VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS. Kuvassa Vantaan ammattiopiston Varian Tennistien toimipiste. Tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2006 Kuvassa Vantaan ammattiopiston Varian Tennistien toimipiste Tarkastuslautakunta

2

3 TIIVISTELMÄ 1 Vuonna 2006 alkuperäisistä 28 tavoitteesta saavutettiin toimintakertomuksen raportoinnin mukaan 27 kappaletta. Tavoitteista jäi sen mukaan toteutumatta yksi tavoite, joka koski tulos- ja kehityskeskusteluja. Tarkastuslautakunta toteaa, että myös investointeja koskeva tavoite numero 27 ei toteutunut, joten tavoitteista jäi toteutumatta kaksi tavoitetta. Tarkastuslautakunta edellyttää, että tavoitteen 27 mukaisesti investointien seuranta tapahtuu siten, että Marja-Vantaan aiheuttamat investointikulut eriytetään investointiseurannassa tulevina vuosina. Kriittisesti tarkastellen voidaan kysyä olivatko tavoitteet liian helppoja saavuttaa tai liian suppeita. Tavoitteissa ja niiden saavuttamista kuvaavassa tiedossa oli paljon pelkkiä toimenpiteitä. Saavuttamisen arviointi on tällöin mahdotonta. Tarkastuslautakunta ei ole tämän osalta tyytyväinen tavoitteiden saavuttamista kuvaavaan tietoon. Tavoitteen avulla pitäisi pystyä seuraamaan etenemistä kriittisen menestystekijän ja tätä kautta vision suuntaan. 2 Vantaan kaupungin tase ei osoita alijäämää edellisiltä tilikausilta. Tasapainottamistarve aiheutuu vuodesta 2003 jatkuneesta vuotuisen alijäämän syntymisestä. Käyttötalouden tasapainottamiseksi tehdyt säästötoimenpiteet ja uudelleen organisoinneille asetetut taloudelliset tavoitteet näyttäisivät toteutuvan. Sitä vastoin tasapainotus investoinnit mukaan lukien ei toteudu lähivuosina. Kaupunki joutuu ottamaan velkaa ja velan korot on maksettava. Velan määrä taseessa on suuri. Toiminnallisen strategian toteuttamiseksi investoinnit ovat sen sijaan lähes kaikkien tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeitä, elleivät peräti välttämättömiä. Etenkin investoinnit parantavat kaupunkikasvun ja elinkeinopolitiikan kriittisten menestystekijöiden saavuttamista. Vantaa tekee suuria investointeja ja etenee kiitettävästi elinvoimaisen ja työllisyyttä synnyttävän strategisen näkemyksensä mukaisesti. 3 Ohjausjärjestelmässä konsernihallinnon kehittäminen on yksi kehittämiskohde. Kaupungin uudet toimintatavat edellyttävät myös johtamisjärjestelmän uudistamista. Konserniajattelussa kaupunki nähdään sisäisten yksiköiden ja kaupungin tytäryhteisöjen muodostamana kokonaisuutena, jonka ohjauksesta vastaavat yksiköiden organisaatiomuodosta riippumatta kaupunginvaltuusto ja -hallitus sekä kaupungin johtavat virkamiehet. Nämä päättävät koko kaupungin ja sen yksiköiden tavoitteista, joita yksiköt täsmentävät. 4 Valtuustolle on päätöksenteon pohjaksi esitettävä perustelut ja vertailut, joiden avulla tosiasioihin perustuva päätöksenteko on mahdollista. Perustelusta on ilmettävä, mitä eri organisaatiomuutokset merkitsevät. Vertailua tulee tehdä eri hallintomuotojen eroavuuksien välillä, esimerkiksi toiminnan järjestämisestä kuntayhtymän tai osakeyhtiön muotoon. Selvityksestä on ilmettävä taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä. Lisäksi on pyrittävä perustelemaan, tavoitellaanko hankkeella kustannussäästöjä ja esimerkiksi vaikutuksia palvelutuotantoon. 5 Vuoden 2005 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota

4 tuottavuuden kohottamiseen kaupungin toiminnoissa. Tavoitteet ilmoitettiin toteutuneeksi vuonna 2005 ja samoin vuonna Kuitenkaan tuottavuuden kasvusta ei myöskään vuoden 2006 tavoitteiden osalta raportoida siten, että tuottavuuden kasvattaminen ja tuottavuusohjelmien vaikutukset kävisivät selville toimintakertomuksesta. Kaupunki pyrkii kasvattamaan tuottavuuttaan laatimalla toimialakohtaiset tuottavuusohjelmat ja tarkistamaan nämä vuosittain. Tuottavuuden kasvattamisen onnistuneisuutta on vaikea todeta, jos ilmoitetaan vain tuottavuusohjelman tarkistamisesta ja todetaan tavoite saavutetuksi tarkistamisen myötä. Tavoitteen raportoinnissa ei oteta kantaa tuottavuusohjelman vaikutuksiin. Tuottavuuden seuranta on saatava osaksi normaalia seurantatietoa, jolloin se on pohjana suunnittelulle. Tuottavuuden seurantaan on kiinnitettävä huomiota siitä näkökulmasta, että seuranta mittaa oikeita tuottavuuskohteita, kuten suoritekohtaista tai asiakaskohtaista tuottavuutta, eikä esimerkiksi menojen vähentymistä toimialalla. Tuottavuuden mittauksessa tulisi ottaa huomioon myös palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden muutos. Parannuksena kuitenkin todetaan, että ainakin sosiaali- ja terveystoimessa on ryhdytty toimenpiteisiin toiminto-, suorite- ja asiakaskohtaisen tuottavuuden seuraamiseksi. 6 Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus on yksi keino valtavirtaistaa sukupuolinäkökulmaa. Sen pitäisi olla tärkeä osa julkisen sektorin, myös kuntien, valmistelutyötä. Yhtenä valtavirtaistamisen erityisalueena on julkisten varojen käytön tarkasteleminen siltä kannalta, miten tasapuolisesti ne kohdistuvat eri sukupuolten hyväksi. Tällöin puhutaan budjetin sukupuolivaikutusten arvioinnista tai sukupuolitietoisesta budjetoinnista. Siten suvaamisen tulee lähteä jo taloussuunnittelusta, joka antaa budjetointiohjeet. Vantaan kaupungin tulisi jo lähitulevaisuudessa suvata kaikki toimintansa. 7 Kaupunginjohto on panostanut johtamisja ohjausjärjestelmään. Tarkoituksena on sitouttaa palveluksessa oleva henkilöstö. TAHVE työryhmien esittämiä hankkeita on saatu toteutetuksi. Parannuksena nähdään toimitilahallinnon uudelleen organisointi tilakeskuksen toimialaksi sekä tietohallinnon hankkeet. Uusista organisaatiomuutosjärjestelyistä suurin on sosiaalija terveystoimen organisaatiomuutos. Edellä mainituilla toimenpiteillä on saatu yli puolet kaupungin toiminnasta hyvän johtamisjärjestelmän piiriin. Uutta on myös strategiakeskustelujen pitäminen joka vuosi. Myös vastuukysymysten selkeytymistä on tapahtunut. Johtoryhmätyöskentelyyn on tehty vähitellen muutoksia. Muutoksia tehdään niin, että kaikki osapuolet pysyvät mukana. 8 Erityisesti kaupungin toiminnassa on havaittavissa Vantaan kaupungin henkilöstön tyytyväisyys johtamiseensa. Tasapainoisen onnistumisen kannalta arvioiden hyvät tulokset luovat pohjaa muiden näkökulmien onnistumiselle. Henkilöstön tyytyväisyys ilmenee henkilöstötutkimus Kunta 10 -tutkimuksen tuloksessa, kun verrataan tulosta tutkimuksessa mukana olleisiin kuntiin. Vantaan henkilöstö on tyytyväisempää johtamiseensa ja työilmapiiriin. 9 Jotta kaupungille saataisiin lyhytaikaista työvoimaa ja rekrytoinnissa hyödynnettäisiin kaupunkien yhteistä Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä, tarkastuslautakunta esittää yhteistyötä Seure Oy:n ja VAV Asunnot Oy:n välille vuokra-asuntojen saamiseksi työsuhdeasunnoiksi. Yhteistyö vaatii menettelytapojen luomista ja

5 vastaamista kunnalliselle vuokrataloyhtiölle asetettuihin tasapuolisuusperiaatteisiin ja sääntöihin. 10 Nykyisten taloushallinnon ohjelmien käyttöön liittyy suurehko riski. Raindance-ohjelmalla hoidetaan sekä kirjanpito että ostoreskontra. Ohjelma on ollut käytössä jo yli viisi vuotta, jonka jälkeen ohjelmatoimittaja ei takaa enää ohjelman moitteetonta toimintaa. Myöskään myyntireskontran ohjelma ei ole enää ohjelmatoimittajan käyttötuen piirissä. Konsernitilinpäätös- ja kirjanpidon ohjelmien välillä ei ole yhteyttä. Konsernitilinpäätöstä varten tiedot joudutaan syöttämään järjestelmään erikseen. 11 Henkilöstöhallinnon kysymyksissä tulosaluejohtajien on toimittava organisaation tavoitteiden mukaisesti ja noudatettava esimerkiksi kaupunginhallituksen päätöksiä. Organisaatiotottelemattomuudella saadaan aikaan häiriöitä ja epävakautta. Myös palkka-asioissa joudutaan toimimaan linjan mukaisesti. Henkilöstöjohdon tehtäviin kuuluu muun muassa tasa-arvon huomioon ottaminen kaupungin palkkaus- ja muissa henkilöstöasioissa. Myös linjaesimiesten on ymmärrettävä vastuunottaminen henkilöstökysymyksissä. Vantaan kaupungilla on oltava yhtenäinen työvoimapolitiikka. 12 Tarkastuslautakunta toteaa, että erikoissairaanhoidon sakkopäivämaksulle ( ylikäyttömaksulle) olisi löydettävä selkeämpi ja oikeudenmukaisempi ratkaisu. Koska kyseessä on yksipuoliseen päätökseen ja laskutukseen perustuva ja sopimusperusteinen asia, käytäntöä on mahdollista korjata. Korjauksen jälkeen ylikäytöstä saadut erikoissairaanhoidon tulot laskutetaan normaaleina hoitopäivämaksuina. Palvelusopimukset on otettava uudelleen käyttöön. 13 Hoitotakuun toteutumiseen lain tarkoittamalla tavalla tulee kiinnittää huomiota. Toteutumisen seurantaa vaikeuttaa se, ettei seurantatietoja saada järjestelmistä eikä ole olemassa tietokantoja, jotka sisältäisivät relevanttia tietoa asiasta. 14 Arviointikertomuksessa esitetyt luvut perustuvat talouspalvelukeskuksen arviointikertomuksen hyväksymiseen mennessä antamiin tilinpäätöstietoihin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2006 tilinpäätöksen Tilintarkastuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen johdosta tilinpäätös on korjattu kaupunginhallituksen päätöksellä

6

7 VANTAAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävä Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta VUODEN 2005 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN ANNETUT VASTAUKSET OHJAUSJÄRJESTELMÄ Ohjausjärjestelmä ja 2006 parannukset Arviointisuositus Päätöksenteko VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallittu kaupunkikasvu Tuloksellinen elinkeinopolitiikka Sosiaalisesti tasapainoinen kehitys Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta Lasten ja nuorten tukeminen Aktiivinen verkostoituminen Yhteinen sitoutuminen Tuottavuuden kasvattaminen Toimiva pääkaupunkiseutu Tuloksellinen johtaminen Osaavan työvoiman varmistaminen Koko konserni mukana Hallittu siirtymä tasapainoon Edunvalvonta jokaisen asia TALOUS Talouden tasapaino Talouden kehitys Keskushallinnon toimiala Asukaspalvelulautakunta Opetuslautakunta Vapaa-ajan lautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristölautakunta Tuotantopalvelulautakunta Talousarvion poikkeamat Liikelaitokset KAUPUNKIKONSERNI, KONSERNIYHTEISÖT Tavoitteet ja toiminta Vantaan Teollisuuskiinteistöt Oy MUUT HAVAINNOT JA ARVIOT Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen (henkilöstö, palvelutuotanto) Vantaan ammattiopisto Varia... 36

8 7.3 Seure Henkilöstöpalvelut Oy Vaskivuoren lukio Talouspalvelukeskus Henkilöstökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI, JOIHIN TILINTARKASTUSKERTOMUS ANTAA AIHETTA ALLEKIRJOITUKSET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Tunnuslukuja ja aikasarjavertailu Vierasperäiset sanat ja lyhenteet

9 VANTAAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävä Valtuuston valtuustokaudelleen asettama tarkastuslautakunta vastaa kuntalain 71 :n mukaisesti valtuuston päätettävien hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle. Lautakunnan tehtävänä on erityisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja hankittava tilintarkastuskertomuksessa kohdistetuista muistutuksista asianomaisten selvitykset ja kaupunginhallituksen lausunto sekä tehtävä tämän jälkeen oma päätösehdotuksensa valtuustolle niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastuskertomus, siinä tehdyt muistutukset sekä hankitut selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Kuntalain 74 :stä ilmenee tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeudet tarkastustehtävän hoitamisen yhteydessä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunnan tehtävän voidaan yleisesti todeta liittyvän demokraattiseen järjestelmään, sillä tarkastuslautakunta toimii politiikan ohjauksen asiantuntijaelimenä ja tarkastuslautakunnan jäsenet toimivat kuntalaisten edustajina. Se on valtuuston asemaa strategisena johtajana korostava ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisen arviointia suorittava instituutio. 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Kaupunginvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2006 on ollut seuraava: Jäsen Viljamaa Seija, puheenjohtaja Porthén Jari, varapuheenjohtaja Heinonen Ilmari Härmälä Göran Karhunen Sanna Kokko Hannu Orpana Anitta Ryhänen Riitta Poikolainen Mika lukien Nykänen Heli saakka Varajäsen Pokki Simo Häkkinen Juha Pessi Mauri Nurmivaara Astrid Can-Kurtakko Nesrin Pajunen Sirpa Enden Päivi Auvinen Timo Rannikko Ulla

10 2 1.3 Tarkastuslautakunnan toiminta Ulkoisen tarkastuksen tulosalueen muodostavat tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja tarkastuslautakunnan alainen ulkoisen tarkastuksen henkilöstö. Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Juha Tuohimäki saakka sekä lukien JHTT Pasi Leppänen. Ulkoisen tarkastuksen henkilöstö on avustanut JHTT-yhteisöä yhteensä 130 työpäivää. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntönä toimii tarkastussääntö, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja se astui voimaan Lautakunta on käsitellyt tilintarkastajan työohjelman tilintarkastusvuodelle Vastuullinen tilintarkastaja on määräajoin osallistunut lautakunnan kokouksiin ja raportoinut työohjelman toteutumisesta sekä tarkastushavainnoista. Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuonna 2006 kaikkiaan 10 kertaa. Vuoden 2007 puolella lautakunta on kokoontunut arviointikertomuksen valmistumiseen mennessä 4 kertaa. Tämän lisäksi lautakunnan työryhmät ovat kokoontuneet vuonna 2006 yhteensä 8 kertaa ja vuoden 2007 puolella yhteensä 3 kertaa. Tarkastuslautakunta hyväksyi arviointikertomuksen vuodelta Arviointityössään lautakunta on arviointisuunnitelmansa mukaisesti perehtynyt kaupungin eri toimialojen toimintaan ja palvelutuotantoon hankkimiensa asiakirjojen avulla, kuulemalla vastuuhenkilöitä ja käymällä tutustumiskäynneillä toimialoilla. Vuonna 2006 painopisteenä on ollut sivistystoimen toimiala. Vuotuinen arviointisuunnitelma on osa valtuustokauden arviointisuunnitelmaa. Vantaan kaupungilla tarkastuslautakunnan arviointityö korostaa valtuuston asemaa strategisena johtajana ja poliittisten tavoitteiden asettajana. Arviointinäkökulma lähtee strategisten valintojen ja kriittisten menestystekijöiden arviointikriteereistä edeten sitoviin tavoitteisiin, joiden saavuttamista verrataan toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden esittämiin tulosraportteihin. Arvioinnin kohteena ovat keinot, joilla pyritään tavoitteisiin sekä se, edetäänkö strategian mukaisesti. Arviointia suoritetaan tuloksellisuus- ja vaikuttavuusnäkökulmasta. Tasapainotetun mittariston näkökulmat ovat arviointinäkökulmia. Arvioinnin suunnittelu asettaa vaatimuksia tietohuollolle ja tietojen keräämisen suunnittelulle. Arviointi on osa toiminnan ohjausta. Vantaalla arviointituloksia hyödynnetään osana taloussuunnittelu- ja strategiaprosessia. Arviointi on myös kuntalaisosallistumisen väline. Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma on toteutunut suunnittelukaudella. Samoin tilintarkastajan työohjelma on toteutunut vuodelta 2006 annettavaa tilintarkastuskertomusta varten. Toimintasuunnitelmansa mukaisesti tarkastuslautakunnan jäsenet ovat osallistuneet tarkastuslautakuntien seminaareihin ja alan koulutustilaisuuksiin. Tarkastuslautakunta tutustui Oulun tarkastuslautakunnan toimintaan. Vantaan, Lahden ja Espoon järjestämille suurten kaupunkien tarkastuslautakuntien koulutuspäiville lautakunta osallistui Hyvinkäällä. Niin ikään tarkastuslautakunta järjesti poliittisen johdon ja toimialajohdon sekä tarkastuslautakunnan välisen seminaarin Vantaalla. Seminaarissa toimi puheenjohtajana valtuuston puheenjohtaja ja asiantuntijana professori Kai

11 3 Kalima. Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen visio ja strategia vuodelle 2007 hyväksyttiin Lautakunta jatkoi oman arviointitoimintansa kehittämistä vuonna Lautakunta teki valtuutetuille kyselyn, jossa kartoitettiin valtuutettujen tyytyväisyyttä tarkastuslautakunnan arviointitoimintaan sekä selvitettiin kehittämisehdotuksia. Kyselyn tulokset jaettiin valtuutetuille pidetyssä valtuuston informaatiotilaisuudessa. Valtuutettujen vastausten mukaan ulkoisen tarkastuksen olemassa oloa pidettiin tärkeimpänä kysytyistä asioista. Arviointia pidettiin ylipäätään tärkeänä ja hyvänä. Myös toimialojen tavoitteiden arviointia ja käsittelemistä talousarviossa kannatettiin. Yhden arviointikertomuksen riittävyyteen vuodessa suhtauduttiin kriittisesti. Lisäksi esitettiin yhteistyön lisäämistä kaupungin eri luottamusmieselinten välille. Ulkoisen tarkastuksen henkilöstöön kuuluvat JHTT kaupunginreviisori, kaksi kaupunkitarkastajaa sekä apulaisreviisori. 2 VUODEN 2005 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN ANNETUT VASTAUKSET Vantaan käytäntö arviointikertomuksen käsittelyssä on jo muotoutunut. Valtuusto keskustelee keväällä tilinpäätöksen yhteydessä annetun arviointikertomuksen sisältämistä arvioista, merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi ja lähettää sen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus puolestaan kuulee toimialoja arviointikertomuksen sisältämien arvioiden ottamisesta huomioon suunnittelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa sekä valvonnassa. Kaupunginhallitus puolestaan vastaa valtuustolle arviointikertomuksen johdosta syksyllä ennen vuoden vaihdetta. Tarkastuslautakunta totesi vastauksien ja käsittelymenettelyn parantuneen edellisistä vuosista, vaikka kaksi toimialaa ei ollut esittänyt vastaustaan omalle lautakunnalleen ennen vastauksen käsittelemistä valtuustossa. Tarkastuslautakunta on arvioinut tavoitteiden toteutumisen raportointia liian suppeaksi ja joidenkin tavoitteiden osalta liian optimistiseksi. Vastauksessaan taloussuunnittelu on todennut, että valtuustolle tapahtuva sitovien tavoitteiden raportointi on saanut liian pelkistetyn muodon. Taloussuunnittelu on esittänyt raportointiohjeissaan korostettavan, että lautakunnille annetuista raporteista laaditaan valtuustoa paremmin palvelevaa, nykyistä tarkempaa tavoitteiden toteutumisen arviointia. Lautakunnan sihteerin tulee toimittaa lautakunnalle esitetyt tavoitteiden toteutumisen arviointia koskevat raportit tarkastuslautakunnalle, jolloin tarkastuslautakunta voi jo vuoden aikana seurata tavoitteiden saavuttamista kaupungin toimintakertomusta tarkemmalla tasolla. Kaupungin toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi.

12 4 Toimialojen toimintakertomuksissa tulee soveltuvin osin käsitellä edellä mainittua tietoa toimialan ja sen eri toimintojen osalta. Ennen kaikkea tulee käsitellä toiminnan kehitystä ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä niiden vaikutuksia. 3 OHJAUSJÄRJESTELMÄ 3.1 Ohjausjärjestelmä ja 2006 parannukset Vantaa on toteuttanut toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmäänsä määrittelemällä kaupungille vision, toiminta-ajatuksen ja arvot. Näistä johdetaan kaupunkistrategia. Kaupunkistrategian toteutumista varten asetetaan vaikuttavuudelle ja palvelutarjonnalle, rakenteille ja prosesseille, uusiutumiselle ja henkilöstön työhyvinvoinnille sekä taloudellisille resursseille ja mahdollisuuksille kriittiset menestystekijät, niiden arviointikriteerit sekä sitovat tavoitteet. Lopuksi asetetaan sitovien tavoitteiden arvioimiseksi menettelytavat ja mittarit. Vantaan kaupungin strategioille asettamien kriittisten menestystekijöiden ja sitovien tavoitteiden lukumäärän kehitys on ollut seuraava Talousarvio kriittiset menestystekijät tavoitteita vuosi kpl kpl Kriittiset menestystekijät ovat valtuuston valitsemia strategisia kehittämisen asia-alueita, joiden hoitamisessa on ehdottomasti onnistuttava ja joiden hoitoa valtuusto seuraa erityisesti. Sitovat tavoitteet ovat vuositasolla kiinnilyötyjä välimatkatavoitteita kohti onnistumista. Kaupunkistrategian toteuttamiseksi toimialat asettavat omat strategiansa ja tavoitteensa. Toimialoilla myös eri toiminnot asettavat strategiat ja tavoitteet. Näitten toteutumisesta raportoidaan toimialan sisällä ja annetaan selvitykset lautakunnille. Toimialojen strategioiden ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, johon tavoitteiden toteutumista koskeva lopullinen raportti sisältyy. Kaupunki tarkastelee tavoitteidensa toteutumista kaupunkitasolla neljännesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Merkittävä toteutumisen seuranta- ja vuorovaikutusfoorumi on myös keväisin ja syksyisin pidettävät navigointitilaisuudet, joissa todetaan toimialojen tavoitteiden toteutuminen ja muut ajankohtaiset asiat. Sitovien tavoitteiden tulisi palvella johtamista. Tavoitteen saavuttamista pitäisi pystyä mittaamaan ja arvioimaan. Kriittisinä mielipiteinä tavoitteiden osalta on esitetty, että tavoitteen ja mittarin on oltava samaa asiaa mittaavia. Näin ei aina ole. Lisäksi mittaamisen olisi kohdistuttava vaikuttavuuteen. Tavoitteen ja mittarin tulisi kertoa myös vaikuttavuudesta, esimerkkinä elämänlaatu ja terveys. Jos tavoitteena

13 5 olisi terveys ja mittarina terveyden lisäystä osoittava mittari, olisi tavoite kokonaisuudessaan oikea. Kaupunginjohto panostaa ohjausjärjestelmään ja sen hyvyyteen, koska Vantaan kaupunki on iso ja vaikea monialaisuutensa tähden. Vantaa on pyrkinyt parantamaan johtamistyöskentelyään ja tekee siihen muutoksia koko ajan. Tarkoituksena on niin ikään sitouttaa palveluksessa oleva henkilöstö strategian toteuttamiseen. Ohjausjärjestelmässä konsernihallinnon kehittäminen on yksi kehittämiskohde. Kaupungin uudet toimintatavat edellyttävät myös johtamisjärjestelmän uudistamista. Kaupunkikonsernihallinnon kehittämiseen palataan kohdassa 6.1. Vuoden 2006 aikana valmistelluista organisaatiomuutoksista suurin on sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutos. Samoin tilakeskus on organisoitu uudeksi toimialaksi. TAHVE työryhmien työn tuloksena talouspalvelukeskuksen lisäksi tietohallintoa on organisoitu uudelleen siten, että siitä muodostuu noin 45 henkilöä käsittävä tulosalue. Organisaatiomuutoksilla on saatu yli puolet kaupungin toiminnasta hyvän johtamisjärjestelmän piiriin. Uutta on myös strategiakeskustelujen pitäminen joka vuosi. Myös vastuukysymysten selkeytymistä on tapahtunut. Johtoryhmätyöskentelyyn on tehty vähitellen muutoksia. Muutoksia tehdään niin, että kaikki pysyvät mukana. 3.2 Arviointisuositus Arviointi on moderni tapa seurata toimintaa ja sen vaikutuksia ja tuottaa tietoa organisaatiolle. Arviointia suoritetaan monin eri tavoin ja eri menetelmin. Tarkastuslautakunta suorittaa tavoitteisiin perustuvaa toiminnan ja talouden arviointia, jonka tarkoituksena on tuottaa kehittämisehdotuksia ja osoittaa kehittämiskohteita. Tuotetun tiedon perusteella voidaan paremmin seurata valtuuston tahdon toteutumista. Arviointi voi tuottaa tuloksia, jonka perusteella voidaan olla joko tyytyväisiä tai kriittisiä valtuuston tahdon etenemiseen käytännön toiminnassa ja tuloksissa. Tarkastuslautakunta kartoitti vuoden 2004 arviointikertomuksessaan Vantaalla suoritettavien muiden arviointien määrää ja toteutusta. Tulokset olivat melko tyydyttävät. Lisäksi tarkastuslautakunta suositti koko kaupunkia koskevan arviointisuunnitelman tekemistä. Kuntaliitto on antanut yleiskirjeen "Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille". Tarkastuslautakunta suosittaa yleiskirjeen mukaisen valtuustokauden kattavan arviointijärjestelmän kuvauksen käyttöönottoa Vantaalla. Arviointijärjestelmä on osa kunnan strategista johtamista. Vantaalla toimialakohtaiset navigoinnit ovat oleellinen osa toimivan johdon suorittamaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa ja arviointia. Kullakin navigointikierroksella on oma painotettu näkökulmansa strategian toteutumiseksi ja siinä ilmenneiden kipupisteiden tunnistamiseksi.

14 6 3.3 Päätöksenteko Omistajapolitiikan näkökulmasta tarkastellen huomio kiinnittyy kiireeseen, jolla kaupunginvaltuustolle tuodaan asiat päätettäväksi. Päätöksenteon tueksi valtuustolle on esiteltävä perustelut. Perustelusta on ilmettävä, mitä esimerkiksi eri organisaatiomuutokset merkitsevät. Vertailua tulisi tehdä eri hallintomuotojen 1 eroavuuksien välillä. Selvityksestä on ilmettävä taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä. Lisäksi on pyrittävä tuomaan perusteluksi tiedot, tavoitellaanko toimenpiteellä kustannussäästöjä ja mitä muita vaikutuksia, esimerkiksi vaikutuksia palvelutuotantoon. Tarkastuslautakunta tähdentää, että valtuutetuille tuotavan tiedon on oltava hyvin valmisteltua ja tosiasioihin perustuvaa. Tämä on erityisen tärkeää suurten ja taloudellisilta vaikutuksiltaan mittavien hankkeiden ja päätösten osalta. 4 VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vuonna 2006 alkuperäisistä 28 tavoitteesta saavutettiin toimintakertomuksen raportoinnin mukaan 27 kappaletta. Tavoitteista jäi toteutumatta yksi tavoite. Tarkastuslautakunta toteaa, että myös investointeja koskeva tavoite ei yksiselitteisesti toteutunut, joten tavoitteista jäi toteutumatta kaksi tavoitetta. Kriittisesti tarkastellen voidaan kysyä, olivatko tavoitteet liian helppoja saavuttaa tai liian suppeita. Tavoitteissa ja niiden saavuttamista kuvaavassa tiedossa oli paljon pelkkiä toimenpiteitä. Tarkastuslautakunta ei ole tämän osalta tyytyväinen tavoitteiden saavuttamista kuvaavaan tietoon. Saavuttamisen arviointi on tällöin mahdotonta. Seuraavassa tarkastellaan strategian toteutumista valtuuston määrittelemien kriittisten menestystekijöiden toteutumisen kautta. Pääpaino arvioinnissa on KuntaL:n 71 :n mukaisesti siinä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. 4.1 Hallittu kaupunkikasvu Rakentamisedellytykset noin asunnon vuosituotannolle (1) Viime vuosien sitovana tavoitteena on ollut, että kaupunki luo vuosittain rakentamisedellytykset noin uudelle asunnolle. Tavoite perustuu Vantaan kaupungin asuntostrategiaan ja siinä arvioituun kaupungin väkiluvun keskimääräiseen vuosikasvuun. 1 Esimerkiksi toiminnan järjestämisestä kuntayhtymän tai osakeyhtiön muotoon.

15 7 Kaavoituksessa tavoite on toteutunut ja rakennusoikeutta on myös osin varantona 2. Käytännössä asuntotuotanto valmistuu jo edellisvuosina kaavoitetuille alueille. Uuden asuntoalueen suunnittelu ja asemakaavan laatiminen kestää säännönmukaisesti useita vuosia. Näin yksinomaan jo lain edellyttämien selvitysten ja vuorovaikutusmenettelyiden vuoksi. Sitovaan tavoitteeseen liittyi myös, että Vantaan kaupunkirakenne eheytyy ja että olemassa olevia rakenteita ja palveluja voidaan hyödyntää optimaalisesti. Tätä eheyttämistyötä kaupunkisuunnittelu on tehnyt yleiskaavan tarkistamistyön yhteydessä 3. Vantaalla oli vuoden vaihteessa noin toistaiseksi rakentamatonta asuntotonttia, joista pientalotontteja ja 70 kerrostalotonttia. Tavoite on saavutettu myös kunnallistekniikassa 4. Kyse on uudesta valmistuneesta kunnallistekniikasta. Ns. vanhan kunnallistekniikan piirissä sijaitsevia rakentamattomia tontteja lienee edellisten vuosien tapaan jäljellä useita kymmeniä ellei satoja. Vuonna 2006 on ollut esillä kunnallistekniikan kuntovaje, jonka poistaminen vaatisi laskelmien mukaan liki 10 milj. euron vuotuista lisäpanostusta 5. Vanhan kunnallistekniikan uudistaminen ja yleisten alueiden ylläpito ovat siis merkittäviä asioita hallitun kaupunkikasvun kannalta. Kaupungin maapolitiikasta ja sen käytännön toteuttamisesta ei ole esitetty mainintoja tavoitteen raportoinnissa. Tämä on valitettavaa, sillä se on yksi merkittävä osa rakentamisedellytysten luomisessa. Yleisesti voidaan sanoa, että kaupungin maanhankintamäärärahat ovat viime vuosina olleet vähäiset ja niin muodoin kaupungin omistama asuntotonttivaranto on ollut suhteellisen pieni 6. Maapoliittisena keinona onkin käytetty pääasiassa maankäyttösopimuksia ja niissä sovittuja rakentamisvelvoitteita. Asuntoja valmistui Vantaalla vajaa eli jäätiin odotetusta asunnon tuotannosta. Asunnoista 320 on valtion tukemia vuokra-asuntoja ja kaupungin kokonaan omistama VAV Asunnot Oy rakennutti niistä 207 asuntoa. Asuntorakentamisessa erityisesti valtion tukema asuntorakentaminen on jatkunut laimeana 7. Laimeutta on yleisesti selitetty suhdannetilanteella. Rakentaminen on kohdentunut vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon muun muassa matalan korkotason, muuttoliikkeen, kotitalouksien tulojen kasvun ja kuluttajien luottamuksen aikaansaaman kysynnän vuoksi. Kysynnästä seurannutta rakentamiskustannusten nousua ja aravarahoitusjärjestelmän jälkeenjääneisyyttä 8 on myös esitetty syiksi valtion tukeman asuntotuotannon vähentymiseen. 2 Vantaan kaupungin vuosille hyväksytyssä asuntostrategiassa esitetään, että Vantaalla oli lainvoimaisissa asemakaavoissa vuoden 2004 kesällä asuntorakentamiseen osoitettua rakennusoikeutta yhteensä noin k-m 2. Varanto muodostuu suurimmaksi osaksi pientaloalueilla sijaitsevasta käyttämättömästä rakennusoikeudesta (muun muassa suuret tontit). 3 Työn aikana on selvitetty muun muassa rakentamattomat, rakentamiskäyttöön kelpaavat tontit. 4 Tavoitteen toteutumisen arviointia varten lasketaan uuden kunnallistekniikan piirissä oleva rakennusoikeus. Rakennusoikeuden perusteella laaditaan arvio siitä, kuinka monta asuntoa uuden kunnallistekniikan piiriin on rakennettavissa. 5 Kuntatekniikan keskus maankäytön ja ympäristön toimialalla on jakanut kysymyksen kuntovajeesta seuraaviin kolmeen tarkasteltavaan osaan: a) asemakaava-alueella olevat rakentamattomat entiset yksityistiet ja lakkautetut yleiset tiet sekä viheralueet, b) rakennettujen katujen ja viheralueiden perusparantaminen ja c) yleisten alueiden ylläpito. 6 Vuosille laaditun asuntostrategian mukaan kaupungin tonttivaranto on strategian kirjoittamisen aikaan antanut mahdollisuudet noin uuden asunnon rakentamiseen. 7 Rakennusteollisuus RT:n tilastojen (Rakentamisen suhdanteet, lokakuu 2006) mukaan vielä vuonna 2003 maassamme aloitettiin valtion tukeman asunnon rakentaminen. Vuosien 2006 ja 2007 vuotuinen aloitusmäärä on esitetty alentuneen asuntoon. 8 Sisäasiainministeriön julkaisussa 13/2004 s. 29 (selvityshenkilö Jussi-Pekka Alasen ehdotukset Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseksi) on todettu, että: "Markkinamuutoksia ei ole otettu huomioon valtion tukemassa tuotannossa, mikä on johtanut kummalliseen tilanteeseen, jossa valtion tukema laina on kalliimpaa kuin markkinalaina." Alasen to-

16 8 Noin 50 prosenttia pientalovaltaista tuotantoa (2) Sitovana tavoitteena oli, että asuntotuotannosta 50 prosenttia on tiivistä pientalovaltaista rakentamista. Tavoite toteutui. Marja-Vantaan osayleiskaava käsitellään valtuustossa (3) Marja-Vantaan osayleiskaava on hyväksytty viime vuoden kesäkuussa kaupunginvaltuustossa. Kaava ei ole tullut vielä voimaan. Kaavan käsittely asetettiin sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2006, sillä alueen kehittämiseen ja rakentamiseen liittyy merkittäviä odotuksia. Backaksen asemakaavoitus saadaan valmiiksi (4) Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt myös Backaksen asemakaavan, mutta päätöksestä on haettu valittamalla muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta. Kaavan oli tarkoitus tehdä mahdolliseksi SOK:n pääkonttorin sijoittuminen Vantaalle. 4.2 Tuloksellinen elinkeinopolitiikka Uudet työpaikat (5) Kaupungin strategisena tavoitteena on lisätä työllisyyttä tuloksellisella elinkeinopolitiikalla. Politiikkaa toteutetaan eri keinoin ja yksi niistä on kaupungin koordinoimat kehittämisohjelmat, joissa onnistumista on pidetty tärkeänä vuoden 2006 tavoitekortissa. Merkittävin kehittämisohjelmista on Hitech-ohjelma, jonka toinen kolmivuotiskausi käynnistyi vuonna Ohjelmasta on raportoitu etenemisaikataulu, mutta raportti ei sisällä ohjelmaan liittyviä tunnuslukuja. Ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista on kuitenkin seurattu muun muassa hankerahoituksen toteutumisen, hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrän ja yritysfoorumeihin liittyvien tunnuslukujen (osallistuneet yritykset ja yritysprofiilit) perusteella. Tarkastuslautakunta pitää merkittävänä, että ohjelmaan sisältyvät kehittämishankkeet perustuvat yritysten ja yritysfoorumien ideointiin ja tarpeisiin. Kaupunki osallistuu kolmannekseen kehittämishankkeiden kustannuksista ja loppuosa rahoituksesta tulee yrityksiltä itseltään ja lisäksi julkisilta rahoitustahoilta. Yritysten oma panostus ja ohjelman rahoitusmalli myös tukee sitä, että hankkeille on nähtävissä todellinen tarve. Hitech-ohjelman työllisyysvaikutuksista on vielä aikaista puhua, koska ohjelmaan sisältyvät hankkeet ovat kesken. Tosin työllisyysvaikutusten suoranainen mittaaminen on ongelmallista, mutta parhaimmillaan ohjelma muiden elinkeinopoliittisten toimien kanssa luo edellytykset yritystoiminnalle ja tavoitteen mukaisesti uusille työpaikoille. teamuksen jälkeen markkinakorotkin ovat jo kääntyneet hienoiseen nousuun, mutta ei kuitenkaan merkittävästi valtion tukeman lainan houkuttelevuuden kannalta.

17 9 Pääradanvarren ja Itä-Vantaan kiinnostavuus yritysten sijaintipaikkana (6) Itä-Vantaan kehittäminen on tapahtunut olennaisilta osin Urban II -yhteisöaloiteohjelman puitteissa. Yksi merkittävimmistä kehittämishankkeista on ohjelmakauteen sisältyvä hankekokonaisuus "Elinvoimainen PK-yritystoimintaympäristö". Se jakautuu neljään osakokonaisuuteen: Sotungin matkailuyrittäjien tukeminen, Hakunilan ostoskeskuksen elinvoimaisuuden tukeminen, Maahanmuuttajien yrityshautomo (Businesstrail) 9 ja Hakkilan yritysalueen verkotus- ja markkinointiviestintäsuunnitelma. Hakkilan yritysalueen kehittämishankkeen on ollut tarkoitus koota yhteen alueen maanomistajia ja yrityksiä. Hankkeen aikana on laadittu "Uudistuva Hakkila " -niminen strategia-asiakirja. Siinä on otettu kantaa asioihin, jotka ovat merkittäviä koko Hakkilan alueen kehittämiselle. Esille on tullut muun muassa liikennejärjestelyihin, joukkoliikenteeseen, alueen opastukseen ja siisteyteen liittyviä asioita. Strategia sisältää myös alueen kehittämisen toimeenpanosuunnitelman. Urban II -ohjelma päättyi vuoden 2006 lopussa. Nyt Hakkilan yritysalueen yhteismarkkinointia jatketaan Area Marketing Oy:n hallinnoimana ns. Aviapolis-konseptin tavoin. Markkinointiverkostoon liittyneet yritykset osallistuvat kustannuksiin ja Vantaan kaupungin osuus hankkeen jatkokustannuksista jää vähäisemmäksi. Aluetta ryhdytään markkinoimaan nimellä Vantaan Akseli. Yritysalueen nimi ja visuaalinen ilme julkistettiin Vantaan elinkeinopäivillä Vuosaaren sataman valmistumisen odotetaan lisäävän Hakkilan yritysalueen kiinnostavuutta erityisesti logistiikka-alan yrityksissä. Satama luo hyvät odotusarvot Itä-Vantaan yritystoiminnan kehittymiselle. Edellä selostettuja ja kaupungin raportoimia toimia voidaan pitää merkittävinä tavoitteen toteutumisen kannalta. 4.3 Sosiaalisesti tasapainoinen kehitys Toisen asteen koulutuspaikat, lisäopetus- ja työpajapaikat (7) Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli syksylle 2006 lisätty 191 paikkaa vuoden 2005 syksystä. Tarkoitus on saada opiskelijamäärä kohoamaan siten, että Vantaan kaupungille myönnetty koulutuspaikkaa tulee kokonaan käyttöön 10. On arvioitu, että tavoite saavutetaan vuoden 2008 aikana. Koulutuspaikkojen lisääminen vielä tästä edellyttäisi jo uusia tilaratkaisuja 11. Pääkaupunkiseudun yhteistyössä on tehty linjaus, jonka mukaan lukiokoulutuksen aloituspaikkoja varataan 60 prosentille peruskoulun päättävistä nuorista. Tähän on päädytty, kos- 9 Hankkeella ei ilmeisesti ole jatkototeutusta Urban II -ohjelman päätyttyä. 10 Järjestämisluvasta päättää opetusministeriö, joka on myöntänyt Vantaan kaupungille ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan (OPM 29/430/2004) koulutuspaikkaa varten. Kyse on vuotuisesta kokonaisopiskelijamäärästä (kevään ja syksyn tilastointipäivien keskiarvo), ei aloituspaikoista. 11 Kokonaisopiskelijamäärä on ollut nykyisen luvan aikana vuosittain hieman alle 2 000, mutta vuonna 2006 oli jo opiskelijaa. Vantaan ammattiopisto Varian tilat riittävät opiskelijalle. Ammatillisen koulutuksen riittävyyden ja järjestämisluvan säilymisen lisäksi kyse on myös taloudesta eli kiinteistökustannusten jakautumisesta ja oppilaskohtaisista kustannuksista.

18 10 ka ei ole odotettavissa, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja saataisiin merkittävästi lisättyä. Tämä linjaus jatkaa nykyistä käytäntöä. Peruskoulun päättävien nuorten määrä on kasvussa ja ammatillinen koulutus on nykyään suosittua. Kysymykset aloituspaikkojen riittävyydestä samoin kuin koulutustarpeiden ennakoinnista ovat siis ajankohtaisia. Pääkaupunkiseudun yhteistyössä edellytetään käsiteltävän näitä kysymyksiä, muun muassa kuka kouluttaa, mitä koulutetaan ja kuinka paljon 12. Talousarviovuoden tavoite on toteutunut siinä määrin kuin se toiminnallisilla ja taloudellisilla voimavaroilla on tätä nykyä saavutettavissa. Hyvänä on pidettävä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäystä, vaikka vielä ei ollakaan järjestämisluvan mukaisella tasolla. Siihen pääseminen ja ns. koulutustakuun toteutuminen edellyttää poliittista päätöksentekoa 13. Työllisyysasioiden hoidon organisointi arvioidaan (8) Sitovana tavoitteena oli, että työllisyysasioiden hoidon organisointi arvioidaan. Työllisyyttä tukevaa toimintaa hoitaa Työvoiman palvelukeskus ja Valokeila, joiden yhteistyötä on nyttemmin kehitetty. Työllistymistä tukevat projektit hoidetaan pääasiassa asukaspalveluissa. Sosiaali- ja terveystoimessa toimii yksi projekti, joka jatkaa aikaisemman Topparoikan toimintaa ja toimii Valokeilaan sisältyvänä. Työllisyysasioiden hoito on siten Vantaalla melko keskitetty. Kaupunginhallituksen iltakoulu on huhtikuussa arvioinut työllisyysasioiden hoidon organisointia ja todennut seuraavaa: Asukaspalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen työllisyystoiminta säilytetään tässä vaiheessa nykyisellään erillisinä ja asiaan palataan keväällä Kyseessä olevien lautakuntien tulee säännöllisesti seurata ja pitää esillä työllisyysasioita sekä informoida niistä myös kaupunginhallitusta. Tavoitteena tulee pitää työllisyyden parantamista. Tarkastuslautakunta toteaa, että työllisyysasioiden hoidon arviointi on tehty keväällä Tällä hetkellä odotetaan uuden sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan linjauksia asiaan. Keskusteluun työllisyysasioiden hoidon organisoinnista asukaspalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen välillä palataan keväällä Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta Vanhustenhuollon palvelujärjestelmän tasapainon edellyttämien tavoitetasojen tarkistaminen ja tuloksellinen palveluprosessien mallintaminen (9) Vanhusten palvelujärjestelmää on pystytty tasapainottamaan tavoitellulla tavalla. Vantaalla ikääntyneitten määrä kasvaa noin 400 henkilöllä vuosittain. Tästä syystä ennaltaeh- 12 Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen. Sopimus ja siinä määritellyt toimet ovat yhteistyön muodot tällä hetkellä, esim. oppilaitosten yhdistämiseen ei olla ryhtymässä. Sopimuksen taustalla on osin valtioneuvoston vuosille hyväksymä kehittämissuunnitelma (siinä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen) ja osin pääkaupunkiseudun yhteistyösopimus (ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisointi). 13 Valtioneuvoston hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 prosenttia peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Vuonna 2006 lukio- ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli Vantaalla tarjolla 89 prosentille peruskoulun päättäneistä nuorista ja lisäopetuspaikkoja noin 160 oppilaalle.

19 11 käisevään työhön on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilöstöresursseja suunnataan vanhusten huoltoon. Kaupungin yli 75-vuotiaista asukkaasta tehostetussa asumispalvelussa oli vuoden 2007 alussa 4,3 prosenttia, vanhainkodeissa 4,1 prosenttia ja terveyskeskuksen vuodeosastolla 0,8 prosenttia. Yhteensä osuus oli 9,2 prosenttia, mikä on pienentynyt 0,4 prosenttia vuoden 2006 vastaavasta ajankohdasta. Vantaalla henkilö on keskimäärin kolme vuotta vanhainkodissa tai tehostetussa asumispalvelussa. Tärkeintä on, että vantaalaiset ikäihmiset voivat asua omassa kodissaan. Tämä edellyttää resurssointia kotihoitoon. Tulevaisuuden haasteena nähdään se, että väestö ikääntyy erittäin nopeaan tahtiin eli kasvu on noin kuusi prosenttia vuodessa, kun samaan aikaan väestön kasvu on vain noin 1,5 prosenttia vuodessa. Tämä merkitsee ympärivuorokautisen hoidon huimaa lisäystä. Pitkäaikaishoitopaikkojen tarve tullee kaksinkertaistumaan kymmenen/kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Tarkastuslautakunta arvioi, että muuttuviin tarpeisiin reagointi edellyttää joustavaa sopimuspolitiikkaa. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä vanhustenhuollossa laajennetaan (10) Vantaa toimeenpanee osaltaan pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mukaista yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimessa. PKS:n sosiaali- ja terveystoimen työryhmän raportti on valmistunut Toimenpideohjelma toteutuessaan parantaa myös vanhusten palvelujen saatavuutta. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä lisätään. 4.5 Lasten ja nuorten tukeminen Toimialarajat ylittävä yhteistyö (11) Etappityöryhmässä sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi tekee poikkihallinnollista yhteistyötä psyykkisessä hoidossa olevien lasten koulunkäynnin järjestämiseksi. Psyykkisesti sairaiden lasten lukumäärän kasvu on paheneva ongelma - hoitopaikkoja ei ole riittävästi. Keravan Saviolla ns. Klondyken talossa toimii sairaalakoulu, jota Keravan kaupunki pitää yllä Peijaksen alueen lapsille ja nuorille. Opetus järjestetään poikkihallinnollisesti sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välisessä yhteistyössä 14. Muita toimialarajat ylittävän yhteistyön toteutuksia ovat olleet muun muassa ns. kouluvalmiusarvioinnin prosessin mallintaminen ja alueelliset oppilashuoltoryhmät. Tarkastuslautakunta näkee kriittisiksi yhteistyön kehittämiskohteiksi tukitoimien limittämisen, psyykkisesti sairaiden lasten tilanteen sekä koululääkäri- ja kouluterveydenhuollon palveluiden riittävyyden. Myös ns. nivelvaihe eli perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen välinen siirtymävaihe vaatii huolenpitoa. Tosiasia on se, että noin 200 nuorta jää vuosittain toisen asteen koulutuspaikan ulkopuolelle. Näitä nuoria varten pitäisi olla realistinen suunnitelma suuntautumismahdollisuuksista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemista käsitellään laajemmin vuodelta 2006 laaditussa hyvinvointikatsauksessa 15. Sosiaali- ja terveystoimi on osaltaan panostanut lasten ja nuor- 14 Kuljetuskustannukset ovat merkittävä rasite sairaalakoulutoiminnalle. 15 Kaupunginvaltuusto

20 12 ten hyvinvointistrategian toteuttamiseen pyrkimällä joustavoittamaan päivähoidon ja perusopetuksen sekä toisen asteen opetuksen välisiä siirtymävaiheita. Erityisopetuksen toimintamallin kehittäminen (12) Sivistystoimen nykyisen käytännön mukaista on, että oppilaalle annetaan tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Tällöin oppilas voi olla mukana joissakin aineissa normaalin opetussuunnitelman mukaisesti. Erityisopetusta järjestetään Vantaalla ryhmämuotoisena (4-5 oppilasta/ryhmä). Suurimpina erityisopetukseen siirtämisen syinä ovat erilaiset oppimisvaikeudet. Nykyisessä toiminnassa on tarkoitus panostaa koulunkäyntiin erityisesti ensimmäisillä vuosiluokilla. Vuoden 2006 talousarvioprosessissa purettiin aiempi järjestelmä, jossa erityisoppilasta varten varattiin normaalia suurempi oppilaskohtainen määräraha. Nyt erityisopetuksen määrärahajako tehdään laskennallisen mallin avulla, yksi erityisopettaja 200 oppilasta kohden. Jos erityisopettajia on tätä vähemmän, koululle kohdennetaan varoja erityisopettajan palkkausta varten. Aiemmassa järjestelmässä kouluilla oli ollut vapaus järjestää erityisopetus päättämällään tavalla. Erityisoppilaiden määrä on lähtenyt lievään laskuun, mutta toisaalta myös Vantaan oppilasmäärät ovat alentuneet 16. Vantaan kaupunki ei ole ongelman kanssa yksin, vaan erityisoppilaiden määrä on yleisvaltakunnallinen asia. Opetusministeriön eri kehittämishankkeissa haetaan toimintamalleja tähän ongelmaan. Mahdollisesti saadaan tai ainakin tulisi saada yhtenäiset kriteerit, joilla ongelmakenttää voidaan tarkastella. Opetuksen ja koulutuksen laatu (13) Itsearviointia tehdään Euroopan laatupalkintomallin mukaisen arviointijärjestelmän avulla. Laki velvoittaa koulutuksen järjestäjiä arviointiin. Aikuisopistossa laadun tarkastelu ja seuranta on tapahtunut tuloskorttiin merkittyjen tavoitteiden kautta. Sivistysvirasto seuraa ns. kuutoskuntien panosmittareiden tuloksia 17. Tarkastuslautakunnalle esitettiin, että Vantaan kaupunki tuottaa perusopetuksen huomattavasti halvemmalla kuin muissa kuutoskunnissa. Sijoittumista tässä vertailussa selittää se, että viime vuosina sivistystoimen henkilöstömenoja on supistettu merkittävästi. Käytännössä tämä on tarkoittanut muun muassa oppilasryhmien suurenemista. Se tuo haasteita opetuksen tukitoimien toteuttamiselle ja siten sekä nyt puheena olevan että myös edellä esitetyn tavoitteen toteutumiselle. Lasten ja nuorten toiminta- ja harrastusmahdollisuudet (14) Kaupungin toimintakertomuksessa on lueteltu tavoitteen hyväksi tehtyjä toimia. Yksittäiset tapahtumat tai toiminta on rahoitettu pääasiassa ulkopuolisten avustusten (muun muassa opetusministeriö ja Etelä-Suomen lääninhallitus) turvin. Vaikka näiden toteutusten merkitystä ei pidä väheksyä, ne ovat kuitenkin olleet projektiluonteisina vain kertavaikutteisia. Ne eivät siis pidemmällä aikavälillä lisää lasten ja nuorten toiminta- ja harrastusmahdollisuuksia. 16 Erityisoppilaiden määrä on vähentynyt lukumääräisesti noin sadalla oppilaalla ja prosentuaalisesti muutamalla sadasosalla (n. 12,3 prosentista n. 12,00 prosenttiin). 17 Kuuden suurimman kaupungin kesken seurataan muun muassa peruskoulun ja lukion opetustuntien oppilaskohtaisia määriä.