Tietoa. 14 Työehtosopimusneuvottelut. 18 Bisnesenkeleitä, Accenture Services Oy:n luottamusmies: Työnantaja ymmärtää, että meistä on myös hyötyä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa. 14 Työehtosopimusneuvottelut. 18 Bisnesenkeleitä, Accenture Services Oy:n luottamusmies: Työnantaja ymmärtää, että meistä on myös hyötyä."

Transkriptio

1 TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 1 : 2013 Tietoa. 18 Bisnesenkeleitä, onko heitä? Suomalaisten kasvuyritysten taustalta saattaa löytyä yllättäviä tekijöitä. 14 Työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät taas syksyllä. Miten työehtosopimus on alun perin syntynyt ja mitä neuvottelut oikeastaan tarkoittavat? 4 Accenture Services Oy:n luottamusmies: Työnantaja ymmärtää, että meistä on myös hyötyä.

2 Kevätkokous pidetään lauantaina Lue lisää sivulta 31. 1:2013 TÄSSÄ NUMEROSSA 10 Kyberstrategiassa on kyse digitaalisessa maailmassa menestymisestä ja selviytymisestä, muttta kyberturvallisuus on myös fyysisen maailman turvallisuutta. Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll pureutuu kyberstrategiaan ja sen merkitykseen koko yhteiskunnalle. 3 Pääkirjoitus 4 Taivuteltu luottamustoimiin 6 Nokian ulkoistukset tuovat väkeä tietoalalle 7 Tietoala tiedottaa 9 Seminaarit 10 Kyberturvallisuus on koko yhteiskunnan asia 12 Tietoalalaiset kasin osaajia 14 Tarinaa työehtosopimuksesta 18 Elinkelpoinen kasvuyritys ei vierasta tylsiä töitä 20 Etätöistä lisää virtaa työelämään 22 Suomen parhaat työpaikat valittu 24 Osa-aikainen lomautus ja 200 päivän laskeminen 25 Varallaolo työtä vai vapaata? 26 Tavoitteena maan paras asiakaspalvelu 28 Terveisiä piiritoiminnasta! 30 Tietoalan hallitus Tapahtumia 20 Etätöiden tekeminen helpottaa ajankäytön suunnittelua ja luo joustavuutta elämään. Se vaatii myös työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta ja vastuunkantamista itsenäisesti. 26 Uusi asiakaspalvelukeskus palvelee jäseniä entistä paremmin. Palvelukeskus on avoinna nyt jokaisena arkipäivänä Työehdoissa saattaa välillä olla yllättäviäkin asioita. Mitä tarkoittaa varallaoleminen tai päivystys ja minkälainen korvaus niistä kuuluu saada? 2 TIETOA. 1 : 2013

3 Pääkirjoitus Esa Koskinen puheenjohtaja PUHEENJOHTAJALTA Hyvä Tietoalan toimihenkilöiden jäsen, Nyt meillä on takana ensimmäinen täysi kalenterivuosi uudessa liitossa ja keskusjärjestössä. Jäsenkyselymme perusteella liittymisemme Uuteen Insinööriliittoon ja Akavaan on onnistunut ja jäsenemme ovat tyytyväisiä yhdessä tekemäämme päätökseen. Suurimmat haasteet meille tulevatkin työnantajaleiristä ja koventuneesta poliittisesta ilmapiiristä. Nykyään tuntuu, että lähes joka päivä mediassa joku työnantajapuolen johtajista vaatii palkkamalttia tai teollisuudelle julkisvallan veroalennuksia. Tätä on nyt tiivistynyttä tahtia jatkunut syksystä lähtien ja kaikesta paistaa läpi se, että työnantajajärjestöt ovat tiivistäneet rivejään ja koventaneet vaatimuksiaan. Samaa viestiä ovat alkaneet julkisuudessa toitottaa osa poliitikoista sekä valtion virkamiehet ja julkinen sana tuntuu repivän tästä viestinnästä kaiken mahdollisen huomion ja edun. Toivon, että meillä olisi puolueeton media, joka pyrkii tiedottamaan yhteiskunnallisista asioista neutraalisti. Työnantajaliittojen viestintä lyö voimakkaasti läpi kaikissa medioissa, eikä sen vaikutusta yleiseen mielipiteeseen ei voi enää kuin ihmetellä. Nollalinjaa ajetaan kaikista tuuteista kansan tietoisuuteen ja eri tahoilta vakuutetaan, että muutoin homma ei toimi. Kuitenkin samaan aikaan tuloerot ovat kasvamassa ja yhä enemmän pidetään oikeutettuna sitä, että samaan aikaan kun palkkoja ei voi nostaa on kuitenkin oikeutettua kasvattaa osinkoja ja korottaa yritysten johdon palkkoja ja palkitsemisjärjestelmiä. Kaikesta tästä on seurauksena ollut se, että tuloerot Suomessa ovat kasvaneet. Yhtenä tuloerojen kasvuun vaikuttavana tekijänä tutkijat pitävät tietotekniikan kehittymistä ja käytön lisääntymistä. Eli olemmeko me työskennellessämme tietotekniikan palvelualalla tahtomattamme osaltamme olleet vaikuttamassa paitsi yleisen elintason nousuun myös tulonjaon epätasapainottumiseen? Samalla alamme koetaan yhä yleisemmin kustannustekijänä muulle teollisuudelle ja senkin vuoksi meidän palkkamme koetaan kaikkien muiden kuluerien tapaan säästökohteena. Tämä ei lupaa hyvää tulevia työehtosopimusneuvotteluita ajatellen, jos arvot toisella puolella jatkuvasti kovenevat eikä työntekijöiden katsota ansaitsevan edes inflaatiotasoisia palkankorotuksia. Edessämme ovat todella vaikeat työehtosopimusneuvottelut. Yhteisistä saavutuksista pitää kaikkien päästä nauttimaan, eikä niitä saa rajata vain ylimpien ryhmien etuoikeudeksi samaan aikaan kun muilta on oikeutettua vaatia yhä enemmän yhä vähemmillä panoksilla. TIETOA. 1 :

4 TYÖELÄMÄ Taivuteltu luottamustoimiin Teksti: Tiina Sandberg Marko Kovanen oli seitsemän vuotta sitten Accenture Services Oy:n historian ensimmäinen luottamusmies, tänä vuonna hän aloitti Tietolan toimihenkilöt ry:n hallituksen varajäsenenä. Vaatimattomasti omiin saavutuksiinsa suhtautuva mies tekee luottamustoimissa tinkimätöntä työtä, vaikka ensisijaisesti haluaakin panostaa omaan työuraansa. meilitulvaan, taivuin lopulta, Marko Kovanen kertoo Kyllästyin taustoja Accenturen alkuajoilta. Yritys tarvitsi luottamusmiehen ja minä osasin lainsäädännön. Itse ajattelin, että en voi olla huono. Vähän arvelutti toimeen ryhtyminen oman uran näkökulmasta, mutta toisaalta sainhan irtisanomisturvan. Samantyyppisen lievän painostuksen alla hän lupautui Tietoalan hallitukseen. Nokia-kauppojen jälkeen Accenture nousi ihmisten tietoisuuteen isona it-talona. Hallitus ajatteli, että tarvitsee joukkoihinsa jonkun sieltä. Minä olin näkyvin henkilö, ja kun ketään muutakaan halukasta ei ilmaantunut, lopulta suostuin. Alkuajat luottamusmiehenä sujuivat mallikkaasti, luottamustoimen pystyttämisongelmia ei ollut. Firma ymmärsi, että asiat hoituvat paremmin kun talossa on luottamusmies. Neljänä ensimmäisenä vuotena Accenture oli Suomen paras työpaikka. Kovasen työ oli helppoa, työnantajalla oli haluja neuvotella ja myös neuvotteluvaraa. Sittemmin ajat ovat tiukentuneet, vääntöä tarvitaan ja ikäviä asioita tullut eteen. Napit vastakkain ei kuitenkaan olla. Työnantaja ymmärtää, että meistä on hyötyä, että meitä tarvitaan. Kovanen puhuu meistä ja tarkoittaa Accenturen luottamusmiestiimiä: kolmessa yrityksessä, kolmella paikkakunnalla, on nykyään viisi luottamusmiestä. Teemme paljon yhteistyötä ja esiinnymme työnantajaan päin yhtenä rintamana. Olemme vahvoja ja pystymme jakamaan tietoa tehokkaasti. Hyvä irtisanomispaketti Vaikka viime syksy oli Nokia-kauppojen jäljiltä vaikeaa aikaa yt-neuvotteluineen, on Kovanen tyytyväinen saadusta irtisanomispaketista. Siitä on tullut kiitosta. Toinen luottamusuran positiivinen muisto ovat yhdet yt:t, joissa ei irtisanottu loppujen lopuksi ketään. Tämä tapahtui uran alkuvaiheessa, ehkä vuonna 2007 liikkeenluovutuksen yhteydessä, asia ei ollut julkisuudessa. Muutenkin neljä ensimmäistä vuotta olivat helppoa aikaa luottamusmiehelle. Viime vuosina onnistumisia on ollut vähemmän. Hyvän irtisanomispaketin kääntöpuoli on tietenkin se, että niin moni joutui lähtemään. Tässä työssä on ymmärrettävä, että on asioita joille ei voi mitään, ja kestettävä pettymyksiä. Kovanen antaa mielellään periksi pienissä vähämerkityksisissä asioissa ja keskittyy tärkeisiin kysymyksiin. On oltava rohkea ja on tunnettava lakitekstit. Hyvä luottamusmies uskaltaa sanoa KUKA? Marko Kovanen 37 v. Opiskellut Mikkelin Ammattikorkeakoulussa tietohallintoa, valmistui Accenturessa vuodesta 2005 lähtien, Sysadminina ja ohjelmoijana SAP:n ja.net-teknologioiden kanssa. Ensimmäisessä oikeassa työpaikassaan. Luottamusmiehenä vuodesta 2006 lähtien. Lähes heti koeajan jälkeen luottamusmieheksi. Tietoalan toimihenkilöt ry:n hallituksen varajäseneksi työnantajalle sen mitä pitää sanoa. Hänestä on helpottavaa olla aidosti samaa mieltä kuin ne ihmiset joita edustaa. Toki kaikki eivät voi olla samaa mieltä kaikista asioista. Esimerkiksi tes-korotusten aikaan haimme kentältä enemmistön mielipiteen, jonka mukaan toimimme. Mainettaan parempi Accenture Tämän päivän Accenture ei ole Suomen paras työpaikka mutta tilanne ei ole Kova- 4 TIETOA. 1 : 2013

5 sen mukaan niin paha kuin mitä julkisuus antaa ymmärtää. Meillä viihtyvät yhä yrittäjähenkiset ja omasta urastaan vahvasti vastuuta ottavat henkilöt. Ilmapiiri on kuitenkin odottava. Yt-neuvotteluiden seuranta kestää pitkälle kevääseen. Joitakin väärin perustein irtisanottuja on jo kutsuttu töihin takaisin, ja irtisanomisperusteiden tutkinta jatkuu. Elämme niitä aikoja, jolloin katsotaan mitä tuleman pitää. Kaikkia toimenpiteitä ei ole vielä ilmoitettu. Työnantaja on ollut kiinnostunut siitä, miten voisi nostaa työpaikan henkeä, mutta luottamusmies ei osannut tähän vielä vastata mitään. Odotteleminen ei riitä, vaan työnantajan on tehtävä jotain konkreettista. Pieniä merkkejä valoisammasta tulevaisuudesta on kuitenkin näkyvissä. Töissä olevien kannalta näyttää paremmalta. Penkillä istuvia on vähemmän, uusia töitä ja positioita on tarjolla. Myös keskustelut HR:n kanssa ovat helpompia. Ennen kaikkea Kovanen toivoo, että julkisuus jo päästäisi pihdeistään yrityksen. Sanotaanko näin, että saimme ansaittua huonoa julkisuutta, mutta ei meitä tarvitse enää yhdistää kaikkeen negatiiviseen, mikä tänä päivänä liittyy Nokian ulkoistuksiin. Jatkuva negatiivinen julkisuus pilaa helposti orastavan elpymisen. Tarkkaillen hallitukseen Kovasella ei ole valmista missiota hallitustyöskentelylleen. Isot pomot ja HR kävivät onnittelemassa minua, ohjeita ei jaeltu. Aion edustaa meidän työntekijöidemme näkemyksiä ja olla alkuajat kuulolla. Sanon sitten jotain kun on sanottavaa. Tes-neuvottelut tulevat olemaan ensimmäinen tulikoe, tosin en itse ole siinä tulilinjalla. Samoin kovaa tulee olemaan vääntö matkakorvauksista ja päivärahoista. Tärkeistä luottamustoimista huolimatta oma työura on yhä ykkösasia. Panostan työuraan ensisijaisesti ja luottamustoimet ovat tärkeysjärjestyksessä sen jälkeen. Mikä ei tietenkään tarkoita, että hoitaisin niitä vasemmalla kädellä. Saattaa olla että etenemiseni on hidastunut näiden vuoksi, tai sitten ei. Ainahan sitä toivoo, että voisi edetä nopeammin. n TIETOA. 1 :

6 JUURI NYT Nokian ulkoistukset tuovat väkeä tietoalalle Maaliskuun ensimmäinen päivä oli uuden alku yli 700 entiselle nokialaiselle, jotka aloittivat työpäivän uuden työnantajan palveluksessa. Yhden yön aikana ei vaihtunut ainoastaan työnantaja ja palkanmaksaja, vaan myös sopimusala. Aikaisemmin teknologiateollisuuden toimialalla työskennelleet ex-nokialaiset ovat nyt osa tietotekniikan palvelualaa. Sadat it-osaajat ovat olleet samassa tilanteessa viimeisen vuoden aikana. Isoja liikkeenluovutuksia on ollut Nokialla, Nokia Siemens Networksilla ja metsäyhtiö UPM:llä. Nokian ulkoistusten seurauksena Suomeen on syntynyt kaksi uutta isoa it-taloa, TCS ja HCL. Yrityksiä yhdistää intialainen tausta. Jokainen työhönsä sitoutunut ihminen kokee erilailla sen, kun työnantaja ei enää tarvitse hänen panostaan. Omalle kohdalle osuessa se voi olla järkytys. Tunteet liikkuvat vihan, katkeruuden ja jopa huvittuneisuuden välimaastossa. Varmaan joku ottaa asian ilman isompia mielenliikutuksia, 2010-luvun työelämään kuuluvana tapahtumana. Monelle omasta työsuhteestaan ja sen ehdoista huolestuneelle on ollut mukava kertoa tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta. Se on huojentanut monen mieltä. Vaikka vastaanottavan yrityksen yrityskulttuuri olisi täysin toisenlainen kuin mihin on totuttu ja moni asia epäilyttää, tietotekniikan palvelualalle tulevat voivat tukeutua työaikojen, varallaolokorvausten ja monen muun asian suhteen hyvään työehtosopimukseen. Työehtosopimus takaa, että uusi työnantaja ei voi vaatia mahdottomuuksia. Ulkoistukset eivät aina suju kuin Strömsössä. Asiamiehen näkökulmasta liikkeenluovutus sujuu hyvin silloin, kun on hiljaista. Kun puhelimet pirisevät ja sähköpostit laulavat, kaikki ei ole kunnossa. Molemmista on kokemusta. Eniten huolta jäsenille aiheuttavat työsuhteen ehtojen ja etujen säilyminen. Periaatteessa liikkeenluovutuksessa kaikki siirtyvät, mutta käytännössä ei. Ihan kaikkea ei ole mahdollista siirtää, eikä vastaanottava yritys halua jatkaa kaikkia vanhan työnantajan käytäntöjä. Tällöin neuvotellaan kompensaatiosta. Keskusteluissa on tärkeää, että ulkoistuksen kohteena olevat työntekijät toimivat yhdessä. Järjestäytymisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Muutostilanne vaatii aktiivista otetta niin työntekijöiltä, luottamushenkilöiltä kuin liitolta. Uusi työnantaja voi edellyttää erilaisten sopimusten ja tiedonantojen allekirjoittamista. Ne on syytä käydä läpi luottamusmiehen tai liiton lakimiehen kanssa. Jos kaikki ei ole kunnossa, muutosta kannattaa hakea yhtenä joukkona. Tietoala toivottaa kaikki teollisuudesta siirtyneet tervetulleeksi joukkoomme! n Elina Das Bhowmik Eniten huolta jäsenille aiheuttavat työsuhteen ehtojen ja etujen säilyminen. 6 TIETOA. 1 : 2013

7 TIETOALA TIEDOTTAA Dani Rönnqvist HED-päivät kiinnostivat jälleen pidettiin Helsingissä kongressikeskus Paasitornissa henkilöstöedustajien neuvottelupäivät Tietoalan toimihenkilöiden ja Ylempien toimihenkilöiden YTN:n järjestämänä. Tilaisuuden mielenkiintoiset puheenvuorot käsittelivät muun muassa aiheita mobiili työ tulevaisuudessa, yhteistoimintalaki, 2012 tehdyn palkkatutkimuksen tulokset, TES- ja tietoturva-asiat sekä Saksan työmarkkinamalli. Paikalla oli yli 100 henkilöstöedustajaa ympäri Suomen. n Tietotekniikan palvelualalle uusi asiamies Asiamies Elina Das Bhowmik aloitti maaliskuun puolivälissä UIL:n tietotekniikan palvelualasta vastaavana asiamiehenä. Työtehtäviin kuuluu kaikkien tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piirissä olevien jäsenten edunvalvonta ja neuvottelutoiminta. Hienoa päästä hoitamaan kasvavaa alaa, jossa haasteita riittää. Tärkeintä on valmistautua tuleviin neuvotteluihin, kiertää kenttää ja tutustua henkilöstön edustajiin sekä jäsenistöön, Das Bhowmik linjaa. Aikaisemmin Das Bhowmik on toiminut teknologiateollisuuden ja osittain myös tietotekniikan palvelualalla. Nyt saan keskittyä vain yhteen toimialaan, mikä on työn kannalta hyvä asia. Toivottavasti siitä on etua ja se näkyy myös jäsenille. Das Bhowmik viettää vapaa-aikaa mieluiten perheen kanssa puuhailen, urheilemalla tai ystäviä tapaamalla. Perhe asuu Vuosaaressa, missä on helppo lähteä lasten kanssa vaikka uimaan tai hiihtoretkelle. Omia lempilajeja ovat laskettelu, lumilautailu ja tanssi. Erityisen paljon odotan nurmikon tuoksua ja sitä, että pääsen iskemään kuokan takapihan multaan, hän sanoo. n Vuosi 2013 sähköisen viestinnän aikaa Tämän vuoden aikana Tietoa-jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa, pidät käsissäsi maaliskuun numeroa ja seuraava ilmestyy syyskuussa. Tulemme lähettämään sähköisiä uutiskirjeitä jäsenillemme, joissa kerromme ajankohtaisista aiheista, kuten syksyn työehtosopimusneuvotteluista ja erilaisista tapahtumista. Varmista, että olet ilmoittanut toiminnassaolevan sähköpostiosoitteesi liiton jäsenrekisteriin. Voit tehdä sen helpoiten kirjautumalla omille jäsensivuillesi syöttämällä jäsenkorttisi numeron osoitteessa n TIETOA. 1 :

8 TIETOALA TIEDOTTAA Henkilöstöedustajien extranet uudistuu Vuoden 2013 aikana on tarkoitus uudistaa henkilöstöedustajien eli HED:ien extranet-palvelu. Tiedotamme uudistuksen etenemisestä HED-tiedotteiden ja verkkosivujemme kautta. n ICTExpo 2013 messuilla riitti vilinää Tietoalan toimihenkilöiden esittelypisteessä kävi kova kuhina järjestetyillä messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Ständillä oli molempina päivinä Tietoalan lakimies Eeva Salmi pitämässä lakiklinikkaa. Lisäksi järjestötietoa ja ajankohtaisia asioita pääsi keskustelemaan asiamies Elina Das Bhowmikin ja liiton työntekijöiden sekä Tietoalan hallitusten jäsenten kanssa. Kiitos kaikille messuvieraille! n Jäsenedut kesäksi hyötykäyttöön Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenenä olet oikeutettu lukuisiin erilaisiin vapaa-ajan etuihin. Lehden lopussa ja www-sivuillamme olevan tapahtumakalenterin kautta kerrotaan mihin kaikkiin tapahtumiin voit saada jäsenhintaisia lippuja tai muita hyötyjä. Bensa-alennus, lomamökit, hotellit ja kattavat vakuutukset ovat myös kesälomalaisen apuna. n Jaa kehitysidea jäsenlehden toimitukselle voita uuden Skrolli-lehden vuosikerta! Skrolli on suomalainen tietokonekulttuurin erikoislehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyy kevättalvella 2013 sekä paperilla että digitaalisena. Lehden tekijöinä on joukko tietotekniikan harrastajia ja ammattilaisia, joita Suomessa ilmestyvät alan lehdet eivät ole puhutelleet vuosikausiin. Skrolli haluaa palauttaa innostuneen tee-se-itse-hengen harrastajien pariin, esitellä tietokonekulttuurin monia eri muotoja ja kehittää lukijoidensa taitoja ja ymmärrystä. Osallistu kilpailuun kertomalla kehitysidea tai miksei myös ruusuja tai risuja Tietoa-jäsenlehdelle. Arvomme kaikkien osallistujien kesken 10 kappaletta lehden vuosikertoja. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuoden 2013 aikana. Osallistu kilpailuun täältä n Onko UIL:n taskukalenteri tarpeeton? Monet ovat siirtyneet perinteisestä paperikalenterista sähköisen kalenterin käyttöön. Uusi Insinööriliitto tarjoaa kaikille paperikalenterin jäsenetuna, mutta sitä ei ole pakko ottaa vastaan. Kalenterin peruutuksen voi tehdä mennessä sähköisesti -pääsivun kautta. Peruutuksen yhteydessä tarvitaan nimi, sähköpostiosoite ja jäsennumero. n Hyvän työn kiertue huhtikuussa Neljällä eri paikkakunnalla pidetään Hyvä työ pidempi työura hankkeeseen liittyvää tapahtumaa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille henkilöstöryhmien edustajille. Paikkakunnat ja päivämäärät: 3.4. Helsinki Joensuu Oulu Tampere Lue lisää Onnea voittajalle! Arvoimme viime vuonna jäseneksi liittyneiden kesken ipadin. Voitto osui Tuulalle. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Arvomme myös kaikkien vuoden 2013 aikana liittyneiden kesken taulutietokoneen. Vinkkaa siis kollegallesi tai ystävällesi kilpailusta ja muistathan samalla, että suosittelemalla liiton jäsenyyttä saat myös itse palkkion. n Lisätietoja: 8 TIETOA. 1 : 2013

9 TAPAHTUMAT Seminaarit Teksti: Nina Räsänen Kuvat: Ilona Mäenpää, UIL Ystävänpäiväseminaari Helsingissä Katajanokan kasinolla Ystävänpäivänä pidettiin Teknologiateollisuuden, Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n yhteinen seminaari, jonka tärkeänä aiheena oli ICT-alan tulevaisuus. Seminaarissa oli paikalla yhteensä noin neljäkymmentä IT-alan henkilöstöedustajaa, liittojen edustajaa ja yritysten johtohenkilöitä. Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen esitteli ICT työryhmän loppuraportin - 21 polkua Kitkattomaan Suomeen. Raportissa työryhmä ehdottaa Suomelle 10 vuoden kasvuohjelmaa, joka mahdollistaa Suomen tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti on luettavissa Työ- ja elinkeinoministeriön www-sivuilta. Ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu, jonka aiheena oli tietotekniikan palveluala kasvun moottorina. Paneelissa käytiin vilkasta keskustelua muun muassa tuottavuudesta, joka kirvoitti sekä panelistit että yleisön kertomaan omista kokemuksistaan. Paneelikeskustelun veti Jukka Viitasaari Teknologiateollisuudesta, panelisteina olivat ohjelmistoyrittäjä Ari Rikkilä puheenjohtaja Esa Koskinen (Tietoalan toimihenkilöt) ohtaja Pekka Pellinen (TEK) tutkija Olli Martikainen (ETLA) n Panelistit Olli Martikainen, Jukka Viitasaari ja Pekka Pellinen Katajanokan kasinolla. Tilaisuudessa käytiin myös paljon keskusteluita kahvipöydissä. Tietoalan standaareja jaettu Tietoalan toimihenkilöiden hallitus on myöntänyt yhdistyksen numeroituja standaareja menestyksekkäästä työstä järjestön puolesta ja pitkäaikaisesta hallitustyöskentelystä. Entinen puheenjohtaja ja nykyinen Uuden Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö Jouko Maliselle myönnettiin standaari numero 2, Tietoalan viestintää hoitanut Minna Anttonen sai numeron 3, hallituksen sihteerinä toiminut Eija Hirvonen sai numeron 4 ja verkkoviestintävastaavana vuosia toiminut Jari Kähkönen numeron 5. Ensimmäinen standaari myönnettiin syksyllä 2012 pitkäaikaiselle puheenjohtajalle ja nykyiselle varapuheenjohtajalle Juha Reinisalolle. n TIETOA. 1 :

10 DATANURKKA Kyberturvallisuus on koko yhteiskunnan asia Teksti: Jarno Limnéll Kyberturvallisuus on digitaalisen maailman ( bittien maailma ) turvallisuutta, erotuksena fyysisestä maailmasta ( atomien maailma ). Kyse ei kuitenkaan ole kahdesta erillisestä maailmasta, sillä fyysinen maailma toimii tänä päivänä, ainakin länsimaissa, pitkälti bittien varassa. Lähitulevaisuuden megatrendinä on, että bitit ottavat yhä enemmän valtaa atomeista. Jo nyt voi kuitenkin sanoa, että niin suomalaisen yhteiskunnan kuin meidän jokaisen elämä on tänä päivänä hyvin riippuvaista bittien maailman toimivuudesta, siis kyberturvallisuudesta. Alati kasvavan bittiriippuvuuden kääntöpuolena on haavoittu- 10 TIETOA. 1 : 2013

11 Jarno Limnéll on Sotatieteiden tohtori ja Kyberturvallisuusjohtaja Stonesoft Oyj:ssä. kuvaa kyberympäristön nykytilaa, ja toisaalta, se ohjeistaa selkeään vastuunjakoon sekä tarvittavaan ketteryyteen yhteiskunnan laajuisessa yhteistyössä, jonka tavoitteena on toimiva ja kyberturvallinen Suomi. Yhteistyön vaatimus ylittää hallinnolliset rajat sekä julkinen/ yksityinen -erottelun. Tällainen kokonaisvaltainen ajattelu on kyberuhkiin vastattaessa välttämätöntä. Kaikkia kyberuhkia ei voi torjua, vaan niiden kanssa on opittava elämään. Tämä vaatii jokaiselta kyberympäristön toimijalta aktiivisuutta, häiriötilojen sietämistä ja nopeaa palautumiskykyä. Siis resilienssiä, joka on yhteiskuntamme avaintekijä tulevaisuuden turvattomuustilanteista selviämiselle. Strategiaan kannattaa tutustua myös yrityksissä ja järjestöissä, vaikka se muuttuu konkretiaksi vasta soveltamisohjeiden ja varsinaisen työnteon myötä. Omaa toimintaa on tarpeellista kehittää strategian mukaisesti ja yhteistyöhön aktiivisesti hakeutuen, sillä tämä lisää vaikutus- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Työpaikoilla kyberuhat saavat käytännönläheisen ilmauksen: tietojohtamisen heikkoudet, tietokaappaukset, haittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset, vaillinainen henkilöstön ohjeistaminen ja tietoiset väärinkäytökset. Usein niitä ei kuitenkaan tunnisteta, ja harvoin niiden toteutumisesta ilmoitetaan eteenpäin. Siksi kyberuhkat jäävät näkymättömiksi. Ne eivät kuitenkaan katoa silmät sulkemalla. Pelkoon ei ole syytä, sillä monilla ihan perustoimilla voidaan oleellisesti parantaa arkipäivän kyberturvallisuutta. Tietoturvallisuus on sisällytettävä strategiseen johtamiseen (ja siihen sitoutumiseen), tehdään riittävät ja oikein kohdistetut investoinnit ja ylläpidetään henkilöstön osaamista ja niin ihmisten kuin teknologian kriisinsietokykyä. Kyberturvallinen yhteiskunta pitääkin nähdä kaikkien etuna, ja Suomen globaalina kilpailuvalttina. n vuus. Bittien maailman kautta pystytään nykyään tuottamaan huomattavaa haittaa, kuten mittavia taloudellisia menetyksiä, yhteiskunnallista epäjärjestystä, mielipahaa sekä myös fyysistä tuhoa. Samalla on pelkän kyberuhkien korostamisen sijasta hyvä muistaa ne upeat mahdollisuudet, joita tekninen kehitys ja digitaalinen maailma meille tarjoaa muun muassa maailmanlaajuiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kyberturvallisuus onkin tasapainottelua mahdolisuuksien ja uhkien välillä. Hyvin oleellista on muuttaa nykyinen lähestymistapamme turvallisuuteen bittimaailmassa. Fyysisessä maailmassa turvallisuusnäkökohdat osataan ottaa lähes kaikessa toiminnassa huomioon melkein itsestään selvinä asioina. Digitaalisessa maailmassa näin ei ole, valitettavasti. Kun turvallisuusnäkökohdat jätetään huomioimatta, houkuttelevuus väärinkäytöksiin luonnollisesti esimerkiksi kyberrikollisuudessa lisäääntyy. Turvallisuusasioihin tulisi digitaalisessa maailmassa toimittaessa suhtautua aivan uudenlaisella vakavuudella ja ottaa turvallisuus koko kehityksen digitaalisen maailman kehityksen lähtökohdaksi. Suomen tammikuussa julkaistu kyberturvallisuusstrategia ohjaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä oikeaan suuntaan. Yhtäältä se TIETOA. 1 :

12 TYÖELÄMÄ Tietoalalaiset kasin osaajia Teksti: Aila Tähtitanner Viime syksyn työmarkkinatutkimuksen teema-alueena oli ammatillisen osaamisen kehittyminen. Tietoalalla työskentelevät antoivat omalle osaamiselleen perinteisellä kouluarvosana-asteikolla arvioituna keskiarvon 8,3. Eniten osaamistarpeita koettiin oman erikoisalan syventämisessä ja laajentamisessa. Tietoalan ammattilaiset arvioivat oman osaamisensa varsin hyvälle tasolle. Pääsääntöisesti arviot oman osaamisen tasosta liikkuivat tyydyttävän ja kiitettävän tasolla, arvosanoilla mitattuna vain harva antoi itselleen seiskaa huonomman arvosanan. Nuoret olivat hieman nöyrempiä oman osaamisensa kanssa, keskiarvoluku jäi piirun verran keskitason alle. Esimiesten ja asiantuntijoiden arvioiden välillä ei sen sijaan ollut eroa. Selvästi eniten osaamisen kehittämisen tarpeita tietoalalaiset kokivat oman erikoisalansa syventämisessä ja laajentamisessa. Noin 60 % tutkimuksen vastaajista katsoi tarvitsevansa jatkuvasti tai usein lisää osaamista omalla erikoisalallaan. Ero muihin osaamisalueisiin oli selvä. Noin joka neljäs koki merkittäviä osaamistarpeita neuvottelutaidon, esiintymistaidon, projektihallinnan ja prosessiosaamisen alueilla. Lähes yhtä moni kertoi kaipaavansa lisää osaamista ongelmaratkaisun ja liiketoimintaosaamisen taidoissa. Neuvottelutaito ja esiintymistaito olivat aihealueita, joissa nuoret kokivat osaamistarpeita keskimääräistä enemmän. Vähiten osaamisen lisäystä koettiin myynnin, asiakkuuksien hallinnan sekä johtamisen ja esimiestyön osaalueilla. Nämä ovat kuitenkin hyvinkin tarpeellisia teemoja niiden parissa työskenteleville, vaikka yleisesti ottaen niissä ei suuria osaamistarpeita koettukaan. Pienissä yrityksissä korostuivat organisointi- ja koordinointitarpeet ja suurissa yrityksissä taas liiketoimintaosaamiseen liittyvät osaamistarpeet olivat keskimääräistä tarpeellisempia. Mielenkiintoista oli se, että henkilöt, jotka kokivat oman työmääränsä jatkuvasti liian suurena, kokivat keskimääräistä enemmän osaamistarpeita kaikilla osa-alueilla. Noin joka toinen tietoalalla työskentelevä kokee työtehtävien vastaavan hyvin omia tämänhetkisiä valmiuksiaan. Reilu viidennes katsoi tarvitsevansa osaamisen päivittämistä tai lisäosaamista selviytyäkseen hyvin työtehtävistään. Lähes joka kolmas katsoi itsellään olevan valmiuksia nykyistä vaativampiinkin tehtäviin. Etenkin nuorilla vaikuttaa olevan kova halu näyttää osaamistaan nykyistä vaativammissakin tehtävissä. Parhaiten sinut omien valmiuksiensa ja työtehtäviensä kanssa olivat lähellä yrityksen johtoa työskentelevät tietoalalaiset. Koulutusta viikon verran vuodessa Tietoalalla työskentelevät olivat viimeisen vuoden aikana osallistuneet koulutukseen keskimäärin viisi päivää eli yhden työviikon verran. Koulutuspäivien määrässä ei ollut olennaista eroa esimiestehtävissä ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien välillä. Suuri työmäärä vaikuttaa vähentävän koulutukseen osallistumista. Koulutus tapahtuu pääsääntöisesti työnantajan kustannuksella. Osaamisen päivittämistä tietoalalla toimivat tekevät muillakin tavoilla kuin koulutukseen osallistumalla. Suosituin tapa oli omatoiminen tiedonpäivitys esimerkiksi lukemalla. Myös lyhytkestoiset kurssit ja tietoisku-tyyppiset tapahtumat sekä kehittymiseen tähtäävä kokemuksen jakaminen kollegoiden kanssa olivat hyvin yleisiä tapoja päivittää omaa osaamistaan. Verkko- tai monimuoto-opintojen avulla osaamista oli hankkinut noin joka viides tietoalan toimihenkilö. Mentorointi sekä pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet olivat selvästi vähemmän käytettyjä tapoja, mutta niidenkin avulla joukko tietoalalaisia osaamistaan päivittää. Aloite koulutukseen osallistumisesta tulee tyypillisesti joko henkilöltä itseltään 12 TIETOA. 1 : 2013

13 Valmiudet työssä tai esimieheltä. Joskus myös kollegat, asiakkaat tai päämiehet esittävät koulutukseen osallistumista. Henkilöstöpäälliköiltä tai vastaavilta henkilöiltä ei näytä juurikaan ehdotuksia koulutukseen osallistumisesta tulevan. Minulla on valmiuksia selviytyä vaativammistakin työtehtävistä 30 % 23 % Tarvitsisin osaamisen päivittämistä tai lisäosaamista selviytyäkseni hyvin työtehtävistäni Motiivit ja esteet ammatillisen osaamisen kartuttamiselle Tärkein syy oman ammatillisen osaamisen kartuttamiseen on osaamisen vahvistaminen nykyisessä tehtävässä. Toiseksi tärkein syy on oman työmarkkinakelpoisuuden varmistaminen. Tämä syy korostui etenkin määräaikaisissa tehtävissä työskentelevillä tietoalan toimihenkilöillä. Muita merkittäviä syitä ovat halu suuntautua kokonaan uusille osaamisalueille sekä uralla eteneminen. Joka seitsemäs tietoalalainen piti merkittävänä syynä osaamisensa kartuttamiselle myös työpaikan vaihtoa. Erityisen halukkaita työpaikan vaihtoon olivat henkilöt, jotka kokivat oman työmääränsä jatkuvasti liian suurena. Oman osaamisen kartuttamista estää selkeimmin aikapula ja vaikeus irrottautua omalta työpaikaltaan. Tämä korostui etenkin pk-sektorilla työskentelevien vastauksissa. Myös koulutuksesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset ovat merkittävä haittatekijä osaamispääoman lisäämiselle. Jossain määrin esteeksi koettiin myös sopivan koulutustarjonnan puute, esimiehen asenne sekä koulutuksesta itselle aiheutuvat kustannukset. Sen sijaan työtovereiden suhtautuminen tai perhe- sekä muut henkilökohtaiset syyt eivät vaikuta olevan esteitä oman ammatillisen osaamisen parantamiselle. Pääsääntöisesti tietoalalla työskentelevät vaikuttavat olevan melko tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa ja kokevat osaamisensa mahdollistavan mielekkään työuran myös tulevaisuudessa. n Omatoiminen tiedonpäivitys esim. lukemalla Lyhytkestoiset kurssit, tietoiskut tai koulutukset Kehittymiseen tähtäävä kokemusten jakaminen kollegoiden ja työtuttavien kanssa Työssä oppiminen esim. vaihtamalla työtehtäviä tai olemalla mukana uudessa projektissa tai työn sisällön kehittymisen kautta Verkko-opinnot/monimuoto-opinnot Osallistuminen seminaareihin/ konferensseihin Pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet (esim. jatko-opinnot, MBA, PD, JET) % Osaamisen kehittämisen keinot Mentorointi % Työtehtäväni vastaavat tämänhetkisiä valmiuksiani TIETOA. 1 :

14 TES Tarinaa työehtosopimuksesta Teksti: Juha Reinisalo Työehtosopimustoiminnan taustoja Työehtosopimus (TES) -termi on monelle tuttu asia. Mutta mitä kaikkea työehtosopimustoimintaan liittyykään? Avataanpa hieman taustaa työehtosopimustoiminnasta ja siihen liittyvistä asioista. Tällä tavoin alkaa työehtosopimuslain ensimmäinen pykälä: Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työnantajain yhdistyksellä tässä laissa tarkoitetaan yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työnantajain etujen, ja työntekijäin yhdistyksellä yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työntekijäin etujen valvominen työsuhteissa. Suomessa työehtosopimustoiminta on laissa määrätty ja lailla turvattu toimi, jolla työantajapuolen sekä työntekijäpuolen järjestäytyneet edustajat voivat neuvotella työehtosopimuslain osoittamalla tavalla työehdoista. Työehtosopimus on kollektiivinen sopimus, joka voidaan sopia tiettyä työntekijäryhmää koskevaksi, yrityskohtaisesti koskevaksi tai laajemmaksi koko alaa koskevaksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimus sitoo sopimuksen allekirjoittajaosapuolia ja näihin liittyneitä jäseniä. Työehtosopimukseen kirjataan määräys keitä tehty työehtosopimus koskee. Oman sopimusalamme työehtosopimustoiminta käynnistyi vuonna Perusta toiminnalle luotiin kuitenkin jo 1960-luvun lopulla. Tuolloin työehtosopimuksen pohjaksi muodostui muutaman metsä-yhtiön ja pankin yhteistyöstä perustettu yritys Tietotehdas Oy (nyt Tieto Oyj). Näin syntyi ensim- 14 TIETOA. 1 : 2013

15 Yleissitova-termi tarkoittaa sitä, että kaikkien alalla olevien yritysten tulee noudattaa työehtosopimuksessa määriteltyjä minimiehtoja. mäinen alan talokohtainen työehtosopimus. Vuonna 1974 työehtosopimuspohja laajeni kun muutamat sen aikaiset alalla olevat yritykset päättivät laajentaa työehtosopimuksen koskemaan koko alaa. Nykyisin voimassa olevan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen tekstit ovat suuremmaksi osaksi perua tuolta ajalta, vaikka niitä onkin vuosien aikana muokattu lukuisissa käydyissä erillisissä työehtosopimusneuvotteluissa. Työehtosopimuksemme olennainen muutos saatiin aikaiseksi 2003, jolloin työehtosopimus muuttui yleissitovaksi työehtosopimukseksi. Selvennetäänpä asiaa hieman yleissitovuuden osalta. Yleissitova-termi tarkoittaa sitä, että kaikkien alalla olevien yritysten tulee noudattaa työehtosopimuksessa määriteltyjä minimiehtoja. Milloin työehtosopimus on yleissitova? Yleissitovuus toteutuu kun työehtosopimuksen työnantajaliittoon järjestäytyneiden yritysten työntekijöiden yhteenlaskettu lukumäärä on vähintään puolet alan yritysten työntekijämäärästä. Työntekijäpuolen järjestäytyneisyys ei ole merkitsevä, mutta toki tällä on merkitystä ketkä pääsevät neuvottelemaan työehtosopimuksesta. Yleissitovuus voidaan myös saavuttaa vaikka tuo työantajapuolen järjestäytyminen ei olisi puolta työntekijämäärästä, mutta tuolloin työntekijöiden järjestäytymisasteella on vaikutusta. Nykyisen Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen allekirjoittajat ja sopijaosapuolet ovat Teknologiateollisuus ry työnantajapuolen edustajana sekä työntekijäpuolen edustajina Tietoalan toimihenkilöt ry sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. Tietoalan toimihenkilöt ry on Uuden Insinööriliiton UIL ry:n jäsenyhdistys. Neuvotteluihin valmistautuminen Voimassa oleva Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus päättyy Viimeistään syksyllä käynnistyvät uudet neuvottelut työehtosopimuksen jatkosta allekirjoittajaosapuolten toimesta. Tätä tapahtumaa ennen osapuolet kuitenkin valmistautuvat käynnistyviin neuvotteluihin. Tietoalan toimihenkilöiden hallitus määrittelee omalta kannaltaan olennaiset työehtosopimustavoitteet. Toimintansa tueksi hallitus on perustanut erillisen toimielimen Edunvalvontavaliokunnan, joka selvittää, seuraa ja työstää mm. työehtosopimukseen liittyviä asioita Tietoalan toimihenkilöiden hallitukselle päätöksen tekoa varten. Tietoalan toimihenkilöiden hallitus on nimennyt omat neuvottelijansa tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Työehtosopimustavoitteita on kerätty luottamusmiehille tehdyllä kyselyllä yhdessä YTN:n kanssa. Lisäksi sopimuksessa ilmenneitä epäkohtia on kerätty jäseniltä saaduista palautteista sekä työehtosopimukseen liittyvistä riitaan johtavista asioista työpaikoilta. Näitä sopimustavoitteita käsitellään alan henkilöstöedustajien tapaamisessa Henkilöstöedustajien neuvottelupäivillä Neuvottelupäivillä kuullaan henkilöstöedustajia ja keskustellaan TES-tavoitteiden näkemyksistä. Lisäksi molemmat työntekijäosapuolet pohtivat tämän jälkeen vielä keskenään mitä mahdollisia tavoitteita olisi käsiteltävä työehtosopimusneuvotteluissa. Kun kaikki tarvittava tieto on koossa, voidaan näiden perusteella linjata olennaiset asiat otettavaksi seuraaviin alan työehtosopimusneuvotteluihin. TES-tavoitteita asetetaan myös liittotasolla ja keskusjärjestötasoilla. Yksittäisen liiton tavoitteet on tarkoitettu parantamaan omaan liittoon kuuluvien työehtosopimusten ehtoja. Useiden ammattiliittojen tai keskusjärjestöjen yhteisten tavoitteiden takana on parantaa yleisellä tasolla työehtosopimusjärjestelmän ehtoja. Moni nykyisin itsestäänselvyys sopimusasioissa ei olisi voimassa, elleivät järjestöt olisivat tehneet yhteistyötä näiden tavoitteiden eteen. Myös nämä yhteiset tavoitteet otetaan esiin alakohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa. Lisäksi valmistautumisessa neuvotteluihin on henkilöstöedustajien (HED) mukana olo tärkeää. HED:ien yhteystiedot saatetaan ajan tasalle ja heille annetaan tarvittavaa koulutusta ja opastusta. Kaikkien HED:ien on oltava perillä neuvotteluprosessista: kuinka tiedotetaan ja miten menetellään missäkin vaiheessa neuvotteluiden aikana. HED:it toimivat linkkinä jäsenistön ja neuvottelijoiden välillä. Jäsenille informoidaan neuvotteluista etukäteen ja viimeistään neuvotteluiden kuluessa miten tulee toimia kun neuvottelut etenevät. Lisäksi neuvotteluprosessin aikana tiedotetaan neuvotteluiden edistymisestä. On syytä muistaa, että jäsenillä on oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia noudattaa oman järjestönsä antamia ohjeita sopimusneuvotteluiden aikana. Keskusjärjestöt astuvat mukaan neuvotteluihin Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, niin on myös mahdollista, että työntekijäpuolen keskusjärjestöt (Akava, SAK ja STTK) ja työantajapuolen keskusjärjestö (Elinkeinoelämän keskusliitto EK) neuvottelevat laajemmasta työehtosopimuksesta mahdollisesti vielä valtioneuvoston myötävaikutuksella. Termistöä tälle ns. laajemman tason kattavalle sopimukselle on kutsuttu raamisopimukseksi tai tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi (TUPO). Uusi Insinööriliitto UIL ry on keskusjärjestö Akava:n jäsen. Ammattiliitot antavat valtuudet keskusjärjestöjen neuvotteluille. Kun keskusjärjestöt ovat saaneet raamisopimuksen sovittua keskenään, niin tämän jälkeen alkavat vasta työ- >> TIETOA. 1 :

16 TES Työehtosopimustavoitteita on kerätty luottamusmiehille tehdyllä kyselyllä yhdessä YTN:n kanssa. ehtosopimusosapuolten alakohtaiset neuvottelut laaditun raamisopimuksen pohjalta. Kun riittävä sopimuskattavuus alakohtaisista sopimuksista on saatu neuvoteltua, voidaan katsoa laajempi keskusjärjestökohtainen sopimusneuvottelu astuneen voimaan. Ellei näin tapahdu, alkavat erilliset sopimusaloja koskevat liittokohtaiset neuvottelut. Tämänhetkinen tilanne ei näyttäisi siltä, että keskusjärjestöt neuvottelevat raamisopimuksesta. Mutta kaikki on toki mahdollista. Varsinaiset työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät Jos neuvottelut alkavat vielä nykyisen työehtosopimuksen ollessa voimassa, on tällöin voimassa työrauhavelvoite. Tämä tarkoittaa, että neuvotteluosapuolet eivät saa käyttää mitään painostustoimia neuvotteluita vauhdittamaan. Jos taas työehtosopimuskausi on päättynyt, ollaan sopimuksettomassa tilassa. Tämä tarkoittaa, että sopimusosapuolet voivat käyttää erilaisia painostustoimia neuvotteluita edistääkseen. Painostustoimia kutsutaan työtaistelutoimenpiteiksi, jotka ovat laillisia. Toimenpiteiden käytöstä ei ole seuraamuksia osapuolelle näitä käytettäessä, jos ne kohdistuvat sopimusosapuoliin. Laittomista työtaistelutoimenpiteistä voidaan näiden käyttäjä tuomita sakkoihin. Työtaistelutoimenpiteistä on annettava tarkat tiedot kaksi viikkoa etukäteen valtakunnansovittelijalle sekä vastapuolelle. Kun varsinaiset työehtosopimusneuvottelut alkavat, välitetään näistä tietoa jäsenistölle. Neuvottelut voivat sujua rauhallisesti ja neuvottelutulos saadaan aikaiseksi. Tämän jälkeen osapuolten viralliset allekirjoittajaosapuolet kuten Tietoalan toimihenkilöiden hallitus hyväksyy omalta osaltaan neuvottelutuloksen. Kun allekirjoittajaosapuolet ovat omalta osaltaan hyväksyneet neuvottelutuloksen, niin vasta tällöin työehtosopimus astuu voimaan ja työrauhavelvoite astuu samalla voimaan. Osapuolet sopivat vielä yhdessä milloin varsinainen työehtosopimus allekirjoitetaan. Kaikkien osapuolten halu on saada työehtosopimus solmittua ilman mitään mahdollisia tukitoimia. Neuvottelut voivat johtaa tilanteeseen, jolloin sopimalla ei saada neuvottelutulosta aikaiseksi. Tällöin mietitään keinoja neuvotteluiden vauhdittamiseksi. Toki näitä keinoja on jo pohdittu etukäteen. On tehty suunnitelmia miten nämä vauhdittamistoimenpiteet kohdennetaan ja milloin ne toteutetaan. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat aina joihinkin yksittäisiin yrityksiin. 16 TIETOA. 1 : 2013

17 Erittäin harvoin julistetaan työtaistelutoimenpiteet koko sopimusalan osalta. Tämän vuoksi luottamusmiesten rooli korostuu mahdollisissa laillisissa työtaistelutoimenpiteissä. Luottamusmiehet ovat avainasemassa työpaikoilla tiedonvälittäjinä sekä toimenpiteiden toimeenpanijoina sopimuksettomassa tilassa. Jäsenen tulee noudattaa annettuja liiton tai yhdistyksen ohjeita. Jäsenen noudattaessa näitä annettuja ohjeita ei tällä ole seuraamuksia jäsenen työsuhteeseen. Työnantaja ei voi käyttää osallistumista työtaistelutoimenpiteisiin perusteena irtisanomiseen. Jossain vaiheessa neuvottelut edistyvät ja neuvottelutulos saadaan sovittua. Jos neuvottelut eivät edisty ja työtaistelutoimenpiteet uhkaavat tai ovat jo toteutuneet, valtakunnansovittelija voi kutsua sopimusosapuolet pakolliseen sovitteluun neuvottelemaan tilanteen ratkaisemiseksi. Valtakunnansovittelijan rooli on löytää ratkaisu tilanteeseen ja saada aikaiseksi sovintoehdotus työehtosopimuksen solmimiseksi. Valtakunnansovittelijalle on annettu laissa määräävä asema toimia välittäjänä sovinnon aikaansaamiseksi, kun työehtosopimusten osapuolet eivät löydä ratkaisua. Sovittelija voi lykätä ennakkoon ilmoitettuja työtaistelutoimenpiteitä. Kun valtakunnansovittelija kutsuu, on osapuolten noudatettava kutsua, siitä ei voi kieltäytyä. Tällä järjestelmällä pyritään siihen, että yhteiskunta ei ajaudu kaoottiseen tilanteeseen, jos neuvotteluosapuolet eivät kykene löytämään ratkaisua kiistaansa. Kun sovintoehdotus saadaan valtakunnansovittelijan johdolla aikaiseksi, niin samalla sovitaan myös mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta. Sovittelija tekee tarkan ehdotuksen työtaistelutoimenpiteiden lopettamisajankohdasta määräten päivämäärän ja kellonajan milloin jokaisen työntekijän on oltava töissä. Jäsenen tulee seurata tarkasti annettuja ohjeita ja noudattaa näitä. Jos näitä ei noudateta, voi työntekijä saada työhön palaamatta jäämisestä kirjallisen varoituksen. Luottamusmiehet ovat avainasemassa työpaikoilla tiedonvälittäjinä sekä toimenpiteiden toimeenpanijoina sopimuksettomassa tilassa. Joten tämän suhteen on jokaisen seurattava viestintää erittäin tarkasti. Allekirjoittajaosapuolet ottavat vielä kantaa tehtyyn sovintoehdotukseen. Jos kaikki osapuolet hyväksyvät sovintoehdotuksen, astuu työehtosopimus voimaan. Jos sovintoehdotusta ei hyväksytä jatkuvat mahdolliset työtaistelutoimenpiteet, kunnes valtakunnansovittelija katsoo olevan aika kutsua osapuolet uudelleen sovintoa tekemään. Neuvotteluprosessi ei aina mene suunnitellusti ja on hyvä muistaa, että kaikkia TEStavoitteita ei edes oteta esiin neuvottelupöytään, vaikka näitä tavoitteita olisi pohdittu etukäteen neuvotteluihin vietäväksi. Itse neuvottelutilanne vaikuttaa ja ratkaisee mitä asioita otetaan esiin. Neuvottelijat joutuvat arvioimaan neuvotteluprosessia ja määrittää sen perusteella esille otettavat asiat. Jokainen työehtosopimusneuvottelutilanne on aina erilainen tapahtuma. Eihän elämässäkään kaikki mene niin kuin ajatellaan, vaan on sopeuduttava ja löydettävä tilanteeseen uusia ratkaisuja. n TIETOA. 1 :

18 TYÖELÄMÄ Elinkelpoinen kasvuyritys ei vierasta tylsiä töitä Teksti: Tiina Sandberg Innostus, plan B ja riittävän pitkäjänteinen rahoitus, siinä kasvuyrityksen menestyksen eväät bisnesenkeli Riku Soinisen mukaan. Bisnesenkelin tehtävä on tuoda yritykseen rahaa ja kokemusta sekä realismia. Ilman intohimoa ei synny mitään, mutta sitä Riku Soinisen mukaan suomalaisista kasvuyrityksistä löytyy. Se mikä valitettavan usein puuttuu, on ennakointi ja plan B suunnitelma sen varalta, että kaikki ei menekään odotusten mukaisesti. Jos yritys ei lähdekään välittömään lentoon, ollaan avuttomia. Myös meidän järjestelmämme, rahoitusmekanismimme, suosii tätä. Juttu jätetään kesken, jos menestystä ei tule heti. Rahoitus saattaa loppua tilanteessa, jossa 90 prosenttia työstä on tehty, Soininen sanoo. On luotava kestävä pohja ennen kuin räjäytetään pankki. Heti kaikki -mallilla ei menestystä yleensä synny. Niin sanottu tylsä työ kantaa yritystä monessa mutkassa. Soinisen oma menestystarina syntyi tavalla, jota tänä päivänä vierastetaan. Global Sports Media syntyi intohimon ja pitkäaikaisen harrastuksen tuloksena orgaanisen kasvun myötä. Hyvää tuuriakin oli mukana. Tätä metodia on vaikea tuoda nykyisiin kasvuyrityksiin. Teimme ilmaiseksi töitä pitkään, istuin koneella kaiket yöt. Ei tuhlailtu ennen kuin oli tuloja. Hänen mielestään moni loistava yritysidea epäonnistuu helposti sen takia, että rahoitustarve alimitoitetaan. Aikaa kuluu enemmän kuin uskotaan. Markkinoiden tekeminen vie aikansa. Isoksi rakennettu organisaatio kuluttaa ja tulot antavat odottaa. Iso ja kohtalokas ansa, jonka välttämiseen käytän voimiani. Bisnesenkeli tuo yritykseen rahojensa ohella kokemusta ja näkemystä sekä verkostoja. Kokemusta karikoista, onnistumisista ja epäonnistumisista, sitä meillä enkeleillä pitää olla. Yrityksellä itsellään taas visiot ja tekninen osaaminen. Hain itse aikoinani Advant Gamesille rahoitusta ja mietin, mitä rahoittajalta haluan: rahaa, kokemusta ja vasta näiden jälkeen verkostoja ja kompetenssia. Johtohahmo ja innostus sytyttää enkelin Hän on itse kuitenkin pyrkinyt etsimään portfolioonsa yrityksiä, joiden toimintaa myös ymmärtää. Tämä tarkoittaa erityisesti pelien ja viihteen maailmaa. Enkelin ja yrityksen välillä täytyy olla KUKA? Bisnesenkeli Riku Soininen, 45 v Koulutus: Tekniikan lisensiaatti Tampereen teknillisestä yliopistosta Kolmen (Advant Games Oy Ltd, Timer GPS Ltd, Nexamen Oy) kasvuyrityksen partneri ja hallituksen jäsen Rahoittaja (Mobile Backstage) Työura: tutkijana sekä myöhemmin johtotehtävissä yliopistossa, Tampereen teknologiakeskuksen johtajana, Veikkauksessa erilaisissa kehityspainotteisissa asiantuntijatehtävissä , Global Sports Media Oy:n osakas , Advant Games Oy Ltd toimitusjohtaja Kotipaikka: Nokia jonkinlainen match. Itse en mene mukaan yrityksiin, joita en ymmärrä, koska haluan myös innostua. Välillä joudun jopa jarruttelemaan itseäni, koska minun tehtäväni on tuoda realismia toimintaan. 18 TIETOA. 1 : 2013

19 Olen aika hyvä ihmisten kanssa ja hakeudun helposti sovittelevaan rooliin, aukomaan solmuja. Tutun toimintaympäristön lisäksi Soininen valitsee yritykset niiden johtohahmon - innostunut henkilö, sellainen johon koen voivani luottaa - ja ydintiimin perusteella. Sen sijaan erilaisten henkilöiden välisiä ristiriitoja hän ei pelkää. Tässä työssä tulee vastaan ihmisiä, persoonia. Ristiriitoja pullahtaa esiin tämän tästä. Olen aika hyvä ihmisten kanssa ja hakeudun helposti sovittelevaan rooliin, aukomaan solmuja. Toki joskus on myös tilanteita, joissa yrityksen ydintiimi on purettava, jotta toiminta voisi jatkua. Soininen ei kuitenkaan millään allekirjoita enkelin roolia potkujen jakelijana. Pikemminkin me tuomme yrityksen kasvua tukemalla lisää työpaikkoja yritykseen. Asia erikseen ovat tietenkin tilanteet, jossa enkelin tehtävä on saneerata yritys. Enkelin missio Soininen on enkelinä tuore tapaus. Hän myi osuutensa Global Sports Mediasta vuonna Haluan olla tekemässä jotain näkyvää ja hyödyllistä, sellaista mistä ihmiset tykkää. Mahtavalta tuntui esimerkiksi kun Ruotsin tv:ssä haastateltiin hevosurheilukisan voittajaa ja tämä läväytti pöydälle meidän laitteemme TimerGPS:n sanoen: tässä on meidän voittostrategiamme. n TIETOA. 1 :

20 HYVINVOIVANA TYÖSSÄ Lasse Iskanius Jenni Malila: Aloitan etätyöpäivän aamuvarhaisella, lähes samantien kun olen noussut sängystä. Aamukahvia juodessa käyn läpi sähköpostit. Sen jälkeen teen muutaman tunnin töitä, kunnes pidän normaalia pidemmän lounastauon. Iltapäivällä aherran vielä pari tuntia, niin että työtunnit tulevat täyteen. Etätöistä lisää virtaa työelämään Teksti: Milla Pennanen Mahdollisuus tehdä etätöitä: omassa kodissa, omalla sohvalla tai vaikka keittiön pöydän äärellä. Ei ruuhkia, ei tungosta bussissa. Töidentekoa omassa tahdissa ja omassa rauhassa. on viikon odotetuin työpäivä. Silloin kun on sopivia tehtäviä, aika lentää kuin siivillä ja kes- Etätyöpäivä kittyminen töihin on aivan eri luokkaa kuin avokonttorissa työpaikallani, kertoo Jenni Malila, 29-vuotias Senior Software Developer pääkaupunkiseudulla olevasta It-alan yrityksestä. Malila säästää etätyöpäivänä 1,5 tunnin matka-ajan, jonka voi käyttää esimerkiksi ylimääräisiin päiväuniin, joita ei muuten ehtisi ottaa. Malilan perheeseen on syntymässä esikoinen toukokuussa, joten rauhallinen etätyöpäivä sopii hyvin odottavan äidin työviikkoon. Antti Brunni työskentelee Tietotalo Infocenter Oy:ssä Business Solutions Managerina. Hän arvostaa etätöissä mahdollisuutta suunnitella päivän rytmiä oman aikataulun mukaan. Joskus on kiva vaan nukkua pidempään. Pienten lasten kanssa se myös avittaa arkea. Joskus työt vaativat syventymistä, joka on mahdollista vain omassa rauhassa. Lapsiperheen arjen apu Ervo Hjelt työskentelee kotonaan omassa 20 TIETOA. 1 : 2013

21 Etätöiden plussat ja miinukset + Ajan ja rahan säästö Työrauha Joustavuus Vapaus Vaihtelu Tehokkuus Ei yhteisiä kahvihetkiä tai lounaita kollegoiden kanssa Ei sovi kaikkeen työhön Vapaa-ajan ja työn sotkeutuminen Oikeat työvälineet ja työergonomia Ei sovi kaikille toimistohuoneessa ja on samalla vaimon ja kahden pienen lapsen tukena kotona. Hän työskentelee teknisenä konsulttina Aditro Oy:ssä. Haluan, että minuun luotetaan ja saan vastuuta. Oman näkemykseni mukaan joissain organisaatiossa vallitsee edelleen yrityskulttuuri, joka jarruttaa etätöiden tekemistä. Alaisiin ei luoteta ja esimiehen pitää tietää alaisen jokainen liike työpäivän aikana, Hjelt lataa. Häntä harmittaa, että vaikka Suomi on tekniikan kehityksessä monilla aloilla maailman kärkimaita ja myös perusopetuksen oppimistuloksia arvostetaan laajasti, ei yrityksissä silti osata tunnistaa etätöiden hyötyjä. Hjelt myös toteaa, että kuitenkaan nykytekniikalla ei voi korvata kaikkea kanssakäymistä. Meille opetetaan vastuunkantoa jo alakoulun penkillä. Näyttää kuitenkin siltä, että osa kulttuuriamme on edelleen Kekkosen ajalla. Ei kaikkea kulttuuria kannata vaalia, myös kulttuuri voi mennä eteenpäin ja kehittyä, Hjelt painottaa. Hjeltin työnkuvaan kuuluu konsultoinnin myyminen asiakkaille ja asiakkailta tulleiden palvelupyyntöjen hoitaminen. Lisäksi hän tekee laskutusta, hoitaa matkalaskut ja työajanseurannan sekä muita hallinnollisia toimia, jotka kaikki hoituvat fyysisestä Etätyöpäiväni alkaa samoilla päivärutiineilla ja tiimipalavereilla kuin toimistollakin pidetyt päivät. Tavallisesti työhön pääsee tarttumaan aiemmin, koska ei ole riippuvainen bussivuoroista tai auton käytöstä. Lounas pitää itse valmistaa ja se jo itsessään poikkeaa isosti arjesta. Päivä koostuu pitkälti samoista asioista kuin päivät toimistolla. Vuorovaikutusta työkavereiden kanssa on vähemmän. Normaali etätyöpäiväni alkaa, kun lapset pomppaavat aamulla rinnan päälle. Koska puhelimeeni tulee myös työsähköpostit, luen ne ennen aamukahvia. Aamukahvin jälkeen avaan tietoliikenneyhteydet työpaikalle ja alan töihin. Jos kyseessä on asiakkaalle tehtävä työ etänä, työ alkaa sovittuna aikana yleensä kello Kun asiakkaan tilaama työ on hoidettu, teen muita töitä, kuten vastaan sähköposteihin ja olen yhteydessä kollegoihin, asiakkaisiin ja sidosryhmiin. sijainnista ja kellonajasta riippumatta missä vain ja milloin vain. Opiskelen myös jatkuvasti uutta, syvennän ja eritoten laajennan osaamistani, myös vapaa-ajallani, hän kertoo. Malilan, Brunnin ja Hjeltin työpaikoissa lähes kaikilla on mahdollisuus etätöiden tekemiseen ja sitä myös hyödynnetään. Malilalla on etätyösopimus, kattaa yhden etätyöpäivän viikossa, muilla sitä tehdään tarpeen mukaan. Sanoisin, että meillä etätöitä tekee lähes kaikki toimitusjohtajaa myöten. Osa asuu kauempana ja osa haluaa työskennellä esimerkiksi mökiltä tai eivät vain pidä avokonttoreista, kertoo Brunni Tietotalon toimintatavasta. Etätyöpäivä ei tarkoita vapaapäivää. Työtahti ja teho riippuvat täysin työntekijästä itsestään, työtehtävien rytmittäminen omaan elämään sopivaksi voi lisätä työmotivaatiota ja lisätä energiaa sekä tuottavuutta. n Lue lisää etätyön mahdollisuuksista täältä Jarno Malaprade / Ossaus Ilona Mäenpää TIETOA. 1 :

22 TYÖELÄMÄ Suomen parhaat työpaikat valittu: It-alan yritykset hyvin edustettuina Teksti: Susanna Patrikainen Vuosittainen tutkimus Suomen parhaista työpaikoista on jälleen valmistunut. Yleisen sarjan ykköspaikan otti jo toisena peräkkäisenä vuonna ohjelmistoyhtiö Futurice, joka valittiin viime vuonna myös Euroopan parhaaksi työpaikaksi. It-alan yritykset menestyivät Great Place to Work Institute Finland -konsulttiyrityksen toteuttamassa tutkimuksessa muutenkin hyvin. Yleisen sarjan 30:ta yrityksestä kaikkiaan 17 on tietotekniikka-alan yrityksiä. Useat niistä, kuten esimerkiksi 3 Step IT, Sininen Meteoriitti, SAS Institute ja Affecto ovat olleet parhaimpien listalla jo useampana vuonna. Pisimpään alan yrityksistä on listalla ollut Microsoft, joka on ollut mukana jo vuodesta Tällä kertaa yritys nousi sarjassaan viime vuoden neljänneltä paikalta toiseksi. Pienten yritysten sarjassa on tällä kertaa mukana neljä it-alan yritystä, joista ComlQ ja Visma Severa olivat listalla myös viime vuonna. Luottamus tärkeintä työpaikoilla Työpaikkojen laatua mitataan tutkimuksessa kolmella eri osa-alueella, jotka ovat työntekijöiden ja johdon väliset suhteet, työntekijöiden suhde työhönsä ja työpaikkaansa sekä työntekijöiden keskinäiset suhteet. Great Place to Work Institute Finlandin tutkimusten mukaan luottamus on hyvän työpaikan tärkein tekijä. Työntekijät kokevat työskentelevänsä hyvässä työpaikassa, jos he luottavat organisaationsa johtoon, ovat ylpeitä siitä mitä tekevät ja nauttivat työtovereidensa kanssa työskentelystä. Yritys on kehittänyt oman tutkimusmenetelmän työntekijöiden kokemusten ja luottamuksen tason mittaamiseen. Lisäksi työpaikoilla tehtävissä tutkimuksissa selvitetään sitä, millä keinoin organisaation ylin johto rakentaa ja ylläpitää hyvää työpaikkaa sekä luottamuksen kulttuuria. Great Place to Work Institute Finland tutkii vuosittain noin 150 organisaatiota, joista parhaiden joukkoon valikoituu 50. Tänä vuonna tutkimukseen ilmoittautui kaikkiaan 142 yritystä. Tutkimuksen yritykset jaetaan kolmeen eri sarjaan, jotka määritellään yritysten työntekijämäärien mukaan: suuret yritykset (500 + työntekijää), yleinen sarja ( työntekijää) ja pienet yritykset (15 49 työntekijää). Myös osallistumismaksu määräytyy yrityksen koon mukaan. Tutkimuk- 22 TIETOA. 1 : 2013

23 seen osallistuminen maksaa euroa yrityksen henkilömäärästä riippuen. Suomessa ensimmäinen tutkimus vuonna 2003 Yhdysvalloissa perustetun Great Place to Work Instituten toiminta lähti liikkeelle vuonna 1981, kun kahta talousjournalistia Robert Leveringia ja Milton Moskowitzia pyydettiin kirjoittamaan kirja The 100 Best Companies to Work for in America. Tästä tutkimus- ja kirjoitusprosessista saadut oivallukset johtivat yrityksen perustamiseen. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus on osa Great Place to Work Instituten maailmanlaajuista tutkimusta, jonka yritys toteuttaa nykyään vuosittain noin 45 maassa. Suomessa Great Place to Work Institute on toiminut vuodesta 2002, ja seuraavana vuonna 2003 julkaistiin Suomen ensimmäinen parhaiden työpaikkojen listaus. Suomen parhaat työpaikat listalla olevat yritykset loivat Suomeen viime vuonna yli 600 uutta työpaikkaa työllistäen yhteensä noin työntekijää. Parhaat yritykset ovat myös haluttuja työnantajia. Ne saivat viime vuoden aikana yhteensä työhakemusta. n Suomen parhaat työpaikat 2013 Yleinen sarja ( työntekijää) 1. Futurice, Helsinki 2. Microsoft, Espoo 3. Fondia, Helsinki 4. Pipelife Finland, Oulu 5. Vincit Oy, Tampere 6. Novia Finland, Oulu 7. Solita, Tampere 8. Eficode, Helsinki 9. Sininen Meteoriitti, Helsinki 10. Oulun Työterveys, Oulu 11. Arcusys, Joensuu 12. Bonnier Publications, Helsinki 13. Karttakeskus, Helsinki Step IT, Vantaa 15. SBS Finland, Helsinki 16. Enfo, Kuopio 17. Svea Rahoitus & Perintä, Helsinki 18. Affecto, Helsinki 19. Newsec, Helsinki 20. Mandatum Life, Helsinki 21. Rapal, Helsinki 22. Hilti, Vantaa 23. Smilehouse, Helsinki 24. Vahanen-yhtiöt, Helsinki 25. SAS Institute, Espoo 26. Siili Solutions, Helsinki 27. Descom, Jyväskylä 28. DMP, Helsinki 29. Vaadin, Helsinki 30. Scandinavian Marketing Gainer, Helsinki Suuret yritykset (500 + työntekijää) 1. IKEA, Suomi 2. Diacor terveyspalvelut, Helsinki 3. Yliopiston Apteekki, Helsinki 4. Katri Antell, Oulu 5. McDonald s, Helsinki Pienet yritykset (15 49 työntekijää) 1. Amgen, Espoo 2. SICK, Vantaa 3. Frami, Seinäjoki 4. Kartanokylpylä Kaisankoti, Espoo 5. Kärkimedia, Helsinki 6. Mainostoimisto Ilme, Lahti 7. Efima, Helsinki 8. Mars Finland, Helsinki 9. Borenius & Co, Helsinki 10. Estime, Helsinki 11. ComIQ, Helsinki 12. Marski Data, Mikkeli 13. Visma Severa, Lappeenranta 14. Saanio & Riekkola, Helsinki 15. WWF Suomi, Helsinki TIETOA. 1 :

24 LAKIMIES VASTAA Osa-aikainen lomautus ja 200 päivän laskeminen Teksti: Eeva Salmi, lakimies Työsopimuslain 5 luvun 7 :n mukaan työntekijällä on oikeus saada työnantajan noudatettavaksi säädetyn irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus, kun hän irtisanoutuu lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää. Työsuhde päättyy tällöin heti ja työsuhteen katsotaan päättyneen työnantajasta johtuvasta syystä. Lomautuksen on jatkuttava yhdenjaksoisesti, jotta erityisen irtisanoutumisoikeuden edellytykset täyttyisivät. Oikeuskäytännössä on katsottu, että loman pitäminen lomautuksen aikana ei ole katkaissut sen yhdenjaksoisuutta, mutta lyhytkin työskentelyjakso lomautuksen aikana on aiheuttanut sen, että 200 lomautuspäivän laskenta on alkanut alusta. Kokoaikaisten lomautusten osalta lomautuspäivien määrän laskeminen onkin ollut selvää. Epäselvää sen sijaan on ollut pitkään se, miten lasketaan 200 lomautuspäivän täyttyminen, kun kyseessä on osa-aikainen lomauttaminen. Helsingin hovioikeus on ottanut kantaa tulkintakysymykseen ratkaisussaan Hel- HO:2011:11. Jutussa oli kyse 200 päivän laskennasta tilanteessa, jossa aluksi kokoaikainen lomautus oli myöhemmin muutettu osa-aikaiseksi. Ratkaisussaan hovioikeus päätyi siihen, että työnantajan valitessa osittaislomautuksen kyse on koko osittaislomautuksen keston ajalta lomautuksesta, joka otetaan huomioon 200 lomautuspäivän laskennassa. Lain sanamuotoa on ratkaisun mukaan tulkittava niin, että lomautuksen yhdenjaksoisella kestolla tarkoitetaan lomautusjärjestelyn kestolta vaadittavaa aikaa, vaikka lomautusjärjestelyyn kuuluisikin osittain työntekoa. Lomautusjärjestelyyn kuulumaton työskentely sen sijaan katkaisee 200 päivän laskennan kuten kokoaikaisenkin lomautuksen osalta. n Eeva Salmi. Kokoaikaisten lomautusten osalta lomautuspäivien määrän laskeminen on ollut selvää. 24 TIETOA. 1 : 2013

25 TYÖELÄMÄ Uusi sarja: Työn tekemisen ehdot tutuksi Julkaisemme lisää työn tekemiseen liittyvä ehtoja ja vinkkejä osoitteessa Varallaolo työtä vai vapaata? Teksti: Minna Anttonen It-alalla ollaan enenevässä määrin siirtymässä 24/7 palveluun. Sen vuoksi yhä useampi työntekijä joutuu olemaan iltaisin tai viikonloppuisin tavoitettavissa siten, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tätä tavoitettavana oloa kutsutaan varallaoloksi. Puhekielessä käytetään usein myös termiä päivystys: Työntekijä on säännöllisen työajan jälkeen päivystysvalmiudessa. Työehtosopimuksen mukaan varallaolotunneista maksetaan 50 % perustuntipalkasta. Varallaoloa ei lasketa työaikaan. Jos varallaolon aikana tulee kutsu töihin, varallaolo päättyy (tai keskeytyy) ja työaika alkaa. Tehty työ on lisä- tai ylityötä. Luottamusmies voi tehdä varallaolosta paikallisen sopimuksen, jossa korvaukset voivat olla työehtosopimuksesta poikkeavia. Varallaolosta voidaan esimerkiksi sopia samansuuruinen tunti- tai kertakorvaus kaikille päivystysringissä oleville. Luottamusmiehen tekemässä varallaolosopimuksessa sovitaan usein myös muista varallaolon ehdoista: Mikä on päivystysvalmiudessa olemista? Miten työhön ryhdytään? Riittääkö, että on kännykkä mukana ja vastaa siihen tarvittaessa vai pitääkö mennä asiakkaalle tai omalle toimistolle töihin? Miten nopeasti työhön pitää ryhtyä? Miten pitkään kerralla ollaan varalla? Miten varallaolo on jaksotettu? Paikallinen varallaolosopimus on kuitenkin vain raami eikä se velvoita työntekijöitä suostumaan varallaoloon. Suostumus varallaoloon on pyydettävä jokaiselta varallaolijalta. Suostumus voidaan antaa tiettyä ajanjaksoa varten tai jokaista varallaolokertaa varten erikseen. Joskus työntekijöitä painostetaan olemaan varalla. Työntekijä voidaan määrätä varallaoloon ilman suostumustaan vain silloin, kun varallaolo on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä (työaikalaki 5 :n 3 momentti). Tämä koskee lähinnä julkisen sektorin virkamiehiä. Varallaolokorvauksista voi kertyä mukava palkanlisä. Sehän on tietysti hyvä asia. Mutta välillä työntekijät kokevat, että joutuvat olemaan päivystysvalmiudessa liian paljon. Työehtosopimus ei määritä sitä, miten paljon tai miten usein varalla voidaan olla. Koska varallaolo ei kerrytä työaikaa, niin laki kieltää vain kohtuuttoman haitan aiheuttamisen työntekijän vapaa-ajan vietolle. Päivystysrinkiin suostuvan kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten usein varallaolojaksoja on tulossa ja miten pitkiä ne ovat. Esimerkiksi viikon päivystys neljän viikon välein voi rasittaa ja rajoittaa vapaa-ajan viettoa merkittävästi. Jos mietit, voitko olla päivystysvalmiudessa, mieti, ehditkö saunan lauteilta sovitussa ajassa asiakkaalle tietokoneen ääreen tai otatko riskin, että lasten kanssa sovittu HopLopin reissu siirtyy jälleen. n Varallaolo vaatii työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. TIETOA. 1 :

26 JUURI NYT Tavoitteena maan paras asiakaspalvelu Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Minna Virolainen Uuden Insinööriliiton palvelupäällikkö kannustaa jäseniä ottamaan yhteyttä ja käyttämään liiton kattavaa palveluvalikoimaa. Asiakaspalvelu on avoinna joka arkipäivä yhdeksästä neljään ja käytössä on yksi puhelinnumero. Muutos on iso, sillä aiemmin soittajilla on ollut valittavana useampi puhelinnumero ja palvelut olivat avoinna eri aikoihin. Vanhat palvelunumerot toimivat siirtymäajan, mutta puhelut ohjautuvat asiakaspalveluun. Suurin osa jäsenten asioista pystytään hoitamaan yhdellä puhelinsoitolla tai sähköpostilla, sillä asiakaspalvelussa on hyvä perustason osaaminen liiton palveluista, sanoo asiakaspalvelutiimin vetäjä, palvelupäällikkö Jemina Fabritius. Vaativimmat kysymykset ohjaamme muille liiton asiantuntijoille, jotka vastaavat niihin mahdollisimman ripeästi. Fabritius kertoo, että asiakaspalvelun perustamisen ideana on parantaa palvelujen saatavuutta ja kehittää niitä edelleen. Kattava koulutus porukalle Asiakaspalvelussa työskentelee palvelupäällikön lisäksi viisi asiamiestä. He ovat Ota yhteyttä Uuden Insinööriliiton asiakaspalveluun joka arkipäivä kello 9 16 puhelimitse sähköpostitse Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki ja Linda Wikstedt. Tiimi kouluttautui koko helmikuun. Kyseessä ei ollut pelkkä perehdytys, vaan huolellinen koulutus, jotta he voivat antaa asiantuntevaa neuvontaa alusta asti. Palvelutarjonta on laaja. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa UIL:n jäsenkunnan yleisimmät työsuhdeneuvontaongelmat ja työelämän lait. Yleisimmissä työsuhdeongelmissa pystymme neuvomaan asiakaspalvelussa. Jos tarvitsee pureutua syvemmälle oikeuskäytäntöön tai laintulkinta on epäselvää, asia siirretään työsuhdelakimiehille, Fabritius kertoo. Asiakaspalvelu neuvoo palkka-asioissa lähinnä vastavalmistuneita siinä vaiheessa, kun he hakevat ensimmäistä alan työpaikkaa ja haluavat haarukoida omaa palkkatoivetta. Palvelussa kommentoidaan ja tarkistetaan myös tarjottuja työsopimuksia. Suosittelen, että jäsenet käyttävät tätä palvelua. Suurin osa riidoista työnantajan kanssa on vältettävissä siten, että etukäteen sovitaan asiat mahdollisimman tarkkaan. Kaikkeen ei voi ennakolta varautua, mutta osaamme nähdä monet sudenkuopat jo ennalta, Fabritius sanoo. Hoidamme yleisimmät jäsenyyteen liittyvät kysymykset, kuten jäsentietojen muutokset, jäsenkortin tilaamiset tai jäsenmaksualennukset. n Alhaalla vasemmalta Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt ja Sanna Ahtiainen. Ylhäällä vasemmalta Atte Lepistö, Eero Husari ja Jemina Fabritius. 26 TIETOA. 1 : 2013

27 TIETOA. 1 :

28 PIIRITOIMINTA Terveisiä piiritoiminnasta! Tietoalan toimihenkilöt on valtakunnallinen yhdistys, joka toimii myös alueellisesti yhteistyössä Uuden Insinööriliiton alueyhdistysten kanssa. Alueyhdistykset ja Tietoalan toimihenkilöt muodostavat yhdessä piirit, joiden tarkoituksena on järjestää alueellisesti tapahtumia ja koulutuksia sekä edistää alueen työntekijöiden tietämystä ammattiliittotoiminnasta ja liittoon kuulumisen hyödyistä. Piirejä on yhteensä viisi, joista Uudenmaan, Itä- ja Kaakkois-Suomen ja Hämeen ja Keski-Suomen piirit kertovat tässä toiminnastaan. Uudenmaan piiri Uudenmaan alueella on lähes Uuden Insinööriliiton jäsentä, joista noin kuuluu Tietoalan toimihenkilöihin. Suurin osa kuuluu paikallisyhdistys Helsingin Insinööreihin. Pienemmät alueella toimivat valtakunnalliset yhdistykset ovat Julkisten alojen insinöörit (JIL), Pelastusalan toimihenkilöliitto (PTL) ja Insinöörilaulajat. Piiritoiminnan yhtenä tavoitteena on tehdä vuoden 2013 aikana peräti 20 yritysvierailua. Vierailut suunnataan alueen suurimpiin yrityksiin sekä niin kutsuttuihin business parkkeihin, joissa tavoitetaan mahdollisimman paljon piiriin kuuluvia työntekijöitä. Piirin asiamiehen Minna Anttosen johdolla on tarkoitus myös tavata alueen yritysten henkilöstöedustajia ja yritysyhdistyksiä samalla lisätä uusien yhdistysaktiivien määrää. Piiri järjestää myös kiinnostavia koulutuksia, joista yksi on jo ennätetty pitää. Maaliskuussa ehdittiin jo järjestää kaksi LinkedInkoulutusta, joiden teemana oli Miten tulla löydetyksi verkossa. Seuraavaksi vuorossa on Työelämän pelisäännöt -koulutus, joka pidetään tiistaina 9.4 Pasilassa Insinöörit-ekonomit talossa. Vuoden lopulla on tarkoituksena järjestää iso jäsentapahtuma viime vuoden James Bond elokuvaillan tyyliin. Jokainen jäsen saa tuoda mukaansa yhden liittoon kuulumattoman it-alalla työskentelevän tai koulutustaustaltaan insinöörinä olevan. Lisätietoja Uudenmaan piirin toiminnasta: Tietoalan piiriedustaja, Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja Milla Pennanen, ja alueasiamies Minna Anttonen, Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri on melkoisen laaja ulottuen Kotkasta Kuopioon ja Kouvolasta Joensuuhun. Siksi koko piirin tapahtumien järjestämistä ei ole pidetty realistisena. Piirin alueella on 600 Tietoalan toimihenkilöiden jäsentä. Tapahtumien järjestämisessä on aiemmin ollut ongelmana se, että tieto ei ole kulkenut varsinkaan valtakunnallisille järjestöille ajoissa. Nyt homma on laitettu kuntoon ja piirin alueasiamies Marjo Nykänen tietää kaikesta kaiken. Ainakin melkein. Kuopiossa järjestettiin helmikuussa Itä-Suomen alueen jäsenille tapahtuma Kalpan pelin yhteydessä. Runsaan seitsemänkymmenen osallistujan joukossa oli myös muutama tietoalalainen. Tästä tapahtumasta tiedotettiin hieman myöhäisen tiedonsaannin johdosta ainoastaan yhdistyksemme kotisivuilla, mutta tulevaisuudessa pyritään tapahtumista lähettämään sähköpostiviesti kaikille alueen jäsenille. Muistathan tarkistaa sähköpostiosoitteesi oikeellisuuden! Elokuun ensimmäiseksi viikonlopuksi on alustavasti kaavailtu kaakkoissuomalaisille risteilyä Lappeenranta-Savonlinna (3.8.) tai Savonlinna-Lappeenranta (4.8.). Mikäli tämä saadaan toteutumaan, tiedotetaan asiasta viimeistään toukokuussa. UIL järjestää Kouvolassa Kaakkois-Suomen jäsenilleen tarkoitetun talouskoulutuksen. Koulutuksen tulee pitämään KTM Arto Suninen. Lisätietoja Itä- ja Kaakkois-Suomen piirin toiminnasta: Tietoalan piiriedustaja Lappeenrannassa Markus Saukkonen, ja Kuopiossa Ilpo Waljus, Piirin alueasiamies Marjo Nykänen uil.fi. 28 TIETOA. 1 : 2013

29 Hämeen ja Keski-Suomen piiri Vuoden ensimmäisessä piirikokouksessa tammikuussa linjattiin tämän vuoden piirin toimintaa. Piirin toiminnan tavoitteena on järjestää alueen koko jäsenistölle suunnattuja tapahtumia sekä edistää järjestäytymistä Uuteen Insinööriliittoon. Toiminnan painopiste on enemmän painottunut jäsenille suuntautuvissa tilaisuuksissa kuin edunvalvonnallisissa asioissa. Edunvalvontaa ei ole silti kuitenkaan kokonaan unohdettu. Piirin alueella järjestetään yrityskohtaisia tapaamisia tarkoituksena tavata henkilöstöedustajia, toteuttaa erilaisia jäsenhankintatilaisuuksia sekä aktivoida uusia henkilöstöedustajia mukaan toimintaan. Lisäksi varaudutaan tuleviin syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. Hämeen ja Keski-Suomen piiri kattaa koko Keski-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen sekä Kanta-Hämeen alueet. Piirin alueella on yli Tietoalan toimihenkilöiden jäsentä. Tilaisuuksia järjestetään eri puolelle Hämeen ja Keski-Suomen piiriä. Suunnitelmassa on tälle vuodelle mm. seuraavanlaisia tapahtumia: työmarkkinatilaisuus (Hyvinkää-Riihimäki), luottamusmiesristeily (Jyväskylä), koulutustapahtuma (Lahti), Insinöörikisat (Valkeakoski), Inssigolf (Hämeenlinna), kesäteatteri (Tampere) ja jo nyt maaliskuun alussa toteutunut Salpausselän kisat (Lahti). Näistä edellä mainituista tilaisuuksista isoin jäsentapahtuma on kesäkuussa kesäteatteri Tampereella, jonne on varattu alustavasti koko näytäntö eli yli 800 paikkaa. Tapahtumista tiedotetaan pääsääntöisesti sähköpostitse sekä yhdistyksen nettisivujen kautta. Jos haluat tiedon tilaisuuksista omaan sähköpostiisi, niin käy tarkistamassa ja päivittämässä yh teystietosi ajan tasalle liiton jäsenrekisteriin. Lisätietoja Hämeen ja Keski-Suomen piirin toiminnasta: Tietoalan piiriedustaja Tampereella Ilpo Komulainen, ilpo. ja Jyväskylässä Juha Reinisalo, Piirin alueasiamies Olli Backman, Pohjois-Suomen piiri Tietoalan piiriedustaja Kim Siniaalto, Piirin alueasiamies Anu Kaniin, Asiamies Mikko Sormunen, Länsi-Suomen piiri Tietoalan piiriedustaja Marko Markkanen, Piirin alueasiamies Timo Ruoko, Piirien tapahtumista tiedotetaan sähköpostilla ja webissä TIETOA. 1 :

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN KirjautuminenPro+ 1) Ammattiliitto Pro:n sivuilla, sivun oikeassa reunassa on Pro+ jäsenille. 1) Klikkaamalla logoa, pääset kirjautumaan Pro+ sivuille. Oman profiilin julkaisu Pro+ 2) 2) Kun olet kirjautunut

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

ORGANISAATIOKULTTUURI TODEKSI MYÖS TOIMITILOISSA - CASE FONDIA. CORESMA 2012 8.2.2012 Panu Luukka

ORGANISAATIOKULTTUURI TODEKSI MYÖS TOIMITILOISSA - CASE FONDIA. CORESMA 2012 8.2.2012 Panu Luukka ORGANISAATIOKULTTUURI TODEKSI MYÖS TOIMITILOISSA - CASE FONDIA CORESMA 2012 8.2.2012 Panu Luukka Agenda 1. Great Place to Work Institute 2. Kulttuuristrategia 3. Case Fondia 4. Kysymyksiä & vastauksia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

4H ja osuustoiminta on POP

4H ja osuustoiminta on POP 4H ja osuustoiminta on POP 2 4H ja osuustoiminta. Miksi? Kosketuspintoja työelämään Osuustoiminta kasvattaa suosiotaan nuorten keskuudessa! Lähiruokapiirit, ohjelmatoimistot, musiikkipoppoot. 4H:lle oleellinen

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot