Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille

Transkriptio

1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 10/ Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUS (PTYTES) PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS (PTYOTES) (PTYOTES) 3 TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY:N TYÖEHTOSOPIMUS (TSNTES) YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TYÖEHTOSOPIMUS (YTHSTES) JA YHTYMISSOPIMUS (KTNTES) HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY:N VUOKRATTAVIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS MUUSIKKOTYÖEHTOSOPIMUS HUS-KIINTEISTÖJÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN INFOTILAISUUS 1 Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTYTES) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n työehtosopimus tulee voimaan ja entisen voimassaolo lakkaa samasta ajankohdasta lukien, lukuun ottamatta palkankorotuksia ja palkkaryhmittelyä, joiden uudet määräykset tulevat voimaan ja Luottamusmiehet-luvun (luku 6) luottamusmieskorvauksia, jotka tulevat voimaan sekä Matkakustannusten korvaukset -liitettä (liite 2), joka tulee voimaan jo Sopimuksen voimassaolo lakkaa VUOSI 2003 Palkantarkistukset Kuukausipalkkaiset Kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien 0,6 % + 36,00 euroa, kuitenkin vähintään 2,9 prosenttia. Leikkauspiste, jossa euromääräinen korotus muuttuu prosenttimääräiseksi, on 1 564,22 euroa. Tämän euromäärän alittavia peruspalkkoja korotetaan ensin 0,6 %:lla ja sen jälkeen näin korotettuun palkkaan lisätään 36,00 euroa. Kun peruspalkka ylittää leikkauspisteen, sitä korotetaan 2,9 %:lla. pty\jasenkirje0210.doc

2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 10/ Esimerkki 1 Työntekijän peruspalkka on 1400,00 euroa. Hänen palkkaansa korotetaan ensin 0,6 %:lla eli 8,40 eurolla ja sen lisäksi 36,00 eurolla. Uusi peruspalkka on siten 1400,00 + 8, ,00 = 1444,40 euroa. Esimerkki 2 Työntekijän peruspalkka on 1600,00 euroa. Hänen palkkaansa korotetaan 2,9 %:lla. Uusi peruspalkka on siten 1646,40 euroa. Myös työehtosopimuksen mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan lukien 2,9 %:lla. Tuntipalkkaiset Niissä jäsenyhteisöissä, joissa tuntipalkkaisen henkilöstön työsuhteen ehdot ovat määräytyneet täysin Kunnallisten tuntipalkkaisten työehtosopimuksen määräysten mukaan, työsuhteen ehdot määräytyvät Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen määräysten mukaan ja palkankorotukset lukien tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien siten, kuin Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa on sovittu. Muissa jäsenyhteisöissä noudatetaan Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen palkkaus- ja muita määräyksiä soveltuvin osin. Näissä jäsenyhteisöissä tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkoja korotetaan tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien siten, että korotuksen suuruus on keskimäärin 3,1 %. Palkkaryhmittely ja vähimmäispalkka Sopimuksen palkkaryhmittelyn peruspalkkoja ja vähimmäispalkkaa on tarkistettu vähintään yleiskorotusta vastaavasti. Vähimmäispalkka on lukien 1 157,10 euroa kuukaudessa. PTYTES:n palkkaryhmittelyliite on tämän jäsenkirjeen liitteenä 1. pty\jasenkirje0210.doc

3 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 10/ VUOSI 2004 Palkantarkistukset pty\jasenkirje0210.doc Indeksiehto Tulopoliittinen sopimus sisältää indeksiehdon, jonka mukaan "Tulopoliittisen sopimuksen osapuolet kokoontuvat vuoden 2003 marras joulukuussa tarkastelemaan taloudellista tilannetta, hintojen kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa kuluttajahintaindeksin (2000=100) nousun marraskuusta 2002 lokakuuhun Alla olevaa indeksiehtoa sovelletaan, elleivät tulopoliittisen sopimuksen osapuolet sovi asiasta yksimielisesti toisin. Mikäli kuluttajahintaindeksin (2000=100) nousu vuoden 2002 marraskuusta lokakuuhun 2003 ylittää 2,7 prosenttia, palkkoja korotetaan ylitettä vastaavalla määrällä seuraavan yleiskorotuksen yhteydessä. Kuluttajahintaindeksin nousu lasketaan kaksidesimaalisista pisteluvuista. Indeksin nousu pyöristetään yksidesimaaliseksi muutosprosentiksi. 0,4 prosentin suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei kuitenkaan makseta. Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa mahdollisen indeksikorotuksen suuruuden". Mikäli indeksiehto ei laukea, korotetaan palkkoja lukien seuraavasti: Kuukausipalkkaiset Kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien 33,40 euroa, kuitenkin vähintään 2,2 %. Leikkauspiste, jossa euromääräinen korotus muuttuu prosenttimääräiseksi on 1 518,18 euroa. Työehtosopimuksen mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan samasta ajankohdasta lukien 2,2%. Tuntipalkkaiset Niissä jäsenyhteisöissä, joissa tuntipalkkaisen henkilöstön työsuhteen ehdot ovat määräytyneet täysin Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen määräysten mukaan, entistä käytäntöä jatketaan. Palkankorotukset määräytyvät lukien tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien siten, kuin Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa on sovittu. Muissa jäsenyhteisöissä noudatetaan Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen palkkaus- ja muita määräyksiä soveltuvin osin. Näissä jäsenyhteisöissä tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkoja korotetaan tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien siten, että korotuksen suuruus on keskimäärin 2,4 %.

4 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 10/ Palkkaryhmittely ja vähimmäispalkka Sopimuksen palkkaryhmittelyä ja vähimmäispalkkaa tarkistetaan vähintään yleiskorotusta vastaavasti. 1.2 PTYTES:n päämuutokset Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTYTES) pääasiallisia muutoksia on selvitetty lähemmin tämän jäsenkirjeen liitteessä PTYTES:n jaksotyön muuttuneet määräykset. Jäsenkirjeen liite PTYTES:n matkakustannusten korvaukset PTYTES:n liitteen 2 matkakustannuksen korvauksia tarkistetaan lukien. Tarkistukset koskevat kilometrikorvauksia, päivärahoja, majoittumiskorvauksia sekä ulkomaan päivärahoja ja hotellikorvauksia. Jäsenkirjeen liite PTYTES:n ilmaiskappaleet ja lisätilaukset Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus valmistuu painosta tammikuussa Kullekin jäsenyhteisölle lähetetään vähintään kaksi jäsenmaksuun sisältyvää työehtosopimuskirjaa. Sopimuskirja painetaan myös ruotsinkielisenä ja sitä lähetetään sopimuskirjan valmistuttua kaksi kappaletta kullekin ruotsinkieliselle jäsenyhteisölle. Lisäkappaleita voi tilata jäsenkirjeen liitteenä olevalla lomakkeella (viimeinen sivu) Suomen Kuntaliiton julkaisumyynnistä 8,00 euron yksikköhintaan. Lomakkeessa on tilausohjeet. 2 Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen opetusalan työehtosopimus (PTYOTES) Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen opetusalan työehtosopimus (PTYOTES) tulee voimaan ja voimassaolo lakkaa Sopimuksen yksityiskohdista, kuten liitto- ja tasa-arvoerien käytöstä, tiedotetaan enemmän tammikuussa ennen uuden sopimuskauden alkua. Yleiskorotus Korotus on 28,39 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 1,8 %. Sopimuksen liitteessä olevissa C-palkkataulukoissa, markkamääräisissä kuukausipalkoissa ja tunti-/lisäpalkkioissa on huomioitu edellä mainitun mukainen yleiskorotus. pty\jasenkirje0210.doc

5 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 10/ Yleiskorotus Korotus on 26,72 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 1,7 %, jonka mukaisesti korotetaan C-palkkataulukoiden markkamääriä, rahamääräisiä kuukausipalkkoja sekä rahamääräisiä tunti-/lisäpalkkioita, ellei sopimuksessa tai sen liitteissä ole sovittu toisin. Sopimuskauden muut korotukset Vuosien 2003 ja 2004 liittoerät ja vuoden 2003 tasa-arvoerä Tulopoliittisessa ratkaisussa sovitut liittoerät ovat vuonna 0,8 % vuonna 2003 ja 0,5 % vuonna Tasa-arvoerä vuonna 2003 on 0,3 %. Sopimuksessa toteutetaan vastaavat liitto- ja tasa-arvoeräratkaisut kuin kunta-alan opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa. Mikäli liitto- tai tasa-arvoerän käytöstä ei päästä sopimukseen, se maksetaan prosenttimääräisenä yleiskorotuksena. 3 Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n työehtosopimus (TSNTES) Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n jäseniä koskeva työehtosopimus on jäsenkirjeen liitteenä 5 Työehtosopimuksen mukaan palvelussuhteen ehdot ja palkkojen tarkistusajankohdat määräytyvät PTYTES:n mukaan. 4 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimus (YTHSTES) Työehtosopimus on voimassa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluksessa oleviin Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n jäsenjärjestöjen jäsenenä oleviin työntekijöihin sovelletaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa Lisäksi on sovittu, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluksessa olevien Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN ry:n jäsenten palvelussuhteen ehdot määräytyvät Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n välillä edellä mainitun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön työehtosopimuksen mukaisesti. 5 Helsingin Työvoimapalvelu Oy:n vuokrattavia työntekijöitä koskeva työehtosopimus Työehtosopimusta sovelletaan Helsingin Työvoimapalvelu Oy:n palveluksessa oleviin vuokrattaviin työntekijöihin, joiden työsuhde kestää enintään 15 kalenteripäivää. Vähintään 16 päivää kestävissä työsuhteissa noudatetaan Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen määräyksiä. pty\jasenkirje0210.doc

6 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 10/ Työehtosopimus on voimassa Muusikkoja koskeva työehtosopimus Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin muusikoihin sovelletaan kaupunginorkesterien, kaupunginkvartettien ja kaupunginteattereiden orkesterien pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa olevia muusikoita ja kapellimestareita sekä kaupunginorkestereihin tilapäisiin tehtäviin palkattuja muusikoita koskevia Suomen Muusikkojen liitto ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä solmittuja työehtosopimuksia. Työehtosopimus on voimassa saman ajan ja samalla tavalla kuin voimaan tulevat Suomen Muusikkojen liitto ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen väliset työehtosopimukset HUS-kiinteistöjä koskeva työehtosopimus HUS-Kiinteistöt Oy:n palveluksessa oleviin Suomen Konepäällystöliitto-Finlands Maskinbefälsförbund r.y:n jäsenten palvelussuhteen ehdot määräytyvät PTYTES:n mukaisesti. Työehtosopimus on voimassa Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen infotilaisuus Uuden työehtosopimuksen muuttuneita sopimusmääräyksiä selostetaan Kuntatalolla klo järjestettävässä infotilaisuudessa. Tilaisuus on maksuton. Päivän ohjelma ja ilmoittautumislomake on erillisenä liitteenä. PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY PTY:n neuvottelupäällikkö Marja Tast LIITTEET 1 PTYTES:n palkkaryhmittelyliite PTYTES:n pääasialliset muutokset lukien 3 PTYTES:n jaksotyön muuttuneet määräykset 4 Matkakustannusten korvaukset -liite Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n työehtosopimus (TSNTES) Sopimuskirjan tilauslomake PTYTES:n infotilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumislomake pty\jasenkirje0210.doc

7 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 10/ LIITE 1 KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKARYHMITTELY Palkkaryhmittelyn soveltaminen Tätä palkkaryhmittelyä sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen kuukausipalkkaisen henkilökunnan peruspalkkaa määrättäessä, ellei muussa työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Palkkaryhmä saattaa sisältää useita eri nimikkeitä ja tehtäviä. Kaikkia jäsenyhteisöissä esiintyviä tehtäviä tai nimikkeitä ei kuitenkaan ole ryhmittelystä. Tehtävää varten löytyy palkkaryhmä yleensä vertaamalla työntekijän nimikettä ja/tai tehtävää palkkaryhmässä annettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät ryhmän tason. Mikäli palkkaryhmittelystä ei tämänkään perusteella löydy soveltuvaa palkkaryhmää, tehtävä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen, ja palkasta sovittaessa käytetään 13 :n määräyksiä peruspalkan määräytymisestä. Sama nimike voi esiintyä useammassa kuin yhdessä palkkaryhmässä. Silloin on valittava se ryhmä, jonka tasoa työntekijän tehtävät vastaavat. Palkkaan vaikuttava pätevyysvaatimus on vain osassa palkkaryhmiä, lähinnä niissä, joissa kelpoisuudesta on säädelty lailla tai asetuksella taikka joissa tehtävien vaativuus yleisesti edellyttää tiettyä koulutustasoa. Vain näihin ryhmiin kuuluvilta voidaan tehdä 14 :ssä mainittu peruspalkan alennus puuttuvan koulutuksen tai pätevyyden perusteella. Jos palkkaryhmässä on mainittu, että tehtävässä edellytetään yleensä tiettyä tutkintoa, on sen tarkoituksena vain osoittaa, minkä tasoisesta tehtävästä on kysymys, mutta se ei ole palkkaryhmittelyn soveltamisen ehto, joten myöskään peruspalkan alennusta ei tehdä. 2 Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistyö Jäsenyhteisöjen palveluksessa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistyötä tekeviin kuukausipalkkaisiin työntekijöihin sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 10 määräyksiä. pty\jasenkirje0210.doc

8 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 8 Hallinto- ja toimistohenkilöstö Hallinto- ja toimistoalan työntekijöiden peruspalkkaus määräytyy jäljempänä olevien palkkaryhmien palkka-asteikkojen mukaisesti. Työehtosopimusta ei sovelleta yhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa asemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa. Jäsenyhteisöjen ylimmän johdon palkkausta ei ole sovittu työehtosopimuksella. HAA (UUSI) 2 222,64 TEHTÄVÄT Vaativat hallinto-, johtamis-, asiantuntija- ja suunnittelutehtävät. NIMIKKEITÄ koulutuspäällikkö, koulutussuunnittelija, asukaspalvelupäällikkö, matkailupäällikkö, Atk-päällikkö, tietohallintopäällikkö, tietopalvelupäällikkö, kirjastonjohtaja, talouspäällikkö, palvelupäällikkö, projektipäällikkö PÄTEVYYS Tehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa. HAB (UUSI) 1 852,20 TEHTÄVÄT Hallinto-, asiantuntija- ja suunnittelutehtävät. NIMIKKEITÄ talouspäällikkö, taloussihteeri, koulutussihteeri, käyttöpäällikkö, atk-suunnittelija, laatupäällikkö, PÄTEVYYS Tehtävät edellytettävät yleensä soveltuvaa korkeakoulututkintoa. HAC (UUSI) 1 565,12 TEHTÄVÄT Toimisto-, tietohallinta- ja informaatioalan erityistehtävät. NIMIKKEITÄ kirjastonhoitaja, informaatikko, kiinteistösihteeri, projektisihteeri, projektityöntekijä pty\jasenkirje0210liite01.doc

9 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 9 TOA 1 426, ,42 TEHTÄVÄT Toimistotyön esimiestehtävät ja muutoin vaativammat ja vastuullisemmat toimistotyöt, jotka edellyttävät itsenäistä työskentelyä. NIMIKKEITÄ kirjanpitäjä, toimistonhoitaja, toimistosihteeri, asuntosihteeri, laskentasihteeri, palkkasihteeri, atk-sihteeri, matkailuneuvoja, mikrotukihenkilö PÄTEVYYS Tehtävät edellytettävät yleensä soveltuvaa vähintään opistoasteista tutkintoa. TOB 1 373, ,55 TOE 1 336, ,98 TEHTÄVÄT Muut toimistoalan ammattitehtävät NIMIKKEITÄ toimistovirkailija, toimistosihteeri, opintosihteeri, kurssisihteeri, kirjastosihteeri TEHTÄVÄT Toimistopalvelutehtävät NIMIKKEITÄ toimistoapulainen, toimistovirkailija, kirjastovirkailija, lippukassanhoitaja pty\jasenkirje0210liite01.doc

10 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 10 Hoitohenkilöstö HOA TEHTÄVÄT Hoitoalan välitön työnjohto 1 658, ,23 Ryhmään kuuluvat johtavat välittömästi alaistensa työskentelyä. Päätehtävänä on henkilöstön työn suunnittelu, ohjaus ja arviointi sekä osallistuminen omaa yksikköä koskevan päätöksenteon valmisteluun. Toimii esimiehen alaisena. Tehtävät käsittävät myös välitöntä potilastyötä. NIMIKKEITÄ osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, vastaava hoitaja/ osastonhoitaja PÄTEVYYS Edellytetään soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ Suuren laitoksen osastonhoitajan, jonka vastuu- ja toiminta-alue on laaja ja käsittää useita toimintayksiköitä ja henkilöstöryhmiä, peruspalkka on vähintään 1700,00. HOB TEHTÄVÄT Vaativat hoitoalan ammattitehtävät , ,12 NIMIKKEITÄ sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, terveydenhoitaja, apulaisosastonhoitaja, sosiaalihoitaja, lääkintävoimistelija, fysioterapeutti, röntgenhoitaja, vastaava hammashoitaja, erikoishammashoitaja/hammashuoltaja, kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti, laboratoriohoitaja PÄTEVYYS Edellytetään soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. pty\jasenkirje0210liite01.doc

11 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 11 HOC TEHTÄVÄT Hoitoalan ammattitehtävät , ,17 NIMIKKEITÄ apuhoitaja/perushoitaja/lähihoitaja, lastenhoitaja, kuntohoitaja, hoitaja, hammashoitaja, mielisairaanhoitaja/mielenterveys-hoitaja, osastonsihteeri, jalkojenhoitaja, vastaava hoitaja, muut em. vastaavana toimivat, osastonhoitaja vanhainkodissa PÄTEVYYS Edellytetään soveltuvaa ammatillista perustutkintoa tai vastaavaa aikaisempaa kouluasteista tutkintoa. Terveydenhuollon ohjaajat Tätä kohtaa sovelletaan terveydenhuollon ohjaajiin ja muihin kohdassa mainittuihin työntekijöihin. OHA 1 576, ,32 OHB 1 399, ,48 OHC 1 393, ,18 NIMIKE johtava ohjaaja PÄTEVYYS Edellytetään soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. NIMIKE ohjaaja PÄTEVYYS Edellytetään soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. NIMIKKEITÄ askartelunohjaaja, työnohjaaja, liikunnan-/urheiluohjaaja hoitolaitoksessa, ohjaaja, hoitaja, kasvattajahoitaja, lähikasvattaja PÄTEVYYS Edellytetään soveltuvaa ammatillista perustutkintoa tai vastaavaa aikaisempaa kouluasteista tutkintoa. pty\jasenkirje0210liite01.doc

12 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 12 pty\jasenkirje0210liite01.doc

13 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 13 Psykologit sekä kuntoutus- ja terapiahenkilöstö PSA 2 059,97 PSD 1 926,40 PSB 1 516,30 NIMIKE psykologi PÄTEVYYS Laillistettu psykologi. NIMIKE puheterapeutti PÄTEVYYS Laillistettu puheterapeutti. NIMIKE kuntoutussihteeri PÄTEVYYS Soveltuva korkeakoulu- tai aikaisempi opistoasteinen tutkinto. Lääkehuolto FAA 1 742,87 NIMIKE farmaseutti PÄTEVYYS Laillistettu farmaseutti. pty\jasenkirje0210liite01.doc

14 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 14 Palveluyksiköiden johtotehtävät Ryhmään kuuluvia itsenäisiä tai johtotehtäviä on sosiaali- ja terveyspalveluyksiköiden johdossa. Tehtäviin kuuluu toiminnallista ja taloudellista vastuuta. SOA 1 782, ,74 SOB 1 709, ,82 SOK 1 679, ,83 NIMIKKEITÄ laitoksen/toimintayksikön johtaja (vanhainkodin johtaja, laitoksen johtaja, lastenkodin johtaja) PÄTEVYYS Soveltuva korkeakoulututkinto. NIMIKKEITÄ laitoksen/toimintayksikön johtaja (vanhainkodin johtaja, lastenkodin johtaja, palvelukodin johtaja, apulaisjohtaja) PÄTEVYYS Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi opistoasteinen tutkinto. TEHTÄVÄT Päiväkodin johtamistehtävät alle 60-paikkaisessa päiväkodissa. NIMIKKEITÄ päiväkodin johtaja, lastentarhan johtaja PÄTEVYYS Soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi opistoasteinen tutkinto. SOL 1 772, ,32 TEHTÄVÄT Päiväkodin johtamistehtävät vähintään 60-paikkaisessa päiväkodissa. NIMIKKEITÄ päiväkodin johtaja, lastentarhan johtaja PÄTEVYYS Soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi opistoasteinen tutkinto. pty\jasenkirje0210liite01.doc

15 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 15 Sosiaalityöntekijät Työntekijä tekee sosiaalityötä, jossa työtehtävät muodostuvat itsenäisestä alan teoreettiseen hallintaan ja käytännön asiantuntemukseen perustuvasta yksilöihin ja/tai perheisiin kohdistuvasta vaativasta sosiaalityöstä. Tehtäviin kuuluu myös sosiaalipalvelujen koordinointia sekä yhteistoimintaa muiden yhteistyötahojen kanssa. SOC 1 772, ,32 NIMIKKEITÄ sosiaalityöntekijä, sosiaalitarkkaaja PÄTEVYYS Soveltuva korkeakoulututkinto. Sosiaalipalvelujen erityistyöntekijät Työntekijä työskentelee jollakin sosiaalialan erityisalalla erityiskoulutusta vaativissa tehtävissä. SOE 1 803, ,36 NIMIKKEITÄ erityissosiaaliterapeutti, erityissosiaalityöntekijä PÄTEVYYS Soveltuva korkeakoulututkinto, jonka lisäksi soveltuva erikoistumiskoulutus. SOF 1 669, ,12 NIMIKE erityislastentarhanopettaja PÄTEVYYS Soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi opistoasteinen tutkinto, jonka lisäksi soveltuva erikoistumiskoulutus tai riittävä perehtyneisyys erityisalaan. pty\jasenkirje0210liite01.doc

16 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 16 Sosiaalipalvelujen vaativat ammattitehtävät Työntekijä tekee sosiaalihuollon laajaa tietoutta edellyttäviä hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtäviä. Tavanomaisten työtehtävien lisäksi tehtäviin voi kuulua esimerkiksi toiminnan suunnittelua, työnopastusta ja/tai käytännön työnjohtotehtäviä. SOG 1 605, ,12 NIMIKKEITÄ lastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja, johtava ohjaaja, sosiaalialan ohjaaja, ohjaaja PÄTEVYYS Soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi opistoasteinen tutkinto. Sosiaalipalvelujen muut ammattitehtävät SOH 1 439, ,42 SOI 1 435, ,17 Työntekijä tekee tavanomaisia hoito-, huolenpito-, kasvatus- tai kuntoutustehtäviä. NIMIKKEITÄ ohjaaja PÄTEVYYS Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi opistoasteinen tutkinto. NIMIKKEITÄ kodinhoitaja, kehitysvammaisten hoitaja, ohjaaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, lastenohjaaja PÄTEVYYS Soveltuva ammatillinen perustutkinto tai vastaava aikaisempi kouluasteinen tutkinto. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan peruspalvelutehtävät SOJ NIMIKKEITÄ päiväkotiapulainen, hoitoapulainen, hoitaja, osastoapulainen, laitosapulainen, valvoja, välinehuoltaja, välinehuoltoapulainen, ko , ,92 tipalvelutyöntekijä pty\jasenkirje0210liite01.doc

17 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 17 Ruokahuoltohenkilökunta RUA 1 505, ,51 TEHTÄVÄT Laitoksen tai toimintayksikön ruuanvalmistuksesta ja muusta ruokapalvelusta vastaaminen ja ruokapalveluyksikön toiminnan johtaminen. NIMIKKEITÄ ravintopäällikkö, ravitsemuspäällikkö/emäntä/vastaava emäntä/emäntä-keittäjä PÄTEVYYS Tehtävät edellyttävät yleensä suurtalousesimiehen tutkintoa, suurtalouden työnjohdollinen opintolinjaa tai vastaavantasoista alan koulutusta.. RUB 1 373, ,30 RUC 1 336, ,50 RUD 1 291, ,86 TEHTÄVÄT Tekee vastaavana toimivan emännän alaisena työnjohto-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja toimii emännän sijaisena. NIMIKKEITÄ ravitsemistyönjohtaja, emäntä, apulaisemäntä, apuemäntä PÄTEVYYS Tehtävät edellyttävä yleensä suurtalousesimiehen tutkintoa, suurtalouden työnjohdollista opintolinjaa tai vastaavanasteista alan koulutusta. NIMIKKEITÄ keittäjä, keittäjä-emäntä, kokki, kylmäkkö PÄTEVYYS Tehtävät edellyttävät yleensä keittäjän, suurtalouskokin, ravintolakokin taikka laitoskeittäjän tai dieettikeittäjän koulutusta. NIMIKKEITÄ keittiöapulainen, keittiötyöntekijä, ravitsemustyöntekijä pty\jasenkirje0210liite01.doc

18 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 18 Siivoustoimi SIA 1 533,73 SIB (UUSI) 1 377,52 SIC (UUSI) 1 291, ,84 SID (UUSI) 1 239, ,82 NIMIKE siivouspäällikkö TEHTÄVÄT Vastaa koko laitoksen siivoustoimen johtamisesta ja kehittämisestä. NIMIKE siivoustyönjohtaja TEHTÄVÄT Toimii siivoustoimen ja siivoustyön ohjaajana ja työnjohtajana. NIMIKE siivooja TEHTÄVÄT Siivousmitoitusjärjestelmän mukaisesti määritelty siivoustyö. NIMIKE siivooja Laitospalveluhenkilöstö/kiinteistötoimi LAA (UUSI) 1 408,33 LAB 1 289, ,75 TEHTÄVÄT Ammattitehtävät. NIMIKKEITÄ huoltomies, kiinteistönhoitaja, laitosmies, asemanhoitaja, vastaava vahtimestari, ylivahtimestari TEHTÄVÄT Perus- ja ammattitehtävät. NIMIKKEITÄ huoltomies, liikuntapaikkahoitaja, talonmies, talonmies-vahtimestari, vahtimestari, liinavaatevarastotyöntekijä, varastomies, varastoapulainen, apumies pty\jasenkirje0210liite01.doc

19 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 19 Teknisen alan tehtävät TE ,72 TE , ,86 TEHTÄVÄT Laajan vastuualueen päällikkö tai vaativia suunnittelutai rakennuttamistehtäviä suorittavat. TEHTÄVÄT Teknisen alan tehtäviä tekevät, joiden työ muodostuu laajahkosta tehtäväkokonaisuudesta tai teknisen alan erikoistuneesta osatoiminnasta. Työntekijä johtaa alaistensa työtä tai toimii suunnittelu- tai valvontatehtävissä. NIMIKKEITÄ tekninen isännöitsijä, isännöitsijä, jätehuoltomestari, suunnittelija, työmaarakennusmestari, teknikko, projektisuunnittelija. TEB 1 727, ,74 TEHTÄVÄT Vastuullisissa teknisen alan työnjohto- ja vastuullisissa erityistehtävissä työskentelevät NIMIKKEITÄ työnjohtaja, huoltomestari, käyttömestari, liikuntapaikkamestari. TEC 1 479, ,84 TEHTÄVÄT Teknisen alan vaativat ammattitehtävät NIMIKKEITÄ apulaistyönjohtaja, esimies, laitosmies, kirvesmies, vanhempi ammattimies, ammattimies. pty\jasenkirje0210liite01.doc

20 Jäsenkirje 10/2002 Liite 1 20 Laboratoriohenkilöstö ELB (UUSI) 1435,93 NIMIKKEITÄ Laborantti Tekstiilihuolto PEA 1 435, ,94 TEHTÄVÄT Tekstiilihuollon työnjohtotehtävät. Välittömästi alaistensa työtä johtava työntekijä, joka osallistuu myös tuotannolliseen toimintaan. PEB 1 275, ,63 PEC 1 247, ,98 TEHTÄVÄT Vaativat tekstiilihuoltotehtävät. Tekstiilihuollon tuotantotehtävät, joihin sisältyy toiminnallista vastuuta ja jotka edellyttävät erityisosaamista. TEHTÄVÄT Tekstiilihuoltotehtävät. Tekstiilihuollon perustehtävät. pty\jasenkirje0210liite01.doc

21 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 10/ PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PÄÄASIALLISET MUUTOKSET JA LUKIEN 1 PALKANTARKISTUKSET Palkkoja tarkistetaan lukien siten, kuin jäsenkirjeessä 10/2002 on todettu. Luottamusmiehet-luvun 112 :n mukaista luottamusmieskorvausta korotetaan lukien. Erinäiset lisät (pykäläviittaukset: PTYTES , ellei toisin mainita) Työehtosopimuksen 20 :n (PTYTES , 19a ) mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan lukien 2,9 prosenttia. Määrävuosilisää, syrjäseutulisää tai sitä vastaava harkinnanvaraista lisää ja hälytysrahaa ei koroteta. Prosentuaaliset lisät, joiden laskentaperusteena on peruspalkka, korottuvat peruspalkan korotuksen seurauksena. Tällaisia ovat mm. kokemuslisät ja työaikakorvaukset. Palkkaryhmittelyn tarkistaminen PTYTES:n palkkaryhmittelyn peruspalkkojen alarajojen tarkistamiseen on käytetty 0,2 prosenttia tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta liittoerästä. Alarajoja on tarkistettu ensisijaisesti peruspalkkojen saattamiseksi kunnallisen alan tasolle. Palkkaryhmittelyn (PTYTES:n liite 1) alussa on 1 :ssä ohjeet palkkaryhmittelyn soveltamiseksi ja 2 :ssä sopimus vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistyössä (aikaisemmin "suojatyö") noudatettavista sopimusmääräyksistä. Palkkaryhmittelymuutokset Palkkaryhmittelyssä tapahtuneet muutokset ovat jäsenkirjeen liitteessä 1. Palkkaryhmittelyssä on pyritty käyttämään uusia tutkintojen tasoja, ottaen kuitenkin huomioon myös aikaisemmat tutkinnot, jotka antavat pätevyyden tiettyyn tehtävään. Nykyiset yliopistossa tai korkeakoulussa suoritetut maisterin (aikaisemmin kandidaatin) tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, kandidaatin (aikaisemmin alempi korkeakoulututkinto, esim. HuK ja LuK) tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja. Myös ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto, mutta se ei ole ylempi tai alempi korkeakoulututkinto. Jos pätevyytenä mainitaan vain korkeakoulututkinto, tarkoittaa se kaikkia edellä mainittuja tutkintoja, siis myös ammattikorkeakoulututkintoa. Soveltuvalla tutkinnolla tarkoitetaan tehtävään soveltuvaa alan tutkintoa, ottaen kuitenkin huomioon, että mm. terveydenhoito- ja sosiaalialoilla kelpoisuus tehtävään on usein säädetty lailla tai asetuksella. pty\jasenkirje0210.doc

22 Jäsenkirje 10/2002 Liite 2 22 Palkkaryhmissä mainitut nimikkeet ovat esimerkkejä. Niiden lisäksi jäsenyhteisöissä on käytössä lukuisia vastaavassa tai vastaavan tasoisessa tehtävässä toimivien työntekijöiden tehtävänimikkeitä, joihin voidaan noudattaa ko. palkkaryhmää. Työehtosopimus on minimisopimus. Työntekijälle on maksettava vähintään sen palkkaryhmän mukaista peruspalkkaa, johon hän nimikkeensä tai tehtäviensä perusteella kuuluu tai johon hänet voidaan rinnastaa. Osasta palkkaryhmiä on poistettu euromääräinen yläraja. Myös silloin, kun yläraja on mainittu, työnantaja voi harkintansa mukaan ylittää työehtosopimuksen mukaisen ylärajan. Palkkaryhmittelyn ylärajoja on kaikissa ryhmissä korotettu. Palkkaryhmittelyyn on lisätty eräitä uusia ryhmiä. Hallintohenkilöstö on sijoitettu ryhmiin HAA, HAB ja HAC. PTYTES:n määräyksiä ei sovelleta sopimuksen 1 :n mukaisesti yhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa esimiesasemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa. Heidän palkkauksestaan sovitaan työehtosopimuksen palkkaryhmittelystä riippumatta. Näiden työnantajan edustajien palkkaa korotetaan kuitenkin vähintään yleiskorotuksella, ellei ole sovittu sitä korkeammasta korotuksesta. Hoitoalan välittömässä työnjohdossa (HOA) on kaksi tasoa, joista perustasoa noudatetaan pienemmissä laitoksissa ja korkeampaa peruspalkkatasoa niissä suurissa laitoksissa, joissa vastuualueet ovat laajoja ja käsittävät useita toiminta-alueita. Myös ryhmään HOB voi edelleen kuulua sellaisia vastaavana toimivia, joiden päätehtävä on toimia hoitoalan vaativissa ammattitehtävissä. Siivoustoimen palkkaryhmittelyyn on lisätty uutena nimikkeenä siivoustyönjohtaja. Samalla siivoustoimen koodit ovat muuttuneet. Laitospalveluhenkilöstön palkkaryhmässä LAA on yhdistetty aikaisempi saman niminen ryhmä (vastaava vahtimestari, ylivahtimestari jne.) ja palkkaryhmittelyn ulkopuolella olleita laitospalvelun ja kiinteistötoimen ryhmiä. Laboratoriohenkilöstöstä oman palkkaryhmänsä ovat saaneet laborantit ja muut saman tasoissa töissä laboratorioissa toimivat työntekijät (ELB). pty\jasenkirje0210liite02.doc

23 Jäsenkirje 10/2002 Liite TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIMUUTOKSET Työehtosopimuksen uusien määräysten johdosta koko sopimuksen pykälänumerointi on muuttunut. Samalla ovat poistuneet aikaisemmat tyhjät pykälät ja a-pykälät. Muutosten suuresta määrästä johtuen ei muuttuneita kohtia lähetetä tämän jäsenkirjeen liitteenä, vaan ne selviävät tarkemmin vasta työehtosopimuskirjasta. Palkkausluku Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteita on selvennetty 13 2 momentin soveltamisohjeessa. Tarkoituksena on, että työyhteisössä noudatetaan palkkaryhmän sisällä eri työntekijöiden välillä tarkoituksenmukaista palkkausporrastusta, jossa otetaan huomioon kunkin työntekijän tehtävien vaativuus siten kuin 13 2 momentin soveltamisohjeessa on todettu. Palkkauslukuun on lisätty sopimuspalkkaa koskeva määräys (13 4 mom.), jota voidaan soveltaa silloin, kun tehtävää ei ole palkkaryhmittelyssä, eikä sille löydy myöskään rinnastuspalkkaryhmää 13 3 momentin mukaisesti. Sopimuspalkkaiselle työntekijälle voidaan sopia myös kokonaispalkka, joka voi sisältää myös kokemuslisät ottaen kuitenkin huomioon, että kokemuslisäaikaa tarvitaan vuosiloman pituutta vahvistettaessa. Sovittaessa palkasta on syytä aina työsopimusta tehtäessä todeta se, mitkä palkanosat tai lisät sisältyvät kokonaispalkkaan. Tuntipalkkaa voidaan nyt maksaa 12 kalenteripäivän rajasta riippumatta myös niille ns. kutsuttaessa työhön tuleville, jotka ovat toistaiseksi voimassa olevassa tai yli 12 päivää kestävässä työsuhteessa, mutta joiden työaika sovitaan kunkin työrupeaman osalta erikseen (24 2 mom.). Kokemuslisäuudistus tapahtuu Se sisältyy erikseen sovittuun palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmaan (ks. kohta 3). Ensimmäinen kokemuslisä (4 vuoden palvelun perusteella) siirretään peruspalkkaan ja kokemuslisien lukumäärä vähenee yhdellä. Ensimmäinen kokemuslisä myönnetään 5 vuoden kokemuslisään oikeuttavan palvelun perusteella ja toinen 10 vuoden palvelun perusteella saakka kokemuslisiä ansaitaan ja myönnetään nyt voimassa olevien määräysten mukaisesti. Henkilökohtaista lisää koskevat soveltamisohjeet on uusittu (20 ). Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa työntekijälle määräajan tai toistaiseksi varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää mm. työntekijän henkilökohtaisten työtulosten perusteella. Työaikamääräykset Työaikaluku on kirjoitettu kokonaan uudelleen. Luku sisältää ensiksi kaikille työaikamuodoille yhteiset määräykset: Työajaksi luettavat ajat, työajan sijoittamisen, lepoajat, työaika-asiakirjat, epämukavan työajan korvaukset, hätätyötä, hälytysluontoista työtä ja varallaoloa koskevat määräykset sekä säännöllisen työajan kaikille yhteiset määräykset. Sen jälkeen ovat kukin omana osanaan yleistyöaikaa, toimistotyöaikaa ja jaksotyöaikaa koskevat määräykset. Keskeytyvää ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat määräykset ovat työehtosopimuksen liitteissä 3 ja 4. Sopimukseen on myös otettu erikseen osa-aikatyötä koskevat määräykset, jotka ovat aikaisemmin sisältyneet kokoaikatyön määräyksiin. pty\jasenkirje0210liite02.doc

24 Jäsenkirje 10/2002 Liite 2 24 Kaikkiin työaikakorvauksiin on sovittu yhdenmukainen korvausjärjestelmä, jonka mukaan ne korvataan korotettuna palkkana tai annetaan vastaavana vapaana säännöllisenä työaikana. Työnantaja voi siten työtilanne huomioon ottaen harkita, maksetaanko korvaus rahana vai annetaanko se vastaavana vapaana. Korvausmuodon valinta ei edellytä työntekijän suostumusta, mutta on luonnollista, että työntekijän toiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Yleiset työaikaa koskevat määräykset sekä yleistyöaikaa ja toimistotyöaikaa koskevat määräykset eivät ole sisällöllisesti merkittävästi muuttuneet. Muuttuneissa teksteissä on pyritty helpottamaan sopimusmääräysten käyttöä selventämällä niiden sisältöä. Myös esimerkkejä on lisätty. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet jaksotyössä, jossa on siirrytty 5-päiväisen työviikon mukaiseen järjestelmään, kuten vuosiloman osalta tehtiin jo vuosilomamääräyksiä uudistettaessa. Jaksotyön muuttuneet määräykset Jaksotyön työaikajakson pituus voidaan valita 2 6 kalenteriviikon väliltä sen mukaan, mitä toiminta edellyttää. Työvuoroluettelo on laadittava koko valituksi työaikajaksoksi. Työnantaja päättää käytettävän työaikajakson pituudesta. Muuttaessaan käytettävän jakson pituutta työnantajan on kuitenkin pyydettäessä kuultava työntekijöitä tai heidän edustajaansa. Kaksoisjakson erillinen ylityöraja (128 tuntia) on poistettu. Jaksotyössä on edelleen keskeytyneen jakson määräykset. Jaksotyössä työaikajakso keskeytyy sen vuoksi, että työsuhde alkaa tai päättyy kesken jakson taikka työntekijä on poissa työstä vuosiloman, lomautuksen tai työloman vuoksi. Näiltä viikoilta työaika määräytyy työaikajaksolle keskeytyneen jakson taulukon mukaisesti. Taulukko on työehtosopimuksen 62 :ssä. Jos työaikajakson aikana sattuu yllättävä keskeytys, noudatetaan kuten aikaisemminkin, vain harvoin poikkeuksin suunniteltua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa. Käytännössä samoja määräyksiä kuin koko käytössä olevan työaikajakson kestävissä työsuhteissa noudatetaan myös lyhyissä, alle työaikajakson kestävissä työsuhteissa (68 ). Työajat ja ylityörajat vastaavat koko työaikajakson työssä olleiden määräyksiä. Jaksotyötä koskevat uudet määräykset ovat jäsenkirjeen liitteenä 3. pty\jasenkirje0210liite02.doc

25 Jäsenkirje 10/2002 Liite 2 25 Vuosilomamääräykset Vuosilomamääräyksissä muutosta on tapahtunut pääasiallisesti vain jaksotyön työaikamääräysten muuttumisen vuoksi. Kun jaksotyössä on siirrytty 5-päiväiseen viikkoon myös työajassa, kuluu vuosilomaa samalla tavoin kuin yleistyöajassa ja toimistotyöajassa ja jaksotyön erityismääräykset vuosiloman kulumisesta on voitu poistaa. Jaksotyössä noudatetaan pääsääntöä, jonka mukaan koko viikon kestänyt vuosiloma kuluttaa pääsääntöisesti 5 päivää. Vajailla viikoilla lomapäiviä ovat työpäivät. Vuosiloma vahvistetaan ja sitä kuluu samoin kuin yleistyöajassa ja toimistotyöajassa. Uudet määräykset tulevat voimaan Vuosilomia on kuitenkin jo vahvistettu saakka. Myönnettyihin vuosilomiin ei ole tarpeen tehdä mitään muutoksia. Huomattava on vain se, että laadittaessa työvuoroluetteloa ja määriteltäessä työaikaa vuosiloman vuoksi vajaille kalenteriviikoille, 62 1 momentin katkenneen jakson taulukkoa käytettäessä katsotaan keskeytyspäiviksi kuluvien lomapäivien lukumäärä eikä vahvistetun vuosiloman kokonaispituus. Esimerkki 1: Työntekijälle on vahvistettu lomaa 4 päivää ajaksi Työehtosopimuksen mukaan se kulutti 3 vuosilomapäivää. Työntekijällä on siten 3 uuden sopimuksen mukaista keskeytyspäivää (vuosilomapäivää) ko. viikolla. Siltä viikolta työvuoroluetteloon tulee 16 työtuntia. Esimerkki 2: Työntekijälle on vahvistettu lomaa 4 päivää ajaksi (pääsiäistä edeltävä viikko). Työehtosopimuksen mukaan se kulutti 3 vuosilomapäivää. Työntekijällä on siten 3 uuden sopimuksen mukaista keskeytyspäivää. Työaikaa tulisi siltä viikolta merkittäväksi työvuoroluetteloon 16 tuntia. Loman ulkopuolelle jää kuitenkin arkipyhä (pitkäperjantai), jonka vuoksi työaikaa lyhennetään 7 tuntia 40 minuuttia kuten aikaisemminkin. Viikolta jää siten työaikaa työvuoroluetteloon 16 t - 7 tuntia 40 minuuttia = 8 tuntia 20 minuuttia. Työlomamääräykset Opintovapaa Opintovapaalain 4 :n mukaan oikeus opintovapaaseen on päätoimisessa palvelussuhteessa olevalla työntekijällä. Työehtosopimuksessa päätoimisuuden rajaksi on nyt määritelty 19 tunnin viikkotyöaika. Opintovapaalain 10 :ssä on säädetty opintovapaan keskeytymisestä työkyvyttömyyden perustella. Synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan sopimuksen mukaan alkavan synnytyksestä ja päättyvän 6 viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene. Harkinnanvaraiset työlomat Harkinnanvaraisiin palkattomiin työlomiin on lisätty mm. jaksotyömääräysten muuttumisesta johtuen ohjeet harkinnanvaraisen työloman myöntämisestä. Siinä on todettu, että sopijaosapuolten mielestä ei yleensä voida pitää tarkoituksenmukaisena, että viikon kaikki työpäivät sisältävä työloma myönnettäisiin vain työpäiviksi. Samoin, jos yli puolet viikon työpäivistä myönnetään vapaana, vapaata on tarkoituksenmukaista myöntää myös yhdeksi vapaapäiväksi. Jos työnantaja ei voi myöntää lomaa anomuk- pty\jasenkirje0210liite02.doc

26 Jäsenkirje 10/2002 Liite 2 26 sen mukaisesti, tulee anomus palauttaa ja samalla ilmoittaa miten pitkäksi ajaksi anottuna työloma voidaan myöntää. Tärkeää on, että työnantaja omaksuu mahdollisimman yhdenmukaisen käytännön harkinnanvaraisten työlomien myöntämisessä. Luottamusmiehet ja luottamusvaltuutetut Luottamusmieskorvaukset on korotettu tulopoliittisen sopimuksen mukaiselle tasolle. Muista palkankorotuksista poiketen luottamusmieskorvauksia korotetaan jo lukien. Sopimukseen on myös tehty tulopoliittisen sopimuksen mukaisen soveltamisohje luottamusmiehen käyttöön luottamusmiestehtävien hoitamista varten annettavista tavanomaisista toimistovälineistä. Nämä sisältävät myös internetyhteyden (sähköposti), mikäli se kuuluu työpaikan tavanomaisessa käytössä oleviin välineisiin. Soveltamisohje ei tarkoita sitä, että luottamusmiehelle pitäisi erikseen hankkia välineitä, joita muillakaan työntekijöillä ei ole tavanomaisesti käytössään. Sopimukseen on myös otettu suositus siitä, että mikäli työnantaja on antanut palkallista työlomaa luottamusmieskoulutukseen osallistumista varten, tältä ajalta maksettaisiin myös 20,35 euron suuruinen ateriakorvaus. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu luottamusvaltuutettujen asemasta ja korvauksista. Työsopimuslain 13 luvun 3 :n mukaan ne työntekijät, joilla ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutettu ei siten edusta mitään sopijajärjestöä, vaan suoraan työpaikan työntekijöitä. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa on jo aikaisemmin valittu vastaava henkilökunnan edustaja, voitaneen todeta, että kysymyksessä on työsopimuslaissa tarkoitettu luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutetun tehtävistä ja asemasta katso lähemmin syksyllä 2002 ilmestyneestä Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen Yhteistoimintaoppaasta, joka on toimitettu kaikkiin jäsenyhteisöihin (s. 14). Työsuhteen päättyminen Työsuhteen päättymistä koskeva momentti on muutettu vastaamaan voimassa olevia ja tulevia eläkemuutoksia. Sen mukaan työsuhde lakkaa sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana työntekijä on saavuttanut vanhuuseläkeikänsä, jollei työntekijän kanssa sovita työsuhteen määräaikaisesta jatkamisesta. Työntekijän on ilmoitettava eläkkeelle siirtymisestään vähintään yhtä kuukautta ennen vanhuuseläkkeensä täyttymistä. Muut muutokset Työehtosopimuksessa on myös muita vähäisempiä muutoksia, jotka ilmenevät sopimuskirjasta. Kirjojen lähettämisestä ja tilaamisesta katso jäsenkirje 10/2002 pty\jasenkirje0210liite02.doc

27 Jäsenkirje 10/2002 Liite PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISOHJELMA Sopimusosapuolet ovat tehneet palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmasta vuosille sopimuksen, jonka tarkoituksena on kehittää Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusten palkkausjärjestelmiä siten, että ne vastaisivat palvelualojen työn vaativuutta ja lisäisivät työnantajayhdistyksen jäsenyhteisöjen kilpailukykyä työmarkkinoilla. Kehittämisohjelman ensimmäisenä toimenpiteenä on jo sen allekirjoituspöytäkirjassa sovittu ensimmäisen kokemuslisän siirtämisestä peruspalkkaan lukien. Työehtosopimuksessa on sovittu toisen eli ensimmäisen kokemuslisän aientamisesta 7 vuodesta 5 vuoteen. Kokemuslisät maksetaan tulevaisuudessa 5 ja 10 vuoden kokemuslisään oikeuttavan palvelun perusteella. Lisien suuruus on entinen, 5 prosenttia kumpikin. 4 SOPIJAJÄRJESTÖJEN LUOTTAMUSMIEHET AKAVA-JS JA OAJ ovat allekirjoittaneet työehtosopimuksen erillisinä allekirjoittajina. Tästä huolimatta nämä järjestöt voivat PTYTES:n 103 :n 1 momentin estämättä valita yhteisen luottamusmiehen, mikäli niillä on yhteensä vähintään 5 jäsentä jäsenyhteisön palveluksessa. pty\jasenkirje0210liite02.doc

28 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 10/ LUKU 3 TYÖAIKA JAKSOTYÖ 59 Jaksotyöajan soveltaminen Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa työaikalain 7 :ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä. Soveltamisohje Työaikalain 7 :n mukaisia töitä ja toimintayksiköitä ovat mm. sairaalat, huoltolaitokset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, koko vuorokauden toimivat vammaisten asuntolat sekä vanhusten palvelutalot ja vastaavat. Jos sinänsä TAL 7 :n soveltamisalaan kuuluvassa työssä ei ole tarpeen teettää yötyötä, voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää joko yleis- tai jaksotyöaikaa. Työantaja valitsee sen työaikajärjestelmän, joka toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Sopimuksen mukaisesta työaikajärjestelmästä toiseen siirryttäessä on kuultava ennen päätöksen tekemistä niitä työntekijöitä, joita muutos koskee. 60 Täysi työaikajakso, täysi työaika jaksotyössä Kun työntekijän työaika on järjestetty työaikalain 7 :n mukaiseksi jaksotyöksi, määräytyy säännöllinen täysi työaika eri pituisissa työaikajaksoissa seuraavasti: Työaikajakson pituus viikkoa Soveltamisohje 2 76 t 30 min t 45 min t t 15 min t 30 min Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa Arkipyhän vaikutus jaksotyön työaikaan, katso 47 ja sen esimerkit. pty\jasenkirje0210.doc

29 Jäsenkirje 10/2002 Liite 3 29 Työantaja valitsee käytettävän työaikajakson pituuden. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja annettava tiedoksi ennen jakson alkua 33 :n mukaisesti. Jaksotyössä ei ole määrätty viikoittaisen ja vuorokautisen työajan pituutta, mutta työaikaa järjestettäessä on otettava huomioon työaikalain säännökset vuorokausilevosta (TAL 29 ) ja tämän sopimuksen määräykset viikoittaisesta vapaa-ajasta ja sen vaikutuksesta työvuorojen suunnitteluun (30 ). Järjestettäessä osa-aikatyöntekijän työaikaa voidaan jaksotyössä käyttää enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa. Silloinkin työvuoroluettelo on pääsääntöisesti laadittava koko tasoittumisjakson ajaksi. Esimerkki 61 Keskeytynyt jakso Työntekijän kanssa on sovittu, että hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on 20 tuntia viikossa (52,29 prosenttia) täyden säännöllisen työajan ollessa 38 tuntia15 minuuttia viikossa. Jos työssä noudatetaan esimerkiksi kolmen viikon työaikajaksoa, on hänen säännöllinen osa-aikatyöaikansa 60 tuntia (suunnitteluraja, lisätyöraja) työaikajaksossa. 1 mom. Työaikajakson keskeytyminen jaksotyössä Mikäli työaikajakso keskeytyy työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, työloman tai lomautuksen johdosta, sovelletaan näitä keskeytyneen työaikajakson lisä- ja ylityömääräyksiä. 2 mom. Ennalta tiedossa oleva ja yllättävä keskeytys Jos työvuoroluetteloa laadittaessa on tiedossa tässä momentissa tarkoitettu keskeytys, suunnitellaan työaika työvuoroluetteloon 62 :n mukaisesti (suunnitteluraja, ylityöraja). Mikäli keskeytys tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja (33 ) tiedoksiannon jälkeen, mutta viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo 62 mukaiseksi. Jos keskeytys tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllättävä keskeytys. Soveltamisohje Keskeytys on joko ennalta tiedossa oleva, jolloin noudatetaan 62 :n määräyksiä tai yllättävä, jolloin noudatetaan 64 :n määräyksiä. pty\jasenkirje0210liite03.doc

30 Jäsenkirje 10/2002 Liite 3 30 Jos keskeytys tulee tietoon myöhemmin kuin 5 päivää ennen työjakson alkua, on kyseessä yllättävä keskeytys. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin 64 ja 65 :ssä on määrätty. Työajan tasauspäivät eivät ole tässä tarkoitettuja keskeytyspäiviä. 62 Ennalta tiedossa oleva keskeytys 1 mom. Ennalta tiedossa oleva keskeytys, täysi säännöllinen työaika Jos työaikajaksoon sisältyvällä työviikolla on edellä 61 :ssä määritelty ennalta tiedossa oleva keskeytys, suunnitellaan siltä viikolta työaikaa työaikajaksolle seuraavasti: Keskeytyspäiviä viikossa Jaksolle työaikaa ko. viikolta Esimerkki Työntekijälle vahvistetaan vuosilomaa 2 päivää kolmen viikon työaikajakson yhdelle viikolle. Siltä viikolta työaikajaksolle merkitään työaikaa 24 tuntia. Kahdelta muulta viikolta työaikaa tulee 76 tuntia 30 minuuttia (2 x 38,25 = 76,5 t = 76 t 30 min). Koko työaikajakson työaika on siten 100 tuntia 30 minuuttia (76,5 t + 24 t = 100,5 t = 100 t 30 min), mikä osoittaa myös jakson ylityörajan. Harkinnanvaraisen työloman myöntämisestä on määräykset 99 :n 3 momentissa. 2 mom. Osa-aikatyön ennalta tiedossa olevan keskeytys Osa-aikatyössä keskeytyneen jakson työaika on samassa suhteessa 1 momentissa mainittuun työaikaan, kuin säännöllinen osa-aikatyö-aika on täyteen työaikaan. Esimerkki Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin 20 tuntia viikossa eli 52,29 prosenttia täydestä työajasta. Hänen työaikansa viikolla, jolla on 3 keskey- pty\jasenkirje0210liite03.doc

31 Jäsenkirje 10/2002 Liite 3 31 tyspäivää, on 52,29 prosenttia 16 tunnista = 8,36 tuntia. Jos työntekijä tekee työtä 3 viikon jaksossa, on hänen työaikansa näin keskeytyneellä jaksolla 48 tuntia 22 minuuttia (2 x 20 t) + (8,36 t) = 48,36 t = 48 t 22 min. 63 Ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla Jos työaikajaksoon sisältyy 47 :ssä tarkoitettu työaikaa lyhentävä arkipyhä, 62 1 mom. mukaista keskeytyneen jakson työaikaa lyhennetään arkipyhälyhennyksellä silloin, kun arkipyhä ei ole keskeytyksen aikana. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään vastaavasti samoin edellytyksin. Esimerkki Kolmen viikon työaikajakso alkaa ja päättyy Työntekijälle on vahvistettu vuosilomaa ajaksi Jouluaatosta, joulupäivästä ja tapaninpäivästä ei tehdä työajan lyhennystä, koska ne sisältyvät vuosiloma-aikaan. Työaikajaksoon sisältyy myös uudenvuodenpäivä ja loppiainen, jotka eivät ole vuosiloman sisällä, ja jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään 15 tuntia 20 minuuttia (2 x 7 t 40 min). Lisätyöraja lasketaan seuraavasti: 1. viikko vuosilomaa, ei työaikaa 2. viikko vuosilomaa keskiviikkoon saakka, keskeytyspäiviä on 3 eli työaikaa merkitään tältä viikolta 16 tuntia 3. viikko ei keskeytystä, työaikaa 38 tuntia 15 minuuttia. Työaikaa jaksolle tulisi siis keskeytys huomioon ottaen 54 tuntia 15 minuuttia. Työajalle jää kuitenkin vielä 2 työaikaa lyhentävää arkipyhää (uudenvuodenpäivä ja loppiainen). Työaikaa tälle jaksolle jää siten 38 tuntia 55 minuuttia (lisätyöraja) (54,25 t - 15,33 t = 38,92 t = 38 t 55 min). Arkipyhä ei alenna ylityörajaa, joten ylityöraja on edelleen 54 tuntia 15 minuuttia. pty\jasenkirje0210liite03.doc

32 Jäsenkirje 10/2002 Liite Yllättävä keskeytys 1 mom. Ylityöraja Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, noudatetaan keskeytyksen sattuessa työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa, jolloin keskeytysajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa täyden työajan ylityörajan. Osa-aikatyössä ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja. Esimerkki Osa-aikatyössä, jota tehdään 4 viikon työaikajaksossa, ylityöraja on myös yllättäen keskeytyneellä jaksolla 153 tuntia (4 x 38,25 t = 153 t). Työvuoroluetteloon suunnitellun työajan ja ylityörajan välinen aika on lisätyötä. 2 mom. Vajaaksi suunniteltu työaika täydessä työajassa Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta työaikajaksolla, joka keskeytyy yllättäen, ylityöraja on työvuoroluetteloon keskeytyksen ulkopuolelle merkitty työaika lisättynä suunnitellun vapaan määrällä. Osa-aikatyössä se osoittaa lisätyörajan. Esimerkki Työntekijälle on suunniteltu annettavaksi 8 tuntia vapaa-aikakorvausta työaikajaksolla. Työaikajakso keskeytyy yllättäen, jolloin ylityörajan osoittaa keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä 8 tunnilla. Hän tekeekin työaikajakson aikana yhden ylimääräisen 10 tunnin työpäivän. Tästä työajasta on 2 tuntia ylityötä (ylittää lasketun ylityörajan), mikä korvataan 50 prosentilla korotettuna. Vapaa-aikahyvitys (8 t) jää saamatta ja vastaava vapaa annetaan seuraavalla työaikajaksolla tai korvataan rahana 42 :n mukaisesti. pty\jasenkirje0210liite03.doc