Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten marssii vappuna seuraavien tunnusten alla. työsuhteita huononnetaan

Transkriptio

1 numero 32, toukokuu 2002 irtonumerohinta 1 euro tilaukset ks. sivu 7 Vappu 2002 Å-sikten osallistuu vappumarssille Porvoossa. Tietoa vapun tapahtumista kalenterissamme, sivu 7. Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten marssii vappuna seuraavien tunnusten alla 1. Työtä! Ei enää yhtään irtisanomisia! Ei heikennyksiä eläketurvaan! 1990-luvun alussa Suomeen syntynyttä suurtyöttömyyttä ei ole vieläkään kyetty poistamaan. Hallitus kyllä esittelee työllisyystilastoja ylpeinä, mutta tilastojen lisäksi muuta ylpeiltävää ei olekaan. Tilastokikkailu on ollut hallituksen ainut keino taistella työttömyyttä vastaan. Kouluttamistakin käytetään vain keinona varastoida työttömiä johonkin; uuden tutkinnon hankkiminen ei juurikaan auta työllistymään, kun työpaikkoja ei ole. 2. Hyvinvointipalvelut on turvattava 3. Loppu sodille ja kansanmurhille! Globalisaatiota ja kapitalismia vastaan! 1990-luvun alussa alettiin Suomessa leikata hyvinvointipalveluja ja romuttaa hyvinvointivaltiota. Leikkauksia jatketaan edelleen ja niiden tahtia ollaan vain kiihdyttämässä. Kukaan ei enää voi välttyä leikkausten seurauksilta. Kärsimään joutuvat kaikki kunnallisia palveluja käyttävät, työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, ja ennen kaikkea nuoret lapsiperheet, joiden toimeentulo on heikko, mutta menot ja palvelujen tarve suuret. Koulujen, päiväkotien ja terveydenhoitopalvelujen karsiminen lisää sekä henkistä että fyysistä kärsimystä ja pahoinvointia. Kymmenen vuotta sitten leikkauksia perusteltiin lamalla ja lamaa idänkaupan romahtamisella. Oli muka pakko säästää, vaikka samaan aikaan pankkitukeen syydettiin kymmeniä miljardeja luvun puolivälissä sanottiin, että lama on jo ohi. Alkoi huima nousukausi. Kuitenkin leikkauksia jatkettiin samaa tahtia myös nousukauden aikana ja vähäosaisilta vietiin sekin vähä, mitä heillä vielä oli. Jos lama oli pari vuotta aiemmin leikkausten syy olisi nousukauden pitänyt tuoda palvelut Nykyinen maailma on karua katseltavaa. Sota ja suursodan uhka ovat kaikkialla läsnä. Parhaillaan Sharonin sionistinen sotakoneisto tuhoaa palestiinalaiskaupunkeja, sortaa palestiinalaisia rasistisella apartheid-politiikalla ja toteuttaa raakaa kansanmurhaa. Kaikki tämä toteutetaan "terrorisminvastaisen" operaation tekosyyllä, vastassa on ritsoin, kivin ja kevein asein aseistautunut epätoivoinen kansa, jolla ei ole muita vaihtoehtoja kuin taistella tai kuolla taistelematta. Samaan aikaan ilmassa leijuu koko ajan Bushin uhkaus hyökätä Irakiin. Afganistanista alkaneen "terrorisminvastaisen" sodan tavoitteena ei ole terrorismin nitistäminen, vaan Yhdysvaltain pyrkimys saada Persianlahden ja Keski-Aasian öljyvarat etupiiriinsä sekä strateginen jalansija Kiinan ja Venäjän väliin. Maailmantilanteessa on nähtävissä suursodan merkkejä, ja tämän huomaavat yhä Rakenteellisesta suurtyöttömyydestä on tullut pysyvä ilmiö lähes kaikissa maailman maissa, niin mahtavissa teollisuusmaissa kuin kurjissa kehitysmaissakin. Tuotantovoimien kehittyminen eli tekniikan edistyminen mahdollistaa entistä suuremman tuotannon entistä pienemmällä työvoimalla. Ne vähät, jotka työpaikkansa saavat pitää, joutuvat työskentelemään entisten työkavereidensakin edestä nääntymiseen asti. Suomen bruttokansantuote on reilusti suurempi kuin ennen lamaa, mutta työpaikkoja on puoli miljoonaa vähemmän. Työttömyys vain lisääntyy, työsuhteita huononnetaan takaisin. Näin ei käynyt. Talous on jälleen kääntynyt lasku-uralle, mikä kiihdyttää leikkauksia entisestään. Mikä on leikkausten syy? useammat. Eräs "terrorisminvastaisen" sodan osa-alue on demokraattisten oikeuksien kaventaminen. Nämä ovat olleet uhattuina jo pitkään, ja syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen on huimaa vauhtia laadittu erilaisia terrorismilakeja monissa maissa. Kirje-, sähköpostija puhelinsalaisuus ovat jo rikotut. Mielenosoittajat leimataan terroristeiksi. Sananvapautta ja mielipiteenvapautta puolustavien väitetään puolustavan samalla terrorismia. Poliittisesta toiminnasta voi saada pidempiä vankeustuomioita kuin murhasta. Päälle päätteeksi työttömyys on jälleen kääntynyt nousuun niin EU:ssa, Japanissa kuin Yhdysvalloissakin. Syynä tähän on maailmanlaajuinen talouskriisi, joka on ajanut kaikki suuret teollisuusmaat samanaikaiseen taloudelliseen ja poliittiseen umpikujaan. Lähitulevaisuudessa joudumme kokemaan suuria irtisanomisia luvulla uusliberalistinen globalisaatio otettiin kansainvälisen talouspolitiikan suunnaksi pelastamaan imperialistisia maita taloudellisesta ja poliittisesta kriisistä ja kapitalismin ristiriidoista. Nyt tämän globalisaation omat ristiriidat ovat kärjistyneet äärimmilleen, ja globalisaation aikakausi on päättynyt. Tämä näkyy entistä suurempina yhteiskunnallisina kriiseinä, joiden vakavimmasta päästä on suurtyöttömyys. Sysätäkseen talouskriisinsä työläisten maksettavaksi ja yrittäessään nyhtää edes pientä voittoa tuotantoprosessista ovat kapitalisjatkuu takasivulla Hyvinvointivaltion purkamisesta on tullut pysyvä ilmiö. Se ei johdu lamasta. Pieni historiankatsaus on paikallaan luvun alussa imperialistisen maailmantalouden ristiriidat johtivat ensimmäiseen ja hieman myöhemmin toiseen maailmansotaan, kun tuotannosta ei enää saanut voittoa ja piti suorittaa pääoman uusjako. Valtion aktiivinen osallistuminen talouspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion rakentaminen olivat toisen maailmansodan jälkeinen pyrkimys keinotekoisesti ylläpitää kriisiin ajautunutta taloutta, luoda työllisyyttä ja saada tuotteille kysyntää. Kaikki perustui inflaatioon. Tämä politiikka epäonnistui ja johti mm. öljykriisiin 1970-luvulla. Kulutusta ja työllisyyttä ei voinut keinotekoisesti luoda. Siksi politiikan suuntaa muutettiin luvulta lähtien täysin päinvastaiseksi kaikkialla maailmassa. Siirryttiin uusliberalismin ja globalisaation politiikkaan, jossa kaikel- jatkuu takasivulla Globalisaation ongelmat johtivat ennennäkemättömän mielenosoitus- ja protestiaallon puhkeamiseen Seattlessa marraskuussa Vastarinta on vain kiristynyt sitä mukaa, kun imperialistien sortokoneistot ovat yrittäneet tukahduttaa mielenosoituksia. Genovassa heinäkuussa 2001 marssi mielenosoittajaa, ja poliisi käytti raakaa väkivaltaa. Auttoivatko voimakeinot tukahduttamaan liikkeen? Barcelonassa maaliskuussa 2002 marssi yli puoli miljoonaa mielenosoittajaa globalisaatiota ja jatkuu takasivulla "Alas sionismi, voitto intifadalle" R sivu 3 Miljoonat osoittavat solidaarisuutta palestiinalaisille ympäri maailman R sivu 5 Peruspalveluita karsitaan, humpuukiin riittää rahaa R sivu 4 Markkinajohtajia konkurssiin yksi toisensa jälkeen R sivu 5 Laajentaako Yhdysvallat sotansa Pakistaniin? R sivu 5 Venezuela: Argentiina ja Palestiina kohtaavat R sivu 6 Äärioikeisto juhlii tänään Ranskassa entä huomenna? R sivu

2 2 Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten toukokuu 2002 Porvoossa Pääkirjoitus Katseet Argentiinaan Argentiinan joulukuisesta kansannoususta on kulunut jo yli neljä kuukautta. Tilanne maassa on kuitenkin edelleen ajankohtainen ja itse asiassa käy aina vain ajankohtaisemmaksi. Nyt viimeistään on käynyt täysin selväksi, että Argentiinan talouskriisi ja siitä seurannut kansannousu eivät olleet pelkästään Argentiinaan rajoittunut yksittäistapaus. Argentiinan kansannousua edelsi pitkä lama, lama sai aikaan protesteja, tiesulkuja ja yleislakkoja, ja joulukuun 13. päivän yleislakko johti kansannousuun. Tämän yleislakon viralliset tunnukset eivät olleet edes vallankumouksellisia, vaan lähinnä taloudellisia vaatimuksia, joita lakoissa useimmiten esitetään. Argentiinan talouskriisin keskellä näistä taloudellisista vaatimuksista tuli kuitenkin poliittisia, ja kansa lisäsi niihin omia vaatimuksiaan. Mikään ei enää pysäyttänyt kaduille lähtenyttä kansaa. Koska suuri osa Argentiinan yrityksistä on ulkomaalaisomistuksessa, talouskriisin seuraukset heijastuvat irtisanomisina ja konkursseina myös pääoman kotimaihin. Euroopassa näitä maita ovat Espanja, Italia, Ranska ja Britannia. Varsinkin Argentiinaan sijoittaneista espanjalais- ja italialaisyhtiöistä monet ovat konkurssin partaalla. Berlusconin oikeistohallitus Italiassa kaavailee irtisanomissuojan romuttamista samaan aikaan, kun Argentiinan talouskriisin ja yleisen kapitalismin kriisin vuoksi italialaisyritykset valmistautuvat mittaviin irtisanomisiin. Tämä on johtanut suurmielenosoituksiin Italiassa, ja maa pysähtyi yleislakkoon. Miljoonat työläiset ovat lakkoilleet ja osoittaneet mieltään Berlusconin työmarkkinauudistuksia vastaan. Talouskriisin aikana taloudellisista vaatimuksista tulee poliittisia. Argentiinan kriisi on levinnyt Italiaan. Venezuelan kansasta suuri osa elää köyhyydessä, ja neljännes venezuelalaisista on työttöminä. Argentiinan kansannousun kaltaiset sosiaaliset ainekset ovat sielläkin olemassa. Ja viikoilla 14 ja 15 öljyteollisuuden lakko johti yleislakkoon, yleislakko suurmielenosoituksiin, mielenosoitukset yhteenottoihin ja yhteenotot sotilasvallankaappaukseen. Toisin kuin Argentiinassa, armeija kokeili jo onneaan. Kahden päivän kuluttua armeija joutui perääntymään, kun kansa vaati entistä presidenttiä takaisin. Argentiinan kriisi on levinnyt muualle Etelä-Amerikkaan, mistä Venezuelan kuohunta on osoituksena. Tämä sama kriisi kuitenkin merkitsee, että sotilasvallankaappaukset eivät ole nyt mahdollisia. Talouskriisi on vetänyt keskiluokankin kadulle. Venezuelan jälkeen Argentiinan kriisi leviää muihinkin maihin. Itse Argentiinassa tilanne kärjistyy entisestään. Duhalden palli horjuu jo tosissaan. Valtio on IMF:n armoilla, ja IMF on sivuuttamassa keskushallintoa ja esittää vaatimuksiaan suoraan maakunnille, jotka jo painavat omia velkakirjojaan eli omaa rahaa. Keskushallinto ei kykene enää hoitamaan maan sisäisiä asioita sen enempää kuin ulkomaansuhteitakaan. Perjantaina hallitus päätti sulkea kaikki pankit toistaiseksi, koska talletusten määrä on pudonnut roimasti. Samaan aikaan kansankokoukset jatkuvat, työttömät osoittavat mieltään, ruoan takavarikointi jatkuu, uusia tehtaita vallataan, julkisen sektorin työntekijät valtaavat hallintorakennuksia, sairaaloita ja kouluja pitääkseen työpaikkansa. Argentiina-ilmiö kehittyy ja leviää muihin maihin. Å-siktenin nimi muuttuu Osuuskunta Luokkatiedon varsinainen kokous keskusteli Å-siktenin kehittämisestä. Merkittävin kokouksen päätöksistä oli muokata lehden nimeä. Nykyinen nimi Itä- Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten muutetaan siten, että Å-sikten säilyy ja sen rinnalle tulee suomenkielinen nimi. Samalla lehden artikkeleiden järjestelyä selkeytetään. Muutosta perustellaan sillä, että alun perin paikallislehdeksi perustettu Å-sikten on kasvanut ulos paikallisuudestaan, ja nimen muuttaminen mahdollistaa lehden markkinoinnin myös muualla Suomessa. Lehti on jatkossakin porvoolainen paikallislehti, keskeisin toimialue on Porvoossa ja siinä julkaistaan kirjoituksia paikallisista aiheista.monet kirjoituksista ovat kuitenkin valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittäviä, joten ahtaan paikallisesta nimestä luopuminen edistää lehden tunnettavuutta muualla maassa. Uudesta nimestä päättää osuuskunnan hallitus. Uutta nimeä ei vielä ehditty tätä numeroa varten päättää, mutta seuraavassa numerossa se jo on. Uudistukset eivät muuta lehden linjaa sisällön suhteen. Osuuskunnan kokous päätti myös pitää lehden tilaus- ja ilmoitushinnat muuttamattomina. Osuuskunnan hallituksessa jatkavat Teemu Luojola, Rauno Lintunen ja Mikko Vartiainen Porvoosta. Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten ISSN Mitä on tehtävä? Kirjoita sinäkin Å-sikteniin! Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å- siktenin pyrkimykset ovat seuraavat: edistää demokraattista keskustelua Itä-Uudellamaalla, edistää työväenluokan edun toteuttamista ja toteutumista sekä ympäristön, luonnon ja luonnonvarojen säästämistä ja säästymistä. Lehtemme perustuu keskustelulle, olemme mielipidelehti. Totta kai uutisoimme niin paikallisista, valtakunnallisista kuin kansainvälisistäkin asioista, mutta kirjoituksissamme kerrotaan myös mielipiteitä. Siksi emme kutsu itseämme uutislehdeksi. Tietenkin porvarillisissakin sanomalehdissä kerrotaan mielipiteitä uutisten muodossa, mutta mokomat yrittävätkin verhota mielipiteet "objektiivisen uutisoinnin" valheellisella kulissilla. Puolueetonta uutista ei ole! Å-siktenia julkaisee Osuuskunta Luokkatieto yllä lueteltujen pyrkimysten pohjalta. Demokraattisen keskustelun, johon osallistuvat nimenomaan lukijamme, kautta pyrimme pidemmän aikavälin päämääräämme, luokattomaan, kommunistiseen yhteiskuntaan. Sitä ei Julkaisija: Osuuskunta Luokkatieto Numero 32 (toukokuu 2002), 4. vuosikerta Päätoimittaja: Teemu Luojola Tähän lehteen kirjoittaneet: Rauno Lintunen, Teemu Luojola, Dimitris Mizaras, Pentti Törmälä. Nimikirjaimet artikkelien perässä viittaavat näihin henkilöihin Osoite: Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten, PL 236, PORVOO Sähköpostiosoite: Puhelin (019) (iltaisin ja viikonloppuisin), faksit sopimuksen mukaan Internet: Tilinumero: Porvoon OP Vuositilaus: 12 numeroa / 11 euroa, ks. sivu 7 Å-sikten on luettavissa seuraavissa kirjastoissa: Gammelbackan kirjasto, Kevätkummun kirjasto, Loviisan kirjasto, Porvoon kaupunginkirjasto, Sipoon kirjasto Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Aineisto seuraavaan numeroon viimeistään: Yksityishenkilöiden omalla nimellä tai nimimerkillä kirjoittamat kirjoitukset ovat kirjoittajien mielipiteitä, järjestöjen kannanotot ovat julkaisijoidensa mielipiteitä. Pääkirjoitukset ovat päätoimittajan mielipiteitä. Rauno Lintunen Pakina Köyhyys lisääntyy lisää lottoa köyhille! Sosialidemokraattien ja muun oikeiston pyyteetön ja sankarillinen taistelu köyhyyden kukistamiseksi Suomessa ja koko maailmassa jatkuu voitokkaalla kasvu-uralla. Suomen entinen ja nykyinen arvostettu valtio- ja lottojohto ex-presidentti Ahtisaari, ex-lottojohtaja Ahde ja presidentti Halonen on esitellyt loistavan ohjelman köyhyyden lopulliseksi poistamiseksi. Lisää lottoa! Tämä ennakkoluuloton ja mullistava keksintö esiteltiin maaliskuussa Meksikossa YK:n köyhyyskokouksessa. Se sai heti sivistyneen maailman ja moniarvoisen median jakamattoman hyväksynnän. Näin ollen uutta lottoa voidaan kokeilla käytännössä jo vuoden 2010 alusta alkaen. Lotto on samalla myös osa "suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan solidaarisen kehittämisen linjausta", jota Lipposen hallitus on toteuttanut jo seitsemän lihavaa vuotta. Lisää lottoa! Kaikkien edistyksellisten oikeistovoimien huoli köyhyydestä on aiheellinen. Viimeisten selvitysten ja tutkimusten mukaan köyhyys Suomessa ei ole ollut näin suurta 40 vuoteen. Noin puoli miljoonaa suomalaista saa tällä hetkellä toimeentulotukea. Työministeriön työllisyyskatsaus 2/2002 kertoo, että Suomessa on työtöntä. Palkkatulojen osuus kansantulosta on enää 45 prosenttia. Se on sodanjälkeisten kriisivuosien tasolla ja edelleen vain laskussa. Samaan aikaan voitot ja osingot ovat huippuluokka ja valtaeliitti rikastuu rikastumistaan. Sadattuhannet köyhät lottoavat toisiltaan uuden elämän onnenkantamoista. Lisää lottoa! Köyhyyden lisääntyminen koko maailmassa on vielä rajumpaa kuin Suomessa. Sadat miljoonat lapset ovat kärpästen päivittäistä ruokaa, yli miljardi ihmistä on pakotettu elämään noin yhden dollarin päivätulolla ja nälänhätä kolkuttaa jo länsimaiden rajoilla. Kehitysmaiden ulkomainen velka on lähes nelinkertaistunut 600 miljardista yli miljardiin dollariin viimeisten saavuteta, ennen kuin työväenluokka on ottanut yhteiskunnallisen vallan omiin käsiinsä. Kuitenkaan työväenluokka ei kykene suoriutumaan yhteiskunnallisesta velvollisuudestaan, elleivät yksittäiset työläiset tule mukaan keskusteluun. Siksi Å-sikten pyrkii kehittämään demokraattista keskustelua Itä-Uudellamaalla. Palstamme ovat siis avoimet kaikille myös muille kuin työväenluokan jäsenille. Emme sensuroi kirjoituksiamme, sillä Å- siktenin tarkoituksena on jouduttaa vallankumousta työväenluokan etujen ilmentymänä, eikä vallankumous onnistu, mikäli mielipiteitä sensuroidaan. Tuomme siis palstoillamme julki myös muita kuin omia mielipiteitämme. Muutoinhan kyse ei edes olisi keskustelusta. Odotamme sinun mielipidekirjoitustasi. Kirjoita mistä aiheesta vain, kunhan se käsittelee yhteiskuntaa ja yhteiskunnan tilaa (valitettavasti emme uutisoi kissoista, jotka osaavat jänniä temppuja). Kirjoitukset voivat olla pitkiäkin, ja voit kirjoittaa suomen ja Ilmoitushinnasto kahdenkymmenen vuoden aikana. Etelä-Amerikassa on maita, jotka joutuvat käyttämään yli puolet ulkomaanviennistään pelkkään velanhoitoon. Lisää lottoa! Maailmanlaajuinen talouden rakennemuutos globaali kapitalismi aiheuttaa koko ajan lisää sotia, köyhyyttä ja eriarvoisuutta, joista kärsivät eniten naiset ja lapset. Ottawan yliopiston kansantaloustieteen professori Michel Chossudovsky toteaa kirjassaan Köyhyyden globalisointi näin: "Yhteiskunnan etuoikeutettu vähemmistö on kerännyt valtavat määrät vaurautta väestön laajan enemmistön kustannuksella. Pelkästään Yhdysvalloissa Globaalien miljardöörien klubi (jossa on noin 450 jäsentä) hallitsee vaurautta, joka on paljon suurempi kuin alhaisen tulotason maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote. Näissä maissa asuu 59 prosenttia (3,6 miljardia ihmistä RL) maailman väestöstä." Niinpä. Lisää lottoa! ruotsin lisäksi muillakin kielillä. Mikäli et erikseen kiellä, pidättää toimitus itsellään oikeuden havaittujen kieli- ja lyöntivirheiden korjaamiseen. Emme kuitenkaan puutu asiasisältöön, vain tekniseen ulkoasuun. Otamme vastaan muutakin materiaalia kuin tekstiä, esim. kuvia, sarjakuvia, ilmoituksia, pakinoita, runoja tai novelleja. Julkaisemme materiaalin saapumisjärjestyksessä, ja jos materiaalia tulee paljon, kaikki eivät ehkä ehdi seuraavaan numeroon. Etusijalla on toimituksen oma aineisto. Liitä kirjoituksiin mukaan yhteystietosi, jotta voimme epäselvissä tapauksissa ottaa sinuun yhteyttä ja näin varmistaa materiaalisi julkaisun. Voit halutessasi kirjoittaa myös nimimerkillä tai anonyyminä, mutta oletuksena kirjoituksiin liitetään kirjoittajan oikea nimi. Yhteystietomme löydät tältä sivulta. Muista, että kansanvalta perustuu laajaan mielipiteiden vaihtoon. Kerro sinäkin muille omasi. Sinulla niitä kuitenkin on. ei-jäsenet jäsenet yhtiöt 0,30 e/pmm 0,15 e/pmm ammatinharjoittajat 0,25 e/pmm 0,13 e/pmm järjestöt, yhdistykset ja yksityishenkilöt 0,20 e/pmm 0,10 e/pmm rivi-ilmoitukset 0,60 e/rivi 0,30 e/rivi Lisävärit kaikkiin ilmoituksiin 42 e/väri (punainen, keltainen, sininen). Yhtiöt, järjestöt ja yhdistykset ovat oikeutettuja jäsenalennukseen, jos osuuskunnan jäsen toimii ko. yhtiössä, järjestössä tai yhdistyksessä, ja jos ilmoitusasiaa hoitaa jäsen. Ota yhteyttä toimitukseen tai Kalevi Wahrmaniin, puh

3 Palestiina-solidaarisuusmielenosoitus Porvoossa kokosi lähes sata mielenosoittajaa. "Alas sionismi, voitto intifadalle" Palestiina-mielenosoitukset Helsingissä ja Porvoossa Lauantaina kello 15 lähes 3000 osoitti mieltään Palestiinan puolesta Palestiina-solidaarisuusryhmän järjestämässä mielenosoituksessa Helsingissä. Marssi lähti Kiasman edestä ja kulki Israelin suurlähestystölle. Mielenosoitus on suurin Suomessa viime viikkoina järjestetyistä vajaasta kymmenestä Palestiina-solidaarisuusmielenosoituksesta, ja suurempi, kuin viime syksynä Afganistanin pommitusten aikaan Helsingissä järjestetty YK:n päivän rauhanmarssi. Sodanvastainen liike on Suomessakin muuttunut suuren mittakaavan liikkeeksi. Hieman aiemmin, kello 12 Porvoossa järjestettyyn Palestiinasolidaarisuusmielenosoitukseen osallistui lähes sata Palestiinan tilanteesta huolestunutta. Mm. iskulauseiden "loppu sodalle ja kansanmurhalle" ja "alas sionismi, voitto intifadalle" alle järjestäytyneen mielenosoituksen järjestivät Porvoolaiset sotaa vastaan -ryhmä, Itä- Uudenmaan mielipidelehti Å- sikten ja Suomen Palestiinan Solidaarisuuskomitea. Kansanmurha on saatava loppumaan Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen edustaja Dalgamouni Atef kertoi Palestiinan tilanteesta: "Israelin kansanmurhaan tähtäävä sota palestiinalaisia vastaan on mittasuhteissaan nykyhistorian ennätysmäisin. Tilanne Länsirannalla, etenkin Jeninin palestiinalaisen pakolaisleirillä on kaoottinen. Armeija on suorittanut siellä verilöylyn, jonka seurauksena siellä on suuret joukkohaudat ja kaikki talot on tuhottu ja koko alue jyrätty maantasalle. "Päivittäin kuulemme uutisia siellä tehdyistä hirmutöistä: sotarikokset syyttömiä nuoria ja vanhoja miehiä vastaan; poliisien ja turvamiesten murhat sen jälkeen kun heiltä on otettu aseet; tuhansien lasten tappaminen nälkään; palestiinalaisten kauppiaiden liikkeiden ryöstöt, joihin Israelin sotilaat syyllistyvät; ambulanssien tulitus ja niiden sairaalaan pääsyn estäminen; sähköjen katkaisu, ja veden ja puhelinlinjojen katkaisu suurimmasta osasta Länsirantaa; nuorten miesten kuljettaminen tuntemattomiin paikkoihin; ja paljon muita kansainvälisesti laittomia tekoja, jotka täysin kielletään kaikissa kansainvälisissä laeissa ja jotka rikkovat räikeästi Geneven IV sopimusta. "Tämä kaikki on saatava loppumaan välittömästi! Vetoamme Suomen tasavallan presidenttiin, kansanedustajiin, mediaan ja kaikkiin vaikutusvaltaisiin henkilöihin, että tämä palestiinalaisten lasten, naisten ja miesten kansanmurha saataisiin loppumaan nyt! Me vaadimme Israelia vetämään hyökkäysvaununsa ja joukkonsa heti ja ehdoitta miehitetyiltä alueilta ja kunnioittamaan Palestiinan demokraattisesti valittua presidenttiä ja päästämään hänet tehtäviinsä välittömästi! "Me vaadimme välitöntä kansainvälisten joukkojen suojelua YK:n alaisena ja EU:n johdolla ja pyydämme kaikkien kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen huomioivan Israelin tekemät sotarikokset, joihin se on syyllistynyt Jeninin pakolaisleirillä ja Nablusin kaupungissa. Sharon on niistä vastuussa ja kuuluisi Haagin rikosoikeuden eteen aivan kuin Milosevic! "Me toivomme, että Suomi boikotoisi israelilaisia tuotteita ja tiukentaisi diplomaattisia suhteitaan Israeliin, kunnes se suostuu noudattamaan kansainvälistä lakia. Meidän on lopetettava Israelin rikokset ihmisoikeuksia vastaan välittömästi! Meillä ei ole aikaa odottaa. Emme voi sallia uutta karkotusta malliin 1948!" Itku ei auta, on taisteltava Porvoolaisia sodanvastustajia edustanut Teemu Luojola totesi puheessaan seuraavaa: "Olemme kokoontuneet vaatimaan loppua kansanmurhalle ja oikeutta palestiinalaisille. Emmekä me ole yksin. Viime viikkojen aikana on Lähi-idän kriisin ratkaisemista vaativia mielenosoituksia järjestetty kymmenissä, ellei sadoissa kaupungeissa ympäri maailman. Miljoonat kaduille lähteneet ihmiset ovat merkki siitä, että yhä useammat tuntevat palestiinalaisten kärsimykset omikseen, ja että yhä useammat pelkäävät sodan olevan mahdollinen myös omassa maassaan. Ariel Sharon sanoo taistelevansa terroristeja vastaan. Tämäkö on koko konfliktin syy? Entä mistä nämä niin sanotut terroristit tulevat? Intifada, palestiinalaisten kansannousu Israelia vastaan, on jatkunut nyt puolitoista vuotta. Monet sanovat, että intifada romutti toiveet rauhasta. Asia on kuitenkin täysin päin vastoin: toiveet neuvotteluteitse saavutettavasta rauhasta ja oikeuksista romuttuivat, ja palestiinalaisten oli aloitettava intifada. Oslon rauhansopimuksen hyväksyivät vain Israelin hallitseva luokka ja Palestiinan porvaristo. Sopimus jäi väljäksi, ja kumpikin osapuoli tulkitsi sitä niin kuin itse parhaaksi katsoi. Israel tulkitsi sopimusta niin, että sillä oli oikeus jatkaa palestiinalaisten alistamista ja siirtokuntien rakentamista. Tämä ajoi palestiinalaiset niin Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten toukokuu Enston työläiset sysäsivät byrokraatit syrjään Sähköalan komponentteja alihankintana valmistavan Ensto Parts Oy:n työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan Porvoossa perjantaina kello 11 vastalauseena yhtiön suunnitelmille siirtää osa tuotannosta Salon tehtaalle ja irtisanoa kymmeniä työntekijöitä. Ulosmarssiin osallistui myös saman konsernin muiden tehtaiden työntekijöitä Porvoossa. Suurin osa ulosmarssijoista oli Metalliliiton jäseniä, mutta protestiin yhtyivät muutkin henkilöstöryhmät. Ulosmarssilla on myös valtakunnallista merkitystä, sillä työntekijät marssivat tehtaalta ulos luottamusmiesten estelyistä huolimatta. Enston tehtailla Metallin pääluottamusmiehenä toimiva Matti Eloranta perusteli Uusimaassa sitä, miksi luottamusmiehet eivät tukeneet ulosmarssia: "Työehtosopimus on voimassa ja siinä on selkeä työrauhavelvoite. Olemme yrittäneet toppuutella ihmisiä, mutta taitavatpa kävellä ylitse." Marxilainen Työväenliitto on kapitalismin kriisin analyysissaan esitellyt tämänkaltaisen tapahtuman taustoja: "Pettymys ammattiliittoihin voi lähitulevaisuudessa purkautua massiivisena liitoista ahtaalle, että he huomasivat, että Oslon rauhanprosessin puitteissa heillä ei ole mitään mahdollisuutta elää. Intifada puhkesi tilanteessa, jossa palestiinalaisilla oli vaihtoehtoina vain joko taistella tai kuolla taistelutta. Yhdysvallat käy terrorisminvastaista sotaansa, jossa vihollisena ovat kaikki Yhdysvaltojen nykyisen hallitsevan luokan etujen vastaiset tahot. Palestiinalaiset ovat yksi heistä; syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen syyttävä sormi osoitti ensiksi palestiinalaisia. Sharon käytti tilaisuutta hyväkseen ja aloitti kansanmurhan. Yhdysvallat yrittää nyt hillitä Israelia, mutta ei siksi, että olisi palestiinalaisten ystävä, vaan siksi, että haluaa ensin hoitaa Irakin sodan, sitten on palestiinalaisten vuoro. Sharon uskottelee, että terrorismi on riippumaton poliittisesta tilanteesta ja että sen voisi kitkeä pois ilman, että korjaa niitä yhteiskunnallisia ongelmia ja poliittisia syitä, jotka johtavat itsemurhaiskuihin. Israel on sodassa palestiinalaisia vastaan. Israelilla on käytössään huippumodernit sotalaitteet ja tuhovoimaiset ohjukset. Palestiinalaisilla on vain kiviä, käsiaseita ja oma ruumiinsa. Kysymys kuuluu: onko terrorismia puolustautua hyökkääjää ja miehittäjää vastaan? Eikö kyse ole epätoivoisesta itsepuolustuksesta? Sharon väittää, että Israelin olemassaolo on vaarassa ja että siksi palestiinalaiset on tapettava sukupuuttoon. Ei Israel ole vaarassa. Sharonin väite tarkoittaa, että sionistinen hirmuhallinto on vaarassa. Ja jos sionismi on vaarassa kaatua, menköön! Alas sionismi! Joka päivä yhä useammat israelilaissotilaat kieltäytyvät palveluksesta miehitetyillä alueilla. Joka eroamisena, etenkin sen jälkeen, kun ansiosidonnainen työttömyysturva romuttuu eivätkä työläiset ja työttömät enää pysty käyttämään liittoja vakuutusyhtiöinä. Tämä joukkoeroaminen on mielestämme väärä ratkaisu, sillä ratkaisun tulee olla se, että työläiset heittävät byrokraatit pois liittojen johdosta ja antavat ay-liikkeelle uuden sisällön. Meidän ei pidä laskea sen varaan, että tämä tapahtuisi itsestään, vaan meidän on agitoitava työläisten keskuudessa tämän ratkaisun puolesta." Enston tapahtumat ovat osoitus siitä, että työläiset näyttävät olevan valmiita tilanteen niin vaatiessa heittämään byrokraatit ulos. Kuitenkaan he eivät vielä tee tätä määrätietoisesti, sillä Enston ulosmarssin yhteydessä ei vaihdettu luottamusmiehiä, vaan tällä kertaa kyse oli yksittäisestä epäluottamuksen osoituksesta. Byrokraattien uskottavuus heikkenee kuitenkin työläisten silmissä päivä päivältä, ja jos ansiosidonnainen työttömyysturva romutetaan samalla kun suuret irtisanomiset taas alkavat, mikään ei enää pelasta byrokraatteja. TL päivä yhä useammat israelilaiset tukevat näitä kieltäytyviä sotilaita. Yhä useammat tukevat palestiinalaisten oikeuksia ihmisinä ja kansana. Vihollinen ei ole Israelin kansa, vihollinen on sionistinen hallitus, joka kuristaa myös israelilaisia. Historia on näyttänyt, että itku ei auta ratkaisemaan Palestiinan kysymystä. Emme tulleet tänne itkemään oikeutta Sharonilta tai vetoamaan hänen omaantuntoonsa. Hänellä ei ole sellaista. Palestiinalaiset voivat saavuttaa oikeutensa vain taistelulla, ja meidän tehtävänämme on tukea tätä taistelua, intifadaa, ja tuomita Israelin sionistinen kansanmurhapolitiikka! Alas sionismi! Voitto intifadalle! Emme nosta käsiämme pystyyn Rauno Lintunen tiivisti lopuksi sodanvastaisesta työstä Porvoossa: "Porvoolaiset sotaa vastaan -ryhmä on spontaani kansalaisliike, joka sai alkunsa viime syksynä, kun paikallinen rauhanliike antautui sotien edessä ja pesi kätensä jopa kansainvälisen YK-päivän viettämisestä. Nyt se on lopettanut koko toimintansa ilmeisesti tarpeettomana. "Porvoolaiset sotaa vastaan -ryhmä ei nosta käsiään pystyyn rauhaa ja ihmisyyttä puolustaessaan. Me jatkamme eteenpäin. Seuraavan kerran nostamme aina ajankohtaisen julisteemme 'loppu sodalle ja kansamurhalle' näkyville toukokuun 1. päivänä vappumarssilla Porvoossa. Kutsumme porvoolaisia nuoria, työläisiä ja kaikkia rauhanvoimia työhön ihmisyyden puolesta sotaa ja riistoa vastaan." TL

4 4 Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten toukokuu 2002 Poliisille valtuudet lukea sähköposteja; kansalaisoikeudet kapenevat Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen seurauksena kaikkialla maailmassa laaditut, kansalaisten poliittisia oikeuksia kaventavat terroristilait ovat saamassa Suomessa jälleen jatkoa. Helsingin sanomien mukaan "poliisille ollaan esittämässä kattavaa oikeutta rikoksesta epäiltyjen sähköpostiliikenteen tarkkailuun". Oikeusministeriössä valmistellun esityksen esitutkinta- ja pakkokeinolakien muuttamiseksi perusteella sähköpostiliikenteen ja muiden teleosoitteiden seuranta onnistuisi poliisilta tuomioistuimen luvalla ja tutkittaessa rikoksia, joissa vähimmäisrangaistus on neljä vuotta vankeutta. Tällaisiksi luonnehditaan julkisuudessa lähinnä murhia ja huumausainerikoksia, mutta unohdetaan mainita, että "terrorismista" voi hyvinkin saada 5 15 vuoden tuomion, ja näin ollen esim. mielenosoitukset ja Peruspalveluita karsitaan, humpuukiin riittää rahaa Julkisen sektorin palvelujen leikkaukset ovat tulleet jäädäkseen. Niin valtio kuin kunnat suorastaan kilpailevat keskenään siitä, kuka leikkaa hyvinvointipalveluista enemmän. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara vahvisti tiistaina 16.4., että lapsilisiin ei tule indeksikorotusta. Kulttuuriministeri Suvi Lindén tyrmäsi samana päivänä opiskelijoiden toiveet opintorahan tasokorotuksista. Inflaation seurauksena kumpikin etuuksista on menettänyt taannoisesta arvostaan merkittävän osan. Helsingin kaupunki menee vielä pidemmälle. Tiukan säästökuurin nimissä monia tärkeitä peruspalveluja leikataan. Helsingin Sanomat kertoi 4.4. Helsingin kaupungin suunnittelevan parinkymmenen päiväkodin sulkemista ja vammaiskuljetuksissa säästämistä. Helsingin Sanomien verkkoliitteessä uutisoitiin heti perään 4.4. Helsingin joukkoliikennelautakunnan pidentävän bussilinjojen vuorovälejä ja harkitsevan kahden linjan lakkauttamista, jotta kaupungin rahaa säästyisi Helsingin Sanomien verkkoliite uutisoi opetusryhmien koon kasvavan Helsingin kouluissa. Koulujen säästötarve ensi vuonna on uutisen mukaan 24 miljoonaa euroa, ja kouluvirasto tutkii myös pienten sivukoulujen lopettamista kokonaan Helsingin Sanomat uutisoi Helsingin kirjastotoimen aikovan esittää neljän sivukirjaston lakkauttamista säästöjen vuoksi. Sokerina pohjalla Helsingin terveyslautakunta päätti 16.4., että kaupungin terveysasemilla säästetään kesällä kovalla kädellä mm. lyhentämällä terveysasemien aukioloaikaa kahdeksalla tunnilla viikossa. Osa terveysasemista suljettaneen kokonaan kesäksi, jotta kesäapulaisten palkkaamiselta vältyttäisiin. Säästöistä uutisointi on ovelaa. Koko säästökuuria ei julkisteta kerralla, vaan muutaman päivän tai viikon välein julkisuuteen tihkuu pikku-uutisia uusista säästökohteista. Näin entistä harvemmille muodostuu kokonaiskäsitystä leikkausten rajuudesta. Helsingin kaupunki Suomen suurimpana kuntana on myös yksi Suomen rikkaimmista kunnista, ja kun Helsingissä leikataan palveluita näin tuntuvasti, asialla on jo valtakunnallista merkitystä. Monet pienemmät kunnat toimivat samalla tavalla jo nyt, ja yhä useammassa kunnassa toteutetaan merkittäviä leikkauksia "taloudellisesti vaikeiden aikojen" tekosyyllä. Rahanpuutteestahan tuskin on kyse, sillä esim. Helsingissä keskustellaan samaan aikaan olympiastadionin kattamisesta vuoden 2005 MMyleisurheilukilpailuja varten. Kyse on siitä, että rahat pyritään käyttämään kohteisiin, joista on hyötyä yksityisille yrityksille, kuntalaisten hyvinvointi on nykyisen uusliberalistisen politiikan aikana sivuseikka. Vaan osataan sitä Porvoossakin. Borgåbladet uutisoi 17.4., että uimahallin peruskorjauksen suunnitteluryhmän mielestä korjaussuunnitelmat ovat liian kalliit. Säästöjä romahtamiskunnossa olevan, 30 vuotta vanhan hallin remonttiin etsitään nyt mm. harkitsemalla halvempia allasvaihtoehtoja. Samaisessa Borgåbladetin numerossa uutisoidaan, että Porvoon kaupunki osallistunee Kuninkaanportin ensimmäisten kiinteistöjen rakentamiseen pahimmassa tapauksessa jopa lähes kymmenellä miljoonalla eurolla, koska täysin yksityisten sijoittajien rahoittaman kohteen vuokrataso nousisi liian suureksi, eivätkä siihen kaavaillut teknillisen korkeakoulun toiminnot suostuisi sitä vuokraamaan. Vielä on täysin auki, mistä loput rahat Kuninkaanportin ensimmäisiin rakennuksiin saataisiin, mutta kaupunginhallitus liputtaa keinotteluun sijoittamisen puolesta, vaikka kaupunginvaltuusto ei ole miljoonia kaupungin talousarvioon varannut Kuninkaanporttiin tuhlattavaksi. Kaupungin ei alun perin pitänyt osallistua Kuninkaanportin rakentamiseen, mutta "taloudellisesti vaikeat ajat" ovat muuttaneet suunnitelmia. Yksityinen rakennusliike SRV Viitoset Oy saa näin kaupungin maksamaan omista epämääräisistä ja suuruudenhulluista suunnitelmistaan, vaikka tyhjää liikekiinteistöä tästä maasta löytyy jo tarpeeksi. Porvoon kaupungin verotuotot laskivat viime vuonna jyrkästi, ja tästä vuodesta tullee vastaava. Jo nyt kaupunki on tuhlannut Kuninkaanporttiin miljoonia markkoja. TL AUTONVUOKRAUSKESKUS Hiihtäjäntie 5, Herttoniemi Helsinki (09) Näppärästi Itäväylän varrella. Edullisempaa kuin uskotaan! muu terrorismiksi laskettava poliittinen toiminta ovat lain piirissä. Lisäksi lakiesitys antaa poliisille valtuudet selvittää tietyn matkapuhelimen sijainnin tietyllä hetkellä. Myös niiden puhelinten sijainti voidaan lain mukaan selvittää, joiden omistajaa ei suoranaisesti vielä epäillä rikoksesta. Tällaista toimivallan laajentamista puolustellaan sillä, että jos jollain puhelimella apua soittava ei ehdi kertoa sijaintiaan ennen kuin joutuu hyökkäyksen kohteeksi (Helsingin Sanomissa 7.4. käytetään esimerkkinä Heinon pariskunnan surmaa), on poliisilla tällöin oikeus selvittää, "mitkä muut matkapuhelimet ovat olleet saman tukiaseman alueella". Helsingin Sanomien sanamuodosta voi aivan suoraan vetää sen johtopäätöksen, että matkapuhelinten sijaintitiedot eivät ole vain reaaliaikaisia, vaan ne myös tallennetaan, ts. puhelimen sijaintitiedoston lokia tutkimalla pystytään näkemään, missä kyseisen puhelimen haltija on käynyt! Muista siis jättää puhelin kotiin, kun seuraavan kerran osallistut poliittiseen toimintaan. Näitä toimivaltuuksia ei poliisille suinkaan anneta perinteisten rikosten, kuten murhien ja huumekauppojen selvittämiseen, vaan poliittisten oppositioiden tuomitsemiseen. Helsingin Sanomissa Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin tietojärjestelmistä vastaava Atro Tossavainen sanoo, että hyöty sähköpostien seuraamisesta on poliisille kyseenalainen, jos viestin sisältö on salattu. Ammattirikolliset pystyvät hänen mukaansa peittämään myös viestin tunnistetiedot eli viestin kulkeman reitin varsin yksinkertaisin keinoin. Tossavainen tiivistää: "Lain muuttaminen on turhaa, koska poliisi pystyy tuloksellisesti tarkkailemaan vain tyhmiä rikollisia tai sitten ihan tavallisia kansalaisia. Tyhmät jäävät kiinni muutenkin, ja tavallisia ihmisiähän ei taida olla tarkoitus seurata." Ettei vain naulan kanta olisikin juuri siinä, että tarkoitus on seurata tavallisia ulkoparlamentaariseen toimintaan osallistuvia ihmisiä? Poliisi seuraa kyllä jo nykyäänkin haluamiensa ihmisten sähköposti-, puhelin- ja kirjeliikennettä. Rikosylikomisario Veli-Pekka Loikalan mukaan (HS 9.4.) "poliisi pystyisi seuraamaan sähköpostiliikennettä jo nykylakien nojallakin, mutta vain eri tietokoneiden välistä". Sähköpostien lukeminen on Helsingin Sanomien perusteella poliisille jo arkipäivää: "Loikalan mukaan poliisi saa rikoksista epäiltyjen sähköposteja luettavakseen esimerkiksi kotietsinnöissä: kotikoneen koko sisältö kopioidaan ja viedään krp:hen tutkittavaksi." Vaan miksi lakiuudistus? Siksi, että viestiliikenteestä paljastuvia tietoja voisi käyttää todistusaineistona oikeudenkäynnissä. Jos poliisi seuraisi sähköposteja ja puhelinta vastoin lakia, se jäisi itse kiinni lain rikkomisesta, jos haluaisi käyttää löytöjään todisteina. Samaisessa artikkelissa perustellaan myös kirjesalaisuuden kumoamista. Espoolainen tietotekniikkaasiantuntija Petteri Järvinen sanoo: "Kirjesalaisuus on muuttunut viestintäsalaisuudeksi. Lainsäätäjä ottaa kantaa viestiin, ei siihen, millä välineellä se on lähetetty." Helsingin Sanomat täsmentää, että kirje, sähköposti ja puhelu ovat kaikki samalla viivalla. Tarkkaile siis postiasi niin tekee poliisikin! TL Sananvapautta internetissä rajoitetaan Eduskunnalle perjantaina annettu hallituksen esitys laiksi sananvapaudesta asettaa internetissä toimivat julkaisut samaan asemaan painettujen julkaisujen ja radio- ja tv-lähetysten kanssa. Tämä tarkoittaa, että verkkojulkaisuillakin on lakiehdotuksen mukaan oltava päätoimittaja, joka vastaa lain noudattamisesta (ja sen noudattamattajättämistapauksissa vastaa asiasta käräjillä). Lisäksi julkaisun levittäjä olisi velvollinen säilyttämään julkaisujaan kolmen kuukauden ajan, "jotta niissä olevat rikokset saadaan selvitettyä" (Helsingin Sanomat ). Tuomioistuimen määräyksellä yksittäinen viesti voitaisiin poistaa levityksestä, jos sen sisältö olisi "ilmeisen lainvastainen". Päällimmäisenä kysymyksenä mieleen nousee tietenkin, minkä vuoksi sananvapautta internetissä halutaan rajoittaa. Porvarillisilla tiedotusvälineillä ei ole suurempia ongelmia lainkuuliaisuuden suhteen, ja rahan kanssa toteutetuilla verkkojulkaisuilla on yleensä nimetty toimitus. Niitä ei siis juuri tarvitse valvoa. Sen sijaan tämäkin laki näyttää vahvasti olevan samaa sarjaa kuin kaikki muutkin "terrorisminvastaiset" lait siinä suhteessa, että sen kohteena ovat nimenomaan globalisaation- ja kapitalisminvastaiset aktivistit. Näiden vahvasti kantaaottavien tahojen yhteiskunnalliset verkkojulkaisut toteutetaan talkoovoimin, niitä julkaisevat henkilöt eivät aina halua esiintyä omalla nimellään ja niiden kirjoitukset lietsovat "terrorismiin", josta voi saada 5 15 vuotta vankeutta. Se, että porvaristo haluaa saada tällaisen vapaan tiedotustoiminnan internetissä kuriin, kertoo osaltaan porvariston hädästä. TL Katso myös yllä oleva artikkeli poliisin toimivallan laajentamisesta sähköpostien ja matkapuhelinliikenteen seurannan suhteen. Edullisesti * kauppakirjoja * testamentteja * avioehtosopimuksia * oikeusedustamista * viranomais- ja kuntavalituksia Kiwa Oy puh kalevi.wahrman@avenet.fi

5 Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten toukokuu Miljoonat osoittavat solidaarisuutta palestiinalaisille ympäri maailman Palestiina-solidaarisuusmielenosoituksista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö. Viime päivinä suuria, satojakin tuhansia ihmisiä koonneita mielenosoituksia on järjestetty kymmenissä kaupungeissa ympäri maailman, kaikilla mantereilla. Yhteensä pelkästään viikon 14 mielenosoituksiin osallistui noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Mielenosoitusten määrä ja koko kasvavat koko ajan. Suurin mielenosoitus on järjestetty Marokon pääkaupungissa Rabatissa, jonne kokoontui yli miljoona mielenosoittajaa. Muita suuria mielenosoituksia on järjestetty mm. Roomassa (50 000), Pariisissa ( ), Bahrainissa (7000), Bernissä (9000), Libanonin Baalbekissa (15 000), Barcelonassa (10 000), Sidneyssä (8000), Göteborgissa (6000), Tukholmassa (5000), Malmössä (2000), Ateenassa (5000), Los Angelesissa (5000), Detroitissa (2000) ja Dublinissa (2000). Suomessa suuria Palestiina-mielenosoituksia on järjestetty mm. Turussa 5.4., jonne kokoontui yli tuhat mielenosoittajaa, ja Helsingissä 13.4., jolloin marssille osallistui noin Tel Avivissa yli israelilaista ja arabia kokoontui marssimaan Jizak Rabinin aukiolta puolustusministeriölle vaatimaan Israelin armeijan välitöntä vetäytymistä miehitetyiltä alueilta. Tämä on suurin rauhanmarssi Israelissa moneen vuoteen. Palestiina-solidaarisuuskampanjan räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt varmasti itse kunkin. Vielä muutama viikko sitten mielenosoituksia palestiinalaisten puolesta järjestettiin harvemmin, nyt ne ovat jokapäiväisiä. Syitä solidaarisuusliikkeen nopeaan kasvuun löytyy kuitenkin helposti. Viime syksynä samantapainen mielenosoitusaalto pyyhkäisi kaikkien mantereiden yli, kun Yhdysvallat pommitti Afganistania. Tämänhetkinen Palestiina-solidaarisuusliike on samalla luonteeltaan sodanvastainen liike, ja jatkaa sitä samaa sodanvastaista kampanjaa, joka alkoi viime syksynä. Nyt kun Israelin raakuudet Palestiinassa ovat kasvaneet ennätysmäisiin mittoihin, yhä useammat tuntevat sodan palestiinalaisia vastaan olevan samalla sodan heitä itseään vastaan. Ja se, että Israel niin röyhkeästi jättää huomiotta YK:n vaatimukset, vetää mielenosoituksiin laajalti niitäkin, jotka vielä uskovat sovittelun voimaan ja YK:n rooliin maailmanrauhan tuojana. Laajat sodanvastaiset mielenosoitukset ovat selkeä osoitus siitä, että elämme sotien, kriisien ja vallankumousten aikaa. Elleivät sodan uhka ja pelko oman tulevaisuuden puolesta vaivaisi ihmisten mieliä niin konkreettisesti kuin ne nyt tekevät, eivät näin laajat kansanjoukot lähtisi kaduille. Luottamus politiikkoihin on nollassa, ja pian se muuttuu poliittiseksi liikkeeksi nykyisiä valtaapitäviä, porvarillisia hallituksia vastaan. Nykyinen sodanvastainen liike on osa Seattlen kansan liikettä ja taistelee samaa vihollista vastaan kuin esim. ne kolme miljoonaa italialaista, jotka joitakin viikkoja sitten marssivat Roomassa. Palestiinan tilanteen kärjistyminen näkyy myös siten, että mielenosoituksia järjestetään myös Israelin tueksi. Esimerkiksi sunnuntaina 7.4. Pariisissa marssi Israelin ystävää. Suhtautuminen sionistiseen kansanmurhapolitiikkaan jakaa juutalaisia ja israelilaisia. Yhä useammat heistä marssivat palestiinalaisten rinnalla solidaarisuusmielenosoituksissa. 20 % israelilaisista tukee niitä israelilaisarmeijan sotilaita, jotka ovat kieltäytyneet palvelemasta miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Sharonin sotapolitiikan tukijat vähenevät kaiken aikaa, ja on vaikea uskoa, että Pariisissa marssineet puolustaisivat kansanmurhaa, vaan tämä mielenosoitus on nähtävä ennemminkin juutalaisiin kohdistuvan rasismin vastaisena reaktiona. Lähi-idän kireä sotatilanne on nimittäin lisännyt myös rasistisia rikoksia länsimaissa. Sekä juutalais- että arabikohteita vastaan on tehty Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa lukuisia iskuja. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että suurin syyllinen sekä juutalaisiin että arabeihin kohdistuvaan rasismiin on tällä kertaa sama, sionistinen politiikka, joka on todellisuudessa kummankin osapuolen vihollinen. Palestiina-solidaarisuusmielenosoituksissa onkin syytä tehdä selväksi, että mielenosoittajat eivät tuomitse juutalaisia ja israelilaisia, vaan vain Israelin sotapolitiikan ja kansanmurhan, josta vastuussa eivät ole juutalaistyöläiset, vaan Sharonin porvarihallitus. Kun sekä juutalaiset että arabit huomaavat, että heidän vihollisensa Israelissa on sama sionismi, katoaa sionismilta kaikki tuki eikä se voi kuin kaatua. TL Etelä-Korean yleislakko peruttiin, mutta yksityistämiset jatkuvat Korean ammattiliittojen keskusjärjestö (KCTU) perui tiistaina aloitettavaksi kutsumansa yleislakon vain minuutteja ennen lakon alkua. Yleislakkoa kaavailtiin tukemaan 37 päivää lakossa olleiden energiatyöntekijöiden vaatimusta keskeyttää valtion omistamien energialaitosten yksityistäminen. Alkaessaan yleislakko olisi laajentunut 5000 energiatyöntekijästä työläiseen, mukaan olisi liittynyt mm. autoteollisuuden, lentoliikenteen, sairaaloiden, kaasualan ja rautateiden työntekijöitä sekä opettajia. Yleislakon uhka sai hallituksen varaamaan mellakkapoliisia sen hajottamiseen. Eteläkorealaiseen tapaan yksikään lakko ei pääty ilman, että työläisten veri värjää katuja. KCTU taipui ratkaisuun, jonka mukaan yksityistämisasiat eivät kuulu työehtosopimusten piiriin. KCTU:n edustajan mukaan osapuolet voivat kuitenkin tulkita sopimusta eri tavalla, ja jos hallitus käyttää nyt tehtyä sopimusta hyväkseen yksityistämisten jatkamiseksi, energiatyöntekijät ryhtyvät uuteen lakkoon lakossa olleesta energiatyöntekijästä jo noin 350 on irtisanottu ja 3400 odottaa vielä työnantajan ratkaisua. Energiayhtiöt vaativat lakkoilijoita korvaamaan lakon aiheuttamat hävikit, 20 miljardia Etelä-Korean wonia. Lähes 650:a työläistä vastaan on nostettu syytteet laittoman lakon järjestelyihin osallistumisesta. Etelä-Korean hallitus tekee kaikkensa murskatakseen ammattiliitot niin taloudellisesti, henkisesti kuin järjestöllisestikin. On täysin tavallista, että ammattiliittojen johtajia tuomitaan vankeuteen. Presidentti Kim Dae-Jungin hallitus on toteuttanut ankaraa yksityistämispolitiikkaa vuodesta 1997 lähtien, ja ammattiliitot ovat hallituksen suurimpana riesana. Presidentti Kimin mukaan "ulkomaalaiset sijoittajat ovat huolissaan ammattiliittojen taisteluhengestä maassamme. Ellemme ratkaise tätä ongelmaa, emme pysty säilyttämään kilpailukykyämme globaaleilla markkinoilla." Suomalaisperäiset suuryritykset Markkinajohtajia konkurssiin yksi toisensa jälkeen Maailman suurin ajoneuvojen akkuja valmistava yhdysvaltalaisyritys Exide Technologies on hakenut konkurssiin ja suojaa velkojiaan vastaan. Yhtiön velkataakka pääsi kasvamaan liian suureksi, kun se havitteli yhä suurempaa osuutta maailman akkumarkkinoista. Markkinajohtajuudellakin on hintansa. Yhtiön osake poistettiin New Yorkin pörssistä jo helmikuussa, kun se ei enää täyttänyt hinnalle ja vaihdolle asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Vuoden 2001 lopussa yhtiön velka oli noin 2,5 miljardia dollaria ja omaisuus kaksi miljardia. Exiden konkurssi ei ole yksittäistapaus. Viime kuukausina monet yhdysvaltalaiset yritykset ovat hakeneet konkurssia ja suojaa velkojiltaan. Merkittävää on se, että listalla on myös markkinajohtajia. Surullisenkuuluisan Enronin lisäksi mm. maailman suurimpiin kuuluva ruokakauppaketju Kmart sekä lukuisat teräsyhtiöt ovat hakeneet konkurssia, ja joulukuussa 2001 myös banaanijätti Chiquitan emoyhtiö ajautui konkurssiin. Euroopassa saksalaisen mediajätti Kirchin konkurssi lienee vain alkuna samanlaiselle suuryritysten ja markkinajohtajien konkurssiaallolle, jollainen pyyhkii nyt Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa Enron-oikeudenkäynneissä syytettyinä on mm. kymmenkunta maailmanlaajuisesti toimivaa Wall Streetin suurpankkia. Irtisanomiset jatkuvat, vaikka Alan Greenspan hieman hymyilisikin. Esimerkiksi General Electric, maailman suurimpiin kuuluva elektroniikkayritys, on jälleen ilmoittanut 7000 työntekijän irtisanomisesta. Markkinajohtajien taloudelliset ongelmat, irtisanomiset ja konkurssit kielivät siitä, kuinka syvä nykyinen maailmanlaajuinen talouskriisi on. Sen pahimpia seurauksia emme ole vielä edes nähneet. TL ovat mukana näillä globaaleilla markkinoilla. Presidentti Tarja Halonen kävi viikolla 15 kauppamatkalla Etelä-Koreassa ja tapasi mm. presidentti Kim Dae-Jungin. Halosen mukana Souliin matkusti mm. seuraavien suuryritysten edustajia: Partek, Nokia, Kesko, Ahlstrom, Metso, Konecranes, Wärtsilä, Elcoteq ja Valio. Muistakaamme seuraavaksi näiden "suomalaisten" yritysten nimet kuullessamme, että niidenkin voittojen takia vuodatetaan toistuvasti Etelä-Korean työläisten verta. Laajentaako Yhdysvallat sotansa Pakistaniin? Etelä-Korea on monien muiden maiden tapaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen romahduksen partaalla. Viime vuonna KCTU:n työntekijät olivat yleislakossa useita kertoja. Tämä vuosi näyttää sujuvan vähintään samaan tahtiin. Joulukuussa maassa on presidentinvaalit. Militantin ammattiliiton rooli työläisten joukkojärjestönä on erittäin keskeinen maassa, jossa diktatorisia otteita käyttävä hallitus tekee työväenpuolueiden työskentelyn hankalaksi. TL Yhdysvallat ilmoittaa saaneensa tietoja, joiden mukaan Osama bin Laden piileskelee Pakistanin ja Afganistanin rajaseudun vuoristossa Pakistanin puolella. Amerikkalaiset ovat jo pyytäneet Pakistanin presidentti Pervez Musharrafilta lupaa pommittaa Pakistanin vuoristoalueita. Musharraf ei ole tähän suostunut mm. siksi, että "vuoristoalueen heimot ovat hyvin aseistettuja ja vahvasti Taliban-mielisiä" (Helsingin Sanomien verkkoliite, ). Onko Yhdysvaltain röyhkeydellä mitään rajaa? Jos Musharraf antaisi Yhdysvalloille luvan pommittaa Pakistanin vuoristoa, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että Pakistanin hallitus julistaisi sisällissodan vuoristoalueensa asukkaita vastaan. Yhdysvallat suorastaan vaatii Musharrafia julistamaan tämän sisällissodan. Kuvitelkaa vastaava tilanne Suomeen: Yhdysvaltain hallitus vaatisi Haloselta lupaa pommittaa Lapin saamelaisalueita. Voisiko Halonen suostua tähän? Miten kukaan voi hyväksyä Yhdysvalloilta tällaista käytöstä, tällaista puuttumista toisten maiden sisäisiin asioihin, tällaista sisällissodan lietsontaa kaukana omalta maaperältään? Eikö Afganistanin pommitus takaisin kivikaudelle riittänyt, pitääkö nyt pommittaa myös Pakistan? Tämä viimeisin käänne nostaa uudelleen ajankohtaiseksi alkuvuonna sangen kuumaksi päässeen Kashmirin tilanteen. Lue, mitä tuolloin kirjoitimme Kashmirin kriisistä ja sen yhteyksistä Yhdysvaltain pyrkimykseen laajentaa sotatoimia Aasiassa: Kiinaa yritetään sotkea sotaan ( ); Yhdysvaltojen sotaretket eivät etene ongelmitta ( ). TL

6 6 Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten toukokuu 2002 Venezuela: Argentiina ja Palestiina kohtaavat Onko jotain yhteistä Afganistanin sodalla, palestiinalaisten teurastuksella, tulevalla Irakin sodalla ja Venezuelan vallankaappausyrityksellä? Kyllä: öljy. Venezuela on Persianlahden maiden jälkeen suurin öljynviejämaa ja Yhdysvaltain öljymarkkinoiden peruslähde. Maan presidentti Hugo Chavez valittiin demokraattisesti 56,2 prosentin äänimäärällä. Chavez oli aiemmin vuonna 1992 yrittänyt vallankaappausta, mutta epäonnistui tuolloin; tuhat ihmistä kuoli, ja porvariston ja työväestön vastakkainasettelu kärjistyi tavattomasti. Nyt Chavez pysyi yli kolme vuotta vallassa tasapainottelemalla Venezuelan yhteiskunnan voimien välillä. Hän on porvariston edustaja, joka toteutti kansallisen tien politiikkaa, on vastaanottanut Castron kolmasti, on matkustanut Libyaan ja Irakiin ja on ollut suopeasti puolueeton Kolumbian imperialisminvastaisen FARC-sissiliikkeen suhteen. Chavez tuomitsi Yhdysvaltain sodan Afganistanissa, ja näin ollen hän sai jenkkien keskuudessa "terrorismia" suvaitsevan miehen maineen. Chavez ei ollut sosialisti eikä häntä voi verrata Allendeen. Korkeintaan voi sanoa, että hän yritti olla kuin Argentiinan Perón, kansallismielinen porvari, joka "uskaltaa" sanoa imperialismille vastaan; populistipoliitikko, joka ei noussut valtaan minkään kansanliikkeen nousun seurauksena, vaan käyttäen hyväkseen kansan suuttumusta loismaista rahavaltaa, korruptoitunutta poliittista järjestelmää ja oikeuslaitosta kohtaan. Huolimatta valtavista öljyvaroista maassa vallitsee äärimmäinen köyhyys, 25 % väestöstä on työttömiä ja 80 % elää köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 1999 Chavez sai aikaan perustuslaillisen kokouksen, jossa hänen poliittinen rintamansa Isänmaallinen keskus sai 124 paikkaa 131:stä. Seuraavana vuonna Chavez voitti presidentinvaalit 60 prosentilla. Silloin hajallaan ollut oppositio alkoi kerätä voimiaan. Seuranneita työnantajien työsulkuja ja boikotteja sekä vallankaappausuhkailuja olisi voinut torjua ainoastaan tukeutumalla kansanjoukkojen voimaan, mutta tämä olisi edellyttänyt Chavezilta halua ratkaista kansan köyhyysongelmat. Bonapartistinen poliittinen järjestelmä ei kapitalismin kriisin aikana voi kovin pitkään olla stabiili. Kurjistunut kansa taisteli oikeuksiensa puolesta, ja tämä vei maaperää Chavezin jalkojen alta. Hän iski vuorotellen porvaristoa ja työväestöä vastaan. Epäonnistunut vallankaappaus Hänen kohtalokas siirtonsa oli, kun hän yritti vaihtaa valtion öljy-yhtiön johdon itselleen luotettavaksi. Porvaristo ja imperialistit pelkäsivät, että Chavez vaikuttaisi OPEC:ssa öljyn hintaa nostavasti, ja näin Venezuelassa järjestettiin valtionyhtiön lakko. Tätä seurasi teollisuuden ja työntekijöiden liittojen tukema yleislakko Chavezin vastustajan mielenosoitus johti yhteenottoihin, joissa 13 ihmistä sai surmansa ja noin sata haavoittui. Chavezille uskolliset voimat armeijassa hylkäsivät hänet ja pakottivat hänet eroamaan. Osa armeijan upseereista kaappasi vallan, pidätti Chavezin ja julisti Pedro Carmona Estangan presidentiksi. Chavez ei voi ylittää kapitalismin rajoja. Siksi hän saa vastaansa köyhälistön. Hän ei voi myöskään jatkaa samalla tavalla kuin ennen. Bush kiteytti: toivottavasti Chavez on tämän jälkeen oppinut läksynsä. Imperialistit eivät voi tänä päivänä sietää imperialisminvastaista valtiota, olkoon se kuinka porvarillinen tahansa. Venezuelan pääkaupunki Caracas on selkeästi jakautunut länsija itäosiin. Kurjistunut rahvas nousi puolustamaan Chavezia, ja mielenosoitusten ja yhteenottojen jälkeen Chavez palautettiin maan presidentiksi. Voitto imperialisteista ja diktaattoreista on erävoitto. Aivan samalla tavalla on Argentiinassakin porvaristolla suuria vaikeuksia saada armeijan vallankaappausta onnistumaan. Porvaristo tarvitsee fasisminluontoisia diktatuureja. Tämä ei onnistu ilman keskiluokan tukea, ja sitä porvaristolla ei nyt ole. Venezuelan tilanteessa yhdistyy kolme tekijää: 1. Kapitalismin kriisi, globalisaation periodin loppu ja Argentiinan tilanteen leviäminen eli kriisi metropoleissa. 2. Periferian kriisi, joka ilmenee huipussaan Lähi-idässä. Taloudellisesta taantumasta ja tuotannon laskusta huolimatta öljyn hinta on noususuunnassa. 3. Paikallinen luokkataistelu ja KOMINFORM Ikkuna todelliseen maailmaan. kansan ratkaisemattomat ongelmat. Imperialismin ratkaisu Venezuelan kriisi ei ole vielä ohi. Vallankaappaus ja sen estäneet joukot ovat järkyttäneet kaikki Venezuelassa tähän asti vallinneet tasapainot. Sovinto amerikkalaisen imperialismin kanssa on niin epävakaa, että jollei pian löydy Yhdysvaltain etujen mukaista ratkaisua, Yhdysvaltain tiedustelu on valmis ryhtymään paremmin organisoituihin kaappausyrityksiin. Joukot tuntevat oman voimansa ja mahdollisuutensa torjua vallankaappauksia. Chavezin poliittinen arvovalta on kriisin seurauksena heikentynyt. Porvaristo hajoaa eri leireihin, ja maassa käynnistyy samankaltaisia prosesseja kuin ne, jotka johtivat de la Rúan kaatumiseen Argentiinassa. Chavezin järjestelmä on rappeutunut, mutta se pysyy vielä vallassa, koska joukot ovat riittävän vahvoja torjumaan diktatuurin, mutta eivät riittävän vahvoja kaataakseen Chavezin. Amerikkalaisen imperialismin interventio, vallankaappauksen tukeminen, merkitsee alkua aikakaudelle, jolloin Latinalaista Amerikkaa yritetään hallita sotilasdiktatuurien avulla, jonkinlainen paluu luvuille. Venezuela on osa yleistä suunnitelmaa, johon sisältyvät myös Kolumbia, Ecuador, Bolivia ja Peru. Tarkkaillessaan jenkkien politiikkaa viime vuosina näkee, että energianlähteiden kontrollointi on keskeisessä asemassa. Tämä on Keski-Aasian, Palestiinan ja Persianlahden interventioiden takana ja perusta Venäjän-suunnitelmille. Chavezin hallitus on näytellyt keskeistä osaa OPEC:ssa. Öljyn hinta on kolmen viime vuoden aikana kivunnut kymmenestä dollarista 25:een. Tässä on selitys sille, miksi Venezuelan valtio ei ole romahtanut. Valtion talouspolitiikka on johtanut yksityissektorin investointien kasvuun. Etenkin italoilla on toteutettu avointa yksityistämisohjelmaa. Öljynviennin rajoittaminen on vähentänyt valtion investointeja ja johtanut lomautuksiin. Näköalat Chavezin kansalliskaarti osallistui lakkoilijoiden ampumiseen, mutta vaihtoi leiriä vallankaappauksen jälkeen. Vain aliupseerit tukivat hallituksen perustuslaillista manifestia. Chavez oli helppo pidättää ja hän itse neuvotteli omasta eroamisestaan. Hänen paluunsa teki mahdolliseksi kymmenien tuhansien työläisten hyökkäys hallituksen palatsiin. Chavezin ensimmäinen toimenpide hänen valtaanpaluunsa jälkeen oli palauttaa kaappauksen tukijat takaisin asemiinsa valtion omistuksessa oleviin öljy-yhtiöihin. Chavez on ollut vallassa jo yli kolme vuotta, mutta maan sosiaalinen rakenne pysyy edelleen samana. Jollei imperialismi pyri kaatamaan häntä uudelleen, uusi kansannousu on kaatava hänet. Siihen tarvitaan nationalismista ja porvaristosta itsenäistä työväenluokan johtoa. DM Äärioikeisto juhlii tänään Ranskassa entä huomenna? Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella ovat äänestäjien vaihtoehdot vähissä: valittavana on vain joko oikeisto tai äärioikeisto. Sunnuntaina vaalien ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä sai konservatiivi, nykyinen presidentti Jacques Chirac, toiseksi eniten äärioikeistolainen Kansallisen rintaman ehdokas Jean-Marie Le Pen. Nykyinen pääministeri, sosialidemokraattinen Lionel Jospin putosi pois jatkosta, vaikka yleisesti ennustettiin, että toisella kierroksella vastakkain olisivat Chirac ja Jospin. Yleisesti arvellaan, että Le Penin menestystä auttoi alhainen äänestysprosentti, joka jäi lähelle 70:ä. Arvellaan myös, että äänestysprosentti jäi alhaiseksi osin sen vuoksi, kun toisen kierroksen ehdokkaita pidettiin varmoina eikä heidän välillään nähty niin mainittavaa eroa, että olisi kannattanut käydä äänestämässä. Tämä on yleinen ilmiö monissa maissa: demareiden politiikka ei eroa pätkääkään porvaripuolueiden politiikasta, joten perinteisesti demareita äänestävä työväestö jättää mieluummin äänestämättä. Vielä 1990-luvun puolivälissä usko demareihin oli korkealla. Monissa EU-maissa valtaan pääsikin demarihallitus ja demaripresidenttejä. Kuitenkin viime aikoina suunta on selkeästi muuttunut, kun demarit ovat maassa toisensa jälkeen osoittautuneet pettymykseksi (eikä pidä unohtaa sitäkään, että EU-huippukokousten vastaisissa mielenosoituksissa Bush ja paikalliset demaripomot saavat osakseen yhtä paljon vihaa). Demareiden kannatus on laskussa ja oikeistolaisten ja äärioikeistolaisten puolueiden nousussa. Myös Saksassa nykyisen sosialidemokraattisen hallituspuolue SPD:n kannatus on romahtanut osavaltiovaaleissa toisensa jälkeen, viimeksi Saksi-Anhaltissa, jossa puolueen äänisaalis putosi 16 prosenttiyksiköllä. Seuraavat vaalit tietävät Saksankin demareille lähtöpasseja hallituksesta. Trotski sanoi vuonna 1938, että fasismi on rangaistus työläisille, jotka eivät ole ajoissa tajunneet tarttua valtaan. Vaikka äärioikeisto nyt nauttiikin kannatusta, se ei tarkoita, että sen kannatus olisi korkealla enää sen jälkeen, kun ulkomaalaisvainot, teurastus ja diktatoriset otteet alkavat. Täytyy muistaa, että Hitler valittiin valtaan vaaleilla. Itävallassa Haider pääsi valtaan vaaleilla, Italiassa Berlusconi valittiin vaaleilla, Tanskassa nationalistinen oikeisto nousi vaalivoittajaksi, ja Yhdysvalloissakin Bush oli vähällä tulla valituksi vaaleilla. Äärioikeiston kannatus selittyy lähinnä sillä, että työväenpuolueet eivät ole tarjonneet uskottavaa vastavoimaa niille. Demareita ei usko enää kukaan, stalinistien mahdollisuudet menivät Neuvostoliiton romahdettua. Neljännen Internationaalin perinnöstä kiistelevät trotskilaiset puolueet näyttävät kaikista kiistoistaan huolimatta työläisten silmissä samankaltaisilta, eikä Ranskassa yksikään niistä esitä vallankumouksellista ohjelmaa. Tästä huolimatta myös äärivasemmiston kannatus kasvoi Ranskan presidentinvaaleissa. Tämä kielii luokkataistelun kärjistymisestä. Vaikka yksinään demareista vasemmalla olevien puolueiden (tässä mukaan on laskettu sekä trotskilaiset että stalinistit ja kansallisvasemmistolaiset ynnä muu radikaalivasemmisto) ehdokkaat saivat kukin vain 0,5 5,8 % äänistä, niiden yhteenlaskettu äänisaalis on kuitenkin 21,5 %, josta trotskilaisiksi itseään kutsuvien Lutte Ouvrier'n ja LCR:n 10,1 %. Aiemmin Kremlin tukema ns. virallinen kommunistinen puolue sai vain 3,4 % äänistä, kolmasosan trotskilaisten äänimäärästä. Jos äärioikeisto näyttääkin vaalitulosten perusteella olevan vahvoilla Euroopassa, huomaavat äänestäjät yleensä heti vaalien jälkeen mitä on tapahtunut. Itävallassa Haider joutui vetäytymään hallituksesta. Italiassa Berlusconin hallitusta on uhmattu jo yleislakolla ja miljoonien työläisten mielenosoituksilla, ja oikeistolaisen hallituksen vastustus sen kuin näyttää kasvavan. Ranskassa heti vaali-iltana kymmenet tuhannet mielenosoittajat lähtivät kaduille protestoimaan äärioikeistolaisen Le Penin jatkoonpääsyä vastaan, ja poliisi turvautui kyynelkaasuun väkijoukkoa hillitessään. Le Penin voitonriemu saattaa hyytyä hyvinkin pian, sillä vaalitulokset ovat vain vaalituloksia todelliset ratkaisut tehdään kadulla. TL Ajankohtaista lyhyesti n Lyhyitä uutisia ja analyyseja maailmalta ja meiltä, taloudesta ja politiikasta. n Tuoretta luettavaa useita kertoja viikossa. Marxilainen Työväenliitto, mtl@mtl-fi.org

7 Tehokkaat lääkkeet vastenmielisiä On taas tullut lueskeltua lehdistä juoru-uutisia syvällisempiä tietoja nykypäivästä ja tulevaisuudesta. Linkolalaisuus näyttää tänä päivänä yhä todellisemmalta maailmantilan arvioinnilta eikä mikään puolue halua edes pitkän parannusajan jälkeen vaikuttavia pahanmakuisia lääkeannoksia suuhunsa kulauttaa. Jo sairauden pahenemiseen parantavasti vaikuttavat jarruttavat annokset ovat monille liikaa, kuten presidentti Bushille ja monille liikeyrityksille! Mutta eivät nekään riitä. Teollisuusmaiden elintasot ovat kertakaikkiaan liian korkeita keskimäärin! Pitäisi saada aikaan 80 %:lle elintason lasku, ja ehkä 10 %:lle lievä elintason nousu. Tietenkin tämä edellyttäisi rautaisen kollektiivisia yhteiskuntia, joista yhteiskuntien parasiitit karkaisivat mikäli mahdollista. Kun korallisaarivaltiot, Kilimanjaron lumihuiput ja Antarktiksen jäämassat ovat jo alkaneet olla vakavassa tulva- ja sulamisvaarassa, ei tällainen uhraus ole liikaa! Onhan sotien ja luonnonmullistusten aikanakin elintaso usein toisarvoista tärkeintä on kollektiivinen ja yksilöllinen pelastuminen uhkaavalta vaaralta. Arkeologisten löytöjen perusteella ihmisen muotoisia olentoja on ollut olemassa miljoonia vuosia, mutta nykyistä tuhoutumisvaaraa vain kymmeniä vuosia. Mikä häpeä tekniikan ajan ihmisille! Ei siis yleistä rahallista elintason nousua, vaan elintason nousuja ei-teknisissä muodoissa, esim. kuuden tunnin työpäivinä, sosiaalisina ja taidepalvelujen lisääntymisinä, työikäisen väestön puuhailua palstaviljelmillä jne. Valtioiden tulee myös varautua esim. Itämeren patoamiseen napajäätikköjen sulamisvaaran vuoksi. Työväenluokan, ekologisesti ajattelevien ja valtioiden välistä yhteistoimintaa tulee kehittää ei maailmaa tuhoavan englanninkielen kautta, vaan syvällisemmin opittavan esperanton avulla. PT Joutomaita ei ole olemassakaan Suomen kielessä on olemassa yhdyssana joutomaa. Luonnon kannalta tuollaisia alueita ei kuitenkaan ole olemassakaan: ne ovat usein harvinaisten kasvien, eläinten ja muiden elollisten viimeisiä turvapaikkoja tai pohjavesialueita maailmanlaajuisesti, samoin kuin merialueet biodiversiteetin erilaisia ilmenemismuotoja ja jäätiköt nykyisen merenpintatason ylläpitäjiä. Mitään turhia alueita ei siis ainakaan tältä planeetalta löydy. Varsinkin nykyihmisten haluihin kuuluu valloitella aina vain lisäalueita. Niinpä nuo joutomaiksi nimetyt alueetkin ovat nykyisin vaarassa tulla laillisesti tai laittomasti mm. ruohonleikkureiden ja siimaleikkureiden raiskaamiksi. Moni tuollaisten välineiden omistaja raivaa luvattomasti ojanreunuksia, tontinreunuksia ja jopa teiden toisia puoliskojakin vaikeuttaen samalla mm. harvinaisempien kasvien elinmahdollisuuksia. Kun 1996 muutimme Hamariin, oli lähistöllämme mm. eräs kaunis, pitkä, vanha punaisen mökin ojanluiska kellokukkineen. Sinisiä kellokukkia... No, omistussuhteet vaihtuivat. Kellokukat katosivat, uusi omistaja ei sietänyt ojanreunuksen pitkää sinistä koristereunusta, vaan ruohonleikkurilla se muuttui vihreän monotoniseksi nauhaksi ja vaikka pidänkin vihreästä mm. esperantistina, ei tuo yksitoikkoisuus viehätä, vaan säälittää luonnonystävänä, ja on esteettisesti rumaa. No, kevät kuitenkin ruskeuksineen, silmuineen, vihreyksineen ja syksyllä istuttamieni joidenkin lumikellojen kukkien esiintuloineen lohduttaa kansainvälisen tilanteen surkeudessa voi hetkeksi unohtaa kahden gangsterin, Bushin ja Sharonin puuhailut Keski- ja Lähi-idässä. PT Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten toukokuu Kalenteri Paikallisia, valtakunnallisia tai kansainvälisiä tapahtumia tai määräpäiviä, joihin syytä kiinnittää huomiota: Huhtikuu 2002: Ydinvoiman vastainen suurmielenosoitus Helsingissä Tsernobylin vuosipäivänä. Kokoontuminen klo 16 alkaen Senaatintorilla, kulkue klo 17 eduskuntatalolle. Mielenosoituksen järjestää Valtavirta-verkosto. Lisätietoja ks. Toukokuu 2002: 1.5. Vappu, työväenluokan kansainvälinen kapitalisminvastainen mielenosoituspäivä. Vappumarssit ja muut vapun tapahtumat: Porvoo: Kunniakäynti punaisten haudalla kello 11.00, puhuu pääluottamusmies Hannu Tuominen. Vappumarssi kello (ole ajoissa paikalla) työväentalolta (Kaivokatu 54) Kaupunginpuistoon. Kaupunginpuistossa vappujuhla, avauspuheenvuoron pitää SAK:n Porvoon paikallisjärjestön puheenjohtaja Ove Blomqvist. Tilaisuudet järjestää SAK:n Porvoon paikallisjärjestö. Helsinki: Vappumarssin kokoontuminen kello Kiasmalla. Puheiden jälkeen marssi lähtee kello Oulu: Vappumarssin kokoontuminen kello kauppahallin parkkipaikalla. Marssi lähtee kello kohti Franzenin puistoa. Puistossa puheita ja esityksiä. Lahti: Vappumarssin kokoontuminen kello kauppatorilla. Tampere: Vappumarssin kokoontuminen kello Murtokadulla. Turku: Vappumarssin kokoontuminen kello Liljan patsaalla. Kesäkuu 2002: 5.6. Kansainvälinen Palestiina-solidaarisuustoiminnan päivä. Rauhanpuolustajien organisoima Palestiina-solidaarisuusryhmä suunnittelee mielenosoituksen järjestämistä Helsinkiin tälle päivälle EU:n huippukokous Sevillassa, Espanjassa. Suuria mielenosoituksia luvassa. Espanjan hallitus on ilmoittanut pitävänsä globalisaationvastaisia mielenosoittajia terroristeina, joten suuria yhteenottojakin luvassa. Barcelonan huippukokouksessa mielenosoittajia "terroristeja" oli satoja tuhansia. Sevillan huippukokous on Espanjan puheenjohtajakauden päätapahtuma joten mielenosoitukset tulevat olemaan vieläkin suurempia. Joulukuu 2002: EU:n huippukokous Kööpenhaminassa. Innokkaimmat globalisaation- ja kapitalisminvastustajat ovat jo aloittaneet vastamielenosoitusten valmistelun. Tilaa Å-sikten! Haluatko Osuuskunta Luokkatiedon jäseneksi? Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-siktenia julkaisee Osuuskunta Luokkatieto. Lehden toimitukselliset periaatteet ja tavoitteet on vahvistettu osuuskunnan hallituksessa. Voit osallistua Å-siktenin sisällön tuottamiseen, vaikka et olisi osuuskunnan jäsen, mutta halutessasi voit myös liittyä osuuskunnan jäseneksi, mikäli olet valmis sitoutumaan Å-siktenin julkaisutyöhön. Osuuskunnan jäseneksi voit hakea ottamalla yhteyttä osuuskunnan hallitukseen Å-siktenin toimituksen kautta. Jäseneksi ottamisesta päättää hallitus. Jokainen jäsen on sääntöjen mukaan velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä 84,09 euron osuusmaksulla. Tämän lisäksi osuuskuntaan liittymisestä peritään 8,41 euron liittymismaksu. Muita sääntöihin perustuvia maksuvelvoitteita jäsenillä ei ole. Jokainen osuusmaksun maksanut jäsen saa liittymisensä jälkeen 12 kuukauden Å-siktenit ilman tilausmaksua. Tämän jälkeen jäsen voi tilata Å-siktenin kestona edulliseen 5,50 euron jäsenhintaan. Myös Å-siktenissa ilmoittaminen ja mainostaminen on jäsenille edullisempaa. Lisätietoja osuuskunnasta, mm. osuuskunnan säännöt, saat Å- siktenin toimituksen kautta. Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å- siktenin vuositilaus (12 numeroa) maksaa 11 euroa kestotilauksena ja 12 euroa määräaikaistilauksena. Vuosikertaa lyhyemmätkin tilausjaksot ovat mahdollisia, tällöin tilauksen hinta on 1 euro jokaista tilaamaasi numeroa kohden. Kestotilaukset laskutetaan vuoden välein. Lähetämme laskun sen jälkeen, kun tilausjaksosi ensimmäinen lehti on postitettu. Kun määräaikainen tilausjaksosi päättyy, lähetämme siitä viimeisen lehden jälkeen tiedotteen. Tämän jälkeen voit jatkaa tilaustasi ilmoittamalla siitä Å-siktenin toimitukseen. Voit myös muuttaa tilauksesi kestotilaukseksi, vaikka kesken tilausjakson. Tilausasioita voit hoitaa postitse kupongilla tai vapaamuotoisesti osoitteeseen Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten, PL 236, PORVOO, puhelimitse numeroon (019) tai sähköpostitse osoitteeseen tempe@pp.inet.fi. Kalenteripalsta ottaa suurella mielenkiinnolla vastaan kaikkia epäkaupallisen tulevan toiminnan ilmoituksia riippumatta järjestäjästä. Palsta on maksuton. Kyllä kiitos! Tilaan Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-siktenin o kestotilauksena o vuoden määräaikaistilauksena o vuotta lyhyempänä määräaikaistilauksena: numeroa. Haluan tilaukseni alkavan numerosta. Kestotilaus maksaa 11 euroa ja määräaikaistilaus 12 euroa vuodessa, ja kumpikin sisältää 12 numeroa. Vuotta lyhyempi määräaikaistilaus sisältää haluamasi määrän lehtiä (3 11), ja tilaushinta on 1 euro jokaista tilaamaasi lehteä kohden. Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Osoitetietoja ei käytetä suoramarkkinointiin.

8 8 Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten toukokuu Hyvinvointipalvelut on turvattava Vappu Työtä! Ei enää yhtään irtisanomisia! Ei heikennyksiä eläketurvaan! jatkoa etusivulta tit jatkuvasti huonontaneet työsuhteitamme. Perinteisiä teollisuudenaloja on ajettu alas, kun niistä ei ole enää saatu voittoa, ja ne on korvattu ns. modernin teollisuuden aloilla. Näillä aloilla toimitaan uusilla ehdoilla: ei tarkkaan määriteltyä työaikaa, tulossidonnainen palkka, ei ylityökorvauksia, ei ammattiyhdistysliikettä jne. Nyt toteuttamisvaiheeseensa ehtinyt kunnallisen alan palkkausrakenneuudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että suurta julkista sektoriakin sopeutetaan näihin uusliberalistisiin työsuhteisiin. Eläkkeitämmekin ollaan viemässä. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on pidentää työuraa niin, että eläkkeelle siirryttäisiin myöhemmin. Eläkkeen suuruutta ollaan sitomassa siihen, kuinka pitkään työelämässä sinnittelee. Suurimman eläkkeen saa jatkossa siis se, joka on töissä kuolemaansa saakka. Uudistukset ajoittuvat sopivasti juuri ennen kuin ns. suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tämä ei kuitenkaan ole suurin syy uudistuksiin, vaan ne ovat maailmanlaajuisen talouskriisin pakottamia. Eläkerahamme on jo menetetty, ne on pelattu maailman pörsseissä ja hävitty. Työttömyys korjattava liukuvalla palkka-asteikolla Vaan miten turvaamme työpaikat jatkossa? Talouskriisin syveneminen ja tuotantovoimien kehittyminen johtavat väistämättä siihen, että yhä useammat on tuomittu elämään kurjuudessa, kun työttömyyden kasvun kanssa samaan aikaan karsitaan työttömyysturvaa ja leikataan eläkkeitä. Yritysten voittojen osuus kansantulosta on kuitenkin ollut kasvussa jo pitkään ja on ohittamassa palkkojen määrän. Rahaa kyllä löytyisi, mutta se on väärissä käsissä. Hallituksen lupauksiin on turha uskoa. Tarvitaan työläisten joukkotoimintaa, ei sopuratkaisua tai armon anelua. On otettava käyttöön liukuva työaika-asteikko: kaikki työtunnit jaetaan koko työvoiman kesken ansiotasoa alentamatta. Kaikki pääsevät töihin, jokainen tekee vähemmän töitä. Tämä karsii yritysten voittoja mutta mitä me siinä menetämme? Voitothan ovat kuitenkin meidän työllämme tuotettuja, meidän työstämme kuorittua kermaa. Vain liukuva työaika-asteikko ansiotasoa alentamatta takaa rakenteellisen työttömyyden poistamisen. Tavoite ei ole helppo, eikä sitä anneta ilmaiseksi. Se on taistelemalla saavutettava. Taistelussamme kapitalismia vastaan tervehdimme Å-siktenia vappuna 2002 jatkoa etusivulta la keinotellaan, kaikki kilpailutetaan ja todellisen tuotannon sijaan keskitytään fiktiivisen pääoman tuotantoon. Suomen 1990-luvun lama oli osa tätä maailmanlaajuista talouspolitiikan suunnanmuutosta. Kun hyvinvointivaltion rakentaminen toisen maailmansodan jälkeen oli imperialistiselle maailmantaloudelle välttämätön selviytymiskeino, on hyvinvointivaltion purkaminen ollut 1970-luvulta lähtien sille yhtä välttämätön keino päästä pois umpikujasta. Hyvinvointipalvelujen karsiminen ja yksityistämiset eivät ole johtaneet valtion menojen pienenemiseen. kapitalismia vastaan. Roomassa viikko Barcelonan jälkeen yli kolme miljoonaa työläistä marssi irtisanomissuojan purkamista ja Berlusconin oikeistohallitusta vastaan. Globalisaationvastainen liike on muuttunut yhä selkeämmin kapitalisminvastaiseksi ja vallankumoukselliseksi liikkeeksi. Sitä ei enää pysäytetä. Globalisaatio johtaa kriiseihin, romahduksiin ja vallankumouksiin Mistä tässä kehityksessä on kysymys? Onko globalisaationvastaisen liikkeen synty vain sattumaa? Onko suursodan uhka sattumaa? Onko näillä jotain yhteyttä toisiinsa? Pieni historiankatsaus on paikallaan luvun alussa imperialistisen maailmantalouden ristiriidat johtivat ensimmäiseen ja hieman myöhemmin toiseen maailmansotaan, Päin vastoin: vuonna 1978 OECDmaiden valtionvelka bruttokansantuotteeseen verrattuna oli keskimäärin 40 %, mutta vuonna 1993 jo 70 %! Nämä rahat on sijoitettu keinotteluun ja syydetty pelimiesten taskuun mm. pankkitukien muodossa. Miten turvaamme hyvinvointipalvelut jatkossakin? Hyvinvointivaltiota ei nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän vallitessa näin ollen kyetä enää palauttamaan. Kuitenkin hyvinvointipalvelut ovat yhä useammalle ihmiselle täysin välttämättömiä, kun köyhyys ja työttömyys lisääntyy kaikkialla maailmassa, myös 3. Loppu sodille ja kansanmurhille! Globalisaatiota ja kapitalismia vastaan! jatkoa etusivulta Suomessa. Eduskunta ja hallitus heijastavat vain talouden yleistä kehitystä ja toteuttaa välttämättä sen mukaista talouspolitiikkaa, eivätkä ne nykyisen kriisiin ajautuneen globalisaation aikana pysty tekemään päätöksiä, joilla tuotettaisiin lisää hyvinvointipalveluja. Ne leikkaavat pakosta, olkoon hallituksessa mikä puolue tahansa. Hyvinvointipalvelujen puolustaminen edellyttääkin kansalaisilta aktiivista taistelua ja painostusta. Jo menetettyjen palvelujen saaminen takaisin on vaikeampaa, eikä onnistu ilman pitkällistä eduskunnan ulkopuolista kamppailua, työläisten, työttömien, opiskelijoiden, lapsiperheiden ja kaikkien muiden yhteistä vastarintaa. Tämä ei ole helppo tehtävä, mutta tämä on ainut keino. kun tuotannosta ei enää saanut voittoa ja piti suorittaa pääoman uusjako. Valtion aktiivinen osallistuminen talouspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion rakentaminen olivat toisen maailmansodan jälkeinen pyrkimys keinotekoisesti ylläpitää kriisiin ajautunutta taloutta, luoda työllisyyttä ja saada tuotteille kysyntää. Kaikki perustui inflaatioon. Tämä politiikka epäonnistui ja johti räjähtäviin protesteihin ja kansannousuihin etenkin siirtomaissa 1960-luvun lopulla sekä öljykriisiin 1970-luvulla. Kulutusta ja työllisyyttä ei voinut keinotekoisesti luoda. Siksi politiikan suuntaa muutettiin 1970-luvulta lähtien täysin päinvastaiseksi kaikkialla maailmassa. Siirryttiin uusliberalismin ja globalisaation politiikkaan, jossa kaikella keinotellaan, kaikki kilpailutetaan ja todellisen tuotannon sijaan keskitytään fiktiivisen pääoman tuotantoon. Globalisaation lääkkeen uskottiin pelastavan kapitalistisen järjestelmän, mutta kävikin päin vastoin. Yhteiskunnalliset ristiriidat kärjistyivät entisestään. Globalisaatio on tullut umpikujaan ja sen aikakausi on päättynyt. Käännekohta oli Aasian talouskriisi 1997, ja nyt kriisi on levinnyt niin Yhdysvaltoihin kuin EU:hun. Koko maailma kärsii talouskriisistä, joka heijastuu poliittisena kriisinä ja sodan uhkana. Kansainvälisten ristiriitojen kärjistyminen näkyy selvimmin niissä maissa, joissa uusliberalistinen politiikka vietiin pisimmälle. Argentiina oli 1990-luvulla IMF:n mallimaa. Nyt IMF on kärsinyt pahimman takaiskunsa Argentiinassa, jossa joulukuussa 2001 kansannousu kaatoi peräkkäin useamman hallituksen. Maan talouskriisi vain syvenee, kansan vastarinta kasvaa ja uusia, demokraattisia vallan muotoja kehittyy. Argentiinan tilanne osoittaa, mihin uusliberalismin ja globalisaation ristiriidat johtavat ennen pitkää monissa muissakin maissa. Järjestötervehdykset: Kominform KTP:n Porvoon osasto Marxilainen Työväenliitto MTL:n Helsingin solu MTL:n Oulun solu Henkilötervehdykset: Kari Lintunen Rauno Lintunen Aulis Luojola Sirpa Luojola Teemu Luojola Dimitris Mizaras Eleni Mizaras Heikki Sipilä Kaija Turppo Pentti Törmälä Kalevi Wahrman Mikko Vartiainen Å-siktenin vappukeräyksen tuotto: 146 euroa Yhteinen taistelu Taistelut ovat kärjistyneet. Nyhtääkseen edes hieman voittoa tuotantoprosessista porvaristo heikentää työttömyysturvaa, irtisanomissuojaa ja eläke-etuja. Uusliberalistiseen talouspolitiikkaan siirtyminen 1970-luvulta lähtien merkitsi hyvinvointivaltion alasajoa ja julkisen sektorin yksityistämistä. Leikkaukset jatkuvat entistä kiivaampana, kun globalisaatio on nyt ajautunut umpikujaan. Koska sota on seurausta globalisaation umpikujasta, on luonnollista, että globalisaationvastainen liike muuttuu samalla sodanvastaiseksi liikkeeksi. Kun Israelin sionistinen hallitus Sharonin johdolla on nyt toteuttamassa kansanmurhaa Palestiinassa, valtava sodanvastainen liike on saanut miljoonat ihmiset kaduille ja mielenosoituksiin ympäri maailman. Kaikkien näiden ilmiöiden takaa löytyy sama syy kapitalistisen maailmantalouden umpikuja. Se on syynä hyvinvointipalveluiden leikkaamiseen. Sen vuoksi työttömyys on äärimmäisen korkea kaikissa maissa. Siitä syystä maailma on luisumassa yhä lähemmäs ja lähemmäs suurta sotaa, josta Afganistan, Palestiina ja pian Irak ovat esimakua. Kaikissa tapauksissa kansalaisten vihollinen on sama tätä riiston ja sotien järjestelmää ylläpitävät imperialistit. Tavoite on kaikilla sama hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja maailmanrauhan turvaaminen. Siksi myös taistelun on välttämättä kietouduttava yhteen. Porvoon vappumarssi on pieni, mutta erottamaton lenkki siinä taistelujen ketjussa, johon kuuluvat viimeaikaiset suurmielenosoitukset, lakot ja kaikki vastarinta. Liity tähä taisteluun tule vappumarssille! Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten kokoaa marssille hyvinvointia, työllisyyttä, eläkkeitä ja kansalaisoikeuksia puolustavaa sekä sotaa, globalisaatiota ja kapitalismia vastustavaa blokkia. Liity joukkoomme! Porvoon vappumarssi kokoontuu klo työväentalolle (Kaivokatu 54). Marssin järjestää SAK:n Porvoon paikallisjärjestö. Osallistu vappumarssiin Å-siktenin lipun alla liity Å-siktenin blokkiin! Porvoon muut vapputapahtumat sekä vappumarssit muissa kaupungeissa ks. kalenteri sivulla