Selvitys maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueista Päijät-Hämeessä LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Selvitys maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueista Päijät-Hämeessä LOPPURAPORTTI

2 Sisällysluettelo Sivu 1) Hankkeen tausta 3 - Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa Selvitys osana PAKETTI -projektia. 3 - Selvityksen ohjausryhmä. 4 2) Tehtävänanto 5 - Selvitystyön työohjelma. 5 3) Maaseutuhallinnon järjestäminen. 6 - Maataloustoimen perustiedot. 6 Maaseutuhallinto vuonna Hallinnoiva kunta. 7 - Toimipaikat ja palvelutaso 7 - Henkilöstön siirtyminen 7 - Maaseutuyksikön tehtävät 8 - Organisaatio ja yhteinen luottamushenkilöelin 8 - Maaseutuhallinnon kustannusten jako-osuudet 8 - Kustannusten muodostuminen. 9 - Kustannusten jakautuminen Maaseutuyksikön toiminnan seuranta Työntekijöiden sijoittuminen ja tehtäväosuudet Työntekijöiden tehtäväjako ja hallintotehtävien eriyttäminen Sopimus yhteistoiminnasta maaseutuhallinnon tehtävien järjestämiseksi Hallinnoivan kunnan ja Maaseutuviraston välinen maksajavirastosopimus 12 - Maataloushallinnon tehtävien hoito Hollolassa ja Lahdessa v ) Maaseudun ja kylien kehittäminen Halukkuus palvelujen ostamiseen 13 - Henkilöstön halukkuus palvelujen tuottamiseen Maaseutuhallinnon kehittämisyksikkö maakunnallisena toimijana Kehittämisyksikön tehtäviä Henkilöstön tarve ja kustannukset ) Yksityistieasioiden hoidon järjestäminen Yksityistieasioiden hoito Päijät-Hämeessä Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijatyön järjestäminen Yksityistieasioiden hoitoon käytettävä työaika 16 - Yksityistieavustukset 17 - Avustusjärjestelmien vertailu Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen Yksityisteiden peruskorjauksen avustaminen ) Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet ) Liitteet - 2 -

3 1) Hankkeen tausta Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) tuli voimaan ja samalla kumottiin maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa vuonna 1991 annettu laki. Uusi laki edellyttää muodostamaan maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää. Lisäksi hallinto on järjestettävä niin, että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa tehtäviä hoitavaa yksikköä. Yhteistoiminta-alueeseen liittyvien kuntien on sovittava, että yksi kunta vastaa maaseutuhallinnon järjestämisestä alueella (toimii isäntäkuntana). Lain mukaan on kuntien tehtävä päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään 1. päivänä toukokuuta Isäntäkunnan on toimitettava selvitys kuntien välisen sopimuksen tekemisestä Maaseutuvirastolle viimeistään 1. päivänä tammikuuta Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1. päivänä tammikuuta Selvitys osana PAKETTI -projektia Päijät-Hämeen alueen kunnanjohtajat käsittelivät maaseutuhallinnon järjestämiseen liittyvää asiaa kokouksessaan Kokouksessa todettiin, että asia vaatii oman selvityshankkeensa, jossa ensivaiheessa selvitettäisiin maakunnan kattavaa viljelijätukien hallintomallia. Selvitykseen voisi liittää myös yksityistieasiat. Lisäksi kokouksessa päätettiin, että selvitys tehtäisiin osana Päijät- Hämeen liiton alaista PAKETTI -projektia. PAKETTI -projektin ohjausryhmä päätti käynnistää selvitystyön. Päätöksen mukaan selvityksen ohjausryhmään nimettiin maaseutuasioista vastaavat viran- ja toimenhaltijat. Selvityksen ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin PAKETTI -projektin ohjausryhmän edustaja Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki ja sihteeriksi projektikoordinaattori Maija Väkeväinen. Asiantuntijapalveluita varten varattiin PAKETTI -projektin vuoden 2010 budjetista rahoitusta enintään euroa. Päätöksen mukaan selvityksen tuli olla valmis mennessä. PAKETTI -projekti ja tämä selvitystyö ovat Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamia hankkeita. Maaseutuhallinnon selvityksen ohjausryhmän esityksestä PAKETTI -projektin ohjausryhmä päätti myöntää selvitykselle jatkoaikaa saakka. Selvityksen tekijäksi valittiin Kärkölän maaseutusihteeri Heimo Mattila. Selvitystyöstä on tehty PAKETTI -projektin ja Kärkölän kunnan välinen sopimus. Selvitystyö tuli tehdä välisenä aikana.

4 Selvityksen ohjausryhmä PAKETTI -projektin ohjausryhmän päätöksen mukaisesti selvityksen ohjausryhmään valittiin kuntien maaseutuasioista vastaavat viranhaltijat ja PAKETTI -projektin ohjausryhmän edustaja. Ohjausryhmä täydensi itse itseään myös asiakasedustuksella valitsemalla ryhmään kaksi tuottajayhdistysjäsentä. Ohjausryhmän kokoonpano muuttui Orimattilan (ja Artjärven) irtauduttua yhteistyöneuvotteluista, jolloin Minna Elosuo ja Arsi Haakana jäivät pois ohjausryhmän kokoonpanosta. Selvitystyöhön tuli työn edetessä mukaan Iitin kunta ja ohjausryhmään Iitin maaseutusihteeri Riitta Alestalo. Yhteistyöneuvottelut Iitin kunnan kanssa päättyivät kuitenkin Ohjausryhmä: Marketta Kitkiöjoki kunnanjohtaja, puh.joht. Sysmä Arsi Haakana maaseutusihteeri Artjärvi asti Pekka Niemelä maaseutuasiamies Asikkala Asko Salo maaseutuasiamies Hartola Annika Marttinen hallintopäällikkö Heinola Matti Sikiö maaseutusihteeri Hollola Virpi Salojoki maaseutusihteeri Hämeenkoski Riitta Alestalo maaseutusihteeri Iitti Heimo Mattila maaseutusihteeri Kärkölä Asko Määttä maaseutusihteeri Nastola Minna Elosuo maataloussihteeri Orimattila asti Matti Järvinen maaseutusihteeri Padasjoki Erkki Suhonen maaseutuasiamies Sysmä Ilpo Markkola MTK, Häme Markku Nieminen MTK, Häme Pekka Hopeakoski yhteyspäällikkö P-H liitto Jaana Simola projektijohtaja P-H liitto/paketti Lauri Kuukasjärvi P-H liitto/paketti Maija Väkeväinen projektikoordinaattori, siht P-H liitto/paketti Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä seitsemän kertaa hankkeen aikana. Ohjausryhmän kokouspäivät: tiistai 23. maaliskuuta 2010 torstai 15. huhtikuuta 2010 torstai 20. toukokuuta 2010 torstai 23. syyskuuta 2010 keskiviikko 24. marraskuuta 2010 perjantai 4. helmikuuta 2011 keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

5 2) Tehtävänanto Selvitystyön työohjelma Selvitystyön sisällöksi päätettiin ottaa 1) Maaseutuhallinnon järjestäminen, 2) Maaseudun ja kylien kehittäminen ja 3) yksityistieasioiden hoidon järjestäminen. Maaseutuhallinnon järjestäminen Työohjelma muodostui seuraavista otsikoista: 1. Maaseutuhallinnon yksikköön tulevien kuntien määrittely 2. Maataloustoimen perustietojen kokoaminen - maatilatiedot - maataloushallinnon henkilöstö - henkilöstön tehtäväosuudet - henkilöstön palkkaus ja palkan jakautuminen eri tehtäväosuuksiin - maataloushallinnon menot v maataloushallinnon tehtävien erittely 3. Maaseutusihteerien ja asiamiehien haastattelu 4. Maataloushallinnon organisointi - hallinnoivan kunnan etsiminen - lain vaatiman hallintotehtävien eriyttämisen toteuttaminen - alustavaa harkintaa tehtävien jaosta - toimipaikkojen alustava määrittäminen - ehdotus maaseutuyksikön virkamieshallinnon organisaatiosta - ehdotus kuntien maksuosuuksista tulevassa maaseutuhallinnon yksikössä - luonnos yksikön ja Maaseutuviraston väliseksi sopimukseksi - maaseutuyksikön rooli ja sijoittuminen uudistuvassa kuntahallinnossa - luottamushenkilöorganisaation tarpeellisuus - maataloushallinnon tehtävien hoito v (Hollola) Maaseudun ja kylien kehittäminen - sihteerien osallistuminen lähidemokratian toteuttamiseen ja aluelautakuntiin - toimintaryhmätyö ja EU-hankkeet Yksityistieasioiden hoidon järjestäminen Päijät-Hämeessä - perustietojen kokoaminen - neuvottelut kuntien teknisten toimien kanssa - yksityisteiden avustusjärjestelmien vertailu - ehdotus päijäthämäläiseksi yksityisteiden avustusjärjestelmäksi - ehdotus luottamushenkilöjärjestelmän luomiseksi - ehdotus yksityistietoimen viranhaltijatyön organisoimiseksi

6 3) Maaseutuhallinnon järjestäminen Maataloustoimen perustiedot Hankkeen aikana on maaseutuhallinnon yksikön alueeksi muotoutunut Päijät-Hämeen alue lukuun ottamatta Orimattilaa. Jäljempänä olevat perustiedot on koottu suunnitellun hallintoyksikön kunnista. Maaseutuvirasto (Mavi) on linjannut lain määrittämän 800 maatalousyrittäjän laskentavuodeksi vuoden Myös muut perustiedot hallintohenkilöiden tietoja lukuun ottamatta perustuvat vuoden 2009 tietoihin. Maatilat Tulevalla maaseutuyksikön hallinnoimalla alueella on maatalousyrityksiä 1461 kpl. Määrä täyttää reilusti laissa asetetun minimimäärän. Tilojen lukumäärän mukaiset suurimmat kunnat ovat Hollola, Sysmä ja Asikkala. Peruslohkoja on yhteensä kpl. Suhteessa eniten eri lohkoja tilaa kohti on Sysmässä, Padasjoella ja Lahdessa. Pellon kokonaisala on hehtaaria. Suurimmat tilakohtaiset pinta-alat löytyvät Lahdesta, Kärkölästä ja Hollolasta. Erilaisia maataloustukia alueella on vuonna 2009 maksettu yhteensä 40,7 miljoonaa euroa. Suurimmat tilakohtaiset tukimäärät on maksettu Hämeenkoskella, Kärkölässä ja Sysmässä. Erilaisia tukipäätöksiä on kunnissa tehty vuositasolla 9899 kpl. Yhtä tilaa kohti eniten päätöksiä tehdään Sysmässä, Hartolassa ja Hämeenkoskella. Lypsylehmiä on alueella yhteensä 6423 ja muita nautoja kpl. Sysmässä on kaikista naudoista lähes 30 %. Sikoja on yhteensä kpl, näistä Hollolassa 38 %. Viljelijät ovat keskimäärin iäkästä porukkaa. Alle 50-vuotiaita tuenhakijoista on 46,6 % ja yli 60- vuotiaita 20,9 %. Tuenhakijat ovat vähentyneet 2-3 % vuosittain. Taulukko maatilatiedoista löytyy liitteenä nro 1. Henkilöstö Kunnissa toimii maaseutuhallinnon tehtävissä (kesäkuu 2010) yhteensä kahdeksan henkilöä. Lähes kaikkien tehtäväkuvaan kuuluu maaseutuhallinnon lisäksi muita tehtäviä. Maaseutuhallinto työllistää 5,8 henkilötyövuotta (htv). Maaseutualueiden kehittämistehtävät kuuluvat myös viranhaltijoiden työnkuvaan. Kehittämisasioiden tehtäväosuus on 0,75 htv. Kolmessa kunnassa on sihteerit hoitamassa kunnan yksityistieasiat, yhteensä 0,55 htv:n tehtäväosuudella. Elinkeinoasioita hoidetaan viidessä kunnassa 0,52 htv. Joukkoliikenneasiat hoidetaan kahdessa kunnassa 0,28 htv:n tehtäväosuudella. Henkilöstön kuukausipalkat vaihtelevat suuresti eri kunnissa. Palkkoja maksetaan 2350 euron ja 3197 euron välillä, keskimääräinen maaseutuhallinnon henkilön kuukausipalkka on 2700 euroa. Henkilöstö on varsin kokenutta ja pitkään maaseutuhallinnon työssä ollutta. Kaksi maaseutusihteeriä jää eläkkeelle jo ennen yhteisen maaseutuyksikön alkuajankohtaa Seuraavat kaksi siirtyvät eläkkeelle vuoden 2016 aikana ja kaksi 2019 loppuun mennessä. Vuoden 2020 jälkeen on nykyisistä työntekijöistä työelämässä jäljellä kaksi henkilöä. Taulukko henkilöstön osalta on liitteenä nro 2.

7 Maataloushallinnon menot v Maaseutuhallinnon toteutuneet menot vuonna 2009 olivat euroa. Eniten kustannuksia on aiheuttanut Asikkalan ja Sysmän maataloushallinnon hoitaminen. Edullisimmin tilaa kohti laskien on hallinnon saanut hoidetuksi Hollola ja Hartola. Kuluista palkkakulut sivukuluineen ovat muodostaneet 87,3 %. Vuokramenoja on ollut 6 %, matkakuluja 2,6 % ja muita menoja 4,1 %. Taulukko maataloushallinnon menoista on liitteenä nro 3. Maaseutuhallinto vuonna 2013 Hallinnoiva kunta Kuntajohdolle tehdyn kyselyn perusteella uuden maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen hallinnoimisesta olivat kiinnostuneet Asikkalan, Hollolan ja Sysmän kunnat. Hallinnoinnin järjestämistä eivät poissulkeneet myöskään Heinola ja Nastola. Hallinnoivan kunnan ansiona nähtiin maatalousvaltaisuus ja keskeinen sijainti. Hallinnoivaksi kunnaksi ohjausryhmä valitsi Asikkalan kunnan. Toimipaikat ja palvelutaso Toimipaikkojen osalta nähtiin riittävänä, kunhan viranhaltija löytyy lähikunnasta ja peruskunnassa on joitakin etäpäiviä. Asikkala edellytti toimipaikkaa omassa kunnassa, Sysmä esitti alkuvaiheessa omaa toimipaikkaa, tulevaisuudessa palvelujen siirtymistä aluetoimistoon. Nykyisen palvelutason pysyttämistä esitti seitsemän kuntaa kymmenestä. Hartola, Hämeenkoski ja Padasjoki olivat tyytyväisiä nykyiseen palvelutasoon, mutta tyytyvät myös tilanteeseen, jossa palvelut haetaan kauempaa. Ohjausryhmä päätti, että maaseutuhallinnon yksikön toimisto sijaitsee Asikkalan kunnassa ja lisäksi aluetoimisto Hollolan kunnassa. Asikkalan maaseututoimisto palvelee pohjoisen Päijät-Hämeen kuntien viljelijäasiakkaita ja Hollolan aluetoimisto eteläisen Päijät-Hämeen asiakkaita. Niissä kunnissa, joissa nykyinen viranhaltija toimii jatkossakin peruskunnan muissa tehtävissä, mahdollistetaan asemapaikan jääminen peruskuntaan. Lopullisessa kuntien välisessä sopimuksessa on määriteltävä etäpäivien tarpeellisuus ja määrä. Henkilöstön siirtyminen Maaseutuhallinnon järjestämiseen liittyvän lain mukaan järjestely henkilöstön siirtymiseksi hallinnoivan kunnan palvelukseen on työsopimuslaissa (55/2001) ja kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003) tarkoitettuja liikkeenluovutuksia. Henkilöstö siirtyy nk. vanhoina työntekijöinä. Peruskunnan palkkalaisena halutaan viranhaltijan jatkavan Asikkalan, Kärkölän ja Sysmän kunnissa, Hartolassa omassa kunnassa tai hallinnoivassa kunnassa. Muissa kunnissa esitetään henkilöstön siirtymistä hallinnoivan kunnan palkkalistoille. Ohjausryhmä päätti, että Hartolan, Sysmän ja Kärkölän viranhaltijat voivat jatkaa peruskunnan palkkalistoilla, muiden kuntien henkilöstö siirtyy Asikkalan kunnan palvelukseen. Uusi henkilöstö tullaan palkkaamaan hallinnoivaan kuntaan

8 Maaseutuyksikön tehtävät Maaseutuyksikön ensisijaisena tehtävänä on järjestää maaseutuhallinto yhteistoiminta-alueen kunnissa. Tehtäväkokonaisuuteen toivottiin myös maaseutualueiden kehittämistä, elinkeinoasioita, erityisesti matkailuun liittyviä sekä yksityistieasioita. Ohjausryhmä päätti, että maaseutuyksikön tehtäviksi otetaan maaseutuhallinto ja maaseutualueiden kehittäminen, sisältäen elinkeino- ja matkailuasioita. Maaseutualueiden kehittämisasiat ovat nykyisin maaseutuhallinnon henkilöstön työtehtävänä ja niiden hoitaminen jatkossakin nähdään tärkeänä. Tehtävät myös tasaavat henkilöstön työajan käyttöä Organisaatio ja yhteinen luottamushenkilöelin Hallinnoivassa kunnassa Asikkalassa on kehittämislautakunta, jonka tehtäväkuvaan kuuluu maaseutuhallinnon lisäksi kuntasuunnittelu, elinkeino- ja matkailuasiat, kylien kehittäminen ja kesäasukastoiminta sekä yksityistieasiat. Useamman kunnan maaseutuhallinnon hoitamista varten perustettava yksikkö voi toimia omana yksikkönään kehittämislautakunnassa ja elinkeino- ja kehittämisasiat omana yksikkönään. Maaseutuhallinnon yksikön toiminnan rahoittamiseen osallistuvat lain velvoittamina kaikki peruskunnat. Kehittämistoiminnan yksikön rahoitus tulee palveluja käyttäviltä kunnilta. Yhteisen luottamushenkilöelimen tarpeen toivat esiin Asikkalan ja Hämeenkosken kunnat. Hartola ja Sysmä esittivät asiakaspalauteryhmän perustamista. Muut kunnat eivät nähneet tarpeelliseksi perustaa mitään erillistä ryhmää, toiminnan suuntaamisen ja seurannan voivat hoitaa peruskuntien kunnanhallitukset. Yhteistä luottamushenkilöelintä ei esitetä perustettavaksi. Maaseutuhallinnon kustannusten jako-osuudet Maaseutuhallinnon kustannuksia jaettaessa on tärkeimmäksi lähtökohdaksi otettu se, miten kustannusjakoon vaikuttava lähtöarvo kuvaa tehtävän työn määrää. Lähtöarvoiksi oli Maaseutuvirasto kerännyt kuntakohtaisia lukuja: tilojen lukumäärä, lohkojen lukumäärä, kunnan kokonaispeltoala, tukipäätösten lukumäärä ja maksettujen tukien kokonaismäärä. Työn määrää kuvaaviksi lähtöarvoiksi todettiin tilojen lukumäärä, lohkojen lukumäärä ja tukipäätösten lukumäärä. Lähtöarvoksi esitettiin myös kunnan kokonaispeltoalaa, perustuen hukkakauravalvonnan ja satovahinkoarvioinnin lisätyöllistävyyteen suuremmilla peltopinta-aloilla. Kuntien maaseutuviranomaisille tehdyn kyselyn perusteella pohjoisen Päijät-Hämeen kunnissa on hukkakauravalvontaan käytetty keskimäärin 2-3 työpäivää vuodessa, kun taas eteläisellä Päijät- Hämeen alueella on vastaavasti käytetty keskimäärin 3-5 työpäivää. Myös satovahinkoarvioiden tarve lisääntyy peltoalan kasvaessa. Voidaan arvioida kokonaispeltoalalla olevan jotakin merkitystä kuvaamaan edellä mainittujen tekijöiden lisätyöllistävyyttä. Kuntajohdolle esitettiin lähtöarvojen huomioimista seuraavilla prosenttiosuuksilla: Tilojen lukumäärä 30 % Lohkojen lukumäärä 30 % Kokonaispeltoala 10 % Päätösten lukumäärä 30 % Lähtöarvoihin ja siihen liittyvään kustannusten jakoehdotukseen on ottanut kantaa Lahti, Heinola, Hollola, Kärkölä ja Hartola.

9 Lahti on tyytyväinen esitykseen. Heinolan kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt esityksen. Hollola on edelleen sitä mieltä, että kokonaispeltoala ei kuvaa työmäärää ja lähtöarvoina tulee käyttää tilojen lukumäärää, lohkojen lukumäärää ja päätösten lukumäärää yhtä suurin prosenttiosuuksin. Kärkölä hyväksyy kuntajohdolle tehdyn esityksen kompromissiesityksenä. Hartolan mielestä hallinnon työmäärä kytkeytyy tilalukuun ja peltohehtaareihin. Peltolohkojen määrän merkitys on vähentynyt sähköisen tukihaun lisääntyessä ja tukipäätökset liittyvät entistä useammin hallinnossa keskitetysti perustettuihin vuotuishakemuksiin. Hartola esittää jakoperusteeksi tilalukua 40 %:n osuudella, peltoalaa 40 %:n osuudella ja tukipäätösten määrää 20 %:n osuudella, tai mallia, jossa jakoperusteena on tilaluku 22 %, lohkomäärä 22 %, peltoala 17 %, tukipäätösten määrä 22 % ja maksetut eurot 17 %. Ohjausryhmä päätyi esittämään ratkaisuksi jakomallia, jossa lähtöarvot huomioidaan seuraavasti: Tilojen lukumäärä 25 % Lohkojen lukumäärä 25 % Kokonaispeltoala 25 % Päätösten lukumäärä 25 % Lähtöarvoina vuonna 2013 käytetään vuoden 2011 tietoja, jotka ovat saatavilla maaseutuhallinnon ohjelmasta. Taulukko eri jakovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista kustannuksiin on liitteenä nro Kustannusten muodostuminen Vuoden 2009 kustannukset Maaseutuhallinnon aiheuttamat kustannukset vuodelta 2009 suunnitellun yksikön alueella olivat seuraavat: Palkkakustannukset Palkan sivukulut Vuokrat Matkat euroa Muut kulut Yhteensä euroa Arvio vuoden 2013 kustannuksista Kustannukset on laskettu muodostuvan seuraavasti: Palkkakustannukset (69 %): Palkkakustannuksissa on lähdetty siitä, että maaseutuhallinto vaatii 5 henkilötyövuoden työpanoksen v ja siten yhden uuden henkilön palkkaamisen. Yhteiseen maaseutuhallintoon siirtyvien henkilöiden palkkaus harmonisoidaan. Hallinnoivan kunnan työntekijöiksi siirtyvien henkilöiden kuukausipalkka sekä hallinnoivan kunnan ja peruskunnan välisillä sopimuksilla yksiköltä perittävä henkilöpalkan kuukausikorvaus ovat yhtä suuret, vuoden 2013 alussa 3xxx euroa/kk (100 %). Palkattavan uuden henkilön peruspalkka määräytyy siten, että maksimipalveluaikalisineen palkka olisi muiden samaa työtä tekevien tasolla. Yksikön johtaja saa edellä mainittuun kuukausipalkkaan vastuulisän, joka on vuoden 2013 alussa xxx euroa. Viiden henkilön palkkakustannuksiksi on arvioitu euroa. Henkilöstön palkkauksen kokonaismäärä on arvio ja lopulliset palkat on hallinnoivan kunnan neuvoteltava ennen toiminnan alkua.

10 Palkan sivukulut (15 %): Palkan sivukuluiksi on laskettu keskimäärin 21 % palkkakustannuksista. Sivukulujen kokonaismääräksi on arvioitu euroa Vuokrat (4 %): Peruskuntiin jäävien viranhaltijoiden toimitilojen sekä peruskunnissa tapahtuvan päivystyksen toimitilojen osalta ei yksiköltä peritä vuokraa. Hollolan aluetoimisto palvelee laajempaa aluetta ja Hollolan kunta voi periä luovuttamistaan toimitiloista kohtuullista vuokraa. Vuokrien kokonaismääräksi v on arvioitu euroa. Matkat (7 %): Etäisyyksien kasvaessa matkakorvausten tarve kasvaa. Matkakorvauksiin on varattava tarpeellinen määräraha. Matkakorvausten kokonaismääräksi on arvioitu euroa. Muut kustannukset (5 %): Muiden kustannusten tasossa oletetaan hienoista kasvua. Muiden kustannusten kokonaismääräksi on arvioitu euroa. Laskelma kustannuksista v 2013: Palkkakustannukset euroa Palkan sivukulut euroa Vuokrat euroa Matkat euroa Muut kustannukset euroa Kustannukset yhteensä euroa Kustannusten jakautuminen Jos kustannukset muodostuvat esimerkkilaskelman mukaisiksi, olisivat kuntakohtaiset vuosimenot ohjausryhmän jakoesityksen mukaisina seuraavat: Tuki- Maksu- Vuosikust. Vuosikust. Erotus Kunta Tiloja Lohkoja Peltoa päätöksiä osuus v v vrt kpl kpl ha kpl % Asikkala , Hartola , Hollola , Heinola , H:koski , Kärkölä , Lahti , Nastola , Padasjoki , Sysmä , Yhteensä ,

11 Maaseutuyksikön toiminnan seuranta Maaseutuhallinnon yksikkö raportoi toiminnastaan peruskuntiin vuosittain toimintavuotta seuraavan vuoden alussa. Kunnat voivat ohjeistaa yksikköä kustannusten osalta. Maaseutuhallinnon yhteistyötä koskeva sopimus tarkistetaan kahden vuoden välein. Kuntien jako-osuudet tarkistetaan ensimmäisen kerran v joulukuussa ja lähtöarvoina käytetään kuntien vuoden 2014 tilojen lukumäärää, lohkojen lukumäärää, peltoalaa ja tukipäätösten lukumäärää painotettuna aikaisemmin sovitulla prosenttiosuudella. Tarkistettu jakoosuus otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta. Seuraava tarkistus vuoden 2016 joulukuussa. Työntekijöiden määrällistä tarvetta maaseutuhallinnon yksikkö tarkistaa aina, kun henkilöstöä siirtyy pysyvästi pois tehtävästään (työpaikan vaihto, eläköityminen jne.). Tavoitteena on, että vuoden 2016 lopussa alueen maaseutuhallinto työllistää 4,2 htv (5 htv v. 2013), edellyttäen ettei hallinnon tehtäväsisällössä ole huomattavia muutoksia. Työtarpeen vähenemään vaikuttaa sähköisen tukihaun lisääntyminen ja maatilojen lukumäärän vähentyminen. Työntekijöiden sijoittuminen ja tehtäväosuudet Maaseutuhallinnon yksikköön on tarkoitus perustaa hallinnoivaan kuntaan Asikkalaan maaseututoimisto ja Hollolaan aluetoimisto. Kahden toimiston malliin siirrytään kuitenkin joustavasti niin, että osa työntekijöistä voi jäädä peruskuntaan ja peruskunnan palkkalistoille. Henkilön siirtyessä esim. eläkkeelle, uusi henkilö palkataan Asikkalan kuntaan ja sijoituspaikka on joko Asikkala tai Hollola. Peruskuntiin jäävistä tehdään ostopalvelusopimus hallinnoivan kunnan ja peruskunnan välille maaseutuhallinnon työtehtävien osalta. Maaseutusihteerien -asiamiehien alustavat tehtäväosuudet Tehtäväosuus Palkanmaksaja- Sijoitus- Maaseutu- Muussa kunta kunta hallinnossa työssä Muut työtehtävät Erkki Suhonen Sysmä Sysmä 0,80 0,20 Maaseutuyritysneuvonta Joukkoliikenne Kylätoiminnan yhteyshenkilö Kunnan metsä- peltoasiat Asko Määttä Asikkala Hollola 0,90 0,10 Maaseudun kehittämistehtävät Virpi Salojoki Asikkala Hollola 0,90 0,10 Maaseudun kehittämistehtävät Heimo Mattila Kärkölä Kärkölä 0,30 0,70 Yksityistieasiat Maaseudun kehittämistehtävät Asko Salo Hartola Hartola 0,70 0,30 Tehtävät Hartolan kunnassa Pekka Niemelä Asikkala Asikkala 0,50 0,50 Maaseutuyritysneuvonta Maaseudun kehittämistehtävät Uusi Asikkala Asikkala 0,90 0,10 Maaseudun kehittämistehtävät Yhteensä 5,00 2,00

12 Työntekijöiden tehtäväjako ja hallintotehtävien eriyttäminen Maaseutuhallinnon virkamiehet hallinnoivat Euroopan Unionin maanviljelijöille maksamia tukia. EU:n lainsäädäntö edellyttää EU-tukien hallinnossa tiettyjen tehtävien eriyttämistä siten, että yksi työntekijä ei voi tehdä samalle tukihakijalle kuin yhdenlaisen toimenpiteen. Eriyttäminen on toteutettava seuraavissa toimenpiteissä: Hakemusten käsittely: Hallintoviranomainen: Maksajaviranomainen: Takaisinperintäpäätös: Henkilö A: Hakemusten tallennus Henkilö B: Tallennuksen tarkastus Henkilö C: Sitoumuspäätökset ja sitoumusmuutokset Henkilö D: Maksupäätös Henkilö E: Takaisinperinnän suorittaminen Viranhaltijoiden keskuudessa tehtyjen kyselyjen perusteella on tehty alustavaa työnjakoa, jossa on pyritty toteuttamaan lainsäädännön vaatima tehtävien eriyttäminen ja myös työntekijöiden kiinnostus erikoistua joihinkin tehtäväalueisiin. Samalla on määritelty vastuualueet tehtävien hoitamiseen. Työt on mitoitettu eri henkilöiden maaseutuhallintoon ajatellun työajan mukaisesti. Yksikön johtajaksi esitetään Asikkalan maaseutuasiamies Pekka Niemelää. Alustava maaseutuhallinnon tehtäväjako ja eriyttäminen ilmenee liitteistä nrot 5 ja 6. Tehtävien jakaminen on edellyttänyt myös hallintoalueen jakamista neljään erilliseen alueeseen Pohjoinen alue 1 ja 2 sekä Eteläinen alue 1 ja 2. Aluejako ilmenee liitteestä nro 6. Sopimus yhteistoiminnasta maaseutuhallinnon tehtävien järjestämiseksi Kuntien on tehtävä sopimus yhteistoiminnasta maaseutuhallinnon järjestämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Luonnos sopimustekstiksi on liitteenä nro 7. Lopullinen sopimusteksti edellyttää vielä neuvotteluja eräiden kuntien lähipalveluista. Hallinnoivan kunnan ja Maaseutuviraston välinen maksajavirastosopimus Hallinnoivan kunnan on tehtävä Maaseutuviraston kanssa Euroopan unionin kokonaan rahoittamaan maataloustukeen liittyvien maksajavirastotehtävien hoitoa koskeva sopimus. Sopimuksen on oltava sisällöltään sellainen, että edellä mainittujen tehtävien hoitoa koskevat, Euroopan unionin lainsäädännössä asetetut vaatimukset voidaan täyttää. Luonnos maksajavirastosopimukseksi on liitteenä nro 8. Maataloushallinnon tehtävien hoito Hollolassa ja Lahdessa v Hollolan maaseutusihteeri on jäämässä eläkkeelle loppuvuodesta Kun yhteinen maaseutuhallinto on tarkoitus aloittaa , vaatii tehtävien hoito järjestelyjä ajalle Hollola on hoitanut erillisellä sopimuksella myös Lahden maaseutuhallinnon. Hollolan kunta tekee ostopalvelusopimuksen Hämeenkosken, Nastolan ja Kärkölän kuntien kanssa. Sopimuksessa näiden kuntien maaseutuviranomaiset ottavat yhdessä hoitaakseen Hollolan maataloushallinnon. Hollolan kunta irtisanoo Lahden kaupungin kanssa tekemänsä maaseutuhallinnon sopimuksen ja Lahti tekee määräajaksi uuden sopimuksen Nastolan kunnan kanssa tehtävien hoitamisesta Nastolan viranhaltijan toimesta. Sopimusluonnokset ovat liitteinä nrot 9 ja 10.

13 4) Maaseudun ja kylien kehittäminen Kuntien maaseutuviranomaiset ovat toimineet omissa kunnissaan maaseutualueiden kehittämistehtävissä ja mm. kunnan ja kyläyhdistysten välisenä kyläyhdyshenkilönä. Maaseutuhallinnon yhdistämiseen liittyvän lain valmistelussa on pidetty erityisen tärkeänä, että jatkossakin kunnissa huolehdittaisiin maaseutualueiden kehittämiseen liittyvistä asioista. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä esitetään, että kuntien tulee pyrkiä yhdistämään maaseutuhallinnon tehtävien hoito esimerkiksi maaseudun kehittämistehtäviin. PAKETTI -projektin ohjausryhmä linjasi kokouksessaan, että selvityshankkeessa myös maaseudun kehittäminen tulee tarkastella koko maakunnan tasolla ja se voidaan suunnitella maaseutuhallinnon viranomaistoiminnasta erillisenä toimintona ja organisaationa. Selvitystyön ohjausryhmä päätti, että tulevan maaseutuhallinnon yksikön henkilöstön työkenttään sisällytetään maaseudun kehittämisasiat. Halukkuus palvelujen ostamiseen Kuntajohdolle tehdyn kyselyn mukaan kaikissa kunnissa ollaan valmiita ostamaan maaseutuyksikköön siirtyvien henkilöiden työpanosta kehittämis- ym. tehtävien hoitoon. Osa viranhaltijoista jää hallintouudistuksessa peruskuntaan ja muiden tehtävien hoito voi heidän osaltaan jatkua entisellään eikä palvelujen ostotarvetta ole. Tehtäväkuvioiden täsmentämättömyyden vuoksi yksikään kunta ei ole vielä aloittanut neuvotteluita Asikkalan kanssa kehittämispalvelujen ostamisesta. Henkilöstön halukkuus palvelujen tuottamiseen Maaseudun ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan elinympäristöönsä ja lähidemokratia ovat kiinteässä suhteessa maaseutualueiden kehittämiseen. Lähidemokratian toteutuminen kiinnostaa neljää kuudesta sihteeristä. Kyläyhdyshenkilön roolistaan huolimatta kyläasiamiehen tehtävät eivät henkilöstöä kiinnosta, vain yksi ilmoitti kiinnostuksensa asiaan. Pari henkilöä on valmis toimimaan erillisissä projekteissa ja kolme kuudesta voisi toimia maaseutualueiden kehittäjänä laajemmallakin alueella. Toimintaryhmätyössä sihteerit ovat toimineet kuntaedustajana toimintaryhmien hallituksessa. Toimiminen saa jatkossakin kannatusta; viisi kuudesta on kiinnostunut jatkamaan hallitustyöskentelyä. Maaseutuhallinnon kehittämisyksikkö maakunnallisena toimijana Tämä selvityshanke aloitettiin ajankohtana, jolloin oli selvityksen alaisena Päijät-Hämeen kuntien yhdistämiseen tähdännyt UusiKunta -selvitys. Myös työohjelmassa ennakoitiin mahdollista uutta suurempaa kuntayksikköä. Tässä hankkeessa oli tarkoitus pohtia maaseutuhallinnon yksikön roolia ja sijoittumista uudistuvassa kuntahallinnossa ja maaseutusihteerien osallistumista lähidemokratian toteuttamiseen ja UusiKuntaan suunniteltuihin aluelautakuntiin. Kun UusiKunta maaseutukuntien toimesta päätettiin hylätä, lienee päätökseen vaikuttanut suuresti maaseudun asukkaiden pelko palvelujen etääntymisestä ja lähidemokratian katoamisesta, luottamuspula keskuskuntaa kohtaan. Näihin seikkoihin on jatkossa syytä entistä enemmän paneutua.

14 Miten sitten luottamus saadaan muodostettua? Miten maaseudun ääni tulee paremmin huomioiduksi päätöksenteossa? Kuka käyttää maaseudun ääntä? Miten tästä tilanteesta päästään eteenpäin? Näitä pohti pienryhmä, jossa oli mukana hankevetäjän lisäksi Päijät-Hämeen Kylien kyläasiamies Liisa Helanto ja tulevan maaseutuyksikön suunniteltu johtaja Asikkalan maaseutuasiamies Pekka Niemelä. Seuraavassa on kirjattu ryhmän mietteitä: Valtakunnan maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa on toimenpiteenä kehittää aluetason toimintamuotoja luomalla maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) tai ELY:n yhteyteen poikkihallinnollinen ja monialainen maaseutuasioita valmisteleva elin, joka toteuttaa laajaa maaseutupolitiikkaa maakunnallisena yhteistyöryhmänä. Ryhmän muodostaisivat maakunnan liitto, ELY, maakunnalliset ja seudulliset järjestöt. Asikkalan maaseutuhallinnon kehittämisyksikkö voisi toimia tämän yhteistyöryhmän primus motorina. Alkuvaiheessa perustetaan avoin keskustelufoorumi, johon voivat osallistua maaseutukuntien vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat, yhdistykset ja järjestöt, kaikki, jotka haluavat vaikuttaa maaseutualueiden kehitykseen. Keskustelukumppanina toimii maakunnan virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa sekä kehittäjä- ja koulutusorganisaatioita. Foorumin asioiden valmisteluun, toiminnan edelleen kehittämiseen ja päätösten valvontaan palkataan alkuvaiheessa kuntien yhteinen maaseutulähetti, joka sijoitetaan Asikkalan maaseutuhallinnon kehittämisyksikköön. Kehittämisyksikön tehtäviä Kehittämisyksikön tehtävänä olisi valmistelu keskustelufoorumille ja foorumin ajatusten ja päätösten toteuttaminen. Siinä yhteydessä kehittämisyksikön tehtäviä olisi: - kehittää paikallisdemokratian toimintamalleja kunnissa - edistää kunnan ja sen kylien neuvottelu- ja sopimuskäytäntöjä - tehdä selvityksiä ja valmistella asioita/ohjelmia päätöksenteon pohjaksi - laatia kuntiin maaseutuohjelma osaksi kuntasuunnittelua - muodostaa kehittäjien kanssa yhteinen maaseutuverkosto - tehdä maaseutuvaikutusten arviointia - osallistua/ antaa lausuntoja mm. maakuntakaavatyöstä - edistää ohjelmatyötä mm. maakunnallisen paikallistoimintaohjelman toteutusta Kehittämisyksikkö tarjoaa maaseudun kehittämisen palveluja: - maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämiseen liittyvää neuvontaa ja koulutusta, osallistuu hanketoimintaan, toimintaryhmätyöhön ja ohjausryhmätyöhön (erityisesti matkailuelinkeinon kehittäminen) - toimii kylien kehittämisessä ja vapaa-ajan asutukseen liittyvissä tehtävissä Henkilöstön tarve ja kustannukset Maaseutupoliittisen roolin vahvistaminen jatkossa on tärkeää. Mahdollisiin kuntaliitoksiin tulee maaseutukuntien valmistautua paremmin kuin UusiKunta -selvityksen aikana. Maakunnallisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän muodostaminen on valtakunnantasollakin uusi ajatus. Asian käynnistämiseen tarvitaan lisäresursseja. Rahoitusta lienee saatavissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kuntakohtaista kehittämispanosta kehittämisyksiköltä ostaessaan on kunnan varattava myös määrärahaa kustannusten kattamiseen. Monipuolinen tehtäväkenttä edellyttää moniammatillista osaamista. Maaseutuhallintoon palkattava henkilöstö voi osan työajasta toimia kehittämisasioissa. Varsinaiseen alueiden kehittämiseen ja mm kaavoitukseen perehtynyttä henkilöstöä on palkattava yksikköön. Myös yritystoiminnan asiantuntemusta tarvitaan.

15 5) Yksityistieasioiden hoidon järjestäminen PAKETTI -projektin ohjausryhmän tehtäväksiannossa päätettiin selvittää yksityistieasioiden hoidon järjestäminen Päijät-Hämeessä. Vaikka maaseutuhallinnon osalta selvityshankkeessa on Orimattila jättäytynyt pois, käsittää yksityistieasioiden hoidon selvitys koko maakunnan. Päijät-Hämeen kuntien yksityistieasioita hoitavat viranhaltijat ovat toimineet tieasioiden osalta selvitystyössä ohjaavana ryhmänä. Tiejaostojen sihteerit ovat kokoontuneet hankkeen aikana kaksi kertaa, Orimattilassa ja Lahdessa. Kokouksiin oli kutsuttu seuraavat henkilöt: Läsnä Orimattila Lahti Pekka Niemelä Asikkala x Markku Tuukkanen Hartola x Hannu-Pekka Hovilainen Heinola x x Pekka Moisanen Hämeenkoski Heimo Mattila Kärkölä x x Jukka Autio Lahti x x Mika Järvelä Lahti x x Jouni Lehto Nastola Tuukka Tuomala Orimattila x (Heidi Vuorinen) Orimattila x Matti Järvinen Padasjoki x Matti Kurvinen Sysmä Yksityistieasioiden hoito Päijät-Hämeessä Laki yksityisistä teistä velvoittaa kuntia perustamaan kunnallisen hallintoelimen (tielautakunnan tai vast.) hoitamaan yksityisteiden tietoimitukset. Toimielimelle on annettu kunnissa tehtäväksi myös tieavustusten jakamiseen liittyvät toimenpiteet. Luottamushenkilöorganisaatio Päijät-Hämeessä yhdeksässä kunnassa tielautakunnan tehtävät on siirretty teknisen lautakunnan alaiselle kolmijäseniselle toimitusjaostolle, Asikkalassa vastaavassa tehtävässä toimii kehittämislautakunnan alainen toimitusjaosto. Lahdessa tielautakunnan tehtävät hoitaa 11 jäsenen tekninen lautakunta. Kuntien yhdistymiseen liittyen oli hankkeessa mahdollista tutkia myös luottamushenkilöjärjestelmän maakunnallista organisoitumista. Kun kuntien yhdistyminen ei toteutunut, on selvityshankkeessa linjattu yksityistieasioiden hoidon jatkuvan kunnittaisissa lautakunnissa ja jaostoissa. Viranhaltijatyön järjestäminen Jaoston virkasuhteisena sihteerinä on seitsemässä kunnassa oman työnsä ohella toimiva teknisen toimen työntekijä (insinööri tms.) ja kolmessa kunnassa maaseututoimen viranhaltija. Yksi kunta ostaa sihteerin palvelun naapurikunnan maaseututoimen viranhaltijalta. Kaikissa kunnissa tehtäväosuus muodostaa varsin pienen osan työntekijän kokonaistyöajasta.

16 Seuraavaan taulukkoon on koottu perustietoja eri kunnista ja siltä pohjalta arvioitu viranhaltijan yksityistieasioiden hoitoon tarvittavaa työaikaa. Yksityistieasioiden hoitoon käytettävä työaika Tiekuntien Tiekuntien Avustett. Avustett. Kokous- Toimitus- Ilmoitettu Arvioitu kokonais- kokonais- tiekuntia tiekuntien ten luku- ten luku- työaika toteutettavissa määrä kpl tiepituus km kpl tienpituus km määrä kpl määrä kpl htv % oleva työaika htv % Asikkala ,5 Hartola Heinola ,5 Hollola ,5 H:koski Kärkölä Lahti Nastola ,5 Orimattila ,5 15 Padasjoki ,5 Sysmä , Kuntajohto sekä kunnan yksityistieasioita hoitavat henkilöt olivat tehdyssä kyselyssä sitä mieltä, että, yksityistieasioiden hoito tulee kunnissa keskittää muutamalle viranhaltijalle koko maakunnan alueella sekä avustusjärjestelmät tulee yhtenäistää. Viranhaltijatyöhön tulisi kuulumaan tietoimitusten hoitaminen, toimitusjaoston hallinto ja tiekuntien kunnanavustukset sekä tiekuntien neuvonta. Kunnan suostumus pysyvän liikennemerkin asettamiseen yksityistielle esitetään sen viranhaltijan päätettäväksi, joka liikennemerkin asettamisesta päättää myös asemakaava-alueelle. Viranhaltijatyön keskittäminen kahteen hallinnolliseen alueeseen todettiin yksityistieasioita hoitavien keskuudessa järkevänä. Maakunnan alue jaetaan Pohjoiseen hallintoalueeseen (Sysmä Hartola, Heinola, Asikkala, Padasjoki) ja Eteläiseen hallintoalueeseen (Nastola, Orimattila, Lahti, Hollola Hämeenkoski, Kärkölä). Pohjoisen alueen kunnissa ei yksikään nykyisistä viranhoitajista ollut kiinnostunut laajemman alueen tieasioiden hoitajaksi. Pohjoiselle alueelle esitetään perustettavaksi johonkin kuntaan yksityistieasioita hoitavan virka, jonka palveluja muut kunnat voivat kuntien välisellä ostopalvelusopimuksella ostaa. Eteläisellä alueella tehtävä esitetään hoidettavaksi Kärkölän viranhaltijan toimesta ja kuntien välisin ostopalvelusopimuksin. Kunnat voivat vapaasti päättää hoitaa tehtävät edelleen itsenäisesti tai ostaa palvelu esityksen mukaisesti. Viranhaltijoiden yhteistyötä toivottiin myös lisättävän. Esityksinä tuli yhteisen koulutuksen järjestäminen tiekunnille, yhteinen neuvontapuhelin ja toimitukset alueellisena yhteistyönä. Yhteenveto yksityistietoimiin liittyvästä kyselystä on liitteenä nro 11. Yksityistieavustukset Yksityisteitä avustetaan jokaisessa kunnassa. Kunnossapitoon jaettavat avustussummat vaihtelevat kuitenkin suuresti. Suurin avustussumma on käytössään Asikkalalla, jolla on avustettavia kilometrejäkin yhdessä Heinolan kanssa eniten. Alhaisin keskimääräinen kunnossapidon kilometrikustannus on Hartolassa, korkein lähes kolminkertainen kustannus on Hollolassa. Runsaimmin, yli puolella tiekuntien kustannuksista, avustavat Lahti, Hämeenkoski ja Asikkala. Vähäisintä avustaminen on Heinolassa ja Nastolassa (n. 20 %).

17 Yksityisteiden kunnossapitoavustuksien jakoa varten on käytössä erilainen järjestelmä lähes jokaiseen kuntaan. Vain Hollolassa, Kärkölässä ja Orimattilassa käytetään yhtenäistä avustusjärjestelmää. Avustusjärjestelmien vertailu Yleisenä edellytyksenä kunnilla on, että avustusta saadakseen tulee olla perustettu tiekunta. Vain Sysmässä ja Hartolassa avustetaan myös sopimusteitä ja Hartolassa jäätietä. Tien vaikutuspiirissä edellytetään olevan vähintään yksi ympärivuotinen talous. Avustus voidaan maksaa silti tiekunnan koko tienpituudelle tai vain asutun kiinteistön käytössä olevalle tienosalle. Kuudessa kunnassa vaaditaan tieltä vähimmäispituutta. Vaatimus vaihtelee 300 metristä 1000 metriin. Kolmessa kunnassa tiekuntien edellytetään keräävän vuosittain tiemaksuja, neljässä kunnassa edellytetään tiekunnan tilien hyväksymistä ja vuosikokouksen pitämistä vuosittain. Hartolassa tiekunnan tilillä olevat varat vaikuttavat avustuksiin, Padasjoella ja Sysmässä edellytetään tiekunnan tilikauden olevan kalenterivuosi. Nastola suosittelee tieyksiköintiä viiden vuoden välein. Yleinen kunnossapitoavustushakemuksen jättöaika on maaliskuun loppu tai huhtikuun loppu. Lahdessa hakemukset jätetään toukokuun lopussa, Hämeenkoskella ja Padasjoella kesän jälkeen. Kunnossapitoavustus maksetaan edellisen vuoden kunnossapitokustannusten mukaan, paitsi Heinolassa, jossa avustus myönnetään lautakunnan harkinnan mukaan. Hartolassa, Lahdessa ja Nastolassa tiekunnan hallintokulut eivät saa ylittää 10 %:a kokonaiskuluista. Lahdessa avustusta myönnetään myös talkootyön osuuteen. Kuudessa kunnassa on asetettu kunnossapitokustannusten yläraja, viidessä kunnassa rajaa ei ole. Neljässä kunnassa käytetään eri perustein määräytyviä kunnossapitoluokkia arvotettaessa teitä, kolmessa kunnassa on käytössä yhtenevä tiekuntien pisteytys eri tiekuntien avustusprosenttien määrittämiseen. Maksetulle avustukselle on asetettu maksimimäärä kahdeksassa kunnassa. Heinolassa, Orimattilassa ja Sysmässä on mahdollista hakea kunnossapitoavustuksen ja perusparannusavustuksen lisäksi avustusta esimerkiksi tietoimituksen kustannuksiin, lanan tai muun työkoneen hankintaan. Yleisesti voidaan todeta, että kunnilla on varsin sekalainen valikoima erilaisia vaatimuksia ja ehtoja tieavustuksen saamiselle. Eri avustusjärjestelmiä on vertailtu liitteessä nro 12. Avustusjärjestelmän reunaehtoina voidaan edellyttää seuraavia asioita: Avustusjärjestelmän tulee olla: - Yksinkertainen - Selkeä - Ymmärrettävä - Oikeudenmukainen - Vähätöinen - Avustus hakijan ennalta arvioitavissa - Luokituksen/pisteytyksen harkinta vähäistä Luottamushenkilöiden tehtävä Pysyvä kuitenkin tarkistettavissa - Vuosittaiset avustuspäätökset viranhaltijapäätöksin

18 Yksityistievastaavien mielestä kuntien tulisi ottaa käyttöön yksi yhteinen avustusjärjestelmä. Järjestelmäksi esitetään Hollolassa, Kärkölässä ja Orimattilassa käytössä olevaa pisteytysjärjestelmää. Esitys avustusjärjestelmäksi on seuraava: YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPIDON AVUSTAMINEN Yleiset edellytykset - Kunnossapitoavustusta maksetaan sellaisen autolla-ajokelpoisen yksityisen tien kunnossapitoon, jota koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta ja jolla on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys, tai joka on tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä - Kunnossapitoavustusta myönnetään vain ympärivuotiselle, pysyvän asutuksen osuudelle tiestä tai tieosuudelle, joka on tärkeä pysyvän asutuksen läpikulkutienä - Tiekunnan on pidettävä erillistä kirjanpitoa avustuskelpoisen tieosuuden menoista. - Kunnossapitoavustusta voidaan myöntää jäätielle lautakunnan/jaoston harkinnan mukaan, jos tie on tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä (Hartola). - Avustuskelpoisen tien vähimmäispituus on 300 metriä Avustuksen määräytyminen - Kunnossapitoavustus määräytyy tiekunnan edellisen vuoden kunnossapitokustannusten perusteella ja voimassa olevan pisteluvun mukaan ja käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. - Pisteluku määräytyy seuraavasti: Peruspistemäärä on 100, jonka lisäksi annetaan lisäavustuspisteitä sellaisen ulkopuolisen liikenteen perusteella, jolta ei peritä tien käytöstä maksua, enintään 50, tien kunnossapitokustannusten suuruuden perusteella enintään 25 ja tien vaikutusalueella pysyvästi asuvaa osakasta kohden lasketun tiepituuden perusteella enintään Mikäli tiekunnan vuotuiset kunnossapitomenot ovat yli 75 % suuremmat kuin samana vuonna avustusta hakeneiden yksityisteiden keskimääräiset kunnossapitomenot kilometriä kohden, ei ylimenevältä osalta avustusta suoriteta. Myönnettävän avustuksen kokonaismäärä voi olla enintään 75 % kunnossapitokustannuksista. - Oikeutta kunnanavustuksen saamiseksi ja pisteluvun määräämistä tai muutosta pistelukuun on haettava tammikuun loppuun mennessä. - Kunnossapitoavustusta on haettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Avustuksen hakemista ja pisteytyksen määräämistä varten on valmisteltu lomake, joka on liitteenä nro 13. YKSITYISTEIDEN PERUSKORJAUKSEN AVUSTAMINEN Yksityisteiden peruskorjaukseen on kunnilla käytettävissä varsin vaihtelevasti määrärahaa. Jossakin kunnassa ei peruskorjausavustusta ole lainkaan. Yksityistievastaavien mielestä ei peruskorjausavustuksen jakoehtoihin tarvita yhtenäisiä perusteita, vaan jokainen kunta avustaa tiekuntia omien lähtökohtiensa mukaan.

19 6) Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Tämä selvitystyö on osa Päijät-Hämeen liiton alaista PAKETTI -projektia. Selvitystyössä oli tarkoitus tutkia Päijät-Hämeen kuntien hoitaman maaseutuhallinnon yhdistämistä kokonaisuudeksi, jossa uuden lainsäädännön vaatimukset täyttyvät. Samalla selvitettiin maaseudun ja kylien kehittämisen organisointia sekä kuntien yksityistietoimien viranhaltijatyön keskittämistä ja yksityistieavustusjärjestelmien yhtenäistämistä Päijät-Hämeessä. Maaseutuhallinto Kuntien maaseutuhallintoa varten perustetaan maaseutuyksikkö, joka hallinnoi Päijät-Hämeen aluetta Orimattilaa lukuun ottamatta. Isäntäkuntana toimii Asikkala. Alueelle perustetaan kaksi toimipaikkaa, Asikkalan Vääksyyn ja Hollolan Salpakankaalle, joissa tarjotaan maaseutuhallinnon palveluja. Etäpäiviä palvelujen saamiseksi peruskunnissa tehdään tarvittaessa. Hartolan, Sysmän ja Kärkölän viranhaltijat jatkavat peruskunnassa, muiden kuntien henkilöstö siirtyy Asikkalan kunnan palvelukseen. Hallintohenkilöstö tekee maaseutuyksikön aloittaessa maaseutuhallinnon töitä 5 henkilötyövuotta. Maaseutuyksikön johtajana aloittaa Asikkalan maaseutuasiamies Pekka Niemelä. Maaseutuyksikkö tulee toimimaan Asikkalan kunnan kehittämislautakunnan alaisuudessa. Kuntien yhteistä luottamushenkilöorganisaatiota ei perusteta. Yksikön toiminnan seuranta tapahtuu peruskuntien kunnanhallitusten saamin vuosiraportein. Peruskunnat maksavat maaseutuhallinnon aiheuttamat kustannukset. Jakomallina käytetään maaseutuhallinnon tiedostoista saatavia suureita kunnittaisista tilojen lukumäärästä (25 %), lohkojen lukumäärästä (25 %), kunnan kokonaispeltoalasta (25 %) ja tukipäätösten lukumäärästä (25 %). Jako-osuuksia tullaan tarkistamaan kahden vuoden välein. Maaseutuhallinnon aiheuttama vuosikustannuksen kokonaismäärä vuonna 2013 tulee olemaan n euroa. Vuoden 2009 hallinnon menoihin nähden säästöä syntyy n euroa. Hollolan maaseutusihteerin jäädessä eläkkeelle vuoden 2011 lopulla hoitavat naapurikuntien Hämeenkosken, Nastolan ja Kärkölän maaseutusihteerit vuoden 2012 maaseutuhallinnon tehtävät Hollolassa ja Lahdessa kuntien välillä tehtävän sopimuksen perusteella. Maaseudun ja kylien kehittäminen Maaseutuyksikön yhteyteen perustetaan kehittämisyksikkö, jonka tehtäväkenttänä on maaseutualueiden ja kylien kehittäminen, maaseutualueiden elinkeinotoiminnan, erityisesti matkailun kehittäminen ja vapaa-ajanasutukseen liittyvät asiat. Kehittämisyksikkö voisi toimia myös maakunnallisena paikallisdemokratian toimintamallien kehittäjänä, kunnan ja sen kylien neuvottelu- ja sopimuskäytäntöjen edistäjänä, selvitysten tekijänä ja erilaisten päätösten maaseutuvaikutusten arvioijana. Maaseutuhallinnon henkilöstö toimii osan työajastaan kehittämistehtävissä. Lisäksi kehittämisyksikköön voidaan palkata tarvittavaa erikoisosaamista omaavia työntekijöitä. Rahoitus toimintaan saadaan palveluja ostavilta kunnilta ja osatöitä hankkeistamalla.

20 Yksityistieasioiden hoidon järjestäminen Yksityistieasioiden selvityksessä olivat mukana kaikki Päijät-Hämeen kunnat. Yksityistielain edellyttämät tielautakuntien tehtävät hoidetaan kuntien teknisten lautakuntien yhteyteen perustetuissa toimitusjaostoissa (Asikkalassa kehittämisltk:n toimitusjaosto). Näihin luottamushenkilöorganisaatioihin ei esitetä muutoksia. Viranhaltijatyö esitetään keskitettäväksi niin, että Päijät-Häme jaetaan kahteen alueeseen, pohjoiseen ja eteläiseen. Molemmissa toimii lähes täysaikainen viranhaltija. Kunnat tekevät ostopalvelusopimuksia viranhaltijatyön ostamiseksi. Yksityisteiden kunnossapitoavustusten jakoperusteeksi esitetään yhtä järjestelmää koko Päijät- Hämeen alueelle. Järjestelmäksi esitetään tiekuntien pisteytykseen perustuvaa järjestelmää, joka on nyt käytössä Hollolassa, Kärkölässä ja Orimattilassa. Peruskorjausavustusten osalta ei esitetä muutoksia nykykäytäntöihin. Jokainen kunta voi itse päättää viranhaltijatyön ostamisesta tai avustusjärjestelmän yhtenäistämisestä. Jatkotoimenpiteet Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa edellyttää, että kunnan on tehtävä päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään 1. päivänä toukokuuta 2011 ja päätös on toimitettava Maaseutuvirastolle 1. päivään kesäkuuta 2011 mennessä. Hallinnon järjestämisvastuun ottavan Asikkalan kunnan ja muiden kuntien välinen sopimus on tehtävä vuoden 2011 aikana ja Asikkalan on toimitettava selvitys sopimuksen tekemisestä Maaseutuvirastolle 1. päivään tammikuuta 2012 mennessä. Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään 1. päivänä tammikuuta Kuntien väliseen sopimukseen on syytä saada maininta lähipalvelupäivien järjestämisestä niissä kunnissa, joissa viranhaltijaa ei ole (Heinola, Hämeenkoski, Nastola, Padasjoki). Jatkotoimenpiteet maaseutuhallinnon järjestämiseksi jäävät Asikkalan kunnan vastuulle. Esitetty kehittämisyksikkö toimii Asikkalan kehittämislautakunnan alaisuudessa ja tarjottavat palvelut sekä muiden kuntien kanssa tehtävät ostopalvelusopimukset ovat kehittämislautakunnan vastuulla. Jos maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän muodostaminen maakuntaan nähdään tarpeelliseksi, voisi aloitteellisena toimia Päijät-Hämeen liitto. Yksityistieasioiden hoidon jatkojärjestelyksi kuntien tekniset lautakunnat ottanevat tämän selvitystyön yksityistieosion kokouskäsittelyynsä. Pohjoisen Päijät-Hämeen viranhaltijatyötä varten esimerkiksi Heinolan kaupunki voisi perustaa viran tekniseen toimeen ja muut kunnat halutessaan ostaa palvelun. Eteläisen Päijät-Hämeen osalta vastaavia ostopalvelusopimuksia voi tehdä Kärkölän kunnan kanssa. Avustuskäytännöistä kunnat tekevät omat päätöksensä.