VIROLAHDEN KUNTA. Virolahden matkailun painopiste on luonto- ja kulttuurimatkailu TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIROLAHDEN KUNTA. Virolahden matkailun painopiste on luonto- ja kulttuurimatkailu TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016"

Transkriptio

1 VIROLAHDEN KUNTA Virolahden matkailun painopiste on luonto- ja kulttuurimatkailu TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 VIROLAHDEN KUNTA - TALOUSARVIO 2014 S i s ä l l y s l u e t t e l o 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Kunnanjohtajan katsaus Virolahti -strategia Toiminnan organisointi Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntakonserni TALOUSARVION SITOVUUSTASOT KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNAN TALOUSARVIOSSA 3.1. Kuntastrategian mukainen tavoitebudjetti Yleishallinnon toimiala (10) 18 Keskusvaalilautakunta (10) 18 Tarkastuslautakunta (12) 19 Kunnanvaltuusto (14) 21 Kunnanhallitus (16) 22 Keskushallinto (130) 22 Maaseutupalvelut (140) 25 Elinkeino- ja matkailutoimi (160) 27 Museotoimi (170) 29 Tukipalvelut: taloushallinto, henkilöstöhallinto ja ruokapalvelut (200, 220 ja 250) Sosiaali- ja terveystoimentoimiala (30) 38 Sosiaali- ja terveyslautakunta (30) 39 Sosiaalitoimi ja hallinto (300) 39 Päivähoito ja esiopetus (320) 41 Vanhustyö ja kotihoito (340) 43 Terveydenhuolto (350) Sivistystoimen toimiala (40) 52 Sivistyslautakunta (40) 53 Sivistystoimen hallinto (400) 53 Peruskoulut (410) ja lukio (420) 54 Vapaa sivistystyö (430) 57 Joukkoliikenne (440) 57 Kirjasto (450) 58 Kulttuuritoimi (460), liikunta (470) ja nuoristoimi (480) Teknisen toimen toimiala (50) 64 Tekninen lautakunta (50) 66 Teknisen toimen hallinto (500) 66 Maankäyttö (510) 68 Tilapalvelut (520) 69 Yhdyskuntatekniikka (530) 70 Jätehuolto (535) 71 Liikelaitokset (540) 73 Ympäristötoimi ja eläinlääkintähuolto (570) 74 Palo- ja pelastustoimi (580) 75 Rakennuslautakunta (59) Rakennusvalvonta, maa-ainesluvat ja yksityistiet Käyttötalouden budjettiyhteenveto TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA INVESTOINTIOSA 85 LIITETIEDOT Henkilöstösuunnitelma ja kirjanpidon nimistö 87 1

3 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. Talousarvion yleisperustelut kansantalouden, kuntatalouden, alueellisen sekä oman kunnan kehityksen näkökulmasta Yleinen talouskehitys Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan Suomen BKT supistui viime vuonna 0,8 %. Valtiovarainministeriön syyskuun talouskatsauksen mukaan (talouden kehitystä kuvaavien indikaattoreiden perusteella) näyttäisi sille, että taloustilanteen heikkeneminen olisi pysähtynyt. Talouden näkymät ovat kuitenkin hyvin epävarmat niin kuluvan vuoden kuin tulevien vuosien osalta. Epävarmoja näkymiä ja heikkoa ennustettavuutta ilmentävät myös EU-komission ja kotimaisten ennustelaitosten ensi vuoden kasvuennusteiden väliset huomattavat erot. EU-komissio ennusti marraskuun alussa Suomen ensi vuoden BKT:n kasvuksi vain 0,6 prosenttia, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on ennustanut 1,6 %:n ja Palkansaajien tutkimuslaitos jopa 2,1 % kasvua. EU-komission tuore ennuste on siten vain puolet VM:n 1,2 % kasvuennusteesta, johon myös valtion ensi vuoden budjetti perustuu. Kuluvana vuonna VM ennustaa Suomen BKT:n laskevan viime vuoteen verrattuna 0,5 %. Yksityinen kulutus ei kasvane tänä vuonna lainkaan ja kestokulutustavaroiden kysyntä supistuu 3 % verrattuna viime vuoteen. Tähän vaikuttaa työttömyyden kasvu, kuluttajien heikko luottamus tulevaan kehitykseen ja reaalisen ostovoiman heikkeneminen. Teollisuustuotannon alamäen ennustetaan jatkuvan suhdanteellisten tekijöiden ja rakenteellisten ongelmien vuoksi. Työttömyysasteen ennakoidaan olevan ensi vuonna 8,3 %. Vuodelle 2015 VM ennustaa 1,9 % kasvua. Kuitenkin BKT:n kasvupotentiaali on tulevina vuosina alhainen, sillä väestön ikärakenteen vuoksi työn tarjonta ei tule kasvamaan, rakennemuutoksen seurauksena osa tuotantokapasiteetistamme on muuttunut epäkurantiksi ja samanaikaisesti investoinnit uuteen ovat vähäisiä. Julkisen talouden tilanteen ei ennusteta paranevan seuraavina vuosina. Ikärakenteen muutos heikentää huoltosuhdetta työikäisen väestön määrän pienentyessä, ja samalla ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat. Julkista taloutta rasittaa myös heikko talouden suhdanne ja julkisen talouden ennustetaan olevan alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin, eikä julkisen talouden tasapainottuminen ole näköpiirissä tulevinakaan vuosina. Koko julkisen velan osuuden BKT:stä ennustetaan kasvavan ensi vuonna yli EU:n asettaman 60 %:n kipurajan ensimmäistä kertaa sotavuosien jälkeen. VM:n arvion mukaan julkinen talous ei ole sopeutettavissa välittömin tuloihin tai menoihin kohdistuvin toimenpitein vaan tarvitaan rakenteellisia, työllisyysastetta, talouden muuta kasvuperustaa ja julkisen talouden palveluntuotannon tuottavuutta parantavia toimia. Kuntatalouden tila ja yleiset kehitysnäkymät Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä entisestään. Valtionvarainministeriön painelaskelmien mukaan kuntatalous heikkenee nopeasti vuoden 2017 loppuun mennessä ja sen voidaan katsoa jopa kriisiytyvän. Kuntien menot kasvavat ennusteiden mukaan seuraavien neljän vuoden aikana verotuloja ja valtionosuuksia selvästi nopeammin. Väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tilastokeskuksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut vuosikatteet eivät enää vuoden 2012 tilinpäätösten perusteella riittäneet poistojen kattamiseen. Painelaskelmien mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta tulee kaksinkertaistumaan vuoden 2011 tasosta vuoden 2017 loppuun mennessä. Tulokehityksen heikentyessä ja palvelujen kysynnän kasvaessa kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitämiseksi vakaana tarvitaan tiukan menokurin ja veronkorotusten lisäksi muita toimenpiteitä. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Myös maan hallitus on herännyt kuntien ahdinkoon. Elokuun budjettiriihen yhteydessä hallitus hyväksyi ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä kunnille on varattu keskeinen rooli. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutu- 2

4 vasta. Lisäksi tavoitteena on parantaa kuntatalouden tilaa toisella miljardilla, joka saataisiin kasaan kunnissa toimintaa tehostamalla ja veronkorotuksista päättämällä. Hallitus on pyytänyt ministeriöiltä ja Kuntaliitolta esityksiä kuntien tehtävien karsimiseksi. Tavoite on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo saavuttaa ja aikataulu todella haasteellinen, sillä esitykset on tarkoitus koota marraskuun loppuun mennessä. Marraskuun puoliväliin mennessä ministeriöille oli tehty jo kaksi kyselyä, joissa saadut esitykset jäivät todella vaatimattomiksi. Hallitus olettaa, että Kunta- ja Sote -uudistukset edesauttavat tavoitteen saavuttamista. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa ennakoitiin teknisesti, että kunta-alan ansiotaso nousee ensi vuonna 2,1 %. Työmarkkinajärjestöt ovat kuitenkin syksyllä päässeet sopimukseen hyvin maltillisesta keskitetystä tuloratkaisusta, niin sanotusta työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Uusi sopimuskausi ulottuu vuoden 2015 loppuun. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nousevan tämän seurauksena vain noin prosentin verran vuonna Vuonna 2014 peruspalveluiden hintaindeksillä mitattuna kuntien toimintamenojen ennakoidaan kasvavan kuluvan vuoden tapaan noin kahdella prosentilla. Vaatimaton talouskasvu tulee väistämättä näkymään heikkona verotulojen kertyminä tulevina vuosina. Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvavat poikkeuksellisista, lähinnä kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista johtuen keskimäärin yli 5 prosentilla. Vuonna 2014 kuntien verotuloja kasvattavat kiinteistöverotukseen tehtävät verotusarvojen korotukset. Veroperustemuutoksien ennakoidaan kasvattavan kuntien kiinteistöveroja yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroon tehtävien veroperustemuutoksien vaikutuksen ennakoidaan kasvattavan kunnallisverojen tuottoa yhteensä noin 47 miljoonaa euroa. Yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20,0 %:iin on esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti kuntien jako-osuutta kasvattamalla vuoteen 2015 saakka, mutta vuonna 2016 verokannan alennus tuntuu raskaasti erityisesti niissä kunnissa, joissa on merkittäviä yhteisöveron maksajia. Näillä oletuksilla kuntien verotulot kasvavat keskimäärin 2,2 prosenttia vuonna Väestökehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan sekä Miehikkälän että Virolahden kuntien väestökehitys on seuraavina vuosikymmeninä tasaisesti aleneva. Ennusteen mukaan vuonna 2015 Virolahden väkiluku on 3411 ja Miehikkälän tasan 2000 henkilöä vuonna Vuonna 2020 Miehikkälän väkiluku on 1851 ja Virolahden Tilastokeskuksen mukaan Miehikkälän väestö jakautui ikärakenteen mukaisesti seuraavasti vuonna 2012: 0 14 vuotiaiden osuus väestöstä oli 12,6 %, vuotiaiden osuus väestöstä 57,1 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 30,3 % tilanteen mukaan eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuodenvaihteessa oli 37,1 % väestöstä. Tilastokeskuksen mukaan Virolahden väestön ikärakenne muodostui vuonna 2012 seuraavasti: 0 14 vuotiaiden osuus väestöstä oli 13,9 %, vuotiaiden osuus 60,6 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 25,5 %. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuodenvaihteessa oli 42,9 % väestöstä. Työllisyystilanne alueellisesti ja omassa kunnassa Syyskuun lopun tilanteessa työttömien työnhakijoiden määrä oli lisääntynyt Kaakkois- Suomessa 9,5 % vuoden takaisesta. Koko maassa työhallinnon työnvälitystilaston mukaisia työttömiä oli syyskuun lopussa 18 % enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Työttömyys on kasvanut lähes kaikissa Kaakkois-Suomen kunnissa. Nuorten työttömyyden kasvu on kesän jälkeen hieman kiihtynyt. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi syyskuussa mm. kaupallisen työn ja teollisuuden toimialoilla ja lähinnä Kouvolan seudulla. Muissa seutukunnissa määrä pysyi viime vuoden tasolla. Kaakkois-Suomessa oli syyskuun lopussa työttömänä olevaa työnhakijaa. Määrä on lisääntynyt Kymenlaaksossa 10,1 % ja Etelä-Karjalassa 8,6 % vuoden takaisesta. Työttömien määrä on kasvanut Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Haminassa enemmän kuin Kaakkois-Suomen kunnissa keskimäärin, Kotkassa ja Imatralla vähemmän. Luumäellä ja Savitaipaleella työttömiä oli vähemmän kuin vuosi sitten, Virolahdella saman verran. Kaikissa muissa kunnissa määrä on kasvanut, maaseutukunnissa yleensä vähemmän kuin kaupungeissa. 3

5 Syyskuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli yli 2400 työttömänä olevaa alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Määrä on kasvanut 12,4 % vuoden takaisesta. Kotkan-Haminan seudulla määrä on kuitenkin pienentynyt hieman. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden henkilöiden määrä on kasvanut jo muutaman vuoden ajan, ei kovin jyrkästi, mutta melko tasaisesti. Syyskuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli Kaakkois-Suomessa 5134 henkeä. Kaksi vuotta sitten määrä oli tuhat ja vuosi sitten viisisataa henkeä pienempi. Kasvu on Kaakkois-Suomessa ollut kokonaistyöttömyyden tapaan koko maan keskiarvoa hitaampaa. Koko maassa pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt vuodessa neljänneksen. Työttömiä on kaikissa ammattien pääryhmissä enemmän kuin vuosi sitten, mutta kasvu kohdistuu eniten toimihenkilöammatteihin. Sekä teknisen, luonnon- ja yhteiskuntatieteellisen että terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattiryhmissä työttömiä on yli viidennes enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Elokuun aikana Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettiin runsas 1500 uutta työpaikkaa. Määrä jäi yli viidenneksen viime vuoden elokuun lukua pienemmäksi. Eniten paikkoja oli avoinna kaupallisessa työssä, niistä yli puolet Lappeenrannan seudulla. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Miehikkälässä ja Virolahdella työttömyysaste oli syyskuun lopun tilanteessa selkeästi alhaisin Kaakkois-Suomessa. Virolahdella työttömyysaste oli 6,2 % ja Miehikkälässä 9,2 %. Kotka-Haminan seutukunnalla työttömyysaste oli yhteensä 14,1 %, jota kasvatti Kotkan 15,9 %:n työttömyysaste. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli ELY-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan 10,9 % työvoimasta. Elinkeinotoiminnan kehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Vuoden 2012 loppukesällä vahvistunut ja edelleen jatkuva maailmantalouden epävarmuus on heikentänyt tilannetta niin koko maassa kuin Kaakkois-Suomessakin. Kaakkois-Suomi on tunnetusti vientituotannon sekä satamatoiminnan ja muun kuljetuksen sekä varastointiliiketoimintojen ison painoarvon vuoksi varsin riippuvainen maailman yleisestä talouskehityksestä. Kaakkois-Suomi onkin viime vuosina menettänyt työpaikkoja erityisesti teollisuudesta. Tämä näkyy varsinkin Etelä-Karjalan tuotanto- ja työllisyyskehityksessä, mutta myös Kymenlaaksossa. Viimeaikaista positiivista kehitystä on puolestaan edustanut Venäjältä tuleva ostosja myös lisääntyvä yöpyjämatkailijavirta. Teollisuudessa viime vuosina koettuja tuhansien työpaikkojen menetyksiä on jo osittain onnistuttu korvaamaan palvelu- ja logistiikka-alan työpaikoilla. Mikäli metsäteollisuus onnistuu kehittämään uusia, Suomessa valmistettavia tuotteita ja matkailijavirrat kasvavat edelleen lähivuosina, Kaakkois-Suomen muilta toimialoilta vähenevät työpaikat voidaan korvata ainakin osittain. Todennäköisesti pidemmällä aikavälillä Kaakkois- Suomen työpaikkojen kokonaismäärä kuitenkin vähenee. Julkinen sektori, sekä kunnat että valtio, ovat talousvaikeuksissa ja supistamassa työvoimaansa. Teollisuuteen ei ole syntymässä merkittävästi uutta työllisyyttä. Maataloudessa on mahdollisuuksia, mutta alan työvoima on edelleen laskusuunnassa. Palvelualoilla on kuitenkin kasvamisen edellytyksiä. Raha-automaattiyhdistyksen päätös perustaa Suomen toinen kasino Vaalimaalle lisää muidenkin toimijoiden kiinnostusta Virolahtea ja Vaalimaan aluetta kohtaan. Vuonna 2018 valmistuva Vaalimaa - Hamina-moottoritie muodostaa moottoritieosuuden Vaalimaalta aina Helsinkiin ja Turkuun saakka. Venäjällä suunnitteilla oleva Pietari Vaalimaa -moottoritie lisää entisestään Vaalimaan jatkuvasti kasvavaa rajanylitysliikennettä ja Venäläisten matkailijoiden määrää. Kasinon sekä suunnitteilla olevan kauppakeskuksen ja muiden vireillä olevien hankkeiden odotetaan tuovan Vaalimaalle lähivuosina noin 700 uutta työpaikkaa. Vaalimaan alueen kehityksen ja uusien työpaikkojen odotetaan kääntävän Virolahden asukasluvun hienoiseen kasvuun ja parantavan merkittävästi kunnan mahdollisuuksia selvitä seuraavina vuosina väistämättä edessä olevista kuntatalouden haasteista. Suunnittelukaudelle ajoittuvat alueelliset ja oman kunnan kehittämishankkeet Virolahden kunnan tulevan suunnittelukauden investointiohjelman kustannukset ovat Klamilan koulun valmistumisen lähestymisestä huolimatta melko suuret. Bruttoinvestoinnit tarkastelujaksolla ovat yhteensä 5,9 milj. ja nettoinvestoinnit 3,2 milj.. Suunnittelukauden suurin investointi on Villinrannan palvelukeskuksen yhteyteen kaavailtu tehostetun palveluasumisen yksikkö, jonka rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna Suunnittelukauden muita suuria investointeja on maanhankinnan lisäksi Vaalimaan alueen kehittäminen. Suunnittelukaudelle on merkitty käyttöomaisuuden myyntejä Vaalimaan yritystonteista yhteensä noin 2,6 M. 4

6 Talousarvio 2014, taloussuunnitelma Kunnanhallitus on kokouksessaan antanut talousarvion- ja suunnitelman laadintaohjeet. Ohjeiden mukaisesti palkkoihin on laskettu 2,1 % korotus ja palvelujen ostoihin niin ikään 2,1 % korotus. Muut toimintamenot arvioidaan kuluvan vuoden budjetin mukaisesti. Palkkamenoperusteiset sivukulut on laskettu KEVAn ja viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti käyttäen 22,51 %:a. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut on laskettu Kuntien eläkevakuutuksen budjetointiohjeen mukaisesti ja ne on kaikkien toimialojen osalta kohdistettu yleishallintoon. Näitä menoja ei ole sisällytetty kuntien kesken jaettaviin toimintakustannuksiin. Talousarvioasetelma, toiminnalliset tavoitteet ja määrärahojen sitovuustaso Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviossa vertailutietoina esitetään vuoden 2012 tilinpäätöksen luvut sekä vuoden 2013 talousarvio. Vuoden 2013 vertailutiedoissa eivät näy lisätalousarvioon kirjatut luvut. Talousarvion luvut sisältävät budjetoidut sisäiset vyörytykset, kuten vuoden 2013 talousarviossa. Vyörytettävät sisäiset erät sisältävät ennalta sovituilla perusteilla lasketut sisäiset vuokrat sekä sisäiset talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset. Talous- ja henkilöstöhallinnon nettomenot jaetaan kuntien kesken edellisen vuoden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuudet näistä kustannuksista vyörytetään kunnan sisällä. Taloushallinnon kustannukset on jaettu kirjanpidon eri kustannuspaikoille niille vuonna 2012 kirjattujen ostolaskujen lukumäärien suhteessa. Henkilöstöhallinnon kustannukset on vastaavasti kohdistettu eri kustannuspaikoille vuoden 2012 palkkahallinnon kustannuspaikkojen osoittamien henkilömäärien suhteessa siten, että ne on muutettu henkilötyövuosiksi. Henkilöstöhallinnon vyörytettävästä määrästä on ensin vähennetty arvioitu työkustannus kokouspalkkioiden maksusta, joka on kohdistettu suoraan kustannuspaikoille. Isäntäkuntamallin aiheuttamien haasteiden vuoksi sisäistä laskentaa kehitettiin 2012 tilinpäätöksestä alkaen siten, että isäntäkunnan toiselle kunnalle järjestämän palvelun vyörytysperusteet on noudettu isäntäkunnan kirjanpidosta ja palkanlaskennasta (kustannuspaikan tosite- ja henkilöstömäärät). Sisäiset vuokrat (sis. sähkö- ja lämmityskustannukset ym.) on kohdistettu kustannuspakoille käytettyjen tilojen neliöiden mukaan. Sisäisten erien kirjaukset tehdään tilikauden lopussa, ennen tilinpäätöstä. Toimielinten määrärahojen lisäksi talousarviossa esitetään määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet siitä, mitä määrärahoilla tilivuoden aikana on tarkoitus saada aikaan. Talousarvion määrärahat on varattu sadan euron tarkkuudella. Valtuusto hyväksyy esitetyt tavoitteet ja määrärahat toimielin (lautakunta)-tasolla niin, että toimintatulojen ja menojen nettomäärä on sitova. Toimielimiä / lautakuntia sitovat katteet on esitetty yhteenvetona omassa kappaleessaan. Investointien osalta sitovuustaso on määritelty hankekohtaisesti arvioiduksi nettomäärärahaksi. Taloussuunnitelma Verotulot 2014 Taloussuunnitelmia vuosille 2015 ja 2016 ei ole budjetoitu erikseen, vaan niiden toimintatulot ja menot on arvioitu alustavasti olevan samat kuin vuonna Investointiohjelma on laadittu vuosittain koko suunnitelmakaudelle Virolahden kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Virolahden veroprosentit: Kunnallisvero-% 20,0 20,0 5

7 Valtionosuudet 2014 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 1,10 1,10 Vakituisen asunnon kv. 0,45 0,45 Muun rakennuksen kv. 1,05 1,05 Voimalaitoksen kv. 2,80 2,80 Yleishyöd.yht.kv. 0,00 0,00 Virolahden kokonaisverotulokertymä kasvaa Kuntaliiton ennusteen mukaan ensi vuonna noin 4,5 % Kuntaliiton vuoden takaiseen kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Kunnallisverokertymä kasvaa arvion mukaan 2,3 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Yhteisöverojen tuoton Kuntaliitto ennustaa puolestaan kasvavan 17,1 %. Kiinteistöverojen kertymän arvioidaan kasvavan 15,3 %. Vuoden 2013 viimeiseen verotuloennusteeseen ja talousarviomuutokset sisältävään budjettiin verrattuna verotulot kasvaisivat ensi vuonna keskimäärin 1,2 % ( ). Vuosille budjetoitujen verojen vertailutaulukko: TA 2013 TA 2014 Muutos % Kunnallisvero ,3 Yhteisövero ,1 Kiinteistövero ,3 Yhteensä ,5 Valtionosuudet on varattu talousarvioon Kuntaliiton syyskuussa tekemien laskelmien mukaisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien ennustetaan kasvavan noin 3,2 % vuoden 2013 talousarvioon nähden ja olevan noin 9,4 M. Edelliseen sisältyvän verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen ennustetaan kasvavan 5,4 % ja olevan 2,0 M. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (sisältää kunnan rahoitusosuuden) pienentyvät noin 146 t. Kaiken kaikkiaan valtionosuudet kasvavat Kuntaliiton ennusteen mukaan kuluvan vuoden talousarvioon nähden n. 147 t (1,7 %) ja Valtionvarainministeriön vuoden 2013 maksatuspäätökseen nähden noin 264 t (3,1 %). Käyttötalous, tuloslaskelma Talousarvion käyttötalousosaan merkityt toimintatulot ovat 3,8 % suuremmat verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Toimintamenot on arvioitu 1,7 % suuremmiksi kuin kuluvana vuonna. Näillä toimintatuloilla ja -menoilla toimintakate kasvaa 0,7 % kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Tuloslaskelman budjetoitu vuosikate ennen poistoja on alijäämäinen ja poistojen jälkeen tilikauden tulos on alijäämäinen. Rahoituslaskelma ja lainamäärä Talousarvion investointiosaan on vuodelle 2014 merkitty investointimenoja (nettomenot). Näiden investointimenojen kattamiseen tarvitaan tulorahoituksen lisäksi lainaa. Rahoituslaskelmaosaan on investointimenoja varten merkitty talousarviolainaa Lähteet: Kaakkois-Suomen Ely- Keskus, Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2013 Kuntatalous 3/13, 2013/Documents/Kuntatiedote_%203_% pdf Timo Kietäväisen esitys , Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013, Valtionvarainministeriö, taloudellinen katsaus syksy 2013, Väestönkehitys ja väestöennuste , kuntajaon 2012 mukaan. % %20ja%20VE% %20KJ2012.xlsx&Source=http%3A%2F%2Fwww.kunnat.net%2Ffi%2Ftietopankit%2Ftilastot%2Fvaestotietoja%2FSivut%2Fdefault.aspx&Defa ultitemopen=1 6

8 1.2. K u n n a n j o h t a j a n k a t s a u s Kurinalaista kasvua Niin eurotalouden kuin maailmantaloudenkin heikko kehitys heijastuu vahvasti myös viennistä riippuvaiseen Suomeen. Valtiovarainministeriön lokakuussa tekemän arvion mukaan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna BKT:n kasvun ennakoidaan jäävän vaivaiseen 1,2 prosenttiin. Virolahdella talouden näkymät ovat kuitenkin niin valtakunnallisia kuin seudunkin näkymiä valoisammat. Vaalimaa Shopping Center Oy:n mittavan, bruttopinta-alaltaan noin neliömetrin suuruisen kauppakeskus-, hotelli- ja kasinokiinteistön rakennustöiden on määrä käynnistyä kuluvan vuoden lopulla ja sen lisäksi alueella on vireillä muitakin mittavia kaupallisen rakentamisen projekteja. Vaalimaan lisäksi isoja niin kauppaan ja varastointiin kuin tuulivoimaja biokaasutuotantoonkin liittyviä uudisrakennus- ja laajennushankkeita on odotettavissa lähiaikoina myös Vaahterikon teollisuusalueelle. Myös julkisessa rakentamisessa Virolahdella eletään korkeasuhdanteen vaihetta. Vaalimaan rajanylityspaikalla ovat tänä syksynä käynnistyneet henkilö- ja tavaraliikenteen eriyttämiseen liittyvät rakennustyöt ja vuosikymmenen puolivälissä starttaa Hamina Vaalimaamoottoritieosuuden rakentaminen. Ja siinä välissä toteutuu toivon mukaan myös se paljon puhuttu rekkaparkki. +++ Virolahden kunnan talouteen toimintaympäristön myönteinen kehitys heijastuu kaksijakoisesti. Kasvun tukeminen lisää välittömästi ennen muuta kunnan investointimenoja, mutta kunnan tuloja näköpiirissä oleva kasvu sen sijaan kasvattaa suurelta osin vasta vuoden tai parin päästä. Ennusteen mukaan Virolahden kunnan verotulot kasvavat ensi vuonna vain 1,2 prosentilla vajaaseen 10,6 miljoonaan euroon. Kunnan saamat valtionosuudet lisääntyvät 8,5 miljoonasta eurosta 8,8 miljoonaan euroon (+ 3,1 %). Toimintatulojen arvioidaan olevan ensi vuonna runsaat 8,9 miljoonaa euroa, missä on vuoden 2013 talousarvioon verrattuna lisäystä 3,8 prosenttia. Ennen muuta verotulojen verkkaiseen kasvuun on vastattu eri toimialoilla tiukalla kulukurilla. Sosiaali- ja terveystoimessa menot on pyrkimys pitää osapuilleen vuoden 2013 tasolla ja sivistystoimessa nettomenojen ennakoidaan jopa supistuvan. Sen sijaan elinkeino- ja matkailutoimen sekä teknisen toimen alueilla nykytasoa runsaampi resurssointi on välttämätöntä edellä mainittujen mittavien elinkeinohankkeiden toteuttamiseksi. Edellä esitettyjen parametrien pohjalta Virolahden kunnan vuosikatteen ennakoidaan olevan ensi vuonna euroa miinuksella ja tilikauden tuloksen osoittavan reilun 1,0 miljoonan euron alijäämää. Virolahdella Osmo Havuaho kunnanjohtaja 7

9 1.3. V I r o l a h t i - s t r a t e g i a Virolahti-strategia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Päätöksessään valtuusto edellytti, että strategian toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja strategiaa päivitetään aina vuodella eteenpäin talousarvion valmisteluprosessiin liittyen. Virolahti-strategian päivittäminen vuosille käynnistettiin pidetyssä valtuustoseminaarissa. Sen jälkeen strategian valmistelu jatkui virkamiestyönä ja kunnanhallituksen iltakoulussa Valtuusto hyväksyi prosessin tuloksena syntyneen Virolahti-strategian pitämässään kokouksessa Palvelustrategian tarkoitus Kunnalla on lainsäädännön nojalla palvelujen järjestämisvastuu kunnalle kuuluvista palveluista sekä muista kunnan järjestettäväkseen ottamista palveluista. Palvelut rahoitetaan pääsääntöisesti verovaroin (ml. valtionosuudet) ja osin asiakasmaksuin. Palvelustrategian laatimisessa on kysymys kunnan palvelujen saatavuuden turvaamisessa pidemmällä, yli valtuustokauden yltävällä aikavälillä. Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten ja millä resursseilla kunta selviää palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten mukanaan tuomista haasteista. Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaan kuntien tulisi laatia linjaukset palvelujen järjestämisestä noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Virolahti-strategian päivityksessä tarkastelujaksoksi on kuitenkin otettu vuodet Aikarajauksen perusteena on se, että yleisestä käytännöstä poiketen Virolahti-strategiassa pyritään mahdollisimman suureen konkreettisuuteen. Samoin valittua aikarajausta puoltaa se, että niin nykyisestä taloussuhdanteesta ja eurokriisistä kuin muun muassa soteuudistuksen avoimista kysymyksistäkin johtuen ennustaminen kymmenen vuoden päähän on mahdotonta. Viideksi vuodeksi tehtävää strategiaa päivitetään kuitenkin vuosittain Palvelustrategian lähtökohdat Virolahden kunnan menestystekijät ja mahdollisuudet Virolahden kunnan menestystekijöitä ja mahdollisuuksia analysoitiin 18. tammikuuta 2012 pidetyssä valtuustoseminaarissa tehdyssä ryhmätyössä. Samassa yhteydessä arvioitiin myös kunnan kehittämiseen vaikuttavia haasteita ja uhkia. Aiheesta ryhmätöinä tehdyissä SWOT -analyyseissä keskeisimmiksi menestystekijöiksi ja mahdollisuuksiksi nousivat: - kunnan sijainti rajan läheisyydessä E18-kasvukäytävällä (ryhmätöissä lll/iii mainintaa) - yksimielisyys kunnallisessa päätöksenteossa (lll) - työpaikkaomavaraisuus (lll) - infra: hyvät maantieliikenneyhteydet, vesi- ja viemäriverkosto, maakaasu (ll) - tonttitarjonta: Pajulahti ja Klamila (ll) - kiviteollisuus (l) - Kaakon kaksikko -yhteistyö (l) - kalankasvatus ja -jalostus (l) - rajanylitysliikennettä palvelevan yritystoiminnan kehittyminen (lll) - tuulivoima- ja biokaasulaitoshankkeet (lll) - luontomatkailun kehittyminen (lll) - moottoritiehankkeen toteutuminen (ll) - viisumivapaus (l) 8

10 Suurimpina haasteina ja uhkina valtuutetut puolestaan pitivät seuraavia seikkoja: - epäedullinen ikärakenne ja väestön väheneminen (ll) - infra: huonot tietoliikenneyhteydet, heikkokuntoiset paikallistiet (ll) - riippuvuus rajanylitysliikenteen sujuvuudesta (l) - velan määrä (l) - henkilöstön saatavuus (l) - laitoshoidon purku (l) - maahanmuuttajien kouluttaminen (l) - yksipuolinen elinkeinorakenne (l) - Kaakon kaksikko -yhteistyö (l) - valtion kuntatalouteen vaikuttavat toimenpiteet (lll) - Venäjän poliittinen epävarmuus (l) - korkotason olennainen nousu (l) - erikoissairaanhoidon kustannukset (l) Tammikuussa 2012 tehtyä SWOT-analyysiä arvioitiin pidetyssä valtuustoseminaarissa. Tuossa yhteydessä valtuusto totesi analyysin pitävän edelleen paikkansa Toiminta-ajatus, arvot ja visio Virolahden kunnan palvelustrategian kuten minkä tahansa organisaation strategian perustana ovat toiminta-ajatus, arvot ja visio. Toiminta-ajatuksessa kiteytyy Virolahden kunnan missio, sen olemassaolon perustarkoitus. Arvot puolestaan muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kunnan toiminnassa pidetään tärkeimpinä ja joista ei tingitä. Ja viimeiseltään visio on kuva realistisesti tavoiteltavissa olevasta tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision hahmottamisen kautta päästään strategiaan. Strategia kertoo kuinka toiminta-ajatuksen pohjalta, perusarvoja noudattaen edetään kohti visiota. Näin ollen strategia asettaa suuntaviivat ja kehykset, jotka ohjaavat operatiivista toimintaa ja prosesseja. Samoin strategia määrittää organisaation ydinosaamisen sekä sen kriittiset menestystekijät ja kilpailuedut. Toiminta-ajatus Virolahden kunta tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaasti hyvät peruspalvelut sekä turvallisen elämän puitteet viihtyisässä ympäristössä ja luo edellytyksiä yritystoiminnan monipuoliselle kehittämiselle alueen historiaa, luonnonvaroja, merta ja rajanylitysliikennettä hyödyntäen. Arvot Asukas- ja asiakaslähtöisyys: Kaikessa toiminnassa arvostetaan niin kunnan asukkaiden kuin asiakkaidenkin tarpeita ja tavoitteita. Asukas- ja asiakaslähtöisyys koskee sekä asukkaille ja asiakkaille tarjottavia palveluja että organisaation sisäisiä palveluja. Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo: Kaiken toiminnan perustana on toisten ajatusten arvostaminen, eri mielipiteiden yhtäläinen kuunteleminen, ihmisten tasaarvoinen, oikeudenmukainen ja hyvä kohtelu sekä erilaisuuden ymmärtäminen. Luovuus ja innovatiivisuus: Kaikessa toiminnassa pyritään edistämän uusien asioiden ja ideoiden tuottamista, nopeaa omaksumista ja käyttöönottoa. Kumppanuus ja yhteisöllisyys: Kunta toimii yhteistyöhakuisesti ja pyrkii aktiivisesti rakentamaan kaikkia osapuolia hyödyttäviä avoimia yhteistyö- ja kumppanuussuhteita. 9

11 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta pyritään koko ajan parantamaan. Kestävä kehitys: Kaikkea toimintaa arvioitaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon kestävän taloudenpidon rinnalla myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Kestävän kehityksen periaatteiden huomioimisessa olennaista on myös historiallisen ja kulttuurisen perinnön vaaliminen että monikulttuurisuuden kunnioittaminen. Visio Valtuustoseminaarissa 18. tammikuuta 2012 ryhmätöinä tehdyssä ja pidetyssä valtuustoseminaarissa edelleen ajankohtaiseksi arvioidussa SWOTanalyysissä Virolahden kunnan keskeisimpinä menestystekijöinä ja mahdollisuuksina pidettiin kunnan sijaintiin ja elinkeinotoiminnan kehittämispotentiaaliin liittyviä tekijöitä. Sloganiksi tuloksen voi kiteyttää vaikkapa seuraavasti: Virolahti antoisa ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla. Epiteetillä antoisa viitataan alueen vetovoimatekijöihin eli siihen, että Virolahdella on ainutlaatuista annettavaa niin asukkailleen kuin kunnassa toimiville yrityksillekin. Tasokkaan, luonnonläheisen asumisen (ml. vapaa-ajanasuminen) mahdollisuudet yleensä ja Virolahden merellisyys erityisesti ovat keskeisiä tekijöitä, puhutaanpa sitten kunnan sisäisestä ja ulkoisesta markkinoinnista tai vaikkapa matkailuelinkeinojen kehittämisestä. Monimuotoisen, puhtaan luonnon ja omintakeisen rikkaan historian varaan elinkeinopolitiikkaa rakennetaan useimmissa, josko ei kaikissakin Virolahden kaltaisissa maalaiskunnissa. Vertaistensa joukossa Virolahdella on kuitenkin elinkeinotoimen katsannosta yksi ylivertainen kilpailuetu: Vaalimaan rajanylityspaikka. Virolahden kunnan kannalta rajanylityspaikan merkitys on jo sinällään erittäin suuri. Rajavartiosto ja tulli työllistävät Virolahdella runsaat 300 henkilöä, mikä kunnan koko ammatissa toimivan väestön määrään (1.518 henkeä ) suhteutettuna vastaa liki 20 prosentin osuutta. Välittömän merkityksen lisäksi Vaalimaan rajanylityspaikalla on elinkeinotoimen kannalta myös valtava välillinen merkitys. Vuonna 2012 Vaalimaalla kirjattiin runsaat 3,5 miljoonaa rajanylitystä ja rajanylitysliikenteen kasvu näyttää vain jatkuvan, mikä avaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia alueen yritystoiminnan kehittämiseen: niin sanotulla Länsikeskuksen tontilla käynnistyy syksyllä 2013 mittavan, kaikkiaan noin kerrosneliömetrin kauppakeskus-, spa-hotelli- ja kasinokeskuskompleksin rakentaminen ja alueella on vireillä myös muita isoja kaupallisen rakentamisen hankkeita. Kaikkiaan Vaalimaan alueelle on näillä näkymin syntymässä tarkastelujakson aikana uutta kaupallisten- ja palvelualojen työpaikkaa. Vaalimaan lisäksi paljon potentiaalia matkailutoimen kehittämiseen liittyy myös muun muassa Klamilan sataman sekä Hurpun alueisiin. Vaalimaata lukuun ottamatta matkailutoimen kokonaisuuteen ei tässä yhteydessä kuitenkaan paneuduta tarkemmin, sillä Virolahden kunnan kulttuuri- ja matkailutoimen osalta on laadittu oma erillinen strategiansa. Elinkeinotoimen muiden osa-alueiden suhteen suurimmat odotukset liittyvät tuulivoimarakentamiseen ja bioenergian hyödyntämiseen. Kunnan maalle Vaahterikon Oravakorven alueelle kaavailtujen kuuden tuulivoimalan luvitusprosessi odottaa puolustusvoimien tutkalinjauksia ja samalle alueelle suunnitteilla olevan biokaasulai- 10

12 toksen toteuttamisen osalta meneillään on raaka-aineen saatavuuteen liittyvä selvitystyö. Yksityisille maille tuulivoimarakentamista on suunnitteilla Harvajanniemen alueelle. Perinteisistä elinkeinoista maa- ja metsätalouden, kalankasvatuksen sekä kiviteollisuuden suhteellinen merkitys vähenee muiden toimialojen kehittyessä, mutta niiden absoluuttinen rooli pysyy edelleen huomattavana. On selvää, että edellä visioitujen hankkeiden toteutuminen merkitsee satojen uusien työpaikkojen syntymistä. Se puolestaan asettaa omia haasteita muun muassa riittävän asunto- ja tonttitarjonnan varmistamiselle sekä kunnallisten palvelujen kehittämiselle. Ensin mainitun asiakokonaisuuden kannalta merellinen, lähellä Virojoen taajaman palveluja oleva Pajulahden asuntoalue tarjoaa tervetulleen lisän kunnan tonttitarjontaan. Kunnallisten palvelujen kehittämisessä lähiajan isoin yksittäinen asia on Klamilan koulun ja päiväkodin käyttöönotto ja alueen palvelujen keskittäminen kiinteistöön. Sen jälkeen seuraava suuri projekti on vastata kasvavaan vanhusten palveluasumisen tarpeeseen. Kaikille sektoreille ja kaikelle palvelutuotannolle yhteisen kehittämishaasteen asettaa nopeasti kasvava venäjää äidinkielenään puhuvien kuntalaisten määrä. Tämä edellyttää myös erityisen huomion kiinnittämistä maahanmuuttajien kotouttamiseen paikkakunnalle. Kotouttamista toteutetaan yhteistyössä seudullisten maahanmuuttajapalvelujen kanssa. Näin avattuna sloganista voidaan johtaa Virolahden kunnan visio 2018: Virolahti on vireä, kasvava ja kansainvälistyvä rajakunta. Se tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä hyvät palvelut ja houkuttelee alueelle koko ajan uutta yritystoimintaa Nykytila, skenaario ja tavoitetila 2018 Visio on konkretisoitavissa selkeästi mitattavissa olevaksi tavoitetilaksi Virolahdesta vuonna Asetettuja tavoitteita on syytä suhteuttaa niin nykytilaan kuin historiatietoihin perustuviin skenaarioihinkin, jotta tuonnempana voidaan arvioida tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Seuraavassa tarkastelun kohteeksi on otettu muutamia selkeästi mitattavissa olevia, vision toteutumiseen olennaisesti liittyviä tekijöitä. Väestöennuste ikäryhmittäin/v Ikärakenne TK:n enn.(2010) ennuste 2015 TK:n ennuste (2010) v:lle 2020 Tavoite 2018 (+300/8,6%/2012) yli yhteensä (+300/8,6%/2012) Väestön kielijakauma Tavoite 2018 Suomi 3331 (94,70 %) 3445 (93,67 %) Venäjä 122 (3,50 %) 272 (4,37 %) Muut 63 (1,80 %) 71 (1,96 %) Yhteensä

13 Elinkeinorakenne Tavoite 2018 Yritysten määrä Työpaikkojen määrä alkutuotanto jalostus palvelut tuntematon toimiala Toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi Tavoitetilaa kohti pyrittäessä tarvitaan konkreettisia osatavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Palvelustrategian näkökulmasta kokonaisuutta on silloin aiheellista tarkastella erikseen resurssien eli kuntatalouden ja tuotosten eli kunnallisten palvelujen näkökulmasta. Palvelutuotannon osalta on syytä tarkastella edelleen erikseen niitä seikkoja, joilla edistetään tavoitetilan saavuttamista ja niitä tekijöitä, joilla vastataan palvelukysynnän muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin Kunnan talous Valtuuston kesäkuussa 2012 hyväksymässä strategiassa Virolahden kunnan taloudenpidossa tavoitteeksi asetettiin vuosikatteen nouseva trendi niin, että tarkastelujakson lopussa vuosikate on 1,5 miljoonan euron tasoa. Tällä hetkellä tavoitteen saavuttaminen näyttää monista toimintaympäristön myönteisistä kehitysnäkymistä huolimatta huomattavasti haasteellisemmalta kuin vuosi sitten. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat tiukan menokurin lisäksi aktiivinen elinkeinopolitiikka ja maanhankinta sekä tonttitarjonnan monipuolistaminen. Elinkeinopoliittiset hankkeet on esitelty elinkeinotoimen talousarvio -kohdan yhteydessä. Elinkeinopoliittisen aktiivisuuden ja tiukan menokurin lisäksi taloudenpidolle asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös rakenteellisia muutoksia palvelutuotannossa. Ilman niitä näköpiirissä on kuntatalouden kriisiytyminen. Rakenteellisten muutosten edellytyksenä on kuitenkin se, että Kaakon kaksikko -yhteistyötä Miehikkälän kunnan kanssa onnistutaan syventämään tarkoituksenmukaisella tavalla. Vero- ja taksapolitiikkaa arvioidaan valtuustokauden puolivälissä. Siihen asti noudatetaan valtuuston aiempia linjauksia eli veroprosentti pidetään nykyisellään ja kiinteistöverotuksessa sekä taksoissa tavoitetasona on olla maakunnan keskiarvon tuntumassa. Valtionosuuksien osalta palvelustrategiaa laadittaessa lähtökohtaolettamuksena on, että vuonna 2014 ne ovat valtiovarainministeriön ennakoimat 8,8 miljoonaa euroa, josta ne plusmerkkisen väestökehityksen ansiosta jatkavat lievällä kasvu-uralla. Laskelmissa rahoitustuottojen ja -kulujen nettomäärän arvioidaan laskevan tarkastelujaksolla eurosta euroon Kunnalliset palvelut Strategiset toimenpiteet palvelutoiminnassa on esitelty toimialojen kohdalla. 12

14 1.4. T o i m i n n a n o r g a n i s o i n t i Virolahden kansalaiskunta Virolahden kunnan hallintotoiminnasta vastaa Virolahden kunnanvaltuusto ja -hallitus. Hallintosäännössä määrätään kunnan päätöksenteko- ja kokousmenettelyistä. Kunnan toimintaa ohjataan hallintosäännön lisäksi seuraavilla johtosäännöillä: Valtuuston työjärjestys Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Sisäisen valvonnan ohje Hankintaohje Laskutus- ja perintäohje Itsenäinen kansalaiskunta keskittyy sille lain mukaan kuuluviin hallintotehtäviin, kunnan elinvoiman edistämiseen sekä palvelutuotannon kokonaisohjaukseen. Kaakon kaksikon palvelutuotanto isäntäkuntamallilla Virolahden ja Miehikkälän kuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhteistyösopimuksen palvelutoiminnan järjestämisestä isäntäkuntamallilla. Sopimusta on päivitetty valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä sopimuksen irtisanomisajan osalta. Virolahden ja Miehikkälän kunnat järjestävät alueensa palvelutoiminnan siten, että - Miehikkälä järjestää molemmille kunnille sosiaali- ja terveystoimen palvelut - Virolahti järjestää molemmille kunnille sivistys- ja teknisen toimen palvelut sekä tukipalvelut (talous- ja henkilöstöhallinto sekä ruokapalvelut) Palvelutoiminnasta vastaavat molempien kuntien edustajista koostuvat toimielimet. Cursor Oy (elinkeinopalveluiden tuottaja) Miehikkälä KV KH Virolahti KV KH Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen ltk Rakennusltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tukipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue Talousarvion käyttötalousosassa kunnan omat toiminnot ovat yleishallinnossa ja yhteiset toimialoittain niin, että toiminnan järjestävä kunta budjetoi toimialan kaikki tulot ja menot. Tuloihin sisältyy toisen kunnan osuus nettomenoista. Toimialojen välisissä kustannuksissa jakoperusteena käytetään kuntien asukaslukuja, milloin helposti sovellettavaa muuta jakoperustetta ei ole. Kaakon kaksikon tukipalvelutoiminnan tulosalueiden kaikki menot kohdistetaan kansalaiskunnille, muille toimialoille tai ulkopuolisille käyttäjille. 13

15 Organisaatiokaavio 14

16 1.5. S I s ä I n e n v a l v o n t a j a r I s k I e n h a l l I n t a Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Talousarvion toteutumista seurataan kolmannes -vuosittain osavuosikatsauksilla. Henkilöstöraportoinnilla seurataan henkilöstön tilaa, osaamista ja toimenpiteitä työolosuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Sisäistä valvontaa tulee edelleen kehittää mm. siten, että toimialoille annettavissa tilinpäätöksen valmisteluohjeissa edellytetään toimialojen valmistelevan kunnanhallitukselle omalta osaltaan selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ja sisäisen valvonnan toteutumisesta. Kunnanhallitus nimesi keskuudestaan sisäisiksi luottamushenkilötarkastajiksi Lauri Heimalan ja Aira Paavolan. Valinnat on uudistettu kunnanhallituksessa , siten, että tarkastajat vv ovat Sisko Ukkola - Paronen ja Aira Paavola. Sisäisen tarkastuksen toimenpideohjelma tullaan suunnittelemaan kunnanjohtajan ja talouspäällikön valmistelemana K u n t a k o n s e r n i Kunnanvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan ja hyväksyy konserniohjeen. Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti yhtenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöillä (emoyhteisö) on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Virolahden kunnalla on konsernisuhteen nojalla määräämisvalta kohdeyhteisöissä, jotka täyttävät seuraavat ehdot: - kunnalla on enemmän, kuin puolet kohdeyhteisön kaikkien osakkaiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen tai siihen verrattavaan sääntöön tai muuhun sopimukseen; - kunnalla on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyhteisön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin, kuin edellisessä kohdassa tarkoitettu äänten enemmistö. Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöistä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Kuntakonsernin tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt osaksi kunnan johtamista. Samalla tavoitteena on toteuttaa kunnan visio. Kunnanhallitus johtaa kuntakonsernia. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä antaa ohjeet kokouksissa kuntaa edustaville henkilöille kunnan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallitus seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista sekä vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä. 15

17 1. TALOUSARVION SITOVUUSTASOT Käyttötalousosassa sitovana tavoitteena toimielimillä on budjetoitu toimintakate, joka sisältää sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimielimittäin sitovat nettomäärärahat (toimintakate) ovat: Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Virolahden kunta Sitovuus N/B Netto Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Toimintakate N Tarkastuslautakunta Toimintakate N Kunnanvaltuusto Toimintakate N Kunnanhallitus Toimintakate N Sosiaali- ja terveystoimi Toimintakate N Sivistystoimi Toimintakate N Tekninen toimi Toimintakate N Rakennuslautakunta Toimintakate N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B 5 Muut rahoitustulot B 218 Korkomenot B 174 Muut rahoitusmenot B 2 Satunnaiset erät B INVESTOINTIOSA Investoinnit yhteensä N* RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B Antolainasaamisten vähennykset B 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset B Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVION LOPPUSUMMA N=sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B=bruttomääräraha/-tuloarvio. Toimielimen käyttötalouden sitovuustaso on toimintatulojen- ja menojen nettomäärä. Investointien sitovuustaso on hankekohtaisesti määritelty nettomääräraha. Sitovuustasot on esitetty talousarvion investointiosassa sivulla

18 3. KÄYTTÖTALOUS-OSA KUNNAN TALOUSARVIOSSA 3.1. K u n t a s t r a t e g i a n t a v o I t e b u d j e t t I (1000 ) TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä ,0 % 116,9 % 80,7 % 112,9 % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä ,2 % 103,1 % 103,1 % 103,1 % TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja - kulut VUOSIKATE Poistot Tilikauden tulos Keskeiset vaikutukset Virolahden kunnan talouteen: Kumulatiivinen vuosikate : Kertynyt ylijäämä tilinpäätöksessä: Ennustettu tilikauden 2013 tulos: Kumulatiivinen vaikutus kertyneeseen ylijäämään: Tavoitebudjetin mukainen kertynyt ylijäämä taseessa : 308 Taustaoletukset strategian tavoitebudjetin lukuihin: Asukasluvun kehitys (lisäys, kumulat.) Myyntivoitot Kiinteistöverojen arv. kasvu 2016 alkaen (kiinteistöverojen tuoton tason nousu ilman veronkorotuksia) Kunnallis- ja kiinteistöveroihin ei ole budjetoitu tarkastelujaksolle korotuksia. 17

19 3.2. Y l e I s h a l l I n n o n t o I m I a l a (1 0 ) Toimialajohtaja on kunnanjohtaja Osmo Havuaho Toimielimet sitovuustasolla ovat: 10 Keskusvaalilautakunta 12 Tarkastuslautakunta 14 Kunnanvaltuusto 16 Kunnanhallitus Yleishallinto vastaa Virolahden kansalaiskunnan hyvän hallinnon toteuttamisesta, elinkeinoelämän edistämisestä, palvelutuotannon ohjauksesta ja strategiatyöstä sekä rakentavasta yhteistyöstä sidosryhmiin. 10 Keskusvaalilautakunta Toimielimen esittelijänä toimii keskusvaalilautakunnan nimeämä sihteeri. Tehtävät Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on Vaalilain mukaisten viranomaistehtävien hoitaminen kunnassa. Kustannuspaikkoja ovat Eduskuntavaalit 1000, EU-vaalit 1010, Kunnallisvaalit 1020, Presidentinvaalit 1030 ja Kansanäänestys Toiminta ja tavoitteet Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa ja varsinainen vaalipäivä on Suomessa sunnuntaina Oikeusministeriön suosittelee kunnille äänestysaktiivisuuteen panostamista perustuslain 14 :n mukaisen osallistumisoikeuden optimoimiseksi. Invalidiliitto ry on antanut ohjeet esteettömyyden vähentämiseksi äänestyspaikoilla. Klamilan äänestysalue on kiinnostunut kokeilemaan sähköistä äänestysjärjestelmää uuden koulun tiloissa toukokuun Europarlamenttivaaleissa. Oikeusministeriö korvaa kunnille valtiollisten vaalien toimittamisesta 1,90 /äänioikeutettu syksyllä Kriittinen menestystekijä: Asukkaiden äänioikeuden käyttö Kymen piirin tasolla Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tav. Mittarit Tot.2012 TA2013 Tot.2013 TA2014 Äänestysaktiivisuus % vaalipiirin tasolla - Presidentivaalit 2012 (äänioikeutetut 2859) - Kunnallisvaalit 2012 (äänioikeutetut 2840) Vaalikustannukset /äänestäjä/netto (viim.äänioikeutettujen määrä 2840) I kierros Ky=70,7 % Vi= 70,5 % II kierros Ky=66,7 % Vi= 65,9 % Ky=57,2 % Vi=60,8 % PRV 0,38 KV 3,37 ei tavoitteita ei vaaleja Ennuste Vi Eurovaaleissa 38,5 % (v.2009 oli 38,6 %) 1,38 /äo. 18

20 10 Keskusvaalilautakunta Budjettiyhteenveto Virolahden kunta TP 2012 TA 2013 TOIMIELIN KJ Vrt. ed.budj. KH KVALT Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot Eläkemenot Muut sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstömenot yhteensä Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakulut yht, ei henk men MENOT YHTEENSÄ NETTO Keskusvaalilautakunta Virolahden kunta Sisäinen budjettiyhteenveto TP 2012 TA 2013 TOTEUTUMA TOIMIELIN KJ Vrt. ed.budj. KH KVALT 4411 Sisäiset ravitsemuspalvelut 17 M ENOT YHTEENSÄ NETTO YHTEENSÄ Tarkastuslautakunta Vastuullinen tilintarkastaja on JHTT Juhani Liski/Oy Audiator Ab. Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta hoitaa kuntalain 9. luvussa ja Kaakon kaksikon hallintosäännössä määrätyt hallinnon ja talouden tarkastustehtävät. Se arvioi valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, sen on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Toimielimen kustannuspaikka on Tarkastustoimi Toiminta Tarkastustoiminnan painopiste on työohjelman 2013/2014 mukainen. Tarkastuslautakunnan ja JHTT -tilintarkastajan hyvä yhteistyö, riittävä ohjeistus ja toiminnan suunnitelmallisuus varmistaa asianmukaisen ja laadukkaan tarkastustoimen hoidon kustannustehokkaasti. Toiminnalliset tavoitteet Mittarit Tot.2012 TA2013 Tot.2013 TA2014 Hallinnon ja talouden tarkastuspäivät kpl/v (ltk+tark.) 8 pv 8+2 pv pv pv 19

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kaakon kaksikko Konserniohje 1 (5)

Kaakon kaksikko Konserniohje 1 (5) Kaakon kaksikko Konserniohje 1 (5) KONSERNIOHJE Hyväksytty 1. Kuntakonserni Kunnanvaltuustot xx Kuntalain 114 :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI ELOKUULTA 2016

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI ELOKUULTA 2016 LEMIN KUNTA 29.9.2016 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI ELOKUULTA 2016 Toteutuma elokuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin elokuun kirjauksista 29.9.2016. Talousarviomuutoksia

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUULTA 2016

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUULTA 2016 LEMIN KUNTA 25.11.2016 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUULTA 2016 Toteutuma lokakuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin elokuun kirjauksista 25.11.2016. Talousarviomuutoksia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUULTA 2016

LEMIN KUNTA Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUULTA 2016 LEMIN KUNTA 25.11.2016 Hallinto-osasto KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUULTA 2016 Toteutuma marraskuun lopussa Tämä on raportti toteutumasta, joka perustuu kirjanpidon raporttiin marraskuun kirjauksista 14.12.2016.

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

ASIAT Pykälät: Sivut: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Lahti Kari ja Pudas Jaana

ASIAT Pykälät: Sivut: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Lahti Kari ja Pudas Jaana PÖYTÄKIRJA KUNNANHALLITUS Nro 11 / 2016 KOKOUSAIKA 7.12.2016 kello 8.00-13.55 KOKOUSPAIKKA: KUNNANTOIMISTO Jäsenet paikalla: Varajäsenet: paikalla: Nivala Kirsti, pj. x Keskikorpi Sointu - Sakko Antti,

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot