Tietoa. 14 Työehtosopimusneuvottelut. 18 Bisnesenkeleitä, Accenture Services Oy:n luottamusmies: Työnantaja ymmärtää, että meistä on myös hyötyä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa. 14 Työehtosopimusneuvottelut. 18 Bisnesenkeleitä, Accenture Services Oy:n luottamusmies: Työnantaja ymmärtää, että meistä on myös hyötyä."

Transkriptio

1 TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 1 : 2013 Tietoa. 18 Bisnesenkeleitä, onko heitä? Suomalaisten kasvuyritysten taustalta saattaa löytyä yllättäviä tekijöitä. 14 Työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät taas syksyllä. Miten työehtosopimus on alun perin syntynyt ja mitä neuvottelut oikeastaan tarkoittavat? 4 Accenture Services Oy:n luottamusmies: Työnantaja ymmärtää, että meistä on myös hyötyä.

2 Kevätkokous pidetään lauantaina Lue lisää sivulta 31. 1:2013 TÄSSÄ NUMEROSSA 10 Kyberstrategiassa on kyse digitaalisessa maailmassa menestymisestä ja selviytymisestä, muttta kyberturvallisuus on myös fyysisen maailman turvallisuutta. Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll pureutuu kyberstrategiaan ja sen merkitykseen koko yhteiskunnalle. 3 Pääkirjoitus 4 Taivuteltu luottamustoimiin 6 Nokian ulkoistukset tuovat väkeä tietoalalle 7 Tietoala tiedottaa 9 Seminaarit 10 Kyberturvallisuus on koko yhteiskunnan asia 12 Tietoalalaiset kasin osaajia 14 Tarinaa työehtosopimuksesta 18 Elinkelpoinen kasvuyritys ei vierasta tylsiä töitä 20 Etätöistä lisää virtaa työelämään 22 Suomen parhaat työpaikat valittu 24 Osa-aikainen lomautus ja 200 päivän laskeminen 25 Varallaolo työtä vai vapaata? 26 Tavoitteena maan paras asiakaspalvelu 28 Terveisiä piiritoiminnasta! 30 Tietoalan hallitus Tapahtumia 20 Etätöiden tekeminen helpottaa ajankäytön suunnittelua ja luo joustavuutta elämään. Se vaatii myös työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta ja vastuunkantamista itsenäisesti. 26 Uusi asiakaspalvelukeskus palvelee jäseniä entistä paremmin. Palvelukeskus on avoinna nyt jokaisena arkipäivänä Työehdoissa saattaa välillä olla yllättäviäkin asioita. Mitä tarkoittaa varallaoleminen tai päivystys ja minkälainen korvaus niistä kuuluu saada? 2 TIETOA. 1 : 2013

3 Pääkirjoitus Esa Koskinen puheenjohtaja PUHEENJOHTAJALTA Hyvä Tietoalan toimihenkilöiden jäsen, Nyt meillä on takana ensimmäinen täysi kalenterivuosi uudessa liitossa ja keskusjärjestössä. Jäsenkyselymme perusteella liittymisemme Uuteen Insinööriliittoon ja Akavaan on onnistunut ja jäsenemme ovat tyytyväisiä yhdessä tekemäämme päätökseen. Suurimmat haasteet meille tulevatkin työnantajaleiristä ja koventuneesta poliittisesta ilmapiiristä. Nykyään tuntuu, että lähes joka päivä mediassa joku työnantajapuolen johtajista vaatii palkkamalttia tai teollisuudelle julkisvallan veroalennuksia. Tätä on nyt tiivistynyttä tahtia jatkunut syksystä lähtien ja kaikesta paistaa läpi se, että työnantajajärjestöt ovat tiivistäneet rivejään ja koventaneet vaatimuksiaan. Samaa viestiä ovat alkaneet julkisuudessa toitottaa osa poliitikoista sekä valtion virkamiehet ja julkinen sana tuntuu repivän tästä viestinnästä kaiken mahdollisen huomion ja edun. Toivon, että meillä olisi puolueeton media, joka pyrkii tiedottamaan yhteiskunnallisista asioista neutraalisti. Työnantajaliittojen viestintä lyö voimakkaasti läpi kaikissa medioissa, eikä sen vaikutusta yleiseen mielipiteeseen ei voi enää kuin ihmetellä. Nollalinjaa ajetaan kaikista tuuteista kansan tietoisuuteen ja eri tahoilta vakuutetaan, että muutoin homma ei toimi. Kuitenkin samaan aikaan tuloerot ovat kasvamassa ja yhä enemmän pidetään oikeutettuna sitä, että samaan aikaan kun palkkoja ei voi nostaa on kuitenkin oikeutettua kasvattaa osinkoja ja korottaa yritysten johdon palkkoja ja palkitsemisjärjestelmiä. Kaikesta tästä on seurauksena ollut se, että tuloerot Suomessa ovat kasvaneet. Yhtenä tuloerojen kasvuun vaikuttavana tekijänä tutkijat pitävät tietotekniikan kehittymistä ja käytön lisääntymistä. Eli olemmeko me työskennellessämme tietotekniikan palvelualalla tahtomattamme osaltamme olleet vaikuttamassa paitsi yleisen elintason nousuun myös tulonjaon epätasapainottumiseen? Samalla alamme koetaan yhä yleisemmin kustannustekijänä muulle teollisuudelle ja senkin vuoksi meidän palkkamme koetaan kaikkien muiden kuluerien tapaan säästökohteena. Tämä ei lupaa hyvää tulevia työehtosopimusneuvotteluita ajatellen, jos arvot toisella puolella jatkuvasti kovenevat eikä työntekijöiden katsota ansaitsevan edes inflaatiotasoisia palkankorotuksia. Edessämme ovat todella vaikeat työehtosopimusneuvottelut. Yhteisistä saavutuksista pitää kaikkien päästä nauttimaan, eikä niitä saa rajata vain ylimpien ryhmien etuoikeudeksi samaan aikaan kun muilta on oikeutettua vaatia yhä enemmän yhä vähemmillä panoksilla. TIETOA. 1 :

4 TYÖELÄMÄ Taivuteltu luottamustoimiin Teksti: Tiina Sandberg Marko Kovanen oli seitsemän vuotta sitten Accenture Services Oy:n historian ensimmäinen luottamusmies, tänä vuonna hän aloitti Tietolan toimihenkilöt ry:n hallituksen varajäsenenä. Vaatimattomasti omiin saavutuksiinsa suhtautuva mies tekee luottamustoimissa tinkimätöntä työtä, vaikka ensisijaisesti haluaakin panostaa omaan työuraansa. meilitulvaan, taivuin lopulta, Marko Kovanen kertoo Kyllästyin taustoja Accenturen alkuajoilta. Yritys tarvitsi luottamusmiehen ja minä osasin lainsäädännön. Itse ajattelin, että en voi olla huono. Vähän arvelutti toimeen ryhtyminen oman uran näkökulmasta, mutta toisaalta sainhan irtisanomisturvan. Samantyyppisen lievän painostuksen alla hän lupautui Tietoalan hallitukseen. Nokia-kauppojen jälkeen Accenture nousi ihmisten tietoisuuteen isona it-talona. Hallitus ajatteli, että tarvitsee joukkoihinsa jonkun sieltä. Minä olin näkyvin henkilö, ja kun ketään muutakaan halukasta ei ilmaantunut, lopulta suostuin. Alkuajat luottamusmiehenä sujuivat mallikkaasti, luottamustoimen pystyttämisongelmia ei ollut. Firma ymmärsi, että asiat hoituvat paremmin kun talossa on luottamusmies. Neljänä ensimmäisenä vuotena Accenture oli Suomen paras työpaikka. Kovasen työ oli helppoa, työnantajalla oli haluja neuvotella ja myös neuvotteluvaraa. Sittemmin ajat ovat tiukentuneet, vääntöä tarvitaan ja ikäviä asioita tullut eteen. Napit vastakkain ei kuitenkaan olla. Työnantaja ymmärtää, että meistä on hyötyä, että meitä tarvitaan. Kovanen puhuu meistä ja tarkoittaa Accenturen luottamusmiestiimiä: kolmessa yrityksessä, kolmella paikkakunnalla, on nykyään viisi luottamusmiestä. Teemme paljon yhteistyötä ja esiinnymme työnantajaan päin yhtenä rintamana. Olemme vahvoja ja pystymme jakamaan tietoa tehokkaasti. Hyvä irtisanomispaketti Vaikka viime syksy oli Nokia-kauppojen jäljiltä vaikeaa aikaa yt-neuvotteluineen, on Kovanen tyytyväinen saadusta irtisanomispaketista. Siitä on tullut kiitosta. Toinen luottamusuran positiivinen muisto ovat yhdet yt:t, joissa ei irtisanottu loppujen lopuksi ketään. Tämä tapahtui uran alkuvaiheessa, ehkä vuonna 2007 liikkeenluovutuksen yhteydessä, asia ei ollut julkisuudessa. Muutenkin neljä ensimmäistä vuotta olivat helppoa aikaa luottamusmiehelle. Viime vuosina onnistumisia on ollut vähemmän. Hyvän irtisanomispaketin kääntöpuoli on tietenkin se, että niin moni joutui lähtemään. Tässä työssä on ymmärrettävä, että on asioita joille ei voi mitään, ja kestettävä pettymyksiä. Kovanen antaa mielellään periksi pienissä vähämerkityksisissä asioissa ja keskittyy tärkeisiin kysymyksiin. On oltava rohkea ja on tunnettava lakitekstit. Hyvä luottamusmies uskaltaa sanoa KUKA? Marko Kovanen 37 v. Opiskellut Mikkelin Ammattikorkeakoulussa tietohallintoa, valmistui Accenturessa vuodesta 2005 lähtien, Sysadminina ja ohjelmoijana SAP:n ja.net-teknologioiden kanssa. Ensimmäisessä oikeassa työpaikassaan. Luottamusmiehenä vuodesta 2006 lähtien. Lähes heti koeajan jälkeen luottamusmieheksi. Tietoalan toimihenkilöt ry:n hallituksen varajäseneksi työnantajalle sen mitä pitää sanoa. Hänestä on helpottavaa olla aidosti samaa mieltä kuin ne ihmiset joita edustaa. Toki kaikki eivät voi olla samaa mieltä kaikista asioista. Esimerkiksi tes-korotusten aikaan haimme kentältä enemmistön mielipiteen, jonka mukaan toimimme. Mainettaan parempi Accenture Tämän päivän Accenture ei ole Suomen paras työpaikka mutta tilanne ei ole Kova- 4 TIETOA. 1 : 2013

5 sen mukaan niin paha kuin mitä julkisuus antaa ymmärtää. Meillä viihtyvät yhä yrittäjähenkiset ja omasta urastaan vahvasti vastuuta ottavat henkilöt. Ilmapiiri on kuitenkin odottava. Yt-neuvotteluiden seuranta kestää pitkälle kevääseen. Joitakin väärin perustein irtisanottuja on jo kutsuttu töihin takaisin, ja irtisanomisperusteiden tutkinta jatkuu. Elämme niitä aikoja, jolloin katsotaan mitä tuleman pitää. Kaikkia toimenpiteitä ei ole vielä ilmoitettu. Työnantaja on ollut kiinnostunut siitä, miten voisi nostaa työpaikan henkeä, mutta luottamusmies ei osannut tähän vielä vastata mitään. Odotteleminen ei riitä, vaan työnantajan on tehtävä jotain konkreettista. Pieniä merkkejä valoisammasta tulevaisuudesta on kuitenkin näkyvissä. Töissä olevien kannalta näyttää paremmalta. Penkillä istuvia on vähemmän, uusia töitä ja positioita on tarjolla. Myös keskustelut HR:n kanssa ovat helpompia. Ennen kaikkea Kovanen toivoo, että julkisuus jo päästäisi pihdeistään yrityksen. Sanotaanko näin, että saimme ansaittua huonoa julkisuutta, mutta ei meitä tarvitse enää yhdistää kaikkeen negatiiviseen, mikä tänä päivänä liittyy Nokian ulkoistuksiin. Jatkuva negatiivinen julkisuus pilaa helposti orastavan elpymisen. Tarkkaillen hallitukseen Kovasella ei ole valmista missiota hallitustyöskentelylleen. Isot pomot ja HR kävivät onnittelemassa minua, ohjeita ei jaeltu. Aion edustaa meidän työntekijöidemme näkemyksiä ja olla alkuajat kuulolla. Sanon sitten jotain kun on sanottavaa. Tes-neuvottelut tulevat olemaan ensimmäinen tulikoe, tosin en itse ole siinä tulilinjalla. Samoin kovaa tulee olemaan vääntö matkakorvauksista ja päivärahoista. Tärkeistä luottamustoimista huolimatta oma työura on yhä ykkösasia. Panostan työuraan ensisijaisesti ja luottamustoimet ovat tärkeysjärjestyksessä sen jälkeen. Mikä ei tietenkään tarkoita, että hoitaisin niitä vasemmalla kädellä. Saattaa olla että etenemiseni on hidastunut näiden vuoksi, tai sitten ei. Ainahan sitä toivoo, että voisi edetä nopeammin. n TIETOA. 1 :

6 JUURI NYT Nokian ulkoistukset tuovat väkeä tietoalalle Maaliskuun ensimmäinen päivä oli uuden alku yli 700 entiselle nokialaiselle, jotka aloittivat työpäivän uuden työnantajan palveluksessa. Yhden yön aikana ei vaihtunut ainoastaan työnantaja ja palkanmaksaja, vaan myös sopimusala. Aikaisemmin teknologiateollisuuden toimialalla työskennelleet ex-nokialaiset ovat nyt osa tietotekniikan palvelualaa. Sadat it-osaajat ovat olleet samassa tilanteessa viimeisen vuoden aikana. Isoja liikkeenluovutuksia on ollut Nokialla, Nokia Siemens Networksilla ja metsäyhtiö UPM:llä. Nokian ulkoistusten seurauksena Suomeen on syntynyt kaksi uutta isoa it-taloa, TCS ja HCL. Yrityksiä yhdistää intialainen tausta. Jokainen työhönsä sitoutunut ihminen kokee erilailla sen, kun työnantaja ei enää tarvitse hänen panostaan. Omalle kohdalle osuessa se voi olla järkytys. Tunteet liikkuvat vihan, katkeruuden ja jopa huvittuneisuuden välimaastossa. Varmaan joku ottaa asian ilman isompia mielenliikutuksia, 2010-luvun työelämään kuuluvana tapahtumana. Monelle omasta työsuhteestaan ja sen ehdoista huolestuneelle on ollut mukava kertoa tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta. Se on huojentanut monen mieltä. Vaikka vastaanottavan yrityksen yrityskulttuuri olisi täysin toisenlainen kuin mihin on totuttu ja moni asia epäilyttää, tietotekniikan palvelualalle tulevat voivat tukeutua työaikojen, varallaolokorvausten ja monen muun asian suhteen hyvään työehtosopimukseen. Työehtosopimus takaa, että uusi työnantaja ei voi vaatia mahdottomuuksia. Ulkoistukset eivät aina suju kuin Strömsössä. Asiamiehen näkökulmasta liikkeenluovutus sujuu hyvin silloin, kun on hiljaista. Kun puhelimet pirisevät ja sähköpostit laulavat, kaikki ei ole kunnossa. Molemmista on kokemusta. Eniten huolta jäsenille aiheuttavat työsuhteen ehtojen ja etujen säilyminen. Periaatteessa liikkeenluovutuksessa kaikki siirtyvät, mutta käytännössä ei. Ihan kaikkea ei ole mahdollista siirtää, eikä vastaanottava yritys halua jatkaa kaikkia vanhan työnantajan käytäntöjä. Tällöin neuvotellaan kompensaatiosta. Keskusteluissa on tärkeää, että ulkoistuksen kohteena olevat työntekijät toimivat yhdessä. Järjestäytymisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Muutostilanne vaatii aktiivista otetta niin työntekijöiltä, luottamushenkilöiltä kuin liitolta. Uusi työnantaja voi edellyttää erilaisten sopimusten ja tiedonantojen allekirjoittamista. Ne on syytä käydä läpi luottamusmiehen tai liiton lakimiehen kanssa. Jos kaikki ei ole kunnossa, muutosta kannattaa hakea yhtenä joukkona. Tietoala toivottaa kaikki teollisuudesta siirtyneet tervetulleeksi joukkoomme! n Elina Das Bhowmik Eniten huolta jäsenille aiheuttavat työsuhteen ehtojen ja etujen säilyminen. 6 TIETOA. 1 : 2013

7 TIETOALA TIEDOTTAA Dani Rönnqvist HED-päivät kiinnostivat jälleen pidettiin Helsingissä kongressikeskus Paasitornissa henkilöstöedustajien neuvottelupäivät Tietoalan toimihenkilöiden ja Ylempien toimihenkilöiden YTN:n järjestämänä. Tilaisuuden mielenkiintoiset puheenvuorot käsittelivät muun muassa aiheita mobiili työ tulevaisuudessa, yhteistoimintalaki, 2012 tehdyn palkkatutkimuksen tulokset, TES- ja tietoturva-asiat sekä Saksan työmarkkinamalli. Paikalla oli yli 100 henkilöstöedustajaa ympäri Suomen. n Tietotekniikan palvelualalle uusi asiamies Asiamies Elina Das Bhowmik aloitti maaliskuun puolivälissä UIL:n tietotekniikan palvelualasta vastaavana asiamiehenä. Työtehtäviin kuuluu kaikkien tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piirissä olevien jäsenten edunvalvonta ja neuvottelutoiminta. Hienoa päästä hoitamaan kasvavaa alaa, jossa haasteita riittää. Tärkeintä on valmistautua tuleviin neuvotteluihin, kiertää kenttää ja tutustua henkilöstön edustajiin sekä jäsenistöön, Das Bhowmik linjaa. Aikaisemmin Das Bhowmik on toiminut teknologiateollisuuden ja osittain myös tietotekniikan palvelualalla. Nyt saan keskittyä vain yhteen toimialaan, mikä on työn kannalta hyvä asia. Toivottavasti siitä on etua ja se näkyy myös jäsenille. Das Bhowmik viettää vapaa-aikaa mieluiten perheen kanssa puuhailen, urheilemalla tai ystäviä tapaamalla. Perhe asuu Vuosaaressa, missä on helppo lähteä lasten kanssa vaikka uimaan tai hiihtoretkelle. Omia lempilajeja ovat laskettelu, lumilautailu ja tanssi. Erityisen paljon odotan nurmikon tuoksua ja sitä, että pääsen iskemään kuokan takapihan multaan, hän sanoo. n Vuosi 2013 sähköisen viestinnän aikaa Tämän vuoden aikana Tietoa-jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa, pidät käsissäsi maaliskuun numeroa ja seuraava ilmestyy syyskuussa. Tulemme lähettämään sähköisiä uutiskirjeitä jäsenillemme, joissa kerromme ajankohtaisista aiheista, kuten syksyn työehtosopimusneuvotteluista ja erilaisista tapahtumista. Varmista, että olet ilmoittanut toiminnassaolevan sähköpostiosoitteesi liiton jäsenrekisteriin. Voit tehdä sen helpoiten kirjautumalla omille jäsensivuillesi syöttämällä jäsenkorttisi numeron osoitteessa n TIETOA. 1 :

8 TIETOALA TIEDOTTAA Henkilöstöedustajien extranet uudistuu Vuoden 2013 aikana on tarkoitus uudistaa henkilöstöedustajien eli HED:ien extranet-palvelu. Tiedotamme uudistuksen etenemisestä HED-tiedotteiden ja verkkosivujemme kautta. n ICTExpo 2013 messuilla riitti vilinää Tietoalan toimihenkilöiden esittelypisteessä kävi kova kuhina järjestetyillä messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Ständillä oli molempina päivinä Tietoalan lakimies Eeva Salmi pitämässä lakiklinikkaa. Lisäksi järjestötietoa ja ajankohtaisia asioita pääsi keskustelemaan asiamies Elina Das Bhowmikin ja liiton työntekijöiden sekä Tietoalan hallitusten jäsenten kanssa. Kiitos kaikille messuvieraille! n Jäsenedut kesäksi hyötykäyttöön Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenenä olet oikeutettu lukuisiin erilaisiin vapaa-ajan etuihin. Lehden lopussa ja www-sivuillamme olevan tapahtumakalenterin kautta kerrotaan mihin kaikkiin tapahtumiin voit saada jäsenhintaisia lippuja tai muita hyötyjä. Bensa-alennus, lomamökit, hotellit ja kattavat vakuutukset ovat myös kesälomalaisen apuna. n Jaa kehitysidea jäsenlehden toimitukselle voita uuden Skrolli-lehden vuosikerta! Skrolli on suomalainen tietokonekulttuurin erikoislehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyy kevättalvella 2013 sekä paperilla että digitaalisena. Lehden tekijöinä on joukko tietotekniikan harrastajia ja ammattilaisia, joita Suomessa ilmestyvät alan lehdet eivät ole puhutelleet vuosikausiin. Skrolli haluaa palauttaa innostuneen tee-se-itse-hengen harrastajien pariin, esitellä tietokonekulttuurin monia eri muotoja ja kehittää lukijoidensa taitoja ja ymmärrystä. Osallistu kilpailuun kertomalla kehitysidea tai miksei myös ruusuja tai risuja Tietoa-jäsenlehdelle. Arvomme kaikkien osallistujien kesken 10 kappaletta lehden vuosikertoja. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuoden 2013 aikana. Osallistu kilpailuun täältä n Onko UIL:n taskukalenteri tarpeeton? Monet ovat siirtyneet perinteisestä paperikalenterista sähköisen kalenterin käyttöön. Uusi Insinööriliitto tarjoaa kaikille paperikalenterin jäsenetuna, mutta sitä ei ole pakko ottaa vastaan. Kalenterin peruutuksen voi tehdä mennessä sähköisesti -pääsivun kautta. Peruutuksen yhteydessä tarvitaan nimi, sähköpostiosoite ja jäsennumero. n Hyvän työn kiertue huhtikuussa Neljällä eri paikkakunnalla pidetään Hyvä työ pidempi työura hankkeeseen liittyvää tapahtumaa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille henkilöstöryhmien edustajille. Paikkakunnat ja päivämäärät: 3.4. Helsinki Joensuu Oulu Tampere Lue lisää Onnea voittajalle! Arvoimme viime vuonna jäseneksi liittyneiden kesken ipadin. Voitto osui Tuulalle. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Arvomme myös kaikkien vuoden 2013 aikana liittyneiden kesken taulutietokoneen. Vinkkaa siis kollegallesi tai ystävällesi kilpailusta ja muistathan samalla, että suosittelemalla liiton jäsenyyttä saat myös itse palkkion. n Lisätietoja: 8 TIETOA. 1 : 2013

9 TAPAHTUMAT Seminaarit Teksti: Nina Räsänen Kuvat: Ilona Mäenpää, UIL Ystävänpäiväseminaari Helsingissä Katajanokan kasinolla Ystävänpäivänä pidettiin Teknologiateollisuuden, Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n yhteinen seminaari, jonka tärkeänä aiheena oli ICT-alan tulevaisuus. Seminaarissa oli paikalla yhteensä noin neljäkymmentä IT-alan henkilöstöedustajaa, liittojen edustajaa ja yritysten johtohenkilöitä. Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen esitteli ICT työryhmän loppuraportin - 21 polkua Kitkattomaan Suomeen. Raportissa työryhmä ehdottaa Suomelle 10 vuoden kasvuohjelmaa, joka mahdollistaa Suomen tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti on luettavissa Työ- ja elinkeinoministeriön www-sivuilta. Ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu, jonka aiheena oli tietotekniikan palveluala kasvun moottorina. Paneelissa käytiin vilkasta keskustelua muun muassa tuottavuudesta, joka kirvoitti sekä panelistit että yleisön kertomaan omista kokemuksistaan. Paneelikeskustelun veti Jukka Viitasaari Teknologiateollisuudesta, panelisteina olivat ohjelmistoyrittäjä Ari Rikkilä puheenjohtaja Esa Koskinen (Tietoalan toimihenkilöt) ohtaja Pekka Pellinen (TEK) tutkija Olli Martikainen (ETLA) n Panelistit Olli Martikainen, Jukka Viitasaari ja Pekka Pellinen Katajanokan kasinolla. Tilaisuudessa käytiin myös paljon keskusteluita kahvipöydissä. Tietoalan standaareja jaettu Tietoalan toimihenkilöiden hallitus on myöntänyt yhdistyksen numeroituja standaareja menestyksekkäästä työstä järjestön puolesta ja pitkäaikaisesta hallitustyöskentelystä. Entinen puheenjohtaja ja nykyinen Uuden Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö Jouko Maliselle myönnettiin standaari numero 2, Tietoalan viestintää hoitanut Minna Anttonen sai numeron 3, hallituksen sihteerinä toiminut Eija Hirvonen sai numeron 4 ja verkkoviestintävastaavana vuosia toiminut Jari Kähkönen numeron 5. Ensimmäinen standaari myönnettiin syksyllä 2012 pitkäaikaiselle puheenjohtajalle ja nykyiselle varapuheenjohtajalle Juha Reinisalolle. n TIETOA. 1 :

10 DATANURKKA Kyberturvallisuus on koko yhteiskunnan asia Teksti: Jarno Limnéll Kyberturvallisuus on digitaalisen maailman ( bittien maailma ) turvallisuutta, erotuksena fyysisestä maailmasta ( atomien maailma ). Kyse ei kuitenkaan ole kahdesta erillisestä maailmasta, sillä fyysinen maailma toimii tänä päivänä, ainakin länsimaissa, pitkälti bittien varassa. Lähitulevaisuuden megatrendinä on, että bitit ottavat yhä enemmän valtaa atomeista. Jo nyt voi kuitenkin sanoa, että niin suomalaisen yhteiskunnan kuin meidän jokaisen elämä on tänä päivänä hyvin riippuvaista bittien maailman toimivuudesta, siis kyberturvallisuudesta. Alati kasvavan bittiriippuvuuden kääntöpuolena on haavoittu- 10 TIETOA. 1 : 2013

11 Jarno Limnéll on Sotatieteiden tohtori ja Kyberturvallisuusjohtaja Stonesoft Oyj:ssä. kuvaa kyberympäristön nykytilaa, ja toisaalta, se ohjeistaa selkeään vastuunjakoon sekä tarvittavaan ketteryyteen yhteiskunnan laajuisessa yhteistyössä, jonka tavoitteena on toimiva ja kyberturvallinen Suomi. Yhteistyön vaatimus ylittää hallinnolliset rajat sekä julkinen/ yksityinen -erottelun. Tällainen kokonaisvaltainen ajattelu on kyberuhkiin vastattaessa välttämätöntä. Kaikkia kyberuhkia ei voi torjua, vaan niiden kanssa on opittava elämään. Tämä vaatii jokaiselta kyberympäristön toimijalta aktiivisuutta, häiriötilojen sietämistä ja nopeaa palautumiskykyä. Siis resilienssiä, joka on yhteiskuntamme avaintekijä tulevaisuuden turvattomuustilanteista selviämiselle. Strategiaan kannattaa tutustua myös yrityksissä ja järjestöissä, vaikka se muuttuu konkretiaksi vasta soveltamisohjeiden ja varsinaisen työnteon myötä. Omaa toimintaa on tarpeellista kehittää strategian mukaisesti ja yhteistyöhön aktiivisesti hakeutuen, sillä tämä lisää vaikutus- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Työpaikoilla kyberuhat saavat käytännönläheisen ilmauksen: tietojohtamisen heikkoudet, tietokaappaukset, haittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset, vaillinainen henkilöstön ohjeistaminen ja tietoiset väärinkäytökset. Usein niitä ei kuitenkaan tunnisteta, ja harvoin niiden toteutumisesta ilmoitetaan eteenpäin. Siksi kyberuhkat jäävät näkymättömiksi. Ne eivät kuitenkaan katoa silmät sulkemalla. Pelkoon ei ole syytä, sillä monilla ihan perustoimilla voidaan oleellisesti parantaa arkipäivän kyberturvallisuutta. Tietoturvallisuus on sisällytettävä strategiseen johtamiseen (ja siihen sitoutumiseen), tehdään riittävät ja oikein kohdistetut investoinnit ja ylläpidetään henkilöstön osaamista ja niin ihmisten kuin teknologian kriisinsietokykyä. Kyberturvallinen yhteiskunta pitääkin nähdä kaikkien etuna, ja Suomen globaalina kilpailuvalttina. n vuus. Bittien maailman kautta pystytään nykyään tuottamaan huomattavaa haittaa, kuten mittavia taloudellisia menetyksiä, yhteiskunnallista epäjärjestystä, mielipahaa sekä myös fyysistä tuhoa. Samalla on pelkän kyberuhkien korostamisen sijasta hyvä muistaa ne upeat mahdollisuudet, joita tekninen kehitys ja digitaalinen maailma meille tarjoaa muun muassa maailmanlaajuiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kyberturvallisuus onkin tasapainottelua mahdolisuuksien ja uhkien välillä. Hyvin oleellista on muuttaa nykyinen lähestymistapamme turvallisuuteen bittimaailmassa. Fyysisessä maailmassa turvallisuusnäkökohdat osataan ottaa lähes kaikessa toiminnassa huomioon melkein itsestään selvinä asioina. Digitaalisessa maailmassa näin ei ole, valitettavasti. Kun turvallisuusnäkökohdat jätetään huomioimatta, houkuttelevuus väärinkäytöksiin luonnollisesti esimerkiksi kyberrikollisuudessa lisäääntyy. Turvallisuusasioihin tulisi digitaalisessa maailmassa toimittaessa suhtautua aivan uudenlaisella vakavuudella ja ottaa turvallisuus koko kehityksen digitaalisen maailman kehityksen lähtökohdaksi. Suomen tammikuussa julkaistu kyberturvallisuusstrategia ohjaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä oikeaan suuntaan. Yhtäältä se TIETOA. 1 :

12 TYÖELÄMÄ Tietoalalaiset kasin osaajia Teksti: Aila Tähtitanner Viime syksyn työmarkkinatutkimuksen teema-alueena oli ammatillisen osaamisen kehittyminen. Tietoalalla työskentelevät antoivat omalle osaamiselleen perinteisellä kouluarvosana-asteikolla arvioituna keskiarvon 8,3. Eniten osaamistarpeita koettiin oman erikoisalan syventämisessä ja laajentamisessa. Tietoalan ammattilaiset arvioivat oman osaamisensa varsin hyvälle tasolle. Pääsääntöisesti arviot oman osaamisen tasosta liikkuivat tyydyttävän ja kiitettävän tasolla, arvosanoilla mitattuna vain harva antoi itselleen seiskaa huonomman arvosanan. Nuoret olivat hieman nöyrempiä oman osaamisensa kanssa, keskiarvoluku jäi piirun verran keskitason alle. Esimiesten ja asiantuntijoiden arvioiden välillä ei sen sijaan ollut eroa. Selvästi eniten osaamisen kehittämisen tarpeita tietoalalaiset kokivat oman erikoisalansa syventämisessä ja laajentamisessa. Noin 60 % tutkimuksen vastaajista katsoi tarvitsevansa jatkuvasti tai usein lisää osaamista omalla erikoisalallaan. Ero muihin osaamisalueisiin oli selvä. Noin joka neljäs koki merkittäviä osaamistarpeita neuvottelutaidon, esiintymistaidon, projektihallinnan ja prosessiosaamisen alueilla. Lähes yhtä moni kertoi kaipaavansa lisää osaamista ongelmaratkaisun ja liiketoimintaosaamisen taidoissa. Neuvottelutaito ja esiintymistaito olivat aihealueita, joissa nuoret kokivat osaamistarpeita keskimääräistä enemmän. Vähiten osaamisen lisäystä koettiin myynnin, asiakkuuksien hallinnan sekä johtamisen ja esimiestyön osaalueilla. Nämä ovat kuitenkin hyvinkin tarpeellisia teemoja niiden parissa työskenteleville, vaikka yleisesti ottaen niissä ei suuria osaamistarpeita koettukaan. Pienissä yrityksissä korostuivat organisointi- ja koordinointitarpeet ja suurissa yrityksissä taas liiketoimintaosaamiseen liittyvät osaamistarpeet olivat keskimääräistä tarpeellisempia. Mielenkiintoista oli se, että henkilöt, jotka kokivat oman työmääränsä jatkuvasti liian suurena, kokivat keskimääräistä enemmän osaamistarpeita kaikilla osa-alueilla. Noin joka toinen tietoalalla työskentelevä kokee työtehtävien vastaavan hyvin omia tämänhetkisiä valmiuksiaan. Reilu viidennes katsoi tarvitsevansa osaamisen päivittämistä tai lisäosaamista selviytyäkseen hyvin työtehtävistään. Lähes joka kolmas katsoi itsellään olevan valmiuksia nykyistä vaativampiinkin tehtäviin. Etenkin nuorilla vaikuttaa olevan kova halu näyttää osaamistaan nykyistä vaativammissakin tehtävissä. Parhaiten sinut omien valmiuksiensa ja työtehtäviensä kanssa olivat lähellä yrityksen johtoa työskentelevät tietoalalaiset. Koulutusta viikon verran vuodessa Tietoalalla työskentelevät olivat viimeisen vuoden aikana osallistuneet koulutukseen keskimäärin viisi päivää eli yhden työviikon verran. Koulutuspäivien määrässä ei ollut olennaista eroa esimiestehtävissä ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien välillä. Suuri työmäärä vaikuttaa vähentävän koulutukseen osallistumista. Koulutus tapahtuu pääsääntöisesti työnantajan kustannuksella. Osaamisen päivittämistä tietoalalla toimivat tekevät muillakin tavoilla kuin koulutukseen osallistumalla. Suosituin tapa oli omatoiminen tiedonpäivitys esimerkiksi lukemalla. Myös lyhytkestoiset kurssit ja tietoisku-tyyppiset tapahtumat sekä kehittymiseen tähtäävä kokemuksen jakaminen kollegoiden kanssa olivat hyvin yleisiä tapoja päivittää omaa osaamistaan. Verkko- tai monimuoto-opintojen avulla osaamista oli hankkinut noin joka viides tietoalan toimihenkilö. Mentorointi sekä pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet olivat selvästi vähemmän käytettyjä tapoja, mutta niidenkin avulla joukko tietoalalaisia osaamistaan päivittää. Aloite koulutukseen osallistumisesta tulee tyypillisesti joko henkilöltä itseltään 12 TIETOA. 1 : 2013

13 Valmiudet työssä tai esimieheltä. Joskus myös kollegat, asiakkaat tai päämiehet esittävät koulutukseen osallistumista. Henkilöstöpäälliköiltä tai vastaavilta henkilöiltä ei näytä juurikaan ehdotuksia koulutukseen osallistumisesta tulevan. Minulla on valmiuksia selviytyä vaativammistakin työtehtävistä 30 % 23 % Tarvitsisin osaamisen päivittämistä tai lisäosaamista selviytyäkseni hyvin työtehtävistäni Motiivit ja esteet ammatillisen osaamisen kartuttamiselle Tärkein syy oman ammatillisen osaamisen kartuttamiseen on osaamisen vahvistaminen nykyisessä tehtävässä. Toiseksi tärkein syy on oman työmarkkinakelpoisuuden varmistaminen. Tämä syy korostui etenkin määräaikaisissa tehtävissä työskentelevillä tietoalan toimihenkilöillä. Muita merkittäviä syitä ovat halu suuntautua kokonaan uusille osaamisalueille sekä uralla eteneminen. Joka seitsemäs tietoalalainen piti merkittävänä syynä osaamisensa kartuttamiselle myös työpaikan vaihtoa. Erityisen halukkaita työpaikan vaihtoon olivat henkilöt, jotka kokivat oman työmääränsä jatkuvasti liian suurena. Oman osaamisen kartuttamista estää selkeimmin aikapula ja vaikeus irrottautua omalta työpaikaltaan. Tämä korostui etenkin pk-sektorilla työskentelevien vastauksissa. Myös koulutuksesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset ovat merkittävä haittatekijä osaamispääoman lisäämiselle. Jossain määrin esteeksi koettiin myös sopivan koulutustarjonnan puute, esimiehen asenne sekä koulutuksesta itselle aiheutuvat kustannukset. Sen sijaan työtovereiden suhtautuminen tai perhe- sekä muut henkilökohtaiset syyt eivät vaikuta olevan esteitä oman ammatillisen osaamisen parantamiselle. Pääsääntöisesti tietoalalla työskentelevät vaikuttavat olevan melko tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa ja kokevat osaamisensa mahdollistavan mielekkään työuran myös tulevaisuudessa. n Omatoiminen tiedonpäivitys esim. lukemalla Lyhytkestoiset kurssit, tietoiskut tai koulutukset Kehittymiseen tähtäävä kokemusten jakaminen kollegoiden ja työtuttavien kanssa Työssä oppiminen esim. vaihtamalla työtehtäviä tai olemalla mukana uudessa projektissa tai työn sisällön kehittymisen kautta Verkko-opinnot/monimuoto-opinnot Osallistuminen seminaareihin/ konferensseihin Pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet (esim. jatko-opinnot, MBA, PD, JET) % Osaamisen kehittämisen keinot Mentorointi % Työtehtäväni vastaavat tämänhetkisiä valmiuksiani TIETOA. 1 :

14 TES Tarinaa työehtosopimuksesta Teksti: Juha Reinisalo Työehtosopimustoiminnan taustoja Työehtosopimus (TES) -termi on monelle tuttu asia. Mutta mitä kaikkea työehtosopimustoimintaan liittyykään? Avataanpa hieman taustaa työehtosopimustoiminnasta ja siihen liittyvistä asioista. Tällä tavoin alkaa työehtosopimuslain ensimmäinen pykälä: Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työnantajain yhdistyksellä tässä laissa tarkoitetaan yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työnantajain etujen, ja työntekijäin yhdistyksellä yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työntekijäin etujen valvominen työsuhteissa. Suomessa työehtosopimustoiminta on laissa määrätty ja lailla turvattu toimi, jolla työantajapuolen sekä työntekijäpuolen järjestäytyneet edustajat voivat neuvotella työehtosopimuslain osoittamalla tavalla työehdoista. Työehtosopimus on kollektiivinen sopimus, joka voidaan sopia tiettyä työntekijäryhmää koskevaksi, yrityskohtaisesti koskevaksi tai laajemmaksi koko alaa koskevaksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimus sitoo sopimuksen allekirjoittajaosapuolia ja näihin liittyneitä jäseniä. Työehtosopimukseen kirjataan määräys keitä tehty työehtosopimus koskee. Oman sopimusalamme työehtosopimustoiminta käynnistyi vuonna Perusta toiminnalle luotiin kuitenkin jo 1960-luvun lopulla. Tuolloin työehtosopimuksen pohjaksi muodostui muutaman metsä-yhtiön ja pankin yhteistyöstä perustettu yritys Tietotehdas Oy (nyt Tieto Oyj). Näin syntyi ensim- 14 TIETOA. 1 : 2013

15 Yleissitova-termi tarkoittaa sitä, että kaikkien alalla olevien yritysten tulee noudattaa työehtosopimuksessa määriteltyjä minimiehtoja. mäinen alan talokohtainen työehtosopimus. Vuonna 1974 työehtosopimuspohja laajeni kun muutamat sen aikaiset alalla olevat yritykset päättivät laajentaa työehtosopimuksen koskemaan koko alaa. Nykyisin voimassa olevan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen tekstit ovat suuremmaksi osaksi perua tuolta ajalta, vaikka niitä onkin vuosien aikana muokattu lukuisissa käydyissä erillisissä työehtosopimusneuvotteluissa. Työehtosopimuksemme olennainen muutos saatiin aikaiseksi 2003, jolloin työehtosopimus muuttui yleissitovaksi työehtosopimukseksi. Selvennetäänpä asiaa hieman yleissitovuuden osalta. Yleissitova-termi tarkoittaa sitä, että kaikkien alalla olevien yritysten tulee noudattaa työehtosopimuksessa määriteltyjä minimiehtoja. Milloin työehtosopimus on yleissitova? Yleissitovuus toteutuu kun työehtosopimuksen työnantajaliittoon järjestäytyneiden yritysten työntekijöiden yhteenlaskettu lukumäärä on vähintään puolet alan yritysten työntekijämäärästä. Työntekijäpuolen järjestäytyneisyys ei ole merkitsevä, mutta toki tällä on merkitystä ketkä pääsevät neuvottelemaan työehtosopimuksesta. Yleissitovuus voidaan myös saavuttaa vaikka tuo työantajapuolen järjestäytyminen ei olisi puolta työntekijämäärästä, mutta tuolloin työntekijöiden järjestäytymisasteella on vaikutusta. Nykyisen Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen allekirjoittajat ja sopijaosapuolet ovat Teknologiateollisuus ry työnantajapuolen edustajana sekä työntekijäpuolen edustajina Tietoalan toimihenkilöt ry sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. Tietoalan toimihenkilöt ry on Uuden Insinööriliiton UIL ry:n jäsenyhdistys. Neuvotteluihin valmistautuminen Voimassa oleva Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus päättyy Viimeistään syksyllä käynnistyvät uudet neuvottelut työehtosopimuksen jatkosta allekirjoittajaosapuolten toimesta. Tätä tapahtumaa ennen osapuolet kuitenkin valmistautuvat käynnistyviin neuvotteluihin. Tietoalan toimihenkilöiden hallitus määrittelee omalta kannaltaan olennaiset työehtosopimustavoitteet. Toimintansa tueksi hallitus on perustanut erillisen toimielimen Edunvalvontavaliokunnan, joka selvittää, seuraa ja työstää mm. työehtosopimukseen liittyviä asioita Tietoalan toimihenkilöiden hallitukselle päätöksen tekoa varten. Tietoalan toimihenkilöiden hallitus on nimennyt omat neuvottelijansa tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Työehtosopimustavoitteita on kerätty luottamusmiehille tehdyllä kyselyllä yhdessä YTN:n kanssa. Lisäksi sopimuksessa ilmenneitä epäkohtia on kerätty jäseniltä saaduista palautteista sekä työehtosopimukseen liittyvistä riitaan johtavista asioista työpaikoilta. Näitä sopimustavoitteita käsitellään alan henkilöstöedustajien tapaamisessa Henkilöstöedustajien neuvottelupäivillä Neuvottelupäivillä kuullaan henkilöstöedustajia ja keskustellaan TES-tavoitteiden näkemyksistä. Lisäksi molemmat työntekijäosapuolet pohtivat tämän jälkeen vielä keskenään mitä mahdollisia tavoitteita olisi käsiteltävä työehtosopimusneuvotteluissa. Kun kaikki tarvittava tieto on koossa, voidaan näiden perusteella linjata olennaiset asiat otettavaksi seuraaviin alan työehtosopimusneuvotteluihin. TES-tavoitteita asetetaan myös liittotasolla ja keskusjärjestötasoilla. Yksittäisen liiton tavoitteet on tarkoitettu parantamaan omaan liittoon kuuluvien työehtosopimusten ehtoja. Useiden ammattiliittojen tai keskusjärjestöjen yhteisten tavoitteiden takana on parantaa yleisellä tasolla työehtosopimusjärjestelmän ehtoja. Moni nykyisin itsestäänselvyys sopimusasioissa ei olisi voimassa, elleivät järjestöt olisivat tehneet yhteistyötä näiden tavoitteiden eteen. Myös nämä yhteiset tavoitteet otetaan esiin alakohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa. Lisäksi valmistautumisessa neuvotteluihin on henkilöstöedustajien (HED) mukana olo tärkeää. HED:ien yhteystiedot saatetaan ajan tasalle ja heille annetaan tarvittavaa koulutusta ja opastusta. Kaikkien HED:ien on oltava perillä neuvotteluprosessista: kuinka tiedotetaan ja miten menetellään missäkin vaiheessa neuvotteluiden aikana. HED:it toimivat linkkinä jäsenistön ja neuvottelijoiden välillä. Jäsenille informoidaan neuvotteluista etukäteen ja viimeistään neuvotteluiden kuluessa miten tulee toimia kun neuvottelut etenevät. Lisäksi neuvotteluprosessin aikana tiedotetaan neuvotteluiden edistymisestä. On syytä muistaa, että jäsenillä on oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia noudattaa oman järjestönsä antamia ohjeita sopimusneuvotteluiden aikana. Keskusjärjestöt astuvat mukaan neuvotteluihin Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, niin on myös mahdollista, että työntekijäpuolen keskusjärjestöt (Akava, SAK ja STTK) ja työantajapuolen keskusjärjestö (Elinkeinoelämän keskusliitto EK) neuvottelevat laajemmasta työehtosopimuksesta mahdollisesti vielä valtioneuvoston myötävaikutuksella. Termistöä tälle ns. laajemman tason kattavalle sopimukselle on kutsuttu raamisopimukseksi tai tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi (TUPO). Uusi Insinööriliitto UIL ry on keskusjärjestö Akava:n jäsen. Ammattiliitot antavat valtuudet keskusjärjestöjen neuvotteluille. Kun keskusjärjestöt ovat saaneet raamisopimuksen sovittua keskenään, niin tämän jälkeen alkavat vasta työ- >> TIETOA. 1 :

16 TES Työehtosopimustavoitteita on kerätty luottamusmiehille tehdyllä kyselyllä yhdessä YTN:n kanssa. ehtosopimusosapuolten alakohtaiset neuvottelut laaditun raamisopimuksen pohjalta. Kun riittävä sopimuskattavuus alakohtaisista sopimuksista on saatu neuvoteltua, voidaan katsoa laajempi keskusjärjestökohtainen sopimusneuvottelu astuneen voimaan. Ellei näin tapahdu, alkavat erilliset sopimusaloja koskevat liittokohtaiset neuvottelut. Tämänhetkinen tilanne ei näyttäisi siltä, että keskusjärjestöt neuvottelevat raamisopimuksesta. Mutta kaikki on toki mahdollista. Varsinaiset työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät Jos neuvottelut alkavat vielä nykyisen työehtosopimuksen ollessa voimassa, on tällöin voimassa työrauhavelvoite. Tämä tarkoittaa, että neuvotteluosapuolet eivät saa käyttää mitään painostustoimia neuvotteluita vauhdittamaan. Jos taas työehtosopimuskausi on päättynyt, ollaan sopimuksettomassa tilassa. Tämä tarkoittaa, että sopimusosapuolet voivat käyttää erilaisia painostustoimia neuvotteluita edistääkseen. Painostustoimia kutsutaan työtaistelutoimenpiteiksi, jotka ovat laillisia. Toimenpiteiden käytöstä ei ole seuraamuksia osapuolelle näitä käytettäessä, jos ne kohdistuvat sopimusosapuoliin. Laittomista työtaistelutoimenpiteistä voidaan näiden käyttäjä tuomita sakkoihin. Työtaistelutoimenpiteistä on annettava tarkat tiedot kaksi viikkoa etukäteen valtakunnansovittelijalle sekä vastapuolelle. Kun varsinaiset työehtosopimusneuvottelut alkavat, välitetään näistä tietoa jäsenistölle. Neuvottelut voivat sujua rauhallisesti ja neuvottelutulos saadaan aikaiseksi. Tämän jälkeen osapuolten viralliset allekirjoittajaosapuolet kuten Tietoalan toimihenkilöiden hallitus hyväksyy omalta osaltaan neuvottelutuloksen. Kun allekirjoittajaosapuolet ovat omalta osaltaan hyväksyneet neuvottelutuloksen, niin vasta tällöin työehtosopimus astuu voimaan ja työrauhavelvoite astuu samalla voimaan. Osapuolet sopivat vielä yhdessä milloin varsinainen työehtosopimus allekirjoitetaan. Kaikkien osapuolten halu on saada työehtosopimus solmittua ilman mitään mahdollisia tukitoimia. Neuvottelut voivat johtaa tilanteeseen, jolloin sopimalla ei saada neuvottelutulosta aikaiseksi. Tällöin mietitään keinoja neuvotteluiden vauhdittamiseksi. Toki näitä keinoja on jo pohdittu etukäteen. On tehty suunnitelmia miten nämä vauhdittamistoimenpiteet kohdennetaan ja milloin ne toteutetaan. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat aina joihinkin yksittäisiin yrityksiin. 16 TIETOA. 1 : 2013

17 Erittäin harvoin julistetaan työtaistelutoimenpiteet koko sopimusalan osalta. Tämän vuoksi luottamusmiesten rooli korostuu mahdollisissa laillisissa työtaistelutoimenpiteissä. Luottamusmiehet ovat avainasemassa työpaikoilla tiedonvälittäjinä sekä toimenpiteiden toimeenpanijoina sopimuksettomassa tilassa. Jäsenen tulee noudattaa annettuja liiton tai yhdistyksen ohjeita. Jäsenen noudattaessa näitä annettuja ohjeita ei tällä ole seuraamuksia jäsenen työsuhteeseen. Työnantaja ei voi käyttää osallistumista työtaistelutoimenpiteisiin perusteena irtisanomiseen. Jossain vaiheessa neuvottelut edistyvät ja neuvottelutulos saadaan sovittua. Jos neuvottelut eivät edisty ja työtaistelutoimenpiteet uhkaavat tai ovat jo toteutuneet, valtakunnansovittelija voi kutsua sopimusosapuolet pakolliseen sovitteluun neuvottelemaan tilanteen ratkaisemiseksi. Valtakunnansovittelijan rooli on löytää ratkaisu tilanteeseen ja saada aikaiseksi sovintoehdotus työehtosopimuksen solmimiseksi. Valtakunnansovittelijalle on annettu laissa määräävä asema toimia välittäjänä sovinnon aikaansaamiseksi, kun työehtosopimusten osapuolet eivät löydä ratkaisua. Sovittelija voi lykätä ennakkoon ilmoitettuja työtaistelutoimenpiteitä. Kun valtakunnansovittelija kutsuu, on osapuolten noudatettava kutsua, siitä ei voi kieltäytyä. Tällä järjestelmällä pyritään siihen, että yhteiskunta ei ajaudu kaoottiseen tilanteeseen, jos neuvotteluosapuolet eivät kykene löytämään ratkaisua kiistaansa. Kun sovintoehdotus saadaan valtakunnansovittelijan johdolla aikaiseksi, niin samalla sovitaan myös mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden lopettamisesta. Sovittelija tekee tarkan ehdotuksen työtaistelutoimenpiteiden lopettamisajankohdasta määräten päivämäärän ja kellonajan milloin jokaisen työntekijän on oltava töissä. Jäsenen tulee seurata tarkasti annettuja ohjeita ja noudattaa näitä. Jos näitä ei noudateta, voi työntekijä saada työhön palaamatta jäämisestä kirjallisen varoituksen. Luottamusmiehet ovat avainasemassa työpaikoilla tiedonvälittäjinä sekä toimenpiteiden toimeenpanijoina sopimuksettomassa tilassa. Joten tämän suhteen on jokaisen seurattava viestintää erittäin tarkasti. Allekirjoittajaosapuolet ottavat vielä kantaa tehtyyn sovintoehdotukseen. Jos kaikki osapuolet hyväksyvät sovintoehdotuksen, astuu työehtosopimus voimaan. Jos sovintoehdotusta ei hyväksytä jatkuvat mahdolliset työtaistelutoimenpiteet, kunnes valtakunnansovittelija katsoo olevan aika kutsua osapuolet uudelleen sovintoa tekemään. Neuvotteluprosessi ei aina mene suunnitellusti ja on hyvä muistaa, että kaikkia TEStavoitteita ei edes oteta esiin neuvottelupöytään, vaikka näitä tavoitteita olisi pohdittu etukäteen neuvotteluihin vietäväksi. Itse neuvottelutilanne vaikuttaa ja ratkaisee mitä asioita otetaan esiin. Neuvottelijat joutuvat arvioimaan neuvotteluprosessia ja määrittää sen perusteella esille otettavat asiat. Jokainen työehtosopimusneuvottelutilanne on aina erilainen tapahtuma. Eihän elämässäkään kaikki mene niin kuin ajatellaan, vaan on sopeuduttava ja löydettävä tilanteeseen uusia ratkaisuja. n TIETOA. 1 :

18 TYÖELÄMÄ Elinkelpoinen kasvuyritys ei vierasta tylsiä töitä Teksti: Tiina Sandberg Innostus, plan B ja riittävän pitkäjänteinen rahoitus, siinä kasvuyrityksen menestyksen eväät bisnesenkeli Riku Soinisen mukaan. Bisnesenkelin tehtävä on tuoda yritykseen rahaa ja kokemusta sekä realismia. Ilman intohimoa ei synny mitään, mutta sitä Riku Soinisen mukaan suomalaisista kasvuyrityksistä löytyy. Se mikä valitettavan usein puuttuu, on ennakointi ja plan B suunnitelma sen varalta, että kaikki ei menekään odotusten mukaisesti. Jos yritys ei lähdekään välittömään lentoon, ollaan avuttomia. Myös meidän järjestelmämme, rahoitusmekanismimme, suosii tätä. Juttu jätetään kesken, jos menestystä ei tule heti. Rahoitus saattaa loppua tilanteessa, jossa 90 prosenttia työstä on tehty, Soininen sanoo. On luotava kestävä pohja ennen kuin räjäytetään pankki. Heti kaikki -mallilla ei menestystä yleensä synny. Niin sanottu tylsä työ kantaa yritystä monessa mutkassa. Soinisen oma menestystarina syntyi tavalla, jota tänä päivänä vierastetaan. Global Sports Media syntyi intohimon ja pitkäaikaisen harrastuksen tuloksena orgaanisen kasvun myötä. Hyvää tuuriakin oli mukana. Tätä metodia on vaikea tuoda nykyisiin kasvuyrityksiin. Teimme ilmaiseksi töitä pitkään, istuin koneella kaiket yöt. Ei tuhlailtu ennen kuin oli tuloja. Hänen mielestään moni loistava yritysidea epäonnistuu helposti sen takia, että rahoitustarve alimitoitetaan. Aikaa kuluu enemmän kuin uskotaan. Markkinoiden tekeminen vie aikansa. Isoksi rakennettu organisaatio kuluttaa ja tulot antavat odottaa. Iso ja kohtalokas ansa, jonka välttämiseen käytän voimiani. Bisnesenkeli tuo yritykseen rahojensa ohella kokemusta ja näkemystä sekä verkostoja. Kokemusta karikoista, onnistumisista ja epäonnistumisista, sitä meillä enkeleillä pitää olla. Yrityksellä itsellään taas visiot ja tekninen osaaminen. Hain itse aikoinani Advant Gamesille rahoitusta ja mietin, mitä rahoittajalta haluan: rahaa, kokemusta ja vasta näiden jälkeen verkostoja ja kompetenssia. Johtohahmo ja innostus sytyttää enkelin Hän on itse kuitenkin pyrkinyt etsimään portfolioonsa yrityksiä, joiden toimintaa myös ymmärtää. Tämä tarkoittaa erityisesti pelien ja viihteen maailmaa. Enkelin ja yrityksen välillä täytyy olla KUKA? Bisnesenkeli Riku Soininen, 45 v Koulutus: Tekniikan lisensiaatti Tampereen teknillisestä yliopistosta Kolmen (Advant Games Oy Ltd, Timer GPS Ltd, Nexamen Oy) kasvuyrityksen partneri ja hallituksen jäsen Rahoittaja (Mobile Backstage) Työura: tutkijana sekä myöhemmin johtotehtävissä yliopistossa, Tampereen teknologiakeskuksen johtajana, Veikkauksessa erilaisissa kehityspainotteisissa asiantuntijatehtävissä , Global Sports Media Oy:n osakas , Advant Games Oy Ltd toimitusjohtaja Kotipaikka: Nokia jonkinlainen match. Itse en mene mukaan yrityksiin, joita en ymmärrä, koska haluan myös innostua. Välillä joudun jopa jarruttelemaan itseäni, koska minun tehtäväni on tuoda realismia toimintaan. 18 TIETOA. 1 : 2013

19 Olen aika hyvä ihmisten kanssa ja hakeudun helposti sovittelevaan rooliin, aukomaan solmuja. Tutun toimintaympäristön lisäksi Soininen valitsee yritykset niiden johtohahmon - innostunut henkilö, sellainen johon koen voivani luottaa - ja ydintiimin perusteella. Sen sijaan erilaisten henkilöiden välisiä ristiriitoja hän ei pelkää. Tässä työssä tulee vastaan ihmisiä, persoonia. Ristiriitoja pullahtaa esiin tämän tästä. Olen aika hyvä ihmisten kanssa ja hakeudun helposti sovittelevaan rooliin, aukomaan solmuja. Toki joskus on myös tilanteita, joissa yrityksen ydintiimi on purettava, jotta toiminta voisi jatkua. Soininen ei kuitenkaan millään allekirjoita enkelin roolia potkujen jakelijana. Pikemminkin me tuomme yrityksen kasvua tukemalla lisää työpaikkoja yritykseen. Asia erikseen ovat tietenkin tilanteet, jossa enkelin tehtävä on saneerata yritys. Enkelin missio Soininen on enkelinä tuore tapaus. Hän myi osuutensa Global Sports Mediasta vuonna Haluan olla tekemässä jotain näkyvää ja hyödyllistä, sellaista mistä ihmiset tykkää. Mahtavalta tuntui esimerkiksi kun Ruotsin tv:ssä haastateltiin hevosurheilukisan voittajaa ja tämä läväytti pöydälle meidän laitteemme TimerGPS:n sanoen: tässä on meidän voittostrategiamme. n TIETOA. 1 :

20 HYVINVOIVANA TYÖSSÄ Lasse Iskanius Jenni Malila: Aloitan etätyöpäivän aamuvarhaisella, lähes samantien kun olen noussut sängystä. Aamukahvia juodessa käyn läpi sähköpostit. Sen jälkeen teen muutaman tunnin töitä, kunnes pidän normaalia pidemmän lounastauon. Iltapäivällä aherran vielä pari tuntia, niin että työtunnit tulevat täyteen. Etätöistä lisää virtaa työelämään Teksti: Milla Pennanen Mahdollisuus tehdä etätöitä: omassa kodissa, omalla sohvalla tai vaikka keittiön pöydän äärellä. Ei ruuhkia, ei tungosta bussissa. Töidentekoa omassa tahdissa ja omassa rauhassa. on viikon odotetuin työpäivä. Silloin kun on sopivia tehtäviä, aika lentää kuin siivillä ja kes- Etätyöpäivä kittyminen töihin on aivan eri luokkaa kuin avokonttorissa työpaikallani, kertoo Jenni Malila, 29-vuotias Senior Software Developer pääkaupunkiseudulla olevasta It-alan yrityksestä. Malila säästää etätyöpäivänä 1,5 tunnin matka-ajan, jonka voi käyttää esimerkiksi ylimääräisiin päiväuniin, joita ei muuten ehtisi ottaa. Malilan perheeseen on syntymässä esikoinen toukokuussa, joten rauhallinen etätyöpäivä sopii hyvin odottavan äidin työviikkoon. Antti Brunni työskentelee Tietotalo Infocenter Oy:ssä Business Solutions Managerina. Hän arvostaa etätöissä mahdollisuutta suunnitella päivän rytmiä oman aikataulun mukaan. Joskus on kiva vaan nukkua pidempään. Pienten lasten kanssa se myös avittaa arkea. Joskus työt vaativat syventymistä, joka on mahdollista vain omassa rauhassa. Lapsiperheen arjen apu Ervo Hjelt työskentelee kotonaan omassa 20 TIETOA. 1 : 2013

21 Etätöiden plussat ja miinukset + Ajan ja rahan säästö Työrauha Joustavuus Vapaus Vaihtelu Tehokkuus Ei yhteisiä kahvihetkiä tai lounaita kollegoiden kanssa Ei sovi kaikkeen työhön Vapaa-ajan ja työn sotkeutuminen Oikeat työvälineet ja työergonomia Ei sovi kaikille toimistohuoneessa ja on samalla vaimon ja kahden pienen lapsen tukena kotona. Hän työskentelee teknisenä konsulttina Aditro Oy:ssä. Haluan, että minuun luotetaan ja saan vastuuta. Oman näkemykseni mukaan joissain organisaatiossa vallitsee edelleen yrityskulttuuri, joka jarruttaa etätöiden tekemistä. Alaisiin ei luoteta ja esimiehen pitää tietää alaisen jokainen liike työpäivän aikana, Hjelt lataa. Häntä harmittaa, että vaikka Suomi on tekniikan kehityksessä monilla aloilla maailman kärkimaita ja myös perusopetuksen oppimistuloksia arvostetaan laajasti, ei yrityksissä silti osata tunnistaa etätöiden hyötyjä. Hjelt myös toteaa, että kuitenkaan nykytekniikalla ei voi korvata kaikkea kanssakäymistä. Meille opetetaan vastuunkantoa jo alakoulun penkillä. Näyttää kuitenkin siltä, että osa kulttuuriamme on edelleen Kekkosen ajalla. Ei kaikkea kulttuuria kannata vaalia, myös kulttuuri voi mennä eteenpäin ja kehittyä, Hjelt painottaa. Hjeltin työnkuvaan kuuluu konsultoinnin myyminen asiakkaille ja asiakkailta tulleiden palvelupyyntöjen hoitaminen. Lisäksi hän tekee laskutusta, hoitaa matkalaskut ja työajanseurannan sekä muita hallinnollisia toimia, jotka kaikki hoituvat fyysisestä Etätyöpäiväni alkaa samoilla päivärutiineilla ja tiimipalavereilla kuin toimistollakin pidetyt päivät. Tavallisesti työhön pääsee tarttumaan aiemmin, koska ei ole riippuvainen bussivuoroista tai auton käytöstä. Lounas pitää itse valmistaa ja se jo itsessään poikkeaa isosti arjesta. Päivä koostuu pitkälti samoista asioista kuin päivät toimistolla. Vuorovaikutusta työkavereiden kanssa on vähemmän. Normaali etätyöpäiväni alkaa, kun lapset pomppaavat aamulla rinnan päälle. Koska puhelimeeni tulee myös työsähköpostit, luen ne ennen aamukahvia. Aamukahvin jälkeen avaan tietoliikenneyhteydet työpaikalle ja alan töihin. Jos kyseessä on asiakkaalle tehtävä työ etänä, työ alkaa sovittuna aikana yleensä kello Kun asiakkaan tilaama työ on hoidettu, teen muita töitä, kuten vastaan sähköposteihin ja olen yhteydessä kollegoihin, asiakkaisiin ja sidosryhmiin. sijainnista ja kellonajasta riippumatta missä vain ja milloin vain. Opiskelen myös jatkuvasti uutta, syvennän ja eritoten laajennan osaamistani, myös vapaa-ajallani, hän kertoo. Malilan, Brunnin ja Hjeltin työpaikoissa lähes kaikilla on mahdollisuus etätöiden tekemiseen ja sitä myös hyödynnetään. Malilalla on etätyösopimus, kattaa yhden etätyöpäivän viikossa, muilla sitä tehdään tarpeen mukaan. Sanoisin, että meillä etätöitä tekee lähes kaikki toimitusjohtajaa myöten. Osa asuu kauempana ja osa haluaa työskennellä esimerkiksi mökiltä tai eivät vain pidä avokonttoreista, kertoo Brunni Tietotalon toimintatavasta. Etätyöpäivä ei tarkoita vapaapäivää. Työtahti ja teho riippuvat täysin työntekijästä itsestään, työtehtävien rytmittäminen omaan elämään sopivaksi voi lisätä työmotivaatiota ja lisätä energiaa sekä tuottavuutta. n Lue lisää etätyön mahdollisuuksista täältä Jarno Malaprade / Ossaus Ilona Mäenpää TIETOA. 1 :

22 TYÖELÄMÄ Suomen parhaat työpaikat valittu: It-alan yritykset hyvin edustettuina Teksti: Susanna Patrikainen Vuosittainen tutkimus Suomen parhaista työpaikoista on jälleen valmistunut. Yleisen sarjan ykköspaikan otti jo toisena peräkkäisenä vuonna ohjelmistoyhtiö Futurice, joka valittiin viime vuonna myös Euroopan parhaaksi työpaikaksi. It-alan yritykset menestyivät Great Place to Work Institute Finland -konsulttiyrityksen toteuttamassa tutkimuksessa muutenkin hyvin. Yleisen sarjan 30:ta yrityksestä kaikkiaan 17 on tietotekniikka-alan yrityksiä. Useat niistä, kuten esimerkiksi 3 Step IT, Sininen Meteoriitti, SAS Institute ja Affecto ovat olleet parhaimpien listalla jo useampana vuonna. Pisimpään alan yrityksistä on listalla ollut Microsoft, joka on ollut mukana jo vuodesta Tällä kertaa yritys nousi sarjassaan viime vuoden neljänneltä paikalta toiseksi. Pienten yritysten sarjassa on tällä kertaa mukana neljä it-alan yritystä, joista ComlQ ja Visma Severa olivat listalla myös viime vuonna. Luottamus tärkeintä työpaikoilla Työpaikkojen laatua mitataan tutkimuksessa kolmella eri osa-alueella, jotka ovat työntekijöiden ja johdon väliset suhteet, työntekijöiden suhde työhönsä ja työpaikkaansa sekä työntekijöiden keskinäiset suhteet. Great Place to Work Institute Finlandin tutkimusten mukaan luottamus on hyvän työpaikan tärkein tekijä. Työntekijät kokevat työskentelevänsä hyvässä työpaikassa, jos he luottavat organisaationsa johtoon, ovat ylpeitä siitä mitä tekevät ja nauttivat työtovereidensa kanssa työskentelystä. Yritys on kehittänyt oman tutkimusmenetelmän työntekijöiden kokemusten ja luottamuksen tason mittaamiseen. Lisäksi työpaikoilla tehtävissä tutkimuksissa selvitetään sitä, millä keinoin organisaation ylin johto rakentaa ja ylläpitää hyvää työpaikkaa sekä luottamuksen kulttuuria. Great Place to Work Institute Finland tutkii vuosittain noin 150 organisaatiota, joista parhaiden joukkoon valikoituu 50. Tänä vuonna tutkimukseen ilmoittautui kaikkiaan 142 yritystä. Tutkimuksen yritykset jaetaan kolmeen eri sarjaan, jotka määritellään yritysten työntekijämäärien mukaan: suuret yritykset (500 + työntekijää), yleinen sarja ( työntekijää) ja pienet yritykset (15 49 työntekijää). Myös osallistumismaksu määräytyy yrityksen koon mukaan. Tutkimuk- 22 TIETOA. 1 : 2013

23 seen osallistuminen maksaa euroa yrityksen henkilömäärästä riippuen. Suomessa ensimmäinen tutkimus vuonna 2003 Yhdysvalloissa perustetun Great Place to Work Instituten toiminta lähti liikkeelle vuonna 1981, kun kahta talousjournalistia Robert Leveringia ja Milton Moskowitzia pyydettiin kirjoittamaan kirja The 100 Best Companies to Work for in America. Tästä tutkimus- ja kirjoitusprosessista saadut oivallukset johtivat yrityksen perustamiseen. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus on osa Great Place to Work Instituten maailmanlaajuista tutkimusta, jonka yritys toteuttaa nykyään vuosittain noin 45 maassa. Suomessa Great Place to Work Institute on toiminut vuodesta 2002, ja seuraavana vuonna 2003 julkaistiin Suomen ensimmäinen parhaiden työpaikkojen listaus. Suomen parhaat työpaikat listalla olevat yritykset loivat Suomeen viime vuonna yli 600 uutta työpaikkaa työllistäen yhteensä noin työntekijää. Parhaat yritykset ovat myös haluttuja työnantajia. Ne saivat viime vuoden aikana yhteensä työhakemusta. n Suomen parhaat työpaikat 2013 Yleinen sarja ( työntekijää) 1. Futurice, Helsinki 2. Microsoft, Espoo 3. Fondia, Helsinki 4. Pipelife Finland, Oulu 5. Vincit Oy, Tampere 6. Novia Finland, Oulu 7. Solita, Tampere 8. Eficode, Helsinki 9. Sininen Meteoriitti, Helsinki 10. Oulun Työterveys, Oulu 11. Arcusys, Joensuu 12. Bonnier Publications, Helsinki 13. Karttakeskus, Helsinki Step IT, Vantaa 15. SBS Finland, Helsinki 16. Enfo, Kuopio 17. Svea Rahoitus & Perintä, Helsinki 18. Affecto, Helsinki 19. Newsec, Helsinki 20. Mandatum Life, Helsinki 21. Rapal, Helsinki 22. Hilti, Vantaa 23. Smilehouse, Helsinki 24. Vahanen-yhtiöt, Helsinki 25. SAS Institute, Espoo 26. Siili Solutions, Helsinki 27. Descom, Jyväskylä 28. DMP, Helsinki 29. Vaadin, Helsinki 30. Scandinavian Marketing Gainer, Helsinki Suuret yritykset (500 + työntekijää) 1. IKEA, Suomi 2. Diacor terveyspalvelut, Helsinki 3. Yliopiston Apteekki, Helsinki 4. Katri Antell, Oulu 5. McDonald s, Helsinki Pienet yritykset (15 49 työntekijää) 1. Amgen, Espoo 2. SICK, Vantaa 3. Frami, Seinäjoki 4. Kartanokylpylä Kaisankoti, Espoo 5. Kärkimedia, Helsinki 6. Mainostoimisto Ilme, Lahti 7. Efima, Helsinki 8. Mars Finland, Helsinki 9. Borenius & Co, Helsinki 10. Estime, Helsinki 11. ComIQ, Helsinki 12. Marski Data, Mikkeli 13. Visma Severa, Lappeenranta 14. Saanio & Riekkola, Helsinki 15. WWF Suomi, Helsinki TIETOA. 1 :

24 LAKIMIES VASTAA Osa-aikainen lomautus ja 200 päivän laskeminen Teksti: Eeva Salmi, lakimies Työsopimuslain 5 luvun 7 :n mukaan työntekijällä on oikeus saada työnantajan noudatettavaksi säädetyn irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus, kun hän irtisanoutuu lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää. Työsuhde päättyy tällöin heti ja työsuhteen katsotaan päättyneen työnantajasta johtuvasta syystä. Lomautuksen on jatkuttava yhdenjaksoisesti, jotta erityisen irtisanoutumisoikeuden edellytykset täyttyisivät. Oikeuskäytännössä on katsottu, että loman pitäminen lomautuksen aikana ei ole katkaissut sen yhdenjaksoisuutta, mutta lyhytkin työskentelyjakso lomautuksen aikana on aiheuttanut sen, että 200 lomautuspäivän laskenta on alkanut alusta. Kokoaikaisten lomautusten osalta lomautuspäivien määrän laskeminen onkin ollut selvää. Epäselvää sen sijaan on ollut pitkään se, miten lasketaan 200 lomautuspäivän täyttyminen, kun kyseessä on osa-aikainen lomauttaminen. Helsingin hovioikeus on ottanut kantaa tulkintakysymykseen ratkaisussaan Hel- HO:2011:11. Jutussa oli kyse 200 päivän laskennasta tilanteessa, jossa aluksi kokoaikainen lomautus oli myöhemmin muutettu osa-aikaiseksi. Ratkaisussaan hovioikeus päätyi siihen, että työnantajan valitessa osittaislomautuksen kyse on koko osittaislomautuksen keston ajalta lomautuksesta, joka otetaan huomioon 200 lomautuspäivän laskennassa. Lain sanamuotoa on ratkaisun mukaan tulkittava niin, että lomautuksen yhdenjaksoisella kestolla tarkoitetaan lomautusjärjestelyn kestolta vaadittavaa aikaa, vaikka lomautusjärjestelyyn kuuluisikin osittain työntekoa. Lomautusjärjestelyyn kuulumaton työskentely sen sijaan katkaisee 200 päivän laskennan kuten kokoaikaisenkin lomautuksen osalta. n Eeva Salmi. Kokoaikaisten lomautusten osalta lomautuspäivien määrän laskeminen on ollut selvää. 24 TIETOA. 1 : 2013

25 TYÖELÄMÄ Uusi sarja: Työn tekemisen ehdot tutuksi Julkaisemme lisää työn tekemiseen liittyvä ehtoja ja vinkkejä osoitteessa Varallaolo työtä vai vapaata? Teksti: Minna Anttonen It-alalla ollaan enenevässä määrin siirtymässä 24/7 palveluun. Sen vuoksi yhä useampi työntekijä joutuu olemaan iltaisin tai viikonloppuisin tavoitettavissa siten, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tätä tavoitettavana oloa kutsutaan varallaoloksi. Puhekielessä käytetään usein myös termiä päivystys: Työntekijä on säännöllisen työajan jälkeen päivystysvalmiudessa. Työehtosopimuksen mukaan varallaolotunneista maksetaan 50 % perustuntipalkasta. Varallaoloa ei lasketa työaikaan. Jos varallaolon aikana tulee kutsu töihin, varallaolo päättyy (tai keskeytyy) ja työaika alkaa. Tehty työ on lisä- tai ylityötä. Luottamusmies voi tehdä varallaolosta paikallisen sopimuksen, jossa korvaukset voivat olla työehtosopimuksesta poikkeavia. Varallaolosta voidaan esimerkiksi sopia samansuuruinen tunti- tai kertakorvaus kaikille päivystysringissä oleville. Luottamusmiehen tekemässä varallaolosopimuksessa sovitaan usein myös muista varallaolon ehdoista: Mikä on päivystysvalmiudessa olemista? Miten työhön ryhdytään? Riittääkö, että on kännykkä mukana ja vastaa siihen tarvittaessa vai pitääkö mennä asiakkaalle tai omalle toimistolle töihin? Miten nopeasti työhön pitää ryhtyä? Miten pitkään kerralla ollaan varalla? Miten varallaolo on jaksotettu? Paikallinen varallaolosopimus on kuitenkin vain raami eikä se velvoita työntekijöitä suostumaan varallaoloon. Suostumus varallaoloon on pyydettävä jokaiselta varallaolijalta. Suostumus voidaan antaa tiettyä ajanjaksoa varten tai jokaista varallaolokertaa varten erikseen. Joskus työntekijöitä painostetaan olemaan varalla. Työntekijä voidaan määrätä varallaoloon ilman suostumustaan vain silloin, kun varallaolo on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä (työaikalaki 5 :n 3 momentti). Tämä koskee lähinnä julkisen sektorin virkamiehiä. Varallaolokorvauksista voi kertyä mukava palkanlisä. Sehän on tietysti hyvä asia. Mutta välillä työntekijät kokevat, että joutuvat olemaan päivystysvalmiudessa liian paljon. Työehtosopimus ei määritä sitä, miten paljon tai miten usein varalla voidaan olla. Koska varallaolo ei kerrytä työaikaa, niin laki kieltää vain kohtuuttoman haitan aiheuttamisen työntekijän vapaa-ajan vietolle. Päivystysrinkiin suostuvan kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten usein varallaolojaksoja on tulossa ja miten pitkiä ne ovat. Esimerkiksi viikon päivystys neljän viikon välein voi rasittaa ja rajoittaa vapaa-ajan viettoa merkittävästi. Jos mietit, voitko olla päivystysvalmiudessa, mieti, ehditkö saunan lauteilta sovitussa ajassa asiakkaalle tietokoneen ääreen tai otatko riskin, että lasten kanssa sovittu HopLopin reissu siirtyy jälleen. n Varallaolo vaatii työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. TIETOA. 1 :

26 JUURI NYT Tavoitteena maan paras asiakaspalvelu Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Minna Virolainen Uuden Insinööriliiton palvelupäällikkö kannustaa jäseniä ottamaan yhteyttä ja käyttämään liiton kattavaa palveluvalikoimaa. Asiakaspalvelu on avoinna joka arkipäivä yhdeksästä neljään ja käytössä on yksi puhelinnumero. Muutos on iso, sillä aiemmin soittajilla on ollut valittavana useampi puhelinnumero ja palvelut olivat avoinna eri aikoihin. Vanhat palvelunumerot toimivat siirtymäajan, mutta puhelut ohjautuvat asiakaspalveluun. Suurin osa jäsenten asioista pystytään hoitamaan yhdellä puhelinsoitolla tai sähköpostilla, sillä asiakaspalvelussa on hyvä perustason osaaminen liiton palveluista, sanoo asiakaspalvelutiimin vetäjä, palvelupäällikkö Jemina Fabritius. Vaativimmat kysymykset ohjaamme muille liiton asiantuntijoille, jotka vastaavat niihin mahdollisimman ripeästi. Fabritius kertoo, että asiakaspalvelun perustamisen ideana on parantaa palvelujen saatavuutta ja kehittää niitä edelleen. Kattava koulutus porukalle Asiakaspalvelussa työskentelee palvelupäällikön lisäksi viisi asiamiestä. He ovat Ota yhteyttä Uuden Insinööriliiton asiakaspalveluun joka arkipäivä kello 9 16 puhelimitse sähköpostitse Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki ja Linda Wikstedt. Tiimi kouluttautui koko helmikuun. Kyseessä ei ollut pelkkä perehdytys, vaan huolellinen koulutus, jotta he voivat antaa asiantuntevaa neuvontaa alusta asti. Palvelutarjonta on laaja. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa UIL:n jäsenkunnan yleisimmät työsuhdeneuvontaongelmat ja työelämän lait. Yleisimmissä työsuhdeongelmissa pystymme neuvomaan asiakaspalvelussa. Jos tarvitsee pureutua syvemmälle oikeuskäytäntöön tai laintulkinta on epäselvää, asia siirretään työsuhdelakimiehille, Fabritius kertoo. Asiakaspalvelu neuvoo palkka-asioissa lähinnä vastavalmistuneita siinä vaiheessa, kun he hakevat ensimmäistä alan työpaikkaa ja haluavat haarukoida omaa palkkatoivetta. Palvelussa kommentoidaan ja tarkistetaan myös tarjottuja työsopimuksia. Suosittelen, että jäsenet käyttävät tätä palvelua. Suurin osa riidoista työnantajan kanssa on vältettävissä siten, että etukäteen sovitaan asiat mahdollisimman tarkkaan. Kaikkeen ei voi ennakolta varautua, mutta osaamme nähdä monet sudenkuopat jo ennalta, Fabritius sanoo. Hoidamme yleisimmät jäsenyyteen liittyvät kysymykset, kuten jäsentietojen muutokset, jäsenkortin tilaamiset tai jäsenmaksualennukset. n Alhaalla vasemmalta Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt ja Sanna Ahtiainen. Ylhäällä vasemmalta Atte Lepistö, Eero Husari ja Jemina Fabritius. 26 TIETOA. 1 : 2013

27 TIETOA. 1 :

28 PIIRITOIMINTA Terveisiä piiritoiminnasta! Tietoalan toimihenkilöt on valtakunnallinen yhdistys, joka toimii myös alueellisesti yhteistyössä Uuden Insinööriliiton alueyhdistysten kanssa. Alueyhdistykset ja Tietoalan toimihenkilöt muodostavat yhdessä piirit, joiden tarkoituksena on järjestää alueellisesti tapahtumia ja koulutuksia sekä edistää alueen työntekijöiden tietämystä ammattiliittotoiminnasta ja liittoon kuulumisen hyödyistä. Piirejä on yhteensä viisi, joista Uudenmaan, Itä- ja Kaakkois-Suomen ja Hämeen ja Keski-Suomen piirit kertovat tässä toiminnastaan. Uudenmaan piiri Uudenmaan alueella on lähes Uuden Insinööriliiton jäsentä, joista noin kuuluu Tietoalan toimihenkilöihin. Suurin osa kuuluu paikallisyhdistys Helsingin Insinööreihin. Pienemmät alueella toimivat valtakunnalliset yhdistykset ovat Julkisten alojen insinöörit (JIL), Pelastusalan toimihenkilöliitto (PTL) ja Insinöörilaulajat. Piiritoiminnan yhtenä tavoitteena on tehdä vuoden 2013 aikana peräti 20 yritysvierailua. Vierailut suunnataan alueen suurimpiin yrityksiin sekä niin kutsuttuihin business parkkeihin, joissa tavoitetaan mahdollisimman paljon piiriin kuuluvia työntekijöitä. Piirin asiamiehen Minna Anttosen johdolla on tarkoitus myös tavata alueen yritysten henkilöstöedustajia ja yritysyhdistyksiä samalla lisätä uusien yhdistysaktiivien määrää. Piiri järjestää myös kiinnostavia koulutuksia, joista yksi on jo ennätetty pitää. Maaliskuussa ehdittiin jo järjestää kaksi LinkedInkoulutusta, joiden teemana oli Miten tulla löydetyksi verkossa. Seuraavaksi vuorossa on Työelämän pelisäännöt -koulutus, joka pidetään tiistaina 9.4 Pasilassa Insinöörit-ekonomit talossa. Vuoden lopulla on tarkoituksena järjestää iso jäsentapahtuma viime vuoden James Bond elokuvaillan tyyliin. Jokainen jäsen saa tuoda mukaansa yhden liittoon kuulumattoman it-alalla työskentelevän tai koulutustaustaltaan insinöörinä olevan. Lisätietoja Uudenmaan piirin toiminnasta: Tietoalan piiriedustaja, Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja Milla Pennanen, ja alueasiamies Minna Anttonen, Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri on melkoisen laaja ulottuen Kotkasta Kuopioon ja Kouvolasta Joensuuhun. Siksi koko piirin tapahtumien järjestämistä ei ole pidetty realistisena. Piirin alueella on 600 Tietoalan toimihenkilöiden jäsentä. Tapahtumien järjestämisessä on aiemmin ollut ongelmana se, että tieto ei ole kulkenut varsinkaan valtakunnallisille järjestöille ajoissa. Nyt homma on laitettu kuntoon ja piirin alueasiamies Marjo Nykänen tietää kaikesta kaiken. Ainakin melkein. Kuopiossa järjestettiin helmikuussa Itä-Suomen alueen jäsenille tapahtuma Kalpan pelin yhteydessä. Runsaan seitsemänkymmenen osallistujan joukossa oli myös muutama tietoalalainen. Tästä tapahtumasta tiedotettiin hieman myöhäisen tiedonsaannin johdosta ainoastaan yhdistyksemme kotisivuilla, mutta tulevaisuudessa pyritään tapahtumista lähettämään sähköpostiviesti kaikille alueen jäsenille. Muistathan tarkistaa sähköpostiosoitteesi oikeellisuuden! Elokuun ensimmäiseksi viikonlopuksi on alustavasti kaavailtu kaakkoissuomalaisille risteilyä Lappeenranta-Savonlinna (3.8.) tai Savonlinna-Lappeenranta (4.8.). Mikäli tämä saadaan toteutumaan, tiedotetaan asiasta viimeistään toukokuussa. UIL järjestää Kouvolassa Kaakkois-Suomen jäsenilleen tarkoitetun talouskoulutuksen. Koulutuksen tulee pitämään KTM Arto Suninen. Lisätietoja Itä- ja Kaakkois-Suomen piirin toiminnasta: Tietoalan piiriedustaja Lappeenrannassa Markus Saukkonen, ja Kuopiossa Ilpo Waljus, Piirin alueasiamies Marjo Nykänen uil.fi. 28 TIETOA. 1 : 2013

29 Hämeen ja Keski-Suomen piiri Vuoden ensimmäisessä piirikokouksessa tammikuussa linjattiin tämän vuoden piirin toimintaa. Piirin toiminnan tavoitteena on järjestää alueen koko jäsenistölle suunnattuja tapahtumia sekä edistää järjestäytymistä Uuteen Insinööriliittoon. Toiminnan painopiste on enemmän painottunut jäsenille suuntautuvissa tilaisuuksissa kuin edunvalvonnallisissa asioissa. Edunvalvontaa ei ole silti kuitenkaan kokonaan unohdettu. Piirin alueella järjestetään yrityskohtaisia tapaamisia tarkoituksena tavata henkilöstöedustajia, toteuttaa erilaisia jäsenhankintatilaisuuksia sekä aktivoida uusia henkilöstöedustajia mukaan toimintaan. Lisäksi varaudutaan tuleviin syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. Hämeen ja Keski-Suomen piiri kattaa koko Keski-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen sekä Kanta-Hämeen alueet. Piirin alueella on yli Tietoalan toimihenkilöiden jäsentä. Tilaisuuksia järjestetään eri puolelle Hämeen ja Keski-Suomen piiriä. Suunnitelmassa on tälle vuodelle mm. seuraavanlaisia tapahtumia: työmarkkinatilaisuus (Hyvinkää-Riihimäki), luottamusmiesristeily (Jyväskylä), koulutustapahtuma (Lahti), Insinöörikisat (Valkeakoski), Inssigolf (Hämeenlinna), kesäteatteri (Tampere) ja jo nyt maaliskuun alussa toteutunut Salpausselän kisat (Lahti). Näistä edellä mainituista tilaisuuksista isoin jäsentapahtuma on kesäkuussa kesäteatteri Tampereella, jonne on varattu alustavasti koko näytäntö eli yli 800 paikkaa. Tapahtumista tiedotetaan pääsääntöisesti sähköpostitse sekä yhdistyksen nettisivujen kautta. Jos haluat tiedon tilaisuuksista omaan sähköpostiisi, niin käy tarkistamassa ja päivittämässä yh teystietosi ajan tasalle liiton jäsenrekisteriin. Lisätietoja Hämeen ja Keski-Suomen piirin toiminnasta: Tietoalan piiriedustaja Tampereella Ilpo Komulainen, ilpo. ja Jyväskylässä Juha Reinisalo, Piirin alueasiamies Olli Backman, Pohjois-Suomen piiri Tietoalan piiriedustaja Kim Siniaalto, Piirin alueasiamies Anu Kaniin, Asiamies Mikko Sormunen, Länsi-Suomen piiri Tietoalan piiriedustaja Marko Markkanen, Piirin alueasiamies Timo Ruoko, Piirien tapahtumista tiedotetaan sähköpostilla ja webissä TIETOA. 1 :

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta

Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajapäivä 13.1.2017 Antti Pulkkinen 1. Olen Vastaajien määrä: 201 2. Minkä ikäinen olet? 29 39-vuotiaita yht. 43 40 49-vuotiaita

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TEKin katsaus 1/2013: TEKNIIKAN AKATEEMISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TEKin katsaus 1/2013: TEKNIIKAN AKATEEMISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TEKin katsaus 1/2013: TEKNIIKAN AKATEEMISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 25.10.2013 SISÄLTÖ Yhteenveto Katsauksen toteutus Taustatietoja vastaajista Osaamisen kehittäminen: tulokset Arvio osaamisesta nykyisissä

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Joukkue jossa lapsi pelaa

Joukkue jossa lapsi pelaa Seurakysely 2016 / Yhteenveto kaikista vastauksista Vanhemmat Vastaajia yhteensä 129 Joukkue jossa lapsi pelaa Muu, mikä? D-tytöt C-tytöt G6(-10)-nappulat F8-G7 (-08-09)-nappulat F9 (-07)-pojat/musta F9

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet

KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ. Palautteet KASVUN OSAAJAT VALTAKUNNALLISISSA KIITORATAPÄIVISSÄ Palautteet MÄTCHIEN ONNISTUMINEN OSAAJA Kuinka onnistuneena pidät sinulle valittua mätchiä? (1=huono, 5=erinomainen) YRITYS Kuinka onnistuneena pidät

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot