LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait Hallituksen esitykset Tasavallan Presidentin asetukset Valtioneuvoston asetukset MIETINNÖT YM.

Transkriptio

1 2/2014 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 5 Valtioneuvoston asetukset 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 8 Korkein hallinto-oikeus 11 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2 Momentti 2/2014 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki esitutkintalain muuttamisesta, laki pakkokeinolain muuttamisesta, Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 3 :n muuttamisesta, laki ydinenergialain 68 :n muuttamisesta, laki puolustustilalain 9 :n muuttamisesta, laki tullilain 23a ja 43 :n muuttamisesta, laki rajavartiolain 47a :n muuttamisesta, laki valmisteverotuslain 103 :n muuttamisesta, laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 :n muuttamisesta, laki valvontarangaistuksesta annetun lain 6 ja 35 :n muuttamisesta, laki eräiden Suomeen tuotavien näyttelyesineiden takavarikoinnin kieltämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta, laki autokiinnityslain 15 :n muuttamisesta, laki yrityskiinnityslain 25 :n muuttamisesta, laki alusrekisterilain 9 ja 10 :n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 ja 16 :n muuttamisesta, laki kasvinsuojeluaineista annetun lain 32 :n muuttamisesta, laki ulosottokaaren 2 luvun 2 :n muuttamisesta, laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain 1 :n muuttamisesta ja laki valvotusta koevapaudesta annetun lain 7 :n muuttamisesta ( /2013) HE 14/2013 vp LaVM 17/2013 vp Lait tulivat voimaan Esitutkintalain säännöksiä oikeudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa täydennetään siten, että esitutkintaviranomaisen on otettava huomioon myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen. Säännöstä velvollisuudesta saapua esitutkintaan muutetaan niin, että se koskee poliisin lisäksi muitakin esitutkintaviranomaisia. Pakkokeinolaissa olevia kotietsintää koskevia säännöksiä täydennetään niin, että etsinnän kohteena olevalle henkilölle on ilmoitettava oikeudesta saattaa kotietsintä tuomioistuimen tutkittavaksi. Pakkokeinolain telekuuntelun käyttöedellytyksiä koskevia säännöksiä muutetaan niin, että mainittua salaista pakkokeinoa voidaan käyttää myös lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisessä. Lisäksi tehdään esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin liittyviin lakeihin lähinnä teknisiä muutoksia. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen salaisten pakkokeinojen käytöstä ilmoittamista koskevan sääntelyn soveltamisesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta ja sähkömarkkinalain 88 :n muuttamisesta ( /2013) HE 157/2013 vp TaVM 34/2013 vp Lait tulevat voimaan Kuluttajansuojalakia muutetaan siten, että peruuttamisoikeuttaan käyttävän kuluttajan on yleensä vastattava tavaroiden palauttamisesta johtuvista välittömistä kuluista. Puhelinasioinnin osalta säädetään, että elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää tekemäänsä kulutushyödykesopimusta koskevassa puhelinasioinnissa palvelua, jonka käyttämisestä kuluttajalta peritään hänen liittymäsopimuksensa mukaisen hinnan tai sitä vastaavan laskennallisen perushinnan ylittäviä kuluja. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 6 ja 9 :n muuttamisesta, laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta ( /2013) HE 134/2013 vp HaVM 19/2013 vp Lait tulivat voimaan Matkustusasiakirjoja koskevat ulkomaalaislain muutokset tulevat kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella. Ulkomaalaislakiin lisätään uusia käsitteitä kuten pääsyn epääminen, vaatimus siirtyä toiseen jäsenvaltioon, pakenemisen vaara ja palauttaminen. Ulkomaalaisen pääsy voidaan evätä rajanylityksen yhteydessä, jos henkilö ei täytä maahantulon edellytyksiä ja oleskelu kestää alle kolme kuukautta. Kolmannen maan kansalaista on vaadittava siirtymään toiseen jäsenvaltioon ennen palautuspäätöksen tekemistä, jos hänellä on sinne voimassaoleva oleskelulupa. Pakenemisen vaaran määritelmää sovelletaan arvioitaessa ulkomaalaisen säilöönottoedellytyksiä ja jätettäessä vapaaehtoisen paluun aika määräämättä. Palauttamisen määritelmällä täsmennetään, että palauttamisella tarkoitetaan sekä palauttamista että vapaaehtoista paluuta ja kohdevaltion määritelmällä säädetään lain tasolla periaatteet, jolla palautuksen kohdevaltio määritellään. Lisäksi vähemmistövaltuutetulle säädetään toimivalta valvoa palautusten täytäntöönpanoa. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa, laki rikoslain 47 luvun 4 :n muuttamisesta, laki tuloverolain 80 :n muuttamisesta ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2

3 12 luvun 3 :n muuttamisesta ( /2013) HE 152/2013 vp TyVM 11/2013 vp Lait tulivat voimaan Lailla yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa uudistetaan ja selkeytetään yhteistoimintaa ohjaavien säännösten rakennetta sekä valtion työpaikoilla toteutettavan yhteistoiminnan menettelytapoja ja sisältöä. Lailla vähennetään yhteistoimintaa koskevien eritasoisten sopimusten määrää sisällyttämällä lakiin merkittävimmät keskustason sopimusmääräykset. Tärkeimmät niistä koskevat koko valtionhallinnon tai useamman kuin yhden ministeriön hallinnonalan muutoshankkeita koskevaa yhteistoimintaa. Vuoden 2014 tuloveroasteikkolaki, laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laki Verohallinnosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 :n muuttamisesta, laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 24 :n kumoamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 55 :n 4 momentin kumoamisesta, laki maatilatalouden tuloverolain 10e :n 4 momentin kumoamisesta ja laki ennakkoperintälain 9 :n 6 momentin kumoamisesta ( /2013) HE 105/2013 vp HE 181/2013 vp VaVM 22/2013 vp Lait tulivat voimaan Vuoden 2014 tuloveroasteikkolaki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Tuloverolakia muutetaan muun muassa siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2400 euroon. Tuloverolaista kumotaan säännös, jonka mukaan Verohallinto vahvistaa erikseen verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän ajokilometriä ylittävälle osalle. Vastaavat muutokset tehdään elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin, maatilatalouden tuloverolakiin sekä ennakkoperintälakiin. Laki tuloverolain muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki maatilatalouden tuloverolain 5 :n muuttamisesta, laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina annetun lain muuttamisesta ja laki tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina annetun lain muuttamisesta ( /2013) HE 185/2013 vp VaVM 32/2013 vp Lait tulivat voimaan Yhteisöverokantaan, pääomantuloveron progressioon sekä elinkeinotoiminnan, osinkotulon ja vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon verotukseen tehdään muutoksia. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtiovarainministeriö valmistelee osuuskuntien verotusta koskevan sääntelykokonaisuuden niin, että sitä koskeva esitys voidaan antaa eduskunnalle kevään 2014 aikana ja lainmuutokset saattaa voimaan vuoden 2015 alusta. Valmistelussa tulee huolehtia siitä, että alan toimijoita kuullaan avoimesti ja esitettyjen näkökohtien vaikutus veromalliin arvioidaan huolellisesti. Arvioinnissa tulee -ottaa huomioon kansainväliseen veropakoon liittyvien näkökohtien lisäksi myös sääntelyn neutraalisuus eri toimijoiden kesken. Laki perusopetuslain muuttamisesta, laki lukiolain muuttamisesta, laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 41 ja 45 :n muuttamisesta ( /2013) HE 66/2013 vp SiVM 10/2013 vp Lait tulivat voimaan Perusopetuslakiin, lukiolakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin lisätään säännökset opettajien ja rehtorin toimivaltuuksista ottaa haltuun vaarallisia esineitä ja aineita sekä tarkastaa oppilaan tai opiskelijan tavarat ja päällisin puolin vaatetus tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi. Lisäksi perusopetuslakiin lisätään säännökset myös toimivaltuuksista häirintään käytettävien esineiden tai aineiden haltuun ottamiseksi. Myös perusopetuslain jälkiistuntoa koskevaa säännöstä tarkennetaan. Lukiolakia muutetaan vastaamaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia siten, että myös lukio-opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan jatkossa evätä jäljellä olevan työpäivän sijasta enintään kolmen työpäivän ajaksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, laki perusopetuslain muuttamisesta, laki lukiolain muuttamisesta, laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki lastensuojelulain 9 ja 12 :n muuttamisesta, laki terveydenhuoltolain 16 ja 17 :n muuttamisesta ja laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ( / 2013) HE 67/2013 vp SiVM 14/2013 vp Lait tulevat voimaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki koskee esi- ja perusopetusta ja toisen asteen lukiokoulutusta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta. Toisen asteen opiskelijat saavat vastaavat opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut kuin perusasteen oppilaat. Lasten- Momentti 3 Momentti 2/2014

4 suojelulain tarkoittamaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan opiskeluhuoltoa koskevia tietoja. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on laadittava oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta vastaa opiskeluhuollon kehittämisryhmä. Opiskeluhuollon valtakunnallisesta ohjauksesta vastaavat Opetushallitus ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakiin lisätään säännös, joka antaa oppilaitoksen sijaintikunnalle mahdollisuuden laskuttaa opiskelijan kotikuntaa käytettyjen psykologi- ja kuraattoripalvelujen aiheuttamista henkilöstökustannuksista. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa uudistuksen vaikutuksia oppilashuollon vaikuttavuuteen ja tehostumiseen sekä henkilöstön riittävyyteen ja palvelujen saatavuuteen eri puolilla maata ja antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvityksen kevätistuntokaudella Laki opintotukilain muuttamisesta ja laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 2 :n muuttamisesta ( / 2013) HE 116/2013 vp HE 197/2013 vp SiVM 11/2013 vp Lait tulevat voimaan Opintotuki sidotaan indeksiin ja järjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa nostetaan kustannusneutraalisti opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennettäessä. Opintorahan kuukausittaisia määriä korkeakoulussa korotetaan noin 11 prosentilla. Yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttavaa aikaa lyhennetään viidellä tukikuukaudella. Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään 64 tukikuukautta. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin opintotukilainsäädännön uudistamiseksi siten, ettei samassa tilanteessa olevia täysi-ikäisiä opiskelijoita aseteta enää eri asemaan iän perusteella. Laki vesilain muuttamisesta (1193/2013) HE 87/2013 vp MmVM 20/2013 vp Laki tuli voimaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus laatii tarvittaessa selvityksen toimenpiteistä, joilla tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia yleiseltä kannalta haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Selvitys tehdään yhteistyössä lupien haltijoiden sekä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa, ja se kattaa tarvittavassa laajuudessa koko vesistöalueen tai sen osan. Selvitys koskee sellaisia vedenkorkeuksiin ja virtaamiin vaikuttavia toimenpiteitä, jotka hankkeesta vastaava voi suorittaa vesitaloushanketta toteuttaessaan. Selvityksen perusteella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tehdä aluehallintovirastolle hakemuksen yhden tai useamman vesitaloushankkeen lupamääräysten tarkistamiseksi. Lupamääräyksiä voidaan tarkistaa tai antaa uusia määräyksiä, jos tulvasta tai kuivuudesta voi aiheutua yleistä vaaraa ihmisen hengelle, turvallisuudelle tai terveydelle taikka suurta vahinkoa yleiselle tai yksityiselle edulle, eikä näitä vaikutuksia muutoin voida riittävästi vähentää. Vahingot, joita määräysten täytäntöönpanosta tulva- tai kuivuustilanteissa mahdollisesti aiheutuu luvan haltijalle tai muille tahoille, korvataan valtion varoista lukuun ottamatta vesivoiman menetystä. Vesilakiin tehdään lisäksi eräitä teknisiä tarkistuksia. Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, laki terveydenhuoltolain muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta, laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ja laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f :n muuttamisesta ( /2013) HE 103/201 StVM 23/2013 vp3 vp Lait tulivat voimaan Lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta toimeenpannaan pääosa potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin säännöksistä. Lakiin myös kootaan voimassa olevia säännöksiä rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvistä menettelyistä ja hoitokustannusten korvaamisesta. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa kunta- ja kuntayhtymäkohtaisesti ulkomaille hoitoon hakeutuvien kuntalaisten määrää ja muutoksia kunnan asukkaiden terveydenhuollon palvelujen käytössä samoin kuin ulkomailta Suomeen hakeutuvien potilaiden määrää. Laki työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain muuttamisesta, laki merimieseläkelain 160 :n muuttamisesta ja laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 29 ja 30 :n muuttamisesta ( /2013) HE 162/2013 vp StVM 28/2013 vp Lait tulivat voimaan TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautetaan vuoden 2016 lopussa siten, että vuoden 2016 viimeisenä päivänä vielä voimassa olevien TELlisäeläkevakuutuksien voimassaolo päätetään suoraan lain nojalla. Päättymisajankohtaan mennessä ansaitusta lisäeläketurvasta muodostetaan vapaakirja. Lisäksi työntekijällä säilyy tietyin edellytyksin oikeus saada vanhuuseläke lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä. Työnantajalla on edellä tarkoitetun lisäeläkevakuutuksen päättämistilanteessa tietyin edellytyksin oikeus kertamaksulla ostaa lisävakuutuksen piirissä oleville työntekijöilleen lisäeläketurvaa. Työkyvyttömyyseläkkeenä myönnetyn TEL- ja YEL-lisäeläkkeen vanhuuseläkkeeksi muuttumisen ajankohta muutetaan samaksi kuin se on peruseläketurvassa. Muutokseen liittyy eräitä osatyökyvyttö- 4

5 myyseläkettä koskevia poikkeussäännöksiä. YEL-lisäeläketurva rahoitetaan vuoden 2014 alusta alkaen kokonaisuudessaan YEL-eläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä ja TEL-lisäeläketurva rahoitetaan vuoden 2017 alusta alkaen kokonaisuudessaan TyEL- ja MELeläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä. Laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä ja laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 2 :n muuttamisesta (22 23/2014) HE 89/2013 vp TaVM 26/2013 vp Lait tulevat voimaan Teollisoikeudellinen asiamiesjärjestelmä uudistetaan kokonaisuudessaan. Patentti-, tavaramerkkija mallioikeusasiamiesten auktorisointi- ja valvontamenettelyn käyttöönoton päämääränä on teollisoikeudellisten palveluiden laatutason varmistaminen. Auktorisointija valvontatehtävien hoitamisesta vastaa Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen sijoitettava riippumaton teollisoikeusasiamieslautakunta. Muutoksenhaku teollisoikeusasiamieslautakunnan seuraamuksiin liittyvistä päätöksistä keskitetään markkinaoikeuteen. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin tehdään teknisluonteinen muutos. Laki päästökauppalain muuttamisesta (11/2014) HE 169/2013 vp TaVM 36/2013 vp Laki tuli voimaan Päästökauppalain muutokset koskevat Kioton pöytäkirjan mukaisten hankemekanismien käyttöä, maksutta jaettavien päästöoikeuksien kirjaamista ja takaisinperintäoikeutta sekä päästöjen tarkkailua ja todentamista. Lisäksi laki sisältää täsmennyksen lain soveltamisalaan ja useita teknisluonteisia tarkistuksia. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 214/ 2013 vp) eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ympäristönsuojelulaki. Lisäksi muutettaisiin eräissä muissa laeissa olevat viittaukset ympäristönsuojelulakiin. Ympäristönsuojelulain soveltamisala sekä keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyisivät pääosin ennallaan mutta täsmennettyinä. Laissa olevia asetuksenantovaltuuksia täydennettäisiin ja täsmennettäisiin. Luvanvaraisuus pysyisi pääsääntöisesti ennallaan ja luvanvaraisia toimintoja koskevat laitosluettelot olisivat lain liitteessä. Lupaharkintaa koskevia ympäristönsuojelulain säännöksiä esitetään muutettaviksi ja täsmennettäviksi, koska teollisuuden päästöistä annettu direktiivi edellyttää, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen direktiivin mukaisissa laitoksissa perustuu komission julkaisemiin oikeudellisesti velvoittaviin päätelmiin. Direktiivin toimeenpano edellyttää myös, että toiminnanharjoittajan on laadittava perustilaselvitys, jos laitoksen toimintoihin liittyy maaperän tai pohjaveden pilaantumiseen vaaraa aiheuttavien merkityksellisten vaarallisten aineiden käyttöä, tuotantoa tai ympäristöön päästämistä. Toiminnan lopettamista ja tarkkailua koskevia säännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi. Muutoin lupamenettelyä koskevat säännökset säilyisivät eräitä menettelyitä selkeyttäviä säännöksiä lukuun ottamatta pääsääntöisesti ennallaan. Esityksessä ehdotetaan ympäristönsuojelulakiin sisällytettäväksi turvetuotannon sijoittumista koskeva säännös, jonka mukaan toiminta on sijoitettava niin, että siitä ei aiheudu toiminnan sijoituspaikalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Valtion ja kunnan lupaviranomaisten välinen toimivallanjako säilyisi ennallaan. Kunnille kuitenkin säädettäisiin mahdollisuus saada hakemuksesta siirrettyä omaan toimivaltaansa osa valtion lupaviranomaisen toimivaltaan kuuluvista luvanvaraisista laitoksista. Esityksellä tehostettaisiin ympäristönsuojelun valvontaa lisäämällä sen suunnitelmallisuutta. Valvonnan kohdistamisen tulisi perustua toiminnoista aiheutuvaan riskiin. Valvontaa tehostettaisiin myös säätämällä sen maksullisuudesta. Valvontamaksun käyttöönotolla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä kunnissa parannetaan ympäristönsuojelun valvonnan voimavaroja. Valtioneuvoston lausumat; 1) Ympäristönsuojelulakia koskevassa hallituksen esityksessä otetaan käyttöön ympäristönsuojelun valvontamaksut valvonnan voimavarojen turvaamiseksi. Asianomaiset ministeriöt huolehtivat siitä, että kertyvät maksutulot ohjataan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa tosiasiallisesti valvonnan käyttöön vähentämättä muuta valvonnan rahoitusta. 2) Turpeella on merkittävä rooli biomassan tukipolttoaineena taajamien ja teollisuuden sähkön ja lämmön tuotannossa. Kotimaisena energialähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja tärkeä rooli huoltovarmuuden turvaamisessa. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20 päivänä maaliskuuta 2013; VNS 2/2013 vp) mukaisesti seuraavan vuoden aikana kun nykyistä voimalaitoskantaa on käytössä, turvetta tarvitaan lämmityskaudella vähintään TWh ja lisäksi on turvattava noin 6 8 TWh ylivuotinen turvevarasto sääriskien tasaamiseksi. Sadekesänä 2012 energiaturvetta tuotettiin vain 11,7 TWh ja kesällä 2013 noin 19,3 TWh. Toukokuussa 2013 ylivuotinen turvevarasto oli vain 2 TWh. Vuonna 2012 energiaturvetta käytettiin noin 18 TWh, ja arvio vuoden 2013 käytöstä on noin 15 TWh. Talvikaudella turve tullee riittämään, mutta ylivuotinen varasto ei kasvane 2 TWh:sta. Tilannetta on tarpeen seurata. Tuotantoalaa poistuu koko ajan tuotannosta. Energia- ja ilmastostrategian mukainen yhteensä noin TWh vuotuinen turpeen saanti edellyttää, että myönnetään riittävästi ympäristölupia uusia tuotantoalueita varten. Tämän kannalta on keskeistä, että hallituksen esitykseen ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi eräiksi Momentti 5 Momentti 2/2014

6 siihen liittyvien lakien muuttamisesta sisältyvän ympäristönsuojelulakiehdotuksen 13 :ää sen perusteluiden mukaisesti ei sovelleta valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvän luonnontilaisuusluokittelun 0 2 luokan suohon. On tärkeää, että ympäristölupien ruuhkien purkamiseksi ja lupakäsittelyn tehostamiseksi tuodaan hallituksen käsittelyyn keväällä 2014 esitys rakennepoliittisen ohjelman paperin mukaisesti ja että ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksen toisessa vaiheessa toteutetaan ympäristölupakäsittelyä nopeuttavia uudistuksia. Tavoitteena on turvata kaikissa tilanteissa energia- ja ilmastostrategian mukainen yhteensä noin TWh vuotuinen turpeen saanti, minkä vaarantuessa tulee ryhtyä viipymättä asianmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Hallituksen esitys (HE 216/ 2013 vp) eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta. Seksuaalirikoksia koskevaa rikoslain lukua ehdotetaan muutettavaksi siten, että se turvaa entistä paremmin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2015 alussa. Hallituksen esitys (HE 218/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Vesihuoltolakiin sekä maankäyttöja rakennuslakiin ehdotetaan muutoksia ja lisäyksiä. Vesihuoltolain keskeisiä muutoksia olisivat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettäisiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettäisiin hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulisi suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueilla. Se voisi periä hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä säädettäisiin vesihuoltolaissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 219/ 2013 vp) eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain sekä sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta. Lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain merkittävimpänä muutoksena olisi se, että myös muille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmille ehdotetaan säädettäväksi vaatimukset, joiden tulee täyttyä ennen kuin niitä saa ottaa käyttöön. Samoin kaikilta tietojärjestelmiä käyttäviltä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilta edellytettäisiin tietojärjestelmien käyttöön liittyvää omavalvontasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on varmistaa salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen tietosuoja. Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että kansaneläkelaitos hoitaisi valtakunnallisena tietojärjestelmäpalveluna arkistointipalvelun lisäksi myös muita terveydenhuollon asiakirjoja, luovutuslokirekisterien säilytyksen, kansalaisen käyttöliittymän sekä palvelun, jonka avulla valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja voi käyttää Internetin välityksellä sekä tietoliikenneverkkoja käyttävillä liikutettavilla laitteilla. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi 5a luku tietojärjestelmien olennaisista vaatimuksista ja niiden osoittamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyssä käytettävän tietojärjestelmän tulisi täyttää yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja tietosuojaa sekä toiminnallisuutta koskevat olennaiset vaatimukset. Sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että lääkemääräys olisi pääsääntöisesti laadittava sähköisesti. Kirjallisessa ja puhelinlääkemääräyksessä olisi perusteltava se, miksi sitä ei ole annettu sähköisesti. Kansaneläkelaitoksen tulisi toteuttaa käyttöliittymäpalvelu. Laissa säädettäisiin rajat ylittävästä sähköisestä lääkemääräyksestä. Kansaneläkelaitos toimisi Suomessa kansallisena yhteyspisteenä reseptikeskuksen, apteekkien ja ulkomaan kansallisen yhteyspisteen välillä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kuukauden kuluttua niiden vahvistamisesta. Hallituksen esitys (HE 221/ 2013 vp) eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n ja rikoslain 38 luvun 8b :n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Tietoyhteiskuntakaaren tarkoituksena on poistaa sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön päällekkäisyydet sekä selkeyttää, ajanmukaistaa ja parantaa sääntelyä. Lailla kumottaisiin viestintämarkkinalaki, sähköisen viestinnän tietosuojalaki, radiotaajuuksista ja telelaitteista annettu laki, televisio- ja radiotoiminnasta annettu laki, verkkotunnuslaki, eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä annettu laki, eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annettu laki sekä tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annettu laki. Esityksellä toteutettaisiin sähköisen viestinnän sääntelyn kokonaisuudistus. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Valtioneuvoston lausumat; 1) Valtioneuvosto toimilupaviranomaisena ottaa toimilupapäätöksissään huomioon hallituksen esityksessä ehdotetut toimilupasääntelyä joustavoittavat ja keventävät muutosehdotukset siten kuin se voimassa olevien viestintämarkkinalain (393/2003), televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) ja radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain (1015/2001) toimilupamenettelyä tai taajuushallintoa koskevien säännösten mukaan on mahdollista. Ehdotettu menettely mahdollistaisi joustavamman siirtymisen uudempaan televisiotoiminnan lähetystekniikkaan. Lisäksi mahdollistuisi esimerkiksi ohjelmistotoimiluvanhaltijoiden siirtymiset eri kanavanippujen välillä ja sekä radio että televisiotoiminnan ohjelmistotoimilupien nykyisenkaltaisesta ehdottomasta sisältötulkinnasta luopuminen jo ennen tietoyhteiskuntakaaren voimaantuloa silloin, kun se on markkinoiden 6

7 kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista. 2) Liikenne- ja viestintäministeriö perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on edistää tietoyhteiskuntakehitystä siten, että langattomien ja kiinteiden internet-liittymien käyttäjät voivat mahdollisimman kustannustehokkaasti, laajasti ja yhtäaikaisesti vastaanottaa avoimessa internetissä tarjottavia audio ja audiovisuaalisia sisältöjä. Työryhmä antaa esityksensä vuoden 2014 loppuun mennessä. 3) Yhteisötilaajan oikeutta käsitellä tunnistamistietoja väärinkäytöstapauksissa koskevat voimassaolevan sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 13a k (ns. Lex Nokia) ovat osa ehdotettua tietoyhteiskuntakaarta (18 luku). Työelämää koskevien säännösten siirtämiseksi lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004), tai muuhun soveltuvaan työelämän lainsäädäntöön, perustetaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla työryhmä, jonka toimikausi on vuosi Työryhmään kutsutaan keskeiset työmarkkinakeskusjärjestöt ja viranomaistahot ja se vastaa asian valmistelusta ja neuvotteluista. Valtioneuvosto tekee asiassa ratkaisun saatuaan työryhmän esityksen. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus valvotusta koevapaudesta ja valtioneuvoston asetus ehdonalaisen vapauden valvonnasta ( /2013) Asetukset tulivat voimaan Valvotusta koevapaudesta annettu laki (629/2013) ja laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetun lain muuttamisesta (630/2013) tulevat voimaan Koevapaudesta annetussa laissa säädetään nykyistä täsmällisemmin valvotun koevapauden edellytyksistä ja sisällöstä. Lait sisältävät säännökset seksuaalirikoksesta tuomitulle tarkoitetusta lääkehoidosta ja siihen liitetystä muusta hoidosta ja tuesta. Valvotusta koevapaudesta annettavalla valtioneuvoston asetuksella annetaan lakia täsmentävät säännökset valvottuun koevapauteen liittyvien asiakirjojen ja päätösten laatimisesta, käsittelystä, sisällöstä ja kirjaamisesta, matkakustannusten korvaamisesta, voimankäyttövälineistä ja seksuaalirikolliselle tarkoitetun lääkehoidon valvonnasta. Ehdonalaisen vapauden valvonnasta annettavalla asetuksella annetaan lakia täsmentävät säännökset ehdonalaisen vapauden valvonnasta ja toimeenpanosta, valvontaan liittyvistä asiakirjoista, velvollisuuksien rikkomisen selvittämisestä, valvonnan lakkauttamisesta ja matkakustannuksista. Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1093/2013) Asetus tuli voimaan Asetukseen (906/2009) tehdään eräitä muutoksia, jotka johtuvat aluehallintovirastoista annettuun lakiin (896/2009) voimaan tulevista muutoksista (lait 507/ 2013 ja 932/2013). Lisäksi eduskunnan kirjelmässä (4/2013 vp) lausutun johdosta asetusta muutetaan niin, että vähittäiskaupan aukioloaikojen poikkeuslupien käsittely keskitetään yhteen aluehallintovirastoon. Samalla asetukseen tehdään eräitä teknisiä tarkennuksia. Aluehallintovirastoista annetun lain muuttamisesta annetussa laissa 507/2013 (HE 15/2013 vp) on kyse poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmanteen vaiheeseen liittyvistä säädösmuutoksista. Poliisitoimen tehtävät poistuvat lukien aluehallintovirastoista, minkä vuoksi asetuksesta poistetaan poliisitoimen vastuualuetta koskevat säännökset. Aluehallintovirastoista annetun lain muuttamisesta annetussa laissa 932/2013 (HE 114/2013 vp) on kyse kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävien sekä oppilaitosrakentamistehtävien siirtämisestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista aluehallintovirastoihin. Asetusta muutetaan siten, että kaikkiin aluehallintovirastoihin perustetaan hallituksen esityksessä todetuin tavoin opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue, jolle organisoidaan aluehallintovirastoille nykyisin kuuluvat opetus- ja muun sivistystoimen sekä lasten päivähoitotoimen tehtävät ja aluehallintovirastoille siirtyvät opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalan tehtävät. Eräissä ELY-keskuksilta aluehallintovirastoille siirtyvissä tehtävissä säädetään toimialuelaajennuksia Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle sekä Lapin aluehallintovirastolle. Lisäksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain (945/2009) 3 :n mukaisten poikkeuslupien käsittely keskitetään valtakunnallisesti Lapin aluehallintovirastoon. Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (1144/2013) Asetus tuli voimaan Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista. Asetuksella keskitetään rakennerahastoasiat hallinnollisesti neljään ELY-keskukseen ja perustetaan keskittämiseen liittyen ruotsinkieliset palveluryhmät kahdelle rakennerahastoasioissa kaksikieliselle suuralueelle sekä säädetään kaksikielisten suuralueiden rakennerahastoasioista vastaavien ELY-keskusten kielitaitovaatimuksista. Lisäksi perustetaan valtakunnallinen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen asiakaspalvelukeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, laajennetaan Pirkanmaan ELY-keskukseen sijoitetun valtakunnallisen liikenteen asiakaspalvelukeskuksen tehtäviä vesi- ja rataliikenteeseen ja perustetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen erillisyksiköksi siviilipalveluskeskus, joka vastaa Lapinjärven kunnalta valtiolle liittyvistä siviilipalveluslain (HE 123/2013 vp) mukaisista tehtävistä. Liikkeenluovutuksina siirretään Keksintösäätiöltä tehtäväkokonaisuus Uudenmaan ELY-keskuksen hoidettavaksi ja PKT-säätiöltä Etelä- Savon ELY-keskuksen erillisyksikköön (työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus) neuvontapalvelu. Lisäksi asetus päivitetään vastaamaan lainmuutoksia (HE 114/2013), jolla kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen sekä oppilaitosrakentamisen tehtävät siirretään ELY-keskuksilta aluehallintovirastoille ja (HE 150/2013) jolla valtion perustietotekniikkaan liittyvät pal- Momentti 7 Momentti 2/2014

8 velut siirretään aluehallinnon tietohallintopalveluyksiköltä (AHTI) perustettavaan toimialariippumattomien tietohallintopalveluiden yksikköön. Muilta osin ehdotettu asetus on pitkälti samanlainen kuin voimassa oleva asetus. Valtioneuvoston asetus ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta (1316/2013) Asetus tuli voimaan Asetusta muutetaan osinko- ja yhteisöverotusta koskevan uudistuksen vuoksi, jota koskeva tuloverolain muutos vahvistettiin Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatujen osinkojen veronalainen osuus nousee 70 prosentista 85 prosenttiin ja myös muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatujen osinkojen veronalaisen osuuden laskenta muuttuu. Ennakkoperintäasetusta muutetaan siten, että julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta ennakonpidätys on 25,5 prosenttia. Lainmuutoksen johdosta listaamattomasta yhtiöstä saatujen osinkojen euron verovapaa osuus poistuu. Tämän vuoksi osingosta tulee toimittaa ennakonpidätys, jotta ennakkoperinnän vastaavuus lopullisen verotuksen kanssa toteutuu. Ennakkoperintäasetukseen lisätään velvollisuus toimittaa ennakonpidätys myös muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta. Listaamattoman yhtiön jakamasta osingon ennakonpidätys on 7,5 prosenttia ja euroa ylittävästä osingon määrästä 27 prosenttia. KORKEIN OIKEUS KKO:2013:87 Maantietoimitus Lunastuslaki Lunastuskorvaus Kohteenkorvaus Asemakaavaa oli tiesuunnitelmaa silmällä pitäen muutettu siten, että osa kiinteistöstä oli osoitettu maantiealueeksi. Samalla asemakaavan muutoksella kiinteistön omistajalle jääneen kiinteistön osan rakennusoikeutta oli lisätty. Maantietoimituksessa kiinteistön omistajalle maksettava lunastuskorvaus oli määrättävä ottamatta huomioon rakennusoikeuden korotusta. LunastusL 29 1 mom. LunastusL 36 1 mom. KKO:2013:88 Konkurssi Takaisinsaanti konkurssipesään Yhtiö oli takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 :ssä tarkoitettuna kriittisenä aikana ostanut tuotteita useassa erässä ja maksanut ne tavarantoimittajan pankkitilille tuotteiden toimituspäivänä tai muutamaa päivää myöhemmin. Suoritusten katsottiin olevan sellaisia käteiskauppaan rinnastettavia maksuja, jotka eivät olleet vahingoittaneet yhtiön muita velkojia. Maksut eivät olleet peräytettävissä yhtiön konkurssipesään. TakSL 10 KKO:2013:89 Yksityistie Tieoikeus Saarissa sijaitsevien vapaa-ajan kiinteistöjen omistajat olivat rakentaneet saaret yhdistävän tieverkon samoin kuin sillan mantereelle. Kiinteistönomistajat hakivat tieoikeutta mantereella kulkevalle tielle. Kysymys tieoikeuden perustamisen edellytyksistä. YksitTieL 8 KKO:2013:90 Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen mittaaminen Koventamisperusteet Hovioikeus oli tuominnut moottoripyöräkerhoon kuuluneet vastaajat muun ohella kahdesta murhan yrityksestä vankeusrangaistuksiin, joita mitattaessa otettiin rikoslain 6 luvun 5 :n 2 kohdan nojalla rangaistusta koventavana seikkana huomioon se, että rikokset oli tehty vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Kysymys koventamisperusteen soveltamisen edellytyksistä ja rangaistuksen mittaamisesta. Ks. KKO:2011:41 RL 6 luku 5 2 kohta KKO:2013:91 Ylimääräinen muutoksenhaku Kantelu Oikeudenkäyntimenettely Prosessinjohto Todistelu Käräjäoikeus oli laajassa rikosasiassa velvoittanut syyttäjän erottamaan nimeämänsä esitutkinta-aineistoon sisältyneet kirjalliset todisteet erilliseen kansioon tai tallenteeseen, jossa todisteet oli eroteltu sähköiseen hakemistoon. Käräjäoikeus oli samalla ilmoittanut, ettei sellaisia kirjallisia todisteita, joita ei ollut mainituin tavoin eroteltu, otettu vastaan todisteina. Hovioikeus oli syyttäjän kantelusta kumonnut käräjäoikeuden päätöksen. Kirjallisten todisteiden esittämistapaa koskevien määräysten antaminen kuului käräjäoikeuden prosessinjohto-oikeuden piiriin ja syyttäjä oli velvollinen noudattamaan tällaista määräystä ilman sen tehosteeksi asetettua nimenomaista uhkaakin. Käräjäoikeuden päätöksestä ei saanut erikseen kannella. Hovioikeuden päätös kumottiin ja kantelu jätettiin tutkimatta. Ks. KKO:1998:129 ROL 6 luku 5 KKO:2013:92 Veropetos Törkeä veropetos Kirjanpitorikos Törkeä kirjanpitorikos Työeläkevakuutusmaksupetos Törkeä työeläkevakuutusmaksupetos Velallisen epärehellisyys Törkeä velallisen epärehellisyys Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen mittaaminen Ne bis in idem A:n syyksi oli luettu kaksi törkeää veropetosta, kirjanpitorikoksen ja törkeän kirjanpitorikoksen käsittävä rikos, törkeä työeläkevakuutusmaksupetos ja törkeä velallisen epärehellisyys. A oli maksanut niin sanottuja pimeitä palkkoja X Oy:n työntekijöille yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa. X Oy oli välttänyt arvonlisäveroja, ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja sekä tuloveroja ja A henkilökohtaista tuloveroa, joiden yhteismäärä oli ollut yli 1,2 miljoonaa euroa. Menettelyn peittämiseksi X Oy:n kirjanpitoon oli kirjattu tekaistuja tositteita noin 2,5 miljoonan euron arvosta. A ei ollut myöskään ilmoittanut X Oy:n maksamia palkkoja työeläkeva- 8

9 kuutusyhtiölle, millä menettelyllä hän oli aiheuttanut noin euron työeläkevakuutusmaksun määräämättä jättämisen. Lisäksi A oli saattanut omaisuuttaan velkojiensa ulottumattomiin noin euron arvosta. A valitti rangaistuksen mittaamisesta. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla A:lle tuomittua viiden vuoden yhteistä vankeusrangaistusta ei alennettu. (Ään.) Kysymys myös ne bis in idem -periaatteen soveltamisesta. RL 6 luku 3 RL 6 luku 4 RL 7 luku 5 2 mom. KKO:2013:93 Veropetos Törkeä veropetos Kirjanpitorikos Törkeä kirjanpitorikos Työeläkevakuutusmaksupetos Törkeä työeläkevakuutusmaksupetos Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen mittaaminen A:n syyksi oli luettu törkeä veropetos, törkeä kirjanpitorikos ja törkeä työeläkevakuutusmaksupetos. A oli maksanut niin sanottuja pimeitä palkkoja X Oy:n työntekijöille yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. X Oy oli välttänyt arvonlisäveroja, ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja sekä tuloveroja yhteensä yli euroa. Menettelyn peittämiseksi X Oy:n kirjanpitoon oli kirjattu tekaistuja tositteita noin 2 miljoonan euron arvosta. A ei ollut myöskään ilmoittanut X Oy:n maksamia palkkoja työeläkevakuutusyhtiölle, millä menettelyllä hän oli aiheuttanut yli euron työeläkevakuutusmaksun määräämättä jättämisen. A valitti rangaistuksen mittaamisesta. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla A:lle tuomittua neljän vuoden yhteistä vankeusrangaistusta ei alennettu. RL 6 luku 3 RL 6 luku 4 RL 7 luku 5 2 mom. KKO:2013:94 Liikennerikos Liikenneturvallisuuden vaarantaminen Kuolemantuottamus A oli kääntyessään risteyksessä kuorma-autolla oikealle törmännyt risteystä polkupyörällä ylittäneeseen B:hen seurauksin, että tämä oli kuollut. A oli ollut tietoinen auton takana ja keula-alueella sijaitsevista katvealueista ja hänen oli täytynyt käsittää, että kuormaauton ryhmittyminen ajoradan keskiviivan tuntumaan mahdollisti kevyen liikenteen ryhmittymisen auton keulan oikealle puolelle. Kerrotuissa olosuhteissa A:lla oli ollut korostunut velvollisuus tarkkailla kevyttä liikennettä, mihin hänellä oli ollut myös mahdollisuus. A tuomittiin rangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. RL 23 luku 1 TLL 3 1 mom. TLL 14 2 mom. KKO:2013:95 Rangaistuksen määrääminen Yhdyskuntapalvelu Muuntaminen vankeudeksi Vapaudenmenetysajan vähentäminen Ylimääräinen muutoksenhaku Tuomion purkaminen rikosasiassa Käräjäoikeus oli lainvoiman saaneella tuomiolla muuntanut yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olevan osan ja toisen kokonaan suorittamatta olevan yhdyskuntapalvelun yhdeksi vankeusrangaistukseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla käräjäoikeuden tuomio purettiin ja yhdyskuntapalvelurangaistukset muunnettiin kahdeksi eri vankeusrangaistukseksi. Suorittamatta oleva yhdyskuntapalvelu oli muunnettava vankeusrangaistukseksi siten, että tuomittava sai rikoslain 6 luvun 13 :n mukaisen vapaudenmenetysajan täysimääräisesti hyväkseen. Ks. KKO:2013:28 RL 6 luku 13 KKO:2013:96 Seksuaalirikos Pakottaminen sukupuoliyhteyteen Oikeudenkäyntimenettely Todistelu Näytön arviointi Kysymys näytön arvioinnista pakottamista sukupuoliyhteyteen koskevassa rikosasiassa, jossa asianomistaja ja vastaaja olivat antaneet vastakkaiset kertomukset sen suhteen, oliko seksuaalinen kanssakäyminen perustunut pakottamiseen vai ollut vapaaehtoista. RL 20 luku 3 KKO:2013:97 Seksuaalirikos Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Oikeudenkäyntimenettely Todistelu Näytön arviointi Esitutkintakertomuksen huomioon ottaminen oikeudenkäynnissä Kysymys näytön arvioinnista lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa rikosasiassa ja erityisesti oikeudenkäynnissä vaikenevan asianomistajan esitutkintakertomuksen näyttöarvosta. RL 20 luku 6 (563/1998) IhmisoikeusSop 6 art 1 kappale IhmisoikeusSop 6 art 3 (d) kappale KKO:2013:98 Oikeudenkäyntimenettely Prosessinjohto Käräjäoikeus oli tuominnut A:n rangaistukseen asianomistaja B:n esittämien rangaistusvaatimusten perusteella. Hovioikeus katsoi A:n tulleen osittain tuomituksi muista teoista kuin mistä B oli vaatinut hänelle rangaistusta. Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta valmistelussa kyselyoikeuttaan käyttäen selvittää, oliko B joltain osin luopunut käräjäoikeudessa esittämistään rangaistusvaatimuksista. Ks. KKO:2010:40 ROL 6 luku 5 2 mom. KKO:2013:99 Tapaturmakorvaus Syy-yhteys A:lle on sattuneesta työtapaturmasta tulleiden tapaturmavammojen jälkitilana kehittynyt CRPS II -tyyppinen neuropaattinen kiputila, jonka vuoksi A oli työssä ollessaan joutunut käyttämään särkylääkkeitä. A oli sittemmin tullut raskaaksi, minkä vuoksi hän ei raskauden aikana ollut voinut käyttää särkylääkitystä. Vakuutusyhtiö eväsi enemmän tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen A:n raskauden aikana, koska tapaturmavamman tilassa ei ollut tapahtunut olennaista muutosta, vaan enempi työkyvyn alentuma johtui A:n raskaudesta. Kor- Momentti 9 Momentti 2/2014

10 keimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla raskausajan työkyvyn alentuma johtui sattuneesta tapaturmasta, joka oikeutti A:n tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen. KKO:2013:100 Kunnianloukkaus Törkeä kunnianloukkaus Yksityiselämän suoja Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Sananvapaus Television pääuutislähetyksessä ja kahdessa muussa samana päivänä lähetetyssä uutislähetyksessä oli kerrottu poliisin tutkimista, elinkeinotoiminnan yhteydessä tehdyiksi epäillyistä vakavista talousrikoksista. Epäilyihin oli liitetty yritystoimintaa harjoittavat puolisot. Uutisessa oli esitetty toisen puolison nimi ja kuva. Myöhemmin uutisessa tarkoitetuista rikoksista oli osassa tehty syyttämättäjättämispäätös ja osassa syyte hylätty. Kysymys siitä, oliko uutisoinnissa syyllistytty törkeään kunnianloukkaukseen ja yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. (Ään.) RL 24 luku 8 RL 24 luku 9 1 mom. 1 kohta RL 24 luku 10 IhmisoikeusSop 8 art. IhmisoikeusSop 10 art. KKO:2013:101 Oikeudenkäyntimenettely Jatkokäsittelylupa Muutosperuste - Tarkistusperuste Rattijuopumus Törkeä rattijuopumus Rangaistuksen määrääminen Käräjäoikeus oli tuominnut A:n törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 60 päivän yhteiseen vankeusrangaistukseen katsoen, että A oli aamuyöllä Helsingissä keskusta-alueella istuessaan henkilöauton matkustajan puoleisella etuistuimella käynnistänyt auton kaksi kertaa, jolloin se oli liikkunut käynnistysmoottorin voimalla useita metrejä, ja ainakin jälkimmäisellä kerralla pitänyt kiinni ohjauspyörästä. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi pitänyt ajoneuvon kuljettamiseen, vaaran aiheuttamiseen ja rangaistuksen määräämiseen liittyneiden kysymysten johdosta myöntää jatkokäsittelylupa. (Ään.) KKO:2013:102 Perintökaari Perintö Perinnönjaon moite Oikeudenkäyntimenettely Myöntäminen Kuolinpesän osakas A oli nostanut perinnönjaon moitekanteen kolmea muuta pesän osakasta vastaan. Näistä osakkaista B oli oikeudenkäynnissä myöntänyt A:n vaatimukset oikeiksi. Myöntämisen perusteella kanne voitiin hyväksyä B:n osalta hänen perintöosuutensa määrään saakka. KKO:2014:1 Oikeudenkäyntikulut Rikosasia Valtion korvausvastuu Täyden korvauksen periaate Kysymys siitä, olivatko asianajotoimeksiannon perusteella laskutetut tavanomaiset kopiointi- ja postituskulut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1a :n nojalla erikseen korvattavia oikeudenkäyntikuluja. ROL 9 luku 1a KKO:2014:2 Lunastuslaki Lunastuskorvaus Arvonnousun leikkaaminen Kunta oli saanut oikeuden lunastaa yhtiön omistamat kiinteistöt yhdyskuntarakentamista varten. Kysymys siitä, miten lunastuskorvausta määrättäessä otettiin huomioon asemakaavoituksesta johtunut maan arvonnousu kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 31 :n 2 momentin nojalla, kun kunnallisen toimielimen nimenomaista päätöstä asemakaavan laatimiseksi ei ollut tehty. LunastusL 31 2 mom. KKO:2014:3 Kansainvälinen prosessioikeus Bryssel I -asetus Suomen tuomioistuimen toimivalta Oikeuspaikka Vakuutussopimus Tuomioistuimen toimivalta Vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välisessä vakuutussopimuksessa oli sovittu riitojen ratkaisemisesta suomalaisessa tuomioistuimessa. Sopimus tuomioistuimen toimivallasta ei sitonut vakuutettua, jonka kotipaikka kanteen vireille tullessa oli toisessa EU-valtiossa. Vakuutettua vastaan nostettu kanne jätettiin tutkimatta. Bryssel I -asetus 12 artikla 1 kohta Bryssel I -asetus 23 artikla KKO:2014:4 Oikeudenkäyntimenettely Jatkokäsittelylupa Muutosperuste Ennakkoratkaisuperuste Huoneenvuokra Liikehuoneisto Liikehuoneiston vuokrasopimuksen ehdon mukaan sopimus oli voimassa kolme vuotta, minkä jälkeen vuokrasopimus jatkuisi toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena, jonka irtisanomisaika oli kuusi kuukautta. Vuokranantaja vaati kanteessaan, että vuokralainen velvoitetaan suorittamaan vuokrat määräaikaisen vuokrasopimuksen jälkeiseltä irtisanomisajalta. Vuokralainen vastusti kannetta sillä perusteella, että se oli ennen määräaikaisen sopimuksen päättymistä ilmoittanut vuokranantajalle päättävänsä vuokrasopimuksen sen määräajan mukaisesti. Käräjäoikeus katsoi, että kysymys oli yhdestä sopimuksesta eikä se rauennut itsestään määräajan päättyessä, vaan se vaati irtisanomisen. Käräjäoikeus velvoitti vuokralaisen maksamaan vuokrat irtisanomisajalta. Valituksessaan hovioikeuteen vuokralainen vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä. Hovioikeus ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi pitänyt myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. OK 25a luku 11 KKO:2014:5 Tappo Ehdonalainen vapaus Jäännösrangaistus 10

11 Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen mittaaminen Jäännösrangaistuksen vaikutuksen mittaaminen Kysymys taposta tuomittavan rangaistuksen mittaamisesta ja kokonaan täytäntöönpantavaksi määrätyn jäännösrangaistuksen vaikutuksesta yhteiseen vankeusrangaistukseen. RL 6 luku 3 1 mom. RL 6 luku 4 RL 2 c luku 14 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2013:193 Valtion virkamies Tuomari Käräjätuomari Palkkaus Tuomioistuin Käräjäoikeuksien rakenneuudistus Yhdenvertaisuusperiaate Oikaisuvaatimus Oikeusministeriö Toimivalta Päätös Valituskelpoisuus Oikeusministeriö oli toteutuneen käräjäoikeuksien yhdistymisen yhteydessä siirtänyt käräjätuomari X:n suostumuksen mukaisesti hänen T11 virkansa A:n käräjäoikeuteen. Käräjätuomari X oli oikeusministeriölle osoittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että hänelle maksetaan takautuvasti palkkaa käräjätuomarin T 11 palkkausluokan asemesta palkkausluokan T 13 mukaisesti. X katsoi, että käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen johdosta toteutunut käräjäoikeuksien yhdistyminen oli johtanut tilanteeseen, jossa hänet oli palkkauksen perusteella asetettu epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa toiseen samassa asemassa olevaan virkamieheen Y, joka oli siirretty A:n käräjäoikeuteen käräjätuomarin T 13 virassa. Y:llä oli X:ää vähemmän työkokemusta lakimiestehtävissä, tuomioistuimessa ja käräjätuomarina. Oikeusministeriö oli päätöksellään hylännyt hakemuksen. X valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeusministeriö totesi valituksen johdosta antamassaan lausunnossa, että ministeriön päivätty vastaus ei sisältänyt hallintolainkäyttölain 5 :ssä tarkoitettua valituskelpoista ratkaisua ainakaan siltä osin kuin siinä on kysymys palkkausluokan tarkistamisesta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että X:n Suomen perustuslain, valtion virkamieslain ja yhdenvertaisuuslain mukaiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen perustunut palkkauksen oikaisemista koskeva vaatimus koski valtion virkamieslain 52 :n 1 momentin mukaista taloudellista etua koskevaa asiaa, jonka ratkaiseminen ei edellyttänyt virkaehtosopimuksen tulkintaa. Oikeusministeriön oli näin ollen tullut tutkia X:n oikaisuvaatimus, ja siihen annettu ratkaisu oli hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentissa tarkoitettu valituskelpoinen päätös. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi oikeusministeriön esittämän valituskelpoisuutta koskevan väitteen ja tutki X:n valituksen. Asiassa oli aineellisesti ratkaistavana, oliko käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen johdosta toteutunut käräjäoikeuksien yhdistyminen johtanut X:n osalta oikeudenvastaisesti liian alhaiseen palkkaukseen. X:n palkkaus oli määräytynyt virkaehtosopimuksen mukaisesti. Käräjätuomarit oli rakennemuutoksen yhteydessä siirretty perustettuun käräjäoikeuteen sen palkkausluokan mukaisessa virassa, jossa he olivat olleet välittömästi ennen uudistusta. Asiassa oli siksi arvioitavana, oliko kyseinen menettely ollut valituksessa esitetyllä tavalla perustuslain, valtion virkamieslain ja yhdenvertaisuuslain mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että uudistuksen yhteydessä tai siitä johtuen ei asiassa saadun selvityksen mukaan toteutettu käräjätuomarien palkkausluokan tarkistuksia, eikä ketään käräjätuomaria ollut sijoitettu yksinomaan uudistuksesta johtuen aiempaa ylempään tai alempaan palkkausluokan mukaiseen virkaan. Se seikka, että käräjäoikeuksissa oli ollut X:n palkkausluokan virkaa korkeammassa palkkausluokan virassa henkilöitä, joilla oli vähemmän työkokemusta tai muita ansioita, ei merkinnyt, että X olisi uudistuksen yhteydessä noudatetun menettelyn johdosta asetettu palkkauksen suhteen perusteettomasti epäyhdenvertaiseen asemaan. Käräjätuomarien työnantaja ei ollut uudistuksen myötä muuttunut, eikä asia siten rinnastunut liikkeenluovutukseen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei X:llä ollut esittämillään perusteilla oikeutta vaatimaansa palkkaukseen ja hylkäsi X:n valituksen. KHO:2013:196 Lastensuojeluasia Huostaanoton edellytykset Kallovamma Vamman syyn selvittäminen Hoitaneiden lääkäreiden arvio vamman ajankohdasta ja syystä Lääketieteellisten julkaisujen merkitys Lapsen huolenpidosta vastanneiden henkilöiden velvollisuus selvittää olosuhteet Rikosasia Esitutkinnan vaikutus Selvitys Hiukan yli kaksivuotiaalla pojalla oli todettu kallonmurtuma. Lasta hoitaneiden lääkäreiden arvion mukaan vamma oli aiheutunut voimakkaasta iskusta päähän päivänä, jolloin lapsi oli ollut ensin päivähoidossa ja sitten äidin avopuolison hoidettavana kotonaan äidin ollessa illalla töissä. Lasta hoitaneet lääkärit olivat todenneet, ettei vamma ollut voinut aiheutua lapsen omasta toiminnasta. Huostaanoton edellytyksiä arvioitaessa lasta hoitaneiden asiantuntijoiden lääketieteellistä arviota siitä, milloin ja mistä syystä vamma oli aiheutunut, oli pidettävä valittajien vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittämää, alan julkaisuihin perustuvaa, yleistä lääketieteellistä selvitystä luotettavampana. Lapsen terveys oli hänellä todetun vamman perusteella vakavasti vaarantunut. Lapsen huolenpidosta vastuussa olevien henkilöiden tuli pystyä selvittämään ne olosuhteet, joissa tällainen vakava vamma oli voinut syntyä. Koska lapsen äiti ja tämän avopuoliso eivät olleet kyenneet luotettavasti yksilöimään tapahtumaa tai tapahtumia, joista vamma olisi voinut aiheutua, puutteet lapsen huolenpidossa tai muissa kasvuolosuhteissa olivat vakavasti vaarantaneet lapsen terveyden ja kehityksen. Vamman vakavuus huomioon ottaen avohuollon toimenpiteet eivät huostaanoton sijasta olleet mahdollisia tai riittäviä. Asian esitutkinnalla ei ollut välitöntä oikeudellista yhteyttä lastensuojeluasian oikeudelliseen arviointiin. Mikäli rikosasian käsitte- Momentti 11 Momentti 2/2014

12 lyn yhteydessä tai asiassa muutoin ilmeni sellaista selvitystä, jolla saattoi olla merkitystä arvioitaessa lapsen kodin olosuhteita ja hänen äitinsä mahdollisuuksia vastata lapsen huolenpidosta, tämä selvitys oli otettava huomioon huostassapidon jatkamisen edellytyksiä arvioitaessa. Lastensuojelulaki 40 1 momentti 1 kohta ja 2 momentti KHO:2013:202 Julkinen hankinta Neuvottelumenettely Jätteenpolttolinjan savukaasun käsittelyjärjestelmä Hankintayksikön virheellinen menettely Hyvitysmaksun edellytykset Hankintayksikkö kilpailutti jätteenpolttolinjan savukaasun käsittelyjärjestelmän neuvottelumenettelyä käyttäen. Tarjousten vertailuvaiheessa hankintayksikkö muutti A:n tarjouksessaan ilmoittamia teknisiä arvoja siten, että tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa tarjouskilpailun voittajaksi valittiin B. Markkinaoikeus katsoi hankintayksikön menetelleen virheellisesti sen muuttaessa tarjousten vertailuvaiheessa yksipuolisesti A:n sitovassa tarjouksessaan ilmoittamia teknisiä arvoja. Markkinaoikeus katsoi, että ilman A:n tarjoukseen tehtyjä muutoksia tällä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, ja määräsi hankintayksikön suorittamaan A:lle hyvitysmaksua euroa. Korkein hallinto-oikeus kumosi markkinaoikeuden päätöksen hyvitysmaksun määräämisestä ja hylkäsi A:n hakemuksen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että virheetön menettely asiassa olisi tarkoittanut sitä, että hankintayksikkö olisi jatkanut neuvotteluja A:n kanssa sen tarjouksessa esitetyistä teknisistä seikoista. Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, ettei asiassa voitu pitää poissuljettuna sitä, etteikö neuvottelujen johdosta A:n tarjoukseen olisi tullut muutoksia. Asiassa ei näin ollen voitu todeta A:lla olleen todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Laki julkisista hankinnoista (348/ 2007) 76 1 momentti 4 kohta KHO:2014:1 Yhdistys Yhdistysrekisteri Rekisteröimispäätös Yhdistyksen tarkoitus Hyvien tapojen vastaisuus Säännöt Päihdepolitiikka Kannabiksen dekriminalisointi Terveydelle haitallinen tapa Perusoikeus Ihmisoikeus Yhdistymisvapaus Sananvapaus Rajoitusperuste Tarkkarajaisuus Painava yhteiskunnallinen tarve Demokratian toimivuus Perusoikeusmyönteinen laintulkinta Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö Yhdistyslain mukaan yhdistyksen tarkoitus ei saanut olla hyvien tapojen vastainen. Suomen kannabisyhdistyksen tarkoituksena oli sen sääntöjen mukaan vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, hallussapito ja viljely omaan käyttöön tulevat sallituksi täysi-ikäisille sekä luodaan sääntely kannabiksen tuotantoon ja jakeluun. Asiassa oli arvioitava, oliko yhdistyksen rekisteröinti voitu laillisesti evätä sillä perusteella, että yhdistyksen sääntöjen mukainen tarkoitus oli hyvien tapojen vastainen. Tällöin oli erityisesti kiinnitettävä huomiota yhdistymisvapautta koskeviin perusoikeussäännöksiin ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiin. Korkein hallinto-oikeus myös totesi, että ihmisoikeussopimuksen määräykset ilmaisivat ihmisoikeuksien vähimmäistason, johon Suomi oli kansainvälisesti sitoutunut. Vähintään tämä taso oli perustuslain perusoikeussäännösten mukaan saavutettava. Tulkittaessa yhdistyslain ilmaisua "hyvien tapojen vastainen" oli sovellettava perus- ja ihmisoikeussäännöksiä ottaen huomioon päätöksentekohetkellä vallitsevat olosuhteet. Rekisteröinnin esteenä ollut säännös ei ollut näistä syistä sen joustavasta ilmaisusta huolimatta sellaisessa ilmeisessä ristiriidassa perustuslaissa säädetyn yhdistymisvapauden kanssa, että se olisi tullut jättää soveltamatta perustuslain 106 :n nojalla. Perustuslain esitöiden mukaan perusoikeuksien rajoitusperusteiden tuli olla suhteellisuusvaatimuksen mukaisia ja välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhdistyksen rekisteröinnin epääminen oli vakava yhdistymisvapauden rajoitus. Rekisteröinnin epäämisellä puututtiin yhdistymisvapauteen. Yhdistyksen rekisteröinnin epääminen edellytti painavaa yhteiskunnallista tarvetta. Korkein hallinto-oikeus totesi, että päihdepolitiikasta käytävä keskustelu oli laajentunut ja moniarvoistunut viime vuosikymmeninä. Yhdistyksen ensisijainen tarkoitus, joka liittyi päihdepolitiikkaan vaikuttamiseen, ei ollut keskeisten demokraattisten tai oikeusvaltiollisten periaatteiden vastainen eikä siinä määrin yleisten etujen vastainen, että rekisteröinti olisi voitu niillä perusteilla evätä. Korkein hallinto-oikeus myös totesi, että sen tehtävänä ei ollut ottaa kantaa siihen, oliko yhdistyksen säännöistä ilmenevä tarkoitus eli se päämäärä, jonka saavuttamista yhdistystoiminnalla tavoiteltiin, sinänsä hyväksyttävä. Asiassa oli ratkaistavana se, oliko rekisteröinti perusoikeus- ja ihmisoikeussäännökset huomioon ottaen voitu laillisesti evätä. Ratkaisun kannabiksen käytön mahdollisesta dekriminalisoinnista tekisi viime kädessä eduskunta. Tämän ratkaisun vaikutukset terveyden suojeluun sekä muihin yhteiskunnallisiin intresseihin liittyvät seuraukset eivät liittyneet välittömästi yhdistyksen rekisteröimisen edellytysten arviointiin. Yhdistyksen rekisteröintiä ei ollut muutoinkaan pidettävä ennakkokannanottona siihen, onko kannabiksen käyttö sallittava yhdistyksen säännöissä esitetyllä tavalla. Arvioitaessa rekisteröimisen epäämisen oikeasuhtaisuutta voitiin myös ottaa huomioon yhdistyslaissa säädetyt keinot yhdistyksen lakkauttamiseksi siinä tapauksessa, että se toimisi olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja. Kun rekisteröinnin edellytyksenä olevaa yhdistyslain hyvien tapojen vastaisuutta koskevaa säännöstä tulkittiin perusoikeusmyönteisesti ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa, yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminnan tarkoitus ei muodostanut riittävän painavaa yhteiskunnallis- 12

13 ta perustetta rekisteröinnin epäämiseen. Yhdistyslaki 1 1 mom., 6, 43 1 mom., 49 1 mom. 3 kohta sekä 2 ja 3 mom. ja 58 Huumausainelaki 1, 5 ja 7 Rikoslaki 50 luku Suomen perustuslaki 6 1 ja 2 mom., 12 1 mom., 13 2 ja 3 mom., 14 4 mom., 22 ja 106 Euroopan ihmisoikeussopimus 11 art. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot asioissa Sidiropoulos ym. v. Kreikka Freedom and Democracy Party v. Turkki Refah Partisi ym. v. Turkki (suuri jaosto) Gorzelik ym. v. Puola (suuri jaosto) Partidul Comunistilor ym. v. Romania United Macedonian Organisation Ilinden-Pirin ym. v. Bulgaria Linkov v. Tsekki Bozgan v. Romania Koretskyy ym. v. Ukraina Arges College of Legal Advisers v. Romania Vrt. KHO 1994 A 8 ja Euroopan ihmisoikeustoimikunnan päätös asiassa Larmela v. Finland Verotusasiat KHO:2013:194 Arvonlisävero Jälkiverotuksen toimittamatta jättäminen Arvonlisäveron palautukseen oikeutetun antama kuittaussitoumus A Oy:n ja B Oy:n väliseen toimeksiantosopimukseen perustuvat A Oy:n veloittamat konsultointipalkkiot oli katsottu B Oy:n arvonlisäveron jälkiverotuksessa A Oy:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen Y:n saamaksi ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitetuksi palkaksi, minkä vuoksi B Oy:llä ei ollut oikeutta vähentää A Oy:n veloituksiin sisältyvää arvonlisäveroa. A Oy oli antanut tuolloin voimassa olleen arvonlisäverolain 180 :n 1 momentin mukaisen sitoumuksen, jossa se luopui oikeudestaan vaatia kysymyksessä olevista myynneistä suorittamaansa arvonlisäveroa palautettavaksi edellyttäen, että Konserniverokeskus jättää vastaavalta osin B Oy:n jälkiverotuksen toimittamatta. Konserniverokeskus ei ollut hyväksynyt mainittua sitoumusta, vaan se oli pannut jälkiverotuksin B Oy:n maksettavaksi B Oy:n vähentämät arvonlisäverot. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Konserniverokeskuksen ei olisi tullut jättää sitoumusmenettelyä hyväksymättä sillä perusteella, että A Oy oli omassa arvonlisäverotuksessaan vähentänyt verollisina käsiteltyihin palveluvelvoituksiin kohdistuviin kuluihin sisältyneet arvonlisäverot. Käyttäessään muutoin säännöksen antamaa harkintavaltaa veroviranomaisen tuli ottaa huomioon yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet. Harkintavaltaa rajoittavina periaatteina tuli ottaa huomioon muun muassa tarkoitussidonnaisuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteet. Oikeuden väärinkäytön kieltoa koskeva periaate katsottiin oikeuttamisperusteeksi sitoumusmenettelyn hyväksymättä jättämiselle. A Oy:n veloittamien konsultointipalkkioiden katsominen Y:n saamaksi palkkatuloksi ei ollut sillä tavoin selvä asia, että A Oy:n ja B Oy:n olisi katsottava tarkoituksellisesti menetelleen asiassa virheellisesti. Näin ollen ja kun Konserniverokeskus ei ollut päätöksessään esittänyt muutakaan perusteltua syytä sitoumusmenettelyn epäämiselle, A Oy:n antama sitoumus olisi tullut hyväksyä ja B Oy:n jälkiverotus olisi tullut jättää näiden veloitusten osalta toimittamatta. Äänestys 3 2. Jälkiverotus tilikaudelta Arvonlisäverolaki momentti (1265/1997) ja momentti (1767/1995) Hallintolaki 6 ja 45 KHO:2013:195 Henkilökohtaisen tulon verotus Suomessa yleisesti verovelvollinen EU-maassa sijaitsevan kiinteistön luovutuksesta syntynyt tappio Verosopimus Vapautusmenetelmä Suomessa yleisesti verovelvollinen ei saanut vähentää Suomessa verotettavista osakkeiden luovutusvoitoistaan Ranskassa sijaitsevan kiinteistön luovutuksesta syntynyttä tappiota, kun kiinteistön myyntivoitto olisi asianomaisen verosopimuksen perusteella ollut vapaa Suomen verosta. Verovuosi Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 63 ja 65 artikla Tuloverolaki 45 ja 50 1 momentti Laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta 6 1momentti Suomen Tasavallan Hallituksen ja Ranskan Tasavallan Hallituksen välinen sopimus tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi Unionin tuomioistuimen tuomio C-322/11 KHO:2013:199 Autovero Autoverolle suoritettava arvonlisävero Elv Ylimääräinen muutoksenhaku Purkuhakemus EU-oikeuden vastaisuus Valtion vahingonkorvausvelvollisuus Tehokkuusperiaate Vastaavuusperiaate Oikeusvarmuus Oikeusvoima Lainvoimaisuus Tulli oli määrännyt A:n käytettynä Saksasta maahantuomasta henkilöautosta kannettavaksi autoveroa ja autoverosta suoritetta-vaa arvonlisäveroa. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään taltionumero 3419, KHO 2006:95, hylännyt muun ohella A:n vaatimuksen autoverosta suoritettavaksi määrätyn arvonlisäveron poistamisesta ja ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta. Korkein hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella unionin tuomioistuimen samanalaisesta oikeuskysymyksestä antamalla ennakkoratkaisulla C-101/ 00, Siilin. Korkein oikeus on valtion vahingonkorvausvelvollisuutta koskevassa asiassa antamassaan ratkaisussa KKO 2013:58 todennut, että elv:n periminen on ollut siinä määrin ilmeisellä tavalla verotuksen syrjivyyden kieltoa rikkovaa, että valtio on velvoitettu korvaamaan toiselle käytetyn ajoneuvon maahantuojalle unionin oikeuden rikkomisella aiheutettu vahinko. Korkein oikeus on perustellut tuomiotaan muun ohella unionin tuomioistuimen tuomiolla asiassa C-10/08, komissio v. Suomi. A vaati mainittuun unionin tuomioistuimen ratkaisuun ja kor- Momentti 13 Momentti 2/2014

14 keimman oikeuden tuomioon KKO 2013:58 viitaten, että korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös taltionumero 3419, KHO 2006:95, on purettava. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vero- ja maksuvelvollisen mahdollisuutta vaatia unionin oikeuden vastaisesti peritty elv valtiolta vahingonkorvauksena on pidettävä hallintopäätösten purkamisesta erillisenä kysymyksenä. Purkua koskeva asia oli ratkaistava hallintolainkäyttölain purkua koskevien säännösten perusteella. Koska jälkikäteen oli mahdollista katsoa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2006:95 rikkoneen unionin oikeutta, voitiin katsoa, että hallintolainkäyttölain 63 :n 1 momentissa säädetyt purkuedellytykset lähtökohtaisesti täyttyivät. Purkuedellytyksiä arvioitaessa tuli kuitenkin ottaa huomioon myös asiassa sovellettavaksi tuleva hallintolainkäyttölain 64 :n 2 momentin säännös, jonka mukaan päätös, jonka purkamista haettu yli viiden vuoden kuluttua siitä, kun päätös sai lainvoiman, voidaan purkaa vain erityisen painavista syistä. Lainvoimaisen hallintopäätöksen purkamisen katsottiin perustuvan viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden kokonaisharkintaan. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon, ettei unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö (C-224/01, Köbler) edellyttänyt lainvoimaisen hallintopäätöksen purkamista siinäkään tapauksessa, että sen on katsottava rikkoneen unionin oikeutta, ja lisäksi se, että eduskunta on elv:n palautuslakia (822/2009) säätäessään rajoittanut tuomion C-10/08 takautuvat vaikutukset pääasiassa vuonna 2006 ja sen jälkeen maksuunpantuun elv:iin, ei päätöksen KHO 2006:95 purkamiselle ollut esitetty hallintolainkäyttölain 64 :n 2 momentissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä. A:n purkuhakemus hylättiin. Hallintolainkäyttölaki 63 1 ja 2 momentti ja 64 2 momentti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 90 artikla (nykyään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 110 artikla) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asioissa C-101/00 (tulliasiamies ja Antti Siilin), C-10/ 08 (komissio v. Suomi) ja C-224/01 (Köbler) KHO:2013:200 Elinkeinotulon verotus Yleishyödyllinen yhteisö Elinkeinotulo Adressien myynti Tukiyhdistys Apurahojen jakaminen Sijoitustoiminta Säätiön tarkoituksena oli tukea toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään nuorisoa taloudellisesti, sivistyksellisesti ja sosiaalisesti maaseudulla ja asutuskeskuksissa. Tarkoitustaan säätiö toteutti tukemalla taloudellisesti puolueen nuorisojärjestöä ja antamalla apurahoja ja avustuksia nuorille ja nuorten toimintaa edistäville yhteisöille. Säätiö toimi painotuotteiden valmistusta ja myyntiä harjoittavan kansainvälisen konsernin emoyhteisönä ja harjoitti myös itse merkittävää adressien välitystä osana konsernin toimintaa. Adressien myyntiä pidettiin elinkeinotoimintana. Kun adressivälitys muodosti taloudellisesti merkittävän osan säätiön toiminnasta suhteessa säätiön muuhun tulonhankintaan sekä varojen käyttöön, säätiön ei katsottu toimivan yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi, vaikka se jakoi laajahkosti apurahoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Säätiötä ei pidetty tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä. Verovuosi Äänestys 4 1. Tuloverolaki 22 Tuloverolaki 23 KHO:2013:201 Henkilökohtaisen tulon verotus Asuntovelan korot Perheen vakituinen asunto Avioero Alaikäinen lapsi A oli eronnut puolisostaan toukokuussa Heinäkuussa 2004 A ja hänen entinen puolisonsa ostivat puoliksi osakehuoneiston, johon entinen puoliso muutti asumaan puolisoiden kahden lapsen kanssa. Nuorempi lapsi tuli täysiikäiseksi vuonna A:lla oli oikeus vähentää osakehuoneiston hankintaan ottamansa velan korot asuntovelan korkoina, koska osakehuoneistoa, jossa asui A:n alaikäinen lapsi, oli pidettävä A:n perheen vakituisena asuntona. Verovuodet Tuloverolaki 58 1 momentti 1 kohta (1535/1992) KHO:2014:4 Lahjaverotus Lahja vai ansiotulo Sukupolvenvaihdos Pääosakas Veronkierto A:n alunperin täysin omistama Y Oy oli rakentamissuunnitteluun ja rakentamisen konsultointiin keskittyvä insinööritoimisto. Y Oy:n johdossa toiminut B oli ostanut A:lta 300 Y Oy:n osaketta eli 30 prosenttia osakekannasta, minkä jälkeen A omisti 700 Y Oy:n osaketta eli 70 prosenttia osakekannasta. Y Oy:n liiketoimintaa olivat käytännössä hoitaneet B ja C. Molemmat olivat mukana myös Y Oy:n hallituksessa, jonka puheenjohtajana A oli toiminut. A halusi luopua kokonaan Y Oy:n osakkeistaan. Järjestely toteutettaisiin siten, että A lahjoittaisi 300 osaketta eli 30 prosenttia osakekannasta C:lle, joka ei ollut sukua A:lle, ja myisi 400 osaketta eli 40 prosenttia osakekannasta Y Oy:lle. Kaupan jälkeen A:lle ei jäisi enää yhtiön osakkeita. Suunnitellussa lahjoituksessa C:lle ei katsottu olevan kysymys työsuhteen perusteella saadusta tuloverolain 29 ja 61 :ssä tarkoitetusta tulosta, etuudesta tai korvauksesta, eikä myöskään veronkierrosta, vaan omistajanvaihdokseen liittyvästä luovutuksesta. Kysymyksessä oli perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu lahja, johon voitiin soveltaa sanotun lain :n sukupolvenvaihdosta koskevia huojennussäännöksiä, mikäli muut edellytykset täyttyivät. Ennakkoratkaisu. Tuloverolaki 29 1 momentti ja 61 Verotusmenettelystä annettu laki 28 Perintö- ja lahjaverolaki 1, 18 1 momentti 1 kohta, 33a, 55, 56 ja 57 KHO:2014:5 Tuloverotus Suunnattu alihintainen osakeanti Lahja vai ansiotulo Ravintolatoimintaa harjoittavan yhtiön A Oy:n osakkaina olivat puolisot, joista toinen omisti yhtiön 180 osakkeen osakekannasta 14

15 100 osaketta ja toinen 80 osaketta. A Oy aikoi järjestää yhtiön ravintolassa pitkään työskennelleelle ravintolapäällikkö B:lle suunnatun osakeannin, jossa B sai merkitä 20 A Oy:n osaketta hintaan, joka vastasi noin 57 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta. B ei ollut sukua puolisoille. B:n mukaan yli 60-vuotiaiden puolisoiden tarkoituksena oli vähitellen pienentää omaa työpanostaan yhtiössä ja osakeannilla sitouttaa B ravintolayhtiön toimintaan. Kun otettiin huomioon, että puolisoiden omistusosuudet A Oy:ssä eivät tulleet osakeannissa merkittävästi muuttumaan ja he jäivät edelleen yhtiön pääosakkaiksi, B:lle tulevaa etua ei pidetty lahjaverotuksen alaisena lahjana vaan työsuhteeseen perustuvana ansiotulona. Ennakkoratkaisu. Äänestys 3 2. Tuloverolaki 29 1 momentti, 61 2 momentti ja 66 1 momentti Perintö- ja lahjaverolaki 1 ja 18 1 momentti 1 kohta Ympäristöasiat KHO:2014:3 Ympäristölupa Lupamääräysten tarkistaminen Lämpökeskus Pohjaveden pilaamiskielto Varapolttoaine Kevyt polttoöljy Hakemukseen liitettävä selvitys Lämpökeskukselle ympäristönsuojelulain 28 :n nojalla myönnetyssä, toistaiseksi voimassa olleessa ympäristöluvassa oli sallittu kevyen polttoöljyn käyttö laitoksen varapolttoaineena ja polttoöljyn varastointi öljysäiliössä laitosalueella. Lupaa myönnettäessä toiminta sijaitsi I luokan pohjavesialueella, pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Tarkistettaessa ympäristöluvan lupamääräyksiä ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesti lain 42 :ssä asetettujen luvan myöntämisedellytysten tuli edelleen täyttyä. Luvan myöntämisen edellytyksien harkintaa ei kuitenkaan tullut tehdä samoin kuin haettaessa uutta lupaa. Lämpökeskuksen polttoöljyn varastointia koskevat tekniset ratkaisut huomioon ottaen pohjaveden pilaantumisriskiä ei voitu täysin sulkea pois. Pohjaveden pilaamisriskiä ei kuitenkaan pidetty välittömänä, eikä aiemmin myönnetyssä luvassa ollut määrätty esittämään selvitystä mahdollisuuksista lopettaa polttoöljyn varastointi alueella. Toiminnanharjoittaja voitiin lupamääräysten tarkistamishakemuksen johdosta annetussa päätöksessä velvoittaa esittämään selvitys seuraavan tarkistamishakemuksen yhteydessä mahdollisuudesta vähentää kevyen polttoöljyn varastoinnista ja käytöstä pohjavedelle aiheutuvaa riskiä ja siinä tarkoituksessa esittämään teknistaloudellinen selvitys mahdollisuuksista korvata polttoöljy pohjaveden kannalta riskittömämmällä varapolttoaineella tai toisen laitoksen käytöllä poikkeustilanteessa sekä mahdollisuuksista järjestää lämpökeskuksen polttoainehuolto muulla tavoin ilman alueelle sijoitettua polttoainevarastoa. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 42, 43 ja 55 2 mom. Ympäristönsuojeluasetus 22 KKO:N VALITUSLUVAT VL: Työsopimus Työsopimuksen irtisanominen Työn tarjoamisvelvollisuus R oli työskennellyt I Oy:n palveluksessa toisessa yhtiössä sijainneessa toimipisteessä, jossa R:n työtehtävinä oli ollut huolehtia eräistä palveluista tuolle toiselle yhtiölle. Kun I Oy:n tätä toimipistettä koskevat palvelusopimukset oli irtisanottu. I Oy oli irtisanonut R:n työsopimuksen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Irtisanomisaikana I Oy oli voittanut samoja toimitiloja koskevan palvelusopimuksen kilpailutuksen aikaisempaa olennaisesti alemmalla hinnalla. I Oy oli tämän jälkeen tarjonnut R:lle samaa työtä koskevaa uutta työsopimusta aikaisempaa alemmalla palkalla. R ei ollut hyväksynyt uutta työsopimusta, ja työsuhde oli päättynyt irtisanomisajan päättyessä. Kysymys siitä, oliko I Oy:llä ollut taloudelliset ja tuotannolliset syyt työsopimuksen irtisanomiseen ja perusteet yksipuoliseen palkan alentamiseen. Kysymys myös siitä, oliko I Oy täyttänyt työsopimuslain 7 luvun 4 :ssä tarkoitetun työn tarjoamisvelvollisuutensa. VL: Veropetos Törkeä veropetos Ne bis in idem A:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta sillä perusteella, että hän oli jättänyt ilmoittamatta eräästä osuuskunnasta saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta syytettiin muun ohella saman menettelyn perusteella törkeästä veropetoksesta. Kysymys siitä, voitiinko syyte tältä osin tutkia. VL: Veropetos Törkeä veropetos Ne bis in idem A:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta sillä perusteella, että hän oli jättänyt ilmoittamatta eräästä yhtiöstä saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta syytettiin muun ohella saman menettelyn perusteella törkeästä veropetoksesta. Kysymys siitä, voitiinko syyte tältä osin tutkia. VL: Veropetos Törkeä veropetos Ne bis in idem A:lle ja B:lle oli määrätty heidän henkilökohtaisessa verotuksessaan veronkorotusta sillä perusteella, että he olivat jättäneet ilmoittamatta eräästä yhtiöstä saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta ja B:tä syytettiin muun ohella saman menettelyn perusteella törkeästä veropetoksesta. Kysymys siitä, voitiinko syyte tältä osin tutkia. VL: Veropetos Törkeä veropetos Ne bis in idem Kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan tuloon oli lisätty jälkiverotuksessa tuloa ja yhtiölle sekä vastuunalaiselle yhtiömiehelle oli määrätty veronkorotusta. Sittemmin A:ta, joka oli toiminut yhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä, syytettiin saman menettelyn perusteella siitä, että hän oli sanotuilta verovuosilta ilmoittanut yhtiön elinkeinotoiminnan tuloksen liian pieneksi ja siten aiheuttanut veron määräämisen Momentti 15 Momentti 2/2014

16 liian alhaiseksi. Kysymys siitä, voitiinko syyte törkeästä veropetoksesta tutkia. VL: Irtaimen kauppa Välitön vahinko Välillinen vahinko Rakennusliike A oli tilannut rautakauppa B:stä ovia rakennuskohteeseensa. Ovien toimitus ja rakennuskohteen luovutus viivästyivät. A joutui viivästyksen johdosta maksamaan viivästyssakkoa rakennuskohteen tilaajalle. A vaati B:tä korvaamaan A:n sopimuskumppanilleen maksaman viivästyssakon määrän ovitoimituksen viivästyksen aiheuttamana vahinkona. A:n ja B:n välisen sopimuksen mukaan B:n vastuu rajoittui välittömien vahinkojen korvaamiseen. Kysymys siitä, oliko A:n sopimuskumppanilleen maksama viivästyssakko luonteeltaan välitöntä vai välillistä vahinkoa. VL: Naapuruussuhde Vahingonkorvaus Ankara vastuu Yhtiö A oli pitänyt musiikkiravintolaa Helsingin keskustassa vuodesta 1994 lähtien. Yhtiö B oli aloittanut hotelliliiketoiminnan vuonna 2007 osittain ravintolan seinänaapurina. Ravintolasta oli mittausten mukaan todettu aiheutuvan terveyshaitaksi luokiteltavaa melua kahdessa hotellihuoneessa. Kysymys melusta aiheutuneen rasituksen kohtuuttomuudesta ja rasituksesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta naapuruussuhdelain nojalla. VL: Yhteismetsä Etuosto-oikeus Kiinteistön kauppa Lainhuudatus Samana päivänä tehdyissä kahdessa kiinteistönkaupassa oli myyty toisessa kiinteistö siihen liittyvine yhteismetsäosuuksineen ja toisessa erikseen yhteismetsäosuus ostajalle, joka ei aikaisemmin ollut yhteismetsän osakas. Kysymys yhteismetsälain 18 :ssä tarkoitetusta osakaskunnan etuosto-oikeudesta jälkimmäisessä kaupassa myytyyn yhteismetsäosuuteen. VL: Pakkokeino Etsintä Kotietsintä Rikoskomisario oli antanut kirjallisen määräyksen kotietsinnän toimittamisesta rikoksesta epäillyn asunnossa takavarikoitavan esineen tai omaisuuden löytämiseksi sekä sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. Kotietsinnän toimittamiseen ryhdyttäessä asunnossa asunut henkilö oli ilmoittanut etsinnän toimittajille, ettei se henkilö, jota oli kotietsintämääräyksen mukaan syytä epäillä rikoksesta, enää asunut asunnossa. Määräyksen antanut rikoskomisario oli kuitenkin päättänyt toimittaa kotietsinnän, koska ilmoituksensa mukaan hänellä oli ollut erittäin pätevä syy olettaa, että kotietsinnällä löydetään etsintäkuulutettu henkilö tai takavarikoitava esine. Kysymys kotietsinnän edellytyksistä ja menettelystä kotietsinnässä. VL: Ammattitauti Esteellisyys Kysymys siitä, onko vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanon lääkärijäsen ollut esteellinen osallistumaan asian ratkaisemiseen, kun hän oli aiemmin toiminut yhtenä muutoksenhakijaa hoitaneista lääkäreistä. VL: Ajokielto A oli syyllistynyt kahdesti törkeään rattijuopumukseen. Ensimmäisen teon johdosta poliisi oli määrännyt A:n väliaikaiseen ajokieltoon. Jälkimmäisen teon osalta A:lle ei ollut määrätty väliaikaista ajokieltoa. Teot olivat samalla kertaa tuomioistuimen käsiteltävänä. Kysymys siitä, miten ajokielto tulee määrätä. VL: Tapon yritys Todistelu Kysymys näytön arvioinnista tapon yritystä koskevassa asiassa. Toimitus: Carina Kåla Talentum Media Oy