Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh Hakijan yhteyshenkilö: Reijo Ronkainen p

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Ylä-Savon Sora Ay 138/ /2013 Ymplk 70 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa kiviaineksen lou hin nal le ja murskaukselle, Sonkajärvi 2. HAKIJA Ylä-Savon Sora Ay Kajaanintie SONKAJÄRVI Hakijan yhteyshenkilö: Reijo Ronkainen p Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kalliokiven louhinnalle ja murskaamiselle toistaiseksi voi mas sa ole va na. Toimintapaikka sijaitsee Sonkajärven kunnassa, Sä le vän kylässä kiinteistöillä: Kallio (kiinteistötunnus ), Kallio II (kiinteistötunnus ), Yss1 (kiinteistötunnus ) ja Mummulanrinne (kiinteistötunnus ) osoitteessa Teerimäentie 582, 7430 SONKAJÄRVI. Lupaa haetaan myös seulontakivien murskaukselle toistaiseksi voimas sa olevana kiinteistölle Sälevän yhteismetsä (kiinteistötunnus ), joka sijaitsee samalla toiminta-alueella. Kiinteistöt Yss1, Kallio ja Kallio II omistaa Ylä-Savon Sora Ay. Kiinteis tön Mummulanrinne omistaa Veljekset Ronkainen avoin yhtiö (½), Kauppinen Juha ¼ ja Kauppinen Seppo ¼. Sälevän yh teis metsän omistaa Sälevän yhteismetsän osakaskunta. Ylä-Savon Sora Ay ja Sälevän yhteismetsä ovat sopineet toistaiseksi voimassaolevan so ran ot to so pi muk sen

2 Koordinaatit: itä, pohjoinen 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 c ja e) kohtien mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vä hin tään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 a ja b kohtien mukaan lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAA VOI TUS TI LAN- NE Katajakankaan toiminta-alueella on harjoitettu jo aiemmin kiven murs kaus ta Savon Maa- ja Piharakentajien sekä Ylä-Savon Sora Ay:n toimesta. Sonkajärven rakennusvalvontajaosto on myöntänyt Katajakankaan ot to alu eel le Ylä-Savon Sora Ay:lle maa-ainesluvan ja lupa on voimassa 10 vuotta saakka. Sallittu ottomäärä on yhteensä enintään m3-ktr ( m3-ktr soraa ja m3-ktr kalliokiviainesta). Ympäristöministeriön hyväksymässä Pohjois-Savon maakun ta kaa vas sa 2030 alue on merkitty Peipposenlampi EO (maa-ai nes ten ot to alue). POSKI- projektissa alue on merkitty Peip posen lam men ottoalueeksi. 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Katajakankaan ottoalue sijaitsee Sonkajärven kunnan Hernejärven ja Sälevän kylissä, noin 16 kilometrin etäisyydellä Sonkajärven kun nan keskustasta kaakkoon. Ottoalue sijaitsee Teerimäentien (ts. Erola-Poh jois mä ki yksityistie) varrella, noin 1,5 km Paisuantiestä itään. Katajakankaan ottoalue on laaja, useita eri ottoalueita käsittävä yhte näi nen maa-aineksen ottoalue jonka pinta-ala on yhteensä noin 20 ha. Ylä-Savon Sora Ay:n ottoalueiden väliin jää Savon Maa- ja Pi hara ken ta jat Oy:n omistamat Outokulju ja Outokallio-kiinteistöt. Ot toalu eet rajautuvat osittain toisiinsa. Kiinteistöjen rajoilla ot to alu eet on suunniteltu yhdistettäviksi toisiinsa samalla ottotasolla. Toi min ta jak-

3 sot alueen toisen toimijan, Savon Maa- ja Piharakentajat Oy:n kanssa voivat olla päällekkäisiä tai peräkkäisiä tai eriaikaisia riippuen tuotteiden kysynnästä. Toiminta-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin poh ja vesi alue on Luotosenkankaan I-luokan pohjavesialue, johon etäi syyt tä ottoalueelta on reilu 800 metriä. Lähimpään vesistöön (Peip po senlam pi) on matkaa noin 440 metriä. Suunnitellun toi min ta-alu een alin suunniteltu ottotaso on +149 mpy, joka on määritetty Tee ri mäen tien ali menevän rummun (Sijaitsee Savon Maa- ja Pi ha ra ken ta jat Oy:n kiinteistöllä) korkeudesta nousevaksi. Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat yli 500 metrin pääs sä toiminta-alueesta. Yksi vapaa-ajan asunto sijaitsee toi minta-alu een rajasta mitattuna hieman alle 500 metrin päässä. Lähin vaki tui ses ti asuttu kiinteistö (Luokkilehto ) sijaitsee Sä levän yhteismetsä ( ) kiinteistöllä olevasta toi min ta-alu een rajasta mitattuna noin 690 metrin päässä idässä. Lähin va paa-ajan asunto (Saukkolampi ) sijaitsee YYS1 ( ) kiinteistön pohjoisrajasta mitattuna noin 460 metrin pääs sä luoteessa. Hakijan mukaan YSS1- kiinteistön yläreunassa ei kui tenkaan ole louhittavaa ja murskattavaa kalliota, joten murskaus ei sijoitu alle 500 metrin päähän lähimmästä naapurista (vapaa-ajan asun to; Saukkolampi). Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai maisema-alueita. Alu een välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu-, Natura- tai maisemansuojelualueita eikä kulttuuriperinnön kannalta tärkeitä kohtei ta. Lähin Natura-alue on noin 5 km päässä kaakossa La pin lah den kunnan puolella sijaitseva Pieni Mustanselänmetsä (SL ). Lähin yksityismaiden suojelualue on noin 5 km luoteessa si jait se va Hepovaara (sl ). Ottoalueen ympäristö on kokonaisuudessaan maa- ja met sä ta louskäy tös sä. Kulkuyhteys toiminta-alueelle on olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin Tee ri mäen tiel tä. 8. LAITOKSEN TOIMINTA 8.1 Yleiskuva toiminnasta Koko ottoalueen pinta-ala on noin 7,6 ha ja ottotoimintaa on tehty ko ko alueella siten, että ottaminen on kohdistunut molempien tilojen alu eel le kerrallaan materiaalin kysynnän ja soramateriaalin laadun mu kaan. Ottaminen on jakautunut kahteen erilliseen alueeseen: 1-alue Kallio- ja Kallio II-tilojen ottoalue on noin 1,8 ha ja 2-alue

4 Mum mu lan rin ne- ja YSS1-tilojen otto alue noin 5,8 ha. So ra ker roksen alta on paljastunut useasta kohdasta kallio, jota ei vielä ole louhit tu, mutta johon nyt haetaan ympäristölupaa louhintaa ja murskaus ta varten. Toiminta-alueella louhitaan ja murskataan kalliota Ylä-Savon Sora Ay:n tarpeisiin. Louhintaa ja murskausta tehdään silloin kun yhtiö tar vit see kyseessä olevia tuotteita. Murskauksen jälkeen murskeet va ras toi daan varastoalueelle lajeittain. Sora ja murske kuljetetaan ny kyis tä tieyhteyttä pitkin. Asemat ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle jokaista murskaus ker taa varten ja viedään kunkin toimenpiteen jälkeen pois alueel ta. Louhinnan ja murskauksen tekee kutakin työtä varten valittu ura koit si ja. Toimintajakson ajankohta voi sijoittua koko vuoden ajalle silloin, kun se parhaiten sopii louhinta- ja murskausurakoitsijalle. Louhinta suo rite taan avolouhintana. Louhintaa arvioidaan tehtävän alueella 1 2 vuo den välein. Räjäytyksiä arvioidaan tehtävän 1 2 kpl viikossa toi min ta jak son aikana eli enimmillään noin 10 rä jäy tys tä/toi min ta jakso. Isojen kappaleiden pienentämistä eli rikotusta arvioidaan teh täväk si päivää vuodessa, poraamista päivää vuo dessa ja murskausta päivää vuodessa. Yhteensä toimintapäiviä alu eel la on päivää (16 viikkoa; 4 kk) vuosittain. Louhinnan ja murskauksen sijoittuminen ottoalueelle määritellään jokai sen toimintajakson alkaessa erikseen, koska sopivat kal lio pal jastu mat selviävät vasta kallion päältä poistetun sorakerroksen jäl keen. Arvioitu vuosittainen ottamismäärä voi vaihdella huo mat ta vas ti kin louheen ja eri murskelaatujen kysynnän mukaan. Louhinta tehdään räjäyttämällä alueella olevaa kalliota. Kallion pintamaat poistetaan ja kallioon porataan räjäytyksiä varten tar vit ta vat reiät käyttäen vaunuporauskalustoa. Yhdellä kerralla irrotetaan noin tonnia kiveä. Kallios ta irrotettu louhe murskataan esim. Lokotrack-tyyppisellä liik kuvaan murskauslaitoksella ja murske varastoidaan murskekoon mukaan lajiteltuina eri varastokasoihin varastoalueelle. Hakemuksessa on esitetty, että toiminnassa noudatetaan seu raavas sa esitettyjä toiminta-aikoja: - kallion porausta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana, - räjäytykset tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo vä li se nä aikana, - rikotusta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo vä-

5 li se nä aikana, - murskausta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo vä li se nä aikana ja - kuormausta ja kuljetuksia tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo välisenä aikana sekä viikonloppuisin (lau an tai-sun nuntai) klo Kuormausta ja kuljetusta tehdään koko vuoden aikana, kun tuotteille on kysyntää. Viikonloppuisin kuormausta ja kuljetusta (erityisesti sun nun tai sin) tehdään vain poikkeustapauksissa jos työtilanne sitä vaa tii. Sälevän yhteismetsä-kiinteistöllä ( ) tullaan murs kaamaan seulontakiviä. Murskausta tullaan hakijan mukaan suo rit tamaan alueella 1-2 kertaa nykyisen ottoluvan aikana. Sonkajärven kun nan rakennusvalvontajaosto on myöntänyt Ylä-Sa von Sora Ay:lle maa-ainesluvan m3:n ottomäärälle. Lu pa on voimassa saakka. 8.2 Louhinta ja murskaus Kaikki murskattava kiviaines otetaan alueelta. Murskauslaitoksen käyt tä mä kiviainesmäärä on maksimissaan 10 vuoden aikana tonnia. Toimintajakson ajankohta voi sijoittua koko vuoden ajalle silloin, kun se parhaiten sopii louhinta- ja murskausurakoitsijalle. Louhintaa arvioi daan tehtävän alueella 1 2 vuoden välein. Räjäytyksiä ar vioidaan tehtävän 1 2 kpl viikossa toimintajakson aikana eli enim millään noin 10 räjäytystä/toimintajakso. Isojen kappaleiden pie nen tämis tä eli rikotusta arvioidaan tehtäväksi päivää vuodessa, po raa mis ta päivää vuodessa ja murskausta päivää vuo des sa. Yhdellä kerralla irrotetaan noin tonnia kiveä. Louhinta tehdään räjäyttämällä alueella olevaa kalliota. Kallion pintamaat poistetaan ja kallioon porataan räjäytyksiä varten tar vit ta vat reiät käyttäen vaunuporauskalustoa. Räjähdysaineena käy te tään dynamiittia, aniittia ja ammoniumnitraattia (AMFO), sekä sy ty tyk ses sä sähkönalleja (VA-L). Yhteensä räjähdysaineita käy tetään alueella noin 8 tonnia vuodessa. Räjähteitä ei varastoida alueel la, vaan ne tuodaan paikalle panostuksen alkaessa. Louhinta suo ri te taan avolouhintana yhdessä rintauksessa. Rintauksen korkeus tulee oleman 3 10 metriä. Murskausta hakija arvioi tehtävän päivää vuodessa. Kal liosta irrotettu louhe murskataan Lokotrack-tyyppisellä liikkuvaan murskaus lai tok sel la. Lokotrack-tyyppinen murskauslaitos on helposti lii-

6 ku tel ta va tela-alustainen murskauslaitos ja se liikkuu lou hos rin ta maa mukaellen murskauksen aikana. Mikäli eri soralaadut ovat rintauksissa eri tyyppisinä ja eri asen noissa olevina kerroksina, ottotoiminnassa pyritään erottelemaan eri sora laa dut käyttökohteen mukaan jo lastauksen yhteydessä. Oton aika na rintauksesta mahdollisesti esiin tulevat rakennustoimintaan kelpaa mat to mat kerrostuman varastoidaan alueen reunoille ja käy tetään alueen maisemointiin. Murskattava louhe tai karkea sora kuormataan murskauslaitokselle kau ha kuor maa jal la tai kaivinkoneella alueella olevilta ot to rin ta uk silta. Murskaus tapahtuu esi- ja jälkimurskaimilla, joiden välissä käy tetään mahdollisesti välimurskainta. Lisäksi murskauslaitteistoon kuuluu seuloja ja kuljettimia. Liikkuva ns. Lokotrack-tyyppinen murskausasema si joi te taan louhoksen ottoalueelle. Murskauslaitos tuottaa vuorokaudessa keskimäärin ton nia eri murskelajikkeita. Tuotteiden yhteinen arvioitu kes ki mää räinen vuosituotanto on tonnia ja maksimissaan vuo si tuo tan non on oltava tonnia, että nykyisten tarjouspyyntöjen mu kai set murskemäärät voitaisiin toimittaa ja pyydettyihin tarjouksiin voi tai siin vastata. Murske kuljetetaan murskauslaitokselta varastoalueelle, joka va litaan murskauksen edetessä tarpeen mukaan. Murske varastoidaan murs ke koon mukaan lajiteltuina eri varastokasoihin varastoalueelle. Va ras to alu een maaperä tiivistetään siten, että murskeet eivät painu maa pe rään. Murskeen varastokasat sijoitellaan sen mukaan, missä alu eel la kulloinkin murskataan. Louhinnassa ja murskauksessa käytetään hakemuksen mukaan seuraa via raaka-aineita: Kallion kiviaines keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus Kivilouhe tai karkea sora keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus Räjähdysaineet (louhinta) keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus t t t t t t 8 t 10 t ei varastoida alueella

7 Aggregaatin polttoöljy (murskaus) keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus Työkoneiden polttoöljy keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus Työkoneiden voiteluaineet keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus 20 t 30 t 8 t 25 t 35 t 23 t 1,5 t 2 t 1,5 t Louhinnan ja murskauksen aikana työkoneiden voiteluaineet va rastoi daan alueella olevalla erillisellä varastoalueella lukittavassa me rikon tis sa. Työkoneiden polttoöljy varastoidaan kaksoisvaippaisissa säi liöis sä, jotka niin ikään ovat lukittavissa. Polttoainesäiliöissä on la pon es to ja ylitäytönesto. Polttoainesäiliöiden sijainti vaihtelee sen mu kaan, missä ns. Lokotrack-tyyppisellä murskauslaitoksella murska taan kalliota ja soraa. Erillisen polttoainesäiliöiden varastoalueen maa pe rä suo jaus toteutetaan polttoainesäiliöiden alle joka kerta erikseen luvan mukaisesti. Suojaus tehdään siten, että va hin ko ti lan teessa mahdollisesti maahan päätyvä öljy saadaan helposti talteen poista mal la suojauskerroksen päällä oleva hiekkapitoinen aines. Koneiden tankkauspaikka tehdään siten, että mahdolliset tank kauksen yhteydessä syntyvät roiskeet saadaan helposti poistettua, eikä öl jyä leviä maaperään. Tankkauspaikan rakenne tehdään vas taa vana kuin varastoalue. Koska tankkauspaikalle pitää päästä ajamaan ko neel la, siihen ei tehdä reunakorokkeita, vaan öljyn pääseminen ym pä ris töön estetään kallistuksin. Alueella on toimintajaksojen aikana käytettävissä imeytysainetta. Louhintaporauksessa, räjäytyksissä ja murskauksessa käytetään aina laitteistoja, jotka ovat viranomaisten hyväksymiä ja henkilöstö on am mat ti tai tois ta. 8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet Jätteitä voi muodostua alueella louhinnan ja murskauksen aikana työmaan toimistorakennuksessa/sosiaalitiloissa sekä koneiden ja lait tei den huolloissa. Jätehuollosta vastaa hakijan kulloinkin alu eella toimiva urakoitsija.

8 Muu vaa ral linen jäte Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely: Jäte Varastointi Muodostuu Toimituspaikka vuo des sa (tn) Yhdyskuntajäte Jätesäiliö 0,5 m3 1 Peltomäen jäte kes kus Paperi ja pahvi Jätesäiliö 0,5 m3 0,1 Peltomäen jäte kes kus Metallit Varastokontti 1,5 Kuusakoski Oy Voiteluainejäte Yrityksen huol toti 0,5 Ekokem lat Liuotinjäte Yrityksen huol to- 0,1 Ekokem ti lat Yrityksen huol toti lat 0,1 Ekokem Hakemuksessa on esitetty, että yhdyskuntajätteet kerätään um pi naiseen jäteastiaan (0,5 m³) ja toimitetaan loppusijoitettavaksi Pel tomäen jätekeskukseen. Mahdollisesti syntyvät paperi- ja pahvijätteet pi de tään erillään sekajätteestä. Muutoinkin jätejakeet säilytetään eril lään toisistaan ja mahdollisuuksien mukaan ohjataan hyö ty käyttöön. Varastoalueelle sijoitetaan kompostoiva wc, jota käyttävät kaikki alueella toimivat työntekijät. Kompostoitunut jäte kuljetetaan pois tarvittaessa. Jäteöljy, akut ja öljynsuodattimet varastoidaan yrityksen huol to ti loissa. Öljyille on 1,5 m³ varastoastia. Jätteet pidetään erillään va rastoin nin aikana. Yritys toimittaa vaaralliset jätteet asianmukaisesti esim. Ekokem Oy:lle. Varastoalueella jätteiden varastointi tapahtuu urakoitsijan sosiaalitilojen yhteydessä. Ha ki jan mukaan urakoitsija vastaa toimintajakson aikana syn ty neis tä jätteistä. Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jä te huol to suun nitel ma. Hakemuksen mukaan alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luo ki tel ta vis ta jätteistä pintamaita, kivipölyä tai kivituhkaa sekä seulon ta ki viä ja lohkareita. Pintamaat käytetään ottoalueen mai se mointiin. Ottoalueelta kuorittavia pintamaita on vähän, yhteensä noin m³. Pintamaat varastoidaan alueen reunaosiin. Kivipölyä tai ki vituh kaa syntyy toiminnassa noin 500 m3-ktr ja ne sekoitetaan murskee seen murskauksien yhteydessä. Samoin toiminnassa syn ty vät seulontakivet ja lohkareet (noin m³) sekoitetaan murs kee seen murskauksien yhteydessä. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Hakijan mukaan päästöjä vesistöön ei tule kummastakaan toi min-

9 nas ta (louhinta ja murskaus). Toiminta-alue ei sijoitu poh ja ve si alueel le. Lähimpään vesistöön (Peipposenlampi) on matkaa toi minta-alu een reunasta noin 500 metriä. Käytetyillä räjähdysaineilla ei ole vaikutusta pohjavesiin, eikä rä jähtei tä varastoida alueella. Louhokseen tulevat sade- ja sulamisvedet joh de taan pois poraamalla louhoksen pohja loivasti nousevaksi. Maa-ai nek sen ottosuunnitelman mukaan alueen kaakkoiskulmassa ole vaan purkuojaan on mahdollista johtaa koko alueelle kertyvä sade ve si. Suunnitelman mukaan alueen pohjaan tehdään loivasti nouse va painanne, jota pitkin myös Teerimäentien yläpuolinen alue voidaan rakennettavan rummun kautta kuivattaa. Sade- ja su la mis ve det johdetaan siis tien alittavan rummun kautta Savon Maa- ja Pi ha raken ta jat Oy:n Katajakangas 1-kiinteistön ( ) puolelle ja siitä edelleen purkuojaa pitkin metsään ja samalla kiinteistöllä si jaitse val le suoalueelle. Päästöjä maaperään voi tulla poltto- ja voiteluaineiden varastoista, ase mien voiteluainevuodoista sekä työkoneiden poltto- ja voi te lu ainei den vuodoista. Päästöjä ehkäistään varastoimalla polttoaineet suo ja ra ken tei sis sa säiliöissä ja varastoimalla voiteluaineet ja vaa ralli set jätteet tiivispohjaisessa varastossa. lisäksi aggregaatin alue sekä voiteluainevaraston ja työkoneiden varastoalueet suojataan lu van mukaisesti. Suojattu alue puhdistetaan välittömästi, mikäli sille valuu voitelu- tai polt to ai nei ta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan luvan saa neeseen käsittelypaikkaan. Alueella on 200 litraa imeytysturvetta, joka va ras toi daan varastokontissa. Vuodoista ilmoitetaan ympäristölupaa val vo val le viranomaiselle ja palolaitokselle. Louhinta- ja murskaustyön aikana tarvittavien työkoneiden ja ag gregaa tin polttoaine säilytetään 2-vaippasäiliössä erillisellä va ras to alueel la. Hakijan mukaan murskausasemien erilliset laitteet on va rus tettu kukin omalla suoja-altaalla, johon mahtuu kaksinkertainen mää rä kussakin laitteessa käytettävää voitelu- tms. ainetta. Jo kai nen työyksikkö on myös varustettu rajakatkaisimella, joka katkaisee virran ja sammuttaa moottorin ja katkaisee öljyn virtauksen esim. katken nees ta öljyputkesta. Työkoneiden huollot tehdään alueen ulkopuolella yrityksen huol to tilois sa, lukuun ottamatta päivittäisiä huoltotoimenpiteitä. Alueelle ei tule vesijohtoa, eikä alueella ole viemäröintiä. Tar vit taessa käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliössä. 9.2 Päästöt ilmaan

10 Louhinnassa syntyy pölyä porauksissa, räjäytyksissä sekä louheen las tauk ses sa. Murskausasemalla syntyy pölyä kuljetuksissa, murskauk ses sa sekä seulonnoissa. Louhinnassa käytettävä po raus vau nu on varustettu pölynkeruulaitteella, jonka kuntoa seurataan viik ko tarkas tuk sil la. Murskausasema kuuluu tielaitoksen ym pä ris tön suo je lujul kai sun (TIEL ) mukaiseen luokkaan C. Luokituksen mukai ses sa siirrettävässä asemassa pölyn haitallista leviämistä ym päris töön on vähennetty koteloimalla pölyä aiheuttavia työvaiheita ja kas te le mal la kesäaikaan kiviainesta. Murskausaseman pölypäästön on hakemuksessa arvioitu leviävän hai tal li se na noin 200 metrin etäisyydelle. Murskekasojen si joit ta misel la varastoalueelle pölyn haittoja pyritään pienentämään. Toiminta-alueelle johtava tie rakennetaan kalliomurskepintaiseksi, jo ten pölyhaittoja tiestä ei hakijan mukaan arvioida tulevan. Murskauslaitteiston aggregaatissa ja työkoneissa käytetään kevyttä polt to öl jyä. Hakemuksessa kerrottu polttoöljyn käyttö on keskimäärin yh teen sä 45 t / vuosi (aggregaatti 20 t/a ja työkoneet 25 t/a). Polt toöl jyn lämpöarvo on 42,8 MJ/kg. Hakija on toimittanut myös tiedot työko nei den ominaiskulutusarvoista sekä päästökertoimet. 9.3 Melu ja tärinä Hakija arvioi, että louhinnassa melua aiheutuu porauksista, rä jäy tyksis tä, rikotuksesta sekä louheen lastauksesta. Murskausasemalla me lua aiheutuu kuljetuksissa, murskauksessa, sekä seulonnoissa. Murs kaus ase ma kuuluu tielaitoksen ympäristönsuojelujulkaisun (TIEL ) mukaiseen luokkaan C. Hakijan mukaan melu le viää kivenmurskauksessa haitallisena noin 500 metrin etäisyydelle. Melua esitetään vähennettäväksi koteloimalla työvaiheita ja si joit tamal la murskekasat varastoalueen reunoille. Tärinästä hakija ei arvioi olevan vaikutusta lähialueen asuin kiin teistöil le, koska ne sijaitsevat niin kaukana toiminta-alueesta. Kal lioaluei ta ei vielä kaikkia ole paljastettu, joten kallion kokoa tai suuntaa ei vielä tiedetä. Hakijalla ei ole tietoa siitä, minne saakka kal lio alu eet ulottuvat. Lähialueen taloihin tulee hakijan mukaan puhdas vesi Luo to sen kankaan vesiosuuskunnalta. Kaivoista ei ole tietoa. Hakijan mukaan lähi alu eel la sijaitsee yksi pieni lähde Katajakangas 1-kiinteistön ete läosas sa ( ), joka on Savon Maa- ja Piharakentajat Oy:n omis tuk ses sa. Lähteestä ei oteta talousvettä. 9.4 Liikenne

11 Sora ja murske kuljetetaan nykyistä tieyhteyttä pitkin. Louhinnan ja murskauksen toiminta-aikana alueelle tulee 10 kevyen lii ken teen käyntiä vuorokaudessa ja max raskaan liikenteen käyn tiä vuorokaudessa. Liikennettä on arkipäivisin (maanantai per jan tai) klo välillä. Valmista murskemateriaalia kuljetetaan tarpeen mukaan työ koh teisiin koko vuoden aikana arkipäivisin ja myös viikonloppuisin, mikä kul je tus on urakoinnin vuoksi tarpeen. 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakijan mukaan louhinnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniik kaa. Käytettävä tekniikka on avolouhinta. Murskauksessa käytetään hakijan mukaan myös parasta käyt tö kelpois ta tekniikkaa. Käytettävä tekniikka on murskaus esim. Metso Mine ral sin nykyaikaisilla murskauslaitoksilla. Louhintaporauksissa, räjäytyksissä ja murskauksessa käytetään aina laitteistoja jotka ovat viranomaisen hyväksymiä ja henkilöstö on am mat ti tai tois ta. Toiminnassa yleisesti käytetään viimeisimpiä teknisiä ja taloudellisia rat kai su ja päästöjen ja riskien minimoimiseksi. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan ympäristövaikutukset tulevat olemaan paikallisia ja en si si jai ses ti maisemallisia. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai arvokkaita mai sema-aluei ta. Tästä syystä hakija on arvioinut, että toiminnalla ei ole vai ku tus ta luonnonsuojeluarvoihin. Toiminnan päätyttyä alue mai semoi daan ja metsitetään. Hakijan mukaan alue sijaitsee maa-aineksen ottotoiminnan, lou hinnan ja murskauksen kannalta otollisella alueella, joka on hyvien kulku yh teyk sien varrella, ja jossa lähin asutus on kaukana, eikä toi minnas ta ole haittaa asutukselle. Hakijan mukaan hydrogeologisiin olosuhteisiin ottotoiminnalla ei ole sa not ta vaa vaikutusta, koska alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Alue ei sijoitu myöskään vesistön läheisyyteen. Vaikutuksia vesien ja maa pe rän laatuun torjutaan hakemuksessa kuvatuilla suo ja ra ken teilla ja ripeällä toiminnalla onnettomuustilanteissa. Hakijan mukaan toi-

12 met ovat riittävät ottaen huomioon alueen ympäristöolot, josta syys tä toiminnalla ei ole vaikutuksia vesien laatuun. Kasvillisuuteen hakijan mukaan ottotoiminnasta aiheutuvat muu tokset koskevat pelkästään toiminta-aluetta, eikä ympäristön kasvistolle ole toiminnasta pidempiaikaista haittaa. Hakijan mukaan louhinnassa ja murskauksessa syntyvä pöly ei aiheu ta haittaa lähimmälle asutukselle, koska toiminta on ly hyt kes toista ja asutusta ei ole välittömässä läheisyydessä. Toiminnasta aiheutuvan melun haittoja vähennetään hakemuksessa esi te tyil lä toimenpiteillä, joten melusta ja tärinästä ei hakijan mukaan ole haittaa lähiasutukselle. Syrjäisen sijainnin vuoksi hakija arvioi, että toiminnasta aiheutuvat hai tat ovat asutukselle vähäiset. Syrjäisen sijainnin ja lyhyen vuo sittai sen toiminta-ajan vuoksi toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta ylei seen viihtyvyyteen ja terveyteen. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Louhinnasta ja murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päi vä kirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät sekä laitteiden huollot ja poik keuk sel li set tapahtuman (kuten onnettomuudet). Myös alueelle va ras toi ta vien materiaalien määrästä pidetään kirjanpitoa. Kirjanpito on lupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Toimintajakson aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan ym pä ristö lau ta kun nal le. Jätteiden toimituksista pidetään kirjaa ja vaarallisten jätteiden toi mitus ten kuitit säilytetään. Myös jätteiden pidettävä kirjanpito on ym päris tö lu paa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrä pidetään hakemuksen mu kai se na tarkkailemalla ja huoltamalla asemien laitteita päivittäin, se kä hillitsemällä tarvittaessa pölyämistä ja sen leviämistä. Poikkeuk sel li set päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan. Asemien henkilökunta on ammattitaitoista ja laitteet ovat ajan mu kaiset, jolloin henkilökunta suorittaa jatkuvaa käyttötarkkailua. Viranomaisille raportoidaan vuosittain luvan mukaisesti. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuusriskiä aiheuttavat louhinnan räjäytystyöt, poltto- ja voi-

13 te lu ai nei den varastointi, tankkaus, vaarallisten jätteiden varastointi, työ ko nei den vuotoriski sekä aseman toimintahäiriöt ja mahdolliset tu li pa lot. Louhinnan onnettomuuksia estetään käyttämällä asiantuntevaa louhin ta ura koit si jaa. Poltto- ja voiteluaineiden ja vaarallisten jätteiden va ras toin nin sekä työkoneiden varastoinnin aiheuttamaa ym pä ris töris kiä vähennetään varastointipaikkojen suojauksilla ja sijoittamalla va ras tot turvalliseen paikkaan. Asemien toimintahäiriöitä ja muita onnet to muuk sia vähennetään huolloilla ja tarkkailulla. Tarvittaessa asemat pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin es tä mällä vuodon jatkuminen sekä imeytetään vuotanut aines imey tys ai neeseen tai poistetaan pilaantunut maa-aines. Pilaantunut maa-aines ja käy tet ty imeytysaine toimitetaan luvan saaneeseen kä sit te ly paikkaan. Onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi palolaitokselle ja ym pä ristö lau ta kun nal le. Asemalla on näkyvässä paikassa kirjalliset ohjeet ilmoi tus ten tekemisestä onnettomuustilanteissa. Aseman hen ki lö kuntaa on myös koulutettu toimimaan erilaisissa onnettomuus- ja häi riöti lan teis sa. 13. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemus ja liite - Maakuntakaavaote - Yleiskartta 1:10 000) - Asemapiirros (1:5 000) - Lista naapureista - Kiinteistörekisterin tietoja - Maa-aineksen ottosuunnitelma Sijaintikartta - Lähialuekartta (1:5 000) - Nykytilannekartta (1:2 500), lopputilannekartta (1:2 500) sekä pituus- ja poikkileikkaus (2 kpl) (1:1 000) - Maa-aineslupahakemus ja lupapäätös (Sonkajärven kunta, Ra kennus val von ta jaos to ) - Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma maa-ainesten ot ta mis toimin nal le LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Sonkajärven kunnan ilmoi tus tau lul la Kuulutusta koskeva ilmoitus on jul-

14 kais tu Miilu - lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tie to erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristönsuojelun tehtäväalue on käynyt toiminta-alueella tar kastuk sel la Tarkastukselta otetut valokuvat on liitetty sa mana päivänä käydyn neuvottelun muistion liitteeksi ja neu vot te lu muistio on liitetty hakemuksen asiakirjoihin. Saman tarkastuksen aikana tar kas tet tiin molemmat toiminta-alueet (Savon Maa- ja Pi ha ra ken tajat Oy:n sekä Ylä-Savon Sora Ay:n toiminta-alueet) Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Hakemuksen johdosta ei jä tet ty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Valmistelijan päätösehdotus: 15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Ylä-Savon Sora Ay:lle ympäristöluvan lou hin nal le ja murskaukselle kiinteistöille Kallio (kiinteistötunnus ), Kallio II (kiinteistötunnus ), Yss1 (kiinteistötunnus ) ja Mummulanrinne (kiinteistötunnus ) sekä seulontakivien murskaukselle kiinteistölle Sälevän yhteismetsä (kiinteistötunnus ). Hakemuksessa esitetyn lisäksi on toiminnassa noudatettava lu pamää räys ten ehtoja. 16. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. 17. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 17.1 Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistöiltä Kal lio (kiinteistötunnus ), Kallio II (kiinteistötunnus ), Yss1 (kiinteistötunnus ) ja Mummulanrinne (kiinteistötunnus ) ja Sälevän yhteismetsä (kiinteistötunnus )) otettuja maa-ai-

15 nek sia. Toiminta-aika on vuosittain enintään 80 päivää. Tuot tei den kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ympärivuoden. Toiminta-aika murskaamisen, poraamisen ja rikotuksen osalta on arki päi vi sin (maanantai perjantai) klo Räjäytyksiä saa teh dä arkipäivisin (maanantai perjantai) 1 2 kertaa viikossa klo Kuormaamisen ja kuljetusten toiminta-ajat ovat ar ki päivi sin (maanantai perjantai) klo sekä vii kon lop pui sin (lauantai-sunnuntai) klo Perustelut: Toiminta-ajat ovat hakijan esittämiä. Hakija on ha ke mukses sa esittänyt, että louhintaa tehdään alueella 1 2 vuoden välein. Rä jäy tyk siä arvioidaan tehtävän 1 2 kpl viikossa toimintajakson aika na eli enimmillään noin 10 räjäytystä/toimintajakso. Isojen kap palei den pienentämistä eli rikotusta arvioidaan tehtäväksi päivää vuodessa, poraamista päivää vuodessa ja murskausta päivää vuodessa. Yhteensä toimintapäiviä alueella on päivää (eli 16 viikkoa; 4 kk) vuosittain. (YSL 8 ja 43, NaapL 17 ) Tärinä 17.2 Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön raken nus ten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista tarvittaessa selvittää räjäytyksistä ai heutu van tärinän johtavuus sekä selvittää lähikiinteistöjen kat sel mus tarve toiminnan eri aikoina ja varmistaa sopivien räjähdysainemäärien käyt tö. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan tärinästä syntyviä hait to ja, tulee toiminnanharjoittajan selvittää tärinän voimakkuus mittauk sin häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riit tävä kokemus ja asiantuntemus tärinämittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kallion rä jäytyk sis tä on ilmoitettava vähintään vuorokautta ennen lä hi kiin teis tö jen omistajille. Lähiasutukselle on myös tiedotettava louhinta- ja murskaus työs tä vastuussa olevan tahon yhteystiedot. Perustelut: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennal ta eh käi syn varmistamiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Tä ri nämit tauk set ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksesta ai heu tuvan tärinän voimakkuus, jos sen epäillään aiheuttavan haittaa. Mittaus tu los ten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä tärinän leviä mi sen torjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mit taus tu losten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulko puo li nen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten te ke mi seen. (YSL 43, NaapL 17 ) Melu