MIEHIKKÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO Kvalt

Transkriptio

1 1 MIEHIKKÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

2 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Kaakon kaksikon organisaatio... 3 Kuntakonserni... 5 Yleisperustelut... 7 Kunnanjohtajan katsaus Talousarvion sitovuustasot Kunnanvaltuuston vuoden 2014 tavoitteet Käyttötalous Yleishallinto Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastustoimi Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Keskushallinto Elinkeino- ja matkailutoimi Museotoimi Taloushallinto Henkilöstöhallinto Ruokapalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalitoimi ja hallinto Päivähoito ja esiopetus Vanhustyö ja kotihoito Terveydenhuolto Sivistystoimi Sivistyslautakunta Hallinto Kaakon kaksikon koulut Lukio Vapaa sivistys Joukkoliikenne Kirjasto Kaakon kaksikon kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi Tekninen toimi Tekninen lautakunta Hallinto Maankäyttö Toimitilat Yhdyskuntatekniikka Jätehuolto Liikelaitokset Maa- ja metsätilat Ympäristötoimi Pelastustoimi Rakennusvalvonta...88 Budjettiyhteenveto Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investointiosa Henkilöstösuunnitelma Kirjanpidon nimistö

3 3 Kaakon kaksikon organisaatio Miehikkälän ja Virolahden kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet sopimuksen kuntien palveluyhteistyön syventämisestä isäntäkuntamallilla. Tämän yhteistyösopimuksen mukaan kunnat järjestävät perusturvan, sivistys- ja teknisen toimen sekä hallinnon tukipalvelut Kaakon kaksikko-yhteistyössä kaavion mukaisesti: Cursor Oy (elinkeinopalveluiden tuottaja) Miehikkälä KV KH Virolahti KV KH Sosiaali- ja terveyslau takunta So siaali- ja terveystoim i Tekn inen ltk Rak enn usltk Sivis tysltk Te kninen toim i S ivistystoimi Tu kipalvelut Y hteinen pa lveluiden kä yttöalue Miehikkälän kunta järjestää molemmille kunnille sosiaali- ja terveystoimen ja Virolahti sivistysja teknisen toimen palvelut ja tukipalvelut. Toimieliminä ovat valtuuston ja kunnanhallituksen lisäksi kuntien yhteislautakunnat. Talousarvion käyttötalousosassa kunnan omat toiminnot ovat yhteishallinnossa ja yhteiset toimialoittain niin, että toiminnan järjestävä kunta budjetoi toimialan kaikki tulot ja menot. Tuloihin sisältyy toisen kunnan osuus nettomenoista. Toimialojen välisissä kustannuksissa jakoperusteena käytetään kuntien asukaslukuja, milloin helposti sovellettavaa muuta jakoperustetta ei ole. Vuodelle 2014 kustannusten jakoprosentit ovat Miehikkälä 38,4 % Virolahti 61,6 %

4 4 VALTUUSTO PALVELUOHJAUS TYÖRYHMÄ VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYS LTK SIVISTYS LTK KUNNAN- HALLITUS KUNNAN- JOHTAJA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA SOSIAALI JA TERVEYS PALVELUT Sosiaalija terveysjohtaja HAMINAN YMPÄRISTÖ LTK RAKENNUS LTK TEKNINEN LTK KUNNAN- JOHTAJA HENKILÖSTÖ- JAOSTO KUNNAN- HALLITUS TARKASTUS- LAUTAKUNTA SIVISTYS PALVELUT Sivistystoimenjohtaja KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi TEKNISET JA YMPÄRISTÖ PALVELUT Tekninen johtaja TUKI PALVELUT Hallintoja henkilöstöjohtaja KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI VALTUUSTO PALVELUOHJAUS TYÖRYHMÄ VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYS LTK SIVISTYS LTK KUNNAN- HALLITUS KUNNAN- JOHTAJA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA SOSIAALI JA TERVEYS PALVELUT Sosiaalija terveysjohtaja HAMINAN YMPÄRISTÖ LTK RAKENNUS LTK TEKNINEN LTK KUNNAN- JOHTAJA HENKILÖSTÖ- JAOSTO KUNNAN- HALLITUS TARKASTUS- LAUTAKUNTA SIVISTYS PALVELUT Sivistystoimenjohtaja KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi TEKNISET JA YMPÄRISTÖ PALVELUT Tekninen johtaja TUKI PALVELUT Hallintoja henkilöstöjohtaja KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI

5 5 Kuntakonserni Kunnanvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan ja hyväksyy konserniohjeen. Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä (emoyhteisö) on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Miehikkälän kunnalla on konsernisuhteen nojalla määräämisvalta kohdeyhteisöissä, jotka täyttävät seuraavat ehdot: kunnalla on enemmän kuin puolet kohdeyhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen tai siihen verrattavaan sääntöön tai muuhun sopimukseen; kunnalla on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyhteisön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin edellisessä kohdassa tarkoitettu äänten enemmistö. Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöistä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt osaksi kunnan johtamista. Samalla tavoitteena on toteuttaa kunnan visiota. Kunnanhallitus johtaa kuntakonsernia. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä antaa ohjeet kokouksissa kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallitus seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpideehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista sekä vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä.

6 6

7 7 Yleisperustelut Talousarvion yleisperustelut kansantalouden, kuntatalouden, alueellisen sekä oman kunnan kehityksen näkökulmasta Yleinen talouskehitys Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan Suomen BKT supistui viime vuonna 0,8 %. Valtiovarainministeriön syyskuun talouskatsauksen mukaan (talouden kehitystä kuvaavien indikaattoreiden perusteella) näyttäisi sille, että taloustilanteen heikkeneminen olisi pysähtynyt. Talouden näkymät ovat kuitenkin hyvin epävarmat niin kuluvan vuoden kuin tulevien vuosien osalta. Epävarmoja näkymiä ja heikkoa ennustettavuutta ilmentävät myös EU-komission ja kotimaisten ennustelaitosten ensi vuoden kasvuennusteiden väliset huomattavat erot. EUkomissio ennusti marraskuun alussa Suomen ensi vuoden BKT:n kasvuksi vain 0,6 prosenttia, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on ennustanut 1,6 %:n ja Palkansaajien tutkimuslaitos jopa 2,1 % kasvua. EU-komission tuore ennuste on siten vain puolet VM:n 1,2 % kasvuennusteesta, johon myös valtion ensi vuoden budjetti perustuu. Kuluvana vuonna VM ennustaa Suomen BKT:n laskevan viime vuoteen verrattuna 0,5 %. Yksityinen kulutus ei kasvane tänä vuonna lainkaan ja kestokulutustavaroiden kysyntä supistuu 3 % verrattuna viime vuoteen. Tähän vaikuttaa työttömyyden kasvu, kuluttajien heikko luottamus tulevaan kehitykseen ja reaalisen ostovoiman heikkeneminen. Teollisuustuotannon alamäen ennustetaan jatkuvan suhdanteellisten tekijöiden ja rakenteellisten ongelmien vuoksi. Työttömyysasteen ennakoidaan olevan ensi vuonna 8,3 %. Vuodelle 2015 VM ennustaa 1,9 % kasvua. Kuitenkin BKT:n kasvupotentiaali on tulevina vuosina alhainen, sillä väestön ikärakenteen vuoksi työn tarjonta ei tule kasvamaan, rakennemuutoksen seurauksena osa tuotantokapasiteetistamme on muuttunut epäkurantiksi ja samanaikaisesti investoinnit uuteen ovat vähäisiä. Julkisen talouden tilanteen ei ennusteta paranevan seuraavina vuosina. Ikärakenteen muutos heikentää huoltosuhdetta työikäisen väestön määrän pienentyessä, ja samalla ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat. Julkista taloutta rasittaa myös heikko talouden suhdanne ja julkisen talouden ennustetaan olevan alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin, eikä julkisen talouden tasapainottuminen ole näköpiirissä tulevinakaan vuosina. Koko julkisen velan osuuden BKT:stä ennustetaan kasvavan ensi vuonna yli EU:n asettaman 60 %:n kipurajan ensimmäistä kertaa sotavuosien jälkeen. VM:n arvion mukaan julkinen talous ei ole sopeutettavissa välittömin tuloihin tai menoihin kohdistuvin toimenpitein vaan tarvitaan rakenteellisia, työllisyysastetta, talouden muuta kasvuperustaa ja julkisen talouden palveluntuotannon tuottavuutta parantavia toimia. Kuntatalouden tila ja yleiset kehitysnäkymät Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä entisestään. Valtionvarainministeriön painelaskelmien mukaan kuntatalous heikkenee nopeasti vuoden 2017 loppuun mennessä ja sen voidaan katsoa jopa kriisiytyvän. Kuntien menot kasvavat ennusteiden mukaan seuraavien neljän vuoden aikana verotuloja ja valtionosuuksia selvästi nopeammin. Väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tilastokeskuksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut vuosikatteet eivät enää vuoden 2012 tilinpäätösten perusteella riittäneet poistojen kattamiseen. Painelaskelmien mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta tulee kaksinkertaistumaan vuoden 2011 tasosta vuoden 2017 loppuun mennessä. Tulokehityksen heikentyessä ja palvelujen kysynnän kasvaessa kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitämiseksi vakaana tarvitaan tiukan menokurin ja veronkorotusten lisäksi muita toimenpiteitä. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen.

8 8 Myös maan hallitus on herännyt kuntien ahdinkoon. Elokuun budjettiriihen yhteydessä hallitus hyväksyi ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä kunnille on varattu keskeinen rooli. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Lisäksi tavoitteena on parantaa kuntatalouden tilaa toisella miljardilla, joka saataisiin kasaan kunnissa toimintaa tehostamalla ja veronkorotuksista päättämällä. Hallitus on pyytänyt ministeriöiltä ja Kuntaliitolta esityksiä kuntien tehtävien karsimiseksi. Tavoite on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo saavuttaa ja aikataulu todella haasteellinen, sillä esitykset on tarkoitus koota marraskuun loppuun mennessä. Marraskuun puoliväliin mennessä ministeriöille oli tehty jo kaksi kyselyä, joissa saadut esitykset jäivät todella vaatimattomiksi. Hallitus olettaa, että kunta- ja soteuudistukset edesauttavat tavoitteen saavuttamista. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa ennakoitiin teknisesti, että kunta-alan ansiotaso nousee ensi vuonna 2,1 %. Työmarkkinajärjestöt ovat kuitenkin syksyllä päässeet sopimukseen hyvin maltillisesta keskitetystä tuloratkaisusta, niin sanotusta työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Uusi sopimuskausi ulottuu vuoden 2015 loppuun. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nousevan tämän seurauksena vain noin prosentin verran vuonna Vuonna 2014 peruspalveluiden hintaindeksillä mitattuna kuntien toimintamenojen ennakoidaan kasvavan kuluvan vuoden tapaan noin kahdella prosentilla. Vaatimaton talouskasvu tulee väistämättä näkymään heikkona verotulojen kertyminä tulevina vuosina. Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvavat poikkeuksellisista, lähinnä kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista johtuen keskimäärin yli 5 prosentilla. Vuonna 2014 kuntien verotuloja kasvattavat kiinteistöverotukseen tehtävät verotusarvojen korotukset. Veroperustemuutoksien ennakoidaan kasvattavan kuntien kiinteistöveroja yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroon tehtävien veroperustemuutoksien vaikutuksen ennakoidaan kasvattavan kunnallisverojen tuottoa yhteensä noin 47 miljoonaa euroa. Yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20,0 %:iin on esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti kuntien jako-osuutta kasvattamalla vuoteen 2015 saakka, mutta vuonna 2016 verokannan alennus tuntuu raskaasti erityisesti niissä kunnissa, joissa on merkittäviä yhteisöveron maksajia. Näillä oletuksilla kuntien verotulot kasvavat keskimäärin 2,2 prosenttia vuonna Väestökehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan sekä Miehikkälän että Virolahden kuntien väestökehitys on seuraavina vuosikymmeninä tasaisesti aleneva. Ennusteen mukaan vuonna 2015 Virolahden väkiluku on 3411 ja Miehikkälän tasan 2000 henkilöä vuonna Vuonna 2020 Miehikkälän väkiluku on 1851 ja Virolahden Tilastokeskuksen mukaan Miehikkälän väestö jakautui ikärakenteen mukaisesti seuraavasti vuonna 2012: 0 14 vuotiaiden osuus väestöstä oli 12,6 %, vuotiaiden osuus väestöstä 57,1 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 30,3 % tilanteen mukaan eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuodenvaihteessa oli 37,1 % väestöstä. Tilastokeskuksen mukaan Virolahden väestön ikärakenne muodostui vuonna 2012 seuraavasti: 0 14 vuotiaiden osuus väestöstä oli 13,9 %, vuotiaiden osuus 60,6 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 25,5 %. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuodenvaihteessa oli 42,9 % väestöstä.

9 9 Työllisyystilanne alueellisesti ja omassa kunnassa Syyskuun lopun tilanteessa työttömien työnhakijoiden määrä oli lisääntynyt Kaakkois- Suomessa 9,5 % vuoden takaisesta. Koko maassa työhallinnon työnvälitystilaston mukaisia työttömiä oli syyskuun lopussa 18 % enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Työttömyys on kasvanut lähes kaikissa Kaakkois-Suomen kunnissa. Nuorten työttömyyden kasvu on kesän jälkeen hieman kiihtynyt. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi syyskuussa mm. kaupallisen työn ja teollisuuden toimialoilla ja lähinnä Kouvolan seudulla. Muissa seutukunnissa määrä pysyi viime vuoden tasolla. Kaakkois-Suomessa oli syyskuun lopussa työttömänä olevaa työnhakijaa. Määrä on lisääntynyt Kymenlaaksossa 10,1 % ja Etelä-Karjalassa 8,6 % vuoden takaisesta. Työttömien määrä on kasvanut Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Haminassa enemmän kuin Kaakkois-Suomen kunnissa keskimäärin, Kotkassa ja Imatralla vähemmän. Luumäellä ja Savitaipaleella työttömiä oli vähemmän kuin vuosi sitten, Virolahdella saman verran. Kaikissa muissa kunnissa määrä on kasvanut, maaseutukunnissa yleensä vähemmän kuin kaupungeissa. Syyskuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli yli 2400 työttömänä olevaa alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Määrä on kasvanut 12,4 % vuoden takaisesta. Kotkan-Haminan seudulla määrä on kuitenkin pienentynyt hieman. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden henkilöiden määrä on kasvanut jo muutaman vuoden ajan, ei kovin jyrkästi, mutta melko tasaisesti. Syyskuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli Kaakkois-Suomessa 5134 henkeä. Kaksi vuotta sitten määrä oli tuhat ja vuosi sitten viisisataa henkeä pienempi. Kasvu on Kaakkois- Suomessa ollut kokonaistyöttömyyden tapaan koko maan keskiarvoa hitaampaa. Koko maassa pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt vuodessa neljänneksen. Työttömiä on kaikissa ammattien pääryhmissä enemmän kuin vuosi sitten, mutta kasvu kohdistuu eniten toimihenkilöammatteihin. Sekä teknisen, luonnon- ja yhteiskuntatieteellisen että terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattiryhmissä työttömiä on yli viidennes enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Elokuun aikana Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettiin runsas 1500 uutta työpaikkaa. Määrä jäi yli viidenneksen viime vuoden elokuun lukua pienemmäksi. Eniten paikkoja oli avoinna kaupallisessa työssä, niistä yli puolet Lappeenrannan seudulla. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Miehikkälässä ja Virolahdella työttömyysaste oli syyskuun lopun tilanteessa selkeästi alhaisin Kaakkois-Suomessa. Virolahdella työttömyysaste oli 6,2 % ja Miehikkälässä 9,2 %. Kotka-Haminan seutukunnalla työttömyysaste oli yhteensä 14,1 %, jota kasvatti Kotkan 15,9 %:n työttömyysaste. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli ELY-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan 10,9 % työvoimasta. Elinkeinotoiminnan kehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Vuoden 2012 loppukesällä vahvistunut ja edelleen jatkuva maailmantalouden epävarmuus on heikentänyt tilannetta niin koko maassa kuin Kaakkois-Suomessakin. Kaakkois-Suomi on tunnetusti vientituotannon sekä satamatoiminnan ja muun kuljetuksen sekä varastointiliiketoimintojen ison painoarvon vuoksi varsin riippuvainen maailman yleisestä talouskehityksestä. Kaakkois-Suomi onkin viime vuosina menettänyt työpaikkoja erityisesti teollisuudesta. Tämä näkyy varsinkin Etelä-Karjalan tuotanto- ja työllisyyskehityksessä, mutta myös Kymenlaaksossa. Viimeaikaista positiivista kehitystä on puolestaan edustanut Venäjältä tuleva ostos- ja myös lisääntyvä yöpyjämatkailijavirta. Teollisuudessa viime vuosina koettuja tuhansien työpaikkojen menetyksiä on jo osittain onnistuttu korvaamaan palvelu- ja logistiikkaalan työpaikoilla. Mikäli metsäteollisuus onnistuu kehittämään uusia, Suomessa valmistettavia tuotteita ja matkailijavirrat kasvavat edelleen lähivuosina, Kaakkois-Suomen muilta toimialoilta vähenevät työpaikat voidaan korvata ainakin osittain. Todennäköisesti pidemmällä aikavälillä Kaakkois-Suomen työpaikkojen kokonaismäärä kuitenkin vähenee. Julkinen sektori, sekä kunnat että valtio, ovat talousvaikeuksissa ja supistamassa työvoimaansa.

10 10 Teollisuuteen ei ole syntymässä merkittävästi uutta työllisyyttä. Maataloudessa on mahdollisuuksia, mutta alan työvoima on edelleen laskusuunnassa. Palvelualoilla on kuitenkin kasvamisen edellytyksiä. Raha-automaattiyhdistyksen päätös perustaa Suomen toinen kasino Vaalimaalle lisää muidenkin toimijoiden kiinnostusta Kaakkois-Suomea kohtaan. Vuonna 2018 valmistuva Vaalimaa-Hamina-moottoritie muodostaa moottoritieosuuden Vaalimaalta aina Helsinkiin ja Turkuun saakka. Venäjällä suunnitteilla oleva Pietari-Vaalimaa-moottoritie lisää entisestään Vaalimaan jatkuvasti kasvavaa rajanylitysliikennettä ja Venäläisten matkailijoiden määrää. Kasinon sekä suunnitteilla olevan kauppakeskuksen odotetaan tuovan Vaalimaalle n. 400 uutta työpaikkaa. Myös Miehikkälään suunnitellun Vihreän logistiikka-alueen sekä Muurikkalan alueen kehityksen odotetaan vaikuttavan positiivisesti Miehikkälän työllisyys- ja väestökehitykseen ja siten kunnan palveluiden rahoittamiseen. Suunnittelukaudelle ajoittuvat alueelliset ja oman kunnan kehittämishankkeet Miehikkälän kunnan suunnittelukauden investointiohjelma on kunnan talouden kannalta erittäin raskas ja haasteellinen. Seuraavan kolmen vuoden bruttoinvestoinnit ovat yhteensä noin 10,7 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 9,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 kuluessa selvisi, että Miehikkälän koulukeskuksen sisäilmaongelmat olivat niin pahoja, että väistötilojen selvittäminen jouduttiin aloittamaan alkusyksyllä. Koulukeskusta ei kannata peruskorjata ja kunnanvaltuusto on linjannut, että Saivikkalaan rakennetaan uusi koulukeskus ala- ja yläasteineen. Hankkeen kokonaiskustannus on toteuttamistavasta riippuen arviolta 6,5 7,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana käynnistynyt Kunila hanke on valmistumassa ensi vuoden loppupuolella. Tulevina vuosina suuri investointi tulee olemaan myös uuden paloaseman rakentaminen. Investoinnit jouduttaneen rahoittamaan pääosin lainarahalla. Investointien laajuudesta kunnan kokoon nähden kuvaa jotain se, että investointisuunnitelman mukaan yksistään vuoden 2014 investoinnit asukasta kohden ovat euroa. Tämä on lähes yhtä paljon kuin kaikkien kuntien keskimääräinen lainakanta asukasta kohden vuoden 2012 tilinpäätöksissä (2 261 euroa). Talousarvioon kirjatut investointihankkeet tulevat vaikuttamaan kunnan maksuvalmiuteen ja kokonaislainamäärään voimakkaasti. Niiden seurauksena myös rahoituskustannukset sekä suunnitelman mukaiset poistot kasvavat jatkossa. Talousarvio 2014, taloussuunnitelma Kunnanhallitus on kokouksessaan antanut talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet. Ohjeiden mukaisesti palkkoihin on laskettu 2,1 % korotus ja palvelujen ostoihin niin ikään 2,1 % korotus. Muut toimintamenot arvioidaan kuluvan vuoden budjetin mukaisesti. Kunnanhallitus edellytti ohjeissaan myös, että kunnan käyttömenojen kasvu saa olla enintään nolla. Palkkamenoperusteiset sivukulut on laskettu Kevan ja viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti käyttäen 22,21 %:a. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut on laskettu Kuntien eläkevakuutuksen budjetointiohjeen mukaisesti ja ne on kaikkien toimialojen osalta kohdistettu yleishallintoon. Näitä menoja ei ole sisällytetty kuntien kesken jaettaviin toimintakustannuksiin. Talousarvioasetelma, toiminnalliset tavoitteet ja määrärahojen sitovuustaso Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviossa vertailutietoina esitetään vuoden 2012 tilinpäätöksen luvut sekä vuoden 2013 talousarvio. Vuoden 2013 vertailutiedoissa eivät näy lisätalousarvioon kirjatut luvut. Talousarvion luvut sisältävät budjetoidut sisäiset vyörytykset, kuten vuoden 2013 talousarviossa. Vyörytettävät sisäiset erät sisältävät ennalta sovituilla perusteilla lasketut sisäiset vuokrat sekä sisäiset talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset. Talous- ja

11 11 henkilöstöhallinnon nettomenot jaetaan kuntien kesken edellisen vuoden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuudet näistä kustannuksista vyörytetään kunnan sisällä. Taloushallinnon kustannukset on jaettu kirjanpidon eri kustannuspaikoille niille vuonna 2012 kirjattujen ostolaskujen lukumäärien suhteessa. Henkilöstöhallinnon kustannukset on vastaavasti kohdistettu eri kustannuspaikoille vuoden 2012 palkkahallinnon kustannuspaikkojen osoittamien henkilömäärien suhteessa siten, että ne on muutettu henkilötyövuosiksi. Henkilöstöhallinnon vyörytettävästä määrästä on ensin vähennetty arvioitu työkustannus kokouspalkkioiden maksusta, joka on kohdistettu suoraan kustannuspaikoille. Isäntäkuntamallin aiheuttamien haasteiden vuoksi sisäistä laskentaa kehitettiin 2012 tilinpäätöksestä alkaen siten, että isäntäkunnan toiselle kunnalle järjestämän palvelun vyörytysperusteet on noudettu isäntäkunnan kirjanpidosta ja palkanlaskennasta (kustannuspaikan tosite- ja henkilöstömäärät). Sisäiset vuokrat (sis. sähkö- ja lämmityskustannukset ym.) on kohdistettu kustannuspakoille käytettyjen tilojen neliöiden mukaan. Sisäisten erien kirjaukset tehdään tilikauden lopussa, ennen tilinpäätöstä. Toimielinten määrärahojen lisäksi talousarviossa esitetään määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet siitä, mitä määrärahoilla tilivuoden aikana on tarkoitus saada aikaan. Talousarvion määrärahat on varattu sadan euron tarkkuudella. Valtuusto hyväksyy esitetyt tavoitteet ja määrärahat toimielin (lautakunta)-tasolla niin, että toimintatulojen ja menojen nettomäärä on sitova. Toimielimiä / lautakuntia sitovat katteet on esitetty yhteenvetona omassa kappaleessaan. Investointien osalta sitovuustaso on määritelty hankekohtaisesti arvioiduksi nettomäärärahaksi. Taloussuunnitelma Verotulot 2014 Taloussuunnitelmia vuosille 2015 ja 2016 ei ole budjetoitu erikseen, vaan niiden toimintatulot ja menot on arvioitu alustavasti olevan samat kuin vuonna Investointiohjelma on laadittu vuosittain koko suunnitelmakaudelle Miehikkälän kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Miehikkälän veroprosentit: Kunnallisvero-% 19,5 20,0 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,90 1,00 Vakituisen asunnon kv. 0,40 0,45 Muun rakennuksen kv. 1,00 1,05 Voimalaitoksen kv. 2,80 2,80 Yleishyöd.yht.kv. 0,00 0,00 Miehikkälän kokonaisverotulokertymä kasvaa Kuntaliiton ennusteen mukaan ensi vuoden kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotus huomioiden keskimäärin 8,5 % Kuntaliiton vuoden takaiseen kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Kunnallisverokertymä kasvaa

12 12 arvion mukaan 5,6 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Yhteisöverojen tuoton Kuntaliitto ennustaa puolestaan kasvavan 23,9 %. Kiinteistöverojen kertymän arvioidaan kasvavan 27,5 %. Vuoden 2013 viimeiseen verotuloennusteeseen ja talousarviomuutokset sisältävään budjettiin verrattuna verotulot kasvaisivat ensi vuonna keskimäärin 3,2 % ( , josta veronkorotusten vaikutus on ). Vuosille budjetoitujen verojen vertailutaulukko: TA 2013 TA 2014 Muutos % Kunnallisvero ,6 Yhteisövero ,9 Kiinteistövero ,5 Yhteensä ,5 Valtionosuudet 2014 Valtionosuudet on varattu talousarvioon Kuntaliiton syyskuussa tekemien laskelmien mukaisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien ennustetaan kasvavan n. 2,1 % vuoden 2013 talousarvioon nähden ja olevan noin 8,0 M. Edelliseen sisältyvän Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen ennustetaan kasvavan 7,9 % ja olevan 1,9 M. Opetusja kulttuuritoimen valtionosuudet (sisältää kunnan rahoitusosuuden) kasvavat noin 38 t. Kaiken kaikkiaan valtionosuudet kasvavat Kuntaliiton ennusteen mukaan kuluvan vuoden talousarvioon nähden n. 297 t (4,2 %) ja Valtionvarainministeriön vuoden 2013 maksatuspäätökseen nähden noin 264 t (3,7 %). Käyttötalous, tuloslaskelma Talousarvion käyttötalousosaan merkityt toimintatulot ovat 0,7 % suuremmat verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Toimintamenot on arvioitu 0,5 % suuremmiksi kuin kuluvana vuonna. Näillä toimintatuloilla ja menoilla toimintakate kasvaa 0,3 % kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Tuloslaskelman budjetoitu vuosikate ennen poistoja on ylijäämäinen ja poistojen jälkeen tilikauden tulos on alijäämäinen. Rahoituslaskelma ja lainamäärä Talousarvion investointiosaan on vuodelle 2014 merkitty investointimenoja (nettomenot). Näiden investointimenojen kattamiseen tarvitaan tulorahoituksen lisäksi lainaa. Rahoituslaskelmaosaan on investointimenoja varten merkitty talousarviolainaa Lähteet: Kaakkois-Suomen Ely- Keskus, Syyskuun työllisyyskatsaus 9/ Kuntatalous 3/13, /Documents/Kuntatiedote_%203_% pdf Timo Kietäväisen esitys , Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013, Valtionvarainministeriö, taloudellinen katsaus syksy 2013, Väestönkehitys ja väestöennuste , kuntajaon 2012 mukaan. u% %20ja%20ve% %20kj2012.xlsx&source=http%3a%2f%2fwww.kunnat.net%2ffi%2ftietopankit%2ftilastot%2fvaestotietoja%2fsivut%2fdefault.aspx&def aultitemopen=1

13 13 Kunnanjohtajan katsaus Taantuman ja kasvavien investointien vaikutukset lisääntyvät kunnan taloudessa vuonna 2014, sillä kunnan tilikauden alijäämä on 177 t. Alijäämä aiheutuu pääosin 56 t :n toimintakulujen kasvusta (0,2 %) ja yläkoulun 153 t alaskirjauksesta. Verotulot ovat ensi vuonna 5,6 m ja tuloveroprosentti 20,00. Vuosikate on 488 t eli 224 asukasta kohden. Kertynyt 3,5 milj. :n ylijäämä helpottaa kunnan tilannetta, mutta on huomioitava, että nykyisellä investointitasolla ylijäämät on käytetty 3-5 vuodessa ja kunta velkaantuu. Kunnalla on lainaa ensi vuonna 5,3 m eli asukasta kohden. Kuntien toimintamenojen kasvu aiheutuu palvelujen lisääntyneestä kysynnästä ja kuntien kasvaneista velvoitteista. Lakisääteisiä tehtäviä ei ole kyetty kunnilta vähentämään, vaan päinvastoin niitä on lisätty. Kunnan palvelujen ostot pienentyvät 114 t (-1 %). Sosiaali- ja terveystoimen nettomenojen kasvu on 12 t ja teknisen toimen 121 t (8,9 %). Sivistystoimen nettomenot pienenevät 0,1 t ja yleishallinnon 99 t (-5,8 %). Riskinä on, että taantuman pitkittymisen, mahdollisen työttömyyden lisääntymisen, valtionosuusleikkauksien ja kasvavien eläkemenojen vuoksi kunnan talous heikentyy nopeasti, mikä vaarantaa lakisääteisten palvelujen tuottamisen ja järjestämisen. Olemme hillinneet kunnan menojen kasvua Kaakon kaksikon yhteistyöllä ja palvelujen uudelleen organisoinnilla. Palvelujen toimivuutta ja prosessien sujuvuutta lisätään johtoryhmän, osastojen, kunnanhallituksen ja valtuuston työohjelmilla. Kuntastrategia jalkautetaan käytäntöön talousarviolla, kehityskeskusteluilla ja tuloskorteilla. Talouden tasapainottamiseksi ja menokurin aikaansaamiseksi kunnanhallitus antoi hallintokunnille talousarvion laadintaohjeen, jonka mukaan kunnan käyttömenojen kasvu saa olla enintään nolla. Näin vuoden 2014 talousarvio perustuu nollakasvuun, jota tavoitellaan säästöjen lisäksi lisätuloilla. Ikäihmisten ja erityisryhmien asuntopalvelut kehittyvät, sillä 4 m :n Hyvinvointikeskus Kunila valmistuu kokonaisuudessaan toukokuussa Nykyinen vanhainkoti muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Työllisyyden ja yritysmahdollisuuksien lisäämiseksi kunta tehostaa omakoti- ja vihreän logistiikka-alueen tonttien markkinointia. Kunta laatii Muurikkalaan ja Suur-Miehikkälään kyläkaavan. Suurimat investoinnit ovat ensi vuonna hyvinvointikeskus Kunila (1,2 m ) ja koulukeskuksen uudisrakennus ja purku (3,8 m ). Kaikkiaan nettoinvestoinnit ovat 4,9 m. Kunta myy vuonna 2014 kunnan SEB:n varainhoidossa olevat osakkeet, jvk-lainat, vaihtoehtoiset sijoitukset ja rahamarkkinoiden lyhyen koron rahastot siten, että niistä saadaan kunnalle markkinatilanteeseen perustuva mahdollisimman korkea voitto. Tappiota aiheuttavia toimeksiantoja ei tehdä, vaan kaikista toimeksiannoista on saatava markkinatilanteen mukainen paras mahdollinen tuotto. Jos arvo-osuus on tappiolla vuonna 2014, siirtyy sen realisointi seuraavaan vuoteen. Kunnan sijoitusten ja osuuksien markkina-arvo on yhteensä ,63 e ja realisoitumattomat voitot yhteensä ,27 e ja tappiot ,13 euroa. Kunta käyttää rahaston pääoman ja voiton Hyvinvointikeskus Kunilan ja alakoulun rahoittamiseen. Antti Jämsén, kunnanjohtaja

14 14 Talousarvion sitovuustasot Käyttötaloudessa sitovana tavoitteena on budjetoitu toimintakate, joka sisältää sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimielimittäin (lautakunnittain) sitovat nettomäärärahat (toimintakate) ovat seuraavat: Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto KÄYTTÖTALOUSOSA Sitovuus N/B Netto Määrärahat Tuloarviot Keskusvaalilautakunta Toimintakate N Tarkastuslautakunta Toimintakate N Kunnanvaltuusto Toimintakate N Kunnnanhallitus Toimintakate N Sosiaali- ja terveyslautakunta Toimintakate N Sivistyslautakunta Toimintakate N Tekninen lautakunta Toimintakate N Rakennuslautakunta Toimintakate N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B 2 Muut rahoitustulot B 144 Korkomenot B 85 Muut rahoitusmenot B 2 Satunnaiset erät B INVESTOINTIOSA Investoinnit yhteensä N* RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B Antolainasaamisten vähennykset B Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 226 Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset B Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVION LOPPUSUMMA N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/-tuloarvio Investointien osalta sitovuustaso on määritelty hankekohtaisesti arvioiduksi nettomäärärahaksi. Investointien osalta sitovuustasot on esitetty talousarvion investointiosassa sivulla 98.

15 15 Kunnanvaltuuston vuoden 2014 tavoitteet Asiakokonaisuus Tavoitetila Keinot Asiakas Joustavuus ja nopeus Palveluhenki ja osaaminen Tehokas tiedottaminen Viestintä Palvelut asiakkaalle tavoiteajassa Hallintokunnat määrittelevät palvelu- ja aikatavoitteet Osallisuuden lisääminen Johtoryhmän,osastojen, kunnanhallituksen ja - valtuuston työohjelma Viestintäsuunnitelma Esimies / alaisyhteistyö Kunnanhallituksen kyläkierrokset Talous Vakaa kuntatalous Ulkopuolinen rahoitus Elinkeinotoimi Työllisyys, työpaikat Maksut ja taksat Vuosikate positiivinen Ulkopuoliset investoinnit Laheksenniityn, Kesäkylän ja vihreän logistiikkaalueen investoinnit Lähiruoka Mahdollisuuksien täsmämarkkinointi Kesäkylän yleiskaava Cursorin omistajaohjaus ja yhteistyö ProAgrian kanssa Tuottajien verkottuminen ja yrittäjän saaminen Lapjärven leirikeskuksen, Metsä-Kauppila tilan ja Savan tontin myynti Toiminta / prosessit Tuloksellisuus Vireä kulttuurielämä Maapolitiikka, kaavoitus Lähipalvelut Kunta- ja seutuyhteistyö Perusterveydenhuollon sopimuskauden jäntevä aloitus Kouluinvestointi Maaseutu- ja historiamatkailu Kylien vetovoimaisuus Terveydenhuollon seuranta- ja koulun suunnitteluryhmän työ Loma-asunto- ja kyläkaavat Yrittäjien verkottuminen Salpalinja-museo ja Pelimannipäivät Henkilöstö / osaaminen Mitoitus ja ammattitaito Työilmapiiri / jaksaminen Johtaminen ja henkilöstö Oikein mitoitettu henkilöstö Tutkinnot ja täydennyskoulutus Työilmapiirikartoitus Kehityskeskustelut ja tuloskortit kerran vuodessa ja ilmapiirikartoitus kerran kahdessa vuodessa

16 16 Käyttötalous 10 Yleishallinto Toimialasta vastaa kunnanjohtaja. 10 Keskusvaalilautakunta 100 Vaalit Tehtävät: Keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta (kotiäänestys) hoitavat vaalitoiminnan noudattaen ao. lakeja ja asetuksia sekä oikeusministeriön ohjeita Europarlamenttivaalit Äänestysalueet: I Muurikkala II Saivikkala III Suur-Miehikkälä Lisäksi vaalibussi kiertää seuraavissa kylissä yhtenä päivänä: Pitkäkoski Salo-Miehikkälä Purho Muurola Hurttala Suunnitelmakaudella pidetään seuraavat vaalit: EU-parlamenttivaalit 2014 Eduskuntavaalit 2015 Kunnallisvaalit 2016 Vaalijaksotus on seuraava: EU-parlamenttivaalit 5 vuotta 2014 Eduskuntavaalit 4 vuotta 2015 Kunnallisvaalit 4 vuotta 2016 Vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit: ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla Varsinainen äänestyspäivä on Tavoitteet: sujuva äänestystoimitus ja nopea tulospalvelu toimintakate 0,70 /äänioikeutettu

17 17 Miehikkälän kunta Budjettiyhteenveto Vaalit Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot -75 TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot Eläkemenot 189 Muut sosiaalivakuutusmaksut 62 Henkilöstömenot yhteensä Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht, ei henk men MENOT YHTEENSÄ NETTO

18 18 12 Tarkastuslautakunta 110 Tarkastustoimi Toiminta-ajatus: Tarkastuslautakunta tukee keskustelulla, ohjauksella ja arvioinnilla kunnan palvelutuotannon kehittämistä ja kunnan talouden vakautta. Tehtävät: Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoisesti valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Vuoden 2014 hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut suorittaa BDO Audiator Oy ja vastuullisena tilintarkastajana toimii JHTT Juhani Liski. Toimenpiteet: lakisääteiseen tilintarkastukseen varataan vastuulliselle tilintarkastajalle 5 päivää ja avustavalle tarkastajalle 4 päivää tarkastuslautakunta kokoontuu 10 kertaa lautakunnan sihteeripalvelut ostetaan tilintarkastusyhteisöltä, arvio 40 tuntia lautakunnan jäsenten koulutuspalveluihin varataan 1-2 pv / jäsen, arvio Miehikkälän kunta Budjettiyhteenveto Tarkastustoimi Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot , Eläkemenot 62 Muut sosiaalivakuutusmaksut 8 Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO , Miehikkälän kunta Sisäinen budjettiyhteenveto Tarkastustoimi 4351 Sisäiset monistuspalvelut , Sisäiset henkilöstöpalvelut , Sisäiset tall hall palv , Sisäiset muut palvelut MENOT YHTEENSÄ NETTO

19 19 14 Kunnanvaltuusto 120 Kunnanvaltuusto Tilivelvollinen viranhaltija: Kunnanjohtaja Tehtävät: Kuntalaisten vaaleilla valitsema kunnanvaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa. Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää: kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; hallinnon järjestämisen perusteista; talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio; kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei toisin säädetä; luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; valita tilintarkastajat; hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Tavoitteet: kuntastrategian jalkauttaminen lähipalvelujen saatavuus kuntauudistukseen varautuminen Toimenpiteet: kuntajakoselvitykseen osallistuminen pidetään 1-2 valtuustoseminaaria Miehikkälässä kunnanvaltuusto kokoontuu 6 kertaa Miehikkälän kunta osallistuu kuntarakennelain mukaiseen kuntajakoselvitykseen, jossa Haminan ja Kotkan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat tekevät yhteisen kuntajakoselvityksen, jonka tuloksena Kotka-Hamina seudulle muodostettaisiin yksi n asukkaan kaupunki. Samanaikaisesti selvitetään ns. kahden kaupungin vaihtoehtoa, jossa Kotka ja Pyhtää muodostaisivat Suur-Kotkan kokonaisuuden sekä Hamina, Miehikkälän ja Virolahti Suur- Haminan kokonaisuuden. Kahden kaupungin mallissa kuvataan myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet sote -järjestämislaissa annettujen linjausten mukaisesti. Taloudelliset tavoitteet: toimintakate 17,10 /as.

20 20 Miehikkälän kunta Budjettiyhteenveto Kunnanvaltuusto Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot , Eläkemenot Muut sosiaalivakuutusmaksut 191 Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO , Miehikkälän kunta Sisäinen budjettiyhteenveto Kunnanvaltuusto 4351 Sisäiset monistuspalvelut , Sisäiset henkilöstöpalvelut , Sisäiset tall hall palv , Sisäiset muut palvelut MENOT YHTEENSÄ NETTO

21 21 16 Kunnanhallitus Tilivelvollinen viranhaltija: Kunnanjohtaja Toimielin sisältää seuraavat tulosalueet: 130 Keskushallinto 140 Maaseutupalvelut 160 Elinkeino- ja matkailupalvelut 170 Museotoimi 200 Taloushallinto 220 Henkilöstöhallinto 250 Ruokapalvelut 130 Keskushallinto Tulosalue sisältää seuraavat kustannuspaikat: 1300 Kunnanhallitus 1310 Yleishallinto 1311 Jokelan jäämistö 1320 Hankintatoimi 1335 Vanhusneuvosto 1350 Palveluohjaustyöryhmä 1300 Kunnanhallitus Tehtävät: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Tavoitteet: Kunnan edun tehokas valvonta vakaa kuntatalous Kunta myy vuonna 2014 kunnan SEB:n varainhoidossa olevat osakkeet, jvk-lainat, vaihtoehtoiset sijoitukset ja rahamarkkinoiden lyhyen koron rahastot siten, että niistä saadaan kunnalle markkinatilanteeseen perustuva mahdollisimman korkea voitto. kustannustehokas, joustava ja nopea palvelujen saatavuus päätösten täytäntöönpano kokouksesta 4 pv. toimintakate 162 /as. Toimenpiteet: kunnanhallitus kokoontuu 18 kertaa kuntarakennelain mukaiseen kuntajakoselvitykseen osallistuminen Pelimannipäivien järjestäminen; järjestämisvastuu on Miehikkälän kotiseutu- ja matkailuyhdistyksellä, avustusten myöntäminen yhteisöille Ratevan avustus sekä varaus myönnettäviin muihin avustuksiin hakuaika keväällä 2014 avustusten myöntäminen kotitalouksille vauvarahan maksamista jatketaan kunnan panostus seutuyhteistyöhön on 4 /asukas ja Kaakon suunta-hankkeeseen 1 /asukas

22 22 Miehikkälän kunta on jäsenenä mm. seuraavissa yhteisöissä: Kaakkois-Suomen pelastusalanliitto Kehittämisyhdistys Sepra ry Kunnallisarkistoyhdistys ry Kymenlaakson kauppakamari Kymenlaakson kylät ry Kymenlaakson käsi- ja taideteollisuus ry Kymenlaakson Liitto Kymenlaakson Syöpäyhdistys Kymenlaakson virkistysalueyhdistys Miehikkälän kotiseutu- ja matkailuyhdistys Rajaseutuliitto Saimaan Vesiensuojeluyhdistys Salpalinjan Perinneyhdistys ry Suomen Kansanmusiikkiliitto (Kymenlaakson Pelimannikuoro- ja orkesteriyhdistys ry) Suomen Kotiseutuliitto Suomen Kuntaliitto Työmarkkinalaitos Urpalanjoki Lohijoeksi ry 1310 Yleishallinto Henkilöstö: toimistosihteeri palvelusihteeri asuntosihteeri Tehtävät: kunnanhallituksen ja valtuuston asioiden valmistelu asuntotoimen tehtävät tilintarkastukseen liittyvät hallintotehtävät puhelinpalvelut; Miehikkälän kunta hoitaa myös Virolahden kunnan puhelinpalvelut tiedonhallintaan, asianhallintaan ja arkistotoimeen liittyvät tehtävät tarvikehankinnat tiedotustoiminta muu toiminta, edustus Tavoitteet: Tiedonhallinnan suunnitelmien laatiminen koko organisaatiossa on kesken. Tehtävä on laaja ja edellyttää koko henkilöstön työpanosta. Suunnitelmilla luodaan yhteiset käytännöt eri työyksiköille ja selkeytetään tehtävien suorittamista sekä poistetaan mahdolliset päällekkäisyydet. Käynnissä olevien suunnitelmien laadinta saatetaan loppuun vuoden 2014 aikana. Tietopalvelupyyntöihin vastataan viikon sisällä pyynnön vastaanottamisesta. Kunnan ja Kaakon kaksikon kotisivujen kautta luodaan myönteinen kuntakuva. Kotisivut uudistetaan ja kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Toimialat vastaavat omien tietojensa ajantasaisuudesta Teleoperaattoripuitesopimuksen kilpailutus toimintakate 300 /as Arviointijärjestelmä: Kaakon kaksikossa toteutetaan säännöllisesti palvelujen arviointia sekä kansalaiskunnan että tukipalvelujen osalta käyttäjille / toimialoille. Saatujen arviointien perusteella tehdään kehittämissuunnitelmat palvelun laadun parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.

23 23 Asuntotoimi Tilivelvollinen viranhaltija: Asuntosihteeri Tehtävät: vuokrata kunnan omistamia asuntoja ylläpitää ja korjata asuntokantaa sopeuttaa kunnan asuntomäärä vastaamaan muuttunutta tilannetta ylläpitää kunnan vuokra-asuntokantaa ja mahdollisuuksien puitteissa edesauttaa omistusasunnon hankinnassa Tavoitteet: vuokra-asuntojen käyttöaste 90 % turvata kohtuuhintaiset vuokra-asunnot kunnan väestölle huomioida väestön ikärakenteesta johtuvat tarpeet edesauttaa kuntalaisten viihtymistä kunnassa huolehtia asuntokiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta luoda viihtyisät asumismahdollisuudet eri ikäryhmille huomioida ikääntyvän asuntokannan korjaustarpeet yhteisen organisaation luominen (kunta, yhdistys ja asuntoyhtiöt) vastaamaan koko vuokra-asuntokannasta ammattimainen kiinteistönhoito asuntojen markkinointi oikotie.fi ja kunnan kotisivuilla Kunnan asuntokanta (tilanne ): Miehikkälän kunnan omistamat vuokra-asunnot on valtaosin rakennettu luvuilla. Varsinkin 80- ja 90-luvulla asuntotuotannon vaikuttimina oli maataloudessa tapahtuneet sukupolven vaihdokset luvulla asuntotuotanto on ollut melko alhaisella tasolla. Miehikkälän kunta omistaa joko suoraan tai välillisesti yhteensä 145 vuokra-asuntoa. Kunnan suoraan omistamat vuokra-asunnot Rivitalo I, Ojatie 3, Miehikkälä Rivitalo II, Vaalimaanjoentie 4 A, Miehikkälä Rivitalo III, Vaalimaanjoentie 4 B, Miehikkälä Rivitalo IV, Rinnekuja 2, Miehikkälä Rivitalo VI, Kangaskuja 2, Miehikkälä Nuokkari, Muurikkalantie 5, Miehikkälä Pitkäkosken paritalo, Kalliokoskentie 3, Kalliokoski Suur-Miehikkälän koulu, Koulukuja 12, Suur-Miehikkälä 6 asuntoa 8 asuntoa 7 asuntoa 5 asuntoa 7 asuntoa 2 asuntoa 2 asuntoa 3 asuntoa Kunnan omistamat yhtiöt ja osakehuoneistot Koy Miehikkälän vuokratalot Piennartie 1, Miehikkälä Piennartie 2, Miehikkälä Kehätie 1, Miehikkälä Kehätie 4, Miehikkälä Karjakuja 6-8, Miehikkälä Kangastie 4, Miehikkälä Niittykuja 2, Miehikkälä Vihinkankaantie 4, Salo-Miehikkälä Hietamiehentie 10, Muurikkala Hietamiehentie 30, Muurikkala Muurikkalantie 1105 A - I, Muurikkala Tohmonmäentie 15 D, Muurikkala 7 asuntoa 8 asuntoa 7 asuntoa 6 asuntoa 10 asuntoa 8 asuntoa 3 asuntoa 4 asuntoa 6 asuntoa 6 asuntoa 16 asuntoa 1 asuntoa

24 24 Muut yhtiöt ja osakkeet Koy Miehikkälän Säästökaari, Keskustie 4, Miehikkälä Koy Suur-Miehikkälän Palvelutalo, Pyhällöntie 2, Suur-Miehikkälä Koy Suur-Miehikkälän Säästörinne, Suur-Miehikkäläntie 621, Suur-Miehikkälä As Oy Miehikkälän Mastomatti, Yhdystie 2, Miehikkälä As Oy Muurikkalanpuisto, Lappeenrannantie 826, Muurikkala 3 asuntoa 4 asuntoa 4 asuntoa 8 asuntoa 4 asuntoa 1320 Hankintatoimi Miehikkälän kunta on mukana alueellisen hankintatoimen toteuttamissopimuksessa, jota hallinnoi Kaakon Taitoa Oy. Sopimuksen perusteella keskitetään hankintaosaaminen yhteen yksikköön Etelä-Kymenlaakson alueella. Yhteyshenkilönä Kaakon Taitoa Oy:ssä on talouspäällikkö Olli Vilen. Sopimuksen mukaiset kustannukset Kaakon Taitoa Oy:lle ovat Kaakon kaksikossa yhteensä Kustannukset jaetaan kuntien kesken asukasluvun suhteessa. Tavoite: Hankintatoimi hoidetaan kunnan kannalta taloudellisesti ja asiantuntevasti Vanhusneuvosto Tilivelvollinen viranhaltija: palvelujohtaja Tehtävät: Miehikkälän vanhusneuvosto toimii yhteistyöelimenä viranomaisten, vanhusten, eläkeläisten sekä muiden vanhustyötä tekevien järjestöjen ja toimijoiden välillä. Vanhusneuvosto tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja ikäihmisiä koskevissa asioissa. Vanhusneuvosto järjestää koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Vanhusneuvosto kokoontuu 2 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Tavoitteet: toimintojen kehittäminen niin, että ikääntyvät voivat elää tasapainoista, turvallista, taloudellisesti turvattua ja mahdollisimman pitkää elämää kotona lähipalveluiden toimesta vanhuspalveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen paikallisesti sekä hyödyntäen seudullista moniammatillista palveluverkostoa seurata kunnan päätöksiä ikäihmisten näkökulmasta, tehdä aloitteita ja antaa ehdotuksia viranomaisille ikäihmisiä koskevissa asioissa tiedottaminen, tiedon kulun edistäminen sekä koulutus ja opastus vanhusten viikon järjestäminen Toimenpiteet: Miehikkälän vanhuspalvelusuunnitelman seuranta ja sen toteuttamisen eteneminen Kunila-hankkeen toteutuminen ikäihmisten lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen, huomioida myös syrjäkylät ikäihmisten tiedottaminen heitä koskevista ajankohtaisista asioista vanhusten viikon järjestäminen yhdessä Ratevan ja muiden toimijoiden kanssa vanhuspalvelulain tuomat muutokset ja niiden huomioiminen ennaltaehkäisevä toiminta ja vanhusten arkisen aktiviteetin lisääminen, huomioimalla myös veteraanit

25 Palveluohjaustyöryhmä Kuntien yhteinen palveluohjaustyöryhmä koordinoi palvelujen tuottamista ja järjestämistä Miehikkälän ja Virolahden kuntien alueella. Palveluohjaustyöryhmä kokoontuu 4 kertaa. Miehikkälän kunta Budjettiyhteenveto Keskushallinto Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ , Palkat ja palkkiot , Eläkemenot , Muut sosiaalivakuutusmaksut , Henkilöstömenot yhteensä , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakulut yht, ei henk men , MENOT YHTEENSÄ , NETTO , Miehikkälän kunta Sisäinen budjettiyhteenveto Keskushallinto 3141 Sisäiset myyntituotot , TULOT YHTEENSÄ Sisäiset monistuspalvelut , Sisäiset henkilöstöpalvelut , Sisäiset tall hall palv , Sisäiset rakennusten vuokrat , MENOT YHTEENSÄ NETTO