JTKRAS liite 364. Raaseporin kaupunki. Taloussuunnitelma Talousarvio 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JTKRAS 11.11.2008 liite 364. Raaseporin kaupunki. Taloussuunnitelma 2009-2011 Talousarvio 2009"

Transkriptio

1 JTKRAS liite 364 Raaseporin kaupunki Taloussuunnitelma Talousarvio 2009 Ehdotus valtuustolle

2 RAASEPORIN KAUPUNKI 1. YLEINEN KEHITYS 1.1. Raaseporin perustaminen 1.2 Kansantalous 1.3 Kunnallistalous TALOUDEN JA TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Talouden hoito ja yhdistymisavustus 2.2 Talousarvio Toiminnan tehostaminen 2.4 Henkilöstökehitys 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET 3.1 Perusturva 3.2 Sivistys 3.3 Asuminen, ympäristö ja elinkeinoelämä 3.4 Sisäiset palvelut 3.5 Energiamarkkinat 3.6 Vesihuolto 3.7 Investoinnit 4. KUNTAKONSERNI JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖT 4.1 Konsernin tavoitteet, ohjeet 4.2 Strategisesti merkittävät omistusyhteysyhteisöt 1

3 1. YLEINEN KEHITYS 1.1. Raaseporin perustaminen Raasepori rikkaan kulttuurin ja perinteiden kaupunki Tammikuun ensimmäisenä päivänä 2009 syntyy Raaseporin kaupunki. Asukasluvuksi tulee , mikä antaa Raaseporille Suomen kaupunkien suuruusjärjestyksessä sijaluvun 36. Kaksikielisistä kaupungeista, joissa ruotsi on enemmistön kielenä, Raasepori on suurin. Vuonna 2009 Raasepori on Suomen Unicef-kaupunki. Raaseporia tullaan kehittämään dynaamisena yhdyskuntana ja turvallisena asuinpaikkana asukkailleen. Liikenteellisesti Raasepori sijaitsee kahden rautatien ja kolmen päätien ansiosta mukavalla etäisyydellä Helsingistä, Lohjalta, Salosta ja Turusta. Täällä voimme tarjota kaikille sitä haluaville viihtyisän kasvuympäristön toimivassa yhdyskunnassa, jossa sekä suomea että ruotsia käytetään elävinä kielinä arkielämässä ja vapaa-aikana. Tavoitteena on, että Raaseporin väestö kasvaisi prosentin vuodessa. Uuden kunnan strategiset mitat ovat miljardi paria Fiskars-saksia, 5 6 miljoonaa valkovuokkoa, asukasta, vapaa-ajanasuntoa, saarta, useita satoja järviä, kahdeksan ruukkiyhdyskuntaa ja 800 varusmiehen prikaati. Kaupungissa on vahvoja koulutuslaitoksia Axxell, Novia sekä huomattavia hoitopalvelujen tuottajia kuten Länsi-Uudenmaan sairaala ja Folkhälsan. Sakset ja ruukit edustavat teollisuusperinnettä. Loma-asunnot ja ruukkimiljööt antavat potentiaalia elämyselinkeinoille ja rakennusyrityksille. Raaseporin seudun (Hanko Raasepori Inkoo) runsaasta yrityksestä lähes 700 toimii kiinteistö- ja rakennusalalla. Näistä 400 on varsinaisia rakennusliikkeitä, joista 70 prosenttia on yhden miehen firmoja. Hankoniemen vientipainotteinen teollisuus ja Hangon satama ovat osa yhteisiä työmarkkinoitamme ja myötävaikuttavat olennaisella tavalla raaseporilaisten hyvinvointiin. Lähihistoriallisesti katsoen Raasepori koostuu kahdeksasta peruskunnasta, jotka ovat asteittain yhdistyneet 1960-luvulta lähtien: Bromarv, Tammisaaren kaupunki, Tammisaaren maalaiskunta, Karjaan kaupunki, Karjaan maalaiskunta, Pohja, Tenhola ja Snappertuna. Nämä peruskunnat muodostavat yhdessä Pinjaisten, Fiskarin ja Mustion kanssa uuden kaupungin identiteetin perustan. Syntyvällä uudella kunnalla on rikkaat perinteet, ja Raaseporin ensimmäisen elinvuoden aikana juhlimme Pohjaa, joka täyttää 650 vuotta. Yhdistymissopimuksen vision mukaan Raaseporin kaupunki asukasta vuonna 2030 on osa Helsingin metropolialuetta. Kaupunki tarjoaa mahdollisuudet hyvään elämään toimivissa yhdyskunnissa, joilla on oma identiteetti ja vahvat sosiaaliset verkostot. Raasepori tarjoaa palveluita niin suomen kuin ruotsin kielellä, ja siitä on tullut yksi Itämerenalueen toimijoista. Moottoritien ja kaksiraiteisen rantaradan ansiosta pääkaupunkiseudun työmarkkinat ja palvelut ovat lähellä. Hyvä sijainti ja yritteliäät asukkaat ovat luoneet uusia työpaikkoja. Yksi kaupunginvaltuuston ensimmäisistä tehtävistä tulee olemaan vision kehittäminen ja vuoteen 2013 tähtäävien strategisten tavoitteiden hyväksyminen. 2

4 Tuottavuutta ja työn iloa Raaseporin kaupungin muodostaminen on Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren yhteinen vastaus eduskunnan vaatimukseen tehokkaamman ja vankemman palvelurakenteen luomisesta. Monet elintärkeät palvelut, kuten erikoissairaanhoito, ammatillinen koulutus, elinkeinopalvelut ja jätehuolto hoidetaan yhteistyössä Hangon ja muiden naapurikuntien kanssa. Talkoohenki, uuden luominen ja yksimielisyys ovat olleet leimaa-antavia piirteitä järjestelytoimikunnan työssä. Uusien poliittisten toimielinten ja operatiivisen johdon haasteena on viedä eteenpäin tätä talkoohenkeä ja yksimielisyyttä tavoitteista sekä luoda pohjaa työn ilolle kaupungin koko organisaatiossa. Tavoitteena on luoda uusi kaupunki, jolla on talous tasapainossa ja uusi hallintokulttuuri. Nyt on otettava talteen kaikki vuodenvaihteessa lakkautettavien vanhojen kuntien parhaat puolet ja samalla myös etsittävä uusia, parempia ratkaisuja. Uudessa kunnassa on yhdistymissopimuksen mukaan määrä olla selkeämpi työnjako strategisen/poliittisen ja operatiivisen työn välillä. Strategiset päätökset tehdään kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Kaupungissa otetaan käyttöön tilaaja-tuottajamalli. Selkeimmin se toteutuu perusturvatoimialalla, jossa perusturvalautakunta toimii tilaajalautakuntana suhteessa kaikkiin palveluntuottajiin. Oma perusturvatuotanto on organisaatiossa omana talousarvio-osastonaan kaupunginhallituksen alaisuudessa, mutta se saa tilauksensa perusturvalautakunnalta. Tilaajia ovat valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat. Suurten tilaajalautakuntien perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan poliittinen sitouttaminen valtuustoon lujittuu sen kautta, että vähintään puolet niiden jäsenistä tulee olemaan valtuuston jäseniä tai varajäseniä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen/lautakuntien välinen vuoropuhelu saadaan järjestelmälliseksi pitämällä säännöllisiä tiedotuskokouksia valtuuston kokousten yhteydessä. Palvelutuotannon operatiivista osaa ammattimaistetaan rakentamalla organisaatio, jota ohjaavat osaamisen perusteella asetettavat johtokunnat. Tämä koskee erityisesti omaa perusturvatuotantoa ja liikelaitoksia mutta myös tukipalvelujen kuten kiinteistöjen hoidon sekä ruoka- ja siivouspalveluiden tuottamista. Kaikki prosessissa mukana olleet tiedostavat, että kuntaliitos ei automaattisesti tuo mukanaan lukuisia etuja. Mahdollisuudet tehokkaampaan palvelutuotantoon syntyvät siten, että etsitään uusia ja tehokkaampia työmuotoja ja rakenteita. Yhteisenä, hyväksyttynä tavoitteena on työn tuottavuuden kohottaminen kahdella prosentilla vuodessa. Tämä toteutuu luonnollisen poistuman kautta mutta myös siten, että kaikki osaltaan myötävaikuttavat prosessiin. Kaikilla on mahdollisuus tehostaa työtään kahden prosentin verran. Tuottavuuden kohottaminen on edellytys kilpailukykyisten palkkojen maksamiselle. Työmotivaatiota kohotetaan kannustavalla palkkapolitiikalla. 3

5 Tärkein tehtävä uuden kaupungin ensimmäisen kuukauden aikana on uusien tiimien kokoaminen, jolloin uudet johtoryhmät saavat yhdessä uuden kaupunginhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja johtokuntien kanssa täsmentää tavoitteita ja houkutella esiin sitä työn iloa, joka on tarpeen uuden kunnan saamiseksi jaloilleen. Uuden kunnan tavoitteena on kuulua Suomen kuntien joukossa siihen kolmannekseen, joka suoriutuu parhaiten palvelujen tuottamisesta. Yhtä tärkeää on vuoropuhelu kansalaisten kanssa. Tässä ovat välineinä uusi ja havainnollisempi verkkosivusto, asukkaille järjestettävät tilaisuudet sekä lehti, joka jaetaan kaikkiin koteihin kevättalvella Kaupungille on tärkeää huolehtia asukkaiden terveydestä ja viihtyvyydestä. Vastuu terveyden edistämisestä kuuluu kaupunginhallitukselle yhtä lailla kuin perusturvalautakunnallekin. Perusedellytys taloudellisten tavoitteiden saavuttamiselle on se, että kunta pystyy tuottamaan samat palvelut alhaisemmin yksikkökustannuksin kuin aikaisemmat kolme kuntaa kukin tahollaan. Yhdistyminen mahdollistaa hallinnon kustannusten alentamisen selkeyttämällä yhtäältä strategisen ja operatiivisen johdon työnjakoa ja toisaalta hallinnon sisäistä työnjakoa. Muutoksen tuuli puhaltaa yli maailman ennennäkemättömällä voimalla. Suhdanneennusteita vuosille 2009 ja 2010 on tarkistettu reippaalla kädellä syyskuusta 2008 alkaen. Vuonna 2009 kasvun oletetaan pysähtyvän, ja työttömyyden arvioidaan lisääntyvän seudullamme. Verotuloennusteita on tarkistettu jonkin verran alaspäin. Sitovan yhdistymissopimuksen mukaan Raaseporin ensimmäinen talousarvio laaditaan niin, että tilikauden tulos saadaan tasapainoon ilman yhdistymisavustusta. Talousarvio perustuu yhdistymissopimuksen tavoitteen mukaiseen veroprosenttiin, joka on 20 %. Kustannuksia on supistettu 3 miljoonaa euroa, ja lisäleikkaukset voivat tulla kyseeseen, jos verotulot laskevat heikentyneiden talousnäkymien vuoksi. Perusturvatoimialan vuodelle 2009 tehtyä palvelutilauksen valmistelua (määrät ja yksikköhinnat) päivitetään Maisema-laskelman pohjalta kaupunginvaltuuston kokouksessa Talousarvion menokehyksiä tarkistetaan maaliskuussa 2009 lautakuntien ehdotusten pohjalta, jotta saadaan turvattua käyttötalouden tasapainottuminen ilman yhdistymisavustusta Mårten Johansson kaupunginjohtaja 4

6 1.2 Kansantalous Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna meillä tuotetaan tavaroita ja palveluita 1,7-kertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna. Laman jälkeisenä aikana kansantaloutemme hinta- ja kustannustason kohoaminen on ollut maltillista; esimerkiksi kansantuotteen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut vieläkin hitaampaa, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 prosenttia. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2 3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainvälisen talouden ongelmat voivat johtaa viennin hidastumiseen ja siihen, että rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme kehitys jää ennustettuakin heikommaksi. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70,5 prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvun odotetaan pysähtyvän, ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. On kuitenkin tosiasia, että Suomen talousnäkymät ovat heikentyneet huomattavasti puolen vuoden takaisesta tilanteesta. Euroopan ja Yhdysvaltojen kasvun pysähtyminen, metsäteollisuuden erityisongelmat ja rakennusalan taantuma pahentavat osaltaan vaikeaa tilannetta. Kasvun laantuessa myös työllisyyden kasvu pysähtyy, ja työttömyys voi lisääntyä nykytasosta. Työttömyysaste on edelleen korkea verrattuna muihin pohjoismaihin. Kotitalouksien velkaantuneisuus ja hintojen nousu ovat tekijöitä, jotka tekevät tilanteen vielä hankalammaksi. Suomen julkinen talous on tällä hetkellä vahva, mutta ensi vuonna ylijäämä tulee kutistumaan. Pahimmassa tapauksessa valtion talous voi kääntyä alijäämäiseksi, mitä ei ole tapahtunut sitten vuoden

7 1.3 Kuntatalous Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 prosenttia. Sopimuskorotusten ohella muun muassa liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma tänä ja ensi vuonna kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. Koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 prosenttia. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu, koska sopimuskorotukset jäävät pienemmiksi. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Tämänhetkisten tietojen mukaan kuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu vuonna 2009 kovin merkittäviä muutoksia tämän vuoden perusteisiin verrattuna. Sairausvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummaraja säilynee nykyisessä lähes 1,7 miljoonassa eurossa, mutta yli menevältä osalta maksuprosentti alenee 2,7 prosenttiin. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuEL-maksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä ja on 23,1 % vuonna Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen nousu on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 prosenttia. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 prosenttia. Ensi vuonna kunnallisveron tilitysten odotetaan kasvavan kolmisen prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu on edelleen suhteellisen nopeaa eli 5,5 prosenttia, mutta kunnallisverotuksessa toteutettavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 miljoonaa euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, minkä arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja ensi vuonna 131 miljoonaa euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys poistuu ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtionvero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. Kuntien ensi vuoden verotuottomenetykset arvioidaan 236 miljoonaksi euroksi. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen (arviona 24 miljoonan euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu (arviona 17 miljoonan euron lisäys verotuloihin). Nämä yhteensä 6

8 374 miljoonan euron verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Talouden näkymät vuosille 2009 ja 2010 ovat heikentyneet kesän jälkeen. Taloudelliset tutkimuslaitokset uskovat talouden kehityksen kokonaan pysähtyvän ensi vuonna. Viimeisimmät ennusteet lokakuun lopulla ennakoivat BKT:n muuttuvan 1 ja + 0,5 prosentin välillä. Vuodelle 2010 ennakoidaan nollakasvua tai heikkoa kasvua (1,5 %). Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat vielä epävarmojen arvioiden varassa. Vientiteollisuuteemme rakenneongelmat yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden turbulenssiin aiheuttavat sopeutumisvaiheen, jonka kestoa on tällä hetkellä mahdotonta arvioida. Tässä tilanteessa on syytä erityiseen varovaisuuteen. Kun otetaan huomioon voimassa oleva kallis palkkasopimus ja väestön ikääntyminen, tulisi kunnissa nyt kaikin keinoin välttää kaikkia menoja lisääviä toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien tulojen ja menojen ristiriita on kärjistymässä, ja talouskehityksen hidastuessa ennakoitua voimakkaammin tilanne uhkaa vain vaikeutua. 2. TALOUDEN JA TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Talouden hoito ja yhdistymisavustus Yhdistymissopimukseen on kirjattu tavoitteeksi Raaseporin kaupungin ensimmäisen talousarvion laatiminen siten, että tilikauden tulos saadaan tasapainoon ilman yhdistymisavustusta. Nykyisten kuntien kertyneen (kumulatiivisen) alijäämän kattamiseksi uuden kunnan on vähennettävä käyttökustannuksiaan 10 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee 2 miljoonan vuotuista supistusta käyttökustannuksiin. Talousarvion lähtökohtana on ollut tuloveroprosentti 20,00, mikä merkitsee veroprosentin alenemista osalle ja veroprosentin nousua osalle Raaseporin asukkaista. Kiinteistöveroprosentit harmonisoitiin jo syksyllä 2007 niin, että veroprosentit ovat vuonna 2008 samat kaikissa kolmessa kunnassa. Vajaan 9 miljoonan euron yhdistymisavustus suunnitellaan käytettäväksi kokonaisuudessaan kumulatiivisen alijäämän osittaiseen kattamiseen. Kuntien puolivuosiennusteiden mukaan kumulatiivista alijäämää tulee olemaan miljoonaa euroa vuodenvaihteessa Talousarviovalmistelussa ja annetuissa talousarvion laadintaohjeissa on painotettu edellä mainittuja periaatteita. 7

9 2.2 Talousarvio 2009 Talousarvion ja suunnitelman koostaminen Raaseporin kaupungille on osoittautunut mutkikkaaksi ja vaativaksi tehtäväksi. Monet rakenteelliset muutokset verrattuna vanhojen kuntien organisaatioon ovat tuoneet mukanaan suuria muutoksia myös talousarviorakenteeseen. Perusturvan uudelleenorganisointi tilaaja-tuottajamallin mukaisesti sekä sisäisten palvelujen osaston muodostaminen ovat tärkeimmät uudistukset. Yhdistymisen ja monien rakennemuutosten vuoksi on käyttötalouden osalta vaikea verrata Raaseporin talousarviota aikaisempien kuntien talousarvioihin. Seuraavassa esitellään Raaseporin ensimmäisen talousarvion keskeiset elementit. Kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2009 kaikkiaan 4,3 miljoonaa euroa eli 4,5 % verrattuna kuluvan vuoden talousarvioihin. Vuosina 2010 ja 2011 kasvun arvioidaan olevan n. 2,5 %. Kiinteistöveroprosentit synkronisoitiin vuodelle 2008 niin, että vakituisen asuinrakennuksen vero on 0,25 % ja yleinen veroprosentti 1 %. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,4 miljoonaa euroa vuonna 2009, kun vuodelle 2008 yhdistyvät kunnat olivat budjetoineet yhteensä 5 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 4,1 miljoonaa euroa vuonna 2009; vuodelle 2008 oli budjetoitu 3,7 miljoonaa. Vuodelle 2009 ehdotetaan seuraavia veroprosentteja: Tuloveroprosentti 20,00 % Kiinteistöveroprosentti Yleinen 1,00 % Vakituinen asuinrakennus 0,25 % Seuraavassa esitellään verolajeittain kehitys ajanjaksona muuttumattomien veroprosenttien mukaan. (milj. ) (talousarviot) Kunnallisvero 83,15 86,64 88,97 92,59 Yhteisövero 3,70 4,13 4,25 4,43 Kiinteistövero 4,97 5,38 5,38 5,38 Yhteensä 91,82 96,15 98,60 102,40 Valtionosuuksia saadaan vuonna 2009 n. 5 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Toiminnan tuloja tarkistetaan n. 2 %:lla. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloja, jotka ovat olleet pitkään jäädytettyinä, tarkistettiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti (asiakasmaksu-uudistus). Valtionosuudet pienenevät vastaavassa määrin. Vuosina 2009 ja 2010 ryhdytään yhdistymissopimuksen mukaisesti poistamaan nykyisten kolmen kunnan kertynyttä alijäämää. Uudella kunnalla on tarve supistaa 8

10 käyttökuluja 10 milj. eurolla. Tästä syystä käyttökuluja on pienennettävä vuosittain 2 milj. eurolla. Velkataakan (liikelaitokset mukaan luettuna) arvioidaan olevan vuodenvaihteessa euroa asukasta kohti. Vuonna 2009 velkataakka kasvaa euroon asukasta kohti ja on silloin noin 72 miljoonaa euroa. 2.3 Toiminnan tehostaminen Talousarvio ja taloussuunnitelma on tehty lähtökohtana yhdistymissopimuksen päämäärät, t.s. tasapainottaa kertynyt alijäämä lisäämällä tuotantoa vähintään 2 %:lla. Tavoite koskee sekä omaa että ostettua toimintaa. Henkilöstökustannukset vuonna 2009 ovat 73 miljoonaa euroa ja ostettuja palveluita saman verran. Työn tuottavuuden lisääminen 2 %:lla merkitsee 1,4 miljoonan euron vähennystä, mikä vastaa 35 työvuotta. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee uusien ihmisten palkkaamista rajoittaa. Henkilöstöliitteessä oleva henkilön kokonaisresurssi vähenee 40 työvuotta vuoteen 2011 mennessä. Jokaisen eläköitymisen yhteydessä harkitaan, voidaanko työ järjestää toisella tavalla ja välttyä uusien henkilöiden palkkaamisilta. Sama koskee vakinaisen viran tai toimen uudelleen täyttämistä. Sijaisjärjestelmä tarkistetaan siten, että määräaikaisilta palkkauksilta vältytään. Hallintoa tulee koskemaan uusien henkilöiden palkkauskielto. Resurssit järjestään uudelleen ja uudelleenkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan eri yksiköiden välillä. Henkilöstöjaosto antaa lähemmät toimeenpano-ohjeet siitä, miten henkilöstöresurssit optimoidaan ja henkilöstöpäällikkö/henkilöstöjaosto valvoo toimeenpanoa. Työn tuottavuutta lisätään kannustavalla palkkapolitiikalla. Kilpailuttaminen on johtanut ostopalvelujen kustannusten laskuun. Karjaan hoitopalvelut ovat jo vuonna 2009 noin euroa pienemmät ja puhelinliikennejärjestelmät euro halvempia. Tehdyt sopimukset rajoittavat kustannusten vähentämistä lyhyellä tähtäimellä. Sisäiset vuokrat, siivous ja ruokahuoltopalvelut mukaan lukien otetaan käyttöön vuoden vaihteesta alkaen. Kunnossapidon ja ruokahuollon kustannukset eriytetään silloin lopullisesti toimialojen talousarviosta, ja niiden sijasta veloitetaan sisäistä vuokraa. Tämä järkeistämistoimenpide mahdollistaa muun muassa paremman kustannusseurannan kiinteistöjen ja ruokahuollon osalta. Perusturvassa on päätetty soveltaa uutta metodiikkaa, ns. Maisema-mallia, läpinäkyvyyden ja kustannusvertailun toteuttamiseksi toimialalla. Asiasta laaditusta raportista selviää, että toiminnan optimoinnille on huomattavat mahdollisuudet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu kaupungin uuden organisaation pohjalta, mikä merkitsee uutta organisaatiomallia ja uutta talousarviorakennetta, joiden tulee vastata ajanmukaisen hallinnon vaatimuksia. Vuoden aikana on käyty läpi nykyisiä hallintoprosesseja; näin pyritään optimoimaan ja koordinoimaan henkilöstön sijoittelua uudessa organisaatiossa sekä tehostamaan asianhallintaa, päätösprosessia ja taloushallintoa. 9

11 Organisaatio on rakennettu niin, että voidaan saavuttaa synergiaetuja toisiaan lähellä olevien yksiköiden välillä. Järjestelytoimikunnan päätös hallintoyksiköiden sijoittamisesta tähtää tilojen tehokkaampaan käyttöön ja hallintotilojen vähentämiseen. Kaupunginhallitus antaa tekniselle sektorille tehtäväksi kartoittaa kaupungin metsäkiinteistöt ja tutkia mahdollisuudet myydä omaisuuksia joita ei tarvita kaupungin kehittämiseen. Perusturvassa on otettu käyttöön uusia yhteisiä järjestelyjä yhtenäisen potilasjärjestelmän sekä hallinnon puolella yhteisen tili- ja budjetointijärjestelmän, sähköisen ostolaskutusjärjestelmän ja henkilöstöhallinto-ohjelman muodossa. Puhelinjärjestelmä on kilpailutettu ja uusittu. Muista kilpailutetuista palveluista voidaan mainita vakuutukset sekä pankki- ja maksuliikenne. Luottamushenkilöorganisaatio on käynyt läpi muutoksen, joka pudottaa kokousten määrän Raaseporissa nykyisestä n. 450:stä n. 200:aan. Alkuperäisiä talousarvioehdotuksia on supistettu yhteensä 2 miljoonalla eurolla, jotta päästäisiin lähelle yhdistymissopimukseen kirjattuja tavoitteita kumulatiivisen alijäämän pienentämisestä. Supistukset, jotka merkitsevät käytännössä toiminnan lisärationalisointeja, jakautuvat niin, että perusturvatuotannon osuus on 1 miljoona euroa, sisäisten palvelujen 0,5 miljoonaa, sivistystoimen 0,3 miljoonaa ja yhdyskuntatekniikan 0,2 miljoonaa euroa. Rationalisointitoimien arvioidaan antavan täysi hyöty vuodesta 2010, jolloin täytetään käyttötaloudelle asetettu 2 %:n tehostamisvaatimus. 2.4 Henkilöstökehitys Raaseporin kaupungin henkilöstöstrategian keskeiset teesit ovat seuraavat: 1. Hyvä johtaminen 2. Selkeät tehtävät ja roolit 3. Yhteistyö ja osallisuus 4. Hyvä työympäristö 5. Oppiva organisaatio 6. Kannustava ja motivoiva palkkaus 7. Vakaus ja henkilöstön rekrytointi Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan strategian keskeisten teesien mukaisesti. Vuodelle 2009 suunnitellaan konkreettisia panostuksia muun muassa johdon kehittämisen, työterveyden ja työsuojelun aloilla. Jotta saataisiin ainakin osittain tasoitettua kolmen entisen kunnan työntekijöiden väliset palkkaerot, on talousarvioon sisällytetty euroa (sis. henkilösivukulut) kuoppatarkistuksia varten. 10

12 Työllistämismääräraha on mitoitettu talousarviossa tavoitteena tarjota kesätyötä 100 nuorelle, ja oppisopimuskoulutuksen osalta tarkoitus on edistää hoito- ja hoivapalvelujen sekä lasten päivähoidon henkilöstörekrytointia ja osaamisen kehitystä. AinoActive-konseptia työterveyden edistämiseksi sovelletaan Tammisaaren kaupungin vuonna 2008 käyttöön ottaman mallin mukaan. Tavoitteena on, että ohjelmaan osallistuu 100 henkilöä, joilla on tarvetta parantaa työterveyttään. 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET 3.1 Perusturva Perusturvatoimialan rakentuu tilaaja-tuottajamallin varaan. Perusturvalautakunta tilaa palvelut osin omalta perusturvatuotannolta, osin kuntayhtymiltä ja ulkoisilta yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin tuottajilta. Tilaus tehdään lähtien 11 tuoteryhmästä: 1. hallinto 2. aikuissosiaalityö 3. perhepalvelut 4. vammaispalvelut 5. hoito- ja hoivapalvelut 6. suunterveydenhuolto 7. terveys- ja sairaanhoitovastaanotto 8. kuntoutuspalvelut 9. aikuispsykososiaaliset palvelut 10.työterveyshuolto 11. erikoissairaanhoito Perusturvalautakunnan talousarvio jakautuu näihin tuoteryhmiin tehtävällä talousarviomuutoksella. Sen jälkeen perusturvalautakunta tekee konkreettisen tilauksen tammikuussa Tilaus perustuu volyymiin ja kaikille tilattaville tuotteille asetettaville yksikköhinnoille. Kaupunginvaltuustoa informoidaan neljännesvuosittain tilaaja-tuottaja-mallin rakentamisesta ja toiminnan tuloksista. Yksi perusturvatoimialan suurista haasteista vuosina tulee olemaan oman perusturvatuotannon luotettava arviointi ja sen vertaaminen luotettavalla ja objektiivisella tavalla ulkopuolisilta ostettuihin palveluihin. Tärkeänä välineenä tässä vertailuanalyysissä ja arvioinnissa käytetään Maisema-työkaluja. Perusturvalautakunta määrittää toimialan optimointivaran Maisema-analyysin avulla saadun tuloksen pohjalta. Alustavien tietojen mukaan perusturvan kustannukset Raaseporissa ovat 6 miljoonaa euroa ja muut kulut 2 miljoonaa euroa Raision kaupungin vertailutason yläpuolella. Pyrkimyksenä on yleinen resurssien optimointi, joka osaltaan vaikuttaa kaupungin vuotuiseen tehostamisvaatimukseen (2 % nettokustannuksista). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategia, jossa lähdetään 2 %:n yleisestä vuotuisesta tuottavuuden parantamisesta konsernitasolla, tukee perusturvatoimialan tuottavuusvaatimuksia oikeaan suuntaan. 11

13 Oikean optimointivaran saavuttamiseksi perusturvalautakunnan tulee ottaa hoitoketju terveydenedistämisestä erikoissairaanhoitoon tarkasteltavaksi ja uuteen harkintaan osaoptimoinnin välttämiseksi. Perusturvatoimiala lähtee kaikessa suunnittelussa siitä, että yhteinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalue Hangon kaupungin kanssa aloittaa toimintansa viimeistään Päätavoitteena on asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä tapahtuu kiinteässä toimialarajat ylittävässä yhteistyössä, ja kunnalle laaditaan hyvinvointisuunnitelma. Koko toimialalla ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuoltotyö saa suuremman painoarvon. Pyrkimyksenä on muun muassa tehdä työtä sen eteen, että kaikista kaupungin työpaikoista tulisi savuttomia. Toimintaa kehitetään laveassa ja intensiivisessä yhteistyössä sekä oman kunnan sisällä että kuntarajojen yli; tämä vaatimus on kirjattu kansalliseen Kastetoimintaohjelmaan. Asiakkaan tulee olla toiminnan keskipisteenä; hänelle tulee taata mahdollisuus saada nopeasti ja helposti yhteys terveyskeskukseen, paremmat mahdollisuudet valita haluamansa lähipalvelupiste sekä antaa helpommin palautetta asiakaskyselyiden kautta. Asukkaiden tulee saada hoitoa lain määräysten mukaisesti, ja hoitoon pääsyn odotusaikoja tulee lyhentää. Päihdehuoltoa tulee taloussuunnitelmakaudella kehittää Länsi-Uudenmaan oman akuuttihoitotarjonnan osalta. Edellytykset paikkaisen katkaisuhoitoaseman perustamiseen kiinteässä yhteistoiminnassa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ja Tammiharjun sairaalan kanssa selvitetään. Erityishuoltopalvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Perusturvalautakunta selvittää myös vaihtoehtoisia malleja ja vaihtoehtoja nykyisille tuottajille, jotka ovat Kårkulla samkommun ja Eteva (ent. Uudenmaan Erityishuoltopiiri). Kunnan velvoite huolehtia lastensuojelusta lain ja asetuksen mukaisesti johtanut siihen, että huostaan otettujen lasten määrä on noussut rajusti. Perusturvalautakunta ryhtyy tarvittaviin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja etsii turvallisen ja taloudellisesti kestävän ratkaisun huostaan otettujen lasten sijoittamiseksi. 3.2 Sivistys Ensimmäinen vuosi asettaa suuria vaatimuksia johtamiselle kaikilla tasoilla. Sivistystoimiala on jaettu kahteentoista osastoon, ja sen johdossa on seitsemän toimielintä. Suurena haasteena on sen vuoksi osastojen saaminen työskentelemään 12

14 toistensa kanssa ja hyväksi huolimatta hajanaisesta organisaatiosta; tämä asettaa vaatimuksia niin virkamiehille kuin päättäjillekin. Uuden kunnan myötä luodaan myös uusi toimintakulttuuri: uudet periaatteet, ohjausasiakirjat, opetussuunnitelmat, hallinnolliset rutiinit ym. vaativat keskustelua ja jalkauttamista henkilömäärältään suurille osastoille kuten lasten päivähoitoon ja perusopetukseen. Muutos koskee yhtä suuressa määrin pienempiäkin osastoja, mutta niissä taas tulee yksittäisten virkamiesten ja työntekijöiden työnjako olemaan keskeisempi kysymys henkilötasolla. Myös nämä prosessit vaativat paljon johdolta. Sivistyslautakunta saa vuonna 2009 ottaa kantaa tuleviin lasten päivähoidon ja perusopetuksen rakennekysymyksiin. Päivähoidon rakennemuutos edellyttää kehittämissuunnitelman laadintaa koko taloussuunnitelmakaudeksi. Tärkeä tehostamistoimenpide on olemassa olevien tilojen ja henkilöstön saattaminen optimaaliseen käyttöön. Talousarviossa on varaus uuden moduulipäiväkodin perustamiseksi syksystä 2009 alkaen. Oppilasottoalueita, mutta myös kouluverkkoa sinänsä on tarkasteltava oppilasryhmien tasaamiseksi: jotta suurilta oppilasryhmiltä vältyttäisiin, myös pienimpien oppilasryhmien määrää on supistettava. Pitkän aikavälin tavoite on oppilaan ryhmät kaikissa peruskouluissa. 3.3 Asuminen, ympäristö ja elinkeinoelämä Päivähoidon ja koulujen rakennekysymysten yhteen nivominen voi antaa uusia ratkaisumalleja päivähoidon ja koulutoimen lähipalveluja suunniteltaessa. Sivistystoimialan kunnianhimoinen tavoite on, että kaikki peruskoulunsa päättäneet jatkaisivat opintojaan. Yhtenä osana tätä työtä, on yhdessä Axxellin ja LUKK:in kanssa tutkia mahdollisuutta suomenkielisen ammattiopetuksen järjestämiseen Raaseporin alueella. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös tukiin ja avustuksiin sovellettavat uudet periaatteet sekä koululaisten iltapäivätoiminnan yhtenäistäminen. Kaupunki investoi uuteen kirjastoautoon, ja tämän tulee näkyä myös sivukirjastoverkossa. Raaseporin kaupungin visiossa ilmaistaan tavoite panostaa kasvuun. Visiossa puhutaan yhden (1) prosentin vuosittaisesta kasvusta vuoteen kasvuvauhti voi huonompina taloudellisina aikoina olla hitaampaa, koska silloin rakennetaan vähemmän asuntoja ja muuttohalukkuus laskee. Tavoitteen asukaskuvun kasvusta tulee kuitenkin näkyä yleisesti kaupungin strategiassa ja toteuttaa panostuksilla vuosittaisissa talousarvioissa. 13

15 Toimenpiteet, jotka edistävät hyvää asumista ja yritysten perustamista tai kaupungissa toimivien yritysten kasvua maapolitiikka, kaavoitus, tonttien myynti yksityisille ja yrityksille, katujen ja teiden rakentaminen sekä puistojen ja viheralueiden perustaminen ovat kasvun ja viihtyvyyden saavutuskeinoja. Ympäristönhuolto ja ympäristöterveydenhuolto valvoo ja suorittaa tässä yhteydessä toimenpiteitä, jotka edistävät kaupungin turvallisuutta ja siinä viihtymistä. Kaavoituksen ja rakentamisen painopisteet ovat taajamissa Tammisaari (Pohjoissatama, Gammelboda, Kursand ja Leksvall), Karjaa (keskusta, Billnäs, Svedja ja Mustio) sekä Fiskars ja Pohjan kirkonkylä. Rakentaminen sijoitetaan hyvin kulkuyhteyksien varrelle (rautatie ja päätie) hyvin liikenneyhteyksien ja palvelujen takaamiseksi. Raaseporin infrastruktuuri ja yhteydet Raaseporiin ja sieltä muualle ovat keskeisessä asemassa kasvutavoitteen saavuttamisessa. Kaupungille tulee olla valmiudet neuvotella valtiollisten viranomaisten kanssa infrastruktuurin kehittämisestä ja liikenneturvallisuuden parantamisesta ja tarpeen vaatiessa osoittaa varoja (valtatie 25 liittymä ja järjestelyt rantaradan ja Hanko- Hyvinkää -radan asemaliittymiin). Samoin tulee olla valmiudet kehittää Raaseporin kaupungin infrastruktuuria (tiet, vesihuolto, energia ja IT). Kaupungin tulee myös ottaa huomioon elinkeinoelämän tarpeet tonttien ja katujen suhteen sekä antaa mahdollisuus muovata kaupungissa alueita, joissa asuminen työpaikat voidaan yhdistää. Bäljarsin ja Horsbäckin työpaikka-alueet antavat mahdollisuuden kaavoittaa elinkeinoelämälle kasvumahdollisuuksia. Karjaan keskustassa ovat ajankohtaisia kaavoitus ja Axxell Utbildning Ab:n uusi ammattikoulukiinteistö. Kaavoitus on aloitettu ja sen yhteydessä kiinnitetään huomiota hyviin liikenneratkaisuihin ja tarpeellisten parkkipaikkojen määrään keskustassa. Tammisaaren asema-alueen suunnittelu, sisältäen liikennekeskuksen ja kerrostaloja tarjoaa mahdollisuuksia asua lähellä liikenneyhteyksiä. Billnäsin ruukki on saamassa uuden omistajan ja toiminta muotoutuu uudelleen, minkä seurauksena alueen elämä ja liikenne varmaankin vilkastuvat. Muutos on huomioitava kaavoituksessa ja infrastruktuurissa. Kaupungin ja sen resurssien markkinointi sekä yhteistyö valtiollisten ja seudullisten viranomaisten kanssa ovat oleellisia tehtäviä kasvavalle kaupungille. Yhdyskuntateknisellä sektorilla on valmiudet osallistua siihen ja osaltaan olla luomassa positiivista kuvaa Raaseporin kaupungista. 14

16 Raaseporin kaupungin elinkeinopolitiikassa on tavoitteena elinkoelämän toimintaedellytysten kehittäminen ja turvaaminen sekä työpaikkojen luominen. Toiminnan painopisteena on neuvontatoiminta uusien yritysten perustamiseksi ja yrittäjien sukupolvenvaihdoksien edesauttamiseksi, jota hoitaa Eteläkärjen uusyrityskeskus r.y. Raaseporin alueen yrityksille tarjoaa neuvontaa ja riskirahoitusta myös Hankoniemen kehitysyhtiö Oy. Yritysneuvontaa ja hautomopalveluita tarjoaa Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, joka myös vetää projektia yritystilojen markkinoimiseksi. Tavoitteena on luoda kattava yritystila- ja yritystonttirekisteri vuoden 2009 aikana. Vuoden alussa tulee ratkaista Raaseporin Elinkeinokeskuksen asema. Seutukuntamme elinkeinopalveluiden tulevaisuuden järjestäminen on vuoden 2009 keskeinen asia. Raaseporin ja Hiiden alueiden yhteistä seudullista elinkeinopolitiikkaa koordinoi aluekeskusohjelma (AKO-ohjelma). Ohjelman perusrahoitus on Tällä rahalla tehdään koko alueen elinkeinoelämää tukevia erillisiä selvityksiä ja toimenpiteitä. Raaseporin kaupunki on erityisesti mukana logistiikkaa, hoiva-alaa, matkailua ja bioteknologiaa koskevissa klusterihankkeissa. Seudullinen elinkeinostrategia on tarkoitus laatia vuonna Kaupunki osallistuu aktiivisesti Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimintaan ja Pomoväst yhdistyksen toimintaan. Kaupungin omat keskeiset elinkeinohankkeet ovat: Billnäsin ruukin kehittäminen, Bromarvin kalastuslaitoksen rakentaminen, Pohjan teollisuuskylä Oy, Tammisaaren satamaprojekti ja Karjaan asemanseudun kehittäminen. 3.4 Sisäiset palvelut Tilahallinto, ruokahuolto ja siivouspalvelut ovat tärkeitä palvelutuotannon tukitoimintoja kaikilla kaupungin toimialoilla. Tänä päivänä toiminta on hajautettuna moniin eri yksiköihin. Yhdistyvien kuntien kiinteistöomistukset käsittävät 228 rakennusta, yhteensä m 2. Kiinteistöjen tekninen arvo on arvioitu 168 milj. euroksi ja korjausvelat 17 milj. euroksi. Siivoushenkilökuntaa on 76 henkilöä ja ruokahuollossa työskentelee n. 90 henkilöä. Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että nämä tukipalvelut kootaan omaksi tulosyksikökseen konsernijohdon/yleishallinnon alaisuuteen. Pitkän aikavälin tavoitteena on muuttaa tämä toimintakokonaisuus liikelaitokseksi. Raaseporin sisäisten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on kantaa kokonaisvastuu kunnan kaikista tiloista, turvata kiinteistöjen kunto tarkoituksenmukaisella kunnossapidolla, sopeuttaa kaikki tilat (omat ja vuokratut) uuden kunnan tarpeisiin, tarjota tarkoituksenmukaiset tilat eri toiminnoille, tarjota siivous- ja ruokahuoltopalveluja. 15

17 Ensi askel on se, että alkaen muodostetaan nettotulosyksikkö, jossa on kolme yksikköä: tilahallinto, ruokahuolto ja siivouspalvelut. Tilayksikkö vastaa kaikkien omien ja vuokrattujen tilojen hallinnosta sekä uusien tilojen hankinnasta ja myynnistä. Vastuualueeseen kuuluvat kiinteistöjen kunnossapito, isännöinti, tilojen vuokraaminen sisäisille ja ulkopuolisille asiakkaille, uudisrakentaminen ja korjaushankkeet. Tilayksikköä johtaa kiinteistöpäällikkö. Ruokahuoltoyksikkö vastaa ruoan valmistuksesta kaikille niille kaupungin yksiköille, joiden toimintaan sisältyy ruokailua. Tuotanto kattaa keittiön hankinnat, ruoan valmistuksen ja muut keittiötoiminnot sekä ruoan jakelun yksiköihin. Siivousyksikkö vastaa kaupungin siivoustoiminnoista. Yksikkö voi myös tarvittaessa hankkia siivouspalveluja ulkopuolisilta. Nykyiset siivoussopimukset siirtyvät tälle yksikölle. 3.5 Energiamarkkinat Energiamarkkinat ovat olleet erittäin levottomat vuonna 2008, ja levottomuuden odotetaan jatkuvan vuonna Raakaöljyn hinta kaksinkertaistui kesän 2008 aikana mutta laski sitten maailmanlaajuisen rahoituskriisin myötä alkuvuoden tasolle. Hiilen hinta on vaihdellut vielä rajummin kuin öljyn. Tuontipolttoaineiden suuret hintaheilahtelut ovat vaikuttaneet voimakkaasti metsähakkeen hintaan. Hintaindikaatiot osoittavat, että hinta on noussut jopa 40 % vuoden 2008 alusta. Onneksi Tammisaaren Energialla on vuoden 2009 loppuun ulottuva polttoainesopimus, mikä merkitsee, että ensi vuoden hinnannousu ei tule olemaan niin voimakas kuin markkinahintojen kehityksen perusteella voisi odottaa. Kaukolämmön kysyntä on edelleen hyvällä tasolla. Kapasiteettivaje odotettaessa uuden voimalämpölaitoksen käyttöönottoa on pakottanut Tammisaaren Energian jarruttamaan uusien kuluttajien liittymistä kaukolämpöverkkoon. Tilanne normalisoituu kesällä Kun ensimmäinen Kioto-kausi alkoi vuoden 2008 alussa hiilidioksidin päästökaupalla, sähkön markkinahinnat nousivat ajoittain jopa 50 %. Sähkön markkinahinta on vaihdellut vuoden aikana samassa tahdissa öljyn ja hiilen hinnan kanssa. Tämä on aiheuttanut suuria vaikeuksia sähkön hinnoittelussa. Vuoden 2009 sähkönhankinnan turvaamiseksi hintataso varmistetaan termiinikaupoilla hyvissä ajoin ennen vuoden alkua. Tämä osui kuluvana vuonna valitettavasti ajankohtaan, jolloin markkinahinnat olivat korkeimmillaan. Tästä syystä monet Suomen suurista sähköyhtiöistä ovat ilmoittaneet hinnankorotuksista huolimatta siitä, että tämänhetkinen markkinahinta ei antaisi siihen aihetta. Tammisaaren Energia toteutti 14 %:n hinnankorotuksen Vesihuolto Vesihuollon ja viemäriverkon hoidon tulee olla teknis-taloudellisesti tarkoituksenmukaista toimintaa. Tämä edellyttää verkon yhtenäistämistä ja toimialueen laajentamista. 16

18 Alueellinen yhteistyö jatkuu siten, että rakennetaan yhteysjohto Hankoon. Laitos kohentaa imagoaan parantamalla asiakkaille suunnattua tiedotusta sekä pyrkii oikeudenmukaiseen ja kannustavaan palkkapolitiikkaan, johon sisältyy tulospalkkauksen soveltaminen. Työntekijöiden jatkokoulutus asetetaan tärkeälle sijalle. 3.7 Investonnit Yhdistymissopimuksen mukaan tulee kaikkien kolmen kunnan olla pidättyväisiä investoinneissaan vuonna Vuoden 2009 investointiehdotukset noudattavat samaa periaatetta. Kun uusi kunta muodostetaan, on toiminta saatava käyntiin, ja uusista investoinneista päätetään vasta myöhemmässä vaiheessa, kun on saatu selvyys palvelutuotannon painopisteitä ja toimintojen sijoittelua koskeviin kysymyksiin. Sisäisten palvelujen osastolle, joka käsittää vuodesta 2009 alkaen myös ruokahuollon, tulee myös antaa aikaa analysoida kiinteistömassa ja eri toiminnot, jotta voitaisiin tehdä kestäviä ehdotuksia tulevista investoinneista olemassa oleviin kiinteistöihin ja mahdollisten uusien investointien tarpeesta. Investointien tulee ensi kädessä olla tuottavia.. Raaseporin kaupungin investointitoiminta suuntautuu näin ollen vuonna 2009 yksinomaan kunnostushankkeisiin. Tammisaaren kaupungintalon julkisivuremonttiin käytetään euroa ja terveyskeskuksen tilojen korjaushankkeeseen euroa. Mustion koulukeskuksen lisärakennus on suunniteltu vuosille samoin kuin Pohjan paloaseman saneeraus. Karjaan palvelutalossa tehdään putkiremontti ja Pohjan kirjastossa lattiaremontti vuonna Raaseporin kaupungin suurin yksittäinen investointimääräraha, euroa, kohdistuu liikenneväyliin. Panostukset liikenneväyliin jatkuvat vuosina 2010 ja 2011 saman suuruusluokan summilla. Kunnan eri osien keskustoissa sijaitsevien yleisten alueiden kunnostukseen on varattu vuotuiset määrärahat vuosina Liikelaitoksilla on meneillään laajoja investointihankkeita. Tammisaaren Energian biovoimalaitos, joka tuottaa sekä lämpöä että sähköä, valmistuu syksyllä Ensi vuonna voimalaitoshankkeeseen on arvioitu käytettävän 7,3 miljoonaa euroa. Raaseporin Vesi suunnittelee parhaillaan yhteysjohtoa Hankoon; se toteutetaan vuonna miljoonalla eurolla. Vuonna 2010 investoidaan n euroa Fiskari Antskog -yhteysjohtoon. 4. KUNTAKONSERNI JA OMISTUSYHTEYSYHTEISÖT 4.1 Konsernin tavoitteet, ohjeet Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja sen liikelaitosten sekä yhden tai useamman itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä. 17

19 Osakkuusyhteisöt ovat yhteisöjä, joissa kunnalla on merkittävä omistusosuus (20 50 %) tai suuri vaikutusvalta mutta jotka eivät kuitenkaan kuulu kuntakonserniin. Kuntayhtymät sisältyvät kunnan konsernitilinpäätökseen riippumatta siitä, kuinka suuri osuus kunnalla on kuntayhtymässä. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tullaan esittämään erityinen konserniohje valtuustokauden alussa. Konserniohjeesta on tärkeää tiedottaa asianomaisille, ja se on tehtävä heti valtuuston hyväksyttyä ohjeen. Konserniohjeeseen sisältyy ohjeita konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja valvonnasta asioissa, jotka koskevat rahoitus- ja sijoitustoimintaa, investointeja ja tilintarkastusta. Ohjeella on keskeinen merkitys kaupungin omistajapolitiikan välineenä. Kaupunkia kuntayhtymissä edustaville henkilöille annetaan myös konserniohjeen mukaisia toimintaohjeita. Edustajia informoidaan siitä, että on heidän tärkeää välittää jatkuvasti asianmukaista tietoa kyseisen yhteisön toiminnasta kaupungille. Kaupunginhallituksen konsernipolitiikka-, strategia- ja talousjaosto antaa tarvittaessa opastusta kaupungin yhteisöedustajille valtuuston asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Jaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, miten kaupungin etua valvotaan niissä yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä, joiden jäsen tai osakas kaupunki on. 4.2 Strategisesti merkittävät omistusyhteysyhteisöt Raaseporin kaupunki omistaa 100 % osakkeista 13 kiinteistöosakeyhtiössä, 4 asunto-osakeyhtiössä sekä Karjaan Teollisuuskiinteistöt Oy:ssä ja Pohjan Teollisuuskylä Oy:ssä. Edelleen kaupunki omistaa merkittävän osan, yli 50 %, seuraavien yhtiöiden osakkeista: Forsbyn Lämpö Oy ja Pohjan Liikekeskus Oy Pohjassa sekä Lövkullan Lämpö Oy ja Asunto Oy Kanervanummi Karjaalla. 18

20 Useimpien kiinteistöosakeyhtiöiden myyntiä selvitetään parhaillaan. Kaupungilla on edelleen osakkeita 5 osakkuusyhtiössä (omistusosuus %); näihin sisältyy 2 yhteisomisteista kiinteistöosakeyhtiötä ja 1 asunto-osakeyhtiö, jotka harjoittavat asuinhuoneistojen vuokrausta. Strategisesti merkittäviä ovat Hankoniemen Kehitysyhtiö Oy ja Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, joiden tehtävänä on koordinoida Länsi-Uudenmaan elinkeinopolitiikan yhteisiä panostuksia. Yrkeshögskolan Sydväst on syksyllä 2008 muuttunut Yrkeshögskolan Noviaksi ja Yrkesinstitutet Sydväst sekä Västra Nylands Yrkesskola Västra Finlands yrkesinstitut Axxelliksi. Ne muodostavat Uudenmaan Prikaatin kanssa vahvat koulutuslaitokset, joiden vastuu ulottuu pitkälti seudun ulkopuolelle. Kaupunki on myös Västra Nylands Folkhögskolanin suurin omistaja. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä kuntayhtymä Kårkulla ovat kaupungille tärkeitä kumppaneita. 19

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talous ja omistajaohjaus

Talous ja omistajaohjaus Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi

Kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi Kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi Vastuullista välittämistä Asukkaita kuunnellen sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyvät Ranta-alueet rakentuvat helsinkiläisille Suomalainen hyvinvointimalli

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talousarvion muutokset 2015

Talousarvion muutokset 2015 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2015 Korjaukset Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Korjaukset Kunnanhallitus 22.2.2016 Valtuusto 16.3.2016 KÄYTTÖTALOUSOSA/TULOSLASKELMA Ulkoinen/Sisäinen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 Kunnanhallitus 28.11.2016 Valtuusto 14.12.2016 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2016 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202 Talousarvion 2014 kehys Kh 20.5.2013, 202 Ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelu käynnistyy varsin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. BKT:n kasvukehitys on ollut hyvin vaimeaa ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot