LAPSEMME. Terveestä vauvasta terve aikuinen. Kiroilu kuriin. Tulta turvallisesti Kirjastosta koko kansan olohuone. Koira apuna oppitunneilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Terveestä vauvasta terve aikuinen. Kiroilu kuriin. Tulta turvallisesti Kirjastosta koko kansan olohuone. Koira apuna oppitunneilla"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2013 LAPSEMME Kiroilu kuriin Tulta turvallisesti Kirjastosta koko kansan olohuone Koira apuna oppitunneilla Terveestä vauvasta terve aikuinen

2 Pääkirjoitus Kasvattamisen vaikeudesta APOBASE. PARASTA KESÄIHOLLE. Yhä useamman suomalaisten mielestä.* T änä keväänä on puhuttu paljon kasvatuksesta, kurista ja kurinpidon rajoista. On vaadittu opettajille lisää valtaa, vanhemmilta vastuuta ja nuorisolta parempaa käyttäytymistä. Julkisessa keskustelussa on käytetty surutta yleistyksiä, niin nuorista, vanhemmista kuin kouluista ja opettajistakin. Siihen on helppo sortua, koska niputtaminen tiivistää tekstiä ja kärjistää viestiä. Kielteiset yleistykset ovat harvoin reiluja tai totuudenmukaisia. Todellisuudessa valtaosa nuorista käyttäytyy hienosti ja enemmistö vanhemmista kantaa esimerkillisesti vastuuta lapsistaan. Lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset tekevät enimmäkseen upeaa työtä kasvattajina ja näyttävät hyvää mallia aikuisuudesta. Sitä todistavat tutkimukset, joiden mukaan suurin osa suomalaislapsista voi oikein hyvin. Nuorten kurittomuus ei ole uusi keskustelun aihe. Ei myöskään ole uusi ilmiö, että sukupolvien välille rakennetaan rintamalinjoja. Nytkin on välillä kuulostanut siltä, että olemme ajautumassa jonkinmoiseen sukupolvien sotaan. Se ei voi olla hyvä suunta kenenkään kannalta. Kasvattaminen ei aina ole helppoa, mutta ei ole kasvaminenkaan. Lapsesta aikuiseksi siirtyminen on matka, joka toisilta sujuu leppeässä myötätuulessa, toisten reitille osuus liikaakin myrskyjä ja karikoita. Vaikka edessä näkyisi vaikeuksia, matkan alkamista ei voi siirtää, eikä sitä voi jättää tekemättä. Siksi on tärkeää ymmärtää, että olemme nuorten kanssa samassa veneessä, yhteisellä seikkailulla kohti tuntematonta mutta hyvää määränpäätä. Voi olla, että hetkittäin vanhempi huomaa toivovansa, että matka olisi nopeammin ohi. Silloin pitää muistaa, että ei ole tilanteessa yksin, eikä ole häpeä etsiä ja ottaa vastaan apua. Keskinäinen luottamus, tunne siitä, että ollaan samalla puolella, on oleellista niin vanhemman ja nuoren kuin opettajan ja koululaisen välillä. Luottamus kasvaa yhdessä koetuista asioista, jaetuista ajatuksista ja yhteisesti sovituista pelisäännöistä. Vanhemmilta se vaatii läsnäoloa, kuuntelemista ja paljon perheen yhteistä aikaa. Hyviä yhteisiä kesäpäiviä! Liisa Partio, päätoimittaja Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista. *Apobase-perusvoiteiden myynti kasvoi kaikista apteekeissa myytävistä perusvoiteista eniten vuonna Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Terveestä vauvasta terve aikuinen Lapsuuden elinolosuhteet vaikuttavat aikuisiän terveyteen 15 Lasten asialla 16 Frida ja Milli auttavat oppimaan Koira on verraton apuri oppitunneilla 19 Isän kynästä 22 Ei on ei Ei-sanan avulla vanhempi luo turvalliset rajat 26 Pyöräillään! 28 Koko kansan olohuone Kirjastojen tarjonta on moninaista 32 Kiroilu kuriin 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Kuorolaulu vei mennessään Kulttuurikierros 38 Isänä nyt Yhdessäolo on tärkeintä 41 Kysy lapsen oikeuksista 42 Turvallisesti tulen kanssa 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , lapsemme@mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) , jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser. fi. Lapsemme 3/2013 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 42. vuosikerta. Lapsemme 2/2013 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Valitse Otto & lahjoitus Pääsihteerin pohdintoja Kiitos kaikille Kevätilokeräykseen osallistuneille! Keräyksen tuotolla yhdistyksemme ylläpitävät perhekahviloita ja järjestävät kerhoja, retkiä ja monenlaisia tapahtumia. Vaikeat tunteet puheeksi Viime vuonna lähes tuhat vanhempaa otti yhteyttä MLL:n Vanhempainpuhelimeen tai Vanhempainnetin kirjepalveluun. Vanhemmuutta koskevissa yhteydenotoissa yleisimmiksi puheenaiheiksi nousivat vanhemman vaikeat tunteet sekä perheelämän odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti Unelmien välituntialue Otavan koulu Mikkelistä sekä Kuopion Steinerkoulu Virkkula voittivat tämän vuoden Koulurauha-kilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella yhteisöllisyyttä lisäävä unelmien välituntialue. Alueesta laadittiin pienoismalli ja juliste. Otavan koulun 6A ideoi koulun pihalle liikuntapaikan, jossa oli mm. kiipeilyseinä, keinut, pukkitappelupuomit ja pallopelimahdollisuudet. Ideana oli, että ei ole aikaa riidellä, kun on paljon tekemistä. Kuopion Steinerkoulun 9. luokka kuunteli koko koulun toiveita ja kehitteli niiden pohjalta hulppean huvipuiston vuoristoratoineen ja smoothie-baareineen. Voittajat palkittiin 500 euron Lappset Groupin tuotelahjakorteilla. Yleisöäänestyksessä ykkösiksi tulleet Lattomeren koulun luokka Porista ja Riihikallion koulu Tuusulasta saivat töistään kunniamaininnan. Nousiaisten Valpperin koulun luokkaisten ehdotus. Vanhempainnetissä uutta Vanhempainnetissä on avautunut Kysy asiantuntijalta -osio, jossa käsitellään kuukausittain eri teemoja. Toukokuun teemana on uni. Kesäkuussa vanhemmat voivat kysyä päihdekasvatuksesta. Nettisivusto on täydentynyt myös raskausajan hyvinvoinnista kertovalla osiolla. Uutta on myös vanhemmuudesta ja lapsiperheen elämästä kertova Arkea ja onnea -blogi. Jo yli tykkää! Selvin päin kesään Koulun päättymistä ja loman alkamista kannattaa juhlia selvin päin, muistuttavat järjestöt yhteisessä kampanjassaan. Tietoa ja vinkkejä päihteettömään ilonpitoon saa osoitteesta Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä. Liity kaveriksemme facebookissa. Kuulet tuoreet kuulumisemme ja voit välittää viestiä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista tuttavapiirissäsi. facebook.com/mannerheiminlastensuojeluliitto Kuva: Colourbox Otto & lahjoitus -kampanjassa automaatilla asioiva asiakas voi nostoa tehdessään valita, haluaako hän lahjoittaa samalla rahaa MLL:lle. Lahjoitussumma on 2 euroa. MLL on lahjoituskohteena Otto-automaateilla Seminaari lapsen hyvästä kasvusta Lapsen hyvän kasvun eväät -seminaari järjestetään Helsingissä Varhaiskasvattajille tarkoitettu seminaari on maksuton. Ohjelma ja ilmoittautumiset elokuussa liiton nettisivuilla. Uusia julkaisuja Vauva nukkuu -lehtisessä kerrotaan vauvan nukkumisesta ja yksinkertaisista keinoista vastasyntyneen ja isomman vauvan unen parantamiseksi. Lehtisessä esitellään myös erilaisia unikouluja. Taapero nukkuu -lehtisessä on tietoa pienen lapsen unesta, tyypillisistä univaikeuksista ja siitä, miten koko perheen yöunia voidaan parantaa. Lehtiset ovat saatavissa myös ruotsinkielisinä Babyn sover ja Småbarnen sover. Tilaukset Uni Taapero nukkuu Uni Kuva: Colourbox Koulurauha julistetaan Porissa Vauva nukkuu murrosikäisen vanhempana olemisesta Eräänä päivänä se alkoi. Pam - ovi paukahti kiinni. Ja huoneen ovelle ilmestyi kylttejä käyttäytymisohjeineen. Nuori katsoi minua uusin, kriittisin silmin. Sain tietää pukeutuvani väärin ja olin muutenkin kiusallinen tapaus. Fashion crime tai jotakin sen tapaista. Joka päivä ilmestyi uusia asioita, joihin piti ottaa kantaa. Heti. Koska muutkin saivat, eikä kenenkään muunkaan tarvinnut. Minulla ei ollut vastauksia liukuhihnalla ja jäin aina kiinni epäloogisuudesta. Mutta pikku hiljaa opin, että ei ole kiire. Asioita voi ja pitää pohtia yhdessä: mitä itse ajattelet tästä? Miten sinä kuvailisit sitä mitä tapahtui? Nuori tarvitsee itsenäistyessään vanhemman, joka jarruttaa sopivasti. Vanhemman, joka luottaa ja on kiinnostunut nuoren ajatuksista ja kokemuksista. Vanhemman, joka on läsnä ja välittää, joka kertoo, mitä mieltä on asioista, ja mitä ei hyväksy. Vanhemman, joka vastaanottaa nuoren tunteita, mutta pysyy rauhallisena, turvallisena ja lujana. Ei se helppoa ole, mutta yleensä siitä on selvitty. Hyviä vinkkejä kaiken ikäisten lasten vanhemmille löytyy uudistuneesta Vanhempainnetistä, käykää katsomassa! Mirjam Kalland Arpoja työmme hyväksi MLL:n jäsenenä saat seuraavan lehden liitteenä 5 arpaa, jotka voit halutessasi lunastaa. Arpoja voi myös ostaa MLL:n yhdistyksistä ja piiritoimistoista Viisi euroa kappaleelta maksavien arpojen palkintoina on mm. henkilöauto, matkalahjakortteja, polkupyöriä, risteilyjä ja kodinkoneita. 34 äitiä sai äitienpäivänä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana. Ei lahjoja Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lahjoja, voit pyytää ystäviäsi antamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Kysy lisää p Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/2013 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuva: MLL:n Punkalaitumen yhdistys Kuntoutussäätiö muuttaa Paimion sairaalaan MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö muuttaa uusiin toimitiloihin Paimion sairaalaan maaliskuussa 2014, jolloin sen nykyisen Pöytyällä sijaitsevan päätoimipaikan, Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen vuokrasopimus päättyy. Korvaavia tiloja etsittiin pitkään. Sopivat toimitilat löytyivät lopulta arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemasta Paimion sairaalasta, jonne säätiö keskittää valtakunnallisen toimintansa. Uudet tilat mahdollistavat myös toiminnan laajenemisen, säätiön vt. johtaja Seppo Ristilehto sanoo. Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö edistää sairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissä ja sosiaalisissa vai keuksissa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään. Säätiö tuottaa ja kehittää laitos- ja avomuotoisia kuntoutuspalveluja lapsiperheille sekä koulutus-, konsultointi- ja työnohjauspalveluja alan ammattilaisille. Viime vuonna säätiön palveluja käytti yli 650 perhettä. Asiakkaina oli noin lasta, nuorta ja aikuista. Vapaaehtoiset päivystävät suojateillä Uudenmaan piiri ja alueen paikallisyhdistykset järjestävät jälleen kouluvuoden alkaessa suojatiepäivystyksen vapaaehtoisten voimin. Tempauksen tarkoituksena on kiinnittää autoilijoiden ja muiden tiellä liikkujien huomio lapsiin ja varmistaa pienten koululaisten turvallinen kadun ylitys. Lisätiedot: uudenmaanpiiri.mll.fi ja p Katso, mitä lähellä tapahtuu: Paimion sairaalan pienoismallin äärellä vt. johtaja Seppo Ristilehto, hallituksen puheenjohtaja Olli Hakkarainen ja vastaava kuntoutuspäällikkö Seppo Laine Kuntoutussäätiöstä sekä kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä, teknillinen johtaja Juha Rantasalo ja sairaalainsinööri Marko Mäkelä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiristä. Vauvat värikylvyssä Punkalaitumen yhdistys järjesti keväällä yhteistyössä kirjaston kanssa vauvoille taidenäyttelyn. Avajaispäivänä vauvat pääsivät itsekin kokeilemaan taiteen tekemistä kaikilla aisteillaan. Taideteoksia syntyi, ja ne maistuivat mm. mustikalta ja mangososeelta. Värikylpijöiden työt ripustettiin kuivumisen jälkeen esille grafiikka-taidenäyttelyn yhteyteen. Kuva: MLL:n Uudenmaan piiri CAMILLA HEIKKILÄ Ideat puntariin MLL:n paikallisyhdistyksissä syntyy jatkuvasti uusia toimintamuotoja. Jotta hyvät ideat saataisiin käyttöön muillekin, niitä on hyvä arvioida ja kiteyttää. Tätä varten MLL:ssa on kehitetty Hyvällä mallilla -arviointifoorumi. R aision paikallisyhdistyksessä oltiin tänä keväänä tilanteessa, jossa perhekahvilatoimintaan tehtiin muutoksia ja samalla mietittiin, että olisi hyvä tarkastella toimintaa laajemminkin. Aikaisemmin perhekahvilassa oli palkattu työntekijä, mutta tammikuusta 2013 perhekahvilatoiminta on järjestetty vapaaehtoisvoimin. Samalla huomattiin, että tarvetta olisi useammalle kuin yhdelle perhekahvilapäivälle. Arviointi ei ole arvostelua Raisiolainen Marja Kannisto oli käynyt MLL:n Hyvällä mallilla -ohjaajakoulutuksen ja kutsui arviointifoorumin koolle. Hän huomasi, että arviointiin suhtauduttiin ensin varauksellisesti. Arviointi miellettiin ensin arvosteluksi, vaikka siitä ei ole ollenkaan kyse, Kannisto kertoo. Arviointikeskustelussa on tarkoitus löytää toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Arvioinnin voisi rinnastaa työelämän kehityskeskusteluun, jossa kartoitetaan nykytilanne ja pohditaan yhdessä mihin suuntaan mennään. Eri näkökulmat esiin Hyvällä mallilla -arvioinnissa toimintaa katsotaan useasta eri näkökulmasta. Raision perhekahvilan arviointiin osallistui yhdistyksen puheenjohtaja, kaksi perhekahvilaohjaajaa, piirin edustaja, kunnan perhetyön edustaja sekä perhekahvilakävijä. Arvioimalla toimintaa monen eri osallistujan näkökulmasta pidetään huo- li siitä, että MLL:n toiminta on laadukasta. Keskustelutilaisuudet etenevät tietyn kysymyssarjan mukaan, jossa pohditaan mm. toiminnan ajanmukaisuutta, hyötyjä ja epävarmuustekijöitä, kertoo MLL:n erityissuunnittelija Jenni Helenius, joka on ollut kehittämässä mallia ja kouluttamassa ohjaajia. Heleniuksen mielestä on tärkeää muistaa kutsua myös kunnan ja yhteistyöjärjestöjen edustajat mukaan keskusteluun. Se, jonka toimintamallia arvioidaan, tietää parhaiten keitä tulisi kutsua keskustelemaan. Esimerkiksi, pitäisikö kunnan tietää enemmän perhekahvilan toiminnasta, jotta se voidaan nivoa yhteen kunnan muuhun perhetoimintaan. On myös tärkeää kuulla vapaaehtoisten ja lapsiperheiden mielipiteitä. Se, että toimintaa tarkastellaan eri rooleista, avaa näkökulmia, joita ei tulisi esille hallituksen kokouksessa. Rakenne mahdollistaa sen, että kaikki keskustelijat kohdataan tasavertaisina. Tämä on todella tärkeää, Kannisto painottaa. Enemmän yhteistyötä Raision perhekahvilatoiminnan arviointikeskustelussa löydettiin useita vahvuuksia ja saatiin ideoita perhekahvilan kehittämiseen. Perhekahvila todettiin erittäin tarpeelliseksi ja toimitilat sekä sijainti hyviksi. Perhekahvilatoimintaa suunnitellaan yhdessä kävijöiden kanssa, mistä halutaan pitää myös tulevaisuudessa kiinni. Kehittämiskohteiksi nousi yhteistyön lisääminen muiden tahojen kanssa. Perhekahvila voisi tehdä yhteistyötä neuvolan perhetyöntekijöiden kanssa ja Marttojen kanssa voisi järjestää yhteisiä Hyvällä mallilla -foorumi pähkinänkuoressa Arviointikeskustelu, jonka aiheena on yksi toimintamuoto tai käytäntö. Keskusteluun kutsutaan MLL:n yhdistystoimijoita, yhteistyökumppaneita ja perheitä. Keskustelu kestää n. 2 tuntia. Toiminta esitellään. Foorumiin kuuluu kysymyssarja, josta yhteisessä keskustelussa arvioidaan - toiminnan hyötyjä ja epävarmuustekijöitä - ajanmukaisuutta - tavoitteiden saavuttamista. Foorumi kannattaa järjestää, koska - lyhyessä ajassa kuullaan monia näkökulmia. - toimintamallin kehittämiselle varataan aika. - ulkopuolinen keskustelunohjaaja mahdollistaa sen, että toimintamallin kehittäjät voivat rauhassa osallistua keskusteluun. - foorumin ohjaaja kirjoittaa keskustelusta yhteenvedon, jota voidaan käyttää apuna jatkokehittämisessä. välipalakursseja ja leivontahetkiä. Toivottu toinen perhekahvilapäivä voidaan toteuttaa äiti-vauva-ryhmän yhteydessä. Kehittämisprosessi on nyt saatu liikkeelle, Marja Kannisto kertoo. Perhekahvilan jatkuvuus on turvattu ja kävijöitä on saatu aktivoitua. Raision perhekahvilatoiminnan arviointi oli ensimmäinen Hyvällä mallilla -foorumi, jonka Marja Kannisto on ohjannut. Se ei jää viimeiseksi. Hän on vakuuttunut arviointikeskustelun tarpeellisuudesta ja suunnittelee jo seuraavaa arviointia syksyksi. Silloin mietitään isätoiminnan aktivoimista ja kehittämistä. Jos toivot yhdistykseesi Hyvällä mallilla -foorumia, tiedustele ohjaajaa: Jenni Helenius, p , jenni.helenius@mll.fi. Lisätietoja 6 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/2013 7

5 VIRVE JÄRVINEN Kuvat COLOURBOX Terveestä vauvasta terve aikuinen Terveestä vauv terve Lapsemme Lapsuus vaikuttaa aikuisiän terveyteen hyvässä ja pahassa. Nyt pitäisi tehdä järeitä päätöksiä, jotta nykylapsista kasvaisi terveitä ja hyvinvoivia aikuisia. S uomalaiset lapset ovat syntyessään maailman terveimpiä, mutta jo nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on parantamisen varaa. Lapsuuden ja nuoruuden elinolosuhteet vaikuttavat myöhempään terveyteemme. Osaan niistä voimme vaikuttaa, osaan emme. Perimän, elintapojen ja ympäristön lisäksi yhteiskunnalliset päätökset ja sukupolvelta toiselle siirtyvät elämänhallinnan voimavarat vaikuttavat hyvinvointiimme. Koska yhteiskunnallisten päätösten vaikutus on hidasta, elämänhallintaan ja elintapoihin liittyvät asiat ohjaavat niitä merkittävämmin nykylasten tulevaa vointia, ohjelmapäällikkö Jukka Reivinen Suomen Akatemiasta kertoo. Poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata elintapoja terveellisempään suuntaan, kunhan ne tehdään yhdessä terveystutkijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa. Kansanterveys vaatii järeitä päätöksiä, Suomen Akatemian nelivuotisen Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelman ohjelmapäällikkönä toiminut Jukka Reivinen sanoo. Niitä olisivat muun muassa terveydelle haitallisten tuotteiden kovempi verotus sekä myyntipaikkoihin ja -aikoihin asta tai pakkauskokoihin liittyvät tiukemmat rajoitukset. Viime vuonna päättynyt tutkimusohjelma pohti ratkaisuja kansanterveytemme ongelmakohtiin nyt ja tulevaisuudessa. aikuinen 8 Lapsemme 2/2013 2/2013 9

6 Elintavat ja elämänhallintaan liittyvät asiat vaikuttavat merkittävästi nykylasten tulevaan vointiin. Köyhyys on riski terveydelle Asenteet ja trendit saattavat ohjata ihmisten terveyskäyttäytymistä lakeja ja rajoituksia enemmän. Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö ovat kumpikin vähentyneet niiden ansiosta. Monen nuoren mielestä selvä on enemmän symppis kuin päihtynyt, Reivinen sanoo. Kansa tukevoituu entisestään Myönteiset ihmissuhteet, harrastukset ja varhainen hyvinvoinnin tukeminen voivat turvata lapsen terveen kasvun. Elintavat periytyvät niin hyvässä kuin pahassa. Samat elintasosairaudet vaivaavat suomalaisia muutaman vuosikymmenen kuluttua kuin nyt. Yksi on kuitenkin ylitse muiden. Tällä hetkellä neljännesmiljoona suomalaista sairastaa kakkostyypin diabetesta yhtä moni tietämättään, sillä sairaus on alkuvaiheessa oireeton. Aiemmin tätä sairautta pidettiin iäkkäiden kiusana, mutta nyt sitä sairastavat nelikymppiset tai nuoremmatkin, Jukka Reivinen sanoo. Kakkostyypin diabetes on vaarallinen siihen kuuluvien liitännäissairauksien, kuten sepelvaltimotaudin vuoksi. Se kulkee käsi kädessä suuren vyötärönympärysmitan kanssa, joka suomalaisilla on kasvanut huolestuttavasti: joka viides aikuinen on lihava. Lasten ja nuorten ylipaino yleistyy aikuisiakin nopeammin. Ylipainoisella lapsella on usein ylipainoiset vanhemmat. Lapsi perii elämäntapansa vanhemmiltaan, mutta mukana on myös perinnöllinen alttius. Jotta kehityksen suunta muuttuisi, tarvittaisiin väestöön nykyistä laajemmin ulottuvia toimenpiteitä. Perusterveydenhuollossamme ei ole järjestelmällistä lihavuuden ehkäisyohjelmaa. Lihavuuden ehkäisyyn soveltuvia keinoja on lukuisia istuvaan elämäntapaan puuttumisesta kasvisten arvonlisäveron pienentämiseen. Henkilökohtainen elämäntapaohjaus on tutkitusti osoittautunut hyväksi keinoksi. Resursseja tulisikin suunnata ennaltaehkäisevään työhön korjaavan sijaan, Jukka Reivinen summaa. Tulevaisuuden riskeistä huolimatta oikeilla päätöksillä voidaan asioita viedä parempaan suuntaan. Terveyserot tulevat kalliiksi Lapsiperheiden köyhyys on merkittävä riski hyvinvoinnille ja terveydelle. Terveystieteiden tohtori Laura Kauhasen väitöstutkimus vahvistaa ongelmien ylisukupolvisuuden. Tutkimuksen perusteella lapsuuden huono-osaisuudella on hälyttävät seuraukset. Se voi lisätä esimerkiksi sydäninfarktin ja syöpäkuolleisuuden riskiä. Lapsi perii vanhemmiltaan riskialttiin elämäntavan. Tupakointi ja humalahakuinen alkoholinkäyttö siirtyvät sukupolvelta toiselle, ja ne kumpikin lisäävät ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Niiden käyttö on suurinta koulutukseltaan ja palkkatasoltaan alhaisimmissa väestöryhmissä. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat meillä hälyttävän suuria, Laura Kauhanen sanoo. Syy terveyseroihin on olosuhteissa, joihin ihminen ei itse pysty juuri vaikuttamaan. Vyötärönympäryksen kasvua kannattaa seurata. Perheiden vaikeudet heijastuvat lasten mahdollisuuksiin rakentaa terveyttään esimerkiksi syömällä ravitsevaa ruokaa tai osallistumalla liikuntaharrastuksiin. Lapsiperheiden köyhyyden laskua maksetaan vielä vuosikymmeniä tästä eteenpäin, Laura Kauhanen toteaa. luukulta toiselle juoksemiseen. Ongelmat ovat tänä päivänä monitahoisia ja kokonaisuuden huomioiminen nykyisessä palvelujärjestelmässä on vaikeaa ja hidasta. Yhteistyö palveluiden välillä on vähäistä tai hankalaa, Reija Paananen sanoo. Lapsiperheet saavat asuinpaikkansa vuoksi palveluita eriarvoisesti. Palvelujärjestelmässämme on valtavia eroja kuntien ja alueiden välillä. Kahdessa kunnassa kolmesta päiväkotien ryhmäkoot ovat liian suuria, ja koululuokissuusaikana erilaisia ehkäiseviä palveluita karsittiin maassamme voimakkaasti. Ikäluokasta 23 prosenttia on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen, ja joka neljännellä on merkintöjä lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Joka viides on saanut 21 vuoden ikään mennessä psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiin. Ongelmat kasautuvat ja periytyvät. Ellei perheiden hyvinvointia tueta palveluissa nykyistä paremmin, ylisukupolvisuuden kierre jatkuu huolestuttavana vuonna 1987 syntyneiden lapsissa, Reija Paananen sanoo. Pirstaleiset palvelut ovat tehottomia Vaikka perheessä olisi ongelmia, erilaiset suojaavat tekijät voivat turvata lapsen terveen kasvun. Näitä tekijöitä ovat myönteiset ihmissuhteet, harrastukset ja varhainen hyvinvoinnin tukeminen. Päivähoito ja koulu voivat tarjota lapselle pitkiä ihmissuhteita. Ne ovat myös luontevia paikkoja ohjata perheitä tarvittaessa lisätuen piiriin. Kynnys hakea apua on madaltunut, mutta matalan kynnyksen tukipaikkoja ei ole. Valtaosa toimii ajanvarauksella, ja jonot ovat pitkiä. Myös yhteistyö perheiden tukipalveluiden välillä on olematonta. Asiakas turhautuu pallotteluun ja Ongelmat periytyvät Toimeentulo-ongelmat näkyvät monenlaisina seurauksina. Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus ja kouluttamattomuus ovat yleisempiä niissä perheissä, joiden vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea. Toimeentulohuolet asettavat paineita myös vanhemmuudelle. Jos ajatukset pyörivät päivittäin leivän saannin ympärillä, lapsen tukemiseen ei voimia riitä, erikoistutkija Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo. Talouden taantuma lisää toimeentulotukea saavien määrää. Lapsiperheiden pienituloisuus on kasvanut varsinkin yhden huoltajan perheissä, joista liki kolmannes on pienituloinen ja lähes neljännes saa toimeentulotukea, sanoo Laura Kauhanen. Palvelut tulisi turvata myös huonoina aikoina luvun lama-aikana tehdyt leikkaukset ovat näkyneet lasten hyvinvoinnissa myöhemmin. Vuonna 1987 syntyneiden, nyt nuorten aikuisten, lap- 10 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/

7 S PINN Resursseja ennaltaehkäisyyn ta melkein puolessa oppilasmäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Lapsiperheiden kotipalvelut ovat liki hävinneet, vaikka ne ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti mitattuina tehokkaimpia tapoja auttaa perheitä. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon palvelut joutuivat 1990-luvun lamassa säästökuurille, eikä niiden palvelutasoa ole palautettu. Äitiysneuvolassa käydään usein, mutta lapsen synnyttyä tilanne muuttuu. Uusia rakenteita ei välttämättä tarvita, mutta olemassa olevien rakenteiden resursseja pitäisi lisätä. Tarvitaan yksinkertaisesti lisää aikaa ja työntekijöitä lasten kohtaamiseen. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on aloitettava varhain, jo äitiysneuvolassa, ja tukea tulisi tarjota kaikille nuorille perheille. Erityisesti päivähoito-, opetus sekä sosiaalija terveyspalveluiden välistä yhteistyötä pitäisi lisätä, Laura Kauhanen sanoo. Kiire ja ainainen poissaolo ovat myrkkyä vanhemman ja lapsen väliselle kiintymyssuhteelle. Vanhempien väsymys voi vaikuttaa siihen, että lasten tarpeista huolehtiminen ei onnistu. Lasten tilanne pitäisi ottaa huomioon aina, jos vanhemmilla on ongelmia, Laura Kauhanen huomauttaa. Laura Kauhanen painottaa neuvolan kotikäyntien tärkeyttä yhdellä vuosittaisella neuvolareissulla jää monta asiaa kodin olosuhteissa huomaamatta. Peruspalveluihin ja psykiatrisiin avopalveluihin panostaminen maksaisi itsensä takaisin yhdessä sukupolvessa, Reija Paananen lisää. Lähteet: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö ja Mika Gissler. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa. THL Jukka Reivinen ja Leena Vähäkylä (toim.). Kansan terveys, yksilön hyvinvointi. Gaudeamus, Lapsemme 2/2013 Ilmastonmuutos lisää sairastavuutta Ilmastonmuutoksen vuoksi maapallon keskilämpötila nousee nykylasten elinaikana kahdella celcius-asteella. Tätä pidetään kriittisenä rajana monille maailmanlaajuisille, terveyteen vaikuttaville ympäristömuutoksille. Paitsi ympäristössä tapahtuvat muutokset, myös niiden ehkäisy haittaa terveyttä kumpikin sekä suoraan että välillisesti. Lämpötilan nousu ja aiempaa suurempi altistuminen otsonille ovat esimerkkejä ilmastossa tapahtuvista, terveyttä suoraan haittaavista muutoksista. Rakennusten tiivistäminen energian säästämiseksi tai ilmanvaihdon säätäminen hyvin pieneksi puolestaan hidastavat ilmastonmuutosta, mutta haittaavat asukkaan terveyttä. Maanosamme lämpötila noussee tällä vuosisadalla jopa viisi astetta. Mikäli muuttuviin olosuhteisiin ei reagoida, sään ääri-ilmiöt ja vesi- ja elintarvikevälitteiset sairaudet sekä hyönteisten ja jyrsijöiden aiheuttamat sairaudet saattavat yleistyä. Ilmastonmuutos lisää myös sisä- ja ulkoilman saasteiden vaikutuksia, kansanterveystieteen professori Jouni J.K. Jaakkola Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta luettelee. Kesällä lämpötilan nousu voi pahentaa sydän- ja keuhkosairauksien oireita ja lisätä niiden aiheuttamaa kuolleisuutta. Allergikon elämä muuttuu tulevaisuudessa nykyistä hankalammaksi, sillä siitepölykausi pitenee, ja oireita aiheuttavien kasvien määrä lisääntyy. Talvikaudella lämpeneminen on voimakkainta pohjoisilla leveysasteilla. Meillä sateet tulevat lisääntymään ja samoin tulvat ellei niitä ennaltaehkäistä. Asuntojen kosteusvauriot ja homehaitat yleistyvät. Kosteusongelmien vuoksi astmaa sairastavien määrä saattaa tuplaantua nykyisestä 5 10 prosentista 50 vuodessa. Muutoksen voimakkuuteen voi vaikuttaa llmastonmuutos toteutuu joka tapauksessa, mutta sen voimakkuuteen voidaan vaikuttaa. Kun suuri joukko ihmisiä muuttaa arjen tottumuksiaan, muutokset ilmakehässä eivät etene niin pahoiksi. Meillä energiankulutuksesta jopa 40 prosenttia liittyy rakennuksiin ja niiden lämmitykseen, ja järkevintä olisi säästää näistä. Väärin tehdyistä säästöistä on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä, Jouni J.K. Jaakkola sanoo. Asumiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvillä, oikeilla päätöksillä voidaan hidastaa ilmastonmuutosta. Rakennussuunnittelussa on jo otettu isoja askelia siihen suuntaan, että asumisen energiankulutus pienenisi. Rakennuskanta kuitenkin vaihtuu hitaasti. Energiaa säästävä rakentaminen ja lämmitysratkaisut vaativat kalliita investointeja, joita tulisi tukea verohelpotuksilla, Jaakkola sanoo. Mitä fiksummin asuinalueet, palvelut ja työpaikat suunnitellaan ja kaavoitetaan, sitä vähemmän tulee liikennettä ja ilmakehää rasittavia kasvihuonepäästöjä. Yhdyskuntasuunnittelun tulisi mahdollistaa hyötyliikunta. Kävelyn ja pyöräilyn suosiminen sekä hidastaa ilmastomuutosta että parantaa liikkujan terveyttä. Ikuista hetki. Jaa kokemus. Tallenna muisto. Tallenna Samsung SMART CAMERA NX Samsung NX300 ikuistaa elämäsi tärkeimmät hetket, kuten lapsesi ensimmäisen hymyn, polkimen polkaisun tai koulupäivän. Nopean ja älykkään järjestelmäkameran automaattitarkennuksen ansiosta saat helposti teräviä kuvia jaettavaksi sosiaalisiin medioihin langattomasti, suoraan kamerasta. samsung.fi/nx Jaa

8 Palauta ja voita! Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies Voit osallistua pullonpalautusarpajaisiin lähes kaikissa Suomen Lidlmyymälöissä rtti Lahjakortti Lahjakortti L j rtti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahja kortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahj hjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahja LahjakortLahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjako Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti L i Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti La rtti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti LahjakortLahjakortti kortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakort LahjakortLahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahj rtti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahj Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti LahjakortL Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti h k rtlahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjak h k rtti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti L L hjakortti Lahjakortti Lahjako Lahjakortti Lahj L j L OLE MUKANA AUTTAMASSA. Osallistu Palautusarpajaisiin! Palauta pantilliset pullosi tai tölkkisi automaattiin ja paina Voita-painiketta. Arvonta tapahtuu välittömästi. Saat tiedon arvonnan tuloksesta automaatin näytöltä sekä automaatin tulostamasta arpalipusta. Yhden arvan hinta on 5 senttiä, joten yhdellä tölkillä saat jo 3 arpaa! Pääpalkintoina 2 Audi A3-autoa, lisäksi mm. Lenovo Think Padeja ja matkalahjakortteja. Palautusarpa on uusi tapa tukea MLL:n Lasten ja nuorten puhelinta. Kokeile Sinäkin! Iso ilo arjen pienellä teolla. Jokaisella pullolla on merkitys. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen painopiste lapsiin Väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveysja hyvinvointierot ovat Suomessa suuret. Viime vuosina ne ovat jopa kasvaneet. Sosioekonomisilla eroilla tarkoitetaan koulutuksesta, työmarkkina-asemasta tai tuloista johtuvia eroja. Terveys- ja hyvinvointierot eivät ole ongelma vain oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, vaan niillä on merkittävä vaikutus myös väestön työ- ja toimintakykyyn ja siten työllisyyteen ja talouteen. Terveys- ja hyvinvointipolitiikan yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi onkin kirjattu väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Terveys- ja hyvinvointierojen perusta on suurelta osin lapsuuden olosuhteissa. Aineelliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja terveydelliset voimavarat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Lapsuudessa koetut vaikeudet lisäävät riskiä joutua aikuisena koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa selvitettiin yhden kokonaisen ikäluokan hyvinvointia. Tutkimuksessa todettiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin eriytyvän voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen, taloudellisen tilanteen ja terveydentilan mukaan. Vanhempien matala koulutus, huono taloudellinen asema ja sairastavuus vaikuttivat heidän lastensa kouluttautumiseen ja muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Nuoret, joiden vanhemmilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, olivat huomattavasti useammin vailla tutkintoa kuin koulutettujen vanhempien nuoret. Tutkimuksessa tuli vahvasti esiin, että perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat samoin kuin vanhempien mielenterveyden ongelmat ja fyysinen sairastaminen heijastuvat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Vaikka terveys- ja hyvinvointierot näkyvät jo lapsissa ja aikuisiänkin terveys- ja hyvinvointiongelmien syyt juontavat suurelta osiin lapsuuden olosuhteisiin, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa päähuomio on ollut aikuisissa. Jos terveys- ja hyvinvointieroja halutaan tehokkaasti kaventaa, painopiste tulisi siirtää lapsiin. Varhaisvuosiin panostaminen on vaikuttavinta yhteiskuntapolitiikkaa, on muun muassa taloustieteen Nobel-palkittu James Heckman todennut. Miten lapsuuden terveys- ja hyvinvointieroja sitten saadaan kavennettua? Ensinnäkin tulee tiedostaa lapsuuden olosuhteiden ja niihin vaikuttamisen tärkeys. Yhteiskunnallisia päätöksiä, kuten päätöksiä lainsäädännöstä ja valtion tai kunnan talousarviosta, tulee arvioida ja tarkastella myös sen mukaan, miten päätökset vaikuttavat lasten terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Toiseksi tulee toteuttaa ne keinot, joilla tasa-arvoista lapsuutta rakennetaan. Lasten arkisissa kasvuympäristöissä tulee vahvistaa tekijöitä, jotka suojaavat ja edistävät hyvinvointia. Lapsiperheköyhyyttä tulee vähentää ja sen vaikutuksia lieventää muun muassa lisäämällä maksuttomia ja edullisia lasten harrastusmahdollisuuksia. Päiväkotiryhmien ja koululuokkien riittävän pieni ryhmäkoko sekä ryhmän turvallinen vuorovaikutus ovat kaikkein tärkeimpiä heikoimmassa asemassa oleville lapsille. On huolehdittava myös siitä, että vanhemmat saavat riittävää tukea neuvoloissa ja päivähoito huomioi lapsen yksilölliset tarpeet. Näistä asioista myös päätöksentekijät ovat tietoisia, mutta lapsiin investoimiseen ei sittenkään riitä malttia. Lapsiin investoiminen maksaa, mutta yhteiskunnalle tulee paljon kalliimmaksi, jos investointeja ei tehdä. Valtion ja kuntien päätöksenteossa tuleekin ottaa huomioon lapsiin investoimisen mittavat myönteiset vaikutukset julkiselle taloudelle ja kansantaloudelle. Palautusarpa facebook.com/palautusarpa Asiakaspalvelu p Lapsemme 3/

9 KAARINA KOKKONEN KUVAT MATTI MATIKAINEN Frida ja Milli auttavat opp imaan Koirien tulo tunneille on parantanut lasten oppimistuloksia. Töitä jaksetaan tehdä aiempaa enemmän. Suomessa koira-avusteinen työskentely kasvatus-, sosiaali- ja terveysaloilla on vielä melko uutta. Jo nyt voi kuitenkin tavata opettajien ohella koulukuraattoreita ja -psykologeja, toiminta- ja fysioterapeutteja, psykiatrisia sairaanhoitajia sekä lastensuojelun ammattilaisia, jotka työskentelevät koiran avulla. Jokainen ammattilainen kasvattaa ja kouluttaa koiransa tukemaan juuri hänen työtään lasten, nuorten, aikuisten tai vanhusten parissa. Tunne-elämän taituri Yhdeksänvuotias Frida tassutteli töihin Kallion ala-asteelle seitsemän vuotta sitten. Päivi Latvala-Sillman oli tiedustellut koulun rehtorilta ja lasten vanhemmilta, olisiko kenelläkään mitään sitä vastaan, jos hän toisi luokkaansa koiran. Päinvastoin, kaikki suhtautuivat asiaan myönteisesti, allergiatkaan eivät olleet esteenä. Ensimmäisestä työpäivästä alkaen Fridasta tuli oppilaiden suosikki ja viikon odotetuin vieras. Pari perhettä on sittemmin innostunut jopa hankkimaan oman koiran. Koira tekee valtavan hyvää lapsen tunne-elämälle. Se hakeutuu kontaktiin, ei käännä selkäänsä ja kerro, etten halua olla kanssasi. Koira antaa jatkuvasti positiivista palautetta, jota varsinkin erityislapset, jotka kokevat usein kieltoja ja rajoituksia, tarvitsevat. Koira on verraton apuri oppitunneilla. Seiskarinkoirat Frida ja Milli antavat voimia erityistä tukea tarvitsevien lasten koulutyöhön. Ne rauhoittavat, tuottavat iloa ja auttavat onnistumaan. K allion ala-asteen koulussa Helsingissä harjoitellaan kertolaskua. Milli, noppa! kehottaa erityisopettaja Päivi Latvala-Sillman. Mustavalkoinen tassu pyöräyttää suuren arpakuution silmäluvuksi 5 ja perään 4, ja oppilaat laskevat viisi kertaa neljä. Kun siirrytään työkirjan tehtäviin, Milli ja vanhempi kollegansa Frida istuutuvat lasten viereen seuraamaan heidän työskentelyään. Joka kerta, kun oppilas ratkaisee laskutehtävän, hän saa antaa koiralle namun, kuivamuonanappulan. Milli ja Frida ovat kasvatus- ja kuntoutuskoiria, jotka Päivi Latvala-Sillman on kouluttanut helpottamaan työtään autististen lasten opettajana. Koiran avulla hän saa lapset paremmin keskittymään, olemaan läsnä ja ponnistelemaan. Koira on luokassa myös iso ilon lähde ja turvatankki, jota voi halata tai jonka kaulaan itkeä, jos tuntuu pahalle. Kun Frida huomaa, että jollakin oppilaalla alkaa pinna palaa, se laittaa päänsä oppilaan syliin, ja tilanne rauhoittuu. Fridan ja Millin mukanaolo on nostanut erityisluokan arvoa myös muiden oppilaiden silmissä. Vaikka Latvala-Sillmanin oppilaat eivät osaisikaan pelata pihalla toisten lasten kanssa, he osaavat käsitellä koiria. Pitkällä välitunnilla oppilaat kävelyttävät, leikkivät ja tekevät temppuja niiden kanssa. Rapsuttaminen rauhoittaa Tutkimuksista tiedetään, että lemmikkieläimen läsnäolo tai koskettaminen vähentää stressiä, rentouttaa ja saa mielihyväaineet liikkeelle. Tämä on erityisen tärkeää myös Päivi Latvala-Sillmanin oppilaille koulutyön sujumiseksi. Kun lapsi pelkää epäonnistumista tai tehtävässä on kohta, jota ei heti ymmärrä, tai väsyttää, opettaja kehottaa oppilasta laittamaan toviksi kirjan syrjään ja rapsuttamaan tai harjaamaan koiraa. Kun olo helpottuu, voidaan taas tarttua koulutehtävään. Päivi Latvala-Sillman kertoo matemaattisesti taitavasta oppilaasta, joka hermostui koetilanteissa, niin että kokeet menivät mönkään. Avuksi tuli Frida, joka istui kokeiden ajan oppilaan vieressä. Aina, kun maltti alkoi mennä, oppilas silitteli ja leikitti koiraa. Koiran voimalla hän jaksoi myös tarkistaa koevastauksensa, joista alkoi tulla kiitettäviä. Kun äidinkielen sanakoe nostattaa luokassa stressiä, on Millin vuoro rentouttaa tilanne. Se nostaa korista pieniä kangaspusseja ja kiikuttaa häntä heiluen jokaiselle oman pussin, jonka sisältä löytyy tehtävä. 16 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/

10 Oppilaiden ja koiran välille syntyy ainutlaatuinen vuorovaikutussuhde. Koira tunnistaa lasten mielentilat, rauhoittaa ja vähentää stressiä. Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä Treeniä ja vuorovaikutusta Lehdistä on voinut lukea kirjastojen lukukoirista, jotka auttavat lukivaikeuksista kärsiviä lapsia treenaamaan ääneen lukemista. Latvala-Sillmanin luokassa moni oppilas on myös oppinut lukemaan lukemalla koiralle. Koiralle on mukavampaa lukea kuin ihmiselle. Aikuisen on vaikeaa olla korjaamatta virheitä, mutta koira kuuntelee hiljaa ja on sitä mieltä, että siinäpä vasta taitava lukija. Silloin lukemista tulee treenattua enemmän, ja taito kohenee. Autististen oppilaiden kanssa koirien ykköstehtäviä on tukea lasten vuorovaikutustaitoja. Fridan ja Millin pikisilmät etsivät ja tarjoavat herkeämättä katsekontaktia. Koiraa silmiin katsomalla luokan oppilaat ovat vähitellen harjaantuneet katsomaan myös ihmistä silmiin. Säännöt selvillä Päivi Latvala-Sillman työskentelee koiriensa kanssa kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Maanantait ovat Fridan, jonka rauhallinen olemus tyynnyttää lapset viikonlopun jäljiltä taas koulupäivän rytmiin. Musta karvakuono aloittaa aamun ottamalla vastaan oppilaiden reissuvihot ja kuljettaa ne emännälleen. Lapset ovat vuosien kuluessa oppineet säännöt ja rajat, joiden mukaan koirien kanssa ollaan. Halaaminen ja hoivaaminen on sallittu. Lyödä, potkia tai muulla tavalla satuttaa ei saa. Latvala-Sillman on myös havainnollistanut käsinuken avulla, että koiran silmät, korvat ja kuono jätetään rauhaan, vaikka niitä olisi mukava kosketella. Koulupäivät ovat täyttä työtä myös koirille. Jos Frida tai Milli haluaa välillä käydä lepäämässä makuualustallaan, oppilaat antavat sille rauhan. Koiran reviiri merkitään tarvittaessa pienillä merkeillä. Latvala-Sillmanin mukaan kasvatus- ja kuntoutuskoiralle tärkein ominaisuus on se, että se tykkää ihmisistä ja ihmisten kanssa työskentelystä. Rodulla sinänsä ei ole väliä. Kouluissa ja muissa työpaikoissa työskentelevät koirat suorittavat soveltuvuuskokeen, harjoittelevat ja antavat työnäytön. Fridalla on kunnia olla Suomen ensimmäisiä diplomoituja kasvatus- ja kuntoutuskoiria. Oppilaille koirat ovat kaikki kaikessa. Jos Frida tai Milli joutuu joskus olemaan poissa koulusta, siitä nousee poru, opettajan menoista viis. Koulupäivän päättyessä on aika sanoa hei ja kiitos tästä päivästä. Frida ojentaa tassua kullekin oppilaalle ja katsoo silmiin. Koirat kasvatusja kuntoutustyössä Vuonna 2010 perustettu Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä -yhdistys edistää ja kehittää Suomessa koira-avusteista työskentelyä. Työskentelymalli soveltuu terveydenhuollon sekä opetus- ja sosiaalialan ammattilaisille. Sen tavoitteena on parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ottamalla koira avuksi työhön. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen mm. toimintaan liittyvää koulutusta. Yhdistys tekee myös yhteistyötä ruotsalaisen Vårdhundskolan-järjestön kanssa. Ruotsissa ja esim. Yhdysvalloissa koira-avusteisella kasvatuksella ja kuntoutukselle on pitkät perinteet. Lisätietoa toiminnasta saa osoitteesta sekä Koira-avusteisesta vapaaehtoistoiminnasta Suomessa vastaavat kaverikoirat. Lisätietoa Rumia sanoja Kiroileminen on rumaa. Erityisen rumaa kiroilu on, jos sitä joutuu kuulemaan lasten suusta ja sitähän joutuu. Viimeistään viidennellä luokalla ainakin pojat ovat keksineet, että kirosanat ovat paljon nopeampi tie aikuiseksi kuin se, että alkaisi kasvaa pituutta, karvaa ja käytöstapoja. Kun ryhmä sen ikäisiä kokoontuu teeveen ääreen pelaamaan ja he luulevat ettei heitä kuulla, yleensä se porukan maitonaamaisin alkaa välittömästi piipittää pikkupojan sopraanolla äitinsä ulkosynnyttimen nimeä. Miten siihen sitten pitäisi suhtautua? Itselläni on nollatoleranssi sen suhteen, että meillä v t eivät lennä. Ja kun sitten käy ihan ystävällisesti ilmoittamassa naapurin lapsille, että kotona sopii ruokapöydässä äidille puhua noin jos uskaltaa, mutta meillä ei, niin kyllä ne yleensä punastuvat ja hiljenevät. Ja huomauttaa pitää nimenomaan naapurin lapsille, koska omat eivät kiroile (kotona siis, tontin rajojen ulkopuolella luultavasti ottavat megafonin ja huutelevat perkeleitä kirkkoherran ikkunan alla). Olen huomannut, että tässäkin asiassa vanhempien esimerkki on kullanarvoinen. Totta kai lapset oppivat kaikki mahdolliset sanat ihan riippumatta siitä, käyttävätkö vanhemmat niitä vai eivät. Mutta se, käytetäänkö niitä välimerkkeinä mummin kanssa jutellessa, riippuu siitä miten kotona asiaan suhtaudutaan. Tunnen muutamia perheitä, joissa isä ne ovat yleensä isiä kiroaa jatkuvasti ja kyllä se siirtyy nopeasti myös jälkikasvuun, poikiin erityisesti. Ei silti, kyllä tytötkin osaavat. Tuskin mikään tässä maailmassa onkaan suloisempaa kuin 130-senttinen meikattu neljäsluokkalainen, joka seisoo kaupan ulkopuolella kavereidensa kanssa ja kykenee vilkkaaseen ajatuksenvaihtoon käyttäen pelkästään vaginaalisia ilmauksia. Mutta ei pidä käsittää väärin. En minä vastusta kiroilua. Sille on paikkansa. Kiroilu on osoitus kielen ilmaisuvoimasta. Pitää vain ymmärtää, koska ja miten kuuluu kirota. Siksi kiroilevaa lasta on syytä ojentaa. Etenkin, jos hänen käsityksensä mukaan se, joka ei anna hänelle viimeistä suklaapalaansa on v n homo. Sen sijaan jos aikuisporukalla katsotaan lätkän MM-kisojen loppuottelua, jossa Suomi häviää Ruotsille, niin kyllä oikea ilmaisu liittyy nimenomaan sukupuolielimiin. Voi harmin ilmaisuvoima ei riitä kuvaamaan tunnetta. Vastaavasti kun varhaisnuoret ja nuoret keskenään harjoittelevat tätä elämäksi kutsuttua, niin kaipa siihen kiroilukin kuuluu, kunhan ei kuulu aikuisten korviin saakka. Onhan moinen kielen nyanssien hiominen joka tapauksessa aavistuksen tervehenkisempää kuin nuuskaaminen. Vaimo opetti aikanaan lapsille, että kun on lyönyt kipeästi varpaansa, oikea tapa manata on huutaa, että Voi simpuransampuran kinkkukankku. Ainakin alle viisivuotiaisiin se upposi mainiosti. Kuudesluokkalainen sen sijaan kuvittelee olevansa jo niin itsellinen persoona, että vaikka ei muuten kotona kiroile, niin toisinaan loukatessaan - tai jos on tapahtunut joku muu yhtä traaginen asia, kuten että netti on hidas - on oikeutettu päästelemään ärräpäitä. Ja ehkä onkin. Mutta ei mitä tahansa ärräpäitä. Kyllä mielestäni netti voi joskus olla paska, jopa helvetin paska, jos facebook ei toimi ja pitäisi saada tehtyä jotain äärimmäisen tärkeää kuten päivittää profiilikuva. Sen sijaan niin paska se ei voi olla, että v u. Ja kaipa näissäkin asioissa on niin, että jos opettaa lapselle esimerkillään, mikä on hyvää käytöstä ja hyväksyttävää kielenkäyttöä, muutamien vuosien yritysten ja erehdysten kautta lapsi lopulta ymmärtää ja kasvaa kunnon kansalaiseksi. Sellaiseksi joka itsenäisyyspäivän vastaanotolla ei sano presidentille, että kato Sauli perkele! Klassikkoainesta oli tyttäressämme, joka kieltäytyi aikanaan, kolmevuotiaana, syömästä päivällispöydässä. Kun kysyimme, mikä on ongelma, vastaus tuli kuin Jari Tammen kirosanakirjasta: Kato kun tää on niin hilvetin pahaa! Nykyään, kahdeksasluokkalaisena, hän osaa jo sanan oikean muodonkin, mutta mikä parasta, käyttää sitä erinomaisen harkitusti. Roope Lipasti 18 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/

11 Käy MLL:n kaupassa ja tee hyvä ostos! KUVAT TOMI NUOTSALO essu 20 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/

12 TUULI OJAKANGAS PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI Ei on ei! Sanan ei sanominen on vanhemmalle usein vaikeaa. Myöntymisellä kun pääsee ainakin hetkellisesti helpommalla. Ei-sanan kautta vanhempi kuitenkin luo turvalliset rajat, kasvatuksen peruspilarit. J ämsäläisessä Aholan perheessä vanhempien ja lasten välillä räiskyy aika ajoin. Sotilasisän ja armeijan siviilityöntekijä-äidin perheessä voisi luulla elettävän tiukassa kurissa ja nuhteessa. Tosiasiassa kapteenin käskyjä noudatetaan kyselemättä kotioloissa vain Kapteeni käskee -leikissä. Työelämän johtamistavat eivät omien lasten kanssa toimi. Sotilaat ja varusmiehet on koulutettu noudattamaan esimiehen käskyä tilanteessa kuin tilanteessa. Siinä auktoriteetti perustuu asemaan eikä sitä kyseenalaisteta. Isän auktoriteettia lapset sen sijaan usein koettelevat, isä Mika Ahola sanoo. Sääntöjä ja rajoja on perheessä yritetty toisinaan määrätä itsevaltaisesti, toisinaan neuvotellen, lasta kuunnellen ja yhteistä näkemystä etsien. Jälkimmäinen toimii vanhempien mielestä paremmin etenkin nuorten kanssa. Perustelut esiin Mika Ahola on periaatteessa sitä mieltä, että lapsen tulisi uskoa vanhempaansa, mutta käytännössä se ei aina toimi. Mitä enemmän lapsi alkaa ajatella itsenäisesti, sitä enemmän vanhemmalta vaaditaan käskyjen ja sääntöjen perustelemista. Äiti Gitte Ahola lisää, että perusteleminen tekee hyvää vanhemmillekin, kun omalle mielipiteelle täytyy pohtia syitä. Olemme molemmat autoritäärisen kasvatuksen tuloksia ja tiedämme, mitä lapsi sellaisessa ympäristössä kokee. Emme halua sellaista lapsillemme. Siksikin perusteleminen on meille tärkeää. Samaa mieltä on 14-vuotias Arttu Ahola. On hyvä, jos kieltämiselle saa kunnon perusteen. Kieltää ei saa vain periaatteesta. Ennakointi auttaa Kasvatustieteiden tohtori Eevastiina Gjerstad korostaa, että perhe-elämää tulisi elää kaikkien ehdoilla, ei vain vanhempien tai lapsen. Sääntöjä ja käskyjä ei pitäisi perustella pelkällä mielipiteellä tai periaatteella, vaan niille pitäisi olla jokin kasvatuksellinen syy. Lapsen ja vanhemman väliset kon liktit liittyvät usein johonkin yllättävään tilanteeseen, jota ei ole osattu ennakoida, tai se on tuottanut pettymyksen. Ennakoimalla vaikkapa lähtö- ja muutostilanteita pääsee helpommalla. Gjerstadin väitöstutkimuksen mukaan nuorten ja vanhempien ristiriidat liittyvät useimmiten vapaa-ajan viettoon, esimerkiksi siihen, onko nuoren lähdettävä isän ja äidin kanssa maalle. Pukeutumisesta ja rahankäytöstä kiistellään myös usein. Tosiasiassa suurin osa nuoristakin arvostaa vanhempiaan ja pitää heitä jonkinnäköisenä auktoriteettina. Täysin välinpitämätöntä isää ja äitiä he eivät toivo, Gjerstad sanoo. Herpaantumista tapahtuu Gjerstad korostaa, ettei pettymyksiä tarvitse lapselle kasvattamisen nimissä erikseen luoda, arkielämän tilanteet riittävät. Lapsesta ei saa tuntua, että vanhempi haluaisi hänelle pahaa. Liiallisen silottelun polulle curling-vanhemmaksi ei silti parane lähteä. Kasvatuksessa on tarkkailtava kahta perustehtävää, lapsen oman persoonan tukemista ja opettamista toisten riittävään huomioimiseen. Siten ei kasvateta itsekkäitä pikkutyranneja eikä kynnysmattoja. Entä jos on jo ajautunut periksiantamisen tielle? Herpaantumista tapahtuu varmasti kaikilla, eikä peli vielä ole menetetty. Auttaa varmasti, kun pitää aktiivisesti mielessä kasvatuksen perustehtävät, Gjerstad toteaa. Aholoilla on 18-, 17- ja 14-vuotiaat pojat sekä 11-vuotias tyttö. Vanhimpien lasten murrosiät olivat myrskyisiä. Nyt haastavin aika heidän kohdallaan on takana. Seuraavien kanssa Mika ja Gitte uskovat osaavansa jo ottaa rennommin. Aiemmalle tiukkapipoisuudelle osaa nykyään jo nauraakin. 22 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/

13 törmää ensimmäistä kertaa. Seuraavien kohdalla osaa paremmin arvioida tilanteet, joissa ehdottomuus ei toimi. Lapset valvovat tasapuolisuutta tarkoin ja nuoremmille on selitettävä, miksi vanhemmat lapset saavat enemmän oikeuksia. Mika ja Gitte Ahola välittävät kaikille lapsilleen samat opit ja arvot, mutta käytännössä jokaista lasta kasvatetaan yksilöllisesti. Pilareita arkeen Tietyistä asioista Aholat eivät tingi. Kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat, hampaanpesu ja aina kun mahdollista yhteiset ruokahetket ovat arjen sääntöjen pilarit. Sääntöinä ne on ihan hyviä, mutta joustoa saisi olla enemmän, Arttu Ahola toteaa. Hän pitää vanhempiaan jokseenkin ankarina säännöissään. Kavereiden kodeissa kun ei pojan mukaan olla yhtä nuukia kotiintuloaikojen kanssa. Noinkohan? Tuo on varmaan joka kodissa kuultu, Gitte Ahola nauraa. Eevastiina Gjerstadin mukaan perussäännöistä kiinni pitäminen on lähtökohta. Ne helpottavat arkea, kun kaikki tietävät, miten asiat hoidetaan. Samojen perussääntöjen, kuten kauniin puhetavan tai käsien pesun ennen ruokailua, on perheessä hyvä koskea sekä aikuisia että lapsia. Lapsi oppii toisaalta myös sen, että on olemassa erilaisia ihmisiä ja sääntöjä. Tarhassa ollaan eri tavalla kuin kotona. Perinteitä vaalivan työympäristön myötä Aholoille on tullut tärkeäksi myös tapakulttuurin ylläpitäminen, sillä sen kautta osoitetaan kunnioitusta muita kohtaan ja opitaan oikeanlaista tilannekäyttäytymistä. Aikaa anteeksipyynnölle Käytetyin ja tehokkaaksi havaittu kasvatuskeino Aholoilla on anteeksipyytämisreissut. On mentävä selvittämään, jos on loukannut toista tai tehnyt hölmöyksiä. Tekojen sovituksessakin voi huomioida lapsen luonteen ja temperamentin. Jotkut tekevät sovintoa saman tien, toiset vaativat aikaa ja tilaa rauhoittua ennen anteeksipyyntöä. Usein nuutunut vanhempi sortuu ärjymään. Vanhemman ylilyönneistä, niiden myöntämisestä ja pahoittelusta lapsi oppii, ettei anteeksi pyytäminen ole nöyryyttävää ja että kaikki tekevät virheitä. 24 Lapsemme 2/2013 Teinistä kunnon vastus Lapsen kasvun haastavimmissa vaiheissa, uhma- ja murrosiässä, rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen kohtaavat erityistä vastustusta. Oikeastaan murrosiässä lapsi koettelee uhman rajoja uudestaan. Teini on vain täysin eri luokan vastus kuin taapero. Meilläkin on tullut nuorilta välillä todella kovaa tekstiä, Gitte Ahola pohtii. Niin kauan menee hänen mielestään hyvin, kun lasten ja vanhempien välillä vallitsee luottamus. Gjerstadin mukaan sekä lapsilla että vanhemmilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Kenenkään ei tarvitse olla sataprosenttisesti vain vanhempi, vaan itseään voi toteuttaa muissakin asioissa. Itselleen on oltava armollinen. Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos kokee, ettei pysty ollenkaan vaikuttamaan arjen tilanteisiin tai alkaa nähdä lapsensa valtaosan ajasta negatiivisessa valossa, Gjerstad sanoo. Kunnioitusta! Kukaan vanhempi tuskin haluaa olla auktoriteetti, jota lapset pelkäävät. Sen sijaan vanhemmat kaipaavat kunnioitusta. Mika Ahola toivoo, että lapsilla olisi ehdottomiakin auktoriteetteja, joiden sanaa noudatettaisiin kyseenalaistamatta. Auktoriteetti voi perustua asemaan, ikään, tietoon, taitoon tai henkilökohtaiseen arvostukseen ja luottamukseen, eli Tukea rajojen asettamiseen kunnioitus on kaikessa mukana ja se on molemminpuolista. Lapsen on joka tapauksessa tärkeää ymmärtää sääntöjen ja käskyjen syyt. Eivät vanhempi ja lapsi silti koskaan täysin samalla viivalla ole. Vanhemmalla on enemmän muodollista valtaa, kokemusta ja tietoa ja jo lainkin mukaan velvollisuus huolehtia kasvatuksen perustehtävistä, Gjerstad muistuttaa. Kasvatuksen erityinen piirre on, että vanhemman ja lapsen suhde vaikuttaa kumpaankin suuntaan. Yhtä lailla kuin isä ja äiti vaikuttavat lapseen, lapsi vaikuttaa vanhempien identiteettiin, persoonaan ja tapaan olla ihminen. Ei minua ennen poikani syntymää autot ja työmaakoneet kiinnostaneet, mutta nykyään sellaisen ohi kulkiessani ajattelen, kuinka jänniä ne ovat ja kuinka paljon poika niistä pitäisi, Gjerstad selittää. Lisää aiheesta Marja Martikainen ja Liisa Haverinen (2004): Rakas lapsi ei! Kodin kasvattava vuorovaikutus. Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Eevastiina Gjerstad (2009): Valta kotikasvatuksessa. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos. Tilanteissa, joissa et voi toimia lapsen toiveiden mukaan, ota hänen näkökulmansa huomioon ja selitä asia siten, että hän kokee tulleensa ymmärretyksi. Vanhempi tekee aina lopulliset päätökset. Mieti, ovatko asettamasi rajat perusteltavissa muulla kuin mielipiteellä tai talon tavalla. Mikä on rajan kasvatuksellinen tavoite? Säädä rajoja ja lisää päätösvaltaa lapsen iän ja kehityksen mukaan. Anna hänen omalle ajattelulleen tilaa. Kiinnitä huomiota rauhalliseen ja arvostavaan puhetapaan. Lapsi ei ole huono, vaan hän on toiminut huonosti. Älä leimaa lasta. Alle kouluikäinen käyttää valtaa esimerkiksi kiukuttelemalla, vetoamalla ja nimittelemällä. Murrosikäinen voi pyrkiä käyttämään psykologista eli tunnevaltaa: hän muuttaa puhetyyliään tilanteen mukaan, jankuttaa ja pelaa strategiapeliä myönnytysten ja kieltojen välillä. Entten tentten teelika mentten. Lapsellesi sopivin liittymä on tässä! Sonera Sopiva lapsille on turvallinen valinta ensimmäiseksi liittymäksi vaikka koulunsa aloittavalle ykkösluokkalaiselle. Liittymän sisältämän Kamu-palvelun avulla lapsi voi puhua ja viestitellä esim. vanhempiensa liittymiin rajattomasti. Saldosopimus taas varmistaa, ettei yllätyslaskuja tule. Tilaa juniorille oma liittymä täältä: Myyntipalvelu Sonera Kauppa P.S. Yhdistäkää hyöty ja huvi! Opetelkaa yhdessä kännykän ja netin käyttöä osoitteessa ja kokeilkaa samalla ekaluokkalaisten omaa peliä: Sonera Sopiva lapsille 9 90 /kk Sonera Sopiva lapsille sisältää: 100 puheminuuttia 25 viestiä Netti 1 Mbit/s Kamu-palvelun kahteen numeroon (rajattomasti puheluja ja viestejä) Saldosopimuksen (saldoraja liittymäpaketin ylittävälle liikenteelle) Uuden Sonera Sopiva-liittymän avaajalle tarjotaan Sonera Sopiva Startti (norm. 9,90 /kk), Saldosopimus (norm. 1,71 /kk) ja kaksi vapaavalintaista Kamu-numeroa (norm. 2 kk) yhteishintaan 9,90 /kk (norm. 13,61 /kk) 12kk ajan. Etusi 44,52. Palvelu sisältää 100 minuuttia normaalihintaisia puheluita, 25 kpl normaalihintaisia viestejä ja netin käyttöä max 1 Mbit/s:n nopeudella kotimaassa laskutuskauden aikana. Paketin ylimenevät puhelut 0,099 / alkava minuutti ja viestit 0,099 /viesti. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palvelu- ja yritysnumeroihin. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Startti-paketilla Soneran 3G-verkossa on 1 Mbit/s (saapuvan liikenteen yleinen vaihteluväli 0,4 1 Mbit/s) ja 2G-verkossa 236 kbit/s (saapuvan liikenteen yleinen vaihteluväli kbit/s). Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista sekä verkon kuormituksesta. Maksiminopeus käytettävissä 1 Gt/kk käyttömäärään saakka, jonka jälkeen asiakas voi jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin ja jatkaa netin käyttöä paketin täydellä nopeudella. Katso suuntaa-antavat peittoalueet Saldosopimus asettaa rajan kuukausittain laskutettaville puheluille, tekstiviesteille ja nettikäytölle. Saldosopimus huomioi pakettiin kuulumattoman- ja ylittävän liikenteen. Saldosopimuksesta veloitetaan 3,90 kytkentämaksu. Kamu-palvelu sisältää rajattomasti puhetta ja tekstiviestejä valitsemiisi puhelinnumeroihin kotimaassa (maks. 6 numeroa). Palvelun normaali hinta on 1 /kk/kaveri. Voit puhua Kamu-puheluita ja lähettää viestejä, vaikka liittymän saldoraja olisi umpeutunut. Kamu-numeroiden tulee olla Soneran tai Tele Finlandin numeroita. Palveluun voi kytkeä myös yhden toisen kotimaisen operaattorin numeron. Tarjous voimassa asti. Uuden liittymän avausmaksu 3,90, verkkokaupassa veloituksetta.

14 KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Lasten kanssa liikkumassa Pyörällä mummolaan Polkupyörän lainasimme sillä näin me ajellaan. Mutta minne? Vaikka sinne, missä tie vie mummolaan. Minä poljen, sinä ohjaat, niin kuin tanssi matka käy. Mummolaan kun pyöräilemme pilvenhattaraa ei näy. Eväspussin äiti meille mukaan muisti ojentaa. Syötyämme levähdämme, sillä siitä voimaa saa. Kun on tehty pyöräretki mummon luokse mummolaan, pyörän laitan taakse aitan seinän viereen nukkumaan. säv. Percy Montrose Eve Alho ja Leena Lumme: Vauvakulta. Laulukirja vauvaperheille. WSOY Loitsu pyörälläajoa varten Pyöri pyöri pikkupyörä käänny käänny tarkka tanko polje poljin jalan alla polje pyöri käänny kestä ettei vauhtini vähene etten kaadu kallelleni etten käänny kyljelleni etten ojassa olisi räpistäisi rapakossa Pysy pylly penkin päällä kestä käsi kahvan päällä jatka jalka jauhamista pysy kestä jatka vielä että äiti äimistyisi isä ihan innostuisi veli hassu hekottaisi: Pikkusisko pyörän päällä meidän Malla mankelilla fiksu likka fillarilla taitaa pysyä pystyssä. Kaija Pispa. Prinssi pipariksi. WSOY 2007.

15 TEKSTI MAARIT PIIPPO KUVAT MATTI MATIKAINEN, ENTRESSE, ESPOON KAUPUNGINKIRJASTO JA SEINÄJOEN KIRJASTO APILA Vauvat konttailevat kirjojen keskellä, nuoret opiskelevat dj-taitoja ja vanhemmat ratkovat mediatehtäviä. Kirjastojen tarjonta on moninaista ja ulottuu ompelukoneen lainauksesta mediakasvatukseen. Koko kansan olohuone K irjastoissa ei enää vain lainata kirjoja, eikä niissä tarvitse olla koko ajan hiljaista. Päinvastoin, kirjastoissa järjestetään konsertteja, esityksiä ja keskustelutilaisuuksia. Nuoriso-osastoilla rokki raikaa, jossain jopa kokataan. Lastenosastoilla lorutellaan, kielikerhoissa opiskellaan eri kieliä, musiikkivalmennuksessa laajennetaan kuuntelutottumuksia ja läppäritohtorilla hoidetaan digiasiat kuntoon. Meiltä voi toivoa! Uudet toimintamuodot saavat usein alkunsa asiakkaiden pyynnöistä, kertoo viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala Kirjastot. i -palvelusta. Runsaan tarjonnan taustalla on kirjastolaki, joka asettaa kirjastoille tehtäväksi siirtää suomalaista kulttuuria ja tukea aktiivista kansalaisuutta. Lisäksi maakuntakirjastojen strategiaan kuuluu tarjota ei-kaupallisia tiloja ja uusia tarinankerronnan muotoja. Kirjat leikin seassa Espoossa sijaitseva Sellon kirjasto on yksi modernin kirjaston malliesimerkeistä. Sen alakerta on omistettu aktiiviselle toiminnalle ja yläkerta hiljaisempaan työskentelyyn. Lastenmaa on alle 12-vuotiaille räätälöity lastenkulttuurin tila, jonka keskeisen osan muodostaa porrastettu leikkipaikka Akropolis. Siellä pikkulapset saavat vapaasti leikkiä. Leikkitilan läheisyyteen on sijoitettu säkkituoleja vanhempien rentoon oleskeluun. Kuvakirjoja löytyy lasten katseltavaksi ja aikakauslehtiä aikuisten viihdyttämiseksi. Lastenmaan toisessa päädyssä on pieni näyttämö erilaisille lastenkulttuurin esityksille. Kirjaston tehtävä on edistää lasten mielikuvitusta ja tarinamaailmaa, ja siksi leikkiminen ja esitykset ovat meillä yhtä tärkeää kuin lukeminen, kertoo informaatikkona Lastenmaassa työskentelevä Riikka Pohjola. Lasten varhaisella tutustumisella kirjallisuuteen on todettu olevan yhteyttä sanavaraston kehittymiseen. Lastenmaassa kirjat ovat leikin keskellä ja niihin on helppo tarttua. Myös koululaiset viihtyvät osastolla, osa tietokoneiden parissa, osa läksyjä tehden yhteisen pöydän äärellä. Aikuisille Lastenmaa tarjoaa mediakasvatusta, jossa opastetaan vanhempia pelaamaan tietokonepelejä lasten kanssa. Haluamme kasvattaa lapsia järkeviksi median käyttäjiksi. Pelikonsolit suljetaan iltakuudelta, millä on rauhoittava vaikutus, kertoo Riikka Pohjola. Musiikki on hyvä keino saada kontakti nuoriin, havaittiin Espoon Entressekirjastossa. Entresse-kirjaston sydän on olohuone, joka mukautuu tarvittaessa esiintymislavaksi. Nuorille oma tila Perinteisesti lasten- ja nuortenosastot on kirjastoissa yhdistetty samaan tilaan, vaikka konttausikäisten ja yläkoululaisten kirjastonkäyttötavoissa on iso ero. Nuoret tarvitsevat paikan, jossa saa olla ja josta ei tarvitse maksaa, kiteyttää kirjastonhoitaja Jani Nieminen, joka on työn ohessa opiskellut myös nuoriso-ohjaajaksi. Kirjaston henkilökunta on aikuisen vaativassa roolissa nuorten elämässä ja velvollinen huolehtimaan yhteisten sääntöjen toteutumisesta. Kirjastojen nuorisotyön pioneereihin kuuluvassa Espoon Entressessä toimii varhaisen puuttumisen malli: ongelmiin käydään käsiksi silloin, kun ne ovat vielä pieniä. Kirjasto kasvattaa yhteistyössä muiden nuorisotoimijoiden, kuten koulun ja lähipoliisin kanssa. Kiinnostava kokoelma on yhä hyvä kirjaston nuortenosaston perusta. Siihen kuuluvat nuorten suosimat lajityypit, kuten fantasia, sci i, sarjakuvat ja vaikkapa graf itiaiheiset taidekirjat. Monet kirjastot tarjoavat myös ohjattua ja tavoitteellista toimintaa, kuten sanataiteen työpajoja, teatteri-ilmaisua ja vaikkapa pallopelejä kesäisin kirjaston pihalla. On tärkeää kannustaa ja kehua nuoria. Kirjastot ovat auki lähes päivittäin, ja asiakaskuntamme on laaja. Tämän kaiken keskellä on hienoa, jos onnistumme kohtaamaan nuoria aidosti ja kiireettömästi, Jani Nieminen summaa. Musiikilla kontakti nuoriin Entresse-kirjastoon on tänä keväänä avattu normaalin nuortenosaston lisäksi nuorten oma musiikkipaikka Jukeboksi. Kirjastossa päätettiin satsata musiikkipainotteiseen tarjontaan, koska musiikki on hyvä keino luoda kontaktia nuoriin. Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat yli 270 neliön tilan nuorten toiveita kuunnellen. Tuloksena on kaunis ja valoisa paikka, jossa on miellyttävää oleskella. Paikan sydän on olohuone, josta löytyy jukeboksi yhteiseen musiikin kuunteluun. Tarjolla on myös musiikkihuone, keittiö sekä kesäisin käytössä oleva piha-alue. Olohuone 28 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/

16 muuntuu tarvittaessa esiintymistilaksi, ja musiikkihuoneessa voi soittaa vaikkapa sähkökitaraa ja rumpuja. Musapajassa järjestetään dj-koulutusta, ja tytöille on oma opastus bändilaitteiden kokeilua varten. Tulossa on myös viikoittaiset open stage -illat nuorten esityksille. Monille Jukeboksi tarjoaa mahdollisuuden kokeilla jotain soitinta ensimmäistä kertaa. Jukeboksin toimintaideaan kuuluu syrjäytymisen ehkäisy kulttuurin keinoin, ja tavoitteena on antaa nuorille vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuoret ovat olleet innoissaan Jukeboksista, ja he ovat käyttäytyneet täällä loistavan hyvin. Nuoret saattavat olla äänekkäitä, mutta he yrittävät hiljentyä, kun sitä toivomme, erikoiskirjastonhoitaja Eva Wilenius kiittelee. Entressessä ongelmat ratkaistaan usein futispelin äärellä yhdessä kirjaston Kirjastojen erikoispalveluja Tavaroiden lainaaminen Kirjastokohtaisesti lainattavissa mm. liikuntaviraston liikuntavälineitä erilaisia kodin käyttötavaroita porakoneista e-kirjanlukulaitteisiin Digitointipalvelut ohjatusti useimmissa kirjastoissa Kirjavinkkausta kirjastoissa, kouluissa ja kirjaston nettisivuilla Musiikkitietoa verkosta musiikkibasaari.fi ja Naxos Library kirjastojen nettisivuilla Henkilökohtainen musiikkivalmentaja esim. Helsingin Kirjasto 10:ssä ja Töölön kirjastossa Elektronisten lehtien valikoima verkossa (EPress ja PressDisplay). Omppu-kokoelma helppolukuisia kirjoja Oulussa Viittomakieliset satutunnit mm. Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa sekä Kirjastokaista.fi -sivuilla. Lue lukukoiralle koirat lukemaan opettelun apuna esim. Kaarinassa, Helsingissä ja Espoossa Muita tapahtumia ja sivustoja rock-konsertit, neulekerhot, runokylpylät, satutunnit, vauvojen lorutuokiot Okariino.fi, Sivupiiri.fi ja Kirjasampo.fi lasten, nuorten ja aikuisten kirjallisuuden nettisivustot Kysy kirjastonhoitajalta kirjastot.fi/kysy Seinäjoen pääkirjaston uudet tilat inspiroivat pieniä kävijöitä monenlaiseen puuhaan. henkilökunnnan kanssa, ja samalla nuoret oppivat työstämään aggressioitaan. Koko uudistumisen perustana on se, että kirjasto halutaan säilyttää tuleville sukupolville. Maailma on parempi paikka, jos kirjastotoiminta elää, väittää Eva Wilenius. Lainaamisen käsite laajenee Uusien kirjastojen arkkitehtuurissa on huomioitu se, että samaan aikaan voidaan järjestää sekä äänekästä että hiljaista toimintaa. Yhteisten tilojen ja tapahtumien tarkoitus on saada yhteen erilaisia asiakasryhmiä keskenään. Kirjastoista on tullut koko kansan olohuoneita. Viime syksynä avatun Seinäjoen pääkirjasto Apilan uudet tilat inspiroivat koko perhettä. Apilasta löytyy avaraa oleskelutilaa, seiniin kaivettuja lukukoloja ja esityspaikaksi muuntuva lukuportaikko. Aineisto on asteltu esille niin, että sen löytyminen helpottuu. Lastenosastolla voi tavata lapsia isiensä kainalossa lötköttelemässä kirjataloissa. Mediakasvatusta edistävässä satuseikkailussa lapset ja vanhemmat ovat yhdessä suorittaneet tehtävärataa, jonka teemana on toden ja iktion erottaminen. Satuseikkailussa kirjaston henkilökunta on vinkannut kirjoista intiaaniksi, merirosvoksi tai jokeriksi pukeutuneena. Kävijämäärämme on moninkertaistunut, ja perheet viipyvät kirjastossa pidempään uudistuksen jälkeen, iloitsee palvelupäällikkö Tuija Seppänen Seinäjoen kaupunginkirjastosta. Suomi on muiden Pohjoismaiden ohella edelläkävijöitä kirjastojen palveluissa. Avoimen yhteiskunnan idea poikii yhä monimuotoisempaa kirjastotoimintaa. Kirjastojen kokoelmat on tarkoitettu elämään ihmisten käsissä. Lainaamisen käsite on laajentunut, sillä myös arjen kulttuuri kuuluu kirjastoon, innostaa Päivi Litmanen-Peitsala kirjastojen asiakkaita. 30 Lapsemme 2/2013

17 ANNI-ELINA KARVONEN KUVAT COLOURBOX * * Kiroilu kuriin Ärräpäät lentävät, kun ekaluokkalainen tekee läksyjä. Teinin puheessa joka toinen sana on kirosana. Kenellä käytöstavat ovat rapistuneet: lapsilla vai aikuisilla? K ieli opitaan matkimalla, ja jostain lapset saavat kiroiluun mallia. Meidän kaikkien aikuisten tulisi katsoa peiliin. Pienet korvat ovat tarkempia kuin usein arvaammekaan, sanoo luokanopettaja Merja Uljas Turusta. Kirosanojen käytössä on kyse paitsi siitä, millaista kieltä lapset kuulevat ympärillään, myös siitä, miten epäsopivaan kielenkäyttöön suhtaudutaan. Uljas muistuttaa, että lapset ja nuoret ovat aina osanneet puhua rumia. Olennaista on se, miksi toiset osaavat hallita kielenkäyttöään ja toiset eivät. Lapset haluavat kuulua joukkoon ja seuraavat mielellään laumanjohtajia. Millaisia ovat lastemme laumanjohtajat ja kenelle on annettu valta ja esimerkin vastuu? Annammeko auktoriteetti- ja kasvatusaseman liian usein myös heille, jotka eivät sitä ansaitse, Uljas kysyy. Kirosanoja voi oppia lähes kaikkialta, missä kieltä käytetään. Aikuisilta, kavereilta, mediasta. Eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa on erilaiset säännöt. Opettajat määrittelevät, mikä on sallittua koulussa. Vanhemmat näyttävät esimerkin kotona, ohjaajat harrastuksissa ja ystävät vapaa-ajalla. Nykyisin lapset ja nuoret viettävät aikaansa ehkä aiempaa enemmän keskenään, koska kasvokkaisten tapaamisten lisäksi he ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa myös sosiaalisessa mediassa. Uljas sanookin, että lasten huoltajille voi toisinaan tulla suurena yllätyksenä se, kuinka erilaista heidän lapsensa kielenkäyttö on erilaisissa tilanteissa. Milloin voi kiroilla? Suomen kielen tutkijan Eero Voutilaisen mukaan kiroilemisella, kuten kaikella kielenkäytöllä, rakennetaan suhteita toisiin ihmisiin. Kun lapsi tai nuori kiroilee, hän saa tietoa siitä, mikä on missäkin tilanteessa sallittua, suotavaa, paheksuttavaa tai kiellettyä. Samalla hän selvittää, miten ei-toivottuun toimintaan suhtaudutaan ja mikä hänen roolinsa yhteisössä on. Kiroilu on yksi kielenkäytön tapa, jonka yhteydessä lapsi ja nuori oppii, että erilaisissa tilanteissa odotetaan erilaista käyttäytymistä. Samalla hän oppii kantamaan vastuuta omasta kielenkäytöstään, Voutilainen painottaa. Nuorten kielessä kirosanoilla on usein voimakas sosiaalinen merkitys. Nuoret voivat kiroilla lisätäkseen keskinäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luodakseen kaveriporukkaan omaa kulttuuria. Joskus kiroilemalla tehdään eroa aikuisten hallitsemaan ja normittamaan yhteisöön. Kiroilu voi siis olla nuoren kapinaa aikuisten asettamia sääntöjä vastaan. Voutilaisen mielestä kiroilun tarkoitus ei aina ole ärsyttää ympäristöä. Joskus nuori ei ymmärrä, että vaikkapa bussissa monien mielestä toivottavaa olisi olla hiljaa ja käyttäytyä pidättyväisesti. Nuori tulkitsee tällöin tilanteen ja siihen kuuluvan käyttäytymisen toisin kuin muut. Kaveripiireissä on omat, usein ääneen lausumattomat kielelliset säännöt. Jotkut lapset esimerkiksi saattavat tuntea painetta kiroilla kaveriporukas- sa, koska he eivät halua olla liian kilttejä ja jäädä sen vuoksi ryhmän ulkopuolelle, Voutilainen sanoo. Kirosana on voimasana Suomen kielen perussanakirjan mukaan kirosana on ilmaisua tehostava, karkeana pidettävä voimasana. Kirosanat saavat voimansa kulttuurisista tabuista eli eri tavoin säädellyistä tai kielletyistä asioista. Niitä ovat Suomessa esimerkiksi uskonto ja seksuaalisuus. Ärräpäitä pääsee jokaiselta joskus. Oleellista on ymmärtää ero siinä, käyttääkö kirosanaa esimerkiksi voimasanana tiukassa tilanteessa vai kiroileeko puheessaan koko ajan, Uljas opastaa. Usein vaikuttaa siltä, että nuoret kiroilevat julkisissa tiloissa ja tilanteissa enemmän kuin aiemmin. Kirosanat livahtavat vikkelästi suusta koulun ruokalassa, bussissa, kaupassa. Kattavaa tutkimustietoa kiroilun yleistymisestä ei ole, mutta Eero Voutilainen sanoo, että kiroilun voi nähdä tietyissä tilanteissa arkipäiväistyneen. Kiroilun arkipäiväistyminen johtuu käyttäytymisnormien ja roolien vapautumisesta eli siitä, että suhtautuminen joihinkin instituutioihin ja tilanteisiin on muuttunut. Myös aikuisten kiroileminen on arkipäiväistynyt ja monissa sanomaja aikakauslehdissä sekä radio- ja televisio-ohjelmissa kiroillaan. Voutilainen muistuttaa, että kirosanoilla on kuitenkin edelleen vahva sosiaalinen voima. Sitä kuvastaa hyvin se, että tiettävästi kaikissa maailman kielissä on kirosanoja eikä niitä ole koskaan saatu täysin kitkettyä, uutterista yrityksistä huolimatta. Tiesin ettei saa, mutta Mitä kiroilemisesta sanovat lapset itse? Merja Uljas kysyi asiaa omalta luokaltaan eli 9 10-vuotiailta oppilailta. Noin puolet heistä sanoi, ettei kiroile ollenkaan tai todella harvoin. Aikuisen läsnä ollessa he yrittävät olla kiroilematta. Osa myös kertoi, että kiroileminen tarttuu helposti. Merja Uljaksen koulussa kiroilemiseen puututaan heti. Lapset ovat ymmärtäneet hyvin sen, että ruma kielenkäyttö rakentaa kouluun ikävää ilmapiiriä ja sitä kukaan ei halua. Joskus opettaja kuitenkin saa oppilailta vastakysymyksen: miksi sitten äiti, isä tai isosisko kiroilee, jos se on niin typerää. Uljas tarkastelee kiroilua myös etiikan ja moraalin näkökulmasta. Lapset tietävät kyllä, että koulussa kiroilu ei ole sallittua tai ihailtavaa, mutta esimerkiksi pelitilanteessa kielteiset tunteet purkautuvat kiroiluna tai keskustelussa täytesanoiksi lipsahtaa alatyylisiä ilmauksia. Sama koskee aikuisiakin. Vanhempien on hyvä miettiä, miten keskustelee esimerkiksi ystävänsä kanssa puhelimessa. Helposti voimme esimerkiksi kommentoida voimasanoin ystävämme vastoinkäymisiä. Vaikka keskustelu tuntuisi kahdenkeskiseltä, vieressä saattaa leikkiä pieni tai nuori korvapari, joka kuulee keskustelun kaikkine vivahteineen. 32 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/

18 Kuva kirjasta Karoliina ja vallaton pentu. Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Voi kun saisi koiran, tai kirahvin... Moni lapsi haaveilee lemmikistä, jota saisi mielin määrin helliä. Todellisuus on kuitenkin myös muuta, esimerkiksi pökäleitä, joita kukaan ei halua siivota, tai kyyneleitä eron jälkeen. Mick Inkpen: VOI EI, POSSU PALLERO, SEHÄN ON KANI! Suom. Pauli Salmi. Mäkelä Christel Rönns: PERIN ERIKOINEN MUNA. Suom. Mirjam Ilvas. Schildts & Söderströms Mick Inkpenin Possu Pallero -sarja kuvittaa hyväntuulisesti pikkulasten elämää. Uutuudessa Pallero ja Rapa kuulevat, että naapurin tyttö on saamassa lemmikin, arvatenkin jonkin typerän tavallisen, kuten kanin. Possupojilla olisi tuoreempia vaihtoehtoja; esimerkiksi norsun, del iinin tai kirahvin kanssa syntyisi tosi vipinää. Tarinan lopussa kuvitelmat tietysti haihtuvat, sillä kun kani hyppää syliin ja nuolee naaman, Pallero ja Rapakin ovat myytyjä. Syvemmälle mennään Christel Rönnsin kuvakirjassa Perin erikoinen muna, jonka ruotsinkielinen alkuteos Det vidunderliga ägget sai viime vuoden Finlandia Junior -palkinnon. Kesäinen tarina rannalta löydetystä munasta, josta kasvaa perheeseen hauska ja hankala lemmikki Koi-Koi, kutoo empaattisesti yhteen eläinrakkauden, suvaitsevan vaivannäön ja lopulta myös eron haikeuden. Kertojana on perheen kuopustyttö, mutta hänen selostuksestaan ja eritoten runsaista kuvista voi lukea muidenkin perheenjäsenten reaktioita myös vanhan Freija-koiran, jonka reviirille tulokas tunkeutuu. Hallitsevaksi tunteeksi kasvaa kuin itsestään kiitollinen rakkaus, mikä ei ole ihme, sillä Rönns on paljastanut, että tarinan takana on oman koiran menetys. Surullinen kirja ei kuitenkaan ole, vaan kuvissa rönsyää lapsiperheen toimelias kesäelämä, jossa perheenjäsenillä on omat roolinsa. Kuvissa on myös hillittyä huumoria, ja mystisen Koi-Koin katoamiseen saadaan mahdollinen selitys Loch Nessin hirviötä koskevasta lehtiuutisesta. Tuula Kallioniemi: KAROLIINA JA VALLATON PENTU. Kuvitus Marika Maijala. Lue itse -sarja. Otava Sinikka Nopola & Tiina Nopola: RISTO RÄPPÄÄJÄ JA NUKKAVIERU NELLI. Kuvitus Christel Rönns. Tammi Karoliina ja vallaton pentu todistaa, että koiranhoito on Kallioniemelle tuttua, niin realistisesti hän pennun taloon tulon kuvaa. Energinen pikku Karoliina on onnentyttö saadessaan huolehtia kummitädin uudesta leonberginpennusta, mutta pian paljastuu myös kääntöpuoli: pentu riehuu, karkailee ja rikkoo tavaroita ja on kaikkea muuta kuin sisäsiisti. Koirahullu Karoliinakin alkaa hermostua ainaiseen siivoamiseen ja katkonaisiin yöuniin, ja perhesopu on koetuksella. Draamaa syntyy, kun pentu koulupäivän aikana katoaa, ja lopulta selviää, että kateellinen luokkakaveri on sen pihistänyt. Itse asiassa Tytti, joka ei koskaan saa mitään ja valehtelee saavansa milloin koiran milloin ponin, onkin kirjan kiinnostavin henkilö. Tällainen osattomuuden kokemus, myös lemmikkikulttuurin näkökulmasta, ansaitsisi ihan oman kirjansa. Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli sivuaa myös osattomuutta, sillä Riston ystävän Nellin perhe on köyhtynyt, eikä Perhosilla ole varaa edes kissanruokaan. Avuliaat Räppääjät hommaavat Alpo-kissan Elvi-tädille syöttilääksi, mikä kuitenkin saattaa kissan myös vaaraan. Tästä käynnistyy tutun oloinen Räppääjä-farssi väärinkäsityksineen ja naamioleikkeineen. Nelliä ja Ristoa motivoi toimintaan aito eläinrakkaus, mutta aikuisilla on myös itsekkäämpiä pyyteitä. Perhosten köyhtyminenkin osoittautuu tilapäiseksi, sillä sen takana on osallistuminen tositelevisio-ohjelmaan. On sääli, että tämä koukku paljastuu jo alkumetreillä, sillä yllätyksen pihtaaminen pitempään olisi lisännyt kierrettä, nostattanut tunteita ja ehkä myös herättänyt hyviä kysymyksiä erilaisten perheiden ja niiden lemmikkien elinehdoista. Lapsemme 2/

19 Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri ELOKUVAT Teatteri Musiikki Kuvat Ananya Tanttu J oukko lapsia ja nuoria kokoontuu Aarnivalkean koulun liikuntasaliin. Nuorimmat ovat 9-vuotiaita ja vanhimmat jo kohta täysi-ikäisiä. Vähitellen ryhmästä muodostuu rinki, jonka keskelle astuu äänenhuoltaja. Pian koko sali on täynnä pärinää, sähinää ja rallattelua, kun lähes 60 Tapiolan kuorolaista availee ääntään. 12-vuotias Julia Niemi on nyt toista vuotta mukana Tapiolan kuorossa, ja hän laulaa ensimmäisen sopraanon alempaa ääntä. Lisäksi hän soittaa alttoviulua, sillä Tapiolan kuorossa jokaisella on mahdollisuus myös soittaa jotain instrumenttia. Kuoro harjoittelee kaksi kertaa viikossa yli kahden tunnin ajan. Juliasta on aina hauskaa tulla harjoituksiin. Meillä on hyvä yhteishenki, ja täällä on helppo saada uusia kavereita. Tulin kuoroon mukaan isosiskoni esimerkin innostamana, Julia kertoo. Kuorolaulu on opettanut Juliaa kuuntelemaan toisia ja pysymään omassa stemmassa erilaisten äänten keskellä. Julia pitää uusien laulujen opettelusta. Kun ohjelmistossa on oikein vaikea kappale, harjoituksia on jatkettava kotonakin. Kuorolaulu vei mennessään Tapiolan kuoro on kuuluisa ainutlaatuisesta soinnistaan. Julia Niemi nauttii kuoroharrastuksestaan ja kiittelee kuoron hyvää yhteishenkeä. Tapiolan kuorossa jokainen ensimmäisen vuoden harrastaja saa oman kuorokumminsa, joka auttaa kuoromaailmaan sulautumisessa. Kuoron tunnusmerkkeihin kuuluvat myös koreogra iat, joilla elävöitetään esiintymistä. Tykkään esiintymisestä, siitä saa kivaa jännitystä. Kun lauloimme Lorcasarjaa espanjaksi Barcelonassa, yleisö antoi tosi paljon aplodeja, Julia muistelee. Tapiola Soundia jo 50 vuotta Tänä vuonna Tapiolan kuorolla on paljon harjoiteltavaa, sillä 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kuoro julkaisi levyn On valo syttynyt ikkunaas, ja syksyllä pidetään iso juhlakonsertti Espoon kulttuurikeskuksessa. Kuorolaulu paitsi vahvistaa musikaalisuutta, myös tutkitusti virkistää mieltä ja kehittää sosiaalisuutta. Tapiolan kuoron johtaja Pasi Hyökki on itsekin kuoron kasvatteja, ja hän muistaa miten pikkupoikana taidemusiikkiin tutustuminen avasi musiikin aivan uudella tavalla. Lapset voivat ehdottomasti tuottaa myös vakavasti otettavaa taidetta, Hyökki painottaa. Tapiolan kuoro tekee yhteistyötä klassisten säveltäjien kanssa. Kuuluisaksi tullut Tapiola Sound muodostuu suomen kielestä ja suomalaisuudesta, jossa ääntä tuotetaan vuotamattomasti ja puhtaasti. Eri-ikäisten lasten äänet muodostavat ainutlaatuisen soinnin, joka myös inspiroi säveltäjiä. Kuoron koelaulussa tutkitaan, kuinka tarkka korva lapsella on. Itse ääni kyllä kehittyy harjoittelemalla. Harrastus vaatii myös aikaa ja halua laulamisen harjoitteluun. Kuorolaulu ei ole kallis harrastus, sillä ryhmäopetus on edullisempaa kuin yksilöopetus, Pasi Hyökki toteaa. Ystäviä ja hyvää oloa Kuoroharrastuksen kautta voi saada elinikäisiä ystäviä. Ohjelmiston harjoittelussa ryhmäkuri motivoi jaksamaan yhteisen päämäärän eteen. Hyökin mukaan sekakuoro, jossa on sekä tyttöjä että poikia, tekee hyvää yhteishengelle. Tapiolan kuorossa on mukana toistakymmentä poikaa. Julia Niemi toivoo, että hän saisi laulaa kuorossa pitkään. Julian mielestä hyvä kuoronjohtaja on ymmärtäväinen, huumorintajuinen ja kiltti, ja hän huomioi kaikkia tasapuolisesti. Pasi Hyökille parasta palautetta kuorolaisilta on sanaton viestintä. Se hetki, kun kuorolaisten silmistä näkee kollektiivisen hyvän olon tunteen. Luonnonsuojelua animaatiossa Teinityttö päätyy taian voimasta salaiseen valtakuntaan, jossa käydään kamppailua luontoa suojelevien ja tuhoavien voimien kesken. Luonnon kauneus ja mahtavat voimat paljastuvat värikkäässä animaatiossa. Puhuvat etanat, metsän linnuilla lentävä soturikansa sekä kuningatar Tara käyvät seikkailussa taistoa pahaa vastaan. Salainen valtakunta saa ensi-iltansa normaalina esityksenä ja 3Dversiona, sekä suomeksi että englanniksi puhuttuna, kautta maan. Lisätiedot: Näyttelyt Voi koskea Kauppias Sederholmin purjelaiva on tullut satamaan ja lasti pitää purkaa. Siinäpä tehtävä Helsingin uuden, koko perheen museon kävijöille. Lasten kaupungissa voi myös kokeilla 1930-luvun kansakoulun pulpetteja, vierailla 1970-luvun mummolassa tai tehdä teatteria historiallisilla käsinukeilla. Viikonloppuisin museomummut ja -vaarit jakavat omia lapsuuden muistojaan. Lasten kaupunki kehittää historian tajua leikkimisen kautta. Lisätiedot: Risto Räppääjä ja väärinkäsitykset Nelli Nuudelipää muuttaa pieneen mökkiin maalle. Rauha ja Lennart anastavat arvokkaat sukukalleudet. Kuka joutuu valeasuun, ja mitä Risto Räppääjä tekee väärinkäsitysten keskellä? Turun kesäteatterissa saa kantaesityksen Tiina ja Sinikka Nopolan uusin suosikki Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli. Marika Vapaavuoren ohjauksessa kuullaan Iiro Rantalan musiikkia, ja yleisökin saa laulaa mukana. Esitykset Vartiovuorella Lisätiedot: www. netti Lasten Areena on aina auki Voi ei, Pikku Kakkonen meni jo! Milloin se BUU-klubben tulikaan tv:stä? Ei hätää, lähes kaikkia Yleisradion lasten suosikkisarjoja voi katsoa ja kuunnella mihin aikaan päivästä vain Yle Areenassa. Nettipalvelu sisältää vaikkapa Hertan maailman, Roni Neutorinin ja saamenkielisen Unna Junnan jaksoja. Radion puolelta löytyy Pikku Kakkosen Radioasema, lasten kuunnelmia sekä yli neljäkymmentä ladattavaa satua. Lisätiedot: ja Salo soi lapsille Lastenmusiikki valtaa estradit, kun Lasten laulukaupunki -festivaali järjestetään Salossa Esiintyjien joukossa ovat Halikon musiikkiyhdistyksen lapset, alakouluikäisten Chili-bändi sekä virolaisia kansantansseja esittävä lapsiryhmä. Lisäksi kuullaan beniniläisten lasten afrikkalaisrytmejä. Jännitystä koetaan Lasten laulukisassa ja Uusi Lastenlaulu -kilpailussa. Tarjolla on myös musiikkileirejä lapsille sekä musiikkiopetusta lasten kanssa työskenteleville aikuisille. Lisätiedot: www. lastenlaulukaupunki.net Fedja-setä ja kumppanit lauluina Poika nimeltä Fedja-setä seikkailee eläinystäviensä kanssa Eduard Uspeskin lastenkirjaan perustuvassa näytelmässä Kansallisteatterissa. Nyt esityksen laulut on koottu levylle. Fedja-setä, kissa ja koira -esityksen näyttelijät laulavat Maija Ruuskasen säveltämiä maalaisaiheisia lauluja. Lehmän lauluja -cd:n tyylilajeissa kuullaan polkkaa, countrya ja reggaeta slaavilaisin maustein. Lisätietoja: 36 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/

20 Isänä nyt VILLE VANHALA KUVAT ARTO TULIMA JA MARI MÄNNISTÖ Yhdessäolo Kajaanilainen Tomi Karhu on kolmen tyttärensä kanssa leikkimielinen kouhottaja, joka osaa myös asettaa rajoja. Ruskolainen Christian Lindblom muuttui uraohjuksesta onkivaksi leiriisäksi. K un kajaanilainen Tomi Karhu saapuu töistä kotiin, ryntäävät tytöt häntä vastaan ja halaavat isää joukolla. Aliisa, 6 vuotta, Inka, 4 vuotta ja Ilona, 2 vuotta, ovat isän tyttöjä. Tomille kotiintulot ovat odotettuja, päivän mieluisimpia hetkiä. Tytöt ovat aina yhtä riemuissaan siitä, kun näkevät minut. Heille on tärkeää, että isä saapuu kotiin, ja yhtä tärkeää se on myös minulle. Kolmen tytön isänä Tomi joutuu toisinaan jakamaan aikaansa lastensa kesken. Liikunnallisesti lahjakkaan Aliisan jalkapalloharjoitukset kuuluvat isän ohjelmaan, ja silloin nuoremmat tyt- Lapsille pitää antaa niin paljon vapautta, että he uskaltavat tuoda omia persooniaan ja mielipiteitään esiin, tuumii Tomi Karhu. on tärkeintä netta. Yhdessäololla luodaan lapsen elämälle perustaa. Tyttö vai poika? Tomi Karhu tuli ensimmäisen kerran isäksi 24-vuotiaana. Kieltämättä silloin mietitytti, onko minusta isäksi. Kun lapsiperheen arki alkoi, tuli myös hieman ikävä poikaporukalla tehtyjä reissuja. Tomi on luonteeltaan leikkimielinen kouhottaja, joten isän roolin ottaminen kävi häneltä loppujen lopuksi verrattain helposti. Kolmen tytön isä on myös miettinyt, minkälaista olisi olla pojan isä. Isänä olemisen kohokohtia ovat Tomille ne, kun hän huomaa tytärtensä omaksuvan isänsä opettamia uusia taitoja. Niiden ei tarvitse olla ihmeellisiä asioita. On myös isälle merkittävä saavutus, kun tytär oppii uimaan tai luistelemaan. Tunne siitä, että siirtää tietoja ja taitoja seuraavalle sukupolvelle, on todella palkitseva. Isän rooli tulee tärkeämmäksi kun lapset kasvavat, sanoo Christian Lindblom. täret tuntevat toisinaan jäävänsä liian vähälle huomiolle. Aliisa saattaa taas joskus tuntea jäävänsä syrjään, kun isä on nuorempien kanssa uimahallissa. Tomi onkin joskus miettinyt, pitäisikö hänellä riittää enemmän aikaa jokaiselle lapselle erikseen. Tytöt ovat luontevasti myös yhdessä ja viihtyvät keskenään. Ehkä niitä kahdenkeskisiä hetkiä tulee sitten enemmän, kun he ovat hieman vanhempia. Elämän perustaa luomassa Jalkapalloa pelataan myös Ruskon kunnan Vahdon kylässä asuvan Lindblomin perheessä. 10-vuotias Waldemar käy harjoituksissa kolmesta neljään kertaa viikossa, ja isä Christian on useimmiten treeneissä mukana. Perheen kuusivuotias tytär Wilma- Lotta sen sijaan on enemmän kiinnostunut kädentaidoista, askartelusta ja ruoanlaitosta. Harrastusten puolesta meillä eletään tällä hetkellä isä-poika ja äiti-tytär -vaihetta, Christian toteaa. Hänen mukaansa elämästä lasten kanssa on tullut monipuolisempaa ja rikkaampaa sitä mukaa, kun lapset ovat kasvaneet. Valvominen ja holhoaminen ovat vaihtuneet yhteiseen tekemiseen. Kun lapsi on aivan pieni, isä jää väkisinkin hieman sivulliseksi. Nyt, kun Waldemar ja Wilma-Lotta ovat jo vähän isompia, isän rooli lasten elämässä on tullut entistä tärkeämmäksi. Christian muistaa omasta lapsuudestaan kosolti hetkiä ja tapahtumia, jotka hän vietti oman isänsä kanssa. Niitä muistoja ihminen kantaa mukanaan koko elämänsä. Se on myös oppimista ja yhteenkuuluvuuden tun- Tragiikkaa ja komiikkaa Lindblomin perhe on hitsautunut yhteen vaikeiden kokemusten kautta. Waldemar-poika sairastui viiden vuoden ikäisenä vakavasti, ja se muutti koko perheen, mutta erityisesti Isä-Christianin elämän. Myönnän olleeni uraohjus, mutta pojan sairaus pysähdytti ja asetti elämänarvot kohdalleen. Perhe on työtä tärkeämpi. Christian työskentelee teräsyrityksen myyntijohtajana. Työ matkustamisineen vie paljon aikaa, mutta Christian on asettanut selvän rajan: vähintäänkin viikonloput on pyhitetty pelkästään perheelle. Ajankäyttö on omasta halusta kiinni. Jos todella haluaa tehdä jotain, siihen riittää myös aikaa. 38 Lapsemme 2/2013 Lapsemme 2/

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Perheiden auttaminen kansalaistoiminnan avulla Kaikille eväät elämään, 7.5.2019 sitoutumaton vapaaehtois- ja avustusjärjestö avustuksia vähävaraisille lapsiperheille perustettu 2009 muutaman äidin toimesta,

Lisätiedot

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella Marianna Lehtinen Lastenkulttuurin johtava koordinaattori Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut 1 Kuka, miksi ja kenelle? Kehitetty Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu TERVEISENI AMMATTILAISILLE Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu AIKUISTUMISEN HAASTEET Teini-ikä mullistaa nuoren elämää

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot