Virtuaalimaailman versio 2011 käyttöohje

Transkriptio

1 Virtuaalimaailman versio 2011 käyttöohje

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Lähtökohdat Materiaalin tarkoitus ja käytettävyys Kohteen esittely Kokonaisuus Asuintalo Myymälä Parkkitalo Teollisuusrakennus/halli Vanha kerrostalo eli AS OY Vanha RATEKO Sähköisen materiaalin sisältö Sähköisen materiaalin käyttöön tarvittavat sovellukset Materiaalin käyttäminen sovelluksissa MOV-formaatti eli QuickTime Player ja virtuaaliobjektit PDF-formaatti eli Adobe Acrobat ja sähköiset paperit Xls-formaatti eli Microsoft Excel ja sähköiset määrätiedostot Jpg-formaatti ja sähköiset näkymäkuvat Muut formaatit Paperitulosteet Paperitulosteiden tekeminen Paperitulosteiden mittakaava Jatkokehitys ja palaute... 42

3 1 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat Virtuaalimaailmahanke on jatkoa virtuaalitalohankkeelle, joka on lähtenyt alun perin ongelmasta, joka rakennusalan opetuksessa on ollut pitkään. Eri koulutusosioissa kuten mm. kustannuslaskennassa, tuotannon aineissa ja rakennesuunnittelun aineissa on ollut aina puutteita case-kohteista. Tähän tämä hanke pyrkii vastaamaan. Virtuaalimaailmahankkeen tuottama kohde lähtee rakentamisen koko elinkaaren lähtökohdista. Virtuaalitalo hanke on jo edennyt versioon 3, jonka nimi on muutettu Virtuaalimaailmaksi sen laajuuden ansiosta. Tämä käyttöohje on laajennettu versio Virtuaalitalohankkeen edellisistä versioista. Jos käyttäjällä on sekä Virtuaalitalosta versio 1 ja 2 tai vain pelkästään 2 tai Virtuaalimaailman versio 2011, niin tämä käyttöohje on käytettävissä. Virtuaalimaailma-opetusmateriaali on 3D-malli, joka sisältää virtuaalitodellisuudessa olevan alueen rakennuksineen. Niin sanotussa asuintalokorttelissa (version 1) rakennuksia ovat 7- kerroksinen asuintalo, myymälä, 2-kerroksinen parkkitalo ja version 2 teollisuuskortteli, jossa on teollisuusrakennus. Virtuaalimaailma 2011 sisältää näiden lisäksi 50 ja 60 luvun vaihteen tyypillisen kerrostalon, jota on laajennettu liikesiivellä 70-luvulla. Mallien taso on L2- luonnostasoinen. Malleista on tehty useita 2D-piirustuksia eri formaatteihin, joita voidaan tulostaa tarvittaessa paperille ja sähköisiä CAD-kuvia muokata rajallisesti. Alkuperäiset mallit on tehty siten, että sen muuttaminen myöhemmin joustavasti on mahdollista tämän asiakirjan kohdan 6 mukaisesti tarpeen mukaan. Tietomallinnuksen vaatimuksia palvelee parhaiten IFC-formaatti, joka löytyy myös kohdasta muut formaatit. 1.2 Materiaalin tarkoitus ja käytettävyys Materiaalin tarkoituksena on toimia jatkotyöstettävänä alustana sekä kohteena eri rakennusalan koulutuksissa. Se toimii sellaisenaan jo rakennuttamisen, kustannuslaskennan tavoitehinta- ja rakennusosalaskennassa, tuotannonsuunnittelussa ja tehtäväsuunnittelussa sekä muissa vastaavissa koulutusosioissa, joihin riittää L2-tasoiset piirustukset. Rakennesuunnittelun ja LVISJA-suunnittelun koulutusosioissa tämä materiaali toimii

4 2 lähtökohtana eli kuten todellisuudessakin tässä vaiheessa alkavat ko. suunnittelijat tehdä voimakkaampaa yhteistyötä ARK-suunnittelijoiden kanssa. Käytännössä kuitenkin materiaali toimii kaikessa rakentamisen koulutuksen ammattiaineissa kautta linjan. Opetuksessa kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan IFC-formaattia, jolloin mallit voidaan tuoda useaan eri ohjelmaan ja mallia voidaan täydentää 3D-suunnitelmilla. L2-tasoinen lähtökohta aiheuttaa tietysti rajoitteita, mutta myös mahdollisuuksia ja haasteita. Materiaalin asuintalossa on kellarikerroksessa väestönsuojavaraus, jonka mitoitus ja suunnittelu on opiskelijoiden vastuulla. Myös muiden tilatarpeiden ja tarvittavien muutosten miettiminen normien ja määräysten pohjalta on oppimisen kannalta järkevää. Rakenteisiinkin tulee väistämättä muutoksia ja eri vaihtoehtojen hakemisia. LVISJA-suunnittelun opettamisessa kaikki alkaa ko. kohteessa täysin alusta ja siinä tulee miettiä tarvittavia muutoksia rakennuksen tiloissakin sekä rakenteissa. Materiaalin tehokas käyttäminen edellyttää tietotekniikan perustaitojen lisäksi Microsoft Excelin ja AutoCADin tai vastaavan CAD-ohjelman osaamista. Kyseisten ohjelmien lisäksi tarvitaa ilmaisista ohjelmista Adobe Acrobat Reader ja QuickTime Player. Näistä tarkemmin kohdassa 3. Kuva 1.1 Virtuaalitalohanke alkuperäisessä ympäristössä ArchiCAD - ohjelmassa.

5 3 2 Kohteen esittely 2.1 Kokonaisuus Kuten kohdassa 1 mainittiin, niin version 2011 kohteeseen kuuluu 7-kerroksinen asuinkerrostalo ja jossa on kellarikerroksessa väestönsuojavaraus. Asuinkerrostalon lisäksi tonttiin 1 kuuluvat myös 2-kerroksinen parkkitalo ja 1-kerroksinen myymälä. Tontti kohteessa ns. muuttuja eli tontti voi vaihdella, mutta sitä muutettaessa on otettava huomioon korkomaailman muutokset. Oletustontti on tasainen yksinkertainen peruslaattamainen lähtökohta. Kouluttamisen näkökulmasta olisi hyvä, että kohdetta sovitettaisiin eri tontteihin ja tarvittaessa rakennusten sijoittelua tontilla muutettaisiin. Virtuaalimaailmassa on myös teollisuusrakennus omalla tontillaan. Teollisuusrakennus on ns. joustavalla suunnittelulla toteutettu eli siinä on tilan jakovarauksia, mikäli vuokralaiset on helpompi saada vuokralle pienempiin tiloihin. Teollisuusrakennus on oletusrakenteiltaan teräsrakenteinen, mutta se voidaan harjoituksen vuoksi mitoittaa myös puu- tai betonirunkoisena. Viimeisimpänä lisäyksenä on tehty vanha kerrostalo 50 ja 60 luvulta, joka on 3-portainen ja 7 kerroksinen sekä jossa on kellarikerros. Talon laajennus eli liikesiipi on 70 luvulta. Tätä kerrostaloa kutsutaan aineistossa sekä Vanhaksi kerrostaloksi että AS OY Vanha RATEKOksi. Tämän lisäyksen päätarkoitus on palvella korjausrakentamisen opettamista.

6 4 Kuva 2.1 Version 2011 kohteet ja niiden oletussijainti projektissa.

7 5 2.2 Asuintalo Asuinkerrostalo on oletusarvoisena versiossa 1 7-kerroksinen pistekerrostalo, jossa on kellarikerroksessa väestönsuojavaraus ja vesikatolle IV-konehuonevaraus josta tarvittaessa osa voidaan varata hissin konehuoneeksi. Alkuperäinen projekti on mallinnettu siten, että se on muunnettavissa vapaasti rakenteiden, kerroslukujen ja tilojen sijoittelun osalta. Tämä tapahtuu tarvittaessa kehitystyönä seuraavien versioiden julkaisujen yhteydessä. Asuinkerrostalossa kerrokset 1-n ovat identtisiä keskenään. Ylinkerros ja sisääntulokerros eli 0.kerros poikkeavat ovat sen sijaan erilaisia. Ylimmässä kerroksessa ei ole porrasta ja sieltä on huoltoluukku IV-konehuoneeseen. Sen sijaan 0.kerros poikkeaa enemmän näistä kerroksista. Myös kellarikerros on täysin poikkeava. Peruskerroksien kokonaisala on 308 m 2. Talossa on myös hissi. Kuva 2.2 Asuinkerrostalon julkisivu ja kerrosjaottelu.

8 6 2.3 Myymälä Myymälä on tyyppillinen alle 400 m 2 :n kokoinen ympäri vuoden aukiolon mahdollistava myymälä. Myymälän kokonaisala on 480 m 2. Rakennuksen rakenteet ovat oletusarvoisesti puuta, mutta on myös mahdollista suunnitella rakenteet muillakin materiaaleilla kuten esimerkiksi teräksellä. Tässäkin rakennuksessa tulee ottaa huomioon LVISA-suunnittelun erityispiirteet ja vaatimukset. Myymälän sijaintia muutettaessa tulee ottaa huomioon palomääräykset ja kulku sekä logistiikka. Myymälärakennuksen irtokalusteet ja kiintokalusteet ovat karkealla tasolla hahmoteltuja ja niitä tulee täydentää tarvittaessa koulutuksien sisällä. Kuva 2.3 Myymälän pohjapiirustus

9 7 Kuva 2.4 Myymälän julkisivu 2.4 Parkkitalo Parkkitalo on peruspilaripalkkirunkoinen kaksi kerroksinen autojen pysäköintiin tarkoitettutalo. Parkkitalo tehty sitoen se moduuliverkkoon ja rakennesuunnittelun vaativuus huomioon ottaen. Parkkitalon rakenne voidaan suunnitella paikalla valettuna tai elementtirakenteisena. Myös liitto- ja teräsrakennevaihtoehdot voidaan huomioida. Kuva 2.5 Parkkitalon julkisivu

10 8 Kuva 2.6 Parkkitalon pohjapiirustus 2.5 Teollisuusrakennus/halli Teollisuusrakennus on hallimainen monitoimitila teollisuustuotantoa varten ja sen kokonaispinta-ala on noin 1100 m 2. Se on teräsrunkoinen, jossa on vaippa polyuretaanipeltielementeistä. Kohteessa on myös väestö- suoja. Tilat ovat suunniteltu joustavasti muunneltavaksi. Tämä rakennus soveltuu loistavasti rakennustekniikan ja rakentamistalouden sekä infran lisäksi talotekniikan kursseille opetus- ja harjoitustyö aihioksi. Halliin voidaan suunnitella myös dynaamisten kuormituksien mitoittamiseksi siltanostureita ja tutkia ko. kuormia trukki liikenteen aiheuttamina. Myös teollisuusrakennus on tehty sitoen se moduuliverkkoon ja rakennesuunnittelun vaativuus huomioon ottaen.

11 9 Kuva 2.7 Teollisuusrakennuksen pohjapiirustus 1. krs Kuva 2.8 Teollisuusrakennuksen julkisivut

12 Vanha kerrostalo eli AS OY Vanha RATEKO Vanha kerrostalo 50 ja 60 luvulta, joka on 3-portainen ja 7 kerroksinen jossa on kellarikerros. Talon laajennus eli liikesiipi on 70 luvulta. Kerrostalon päätarkoitus on palvella korjausrakentamisen opettamista. Aineita jota tämän kohteen on kaavailtu palvelevan ovat kaikki korjausrakentamiseen liittyvät aineet, kuten esimerkiksi rakennuttaminen, kustannuslaskenta, korjausrakentaminen ja sen suunnittelu yms. Tähän kohteeseen on tehty esimerkki rakennustapaselostus jota voi käyttää sellaisenaan tai muunnellen. Kuva 2.9 Vanhan kerrostalon pohjapiirustus 1. krs

13 Kuva 2.10 Vanhan kerrostalon julkisivut 11

14 12 Sähköinen materiaali 2.7 Sähköisen materiaalin sisältö Jakelu ja hakemistot Sähköisen materiaalin jakelu tapahtuu joko DVD:nä tai nettijakeluna. Myös materiaalin päivitys jatkossa tapahtuu samaa protokollaa noudattaen. Sähköisen materiaalin hakemistopolun logiikka perustuu siihen että päätasolla on selkeästi erotettuna ensin eri piirustuksiin liittyvät formaatit ja sen lisäksi myös määrät eriteltynä sekä yleisiä 3D - esittelykuvia. Kuva 3.1 Sähköisen materiaalin hakemistopolku

15 13 Kuva 3.2 Päätason kansiot Kuten edellä on mainittu, niin päätason kansiot on jaoteltu pääosin eri formaattien mukaan. 3D kuvia kansio sisältää jpg-formaatissa olevia esittelykuvia kohteesta ja Määrät kansio taas xls-formaatissa olevia määräluetteloita. Muutoin formaatit käyvät ilmi kansioiden nimistä. Päätason kansiot pois lukien edellä mainitut kaksi kansiota on taas jaettu kohteittain alikansioihin. PDF-kansiossa on lisäksi myös Määrät sekä Kokonaisuuden julkisivut pdfformatissa D kuvia ja Määrät kansiot Osa alikansioista sisältää myös päätasolla tiedostoja, jotka ovat yleisen tason dataa sisältäviä tiedostoja. 3D-kuvia ja Määrät kansiot eivät kuitenkaan sisällä alikansioita, vaan ainoastaan tiedostoja. 3D-kuvia kansio sisältää kymmenen kappaletta.jpg tiedostoja (kuva 3.3).

16 14 Kuva 3.3 3D kuvia kansion sisältö Määrät excel- kansio sisältää useita eri määrätiedostoja.xls muodossa. Nämä tiedostot palvelevat karkealla tasolla määrälaskentaa ja niitä tulee täydentää tarvittavilta osin. Määriä on käytettävä harkintaa käyttäen. Nämä määrät ovat tarkoitettu lähinnä kustannuslaskennan ja tuotannon suunnittelun koulutusosioihin.

17 Kuva 3.4 Määrät kansion sisältö 15

18 DWG kansio DWG kansio sisältää lähinnä CAD-ympäristöihin liittyviä tiedostoja kohteesta. Tiedostot ovat käännettyjä 2D-kuvia alkuperäisesta ArchiCAD projektista ja ne aukeavat yleisimmillä CADohjelmilla. Kuvia tulee räätälöidä kunkin käyttötarkoituksen mukaan käyttäjän toimesta. Kansio on jaoteltu rakennusten mukaan. Päätasolla on erikseen Asemapiirros asuintalo kortteli- sekä Asemapiirros kaikki- tiedostot, jotka sisältävät VR-talon asemapiirrokset. Kuva 3.5 DWG kansion sisältö Rakennuskohtaisissa kansioissa on erikseen tarvittavat leikkaus- ja pohjapiirustukset erillisinä tiedostoina. Ne voidaan käyttäjän toimesta yhdistää samaksi tiedostoksi.

19 17 Kuva 3.6 DWG kansiossa olevan Asuinkerrostalo alikansion sisältö Kuva 3.7 DWG kansiossa olevan Asuintalokorttelin julkisivut alikansion sisältö

20 18 Kuva 3.8 DWG kansiossa olevan Myymälä alikansion sisältö Kuva 3.9 DWG kansiossa olevan Parkkitalo alikansion sisältö

21 19 Kuva 3.10 DWG kansiossa olevan Teollisuushalli alikansion sisältö

22 20 Kuva 3.11 DWG kansiossa olevan Vanha kerrostalo alikansion sisältö

23 MOV kansio MOV kansio sisältää Virtuaaliobjekteja kohteesta. Tiedostot aukeavat Applen QuickTime Player-ohjelmalla, joka on ilmainen. Valitettavasti kyseinen ohjelma ei toimi 64-bittisessä käyttöjärjestelmässä kaikilla ominaisuuksillaan, joten tämä formaatti tulee jäämään pois VR-talo versioista. Näin ollen Virtuaalimaailma 2011 versiossa on sama MOVkansion sisältö kuin Virtuaalitalon versiossa 1. Oletus on kuitenkin, että VBEGformaatti korvaa mov-formaatin paremman käytettävyytensä ansiosta. Virtuaaliobjektien tarkoitus on luoda virtuaalimaailman kautta kokonaiskuva kohteesta myös visuaalisesti. Tämä helpottaa hahmottamaan kolmiulotteisesti kohteen erikoispiirteet. Virtuaaliobjekteja ei voi työstää käyttäjän toimesta. Lähestymistapa näissä tiedostoissa on se että näin voidaan esitellä rakennettava kohde myös tuleville asiakkaille tai tilaajalle. Kansio on jaoteltu rakennusten mukaan. Päätasolla on Virtuaaliobjektitiedosto kokonaisuudesta, jossa on kaikki rakennukset sekä oletustontti. Kuva 3.12 MOV kansion sisältö

24 22 Rakennuskohtaisissa kansioissa on Asuinkerrostalo kansiossa on peruskerrokset omina virtuaaliobjekteina ja muissa kukin rakennus omana kokonaisuutena. Kuva 3.13 MOV kansiossa olevan Asuinkerrostalo alikansion sisältö Kuva 3.14 MOV kansiossa olevan Myymälä alikansion sisältö Kuva 3.15 MOV kansiossa olevan Parkkitalo alikansion sisältö

25 PDF kansio PDF kansio sisältää kaikki edellä mainitut tiedostot paitsi virtuaaliobjektit.pdf tiedostoiksi muunnettuna kohteesta. Kuten edellisetkin päätason kansiot on tämäkin kansio on jaoteltu rakennusten mukaan, mutta sen lisäksi löytyvät myös Määrät ja kokonaisuuden julkisivut kansioiden tiedostot.pdf muodossa. PDF-formaatteja voidaan avata Adobe Acrobat Reader ilmaisohjelmalla. Päätasolla on erikseen myös asemapiirrokset kohteista sekä 3D esittelykuvat ja kaikki.pdf tiedostot koottuna kokonaisuudeksi kokonaisuus.pdf tiedostoksi. Kuva 3.16 PDF kansion sisältö

26 24 Rakennuskohtaisissa kansioissa on Asuinkerrostalo kansiossa on peruskerroksien pohjapiirustukset ja perspektiivikuvat sekä talon koko leikkauskuva omina tiedostoinaan. Kuva 3.17 PDF kansiossa olevan Asuinkerrostalo alikansion sisältö Vastaavasti Myymälä ja Parkkitalo kansiosta löytyvät pohjapiirustukset ja leikkauskuvat omina tiedostoinaan.

27 25 Kuva 3.18 PDF kansiossa olevan Myymälä alikansion sisältö Kuva 3.19 PDF kansiossa olevan Parkkitalo alikansion sisältö

28 26 Kuva 3.20 PDF kansiossa olevan Teollisuusrakennus kortteli alikansion sisältö Edellä olevat tiedostot ovat sähköisiä paperitulosteita ja niissä olevat piirustukset ovat mittakaavassa, jonka toteuttaminen paperikopioihin tulostaessa vaatii niiden tulostamisen A3- paperikokoon. Seuraavat tiedostot kuten määrät kannattaa tulostaa A4-kokoon.

29 27 Kuva 3.21 PDF kansiossa olevan Vanha kerrostalo alikansion sisältö Vanhan kerrostalon PDF:t sisältävät suuren määrän piirustuksia ja ne on niputettu samaan tiedostoon. Piirustukset ovat sen verran suuria, että tulostaessa niitä A4 tai A3 kokoon niiden luettavuus tulee kärsimään siitä. Tämän takia onkin suositeltavaa käyttää niitä sähköisessä muodossa.

30 28 Kuva 3.22 PDF kansiossa olevan Määrät alikansion sisältö Tämä määrät kansio sisältää vain asuinkerrostalon ja myymälän määrät. Teollisuusrakennuksen määrät löytyvät kansiosta Teollisuusrakennus kortteli, kuten myös Vanhan kerrostalon määrät löytyvät vastaavasti Vanha kerrostalo kansiosta.

31 29 Kuva 3.23 PDF kansiossa olevan Teollisuusrakennus kortteli kansion Määrät alikansion sisältö Kuva 3.24 PDF kansiossa olevan Vanha kerrostalo kansion Määrät alikansion sisältö

32 30 Kohteiden julkisivut kansiossa olevat julkisivut ovat vain asuinkerrostalokorteliin liittyviä ja ovat tarkoitettu käytettäväksi 1:200 mittakaavassa paperitulosteina. Nämäkin tiedostot tulee tulostaa A3-paperikokoon mikäli ne halutaan käyttöön ko. mittakaavassa. Kuva 3.25 PDF kansiossa olevan Kokonaisuuden julkisivut alikansion sisältö 2.8 Sähköisen materiaalin käyttöön tarvittavat sovellukset Sähköisen materiaalin käyttämiseen tarvitaan muutamia eri sovelluksia riippuen siitä, mitä formaattia halutaan milloinkin käyttää. Aineisto on pyritty tekemään siten, että se toimii myös ilmaissovelluksien pohjalta. Ilmaisia sovelluksia löytyy useista eri internet-osoitteista ja seuraavassa niistä muutama:

33 31 CAD-ohjelmat: CAD-tiedostojen luku: josta voi ladata erilaisia AutoDeskin ACADtiedostojen lukuohjelmia PDF-ohjelmat: MOV-ohjelmistoja: Sekä yleisiä ilmaisohjelmia: IFC-viewer: DWG-formaatissa oleva materiaali on tallennettu siten, että sen tulisi aueta yleisimmillä CAD-ohjelmilla, mutta pääkäyttötarkoitus on käyttää sitä AutoDeskin AutoCADillä joka lienee yleisimmin käytetty CAD-ohjelmisto Suomessa ja maailmalla. PDF-formaatti on sen sijaan sähköinen paperi jonka Adoben ohjelmistotalo kehittänyt. Formaatin avaamiseen on useita eri ohjelmia, mutta myös Adoben ilmainen Reader on ladattavissa internetistä osoiteesta IFC-formaatti on kehitetty tietomallien siirtoon osapuolten kesken ja sen kehitystyö on edelleen kesken. IFC on kuitenkin lähes ainoa formaatti, jolla tietomalli saadaan siirrettyä "älykkäästi". Solibrin viewer on vain yksi monesta toimivasta vieweristä, jolla voidaan lukea mallia ilmaiseksi.

34 Kuva 3.26 Näkymä Adoben kotisivujen pääsivulta. Adoben Readerin lataus alkaa alakulman Get ADOBE READER painikkeesta ja ohjelma on ilmainen. 32

35 33 MOV-formaatti on Applen kehittämä, jonka perustarkoitus on palvella video-formaattina. MOV-formaatti soveltuu kuitenkin loistavasti panoraamakuvien katseluun ja siten myös virtuaaliobjektien tarkasteluun. Formaatin avaamiseen käy lähes ainoastaan Applen oma QuickTime Player, joka on myös ilmaiseksi ladattavissa internetistä. Se löytyy osoiteesta Kyseiseltä sivulta tulee valita QuickTime Player. QuickTime Pro on sen sijaan maksulinen sovellus ja sitä ei tarvita välttämättä näiden tiedostojen käyttämiseen. Kuva 3.27 Näkymä Applen kotisivujen QuikTime lataussivusta. Määrät kansiossa olevien XLS-formaatin omaavien tiedostojen käyttäminen käy luontevimmin Microsoftin Office pakettiin kuuluvalla Microsoft Excel ohjelmalla. Tämä takaa kyseisissä tiedostoissa valmiiksi tehtyjen pikasuodatustoimintojen toimivuuden. Tiedostot aukeavat muutenkin esimerkiksi ilmaisella Open Office paketin työkaluilla.

36 34 3 Materiaalin käyttäminen sovelluksissa 3.1 MOV-formaatti eli QuickTime Player ja virtuaaliobjektit Virtuaaliobjektit eli.mov tiedostojen käyttäminen sen jälkeen, kun tietokoneeseen on asennettu QuickTime Player lähtee siitä, että käynnistetään ohjelma. Tämän jälkeen File valikosta avataan kohta open file. Haetaan kansioista haluttu.mov tiedosto ja avataan se. Samaan lopputulokseen pääsee ko. tiedostoja MyComputer näkymässä. Kun tiedosto aukeaa, niin vie hiiri kuvan päälle. Kursori näyttää silloin käden kuvaa. Paina hiiren 1.painike pohjaan ja liikuta hiirtä samanaikaisesti. Näin saat kuvakulman muuttumaan. Virtuaaliobjekti toimii kyseisessä sovelluksessa eräänlaisena pienoismallin korvikkeena. Kuva 4.1 Virtuaaliobjekti avattuna QuickTime Playerissä

37 PDF-formaatti eli Adobe Acrobat ja sähköiset paperit Kuten tässä ohjeessa on aiemmin mainittu, niin.pdf-tiedostot ovat eräänlaisia sähköisiä paperinkorvikkeita. Ne luodaankin usein tulostamalla virtuaalisen tulostimen avulla, joka tuottaa sähköisiä papereita tulosteina. Niitä voidaan luoda lähes mistä tahansa ohjelmasta jossa on tulostustoiminto. Näkymät riippuen lukuohjelmasta ovat sivu kerrallaan, kirjanmerkkinäkymä+sivu ja sivujen pienoiskuvakkeet+sivu. Tämän projektin isommat kokonaisuudet on pyritty toteuttamaan pienoiskuvakkeet+sivu näkymin. Suositus tämän projektin.pdf tiedostojen käyttämiselle on Adoben oma Reader-ohjelma, jolloin yhteensopivuus voidaan taata. Käyttäminen alkaa asentamalla tietokoneeseen.pdf-tiedostojen lukuohjelma. Ohjelman käynnistämisen jälkeen voidaan tiedosto avata File-valikosta ja sieltä open komennolla sekä kertomalla kohteen sijainti. Nopein tapa tässäkin tapauksessa on MyComputer näkymässä avattavan tiedoston päällä tuplaklikkata hiiren 1.painikkeella. Jos tiedosto sisältää useita sivuja, niin niitä voidaan valita katsottavaksi pyörittämällä hiiren rullaa tai ohjelman liukuja näkymän sivusta. Nopein tapa lienee kuitenkin valita sivujen pienoiskuvakkeista näkymän vasemmalta puolelta. Tulostus tapahtuu normaalisti File valikon kohdasta Print kuten muissakin sovelluksissa.

38 Kuva 4.2 Kokonaisuus.pdf avattuna Adobe Acrobatissa. Näkymä on samanlainen myös Reader versiossa. 36

39 Xls-formaatti eli Microsoft Excel ja sähköiset määrätiedostot Virtuaalimallista on otettu tietokantakyselyllä joitain määräluetteloita ulos, jotka ovat muunnettu.xls muotoon. Kuten edellä on mainittu, niin Xls-formaatti on Microsoft Excelin käyttämä formaatti, jota ymmärtää myös muutamat muut ilmaiset ja maksulliset taulukkolaskentaohjelmat. Nämä määräluettelot, jotka ovat Määrät kansiossa, sisältävät mm. Tilaluettelon ilman parkkitaloa ja RO-tasoisia seinä ym. luetteloita. Taulukot sisältävät myös pikasuodatuksen, jolla voidaan valita halutut elementit ja niiden tiedot. Maalaamalla määrätiedot saadaan alkulmasta lukea yhteismäärä summana. Kuva 4.3 Seinäluettelo RO.xls avattuna MS Excelissä. Pikasuodatuksessa US401 ja maalatun alueen yhteisumma näkyvissä alakulmassa.

40 Jpg-formaatti ja sähköiset näkymäkuvat Jpg-formaatti on yleinen kuvatiedostoformaatti, joka aukeaa lähes millä ohjelmalla tahansa. Jpg:n suurin ongelma on usein epätarkkuus, koska se on voimakkasti pakattutiedosto ja uudelleen tallentaessa muokattu tiedosto sen tarkkuus pyrkii aina huonontumaan lisää. Projektin näkymäkuvien päätarkoitus on kuitenkin vain antaa yleiskuva kohteesta kerta vilkaisulla ja siten niille ei ole annettu erityisvaatimuksia tarkkuuden suhteen. Kuva 4.4 3D kuva avattuna MS Picture Manager nimisessä kuvan katseluohjelmassa

41 Muut formaatit Materiaalin kansio muut formaatit sisältää erikoistiedostoja harvinaisempaa käyttöä varten ja VBEG exe-tiedoston, joka ei tarvitse mitään muuta ohjelmaa vaan on oma kokonainen ohjelma. VBEG exe-tiedosto toimii kuten mikä tahansa peli eli siinä on mukana vapaa liikkuvuus kohteessa ja siinä on mukana myös paljon vapaasti säädettäviä ominaisuuksia. Säädöt ja ohjeet saa esiin, kun on ensin käynnistänyt tiedoston, painamalla esc-painiketta. Seuraavassa on luetteloitu näppäimistöoikotiet:

42 40 VBEG:n lisäksi mukana on IFC 2x3-formaatti eri sitä tukevia ohjelmiin vientiä varten kuten esimerkiksi TEKLAn ohjelmistoihin. Artlantista varten ja Lightscapeä varten on omat käännöksensä ko. ohjelmistoja varten sekä VRML-formaatti yleiskäyttöä varten. VRMLformaatti on kuitenkin jo vanhentumassa, joten sen toimivuus eri ympäristöissä on kyseenalaista. Kuva 4.5 Kansion Muut formaatit sisältö

43 41 4 Paperitulosteet 4.1 Paperitulosteiden tekeminen Usein pelkkä sähköinen materiaali ei riitä koulutuksessa, vaan tarvitaan myös paperikopioita kohteesta. Helpoin tapa tästä materiaalista on luoda mittakaavassa olevia piirustuksia siten että tulostetaan PDF-kuvista A3-kokoisen vaakasuuntaiset tulosteet. Näin tulostetut kuvat ovat automaattisesti siinä mittakaavassa joka lukee kunkin kuvan alapuolella. Määrätiedot kannattaa tulostaa kuitenkin A4-kokoon. CAD-kuvien tulostaminen sen sijaan tapahtuu aina kyseisen CAD-ohjelman ehdoin eli ohjeistus toimii sen CAD-ohjelman ohjeistuksen mukaan millä DWG-formaatissa oleva kuva on avattu. Kopiolaitokset kuitenkin suosittelevat tiedostoon tulostamista joko plottitiedostona (.plt) tai.pdf muodossa. Tällöin mittakaava voidaan vapaasti määrittää. Excelin määrätiedostot tulostuvat normaalien Excelin tulostustoimintojen tapaan. 4.2 Paperitulosteiden mittakaava Kuten edellä mainittiin, niin riippuen mittakaavasta täytyy tulostustapa määritellä sen mukaisesti. Tässä materiaalissa oletusmittakaavat ovat seuraavat: Asemapiirros 1:500 Pohjapiirustukset 1:100 Leikkaukset 1:100 Julkisivut 1:200 Tiedostonimessä olevat numerot viittaavat mittakaavaan eli 100 = 1:100. Kuva 5.1 Esimerkki numeroinnista joka kertoo mittakaavan

44 42 5 Jatkokehitys ja palaute Tämä käyttöohje on tehty RATEKON Virtuaalimaailmahankkeen versiota 2011 varten. Virtuaalimaailma 2011 versio vastaa jo varsinkin ammattikorkeakoulumaailmassa laajalti käytetyn, Virtuaalitalon versioiden 1 ja 2, syventävään ongelmalähtöisen opetuksen ja visuaalisen havaintomateriaalin tarpeeseen. Tämä materiaali on siis todellista virtuaaliopetusmateriaalia rakennusalalle opiskelevalle henkilölle ja se sisältää todellista tulevaisuuden toimintaa eli tietomallinnusta itseään. Kun kyseessä on virtuaalinen kohde, jota voidaan käyttää harjoitustöiden ja tunticase kohteena on ongelmana vain ja ainoastaan opettajien rohkeus poiketa perus kalvo-opetuksesta ottaessaan tämä materiaali käyttöön. Virtuaalimaailma 2011 on tehty siten, että tarvittaessa ko. kohteesta voidaan alkaa vaikka jatkossa työstämään lupapiirustuksia ja sitä kautta toteuttamaan todellisuudessa sekä kehittää tietomallinnusta rakennusalalla yhdessä. Tulee kuitenkin muistaa, että tämän tasoiset visuaaliset suunnitelmat ovat harvojen tilaajien käytössä suunnittelun alkuvaiheessa. Kuten aiemminkin olemme valmiit toteuttamaan käyttäjien erillistoiveita mahdollisuuksien mukaan. Virtuaalitalon version 1 ja 2 käyttäjäkokemukset ja palautteet ovat olleet arvokkaita kehittäessämme versiota 3 eli Virtuaalimaailma 2011 versiota ja toivomme käyttäjiltä aktiivisuutta jatkossakin, että saamme seuraavistakin versioista tehtyä entistäkin parempia opetusympäristöjä. Virtuaalimaailmamateriaalin käyttäjät voivat antaa palautetta ja esittää toiveita seuraavien versioiden toteukseen liittyen RATEKOon, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta: