työsuojelu Koe-eläinkeskus kuuluu Oulun yliopiston työsuojeluorganisaatioon ja KEKSin työsuojeluvaltuutettuna toimii lääketieteellisen tiedekunnan työsuojeluvaltuutettu (Työpaikka 1). KEKSin työsuojeluasiamies on tutkimusteknikko Tuula Mäkinen. Koe-eläinkeskuksen toiminnassa ja työohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota eläinpölyltä suojautumiseen. Eläinperäiset allergiat ovat suurin ammattitautiriski koe-eläinkeskuksessa. Henkilökunnan altistumista eläinpölylle vähennetään tilojen ilmastointi- ja kulkujärjestelyillä sekä käyttämällä eläintiloissa suojavaatetusta. Myös KEKSissä työskenteleviltä tutkijoilta sekä muilta työntekijöiltä edellytetään suojavaatetuksen käyttämistä. Koe-eläinkeskus on myös laatinut lakisääteisen mikrobiologisen riskinarvioinnin, joka perustuu valtioneuvoston päätökseen no 1155 työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen no 229 biologisten tekijöiden luokituksesta. Riskinarviointi on KEKSin kotisivuilla. Lisäksi työskentelyä gmeläinten kanssa ohjeistetaan erikseen, mikäli gm-eläinten valmistamisessa on käytetty virusvektoreita, jotka voivat aiheuttaa levitessään riskiä ihmisen terveydelle. Työterveyshuolto kiinnittää tekemissään työpaikkatarkastuksissa erityistä huomiota eläintenhoitajien ja välinehuoltajien työn fyysiseen kuormittavuuteen, jonka aiheuttamia sairauksia henkilökunnalle pyritään välttämään oikeilla työvälineillä ja hyvällä ergonomialla. Työterveyshuolto ohjeistaa myös muuta henkilökuntaa ergonomisiin työskentelytapoihin. Työkyvyn ylläpito ja virkistystoiminta Koe-eläinkeskuksen henkilökunta järjestää yksikkökohtaisia tai koko henkilökunnan yhteisiä virkistyspäivätapahtumia, joiden avulla pyritään lisäämään henkilökunnan yhteisöllisyyttä. Tilaisuuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. 12

13 Yliopisto tarjoaa henkilökunnalleen erilaisia liikuntapalveluita ja järjestää työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa, johon koe-eläinkeskuksen henkilökunta voi halutessaan osallistua (http://www.hallinto.oulu.fi/optsto/liikunta/liikunta.htm). Yliopiston kulttuuritoimikunta puolestaan järjestää mahdollisuuden osallistua erilaisiin kulttuuritapahtumiin (http://www.oulu.fi/kulttuuri/). Henkilöstön palkitseminen Oulun yliopiston yksiköt voivat tehdä ehdotuksia Oulun yliopiston jakamien tunnustuspalkintojen saajiksi. Tunnustuspalkintoja ovat mm. opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilön palkinto, hyvän esimiehen palkinto, hyvän työtiimin palkinto, tunnustuspalkinto hyvästä yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän hoitamisesta ja kansainvälistymispalkinto. Koe-eläinkeskuksen vuoden 2010 kehittämiskohteena on sisäinen palkitsemiskäytäntö. Talous Koe-eläinkeskuksen toiminta rahoitetaan yliopiston toimintarahalla ja koe-eläinpalveluista kerätyillä tuloilla. Kokeellisen kirurgian osaston toimintaa rahoittaa Oulun yliopistollinen sairaala. Talousarvion laatiminen Koe-eläinkeskuksen talousarvion laatimisessa noudatetaan yliopiston yleisiä ohjeita. KEKSin johtaja ja suunnittelija laativat vuosittain talousarvion. Talousarvio perustuu yliopistolta saatavaan toimintarahoitukseen sekä arvioon koe-eläinpalveluista saatavista tuloista ja toiminnan menoista. Talousarvio esitetään koe-eläintoiminnan johtokunnalle, joka päättää palveluiden hinnoittelusta. Kokeellisen kirurgian osaston talousarvion laatii suunnittelija ja johtaja ja hyväksyy kokeellisen kirurgian tulosyksikön johtaja. Hinnoittelu ja kustannuslaskenta Koe-eläinkeskuksen johtajan ja suunnittelijan laatimassa talousarviossa arvioidaan vuosittain toiminnasta aiheutuvat palkka-, toiminta- ja investointikustannukset. Yliopiston perusrahoitus kattaa osan palkkakustannuksista ja vuokrakulut. Loput palkkakustannuksista sekä muut kustannukset katetaan laskuttamalla koe-eläinpalveluiden käyttäjiä. Osa tarvittavista laite- ja hoitovälineinvestoinneista otetaan huomioon päivähoitohinnoissa viiden vuoden kuoletusajan mukaisesti. Laskutusperusteena on eläinlajikohtainen hoitopäivämaksu, joka sisältää hoidossa tarvittavat materiaali- ja työkustannukset. Lisäksi käyttäjiä laskutetaan eläimille suoritetuista toimenpiteistä, palveluista ja tutkimukseen luovutetuista nukutus-, kivunpoisto ja muista lääkeaineista. Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat KEKSin sisäisiä asiakkaita, jotka maksavat palveluista sisäisen hinnan mukaan. Ulkopuolisilta asiakkailta peritään kaksinkertainen hinta kaikista koe-eläinpalveluista. Kaikkiin Oulun yliopiston ulkopuolelta maksettaviin laskuihin lisätään hallinnon näistä laskuista perimä 15 % hallintokulu sekä arvonlisävero. Koe-eläinkeskukselta tilatut palvelututkimukset hinnoitellaan erikseen ja niistä tehdään kokonaistarjous asiakkaalle. Laskutus Koe-eläinkeskuksella on sähköiseen eläinkirjanpitoon WinKEKSiin perustuva laskutusjärjestelmä, josta saadaan eläinkoelupakohtaiset kustannusraportit halutulta aikaväliltä eläinten hoitopäivistä, eläimistä, suoritetuista toimenpiteistä ja materiaalikuluista. Kustannusraportti toimii laskuerittelynä, joka liitetään AdeEkossa tehtyyn laskuun. 13

14 Talouden seuranta Johtaja ja suunnittelija seuraavat KEKSin taloutta toimistosihteerin kuukausittain laatiman KEKSin sisäisen taloudenseurannan yhteenvedon perusteella. Infrastruktuuri Tilat Laki koe-eläintoiminnasta 62/2006 edellyttää, että kaikilla koe-eläintoimintaa harjoittavilla laitoksilla on viranomaisen myöntämä lupa. Koe-eläinkeskuksen laitoslupa käsittää kaikki Oulun yliopiston Kontinkankaan kampuksella olevat tilat, joissa harjoitetaan eläinkokeellista toimintaa. Lisäksi KEKSin laitoslupa käsittää biokemian laitoksen yhteydessä olevan eläinosaston luvat. Biologian laitoksella on oma laitoslupansa. Koe-eläinkeskuksen hallinnassa olevat koe-eläintilat on suunniteltu jyrsijöiden tuottamiseen sekä jyrsijöiden, kanien, sikojen ja lampaiden ylläpitämiseen ja kokeelliseen käyttöön. Konventionaalitilat Koe-eläinkeskuksen tilat on pääsääntöisesti keskitetty yhdeksi kokonaisuudeksi lääketieteellisen tiedekunnan rakennusten yhteyteen Kontinkankaalle. Koe-eläinkeskuksen johtoryhmän ja toimistohenkilökunnan tilat sekä konventionaaliosastolla työskentelevän henkilökunnan sosiaalitilat sijaitsevat koe-eläinkeskuksen 1.kerroksessa. Konventionaaliset eläintilat sijaitsevat KEKSin kellarikerroksessa. Osastolla ylläpidetään hiiriä, rottia, kaniineja sekä isoja koe-eläimiä ennen kokeita ja kokeiden aikana. Tilat jakautuvat kahteen käytävään, joilla on yhteinen kuivikkeiden tyhjennyspiste sekä välinehuolto. Tiloissa on varastotilat materiaalien säilyttämistä varten. Tiloissa on myös kolme laboratoriohuonetta, joissa on mahdollista tehdä kokeiden toimenpiteitä tai käsitellä näytteitä. Konventionaalitilojen yhteydessä on rottien tuottamiseen tarkoitettu barrieriosasto, jonne sisäänkäynti on erillisen sulun kautta. Isojen koe-eläinten (sika ja lammas) ylläpitämiseen on oma tilakokonaisuus. Lisäksi tiloissa on erillissululla varustettu eristysosasto, jota voidaan käyttää karanteeniosastona työskennellessä sellaisten eläinten kanssa, jotka eivät täytä KEKSin mikrobiologisia laatuvaatimuksia. Eristysosastolla on oma välinehuoltohuone sekä laboratoriohuone. Transgeenisten jyrsijöiden barrieri Transgeenisten jyrsijöiden barrieri sijaitsee KEKSin 1.5 kerroksessa. Barrierissa tuotetaan ja ylläpidetään sekä peruskantojen että geenimuunneltuja hiiriä. Barrierissa on oma välinehuolto ja laboratoriotilat sekä varastotilat. Henkilökunnan sosiaalitilat sijaitsevat varsinaisen barrierin ulkopuolella ns. barrierin etutiloissa. Kokeellisen kirurgian yksikkö Kokeellisen kirurgian yksikkö sijaitsee KEKSin 2. kerroksessa. Tiloissa on kaksi leikkaussalia, välinehuoltotila sekä röntgenosasto ja varastotilaa. Yksikön sairaanhoitajan toimistohuone on myös tiloissa. Farmakologian kokeellinen osasto Farmakologian kokeellisen osaston tilat sijaitsevat KEKSin ulkopuolella ja tiloista vastaa farmakologian ja toksikologian laitos. Tilat ovat KEKSin laitosluvan alla ja KEKS valvoo, että siellä suoritettavilla eläinkokeilla on asianmukaiset luvat voimassa ja että kokeet tehdään lupaehtojen mukaisella tavalla. 14

15 Biokemian laitoksen eläinosasto Biokemian laitoksen eläinosasto on Linnanmaalla sijaitseva itsenäinen koe-eläinyksikkö, jossa on eläinhuoneet hiirien ylläpitämistä ja kokeiden suorittamista varten. Tiloissa on oma välinehuolto ja varastotilat. Koivikon lampola Koe-eläinkeskuksen ulkopuolella sijaitsevassa Koivikon tilan lampolassa on karsinoita ja laidun koelampaiden ylläpitämiseen. Yksikössä ei ole toimenpidetiloja. Tilojen käyttökelpoisuuden seuranta ja ylläpito Koe-eläinkeskuksen johtaja vastaa siitä, että eläintilat ja hoitovälineet ovat ylläpidettäville eläinlajeille tarkoituksenmukaisia ja vastaavat lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Eläintilojen ympäristöolosuhteita säädellään koneellisesti siten, että huoneen lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus pysyvät annettujen raja-arvojen sisällä. Rakennuksen kiinteistöhuolto vastaa ilmastointilaitteiden toimivuudesta ja vaadittujen olosuhteiden ylläpidosta yksikössä. Eläintenhoitaja tarkkailee ja kirjaa päivittäin vastuullaan olevien huoneiden lämpötila- ja kosteusarvot ja raportoi muutoksista välittömästi esimiehelleen. Tiloihin pääsy ja kulunvalvonta Koe-eläinkeskus hallinnoi KEKSin ja biokemian osaston kulkuoikeuksia. Farmakologian osaston ja Koivikon lampolan tilojen kulunvalvonnasta vastaa kyseinen osasto. Koe-eläinkeskuksen eläintilat pidetään aina lukittuina ja tiloissa on elektroninen kulunvalvonta- ja lukitusjärjestelmä. Eläintiloissa työskentely edellyttää tutkijalta henkilökohtaista kulkuoikeutta, jonka hän saa perehdyttyään kyseisen eläinyksikön toimintaohjeisiin. Perehdyttäminen on kuvattu kohdassa tehtäviin perehdyttäminen ja ohjaus. Johtaja tai suunnittelija voi evätä kulkuoikeuden henkilöltä, joka ei noudata annettuja toimintaohjeita. Kulkuoikeudet tarkastetaan puolivuosittain. Jos tutkijalla ei ole ollut käyntejä eläintiloissa puoleen vuoteen, hänen avaimestaan poistetaan pääsy koe-eläintiloihin. Vierailijat Vierailija on henkilö, jolla ei ole kulkuoikeutta ja/tai jota ei ole perehdytetty tiloihin, kuten esim. laitteiden huoltaja, tarkastaja tai tutustumiskäynnillä oleva henkilö. Vierailija liikkuu eläintiloissa aina koe-eläinkeskuksen henkilökunnan vastuulla. Kulkuoikeuden saanut tutkija voi koe-eläinkeskuksen johtajan ja eläinlääkärin luvalla tuoda mukanaan vierailijoita, jotka tulevat ammatillisista tai koulutuksellisista syistä seuraamaan tutkimusta. Tilavaraukset Koe-eläinkeskuksessa erikseen varattavia tiloja ovat eläinyksiköissä olevat toimenpidehuoneet. Kussakin varattavassa huoneessa on varauskirja, johon tutkija itse tai KEKSin henkilökunta merkitsee varausajan. Kokeellisen kirurgian leikkaussalitilojen varauksia ja käyttöä organisoi sairaanhoitaja. 15

16 Turvallisuus ja ympäristö Koe-eläinkeskuksen toiminnassa pyritään aktiivisesti tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan erilaisia toiminnan riskitekijöitä. Koe-eläinkeskuksen kulunvalvonnan avulla pyritään estämään asiattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Koe-eläinkeskuksen kulunvalvontaa ja kulkuoikeuksia kuvataan kohdassa tiloihin pääsy ja kulunvalvonta. KEKSin ovilla on myös nauhoittavat valvontakamerat. Yliopiston Tilapalvelut hoitaa keskitetysti kiinteistöjen toimitilaturvallisuuteen kuuluvat asiat. Turvallisuuteen liittyviä koko henkilökuntaa koskevia ohjeita esitetään yliopiston sivuilla: Tulipalo- ja muut vaaratilanteet sekä pelastussuunnitelma Koe-eläinkeskus kuuluu lääketieteen kampuksen pelastussuunnitelmaan. Toimenpiteet tulipalon tai muun kriisitilanteen sattuessa ohjeistetaan suunnitelmassa ja yliopiston sivuilla KEKSin henkilökunta on perehtynyt pelastussuunnitelmaan, joka on nähtävillä kussakin yksikössä. Lisäksi KEKSillä on oma pelastussuunnitelma mm. tulipalon varalta. Ympäristöriskejä aiheuttavat gm-eläimet Työskentelyssä gm-eläinten kanssa noudatetaan geenitekniikkalakia ja -asetusta sekä geenitekniikanlautakunnan antamia erillisiä ohjeita. Työskentely eläintiloissa ohjeistetaan erikseen, mikäli eläinten valmistamisessa on käytetty sellaisia virusvektoreita, jotka voivat aiheuttaa levitessään riskejä ihmisille, eläimille tai ympäristölle. Jätehuolto Jätehuollossa noudatetaan yliopiston yleisiä ohjeita. Erityisesti kiinnitetään huomiota jätteen lajitteluun uudelleenkäyttöä varten. Koe-eläinten hävittämistä koskee sivutuoteasetus, jossa koe-eläimet luokitellaan ongelmajätelaitoksessa hävitettäväksi luokan 1 jätteeksi. Jyrsijöiden ja kanien raadot toimitetaan erillisen sopimuksen mukaan KEKSistä pakastettuina Oulun Seudun Teurastamopalvelut Oy:n jätekonttiin, jonka tyhjentämisestä ja raatojen edelleen toimittamisesta ongelmajätelaitokseen teurastamo vastaa. Lampaiden raadot noutaa kuljetusliike Lauhaluoma Ky erillisen sopimuksen mukaan ja toimittaa raadot käsiteltäväksi Honkajoki Oy:n eläinjätteen käsittelylaitokseen. Koeeläinten raatojen hävittämisestä sopivat tutkimusteknikot ja sairaanhoitaja oman osastonsa osalta. Kuivikejäte kerätään KEKSin jätekonttiin, jonka tyhjennyksestä ja toimittamisesta kompostoitavaksi vastaa Haurun jätekuljetus. Laboratoriojätteen käsittely kuvataan sivulla 18. Hankintamenettely Koe-eläinkeskus hankkii tarpeellisen määrän eläinten hoitovälineistöä ja yleiseen käyttöön tulevaa tutkimusvälineistöä, mikäli sille on laaja käyttötarve eläintiloissa. Suppeaan käyttöön tulevien tutkimusvälineiden ja kalliiden tutkimuslaitteiden hankinnasta vastaavat tutkimusryhmät itse. Laitteiden sijoittamisesta KEKSiin ja niiden huoltovastuusta sovitaan johtajan ja suunnittelijan kanssa. Hankinnoissa noudatetaan yliopiston hankintajohtosääntöä ja ohjeita 16

17 Tilaukset, tavaran vastaanotto, laskun maksu ja tarvikkeiden säilytys sekä luovutus Koe-eläinkeskuksen toimistosihteeri tilaa keskitetysti toimistotarvikkeet. Yksiköiden tutkimusteknikot huolehtivat eläinten sekä eläinten ylläpidossa tarvittavien rehujen, kuivikkeiden ja muun materiaalin tilauksista. Tarvikkeiden tai eläinten vastaanottaja kuittaa toimituksen vastaanotetuksi. Tilaaja tarkistaa lähetyksen ja toimittaa lähetyslistan koe-eläinkeskuksen toimistoon. Toimistosihteeri varmentaa laskun oikeellisuuden lähetyslistan perusteella. Kalusteet ja laitteet Koe-eläinkeskuksen kalusteilla tarkoitetaan eläinten hoidossa tarvittavia välineitä, kuten esimerkiksi jyrsijähäkkejä, häkkitelineitä ja eläinten hoitoon liittyviä erikoiskalusteita, kuten yksittäisilmastoituja häkkijärjestelmiä (IVC) ja isolaattoreita. Eläinhäkkien on kestettävä koneellista pesua ja kuumasterilointia sekä mahdollisesti happokäsittelyä ja niiden materiaalin on oltava koeeläinten säilytykseen sopivaa. Kalusteet hankitaan tunnetuilta ja luotettavilta toimittajilta. Kaluste- ja laitehankinnassa noudatetaan kilpailuttamista, jonka koordinoi KEKSin suunnittelija. Suunnittelija toimii myös KEKSin hankintayhdyshenkilönä. Hankinnassa otetaan huomioon huollon saatavuus ja varmuus. Laiterekisteri Koe-eläinkeskuksessa ylläpidetään laiterekisteriä kaikista laitteista yliopiston ohjeiden mukaisesti. Toimistosihteeri merkitsee uudet laitteet yliopiston käyttöomaisuuskirjanpitojärjestelmään (YKÄ). Laitteiden käyttäjät ja vastuuhenkilöt Eläinyksiköissä on nähtävissä laitteiden vastuuhenkilöt ja kirjalliset käyttö ja -toimintaohjeet. Vastuuhenkilö tai yksikön lähiesimies perehdyttää uuden käyttäjän laitteen käyttöön. Laitteiden ohjeet Laitteiden toiminta- ja käyttöohjeet säilytetään laitekansiossa yhdessä muiden laitetta koskevan dokumentaation kanssa. Laitteiden ohjeet laatii laitteen hyvin tunteva henkilö. Laitteiden kalibrointi ja määräaikaistarkastukset Laitteet kalibroidaan käyttämällä mittanormaaleja. Mittanormaalit ovat jäljitettävissä kansalliseen tai kansainväliseen (SI, FINMET) mittanormaaliin. Laitteen vastuuhenkilö huolehtii laitteen kalibroinnista ja sitä koskevan dokumentaation säilyttämisestä laitekansiossa. Kalibrointivälin pituus määritellään ko. laitteen toimintaohjeessa ja se riippuu laitteesta, vaaditusta tarkkuudesta, käyttötiheydestä ja mittausympäristöstä. Laitteiden määräaikaistarkastuksilla seurataan laitteen toimintaa kalibrointien välillä tai kun ilmenee epäilys laitteen virhetoiminnoista. Määräaikaistarkastuksen suorittaa laitteen vastuuhenkilö tai yksikön lähiesimies. Määräaikaistarkastus kirjataan laitekansiossa säilytettävään kirjanpitoon. Laitehuolto ja vikakorjaukset Laitteen huollon suorittaa laitteen vastuuhenkilö valmistajan ohjeiden mukaisesti tai laitteen huolto hankitaan valmistajan valtuuttamalta huoltomieheltä tai -liikkeeltä. Laitteelle tehdyt huoltotoimenpiteet merkitään laitekansiossa säilytettävään huolto- ja korjauspäiväkirjaan. Autoklaaveille on lisäksi määräaikaishuoltosopimukset. Laitekansiot, jotka sisältävät tiedot vastuuhenkilöistä, kalibroinneista, määräaikaistarkastuksista ja kirjapidon huolloista ja vikakorjauksista valmistellaan vuoden 2010 aikana. 17

18 Uudet laitteet Laitteen hankinnasta vastaava henkilö selvittää käyttötarkoitukseen soveltuvan laitteen saatavuuden ja hinnan. Uuden laitteen asennuksesta vastaa laitetoimittaja, joka antaa käyttökoulutuksen laitteen vastuu- ja varahenkilölle. Laitteiden yhteiskäyttö Eläintiloissa olevat KEKSin hankkimat laitteet ja välineet ovat tutkijoiden yhteiskäytössä. KEKS voi periä joidenkin laitteiden käytöstä, kuten esimerkiksi kaasuanestesialaite, korvausta. Vieraat laitteet Tutkija voi tuoda KEKSin tiloihin omia laitteita ja mittavälineitä. Yksikön henkilökunnan kanssa sovitaan laitteen käytöstä ja säilytyksestä. Tutkija vastaa laitteen käyttökunnon ylläpidosta. KEKSille kuulumattomat laitteet eläinyksikössä merkitään selvästi. Laboratoriotarvikkeet, kemikaalit ja reagenssit Säilytys ja hävittäminen Koe-eläinyksiköissä on erilaisia kemiallisia aineita, joita säilytetään kemikaalien säilytykseen tarkoitetuissa paikoissa kemikaalin käyttöturvallisuusohjeiden mukaisesti. Kemikaalien säilytyksestä vastaavat yksikön lähiesimies ja sairaanhoitaja kokeellisen kirurgian osalta. Kemikaalit ja reagenssit hävitetään noudattaen voimassaolevaa jätehuoltolakia sekä kiinteistön voimassaolevaa jätehuolto-ohjetta. Lääkkeet Koe-eläinkeskus hankkii johtajan vastuulla yleisimmin käytettävät koe-eläinten nukutukseen, rauhoitukseen, kivunpoistoon, lopetukseen tai sairauden hoitoon tarkoitetut lääkkeet yliopistollisen sairaalan apteekista ja lääketukkuliikkeistä. KEKSin eläinlääkäri tilaa tarvittavat lääkkeet. Lääkkeitä voidaan hankkia myös apteekista eläinlääkärin kirjoittamalla reseptillä. Koe-eläinkeskuksen osastoilla on lääkevarastoja, josta lähiesimiehet ja sairaanhoitaja luovuttavat johtajan valtuuttamina lääkkeitä tutkijoiden käyttöön. Lakisääteistä kirjanpitoa edellyttävästä lääkekirjanpidosta huolehtii sairaanhoitaja, ja kirjanpidon tarkastaa sairaalan apteekki. Lääke luovutetaan vain KEKSissä tehtävään tutkimukseen, jonka eläinkoesuunnitelma on viranomaisen hyväksymä ja lupa voimassa. Eläinkokeelle myönnetyn lupanumeron perusteella lääkkeen asiallinen käyttötarkoitus on varmennettavissa. Muut materiaalit ja tarvikkeet Eläinten rehut, kuivikkeet ja virikkeet Koe-eläinten rehut, kuivikkeet ja virikkeet hankitaan näihin erikoistuneilta valmistajilta. Kuljetusliike toimittaa tilauksessa sovitut toimituserät KEKSin ala-aulaan, josta ne siirretään eläinyksiköiden varastotiloihin. Rehu- ja kuivikevalmistajat valvovat tuotantonsa laatua ja puhtautta teettämällä säännöllisesti kemiallisia ja mikrobiologisia analyyseja eri valmistuseristä. Analyysit on nähtävillä valmistajien kotisivuilla tai saatavilla pyydettäessä. Koe-eläinkeskus ei vaihda eläinten rehua, kuiviketta tai eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi tarkoitettua virikettä tai pesäkoppia neuvottelematta etukäteen eläinkokeita tekevien tutkimusryhmien kanssa, sillä muutokset eläimen lähiympäristön materiaaleissa voivat vaikuttaa merkittävästi eläinkokeiden tuloksiin. 18

19 Tietojärjestelmät Koe-eläinkeskus kuuluu yliopiston UNIV-toimialuepalveluun. Verkon ja palvelimien ylläpidosta vastaa yliopiston tietohallinto. KEKSillä on ohjelmistojen ja laitteiden huoltosopimus tietohallinnon kanssa. Koe-eläinkeskuksella on sisäisessä käytössä eläinten kirjanpitojärjestelmä WinKEKS. Järjestelmän kehittämisestä vastaa järjestelmän ohjelmoija KEKSin henkilökunnan antamien pyyntöjen pohjalta. Järjestelmää käyttävät KEKSin lähiesimiehet ja toimistosihteeri sekä muut käyttöön valtuutetut eläintenhoitajat. Yhteydenpidosta järjestelmän ohjelmoijaan sekä järjestelmän käyttökoulutuksesta vastaa KEKSin suunnittelija. Järjestelmä toimii eläinkoeluparekisterinä, jolla seurataan koe-eläinten käyttömääriä eläinkoelupakohtaisesti ja sen avulla kerätään vuosittaiset käyttötilastot Etelä- Suomen lääninhallitusta ja EU:ta varten. Lisäksi järjestelmästä saadaan asiakaskohtaiset laskutustiedot eläimistä ja eläinpalveluista. Asiakirjahallinto ja arkistointi Osa asiakirjoista säilytetään KEKSin toimistotiloissa joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Pitkäaikaisesti arkistoitava materiaali toimitetaan yliopiston arkistoon yliopiston ohjeiden mukaisesti. Toimistosihteeri toimii KEKSin arkiston vastaavana. Yksikön yleiset asiakirjat Toimistosihteeri arkistoi henkilökuntaa koskevat asiakirjat, meno- ja tulolaskutustositteet sekä koeeläintoiminnan johtokunnan kokousmateriaalin KEKSin toimiston tai kopiointihuoneen lukollisiin kaappeihin. Materiaalin arkistointiaika on 10 vuotta. Koe-eläintoimikunnalle osoitetut eläinkoelupahakemukset vuosilta säilytetään toimiston lukollisissa kaapeissa pysyvästi. Koesuunnitelmat ja lupapäätökset sekä eläinten käyttöilmoitukset vuodesta 2006 lähtien ja gm-rekisterikansio säilytetään toimiston lukollisissa kaapeissa pysyvästi. Opetukseen liittyvät asiakirjat Toimistosihteeri ylläpitää rekisteriä tutkijoille suunnatun koe-eläinkurssin suorituksista sekä laboratoriohenkilökunnan koe-eläinkurssin suorituksista sähköisessä muodossa. Tutkijakurssin tenttivastauksia säilytetään KEKSin toimistossa. Salassa pidettävän materiaalin säilytys ja hävitys Salassa pidettävä materiaali säilytetään toimistotilojen lukollisissa kaapeissa ja hävitetään kopiointihuoneessa olevalla paperisilppurilla. TOIMINNAT Tutkimuksen tukipalvelut Koe-eläinkeskuksen ydintoimintana on tuottaa koe-eläinpalveluita yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehtävään lääketieteellisen ja biologiseen tutkimukseen, tarjota tutkimusympäristö kokeelliseen toimintaan ja neuvoa ja valvoa, että eläinkokeellisessa tutkimuksessa noudatetaan siitä annettuja säädöksiä ja viranomaisohjeita. 19

20 Eläinten tuottaminen ja välittäminen Koe-eläinkeskuksessa tuotetaan mikrobiologisesti korkealaatuisia hiiriä ja rottia. Tuotettavat peruskannat ovat yleisesti käytettyjä ja kantojen valinta tehdään kysynnän perusteella. Eläintuotannon suuruus suunnitellaan vastaamaan kysyntää. Hoitajat lopettavat ylimääräiset eläimet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koe-eläinkeskus huolehtii siitä, että ulkosiittoisten kantojen perimän monimuotoisuus säilyy mahdollisimman pitkään ja vastaavasti sisäsiittoisten kantojen jälkeläiset ovat perimältään keskenään ja vanhempiensa kanssa mahdollisimman identtisiä. Peruskantojen lisäksi KEKSissä tuotetaan tutkijoiden omia geneettisesti muunneltuja hiiri- ja rottakantoja, joista valitaan geneettisesti sopivat yksilöt kannan ylläpitoon, kantojen välisiin risteytyksiin, ei-eläinkokeelliseen tutkimukseen sekä varsinaisiin eläinkokeisiin. KEKSin henkilökunta huolehtii eläinten yksilöllisestä merkitsemisestä sekä DNA-näytteiden ottamisesta geneettisen laadun määritystä varten. Koe-eläimet, joita KEKSissä ei tuoteta, hankitaan tutkijoiden tilauksesta kaupallisilta ulkopuolisilta tuottajilta ja tutkimuslaitoksilta. Tarvittavat tuotantoeläimet, kuten sika ja lammas, hankitaan sopimustiloilta. Jyrsijöiden kanien tilauksen hoitavat lähiesimiehet, tuotantoeläinten tilaukset suunnittelija ja sairaanhoitaja. Ennen eläinten tilausta selvitetään eläinten terveydellinen laatu. Koe-eläinkeskuksen eläinlääkäri selvittää eläinten mikrobiologisen laadun terveystarkkailutodistusten perusteella. Barrieriosaston peruskannat uusitaan säännöllisesti ja uudet siitoseläimet hankitaan luotettavalta toimittajalta, jonka terveystarkkailutodistus noudattaa eurooppalaisia suosituksia (FELASAn terveystarkkailuohjeisto). Muut hiiret viedään yksikköön ainoastaan alkionsiirron kautta. Oulun yliopiston Biocenter vastaa alkionsiirtojen toteuttamisesta. Konventionaalipuolelle tuotavien kanien on täytettävä FELASAn terveystarkkailusuositukset. Kaupallisilta tuottajilta tulevien jyrsijöiden on täytettävä terveystarkkailusuositukset, mutta muista tutkimuslaitoksista voidaan eläinlääkärin harkinnan perusteella ottaa tapauskohtaisesti jyrsijöitä, jotka eivät täytä suosituksia. Tällöin eläimet sijoitetaan eristykseen isolaattoreihin tai eristysosastolle. Sioilta ja lampailta ei edellytetä terveystarkkailutodistuksia, mutta sopimustilojen kanssa on etukäteen varmistettu tilojen eläinlääkintähuolto ja eläinten terveydentilan seuranta. Koe-eläinkeskus huolehtii myös tutkijoiden pyytämistä eläinlähetyksistä muihin laitoksiin. Osastojen lähiesimiehet vastaavat käytännön järjestelyistä yhteistyössä tutkijan kanssa ja eläinlääkäri tai lähiesimies toimittavat vastaanottajalle tarvittavat terveyteen liittyvät tiedot. Eläinten kuljettajaksi valitaan luotettava kuljetusyhtiö tai kuljettaja. Eläinten tilaaminen ja lähettäminen ohjeistetaan KEKSin kotisivuilla Eläinten ylläpito ja hoito Eläintenhoitohenkilökunta vastaa eläinten perushoidosta huolehtimalla päivittäin niiden riittävästä ravinnon ja juomaveden saannista, säilytystilojen ja hoitovälineiden puhtaudesta ja hygieniasta sekä ympäristöolosuhteista ja eläinten hyvinvoinnista. KEKS hankkii eläinten hoidossa tarvittavan välineistön, aineet ja tarvikkeet sekä eläinten sairauksien hoitoon tarvittavat lääkkeet ja tutkimuksiin tarvittavia nukutus- ja kipulääkkeitä. Eläinten ylläpitoa, hoitoa ja eläintilojen ympäristötekijöitä kuvataan KEKSin kotisivuilla. Eläinlääkäri valvoo eläinten hyvinvointia ja eläinten terveydentilaa yhteistyössä eläintenhoitohenkilökunnan kanssa eläinten kasvatuksen, ylläpidon ja eläinkokeiden aikana. Eläinlääkäri valvoo jyrsijöiden mikrobiologista laatua tekemällä säännöllisiä terveystarkkailuja 20

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Kirjanpito ja eläinhallintajärjestelmän käyttö koe-eläinyksikössä

Kirjanpito ja eläinhallintajärjestelmän käyttö koe-eläinyksikössä Kirjanpito ja eläinhallintajärjestelmän käyttö koe-eläinyksikössä Koe-eläinkeskus/ Niina Kemppinen 7.10.2013 1 Lainsäädännössä Direktiivi 2010/63/EU http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2010:2

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kirjanpito ja eläinhallintajärjestelmän käyttö koe-eläinyksikössä

Kirjanpito ja eläinhallintajärjestelmän käyttö koe-eläinyksikössä Kirjanpito ja eläinhallintajärjestelmän käyttö koe-eläinyksikössä Koe-eläinkeskus/ Niina Kemppinen 10.10.2012 1 Lainsäädännössä Direktiivi 2010/63/EU http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=celex:3201

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA

RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke RAHASTONHOITAJAN TOIMENKUVA Asta Sipola & Merja Mattila Rahastonhoitajan valinta Kevätkokouksessa päätetään paliskunnan varojen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Liite 1 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO/ kodinhuoltaja / toimitilahuoltaja

Liite 1 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO/ kodinhuoltaja / toimitilahuoltaja TUTKINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI Liite 1 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO/ kodinhuoltaja / toimitilahuoltaja Tutkinnon osa Tutkinnon suorittaja Kerroshoitopalvelut Ajankohta Arvioija Näyttöympäristö

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Toimistopalvelut Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2.

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2. HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 1/2010 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Talouspalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon hoitaa yhtä seuraavista

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kaupan ala

Työnjohtokoulutus/kaupan ala Työnjohtokoulutus/kaupan ala Hyväksytty 17.8.2009 Rehtori Jarmo Paloniemi Hyväksytty 25.1.2011 Rehtori Jarmo Paloniemi Lisäykset täydennykset hyväksytty 17.06.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

AUTOALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

AUTOALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILU LIITE 1 1 AUTOALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN 1. Koulutuksen kokonaistavoitteet n työnjohtokoulutuskokeilun tavoitteena on kouluttaa henkilöitä, jotka osaavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) 15 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimintasääntöjen muuttaminen 1.6.2015 alkaen HEL 2015-001191 T 00 01 00 Päätös Päätöksen perustelut Taloushallintopalvelu

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Asiakaspalvelu, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o huolehtii työympäristöstä o valmistautuu palvelutilanteisiin

Lisätiedot

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen kohdan huomioon ottaminen kliinisissä auditoinneissa (Suositus no 4, 1.5.2008) Kliinisestä auditoinnista annettava auditointiraportti ja sen säilytysaika

Lisätiedot

KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUIDEN (KOTU) SEKÄ AVOIMEN YLIOPISTON LAATUJÄRJESTELMÄ (KOLA)

KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUIDEN (KOTU) SEKÄ AVOIMEN YLIOPISTON LAATUJÄRJESTELMÄ (KOLA) SISÄLLYSLUETTELO 1 (13) A. LAATUKÄSIKIRJA... 4 A1. KOTUN MENESTYSTEKIJÄT... 4 A2. JOHDON VASTUU JA VALTUUDET SEKÄ ORGANISAATION KUVAUS... 4 A3. TOIMINNAN SUUNNITTELUN KUVAUS... 4 A4. LAATUJÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot