TYÖEHTOSOPIMUS

Transkriptio

1 KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

2

3 KULUTUSTAVARARYHMÄ RY:N JA TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:N TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

4

5 SISÄLTÖ Sivu TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 7 I SOVELTAMISALA JA KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET Sopimuksen soveltamisala Työrauhavelvoite Keskusliittojen väliset sopimukset II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN Työhön ottaminen ja erottaminen Kotityöntekijät Kotityöntekijät ja osa-aikaeläkkeellä olevat Irtisanominen ja lomautus Irtisanomisajat III TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Työaika Työtuntijärjestelmä Työajan järjestely Lepoajat ja virkistystauot Vapaapäivät Työajan seuranta Ylityö ja sunnuntaityö Vuorokautinen ylityö Viikoittainen ylityö Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan Ylityön korvaaminen vapaa-aikana Sunnuntaityö Suurjuhlapyhäkorvaus Hälytysluontoinen työ ja varallaolo Hälytysluontoinen työ Varallaolo IV TYÖPALKAT Palkkaustavat Palkkausmuodot ja palkkamäärittelyt Palkanmaksu rahalaitosten välityksellä Palkkalaskelma Työn vaativuuden arviointijärjestelmä Täydentävät palkkausmuodot Henkilökohtaisen pätevyyden määritys Tulospalkkio Keskituntiansio Aikapalkka Suorituspalkkatyö Työn ja aikatutkimukset... 29

6 Sivu 13 Erikoistyöntekijäin palkat Oppilaiden ja nuorten palkat Erittäin likaisen työn lisä Korvaus vuoro-, ilta- ja yötyöstä Matkakorvaus ja päiväraha Työskentely tehdas-alueen ulkopuolella Matkakustannusten korvaaminen Päivärahat Matka-ajan korvaus työmatkoilla Töiden vaihtuminen ja järjestely Vaihtolisä Siirtyminen solu- tai itseohjautuviin pienryhmiin Odotusajan palkka ja työn keskeytyminen eräissä tapauksissa Palvelusvuosilisä Arkipyhäkorvaus V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET Erityisiä korvauksia: merkkipäivä, vihkimispäivä ja hautajaiset Vuosiloma Lomaltapaluuraha Lomaltapaluurahan maksaminen Lomaltapaluuraha työsuhteen päättyessä Korvaus sairausajalta Edellytykset Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus Palkanmaksu Karenssi Sairastuminen kesken työpäivän Saman sairauden uusiutuminen Vähennykset Lääkärintarkastukset Lakisääteiset lääkärintarkastukset Muut lääkärintarkastukset Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 2 A E) Erityisedellytykset A. Uusi tai uusiutuva sairaus B. Aikaisemmin todettu sairaus C. Laboratorio- ja röntgentutkimukset D. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset E. Äkillinen hammassairaus Laskenta... 47

7 Sivu 26 Perhevapaat Äitiysvapaan palkka Isyysvapaan palkka Kokonaissuunnitelma Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen Vaikeasti sairas lapsi VI LUOTTAMUSMIEHET, NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Luottamusmiehet Työturvallisuus Neuvottelujärjestys Paikallinen sopiminen Erimielisyyksien ratkaiseminen Työsäännöt Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset Erillisiä määräyksiä Ilmoitustaulujen käyttö, tiedotustoiminta ja kokoukset työpaikalla Jäsenmaksujen perintä Ryhmähenkivakuutus Kanssakäymisessä noudatettavat menettelytavat Suojavaatetus ja suojavarusteet Sopimuksen voimassaoloaika LIITE N:o 1 Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden ammattiryhmittely LIITE N:o 2 Kunnossapito-osastojen, ompelukonemekaanikkojen ja autonkuljettajien palkkausta koskevia määräyksiä LIITE N:o 3 Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaika tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa LIITE N:o 4 Keskeytyvän 3-vuorotyön työaika tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa LIITE N:o 5 Työajan lyhentäminen tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa päivä- ja 2-vuorotyössä LIITE N:o 5 a Vaihtoehto Liitteelle N:o LIITE N:o 6 Viikonloppuvuoroa koskevat määräykset LIITE N:o 7 Vaihtoehto liitteelle 2 ja tekstiililaitosmiesten palkkausjärjestelmälle LIITE N:o 8 Työsopimuslomake TT-SAK yleissopimus TT-SAK allekirjoituspöytäkirja Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskeminen Lomapalkkasopimus 2005 (EK-SAK) Irtisanomissuojasopimus 2001 (TT-SAK) Aakkosellinen hakemisto

8

9 7 KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Voimassa olevat tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työntekijöitä sekä tekstiiliteollisuuden laitosmiehiä koskevat työehtosopimukset lakkaavat olemasta voimassa ja ne uudistetaan jäl jem pänä mainituin muutoksin. Uusi sopimuskausi alkaa ja päättyy Vuosi 2012 A. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. B. Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä Yleiskorotuksen lisäksi yritys- tai toimipaikkakohtaisesti maksetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,8 prosentin suuruinen erä, joka lasketaan yrityksen / toimipaikan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöi den tammikuun 2012 palkkasummasta (säännöllisen työajan ansio ilman erillisiä lisiä eli AUP - ansio). Paikallisen erän suuruus todetaan yhteisesti. Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, erä maksetaan korottamattomasta palkasta laskettuna 0,8 prosentin suuruisena yleiskorotuksena kaikille työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille. Luottamusmiehellä tai muulla työntekijöiden edustajalla on oikeus saada selvitys erän kohdentamisesta kohtuullisessa ajassa palkankorotusten toteuttamisen jälkeen. Selvityksestä tulee käydä ilmi korotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärä sekä heille jaetun paikallisen erän kokonaismäärä. C. Kertaerä Helmikuun 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertasuorituksena 150 euron suuruinen erä. Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde ennen kertaerän maksuajankohtaa on keskeytyksettä jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta ja että työsuhde on voimassa kertaerän maksuhetkellä.

10 8 Kertaerän maksuajankohdasta sekä sen jaksottamisesta useampaan erään voidaan pai kallisesti sopia toisin. Kertaerän tulee kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu mennessä. Jos puheena olevassa tapauksessa työntekijän työsuhde päättyy ennen kertaerän tultua kokonaisuudessaan maksetuksi, suoritetaan siitä vielä saamatta oleva osa työsuhteen päättyessä. Palkattomalla vapaalla olevalle työntekijälle kertaerä maksetaan työhön paluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä edellyttäen, että työhön paluu tapahtuu sopimuskauden aikana. Osa-aikaiselle työntekijälle erä maksetaan edellisissä kappaleissa sanottuja periaatteita noudattaen ja sen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Kertaerää ei lueta mukaan työehtosopimuksen 9 :ssä tarkoitettuun keskituntiansiolaskelmaan. Sitä ei myöskään sisällytetä vuosilomapalkkaan eikä lomakorvaukseen. D. Vuosineljänneskeskituntiansion korottaminen Käytettäessä työehtosopimuksen 9 :n mukaista vuosineljänneskeskituntiansiota tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on sitä korotettava edellisen 2 :n A kohdan mukaisella yleiskorotuksella siltä osin, kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. E. Palkkataulukot Työehtosopimuksen 10 :n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan 2 :n kohdassa A mainitusta ajankohdasta lukien 2,4 prosentilla. Samalla tavalla menetellään työehtosopimuksen 9 :n, liite 2:n sekä laitosmiesten palkkataulukoiden osalta. Uudet palkkataulukot on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa. F. Palkankorotusten toteuttaminen Uusien urakoiden laskenta-aikaa varataan vuoden 2012 maaliskuun loppuun. Siihen saakka yleiskorotus voidaan maksaa erillisenä lisänä. G. Vuorotyölisät Vuorotyölisiä korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,4 prosentilla. Uudet vuorotyölisät on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa. 3 Vuosi 2013 A. Yleiskorotus Palkkoja korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

11 9 B. Yritys- tai toimipaikkakohtainen erä Yleiskorotuksen lisäksi yritys- tai toimipaikkakohtaisesti maksetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,6 prosentin suuruinen erä, joka laske taan yrityksen / toimipaikan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden helmikuun 2013 palkkasummasta (säännöllisen työajan ansio ilman erillisiä lisiä eli AUP - ansio). Paikallisen erän suuruus todetaan yhteisesti. Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, erä maksetaan korottamattomasta palkasta laskettuna 0,6 prosentin suuruisena yleiskorotuksena kaikille työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille. Luottamusmiehellä tai muulla työntekijöiden edustajalla on oikeus saada selvitys erän kohdentamisesta kohtuullisessa ajassa palkankorotusten toteuttamisen jälkeen. Selvityksestä tulee käydä ilmi korotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärä sekä heille jaetun paikallisen erän kokonaismäärä. C. Vuosineljänneskeskituntiansion korottaminen Käytettäessä työehtosopimuksen 9 :n mukaista vuosineljänneskeskituntiansiota tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien on sitä korotettava edellisen 3 :n A kohdan mukaisella yleiskorotuksella siltä osin, kuin tämä ei keskituntiansioon sisälly. D. Palkkataulukot Työehtosopimuksen 10 :n mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan 3 :n kohdassa A mainitusta ajankohdasta lukien 1,9 prosentilla. Samalla tavalla menetellään työehtosopimuksen 9 :n, liite 2:n sekä laitosmiesten palkkataulukoiden osalta. Uudet palkkataulukot on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa. E. Palkankorotusten toteuttaminen Uusien urakoiden laskenta-aikaa varataan vuoden 2013 maaliskuun loppuun. Siihen saakka yleiskorotus voidaan maksaa erillisenä lisänä. F. Vuorotyölisät Vuorotyölisiä korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 prosentilla. Työehtosopimuksen 16 :n 3. kohdassa tarkoitettua lisää korotetaan em. ajankohdasta lukien yhdellä (1) sentillä tunnilta. Uudet vuorotyölisät on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa.

12 10 4 Vakavat muutokset taloudessa A. Keskusjärjestöjen suositus Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten työehtosopimusten irtisanomista, allekirjoittaneet osapuolet kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan, mitä toimenpiteitä tämä tekstiili- ja vaatetusteollisuuden osalta edellyttää. Osapuolet voivat tällöin yhdessä sopia työehtosopimuksen päättymisestä tai sen muuttamisesta. B. Muutokset tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimintaedellytyksissä Jos tekstiili- ja vaatetusteollisuuden talous-, tilauskanta- tai työllisyystilanteessa tapahtuu vakavia muutoksia, osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan niiden mahdollisesta vaikutuksesta sovittuihin palkkaratkaisuihin sekä muihin työehtoihin. 5 Raamisopimushankkeet Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen aikaan saamassa raamisopimuksessa osapuolet ovat sitoutuneet useisiin työelämän kehittämistä koskeviin toimiin, jotka aika naan tarkentuvat esimerkiksi kolmikantavalmistelun tai työryhmätyöskentelyn myötä. Kulutustavararyhmä ry sekä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry seuraavat tilanteen etene mistä siinä tarkoituksessa, antavatko raamisopimushankkeet sopimuskauden aikana aihetta liittojen välisiin toimenpiteisiin. 6 Matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskauden aikana määräytyvät verohallituksen niitä koskevien kulloinkin voimassa olevien päätösten mukaisesti. 7 Työehtosopimuksen tekstimuutokset, luottamusmieskorvaukset ja työsuojeluluvaltuutetun korvaukset on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa. 8 Liitot sopivat jatkavansa ns. jatkuvaa neuvottelumenettelyä. 9 Liittojen välinen rationalisointityöryhmä jatkaa toimintaansa. Ensisijaisesti sen tehtä vänä on seurata ja valvoa urakkapalkkaukseen liittyviä työntutki muk sia ja niiden to teu tusta työ pai koilla. Työryhmä seuraa palkkausjärjes tel mien kehittämistä ja työn vaa ti vuuden ar vioin tijärjestelmän toteutumista työpaikoilla sekä järjestää koulutustilai suuk sia edellä esi te tyistä ja muista ajankohtaisista aiheista. 10 Yritysten ja luottamusmiesten mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen kehitetään sekä lisätään osapuolten tuntemusta mm. yhteistoimintalaista järjestämällä yhteisiä koulutustilaisuuksia. 11 Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä työntekijöiden työelämän laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä. Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä.

13 11 Työhyvinvointia edistävässä ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantuntemusta. Sopijapuolet pyrkivät järjestämään sopimuskauden aikana yhteisiä työhyvinvoinnin edistämi sestä ja sairauspoissaolojen vähentämisestä koskevia seminaareja, joissa käsitellään mm.: - tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa sekä muussa teollisuudessa olevia käytäntöjä työ hyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi - asiantuntijaorganisaatioiden näkemyksiä olemassa olevista käytännöistä. 12 Liitot perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on sopimuskauden aikana tehdä ehdotus laitosmiesten työehtosopimuksen yhdistämisestä tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työehtosopimukseen. 13 Liittojen välinen tilastointiyhteistyön kehittämistä varten perustettu työ ryhmä jatkaa toimin taansa. Toimikunnan tehtävänä on palkkatilastoinnin, ansioiden kehityksen ja muiden alalta kerättä vien tilas to tietojen seuranta. Yhteistyön kautta pyritään saamaan järjestöjen käyttöön tilasto tietoa, jota käytetään erilaisissa julkai suissa ja alan esittelyssä. Työryhmän tehtävänä on myös seurata ja valvoa palkkatilastoinnin ja tulos palkkioiden kehi tystä ja selkeyttä. Helsingissä joulukuun 7. päivänä 2011 KULUTUSTAVARARYHMÄ RY Satu Mehtälä TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY Timo Vallittu

14 12

15 13 KULUTUSTAVARARYHMÄ RY:N sekä TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY:N välinen T Y Ö E H T O S O P I M U S I SOVELTAMISALA JA KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET 1 Sopimuksen soveltamisala 1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Kulutustavararyhmä ry:een kuuluvan Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Mikäli jokin muutakin kuin tekstiili- tai vaatetusteollisuutta harjoittava työnantaja on ainoas taan tekstiili- tai vaatetusteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Teks tiili- ja vaatetusteollisuus ry:n jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mai ni tun teh daslaitoksen tai osaston työn tekijöiden ja niihin liittyvien apu ja ylläpito teh täviä teke vien työntekijöiden työsuhteisiin. 2. Jos Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:een liittyy uusi jäsen tämän sopimuksen voi massa ollessa, on tätä sopimusta sovellettava tässä jäsentehtaassa. Sopimuksen sovel ta mista tar koit ta viin neuvotteluihin on jommankumman osapuolen esityksestä ilman ai heetonta viivytystä ryhdyttävä. 3. Jos tämän sopimuksen voimassa ollessa joku työnantaja eroaa Tekstiili- ja vaate tus teollisuus ry:stä tai työn tekijä TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n alai sesta osastosta, ei eroaminen vapauta heitä tämän sopimuksen määräysten noudattami sesta. 2 Työrauhavelvoite 1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näi den yhdistysten jäseniä. 2. Kaikki tähän työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty. Liitot ja niiden alayhdis tykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden jäse ninä olevat yhdis tykset, työnantajat ja työnteki jät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia työtaistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työeh tosopimuksen mää räyksiä.

16 14 3 Keskusliittojen väliset sopimukset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopi - muksia: 1. Yleissopimus s Lomapalkkasopimus s Irtisanomissuojasopimus s. 101 Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehto sopimuksen voimassa ollessa muu toksia, niitä noudatetaan siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat so pineet niiden liittämisestä tähän työehtosopimukseen. II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN 4 Työhön ottaminen ja erottaminen Kotityöntekijät 1. Työnantaja ottaa toimeen ja erottaa työn tekijän huomioonottaen irtisanomissuoja sopimuksen ja lainsäädännön rajoituk set. Työnantaja määrää työn johtamisesta. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Kirjallisen työsopimuksen malli on työehtosopimuksen liitteenä numero Työnantajalla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatilli seen järjestöön. 3. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu katsoo, että työntekijäin toiminta ammatti yhdis tyk sessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erot tamiseen, voidaan erotta mi nen alis taa liittojen tutkittavaksi. 4. Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työn tekijä tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henki löstö politiik kaan ja mahdollisiin työsääntöihin. Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelu jär jestel mä sekä työntekijöiden edustajat. Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä loma korvauk sena ja lomal ta paluurahan sijasta tulevana erillisenä korvauk sena yhteen sä 13,05 % työntekijän ansaitsemasta rahapalkasta.

17 15 Työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään yhden vuoden maksetaan erilli senä korvauksena 16,5 % työn tekijän ansaitse masta rahapal kasta. Kotityöntekijät ja osa-aikaeläkkeellä olevat Arkipyhäkorvauksen sijasta kotityöntekijälle ja osa-aikaeläkkeellä ole valle makse taan kun kin palkan maksun yhteydessä erillisenä korvauksena 4,4 % hänen ansaitse mas taan rahapalkasta. P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä : Tapauksissa, joissa päivä- tai kaksivuorotyössä työskennellyt täyttä työaikaa tehnyt ja näin ollen työajan lyhennysjärjes telmän piirissä ollut työntekijä siir tyy osa-aikaeläkkeelle hän ansaitsee työajan ly hen nysvapaita suhteutettuna todelli suu dessa teke määnsä työ aikaan, ellei muuta ole sovittu. 5 Irtisanominen ja lomautus Irtisanomisajat 1. Irtisanomisiin ja lomautuksiin sovelletaan TT:n ja SAK:n irtisanomis suojasopi musta s S o v e l t a m i s o h j e : Kaikista työsuhteen purkamisista, myös koeajalla tapahtuvista, annetaan ennen nii den toimeenpanoa tieto pääluottamusmiehelle. 2. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työ suhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: päivää, jos työsuhde on jatku nut enintään yhden vuo den; 2. yksi kuukausi, jos työsuhde on jatku nut yli yhden vuoden mutta enintään neljä vuotta; 3. kaksi kuukautta, jos työsuhde on jat kunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta; 4. neljä kuukautta, jos työsuhde on jatku nut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta; 5. kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatku nut yli 12 vuotta. Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; 2. yksi kuukausi, jos työsuhde on jatku nut yli viisi vuotta.

18 16 3. Lomauttamisesta tai siihen verrattavasta työajan lyhentämisestä on ilmoitettava vä hintään 2 viikkoa ennen sen toimeenpanemista. Työnanta jan on samalla pää luottamus miehelle sel vitettävä ne syyt, jotka aiheuttavat lomautuksen tai lyhennetyn työviikon käytön. S o v e l t a m i s o h j e : Kutakin lomautusta varten tulee antaa irtisanomissuojasopimuksen 18 :n mu kainen lomautusilmoitus. Vetoaminen vanhoihin yli malkaisiin ilmoitus tauluilla olleisiin lomautusilmoituksiin ei täytä työehtosopimuksen edellyttämiä muotovaatimuksia eikä tarkoitusta. III TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6 Työaika 1. Työaikaan noudatetaan työaikalain ja tämän sopimuksen määräyksiä. 2. Vuorokautinen säännölli nen työaika on 8 tun tia ja viikoittainen säännöllinen työ aika 40 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan päivätyössä ja kaksivuorotyössä järjestää myös siten, että se keskimäärin tasoittuu 40 tuntiin viikossa enintään 7 viikon pitui sena ajanjaksona. Paikallisesti sopien voi tasoittumisjakso olla enintään 1 vuosi. Tasoit tumis jakson ai kana sään nöllinen työ aika ei saa ylittää 10:tä tuntia vuoro kaudessa eikä 50:tä tuntia vii kossa. 2. a) Työajan lyhentämisestä päivä- ja 2-vuorotyössä ks. tämän sopimuksen liite n:o 5 s. 70 ja 5 a) s b) Keskeytyvän 3 vuorotyön säännöllinen työaika mää räytyy työehtosopimuksen liitteenä n:o 4 olevan pöytäkirjan mukaisesti. Ks. s c) Keskeytymättömän 3 vuorotyön säännöllinen työaika määräytyy työehtosopi muk sen liitteenä n:o 3 ole van pöytä kirjan mukaisesti. Ks. s d) Viikonloppuvuoroa koskeva sopimus on liitteessä n:o 6 s Työaikalain 7 :n mukaisessa työssä (jaksotyö) sään nöllinen työaika järjestetään si ten, että se 3 viikon pituisena ajanjaksona on enintään 120 tuntia tai 2 viikon pitui sena ajanjaksona enintään 80 tuntia.

19 17 Työtuntijärjestelmä Työtuntijärjestelmä, jolla keskimäärin 40 tunnin työ viikko määräaikojen puit teissa saa vute taan, on ilmoitet tava työntekijöille vähintään 2 viikkoa ennen sen käyt töön ottoa, ellei pai kallisesti toisin sovita. Työajan järjestely 4. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset lepoajat työssä mää rää työn antaja lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Työntekijälle tulee antaa vuo rokauti nen lepo aika työaikalain 29 :n ja viikoittainen vapaa-aika työaikalain 31 :n mukai sesti. Ellei paikallisesti toisin sovita, on työaika päivätyössä sijoitettava kello väli seksi ajaksi ja 2 vuorotyössä kello väliseksi ajaksi. 3 vuorotyössä tulee aamu vuoron alkamisaika määrätä kello väliseksi ajaksi. 5. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikalli sesti toisin sovita. 6. Työn niin vaatiessa on työnantajalla oikeus siirtää tila päisesti määrättyjen työnteki jäin tai osastojen varsi naista työaikaa voimassa olevan työaikalain sallimissa rajoissa. Työ ajan siir rosta on ennakolta mahdollisimman hyvissä ajoin ilmoitettava työn teki jöille. 7. Voittamattoman esteen sattuessa (kuten luonnonmullistus, tulipalo, onnettomuus tapaus, koneiden ja johtojen vahingoit tuminen, epäsäännöllinen käyttövoiman saanti tai sen loppumi nen ja niihin verrattavat) voidaan työaikaa siirtää tai muuttaa tarpeen mu kaan. 8. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja paikallisesti sovittavin vä hin tään 1 viikon ja enintään 4 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Keskeytymättö mässä vuoro työssä voidaan sopia vuorojen muuttumisesta myös yhtä viikkoa lyhyem män ajan kuluttua. Työntekijää voidaan kuitenkin, kun niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti samassa vuo rossa. Lepoajat ja virkistystauot S o v e l t a m i s o h j e : Työnantajaliitto suosittelee, että jäsentoiminimet kiin nittäisivät huo miota kes keytymätöntä 3 vuorotyötä tekevien työntekijöiden kulkumahdollisuuskysymyksiin. Tapauk sissa, joissa yleiset kulku neuvot eivät kulje esim. sun nuntaisin ja juhla päivinä tai niiden aattojen tiet tyinä vuorokau den aikoina, tulee harkita erityis toimen piteitä työntekijäin kohtuullisten kulkumahdollisuuksien järjestämiseksi. 9. Työaikalain 28 :n perusteella voidaan paikallisesti sopia, että lepoaika päivätyössä on 1/2 tuntia niin, että työntekijä saa sen aikana esteettä poistua työpaikalta. 10. Ompelevassa teollisuudessa työntekijöille järjestetään päivittäin 10 minuuttia kes tävä virkistystauko. Em. työntekijöille järjestetään lisäksi työn tekemisen kannalta sopi vim pina ajankohtina työpaikalla pidet täviä virkistys taukoja, jotka voidaan käyttää esim. työ paikkavoimiste luun. Palkallisten virkistys taukojen yhteinen kestoaika on enintään 20 mi nuuttia.

20 18 Vapaapäivät Työajan seuranta 11. Muille kuin 10. kohdassa mainituille työntekijöille varataan mahdolli suus kahdesti työ vuo ron aikana työn tekemisen kannalta sopivim pana ajankohtana nauttia työpaikallaan kah via tai virvokkeita siten, että tämä mahdolli simman vähän häiritsee tuotan nol lista toimintaa. S o v e l t a m i s o h j e : Työpaikkaruokailu Työ paikka ruokailun kehittäminen on työntekijöiden terveyden ja työ kyvyn säily mi sen sekä työviihtyvyyden kannalta tärkeää. Erityisesti vuo ro työtä tekevien työntekijäin osalta olisi kiinnitettävä huomiota ruokailumahdollisuuksien parantami seen, kuten esimerkiksi työntekijöiden mah dol lisuuteen käyttää ruokai lutiloja. Paikalliset edellytykset huomioon ottaen tulisi järjes tää sellainen ruo kailutila, jossa hygieeni syys ym. vaa timukset täyttyvät. 12. Tavoitteena pidetään, että viikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinenkin va paa - päivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdollista, olla lauantai. 13. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton sään nöl li nen työaika 8 tuntia. Juhannus ja jouluaatto ovat vapaapäiviä, elleivät tuo tanto tekniset syyt muuta vaadi. Lauantait ovat vapaa päiviä töissä, joissa työ aika on järjestetty kiintein, lauan taiksi osuvin vapaapäivin. S o v e l t a m i s o h j e : Jos paikallisesti on sovittu vappuaaton tai uudenvuodenaaton ilta ja yö vuo ron tun tien sisään teosta, liitot suosittelevat, että tämä tapahtuisi mikäli mahdollista aamuvuoron aikana. 14. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrolli kelloa ja muita sitä vastaavia lait teita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työnteki jälle turhaa ajanhukkaa. 15. Työaika käytetään tehokkaasti tuotannolli seen toimintaan sekä muutoinkin pyri tään rajoit tamaan tuotantotoiminnalle aiheutuvat haitat ja vaikeudet mahdollisim man vähäi siksi. 7 Ylityö ja sunnuntaityö 1. Ylityötä voidaan teettää 18 vuotta täyttäneillä työntekijöillä heidän suostumuksel laan lain sallimissa rajoissa. Ylityöstä on ilmoitettava mikäli mahdollista viimeistään edelli senä päivänä ennen työajan päättymistä. 2. Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kui tenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Luottamusmiehen kanssa voidaan paikal li sesti sopia tarkastelujaksoksi yksinomaan kalenterivuosi.

21 19 Paikallisesti voidaan sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Vuorokautinen ylityö 3. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työehtosopimuksen 6 :ssä määritellyn säännöllisen päivittäisen työajan jälkeen. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensim mäi seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Lauantaisin sekä pyhä ja juhlapäivien aattoina maksetaan vuorokautisesta ylityöstä heti 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittainen ylityö 4. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnil ta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan 5. Kun loppiais-, pitkäperjantai, pääsiäis maanan tai, helatorstai-, vapun päivä, juhan nus, itsenäisyyspäivä, joulu ja uudenvuodenpäiväviikolla työehtosopimuksen mukainen säännöl li nen viikkotyöaika on 40:tä tuntia lyhyempi, sopimuk sen varaisen viikko työajan ylittävil tä tunneil ta maksetaan kuten viikko ylityöstä on sovittu, ellei pai kal li sesti ole muusta so vit tu. Tämä ei koske keskeytymätöntä 3 vuoro työ tä. Tätä ei myös kään so velleta, silloin kun on sovittu työtun tien ns. si säänteosta näillä vii koilla. Mikäli työntekijällä jäljempänä luetelluista syistä ei ole työ viikon työ vuoroluettelon mukai sina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaa päivänään, maksetaan vapaa päivänä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä. - Työehtosopimuksen liite 5:ssa tarkoitettu työajan tasaamisvapaa (lisäys voimaan ) - Sairaus - Työnantajan määräyksestä suoritettu matka - Keskusjärjestöjen välisen Yleissopimuksen 7 luvun kohdissa 7.1, 7.2 sekä 7.3 tarkoi tettu koulutus (lisäys voimaan ) Korvaamisesta voi sopia paikallisesti toisin. Ylityön korvaaminen vapaa-aikana 6. Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työ aikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä on lausuttu ylityö korvauk sesta. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.

22 20 Sunnuntaityö Työnantaja ja työntekijä voivat edellälausutusta poiketen sopia, että lisä- tai ylityöstä korvauksena annettava vapaa-aika yhdistetään vuosilomalain 4 a :ssä tarkoitettuun säästö vapaaseen. Vapaa-ajasta on tällöin sovel tuvin osin voimassa, mitä vuosilomalaissa säädetään säästövapaasta. 7. Sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä ja arki päi viksi sattuvina itsenäisyys ja vapunpäivinä tehdystä työstä maksetaan lain mukaan 100 %:lla korotettu palkka. Suurjuhlapyhäkorvaus 8. Uudenvuodenpäivänä, juhannuspäivänä sekä 1. ja 2. joulupäivinä työssä oleville makse taan 200 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy sunnuntai ja ylityökorotus. Pää siäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona alkavissa ilta ja yövuoroissa työsken tele ville työn tekijöille maksetaan 100 %:lla korotettu palkka, johon sisältyy ylityö korotus. S o v e l t a m i s o h j e : Sopimuskohdassa mainitulla uudenvuodenpäivän, juhannuspäivän sekä 1. ja 2. joulupäi vän käsit teellä tarkoitetaan samaa ajanjaksoa kuin ao. työssä käytössä olevalla sunnuntaityövuorokaudella sunnuntaityölisää laskettaessa. 9. Kun työntekijän tekemä ylityö jatkuu keskeytyk settä vuorokauden vaihteen yli, mak setaan myös seuraavan vuorokauden puolelle meneviltä tunneilta ylityökor vaus siihen asti, kun nes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tun teja ei tällöin oteta huomioon kyseessä olevan vuorokauden säännöllistä työaikaa las ket taessa. 10. Urakkatyötä tekevälle työntekijälle, joka samalla palkkamuodolla tekee ylityötä, laske taan, ellei toisin ole sovittu, ylityön johdosta maksettava korotusosa keskitunti ansion perusteella. 8 Hälytysluontoinen työ ja varallaolo Hälytysluontoinen työ Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytys kutsun perusteella ja työntekijä jou tuu tulemaan työhön säännölli sen työaikansa ulko puolella hänen jo poistuttuaan työpai kalta. Hälytysluontoisesta työstä maksetaan, jollei paikalli sesti ole toisin sovittu, hälytys rahaa, jonka suuruus mää räytyy kutsun anta misajan kohdan perusteella seuraavasti: Päivätyössä: a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä ennen kello 21:tä, maksetaan 2 tunnin keskitunti ansiota vastaava kor vaus. b) Jos mainittu kutsu on annettu kello 21:n ja 6:n välisenä aikana, maksetaan 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.