Vuoden 2000 työohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoden 2000 työohjelma"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Tietoyhteiskunnan tekniikat Viidennen puiteohjelman mukainen tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskeva ohjelma Vuoden 2000 työohjelma C/2000/350-9/2/2000

2 Sisältö 1 JOHDANTO OHJELMAN TAVOITTEET, TÄYTÄNTÖÖNPANO JA RAKENNE Tausta Haasteet ja mahdollisuudet Ohjelman visio Vuoden 2000 työohjelman painopisteet Eheä integroitu ohjelmarakenne Valikointi ja kohdentaminen Tuettavat toimintatyypit Yhteydet EU:n muuhun politiikkaan TAVOITTEET JA TTK:N PAINOPISTEET Avaintoiminto I - Kansalaisille tarkoitetut järjestelmät ja palvelut Avaintoiminto II UUDET TYÖTAVAT JA SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI Avaintoiminto III MULTIMEDIAN SISÄLTÖ JA TYÖKALUT Avaintoiminto IV KESKEISET TEKNIIKAT JA INFRASTRUKTUURIT KOKO OHJELMALLE YHTEISET AIHEPIIRIT TULEVAT JA KEHITTEILLÄ OLEVAT TEKNIIKAT TUTKIMUKSEN VERKOSTOITUMINEN IST-TUKITOIMENPITEET KOORDINOINTIJÄRJESTELYT MUIDEN EU-ALOITTEIDEN KANSSA JA NIITÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET Kansainvälinen yhteistyö Innovaatiot ja pk-yrityksiä koskevat erityistoimenpiteet Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen Aloitteet, joilla tuetaan yhteisymmärrystä ja standardointia Muut aloitteet ALUSTAVA TOTEUTUSAIKATAULU Ehdotuspyynnöt vuonna SANASTO TOIMINTALINJOJEN HAKEMISTO Liite 1: Vuoden 2000 työohjelmassa tuettavat toimintatyypit - täytäntöönpanomenettelyt...96 IST Vuoden 2000 työohjelma 2

3 1 JOHDANTO EU:n viidennen TTK-puiteohjelman tietoyhteiskuntaa koskeva aihealue määritellään Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -erityisohjelmaa koskevassa komission ehdotuksessa. Tämä aihealue (jäljempänä Tietoyhteiskunnan tekniikat (IST) -ohjelma) hyväksyttiin tutkimusasioista vastaavien ministerien neuvostossa 22. joulukuuta IST-ohjelma toteutetaan vuotuisten työohjelmien sarjana, ja jokainen työohjelma laaditaan läheisessä yhteistyössä teollisuuden, korkeakoulujen ja käyttäjäjärjestöjen kanssa. Neuvoa-antava IST-työryhmä (ISTAG) ja ohjelmakomitea antavat työohjelmaa koskevia neuvoja. Näiden neuvojen avulla voidaan määrittää painopisteet, joiden perusteella laaditaan lisäselvitysten ja kuulemisten jälkeen työohjelmassa esitettävät toimintalinjat. Työohjelmassa noudatetaan erityisohjelmasta tehdyn päätöksen liitteen I (Pääperiaatteet, tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet) rakennetta. Vuoden 2000 työohjelmassa määritellään toimintalinjat kalenterivuonna 2000 julkaistavia ehdotuspyyntöjä varten. Toimintalinjojen jäsentely kuvastaa ohjelman ja sen avaintoimintojen luonnetta. Toteutuskaaviossa on esitetty yhteenvetona vuoden 2000 ehdotuspyyntöjen sisältöä ja ajankohtaa koskevat suunnitelmat, mutta ne vahvistetaan aina muodollisesti kussakin tarjouspyynnössä. Vuoden 1999 ensimmäiseen ehdotuspyyntöön saatiin yli ehdotusta, jotka olisivat vaatineet yli 5,3 miljardin euron budjetin. Riippumattomien asiantuntijoiden arvioinnin perusteella valittiin 550 ehdotusta, joille annetaan tukea budjetista, jossa on käytettävissä noin 920 miljoonaa euroa. Vuoden 2000 tarkistetussa työohjelmassa (WP2000) hyödynnetään tästä ehdotuspyynnöstä saatua kokemusta ja otetaan huomioon parhaillaan käynnistettävät hankkeet. Vuoden 1999 toinen ehdotuspyyntö julkaistiin 1. lokakuuta 1999, ja sen tulokset otetaan huomioon työohjelman tulevissa tarkistuksissa. IST Vuoden 2000 työohjelma 3

4 2 OHJELMAN TAVOITTEET, TÄYTÄNTÖÖNPANO JA RAKENNE 2.1 TAUSTA Tietoyhteiskunnan tekniikoiden ja markkinoiden lähentyminen luo uusia tuotteita ja palveluja, jotka muuttavat yhä enemmän elämäämme. Esimerkkejä tästä ovat sekä vuorovaikutteisten palvelujen että yleislähetyspalvelujen käytön mahdollistavien laitteiden yleistyminen ja sellaisten älykkäiden koti- ja toimistoympäristöjen kehittyminen, joiden avulla käyttäjien on entistä helpompi käyttää palveluja sijainnista riippumatta. Tietoyhteiskunnan tekniikoiden vaikutus jokapäiväiseen toimintaan lisää myös ihmisten odotuksia elämänlaadun paranemisesta. Tekniikan tullessa osaksi jokapäiväistä ympäristöämme sisällön tuotannon ja levittämisen uudet välineet antavat ihmisille tehokkaan keinon esittää mielipiteitä ja kehittää omaa luovuuttaan niin työssä kuin vapaa-aikana. Sähköisen kaupankäynnin nopea yleistyminen ja palvelujen langattomien ja maailmanlaajuisten käyttömahdollisuuksien lisääntyminen saavat yritykset jatkuvasti muuttamaan liiketoimintamallejaan. Ne voivat hyödyntää kehittynyttä tekniikkaa, kuten modulaarista suunnittelua ja riippumattomuutta ympäristöstä, arvoketjujensa hallinnan ja integroinnin parantamiseksi. Tämä lisää joustavuutta ja sallii yritysten reagoida välittömästi markkinoiden muuttuviin tarpeisiin, minkä lisäksi se muuttaa merkittävästi työskentelytapoja ja -rakenteita. Tämän kehityksen taustalla on tietojenkäsittelyn, yleislähetyspalvelujen ja viestinnän monikäyttöisen infrastruktuurin kehittyminen. Internet ja matkaviestinjärjestelmät ovat vauhdittaneet alan kehitystä viimeisten kahden vuoden aikana. Internetin, kiinteiden verkkojen ja matkaviestintekniikan lisääntyvä yhdentyminen sekä yhteysohjelmistojen ja monitasoisten arkkitehtuurien kehittyminen edistävät maailmanlaajuisesti hajautetun ja yhteisen infrastruktuurin toteutumiselle. TTK tuottaa entistä parempia varmennuskeinoja ja lisää järjestelmien luotettavuutta. Välttämätön edellytys kansalaisten osallistumiselle tietoyhteiskuntaan on, että heidän luottamustaan tekniikkaan ja siihen liittyvään infrastruktuuriin parannetaan. 2.2 HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Edellä kuvattu kehitys muodostaa puitteet tietoyhteiskunnan laajentumiselle edelleen aikakauteen, jossa tekniikka on läsnä kaikkialla joskin lähes näkymättömästi, ja jossa verkottuneet laitteet kaikkialla käytettävissä sovelluksissa helpottavat ihmisten ja palvelujen vuorovaikutusta. Euroopalla on hyvät mahdollisuudet myötävaikuttaa merkittävästi tietoyhteiskunnan laajentumisen etenemiseen ja muotoutumiseen. ISTAG-ryhmä ehdottaa raportissaan "Orientations for WP2000 and beyond" ( että ohjelman toimintojen painopiste olisi asetettava yhä enemmän käyttäjäkeskeisen "vision" toteuttamiseen. Olisi pyrittävä kehittämään KAIKILLE avointa kattavaa tietoyhteiskuntaa, josta naiset ja miehet hyötyvät yhdenvertaisesti. Vision toteuttamisessa olisi hyödynnettävä Euroopan osoittamia vahvuuksia sellaisilla tärkeillä aloilla kuten matkaviestintä ja kiinteän verkon viestintä, kuluttajaelektroniikka, yleiset elektroniikkalaitteet, ohjelmisto- ja järjestelmäintegraatio, innovatiiviset palvelujärjestelmät, digitaalinen yleisradiotoiminta sekä monimuotoiset sisältö- ja verkkoinfrastruktuurit. Tätä käsitystä vahvistaa vuoden 1999 ensimmäisen ehdotuspyynnön tulosten analyysi, johon kuuluu myös ohjelmien integrointia ja hallintaa (PIM) koskeva riippumaton tutkimus. Näiden analyysien mukaan ohjelman painopistettä olisi suunnattava edelleen IST Vuoden 2000 työohjelma 4

5 visioon, joka kasvaa ja laajenee ajan kuluessa, niin että samalla otetaan kuitenkin huomioon tietoyhteiskunnan tekniikoiden nopeaan kehittymiseen liittyvät riskit. 2.3 OHJELMAN VISIO Ohjelmassa on ISTAG:n ja IST-ohjelmakomitean avulla ja unionin politiikkojen tavoitteiden mukaisesti määritetty joukko pääsuuntauksia, joita toimissa seurataan vuonna 2000 ja sen jälkeen. Näissä suuntauksissa tietoyhteiskunnan tekniikoiden tulevan kehityksen painopisteeksi asetetaan käyttäjien eli kansalaisten tarpeet kotona, työelämässä, vapaa-aikana ja työmatkaliikenteessä. Visio, johon ohjelman suuntaukset perustuvat, on hyvin yksinkertainen: ympäristömme on rajapinta integroitujen palvelujen maailmaan. Tämän ansiosta kansalaisilla on mahdollisuus käyttää IST-palveluja missä tahansa, milloin tahansa ja siinä muodossa kuin se on heille "luonnollisinta". Vision toteuttamisella pyritään parantamaan välittömästi elämän ja työn laatua, ja sen odotetaan edistävän lisäarvopalvelujen ja -tuotteiden yhdistymisen mukanaan tuomia liiketoimintamahdollisuuksia. Palvelut voidaan tarjota joko fyysisten laitteiden (esim. kotitalous- ja kuluttajalaitteiden, toimistolaitteiden, autojen) tai virtuaalisten verkkotoimijoiden (esim. tietopalvelimet) välityksellä tai kansalaisten välisen vuorovaikutuksen seurauksena (esim. yhteisön ja ryhmän kehittäminen). Työohjelman suuntaviivat voidaan esittää yhteenvetona seuraavan visiota kuvaavan esityksen avulla: "Luodaan kaikkialla käytettävissä oleva älykäs ympäristö palvelujen ja sovellusten saumattoman tarjonnan varmistamiseksi Euroopassa niin, että samalla hyödynnetään kokeilujärjestelmiä ja avoimia lähdeohjelmistoja, parannetaan käyttäjäystävällisyyttä sekä kehitetään ja lähennetään eurooppalaisia verkkoinfrastruktuureja huipputasolle." Tällä visiolla edistetään sekä tietoyhteiskunnan tekniikoiden paikasta riippumattomuutta että niiden käyttäjäystävällisyyttä, ja vision painopiste on näiden kahden käsitteen yhdistämisessä kaikkialla oleviksi älykkäiksi ympäristöiksi. Tietoyhteiskunnan tekniikoiden "paikasta riippumattomuudella" tarkoitetaan tehokkaan verkko- ja tietokoneinfrastruktuurin kehittämistä ja kehittyneitä matkaviestinjärjestelmiä sekä verkottuneita ja sulautettuja järjestelmiä, joiden avulla palveluja voidaan käyttää missä tahansa ja milloin tahansa. "Käyttäjäystävällisyydellä" tarkoitetaan sellaisten vuorovaikutusmallien kehittämistä ja käyttöä, jotka ovat kansalaisista "rentouttavia" ja "nautittavia" ja jotka eivät edellytä suurta perehtymistä. Tällä tarkoitetaan myös uskoa ja luottamusta tekniikkaan. Vision toteuttaminen merkitsee useita teknisiä haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi standardointiin ja yhteentoimivuuteen. Uudet tekniikat on integroitava ja niitä on sovellettava kilpailukykyisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tämä edellyttää tekniikan ja politiikan kehityksen ja täytäntöönpanon tiivistä yhteenliittämistä. 2.4 VUODEN 2000 TYÖOHJELMAN PAINOPISTEET Vuoden 2000 työohjelman (WP2000) painopiste on vision toteuttamisessa siten, että otetaan huomioon eri näkökulmat, esimerkiksi tekniikkaan ja sovelluksiin sekä poliittisiin kysymyksiin liittyvät. Vuoden 2000 työohjelman painopisteet ovat seuraavat: Parannetaan luonnollista ja yksilöllistä IST-sovellusten ja -palvelujen käyttöä. Tähän kuuluvat monikieliset/monimuotoiset järjestelmät, joita voidaan muokata käyttäjän toivomusten ja elämäntavan (esim. sukupuoleen, ikään ja kulttuuriin liittyvien näkökohtien) mukaan. IST Vuoden 2000 työohjelma 5

6 Edistetään verkkoinfrastruktuurien ja -arkkitehtuurien kehittämistä ja lähentymistä sekä matkaviestin-, online- ja yleislähetystekniikan ja kiinteän verkon tekniikan yhteentoimivuutta. Kehitetään sulautettuja tekniikoita, niiden yhteenliitäntöjä ja niiden täysimittaista integrointia palveluinfrastruktuuriin ja työpaikka- ja liiketoimintaprosesseihin. Kehitetään tällaisia järjestelmiä hyödyntäviä sovelluksia ja palveluja. Tarkastellaan kaikkialla ja milloin tahansa käytettävissä olevien palvelujen tarjontaa ja yleisiä vuoropuhelumuotoja, joihin kuuluvat myös julkiset palvelut, sekä välitysjärjestelmiä ja kaupallisia maksutapahtumajärjestelmiä. Parannetaan ohjelmistojen ja järjestelmien avoimuutta. Parannetaan sellaisia välineitä ja menettelyjä, joilla mahdollistetaan luova sisällöntuotanto ja -esitys lähentyvissä käyttö- ja jakelujärjestelmissä. Edistetään luottamusta kaikkia tekniikoita, sovelluksia ja palveluja koskevana yleisenä vaatimuksena. Näitä painopisteitä täydennetään lisäksi keskittymällä entistä voimakkaammin sosiaali- ja talouspoliittisiin tavoitteisiin. Näin lisätään ohjelman puitteissa toteutetun työn eurooppalaista lisäarvoa vahvistamalla tekniikan strategisen kehityksen ja tietoyhteiskunnan tärkeimpien politiikan alueiden, kuten työllisyyden, kilpailukyvyn (etenkin pk-yritysten), yhdenvertaisten mahdollisuuksien, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen välistä yhteisvaikutusta. Politiikkojen integroinnin osalta tavoitteena on tukea teknisillä keinoilla nykyisiä eurooppalaisia tavoitteita, esimerkiksi seuraavilla aloilla: tietoturvallisuus, tietojen ja yksityisyyden suoja, oikeuksien hallinta, kuluttajansuoja, rikosten, petosten ja väärinkäytösten torjuminen ja vastustaminen, mukaan luettuna laittoman ja vahingollisen sisällön valvonta ottaa käyttöön riittävät tutkimusresurssit, niin että edistetään Euroopan tulevan politiikan kehittymistä esim. televiestinnän, yritystoiminnan, sähköisen kaupankäynnin sekä sosiaalisten ja taloudellisten kysymysten alalla lujittaa yhteyksiä standardointiin ja kehittää teollisuuden yhteistä näkemystä niin, että varmistetaan tekniikan yhdenmukainen käyttö EU:n laajuisesti sekä oikeudenmukainen kilpailu ja nopea innovaatio uusien avointen puitteiden luonnissa ennakoida markkinoiden tarpeet ja edistää kehitteillä olevia tekniikoita silloin, kun julkisella rahoituksella voi olla merkittävä vaikutus hajanaisen tutkimuksen yhdentämiseen ja kriittisen massan saavuttamiseen ennen markkinoiden kypsymistä vahvistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä aloilla, joilla Eurooppa on todistanut johtajuutensa, ja/tai strategisesti tärkeillä aloilla. IST-ohjelman tarkoituksena on tukea ja antaa tietoa uusia politiikan painopisteitä varten, etenkin työllisyyteen ja kilpailukykyyn liittyen, edistämällä tietojenkäsittelyn, viestinnän ja median lähentymistä ja varmistamalla maailmanlaajuinen yhteentoimivuus ja yhdenmukaisuus. Erityisohjelmassa puhutaankin "tutkimustoiminnan ja poliittisten tavoitteiden yhteennivoutumisesta niin, että tietoyhteiskunnasta muodostuisi yhtenäinen ja kattava". IST Vuoden 2000 työohjelma 6

7 2.5 EHEÄ INTEGROITU OHJELMARAKENNE IST-ohjelma jakautuu neljään toisiinsa liittyvään avaintoimintoon (KA), joilla pyritään ohjelman vision toteuttamiseen. Ohjelma koostuu toisiaan täydentävistä toiminnoista, jotka on "muodostettu ryhmittämällä yhteen sellaiset tekniikat, järjestelmät, sovellukset ja palvelut sekä tutkimus-, kehitys- ja käyttöönottotoimet, joilla on eniten yhtäläisyyksiä tai keskinäistä riippuvuutta". Näin ollen "kussakin avaintoiminnossa ovat tarvittaessa tasapainossa kaikki TTK-toimet perustutkimuksesta esittely- ja käyttöönottotoimiin". Avaintoiminnot Alustava kokonaisbudjetti: miljoonaa Tukitoimenpiteet Käyttöönottotoimet AVAINTOIMINTO 1 Kansalaisille tarkoitetut järjestelmät ja palvelut AVAINTOIMINTO 3 AVAINTOIMINTO 2 Multimediasisältö Uudet työmenetelmät ja ja -välineet sähköinen kaupankäynti Hanke 18 % (kokonaisbudjetista) 16 % 15 % Hankeryhmät Ohjelmalle yhteiset aiheet Kokeilujärjestelmät Yhteisrahoitus TTK Toimet 38 % AVAINTOIMINTO 4 Olennaiset tekniikat ja infrastruktuurit Tulevat ja kehitteillä olevat tekniikat Integroidut avaintoiminnot Ohjelman rakenne ja alustava budjettisuunnitelma 4 % Tutkimus Verkostointi Täydentävät aloitteet 9 % Työohjelman avaintoiminnot on jaettu toimintalinjoihin. Jokaisella toimintalinjalla on selkeät ja todennettavissa olevat tavoitteet, joiden perusteella EU:n tukea hakevien tahojen hanke-ehdotuksia voidaan arvioida. IST-ohjelman tärkein piirre on ohjelmatason integrointi. Ohjelmaan on sisällytetty tämän vuoksi myös erityistoimenpiteitä, joilla vahvistetaan edelleen ohjelman integrointia. q "Koko ohjelmalle yhteisissä" toimissa keskitytään joihinkin erityisaiheisiin, jotka ovat merkityksellisiä koko IST-ohjelmalle. Tavoitteena on varmistaa, että IST-ohjelmalla tuetaan tehokkaasti erityisiin haasteisiin liittyviä toimia ja että ohjelman osallistujat voivat käsitellä näitä aiheita eri puolilta ohjelman eri toiminnoissa. q "Hankeryhmittelyä" käytetään tulosten ja käynnissä olevien hankkeiden kohdentamiseen, koordinointiin ja integroimiseen. Hankkeita ei yritetä ryhmittää väkisin. Tavoitteena on tehostaa hankkeiden täydentävyyttä ja lisätä hankkeissa tehtävän työn synergiaa sekä luoda kriittinen massa keskittämällä resursseja strategisesti tärkeisiin aiheisiin. Hankkeissa voidaan joko aloittaa itse ryhmittämistoiminnot tai todeta hyödylliseksi osallistua muiden tekemiin ryhmittämisaloitteisiin. q Yksittäiset ehdotukset koskevat yleensä vain yhtä toimintalinjaa. On kuitenkin mahdollista, että ehdotus kattaa useita toimintalinjoja. Tällaiset ehdotukset ovat olennaisen tärkeitä lähentymisen ja integraation kannalta. Näissä tapauksissa IST Vuoden 2000 työohjelma 7

8 ehdotuksen selkeäksi "painopisteeksi" olisi kuitenkin otettava jokin toimintalinja, jossa hankkeen toimet ja/tai tärkein innovaatio pääasiassa toteutetaan. Nämä ehdotukset ovat tukikelpoisia, kun painopisteenä olevasta toimintalinjasta julkaistaan ehdotuspyyntö. q Kriittisen massan saavuttamiseksi ja vaikutuksen parantamiseksi tämä työohjelma sisältää useissa toimintalinjoissa "kokeilujärjestelminä" toteutettavia toimia. Kokeilujärjestelmissä nojaudutaan nykyisiin täytäntöönpanomenettelyihin (esitetty liitteessä 1), ja niillä pyritään kehittämään tekniikka- ja sovellusympäristöjä, jotka asetetaan useiden käyttäjien saataville testausta ja esikuva-analyysiä varten. Se, miten kokeilujärjestelmät toteutetaan, määräytyy asianomaisten toimintalinjojen perusteella. Toimintalinjojen kuvauksessa annetaan tarvittava selvitys asiaan liittyvistä kokeilujärjestelmistä. Lisäksi avaintoiminnoilla tuetaan yhdessä erityisaloja, esim. humanitaarista miinanraivausta, joiden yhteydessä eri avaintoimintoja on koordinoitava. 2.6 VALIKOINTI JA KOHDENTAMINEN Kuten edellä on esitetty, työohjelman painopisteiksi on valittu sellaisia toimintalinjoja, jotka vastaavat ohjelman painopisteitä ja joissa EU:n tason yhteistyö antaa selvästi lisäarvoa. Ehdotuspyynnöt koskevat tiettyjä toimintalinjoja, ja niissä otetaan huomioon käytettävissä olevat budjettivarat. Työohjelman rakennetta ei siis pidä käsittää tiukkana rajoituksena vaan tilaisuutena keskittää asiantuntemusta ehdotuksissa, jotka kattavat useamman kuin yhden sovellusalan tai yhdistävät innovatiivisesti erilaisia toimia. Ehdotusten innovatiivisuus voi ilmetä uusina tuotteina, palveluina tai sovelluksina. Innovatiivisuus voi kattaa niin uusien tekniikoiden, järjestelmien ja ympäristöjen kehittämisen kuin alan uusinta kehitystä edustavien tekniikoiden integroinnin omintakeisella tavalla. Se voi tarkoittaa uusien liiketoimintaprosessien, uusien organisatoristen käytäntöjen tai, yleisemmällä tasolla, ihmisten ja tiedon välisen vuorovaikutuksen uusien muotojen kehittämistä niin työ- kuin arkielämässä. Innovatiivisuus riippuu ehdotuksen aihepiiristä sekä asiaan liittyvistä toimintatyypeistä. Avaintoiminnon kuvauksessa esitetään muut avaintoimintoon liittyvälle alalle tyypilliset innovatiivisuutta koskevat näkökohdat. 2.7 TUETTAVAT TOIMINTATYYPIT IST-ohjelma toteutetaan viidennen puiteohjelman liitteissä II ja IV esitettyinä epäsuorina toimina. Epäsuorat toimet käsittävät: yhteisesti rahoitettavia toimia jotka ovat erityisohjelmien ensisijainen toteuttamistapa sekä verkoille myönnettävää tukea, yhtenäisiä toimia ja liitännäistoimenpiteitä, mukaan luettuina käyttöönottotoimet ja koulutus. IST-ohjelmalla pyritään tehostamaan näiden toimien ja etenkin TTK-toimien ja käyttöönottotoimien välistä vuorovaikutusta, sillä nämä ovat ohjelman tärkeimmät täytäntöönpanovälineet. Vuoden 2000 työohjelman käyttöönottotoimia ovat kokeilut, parhaat käytännöt ja arvioinnit, ja näitä toimia tuetaan usein solmupisteiden kautta. Yksityiskohtaisempaa tietoa annetaan työohjelman liitteessä 1 tai IST-ohjelmaan liittyvässä asiakirjassa Hakuohjeet. Jokaisen toimintalinjan kuvauksen lopussa on annettu selvitys kyseiseen toimintalinjaan liittyvistä toimintatyypeistä ja mahdollisista yhteyksistä vuoden 1999 työohjelmaan (WP99). IST Vuoden 2000 työohjelma 8

9 2.8 YHTEYDET EU:N MUUHUN POLITIIKKAAN IST-ohjelma kuvastaa ja tukee uusia poliittisia suuntauksia, joita ovat muun muassa tietojenkäsittelyn, viestinnän ja tiedotusvälineiden lähentymisen edistäminen sekä maailmanlaajuisen yhteentoimivuuden ja yhtenäistämisen tarve 1, 2. Siksi erityisohjelmassa pyritään "tutkimustoiminnan ja poliittisten tavoitteiden yhteennivoutumiseen niin, että tietoyhteiskunnasta muodostuisi yhtenäinen ja kattava". Kaikissa avaintoiminnoissa uuden tekniikan ja uusien palvelujen kehittäminen liitetään eurooppalaisten soveltamiskykyä, työllistymistä ja yritystoimintaa koskeviin poliittisiin tavoitteisiin. Avaintoiminnoilla tuetaan myös kestävään kehitykseen ja tietoyhteiskunnan kuluttajansuojaan liittyvän EU:n politiikan kehitystä. Strategisena tavoitteena on yhdistää tekniikan kehitys esimerkiksi seuraavien alojen EU:n politiikkoihin: kestävä liikenne ja matkailu, erityisesti pk-yrityksiä hyödyntävä yrityspolitiikka, yhtenäisyys ja kilpailu yhtenäismarkkinoilla, työllisyyspolitiikka ja työllistyminen, yritystoiminta, soveltamiskyky, yhtäläiset mahdollisuudet, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kansanterveys, julkiset hankinnat, tiedotusvälineet, koulutus, turvallisuus, yksityisyyden ja henkilötietojen suoja 3, lähentyminen ja televiestinnän sääntely sekä Euroopan unionin laajentuminen. ISTanalyysi ja -hankkeet voivat edistää tätä tavoitetta tukemalla politiikkojen laatimista sekä yhteisön että jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden tasolla. Tulokset annetaan jäsenvaltioiden 4 ja muiden asianosaisten käyttöön IST-ohjelmakomitean kautta. 1 Lähentymispolitiikkaa käsitellään komission tiedonannossa, joka koskee vihreää kirjaa Televiestinnän, tiedotusvälineiden ja tietotekniikan lähentymisestä sekä sen vaikutuksista sääntelyyn, joulukuu 1997 (KOM (97) 623). Katso myös: 2 Maailmanlaajuista yhtenäistämistä käsitellään komission tiedonannossa Maailmanlaajuistuminen ja tietoyhteiskunta vahvemman kansainvälisen koordinaation tarve, annettu 4 päivänä helmikuuta 1998, sekä tiedonannossa Euroopan yritysten kilpailukyvystä maailmanlaajuistumisen yhteydessä (KOM(1998) 718, ). 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, EYVL L 281, , s. 31, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/66/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta televiestinnän alalla, EYVL L 24, , s.1. 4 Perustamissopimuksen 130 j artiklaan liittyvän, 22. joulukuuta 1998 annetun osallistumista ja tulosten levittämistä koskevan neuvoston päätöksen 1999/65/EY 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti. IST Vuoden 2000 työohjelma 9

10 3 TAVOITTEET JA TTK:N PAINOPISTEET Vuoden 2000 työohjelman sisältö määritellään luvussa 3, joka jakautuu seuraaviin osiin: - neljä avaintoimintoa (KA I IV) - koko ohjelmalle yhteiset aiheet - tuleva ja kehitteillä oleva teknologia (FET) - tutkimuksen verkostoituminen (RN) Jokaisessa osassa kuvataan aluksi IST-erityisohjelman tavoitteita. Tämän jälkeen kuvataan ohjelman toimintalinjoja, jotka koskevat yhteisesti rahoitettavia toimia (TTKhankkeet, esittelyhankkeet ja yhdistetyt hankkeet) sekä muita käyttöönottotoimien kaltaisia toimia (kokeiluja, parhaita käytäntöjä, arviointia jne.), jotka esitellään työohjelman liitteessä 1 sekä Hakuohjeissa. Komissio julkaisee ehdotuspyyntöjä, joissa viitataan suoraan työohjelman toimintalinjoihin tai joihinkin erityisaiheisiin / joihinkin toimintalinjaan sisältyviin toimenpiteisiin. Kukin ehdotuspyyntö koskee vain joitakin työohjelman toimintalinjoista. Hakijoita kehotetaan varmistamaan, että heidän ehdottamansa työ sisältyy ehdotuspyyntöön, sekä perehtymään tarkasti hakuohjeisiin ennen ehdotuksen laatimista ja esittämistä. IST Vuoden 2000 työohjelma 10

11 3.1 AVAINTOIMINTO I - KANSALAISILLE TARKOITETUT JÄRJESTELMÄT JA PALVELUT Tavoitteet Toiminnan tarkoituksena on edistää sellaisten uuden sukupolven käyttäjäystävällisten, luotettavien, kustannustehokkaiden ja yhteentoimivien yleisten palvelujen luomista, jotka täyttävät käyttäjien tarpeet siten, että ne ovat joustavasti kenen tahansa käytettävissä missä ja milloin tahansa. Toiminta, mukaan luettuna liittyvä koulutus, kattaa koko avaintoimintoa koskevat TTK-toimet sekä erityiset TTK-toimet mm. terveydenhuollon, esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten erityistarpeista huolehtimisen, hallinnon, ympäristön sekä liikenteen ja matkailun aloilla. Tiettyjä laajoja asioita, joita käsitellään tämän ohjelman kaikissa osissa, tarkastellaan perusteellisemmin, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon tähän avaintoimintoon liittyvien palvelujen tyypillisten käyttäjien odotukset ja tarpeet, erityisesti uusien palvelujen käyttökelpoisuus ja käyttäjäystävällisyys, sekä tietoturva, yksityisyyden suoja 5, sosioekonomiset ja eettiset näkökohdat 6. Strategia, rakenne ja painopisteet Avaintoiminnolla I pyritään ensisijaisesti varmistamaan, että eurooppalaisilla "käyttäjillä" (kansalaisilla, yrityksillä, viranomaisilla) on mahdollisuus hyötyä paikasta riippumattoman tietojenkäsittelyn ja viestinnän sekä älykkäiden käyttöliittymien mukanaan tuomista eduista, jotka merkitsevät yleisten palvelujen paranemista. Avaintoiminnon I painopiste on innovatiivisissa sovelluksissa, kuten kohdassa 2.6 on esitetty. Tämän vuoksi hakijoiden olisi osoitettava, että heidän ehdotuksillaan on mahdollista edistää merkittävästi uusien tai paranneltujen, käyttäjäystävällisten, kustannustehokkaiden, kaikkialla ja milloin tahansa saatavien yleisten palvelujen tarjonnan laatua verrattuna alan uusimpaan kehitykseen. Tällaiset sovellukset perustuvat innovatiivisiin järjestelmiin (esim. uudet käyttäjän tukijärjestelmät, joilla parannetaan mahdollisuuksia käyttää julkisen hallinnon on line-palveluja, terveyden, ympäristön tai liikenteen seurantajärjestelmät tai apujärjestelmiä sellaisille henkilöille, joilla on erityistarpeita). Toiminta voi liittyä alan uusinta kehitystä edustavien IST-järjestelmien ja välineiden innovatiiviseen integrointiin (esim. UMTS, GNSS2, uudet ohjelmistoagentit, jotka tunnistavat eri yksilöt ja oppivat ajan kuluessa heidän erityistarpeensa ja -kykynsä), tai toiminta voi edellyttää tiettyjen IST-rakenneosien ja välineiden tutkimusta ja kehittämistä (esim. uudet anturit, käyttöliittymät). Sen lisäksi, että TTK-toimilla parannetaan mahdollisuuksia käyttää tietoyhteiskunnan yleisiä palveluja missä ja milloin tahansa, niiden avulla Euroopan teollisuuden pitäisi voida hyötyä niistä suurista mahdollisuuksista, jotka ohjelma tarjoaa ympärillä olevien älykkäiden ominaisuuksien ensimmäisille käyttäjille ja kehittäjille. Myös erityistarpeessa olevien henkilöiden, terveydenhuollon, hallinnon, ympäristön, liikenteen ja matkailun yleisten palvelujen tarjonnasta vastaavat julkiset ja yksityiset organisaatiot voivat näin parantaa palvelujensa laatua. 5 Tämä sisältää tietoturvan ja tietosuojavaatimukset, kuten mahdollisimman vähäisen tietosisällön käytön sekä palvelujen käytön nimettömänä. 6 Myös sukupuoleen liittyvät seikat ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen. IST Vuoden 2000 työohjelma 11

12 Tutkimusyhteenliittymien, jotka ovat halukkaita edistämään tämän tavoitteen saavuttamista, olisi ehdotettava pitkän aikavälin hyvin riskialttiita hankkeita, joiden ennakoitu markkinoille viemiseen tarvittava aika on 5 10 vuotta, tai keskipitkän aikavälin T&K-hankkeita, joiden ennakoitu markkinoille viemiseen tarvittava aika on 3 5 vuotta. Painopiste on asetettava innovatiivisiin järjestelmiin, joilla parannetaan selvästi etenkin käyttäjäystävällisyyttä, kustannustehokkuutta ja palvelujen laatua alan viimeisimpään kehitykseen verrattuna. Lisäksi yhteenliittymien olisi määritettävä selvästi ne ehdot, jotka ovat edellytyksenä hyvien tulosten hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä lyhyempi markkinoille viemiseen tarvittava aika on, sitä tarkempi hyödyntämissuunnitelman olisi oltava. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää teollisuuden ja käyttäjien (myös julkisen alan käyttäjien) aktiivista osallistumista yhteenliittymiin etenkin TTK-toimien esittelyvaiheessa. TTK-toimilla pyritään parantamaan Euroopan teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä ja tukemaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin politiikan tavoitteita asianomaisilla aloilla. Tärkeitä ovat myös tutkittavien ja kehitettävien järjestelmien yhteentoimivuutta sekä esistandardien laatimista koskevat kysymykset sekä Euroopan markkinoilla että soveltuvissa tapauksissa maailmanlaajuisilla markkinoilla. IST Vuoden 2000 työohjelma 12

13 TTK:n painopisteet vuonna 2000 Vuoden 2000 ehdotuspyyntöjen painopisteiksi on valittu yhteensä yhdeksän TTK:n toimintalinjaa ja kaksi käyttöönotto- ja esittelytoimea. Yleiskatsaus Toimintalinjat vuonna 2000 I.1 Terveys Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä älykäs ympäristö Potilaille tarkoitettu älykäs ympäristö Lääkäreille ja sairaanhoitajille tarkoitettu kehittynyt vuorovaikutteinen ympäristö Parhaat käytännöt ja esittelytoimet alueellisissa terveydenhoidon verkostoissa I.2 Henkilöt, joilla on erityistarpeita, vanhukset ja vammaiset mukaan luettuina Älykkäät avustavat järjestelmät ja käyttöliittymät, joilla lievitetään toiminnallisten vajavuuksien vaikutusta I.3 Julkishallinto Älykäs hallinto I.4 Ympäristö Älykkäät ympäristön, riskien ja hätätilanteiden hallintajärjestelmät (painopiste asetetaan yleisiin järjestelmiin). Tietojen yhdistely ja älykkäät anturitekniikat humanitaarisessa miinanraivauksessa I.5 Liikenne ja Älykkäät liikenneinfrastruktuurit matkailu Älykkäät ajoneuvojärjestelmät Parhaat käytännöt ja esittelytoimet sähköisessä maksunkeruussa Matkailupalveluja edistävät älykkäät järjestelmät TTK:n painopisteet vuoden 2000 jälkeiselle ajalle määritellään vuonna 2000 julkaistujen ehdotuspyyntöjen yksityiskohtaisen analyysin ja IST-ohjelmakomitean ja ISTAG:n säännöllisten kuulemisten perusteella. Alustavasti on asetettu seuraavat ensisijaiset aihealueet: henkilökohtaiset terveydenhoitojärjestelmät nopeat ja turvalliset alueelliset terveydenhoitoverkot sosiaalista integroitumista ja osallistumista, etenkin työllisyyttä, tukevat paikasta riippumattomat älykkäät järjestelmät järjestelmät joilla edistetään yhdestä paikasta saatavia vuorovaikutteisia on line-palveluja julkishallinnon liiketoimintaprosesseja edistävät järjestelmät ympäristön hallintajärjestelmien älykkäät anturit älykkäiden matkaviestinpalvelujen paikkariippumaton ja saumaton saatavuus alajärjestelmien kattava integrointi liikenteen turvallisuuden ja välityskyvyn parantamiseksi IST Vuoden 2000 työohjelma 13

14 Toimintalinjojen kuvaukset I.1. Terveys TTK:n toimintalinjojen mukaisessa työssä on tarkoitus käsitellä alan yhteistä näkemystä yhteisistä eritelmistä sekä tarvittaessa standardien laadintaa tai parantamista. Lisäksi olisi käsiteltävä valmistelevia toimia, joiden avulla toimivaltaiset terveysviranomaiset voivat ottaa käyttöön hyviä tuloksia. IST I.1.1 Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä älykäs ympäristö Tavoitteet: Tuetaan kaikkia kansalaisia, myös niitä, jotka ovat sairauksille alttiita, uuden sukupolven järjestelmillä esimerkiksi tiedonantojärjestelmillä ja päätöksentekoa tukevilla järjestelmillä. Tämä auttaa kansalaisia reagoimaan riskitekijöihin (joita voivat olla esimerkiksi korkea verenpaine tai korkeat kolesteroliarvot) muuttamalla elintapaansa tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimilla. kodin ja työpaikan vuorovaikutteiset luotettavat järjestelmät, joilla annetaan kansalaisille terveyteen liittyvää yleistä tietoa ja opastusta, ja joita käytetään yhdessä terveydenseurantalaitteiden kanssa kannettavat luotettavat järjestelmät, joilla kansalaiset voivat seurata suositeltuja elämäntapojen muutoksia terveellisiin elämäntapoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen tuottajien ja toimittajien vuorovaikutteiset järjestelmät (ravitsemuksen ja liikunnan kaltaisilla aloilla), joilla pyritään varmistamaan, että ne ottavat tuotteissaan ja palveluissaan huomioon näyttöön pohjautuvat terveyden suuntaviivat Tällaisten innovatiivisten terveydenhoitojärjestelmien avulla kansalaisten olisi voitava muuttaa tai parantaa elämäntapojaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että terveys paranee ja sairauksien ehkäisy tehostuu. Järjestelmillä olisi luotava tai täydennettävä tiedonvälitystä kansalaisten, hoitohenkilöstön sekä terveellisiin elämäntapoihin liittyvien alojen välillä. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Vahvistaa vuoden 1999 toimintalinjaa "henkilökohtaiset terveydenhoitojärjestelmät". IST I.1.2 Potilaille tarkoitettu älykäs ympäristö Tavoitteet: Edistetään sairaalahoidosta riippumattomien eurooppalaisten potilaiden aktiivista osallistumista terveytensä jatkuvaan hoitoon läheisessä yhteistyössä terveydenhoitopalvelujen tarjoajien kanssa. potilaiden kotihoitoympäristöt potilaiden kannettavat hoito- ja varoitusjärjestelmät IST Vuoden 2000 työohjelma 14

15 Näiden toimien ansiosta uudesta etälääketieteen mallista tulee "yhteistyöhön perustuvaa hoitoa, jota annetaan siellä missä sitä tarvitaan" potilaiden jatkuvan hoidon varmistamiseksi. Näissä toimissa olisi otettava huomioon etenkin anturitekniikoiden, käytettävyyden ja älykkäiden verkkotoimijoiden, virtuaalitodellisuuden ja simuloinnin sekä nopeiden kiinteiden ja langattomien viestintätekniikoiden mukanaan tuomat edut. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yksityisyyden suojeluun, käytettävyyteen ja luotettavuuteen sekä monikielisten ja -kulttuuristen lähestymistapojen kunnioittamiseen etälääketieteen palvelujen tarjonnassa Euroopan kansalaisille. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Toimintalinjan painopistettä mukautetaan. IST I.1.3 Lääkäreille ja sairaanhoitajille tarkoitettu kehittynyt vuorovaikutteinen ympäristö Tavoitteet: Luodaan lääkäreille ja sairaanhoitajille pääsy parhaisiin saatavilla oleviin lääketieteellisiin käytäntöihin ja potilastietoihin niin leikkaussalissa, sairaalassa, potilaan kotona kuin onnettomuuspaikallakin. Toimet perustuvat älykkäiden käyttöliittymien ja matkaviestinnän multimediatyöasemien integrointiin niin, että hyödynnetään uuden sukupolven matkaviestinten (esim. UMTS:n) vuoden 2002 tienoilla tapahtuvan käyttöönoton tarjoamia mahdollisuuksia. Tällaisten kehittyneiden järjestelmien avulla lääkärien ja sairaanhoitajien olisi voitava käyttää lääketieteen alan multimediatietoa (dynaamiset kuvat mukaan luettuina) helposti, luotettavasti ja vuorovaikutteisesti. Myös yksityisyyttä ja turvallisuutta koskevat kysymykset ovat ensisijaisen tärkeitä. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Terveydenhuollon ammattilaisten järjestelmiä ja uuden sukupolven etälääketieteen palveluja koskevan vuoden 1999 toimintalinjan mukaisten toimien painopistettä mukautetaan. IST I.1.4 Parhaat käytännöt ja esittelytoimet alueellisissa terveydenhoitoverkoissa Tavoitteet: Edistetään terveydenhoidon alan telematiikkaverkkojen käyttöönottoa Euroopan eri alueilla, jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa. Edistetään integroitujen laajennettavien ja turvallisten terveydenhoitoalan tietoverkkojen käyttöä niin, että parannetaan kaikkien terveydenhoitoon osallistuvien asianosaisten (esim. sairaaloiden, laboratorioiden, apteekkien, ensiapuyksikköjen ja terveysviranomaisten) terveydenhoitojärjestelmien hallintaa. Toiminta kattaa kaksi alaa: parhaita käytäntöjä koskevat toimet (jotka perustuvat saatavana olevien käytäntöjen arviointiin) ja kolmen pääosapuolen (terveydenhoitoviranomaisten, terveydenalan telematiikkayritysten ja asianomaisten käyttäjäjärjestöjen) alueellisten aloitteiden koordinointi kaikkialla Euroopassa niin, että edistetään parhaiden käytäntöjen ja yhteentoimivien ratkaisujen käyttöönottoa sellaisten integroitujen ja turvallisten terveydenhoitoalan tietoverkkojen laaja-alaiset esittelyt, joilla tuetaan potilaiden hoidon jatkumista helpottamalla terveydenhoidon ammattilaisten yhteistyötä potilaiden hoidon parantamiseksi, kotiseuranta mukaan luettuna. Näitä laajamittaisia esittelyjä voidaan käyttää kehittyneen ja turvallisen verkkotekniikan ja on line-yhteistyön integroituna kokeilujärjestelmänä. IST Vuoden 2000 työohjelma 15

16 Tarkasteltavat toimintatyypit: Parhaat käytännöt ja esittelyt. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Uusi toimintalinja. I.2 Henkilöt, joilla on erityistarpeita, vammaiset ja vanhukset mukaan luettuina IST I.2.1 Älykkäät avustavat järjestelmät ja käyttöliittymät, joilla lievitetään toiminnallisten vajavuuksien vaikutusta. Tavoitteet: Luodaan erityisistä, etenkin vanhenemisesta johtuvista, vajavuuksista kärsiville kansalaisille mahdollisuudet hyödyntää mahdollisimman täysimittaisesti älykkäitä avustavia järjestelmiä. Toimet koskevat innovatiivisia avustavia järjestelmiä, joilla tuetaan liikkuvuutta, ympäristöön perehdyttämistä, matkustamista, käsittelykykyä, näkökykyä ja kuuloa samoin kuin koti- ja elinympäristön turvallisuutta. Näissä toimissa hyödynnetään sellaisten älykkäiden käyttöliittymien ja henkilökohtaisten laitteiden alalla viimeisintä saavutettua edistystä, joille on ominaista mukautuvuus ja/tai helppo räätälöinti (sovellusalat kattavat myös käyttöliittymät, joilla pyritään helpottamaan yhteyttä yhteisiin IST-laitteisiin ja muihin kuin IST-laitteisiin). Tarvitaan myös kokemusperäisten ja aisteihin perustuvien prosessien luonteen syvälliseen ymmärtämiseen perustuvaa pitkän aikavälin tutkimusta, jossa tarkastellaan, miten kehittyneillä käyttöliittymillä voidaan korvata yhä enenevässä määrin ihmisten toiminnallisten vajavaisuuksien vaikutuksia. Kaupallisen hyödyntämisen varmistaminen edellyttää teollisuuden aktiivista osallistumista. Ehdotuksissa tulisi käsitellä teollisuuden yhteistä mielipidettä yhteisistä eritelmistä sekä standardien laatimista tai parantamista, jos se on tarkoituksenmukaista. Lisäksi olisi tarkasteltava toimivaltaisia viranomaisia koskevia valmistelutoimia, joilla varmistetaan onnistuneiden tulosten käyttöönotto. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Uusi toimintalinja I.3 Julkishallinto IST I.3.1 Älykäs hallinto vuosina Tavoitteet: Tarjotaan julkishallinnon palveluja käyttäville (esim. kansalaisille, kaikenkokoisille yrityksille, kansalaisjärjestöille) entistä helppokäyttöisempiä palveluja, jotka perustuvat monikäyttöisiin ja monikielisiin järjestelmiin, joilla helpotetaan älykästä vuoropuhelua ja vuorovaikutusta. kehittyneet käyttäjän tukijärjestelmät, joilla parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia käyttää hallinnon online-palveluja kotipäätteeltä, yleisöpäätelaitteilta tai liikkeellä ollessaan. Nämä voivat perustua esimerkiksi kansalaisten kanssa käytävien vuoropuhelujen monimuotoisiin malleihin yhdessä uusien varmentamistekniikoiden kanssa, tietoyhteiskunnan tekniikoiden lähentymiseen (ääni/data ja kiinteä/matkaviestin) tai seuraavan sukupolven Internet-tekniikoiden integrointiin kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoihin muille kuin maan kansalaisille tarkoitetut käyttäjän tukijärjestelmät, jotka perustuvat älykkäisiin monikielisiin ja/tai monikulttuurisiin henkilökohtaisiin verkkotoimijoihin ja IST Vuoden 2000 työohjelma 16

17 älykkäisiin toiminteisiin, joiden ansiosta käyttäjät voivat asioida saumattomasti valtion hallinnon tai paikallishallinnon kanssa, etenkin keskitetyn palvelun kautta. Toimissa tulisi käsitellä teollisuuden ja muiden asianosaisten yhteistä mielipidettä yhteisistä eritelmistä ja tarpeen mukaan standardeista, ja toiminnan odotetaan sisältävän toimivaltaisia viranomaisia koskevia valmistelutoimia, joilla varmistetaan onnistuneiden tulosten käyttöönotto. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Vuoden 1999 toimintalinjaa laajennetaan niin, että painopiste asetetaan pitkän aikavälin tutkimukseen (vuoden 2010 tavoite) ja ainoastaan valtion hallintoon ja paikallishallintoon (toisin sanoen Euroopan taso tai alueellinen taso pois luettuna). I.4 Ympäristö IST I.4.1 Älykkäät ympäristön, riskien ja hätätilanteiden hallintajärjestelmät (painopiste yleisissä järjestelmissä) Tavoitteet: Parannetaan ympäristön laatua ja kansalaisten suojaa ympäristöriskejä vastaan. Avaintekijä on kansalaisille annettavan luotettavan tiedon lisääminen. ympäristönhallintajärjestelmät (jotka koskevat myös sisäympäristöä), joiden painopiste on yleisissä laajennettavissa tietojärjestelmissä (joita käytetään esimerkiksi veden tai ilman saasteiden tai melun hallinnassa) hätätilanteiden hallintajärjestelmät, joiden painopiste on yleisissä laajennettavissa hätätilanteiden hallintajärjestelmissä, ja joita voidaan soveltaa myös luonnon vaaratilanteisiin ja teollisuuden riskeihin Tällaisten uusien järjestelmien tulisi olla tehokkaita ja niissä tulisi hyödyntää hajautettua tietojenkäsittelyä, kehittynyttä mallisimulointia ja ennusteita, UMTS:ää ja satelliittiverkkoja, tiedonhakua, sään ja maapallon seurantatietoja, paikkatietojärjestelmiä (GIS), anturiverkkoja, kehittyneitä havainnollistamismenetelmiä ja päätöksenteon tukijärjestelmiä. Työhön kuuluvat koko elinkaaren kattavat hätätilanteiden ja riskienhallinnan mukautuvat mallit ja välineet. TTK-toimilla olisi luotava ja vahvistettava alalle yhteinen näkemys standardeista, jotka koskevat yhteentoimivuutta, ympäristötietojen vaihtamista ja julkisille laitoksille (kuten ympäristöviranomaisille ja pelastuspalvelulaitoksille) tärkeitä menettelyjä. Lisäksi olisi tarkasteltava toimivaltaisia ympäristöviranomaisia koskevia valmistelutoimia, joilla varmistetaan onnistuneiden tulosten käyttöönotto. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Ympäristön ja hätätilanteiden yleisiä hallintajärjestelmiä koskevan vuoden 1999 työohjelman toimintalinjaa laajennetaan. Työn odotetaan täydentävän aihepiirikohtaisessa ohjelmassa "Energia, ympäristö ja kestävä kehitys" määriteltyjä erityistoimia vesivarojen hallinnan ja luonnollisten ja teollisuuden riskien alalla. IST I.4.2 Tietojen yhdistely ja älykkäät anturitekniikat humanitaarisessa miinanraivauksessa Tavoitteet: Työllä pyritään saamaan aikaan uusia ja parantamaan nykyisiä IST-ratkaisuja niin, että lisätään merkittävästi ja kohtuullisin kustannuksin humanitaarisen miinanraivauksen (esim. valvonnan, etsinnän, raivaamisen ja raivaamisen jälkitoimien) IST Vuoden 2000 työohjelma 17

18 nopeutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Kaikkein lupaavimpia kehitteillä olevia anturitekniikoita on tutkittava niin, että otetaan huomioon humanitaarisen miinanraivauksen vaatimukset. Erityinen painopiste asetetaan integroituihin monianturisiin ratkaisuihin, joita täydennetään tietojen yhdistely- ja koneoppimistekniikoilla ja asianmukaisilla viestintätekniikoilla. Työllä pyritään täyttämään vakaussopimukseen kuuluvien miinoista kärsivien maiden erityistarpeet. Prototyyppijärjestelmien todentamisessa, joka on olennainen osa kehitystä, on sovellettava yhteistä menetelmää ja määriteltyjä menettelyjä hyväksytyillä koealueilla. Tällainen järjestelmä ja menetelmä voidaan kehittää yhdessä Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) kanssa täydentävien toimien avulla. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Uusi toimintalinja. Koordinoidaan Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) asiaan liittyvien toimien kanssa. I.5 Liikenne ja matkailu TTK:n toimintalinjojen mukaisissa toimissa olisi tarkasteltava teollisuuden yhteistä näkemystä yhteisistä eritelmistä sekä standardien laatimista tai parantamista, jos se on tarkoituksenmukaista. Lisäksi olisi tarkasteltava toimivaltaisia liikenne- ja matkailuviranomaisia koskevia valmistelutoimia, joilla varmistetaan onnistuneiden tulosten käyttöönotto. IST I.5.1 Älykkäät liikenneinfrastruktuurit Tavoitteet: Parannetaan liikkuvuuden hallintaa niin, että edistetään kestävää talouden kasvua Euroopassa ja parannetaan kansalaisten elämänlaatua. Kehittyneet IST-seuranta- ja valvontajärjestelmät, joiden painopiste on tietunnelien ja rautateiden turvallisuudessa. Älykkäät integroidut kaupunkiliikenteen ja kaupunkien välisen liikenteen hallintajärjestelmät, joihin kuuluvat koordinoitu moottoriteiden valvonta, laajamittaisten tapahtumien ja kriisitilanteiden hallinta, ylikuormitettujen verkkojen ja verkkohäiriöiden hallinta, kehittynyt mallintaminen ja simulointi mukaan luettuina. Kehittyneet IST-järjestelmät, joilla tuetaan logistiikan ja yhteistoimintaresurssien hallintaa koko kuljetusketjussa. Tällä työllä tuetaan integroitua, kestävää matkustaja- ja rahtiliikennettä paikallisella tasolla ja kaikkialla Euroopassa. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Vuoden 1999 työohjelman toimintalinjoja jatketaan. IST I.5.2 Älykkäät ajoneuvojärjestelmät Tavoitteet: Parannetaan kaikkien liikennemuotojen turvallisuutta, viihtyisyyttä ja tehokkuutta. Se on mahdollisista ajoneuvoissa/kulkuvälineissä olevien älykkäiden järjestelmien kehittymisen ansiosta, ja siitä hyötyvät välittömästi kaikki kansalaiset. IST Vuoden 2000 työohjelma 18

19 kehittyneet kuljettajien/lentäjien/laivapäällystön tukijärjestelmät, joilla edistetään näkökykyä ja valppautta, käsittelyn turvallisuutta, automaattiista ajamista, säännösten noudattamista, hätätilanteita, liikennettä ja säätä koskevien tietojen antamista ja niihin reagoimista etäpalveluja tarjoavat kehittyneet järjestelmät sellaisilla aloilla kuten huolto, luotettavuus, etävianmääritys ja ajoneuvon suorituskyky, mukaan luettuina ympäristönäkökohdat, liikkuvuuteen liittyvät tietopalvelut ja tietoviihde Kahdella edellä mainitulla sovellusalalla (turvallisuus ja toiminta) toteutettavissa toimissa tarkastellaan ajoneuvojen sisäisiä laite- ja ohjelmistoalustojasekä käyttäjien ja palvelujen käyttöliittymiä, jotka kattavat ajoneuvojen välisen sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin välisen viestinnän. Lisäksi otetaan huomioon järjestelmän testi- ja arviointimenetelmät, jotta varmistetaan rakenneosien luotettava ja optimaalinen käyttö ja kehitetään teollisuuden yhteistä näkemystä yhteisistä eritelmistä ja ajoneuvojen sisäisistä laite- ja ohjelmistoalustoista. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Vuoden 1999 toimintalinjoja. jatketaan IST I.5.3 Parhaat käytännöt ja esittelytoimet sähköisessä maksunkeruussa Tavoitteet: Edistetään standardoitujen ratkaisujen käyttöönottoa liikenteen alan monipuolisessa sähköisessä maksunkeruussa ja maksujärjestelmissä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden alueilla. Kehitetään ja esitellään monitoimiseen sähköiseen maksunkeruuseen ja maksujärjestelmiin liittyviä laitteita ja laitoksia (jotka perustuvat lyhyen kantaman viestintäjärjestelmiä (DSRC) koskeviin standardeihin ja/tai matkaviestin- ja satelliittipaikannustekniikkaan), ja jaetaan niitä koskevaa tietoa. Toiminnalla olisi tuettava kysynnän hallintaa, ja sen tulisi kattaa tienkäyttömaksujen keruu, matkalippu- ja pysäköintimaksujen maksaminen ja käytön valvonta. Toiminnalla olisi mahdollistettava sähköisten maksujen integrointi eri liikennesovellusten välillä. Tämä toiminta on soveltuvin osin vuorovaikutuksessa Kasvu-ohjelman kestävää liikennettä ja liikennemuotojen yhteensopivuutta koskevassa avaintoiminnossa hahmoteltujen liikennepoliittispainotteisten tutkimus- ja esittelytoimien kanssa. Toiminta kattaa kolme alaa: parhaaseen käytäntöön liittyvä tiedotustoiminta, jolla edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa, koordinointia ja yhteentoimivia ratkaisuja monitoimisen sähköisen maksunkeruun ja maksujärjestelmien edistämiseksi kaikkialla Euroopassa esittelyt, joita käytetään yksityisyyden varmistavien turvallisten tosiaikaisten käyttötekniikoiden kokeilujärjestelminä. Tällaisilla esittelyillä olisi tuettava paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia monipuolisen sähköisen maksunkeruun ja maksujärjestelmien käyttöönoton edistämisessä, näihin liittyvät tiedon levittämistoimet mukaan luettuina. sähköisen maksunkeruun monitoimisten laitteiden ja järjestelmien integrointi ja esittely eri liikennemuotoja ja muita sovelluksia varten, mukaan luettuna etä-/lähiluettava käyttö julkisissa liikennevälineissä ja kiinteissä infrastruktuureissa. IST Vuoden 2000 työohjelma 19

20 Tarkasteltava toimintatyyppi: Parhaat käytännöt ja esittelyt. Yhteydet vuoden 1999 työohjelmaan: Uusi toimintalinja. IST I.5.4 Matkailupalveluja edistävät älykkäät järjestelmät Tavoitteet: Annetaan matkailijoille, matkustajille ja eurooppalaisille matkailupalvelujen tarjoajille mahdollisuus hyötyä "kaikkialla olevien älykkäiden" ympäristöjen kehittämisestä matkailupalvelujen parantamiseksi. matkailijoiden ja matkustajien käyttöön tarkoitetut innovatiiviset sähköiset tukijärjestelmät, joissa yhdistyvät uuden sukupolven matkaviestinnän multimediatietoja paikantamispalvelut ja dynaamisesti räätälöitävien käyttöliittymien edut niin, että tietojen ja palvelujen käyttö on paikasta riippumatonta ja käyttäjää kannustavaa matkailun arvoketjujärjestelmät, joiden avulla matkailualan ammattilaiset voivat suunnitella, integroida, parantaa, levittää ja edistää palvelujaan Uusien järjestelmien olisi sisällettävä dynaamisesti räätälöitävien käyttöliittymien edut (esim. ottamalla huomioon käyttäjäprofiili ja vuorovaikutus, todellinen ajankohta ja sijainti, käytössä oleva laite) ja tuettava innovatiivisia liiketoimintamalleja niin, että samalla mahdollistetaan nykyisten prosessien, palvelujen ja hajautetun tiedon mukauttaminen, uudelleenkäyttö ja integrointi. Järjestelmissä olisi käytettävä avoimia hajautettuja arkkitehtuureja, tuettava yhteentoimivuutta, laajennettavuutta ja laadunvarmistusta, ja niiden tulisi perustua yleisesti hyväksyttyihin yhteyskäytäntöihin. Uusien ratkaisujen tarjoamisen ja parhaiden käytäntöjen levittämisen sekä tulosten hyödyntämisen yhteydessä on huomioitava todentamis- ja arviointimenettelyt. Tarkasteltava toimintatyyppi: TTK. Yhteydet vuoden 1999 toimintaohjelmaan: Toimintalinjan painopistettä mukautetaan. IST Vuoden 2000 työohjelma 20

21 3.2 AVAINTOIMINTO II UUDET TYÖTAVAT JA SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI Tavoitteet "Tämän toiminnan tarkoituksena on kehittää tietoyhteiskunnan tekniikoita, jotka auttavat eurooppalaisia työntekijöitä ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, parantamaan kilpailukykyään maailmanmarkkinoilla. Samalla sillä pyritään parantamaan yksittäisten työntekijöiden työelämän laatua hyödyntämällä tietoyhteiskunnan tekniikoita, joilla voidaan lisätä joustavuutta monien työtapojen ja toiminnan organisoinnin nykyisten rajoitusten poistamiseksi, mukaan luettuina etäisyydestä ja ajasta aiheutuvat rajoitukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uusien työmenetelmien yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, erityisesti yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja elämänlaatuun kohdistuviin vaikutuksiin. Toiminta kattaa tavaroiden ja palveluiden kehittämisen ja kaupan erityisesti sähköisillä markkinoilla, ja siinä otetaan huomioon yksittäisten työntekijöiden, kuluttajien, yritysten ja organisaatioiden erilaiset tarpeet ja niihin liittyvä koulutus. Maailmanlaajuisuus, erityisesti markkinoiden nopea kehittyminen, ja sosioekonomiset tekijät ohjaavat tätä toimintaa, ja tavoitteena on kehittää ja esitellä maailman parhaat työ- ja yrityskäytännöt hyödyntämällä Euroopan vahvuuksia, kuten sähköisiä maksutapoja, älykortteja, matkaviestintäjärjestelmiä, liiketoimintaprosessien mallintamisohjelmistoja ja yritysjohtamiseen tarkoitettuja ohjelmistoja sekä kuluttajansuojaa" Terminologiaa koskevat huomautukset: Selkeyden vuoksi tässä avaintoiminnossa käytetään seuraavaa kahta määritelmää: Sähköisellä toiminnalla tarkoitetaan tietoyhteiskunnan tekniikoiden mahdollistamia työkäytäntöjä käsitteen laajimmassa merkityksessä sekä yksilön että organisaation tasolla. Sähköisellä kaupankäynnillä tarkoitetaan tietoyhteiskunnan tekniikoiden mahdollistamia yritysten ja kuluttajien välisiä käytäntöjä samoin kuin yritysten keskinäisiä sekä kuluttajien keskinäisiä käytäntöjä laajasti tulkittuna. 'Yrityksellä' tarkoitetaan myös voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Strategia, rakenne ja painopisteet Tausta: Vuodelle 1999 on ollut tyypillistä sähköiseen toimintaan ja sähköiseen kaupankäyntiin liittyvien uusien yritysratkaisujen ja -käytäntöjen kehityksen ja käyttöönoton yhä nopeampi eteneminen. Kun yritykset, työntekijät ja kuluttajat kaikkialla maailmassa alkavat tiedostaa digitaalisen talouden mahdollisuuksia, käy entistä selvemmäksi, että muutos on vasta alkanut ja että lukuisia haasteita on vielä ratkaistava, ennen kuin mahdolliset edut voidaan toteuttaa täysimääräisesti. Haasteena on kehittää luottamusta edistävä maailmanlaajuinen infrastruktuuri ja tutkia, kehittää sekä ottaa laajalti käyttöön uusia tekniikoita, sovelluksia, liiketoimintaprosesseja ja organisaatiokäytäntöjä, joilla parannetaan yrittäjien, työntekijöiden ja kuluttajien sekä pienten ja suurten yritysten valmiuksia osallistua maailmanlaajuiseen talouteen. Vuonna 1999 vastaanotettujen, avaintoimintoa II koskevien ehdotusten määrä ja monipuolisuus heijastivat tätä aiheiden laaja-alaisuutta. Tämän vuoksi vuoden 2000 työohjelmassa avaintoiminnon II painopisteet on määritelty valikoivasti, jotta se toimisi edelleen tehokkaasti eikä sitä laajennettaisi kattamaan liian monia aihepiirejä vain pintapuolisesti. Lopputuloksena on aloite, joka koskee vain muutamia keskitettyjä painopistealueita (toimintalinjoja) ja jossa IST Vuoden 2000 työohjelma 21

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.8.2017 COM(2017) 436 final 2017/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 10. helmikuuta 2003 PE 319.199/AMC 13-18 KOMPROMISSITARKISTUKSET 13-18 Mietintöluonnos (PE 319.199)

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0282(COD) 12. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä

Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä P7_TA(2013)0248 Kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmä Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2013 kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * P5_TA(2002)0498 Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi työturvallisuus-

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan tekniikat (IST) Vuoden 1999 työohjelma

Tietoyhteiskunnan tekniikat (IST) Vuoden 1999 työohjelma EUROOPAN KOMISSIO Tietoyhteiskunnan tekniikat (IST) Viidennen puiteohjelman mukainen tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskeva ohjelma Vuoden 1999 työohjelma www.cordis.lu/ist Sisältö

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0166(COD) teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 15.10.2013 2013/0166(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 137 final 2014/0073 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2007/0248(COD) 19.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ETAsopimuksen liitteen XIII (Liikenne) muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ETAsopimuksen liitteen XIII (Liikenne) muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.2018 COM(2018) 82 final 2018/0037 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ETAsopimuksen liitteen XIII (Liikenne)

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA

JULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean

Lisätiedot

KULTTUURI-, NUORISO-, KOULUTUS-, TIEDONVÄLITYS- JA URHEILUVALIOKUNTA. TALOUSARVIOMENETTELY 2002 (Valmistelija: Ulpu Iivari) AIKATAULULUONNOS

KULTTUURI-, NUORISO-, KOULUTUS-, TIEDONVÄLITYS- JA URHEILUVALIOKUNTA. TALOUSARVIOMENETTELY 2002 (Valmistelija: Ulpu Iivari) AIKATAULULUONNOS KULTTUURI-, NUORISO-, KOULUTUS-, TIEDONVÄLITYS- JA URHEILUVALIOKUNTA TALOUSARVIOMENETTELY 2002 (Valmistelija: Ulpu Iivari) AIKATAULULUONNOS 8. toukokuuta: Komissio hyväksyy alustavan talousarvioesityksen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. joulukuuta 2001 (13.12) (OR. en) 15152/01 LIMITE ECO 389 JAI 171 PESC 537

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. joulukuuta 2001 (13.12) (OR. en) 15152/01 LIMITE ECO 389 JAI 171 PESC 537 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. joulukuuta 2001 (13.12) (OR. en) 15152/01 LIMITE ECO 389 JAI 171 PESC 537 MENETTELYJEN TULOKSET Lähettäjä: NEUVOSTO Päivämäärä: 6. joulukuuta 2001 Ed. asiak. nro:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2014 COM(2013) 848 final 2013/0414 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS siviilikäyttöön tarkoitettua maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) 12628/00 DCL 1 LIMITE PUBLIC RECH 106 ATO 64 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: ST 12628/00 RESTREINT Päivämäärä: 30.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.03.2003 KOM(2003) 109 lopullinen 2003/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/92. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/92. Tarkistus 5.9.2018 A8-0245/92 92 Johdanto-osan 37 kappale (37) Viime vuosina verkon sisältömarkkinoiden toiminta on monimutkaistunut. Verkkopalvelut, joissa tarjotaan pääsy käyttäjien verkkoon lataamaan tekijänoikeussuojattuun

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C

9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9635/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 24. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Ed. asiak. nro:

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI. raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta. (kodifioitu toisinto)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI. raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta. (kodifioitu toisinto) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.05.2003 KOM(2003) 298 lopullinen 2003/0103 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean perustamisesta (kodifioitu toisinto)

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0199 (NLE) 11685/17 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 11. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: RECH

Lisätiedot

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2016 (OR. en) 14894/16 JAI 1006 ENFOCUSTOM 203 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. joulukuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Työohjelman päivitys vuodelle 2004

Työohjelman päivitys vuodelle 2004 EUROOPAN KOMISSIO Tietoyhteiskunnan pääosasto COM(2004)407 13.02.2004 Yhteisön monivuotinen ohjelma maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittämisen ja käytön tukemiseksi

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.9.2013 COM(2013) 639 final 2013/0313 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) 11932/17 TRANS 347 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 4. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi

Lisätiedot

Muutos 1 Sivu 25: Lisätään seuraava teksti kohtaan "c) Merkittävimmät köyhyyteen liittyvät tartuntataudit":

Muutos 1 Sivu 25: Lisätään seuraava teksti kohtaan c) Merkittävimmät köyhyyteen liittyvät tartuntataudit: Muutokset osaan "Ensisijainen aihealue 1: "Terveysalan biotieteet, genomiikka ja bioteknologia" komission päätöksessä C(2003)1952, tehty 27. kesäkuuta 2003 Muutos 1 Sivu 25: Lisätään seuraava teksti kohtaan

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) 5475/16 ADD 1 RECH 8 ATO 3 COMPET 18 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 19.

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Komission tiedonanto älykkäiden ja yhteentoimivien liikennejärjestelmien strategiaksi EU:ssa

Komission tiedonanto älykkäiden ja yhteentoimivien liikennejärjestelmien strategiaksi EU:ssa Komission tiedonanto älykkäiden ja yhteentoimivien liikennejärjestelmien strategiaksi EU:ssa E 142/2016 vp Asiantuntijakuuleminen liikenne- ja viestintävaliokunnassa 17.2.2017 Liikenneneuvos, johtava asiantuntija

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.3.2017 COM(2017) 146 final 2017/0066 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31, joka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.3.2017 COM(2017) 145 final 2017/0065 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta yhteistyöstä muilla kuin neljän vapauden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa LUOVA EUROOPPA (-) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ EACEA 6/6: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa. TAVOITTEET JA KUVAUS Tämä ehdotuspyyntöilmoitus perustuu kulttuurialan ja luovien alojen tukiohjelman

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 76 final 2016/0046 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) asianomaisissa komiteoissa Euroopan unionin puolesta

Lisätiedot

Uusi koheesiokumppanuus

Uusi koheesiokumppanuus Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot