JTKRAS liite 364. Raaseporin kaupunki. Taloussuunnitelma Talousarvio 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JTKRAS 11.11.2008 liite 364. Raaseporin kaupunki. Taloussuunnitelma 2009-2011 Talousarvio 2009"

Transkriptio

1 JTKRAS liite 364 Raaseporin kaupunki Taloussuunnitelma Talousarvio 2009 Ehdotus valtuustolle

2 RAASEPORIN KAUPUNKI 1. YLEINEN KEHITYS 1.1. Raaseporin perustaminen 1.2 Kansantalous 1.3 Kunnallistalous TALOUDEN JA TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Talouden hoito ja yhdistymisavustus 2.2 Talousarvio Toiminnan tehostaminen 2.4 Henkilöstökehitys 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET 3.1 Perusturva 3.2 Sivistys 3.3 Asuminen, ympäristö ja elinkeinoelämä 3.4 Sisäiset palvelut 3.5 Energiamarkkinat 3.6 Vesihuolto 3.7 Investoinnit 4. KUNTAKONSERNI JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖT 4.1 Konsernin tavoitteet, ohjeet 4.2 Strategisesti merkittävät omistusyhteysyhteisöt 1

3 1. YLEINEN KEHITYS 1.1. Raaseporin perustaminen Raasepori rikkaan kulttuurin ja perinteiden kaupunki Tammikuun ensimmäisenä päivänä 2009 syntyy Raaseporin kaupunki. Asukasluvuksi tulee , mikä antaa Raaseporille Suomen kaupunkien suuruusjärjestyksessä sijaluvun 36. Kaksikielisistä kaupungeista, joissa ruotsi on enemmistön kielenä, Raasepori on suurin. Vuonna 2009 Raasepori on Suomen Unicef-kaupunki. Raaseporia tullaan kehittämään dynaamisena yhdyskuntana ja turvallisena asuinpaikkana asukkailleen. Liikenteellisesti Raasepori sijaitsee kahden rautatien ja kolmen päätien ansiosta mukavalla etäisyydellä Helsingistä, Lohjalta, Salosta ja Turusta. Täällä voimme tarjota kaikille sitä haluaville viihtyisän kasvuympäristön toimivassa yhdyskunnassa, jossa sekä suomea että ruotsia käytetään elävinä kielinä arkielämässä ja vapaa-aikana. Tavoitteena on, että Raaseporin väestö kasvaisi prosentin vuodessa. Uuden kunnan strategiset mitat ovat miljardi paria Fiskars-saksia, 5 6 miljoonaa valkovuokkoa, asukasta, vapaa-ajanasuntoa, saarta, useita satoja järviä, kahdeksan ruukkiyhdyskuntaa ja 800 varusmiehen prikaati. Kaupungissa on vahvoja koulutuslaitoksia Axxell, Novia sekä huomattavia hoitopalvelujen tuottajia kuten Länsi-Uudenmaan sairaala ja Folkhälsan. Sakset ja ruukit edustavat teollisuusperinnettä. Loma-asunnot ja ruukkimiljööt antavat potentiaalia elämyselinkeinoille ja rakennusyrityksille. Raaseporin seudun (Hanko Raasepori Inkoo) runsaasta yrityksestä lähes 700 toimii kiinteistö- ja rakennusalalla. Näistä 400 on varsinaisia rakennusliikkeitä, joista 70 prosenttia on yhden miehen firmoja. Hankoniemen vientipainotteinen teollisuus ja Hangon satama ovat osa yhteisiä työmarkkinoitamme ja myötävaikuttavat olennaisella tavalla raaseporilaisten hyvinvointiin. Lähihistoriallisesti katsoen Raasepori koostuu kahdeksasta peruskunnasta, jotka ovat asteittain yhdistyneet 1960-luvulta lähtien: Bromarv, Tammisaaren kaupunki, Tammisaaren maalaiskunta, Karjaan kaupunki, Karjaan maalaiskunta, Pohja, Tenhola ja Snappertuna. Nämä peruskunnat muodostavat yhdessä Pinjaisten, Fiskarin ja Mustion kanssa uuden kaupungin identiteetin perustan. Syntyvällä uudella kunnalla on rikkaat perinteet, ja Raaseporin ensimmäisen elinvuoden aikana juhlimme Pohjaa, joka täyttää 650 vuotta. Yhdistymissopimuksen vision mukaan Raaseporin kaupunki asukasta vuonna 2030 on osa Helsingin metropolialuetta. Kaupunki tarjoaa mahdollisuudet hyvään elämään toimivissa yhdyskunnissa, joilla on oma identiteetti ja vahvat sosiaaliset verkostot. Raasepori tarjoaa palveluita niin suomen kuin ruotsin kielellä, ja siitä on tullut yksi Itämerenalueen toimijoista. Moottoritien ja kaksiraiteisen rantaradan ansiosta pääkaupunkiseudun työmarkkinat ja palvelut ovat lähellä. Hyvä sijainti ja yritteliäät asukkaat ovat luoneet uusia työpaikkoja. Yksi kaupunginvaltuuston ensimmäisistä tehtävistä tulee olemaan vision kehittäminen ja vuoteen 2013 tähtäävien strategisten tavoitteiden hyväksyminen. 2

4 Tuottavuutta ja työn iloa Raaseporin kaupungin muodostaminen on Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren yhteinen vastaus eduskunnan vaatimukseen tehokkaamman ja vankemman palvelurakenteen luomisesta. Monet elintärkeät palvelut, kuten erikoissairaanhoito, ammatillinen koulutus, elinkeinopalvelut ja jätehuolto hoidetaan yhteistyössä Hangon ja muiden naapurikuntien kanssa. Talkoohenki, uuden luominen ja yksimielisyys ovat olleet leimaa-antavia piirteitä järjestelytoimikunnan työssä. Uusien poliittisten toimielinten ja operatiivisen johdon haasteena on viedä eteenpäin tätä talkoohenkeä ja yksimielisyyttä tavoitteista sekä luoda pohjaa työn ilolle kaupungin koko organisaatiossa. Tavoitteena on luoda uusi kaupunki, jolla on talous tasapainossa ja uusi hallintokulttuuri. Nyt on otettava talteen kaikki vuodenvaihteessa lakkautettavien vanhojen kuntien parhaat puolet ja samalla myös etsittävä uusia, parempia ratkaisuja. Uudessa kunnassa on yhdistymissopimuksen mukaan määrä olla selkeämpi työnjako strategisen/poliittisen ja operatiivisen työn välillä. Strategiset päätökset tehdään kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Kaupungissa otetaan käyttöön tilaaja-tuottajamalli. Selkeimmin se toteutuu perusturvatoimialalla, jossa perusturvalautakunta toimii tilaajalautakuntana suhteessa kaikkiin palveluntuottajiin. Oma perusturvatuotanto on organisaatiossa omana talousarvio-osastonaan kaupunginhallituksen alaisuudessa, mutta se saa tilauksensa perusturvalautakunnalta. Tilaajia ovat valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat. Suurten tilaajalautakuntien perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan poliittinen sitouttaminen valtuustoon lujittuu sen kautta, että vähintään puolet niiden jäsenistä tulee olemaan valtuuston jäseniä tai varajäseniä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen/lautakuntien välinen vuoropuhelu saadaan järjestelmälliseksi pitämällä säännöllisiä tiedotuskokouksia valtuuston kokousten yhteydessä. Palvelutuotannon operatiivista osaa ammattimaistetaan rakentamalla organisaatio, jota ohjaavat osaamisen perusteella asetettavat johtokunnat. Tämä koskee erityisesti omaa perusturvatuotantoa ja liikelaitoksia mutta myös tukipalvelujen kuten kiinteistöjen hoidon sekä ruoka- ja siivouspalveluiden tuottamista. Kaikki prosessissa mukana olleet tiedostavat, että kuntaliitos ei automaattisesti tuo mukanaan lukuisia etuja. Mahdollisuudet tehokkaampaan palvelutuotantoon syntyvät siten, että etsitään uusia ja tehokkaampia työmuotoja ja rakenteita. Yhteisenä, hyväksyttynä tavoitteena on työn tuottavuuden kohottaminen kahdella prosentilla vuodessa. Tämä toteutuu luonnollisen poistuman kautta mutta myös siten, että kaikki osaltaan myötävaikuttavat prosessiin. Kaikilla on mahdollisuus tehostaa työtään kahden prosentin verran. Tuottavuuden kohottaminen on edellytys kilpailukykyisten palkkojen maksamiselle. Työmotivaatiota kohotetaan kannustavalla palkkapolitiikalla. 3

5 Tärkein tehtävä uuden kaupungin ensimmäisen kuukauden aikana on uusien tiimien kokoaminen, jolloin uudet johtoryhmät saavat yhdessä uuden kaupunginhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja johtokuntien kanssa täsmentää tavoitteita ja houkutella esiin sitä työn iloa, joka on tarpeen uuden kunnan saamiseksi jaloilleen. Uuden kunnan tavoitteena on kuulua Suomen kuntien joukossa siihen kolmannekseen, joka suoriutuu parhaiten palvelujen tuottamisesta. Yhtä tärkeää on vuoropuhelu kansalaisten kanssa. Tässä ovat välineinä uusi ja havainnollisempi verkkosivusto, asukkaille järjestettävät tilaisuudet sekä lehti, joka jaetaan kaikkiin koteihin kevättalvella Kaupungille on tärkeää huolehtia asukkaiden terveydestä ja viihtyvyydestä. Vastuu terveyden edistämisestä kuuluu kaupunginhallitukselle yhtä lailla kuin perusturvalautakunnallekin. Perusedellytys taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle on se, että kunta pystyy tuottamaan samat palvelut alhaisemmin yksikkökustannuksin kuin aikaisemmat kolme kuntaa kukin tahollaan. Yhdistyminen mahdollistaa hallinnon kustannusten alentamisen selkeyttämällä yhtäältä strategisen ja operatiivisen johdon työnjakoa ja toisaalta hallinnon sisäistä työnjakoa. Muutoksen tuuli puhaltaa yli maailman ennennäkemättömällä voimalla. Suhdanneennusteita vuosille 2009 ja 2010 on tarkistettu reippaalla kädellä syyskuusta 2008 alkaen. Vuonna 2009 kasvun oletetaan pysähtyvän, ja työttömyyden arvioidaan lisääntyvän seudullamme. Verotuloennusteita on tarkistettu jonkin verran alaspäin. Sitovan yhdistymissopimuksen mukaan Raaseporin ensimmäinen talousarvio laaditaan niin, että tilikauden tulos saadaan tasapainoon ilman yhdistymisavustusta. Talousarvio perustuu yhdistymissopimuksen tavoitteen mukaiseen veroprosenttiin, joka on 20 %. Kustannuksia on supistettu 3 miljoonaa euroa, ja lisäleikkaukset voivat tulla kyseeseen, jos verotulot laskevat heikentyneiden talousnäkymien vuoksi. Perusturvatoimialan vuodelle 2009 tehtyä palvelutilauksen valmistelua (määrät ja yksikköhinnat) päivitetään Maisema-laskelman pohjalta kaupunginvaltuuston kokouksessa Talousarvion menokehyksiä tarkistetaan maaliskuussa 2009 lautakuntien ehdotusten pohjalta, jotta saadaan turvattua käyttötalouden tasapainottuminen ilman yhdistymisavustusta Mårten Johansson kaupunginjohtaja 4

6 1.2 Kansantalous Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna meillä tuotetaan tavaroita ja palveluita 1,7-kertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna. Laman jälkeisenä aikana kansantaloutemme hinta- ja kustannustason kohoaminen on ollut maltillista; esimerkiksi kansantuotteen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut vieläkin hitaampaa, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 prosenttia. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2 3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainvälisen talouden ongelmat voivat johtaa viennin hidastumiseen ja siihen, että rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme kehitys jää ennustettuakin heikommaksi. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70,5 prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvun odotetaan pysähtyvän, ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. On kuitenkin tosiasia, että Suomen talousnäkymät ovat heikentyneet huomattavasti puolen vuoden takaisesta tilanteesta. Euroopan ja Yhdysvaltojen kasvun pysähtyminen, metsäteollisuuden erityisongelmat ja rakennusalan taantuma pahentavat osaltaan vaikeaa tilannetta. Kasvun laantuessa myös työllisyyden kasvu pysähtyy, ja työttömyys voi lisääntyä nykytasosta. Työttömyysaste on edelleen korkea verrattuna muihin pohjoismaihin. Kotitalouksien velkaantuneisuus ja hintojen nousu ovat tekijöitä, jotka tekevät tilanteen vielä hankalammaksi. Suomen julkinen talous on tällä hetkellä vahva, mutta ensi vuonna ylijäämä tulee kutistumaan. Pahimmassa tapauksessa valtion talous voi kääntyä alijäämäiseksi, mitä ei ole tapahtunut sitten vuoden

7 1.3 Kuntatalous Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 prosenttia. Sopimuskorotusten ohella muun muassa liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma tänä ja ensi vuonna kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. Koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 prosenttia. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu, koska sopimuskorotukset jäävät pienemmiksi. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Tämänhetkisten tietojen mukaan kuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu vuonna 2009 kovin merkittäviä muutoksia tämän vuoden perusteisiin verrattuna. Sairausvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummaraja säilynee nykyisessä lähes 1,7 miljoonassa eurossa, mutta yli menevältä osalta maksuprosentti alenee 2,7 prosenttiin. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuEL-maksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä ja on 23,1 % vuonna Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen nousu on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 prosenttia. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 prosenttia. Ensi vuonna kunnallisveron tilitysten odotetaan kasvavan kolmisen prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu on edelleen suhteellisen nopeaa eli 5,5 prosenttia, mutta kunnallisverotuksessa toteutettavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 miljoonaa euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, minkä arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja ensi vuonna 131 miljoonaa euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys poistuu ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtionvero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. Kuntien ensi vuoden verotuottomenetykset arvioidaan 236 miljoonaksi euroksi. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen (arviona 24 miljoonan euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu (arviona 17 miljoonan euron lisäys verotuloihin). Nämä yhteensä 6

8 374 miljoonan euron verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Talouden näkymät vuosille 2009 ja 2010 ovat heikentyneet kesän jälkeen. Taloudelliset tutkimuslaitokset uskovat talouden kehityksen kokonaan pysähtyvän ensi vuonna. Viimeisimmät ennusteet lokakuun lopulla ennakoivat BKT:n muuttuvan 1 ja + 0,5 prosentin välillä. Vuodelle 2010 ennakoidaan nollakasvua tai heikkoa kasvua (1,5 %). Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat vielä epävarmojen arvioiden varassa. Vientiteollisuuteemme rakenneongelmat yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden turbulenssiin aiheuttavat sopeutumisvaiheen, jonka kestoa on tällä hetkellä mahdotonta arvioida. Tässä tilanteessa on syytä erityiseen varovaisuuteen. Kun otetaan huomioon voimassa oleva kallis palkkasopimus ja väestön ikääntyminen, tulisi kunnissa nyt kaikin keinoin välttää kaikkia menoja lisääviä toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien tulojen ja menojen ristiriita on kärjistymässä, ja talouskehityksen hidastuessa ennakoitua voimakkaammin tilanne uhkaa vain vaikeutua. 2. TALOUDEN JA TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Talouden hoito ja yhdistymisavustus Yhdistymissopimukseen on kirjattu tavoitteeksi Raaseporin kaupungin ensimmäisen talousarvion laatiminen siten, että tilikauden tulos saadaan tasapainoon ilman yhdistymisavustusta. Nykyisten kuntien kertyneen (kumulatiivisen) alijäämän kattamiseksi uuden kunnan on vähennettävä käyttökustannuksiaan 10 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee 2 miljoonan vuotuista supistusta käyttökustannuksiin. Talousarvion lähtökohtana on ollut tuloveroprosentti 20,00, mikä merkitsee veroprosentin alenemista osalle ja veroprosentin nousua osalle Raaseporin asukkaista. Kiinteistöveroprosentit harmonisoitiin jo syksyllä 2007 niin, että veroprosentit ovat vuonna 2008 samat kaikissa kolmessa kunnassa. Vajaan 9 miljoonan euron yhdistymisavustus suunnitellaan käytettäväksi kokonaisuudessaan kumulatiivisen alijäämän osittaiseen kattamiseen. Kuntien puolivuosiennusteiden mukaan kumulatiivista alijäämää tulee olemaan miljoonaa euroa vuodenvaihteessa Talousarviovalmistelussa ja annetuissa talousarvion laadintaohjeissa on painotettu edellä mainittuja periaatteita. 7

9 2.2 Talousarvio 2009 Talousarvion ja suunnitelman koostaminen Raaseporin kaupungille on osoittautunut mutkikkaaksi ja vaativaksi tehtäväksi. Monet rakenteelliset muutokset verrattuna vanhojen kuntien organisaatioon ovat tuoneet mukanaan suuria muutoksia myös talousarviorakenteeseen. Perusturvan uudelleenorganisointi tilaaja-tuottajamallin mukaisesti sekä sisäisten palvelujen osaston muodostaminen ovat tärkeimmät uudistukset. Yhdistymisen ja monien rakennemuutosten vuoksi on käyttötalouden osalta vaikea verrata Raaseporin talousarviota aikaisempien kuntien talousarvioihin. Seuraavassa esitellään Raaseporin ensimmäisen talousarvion keskeiset elementit. Kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2009 kaikkiaan 4,3 miljoonaa euroa eli 4,5 % verrattuna kuluvan vuoden talousarvioihin. Vuosina 2010 ja 2011 kasvun arvioidaan olevan n. 2,5 %. Kiinteistöveroprosentit synkronisoitiin vuodelle 2008 niin, että vakituisen asuinrakennuksen vero on 0,25 % ja yleinen veroprosentti 1 %. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,4 miljoonaa euroa vuonna 2009, kun vuodelle 2008 yhdistyvät kunnat olivat budjetoineet yhteensä 5 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 4,1 miljoonaa euroa vuonna 2009; vuodelle 2008 oli budjetoitu 3,7 miljoonaa. Vuodelle 2009 ehdotetaan seuraavia veroprosentteja: Tuloveroprosentti 20,00 % Kiinteistöveroprosentti Yleinen 1,00 % Vakituinen asuinrakennus 0,25 % Seuraavassa esitellään verolajeittain kehitys ajanjaksona muuttumattomien veroprosenttien mukaan. (milj. ) (talousarviot) Kunnallisvero 83,15 86,64 88,97 92,59 Yhteisövero 3,70 4,13 4,25 4,43 Kiinteistövero 4,97 5,38 5,38 5,38 Yhteensä 91,82 96,15 98,60 102,40 Valtionosuuksia saadaan vuonna 2009 n. 5 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Toiminnan tuloja tarkistetaan n. 2 %:lla. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloja, jotka ovat olleet pitkään jäädytettyinä, tarkistettiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti (asiakasmaksu-uudistus). Valtionosuudet pienenevät vastaavassa määrin. Vuosina 2009 ja 2010 ryhdytään yhdistymissopimuksen mukaisesti poistamaan nykyisten kolmen kunnan kertynyttä alijäämää. Uudella kunnalla on tarve supistaa 8

10 käyttökuluja 10 milj. eurolla. Tästä syystä käyttökuluja on pienennettävä vuosittain 2 milj. eurolla. Velkataakan (liikelaitokset mukaan luettuna) arvioidaan olevan vuodenvaihteessa euroa asukasta kohti. Vuonna 2009 velkataakka kasvaa euroon asukasta kohti ja on silloin noin 72 miljoonaa euroa. 2.3 Toiminnan tehostaminen Talousarvio ja taloussuunnitelma on tehty lähtökohtana yhdistymissopimuksen päämäärät, t.s. tasapainottaa kertynyt alijäämä lisäämällä tuotantoa vähintään 2 %:lla. Tavoite koskee sekä omaa että ostettua toimintaa. Henkilöstökustannukset vuonna 2009 ovat 73 miljoonaa euroa ja ostettuja palveluita saman verran. Työn tuottavuuden lisääminen 2 %:lla merkitsee 1,4 miljoonan euron vähennystä, mikä vastaa 35 työvuotta. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee uusien ihmisten palkkaamista rajoittaa. Henkilöstöliitteessä oleva henkilön kokonaisresurssi vähenee 40 työvuotta vuoteen 2011 mennessä. Jokaisen eläköitymisen yhteydessä harkitaan, voidaanko työ järjestää toisella tavalla ja välttyä uusien henkilöiden palkkaamisilta. Sama koskee vakinaisen viran tai toimen uudelleen täyttämistä. Sijaisjärjestelmä tarkistetaan siten, että määräaikaisilta palkkauksilta vältytään. Hallintoa tulee koskemaan uusien henkilöiden palkkauskielto. Resurssit järjestään uudelleen ja uudelleenkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan eri yksiköiden välillä. Henkilöstöjaosto antaa lähemmät toimeenpano-ohjeet siitä, miten henkilöstöresurssit optimoidaan ja henkilöstöpäällikkö/henkilöstöjaosto valvoo toimeenpanoa. Työn tuottavuutta lisätään kannustavalla palkkapolitiikalla. Kilpailuttaminen on johtanut ostopalvelujen kustannusten laskuun. Karjaan hoitopalvelut ovat jo vuonna 2009 noin euroa pienemmät ja puhelinliikennejärjestelmät euro halvempia. Tehdyt sopimukset rajoittavat kustannusten vähentämistä lyhyellä tähtäimellä. Sisäiset vuokrat, siivous ja ruokahuoltopalvelut mukaan lukien otetaan käyttöön vuoden vaihteesta alkaen. Kunnossapidon ja ruokahuollon kustannukset eriytetään silloin lopullisesti toimialojen talousarviosta, ja niiden sijasta veloitetaan sisäistä vuokraa. Tämä järkeistämistoimenpide mahdollistaa muun muassa paremman kustannusseurannan kiinteistöjen ja ruokahuollon osalta. Perusturvassa on päätetty soveltaa uutta metodiikkaa, ns. Maisema-mallia, läpinäkyvyyden ja kustannusvertailun toteuttamiseksi toimialalla. Asiasta laaditusta raportista selviää, että toiminnan optimoinnille on huomattavat mahdollisuudet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu kaupungin uuden organisaation pohjalta, mikä merkitsee uutta organisaatiomallia ja uutta talousarviorakennetta, joiden tulee vastata ajanmukaisen hallinnon vaatimuksia. Vuoden aikana on käyty läpi nykyisiä hallintoprosesseja; näin pyritään optimoimaan ja koordinoimaan henkilöstön sijoittelua uudessa organisaatiossa sekä tehostamaan asianhallintaa, päätösprosessia ja taloushallintoa. 9

11 Organisaatio on rakennettu niin, että voidaan saavuttaa synergiaetuja toisiaan lähellä olevien yksiköiden välillä. Järjestelytoimikunnan päätös hallintoyksiköiden sijoittamisesta tähtää tilojen tehokkaampaan käyttöön ja hallintotilojen vähentämiseen. Kaupunginhallitus antaa tekniselle sektorille tehtäväksi kartoittaa kaupungin metsäkiinteistöt ja tutkia mahdollisuudet myydä omaisuuksia joita ei tarvita kaupungin kehittämiseen. Perusturvassa on otettu käyttöön uusia yhteisiä järjestelyjä yhtenäisen potilasjärjestelmän sekä hallinnon puolella yhteisen tili- ja budjetointijärjestelmän, sähköisen ostolaskutusjärjestelmän ja henkilöstöhallinto-ohjelman muodossa. Puhelinjärjestelmä on kilpailutettu ja uusittu. Muista kilpailutetuista palveluista voidaan mainita vakuutukset sekä pankki- ja maksuliikenne. Luottamushenkilöorganisaatio on käynyt läpi muutoksen, joka pudottaa kokousten määrän Raaseporissa nykyisestä n. 450:stä n. 200:aan. Alkuperäisiä talousarvioehdotuksia on supistettu yhteensä 2 miljoonalla eurolla, jotta päästäisiin lähelle yhdistymissopimukseen kirjattuja tavoitteita kumulatiivisen alijäämän pienentämisestä. Supistukset, jotka merkitsevät käytännössä toiminnan lisärationalisointeja, jakautuvat niin, että perusturvatuotannon osuus on 1 miljoona euroa, sisäisten palvelujen 0,5 miljoonaa, sivistystoimen 0,3 miljoonaa ja yhdyskuntatekniikan 0,2 miljoonaa euroa. Rationalisointitoimien arvioidaan antavan täysi hyöty vuodesta 2010, jolloin täytetään käyttötaloudelle asetettu 2 %:n tehostamisvaatimus. 2.4 Henkilöstökehitys Raaseporin kaupungin henkilöstöstrategian keskeiset teesit ovat seuraavat: 1. Hyvä johtaminen 2. Selkeät tehtävät ja roolit 3. Yhteistyö ja osallisuus 4. Hyvä työympäristö 5. Oppiva organisaatio 6. Kannustava ja motivoiva palkkaus 7. Vakaus ja henkilöstön rekrytointi Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan strategian keskeisten teesien mukaisesti. Vuodelle 2009 suunnitellaan konkreettisia panostuksia muun muassa johdon kehittämisen, työterveyden ja työsuojelun aloilla. Jotta saataisiin ainakin osittain tasoitettua kolmen entisen kunnan työntekijöiden väliset palkkaerot, on talousarvioon sisällytetty euroa (sis. henkilösivukulut) kuoppatarkistuksia varten. 10

12 Työllistämismääräraha on mitoitettu talousarviossa tavoitteena tarjota kesätyötä 100 nuorelle, ja oppisopimuskoulutuksen osalta tarkoitus on edistää hoito- ja hoivapalvelujen sekä lasten päivähoidon henkilöstörekrytointia ja osaamisen kehitystä. AinoActive-konseptia työterveyden edistämiseksi sovelletaan Tammisaaren kaupungin vuonna 2008 käyttöön ottaman mallin mukaan. Tavoitteena on, että ohjelmaan osallistuu 100 henkilöä, joilla on tarvetta parantaa työterveyttään. 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET 3.1 Perusturva Perusturvatoimialan rakentuu tilaaja-tuottajamallin varaan. Perusturvalautakunta tilaa palvelut osin omalta perusturvatuotannolta, osin kuntayhtymiltä ja ulkoisilta yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin tuottajilta. Tilaus tehdään lähtien 11 tuoteryhmästä: 1. hallinto 2. aikuissosiaalityö 3. perhepalvelut 4. vammaispalvelut 5. hoito- ja hoivapalvelut 6. suunterveydenhuolto 7. terveys- ja sairaanhoitovastaanotto 8. kuntoutuspalvelut 9. aikuispsykososiaaliset palvelut 10.työterveyshuolto 11. erikoissairaanhoito Perusturvalautakunnan talousarvio jakautuu näihin tuoteryhmiin tehtävällä talousarviomuutoksella. Sen jälkeen perusturvalautakunta tekee konkreettisen tilauksen tammikuussa Tilaus perustuu volyymiin ja kaikille tilattaville tuotteille asetettaville yksikköhinnoille. Kaupunginvaltuustoa informoidaan neljännesvuosittain tilaaja-tuottaja-mallin rakentamisesta ja toiminnan tuloksista. Yksi perusturvatoimialan suurista haasteista vuosina tulee olemaan oman perusturvatuotannon luotettava arviointi ja sen vertaaminen luotettavalla ja objektiivisella tavalla ulkopuolisilta ostettuihin palveluihin. Tärkeänä välineenä tässä vertailuanalyysissä ja arvioinnissa käytetään Maisema-työkaluja. Perusturvalautakunta määrittää toimialan optimointivaran Maisema-analyysin avulla saadun tuloksen pohjalta. Alustavien tietojen mukaan perusturvan kustannukset Raaseporissa ovat 6 miljoonaa euroa ja muut kulut 2 miljoonaa euroa Raision kaupungin vertailutason yläpuolella. Pyrkimyksenä on yleinen resurssien optimointi, joka osaltaan vaikuttaa kaupungin vuotuiseen tehostamisvaatimukseen (2 % nettokustannuksista). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategia, jossa lähdetään 2 %:n yleisestä vuotuisesta tuottavuuden parantamisesta konsernitasolla, tukee perusturvatoimialan tuottavuusvaatimuksia oikeaan suuntaan. 11

13 Oikean optimointivaran saavuttamiseksi perusturvalautakunnan tulee ottaa hoitoketju terveydenedistämisestä erikoissairaanhoitoon tarkasteltavaksi ja uuteen harkintaan osaoptimoinnin välttämiseksi. Perusturvatoimiala lähtee kaikessa suunnittelussa siitä, että yhteinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalue Hangon kaupungin kanssa aloittaa toimintansa viimeistään Päätavoitteena on asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä tapahtuu kiinteässä toimialarajat ylittävässä yhteistyössä, ja kunnalle laaditaan hyvinvointisuunnitelma. Koko toimialalla ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuoltotyö saa suuremman painoarvon. Pyrkimyksenä on muun muassa tehdä työtä sen eteen, että kaikista kaupungin työpaikoista tulisi savuttomia. Toimintaa kehitetään laveassa ja intensiivisessä yhteistyössä sekä oman kunnan sisällä että kuntarajojen yli; tämä vaatimus on kirjattu kansalliseen Kastetoimintaohjelmaan. Asiakkaan tulee olla toiminnan keskipisteenä; hänelle tulee taata mahdollisuus saada nopeasti ja helposti yhteys terveyskeskukseen, paremmat mahdollisuudet valita haluamansa lähipalvelupiste sekä antaa helpommin palautetta asiakaskyselyiden kautta. Asukkaiden tulee saada hoitoa lain määräysten mukaisesti, ja hoitoon pääsyn odotusaikoja tulee lyhentää. Päihdehuoltoa tulee taloussuunnitelmakaudella kehittää Länsi-Uudenmaan oman akuuttihoitotarjonnan osalta. Edellytykset paikkaisen katkaisuhoitoaseman perustamiseen kiinteässä yhteistoiminnassa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ja Tammiharjun sairaalan kanssa selvitetään. Erityishuoltopalvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Perusturvalautakunta selvittää myös vaihtoehtoisia malleja ja vaihtoehtoja nykyisille tuottajille, jotka ovat Kårkulla samkommun ja Eteva (ent. Uudenmaan Erityishuoltopiiri). Kunnan velvoite huolehtia lastensuojelusta lain ja asetuksen mukaisesti johtanut siihen, että huostaan otettujen lasten määrä on noussut rajusti. Perusturvalautakunta ryhtyy tarvittaviin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja etsii turvallisen ja taloudellisesti kestävän ratkaisun huostaan otettujen lasten sijoittamiseksi. 3.2 Sivistys Ensimmäinen vuosi asettaa suuria vaatimuksia johtamiselle kaikilla tasoilla. Sivistystoimiala on jaettu kahteentoista osastoon, ja sen johdossa on seitsemän toimielintä. Suurena haasteena on sen vuoksi osastojen saaminen työskentelemään 12

14 toistensa kanssa ja hyväksi huolimatta hajanaisesta organisaatiosta; tämä asettaa vaatimuksia niin virkamiehille kuin päättäjillekin. Uuden kunnan myötä luodaan myös uusi toimintakulttuuri: uudet periaatteet, ohjausasiakirjat, opetussuunnitelmat, hallinnolliset rutiinit ym. vaativat keskustelua ja jalkauttamista henkilömäärältään suurille osastoille kuten lasten päivähoitoon ja perusopetukseen. Muutos koskee yhtä suuressa määrin pienempiäkin osastoja, mutta niissä taas tulee yksittäisten virkamiesten ja työntekijöiden työnjako olemaan keskeisempi kysymys henkilötasolla. Myös nämä prosessit vaativat paljon johdolta. Sivistyslautakunta saa vuonna 2009 ottaa kantaa tuleviin lasten päivähoidon ja perusopetuksen rakennekysymyksiin. Päivähoidon rakennemuutos edellyttää kehittämissuunnitelman laadintaa koko taloussuunnitelmakaudeksi. Tärkeä tehostamistoimenpide on olemassa olevien tilojen ja henkilöstön saattaminen optimaaliseen käyttöön. Talousarviossa on varaus uuden moduulipäiväkodin perustamiseksi syksystä 2009 alkaen. Oppilasottoalueita, mutta myös kouluverkkoa sinänsä on tarkasteltava oppilasryhmien tasaamiseksi: jotta suurilta oppilasryhmiltä vältyttäisiin, myös pienimpien oppilasryhmien määrää on supistettava. Pitkän aikavälin tavoite on oppilaan ryhmät kaikissa peruskouluissa. 3.3 Asuminen, ympäristö ja elinkeinoelämä Päivähoidon ja koulujen rakennekysymysten yhteen nivominen voi antaa uusia ratkaisumalleja päivähoidon ja koulutoimen lähipalveluja suunniteltaessa. Sivistystoimialan kunnianhimoinen tavoite on, että kaikki peruskoulunsa päättäneet jatkaisivat opintojaan. Yhtenä osana tätä työtä, on yhdessä Axxellin ja LUKK:in kanssa tutkia mahdollisuutta suomenkielisen ammattiopetuksen järjestämiseen Raaseporin alueella. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös tukiin ja avustuksiin sovellettavat uudet periaatteet sekä koululaisten iltapäivätoiminnan yhtenäistäminen. Kaupunki investoi uuteen kirjastoautoon, ja tämän tulee näkyä myös sivukirjastoverkossa. Raaseporin kaupungin visiossa ilmaistaan tavoite panostaa kasvuun. Visiossa puhutaan yhden (1) prosentin vuosittaisesta kasvusta vuoteen kasvuvauhti voi huonompina taloudellisina aikoina olla hitaampaa, koska silloin rakennetaan vähemmän asuntoja ja muuttohalukkuus laskee. Tavoitteen asukaskuvun kasvusta tulee kuitenkin näkyä yleisesti kaupungin strategiassa ja toteuttaa panostuksilla vuosittaisissa talousarvioissa. 13

15 Toimenpiteet, jotka edistävät hyvää asumista ja yritysten perustamista tai kaupungissa toimivien yritysten kasvua maapolitiikka, kaavoitus, tonttien myynti yksityisille ja yrityksille, katujen ja teiden rakentaminen sekä puistojen ja viheralueiden perustaminen ovat kasvun ja viihtyvyyden saavutuskeinoja. Ympäristönhuolto ja ympäristöterveydenhuolto valvoo ja suorittaa tässä yhteydessä toimenpiteitä, jotka edistävät kaupungin turvallisuutta ja siinä viihtymistä. Kaavoituksen ja rakentamisen painopisteet ovat taajamissa Tammisaari (Pohjoissatama, Gammelboda, Kursand ja Leksvall), Karjaa (keskusta, Billnäs, Svedja ja Mustio) sekä Fiskars ja Pohjan kirkonkylä. Rakentaminen sijoitetaan hyvin kulkuyhteyksien varrelle (rautatie ja päätie) hyvin liikenneyhteyksien ja palvelujen takaamiseksi. Raaseporin infrastruktuuri ja yhteydet Raaseporiin ja sieltä muualle ovat keskeisessä asemassa kasvutavoitteen saavuttamisessa. Kaupungille tulee olla valmiudet neuvotella valtiollisten viranomaisten kanssa infrastruktuurin kehittämisestä ja liikenneturvallisuuden parantamisesta ja tarpeen vaatiessa osoittaa varoja (valtatie 25 liittymä ja järjestelyt rantaradan ja Hanko- Hyvinkää -radan asemaliittymiin). Samoin tulee olla valmiudet kehittää Raaseporin kaupungin infrastruktuuria (tiet, vesihuolto, energia ja IT). Kaupungin tulee myös ottaa huomioon elinkeinoelämän tarpeet tonttien ja katujen suhteen sekä antaa mahdollisuus muovata kaupungissa alueita, joissa asuminen työpaikat voidaan yhdistää. Bäljarsin ja Horsbäckin työpaikka-alueet antavat mahdollisuuden kaavoittaa elinkeinoelämälle kasvumahdollisuuksia. Karjaan keskustassa ovat ajankohtaisia kaavoitus ja Axxell Utbildning Ab:n uusi ammattikoulukiinteistö. Kaavoitus on aloitettu ja sen yhteydessä kiinnitetään huomiota hyviin liikenneratkaisuihin ja tarpeellisten parkkipaikkojen määrään keskustassa. Tammisaaren asema-alueen suunnittelu, sisältäen liikennekeskuksen ja kerrostaloja tarjoaa mahdollisuuksia asua lähellä liikenneyhteyksiä. Billnäsin ruukki on saamassa uuden omistajan ja toiminta muotoutuu uudelleen, minkä seurauksena alueen elämä ja liikenne varmaankin vilkastuvat. Muutos on huomioitava kaavoituksessa ja infrastruktuurissa. Kaupungin ja sen resurssien markkinointi sekä yhteistyö valtiollisten ja seudullisten viranomaisten kanssa ovat oleellisia tehtäviä kasvavalle kaupungille. Yhdyskuntateknisellä sektorilla on valmiudet osallistua siihen ja osaltaan olla luomassa positiivista kuvaa Raaseporin kaupungista. 14

16 Raaseporin kaupungin elinkeinopolitiikassa on tavoitteena elinkoelämän toimintaedellytysten kehittäminen ja turvaaminen sekä työpaikkojen luominen. Toiminnan painopisteena on neuvontatoiminta uusien yritysten perustamiseksi ja yrittäjien sukupolvenvaihdoksien edesauttamiseksi, jota hoitaa Eteläkärjen uusyrityskeskus r.y. Raaseporin alueen yrityksille tarjoaa neuvontaa ja riskirahoitusta myös Hankoniemen kehitysyhtiö Oy. Yritysneuvontaa ja hautomopalveluita tarjoaa Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, joka myös vetää projektia yritystilojen markkinoimiseksi. Tavoitteena on luoda kattava yritystila- ja yritystonttirekisteri vuoden 2009 aikana. Vuoden alussa tulee ratkaista Raaseporin Elinkeinokeskuksen asema. Seutukuntamme elinkeinopalveluiden tulevaisuuden järjestäminen on vuoden 2009 keskeinen asia. Raaseporin ja Hiiden alueiden yhteistä seudullista elinkeinopolitiikkaa koordinoi aluekeskusohjelma (AKO-ohjelma). Ohjelman perusrahoitus on Tällä rahalla tehdään koko alueen elinkeinoelämää tukevia erillisiä selvityksiä ja toimenpiteitä. Raaseporin kaupunki on erityisesti mukana logistiikkaa, hoiva-alaa, matkailua ja bioteknologiaa koskevissa klusterihankkeissa. Seudullinen elinkeinostrategia on tarkoitus laatia vuonna Kaupunki osallistuu aktiivisesti Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimintaan ja Pomoväst yhdistyksen toimintaan. Kaupungin omat keskeiset elinkeinohankkeet ovat: Billnäsin ruukin kehittäminen, Bromarvin kalastuslaitoksen rakentaminen, Pohjan teollisuuskylä Oy, Tammisaaren satamaprojekti ja Karjaan asemanseudun kehittäminen. 3.4 Sisäiset palvelut Tilahallinto, ruokahuolto ja siivouspalvelut ovat tärkeitä palvelutuotannon tukitoimintoja kaikilla kaupungin toimialoilla. Tänä päivänä toiminta on hajautettuna moniin eri yksiköihin. Yhdistyvien kuntien kiinteistöomistukset käsittävät 228 rakennusta, yhteensä m 2. Kiinteistöjen tekninen arvo on arvioitu 168 milj. euroksi ja korjausvelat 17 milj. euroksi. Siivoushenkilökuntaa on 76 henkilöä ja ruokahuollossa työskentelee n. 90 henkilöä. Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että nämä tukipalvelut kootaan omaksi tulosyksikökseen konsernijohdon/yleishallinnon alaisuuteen. Pitkän aikavälin tavoitteena on muuttaa tämä toimintakokonaisuus liikelaitokseksi. Raaseporin sisäisten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on kantaa kokonaisvastuu kunnan kaikista tiloista, turvata kiinteistöjen kunto tarkoituksenmukaisella kunnossapidolla, sopeuttaa kaikki tilat (omat ja vuokratut) uuden kunnan tarpeisiin, tarjota tarkoituksenmukaiset tilat eri toiminnoille, tarjota siivous- ja ruokahuoltopalveluja. 15

17 Ensi askel on se, että alkaen muodostetaan nettotulosyksikkö, jossa on kolme yksikköä: tilahallinto, ruokahuolto ja siivouspalvelut. Tilayksikkö vastaa kaikkien omien ja vuokrattujen tilojen hallinnosta sekä uusien tilojen hankinnasta ja myynnistä. Vastuualueeseen kuuluvat kiinteistöjen kunnossapito, isännöinti, tilojen vuokraaminen sisäisille ja ulkopuolisille asiakkaille, uudisrakentaminen ja korjaushankkeet. Tilayksikköä johtaa kiinteistöpäällikkö. Ruokahuoltoyksikkö vastaa ruoan valmistuksesta kaikille niille kaupungin yksiköille, joiden toimintaan sisältyy ruokailua. Tuotanto kattaa keittiön hankinnat, ruoan valmistuksen ja muut keittiötoiminnot sekä ruoan jakelun yksiköihin. Siivousyksikkö vastaa kaupungin siivoustoiminnoista. Yksikkö voi myös tarvittaessa hankkia siivouspalveluja ulkopuolisilta. Nykyiset siivoussopimukset siirtyvät tälle yksikölle. 3.5 Energiamarkkinat Energiamarkkinat ovat olleet erittäin levottomat vuonna 2008, ja levottomuuden odotetaan jatkuvan vuonna Raakaöljyn hinta kaksinkertaistui kesän 2008 aikana mutta laski sitten maailmanlaajuisen rahoituskriisin myötä alkuvuoden tasolle. Hiilen hinta on vaihdellut vielä rajummin kuin öljyn. Tuontipolttoaineiden suuret hintaheilahtelut ovat vaikuttaneet voimakkaasti metsähakkeen hintaan. Hintaindikaatiot osoittavat, että hinta on noussut jopa 40 % vuoden 2008 alusta. Onneksi Tammisaaren Energialla on vuoden 2009 loppuun ulottuva polttoainesopimus, mikä merkitsee, että ensi vuoden hinnannousu ei tule olemaan niin voimakas kuin markkinahintojen kehityksen perusteella voisi odottaa. Kaukolämmön kysyntä on edelleen hyvällä tasolla. Kapasiteettivaje odotettaessa uuden voimalämpölaitoksen käyttöönottoa on pakottanut Tammisaaren Energian jarruttamaan uusien kuluttajien liittymistä kaukolämpöverkkoon. Tilanne normalisoituu kesällä Kun ensimmäinen Kioto-kausi alkoi vuoden 2008 alussa hiilidioksidin päästökaupalla, sähkön markkinahinnat nousivat ajoittain jopa 50 %. Sähkön markkinahinta on vaihdellut vuoden aikana samassa tahdissa öljyn ja hiilen hinnan kanssa. Tämä on aiheuttanut suuria vaikeuksia sähkön hinnoittelussa. Vuoden 2009 sähkönhankinnan turvaamiseksi hintataso varmistetaan termiinikaupoilla hyvissä ajoin ennen vuoden alkua. Tämä osui kuluvana vuonna valitettavasti ajankohtaan, jolloin markkinahinnat olivat korkeimmillaan. Tästä syystä monet Suomen suurista sähköyhtiöistä ovat ilmoittaneet hinnankorotuksista huolimatta siitä, että tämänhetkinen markkinahinta ei antaisi siihen aihetta. Tammisaaren Energia toteutti 14 %:n hinnankorotuksen Vesihuolto Vesihuollon ja viemäriverkon hoidon tulee olla teknis-taloudellisesti tarkoituksenmukaista toimintaa. Tämä edellyttää verkon yhtenäistämistä ja toimialueen laajentamista. 16

18 Alueellinen yhteistyö jatkuu siten, että rakennetaan yhteysjohto Hankoon. Laitos kohentaa imagoaan parantamalla asiakkaille suunnattua tiedotusta sekä pyrkii oikeudenmukaiseen ja kannustavaan palkkapolitiikkaan, johon sisältyy tulospalkkauksen soveltaminen. Työntekijöiden jatkokoulutus asetetaan tärkeälle sijalle. 3.7 Investonnit Yhdistymissopimuksen mukaan tulee kaikkien kolmen kunnan olla pidättyväisiä investoinneissaan vuonna Vuoden 2009 investointiehdotukset noudattavat samaa periaatetta. Kun uusi kunta muodostetaan, on toiminta saatava käyntiin, ja uusista investoinneista päätetään vasta myöhemmässä vaiheessa, kun on saatu selvyys palvelutuotannon painopisteitä ja toimintojen sijoittelua koskeviin kysymyksiin. Sisäisten palvelujen osastolle, joka käsittää vuodesta 2009 alkaen myös ruokahuollon, tulee myös antaa aikaa analysoida kiinteistömassa ja eri toiminnot, jotta voitaisiin tehdä kestäviä ehdotuksia tulevista investoinneista olemassa oleviin kiinteistöihin ja mahdollisten uusien investointien tarpeesta. Investointien tulee ensi kädessä olla tuottavia.. Raaseporin kaupungin investointitoiminta suuntautuu näin ollen vuonna 2009 yksinomaan kunnostushankkeisiin. Tammisaaren kaupungintalon julkisivuremonttiin käytetään euroa ja terveyskeskuksen tilojen korjaushankkeeseen euroa. Mustion koulukeskuksen lisärakennus on suunniteltu vuosille samoin kuin Pohjan paloaseman saneeraus. Karjaan palvelutalossa tehdään putkiremontti ja Pohjan kirjastossa lattiaremontti vuonna Raaseporin kaupungin suurin yksittäinen investointimääräraha, euroa, kohdistuu liikenneväyliin. Panostukset liikenneväyliin jatkuvat vuosina 2010 ja 2011 saman suuruusluokan summilla. Kunnan eri osien keskustoissa sijaitsevien yleisten alueiden kunnostukseen on varattu vuotuiset määrärahat vuosina Liikelaitoksilla on meneillään laajoja investointihankkeita. Tammisaaren Energian biovoimalaitos, joka tuottaa sekä lämpöä että sähköä, valmistuu syksyllä Ensi vuonna voimalaitoshankkeeseen on arvioitu käytettävän 7,3 miljoonaa euroa. Raaseporin Vesi suunnittelee parhaillaan yhteysjohtoa Hankoon; se toteutetaan vuonna miljoonalla eurolla. Vuonna 2010 investoidaan n euroa Fiskari Antskog -yhteysjohtoon. 4. KUNTAKONSERNI JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖT 4.1 Konsernin tavoitteet, ohjeet Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja sen liikelaitosten sekä yhden tai useamman itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä. 17

19 Osakkuusyhteisöt ovat yhteisöjä, joissa kunnalla on merkittävä omistusosuus (20 50 %) tai suuri vaikutusvalta mutta jotka eivät kuitenkaan kuulu kuntakonserniin. Kuntayhtymät sisältyvät kunnan konsernitilinpäätökseen riippumatta siitä, kuinka suuri osuus kunnalla on kuntayhtymässä. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tullaan esittämään erityinen konserniohje valtuustokauden alussa. Konserniohjeesta on tärkeää tiedottaa asianomaisille, ja se on tehtävä heti valtuuston hyväksyttyä ohjeen. Konserniohjeeseen sisältyy ohjeita konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja valvonnasta asioissa, jotka koskevat rahoitus- ja sijoitustoimintaa, investointeja ja tilintarkastusta. Ohjeella on keskeinen merkitys kaupungin omistajapolitiikan välineenä. Kaupunkia kuntayhtymissä edustaville henkilöille annetaan myös konserniohjeen mukaisia toimintaohjeita. Edustajia informoidaan siitä, että on heidän tärkeää välittää jatkuvasti asianmukaista tietoa kyseisen yhteisön toiminnasta kaupungille. Kaupunginhallituksen konsernipolitiikka-, strategia- ja talousjaosto antaa tarvittaessa opastusta kaupungin yhteisöedustajille valtuuston asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Jaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, miten kaupungin etua valvotaan niissä yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä, joiden jäsen tai osakas kaupunki on. 4.2 Strategisesti merkittävät omistusyhteysyhteisöt Raaseporin kaupunki omistaa 100 % osakkeista 13 kiinteistöosakeyhtiössä, 4 asunto-osakeyhtiössä sekä Karjaan Teollisuuskiinteistöt Oy:ssä ja Pohjan Teollisuuskylä Oy:ssä. Edelleen kaupunki omistaa merkittävän osan, yli 50 %, seuraavien yhtiöiden osakkeista: Forsbyn Lämpö Oy ja Pohjan Liikekeskus Oy Pohjassa sekä Lövkullan Lämpö Oy ja Asunto Oy Kanervanummi Karjaalla. 18

20 Useimpien kiinteistöosakeyhtiöiden myyntiä selvitetään parhaillaan. Kaupungilla on edelleen osakkeita 5 osakkuusyhtiössä (omistusosuus %); näihin sisältyy 2 yhteisomisteista kiinteistöosakeyhtiötä ja 1 asunto-osakeyhtiö, jotka harjoittavat asuinhuoneistojen vuokrausta. Strategisesti merkittäviä ovat Hankoniemen Kehitysyhtiö Oy ja Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, joiden tehtävänä on koordinoida Länsi-Uudenmaan elinkeinopolitiikan yhteisiä panostuksia. Yrkeshögskolan Sydväst on syksyllä 2008 muuttunut Yrkeshögskolan Noviaksi ja Yrkesinstitutet Sydväst sekä Västra Nylands Yrkesskola Västra Finlands yrkesinstitut Axxelliksi. Ne muodostavat Uudenmaan Prikaatin kanssa vahvat koulutuslaitokset, joiden vastuu ulottuu pitkälti seudun ulkopuolelle. Kaupunki on myös Västra Nylands Folkhögskolanin suurin omistaja. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä kuntayhtymä Kårkulla ovat kaupungille tärkeitä kumppaneita. 19

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202 Talousarvion 2014 kehys Kh 20.5.2013, 202 Ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelu käynnistyy varsin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. BKT:n kasvukehitys on ollut hyvin vaimeaa ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 TA 2015 POIKKEAMA TA 1-8/2015 - POIKKEAMA TA 1-9/2015 - POIKKEAMA TA 1-10/2015 - VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA T0T 1-8/2015 TOTEUTUMA T0T 1-9/2015 TOTEUTUMA

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot