KUOPION KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA VUOTEEN 2017

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA VUOTEEN 2017 PALVELUTARPEET VÄESTÖ TUOTTAMISTAVAT KUOPIO 2007

2 2 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

3 pion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2007:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIA VUOTEEN 2017 Kaupunginvaltuusto KUOPIO 2007 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

4 4 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

5 SISÄLLYSLUETTELO 0. YLEISTÄ PALVELUSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Väestömäärä ja rakenne, asiakaskunnan kehitys Palvelutarpeiden muutokset Palvelujen tuottamistavat Henkilöstömäärän kehitys Palveluverkostot Toiminnan ja talouden tasapainotussuunnitelma KOKO KAUPUNGIN STRATEGIA pion kaupungin toiminta-ajatus KUOPION PALVELUSTRATEGIA Palvelujen ryhmittely pion palvelustrategian visio ja strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät, niiden arviointikohteet ja tavoitteet vuosille ja vuodelle Kriittinen menestystekijä: Asukkaiden oman hyvinvointivastuun ja osallisuuden lisääminen Kriittinen menestystekijä: Palvelutuotannon uudistaminen asukaslähtöisesti Kriittinen menestystekijä: Palvelutuotannon vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Kriittinen menestystekijä: Palvelujen saavutettavuus YHTEENVETO LIITTEET Liite 1: Väestö ja ennuste alueittain vuoteen 2015 (1.1.) Liite 2: pion väestö (1.1.) vuosina ja ennuste vuosille ,. 2020, 2025 ja 2030 (1.1.) Liite 3: Palvelustrategia: Toimialojen nykytilannekuvaukset ja näkymiä tulevaisuuteen Liite 4: Palvelujen tuottaminen seudullisesti tai laajempana kuntayhteistyönä Liite 5: pion kaupunkiseudun yhteistyöluettelo pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

6 6 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

7 0. YLEISTÄ Palvelustrategian valmistelu aloitettiin työryhmällä, jossa olivat mukana viiden suurimman hallintokunnan sosiaali- ja terveys-, koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan- ja teknisten palvelujen toimialajohtajat sekä talous- ja strategiapalvelujen edustajat. Myöhemmin työryhmää täydennettiin ympäristökeskuksen, aluekeskuksen, tukipalvelujen ja Tervepion edustajilla sekä henkilökuntaneuvoston nimeämillä henkilöstön edustajilla. Palvelustrategialuonnosta esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa vuoden 2006 kesäkuussa ja joulukuussa, joissa saatiin evästystä strategian jatkotyöstämistä varten. Suomen Kuntaliitto on antanut kunnille suosituksen palvelustrategian laatimista. Suosituksen mukaan kuntien tulisi laatia linjaukset palvelujen järjestämisestä n. 10 vuodeksi eteenpäin. Lähtökohtana on kunnan oikeus itse päättää siitä, kuinka se tuottaa palveluja kuntalaisilleen. Kuntaliiton hankkeelle asettamat tavoitteet. Liitto haluaa: - mitoittaa kuntien lakisääteiset tehtävät vastaamaan niiden julkista rahoitusta - vahvan kunta- ja palvelurakenteen - kehittää kuntapalveluiden tuotantotapoja - lisätä kuntien ja seutujen yhteistyötä palvelutuotannossa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 PARAS -hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Sen tavoite on turvata kuntien vastuulla oleville palveluille riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. Kuntarakenteen on oltava elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä. Palvelut tulee järjestää laadukkaasti ja tehokkaasti, uutta teknologiaa hyödyntäen. Niiden on oltava vaikuttavia ja asukkaiden saatavilla. Kunta- ja palvelurakennetta johtava ryhmä valmisteli puitelain, joka linjaa uudistuksen toteutuksen. Hallituksen esitys puitelaista annettiin syyskuussa 2006 ja laki tulee voimaan Kuntien esitykset kuntaliitoksista ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta tulee tehdä mennessä. Kaikki kunnat laativat väestö- ja palvelurakenneanalyysin sekä toimeenpanosuunnitelman palveluiden järjestämisestä mennessä. Puitelain mukaan kaupunkiseutujen kuntien on laadittava mennessä yhteistyösuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää, miten seudulla parannetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä yli kuntarajojen. pion alueella em. suunnitelman tulee kattaa puitelain mukaan vähintäänkin pion seudun kunnat (pio, Siilinjärvi, Karttula ja Maaninka). Kaupungin palveluihin kuuluvat osaltaan myös asumispalvelut. Asumisen strategia valmistuu kesään 2007 mennessä. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

8 1. PALVELUSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Väestömäärä ja rakenne, asiakaskunnan kehitys pion väestömäärä vuoden 2006 alussa oli henkilöä. Vuoden 2005 aikana väestö lisääntyi 208 henkilöllä, joka on luonnollista väestönkasvua; muuttoliike oli jonkin verran negatiivinen. piossa syntyy vuoittain n lasta ja kuolee runsaat 700 henkilöä. Väestöennusteen mukaan väestönkasvu lähivuosina on n. 400 henkilöä/vuosi, josta n. kaksi kolmasosaa on luonnollista väestökasvua ja yksi kolmasosa muuttovoittoa. Vuoteen 2015 mennessä pion väestö lisääntyy runsaalla henkilöllä, asukkaan rajaa ei ennusteen mukaan saavutettaisi vuoteen 2030 mennessä. (Liitteet 1 ja 2: Väestö ja ennuste alueittain 2015 (1.1) ja pion väestö (1.1.) vuosina ja ennuste vuosille , 2020, 2025 ja 2030 (1.1)). Väestön ikärakenne vanhenee piossa. Seuraava kuvio osoittaa väestömäärien muutosta ikäryhmittäin viime vuosina. Vähennystä on ollut lasten ja v. työikäisten määrässä, kasvua on kaikissa ikäryhmissä 40 vuotiaista lähtien v. määrän kasvu on opiskelijamäärän lisäystä. Väestökehitys vuosina ikäryhmittäin Väestönlisäys kaudella yht. n henkilöä, josta Vehmersalmen liitoksessa siirtyneitä n Vuoden 2015 alkuun mennessä pion väestö kasvaa ennusteen mukaan n henkilöllä. Ikäryhmittäin 0-6 v. määrä kasvaa jonkin verran, mutta koululaisten määrä vähenee n oppilaalla, lukioikäisten määrä kasvaa vajaat v. määrä pysyy ennallaan. Yli vuotiaiden määrä kasvaa vajaalla henkilöllä ja v. määrä vähenee lähes samalla määrällä. 65 ikävuodesta lähtien henkilöitten määrä kasvaa kaikissa ikäluokissa, yhteensä n henkilöllä, ts. väestönkasvu painottuu voimakkaasti vanhimpiin ikäryhmiin. Lukumääräisesti kasvu on suurinta v. ikäluokassa, suuret ikäluokat siirtyvät siihen ikäryhmään. Suhteellisesti kasvu on suurinta yli 85- v., joka on myös suurin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjäryhmä. 8 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

9 Väestökehitys vuosina ikäryhmittäin Väestönlisäys kaudella yht. n henkilöä Pääosa tulevien vuosien väestölisäyksestä tapahtuu Saaristokaupungissa, pientä väestökasvua on keskustassa, Inkilänmäen alueella Pihlajaharjussa ja Männistö-Itkonniemi- Linnanpelto -alueella Pappilanmäellä. Muilla ns. vanhoilla asuntoalueilla, joissa ei uusia asuntoja rakenneta, väestömäärä vähenee tai pysyy ennallaan. Uusien asuntoalueiden ikärakenne on nuori ja vanhoilla asuntoalueilla vanhempi. Kaupungin sisäinen muutto vanhentaa asuntoalueiden asukkaiden keskimääräistä ikärakennetta luonnollista ikääntymistä nopeammin, koska nuorempi väestö muuttaa vanhoilta asuntoalueilta uusille asuntoalueille. Edellä on käsitelty pion ns. trendiennusteen mukaista väestökehitystä. piolle on tehty myös väestönkehityksen tavoite-ennuste, joka eroaa trendiennusteesta muuttovoittooletusten osalta. Tavoite-ennusteessa väestömäärä lisääntyisi lähivuosina henkilöä/vuosi. Luonnollinen väestölisäys olisi n. 300 henkilöä/vuosi ja muuttovoitto henkilöä/vuosi luvulla väestönkasvu hieman hidastuisi, mutta muuttovoitto säilyisi suhteellisen korkeana. Tavoite-ennusteen mukaan pion väestö lisääntyisi vuoteen 2030 mennessä n henkilöllä ja olisi silloin yhteensä n henkilöä. Väestöennusteita tarkistetaan muutaman vuoden välein ja korjataan tapahtuneen kehityksen pohjalta Palvelutarpeiden muutokset Väestön ikärakenteella ja sen muutoksilla on vaikutusta erilaisten palvelujen tarpeeseen. Väestön ikärakenteen vanheneminen tuo mukanaan vanhuksille tarkoitettujen palvelujen mm. hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän kasvua. Kouluikäisten määrän väheneminen vähentää koulutuspalvelujen tarvetta. Palvelurakennetta muuttaa myös palvelukysynnän muuttuminen ajan kuluessa, syntyy uusia palvelutarpeita joko lainsäädännön kautta tai muilla perusteilla. Taloudellisia voimavaroja pitäisi pystyä siirtämään supistuvilta toimialoilta laajeneville toimialoille. Toisaalta pelkkä voimavarojen siirtäminenkään toimialalta toiselle ei tulevaisuudessa ehkä auta, vaan saatetaan joutua supistamaan palvelutarjontaa. Kunnallisten palvelujen kysyntään vaikuttaa myös yhteisöllisyyden heikkeneminen ja lähisukulaisten eri paikkakunnilla asuminen. Osalla asukkaista menee entistä paremmin ja pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

10 toisaalta huono-osaisuus kasautuu joidenkin osalle aikaisempaa selvemmin. Tästä osoituksena on esim. lastensuojeluntarpeen viimeaikainen kasvu. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2004 kansainvälistymisstrategian, joka edellyttää maahanmuuttajien olojen kehittämistä piossa. Tämä luo uudenlaisia haasteita myös maahanmuuttajien palvelujen kehittämiseen. Kunnan taloudellisten voimavarojen kavetessa tulee tehdä palvelujen priorisointia siitä näkökulmasta, mitkä palvelut kunta tuottaa kaikissa tapauksissa itse ja kenelle palvelut tuotetaan, kohdejoukon mahdollinen rajaus sekä minkä laatuisina palveluja järjestetään. Toisaalta pitäisi pystyä joidenkin palvelujen tuottamisesta joko osittain tai kokonaan luopumaan. Lakisääteisten palvelujen tuottamisesta kunta ei voi tinkiä, mutta niissäkin voidaan tarkastella palvelujen laatutasoa ja tuottamistapaa. Vanhustenhuollon palvelujen voimakas kasvu on osin seurausta ns. suurten ikäluokkien tulosta vanhuusikään. Jatkossa tulee yhä enemmän pohtia sitä, missä määrin kasvava vanhuspalvelutarve hoidetaan kunnan toimesta ja missä määrin yksityiset toimijat ovat mukana palvelujen tuottamisessa. Kaupungin alueellinen kasvu ja pientalojen osuuden lisääntyminen aiheuttavat paineita verkostojen ja alueiden hoidon rationalisointiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelutarpeita tulevaisuudessa muuttavat pääasiassa väestön ikärakenteen ja kaupunkirakenteen muutokset sekä valtion kunnalle asettamien palveluvelvoitteiden muuttuminen Palvelujen tuottamistavat Kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu lainsäädännön nojalla kunnalle kuuluvista palveluista sekä muista kunnan järjestettäväkseen ottamista palveluista. Pääsääntöisesti palvelut rahoitetaan verovaroin osin asiakasmaksuin. Kunta voi tuottaa palvelut kokonaan itse, yhteistyössä muiden kuntien tai ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa taikka siirtää palvelutuotanto kokonaan kunnan ulkopuolisen organisaation toteutettavaksi. Hallintokunnat ovat käyneet ja ovat edelleen käymässä läpi omia palveluprosessejaan. Työ on tärkeää paitsi tuotantoprosessien yksinkertaistamiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi myös siitä syystä, että se lisää valmiutta tehdä kustannus- ja laatuvertailuja kaupungin ja ulkopuolisten tahojen tuottamien palvelujen välillä. Myös kaupungin taloudellinen tilanne vaatii toiminnallisten säästöjen etsimistä mm. palveluketjujen yksinkertaistamisen kautta. Palvelujen tuottaminen seudullisesti tai peruskuntaa suuremmalle alueelle voi olla keino palvelukustannusten alentamiseksi. Seudullista palvelutuotantoa on jo olemassa ja esimerkkejä palvelujen järjestämisestä laajemmalle alueelle voidaan hakea myös muualta Suomesta. Uusi teknologia ja verkkopalvelut ovat nopeasti laajenemassa. Ne luovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia palvelujen tuottamisen. Uudelle atk-sukupolvelle verkkopalvelut voivat olla luonteva tapa palvelujen hankkimiseen. Uusi teknologia ja verkot vahvistavat tärkeää osallisuutta ja vuorovaikutteisuutta palvelujen käyttäjien ja tuottajien välillä. piossa ollaan selvittelemässä ns. tilaaja tuottaja toimintatavan soveltamista kaupungin palvelutuotantoon. Vuoden 2007 aikana tehdään päätös mahdollisen tilaaja-tuottaja toimintatavan käyttöönotosta ja soveltamisaloista kaupungin palvelutuotannossa. Malleja palvelujen tuottamisessa voivat olla myös ns. isäntäkuntamalli, kuntayhtymä- malli, kunnallinen liikelaitos, osakeyhtiö, säätiö jne. 10 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

11 1.4. Henkilöstömäärän kehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä Suomessa kääntyy laskuun ja supistuu vuoteen 2020 mennessä henkilöllä. Työvoiman tarjonta on alenemassa ja työvoiman supistuminen on jo toteutumassa. Kuntien eläkevakuutuksen tietojen mukaan kunta-alalta on siirtymässä vuoteen 2020 eläkkeelle työntekijää eli puolet nykyisestä henkilökunnasta. Sama suuntaus on tapahtumassa myös yksityisellä sektorilla työskentelevien keskuudessa. Kilpailu työvoimasta tulee kiristymään, kun työvoiman määrä samana aikana vähenee. pion kaupungin palveluksessa on n henkilöä. Henkilöstön ikärakenne painottuu siten, että keski-ikä on nyt n. 47 vuotta ja vanhenee tulevina vuosina nopeasti. Vuosittainen henkilöstön vaihtuvuus, eläkkeelle jäännit ja muu vaihtuvuus on yhteensä n. 2 % koko henkilökunnasta. Vuoteen 2010 mennessä jää vanhuuseläkkeelle n. 300 henkilöä. Vuoden 2010 jälkeen vuosittain eläkkeelle jäävien määrä nousee ja on yli 100 henkilöä/vuosi. Vuoteen 2017 mennessä jää pin kaupungin henkilökunnasta vanhuuseläkkeelle n henkilöä ja lähtövaihtuvuus on arviolta n henkilöä. Eläköitymisen positiivinen hyödyntäminen edellyttää kaupunki- ja toimialatasoista henkilöstösuunnittelua. Turvatakseen jatkossakin osaavan ja korkeatasoisen henkilökunnan, on kaupungin kehitettävä kilpailukykyään ja houkuttelevuuttaan työnantajana. Se edellyttää panostamista työtekijöiden hyvinvointiin, työn sisältöjen ja johtamisen kehittämiseen, kilpailukykyiseen palkkaukseen ja muutenkin työnantajaimagon kehittämiseen. Uuden henkilöstön rekrytointitarvetta lisää yllä esitetty suuri eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden määrä. Palvelutuotannosta vastaavien velvollisuus on järjestää palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti niin, että asiakas saa asianmukaiset palvelut. Tästä seuraa tuotantotapojen jatkuva kehittäminen ja kriittinen arviointi. Tuotantotapojen muutoksilla ja uuden teknologian käyttöönotolla on vaikutuksia henkilöstön määrään ja henkilöstöltä vaadittavaan osaamiseen. Edellä mainittuihin muutoksiin sekä henkilöstön luonnolliseen poistumaan ja sitä kautta tapahtuvaan osaamisen häviämiseen pitää varautua ja niiden vaikutuksia henkilöstön määrään ja osaamiseen pitää ennakoida. Tämä tapahtuu kaupungin ja toimialojen ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, jota koordinoi työnantajapalvelu. (Kts. henkilöstöstrategia) 1.5. Palveluverkostot Eri ikäryhmien määrän kehityksellä on vaikutusta asuntoalueilla tarvittaviin palveluihin, niiden määrään ja laatuun. Alueen palveluvalikoiman pitäisi muuttua alueen asukkaiden tarpeiden mukaan ainakin ns. lähipalveluiden osalta, joita ovat mm. koulu- ja päivähoitopalvelut. Ns. vanhoilla asuntoalueilla alle kouluikäisten ja koululaisten määrän vähenemisen tulee näkyä päivähoitopaikkojen ja oppilaspaikkojen vähenemisenä sekä niitä palvelevien tilojen ja alueiden vähenemisenä (mm. leikkipaikat). Päivähoitoverkoston purkua on jo toteutettu irtisanomalla vuokratiloissa toimivia päiväkoteja ja siirtämällä näin vapautuneet paikat ja henkilökunta uusille asuntoalueille. Päivähoidon verkostotyöryhmä tarkastelee tilannetta vuosittain. Vanhoilla asuntoalueilla tapahtuva koululaisten määrän väheneminen tulee myös näkyä koulupaikkojen vähenemisenä. Kouluverkostotyöryhmän tehtävänä on tehdä tätä suunnittelu- pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

12 työtä. Toisaalta vanhojen asuntoalueiden elinvoimaisuudesta ja palveluverkostojen monipuolisuudesta huolehditaan mm. täydennysrakentamisella. Vanhuspalvelujen lisääminen on tulevaisuudessa väistämätöntä. Muiden palvelujen käytöstä vapautuvat tilat tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää vanhuspalvelujen tarpeisiin tai vapautuvista tiloista pitää pystyä luopumaan esimerkiksi myymällä ne yksityisille. Palvelujen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä palveluliikennettä ja poistamalla fyysisiä palvelujen käyttämisen esteitä. Palvelurakenteen muutoksessa on pohdittava kaupungin palveluverkostojen tulevaa kehittämistä ja samalla sitä, mikä palvelut taataan kaupunkilaisille asuntoalueittain ts. lähipalveluna tietyllä etäisyydellä ja mitkä palvelut ovat niitä, jotka tuotetaan yhdestä pisteestä koko kaupunkialueelle. Monet tulevista kaupungin asuntotuotannon laajentumisalueista ovat ns. autokaupunkialueita, joille ei välttämättä taata monipuolista palveluvarustusta. Palveluverkostosuunnitteluun voidaan liittää myös lähikunnat ja tutkia mahdollisuuksia tuottaa palveluja yhteisesti Toiminnan ja talouden tasapainotussuunnitelma Palvelustrategian perimmäisenä tavoitteena on edistää kaupungin järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamista suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullisesti. Vuoden 2005 aikana kaupunki kykeni pysäyttämään vuonna 2004 alkaneen alijäämäkierteen syvenemisen. Vuoden 2006 aikana puolestaan saadaan aikaan jo alijäämän pienentyminen, mikä tämän hetkisen näkemyksen mukaan tarkoittaa alijäämän asettumista 4-5 milj. euron suuruiseksi tarkasteltuna ilman pion Energian eriyttämisjärjestelyjä. Vuoden 2007 odotetaan olevan lähellä nollatulosta ja taloussuunnitelmavuosien odotetaan olevan ylijäämäisiä. Oman riskinsä kaupungin talouden positiiviselle kehittymiselle luo valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö, jonka vaikutukset tämän hetkisen tiedon mukaan ovat piolle negatiiviset 5-12 milj. /vuosi. Realistista kuitenkin on, että vuosina syntynyttä ja syntyvää alijäämää ei suunnittelukaudella, vuoteen 2010 mennessä, saada kokonaan katettua. pion talous on menossa kohtuullisella vauhdilla positiiviseen suuntaan. Oikean suunnan säilyttäminen jatkovuosina edellyttää käyttötalouden toimintakatteen kasvun hidastumista takavuosien tasosta. Jos kaupungin talous halutaan saada tasapainoon, tulee menokehityksen vuosittaisen kasvun olla alle 4 %. Myös kaupungin velkaantumisvauhtia on hidastettava. Talouden tasapainottamiseksi tullaan valmistelemaan poliittisen- ja virkamiesjohdon toimesta suunnitelma, jossa sovitaan tulevien vuosien etenemislinjaukset. Kaupunginhallitus esittää suunnitelman valtuustolle vuoden 2006 tilinpäätöksen yhteydessä. 12 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

13 Suuntaa-antava arvio ikääntymisen hinnan vaikutuksesta veroprosenttiin piossa , , ,00 25,00 20,00 "IKÄÄNTYMISEN HINTA"/ASUKAS (Euroa) Veroäyrin hinta (p) ,00 10,00 5,00 Arvio perustuu Pohjois-Savon liitossa kehitettyy HeMaasu -malliin. Arvion perustana on voimassaoleva ikärakenne-ennuste ja nykyinen kustannustaso sekä vuosien kustannuskehitys. Laskelmassa ei ole huomioitu esim. tuottavuuden kasvua ,00 Yllä olevassa kuvassa on esitetty suuntaa-antava trendiarvio ikääntymisen hinnasta lähtien nykytilanteesta. Kaupunki voi muuttaa kuvion esittämää kehitystä panostamalla vanhusten toimintakyvyn ylläpitoon ja yleiseen terveyden edistämiseen. 2. KOKO KAUPUNGIN STRATEGIA 2.1. pion kaupungin toiminta-ajatus pion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivat palvelut ja yhteiskuntarakenteen sekä hyvän elin- ja toimintaympäristön. Toimintaa ohjaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen. pion koko kaupungin strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syksyllä pion strategian mukaan pion visio 2012 ja keskeiset strategiset päämäärät ovat: UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU pio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki pio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

14 - pio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus - pion palvelurakenne on uudistunut - piossa on toimiva strateginen ohjausjärjestelmä ja vahva muutoskyky - pion kuntatalous on tasapainossa - pion palvelurakenne on uudistunut pion palvelurakenteeseen on tehty suuria uudistuksia ja toiminnan jatkuvasta kehittämisestä on tullut osa arkiajattelua. Palveluja tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti muiden palvelutuottajien kanssa. Merkittävä osa palveluista järjestetään seudullisesti. Uutta teknologiaa hyödynnetään aktiivisesti ja verkkopalvelut ovat keskeinen osa toimintaa. Palvelujen tuottamisessa on keskitytty olennaiseen ja järkeistetty prosesseja, mikä näkyy parantuneena palveluna ja tuottavuutena. Mottona on oikeat palvelut, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Asiantuntevalla henkilöstöllä on aktiivinen rooli palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset palvelut, joiden tuottamisessa kuntalaiset ovat osallisina. Kriittiset menestystekijät Palveluihin liittyviä kriittisiä menestystekijöitä kaupunkistrategiassa ovat: - laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut - palvelujen tuottamistapojen jatkuva arviointi ja uudistaminen - palvelutuotannon, henkilöstön ja talouden tasapainottaminen. 3. KUOPION PALVELUSTRATEGIA 2017 Palvelustrategia 2017 täsmentää koko kaupungin strategian palveluosuutta ja asettuu sen ja toimialastrategioiden välimaastoon samalla tavalla kuin henkilöstöstrategiakin. Palvelustrategialla ja henkilöstöstrategialla on tiivis yhteys toisiinsa. Toisaalta palvelustrategia liittää erillisohjelmat kuten esim. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, Ikäimmeisten strategia ja Terve- pio ohjelman hankkeet yhteen kaupunkistrategian ja vuosittaisen talousarvion kanssa. Palvelustrategia suunnataan kuntalaisille, kunnan työntekijöille ja ulkopuolisille markkinoilla toimiville palvelujen tarjoajille. Strategian linjaukset toimivat perustana vuosittaisen talousarvion ja pidemmän ajan taloussuunnitelman laatimiselle. Palvelustrategia tulee pitää ajan tasalla ja palvelujen tuotantotapoja on ajoittain arvioitava uudelleen. Palvelustrategia toimii perustana kunnan henkilöstösuunnitelman laatimiselle. Se kertoo, miten kunnan oma palvelutuotanto kehittyy ja henkilöstöstrategiassa määritellään, millaisella henkilöstöpolitiikalla tavoitteeseen päästään. pion palvelustrategia 2017 linjaa asioita n. 10 seuraavaksi vuodeksi, joka on Kuntaliiton suosituksen mukaista. Palvelustrategian päivitys tehdään koko kaupungin strategian päivityksen yhteydessä ja siinä sovittujen linjausten tulee kulkeutua toimialakohtaisten, tarkempien linjausten kautta toteutukseen vuosittaisessa talousarviossa. Palvelustrategian toteutumista seurataan vuosittain kaupunkistrategian ja talousarvion toteutumisen seurannan osana kolmannesvuosikatsauksissa (talousarvion seurantaraportit) ja koko vuoden osalta tilinpäätöksessä. 14 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

15 Palvelustrategian, henkilöstöstrategian ja kaupunkistrategian suhde pion strategia Henkilöstöstrategia - täsmentävät kaupunkistrategian palveluja ja henkilöstöä koskevia linjauksia Palvelustrategia Toimialojen strategiat Palvelustrategia linjaa palvelutuotantoprosessien uudistamista ja auttaa palkkaamaan henkilöstöä eläkkeelle jäävien sijaan tulevaisuuden haasteita vastaaviin tehtäviin. Se voi parantaa myös palvelumarkkinoiden toimivuutta, jos kunnat kykenevät ilmoittamaan, paljonko ne aikovat esim. vanhusten avopalveluita hankkia yksityisiltä palvelujen tuottajilta Palvelujen ryhmittely Seuraavassa kuviossa palvelut on jaettu karkeasti neljään ryhmään: Peruspalvelut, kilpailukykypalvelut, tukipalvelut ja viranomaispalvelut. Peruspalveluihin kuuluvat lähinnä kaupungin lakisääteiset tehtävät ja ne palvelut, joissa kaupungilla on järjestämisvastuu, kuten valtaosa sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuspalveluista, teknisistä palveluista ja pelastuslaitoksen palveluista. Nämä palvelut ovat tärkeitä asukkaiden turvallisuuden ja jokapäiväisen elämän sujumisen kannalta. Toisaalta ne ovat osittain myös kilpailukykypalveluita, koska varsinkin niiden toimimattomuus vaikuttaa mm. kaupungin imagoon negatiivisesti. Kilpailukykypalveluihin kuuluvat lähinnä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut sekä yritys- ja matkailupalvelut. Kilpailukykypalvelut voivat sisältää myös peruspalvelujen luonteisia palveluja kuten esim. kirjastopalvelut. Kilpailukykypalvelut liittyvät usein asukkaiden viihtymiseen, vapaa-aikaan ja elämän laatuun ja niiden määrä ja sisältö houkuttelee kaupunkiin asukkaita ja matkailijoita sekä luo ja ylläpitää kaupungin mainetta ja vahvistaa imagoa. Tukipalvelut lohkoon sisältyvät ne palvelut, jotka ovat pääasiassa kaupungin sisäistä toimintaa ja auttavat hallintokuntia varsinaisen palvelutuotantonsa aikaansaamisessa. Tukipalvelut eivät välttämättä näy suoraan asukkaille tai asiakkaille, mutta ovat merkittävä osa asiakaspalvelujen laatua ja sujuvuutta. Viranomaispalvelut käsittävät kaupungin viranomaistehtäviä kuten mm. tarkastus- ja lupaasioita jne. Tuki- ja viranomaispalveluja voidaan järjestää kuntien välisenä yhteistyönä. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

16 PALVELUJEN RYHMITTELY PERUSPALVELUT TUKIPALVELUT Talous ATK Sis. koulutus Tilapalvelut Konepalvelut Ruokapalvelut Hallinto Viranomaispalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Tekniset palvelut Koulupalvelut Pelastuspalvelut Hyvinvoinnin edistäminen KILPAILUKYKYPALVELUT Kulttuuripalvelut Vapaa-ajan palvelut Yrityspalvelut Ympäristöpalvelut Matkailupalvelu 3.2. pion palvelustrategian visio ja strategiset päämäärät Palvelustrategian visio on otettu suoraan koko kaupungin strategiasta ja strategiset päämäärät on johdettu siitä. pio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut - pio osallistuu asukkaittensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen järjestämällä ja oikein kohdentamalla peruspalveluja - pioon luodaan systemaattinen palautejärjestelmä palvelujen jatkuvaan arviointiin - pio luo toimintaedellytykset kaupungin kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistaville palveluille - pion palvelurakenne on uudistuva - pion palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 3.3. Kriittiset menestystekijät, niiden arviointikohteet ja tavoitteet vuosille ja vuodelle 2007 Kriittiset menestystekijät ovat niitä asioita, joissa tulee onnistua, jotta esitetty strategia toteutuu. Tavoitteet on määritelty sekä pidemmälle aikavälille (vuosille ) että vuodelle Vuoden 2007 tavoitteet ovat pääasiassa samoja kuin vuoden 2007 talousarviossa esitetyt koko kaupungin strategian tavoitteet. 16 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

17 3.3.1 Kriittinen menestystekijä: Asukkaiden oman hyvinvointivastuun ja osallisuuden lisääminen Palvelustrategiassa korostetaan asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja omaisten, sukulaisten ja ystävien vastuuta sekä huolenpitoa läheisistään. Panostetaan terveyden ja hyvinvoinnin kaikinpuoliseen edistämiseen ja ehkäisevään toimintaan. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen on läpikäyvä teema kaikessa kaupungin toiminnassa. Asukkaiden oman hyvinvointivastuun lisäämisessä ovat mukana asukkaiden itsensä ja heidän lähipiirinsä lisäksi kaikki hallintokunnat, sidosryhmät sekä kolmannen sektorin toimijat. Poikkihallinnollista yhteistyötä korostetaan yhteisten hankkeitten avulla (esim. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus piossa toimintakokonaisuus). Asukkaiden oma vastuu palvelujen kustannuksista lisääntyy varsinkin niiden palvelujen osalta, joissa kaupungin järjestämisvelvoite on vapaaehtoinen. Asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia lisätään mm. lapsi- ja nuoripoliittisen ohjelman, ikäihmisten strategian ja Tervepio -hankkeitten toteuttamisen kautta ja niistä saadut hyvät työskentelytavat ja kokemukset siirretään käytännön toiminnaksi. pio on mukana myös WHO:n Healthy Cities- ja kansallisessa Terve kunta verkostoissa, joista saatuja tietoja ja kokemuksia ulkomailta ja muualta Suomesta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Vapaan kansalaistoiminnan edistämiseksi kaupunki luo puitteita ja antaa mahdollisuuksia mm. järjestämällä tiloja ja avustamalla toimintaa. Avustusten vaikuttavuuteen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin luodaan mittaristo. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

18 Arviointikohde Tavoite Tavoite Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteuttaminen - Ikäihmisten strategian toteuttaminen - Vapaan kansalaistoiminnan - yhteisöllisyydenedistäminen - Toimintakyvyn ylläpidon puitteet aktiivisen elämäntavan tukeminen - Vanhemmuuden vahvistaminen - Lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen - Nuorten työllistäminen ja riittävän elintason turvaaminen - Hyvien käytäntöjen jatkaminen, levittäminen ja kehittäminen - Vanhustenhuolto: 1 toimintakykyinen vuosi lisää - Avustustoiminnan kohdentaminen - Tilojen käytön tehostaminen - Lähiö- ja kylätoiminta osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääjänä - Healthy Cities- ja Terve kunta verkostojen jatko - Perhepalveluverkoston perusselvitys osana Terve lapsuus arjessa -hanketta - Aktiivinen lapsuus ja nuoruus piossa - toimintakokonaisuus (Kulttuuripolku ja Liikuntapolku hankkeet) - Vanhemmuuden roolikartan jalkauttaminen - Alueellista moniammatillista yhteistyötä kehitetään - Välityömarkkinoiden kehittäminen (Nuorten työpajatoimintaa jatketaan ESR-rahoituksella, sosiaalisen työllistämisen yksikön kehittäminen) - Hyvän hoidon strategian käytäntöjen jalkauttaminen (vanhusten kuntosaliverkoston luominen) - Laaditaan kansalaisjärjestöstrategia ja kaupungin avustustoimintaa ohjaavat periaatteet - Talkooavustusten myöntämisperiaatteiden tarkistaminen - Selvitetään onko mahdollista antaa veloituksetta tiloja järjestöjen ym. käyttöön avustusten sijaan - Harrastehaku mm. terveyttä edistävän liikunnan ohjelma - Tervepio ohjelman toteutuminen - Tervepio ohjelman hankkeet Tervepio toimipisteverkosto määritelty Kriittinen menestystekijä: Palvelutuotannon uudistaminen asiakaslähtöisesti Palveluprosessien läpikäyminen tulee lähteä asiakkaan näkökulmasta ja palvelutuotantoprosessit tulee rakentaa siten, että asiakas itse palvelutilanteessa voi olla osallisena sen määrittelyssä. Palvelu tulee räätälöidä mahdollisuuksien mukaan asiakkaan tarpeisiin sopivaksi, sivuuttamatta asiakkaan omaa vastuuta asioittensa hoidosta. Omatoimisuuteen tulee kannustaa ja viranomaisen apu tulee olla kaikessa asiakkaan omatoimisuutta tukevaa. Asiakas ja hänen tarpeensa tulee hoitaa kokonaisuutena hallinnollisista rajoista riippumatta. Palvelutuotannon kustannustehokkuutta lisätään palvelutuotannon organisointia uudistamalla. Tilaaja-tuottaja toimintatavan ja sen käyttöönottoa palvelujen tuottamisessa selvitellään ja tehdään päätös mallin mahdollisesta soveltamisesta piossa. 18 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

19 Arviointikohde Tavoite Tavoite Asiakaslähtöiset palveluprosessit - Palvelutuotannon laatu - Prosessilähtöinen organisointi - Kaupungin kaikki keskeiset palveluprosessit on kuvattu - Palvelutuotannossa käytössä laadunhallintajärjestelmä - Asiakasryhmät ja niiden tarpeet määritelty asiakkuuden hallinta ja johtaminen - Poikkihallinnolliset prosessit tunnistetaan ja niitä kehitetään - Lapsiperhepalvelujen prosessien kuvaus tehty osana Terve Lapsuushanketta - pion vanhustenhuollon kehittämishankkeessa (KUVAKE) esitetyn toimintatavan ja organisoinnin käyttöönotto vanhuspalveluissa - Kaupungin laatupolitiikka on määritelty ja toiminnan kehitämisen prosessi kuvattu sekä käyttöönotto aloitettu. Toiminnan kehittäjien verkosto on rakennettu. - Jatketaan koulutoimen ja päivähoidon yhdistämisselvitystä siten, että mahdollinen yhdistäminen voisi tapahtua viimeistään seuraavan valtuustokauden alusta Kriittinen menestystekijä: Palvelutuotannon vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Parhaillaan on menossa kunta- ja palvelurakenneuudistus. Asiaa koskeva puitelaista päätettiin syksyllä. Laissa kunnat velvoitetaan laatimaan elokuun 2007 loppuun mennessä palvelusuunnitelmat, joissa esitetään palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa joko kunnallisesti tai kuntien kanssa yhteistyönä. Osa ns. tukipalveluista on helposti tunnistettavissa ja osa nivoutuu läheisesti varsinaiseen palveluun. Kaikki palvelut tulee läpikäydä siitä näkökulmasta, mikä on varsinaista palvelua ja mikä on siihen läheisesti liittyvää tuki- tai avustavaa palvelua. Tukipalvelut, jotka ovat niitä palveluja, jotka eivät näy suoraan kuntalaisille, ovat helpoimmin organisoitavissa laajemmalla alueella tuotettaviksi. Liitteissä on lueteltu kuntien yhteistyönä nykyisin tuotettavia palveluja sekä niitä palveluja, joita suunnitellaan tai on mahdollista tuottaa kuntien välisenä yhteistyönä (Liitteet 4 ja 5). Yksityinen palvelutuotanto täydentää jo nykyiselläänkin kunnallista palvelutuotantoa mm. vanhustenhuollossa ja lastensuojelussa. Tulevaisuudessa on löydettävissä muitakin kaupungin palveluja täydentävää yksityistä palvelutuotantoa, mutta se edellyttää toisaalta palvelumarkkinoiden syntymistä ja kaupungin tilaajaosaamisen sekä palvelujen hinnoittelun kehittämistä. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

20 Arviointikohde Tavoite Tavoite Palvelutuotannon organisointi uudistettu - Toimivat yksityiset palvelut - Päätös tilaaja-tuottaja toimintatavan soveltamisesta piossa on tehty - Palvelut tuotteistettu - Palvelujen tuottamisalue laajentunut - Palvelutuotannon sisällä olevat tukipalvelut on tunnistettu ja tehty suunnitelma eri osioiden jatkosta - Tukipalvelujen keskittäminen ja toiminnan tehostaminen - Yksityiset palvelut täydentävät kaupungin palvelutuotantoa silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti edullista - Koulutetaan tuotteistamisen tukihenkilö ja toteutetaan tuotteistamisen pilothanke esim. pion Ateriassa - Koulutuspalvelujen tuotteistaminen käynnistetään - Selvityksen pohjalta on tehty linjaukset tilaaja-tuottaja toimintatavan soveltamista ja käyttöönotosta - Laaditaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämä toimeenpanosuunnitelma (PARAS hanke) - Jatketaan tukipalvelujen keskittämistä konsernitasolla - ATK-palvelujen ja tietohallinnon eriyttämisratkaisun toteuttaminen - Seudun AKT-palvelujen keskittäminen - Tilaajaosaamista kehitetään tuotteistaminen, kustannustietoisuus, hankintalainsäädäntö - Tehdään suunnitelma vanhusten palveluasumisen tuottamisesta, kaupunki/muut Kriittinen menestystekijä: Palvelujen saavutettavuus Kaupungin tuottamien palvelujen saavutettavuutta parannetaan poistamalla fyysisiä palvelujen käytön esteitä ja kehittämällä sähköisiä palveluja. Palvelujen saavutettavuutta voidaan parantaa sijoittamalla palvelupisteet siten, että ne ovat kaikkien kuntalaisten helposti saavutettavissa (mm. rakenteelliset esteet) ja parantamalla palveluliikennettä. Palvelupisteiden aukioloajat tulee sovittaa asiakaskunnan tarpeiden mukaisiksi. Muutamia vuosia sitten tehty kaupungin verkkopalvelustrategia tulee päivittää ja valita ne sähköiset palvelut, joiden kehittämisellä ja käyttöönotolla voitaisiin ainakin osittain korvata ja täydentää nykyisiä palveluja. Verkkoasiointia tulisi ensisijaisesti kehittää ns. massapalveluihin, joista olisi saatavissa suurimmat hyödyt. Sähköisten palvelujen kehittämistä voidaan tehdä myös kuntien ja muiden toimijoiden välisenä yhteistyönä. Verkkopalvelujen kehittämiseksi on maassamme menossa lukuisia kehittämishankkeita. pion tulee seurata tiiviisti menossa olevaa kehittämistyötä ja olla siinä mahdollisuuksiensa mukaan mukana. Toisaalta kuntalaiset ovat yhä useammin halukkaita hoitamaan asiointiaan myös verkon kautta, koska se on ajasta ja paikasta riippumatonta. Verkkopalvelujen kehittäminen voisi vapauttaa työvoimaa muihin tehtäviin ainakin pitemmällä aikavälillä. Asiakaskyselyjä palvelujen toimivuudesta tehdään vuosittain ja saatua palautetta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. 20 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

21 Arviointikohde Tavoite Tavoite Asiakaspalvelupisteiden parantaminen - Sähköisen asioinnin osuus kokonaispalvelusta - Kaupungin asiakaspalvelun keskittäminen - Sähköiset palvelut täydentävät ja korvaavat perinteistä palvelutuotantoa - Hankesalkun määrittely ja toteutus - Järjestelmät harmonisoitu - Sähköiset asiakaspalvelujärjestelmät tukevat palveluprosessien kehittämistä - Rakentajien asiakaspalvelun keskittäminen - Palveluliikenteen kehittäminen - Pilot hankkeet toteutuksessa - Tervepio -seutukortti - Sähköisten palvelujen hankesalkku määritelty - Seudullinen seniorikanava toteutuksessa - Tehty päätös yhdenmukaisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotosta ja kehittämisestä - Tehdään asiakaskyselyt keskeisiltä asiakasryhmiltä ja kooste vuosittain palvelutyytyväisyydestä - Asiakaspalautetta hyödynnetään toimialoilla palveluprosessien kehittämisessä. 4. YHTEENVETO Palvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa vaikuttavat: Väestömuutokset, kuntien työntekijöiden eläköityminen ja uuden henkilöstön rekrytointi, kuntatalouden jatkuva kiristyminen, tuleva kuntarakenne ja palvelujen uudet järjestämis- ja tuottamismallit, kuntien välinen sekä muu yhteistyö palvelujen järjestämisessä, kansainvälistyminen, verkkoasioinnin tuleva kehittyminen jne. Palvelustrategiatyö on jatkuva prosessi ja käsillä oleva palvelustrategia on nähtävä poikkileikkauksena. Mm. valtakunnassa valmisteilla olevaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä puitelain soveltaminen saattaa tuoda tilanteeseen jatkossa uusia näkökulmia. Sellainen voi olla esim. puitelaissa mainittu palvelujen järjestämissuunnitelma, joka tulee kuntien tehtäväksi vuoden 2007 elokuun loppuun mennessä. Palvelustrategia on osa suunnittelujärjestelmää ja se asettuu kaupunkistrategian ja toimialakohtaisten strategioiden välimaastoon tiiviissä yhteydessä henkilöstöstrategiaan. Palvelustrategian tavoitteita tarkistetaan vuosittain kaupunkistrategian tavoitteiden tarkistamisen yhteydessä ja se linjaa kaupunkistrategian palveluja koskevaa osuutta. Palvelustrategian toteutumisen seuranta tapahtuu osavuosikatsauksissa ja koko vuoden osalta tilinpäätöksissä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämään kuntayhteistyöhön osallistuvat kunnat ja yhteistyön lopulliset muodot selviävät alkuvuodesta 2007, jonka jälkeen varsinainen puitelain tarkoittama työskentely aloitetaan. pion kaupungin palvelustrategia vuoteen

22 Liitteessä 3 on kuvattu kaupungin hallintokuntien palvelujen nykytilannetta ja kirjattu myös joitakin lähiajan kehitysnäkymiä. pion seudulla on kuntayhteistyö joittenkin palvelujen osalta jo alkanut ja vireillä on monia uusia yhteistyöhankkeita (liitteet 4 ja 5). pion palvelustrategia 2017 luo pohjaa mm. koko seudun tai laajemman alueen palvelustrategian laatimiselle. 22 pion kaupungin palvelustrategia vuoteen 2017

23 LIITTEET

24

25 VÄESTÖ JA ENNUSTE ALUEITTAIN VUOTEEN 2015 (1.1.) Liite 1 SUUNNITTELUALUE E1 Keskusta E2 Niirala E3+E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo C3 Päiväranta C4 Puijo (Inkilänmäki) 1) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H12 Jynkkä H11+G Levänen ja Pieni Neulamäki H14 Litmanen J11 Pitkälahti H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13-15 Hiltulanlh, Kiviharju, Vanuvuor B Sorsasalo Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi n ) Koko kaupunki yhteensä ) Nykyisten suunnitelmien mukaan Pihlajaharjun ensimmäiset asunnot valmistuvat v Täydennysrakentamisalueen väestönmäärä n asukasta. 2) Nykyisten suunnitelmien mukaan Pappilanmäen ensimmäiset asunnot valmistuvat v Alueen väestönmäärä on maksimissaan n. 550 asukasta. 3) Ennuste tarkentuu kun väestöennuste uusitaan

26 Liite 2 pion väestö (1.1.) vuosina ja ennuste vuosille , 2020, 2025 ja 2030 (1.1.) VUOSI YHT * ENNUSTE * Vuoden 2005 alussa Vehmersalmen liittyminen pioon nosti pion väkilukua n henkilöllä.

27 1 Liite 3 PALVELUSTRATEGIA: TOIMIALOJEN NYKYTILANNEKUVAUKSET JA NÄKYMIÄ TULEVAISUUTEEN

28 2 PALVELUSTRATEGIALINJAUKSIA TOIMIALOITTAIN Koulutuspalvelut Perusopetus Perustusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään maksutonta perusopetusta sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää perusopetuspalvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus koskee siten myös Suomessa vakinaisesti asuvia muun maan kuin Suomen kansalaisia. Lisäksi kunta voi järjestää perusopetuksen oppimäärän suorittaneille vuoden kestävää lisäopetusta, maahanmuuttajille valmistavaa opetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa. Esi- ja perusopetuspalvelut ovat lähipalveluja. Perusopetuksen tavoitteet, sisällöt ja opetukseen käytettävä aika on säädetty kansallisesti joita tulee hallintomallista riippumatta noudattaa Valtioneuvoston koulutuksen kehittämissuunnitelma vuosille : Perusopetuksen kehittämisessä on keskeistä koulutuksen perusturvan vahvistaminen, opetussisältöjen ja menetelmien kehittäminen, oppimisympäristön laadun parantaminen, toimenpiteet syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä koulutuksen ohjausjärjestelmän vahvistaminen. Edelleen koulutuksen kehittämissuunnitelmassa kannustetaan opetuksen järjestäjiä yhteistyöhön joustavien paikallisten ja alueellisten koulutusrakenteiden kehittämiseksi. Alueellisen yhteistyön keskeisiä kohteita ovat opetuksen ja sen tukipalveluiden kehittämisessä sekä erityisosaamista tai moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Yhteistoiminnan kehittäminen on erityisen tärkeää syrjäytymisen ehkäisyssä, oppilashuoltotyössä ja erityisopetuksessa. Nykytilanne: Opetustoimi järjestää yleisopetuksen lisäksi erityisopetusta, lisäopetusta, maahanmuuttajien valmistavaa opetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa. Päivähoito vastaa pääsääntöisesti esiopetuksen järjestämisestä. Oppivelvollisuusikäisten lasten määrä laskee ennusteen mukaan vuoteen 2012 mennessä n lapsella (v ja v ). Oppilasmäärän pieneneminen vaikuttaa tulevina vuosina henkilöstön, opetusryhmien ja koulujen määrään. Kaupungin sisällä oppilasmäärä kasvaa eteläisellä alueella, erityisesti saaristokaupunginosassa, ja vähenee vanhoilla asuntoalueilla. Toisaalta opetuksen järjestämiseen vaikuttaa erityistuen tarpeessa olevien oppilaiden suhteellisen osuuden kasvu ikäluokka kohti. Tämä edellyttää mm. erityisopetuksen uudelleen järjestelyjä tehostamalla toimintaa ja oppilashuollollisten palvelujen kysynnän kasvua. Tällä hetkellä erityisopetuspäätöksellä olevia oppivelvollisuusikäisiä oppilaita on 7,5 % (688 oppilasta), joista 30 % on sijoitettu yleisopetuksen opetusryhmiin. Lisäksi oppilaista noin 22 % saa osa-aikaista erityisopetusta. Lisäopetusta (10-luokkatoiminta) on tarjottu kysynnän mukaan niille peruskoulun päättäneille oppilaille, jotka eivät ole päässeet toisen asteen koulutukseen. Opetukseen on vuosittain osallistunut oppilasta. Lisäopetusta on kehitetty toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa ja lähivuosina yhteistyö lisäopetuksen järjestämisessä lisääntyy. Vuodesta 2004 pion kaupunki on järjestänyt päivittäistä iltapäivätoimintaa yhteistyössä palveluntuottajien kanssa sitä tarvitseville 1. luokkien ja erityisopetuksen oppilaille sekä mahdollisimman monille 2. luokkien oppilaille. Iltapäivätoimintaa tarjotaan lähes kaikkien pion alueen koulujen (myös yksityiskoulujen) oppilaille. Koulutuslautakunta päättää lukuvuosittain iltapäivätoiminnan maksujen suuruudesta. Toimintaan on osallistunut vuosittain koululaista. Tulevat linjaukset: Perusopetuspalvelujen turvaaminen pienenevien ikäluokkien tilanteessa edellyttää kunta- ja palvelurakenteen kehittämistä lähtökohtana palvelun luonne ja saavutettavuus asiakkaan näkökulmasta (Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma ). piossa kokonaisoppilasmäärän pienentyessä vapautuvaa resurssia tulee ohjata opetuksen laadun säilyttämiseen mm. turvaamalla opetuksellisesti toimivat ryhmät siten, että voidaan taata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimistavoitteiden saavuttaminen.

29 3 pio tuottaa perusopetuksen palvelut jatkossakin pääasiassa itse. Kuitenkin yhteistyötä on syytä lisätä lähikuntien kanssa myös perusopetuksen osalta. Seutukunnallisesti selkeytetään erityisopetuksen yms. tukimuotojen osalta sitä, mitä lähipalveluja kunnat tuottavat itse (ja omien yhteistyökumppaneidensa kanssa), mitä lähipalveluja tuotetaan yhdessä seudullisin ratkaisuin, mitä seudullisia (erityis-)palveluja tuotetaan yhdessä ja mitä erityisopetuksen toteutusta palvelevia toimintoja tuotetaan tai hankitaan yhdessä. Toteutetaan yhdessä opetuksen kehittämistoimia, arviointia, henkilöstön koulutusta ja hankkeita vaikuttavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi. Lukio-opetus Opetusministeriö voi myöntää luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksissa. Mikäli lukiokoulutusta järjestetään, on koulutuksen järjestäjän tarjottava vähintään valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset eri oppiaineiden pakolliset ja syventävät kurssit. Valtioneuvoston koulutuksen kehittämissuunnitelma vuosille : Opinto-ohjauksen laatua ja saavutettavuutta parannetaan. Erityisopetuksen tarve selvitetään ja ryhdytään tarvittaessa lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Lukion opiskelijahuoltoa tehostetaan opiskelijoiden psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä lisäämään lukioiden välistä yhteistä opintotarjontaa sekä oppilaitosten alueellisen koulutustarjonnan suunnittelua yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja muiden oppilaitosten kanssa ja laajennetaan verkko- opetuksen käyttöä. Opintojen hyväksilukemisen tehostamiseksi tehtyjen toimenpiteiden toteutumista arvioidaan opiskelijoiden yhdenmukaisen kohtelun ja oikeusturvan näkökulmasta. Tehostetaan uusien innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen hyödyntämistä ja verkkopalveluja. Opetuksen sisältöjä kehitetään niin, että niissä otetaan entistä paremmin huomioon yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Nykytilanne: piossa toimii 5 päivälukiota ja aikuislukio. Lukiopaikka turvataan %:lle kuopiolaisista perusopetuksen päättävistä oppilaista joko lukiossa tai kahden tutkinnon (ammatillinen ja lukio) kautta. Vuonna 2005 oli vuotiaita ja v ennusteen mukaan Vuonna 2006 ensisijaisia hakijoita oli 772. Aloituspaikkoja on käytössä Lukion aloittaneista vieraskuntalaisia on n. 26 %. pion nykyiset päivälukiot koon mukaan ryhmiteltyinä: Opisk. määrä yli 501 yht. v v v. 2006* * Linnanpellon lukio lakkautettiin Tulevat linjaukset: Lukioverkoston tarkastelua sekä opetuksellista ja toiminnallista kehittämistä jatketaan. Kartoitetaan yhteistyömahdollisuudet lähiseudun lukioiden kanssa. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla ns. maakuntalukiomalli, jossa lähiseudun pieniä lukioita ryhmittyisi opetuksellisten ja toiminnallisten tavoitteittensa pohjalta jonkin pion ison lukion kanssa. Itäsuomalainen oppimisverkosto ja Pohjois- Savon urheiluakatemian toiminta pyritään vakiinnuttamaan. Lukio- opetuksessa on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvanut jatkuvasti. Tuen määrä on ollut aivan riittämätön (n.1h/lukio/vko). Siirtyminen isompiin yksiköihin lisää entisestään tuen tarvetta. Samoin oppilaanohjaukseen tulee kohdentaa jatkossa lisäresursseja. Isoissa lukioissa tarvitaan ehdottomasti kokopäivätoimisia oppilaanohjaajia. Erityisopettajan virka on perustettu Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien ryhmäkokoja on voitava pienentää, jotta vuonna 2005 käyttöönotettujen opetussuunnitelmien tavoitteet voidaan saavuttaa Taulukko vuotiaat ennuste (pion väestöennuste )