Päihdetyö palvelurakenteen muutoksessa

Transkriptio

1 Päihdetyö palvelurakenteen muutoksessa Kehittämispäällikkö Airi Partanen Mielenterveyskuntoutujat asumispalveluissa Helsinki

2 Mielenterveys- ja päihdetyön historiaa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ohjaamassa palveluiden kehityssuuntaa suunnitelman toimeenpano näkyykö muutosta? miten mielenterveys- ja päihdetyön kehitystä ohjataan vuoden 2015 jälkeen? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

3 Mielenterveys- ja päihdetyön kehityksen vuosikymmenet ennen 1900-lukua Päihdeongelman hallinnan keinot Lainsäädäntö Mielenterveysongelmien hoito Lainsäädäntö rikos, synti, vitsaus => Järjestyksenpito, vaivais- ja köyhäinhoito; raittiusliikkeen synty 1638 viinanpolttovero 1733 juopumuksen vastainen asetus 1866 kotipoltto kiellettiin - eristämistä, kahleita ja rangaistuksia, luvun lopulta työterapiaa, moraalinen ja kasvatuksellinen ote - toimijoina aluksi kirkko&srk - Seilin houruinhoitola 1735, 1800-luvulla sairaaloita (1841 Lapinlahti, 1885 Niuvanniemi, 1900 Pitkäniemi) asetus: mielenvikaisuus lääketieteellinen ongelma 1840 Tsaari Nikolain asetus heikkomielisten holhouksesta paremmista laitoksista heidän parantamiseksensa 1889 keisarillinen asetus sairasmielisten hoidosta Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 3

4 Mielenterveys- ja päihdetyön kehityksen vuosikymmenet Päihdeongelman hallinnan keinot Lainsäädäntö Mielenterveysongelmien hoito Lainsäädäntö : rikos, yhteiskunnallinen kysymys, paha tapa => Pelastus & ympäristön suojelu, pakko, alistaminen, köyhäinhoito; 1948 ensimmäinen AAryhmä 1948 VAK ry kieltolaki 1931 laki juopuneena tavatun henkilön huollosta 1933 köyhäinhoitolaki 1936 irtolaislaki 1936 alkoholistilaki -vuonna 1911 käsite skitsofrenia -aivokuppaa hoidettiin malarialla luvulla kestounihoitoa skitsofreniaan luvulla insuliinishokkeja, sähköshokkeja, lobotomia - alkuun valtion sairaaloita, kunnat alkoivat perustaa piirimielisairaaloita MLL: lastenpsykiatria komiteamietintö: avohoitoa, perhehoitoa, asuntoloita 1929 valtionapulaki (tuen vakinaistaminen piirimielisairaaloille) 1933 köyhäinhoitolaki (kunnalliskotien mielisairasosastot) 1937 mielisairaslaki Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 4

5 Irtolaislaki 1936 Jollei irtolaista ole irtolaisvalvonnan avulla saatu tai jos on ilmeistä, ettei häntä sen avulla saada palautetuksi säännölliseen ja kunnialliseen elämäntapaan, taikka jos irtolainen, jonka hoitamisesta muulla tavoin ei ole varmuutta, on vaaraksi itselleen tai muiden henkilökohtaiselle turvallisuudelle taikka ilmeiseksi häiriöksi yleiselle järjestykselle tai siveellisyydelle, määrättäköön hänet työlaitokseen tai pakkotyöhön. Irtolaista, joka on havaittu pysyväisesti työhön kykenemättömäksi, älköön määrättäkö työlaitokseen tai pakkotyöhön, vaan pidettäköön hänestä huolta sen mukaan, mitä köyhäinhoitolaissa on säädetty Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 5

6 Mielenterveys- ja päihdetyön kehityksen vuosikymmenet Päihdeongelman hallinnan keinot Lainsäädäntö Mielenterveysongelmien hoito Lainsäädäntö 1950-luku: alkoholismi sosiaalis-psykiatrisena ongelmana 1950 Väkijuomakysymyksen tutkimussäätiö 1955 A-klinikkasäätiö 1960-luku: paha tapa, taitojen puute Huolto, yhteistyö terveydenhuollon kanssa Kritiikki pakkohoitoa kohtaan 1962 PAV-laki 1969: keskiolutlaki 1952 alkaen B- mielisairaaloiden synty (yht 40), korvattiin kunnalliskotien mielisairasosastoja Ensimmäiset todelliset psyykenlääkkeet (klorpromatsiini ja reserpiini 1952, tofranil 1957) 1959 ensimmäinen nuorisopsykiatrinen osasto Pitkäniemeen 1952 mielisairaslaki 1960-luvulta alkaen mielisairaanhuoltotoimistojen tehtävänä myös uusien potilaiden tutkimus ja akuutti hoito Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 6

7 Mielenterveys- ja päihdetyön kehityksen vuosikymmenet Päihdeongelman hallinnan keinot Lainsäädäntö Mielenterveysongelmien hoito Lainsäädäntö 1970-luku: elämänhallinnallinen ja sosiaalinen ongelma, kunnallisen päihdehuollon syntyminen 1980-luku: yksilön ja hänen läheistensä tarve, avomuotoisten päihdepalvelujen kehitys 1973 laki päihtyneiden käsittelystä 1975 kunnallislaki 1984 Valtava-uudistus 1984 sosiaalihuoltolaki 1987 päihdehuoltolaki 1984 mielenterveystyön komiteamietintö skitsofreniaprojekti 1987 skitsofrenian konsensuskokous 1987 LH:n Nuorten mielenterveysongelmat ja terveydenhuolto 1987 laki valtion mielisairaaloista 1989 erikoissairaanhoitolaki 1986 käynnistyi itsemurhien ehkäisyprojekti Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 7

8 Mielenterveys- ja päihdetyön kehityksen vuosikymmenet 1990 Päihdeongelman hallinnan keinot 1990-luku: alkoholi sosiaali- ja terveyskysymyksestä elinkeino- ja talouspoliittiseksi kysymykseksi. Alkoholipolitiikan liberalisoinnin myötä päihdehoidon roolin vahvistuminen. Alkoholiohjelmatyön käynnistyminen Huumeiden kriminalisoinnin rinnalle hoito ja haittojen vähentäminen, mm. terveysneuvontapisteet, opioidihoito Lainsäädäntö Mielenterveysongelmien hoito 1992 kunnallislaki 1992 laki julkisista hankinnoista 1995 liittyminen EU:iin 1995 uusi kuntalaki 1995 perusoikeusuudistus 1999 perustuslaki Erillisistä mielisairaalapiireistä psykiatria osaksi erikoissairaanhoitoa ja sairaanhoitopiirejä; B- mielisairaalalaitoksen purkaminen Psykiatrinen avohoito kunnallistettiin Projekteja: - Itsemurhien ehkäisyprojekti Valtakunnallinen depressioprojekti MIELI MAASTA! Mielekäs elämä - Pääsky Lainsäädäntö 1990 mielenterveyslaki 1991 erikoissairaanhoitolain voimaantulo, sairaanhoitopiirien syntyminen 1993 mielenterveyslain, erikoissairaanhoitolain ja valtionosuuslain muutokset voimaan 1999 sopimusohjaus virallisesti käyttöön Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 8

9 Mielenterveys- ja päihdetyön kehityksen vuosikymmenet Päihdeongelman hallinnan keinot 2000-luku: Huumeiden käytön haittojen vähentämiseen tähtäävät palvelut Avohoidon, katkaisuhoidon ja asumispalveluiden kehitys 2010-luku: Päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteinen kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Lainsäädäntö 2002 alkaen opioidihoitoa koskevat asetukset 2004 alkoholiverotus- ja tuontimääräysten muutos 2005 PARAS-uudistus 2007 julkiset hankinnat 2010 terveydenhuoltolaki Tulossa / päivitettävä * sosiaalihuoltolaki * sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki * itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö * alkoholilaki, raittiustyölaki, päihdehuoltolaki Mielenterveysongelmien hoito 2010-luku: Päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteinen kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Lainsäädäntö 2010 terveydenhuoltolaki Tulossa / päivitettävä * sosiaalihuoltolaki * sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki * itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö * mielenterveyslaki Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 9

10 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma STM julkaisi mielenterveys- ja päihdesuunnitelman yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 EHDOTUKSET: Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö THL/Airi Partanen 10

11 TOIMEENPANO THL:n kannalta katsottuna Kunnat ja kuntainliitot, shp:t, muut toimijat materiaalit: esitteet, slaidit, fact sheet, verkkosivut julkaisut tilaisuudet verkostot neuvonta, ohjaus KASTE-hankkeet THL:n kärkihankkeet ja muu THL:n sisäinen yhteistyö STM: Lainsäädäntö, muu yhteistyö STM:n kanssa (STM:n poikkihallinnollinen ohjausryhmä) J. Moring 11

12 THL:n kärkihankkeet I Asiakkaan aseman vahvistaminen II Ehkäisevän työn tehostaminen III Palveluiden toteuttaminen toimivana kokonaisuutena IV Ohjauskeinojen vahvistaminen Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Pakon käytön vähentäminen Mielenterveysja päihdestrategiatyö Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy Itsemurhien ehkäisy Mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja laadun kehittäminen Seuranta Lainsäädäntötuki Rahapeliongelmien hoito Ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön koordinaation kehittäminen mielijapaihde

13 Mielenterveys- ja päihdetyön Kaste-hankkeet

14 Mielenterveys- ja päihdetyön Kastekehittämishankkeet Edelliseltä kaudelta jatkuvia tai jatkohankkeita: Arjen mieli , Mielen avain, Länsi 2013, Välittäjä 2013 Uusia hankkeita: Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille, Hyvinvointi hakusessa, riippuvuus riskinä Muita Kaste-hankkeita, joissa kehitetään myös mielenterveysja päihdetyötä osana muuta kehittämistä: TerPS2, Pakaste, Potku, Kasperi, Ikä-Kaste, Lasten Kaste, Ester

15 STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän tekemä väliarviointi Toimeenpanon eteneminen Mitä edistystä? Väliarvion pohjalta erityisesti tehostettavia toimenpiteitä? J. Moring 15

16 STM julkaisuja 2012/

17 Asiakkaan aseman vahvistaminen E1 Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy Tehostettavaa: itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus, yksilölliset palvelut, hoito- ja palvelutakuu, vammaispalvelut E2 Yhden oven periaate Tehostettavaa: peruspalveluiden vahvistaminen E3 Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat Tehostettavaa: määritelmien selkeyttäminen, toiminnan kehittäminen E4 Tahdosta riippumaton hoito Tehostettavaa: avohoidon vahvistaminen E5 Toimeentuloturva Tehostettavaa: palkkatulon ansaitsemisen mahdollisuus toimeentulon turvan heikentymättä 17

18 Edistävä ja ehkäisevä työ E6 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön uudet painopisteet alkoholin kulutuksen vähentäminen yli sukupolven siirtyvien ongelmien ehkäiseminen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen itsemurhien ehkäiseminen hyvinvoinnin edistäminen E7 Mielenterveys- ja päihdetyön strategia Tehostettavaa: eri hallinnonalojen yhteistyön koordinoinnin varmistaminen 18

19 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen E8 Palvelukokonaisuuden koordinointi Tehostettavaa: toimivuus asiakkaan kannalta E9 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Tehostettavaa: kokonaisuutena toteutuvat palvelut - perustasolla vastuu lievistä ongelmista, päivystävä psykiatria muun päivystävän toiminnan yhteyteen, somaattisen hoidon turvaaminen, vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, sähköiset palvelut, kuntoutuspsykoterapia, asuminen E10 Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö Tehostettavaa: vaikuttavien menetelmien käyttöönotto, huostaan otettujen lasten psykiatrinen hoito E11 Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa E12 Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset E13 Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdepalvelut 19

20 Ohjauskeinojen kehittäminen E14 Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen kehittäminen Tehostettavaa: päivystyksissä ja perheiden ja lasten kanssa työskentelevien lisäkoulutus E15 Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset Uusien suositusten tarve: lasten ja nuorten käytöshäiriöt, väkivallan ja aggression ennaltaehkäisy Tehostettavaa: Innokylän kehittäminen hyvien käytäntöjen tietopankiksi E16 Mielenterveys- ja päihdetyön koordinointi Ehdotuksena valtioneuvoston periaatepäätös mielenterveys- ja päihdetyöstä E17 Mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen Tehostettavaa: palvelurakenneuudistuksen yhteydessä riittävät perus- ja erityispalvelut, verkkopalvelujen kehittämiseen pysyvä rahoitus E18 Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen Tarvitaan mielenterveyslain ja päihdehuoltolain laajempi uudistaminen 20

21 Mistä tietoa löytyy? Kunkin hankkeen omat verkkosivut ja julkaisut THL:n vuosijulkaisut Innokylä

22 Valtionhallinnon ohjaus Lainsäädäntö? sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja palveluiden järjestämistä koskeva lainsäädäntö, sosiaalihuoltolain uudistus, itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö, raittiustyölain, alkoholilain, mielenterveyslain ja päihdehuoltolain uudistaminen Strategiset ohjausvälineet? WHO:n Draft comprehensive mental health action plan ; EB132/8, 11 January 2013 Entä alkoholi, huumausaineet, toiminnalliset riippuvuudet? Suomen Alkoholiohjelma, Global strategy to reduce the harmful use of alcohol, WHO Resolutions Related to Substance Abuse Valtioneuvoston periaatepäätös? Rahoitus? sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus kuka vastaa palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta? monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen? kehittämistoiminnan rahoitus?

23 Miten muutos näkyy psykiatriassa?

24 Psykiatrian erikoisalan hoitojaksot, hoitopäivät ja avohoitokäynnit * * Erikoissairaanhoidon avohoidon tietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta vertailukelpoisia luvut ovat vuodesta 2006 alkaen Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/

25 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon hoitojaksot ja hoitojaksojen potilaat sairaanhoitopiireittäin vuonna 2011, epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi, koko maa= Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/

26 Pakkotoimien kohteena olleet potilaat Lähde: Psykiatrinen erikoissairaanhoito. THL Tilastoraportti 4/

27 Miten muutos näkyy päihdepalveluissa?

28 Päihdehuollon avohoidossa, laitoshoidossa ja asumispalveluissa sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat (Sotkanet) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita

29 Päihdetapauslaskenta (Kuussaari ym. 2012) Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista lasten päivähoitoa lukuun ottamatta Toistaiseksi päihdepalvelujärjestelmää koskevaa tietoa ei ole muulla tavoin kattavasti saatavilla Päihdetapauslaskentoja on tehty neljän vuoden välein vuodesta 1987 lähtien. Viimeisin (lokakuun 2. tiistai). Päihde-ehtoisella asioinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ainakin yksi seuraavista kriteereistä täyttyy (2011): 1. asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä (85%) 2. asiakas hakee apua päihtyneenä (5%) 3. asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan (esim. tapaturma) vuoksi (3%) => Päihdetapauslaskenta kertoo ongelmakäyttäjistä

30 Lähes päihde-ehtoista asiointia laskentavuorokauden aikana Vuonna 2011 kirjattiin laskentavuorokauden aikana päihde-ehtoista asiointia Tämä on suurin piirtein saman verran kuin vuosina 2007 (12 070) ja 2003 (10 953) Päihde-ehtoiset asioinnit asumispalveluissa, päihdehuollon erityispalveluissa, sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa 2011 (%) 32 % 19 % 17 % 32 % Asumispalvelut Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto

31 Päihde-ehtoinen asiointi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, päihdehuollon erityispalveluissa, asumispalveluissa ja muissa palveluissa 2003, 2007, 2011 (n) Terveydenhuolto Asiointien määrä lisääntynyt terveydenhuollossa, erityisesti avohoidossa ja vuodeosastoilla, psykiatrisissa sairaaloissa Sosiaalipalvelut Päihdehuollon erityispalvelut Asumispalvelut Muut palvelut Asiointien lukumäärä Asiointimäärät sosiaalipalveluissa lähes muuttumattomat. Sosiaalitoimistojen päihde-ehtoiset asioinnit vähentyneet. Päihdehuollon erityispalveluiden asioinnit laskussa. Päihde-ehtoinen asiakkuus asumispalveluissa lisääntynyt. Erityisen paljon kasvua ollut ikääntyneiden asumispalveluissa, joissa päihde-ehtoinen asiointi reilusti tuplaantunut vuoteen 2007 verrattuna Kristiina Kuussaari 31

32 Eri tyyppiset palvelut houkuttelevat eri tyyppisiä päihdeongelmaisia (Kuussaari ym. - tulossa) Päihdeasiakkaiden päihteiden käyttö 12 kk aikana eri yksiköissä Eroja taustassa ja saaduissa palveluissa ( ) Yhd mt&phd (n=115) A-kl (n=1661) Psyk pkl (n=636) Tk avo (n=873) Naisia 36% 29% 43% 27% Eläke 30% 19% 31% 29% Päihdeselvitys Psyk. tutk&hoito 36% 28% 18% 22% 14% 2% 58% 9% Som.t&h 3% 2% 3% 42% Opioidih. 21% 34% 13% 17%

33 Päihdetapauslaskennan johtopäätökset 1. Lähes päihteiden käyttöön liittyvää asiointia laskentavuorokauden aikana palveluja käytetään paljon 2. Päihdeasiakkaiden määrä on kasvanut erityisesti terveyskeskusten avopalveluissa 3. Päihdehuollon erityispalveluiden asiointimäärät laskussa Terveyskeskusten aikaisempaa aktiivisempi ote esim. päihdeongelmien varhaisvaiheen tunnistamisessa saattaa vähentää päihdehuollon erityispalveluiden käyttöä Päihdehuollon erityispalveluiden käytön väheneminen on kuitenkin huolestuttavaa, jos se merkitsee vaikeasti päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutukseen pääsyn heikkenemistä Pitkäaikaiseen laitoskuntoutukseen pääsy näyttää vaikeutuneen, mutta kaikille päihdeongelmaisille katkaisu- ja avopalvelut eivät kuitenkaan ole riittäviä Asumispalveluiden laatua seurattava ja kehitettävä

34 Päihdehuollon tulevaisuuspohdintaa

35 Päihteiden käyttö, siihen vaikuttaminen ja poikkeavan käyttäytymisen sosiologinen malli Poikkeavuuteen vaikuttaminen Päihdetyö Yksilön tietoisuus Yksilö Ehkäisevä päihdetyö Motivoiva työskentelytapa sosiaali- ja terveydenhuollossa päihteiden käyttäjien kohtaamisessa Virallinen sosiaalinen tuki Palvelujärjestelmä Sosiaali- ja terveyspalvelut, päihdehuollon erityispalvelut Epävirallinen sosiaalinen tuki Yhteisö Yhteisöllisyyden vahvistaminen Vertaistuki Yhteisöllinen ehkäisevä työ Deprivoivat sosiaaliset tekijät, kuten köyhyys, taloudellinen turvattomuus, eriarvoisuus, avuttomuus, sairaus, huono elinympäristö Politiikka Päihdepolitiikka, sosiaali- ja terveyspolitiikka, muu yhteiskuntapolitiikka Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 35

36 Toipumisreitille ohjautumisen mekanismi (Kuusisto 2010) Esityksen nimi / Tekijä 36

37 Päihdetyön tarve Yksilö osa toipuu omaehtoisesti (esim. alkoholiongelmaisista 14-50%) muut tarvitsevat tukea: vertaistuki, ammatillinen hoito, apu ja tuki Palvelujärjestelmä tarvitaan päihteiden käyttöön fokusoivia palveluja, jottei tarvita kalliimpia palveluja ongelmien muuttuessa yhä vakavimmiksi Yhteiskunta päihteiden käyttöön liittyvien seurausten hallinta Esityksen nimi / Tekijä 37

38 Millaisia päihdepalveluja tarvitaan? päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen tunnistaminen => itsearviointia ja omatoimista muutosta tukevat palvelut, perustason sosiaali- ja terveyspalvelut päihdekierteen katkaiseminen => päivystyspalvelut, selviämishoito, lyhytaikainen katkaisuhoito psykososiaalinen riippuvuusongelma ja mielenterveysongelmat => kuntouttavat päihdetyön erityispalvelut ja psykiatriset palvelut, vertaistuki huono-osaisuus => perustason sosiaali- ja terveyspalvelut, asumis-, koulutus- ja työllisyyspalvelut, haittojen vähentämiseen tähtäävät palvelut, kriminaalihuollon palvelut, vertaistuki Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 38

39 Muutoksen vaihemalli Retkahdus Ylläpito Harkinta Esiharkinta Toimeenpano Päätös Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 39

40 Muutoksen vaihemalli Retkahdus - terveyskeskus - päivystys - sosiaalitoimisto - neuvola - työterveyshuolto - putka - selviämishoito - huumeiden käyttäjien terveysneuvonta - asumispalvelut - jne. Ylläpito Harkinta Esiharkinta Toimeenpano Päätös Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 40

41 Muutoksen vaihemalli Ylläpito Retkahdus Esiharkinta Toimeenpano Päätös Harkinta - itsearviointi - terveyskeskus - päivystyspoliklinikka - selviämishoito - sosiaalitoimisto - neuvola - oppilashuolto - mielenterveysyksikkö - A-klinikka - työterveyshuolto - putka - terveysneuvontapiste - asumispalvelut - jne Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 41

42 Muutoksen vaihemalli Ylläpito Retkahdus Esiharkinta Toimeenpano Päätös Harkinta - itsearviointi - terveyskeskus - putka - selviämishoito - päivystys - lastensuojelu - A-klinikka - psykiatrinen poliklinikka - jne Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 42

43 Muutoksen vaihemalli - A-klinikka - päihdepsykiatrinen yksikkö - yhdistetty mielenterveys- ja päihdeyksikkö - katkaisuhoito - vertaistuki - läheisten tuki - itsehoito - asumispalvelut - jne. Ylläpito Retkahdus Esiharkinta Toimeenpano Päätös Harkinta Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 43

44 Muutoksen vaihemalli - itsehoito - läheisten tuki - vertaistuki - terveyskeskus - A-klinikka - yhdistetty mielenterveys- ja päihdeyksikkö - kuntoutus - asumispalvelut - jne. Ylläpito Retkahdus Esiharkinta Toimeenpano Päätös Harkinta Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 44

45 Muutoksen vaihemalli - päivystys - A-klinikka - yhdistetty mielenterveys- ja päihdeyksikkö - katkaisuhoito - itsehoito - läheisten tuki - vertaistuki - jne. Ylläpito Retkahdus Harkinta Esiharkinta Toimeenpano Päätös Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 45

46 Muutoksen vaihemalli Retkahdus Retkahdus Esiharkinta Esiharkinta Retkahdus Esiharkinta Retkahdus Esiharkinta Retkahdus Retkahdus Harkinta Harkinta Ylläpito Päätös Retkahdus Retkahdus Harkinta Ylläpito Harkinta Ylläpito Päätös Toimeenpano Päätös Toimeenpano Ylläpito Päätös Toimeenpano Toimeenpano Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 46

47 Päihdepalveluiden tulevaisuus Avohoitopainotteisuus, omaehtoisen muutoksen tehokas tukeminen Kokonaisvaltainen työote: sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnalla Päihdetyön eetoksen säilyttäminen Ihmisarvoisen elämän turvaaminen myös silloin, kun käyttää päihteitä Avun, tuen ja hoidon kriteerinä on yksilöllinen tarve, ei vain raitistuminen Laaja-alaisten ja laadukkaiden päihdepalvelujen helppo saatavuus Päihdeongelmaisten oikeus laadukkaaseen hoitoon on taattava lainsäädännöllä Esityksen nimi / Tekijä 47

48

49

50

51

52

53 Terveydenhuoltolaki 28 Päihdetyö Kunnan on järjestettävä päihdetyö yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavien tekijöiden poistamiseksi. Päihdetyöhön tässä laissa kuuluu 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä; sekä 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 54

54 Sosiaalihuoltolaki (HE 2012) Lähtökohtana perustuslain 19 : oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ja asettaa julkiselle vallalle velvoitteen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Yksilön ja perheen tuen tarpeet lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvun ja kehitys, toimintakyky, syrjäytymisen torjuminen, lähisuhde- ja perheväkivalta, äkilliset kriisitilanteet, taloudellinen tuki, asumisen järjestäminen omaisen tai läheisen tarvitseman tuki ei mainittu päihteitä tuen tarpeena Tuen tarpeisiin vastaaminen palvelut, jotka tukevat perheitä, suoriutumista ja osallistumista, tarjoavat hoivaa, yksilö- ja perhekohtaista sosiaalityötä, tukea työelämäosallisuuteen, sosiaaliseen kuntoutukseen, toimeentulon turvaamiseen, asumisen järjestämiseen, omaisille ja läheisille ei mainittu päihdepalveluita muutoin kuin viittauksena päihdehuoltolakiin Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 55

55 Ehdotus sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuuden uudistamiseksi I kokonaisuus: Uusi sosiaalihuoltolaki luonnos lakiehdotukseksi raportissa lakiehdotuksesta erityislainsäädäntöön aiheutuvat välittömät muutostarpeet voimaan vaiheittain, aikaisintaan 2015 II kokonaisuus: sosiaalihuoltoa ohjaavien erityislakien sisällön tarkistaminen mm. päihdehuoltolaki, vammaistyön lainsäädäntö päihdehuoltolaki tullee osin tyhjenemään uuteen sosiaalihuoltolakiin ja valmisteilla olevaan sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevaan sääntelyyn? asiakkaiden erityisiin tarpeisiin vastaavien vahvempien oikeuksien sääntely tulee täsmentää erityislainsäädännössä jatkossakin. III kokonaisuus: sosiaalihuollon ja sosiaalihuoltolain rajapintojen sääntelyn tarkistaminen mm. terveydenhuoltolaki, sote-järjestämislaki, asiakasmaksulaki, kuntalaki 1. kokonaisuutta pidemmällä aikajänteellä Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen

56 Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito luvulla? Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito Lainsäädäntö Alkoholipolitiikka, huumepolitiikka Koulutus-, työvoima- ja sosiaaliturvapolitiikka ****** Itsehoito, oma-apu teknologia Perus- ja lähipalvelut ( sosiaali- ja terveyskeskukset ) yhden oven periaatteella toimivia hoitopalveluja, joita erityispalvelut tukevat Sote-alueilla päihde- ja/tai mielenterveysongelmien hoitoon erikoistuneita avomuotoisia ja laitosmuotoisia hoito- ja kuntoutusyksiköitä Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Sosiaalihuoltolaki HE 2014, voimaan 2015? Alkoholilaki HE 2014? Raittiustyölaki HE 2014? Palveluiden järjestämistä koskeva laki 2015, rakenteet voimaan viimeistään ? Uudistettu päihdehuoltolaki? Uudistettu mielenterveyslaki? Itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva laki HE 2013? Kotiin myös asumispalveluihin vietäviä avomuotoisia palveluja Vertaistuen ja ammatillisen hoidon ja kuntoutuksen yhteistyö Mihin päihdetyötä tarvitaan? Kehittämispäällikkö Airi Partanen 57

57 Päihdehuolto palvelurakenteen muutoksessa Heikkoudet: - eriytynyt ja ei-maata kattava järjestelmä, paljon ei-julkisia toimijoita - vaikuttavuuden osoittaminen haasteellista monitahoiset riippuvuuden syntyprosessit ja kuntoutumisprosessit Vahvuudet: - asiakkaan tarpeista lähtevä työote (sosiaalityön orientaatio) - muutoksen välineenä motivoiva vuorovaikutus Uhat: - yhteiskunnan arvojen koventuminen ja eriarvoistumisen syveneminen hyvinvointivaltion rapautuminen - näyttöön perustuvien lääketieteellisen menetelmien kapea-alainen käyttö Mahdollisuudet: - kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoimijuuden vahvistunut/vahvistuva asema - päihdeongelmista kärsivien mielenterveysongelmien ja somaattisen hoidon parantuminen

58 J. Moring 59