VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula Projektipäällikkö 2007

2 VANHUSTEN PALVELUJEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS HÄMEEN- LINNAN SEUDULLA SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TUOTTEISTUS, LAATU, KILPAILUTTAMINEN -HANKE VANHUSTEN LAITOSHOIDON TUOTTEISTUS TUOTTEISTAMISEN PROSESSI TUOTTEISTAMINEN PALVELUJEN YHTEYDESSÄ TUOTEHIERARKIA HENKILÖSTÖRESURSSIEN KARTOITUSTEN TOTEUTTAMINEN TUOTTEISTAMISPROSESSIN HYÖTY PALVELUYKSIKÖSSÄ JA HALLINNOSSA VANHUSTEN LAITOSHOIDON TUOTEMÄÄRITTELY LAADUN KÄSITE TUOTTEISTAMISEN YHTEYDESSÄ JA LAATUKRITEERIEN MÄÄRITTÄMINEN VANHUSTEN LAITOSHOIDOLLE LAITOSHOITO VANHAINKODISSA POHDINTAA JA ARVIOINTIA LIITTEET OHJEET TYÖAJANSEURANTALOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI, VANHUSTEN LAITOSHOITO TYÖAJAN SEURANTALOMAKE, VANHUSTEN LAITOSHOITO, AAMU TYÖAJAN SEURANNAN KOONTILOMAKE, VANHUSTEN LAITOSHOITO, MANUAALI, YÖ TYÖAJAN SEURANNAN LASKENTALOMAKE, VANHUSTEN LAITOSHOITO ESIMERKKIPOHJA LASTENSUOJELUN LAITOSHOIDON KUSTANNUSLASKENTAPOHJASTA MUUNNETTAVAKSI MUULLE TUOTTEELLE LÄHTEET

3 Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen - hanke toteutettiin Hämeenlinnan seutukunnassa kahdeksan kunnan ja Etelä- Suomen lääninhallituksen rahoittamana vuosina Rahoitukseen osallistui myös 18 hoiva-alan julkisen sektorin ulkopuolista palveluntuottajaa (yrityksiä, yhdistyksiä tai säätiöitä). Kunnat esittivät hankkeen alussa toiveensa tuotteistettavista palveluista, joista hankkeen ohjausryhmä valitsi pilotit. Vanhusten palvelujen laitoshoidon tuotteistus oli osa hankkeen avulla tuotteistetuista palveluista ja otettiin tuotteistettavaksi hankkeen puolivälissä. Muut tuotteistettaviksi palveluiksi valitut olivat vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen, vanhusten kotipalvelu sekä osa lastensuojelun ja lastenpäiväkotihoidon tuotteista. Hankkeen päätavoitteina olivat valittujen palvelukokonaisuuksien tuotteistus, näille laatukriteerien määrittelyt ja edellisten käyttö hankinnoissa/kilpailuttamisprosessissa eli osasta tuotteista hankinta-asiakirjapohjien laadinta esimerkkiaineistoksi. Hankkeella oli lisäksi muita tavoitteita, mm. koulutuspakettien ja yhteistyöverkoston kehittäminen, jotka tukivat puheena olevankin palvelun määrittelyä. Palvelusetelin käytön laajentaminen oli myös yksi hankkeen tavoite. Tuotteistus toteutettiin sisällön kehittämisen näkökulmasta ja mukana oli Hämeenlinnan seudulta kolme kuntaa ja yksi säätiö. Kunnista mukana olivat Hämeenlinna, Lammi ja Renko ja ei-julkiselta puolelta Sisälähetys ry:n Dementiahoivayksikkö. Projektipäällikkö ohjasi vain osittain tuotteistusryhmää, joka muodostui mukana olevien palvelun tuottajaorganisaatioiden esimiehistä. Tämän ryhmän ja kotipalvelun yhteydessä kokeiltiin itsenäistä tuotteistustoimintaa vähäisellä projektipäällikön panostuksella. Kokeilu osoitti, että koordinaattoria tarvitaan moneen tuotteistuksen osa-alueeseen. Tuotteistusryhmän tehtävänä ja vastuulla oli hoitaa omissa yksiköissään varsinaisen tuotteistusprosessin läpivieminen. Sama ryhmä jatkoi laaturyhmänä. Tuotteistuksen tuloksena laadittiin tuotemäärittelyt, jotka sisälsivät rakenteelliset ja toiminnalliset laatumäärittelyt. Näitä hyödyntäen voi laatia palvelukuvaukset mahdolliseen tarjouspyyntöön. Hankkeessa tehtiin kaksi esimerkkipohjaa tarjouspyynnöiksi, mielenterveyskuntoutujien ja vanhusten palveluasumisen tuotteille, ( ja Vanhusten laitoshoidolle ei hankkeessa tehty kustannuslaskentaa, koska se ei sisältynyt hankkeen tavoitteisiin. Sitä toteuttaa PARAS hankkeeseen liittyvä paikallinen PATU- hanke myös Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen hankkeen tuloksia hyödyntäen. Toimintolaskennan yhteydessä toimintojen keskinäisen suhteen tarkoituksenmukaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Vinoutuneet jakaumat voivat vääristää kustannusjakaumaa. Projektipäällikkö laati lastensuojelun arviointijaksolle, laitoshoidolle ja ammatilliselle perhekodille kustannuslaskentaan Excel-pohjat, joista mukana olleet kunnat ja säätiö voivat tehdä mukaillen vanhusten laitoshoidon tuotteelleen tarpeellisen kustannuslaskentakaavan. Lisäksi projektipäällikkö yhdisti lastensuojelun laitoshoidon em. kaavaan työajanseurannan tulokset, jolloin työaika linkittyvät suoraan laskentakaavaan. Tämänkin voi mukauttaa vanhusten laitoshoidon em. kaavaan. Porin vanhusten laitoshoidon tuotteistusraportissa on laskentakaavasta malli. Yksiköt saivat työajanseurantaansa liittyvät excel- taulukot ja niissä olevat toimintaansa kuvaavat graafiset pylväät, joita voivat käyttää jatkossa toimintansa kehittämiseen. Yksiköt voivat hyödyntää niitä mm. toisen yksikkönsä henkilöstöresurssien jakaumien eli työajan seurantaan ja tuotteistetun toiminnan sisällölliseen kehittämiseen sekä sen jälkeiseen mahdolliseen uusintaseurantaan. Seurantaa voidaan käyttää kuvaamaan myös esim. yksittäisen asiakkaan hoivan tarvetta. Tuotemäärittely on yhteistyössä kuntien ja ei-julkisen tahon kanssa laadittu ja siksi tärkeä pohja yhteisen laadun kehittämiseksi seudun palveluille, julkiselle ja yksityiselle tuotannolle. Laatumäärittelyssä voidaan jatkossa hyödyntää enemmänkin sitä tietoa, jota tuotteistuksen yhteydessä tehdyistä työajan seurannoista saatiin. Sitä voidaan käyttää tarkentamaan ja mm. täsmäsuuntaamaan laadullisia toimintokuvauksia asettamalla mm. tuntimääreitä, tavoite-/ vaikuttavuusmittareita. Julkisissa hankinnoissa kunta määrittää laadun ja tarjoavan palveluntuottajan tulee osoittaa omaavansa se. Yhteistä laatumäärittelyä tulee edelleen jatkaa ottaen mukaan, jos mahdollista, myös asiakas- ja omaisedustus. Erilaiset palautteet ja mittarit laadun todentamiseksi ja vaikuttavuutta osoittamaan ovat tärkeä jatkuvan yhteisen työn sarka. Se voi toimia myös hyvänä valvontamenetelmänä, jolloin palvelun osapuolet ovat osaltaan tukemassa laadukkaan palvelun hankintaa ja tuottamista. Hankesitoutuminen tässä tuoteryhmässä oli erinomaista. Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen hankkeen loppuraportti löytyy aiemmin mainituilta internet- sivuilta. Se voi edesauttaa tämän osaraportin kokonaisuuden hahmottamista. 3

4 TAUSTA, TAVOITTEET JA HANKKEEN ORGANISAATIO Hämeenlinnan seudun kunnat halusivat valmistautua hyvinvointipalvelujen (sosiaalipalvelut) osalta niihin haasteisiin, joihin kunnat palveluja tuottaessaan lähitulevaisuudessa joutuvat. Huomattava osa palveluista järjestetään kuntien omana toimintana. Palveluja tuotetaan myös yhteistyössä muiden kuntien tai julkisyhteisöjen kanssa, ostopalveluina tai yhteistyössä yksityisten tuottajien kanssa, joidenkin tukipalvelujen tuottaminen on ulkoistettu. Hämeenlinnan seutukunnassa kunnat tuottavat itse suurimman osan vanhusten laitoshoidosta. Hankkeen tulosten on tarkoitus tukea seudullisen palvelutuotantostrategiatyön etenemistä. Vaihtoehtoisissakin palvelujen tuottamistavoissa kuntien vastuulla säilyy palvelujen laadun seuranta sekä vastuu kokonaisuuden toimivuudesta, mikä edellyttää kuntien työntekijöiltä uudenlaista osaamista sekä uusia työtapoja. Toimivat palvelujen tuotantomarkkinat edellyttävät myös uutta hoivayrittäjyyttä seudulle. (Lehtimäki, 2004, osittain) Hankkeelle asetettiin kahdeksan tavoitetta, joista päätavoitteet hankkeen nimessä, Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen, ilmaisivat hankkeen perustarkoituksen (ks. hankkeen loppuraportti: ja Kehittämishankkeesta vastasi projektipäällikkö THM (koul. ja hall.), työnohjaaja Ritva Harjula. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Hämeenlinnan perusturvakeskus, jossa projektipäällikkökin toimi. Ohjausryhmä valitsi kuntien esittämien toiveiden pohjalta sosiaalipalvelut, jotka tuotteistettiin. Näihin sisältyi myös vanhusten laitoshoidon tuotteistaminen, jos se saadaan mahdutettua hankkeen aikatauluun. Tämä prosessi aloitettiin hankkeen puolivälissä. Hankkeen kussakin tuoteryhmän tuotteistuksessa oli mukana joku tai jotkut seudun kunnista ja mukana olevista hoiva-alan yrittäjistä. Vanhusten laitoshoidon tuotteistuksessa kunnista olivat mukana Hämeenlinna, Lammi ja Renko sekä Sisälähetys ry:n Dementiayksikkö. Tuotteistus toteutettiin tuotteistusryhmän kautta, joka muodostui tuotteistettavan palvelun esimiehistä. Heitä ohjasi projektipäällikkö. Esimiesten tehtävänä ja vastuulla oli hoitaa omissa yksiköissään varsinaisen tuotteistusprosessin läpivieminen. Tuotteistusryhmään kuuluivat: Helen Päivi, vs osastonhoitaja, Lammi Heikkilä Satu, osastonhoitaja, Sisälähetys ry Helminen Hannele, osastonhoitaja, Vuorentaan vanhainkoti /Metsäpirtti, koolle kutsuja Iso- Pietilä Riikka, vanhustyön johtaja, Renko Räsänen Leena, laitoshoidon johtaja, Hämeenlinna Tirkkonen, Marjo, Sisälähetys ry Väänänen Merja, vastaava hoitaja, Raitaharjun palvelukoti, Renko 4

5 2.1. TUOTTEISTAMISEN PROSESSI TUOTTEISTAMINEN PALVELUJEN YHTEYDESSÄ Tuotteistaminen on tuotteiden määrittelyä, jossa otetaan huomioon, mitä erilaisia palveluja asiakkaalle annetaan ja miten resurssien käyttö vaihtelee eri palveluissa. Hinta on erilainen riippuen resurssien käytöstä. Jokainen palvelu määritellään erikseen ja sille asetetaan tavoitteet, sisältö ja tarvittavat resurssit. Tuotantoyksiköissä tuotteistaminen lähtee liikkeelle yksikön perustoiminnan pohdinnasta. Tuotteistaminen edellyttää, että toiminnalla on selkeät tavoitteet ja että ne puretaan yksittäisiin palvelutilanteisiin. Tuotteistamistyössä on olennaista asiakkaiden ja asiakasryhmien sekä palveluiden ja palveluprosessien analysointi. (Majoinen ym. 2003, s. 62). Tuote on siten asiakkaalle toimitettava hyödyke, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty. Tunnusomaista on, että sitä voidaan tuottaa samansisältöisenä useita kappaleita esim. laitoshoidon hoitovuorokausi. Täten palvelutuotteella tarkoitetaan palvelua, jolla on hinta ja ennalta määritelty sisältö ja asiakas (tilaaja, käyttäjä) voi tutustua palvelun rakenteeseen ennen tilausta. (Vatanen, 2005). Tuote muodostuu erilaisista toiminnoista, jotka voidaan hierarkisesti jakaa kolmeen ryhmään, ydin-, tuki- ja yleistoiminnoiksi (katso tarkemmin Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen hankkeen loppuraportti, ( ja Toiminto sisältää kuvauksen siitä, miten tuottaja (työntekijä, yksikkö, yritys, kunta) käyttää aikansa ja resurssinsa saavuttaakseen (yritystoiminnan) palvelutoiminnoille asetetut tavoitteet. Toiminnot ovat prosesseja, jotka kuluttavat annettuja resursseja tuottaakseen jonkin suoritteen. Prosessit sisältävät erilaisia työtehtäviä. (Kivistö Arja, 2003, ) Tuote voi olla yhden palveluntuottajan tarjoama tai moniammatillisesti tuotettu palvelukokonaisuus. Yleisenä vaatimuksena tuotteille on, että ne ovat sekä toiminnallisesti että taloudellisesti järkeviä kokonaisuuksia, jotka syntyvät asiakkaiden tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysalalla asiakkaan kuntoisuus määrittelee palvelutarpeen TUOTEHIERARKIA Tuotehierarkian määrittely Tuotteistukselle otettiin lähtökohdaksi tuotannon sisällön kehittäminen. Tästä järjestettiin hankkeen alussa kaikille halukkaille kunnallisen puolen (mukaan tulevat yritykset eivät olleet vielä selvillä, saivat aineiston myöhemmin) esimiehille koulutuspäivä (Vatanen, 2005). Projektipäällikkö teki yhteistyötä kouluttajan (Vatanen) kanssa lähes koko hankkeen ajan. Toimintotuotteistuksen alussa yksiköissä selvitettiin asiakkaiden palvelutarpeet, millä perustalla, kenelle ja millä arvopohjalla palvelu toteutetaan. Ohjeen mukaan tämä mielessä pitäen tuli yksikön edetä työtoimintojen ja tehtävien luettelon laatimiseen. Tällä vastattiin kysymykseen, mitä työyksiköissä tehdään ja mitä siellä tapahtuu. Tätä avattiin aluksi luetteloimalla puhtaasti niitä toimintoja, joita työpäiviin kuuluu, kukin työntekijä itsellisesti. Tämän jälkeen ne laitettiin yhteen ja käytiin saatua listaa yhdessä läpi. Tehtiin tarkistukset, lisäykset, ym. Tässä vaiheessa määritettiin joissakin yksiköissä, mitkä näistä olivat ydintoimintoja, niiden alatoimintoja ja mitkä nimet kuvasivat niitä mahdollisimman osuvasti. Yleis- ja tukitoiminnot määritettiin joko tässä tai joissakin yksiköissä myöhemmin. Työyksikön koordinaattori, tmv, miten esimies yksikössään oli toiminnan suunnitellut, kokosi yhteen kaikki tämän osion luettelot, muokkasi toiminnot ja tehtävät sopivien (ehdotettujen) otsakkeiden alle samoin kuin koosteet yhteisiin palavereihin. 5

6 Toimintoluetteloiden jälkeen aloitettiin toimintojen avaaminen. Mitä ne sisältävät eli mistä tehtävistä ne muodostuvat? Toimintolistaa tehdessä jossakin työyhteisössä nousi keskusteluun erilaiset yksilölliset toimintokäytännöt tai eniten aikaa tai muita resursseja vievät tilanteet. Tämä oli jossakin yksikössä alkuna laadulliselle pohdinnalle. Vanhusten laitoshoidon palvelutoiminnot Laitoshoidon päätoiminnoiksi määritettiin ydinpalvelut: perushoito ja hoiva, yövalvonta, ateriointi, sairaanhoito, lääkehoito, PAHOSU /kirjaaminen, kuntoutus, viriketoiminta, tukipalvelut: koulutus, työnohjaus, yhteistyö, puhtaanapito, välinehuolto, muu, tauot, muu tuote, ja yleispalvelut: hallinto, muu. Tarkemmin ne ovat luetteloituna alla. Ydintoiminnot PERUSHOITO JA HOIVA Asukkaan vastaanotto: ennakkokäynti tulevan asukkaan luona, mahdollisesti uuden asukaan omaisten tutustumiskäynti ennakkoon vanhainkodilla, uuden asukkaan vastaanotto, alustava hoitoneuvottelu/tulotiedot tulotilanteessa ja osaston/kodin esittely Puhdistautuminen: asukkaan valmistelu; virittäytyminen peseytymistilanteeseen (esim. kevyt hieronta), suihkutus, kylvetys, vuodepesut, saunotus ja niiden esivalmistelut (tavaroiden kasaaminen, hoitajien asujen vaihto, asukkaan vienti / saunaosastolle, riisumisessa / pukeutumisessa avustaminen, löylyyn avustaminen, pesuissa avustaminen, kuivaamisessa avustaminen, asukkaan saatto takaisin osastolle, ym), ihon hoito, kynsien hoito, korvien puhdistus, hiusten siistiminen (papiljotit), muu hygienian hoito, suuhygienia, kollegan/sh:n kanssa suunnittelukeskustelut hoivatyöstä (tilannekonsultointi) Eritystoiminnasta huolehtiminen: WC-käynnit / vuodepotilailla alusastialla käynnit (sis. asukkaan kävelyttäminen / avustaminen wc:hen ja pois, avustaminen riisuutumisessa / pukemisessa ja WC-istuimelle istumisessa / nousussa, pesu / pyyhintä, ihon hoito), vaipan vaihto, wc istuimen puhdistus, asukkaan käsienpesu Pukeutumisessa / riisuutumisessa avustaminen: vaatteiden valinta, pukeutumisen avustaminen Kuntouttava työote: perushoivassa tapahtuvan lisäksi: asentohoidot, kävelyttäminen, istumaan avustaminen, kinesteettinen vuorovaikutus, kauneudenhoito, omaisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden ohjaus Saattohoiva; saattovoiva, hautajaisiin/muistotilaisuuteen osallistuminen, kukkalaitteen/adressin hankinta Muu perushoito ja hoiva: Muu perushoito, hoiva, asukkaan auttaminen puhelimen käytössä (soitot omaisille/omaisilta), yövalvonta (aktiivinen kuuntelu/ilman varsinaisia toimenpiteitä) Vierellä olo, lohdutus; kuuntelu ja läsnäolo, ahdistuksen lievittäminen läsnäololla Asiointiapu: parturiin / jalkojenhoitajalle / hierojalle / jumpparille tms. viemiset / hakemiset, ajantilaamiset YÖVALVONTA (Yövalvonta;) paikallaolo, aktiivinen kuuntelu, ei asiakkaan luona, ilman varsinaisia toimenpiteitä (välillistä) ATERIOINTI Ateriointiin valmistelu: yhteisöllisen ilmapiirin luonti ruokailutilanteeseen ja asukkaan henkinen valmistelu (ruokarukous, radion /TV:n hartaushetki), ruuan valmistelu tarjolle, ruokaliinan pukeminen, siirtymisessä avustaminen, vuodepotilaiden asennon muuttaminen ruokailua varten, ruuan annostelu lautaselle, tarjoaminen ruokapöytään tai huoneeseen, ruokakärryn hakeminen, ruokavalintojen tekeminen, ruuan jälkilämmitys mikrossa tarv., erikoisruokavalioopastus asukkaalle/omaiselle (keliakia), omaisten opastus/tuki ruokailutilanteeseen osallistumiseen Aterioinnissa avustaminen: syömisessä avustaminen, lääkkeiden anto, letkuravitsemus, asukkaan asennon kohennus/ruokalepo Aterioinnin jälkitoimet: aterioitsijan ja ympäristön siistiminen, astioiden keruu, pöytien pyyhkiminen, ruokakärryn palauttaminen keittiöön, ruokatilaus, tiskihuolta Kahvinkeitto; kahvinkeitto(asukkaan kanssa/ilman asukasta), kattaus, tarjoilu SAIRAANHOITO 6

7 Tutkimukset ja toimenpiteet; haavojen hoito, verenpaineenotto, verensokerin mittaus, paino, verinäytteiden otto, virtsanäytteiden otto, korvien huuhtelu, imulaitteen käyttö, lisähapen anto, ihon hoito, insuliinin pistäminen, ompeleiden poisto, katetrointi, peräruiske. Lääkäripalvelut: Lääkärinkierrot, ym Ohjaus, neuvonta; käsihygienia opastus/apu vanhukselle/vierailijoille, Arviointi; Lääkärinkierto; lääkärikierrolle osallistuvien asukkaiden valinta ja esivalmistelu, lääkärinkierrolla avustaminen, päivystysaikana yhteydenotto päivystävään lääkäriin LÄÄKEHOITO Lääkehoidon suunnittelu: lääkärin kanssa neuvottelu ja määräysten toteuttaminen, asiakirjojen ajan tasalla pitäminen, omaisten kanssa keskustelu, lääkärin määräysten toteuttaminen/tiedotus, kirjaus Efficalle, lääkehoitoon liittyvän uuden tiedon hankinta/ajantasaistaminen Lääketilaus: lääketarpeen tarkistus, tilauksen teko ja sen toimittaminen apteekkiin, tilauksen purku ja sen tarkistus, Lääkehoidon toteutus; lääkkeiden jako dosettiin/lääketarjottimelle, lääkkeiden antaminen dosetista /lääketarjottimelta asukkaalle, lääkehoidon seuranta ja arviointi, kirjaaminen, lääkejakojen tarkistus (laatumittari) Lääkekaapin- ja jakohuoneen siisteydestä huolehtiminen: lääkkeiden käyttökelpoisuuden tarkistaminen / arviointi /vanhentuneiden/ käytöstä poissaolevien lääkkeiden palautus apteekkiin PAHOSU /KIRJAAMINEN: Sähköinen kirjaaminen: sis. mm. suunnittelu yhdessä asukkaan ja omaisen kanssa, päivittäinen / viikoittainen toteutuminen / toteutumattomuus, muutokset, mahdolliset tehdyt toimenpiteet; RR, Vs, vatsantoiminta, laboratoriotutkimukset, arviointi, toisen työntekijän opetus/ohjaus (Effica) Manuaalikirjaaminen: saunalista, vatsantoimituslista, viestivihot omaiselle, osittain päivittäisen raportin kirjaaminen, osaston viikkokalenteriin kirjaaminen, muu manuaalinen raportointi (tukivihkoon kirjaaminen = erityishuomioita vaativat asiat, helpottaa raportointia (ei tarvitse katsoa Efficasta), saunalista Suullinen tiedottaminen: suullinen raportti ja tiedottaminen, Effica -raportti Erilaiset toimintakykymittaukset ja tilastot: Mittarit; mittarien laadinta/kirjaaminen, tulkinta, RAVA, HILMO, Muistitestit, masennustestit, ravitsemustilan arviointitesti (MNA - testi) yms. KUNTOUTUS Kuntoutuksen suunnittelu, toteuttaminen: kuntouttava työote, arviointi, kinestetiikka- vuorovaikutus Apuvälineet: (liikkuminen, aistitoiminnot, ym), hankinta: tarjouspyynnön laatiminen ja välineen tilaus, huolto; huollon tilaaminen ohjaus, neuvonta, esittelytilaisuudet, tiedon hankinta apuvälineistä Muu kuntoutus: fysioterapeutin ohjaustuokiot VIRIKETOIMINTA Ulkoilu: kauppareissut /kaupunkireissut asukkaan kanssa, seurustelu, retket, omenoiden ja marjojen keruu, omaisten /vapaaehtoistyöntekijöiden ohjaus/vanhuksen valmistelu ulkoiluun, ulkolenkki Harrastepiirit; oman henkilöstön pitämät: lukutuokio, runotuokio, askartelu, jumpat, leivonta, asukkaiden vienti / haku kerhoihin, lehden lukeminen asukkaalle, tv:n ja radion laitto päälle/ohjelman valinta/nauhoitukset, valokuvien katsominen, asukkaan vieminen istumaan seurustelupiiriin, hoitaja itse istahtaa asukkaiden pariin seurustelupiiriin, ns. keskiviikkotuokiot Ohjelmalliset tilaisuudet; vapaaehtoisten tai muiden ulkopuolisten pitämät; henkilökuntaa vähemmän läsnä kuin edellä, hartaus, esitykset, konsertit, joulu-, juhannus-, itsenäisyyspäiväjuhlat, asukkaiden vienti ja nouto tilaisuuksista, kahvitus tilaisuuksissa = syöttely ja tarjoilu, läsnäolo tilaisuuksissa Lemmikit, ym; hoito, läsnäolo asukkaille, asukkaiden totuttaminen lemmikkiin muu: vuodenaikojen mukainen koristelu, seurustelu, syntymäpäivien huomioiminen, yhteistyö Pysäkin/vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa, asukkaan kotiympäristöstä huolehtiminen (hoiva- /virikeympäristö), asukkaan asioilla käynti ilman asukasta Tukitoiminnot KOULUTUS, TYÖNOHJAUS 7

8 Koulutus: tilaisuuksien suunnittelu, järjestäminen, niihin osallistuminen, laatupiirit, koulutuspalaute muille Neuvonta, ohjaus: työnohjaus, perehdytys, työtilojen esittely, toisen työntekijän ohjaus/neuvottelu, vertaisverkostotapaaminen (oh kokoukset, sh tapaamiset), opiskelijaohjaus Muu: YHTEISTYÖ Työyhteisön suunnittelu- ja arviointitilaisuudet: osastokokoukset, osastokokous, yhteistyökokoukset, kehittämispalaverit, koko työyhteisön kokoukset, käytäväkeskustelut, päiväpalaveri, kehityskeskustelut, Muut hoitopalaverit: omaiset ja asukas läsnä, omaisten illat/keskustelupiirit, omahoitaja ja mahdollisesti muita eri organisaatioiden edustajia, yhteydenpito omaisiin/palautekeskustelut, Omaistyö: tukeminen esim. asukkaan voinnin huonontuessa, omahoitajan/korvaavan hoitajan ja omaisen väliset keskustelut, omaistenpäivät Kokoukset, neuvottelut, puhelut (SAS, eri organisaatiot (lääkäri, sos.tsto, kotipalvelu, tk, omaiset, edunvalvoja ym), osaston kriisipaikkaan/päivystysasukaspaikkaan liittyvät järjestelyt Muu; mahdolliset talon ulkopuoliset lääkäriaikojen / hammaslääkäriaikojen tilaamiset sekä sinne viemiset ja hakemiset ja kuljetusjärjestelyt ja saattoavun tilaaminen, Muu kirjaaminen; (eiasukaskohtainen) muistiot kokouksista; kiinteistöhuollon yms., yhteydenotot/opastus, osaston tilojen/toiminnan esittely vieraille, vieraiden käynnin valmistelut; kahvitus, materiaali, kodikkuus työsähköpostin luku/vastaaminen viesteihin PUHTAANAPITO Siivous: yhteiset tilat, asukashuoneet, wc:t, pesutilat, sauna, kukkien hoito, osaston/kodin yleisestä viihtyvyydestä huolehtiminen, omien jälkien siivous kylpyhuone-, WC-, sauna yms. tilat Vaate- ja tekstiilihuolto: vaatteiden pesu, silitys, mankelointi, pienet korjaukset, nimikointi, vaatteiden vienti vaatekaappeihin, vaatteiden kanto pyykkituvasta, henkilöstön suojavaatteiden järjestely kokoluokkiin, pesulasta tulleen pyykin lajittelu/jako VÄLINEHUOLTO Välineiden hoito ja huolto: huollon tilaaminen, itse huollettavat tavarat, instrumenttihuolto Tilaukset: tarviketilaukset; vaipat, rasvat, pesuaineet, hoitotarvikkeet, apuvälineet ym., mahdolliset tarjouspyynnöt, hakeminen sairaalatarvikevarastosta MUU Puhelimeen vastaaminen/asianhoito/tiedotus muille (muu kuin asukkaisiin liittyvä) TAUOT Ruoka- ja kahvitauot, henkilökunnan omat kahvi- ja ruokatauot Muut tauot; työterveydenhuollossa käynnit, KVTES:n mukaiset työajalla käynnit työyhteisön ulkopuolella, muut työajaksi laskettava poistuminen työpaikalta MUU TUOTE Turvapuhelimeen vastaaminen: hälytykset tulevat osastolle, josta tehdään jatkotoimenpiteet: avun lähettäminen ambulanssina tai kotipalveluna Kierrot toisessa yksikössä; välillistä Toiminnot toisessa yksikössä; välitöntä Yleistoiminnot HALLINTO Henkilöstöhallinto: henkilöstöön liittyvät päätökset, kehityskeskustelut, erilaisiin kyselylomakkeisiin vastaaminen, tunti-ilmoitusten laadinta (TITANIA), työilmapiirin seuranta/tukitoimet Rekrytointi; lyhyt- ja pitkäaikaiset sijaiset, haastattelutilanteet ja niihin valmistautuminen Työn suunnittelu ja organisointi: työvuorolistat, toiminnan seuranta, henkilöstöresurssin riittävyys, johtaminen, tilastointi, tiimipalaverit, omahoitaja/korvaavahoitaja viikkolistan laadinta/tarkistus/päivitys, toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, uuden tiedon hankinta ja palaute muille Hankkeet ja hankeselvitykset; Taloushallinto; laskutus ja siihen liittyvät muut toiminnot, tiimipalaverit, laskujen maksu, asiakaslupa-asiat (Effica - suostumukset), tuloselvitykset, kirjanpito, palkanlaskenta Päätökset: maksupäätökset MUU 8

9 Kiinteistöhuolto HENKILÖSTÖRESURSSIEN KARTOITUSTEN TOTEUTTAMINEN Henkilöstöresurssien kartoitus toiminnoittain eli työajan seuranta kuuluu oleellisena osana toimintotuotteistukseen. Sen avulla saatiin tietää henkilöstöresurssien jakauma toiminnoille. Seurannassa käytetyt taulukot ja ohjeet Tämän laitoshoidon tuotteistus osoitti, että työajan ylöskirjaaminen sujui helpommin, joustavammin ja totuudellisemmin yksiköissä, joissa työntekijät olivat määrittämässä, mitä mikäkin pää- tai alatoiminto pitää sisällään. Vaikutti myös siltä, että tässä tuotteistuksessa työntekijät olivat enemmän mukana, ja he myös sitoutuivat asiaan enemmän ja kokivat esim. työajanseurannan mielekkääksi oman työnsä avaamiseksi. Projektipäällikkö laati työajan seurantalomakkeet tehdyn toimintohierarkian pohjalta. Taulukkoa laatiessa huomioitiin eri työvuorot. Työyhteisöissä toimittiin ympäri vuorokauden. Kullekin vuorolle tehtiin omat taulukot. Taulukoihin määritettiin etukäteen myös se aikaväli, jolla työajan toteutumista kirjattiin ylös (10 min - ½ h). Se vaihteli vuorokauden eri aikoina ja esim. aamuisin välit olivat 10 min. Työn suorittajat olivat tässä asiantuntijoita ja päättivät seurantojen välit. Projektipäällikkö laati työajan seurantaan liittyvän ohjeistuksen (liite 5.1.), joka tarkistettiin yksiköissä ennen työajan seurantojen alkua. Esimerkit työajan manuaalisista seurantalomakkeista ja koontilomakkeesta, johon edellisistä yhteenlasketut kunkin työntekijän päivittäiset /kolme viikkoa siirrettiin, ovat liitteinä (liitteet ). Työajan seurannat kirjattiin manuaalisesti päivittäin / vuorottain ylös. Kaikki yhteenlasketut koosteet näistä siirrettiin excel- taulukoihin (liite 5.4.), joissa projektipäällikön laatimat laskentakaavat olivat valmiina. Taulukoihin laadittiin grafiikka ammattiryhmittäin / kukin toiminto. Edellä esitetyissä lomakkeissa valkoiset alueet kuvasivat välittömiä toimintoja eli niitä toimintoja, jotka tehdään, asiakkaan kanssa tai asiakkaalle, lähityöskentelyssä. Sen visualisointi em. tavalla edesauttoi toteutuneen työn merkintöjen ylöskirjaamisessa. Työajasta saatiin esimerkiksi seuraavanlaisia kaavioita tutkittaviksi työyhteisöön: SAIRAANHOITAJA 32 PERUSHOIVA 32% ATERIOINTI 20% SAIRAANHOITO 3% LÄÄKEHOITO 7% PAHOSU 13% 20 KUNTOUTUS 0% VIRIKETOIMINTA 0% KOULUTUS, TYÖNOHJ. 4% 13 YHTEISTYÖ 8% HALLINTO 7% PÄÄTOIMINNOT PUHTAANAPITO 0% VÄLINEHUOLTO 1% MUU V:NEN 0% TAUOT 5% MUU TUOTE 0% 9

10 SAIRAANHOITAJA 28 Asukkaan vastaanotto Lohdutus, vierelläolo Puhdistautuminen Eritystoim huolehtim Pukeutum. ja riisuutum avust. Kuntouttava työote Saattohoiva Saattohoiva V:NEN 0 PERUSHOIVA 32% Muu perushoito ja hoiva Asiointiapu LÄHIHOITAJA 36 PERUSHOIVA 36% ATERIOINTI 23% SAIRAANHOITO 2% LÄÄKEHOITO 2% PAHOSU 13% 23 KUNTOUTUS 0% VIRIKETOIMINTA 2% KOULUTUS, TYÖNOHJ. 10% YHTEISTYÖ 3% HALLINTO 3% PUHTAANAPITO 1% VÄLINEHUOLTO 0% MUU 0% TAUOT 5% PÄÄTOIMINNOT MUU TUOTE 0% LÄHIHOITAJA 46 Asukkaan vastaanotto Lohdutus, vierelläolo Puhdistautuminen Eritystoim huolehtim Pukeutum. ja riisuutum avust PERUSHOIVA 36% Kuntouttava työote Saattohoiva Saattohoiva V:NEN Muu perushoito ja hoiva Asiointiapu 10

11 LÄHIHOITAJA VÄLITÖN VÄLILLINEN PÄÄTOIMINNOT 2.2. TUOTTEISTAMISPROSESSIN HYÖTY PALVELUYKSIKÖSSÄ JA HALLINNOSSA Excel taulukoiden hyödyntäminen nyt ja jatkossa Kukin mukana ollut yksikkö sai yksikköänsä koskevan Excel-aineiston, jossa oli henkilöstöresurssien jakaumat ammattiryhmittäin ja niille kaaviot. Kaavioita oli n / yksikkö. Näitä työajan seurannasta saatuja kaavioita voidaan käyttää hyvinkin monipuolisesti mm. palvelukokonaisuuden arviointiin, työn ja työyhteisön toiminnan kehittämiseen sekä tuote- ja laatumäärittelyjen tekemiseen hankintoihin nähden. Se vaatii asiaan paneutumista. Yhden yksikön osastonhoitaja suoritti hankkeen aikana Johtamistaidon erikoisammattitutkintoa ja aikoi käyttää tuloksia laatutyön kehittämiseen yksikössään. Resurssijakaumien tulokset käytiin läpi tuotteittain ja yksiköittäin kaikkien mukana olleiden esimiesten kanssa. Henkilöstöresurssien jakaumia katsottiin mm. seuraavista näkökulmista: o miten toiminta ja vastuu jakautuvat ammattiryhmien kesken o miten esimiehen rooli näyttäytyy (mikäli oli tehnyt oman työaikaseurantansa) o miten ydintoiminnot ovat suhteessa tuki- ja yleistoimintoihin o kertovatko toimintojen keskinäinen suhde ja kaaviot yleensä työstä, asiakkaista, heidän iästään ja tilanteestaan o mitä esimerkiksi nk. 0-pylväät kertovat; jos tuotteelle ja seurantaankin tarpeelliseksi määritetty toiminto ei kuitenkaan näy? o Toisaalta, kun kyseinen seurantajakso on ollut vain osa kokonaistoimintaa / vuosi, siitä voi puuttua koulutusasiat, ym. Täten kannattaa pohtia yhdessä, miten esim. täydennyskoulutukseen liittyvä määrä toteutetaan; otetaanko sijaisia, jätetäänkö joitakin päivittäisiä toimintoja pois, vähemmälle, tmv, eli missä työntekijävajaus näkyy. o mikäli asiakkaalle käytettyä työaikaa on seurattu asiakkaan omalla seurantalomakkeella, kaavioista saadaan näkyviin hänen avun tarpeensa, kohdentuminen ja määrä Välittömien ja välillisten toimintojen keskinäinen suhde on aina kiinnostava. Se ei välttämättä kerro koko totuutta, kuten jotkut muutkaan tulososiot. Työntekijöiden merkintätavat voivat vaihdella. Tätä pyrittiin estämään. Yksi tärkeä yhtenäistävä tekijä on henkilöstön mukaan otto heti alkuvaiheessa ja toinen seurannan alkupäivien yhteiset kokoontumiset kokemusten jakoon. Joissakin paikoissa näin toimittiin ja se tuotti tulosta. Tässä hankkeessa tuli esille yksikköjen suuretkin erot esimerkiksi osastojen hallinnon ja puhtaanapidon suhteen. Kunnallisissa yksiköissä oli vasta siirrytty asiakastietojen sähköiseen kirjaa- 11

12 miseen ja sen jonkin verran korostunut ajan käyttö näkyi tuloksissa. Yöhoidon aikana kirjatut tulokset näyttivät joissakin yksiköissä toimintoja, jotka viestivät runsaasta seurustelusta asiakkaiden kanssa ja sitä on syytä yksiköissä tarkistaa. Jatkossa Excel-taulukkoa voi käyttää myös yksittäin tietyn päätoiminnon työajanseurantaan. Silloin se ei ole suhteessa kokonaistyöaikaan, vaan toimintona itseensä. Tämän sisällön keskinäistä asetelmaa voi verrata aiempaan, prosentteina ilman aikavertailuja kokonaistoimintaan. Toiminnan jakautumista voi seurata myös yksittäisen vanhusasiakkaan kohdalla, esim. tehden palvelun alkuvaiheessa seurannan ja vuoden kuluttua uuden, jolloin on mahdollista osoittaa kuntoutumisen suunta jonkin tietyn toiminnon osalta, esim. lisääntynyt avun tarve päivittäisissä toiminnoissa. Palvelun tilaaja voi myös edellyttää palvelun tuottajaa osoittamaan palvelutarpeen lisääntyminen, jolloin toimintojen resurssiseurantaa voidaan tässä käyttää avuksi. Työajanseurannasta voi tehdä myös nk. ideaalimallin, jolloin asettaa sinne tuntijakaumat siten kuin haluaisi suunnata toimintaa, tekee tallennuksen. Tämän jälkeen voi työyhteisössä pohtia yhdessä, miten toimintoja tulee muuttaa, jotta päästään ideaalimallin mukaiseen toimintaan; mistä pylväästä otetaan, mihin ja miten. Ideaalimallin tekeminen taulukkoon ei välttämättä ole helppo, koska silloin täytyy muutettavat pohtia teoreettisesti jo etukäteen. Yksikön seurantaa koskevat tiedot kannattaa tallentaa kokonaisuutena, jolloin niitä voi käyttää seuraavina vuosina. Kun lisää entisten lukujen paikalle uudet kartoitustulokset, muuttuvat samalla kaaviot. Tallentamalla nämä eri vuosiluvulla, saa vertailuaineistoa aiempaan. Näin voi jatkossa seurata mahdollisia muutoksia esim. laadullisen intervention jälkeen. Tässä tuotteistusryhmässä toimi benchmarking hyvin. Yksiköiden esimiehet kävivät yhteisissä tapaamisissa läpi saatuja tuloksia ja niiden yksiköiden välisiä eroja. Tätä yhteisarviointia on syytä jatkaa. Hallinto ja kustannuslaskenta Kustannuslaskenta ei ollut hankkeen tavoitteena, vaan se on mm. tätä hanketta hyödyntävän valtakunnallisen PARAS hankkeen paikallisen PATU- hankkeen yhtenä osana. Laskennan yhteydessä toimintojen keskinäisen suhteen tarkoituksenmukaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Vinoutuneet jakaumat voivat vääristää kustannusjakaumaa. Porin laitoshoidon tuotteistusraportissa on laskentakaavasta malli (Salakari, Lehtoranta, 2006). Koko hankkeessa oli palvelu(tuote)ryhmiä vajaa kymmenen ja yksikköjä yhteensä 36, joten hankkeen kahden vuoden aikatauluun ja monitavoitteiseen sisältöön ei olisi mahtunutkaan yksikkökohtaisten tuotekustannusten selvittäminen. Projektipäällikkö teki lastensuojelun laitoshoidon puolella työaikaseurantojen Excel-taulukosta suorat linkit laatimaansa yksinkertaiseen kustannuslaskentapohjaan. Sen on tarkoitus toimia esimerkkipohjana joustavoittamaan ja nopeuttamaan kustannusten jakauman selvittelyä (liite 5.5.). Kukin mukana ollut palveluntuottajaorganisaatio voi muokata tämän tuotteelleen sopivaksi. Kustannukset toiminnoille voi laskea hyvinkin yksinkertaisella tavalla ja muuntamalla esim. mainitun taulukon idea omalle tuotteelle. Henkilöstöresurssien jakaumat toiminnoittain voivat kertoa myös työn tuottavuuden suhteesta panokseen. Näitä voidaan hyödyntää laaja-alaisesti vertaamalla esim. hoitopäiviä ja henkilöstömitoitusta. Laineen (Laine, 2005, tiivistelmä) mukaan tulee kehittää edelleen mittareita, joilla saadaan todellista tietoa laadun suhteesta tuottavuuteen. Hänen mukaansa vanhusten laitoshoidon hoitotyön laadun yhteys tuotannolliseen tehokkuuteen ei ole erityisen voimakas. Pienet muutokset hoidon laadussa eivät välttämättä vaikuta merkittävästi tuotannolliseen tehokkuuteen, eivätkä pienet muutokset tuotannollisessa tehokkuudessa vaikuta merkittävästi laatuun. Näiden tekijöiden välinen yhteys on merkittävämpi vasta silloin kun niissä tapahtuu suuria muutoksia. 12

13 3.1. LAADUN KÄSITE TUOTTEISTAMISEN YHTEYDESSÄ JA LAATU- KRITEERIEN MÄÄRITTÄMINEN VANHUSTEN LAITOSHOIDOLLE Kilpailutusprosessissa hankinnan kohteen märittely on oleellinen tiedon lähde. Siksi Tuotteistus, Laatu, Kilpailuttaminen - hankkeen yhtenä päätavoitteena oli luoda kilpailuedellytysten pohjaksi mukaan otettujen hyvinvointipalvelujen tuotteistus. Täten laitoshoidon asiakkaidenkin palvelujen tuotteistamisprosessissa määriteltiin mm. palvelun tarkoitus, kohderyhmä, mikä on tarjottavan palvelun laajuus, vaativuus, tarvittavat resurssit ja palvelun toteutustapa. Taustalähteenä käytettiin osittain tuoretta Porin seudun Karhukuntien laitoshoidon tuotteistusraporttia (Salakari, Lehtoranta, 2006). Tuotemäärittely sisälsi rakenteelliset ja toiminnalliset laatumäärittelyt (Idänpää, ym, 2000), joiden lisäksi hankkeessa käytettiin eri säädöksiä, voimassa olevia ja kehitteillä olevia sekä muita toimintaa ohjaavia selvityksiä ja raportteja. Tuotemäärittely toimii hyvänä laadullisen toiminnan kehittämisen perustana. Laatutyön on tarkoitus jatkua omalla aikataulullaan tuotteistuksen jälkeen toimintotuotteistuksen idean mukaan. Yhteisesti tehty laadullisen toimintamallin määritys antaa aineksia sitoutumiseen sekä kustannustehokkaaseen ajatteluun. Yhteisen laadun määrittely organisaatiossa ja eri organisaatioiden kesken ei välttämättä ole helppoa, koska tarkastelutasot voivat olla hyvin erilaiset. Mäen (2004, ) mukaan tarkastelu voi lähteä eri tasolta tai lähtökohdista, mm. suunnittelu- ja tuotantokeskeisesti, kontekstisidonnaisesti, moniulotteisesti ja yksittäisen tai yhteisen hyvää hakien. Tuotteistamalla vanhusten laitoshoidon palvelut kolmessa kunnassa ja yhdessä ei-julkisessa yksikössä saatiin niiden toimintorakenne yhdenmukaisiksi ja vertailukelpoisiksi. Jotta vertailua olisi mahdollista jatkossa suorittaa julkisen ja ei-julkisen yksikön kesken, tulee yhteneväiset merkintätavat, ym, vielä kerrata. Lähtötilanne on tälle hyvä ja vuoropuhelu käynnissä. Tuotteistamalla on jo nyt löydetty yhteisiä toimintatapoja. Toivottavasti yhteistyö tämän merkeissä jatkuu edelleen. Tuotteistusryhmä jatkoi laaturyhmänä, jonka avulla laatukriteerien määrittely toteutettiin ja saatiin em. tuotemäärittely tehtyä. Tässä tuotteistus- ja laaturyhmässä kokeiltiin itsenäistä ja omaehtoista tuotteistustoimintaa mahdollisimman vähäisellä projektipäällikön panostuksella. Kokeilu osoitti, että koordinaattoria tarvitaan moneen tuotteistuksen osa-alueeseen. Projektipäällikkö laati aikataulurungon, jonka pohjalta ryhmä laati tarkennetun aikataulun. Lisäksi projektipäällikkö laati mm. Excel taulukot, kaaviot ja tuotemäärittelyn pohjat. Ryhmällä oli oma koollekutsuja. Edellä mainittua määrittelyn pohjatekstiä muokattiin yhdessä kommenttien pohjalta lopulliseen muotoonsa. Keskustelua herätti sairaanhoitajan päivystysaikainen saatavilla olo (ks. tuotemäärittely 3.2.) LAITOSHOITO VANHAINKODISSA Vanhus, joka ei tule toimeen tehostetun kotihoidon tai tehostetun palveluasumisen piirissä, tarvitsee nk. raskaampaa hoito- / hoivavaihtoehtoa. Tätä varten on luotu laitoshoitojärjestelmä. Edellä mainittua toteutetaan sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa. Se voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Lyhytaikainen laitoshoito vastaa äkilliseen tilapäistarpeeseen tai se voi toimia suunnitellusti lyhytaikaisina kuntoutusjaksoina tai omaishoitajan vapaapäivien sijaistuspaikkana. Laitoshoitoa tuottavat julkisen sektorin lisäksi yksityiset tai 3. sektoriin luettavat palveluntuottajatahot (yhdistykset, järjestöt, säätiöt). Vanhainkodin laitoshoito on kohdistettu vanhuksille, jotka tarvitsevat yhden - kahden hoitajan apua päivittäisissä toimissaan jatkuvasti, eivätkä tule toimeen yksin mihinkään vuorokauden aikaan. He tarvitsevat myös öisin jatkuvasti lähiapua (sairaanhoidollista, liikkumis-, hygienia-, kääntö-, ym apua). RAVA on > 3,00 ja vain erityistapauksissa voidaan tästä poiketa. Tällöin päätöksen tekee 13

14 ao. viranomainen SAS-työryhmän suosituksesta. Yksilöllisen hoivan tarve on yli 80 tuntia / kk sisältäen välittömän ja välillisen hoivapalvelun sekä ryhmätoiminnot. Sairaanhoitajan palvelut tulee olla saatavilla yöaikaan, mutta sairaanhoitajan läsnäoloa / osasto ympäri vuorokauden ei edellytetä (ostopalvelumahd.: tk, muu yksikkö, yksityinen) tarkoituksena välttää mahdollisimman pitkälle asiakkaan edestakaisia konsulttipainotteisia siirtoja. Täten hoitohenkilöstöltä edellytetään asiakkaan tilan muutosten ammatillista havaitsemista, päätöksentekokykyä asiakkaan tarpeesta siirtyä päivystyksenä esim. terveyskeskukseen ja näin oman toiminnan vastausta muuttuneeseen tilanteeseen siten, että asiakas saa tarvitsemansa avun. Tämä vähentää asiakkaan tarpeetonta siirtelyä paikasta toiseen, jolla olisi kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta haittavaikutuksia. Henkilöstö- ja tilamääritykset vanhainkodeissa Vanhainkodin laitoshoidon henkilöstömitoitukseen liittyvä suositus on kirjattu Suomen Kuntaliiton raportissa Tuotteistuksen ja kustannuslaskennan hyvät käytännöt kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollossa (Melin, Linnakko, 2003). Suositus henkilöstömitoituksen pohjaksi on 0,6 hoitoon osallistuvaa työntekijää asukasta kohden. Etelä-Suomen Lääninhallituksen julkaisussa Valvonnan avaimet (Haataja, ym., 2001, 14) työryhmä suosittaa vanhainkotihoidon henkilöstömitoitukseksi 0,55-0,6 koulutettua hoitotyöntekijää asukasta kohden. Muuta henkilökuntaa vaaditaan 0,10-0,15 asukasta kohden (esim. hallinto, siivous, kiinteistöpalvelut, ruokahuolto, ym). kaikissa em. tuotemuodoissa. Dementiahoiva laitoksessa on tarkoitettu vanhuksille, jotka ovat valitut dementoivaa sairautta sairastavan dia-gnoosin pohjalta. Vanhukset tarvitsevat jatkuvasti, useita kertoja päivässä, myös yöaikaan, avustamista ja puolesta tekemistä, läsnäoloa, valvontaa ja ohjausta. Dementiahoivan henkilöstömitoitus tulee olla 0,6-0,8 koulutettua hoitotyöntekijää asukasta kohden osoitettavien asiakkaiden hoitoisuudesta riippuen. Muuta henkilökuntaa vaaditaan 0,10-0,15 asukasta kohden (esim. hallinto, siivous, kiinteistöpalvelut, ruokahuolto, ym). kaikissa tuotemuodoissa. Tilat Vanhainkodin tilojen ja ympäristön tulee olla vanhusten toimintakykyä tukevat, esteettömät ja turvalliset. Tilojen tulee mahdollistaa ja edesauttaa asiakkaan auttamistilanteita ja apuvälineiden käyttöä sekä niiden kanssa liikkumista. Lisäksi tilojen tulee olla kodinomaiset ja viihtyisät. Vanhainkodissa yhden hengen asuinhuoneen tulee olla (kuitenkin vähintään 12-15) neliömetriä ja kahden hengen asuinhuoneen (kuitenkin vähintään 16-20) neliömetriä. Pääsääntönä tulee olla yhden hengen huoneet. (Etelä-Suomen lääninhallitus, 1997, s.24). Kahden hengen huoneet hyväksytään vain poikkeustapauksissa, esim. aviopareille tai vanhuksille, jotka erityisesti haluavat, esim. oman turvallisuuden tunteensa tai aiemman tottumuksensa takia asua toisen kanssa samassa. Tilojen ja henkilöstön (määrä, laatu) tulee olla lääninhallituksen hyväksymät siinä vaiheessa, kun palveluntuottaja tarjoaa palvelujaan asiakkaille, täten myös jättäessään tarjousta kilpailutustilanteessa. Muu laatumäärittely Henkilöstön muu kelpoisuus ja osaaminen Hoivahenkilöstöllä tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta säädetyn lain (272/2005) mukainen pätevyys, nimenomaan sosiaali- ja terveysalan tutkinto sekä riittävä alan työkokemus (Etelä-Suomen lääninhallitus, 1997, s.47, laki päivitetty kirjoittajan toimesta). Toimintayksikön vastuuhenkilöllä tulee olla vähintään ammattikorkeakoulu- tai opistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinto ja riittävä työkokemus alan tehtävissä. 14

15 Henkilöstön muodollisen kelpoisuuden lisäksi tulee työntekijöiden valinnassa kiinnittää huomiota soveltuvuuteen pitkäjänteisyyttä edellyttävään vanhustyöhön. Työn tulee tapahtua ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Edellä mainittujen lisäksi henkilöstön täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisesta osana ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitämistä tulee huolehtia. Erilaisia toimintaan liittyviä laatukriteereitä ja periaatteita Hoiva/hoito on palvelu- ja hoitosuunnitelmaan perustuvaa yksilöllistä hoitoa (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812). Yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään jokaiselle asukkaalle. Suunnitelma on laadittava edellä mainitun lain edellyttämällä tavalla yhdessä asiakkaan kanssa, jos mahdollista, ja omaisen/asioiden hoitajan kanssa. Omaisten kanssa tehtävän yhteistyön tulee olla suunniteltua ja toimivaa. Kuten kaikessa asiakastyössä ja muissa yhteistyötoiminnoissa odotetaan asiakaslähtöisyyden näkymistä. Sen tulee ilmetä ainakin omahoitaja / omatyöntekijätoiminnassa ja em. asiakaskohtaisissa (manuaalisissa tai sähköisissä) PAHOSU:issa, niiden kehittämisessä ja ylläpidossa. PAHOSU:n edellytetään ilmaisevan asiakkaan palvelujen tarve, palvelulle asetetut tavoitteet ja keinot, joilla niihin pyritään. Suunnitelmassa edellytetään turvallisuuden ja kuntouttavan työotteen laatukriteerien osoittamista. Turvallisuuden laadullisuus voidaan suunnitella ja toteuttaa mm. sairaanhoidollisten ja lääkinnällisten toimintojen kuvauksina, infektioiden ja mahdollisten ongelma- ja vaaratilanteiden ehkäisemisenä, hallinnalla ja tilastoinnilla. Edellä mainitut toimintatavat tulee näkyä yksikön toimintakäsikirjassa tai sitä vastaavassa dokumentissa. Turvallisuuden kokemusta edistää myös mm. vakinaisen henkilöstön pysyvyys, vähintään n. 75 % / v (suuntaus sopimuskauden ajan), jonka palveluntuottaja voi kuvata vuosittain henkilöstöraportissa. Samoin se kertoo osaltaan työilmapiiristä. Palveluntuottajalla tulee olla ajantasainen pelastus- ja turvallisuussuunnitelma. Asiakkaalle kohdistuvan työn (välitön, välillinen) osuuden suositetaan olevan yli 65 % työajasta. Tuottaja voi kehittää oman tapansa tämän todentamiseen ja toiminnan kehittämiseen tälle tasolle. Palvelutoiminnalta odotetaan kuntouttavaa työotetta ja asiakkaan omatoimisuuden tukemista ja siihen rohkaisua päivittäisissä toimissa. Palvelussa on huomioitava virike- ym. toiminnassa asiakkaan toimintakyvyn eri osa-alueet (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet). Tästä toiminnasta edellytetään suunnitelmaa ja raportointia (mm vuorokausi- ja viikko-ohjelmat). Muina laatukriteereinä ovat työyhteisön, vanhuksen ja omaisten keskuudessa toteutetut palautejärjestelmät. Yksi palauteaines on myös henkilöstön sairastuvuus. Palveluntuottajalla tulee olla edellä mainituista laadullisista vaatimuksista dokumentit ja palauteanalyysit, niiden pohjalta laaditut toiminnan kehittämisen tavoiteasettelut ja näiden toteutumisen arvioinnit tai arviointisuunnitelmat. Asiakaspalautteisiin luetaan mukaan myös tilaaja- / hankkijaasiakkaiden referenssit. Palveluntuottajan toivotaan ottavan säännölliseen käyttöönsä ja myös kehittävän omia vaikuttavuusmittareita. Lisäksi palveluntuottajan edellytetään suorittavan auditoinnin mieluimmin 1 1½ vuoden välein. Asiakirjavaatimukset Asiakkaan asiakirjojen ylläpitämisen ja säilyttämisen sekä mahdollisen omaisuuden säilyttämisen on oltava asianmukaista. Asiakkaan asiakirjoja tulee säilyttää lukituissa tiloissa ja noudattaa toiminnassa salassapidosta sekä asiakirjojen arkistoinnista annettuja säädöksiä. Sähköisten järjestelmien ollessa käytössä tulee niiden tietosuoja ja turva-asiat olla palveluntuottajayksikön kaikkien työntekijöiden tiedossa (Henkilötietolaki /523). Kunnalla on vastuu asiakasasiakirjojen laatimisen ja muun käsittelyn oikeellisuudesta ja siten esim. yksityinen palveluntuottaja toimii ns. teknisenä rekisterinpitäjänä omassa toiminnassaan syntyvien tietojen osalta kunnan lukuun. Kaikki kys. tiedot tulee palauttaa kunnalle (kaupungille), kun sopimus päättyy tai asiakas poistuu. Kun yksityinen tuottaa toimeksiantosopimuksen perusteella julkiselle sektorille kuuluvia tehtäviä, sovel- 15

16 letaan toiminnassa syntyviin asiakirjatietoihin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia, 621/99. Toiminnan raportointi Palvelunhankkija edellyttää palveluntuottajalta toimivaa raportointijärjestelmää, jolloin mm. muutokset asiakkaiden tilanteessa (toimintakykymittaukset) saatetaan myös hankkijan tietoon. Hankkijalla on oikeus tehdä tarkastuskäyntejä palveluntuottajan yksikköön etukäteen ilmoittamatta. Ravitsemus Laitoksen ravitsemustarjonnan tulee olla elintarvikkeiden käsittelyä koskevien säädösten mukaista, joka tulee pystyä myös osoittamaan. Tarjottavalta ravinnolta edellytetään monipuolisuutta ja ravitsevuutta. Ruokailussa tulee tarjota aamupala-, lounas-, päiväkahvi-(välipala-), päivällis- ja iltapalaateriat sekä erityisruokavaliot huomioiden. Ruokailu edellytetään järjestettävän yhteisessä ruokasalissa, mikäli asiakkaan tila antaa myöten. SISÄLTÖ AJOITUS VAATIMUKSET Ateriapäivä 6 viikon kiertävä ruokalista Ravitsemusneuvottelukunnan suositukset ravitsemuksellisesta laadusta. Erityisruokavaliot, pehmeä ja sosemainen Annoskoko asiakaskohtaisen energiatason Aamiainen Puuro/velli/jogurtti, tuoreannos, juoma, leipä, ravintorasva, leikkele/juusto Lounas Pääruoka, lämminlisäke, tuoreannos, juoma, leipä ja ravintorasva, jälkiruoka Päiväkahvi Kahvi/tee +kahvileipä joka päivä Päivällinen keitto/laatikko, tuoreannos, juoma, leipä, ravintorasva, kylmälisäke Iltapala jogurtti/viili/ kiisseli, leipä, ravintorasva, leikkele, juusto 7 pv/vko klo pv/vko klo pv/vko klo pv/vko klo pv/vko klo 19 mukaan Annostelu+ kuljetus. Tarjolla yhteisruokailutilassa tai huoneessa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Ruokailussa avustaminen tarvittaessa. Annostelu+ kuljetus Tarjolla yhteisruokailutilassa tai huoneessa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Ruokailussa avustaminen tarvittaessa. Annostelu+ kuljetus Tarjolla yhteisruokailutilassa tai huoneessa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Ruokailussa avustaminen tarvittaessa. Annostelu+ kuljetus Tarjolla yhteisruokailutilassa tai huoneessa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Ruokailussa avustaminen tarvittaessa. Annostelu+ kuljetus Tarjolla yhteisruokailutilassa tai huoneessa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Ruokailussa avustaminen tarvittaessa. 16

17 Hankesitoutuminen Hankesitoutuminen vanhusten laitoshoidon tuoteryhmässä oli erittäin hyvä. Tuote- ja laatumäärittelyyn osallistuivat kaikki mukana olleet kolmen kunnan vanhusten laitoshoidon ja Sisälähetys ry:n edustajat. Sitoutuminen näkyi myös siinä, että em. edustajat olivat jo etukäteen miettineet niitä kartoitustuloksia, joita halusivat saada ja hyödyntää omassa kehittämistyössään. Sisälähetyksen puolelta oli hyvää kiinnostusta ja aktiivisuutta ymmärrettävästi myös hankintoihin liittyvään määrittelyyn. Hyvä keskinäinen yhteistyöhalu ja kyky siivittivät tuotteistusta ja tuotemäärittelyjä hyvin sujuvaan yhteistoimintaan. Tuotteistamisen hyöty työyhteisölle ja organisaatiolle Sisälähetys ry oli tehnyt tuotteistuksen jo aiemmin. Sitä ei ollut toteutettu sisällön kehittämisen näkökulmasta, mikä olisikin ollut epätyypillistä tänä päivänä. Tämä hanke tuotti tuloksia, jotka olivat mm. työajan resurssien seurannan kannalta huomattavasti tarkemmalla tasolla kuin yleensä on tehty. Tämä tietysti antoi kaikille osapuolille työkaluja jatkokehitystä varten. Organisaation tieto ja tiedonkulku kasvavat, kun se ryhtyy tuotteistamaan palvelunsa. Tietämys siitä, mitä palvelu sisältää ja missä määrin, edesauttaa ja helpottaa huomattavasti tuotteen edelleen kehittämistä. Laatua voidaan hallita laatimalla palveluille / tuotteille laatumäärittelyt. Tuotteistuksen kautta tuli esiin, mistä kustannukset aiheutuvat ja se antoi edellytykset tuotteen hinnoittelulle. Kunnan ja palvelua myyvän tahon on helpompi tuottaa, ostaa ja myydä, kun tietää, millaisia tuotteita tehdään millekin asiakasryhmälle mitä kumpikin taho tuotteelta odottaa. Hankkeen tuotteistustuloksia hyödynnetään jatkossa ainakin Hämeenlinnan PATU- hankkeessa ja tietysti mukana Olleissa organisaatioissa. Tuotteistamalla on mahdollista parantaa kannattavuuttakin. Henkilöstön on helpompi tehostaa ajankäyttöänsä, kun se tietää palvelunsa sisällön jakautumisen. Tehokkuutta voidaan siten lisätä karsimalla päällekkäisiä toimintoja, säästämällä oikeissa resursseissa ja jäsentämällä toimintaa. Myös johtamista ja henkilökunnan kouluttamista voidaan täsmällisemmin ohjata ja helpottaa. Mukana olleet yksiköt hyödyntävät jatkossa henkilöstöresurssien jakaumia palvelun sisäisten prosessien kehittämisessä. Myös vaikuttavuus-mittareita voi kehittää käyttämällä hyödyksi työajan ja muiden resurssien seurantoja ja niitä kehittämällä. Toivotaan, että hyvä yhteistyö jatkuisi tälläkin saralla. Tuotemäärittelyt ja hankinnat Vanhusten laitoshoidon tuotemäärittelyt ovat yhteistyössä kuntien ja mukana olleen yhdistyksen edustajien kanssa laaditut ja siksi tärkeä yhteisen laadun kehittämiseksi seudun palveluille, julkiselle ja yksityiselle tuotannolle. Laatumäärittelyissä voidaan jatkossa hyödyntää enemmänkin sitä tietoa, jota tuotteistuksen yhteydessä tehdyistä työajan seurannoista saatiin, esimerkiksi konkretisoimalla laadullisia ja määrällisiä vähimmäisvaatimuksia, luvuin, tuntimäärein ja prosentein, enemmän kuin hankkeen aikana ennätettiin tehdä. Mitä konkreettisemmalla tasolla laadullisia toimintokuvauksia asetetaan, sitä helpommin voidaan myös tavoite- ja vaikuttavuusmittareita asettaa ja kehittää. Tällöin voidaan tarkastella esim. eri ammattiryhmien välittömän asiakastyön kohdentumista. Onhan kyseessä ns. vanhusten raskain hoitomuoto, jolloin välittömän työn osuuden (vars. Lähihoitajien osalta) tulee olla korkea, mieluimmin yli 70 %. Nyt se oli lähempänä 60 %:a. Välillistä työtä on aina ja nykyisen sosiaali- ja terveysalan ammattityöntekijöiden heikon saatavuuden aikana voisi välillisen työn kohdalla miettiä mahdollista vähemmän koulutetun henkilöstön käyttöä mm. valmisteleviin toimintoihin samoin kuin erilaisiin ei-ammatillisuutta vaativiin tulisi kehittää vapaaehtoisjärjestelmää. Toimivan vapaaehtoistyön osuudesta voisi esim. hankintojen laatukriteereissä antaa ylimää- 17

18 räisiä pisteitä. Lisäksi kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota välittömien toimintojen keskinäiseen suhteeseen. Kilpailuttaminen palvelujen hankinnoissa palvelutuotannon tehostamiseksi on yksi tekijä. Ensimmäisellä sijalla kuitenkin on oman työn kehittäminen (Ollila, Ilva, Koivusalo, 2003, 92). Kunnan hankkiessa osan tuotannosta ulkopuolelta palvelujen kehittäminen yhteistyöllä on ensiarvoisen tärkeää. Hyöty tulee siten tasapuolisesti kuntalaisille. Tänä päivänä palvelujen kilpailuttamista vanhusten laitoshoidon yhteydessä ei ole tehty Hämeenlinnan seudulla. Sille on tarjontaa ei-julkiselta puolelta vain minimaalisesti. Julkisissa hankinnoissa kunta määrittää laadun ja tarjoavan palveluntuottajan tulee osoittaa omaavansa se. Yhteisiä laatumäärittelyjä tulee edelleen jatkaa ottaen mukaan, jos mahdollista, myös asiakas- ja tässä tapauksessa erityisesti omaisedustus. Erilaiset palautteet ja mittarit laadun todentamiseksi ja vaikuttavuutta osoittamaan ovat tärkeä jatkuvan yhteisen työn sarka. Tärkeää on, että hyvin toiminut yhteistyö jatkuisi tämän asian merkeissä. Kaikilla oli selkeä tahtotila kehittää toimintaansa edelleen ja hyödyntää hankkeessa toiminutta yhteistyöverkostoa siinä. Tämä kaipaa koordinointia, eikä sitä toistaiseksi ole seudulle suunniteltu hankkeen jatkoksi. Tämä voi osaltaan lopettaa hyvin alkaneen yhtenäisen laadullisen palvelun kehittämisen. 18

19 5.1. OHJEET TYÖAJANSEURANTALOMAKKEEN TÄYTTÄMISEKSI, VANHUSTEN LAITOSHOITO Jokaisella työntekijällä on oma lomake, johon hän merkitsee, mihin ammattiryhmään kuuluu (esim. ympyröimällä) ja nimikirjaimensa jos tehdään asiakasseurantaa myös, on jokaista (pilotissa mukana olevaa) asiakasta kohden oma lomake kun kaksi tai enemmän työntekijää työskentelee samanaikaisesti saman asiakkaan luona / samassa toiminnossa molemmat merkitsevät normaalisti omaan lomakkeeseensa toiminnot, jonka lisäksi asiakkaan lomakkeelle numero 2:n tai suuremman ko. ruutuihin Lomakkeita täytetään sovitun kolmen viikon ajan sovituin välein (lomakkeeseen merkittynä) ja jokaiselle työvuorolle on oma lomake. Lomakkeisiin merkitään keskinäisen sopimuksen mukaisesti asiakkaan tunnus (joko sotu tai muu jälkitunnistusta varten, jos tulee tarve myöhemmin) Vähän aikaa vievät toiminnot (muutama minuutti = alle 5-10 min, työvuoron aikana useita) merkitään yhteisen sopimuksen mukaisesti joko niputtaen tai muulla tavoin Jos kuitenkin on tavanomaista työn hektisillä hetkillä, että tehdään aina tiettynä aikana ja/tai tiettyjä asioita yhtä aikaa, ne voi merkitä Y:llä molempiin (kaikkiin, jos useampi toiminto) sarakkeisiin. Silloin niitä voidaan jälkeenpäin analysoida, mikäli halutaan, esim. laatutyön yhteydessä Työpäivän päättyessä työaika = (tulee olla sama) lomakkeeseen merkittyjen toimintojen yhteenlaskettu aika Lomakkeiden tummennetut alueet ovat niitä toimintoja, joissa asiakas ei ole läsnä (=välillinen) Lomakkeessa ovat kaikki työyhteisön tuottamat päätoiminnot vaakatasossa ja osatoiminnot pystysuunnassa, silti kannattaa vielä palautella mieliin, mitä mikin sisältää, jolloin täyttäminen on sujuvampaa Lomake kannattaa täyttää mahdollisimman tiuhaan = jokaisen toiminnon jälkeen; tapa katsoa kelloa joka toiminnon alkaessa tulee melko pian rutiiniksi ja kolmannen päivän jälkeen täyttö sujuu jo joustavasti Jos seurantajakson ajalle sattuu harvinaisempia tapahtumia (= kerran tai muutaman kerran vuodessa tapahtuvia), on ne syytä yhteisesti sovituin merkinnöin huomioida, mutta miettiä, kannattaako laittaa varsinaiseen lomakkeeseen näihin käytetty aika vai erilleen, koska yhteenlaskuissa ko. toiminto kertautuu joka kolmannelle viikolle vuodessa! TYÖAJAN SEURANNAN LASKENTAOHJE, VANHUSTEN LAITOSHOITO kullakin työntekijällä on oma yhteenvetolomake, johon hän merkitsee koosteet toteutuneesta työaikajakaumastaan koko seurannan ajalta (yksi rivi = yksi päivä (yö) / vuoro). Tämä taulukko löytyy laskentataulukko-tiedostosta nimellä manuaaliset lask.- tauluk. Ne voi tulostaa työntekijälle ja hän voi näihin yhteenvetolomakkeisiin tehdä liittämiset. hän täyttää oman lomakkeensa merkiten päivittäiset MINUUTIT YHTEENSÄ. Kun yksi ruutu on 10 min, on helppoa kertoa ruudut = yhteensä. samalla työntekijän tulee tarkistaa, että työpäivän tunnit = vastaavat saatua laskelmaa; täten viikon työajan tulee olla sama kuin työajanseurantalomakkeessa 19

20 työntekijä- ja asiakaslomake kannattaa laskea vähintään päivittäin, jolloin se helpottaa seurannan lopussa jos lomakkeisiin on merkitty muita tärkeitä huomioita, toimintoja, merkintöjä, tekee työntekijä näistä työyhteisössä yhteisesti sovitulla tavalla yhteenvedon samaan paperiin kun jokainen työntekijä on laskenut omat minuuttinsa yhteen, lasketaan ne yhteen kaikilta ammattiryhmittäin omille lomakkeilleen ja ilmoitetaan saadut summat projektipäällikölle, eli lähetetään laskentalomake sähköisesti täytettynä ja tallennettuna oikealla nimellä, esim. lähihoitajat, sairaanhoitajat, jne. jos olette seuranneet myös asiakkaille käytettyä aikaa asiakaskohtaisin lomakkein, tehdään heidän suhteensa laskenta omille lomakkeille. Kun täytätte lomaketta, tallentakaa se joko erikseen tai sitten jokainen laskentaryhmä omalle laskentataulukolle samaan tiedostoon. Nimetkää tallentaessanne taulukko siten, että siitä näkyy, mistä paikasta on kyse ja mistä ryhmästä laskenta on tehty (esim. XX:n vanhainkoti, lähihoitajat). Laittakaa / muuttakaa samainen nimi myös taulukon yläriville. Jos seurantajakson ajalle sattuu harvinaisempia tapahtumia joko osa- tai koko päivän tai useammankin, (kerran tai muutaman kerran vuodessa tapahtuvia), on ne syytä yhteisesti sovituin merkinnöin huomioida, mutta miettiä, miten laittaa yhteenvetolomakkeeseen näihin käytetty aika vai laittaako erilleen, koska yhteenlaskuissa ko. toiminto kertautuu vuoden ajalle esimerkkejä päivien pituuksista minuutteina: 4t = 240 min, 5t = 300 min, 7t = 420 min, 7t 15 min = 435 min, 8t = 480 min, 10t = 600 min, jne. yksikön koostelaskelmat käsitellään (analysoidaan, muod. grafiikka) projektipäällikön toimesta. yksittäisen työntekijän päivittäiset koko jakson ajan voidaan syöttää koontilomakkeelle päivittäinkin ja tallentaa samaan tiedostoon omana taulukkona. Näin tehden saadaan koneellisesti valmiiksi laskettuna kolmen viikon jakso kullekin työntekijälle. Tästä voidaan siirtää summarivi esim. LÄHIHOITAJAT AAMU - taulukkoon liitä määräten\ arvot toiminnolla omalle rivilleen. 20

KOTIPALVELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI

KOTIPALVELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS KOTIPALVELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2006-2007 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula Projektipäällikkö

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

PALVELUSETELIOPAS HUITTINEN Kotihoitotoimisto Särkimyskoskenkatu 3 B, 32700 Huittinen p. 044 560 4246

PALVELUSETELIOPAS HUITTINEN Kotihoitotoimisto Särkimyskoskenkatu 3 B, 32700 Huittinen p. 044 560 4246 PALVELUSETELIOPAS HUITTINEN Kotihoitotoimisto Särkimyskoskenkatu 3 B, 32700 Huittinen p. 044 560 4246 päivitetty 3.9.2015 2 MIKÄ ON PALVELUSETELI? Palveluseteli on kunnan viranhaltijan myöntämä avustussitoumus,

Lisätiedot

TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 30.5.2005-31.5.2007

TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 30.5.2005-31.5.2007 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 30.5.2005-31.5.2007 Ritva Harjula JULKAISIJA: HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS RAPORTTI 2/2007

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI

VANHUSTEN PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS VANHUSTEN PALVELUASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN OSARAPORTTI Ritva Harjula Projektipäällikkö

Lisätiedot

PALVELUSETELIOPAS HARJAVALTA. Sosiaalikeskus. Koulukatu 7, 29200 Harjavalta. p. (02) 5335 804

PALVELUSETELIOPAS HARJAVALTA. Sosiaalikeskus. Koulukatu 7, 29200 Harjavalta. p. (02) 5335 804 PALVELUSETELIOPAS HARJAVALTA Sosiaalikeskus Koulukatu 7, 29200 Harjavalta p. (02) 5335 804 2 MIKÄ ON PALVELUSETELI? Palveluseteli on kunnan viranhaltijan myöntämä avustussitoumus, jota käytetään palvelutuottajarekisteriin

Lisätiedot

VAASAN KOTIHOIDON PALVELUKUVAUS (Sotela 02.02.2016 12)

VAASAN KOTIHOIDON PALVELUKUVAUS (Sotela 02.02.2016 12) VAASAN KOTIHOIDON PALVELUKUVAUS (Sotela 02.02.2016 12) Kotihoidon palveluja toteutetaan asiakaslähtöisesti ja toimintakykyä edistävällä työotteella, joka tukee asiakkaiden itsenäistä selviytymistä, omatoimisuutta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Ohjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen TPA Tampere: PAHOSU

Ohjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen TPA Tampere: PAHOSU Ohjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen 26.5.2016 1 Perustieto Tietää, miksi palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään Tietää, minne ja miten palveluja hoitosuunnitelma laaditaan Tietää, milloin

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA Itä-Suomen aluehallintovirasto/kuopion kaupunki TARKASTUSKERTOMUS SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA TARKASTUSKOHDE Kaupunki / Kunta Palveluntuottaja Kuopion kaupunki Toimintayksikkö

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

LASTEN PÄIVÄKOTIHOIDON JA PÄIVÄKODISSA TAPAHTUVAN ESI- OPETUKSEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006

LASTEN PÄIVÄKOTIHOIDON JA PÄIVÄKODISSA TAPAHTUVAN ESI- OPETUKSEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LASTEN PÄIVÄKOTIHOIDON JA PÄIVÄKODISSA TAPAHTUVAN ESI- OPETUKSEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ohjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. TPA Tampere: PAHOSU

Ohjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. TPA Tampere: PAHOSU Ohjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen 1 Perustieto Tietää, miksi palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään Tietää, minne ja miten palvelu- ja hoitosuunnitelma laaditaan Tietää, milloin palvelu-

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Tähtelä ja Sointula. Tähtelä ja Sointula. Asukkaana ryhmäkodissa. Yhteistä elämää

Tähtelä ja Sointula. Tähtelä ja Sointula. Asukkaana ryhmäkodissa. Yhteistä elämää Jokikartano 1 2 Tähtelä ja Sointula Tähtelä ja Sointula Jokikartanon ryhmäkodit sijaitsevat osoitteessa Tahvosentie 26 Kuokkalassa, Äijälänrannan ja Äijälänjoen luonnonläheisessä ympäristössä. Etupihalla

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Työpajan antia 28.3.2017 7.4.2017 riitta.nahkiaisoja@poskelappi.fi 2 Työpajan antia 28.3.2017 / 1 Palveluneuvonta ja ohjaus

Lisätiedot

Postin kotipalvelut. Internal

Postin kotipalvelut. Internal Postin kotipalvelut Tarjoamme kotipalveluverkoston ja monipuoliset palvelut koko Suomeen PALVELUT KILPAILUEDUT HOIVA KIINTEISTÖ TURVA Paikallinen läsnäolo ja tehokkuus Lyhyet palvelut tehokkaasti Luotettava

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Muutokset mahdollisia 18.10.2017 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, joilla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki Sosiaali- ja terveysosasto 24.11.2014 1

Kemijärven kaupunki Sosiaali- ja terveysosasto 24.11.2014 1 24.11.2014 1 1. Järjestettävät palvelut Kemijärven kaupunki (kaupunki) ja Kemijärven Palvelukeskus ry (yhdistys) ovat sopineet tehostetun palveluasumisen järjestämisestä seuraavaa: Sopimus koskee sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006

MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JA PALVELU- ASUMISEN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA 2005-2006 TUOTTEISTUS, LAATU JA KILPAILUTTAMINEN HANKKEEN

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Mukana infossa Saimaan Tukipalvelut Oy:n edustaja Lauritsalan apteekin edustajat Eksoten

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut? Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

PETSAMO 3 Hoitajat Kanslia

PETSAMO 3 Hoitajat Kanslia PETSAMO 3 Hoitajat 050 366 2039 Kanslia 044 775 8018 TERVETULOA KUNTOUTUMAAN! Tammenlehväkeskuksen osasto PETSAMO 3 on 19-paikkainen kuntoutusosasto. Osa huoneista on kahden hengen ja osa yhden hengen

Lisätiedot

PUITESOPIMUS TEHOSTETUSTA PALVELUASUMISESTA

PUITESOPIMUS TEHOSTETUSTA PALVELUASUMISESTA PUITESOPIMUS TEHOSTETUSTA PALVELUASUMISESTA 1. SOPIJAOSAPUOLET Ostaja: Palvelun tuottaja: Lapinlahden kunta Savolan Aurorakoti Oy Peruspalvelulautakunta Tossavanlahdentie 452 Asematie 4 76200 Keitele 73100

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen KOTIKUNTOUTUS Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen JÄMSÄN TERVEYS OY Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin perustama yhteisyritys 1.9.2015 Kotihoito:

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA

LASTENSUOJELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LASTENSUOJELUN TUOTTEISTUS HÄMEENLINNAN SEUDULLA ARVIOINTIJAKSON, AMMATILLISEN PERHEKOTIHOIDON, LAITOS- HOIDON JA SIJAISPERHEESEEN SIJOITUSPROSESSIN

Lisätiedot

Karungin palvelukoti

Karungin palvelukoti Karungin palvelukoti Asukasopas Yleistä Karungin palvelukodista: o Karungin palvelukoti sijaitsee Tornionjoen rannalla Karungin kylässä n. 25 km Tornion keskustasta pohjoiseen. Karungin palvelukoti on

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Partalanmäen tehostetun palveluasumisen yksikkö sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Tehostettu Palvelukoti on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat paljon ympärivuorokautista hoivaa. Asiakkaat valitaan

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kaltoinkohtelu vanhustenhuollossa

Kaltoinkohtelu vanhustenhuollossa Kaltoinkohtelu vanhustenhuollossa 1. Toimintayksikön nimi ja yhteystiedot * Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Yritys / Organisaatio 2. Toimintayksikön palveluala (Voit valita tarvittaessa useamman

Lisätiedot

Tässä liitteessä on kuvattu palveluseteleiden sisältö ja niille asetettavat vähimmäisvaatimukset, tukipalvelut, palvelusetelitasot ja hinnat.

Tässä liitteessä on kuvattu palveluseteleiden sisältö ja niille asetettavat vähimmäisvaatimukset, tukipalvelut, palvelusetelitasot ja hinnat. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Palvelusetelikuvaus YMPÄRIVUOROKAUTISEN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI Tässä liitteessä on kuvattu palveluseteleiden sisältö ja niille asetettavat vähimmäisvaatimukset, tukipalvelut,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Keskikadun palvelukoti Iltatähti. Asukasopas

Keskikadun palvelukoti Iltatähti. Asukasopas Keskikadun palvelukoti Iltatähti Asukasopas Toiminta-ajatus Kuntouttava työote Keskikadun palvelukoti/ Iltatähti Keskikadun palvelukoti käsittää tehostetun palveluasumisen yksikön, Iltatähden. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla

Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

AMURI 2 Hoitajat Kanslia

AMURI 2 Hoitajat Kanslia AMURI 2 Hoitajat 044 7758 020 Kanslia 044 7758 019 TERVETULOA KUNTOUTUMAAN! Tammenlehväkeskuksen osasto AMURI 2 on 28-paikkainen kuntoutusosasto. Osa huoneista on kahden hengen ja osa yhden hengen huoneita.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

Tulevaisuuden palvelusetelit

Tulevaisuuden palvelusetelit Tulevaisuuden palvelusetelit 16.8.2018 Palvelusetelit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet Sotella tai ilman Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen Kunnan roolin vieminen kohti järjestäjää monituottajamallin

Lisätiedot

at pyörötuolin ja kävelytelineen mahdollistav käytön. Jos tilat ovat useassa

at pyörötuolin ja kävelytelineen mahdollistav käytön. Jos tilat ovat useassa 1. Palvelujen tuottajaa koskevat ylset edellytykset 1.1. Palveluntuottaja täyttää yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa asetetut

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN ASUMISPALVELUT; palvelukuvaus ja kriteerit

VANHUSPALVELUIDEN ASUMISPALVELUT; palvelukuvaus ja kriteerit 1/4 Perus 15.12.2014 108 liite 5 VANHUSPALVELUIDEN ASUMISPALVELUT; palvelukuvaus ja kriteerit 1.1.2015 alkaen (3.12.2014 LL ja MH) 1. Asumispalveluiden määritelmä Vanhuspalveluiden asumispalveluilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja laatutason määritys Viranomaispäätökset

Lisätiedot

HAKEMUS OMAISHOIDON VAPAAN PALVELUSETELITUOTTAJAKSI KOTIIN ANNETTAVA PALVELU

HAKEMUS OMAISHOIDON VAPAAN PALVELUSETELITUOTTAJAKSI KOTIIN ANNETTAVA PALVELU 1 Hakemus saapunut: HAKEMUS OMAISHOIDON VAPAAN PALVELUSETELITUOTTAJAKSI KOTIIN ANNETTAVA PALVELU Hakeminen palveluntuottajaksi on mahdollista ympäri vuoden. Kaikki omaishoidon palvelusetelin toimintaohjeen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

UUSI HILKKA KOTIHOIDON JA -PALVELUN DIGITALISOINTI

UUSI HILKKA KOTIHOIDON JA -PALVELUN DIGITALISOINTI UUSI HILKKA KOTIHOIDON JA -PALVELUN DIGITALISOINTI Jääkö liian vähän aikaa hoivatyölle? Kehitimme uuden Hilkka toiminnanohjausjärjestelmän vähentämään papereiden pyörittelyä ja tietokoneella istumista.

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN JOHDANTO Hanko, Inkoo, Siuntio, Lohja, PTKY Karviainen, Järvenpää ja Hyvinkää ovat mukana Kaste osaohjelmassa Kotona Kokonainen Elämä. Kunnat muodostavat toiminnallisen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

PALVELUNTUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN

PALVELUNTUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN 1 PALVELUNTUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN PALVELUSETELI VAMMAISTEN TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN VIITE: Kemijärven kaupungin hyvinvointilautakunnan päätökset 29.1.2019 :t 14 15 tehostetun palveluasuminen järjestämistä

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013 Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen NSS:n hoivan toimintamalli NSS - hoivan toiminta perustuu seuraaviin menestystekijöihin: uusi tapa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Asiakaslähtöisempää kotihoitoa kehittämässä

Asiakaslähtöisempää kotihoitoa kehittämässä Asiakaslähtöisempää kotihoitoa kehittämässä 12.6.2017 1 Mistä lähdimme Kunnassa on kolme taajamaa, missä kotihoito toimii Toiminnassa on ollut eroavaisuuksia eri alueiden välillä Käytännön tasolla yhteistyö

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: Kuvaus palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja palveluiden tasoista. PALVELUTASO 1 Asiakas suoriutuu päivittäisistä

Lisätiedot

3. Palvelut Sopimuksen kohteena olevat palvelut sisältää:

3. Palvelut Sopimuksen kohteena olevat palvelut sisältää: 1. Järjestettävät palvelut 2. Asukkaiden osoittaminen Kemijärven kaupunki (kaupunki) ja Setlementti Tunturila ry ovat sopineet palvelujen järjestämisestä seuraavaa: Sopimus koskee sosiaalihuoltolain 21

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Ikäihmisten palvelut

Hyvinvointipalvelut Ikäihmisten palvelut 1 SOPIMUS Hyvinvointipalvelut Ikäihmisten palvelut 31.10.2017 1. Järjestettävät palvelut 2. Asukkaiden osoittaminen ja Setlementti Tunturila ry ovat sopineet palvelujen järjestämisestä seuraavaa: Sopimus

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Vaikeavammaisten palveluasuminen ja päivätoiminta Liite 2 TRE:2627/ /2014

Vaikeavammaisten palveluasuminen ja päivätoiminta Liite 2 TRE:2627/ /2014 Palveluasuminen tukee vaikeavammaisen henkilön mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, edistää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja tukee sosiaalisten suhteiden ylläpitoa. Palveluasumista järjestettäessä

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot