VANKILEIRIKATASTROFI VUOSIEN KULKUTAUDIT, ESPANJANTAUTI JA. Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen
|
|
- Leena Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VUOSIEN KULKUTAUDIT, ESPANJANTAUTI JA VANKILEIRIKATASTROFI Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 16/2007 Suomen sotasurmat projekti P e n t t i M ä k e l ä
2 Vuosien kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2007
3 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Taitto: Anja Järvinen, valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy Julkaisun tilaukset:
4 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Pentti Mäkelä KUVAILULEHTI Julkaisun laji: Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): - Julkaisun osat: Tiivistelmä ja ravinnon puutteen seurauksiksi etenkin siksi, että vuoden 1918 sodan eri osapuolet painotti Avainsanat: tautikuolleisuus vuosina , vuoden 1918 sota, espanjantauti, vankileirit Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2007 Kokonaissivumäärä: 474 Kieli: Fi ISSN: Hinta: ISBN: (nid.) (pdf) Luottamuksellisuus: Julkinen Jakaja: Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia
5 Sisällys LUKIJALLE... 7 JOHDANTO... 9 Kysymyksenasettelu ja aiheen rajaus KUNTIEN TERVEYDENHUOLTO, TAUTIEN SEURANTA JA KUOLINSYYTILASTOT 1910-LUVULLA Kunnalliset lääkärinpalvelut ja lääkärien tuottamat lähteet Kuolinsyiden määrittely kaupungeissa, maaseurakunnissa ja sotalaitoksen organisaatioissa 38 Kuolleisuusperuste- ja riskiryhmätutkimukset normaaliuden mitta Väestön terveyskäyttäytymisen riskit: ammattipuoskarointia ja istumakylpyjä Kylpyhoitoja, ei rokotuksia eikä seerumi-injektiohoitoja Tietämättömyyttä vai tieteellisen maailmankuvan vastustusta? LASTEN TULIROKKO, REUMAKUUME JA VERENMYRKYTYKSET luvun taudintorjunta ja sen ongelmat Vuosien tulirokkoaalto Epidemian leviäminen Hämeen läänissä Sotapakolaisuus, tulirokon leviäminen ja lasten kuolleisuus Faktoja ja aikalaiskäsityksiä kuolleisuuden syistä KURKKUMÄTÄ, KURISTUSTAUTI JA ERIKOISET HAAVAINFEKTIOT Kurkkumätä ja sen antitoksiinihoito Lääkepula vuosina ja taudin tappavuus PUNATAUTI (DYSENTERIA) Viipurin läänin punatautiepidemiat Käkisalmen piiri vuonna 1918: punatautia vai muiden tautien oireita? ISOROKKO JA VÄHÄROKKO Varsinaisen isorokon taudinkuva Kansanterveyden uhka: väestön asenteet Eristämisen ja pakkorokotusten ongelmat Rokotusten vastustaminen Pakolliset joukkorokotukset vuosina Viipurin läänin iso- ja vähärokkoepidemia Isorokkoepidemian leviäminen sisällissodan oloissa Itä-Suomi ja Viipurin lääni Tartunnat punaisten läntisen rintaman joukoissa Huonojen tekijöiden summa: Hämeenlinnan vankileirin katastrofi Siviiliväestön epidemiapesäkkeet TOISINTOKUUME JA SOTAÖDEEMATAUTI Itärintaman täisota ja Venäjän epidemia Saksan vankileirit: diagnosoitu toisintokuume ja sotaödeematauti Toisintokuumeen leviäminen Suomessa
6 Hajatartunnoista linnoitustyömaiden ja kaartien taudiksi Kalevankankaan vankileirin epidemia Kokkolan ja Tammisaaren vankien kohtalo Suomenlinnan keskusvankisairaalaan eristetyt Sotaödeematauti toipilaiden kohtalo? KROONINEN TUBERKULOOSI JA AKUUTIT KEUHKOSAIRAUDET Teollistumiskauden kansantauti Keuhkotautikuolleisuuden alueellinen ja ajallinen vaihtelu Ensitartunta, keuhkotaudin puhkeaminen, työkyvyttömyys Parantolahoitoa ja terveystarkastuksia Keuhkotauti sota-ajan oloissa Keuhkoiltaan heikkojen kohonnut kuolemanriski Maanlaajuinen keuhkokuume-epidemia Keuhkosairauksien tilastolliset faktat PANDEMINEN A-INFLUENSSA JÄLKITAUTEINEEN Riskiryhmät Ryssännuha ja sen komplikaatiot Sotatalvien influenssasta espanjantautiin Espanjantauti yleiskuva sairastuvuudesta, kuolleisuudesta ja komplikaatioista Espanjantauti Suomen väestössä Nuorten miesten aliedustus pandemian alkupuolen paikalliset poikkeamat Leviäminen väestöön ja taudinkuvaukset Influenssakuolleisuus eri ikäryhmät, siviilit ja vangit Perussairauksien ja aiempien tautien synnyttämät riskit Keuhkotuberkuloosi ja influenssakuolleisuuden alueellinen vaihtelu PILKKUKUUME Brill Zinsserin tauti Paikalliset joukkotartunnat Viranomaisnäkökulma: Rajaseudun epidemianuhka Kuusamon ja Pudasjärven kuumetautiepidemia LAVANTAUTI- JA PIKKULAVANTAUTI Rokote, tunnistaminen, krooniset kantajat Sotavuosien paikalliset epidemiat TUNNISTAMATTOMAT SAIRAUDET Raja-Karjalan nälänhätä ja tunnistamattomien tautien leviäminen Hätäravinto ja lapamatotauti TARTUNTATAUTIEN ARMOILLA LÄHTEET AN ENGLISH SUMMARY
7 LUKIJALLE
8
9 JOHDANTO - tai välillinen seuraus. - - noin vuoden ajanjakson korkean kuolleisuuden - - ulkopoliittisesta
10 - - - tuvuuden
11
12 Kysymyksenasettelu ja aiheen rajaus - - taas vuotiaiden lasten kuolleisuus ei noussut juuri laisinkaan tavallista kuolleisuus on kuvioissa 1 ja 2 siltä osin kuin se voidaan esittää kasvuikäisille lapsille lääneittäin. - - perustietojen takia kuolleisuuden ikäluokitus ei noudata seuraavassa katsauksessa 12
13 - - kalenterivuoden luvun jälkipuolisko ei ollut tältä osin poikkeava, eikä alle Jälkikäteen arvioituna tällainen rajaus ei ole sopiva tautikuolleisuutta koskevaan
14 ja 1910-luvun lopun eri vuosina (4 69-vuotiaat) ikävuosiluokka
15 ja 1910-luvun lopun eri vuosina (4 59-vuotiaat) ikäluokka
16 aikavälin tilastojen perusteella. 16
17 1 - punaista. 2 kietoutuivat toisiinsa
18 1919 seuraavasti: kirurginen osasto sisätautiosasto sukupuolitautiosasto koskevissa alaluvuissa ja 1919 selkeästi sisällissodan väkivaltakuolleisuuden jaksoon ja tautien
19
20 - ikäiset arvioita ulkoisten oireiden ja usein kuolinpaikan perusteella
21 :n punaiseksi lasketun vakuutetun edunsaajille
22 Taulukko 1 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,6 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,1 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,1 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,8 22
23 Taulukko 2 1- ja 2-vuotiaiden kuolleisuus lääneittäin ja sukupuolittain vuosina kalenterivuoden lopussa. Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 käisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,8 Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,2 ikäisistä Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,7 Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,1 ikäisistä 23
24 Taulukko vuotiaiden kuolleisuus lääneittäin ja sukupuolittain vuosina Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni 408 5, , , , , ,2 Vaasan lääni 350 5, , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Oulun lääni 342 7, , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Mikkelin lääni 114 4, , , , , , , , , , , ,6 ikäisistä Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni 372 5, , , , , ,6 Vaasan lääni 394 5, , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Mikkelin lääni 106 4, , , , , , , , , , , ,1 ikäisistä 24
25 Taulukko vuotiaiden ei-väkivaltainen kuolleisuus lääneittäin ja sukupuolittain - - Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,2 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Oulun lääni 845 8, , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Mikkelin lääni 520 8, , , , , , , , , , , ,0 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 vuosi 1918 vuosi 1919 vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,7 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Oulun lääni 848 8, , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Mikkelin lääni 432 7, , , , , , , , , , , ,2 25
26 Taulukko 5 - Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,2 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,8 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,2 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,3 26
27 Kuntien terveydenhuolto, tautien seuranta ja kuolinsyytilastot 1910-luvulla Kunnalliset lääkärinpalvelut ja lääkärien tuottamat lähteet
28 tilastot väestön sairastuvuudesta, taudeista, sairaalapotilaiden kuolevuudesta 2 3 -, joka tuotti lääketie- - tilastot ja piirilääkäreille jääneet raakatilastot. Piiri- ja kunnanlääkärien vuosiker palkkatuloa kunnanlääkäripiiri. 4 Vaasa 1959,
29
30 ja tiedonsaantia
31 siviiliväestön - 31
32 tai niistä laaditut kuntatilastot jäivät piirilääkäreille, väestön sairastuvuudesta on - painottivat usein sitä, että kaikista kunnista ei saatu tietoja laisinkaan. Vuosien - 32
33 - - - röinnin, etenkin kun potilaiden tutkintaa oli priorisoitava, alaiset kulkutaudit - - puutteellisiksi. 33
34 Taulukko litukselle. jakso kuukausi Virussairaudet ja todennäköisesti lapsi- polio- isorokko variola rokko kesäripuli enteritis pertussis tulirokko 1 kurkku- punatauti pikkulavantauti toisinto U M U U 1 M U U 4 U 5 2 U U U U M 4 U U U 2 3 U 2 U U M 1 M 2 M M U M U 4 M 1 1 U 1 M M M 2 3 M M M 2 M 4 2 M M 5 1 M M
35 sotasalaisuuksiksi
36
37 - - - kotipaikkakuntiensa siviiliväestöön.) 1900-luvun alussa
38 14 Kuolinsyiden määrittely kaupungeissa, maaseurakunnissa ja sotalaitoksen organisaatioissa
39 - - - kaupunkien sairaaloissa kroonisiin sairauksiin kuolleet ulkopaikkakuntalaiset jätettiin pieniä eroja
40 tapauksiksi tilastointia, ja valikoidut aineistot (kaupunkien tilastot, kunnanlääkärien vuosikerto
41 Kuolleisuusperuste- ja riskiryhmätutkimukset normaaliuden mitta kuitenkaan nousseet kovin paljon sotakonjunktuurin aikana, varsinkin kun uusissa 41
42 tuottivat valtavat korvausvastuut , eikä talouden - eri kalenterivuosina
43
44 - - - sijoituksina ne rinnastettiin pankkitalletuksiin. 24 alkaen
45 sestä. 45
46
47 tidskrift Uppsala
48 Väestön terveyskäyttäytymisen riskit: ammattipuoskarointia ja istumakylpyjä - ensisijassa turvaudutaan
49 Kylpyhoitoja, ei rokotuksia eikä seerumi-injektiohoitoja - - (tartunnansaaneiden) osuutta väestöstä. - 49
50 ruokavaliolla kannatusta. 50
51 - 34 Muutos ei ollut vuonna 1906 kuten edellisenä vuonnakin
52 - - ja ristiriitainen persoonallisuus teorian vääräksi elinvuosinaan
53 professori J
54 43 44 vetettiin saunassa
55 - - - perinteistä arvovaltaa
56 valvonnassa
57 - - olivat usein ala-arvoisia, etenkin Viipurin läänin väki luotti vesiparantajiin ( )
58 Tietämättömyyttä vai tieteellisen maailmankuvan vastustusta?
59 tukseen vuoden 1913 luetteloiduista rokotusvelvollisesta tilaisuuksiin tuotujen
60 piirilääkäri vaati lopulta kirjallisesti kunnan edustajaa, jonka tiesi kuuluvan
61 ( )
62 Lasten tulirokko, reumakuume ja verenmyrkytykset
63 aspiriini olivat puolestaan suurina annoksina lääke, joilla 1800-luvun lopusta alkaen
64 1910-luvun taudintorjunta ja sen ongelmat taudin oireiden vaikeusastetta oli vaikea ennustaa. - - (otitis )
65 nekrooseista (kuolioista) sepsis tai laevis) käsitti lievät, ( petekioita
66 streptos ) identtiseksi kuin
67 tollinen vuosikirja Helsinki Turku 68
68 Helsinki Turku Kuopio 69
69 infektioissa
70 - ) ja tulirokkoa ( tina
71 kaan vaan ns. tartunnanvaaran ajaksi säännöllisesti vain saaristoaikatauluun sidottu valtionlaiva. Piirilääkäri puolestaan ennen vuoden 1916 alkua
72 - - valtion vastatessa kustannuksista eikä rakennuksiin
73 - ( Vuosien tulirokkoaalto
74 kuukauden aikana ( 23 v Piirilääkärien kuukausiraportit
75 27 Piirilääkäri Otto - - tulirokkoon sairastunutta punaisen vallan aikana Mikään itsenäinen tauti turvotus ei /1917 ja 88/1918 väliltä
76 nefritis), 32 levisi poikkeuksellisen nopeasti viikon sisällä kuolleet. 34 Epidemian leviäminen Hämeen läänissä tossa.) vuodelta
77 ta.). 78
78 potilasta
79 47 kuin espanjantauti potilasta donanto-osaston raportteja: päiväraportit ja von Bonsdorff 1931, 125,
80 , kilöstöluettelot
81
82 rokottaja vaksinoi lisäksi vankeja jatkuvasti oli sisätautiosastolla ja tarkastusosastolla oli 39 vankia. Vankisairaala paikkaluvuksi piiripäällikölle
83 alkuun ja tulirokko sekä - sesta
84
85 piirin tulirokkotapauksista rekisteröitiin reilun puolen vuoden ajanjaksolla, ja noin puolet vuoden 1918 kesäkuukausina sairaasta lapsesta kaksi kuoli, ennen kuin piirilääkäri sai tiedon taudista (tilasto)
86 Sotapakolaisuus, tulirokon leviäminen ja lasten kuolleisuus - ja vuonna 1918 sisällissodan aikana
87 tausta seuranneina päivinä jopa vankia
88 poikkeuksellista
89 variolaa) ja viisi tulirokkoa ( oli toukokuun jälkipuolella tilapäissairaaloissa
90 tilapäissairaaloissa paikalleen, sillä piirilääkärit eivät antaneet lupia tarttuvia kulkutauteja sairastavien tartuntariskiä vuodelta
91 levisi paljon kulkutauteja pakolaisten palatessa. Vuoden alkupuolella tarttuvien posa 92 rokkotapaukset toukokuun jälkipuoliskolla viidessä kotiin palautetun pakolaisper delta
92 - laista, suurin osa lapsia. 93 Faktoja ja aikalaiskäsityksiä kuolleisuuden syistä toiseen
93 rekisteröitiin 367 sairaustapausta. 95 jääneitä sairaustapauksia Vaasan
94 sa
95
96 isorokoksi se oli lopulta perustettava nefritis
97 sista ei kuitenkaan ollut koskaan sairastanut selvästi tunnistettavaa tulirokkoa
98
99
100
101 Kurkkumätä, kuristustauti ja erikoiset haavainfektiot vaikuttanut taudin kulkuun
102 Kurkkumätä ja sen antitoksiinihoito seuduilla. - (
103 kannat eivät
104 osasto 5,
105 - antitoksiinitoksiini luvulla rokottaa toksoidirokotteilla eli anatoksiinilla , ettei kaikkia lapsia ei tuotu riittävän ajoissa tutkittavaksi. Vuoden neljänä
106
107 Helsinki Turku Kuopio 109
108 Lääkepula vuosina ja taudin tappavuus tartunta levisi
109 ( ) nekrosis sepsis - eli vesikuolio
110 kutakuinkin loppuneet set)
111 sairastunutta. 28 Vuonna 1915 sairaustapauksia kirjattiin luonnollisesti paljon vä Useiden lääkeaineiden varas ( )
112 otitista nefritistä nutta
113 supistettiin
114
115 24:stä tutkituista neljän kuukauden aikana tilastollisesti 3 5-vuotiaisiin
116 Punatauti (dysenteria) ja ennen ruokailua
117 Viipurin läänin punatautiepidemiat rödsot kuuteen. 5 - vaikeasti sairastuneista ja kuolleista oli lapsia. Osa-aikainen kunnanlääkäri tiesi
118
119 lapsi Vainikkalassa
120 Viralliseen tilastoon kirjattiin Viipurin läänin lääkärien raporttien perusteella reilut tutkittua tapausta olisi voitu välttää, jos väestö olisi tuonut ripulia sairastaneet lapset riittävän ajoissa
121 - lapsiin ja nuoriin aikuisiin Käkisalmen piiri vuonna 1918: punatautia vai muiden tautien oireita?
122 jäi välineineen ja potilaineen 5.4. valkoisille, kaksikerroksinen rakennus oli latti lääkäri
123 kuntaan Vankien valintaan vaikutti luotettavuusluokituk
124 , keskuudessa
125 sääntöisesti alle viikossa kaikkia niitä vankileirejä, joissa oli todettu väestölle vaarallisia kulkutauteja
126 Isorokko ja vähärokko Joissakin virustaudeissa melko kattava väestön rokotussuoja vähentää sekä rokotettujen että rokottamattomien sairastumisriskin kutakuinkin nollaan. Tämän herd immunityksi (laumaimmuniteetti) kutsutun ilmiön ansiosta isorokko oli hävitetty vuoteen 1920 mennessä Hollannista ja kolmesta Skandinavian maasta. Yksilötasolla rokotus isorokkoa vastaan suojasi suhteellisen vahvasti taudilta ja kuolemalta epidemian aikanakin. Tartunnan inkubaatioajan alkupuolella annettu isorokko rokotus esti lisäksi taudin puhkeamisen tai se jäi lieväksi luvulla tehtyjen selvitysten mukaan isorokkokuolemat vähenivät käytännössä nollaan väestöissä, joissa kaksivuotiaat rokotettiin ja murrosikäiset saivat tehosterokotteen. Jonkinasteinen immuniteetti kesti elinikäisesti. 1 Yhdysvaltojen 1920-luvun isorokkoepidemioissa sairastuvuus vaihteli profylaksin mukaan asukasta kohden: rokotuslain säätäneissä 10 osavaltiossa sairastuvuus oli 6,6 tapausta, 29 osavaltiossa, joissa ei ollut rokotuslakeja, 66,7 tapausta ja neljässä vaksinaation kieltäneessä osavaltiossa 115,2 tapausta. Kuuden osavaltion paikallisilla päätöksillä sairastuvuus oli 51,3 tapausta asukasta kohden. 2 Vapaaehtoisen rokotuksen oloissa epidemiat toistuivat ja väestön sairastuvuus oli 10-kertainen verrattuna väestöön, jossa lapset ja tartunnanvaaraan joutuneet rokotettiin lain nojalla. Isorokkoviruksen kannat jaettiin 1890-luvulla lääketieteellisin perustein kolmeen pääryhmään. Varsinainen isorokko (Variola major) tappoi epidemioissa % potilaista ja keskivaikea isorokko (Variola intermedius) aiheutti %:n kuolevuuden. Vähärokon (Variola minor) letaliteetti (tappavuus) oli noin 0,5 1,0 %. Vähärokon iho-oireet saattoivat ilmetä melko samanlaisina kuin tuhkarokossa, mutta 1890-luvulta alkaen Yhdysvalloissa ja Euroopassa levisi vähärokko, jossa iho-oireet olivat kuten isorokossa (V. major) ilman muita vaikeita oireita. 3 Taudin aiheuttaja voitiinkin määritellä jälkikäteen sen oireiden ja kuolevuuden perustella. Varsinaisen isorokkoviruksen (V. Major) levitessä epidemiana rokotetut saattoivat sairastaa kontaktikuumeen eli rokkotaudin ilman iho-oireita (variola sine eruptione). Tauti voitiin määritellä isorokoksi veren vasta-ainereaktiosta. Keskivaikea isorokko käsitettiin myöhemmin rokotettujen tautityypiksi. 4 Rokotussuojan merkitys todettiin useissa epidemioissa. Muun muassa Wienin potilasta. Rokottamattomista 449 potilaasta kuoli noin 32 %, mutta rokotetuista kuoli ensimmäisenä vuonna 5,8 % ja toisena vuonna 8,4 %. Tauti oli erityisen tappava muutaman vuoden ikäisille pikkulapsille, joilla ei ollut sitä vastaan juuri minkäänlaista vastustuskykyä imettämisajan jälkeen. Venäjän lastenhospitaalien 1 Muir and Ritchie 1932, Graham S. Wilson and Ashley Miles, Principles of Bacteriology, virology and immunity. Vol 2. London 1975, K. Dehio, Die Pocken und die Schutzpockenimpfung. Handbuch der Praktischen Medicin. Stuttgart 1901, F. Fenner, D.A. Hendersson etc., Smallpox and its eradication. History of international public health nr. 6. WHO, Geneve 1988,
127 tietojen mukaan rokottamattomista pikkulapsista kuoli 1800-luvun lopun epidemi- malariakakeksiaa poteneet ja tuberkuloottiset sairastivat isorokon hyvin lievänä. 5 Tauti kehittyi myös raskaana olevilla naisilla huomattavasti pahemmaksi kuin miehillä rokotuksen statuksesta riippumatta. Yhdessä tutkimussarjassa 11,6 % sairastuneista oli raskaana olevia naisia, mutta heillä ilmeni 50 % verenvuototyyppisestä taudista. Suurin osa heistä oli sitä paitsi rokotettu lapsena. Tauti aiheutti keskenmenon noin 75 %:lle raskauden alkuviikkojen aikana sairastuneista. 6 Suuria epidemioita seurannut syntyvyyden romahdus on väestöhistoriallinen fakta. Kansanterveydellisten tulosten lisäksi rokotuksilla oli kiistaton sotilaallinen merkitys. Preussin ja Ranskan sodassa saksalaiset joukot oli rokotettu ja ranskalaiset pääasiassa rokottamatta. Isorokkoon sairastui Preussin joukoissa miestä, joista 5,4 % kuoli. Ranskan armeijassa isorokkoon sairastui miestä, joiden kuolevuus oli 18,7 %. Sodalla on arveltu olleen myös osuutta siihen, että noin keskieurooppalaista kuoli 1870-luvulla levinneissä isorokkoepidemioissa. 7 Klassinen rokkovaksiini valmistettiin yleensä sorkkaeläimen veriplasmasta, jota kertyi nahalle nousseisiin rokkoihin. Runsaasti viruksia sisältävä plasmaliuos homogenoitiin mekaanisesti suodattamalla ja sakkauttamalla muu kuin viruksia sisältävä aine. Kun valmiste oli testattu bakteerien idätyskokeella, siitä valmistettiin standardisoitu liuos, josta 40 % oli glyserolia. Rokote oli steriili. 8 Ensirokote annettiin lapsille vasta toisella ikävuodella, mikä minimoi rokkoviruksen aiheuttaman aivokuumeen (encephalomyelitis) riskin lähes nollaan. Varsinaisen isorokon taudinkuva Isorokkoviruksen imusolmukkeisiin muodostamat ryppäät kyettiin tunnistamaan imusolmukkeiden kudoksesta 1890-luvulla. Näiden ultramikroskooppisten eliöiden olemassaolo todettiin ensiksi käyttämällä nesteiden sterilisointiin suunniteltuja lasittamattomia posliinisylintereitä (Chamberland-suodattimia) ja piimaasta valmistettuja Berkefeld-suodattimia. Alipainetta käyttäen nesteet läpäisivät hienon posliinin, mutta vain jotkut rakenteeltaan poikkeavat bakteerit, kuten leptospiirat kulkeutuivat kaikkein karkeimpien suodattimien läpi. Vuonna 1892 löydettiin ensimmäinen sairauksia aiheuttava ja jakautumiskykyinen suodattimenläpäisijä, ja 1890-luvulla ultramikroskooppisten eliöiden todettiin aiheuttavan kasvi- ja eläintauteja. Saksa- aiheuttajaksi valomikroskoopissa näkymättömän suodattimenläpäisijän. Isorokko, lehmärokko (vaksiinirokko), tuhkarokko, vesikauhu ja trakooma todettiin nopeassa tahdissa virusten aiheuttamiksi taudeiksi. Isorokkotoipilaan veren kyky neutraloida vaksiini sai myös luotettavan selityksen: leukosyyttien ja vasta-aineen toiminnas- 5 Dehio 1901, Fenner, Hendersson etc., Fenner, Hendersson etc., P. G. H. Gell, Clinical aspects of immunology, Oxford and Edinborough 1968,
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotTarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
LisätiedotCase Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015
Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja
LisätiedotHevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotSuomen rokotuskattavuus
Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote
LisätiedotTERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto
TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA
LisätiedotZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
LisätiedotRutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa
Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotTartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta
Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 N:o 722 726 SISÄLLYS N:o Sivu 722 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista
LisätiedotSikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta
TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotTartuntatautilaki 1986/583
sivu 1/5 Tartuntatautilaki 1986/583 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Väestön suojaamiseksi tartuntataudeilta on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. 2 (29.1.1999/70) Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä
LisätiedotMitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotTarttuvien tautien vastustus
Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotYLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT
Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotLEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos
1 LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos Rokottaminen on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveydenhuollon
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotKansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi
Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotTilastot kertyvät... Tilastot kertovat
TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotPuutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
LisätiedotInfluvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotRitva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä
LisätiedotPikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL
Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotMitä kysyjille vastaisin?
Myytinmurtajan arkipäivää Janne Laine Alueellinen sh-päivä 30.11.2016 Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotLT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve
Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus
LisätiedotTauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.
HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotUsein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista
Lehdistötiedote 4.10.2011 Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista 1) Suojaako viime talvena otettu sikainfluenssarokote edelleen? Syksyllä 2009 tai talvella 2010 otettu Pandemrix-rokote antaa edelleen
LisätiedotStreptokokki epidemia päiväkodissa
Streptokokki epidemia päiväkodissa Jane Marttila 18.10.2017 asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Ei sidonnaisuuksia. Pienten lasten päiväkotiepidemiat
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä
LisätiedotLataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa
Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen Lataa Kirjailija: Pekka Reinikainen ISBN: 9789515851574 Sivumäärä: 96 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.12 Mb Milloin lintuinfluenssa on täällä? Maailman terveysjärjestö
LisätiedotTuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha
Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,
LisätiedotRokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä
Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi
LisätiedotOmavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille
Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotTietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?
Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tartuntatautikurssi 6.4.2017 Tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen 6.4.2017 1 WHO pyrkii hävittämään tuhkarokon Euroopasta WHO:n tavoitteena on ollut hävittää
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotHenkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015
Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotInfluenssarokotuskattavuusraportti
Influenssarokotuskattavuusraportti Influenssakausi 2013 2014 Terveyskeskus : Mikkeli Tämä raportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustietojen siirtyminen rokotusrekisteriin perustuu
Lisätiedot15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola
Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 272 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1910 Esityslistan asia TJA/18 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun
Lisätiedot-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa
Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotEsityksen nimi / Tekijä
12.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV)
LisätiedotTARTUNTATAUTILAIN MUKAINEN HENKILÖSTÖN ROKOTTAMINEN JA HUS:N OHJEISTUS
TARTUNTATAUTILAIN MUKAINEN HENKILÖSTÖN ROKOTTAMINEN JA HUS:N OHJEISTUS Eeva Ruotsalainen Apulaisylilääkäri, Epidemiologinen yksikkö Alueellinen asiakas- ja potilasturvallisuuskoulutus 26.4.2018 Uusi tartuntatautilaki
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotInfektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät
Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010
LisätiedotKuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko
Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien
Lisätiedot