JTKRAS liite 364. Raaseporin kaupunki. Taloussuunnitelma Talousarvio 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JTKRAS 11.11.2008 liite 364. Raaseporin kaupunki. Taloussuunnitelma 2009-2011 Talousarvio 2009"

Transkriptio

1 JTKRAS liite 364 Raaseporin kaupunki Taloussuunnitelma Talousarvio 2009 Ehdotus valtuustolle

2 RAASEPORIN KAUPUNKI 1. YLEINEN KEHITYS 1.1. Raaseporin perustaminen 1.2 Kansantalous 1.3 Kunnallistalous TALOUDEN JA TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Talouden hoito ja yhdistymisavustus 2.2 Talousarvio Toiminnan tehostaminen 2.4 Henkilöstökehitys 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET 3.1 Perusturva 3.2 Sivistys 3.3 Asuminen, ympäristö ja elinkeinoelämä 3.4 Sisäiset palvelut 3.5 Energiamarkkinat 3.6 Vesihuolto 3.7 Investoinnit 4. KUNTAKONSERNI JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖT 4.1 Konsernin tavoitteet, ohjeet 4.2 Strategisesti merkittävät omistusyhteysyhteisöt 1

3 1. YLEINEN KEHITYS 1.1. Raaseporin perustaminen Raasepori rikkaan kulttuurin ja perinteiden kaupunki Tammikuun ensimmäisenä päivänä 2009 syntyy Raaseporin kaupunki. Asukasluvuksi tulee , mikä antaa Raaseporille Suomen kaupunkien suuruusjärjestyksessä sijaluvun 36. Kaksikielisistä kaupungeista, joissa ruotsi on enemmistön kielenä, Raasepori on suurin. Vuonna 2009 Raasepori on Suomen Unicef-kaupunki. Raaseporia tullaan kehittämään dynaamisena yhdyskuntana ja turvallisena asuinpaikkana asukkailleen. Liikenteellisesti Raasepori sijaitsee kahden rautatien ja kolmen päätien ansiosta mukavalla etäisyydellä Helsingistä, Lohjalta, Salosta ja Turusta. Täällä voimme tarjota kaikille sitä haluaville viihtyisän kasvuympäristön toimivassa yhdyskunnassa, jossa sekä suomea että ruotsia käytetään elävinä kielinä arkielämässä ja vapaa-aikana. Tavoitteena on, että Raaseporin väestö kasvaisi prosentin vuodessa. Uuden kunnan strategiset mitat ovat miljardi paria Fiskars-saksia, 5 6 miljoonaa valkovuokkoa, asukasta, vapaa-ajanasuntoa, saarta, useita satoja järviä, kahdeksan ruukkiyhdyskuntaa ja 800 varusmiehen prikaati. Kaupungissa on vahvoja koulutuslaitoksia Axxell, Novia sekä huomattavia hoitopalvelujen tuottajia kuten Länsi-Uudenmaan sairaala ja Folkhälsan. Sakset ja ruukit edustavat teollisuusperinnettä. Loma-asunnot ja ruukkimiljööt antavat potentiaalia elämyselinkeinoille ja rakennusyrityksille. Raaseporin seudun (Hanko Raasepori Inkoo) runsaasta yrityksestä lähes 700 toimii kiinteistö- ja rakennusalalla. Näistä 400 on varsinaisia rakennusliikkeitä, joista 70 prosenttia on yhden miehen firmoja. Hankoniemen vientipainotteinen teollisuus ja Hangon satama ovat osa yhteisiä työmarkkinoitamme ja myötävaikuttavat olennaisella tavalla raaseporilaisten hyvinvointiin. Lähihistoriallisesti katsoen Raasepori koostuu kahdeksasta peruskunnasta, jotka ovat asteittain yhdistyneet 1960-luvulta lähtien: Bromarv, Tammisaaren kaupunki, Tammisaaren maalaiskunta, Karjaan kaupunki, Karjaan maalaiskunta, Pohja, Tenhola ja Snappertuna. Nämä peruskunnat muodostavat yhdessä Pinjaisten, Fiskarin ja Mustion kanssa uuden kaupungin identiteetin perustan. Syntyvällä uudella kunnalla on rikkaat perinteet, ja Raaseporin ensimmäisen elinvuoden aikana juhlimme Pohjaa, joka täyttää 650 vuotta. Yhdistymissopimuksen vision mukaan Raaseporin kaupunki asukasta vuonna 2030 on osa Helsingin metropolialuetta. Kaupunki tarjoaa mahdollisuudet hyvään elämään toimivissa yhdyskunnissa, joilla on oma identiteetti ja vahvat sosiaaliset verkostot. Raasepori tarjoaa palveluita niin suomen kuin ruotsin kielellä, ja siitä on tullut yksi Itämerenalueen toimijoista. Moottoritien ja kaksiraiteisen rantaradan ansiosta pääkaupunkiseudun työmarkkinat ja palvelut ovat lähellä. Hyvä sijainti ja yritteliäät asukkaat ovat luoneet uusia työpaikkoja. Yksi kaupunginvaltuuston ensimmäisistä tehtävistä tulee olemaan vision kehittäminen ja vuoteen 2013 tähtäävien strategisten tavoitteiden hyväksyminen. 2

4 Tuottavuutta ja työn iloa Raaseporin kaupungin muodostaminen on Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren yhteinen vastaus eduskunnan vaatimukseen tehokkaamman ja vankemman palvelurakenteen luomisesta. Monet elintärkeät palvelut, kuten erikoissairaanhoito, ammatillinen koulutus, elinkeinopalvelut ja jätehuolto hoidetaan yhteistyössä Hangon ja muiden naapurikuntien kanssa. Talkoohenki, uuden luominen ja yksimielisyys ovat olleet leimaa-antavia piirteitä järjestelytoimikunnan työssä. Uusien poliittisten toimielinten ja operatiivisen johdon haasteena on viedä eteenpäin tätä talkoohenkeä ja yksimielisyyttä tavoitteista sekä luoda pohjaa työn ilolle kaupungin koko organisaatiossa. Tavoitteena on luoda uusi kaupunki, jolla on talous tasapainossa ja uusi hallintokulttuuri. Nyt on otettava talteen kaikki vuodenvaihteessa lakkautettavien vanhojen kuntien parhaat puolet ja samalla myös etsittävä uusia, parempia ratkaisuja. Uudessa kunnassa on yhdistymissopimuksen mukaan määrä olla selkeämpi työnjako strategisen/poliittisen ja operatiivisen työn välillä. Strategiset päätökset tehdään kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Kaupungissa otetaan käyttöön tilaaja-tuottajamalli. Selkeimmin se toteutuu perusturvatoimialalla, jossa perusturvalautakunta toimii tilaajalautakuntana suhteessa kaikkiin palveluntuottajiin. Oma perusturvatuotanto on organisaatiossa omana talousarvio-osastonaan kaupunginhallituksen alaisuudessa, mutta se saa tilauksensa perusturvalautakunnalta. Tilaajia ovat valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat. Suurten tilaajalautakuntien perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan poliittinen sitouttaminen valtuustoon lujittuu sen kautta, että vähintään puolet niiden jäsenistä tulee olemaan valtuuston jäseniä tai varajäseniä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen/lautakuntien välinen vuoropuhelu saadaan järjestelmälliseksi pitämällä säännöllisiä tiedotuskokouksia valtuuston kokousten yhteydessä. Palvelutuotannon operatiivista osaa ammattimaistetaan rakentamalla organisaatio, jota ohjaavat osaamisen perusteella asetettavat johtokunnat. Tämä koskee erityisesti omaa perusturvatuotantoa ja liikelaitoksia mutta myös tukipalvelujen kuten kiinteistöjen hoidon sekä ruoka- ja siivouspalveluiden tuottamista. Kaikki prosessissa mukana olleet tiedostavat, että kuntaliitos ei automaattisesti tuo mukanaan lukuisia etuja. Mahdollisuudet tehokkaampaan palvelutuotantoon syntyvät siten, että etsitään uusia ja tehokkaampia työmuotoja ja rakenteita. Yhteisenä, hyväksyttynä tavoitteena on työn tuottavuuden kohottaminen kahdella prosentilla vuodessa. Tämä toteutuu luonnollisen poistuman kautta mutta myös siten, että kaikki osaltaan myötävaikuttavat prosessiin. Kaikilla on mahdollisuus tehostaa työtään kahden prosentin verran. Tuottavuuden kohottaminen on edellytys kilpailukykyisten palkkojen maksamiselle. Työmotivaatiota kohotetaan kannustavalla palkkapolitiikalla. 3

5 Tärkein tehtävä uuden kaupungin ensimmäisen kuukauden aikana on uusien tiimien kokoaminen, jolloin uudet johtoryhmät saavat yhdessä uuden kaupunginhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja johtokuntien kanssa täsmentää tavoitteita ja houkutella esiin sitä työn iloa, joka on tarpeen uuden kunnan saamiseksi jaloilleen. Uuden kunnan tavoitteena on kuulua Suomen kuntien joukossa siihen kolmannekseen, joka suoriutuu parhaiten palvelujen tuottamisesta. Yhtä tärkeää on vuoropuhelu kansalaisten kanssa. Tässä ovat välineinä uusi ja havainnollisempi verkkosivusto, asukkaille järjestettävät tilaisuudet sekä lehti, joka jaetaan kaikkiin koteihin kevättalvella Kaupungille on tärkeää huolehtia asukkaiden terveydestä ja viihtyvyydestä. Vastuu terveyden edistämisestä kuuluu kaupunginhallitukselle yhtä lailla kuin perusturvalautakunnallekin. Perusedellytys taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle on se, että kunta pystyy tuottamaan samat palvelut alhaisemmin yksikkökustannuksin kuin aikaisemmat kolme kuntaa kukin tahollaan. Yhdistyminen mahdollistaa hallinnon kustannusten alentamisen selkeyttämällä yhtäältä strategisen ja operatiivisen johdon työnjakoa ja toisaalta hallinnon sisäistä työnjakoa. Muutoksen tuuli puhaltaa yli maailman ennennäkemättömällä voimalla. Suhdanneennusteita vuosille 2009 ja 2010 on tarkistettu reippaalla kädellä syyskuusta 2008 alkaen. Vuonna 2009 kasvun oletetaan pysähtyvän, ja työttömyyden arvioidaan lisääntyvän seudullamme. Verotuloennusteita on tarkistettu jonkin verran alaspäin. Sitovan yhdistymissopimuksen mukaan Raaseporin ensimmäinen talousarvio laaditaan niin, että tilikauden tulos saadaan tasapainoon ilman yhdistymisavustusta. Talousarvio perustuu yhdistymissopimuksen tavoitteen mukaiseen veroprosenttiin, joka on 20 %. Kustannuksia on supistettu 3 miljoonaa euroa, ja lisäleikkaukset voivat tulla kyseeseen, jos verotulot laskevat heikentyneiden talousnäkymien vuoksi. Perusturvatoimialan vuodelle 2009 tehtyä palvelutilauksen valmistelua (määrät ja yksikköhinnat) päivitetään Maisema-laskelman pohjalta kaupunginvaltuuston kokouksessa Talousarvion menokehyksiä tarkistetaan maaliskuussa 2009 lautakuntien ehdotusten pohjalta, jotta saadaan turvattua käyttötalouden tasapainottuminen ilman yhdistymisavustusta Mårten Johansson kaupunginjohtaja 4

6 1.2 Kansantalous Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna meillä tuotetaan tavaroita ja palveluita 1,7-kertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna. Laman jälkeisenä aikana kansantaloutemme hinta- ja kustannustason kohoaminen on ollut maltillista; esimerkiksi kansantuotteen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut vieläkin hitaampaa, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 prosenttia. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2 3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainvälisen talouden ongelmat voivat johtaa viennin hidastumiseen ja siihen, että rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme kehitys jää ennustettuakin heikommaksi. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70,5 prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvun odotetaan pysähtyvän, ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. On kuitenkin tosiasia, että Suomen talousnäkymät ovat heikentyneet huomattavasti puolen vuoden takaisesta tilanteesta. Euroopan ja Yhdysvaltojen kasvun pysähtyminen, metsäteollisuuden erityisongelmat ja rakennusalan taantuma pahentavat osaltaan vaikeaa tilannetta. Kasvun laantuessa myös työllisyyden kasvu pysähtyy, ja työttömyys voi lisääntyä nykytasosta. Työttömyysaste on edelleen korkea verrattuna muihin pohjoismaihin. Kotitalouksien velkaantuneisuus ja hintojen nousu ovat tekijöitä, jotka tekevät tilanteen vielä hankalammaksi. Suomen julkinen talous on tällä hetkellä vahva, mutta ensi vuonna ylijäämä tulee kutistumaan. Pahimmassa tapauksessa valtion talous voi kääntyä alijäämäiseksi, mitä ei ole tapahtunut sitten vuoden

7 1.3 Kuntatalous Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 prosenttia. Sopimuskorotusten ohella muun muassa liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma tänä ja ensi vuonna kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. Koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 prosenttia. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu, koska sopimuskorotukset jäävät pienemmiksi. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Tämänhetkisten tietojen mukaan kuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu vuonna 2009 kovin merkittäviä muutoksia tämän vuoden perusteisiin verrattuna. Sairausvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummaraja säilynee nykyisessä lähes 1,7 miljoonassa eurossa, mutta yli menevältä osalta maksuprosentti alenee 2,7 prosenttiin. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuEL-maksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä ja on 23,1 % vuonna Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen nousu on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 prosenttia. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 prosenttia. Ensi vuonna kunnallisveron tilitysten odotetaan kasvavan kolmisen prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu on edelleen suhteellisen nopeaa eli 5,5 prosenttia, mutta kunnallisverotuksessa toteutettavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 miljoonaa euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, minkä arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja ensi vuonna 131 miljoonaa euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys poistuu ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtionvero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. Kuntien ensi vuoden verotuottomenetykset arvioidaan 236 miljoonaksi euroksi. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen (arviona 24 miljoonan euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu (arviona 17 miljoonan euron lisäys verotuloihin). Nämä yhteensä 6

8 374 miljoonan euron verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Talouden näkymät vuosille 2009 ja 2010 ovat heikentyneet kesän jälkeen. Taloudelliset tutkimuslaitokset uskovat talouden kehityksen kokonaan pysähtyvän ensi vuonna. Viimeisimmät ennusteet lokakuun lopulla ennakoivat BKT:n muuttuvan 1 ja + 0,5 prosentin välillä. Vuodelle 2010 ennakoidaan nollakasvua tai heikkoa kasvua (1,5 %). Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat vielä epävarmojen arvioiden varassa. Vientiteollisuuteemme rakenneongelmat yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden turbulenssiin aiheuttavat sopeutumisvaiheen, jonka kestoa on tällä hetkellä mahdotonta arvioida. Tässä tilanteessa on syytä erityiseen varovaisuuteen. Kun otetaan huomioon voimassa oleva kallis palkkasopimus ja väestön ikääntyminen, tulisi kunnissa nyt kaikin keinoin välttää kaikkia menoja lisääviä toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien tulojen ja menojen ristiriita on kärjistymässä, ja talouskehityksen hidastuessa ennakoitua voimakkaammin tilanne uhkaa vain vaikeutua. 2. TALOUDEN JA TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Talouden hoito ja yhdistymisavustus Yhdistymissopimukseen on kirjattu tavoitteeksi Raaseporin kaupungin ensimmäisen talousarvion laatiminen siten, että tilikauden tulos saadaan tasapainoon ilman yhdistymisavustusta. Nykyisten kuntien kertyneen (kumulatiivisen) alijäämän kattamiseksi uuden kunnan on vähennettävä käyttökustannuksiaan 10 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee 2 miljoonan vuotuista supistusta käyttökustannuksiin. Talousarvion lähtökohtana on ollut tuloveroprosentti 20,00, mikä merkitsee veroprosentin alenemista osalle ja veroprosentin nousua osalle Raaseporin asukkaista. Kiinteistöveroprosentit harmonisoitiin jo syksyllä 2007 niin, että veroprosentit ovat vuonna 2008 samat kaikissa kolmessa kunnassa. Vajaan 9 miljoonan euron yhdistymisavustus suunnitellaan käytettäväksi kokonaisuudessaan kumulatiivisen alijäämän osittaiseen kattamiseen. Kuntien puolivuosiennusteiden mukaan kumulatiivista alijäämää tulee olemaan miljoonaa euroa vuodenvaihteessa Talousarviovalmistelussa ja annetuissa talousarvion laadintaohjeissa on painotettu edellä mainittuja periaatteita. 7

9 2.2 Talousarvio 2009 Talousarvion ja suunnitelman koostaminen Raaseporin kaupungille on osoittautunut mutkikkaaksi ja vaativaksi tehtäväksi. Monet rakenteelliset muutokset verrattuna vanhojen kuntien organisaatioon ovat tuoneet mukanaan suuria muutoksia myös talousarviorakenteeseen. Perusturvan uudelleenorganisointi tilaaja-tuottajamallin mukaisesti sekä sisäisten palvelujen osaston muodostaminen ovat tärkeimmät uudistukset. Yhdistymisen ja monien rakennemuutosten vuoksi on käyttötalouden osalta vaikea verrata Raaseporin talousarviota aikaisempien kuntien talousarvioihin. Seuraavassa esitellään Raaseporin ensimmäisen talousarvion keskeiset elementit. Kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2009 kaikkiaan 4,3 miljoonaa euroa eli 4,5 % verrattuna kuluvan vuoden talousarvioihin. Vuosina 2010 ja 2011 kasvun arvioidaan olevan n. 2,5 %. Kiinteistöveroprosentit synkronisoitiin vuodelle 2008 niin, että vakituisen asuinrakennuksen vero on 0,25 % ja yleinen veroprosentti 1 %. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,4 miljoonaa euroa vuonna 2009, kun vuodelle 2008 yhdistyvät kunnat olivat budjetoineet yhteensä 5 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 4,1 miljoonaa euroa vuonna 2009; vuodelle 2008 oli budjetoitu 3,7 miljoonaa. Vuodelle 2009 ehdotetaan seuraavia veroprosentteja: Tuloveroprosentti 20,00 % Kiinteistöveroprosentti Yleinen 1,00 % Vakituinen asuinrakennus 0,25 % Seuraavassa esitellään verolajeittain kehitys ajanjaksona muuttumattomien veroprosenttien mukaan. (milj. ) (talousarviot) Kunnallisvero 83,15 86,64 88,97 92,59 Yhteisövero 3,70 4,13 4,25 4,43 Kiinteistövero 4,97 5,38 5,38 5,38 Yhteensä 91,82 96,15 98,60 102,40 Valtionosuuksia saadaan vuonna 2009 n. 5 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Toiminnan tuloja tarkistetaan n. 2 %:lla. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloja, jotka ovat olleet pitkään jäädytettyinä, tarkistettiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti (asiakasmaksu-uudistus). Valtionosuudet pienenevät vastaavassa määrin. Vuosina 2009 ja 2010 ryhdytään yhdistymissopimuksen mukaisesti poistamaan nykyisten kolmen kunnan kertynyttä alijäämää. Uudella kunnalla on tarve supistaa 8

10 käyttökuluja 10 milj. eurolla. Tästä syystä käyttökuluja on pienennettävä vuosittain 2 milj. eurolla. Velkataakan (liikelaitokset mukaan luettuna) arvioidaan olevan vuodenvaihteessa euroa asukasta kohti. Vuonna 2009 velkataakka kasvaa euroon asukasta kohti ja on silloin noin 72 miljoonaa euroa. 2.3 Toiminnan tehostaminen Talousarvio ja taloussuunnitelma on tehty lähtökohtana yhdistymissopimuksen päämäärät, t.s. tasapainottaa kertynyt alijäämä lisäämällä tuotantoa vähintään 2 %:lla. Tavoite koskee sekä omaa että ostettua toimintaa. Henkilöstökustannukset vuonna 2009 ovat 73 miljoonaa euroa ja ostettuja palveluita saman verran. Työn tuottavuuden lisääminen 2 %:lla merkitsee 1,4 miljoonan euron vähennystä, mikä vastaa 35 työvuotta. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee uusien ihmisten palkkaamista rajoittaa. Henkilöstöliitteessä oleva henkilön kokonaisresurssi vähenee 40 työvuotta vuoteen 2011 mennessä. Jokaisen eläköitymisen yhteydessä harkitaan, voidaanko työ järjestää toisella tavalla ja välttyä uusien henkilöiden palkkaamisilta. Sama koskee vakinaisen viran tai toimen uudelleen täyttämistä. Sijaisjärjestelmä tarkistetaan siten, että määräaikaisilta palkkauksilta vältytään. Hallintoa tulee koskemaan uusien henkilöiden palkkauskielto. Resurssit järjestään uudelleen ja uudelleenkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan eri yksiköiden välillä. Henkilöstöjaosto antaa lähemmät toimeenpano-ohjeet siitä, miten henkilöstöresurssit optimoidaan ja henkilöstöpäällikkö/henkilöstöjaosto valvoo toimeenpanoa. Työn tuottavuutta lisätään kannustavalla palkkapolitiikalla. Kilpailuttaminen on johtanut ostopalvelujen kustannusten laskuun. Karjaan hoitopalvelut ovat jo vuonna 2009 noin euroa pienemmät ja puhelinliikennejärjestelmät euro halvempia. Tehdyt sopimukset rajoittavat kustannusten vähentämistä lyhyellä tähtäimellä. Sisäiset vuokrat, siivous ja ruokahuoltopalvelut mukaan lukien otetaan käyttöön vuoden vaihteesta alkaen. Kunnossapidon ja ruokahuollon kustannukset eriytetään silloin lopullisesti toimialojen talousarviosta, ja niiden sijasta veloitetaan sisäistä vuokraa. Tämä järkeistämistoimenpide mahdollistaa muun muassa paremman kustannusseurannan kiinteistöjen ja ruokahuollon osalta. Perusturvassa on päätetty soveltaa uutta metodiikkaa, ns. Maisema-mallia, läpinäkyvyyden ja kustannusvertailun toteuttamiseksi toimialalla. Asiasta laaditusta raportista selviää, että toiminnan optimoinnille on huomattavat mahdollisuudet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu kaupungin uuden organisaation pohjalta, mikä merkitsee uutta organisaatiomallia ja uutta talousarviorakennetta, joiden tulee vastata ajanmukaisen hallinnon vaatimuksia. Vuoden aikana on käyty läpi nykyisiä hallintoprosesseja; näin pyritään optimoimaan ja koordinoimaan henkilöstön sijoittelua uudessa organisaatiossa sekä tehostamaan asianhallintaa, päätösprosessia ja taloushallintoa. 9

11 Organisaatio on rakennettu niin, että voidaan saavuttaa synergiaetuja toisiaan lähellä olevien yksiköiden välillä. Järjestelytoimikunnan päätös hallintoyksiköiden sijoittamisesta tähtää tilojen tehokkaampaan käyttöön ja hallintotilojen vähentämiseen. Kaupunginhallitus antaa tekniselle sektorille tehtäväksi kartoittaa kaupungin metsäkiinteistöt ja tutkia mahdollisuudet myydä omaisuuksia joita ei tarvita kaupungin kehittämiseen. Perusturvassa on otettu käyttöön uusia yhteisiä järjestelyjä yhtenäisen potilasjärjestelmän sekä hallinnon puolella yhteisen tili- ja budjetointijärjestelmän, sähköisen ostolaskutusjärjestelmän ja henkilöstöhallinto-ohjelman muodossa. Puhelinjärjestelmä on kilpailutettu ja uusittu. Muista kilpailutetuista palveluista voidaan mainita vakuutukset sekä pankki- ja maksuliikenne. Luottamushenkilöorganisaatio on käynyt läpi muutoksen, joka pudottaa kokousten määrän Raaseporissa nykyisestä n. 450:stä n. 200:aan. Alkuperäisiä talousarvioehdotuksia on supistettu yhteensä 2 miljoonalla eurolla, jotta päästäisiin lähelle yhdistymissopimukseen kirjattuja tavoitteita kumulatiivisen alijäämän pienentämisestä. Supistukset, jotka merkitsevät käytännössä toiminnan lisärationalisointeja, jakautuvat niin, että perusturvatuotannon osuus on 1 miljoona euroa, sisäisten palvelujen 0,5 miljoonaa, sivistystoimen 0,3 miljoonaa ja yhdyskuntatekniikan 0,2 miljoonaa euroa. Rationalisointitoimien arvioidaan antavan täysi hyöty vuodesta 2010, jolloin täytetään käyttötaloudelle asetettu 2 %:n tehostamisvaatimus. 2.4 Henkilöstökehitys Raaseporin kaupungin henkilöstöstrategian keskeiset teesit ovat seuraavat: 1. Hyvä johtaminen 2. Selkeät tehtävät ja roolit 3. Yhteistyö ja osallisuus 4. Hyvä työympäristö 5. Oppiva organisaatio 6. Kannustava ja motivoiva palkkaus 7. Vakaus ja henkilöstön rekrytointi Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan strategian keskeisten teesien mukaisesti. Vuodelle 2009 suunnitellaan konkreettisia panostuksia muun muassa johdon kehittämisen, työterveyden ja työsuojelun aloilla. Jotta saataisiin ainakin osittain tasoitettua kolmen entisen kunnan työntekijöiden väliset palkkaerot, on talousarvioon sisällytetty euroa (sis. henkilösivukulut) kuoppatarkistuksia varten. 10

12 Työllistämismääräraha on mitoitettu talousarviossa tavoitteena tarjota kesätyötä 100 nuorelle, ja oppisopimuskoulutuksen osalta tarkoitus on edistää hoito- ja hoivapalvelujen sekä lasten päivähoidon henkilöstörekrytointia ja osaamisen kehitystä. AinoActive-konseptia työterveyden edistämiseksi sovelletaan Tammisaaren kaupungin vuonna 2008 käyttöön ottaman mallin mukaan. Tavoitteena on, että ohjelmaan osallistuu 100 henkilöä, joilla on tarvetta parantaa työterveyttään. 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET 3.1 Perusturva Perusturvatoimialan rakentuu tilaaja-tuottajamallin varaan. Perusturvalautakunta tilaa palvelut osin omalta perusturvatuotannolta, osin kuntayhtymiltä ja ulkoisilta yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin tuottajilta. Tilaus tehdään lähtien 11 tuoteryhmästä: 1. hallinto 2. aikuissosiaalityö 3. perhepalvelut 4. vammaispalvelut 5. hoito- ja hoivapalvelut 6. suunterveydenhuolto 7. terveys- ja sairaanhoitovastaanotto 8. kuntoutuspalvelut 9. aikuispsykososiaaliset palvelut 10.työterveyshuolto 11. erikoissairaanhoito Perusturvalautakunnan talousarvio jakautuu näihin tuoteryhmiin tehtävällä talousarviomuutoksella. Sen jälkeen perusturvalautakunta tekee konkreettisen tilauksen tammikuussa Tilaus perustuu volyymiin ja kaikille tilattaville tuotteille asetettaville yksikköhinnoille. Kaupunginvaltuustoa informoidaan neljännesvuosittain tilaaja-tuottaja-mallin rakentamisesta ja toiminnan tuloksista. Yksi perusturvatoimialan suurista haasteista vuosina tulee olemaan oman perusturvatuotannon luotettava arviointi ja sen vertaaminen luotettavalla ja objektiivisella tavalla ulkopuolisilta ostettuihin palveluihin. Tärkeänä välineenä tässä vertailuanalyysissä ja arvioinnissa käytetään Maisema-työkaluja. Perusturvalautakunta määrittää toimialan optimointivaran Maisema-analyysin avulla saadun tuloksen pohjalta. Alustavien tietojen mukaan perusturvan kustannukset Raaseporissa ovat 6 miljoonaa euroa ja muut kulut 2 miljoonaa euroa Raision kaupungin vertailutason yläpuolella. Pyrkimyksenä on yleinen resurssien optimointi, joka osaltaan vaikuttaa kaupungin vuotuiseen tehostamisvaatimukseen (2 % nettokustannuksista). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategia, jossa lähdetään 2 %:n yleisestä vuotuisesta tuottavuuden parantamisesta konsernitasolla, tukee perusturvatoimialan tuottavuusvaatimuksia oikeaan suuntaan. 11

13 Oikean optimointivaran saavuttamiseksi perusturvalautakunnan tulee ottaa hoitoketju terveydenedistämisestä erikoissairaanhoitoon tarkasteltavaksi ja uuteen harkintaan osaoptimoinnin välttämiseksi. Perusturvatoimiala lähtee kaikessa suunnittelussa siitä, että yhteinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalue Hangon kaupungin kanssa aloittaa toimintansa viimeistään Päätavoitteena on asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä tapahtuu kiinteässä toimialarajat ylittävässä yhteistyössä, ja kunnalle laaditaan hyvinvointisuunnitelma. Koko toimialalla ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuoltotyö saa suuremman painoarvon. Pyrkimyksenä on muun muassa tehdä työtä sen eteen, että kaikista kaupungin työpaikoista tulisi savuttomia. Toimintaa kehitetään laveassa ja intensiivisessä yhteistyössä sekä oman kunnan sisällä että kuntarajojen yli; tämä vaatimus on kirjattu kansalliseen Kastetoimintaohjelmaan. Asiakkaan tulee olla toiminnan keskipisteenä; hänelle tulee taata mahdollisuus saada nopeasti ja helposti yhteys terveyskeskukseen, paremmat mahdollisuudet valita haluamansa lähipalvelupiste sekä antaa helpommin palautetta asiakaskyselyiden kautta. Asukkaiden tulee saada hoitoa lain määräysten mukaisesti, ja hoitoon pääsyn odotusaikoja tulee lyhentää. Päihdehuoltoa tulee taloussuunnitelmakaudella kehittää Länsi-Uudenmaan oman akuuttihoitotarjonnan osalta. Edellytykset paikkaisen katkaisuhoitoaseman perustamiseen kiinteässä yhteistoiminnassa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ja Tammiharjun sairaalan kanssa selvitetään. Erityishuoltopalvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Perusturvalautakunta selvittää myös vaihtoehtoisia malleja ja vaihtoehtoja nykyisille tuottajille, jotka ovat Kårkulla samkommun ja Eteva (ent. Uudenmaan Erityishuoltopiiri). Kunnan velvoite huolehtia lastensuojelusta lain ja asetuksen mukaisesti johtanut siihen, että huostaan otettujen lasten määrä on noussut rajusti. Perusturvalautakunta ryhtyy tarvittaviin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja etsii turvallisen ja taloudellisesti kestävän ratkaisun huostaan otettujen lasten sijoittamiseksi. 3.2 Sivistys Ensimmäinen vuosi asettaa suuria vaatimuksia johtamiselle kaikilla tasoilla. Sivistystoimiala on jaettu kahteentoista osastoon, ja sen johdossa on seitsemän toimielintä. Suurena haasteena on sen vuoksi osastojen saaminen työskentelemään 12

14 toistensa kanssa ja hyväksi huolimatta hajanaisesta organisaatiosta; tämä asettaa vaatimuksia niin virkamiehille kuin päättäjillekin. Uuden kunnan myötä luodaan myös uusi toimintakulttuuri: uudet periaatteet, ohjausasiakirjat, opetussuunnitelmat, hallinnolliset rutiinit ym. vaativat keskustelua ja jalkauttamista henkilömäärältään suurille osastoille kuten lasten päivähoitoon ja perusopetukseen. Muutos koskee yhtä suuressa määrin pienempiäkin osastoja, mutta niissä taas tulee yksittäisten virkamiesten ja työntekijöiden työnjako olemaan keskeisempi kysymys henkilötasolla. Myös nämä prosessit vaativat paljon johdolta. Sivistyslautakunta saa vuonna 2009 ottaa kantaa tuleviin lasten päivähoidon ja perusopetuksen rakennekysymyksiin. Päivähoidon rakennemuutos edellyttää kehittämissuunnitelman laadintaa koko taloussuunnitelmakaudeksi. Tärkeä tehostamistoimenpide on olemassa olevien tilojen ja henkilöstön saattaminen optimaaliseen käyttöön. Talousarviossa on varaus uuden moduulipäiväkodin perustamiseksi syksystä 2009 alkaen. Oppilasottoalueita, mutta myös kouluverkkoa sinänsä on tarkasteltava oppilasryhmien tasaamiseksi: jotta suurilta oppilasryhmiltä vältyttäisiin, myös pienimpien oppilasryhmien määrää on supistettava. Pitkän aikavälin tavoite on oppilaan ryhmät kaikissa peruskouluissa. 3.3 Asuminen, ympäristö ja elinkeinoelämä Päivähoidon ja koulujen rakennekysymysten yhteen nivominen voi antaa uusia ratkaisumalleja päivähoidon ja koulutoimen lähipalveluja suunniteltaessa. Sivistystoimialan kunnianhimoinen tavoite on, että kaikki peruskoulunsa päättäneet jatkaisivat opintojaan. Yhtenä osana tätä työtä, on yhdessä Axxellin ja LUKK:in kanssa tutkia mahdollisuutta suomenkielisen ammattiopetuksen järjestämiseen Raaseporin alueella. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös tukiin ja avustuksiin sovellettavat uudet periaatteet sekä koululaisten iltapäivätoiminnan yhtenäistäminen. Kaupunki investoi uuteen kirjastoautoon, ja tämän tulee näkyä myös sivukirjastoverkossa. Raaseporin kaupungin visiossa ilmaistaan tavoite panostaa kasvuun. Visiossa puhutaan yhden (1) prosentin vuosittaisesta kasvusta vuoteen kasvuvauhti voi huonompina taloudellisina aikoina olla hitaampaa, koska silloin rakennetaan vähemmän asuntoja ja muuttohalukkuus laskee. Tavoitteen asukaskuvun kasvusta tulee kuitenkin näkyä yleisesti kaupungin strategiassa ja toteuttaa panostuksilla vuosittaisissa talousarvioissa. 13

15 Toimenpiteet, jotka edistävät hyvää asumista ja yritysten perustamista tai kaupungissa toimivien yritysten kasvua maapolitiikka, kaavoitus, tonttien myynti yksityisille ja yrityksille, katujen ja teiden rakentaminen sekä puistojen ja viheralueiden perustaminen ovat kasvun ja viihtyvyyden saavutuskeinoja. Ympäristönhuolto ja ympäristöterveydenhuolto valvoo ja suorittaa tässä yhteydessä toimenpiteitä, jotka edistävät kaupungin turvallisuutta ja siinä viihtymistä. Kaavoituksen ja rakentamisen painopisteet ovat taajamissa Tammisaari (Pohjoissatama, Gammelboda, Kursand ja Leksvall), Karjaa (keskusta, Billnäs, Svedja ja Mustio) sekä Fiskars ja Pohjan kirkonkylä. Rakentaminen sijoitetaan hyvin kulkuyhteyksien varrelle (rautatie ja päätie) hyvin liikenneyhteyksien ja palvelujen takaamiseksi. Raaseporin infrastruktuuri ja yhteydet Raaseporiin ja sieltä muualle ovat keskeisessä asemassa kasvutavoitteen saavuttamisessa. Kaupungille tulee olla valmiudet neuvotella valtiollisten viranomaisten kanssa infrastruktuurin kehittämisestä ja liikenneturvallisuuden parantamisesta ja tarpeen vaatiessa osoittaa varoja (valtatie 25 liittymä ja järjestelyt rantaradan ja Hanko- Hyvinkää -radan asemaliittymiin). Samoin tulee olla valmiudet kehittää Raaseporin kaupungin infrastruktuuria (tiet, vesihuolto, energia ja IT). Kaupungin tulee myös ottaa huomioon elinkeinoelämän tarpeet tonttien ja katujen suhteen sekä antaa mahdollisuus muovata kaupungissa alueita, joissa asuminen työpaikat voidaan yhdistää. Bäljarsin ja Horsbäckin työpaikka-alueet antavat mahdollisuuden kaavoittaa elinkeinoelämälle kasvumahdollisuuksia. Karjaan keskustassa ovat ajankohtaisia kaavoitus ja Axxell Utbildning Ab:n uusi ammattikoulukiinteistö. Kaavoitus on aloitettu ja sen yhteydessä kiinnitetään huomiota hyviin liikenneratkaisuihin ja tarpeellisten parkkipaikkojen määrään keskustassa. Tammisaaren asema-alueen suunnittelu, sisältäen liikennekeskuksen ja kerrostaloja tarjoaa mahdollisuuksia asua lähellä liikenneyhteyksiä. Billnäsin ruukki on saamassa uuden omistajan ja toiminta muotoutuu uudelleen, minkä seurauksena alueen elämä ja liikenne varmaankin vilkastuvat. Muutos on huomioitava kaavoituksessa ja infrastruktuurissa. Kaupungin ja sen resurssien markkinointi sekä yhteistyö valtiollisten ja seudullisten viranomaisten kanssa ovat oleellisia tehtäviä kasvavalle kaupungille. Yhdyskuntateknisellä sektorilla on valmiudet osallistua siihen ja osaltaan olla luomassa positiivista kuvaa Raaseporin kaupungista. 14

16 Raaseporin kaupungin elinkeinopolitiikassa on tavoitteena elinkoelämän toimintaedellytysten kehittäminen ja turvaaminen sekä työpaikkojen luominen. Toiminnan painopisteena on neuvontatoiminta uusien yritysten perustamiseksi ja yrittäjien sukupolvenvaihdoksien edesauttamiseksi, jota hoitaa Eteläkärjen uusyrityskeskus r.y. Raaseporin alueen yrityksille tarjoaa neuvontaa ja riskirahoitusta myös Hankoniemen kehitysyhtiö Oy. Yritysneuvontaa ja hautomopalveluita tarjoaa Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, joka myös vetää projektia yritystilojen markkinoimiseksi. Tavoitteena on luoda kattava yritystila- ja yritystonttirekisteri vuoden 2009 aikana. Vuoden alussa tulee ratkaista Raaseporin Elinkeinokeskuksen asema. Seutukuntamme elinkeinopalveluiden tulevaisuuden järjestäminen on vuoden 2009 keskeinen asia. Raaseporin ja Hiiden alueiden yhteistä seudullista elinkeinopolitiikkaa koordinoi aluekeskusohjelma (AKO-ohjelma). Ohjelman perusrahoitus on Tällä rahalla tehdään koko alueen elinkeinoelämää tukevia erillisiä selvityksiä ja toimenpiteitä. Raaseporin kaupunki on erityisesti mukana logistiikkaa, hoiva-alaa, matkailua ja bioteknologiaa koskevissa klusterihankkeissa. Seudullinen elinkeinostrategia on tarkoitus laatia vuonna Kaupunki osallistuu aktiivisesti Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimintaan ja Pomoväst yhdistyksen toimintaan. Kaupungin omat keskeiset elinkeinohankkeet ovat: Billnäsin ruukin kehittäminen, Bromarvin kalastuslaitoksen rakentaminen, Pohjan teollisuuskylä Oy, Tammisaaren satamaprojekti ja Karjaan asemanseudun kehittäminen. 3.4 Sisäiset palvelut Tilahallinto, ruokahuolto ja siivouspalvelut ovat tärkeitä palvelutuotannon tukitoimintoja kaikilla kaupungin toimialoilla. Tänä päivänä toiminta on hajautettuna moniin eri yksiköihin. Yhdistyvien kuntien kiinteistöomistukset käsittävät 228 rakennusta, yhteensä m 2. Kiinteistöjen tekninen arvo on arvioitu 168 milj. euroksi ja korjausvelat 17 milj. euroksi. Siivoushenkilökuntaa on 76 henkilöä ja ruokahuollossa työskentelee n. 90 henkilöä. Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että nämä tukipalvelut kootaan omaksi tulosyksikökseen konsernijohdon/yleishallinnon alaisuuteen. Pitkän aikavälin tavoitteena on muuttaa tämä toimintakokonaisuus liikelaitokseksi. Raaseporin sisäisten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on kantaa kokonaisvastuu kunnan kaikista tiloista, turvata kiinteistöjen kunto tarkoituksenmukaisella kunnossapidolla, sopeuttaa kaikki tilat (omat ja vuokratut) uuden kunnan tarpeisiin, tarjota tarkoituksenmukaiset tilat eri toiminnoille, tarjota siivous- ja ruokahuoltopalveluja. 15

17 Ensi askel on se, että alkaen muodostetaan nettotulosyksikkö, jossa on kolme yksikköä: tilahallinto, ruokahuolto ja siivouspalvelut. Tilayksikkö vastaa kaikkien omien ja vuokrattujen tilojen hallinnosta sekä uusien tilojen hankinnasta ja myynnistä. Vastuualueeseen kuuluvat kiinteistöjen kunnossapito, isännöinti, tilojen vuokraaminen sisäisille ja ulkopuolisille asiakkaille, uudisrakentaminen ja korjaushankkeet. Tilayksikköä johtaa kiinteistöpäällikkö. Ruokahuoltoyksikkö vastaa ruoan valmistuksesta kaikille niille kaupungin yksiköille, joiden toimintaan sisältyy ruokailua. Tuotanto kattaa keittiön hankinnat, ruoan valmistuksen ja muut keittiötoiminnot sekä ruoan jakelun yksiköihin. Siivousyksikkö vastaa kaupungin siivoustoiminnoista. Yksikkö voi myös tarvittaessa hankkia siivouspalveluja ulkopuolisilta. Nykyiset siivoussopimukset siirtyvät tälle yksikölle. 3.5 Energiamarkkinat Energiamarkkinat ovat olleet erittäin levottomat vuonna 2008, ja levottomuuden odotetaan jatkuvan vuonna Raakaöljyn hinta kaksinkertaistui kesän 2008 aikana mutta laski sitten maailmanlaajuisen rahoituskriisin myötä alkuvuoden tasolle. Hiilen hinta on vaihdellut vielä rajummin kuin öljyn. Tuontipolttoaineiden suuret hintaheilahtelut ovat vaikuttaneet voimakkaasti metsähakkeen hintaan. Hintaindikaatiot osoittavat, että hinta on noussut jopa 40 % vuoden 2008 alusta. Onneksi Tammisaaren Energialla on vuoden 2009 loppuun ulottuva polttoainesopimus, mikä merkitsee, että ensi vuoden hinnannousu ei tule olemaan niin voimakas kuin markkinahintojen kehityksen perusteella voisi odottaa. Kaukolämmön kysyntä on edelleen hyvällä tasolla. Kapasiteettivaje odotettaessa uuden voimalämpölaitoksen käyttöönottoa on pakottanut Tammisaaren Energian jarruttamaan uusien kuluttajien liittymistä kaukolämpöverkkoon. Tilanne normalisoituu kesällä Kun ensimmäinen Kioto-kausi alkoi vuoden 2008 alussa hiilidioksidin päästökaupalla, sähkön markkinahinnat nousivat ajoittain jopa 50 %. Sähkön markkinahinta on vaihdellut vuoden aikana samassa tahdissa öljyn ja hiilen hinnan kanssa. Tämä on aiheuttanut suuria vaikeuksia sähkön hinnoittelussa. Vuoden 2009 sähkönhankinnan turvaamiseksi hintataso varmistetaan termiinikaupoilla hyvissä ajoin ennen vuoden alkua. Tämä osui kuluvana vuonna valitettavasti ajankohtaan, jolloin markkinahinnat olivat korkeimmillaan. Tästä syystä monet Suomen suurista sähköyhtiöistä ovat ilmoittaneet hinnankorotuksista huolimatta siitä, että tämänhetkinen markkinahinta ei antaisi siihen aihetta. Tammisaaren Energia toteutti 14 %:n hinnankorotuksen Vesihuolto Vesihuollon ja viemäriverkon hoidon tulee olla teknis-taloudellisesti tarkoituksenmukaista toimintaa. Tämä edellyttää verkon yhtenäistämistä ja toimialueen laajentamista. 16

18 Alueellinen yhteistyö jatkuu siten, että rakennetaan yhteysjohto Hankoon. Laitos kohentaa imagoaan parantamalla asiakkaille suunnattua tiedotusta sekä pyrkii oikeudenmukaiseen ja kannustavaan palkkapolitiikkaan, johon sisältyy tulospalkkauksen soveltaminen. Työntekijöiden jatkokoulutus asetetaan tärkeälle sijalle. 3.7 Investonnit Yhdistymissopimuksen mukaan tulee kaikkien kolmen kunnan olla pidättyväisiä investoinneissaan vuonna Vuoden 2009 investointiehdotukset noudattavat samaa periaatetta. Kun uusi kunta muodostetaan, on toiminta saatava käyntiin, ja uusista investoinneista päätetään vasta myöhemmässä vaiheessa, kun on saatu selvyys palvelutuotannon painopisteitä ja toimintojen sijoittelua koskeviin kysymyksiin. Sisäisten palvelujen osastolle, joka käsittää vuodesta 2009 alkaen myös ruokahuollon, tulee myös antaa aikaa analysoida kiinteistömassa ja eri toiminnot, jotta voitaisiin tehdä kestäviä ehdotuksia tulevista investoinneista olemassa oleviin kiinteistöihin ja mahdollisten uusien investointien tarpeesta. Investointien tulee ensi kädessä olla tuottavia.. Raaseporin kaupungin investointitoiminta suuntautuu näin ollen vuonna 2009 yksinomaan kunnostushankkeisiin. Tammisaaren kaupungintalon julkisivuremonttiin käytetään euroa ja terveyskeskuksen tilojen korjaushankkeeseen euroa. Mustion koulukeskuksen lisärakennus on suunniteltu vuosille samoin kuin Pohjan paloaseman saneeraus. Karjaan palvelutalossa tehdään putkiremontti ja Pohjan kirjastossa lattiaremontti vuonna Raaseporin kaupungin suurin yksittäinen investointimääräraha, euroa, kohdistuu liikenneväyliin. Panostukset liikenneväyliin jatkuvat vuosina 2010 ja 2011 saman suuruusluokan summilla. Kunnan eri osien keskustoissa sijaitsevien yleisten alueiden kunnostukseen on varattu vuotuiset määrärahat vuosina Liikelaitoksilla on meneillään laajoja investointihankkeita. Tammisaaren Energian biovoimalaitos, joka tuottaa sekä lämpöä että sähköä, valmistuu syksyllä Ensi vuonna voimalaitoshankkeeseen on arvioitu käytettävän 7,3 miljoonaa euroa. Raaseporin Vesi suunnittelee parhaillaan yhteysjohtoa Hankoon; se toteutetaan vuonna miljoonalla eurolla. Vuonna 2010 investoidaan n euroa Fiskari Antskog -yhteysjohtoon. 4. KUNTAKONSERNI JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖT 4.1 Konsernin tavoitteet, ohjeet Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja sen liikelaitosten sekä yhden tai useamman itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä. 17

19 Osakkuusyhteisöt ovat yhteisöjä, joissa kunnalla on merkittävä omistusosuus (20 50 %) tai suuri vaikutusvalta mutta jotka eivät kuitenkaan kuulu kuntakonserniin. Kuntayhtymät sisältyvät kunnan konsernitilinpäätökseen riippumatta siitä, kuinka suuri osuus kunnalla on kuntayhtymässä. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tullaan esittämään erityinen konserniohje valtuustokauden alussa. Konserniohjeesta on tärkeää tiedottaa asianomaisille, ja se on tehtävä heti valtuuston hyväksyttyä ohjeen. Konserniohjeeseen sisältyy ohjeita konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja valvonnasta asioissa, jotka koskevat rahoitus- ja sijoitustoimintaa, investointeja ja tilintarkastusta. Ohjeella on keskeinen merkitys kaupungin omistajapolitiikan välineenä. Kaupunkia kuntayhtymissä edustaville henkilöille annetaan myös konserniohjeen mukaisia toimintaohjeita. Edustajia informoidaan siitä, että on heidän tärkeää välittää jatkuvasti asianmukaista tietoa kyseisen yhteisön toiminnasta kaupungille. Kaupunginhallituksen konsernipolitiikka-, strategia- ja talousjaosto antaa tarvittaessa opastusta kaupungin yhteisöedustajille valtuuston asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Jaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, miten kaupungin etua valvotaan niissä yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä, joiden jäsen tai osakas kaupunki on. 4.2 Strategisesti merkittävät omistusyhteysyhteisöt Raaseporin kaupunki omistaa 100 % osakkeista 13 kiinteistöosakeyhtiössä, 4 asunto-osakeyhtiössä sekä Karjaan Teollisuuskiinteistöt Oy:ssä ja Pohjan Teollisuuskylä Oy:ssä. Edelleen kaupunki omistaa merkittävän osan, yli 50 %, seuraavien yhtiöiden osakkeista: Forsbyn Lämpö Oy ja Pohjan Liikekeskus Oy Pohjassa sekä Lövkullan Lämpö Oy ja Asunto Oy Kanervanummi Karjaalla. 18

20 Useimpien kiinteistöosakeyhtiöiden myyntiä selvitetään parhaillaan. Kaupungilla on edelleen osakkeita 5 osakkuusyhtiössä (omistusosuus %); näihin sisältyy 2 yhteisomisteista kiinteistöosakeyhtiötä ja 1 asunto-osakeyhtiö, jotka harjoittavat asuinhuoneistojen vuokrausta. Strategisesti merkittäviä ovat Hankoniemen Kehitysyhtiö Oy ja Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, joiden tehtävänä on koordinoida Länsi-Uudenmaan elinkeinopolitiikan yhteisiä panostuksia. Yrkeshögskolan Sydväst on syksyllä 2008 muuttunut Yrkeshögskolan Noviaksi ja Yrkesinstitutet Sydväst sekä Västra Nylands Yrkesskola Västra Finlands yrkesinstitut Axxelliksi. Ne muodostavat Uudenmaan Prikaatin kanssa vahvat koulutuslaitokset, joiden vastuu ulottuu pitkälti seudun ulkopuolelle. Kaupunki on myös Västra Nylands Folkhögskolanin suurin omistaja. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä kuntayhtymä Kårkulla ovat kaupungille tärkeitä kumppaneita. 19

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus

160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus 160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus Joensuun Tilakeskus toimii 1.1.2014 alkaen taseyksikkönä. Taseyksikölle asetetaan tulostavoite ja sille laaditaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys HSY Yhteensä x 1 000 euroa (ilman sisäisiä eriä) Tukip.aih. Muut TOIMINTATULOT 310 476 321 895 0 0 321 895 Myyntituotot 302 555 314 286 7 1 004 315 297 Kuntaosuudet 3 571 3 370 0 0 3 370 Muut tuotot 4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Talousarvio 2014 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Yleiset lähtökohdat Tampereen väestönkasvu tänä vuonna 2000-luvun nopeinta Työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt voimakkaasti. Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot