Hallitusohjelman kärkihankkeet TEM/TYO

Transkriptio

1 Hallitusohjelman kärkihankkeet TEM/TYO

2 4. TYÖLLISYYS ja KILPAILUKYKY Kärkihanke: Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi (1) Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ratkaisuehdotuksen ja tarvittavat toimenpiteet työvoimapalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen yhdenmukaistaminen sekä työvoimahallinnon resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin. TE-toimistojen tehtäväksi kirkastetaan työnvälitystoiminta. Julkisen työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajayritysten kanssa vahvistetaan. Uudistus aktivoi työnhakijan omaa roolia työnhaussa, mutta myös varmistaa nykylainsäädännön sanktioiden tehokkaan täytäntöönpanon. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia erityisesti helpoimmin työllistyvien palveluissa lisätään. Työvoimahallinnossa otetaan käyttöön tulokseen perustuvia johtamis- ja palkkausjärjestelmiä, joiden mittaristona toimii muun muassa vakinaisten työsuhteiden solmimisen määrä. Työvoimahallinnon aktivointipanosten tehokkaan kohdentamisen varmistamiseksi tieteelliselle vaikuttavuustutkimukselle turvataan riittävät resurssit. Toimenpiteet: Kärkihanke rakennetaan jo käynnistetyn visio- ja strategiatyön pohjalle. Hankkeessa TE-palveluja arvioidaan ja kehitetään kokonaisuutena. Arviointiin sisältyy mm. rakenteen ja resurssien analysointi, esitys työvoima- ja yrityspalveluihin ja niiden tuottamistapoihin tarvittavista muutoksista, arvio tarvittavista lainsäädäntömuutoksista, ohjauksen uudistaminen. Aikataulu: mennessä tehdä em. kohdassa mainittu arviointi sekä suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä ja aikataulu suunnitelman toteuttamiseksi. Aikataulu myöhempien vuosien osalta tarkentuu sen jälkeen em. suunnitelma valmistuu. Vastuut: TEM/TYO, lisäksi TEM/TIETO, ALUE ja EIO, OKM, kumppanit: yksityiset työnvälittäjät, KEHA, ELYt, TEtoimistot

3 4. TYÖLLISYYS ja KILPAILUKYKY Kärkihanke: Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi (2) Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ratkaisuehdotuksen ja tarvittavat toimenpiteet työvoimapalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen yhdenmukaistaminen sekä työvoimahallinnon resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin. Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. Toimenpiteet: Arviointi vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen järjestämisvastuun mahdollisesta siirrosta kunnille on osa työvoimahallinnon uudistamisen arviointia. Arviointi siirron edellyttämistä toimenpiteistä ja vaikutuksista tehdään TEM:n asettamassa työryhmässä, jossa ovat jäseninä mm. Kuntaliitto, STM, Kela ja muut relevantit kumppanit. Arviointi tulee sisältämään mm. seuraavia asioita: vaikutukset työvoimapalvelujen järjestämiseen ja tuottamistapoihin, kuntien vastuulle kuuluvien työttömien kohderyhmän määrittely, järjestämisvastuun siirron edellyttämät resurssisiirrot (mm. henkilöstö, työllisyysmäärärahat) ja vaikutukset julkiseen talouteen, vaikutukset valtion ja kuntien työnjakoon ja yhteistyöhön (mm. työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu), tarvittavat säännösmuutokset, kuntien järjestämisvastuulle kuuluvien työvoimapalvelujen toimeenpanon ohjaus ja seuranta. Aikataulu: tehdään mennessä em. kohdassa kuvattu arviointi. Jos arvioinnin pohjalta päädytään siihen, että työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirrossa on tarkoituksenmukaista edetä, jatkovalmistelun aikatauluun vaikuttaa mm. se, edeltääkö siirtoa joillakin alueilla toteuttava kokeilu. Koska kyseessä on merkittävä muutos, olisi tarkoituksenmukaista edetä siten, että järjestämisvastuu siirrettäisiin ensin kokeiluluonteisesti joillakin alueilla. Kuntien vapaaehtoiseen mukaantuloon perustuva kokeilu mahdollistaisi vaiheittaisen etenemisen, tarvittavat korjausliikkeet ja sen hallitusohjelman kirjauksen huomioon ottamisen, ettei hallitus anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä vaalikaudella Vaiheittain toteuttaminen olisi tarkoituksenmukaista myös siksi, että ennen mahdollista siirtoa ehdittäisiin valmistella mm. työvoimapalvelujen järjestämiseen vaikuttavat työttömyysturvan muutokset ja osallistavan sosiaaliturvan malli. Aikatauluun vaikuttaa se, että työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtämiseen kunnille liittyy paljon erilaisia asioita, joista osa liittyy valtion talousarvioon ja lainsäädäntöön. Kokeilu voitaisiin todennäköisesti käynnistää aikaisintaan vuoden 2017 alussa. Jos siirto toteutetaan ilman edeltävää kokeilua, siirron huolelliselle valmistelulle tulee varata riittävästi aikaa. Siirto voisi tapahtua aikaisintaan vuoden 2018 alussa. Vastuut: TEM/TYO, lisäksi ainakin TEM/ALUE, Suomen Kuntaliitto, STM, Kela, työmarkkinoiden keskusjärjestöt, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY ry

4 4. TYÖLLISYYS ja KILPAILUKYKY Kärkihanke: Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan Hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja. Hallitus valmistelee mennessä vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa työttömyysturvan uudistuksen sisältäen työn vastaanottovelvoitteen tiukentumisen sekä velvoitteen osallistua aktivointitoimenpiteisiin. Ansioturvan lisäpäiviin sovelletaan nykylainsäädännön mukaista aktivointia. Hallitus luo osallistavan sosiaaliturvamallin, jonka tavoitteena on palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä irtisanotun työntekijän tukeminen heti työttömyyden kohdatessa. Apuna käytetään riippumattoman asiantuntijaryhmän arviointeja ja suosituksia. Vuorotteluvapaajärjestelmän ehtoja tiukennetaan muuttamalla se syyperusteiseksi ja/tai muuttamalla työhistoriaehtoa. Mikäli hallituksen ja työelämän osapuolten toimet työpanoksen lisäämiseksi eivät osoittaudu riittäviksi, vuorotteluvapaajärjestelmästä luovutaan. Toimenpiteet: Koska kyseessä on laaja asiakokonaisuus, jonka eri osilla on erilainen aikataulu, asetetaan kolme työryhmää (työttömyysturva, osallistava sosiaaliturva, vuorotteluvapaa) valmistelemaan asioita. Aikataulu: työttömyysturvan osalta hallitusohjelmassa on aikatauluksi asetettu Muiden asiakokonaisuuksien osalta aikataulu täsmentyy myöhemmin. Vastuut: TEM/TYO, lisäksi ainakin STM, työmarkkinoiden keskusjärjestöt. TEM ja STM vastaavat yhdessä hallitusohjelmaan kirjatusta kokonaisuudesta. Työttömyysturvan yleiset edellytykset kuuluvat STM:lle ja työvoimapoliittiset edellytykset (mm. työn vastaanottovelvollisuus ja velvollisuus osallistua aktivointitoimenpiteisiin) ja ansioturvan lisäpäivillä olevien aktivointi kuuluvat TEM:lle. Myös vastuu vuorotteluvapaasta ja osallistavan sosiaaliturvan mallista jakaantuu STM:lle ja TEM:lle. Työttömyysturvaan liittyvillä linjauksilla tavoitellaan merkittäviä vähennyksiä työttömyysturvamenoissa. Koska menojen vähennykset ovat saavutettavissa vain työttömyysturvan yleisiä edellytyksiä muuttamalla, työttömyysturvakokonaisuus valmistellaan STM:n asettamassa työryhmässä, jossa puheenjohtaja on STM:stä ja varapuheenjohtaja TEM:stä. Vastaavalla työnjaolla asetetaan vuorotteluvapaata valmisteleva työryhmä. Koska osallistavan sosiaaliturvan malli liittyy työvoimapalveluihin ja muihin työllistymistä edistäviin palveluihin sekä työttömyysturvan käyttämiseen aktivointitoimenpiteiden aikaisena etuutena, TEM asettaa osallistavan sosiaaliturvan mallia kehittävän työryhmän, jonka puheenjohtaja on TEM:stä ja varapuheenjohtaja STM:stä.

5 4. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY Kärkihanke: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä kaikessa päätöksenteossa vahvistetaan. Teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta. Markkinoiden toimintaa, vapaata kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin edistetään uudistamalla keskeistä lainsäädäntöä ja purkamalla kilpailua estävää toimialakohtaista sääntelyä. Osana sääntelynpurkua kauppojen aukioloaikoja vapautetaan. Isojen teollisten hankkeiden osalta otetaan käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely ja rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn. TF verkostoa vahvistetaan toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä sekä tukemalla käynnistettyjä kasvuhankkeita investointien edistämiseksi. Hallitus tavoittelee yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman aseman vahvistamista. Hallitus edistää merkittävää, mutta markkinaehtoiseen tarpeeseen perustuvaa lisärahoituksen kokoamista yritysrahoitukseen. Hallitus edistää välirahoitusrahastojen perustamista hyödyntämällä EU:n uusia kasvurahastoinstrumentteja. Hallitus perustaa Kasvurahastojen Rahasto II:n sijoituskauden päättyessä Kasvurahastojen Rahasto III:n yhteistyössä työeläkeyhteisöjen kanssa. Valtio on valmis luopumaan osasta sijoitustensa tuottoja kanssasijoittajiensa hyväksi. Vientirahoituksen elementit ja rahoituksen taso asetetaan vähintään keskeisten kilpailijamaiden tasolle. Toimenpiteet TE-palvelujen kärkeä, työnvälitystä, kehitetään vahvemmin tukemaan yritysten kilpailukykyä ja yrittäjyyden edellytysten parantamista TE-palvelujen starttirahajärjestelmä ja muuta aloittavan yrittäjän palvelua suunnataan tukemaan HO:n tavoitteita yrittäjyyden vahvistamisesta TE-palveluja kytketään tiiviimmin TF-verkostoon Määritetään ELY-keskusten ja TE-palvelujen rooli osana valtion ja kuntien yrityspalvelun arviointia (liitteessä oleva toimenpide) Yritysten kehittämisavustusta suunnataan yritysten uudistamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen Aikataulu Työnvälityksen kirkastaminen TE-toimistojen kärkituotteeksi ja yhä vahvemmin tukemaan yritysten kilpailukykyä toteutetaan osana työvoimahallinnon uudistamisen kokonaispakettia ja TE-palvelujen strategiatyötä, Aloittavan yrittäjyydestä (ml. starttiraha) on valmisteltu kehittämisesitys, jonka sisältö täsmentyy HO:n toimeenpanosuunnitelman valmistelun myötä TE-palvelujen tiiviimpi kytkeminen TF-verkostoon, tehdään virkatyönä, Määritetään virkatyönä ELY-keskusten ja TE-palvelujen rooli osana valtion ja kuntien yrityspalvelua, erillinen selvityshanke johon TYO osallistuu Vastuu: TEM/TYO Resurssit: TYOn virkatyö 5

6 5. OSAAMINEN JA KOULUTUS Kärkihanke: Nuorisotakuu yhteisötakuun suuntaan Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja työllistämistä vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Kerätään parhaat käytänteet kunnista ja laajennetaan toimivat mallit valtakunnalliseksi. Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä nuorten mielenterveyspalveluita. Kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan. TYO:n tulkinta / toimenpiteet Nuorisotakuun toimeenpanosta ja kehittämisestä vastaa laajapohjainen TEM:n johdolla toimiva Nuorisotakuu työryhmä. Huomioitava monialainen Ohjaamo-malli, jota toteutetaan n. 30 paikkakunnalla. Yhden tahon vastuu edellyttää selventämistä. Merkitseekö kirjaus, että nuorisotakuu rajataan vain peruskoulun päättäjiin. Mikä on kirjauksen suhde jo toteutettuun koulutustakuuseen. EU:n nuorisotakuusuositus koskee alle 25-vuotiaita. Suomi on toiminut mallimaana ja suunnan näyttäjänä. Nuorisotakuun nykyinen kohderyhmä on alle 25-vuotiaat sekä vuotiaat vastavalmistuneet. Työnetsijätoiminta vaatii selvennystä, työnetsijäkokeilua on TE-hallinnossa kokeiltu. Vastuu OKM, TEM, STM valtakunnallinen Nuorisotakuu-työryhmä Resurssit Resurssitarpeet kartoitettava (erityisesti sote-palvelut ja nuorten työllisyyspalvelut, kolmannen sektorin palvelut). 6

7 5. OSAAMINEN JA KOULUTUS Kärkihanke: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. TYO:n tulkinta / toimenpiteet Ehdotus on tulkinnanvarainen ja vaatii selkiinnyttämistä. On määriteltävä, mitä kootaan OKM:öön. Nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aitojen poistaminen merkitsee, että OKM:n erillinen ammatillinen aikuiskoulutus lakkaa OKM:n rahoittamana. Nykyisen OKM:n ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lakien mukaisen koulutustarjonnan, rahoituksen ja ohjauksen kokoaminen kattaisi myös työvoimakoulutuksena toteutetun toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen. Määrittelyn ulkopuolelle jäisi kaikki työvoimakoulutuksena toteutettava ei tutkintoon johtava ammatillinen lisäkoulutus, korkea-asteen koulutus ja muu räätälöity yrityslähtöinen koulutus sekä kotoutumiskoulutus. Jos reformi toteutuisi em. muodossa, on TEM:llä oltava keinot vaikuttaa OKM:n ammatillisen koulutuksen tarjonnan alakohtaiseen ja alueelliseen suuntaamiseen ja koulutussisältöjen kehittämiseen. Työnhakijoiden pääsy koulutuksiin on turvattava. Yksityisten koulutuspalveluyritysten asema koulutusmarkkinoilla heikkenisi merkittävästi. Yleissivistävä kotoutumiskoulutus ja ehdotetaan siirrettäväksi TEM:ltä OKM:n vastuulle. Vastuu OKM ja TEM Resurssit Resurssitarpeet määriteltävä. 7

8 6. HYVINVOINTI JA TERVEYS Kärkihanke: Osatyökykyisille väyliä työhön Selkeytetään sosiaaliturvajärjestelmää osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi. Edistetään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille. Alentuneen työkyvyn omaavien vaikeasti työllistyvien työttömien aktivoinnissa huomioidaan erilaiset osallistavat toimet. Palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla toimivien osaamista tarjolla olevista palveluista, keinoista ja etuuksista lisätään. Parannetaan vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Laajennetaan mm. OSKU-toimintamallin käyttöä osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen tueksi. Työhönvalmennusta lisätään. Varmistetaan asiakaslähtöinen palveluketju ja palveluohjaus sekä työnantajille annettava tuki. Poistetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansíotulon kannustinloukkuja. Toimenpiteet: Toteutetaan jatkohanke edellisellä hallituskaudella toteutetulle osatyökykyisten työllistymisen edistämisen hankkeelle. Päivitetään edellisellä hallituskaudella tehty nykytilan arvio ja arvioidaan, miten edellisellä hallituskaudella päätetyt toimenpiteet ovat toteutuneet ja mitä uusia toimenpiteitä tarvitaan. Tehdään suunnitelma toimenpiteiden toteuttamiseksi ja ryhdytään suunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Aikataulu: arvioidaan mennessä nykytila ja edellisellä hallituskaudella päätettyjen toimenpiteiden toteutuminen sekä tehdään alustava arvio tarvittavista toimenpiteistä. Tehdään mennessä lopullinen arvio toimenpiteistä ja suunnitelma toimenpiteiden toteuttamisen aikataulusta, minkä jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin suunnitelman toteuttamiseksi. Vastuut: TEM/TYO, lisäksi ainakin STM, Kela, Tela, Vates ja muut vammaisia edustavat tahot, työmarkkinoiden keskusjärjestöt, Suomen Yrittäjät. Vastuu osatyökykyisten sosiaaliturvasta kuuluu STM:lle. Vastuu työllistymistä edistävistä palveluista (ml. yrityspalvelut) kuuluu pääosin TEM:lle. STM asettaa hankkeelle johtoryhmän ja kaksi alatyöryhmää, joista sosiaaliturvaan keskittyvää ryhmää vetää STM ja työvoimapalveluihin ja muihin työllistymistä edistäviin palveluihin keskittyvää TEM. Molempien alatyöryhmien vetäjät ovat johtoryhmän jäseniä.

9 Luku 12. Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka - Hallitus kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita - Edistämme suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria - Kotouttamista tulee tehostaa esimerkiksi lisäämällä kielen opetusta kotoutettavien nykyistä paremmalla lähtötaitotason huomioimisella, parantamalla tukihenkilötoimintaa ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen - Maahanmuuttajanuorten erityinen syrja ytymisriski tunnistetaan ja kouluttamattomien, kotona olevien naisten kotoutumiseen kiinnitetään erityisesti huomiota - Kannustamme eri yhteiskunnallisia toimijoita lisäämään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksiä - Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla - Valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa ja käytössä on riittävät resurssit Toimenpiteet: Kotouttamisen poikkihallinnollisen luonteen vuoksi myös toimenpiteiden valmistelu tehdään poikkihallinnollisesti (OKM, STM, SM, VM) osana kotouttamislaissa säädettyä, kullekin hallituskaudelle laadittavaa Valtion kotouttamisohjelmaa (VALKO). Prioriteetit ja resurssit kohdentuvat samassa aikataulussa HTS:n kanssa. Valmistelua koordinoi TEM ja ohjaa talousarviokehyksensä puitteissa. HO-kirjaukset valmistellaan seuraavina kokonaisuuksina: 1) Rasismin nollatolenranssi, edistetään suvaitsevaa ja ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelukulttuuria sekä edistetään eri yhteiskunnalnallisia toimijoita lisäämään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksiä 2) Tehostetaan kotouttamista poikkihallinnollisin toimenpitein, jotka kohdistuvat niin työhallinnon palveluihin, kielikoulutukseen, kolmannen sektorin toimintaan, maahanmuuttajanuoriin, -naisiin ja lapsiin 3) Kansainvälistä suojelua saavien kuntavastaanotosta sopiminen kytketään laajempiin alueellisiin valtio-kunta-sopimuksiin/ohjelmiin ja heistä kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon korvaukset käsitellään SOTE-uudistuksen yhteydessä ja virtaviivaistetaan muiden kuntakorvausten ja valtionosuuksien tapaan Aikataulu: Kohdat 1-2: VALKO:n aikataulu: ohjelma valmis12/ 2015, väliarviointi: 2017, loppuarviointi hallituskauden lopussa. Kohta 3: Toimenpiteen toteuttaminen kulkee samassa aikataulussa alueellisten valtio- ja kunta-ohjelmien sekä SOTE-uudistuksen valmistelujen kanssa Vastuu: TYO/KOTO Resurssit: Resurssit määritellään VALKO:n valmistelun yhteydessä ja kansainvälistä suojelua saavien SOTE-uudistuksen yhteydessä 9