VANKILEIRIKATASTROFI VUOSIEN KULKUTAUDIT, ESPANJANTAUTI JA. Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANKILEIRIKATASTROFI VUOSIEN 1917-19 KULKUTAUDIT, ESPANJANTAUTI JA. Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen"

Transkriptio

1 VUOSIEN KULKUTAUDIT, ESPANJANTAUTI JA VANKILEIRIKATASTROFI Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 16/2007 Suomen sotasurmat projekti P e n t t i M ä k e l ä

2 Vuosien kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2007

3 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Taitto: Anja Järvinen, valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy Julkaisun tilaukset:

4 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Pentti Mäkelä KUVAILULEHTI Julkaisun laji: Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): - Julkaisun osat: Tiivistelmä ja ravinnon puutteen seurauksiksi etenkin siksi, että vuoden 1918 sodan eri osapuolet painotti Avainsanat: tautikuolleisuus vuosina , vuoden 1918 sota, espanjantauti, vankileirit Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2007 Kokonaissivumäärä: 474 Kieli: Fi ISSN: Hinta: ISBN: (nid.) (pdf) Luottamuksellisuus: Julkinen Jakaja: Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia

5 Sisällys LUKIJALLE... 7 JOHDANTO... 9 Kysymyksenasettelu ja aiheen rajaus KUNTIEN TERVEYDENHUOLTO, TAUTIEN SEURANTA JA KUOLINSYYTILASTOT 1910-LUVULLA Kunnalliset lääkärinpalvelut ja lääkärien tuottamat lähteet Kuolinsyiden määrittely kaupungeissa, maaseurakunnissa ja sotalaitoksen organisaatioissa 38 Kuolleisuusperuste- ja riskiryhmätutkimukset normaaliuden mitta Väestön terveyskäyttäytymisen riskit: ammattipuoskarointia ja istumakylpyjä Kylpyhoitoja, ei rokotuksia eikä seerumi-injektiohoitoja Tietämättömyyttä vai tieteellisen maailmankuvan vastustusta? LASTEN TULIROKKO, REUMAKUUME JA VERENMYRKYTYKSET luvun taudintorjunta ja sen ongelmat Vuosien tulirokkoaalto Epidemian leviäminen Hämeen läänissä Sotapakolaisuus, tulirokon leviäminen ja lasten kuolleisuus Faktoja ja aikalaiskäsityksiä kuolleisuuden syistä KURKKUMÄTÄ, KURISTUSTAUTI JA ERIKOISET HAAVAINFEKTIOT Kurkkumätä ja sen antitoksiinihoito Lääkepula vuosina ja taudin tappavuus PUNATAUTI (DYSENTERIA) Viipurin läänin punatautiepidemiat Käkisalmen piiri vuonna 1918: punatautia vai muiden tautien oireita? ISOROKKO JA VÄHÄROKKO Varsinaisen isorokon taudinkuva Kansanterveyden uhka: väestön asenteet Eristämisen ja pakkorokotusten ongelmat Rokotusten vastustaminen Pakolliset joukkorokotukset vuosina Viipurin läänin iso- ja vähärokkoepidemia Isorokkoepidemian leviäminen sisällissodan oloissa Itä-Suomi ja Viipurin lääni Tartunnat punaisten läntisen rintaman joukoissa Huonojen tekijöiden summa: Hämeenlinnan vankileirin katastrofi Siviiliväestön epidemiapesäkkeet TOISINTOKUUME JA SOTAÖDEEMATAUTI Itärintaman täisota ja Venäjän epidemia Saksan vankileirit: diagnosoitu toisintokuume ja sotaödeematauti Toisintokuumeen leviäminen Suomessa

6 Hajatartunnoista linnoitustyömaiden ja kaartien taudiksi Kalevankankaan vankileirin epidemia Kokkolan ja Tammisaaren vankien kohtalo Suomenlinnan keskusvankisairaalaan eristetyt Sotaödeematauti toipilaiden kohtalo? KROONINEN TUBERKULOOSI JA AKUUTIT KEUHKOSAIRAUDET Teollistumiskauden kansantauti Keuhkotautikuolleisuuden alueellinen ja ajallinen vaihtelu Ensitartunta, keuhkotaudin puhkeaminen, työkyvyttömyys Parantolahoitoa ja terveystarkastuksia Keuhkotauti sota-ajan oloissa Keuhkoiltaan heikkojen kohonnut kuolemanriski Maanlaajuinen keuhkokuume-epidemia Keuhkosairauksien tilastolliset faktat PANDEMINEN A-INFLUENSSA JÄLKITAUTEINEEN Riskiryhmät Ryssännuha ja sen komplikaatiot Sotatalvien influenssasta espanjantautiin Espanjantauti yleiskuva sairastuvuudesta, kuolleisuudesta ja komplikaatioista Espanjantauti Suomen väestössä Nuorten miesten aliedustus pandemian alkupuolen paikalliset poikkeamat Leviäminen väestöön ja taudinkuvaukset Influenssakuolleisuus eri ikäryhmät, siviilit ja vangit Perussairauksien ja aiempien tautien synnyttämät riskit Keuhkotuberkuloosi ja influenssakuolleisuuden alueellinen vaihtelu PILKKUKUUME Brill Zinsserin tauti Paikalliset joukkotartunnat Viranomaisnäkökulma: Rajaseudun epidemianuhka Kuusamon ja Pudasjärven kuumetautiepidemia LAVANTAUTI- JA PIKKULAVANTAUTI Rokote, tunnistaminen, krooniset kantajat Sotavuosien paikalliset epidemiat TUNNISTAMATTOMAT SAIRAUDET Raja-Karjalan nälänhätä ja tunnistamattomien tautien leviäminen Hätäravinto ja lapamatotauti TARTUNTATAUTIEN ARMOILLA LÄHTEET AN ENGLISH SUMMARY

7 LUKIJALLE

8

9 JOHDANTO - tai välillinen seuraus. - - noin vuoden ajanjakson korkean kuolleisuuden - - ulkopoliittisesta

10 - - - tuvuuden

11

12 Kysymyksenasettelu ja aiheen rajaus - - taas vuotiaiden lasten kuolleisuus ei noussut juuri laisinkaan tavallista kuolleisuus on kuvioissa 1 ja 2 siltä osin kuin se voidaan esittää kasvuikäisille lapsille lääneittäin. - - perustietojen takia kuolleisuuden ikäluokitus ei noudata seuraavassa katsauksessa 12

13 - - kalenterivuoden luvun jälkipuolisko ei ollut tältä osin poikkeava, eikä alle Jälkikäteen arvioituna tällainen rajaus ei ole sopiva tautikuolleisuutta koskevaan

14 ja 1910-luvun lopun eri vuosina (4 69-vuotiaat) ikävuosiluokka

15 ja 1910-luvun lopun eri vuosina (4 59-vuotiaat) ikäluokka

16 aikavälin tilastojen perusteella. 16

17 1 - punaista. 2 kietoutuivat toisiinsa

18 1919 seuraavasti: kirurginen osasto sisätautiosasto sukupuolitautiosasto koskevissa alaluvuissa ja 1919 selkeästi sisällissodan väkivaltakuolleisuuden jaksoon ja tautien

19

20 - ikäiset arvioita ulkoisten oireiden ja usein kuolinpaikan perusteella

21 :n punaiseksi lasketun vakuutetun edunsaajille

22 Taulukko 1 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,6 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,1 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,1 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,8 22

23 Taulukko 2 1- ja 2-vuotiaiden kuolleisuus lääneittäin ja sukupuolittain vuosina kalenterivuoden lopussa. Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 käisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,8 Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,2 ikäisistä Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,7 Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,1 ikäisistä 23

24 Taulukko vuotiaiden kuolleisuus lääneittäin ja sukupuolittain vuosina Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni 408 5, , , , , ,2 Vaasan lääni 350 5, , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Oulun lääni 342 7, , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Mikkelin lääni 114 4, , , , , , , , , , , ,6 ikäisistä Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni 372 5, , , , , ,6 Vaasan lääni 394 5, , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Mikkelin lääni 106 4, , , , , , , , , , , ,1 ikäisistä 24

25 Taulukko vuotiaiden ei-väkivaltainen kuolleisuus lääneittäin ja sukupuolittain - - Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,2 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Oulun lääni 845 8, , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Mikkelin lääni 520 8, , , , , , , , , , , ,0 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 vuosi 1918 vuosi 1919 vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,7 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Oulun lääni 848 8, , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Mikkelin lääni 432 7, , , , , , , , , , , ,2 25

26 Taulukko 5 - Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,2 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,8 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,2 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,3 26

27 Kuntien terveydenhuolto, tautien seuranta ja kuolinsyytilastot 1910-luvulla Kunnalliset lääkärinpalvelut ja lääkärien tuottamat lähteet

28 tilastot väestön sairastuvuudesta, taudeista, sairaalapotilaiden kuolevuudesta 2 3 -, joka tuotti lääketie- - tilastot ja piirilääkäreille jääneet raakatilastot. Piiri- ja kunnanlääkärien vuosiker palkkatuloa kunnanlääkäripiiri. 4 Vaasa 1959,

29

30 ja tiedonsaantia

31 siviiliväestön - 31

32 tai niistä laaditut kuntatilastot jäivät piirilääkäreille, väestön sairastuvuudesta on - painottivat usein sitä, että kaikista kunnista ei saatu tietoja laisinkaan. Vuosien - 32

33 - - - röinnin, etenkin kun potilaiden tutkintaa oli priorisoitava, alaiset kulkutaudit - - puutteellisiksi. 33

34 Taulukko litukselle. jakso kuukausi Virussairaudet ja todennäköisesti lapsi- polio- isorokko variola rokko kesäripuli enteritis pertussis tulirokko 1 kurkku- punatauti pikkulavantauti toisinto U M U U 1 M U U 4 U 5 2 U U U U M 4 U U U 2 3 U 2 U U M 1 M 2 M M U M U 4 M 1 1 U 1 M M M 2 3 M M M 2 M 4 2 M M 5 1 M M

35 sotasalaisuuksiksi

36

37 - - - kotipaikkakuntiensa siviiliväestöön.) 1900-luvun alussa

38 14 Kuolinsyiden määrittely kaupungeissa, maaseurakunnissa ja sotalaitoksen organisaatioissa

39 - - - kaupunkien sairaaloissa kroonisiin sairauksiin kuolleet ulkopaikkakuntalaiset jätettiin pieniä eroja

40 tapauksiksi tilastointia, ja valikoidut aineistot (kaupunkien tilastot, kunnanlääkärien vuosikerto

41 Kuolleisuusperuste- ja riskiryhmätutkimukset normaaliuden mitta kuitenkaan nousseet kovin paljon sotakonjunktuurin aikana, varsinkin kun uusissa 41

42 tuottivat valtavat korvausvastuut , eikä talouden - eri kalenterivuosina

43

44 - - - sijoituksina ne rinnastettiin pankkitalletuksiin. 24 alkaen

45 sestä. 45

46

47 tidskrift Uppsala

48 Väestön terveyskäyttäytymisen riskit: ammattipuoskarointia ja istumakylpyjä - ensisijassa turvaudutaan

49 Kylpyhoitoja, ei rokotuksia eikä seerumi-injektiohoitoja - - (tartunnansaaneiden) osuutta väestöstä. - 49

50 ruokavaliolla kannatusta. 50

51 - 34 Muutos ei ollut vuonna 1906 kuten edellisenä vuonnakin

52 - - ja ristiriitainen persoonallisuus teorian vääräksi elinvuosinaan

53 professori J

54 43 44 vetettiin saunassa

55 - - - perinteistä arvovaltaa

56 valvonnassa

57 - - olivat usein ala-arvoisia, etenkin Viipurin läänin väki luotti vesiparantajiin ( )

58 Tietämättömyyttä vai tieteellisen maailmankuvan vastustusta?

59 tukseen vuoden 1913 luetteloiduista rokotusvelvollisesta tilaisuuksiin tuotujen

60 piirilääkäri vaati lopulta kirjallisesti kunnan edustajaa, jonka tiesi kuuluvan

61 ( )

62 Lasten tulirokko, reumakuume ja verenmyrkytykset

63 aspiriini olivat puolestaan suurina annoksina lääke, joilla 1800-luvun lopusta alkaen

64 1910-luvun taudintorjunta ja sen ongelmat taudin oireiden vaikeusastetta oli vaikea ennustaa. - - (otitis )

65 nekrooseista (kuolioista) sepsis tai laevis) käsitti lievät, ( petekioita

66 streptos ) identtiseksi kuin

67 tollinen vuosikirja Helsinki Turku 68

68 Helsinki Turku Kuopio 69

69 infektioissa

70 - ) ja tulirokkoa ( tina

71 kaan vaan ns. tartunnanvaaran ajaksi säännöllisesti vain saaristoaikatauluun sidottu valtionlaiva. Piirilääkäri puolestaan ennen vuoden 1916 alkua

72 - - valtion vastatessa kustannuksista eikä rakennuksiin

73 - ( Vuosien tulirokkoaalto

74 kuukauden aikana ( 23 v Piirilääkärien kuukausiraportit

75 27 Piirilääkäri Otto - - tulirokkoon sairastunutta punaisen vallan aikana Mikään itsenäinen tauti turvotus ei /1917 ja 88/1918 väliltä

76 nefritis), 32 levisi poikkeuksellisen nopeasti viikon sisällä kuolleet. 34 Epidemian leviäminen Hämeen läänissä tossa.) vuodelta

77 ta.). 78

78 potilasta

79 47 kuin espanjantauti potilasta donanto-osaston raportteja: päiväraportit ja von Bonsdorff 1931, 125,

80 , kilöstöluettelot

81

82 rokottaja vaksinoi lisäksi vankeja jatkuvasti oli sisätautiosastolla ja tarkastusosastolla oli 39 vankia. Vankisairaala paikkaluvuksi piiripäällikölle

83 alkuun ja tulirokko sekä - sesta

84

85 piirin tulirokkotapauksista rekisteröitiin reilun puolen vuoden ajanjaksolla, ja noin puolet vuoden 1918 kesäkuukausina sairaasta lapsesta kaksi kuoli, ennen kuin piirilääkäri sai tiedon taudista (tilasto)

86 Sotapakolaisuus, tulirokon leviäminen ja lasten kuolleisuus - ja vuonna 1918 sisällissodan aikana

87 tausta seuranneina päivinä jopa vankia

88 poikkeuksellista

89 variolaa) ja viisi tulirokkoa ( oli toukokuun jälkipuolella tilapäissairaaloissa

90 tilapäissairaaloissa paikalleen, sillä piirilääkärit eivät antaneet lupia tarttuvia kulkutauteja sairastavien tartuntariskiä vuodelta

91 levisi paljon kulkutauteja pakolaisten palatessa. Vuoden alkupuolella tarttuvien posa 92 rokkotapaukset toukokuun jälkipuoliskolla viidessä kotiin palautetun pakolaisper delta

92 - laista, suurin osa lapsia. 93 Faktoja ja aikalaiskäsityksiä kuolleisuuden syistä toiseen

93 rekisteröitiin 367 sairaustapausta. 95 jääneitä sairaustapauksia Vaasan

94 sa

95

96 isorokoksi se oli lopulta perustettava nefritis

97 sista ei kuitenkaan ollut koskaan sairastanut selvästi tunnistettavaa tulirokkoa

98

99

100

101 Kurkkumätä, kuristustauti ja erikoiset haavainfektiot vaikuttanut taudin kulkuun

102 Kurkkumätä ja sen antitoksiinihoito seuduilla. - (

103 kannat eivät

104 osasto 5,

105 - antitoksiinitoksiini luvulla rokottaa toksoidirokotteilla eli anatoksiinilla , ettei kaikkia lapsia ei tuotu riittävän ajoissa tutkittavaksi. Vuoden neljänä

106

107 Helsinki Turku Kuopio 109

108 Lääkepula vuosina ja taudin tappavuus tartunta levisi

109 ( ) nekrosis sepsis - eli vesikuolio

110 kutakuinkin loppuneet set)

111 sairastunutta. 28 Vuonna 1915 sairaustapauksia kirjattiin luonnollisesti paljon vä Useiden lääkeaineiden varas ( )

112 otitista nefritistä nutta

113 supistettiin

114

115 24:stä tutkituista neljän kuukauden aikana tilastollisesti 3 5-vuotiaisiin

116 Punatauti (dysenteria) ja ennen ruokailua

117 Viipurin läänin punatautiepidemiat rödsot kuuteen. 5 - vaikeasti sairastuneista ja kuolleista oli lapsia. Osa-aikainen kunnanlääkäri tiesi

118

119 lapsi Vainikkalassa

120 Viralliseen tilastoon kirjattiin Viipurin läänin lääkärien raporttien perusteella reilut tutkittua tapausta olisi voitu välttää, jos väestö olisi tuonut ripulia sairastaneet lapset riittävän ajoissa

121 - lapsiin ja nuoriin aikuisiin Käkisalmen piiri vuonna 1918: punatautia vai muiden tautien oireita?

122 jäi välineineen ja potilaineen 5.4. valkoisille, kaksikerroksinen rakennus oli latti lääkäri

123 kuntaan Vankien valintaan vaikutti luotettavuusluokituk

124 , keskuudessa

125 sääntöisesti alle viikossa kaikkia niitä vankileirejä, joissa oli todettu väestölle vaarallisia kulkutauteja

126 Isorokko ja vähärokko Joissakin virustaudeissa melko kattava väestön rokotussuoja vähentää sekä rokotettujen että rokottamattomien sairastumisriskin kutakuinkin nollaan. Tämän herd immunityksi (laumaimmuniteetti) kutsutun ilmiön ansiosta isorokko oli hävitetty vuoteen 1920 mennessä Hollannista ja kolmesta Skandinavian maasta. Yksilötasolla rokotus isorokkoa vastaan suojasi suhteellisen vahvasti taudilta ja kuolemalta epidemian aikanakin. Tartunnan inkubaatioajan alkupuolella annettu isorokko rokotus esti lisäksi taudin puhkeamisen tai se jäi lieväksi luvulla tehtyjen selvitysten mukaan isorokkokuolemat vähenivät käytännössä nollaan väestöissä, joissa kaksivuotiaat rokotettiin ja murrosikäiset saivat tehosterokotteen. Jonkinasteinen immuniteetti kesti elinikäisesti. 1 Yhdysvaltojen 1920-luvun isorokkoepidemioissa sairastuvuus vaihteli profylaksin mukaan asukasta kohden: rokotuslain säätäneissä 10 osavaltiossa sairastuvuus oli 6,6 tapausta, 29 osavaltiossa, joissa ei ollut rokotuslakeja, 66,7 tapausta ja neljässä vaksinaation kieltäneessä osavaltiossa 115,2 tapausta. Kuuden osavaltion paikallisilla päätöksillä sairastuvuus oli 51,3 tapausta asukasta kohden. 2 Vapaaehtoisen rokotuksen oloissa epidemiat toistuivat ja väestön sairastuvuus oli 10-kertainen verrattuna väestöön, jossa lapset ja tartunnanvaaraan joutuneet rokotettiin lain nojalla. Isorokkoviruksen kannat jaettiin 1890-luvulla lääketieteellisin perustein kolmeen pääryhmään. Varsinainen isorokko (Variola major) tappoi epidemioissa % potilaista ja keskivaikea isorokko (Variola intermedius) aiheutti %:n kuolevuuden. Vähärokon (Variola minor) letaliteetti (tappavuus) oli noin 0,5 1,0 %. Vähärokon iho-oireet saattoivat ilmetä melko samanlaisina kuin tuhkarokossa, mutta 1890-luvulta alkaen Yhdysvalloissa ja Euroopassa levisi vähärokko, jossa iho-oireet olivat kuten isorokossa (V. major) ilman muita vaikeita oireita. 3 Taudin aiheuttaja voitiinkin määritellä jälkikäteen sen oireiden ja kuolevuuden perustella. Varsinaisen isorokkoviruksen (V. Major) levitessä epidemiana rokotetut saattoivat sairastaa kontaktikuumeen eli rokkotaudin ilman iho-oireita (variola sine eruptione). Tauti voitiin määritellä isorokoksi veren vasta-ainereaktiosta. Keskivaikea isorokko käsitettiin myöhemmin rokotettujen tautityypiksi. 4 Rokotussuojan merkitys todettiin useissa epidemioissa. Muun muassa Wienin potilasta. Rokottamattomista 449 potilaasta kuoli noin 32 %, mutta rokotetuista kuoli ensimmäisenä vuonna 5,8 % ja toisena vuonna 8,4 %. Tauti oli erityisen tappava muutaman vuoden ikäisille pikkulapsille, joilla ei ollut sitä vastaan juuri minkäänlaista vastustuskykyä imettämisajan jälkeen. Venäjän lastenhospitaalien 1 Muir and Ritchie 1932, Graham S. Wilson and Ashley Miles, Principles of Bacteriology, virology and immunity. Vol 2. London 1975, K. Dehio, Die Pocken und die Schutzpockenimpfung. Handbuch der Praktischen Medicin. Stuttgart 1901, F. Fenner, D.A. Hendersson etc., Smallpox and its eradication. History of international public health nr. 6. WHO, Geneve 1988,

127 tietojen mukaan rokottamattomista pikkulapsista kuoli 1800-luvun lopun epidemi- malariakakeksiaa poteneet ja tuberkuloottiset sairastivat isorokon hyvin lievänä. 5 Tauti kehittyi myös raskaana olevilla naisilla huomattavasti pahemmaksi kuin miehillä rokotuksen statuksesta riippumatta. Yhdessä tutkimussarjassa 11,6 % sairastuneista oli raskaana olevia naisia, mutta heillä ilmeni 50 % verenvuototyyppisestä taudista. Suurin osa heistä oli sitä paitsi rokotettu lapsena. Tauti aiheutti keskenmenon noin 75 %:lle raskauden alkuviikkojen aikana sairastuneista. 6 Suuria epidemioita seurannut syntyvyyden romahdus on väestöhistoriallinen fakta. Kansanterveydellisten tulosten lisäksi rokotuksilla oli kiistaton sotilaallinen merkitys. Preussin ja Ranskan sodassa saksalaiset joukot oli rokotettu ja ranskalaiset pääasiassa rokottamatta. Isorokkoon sairastui Preussin joukoissa miestä, joista 5,4 % kuoli. Ranskan armeijassa isorokkoon sairastui miestä, joiden kuolevuus oli 18,7 %. Sodalla on arveltu olleen myös osuutta siihen, että noin keskieurooppalaista kuoli 1870-luvulla levinneissä isorokkoepidemioissa. 7 Klassinen rokkovaksiini valmistettiin yleensä sorkkaeläimen veriplasmasta, jota kertyi nahalle nousseisiin rokkoihin. Runsaasti viruksia sisältävä plasmaliuos homogenoitiin mekaanisesti suodattamalla ja sakkauttamalla muu kuin viruksia sisältävä aine. Kun valmiste oli testattu bakteerien idätyskokeella, siitä valmistettiin standardisoitu liuos, josta 40 % oli glyserolia. Rokote oli steriili. 8 Ensirokote annettiin lapsille vasta toisella ikävuodella, mikä minimoi rokkoviruksen aiheuttaman aivokuumeen (encephalomyelitis) riskin lähes nollaan. Varsinaisen isorokon taudinkuva Isorokkoviruksen imusolmukkeisiin muodostamat ryppäät kyettiin tunnistamaan imusolmukkeiden kudoksesta 1890-luvulla. Näiden ultramikroskooppisten eliöiden olemassaolo todettiin ensiksi käyttämällä nesteiden sterilisointiin suunniteltuja lasittamattomia posliinisylintereitä (Chamberland-suodattimia) ja piimaasta valmistettuja Berkefeld-suodattimia. Alipainetta käyttäen nesteet läpäisivät hienon posliinin, mutta vain jotkut rakenteeltaan poikkeavat bakteerit, kuten leptospiirat kulkeutuivat kaikkein karkeimpien suodattimien läpi. Vuonna 1892 löydettiin ensimmäinen sairauksia aiheuttava ja jakautumiskykyinen suodattimenläpäisijä, ja 1890-luvulla ultramikroskooppisten eliöiden todettiin aiheuttavan kasvi- ja eläintauteja. Saksa- aiheuttajaksi valomikroskoopissa näkymättömän suodattimenläpäisijän. Isorokko, lehmärokko (vaksiinirokko), tuhkarokko, vesikauhu ja trakooma todettiin nopeassa tahdissa virusten aiheuttamiksi taudeiksi. Isorokkotoipilaan veren kyky neutraloida vaksiini sai myös luotettavan selityksen: leukosyyttien ja vasta-aineen toiminnas- 5 Dehio 1901, Fenner, Hendersson etc., Fenner, Hendersson etc., P. G. H. Gell, Clinical aspects of immunology, Oxford and Edinborough 1968,

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 N:o 722 726 SISÄLLYS N:o Sivu 722 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos 1 LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos Rokottaminen on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista Lehdistötiedote 4.10.2011 Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista 1) Suojaako viime talvena otettu sikainfluenssarokote edelleen? Syksyllä 2009 tai talvella 2010 otettu Pandemrix-rokote antaa edelleen

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa.

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Ylilääkäri tutkii pikku potilasta, kertoo teksti kuvan takana. Iltasanomat 14.5.2016 Tuberkuloosi oli tappava sairaus, joka aiheutti

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa? KOIRAN ROKOTUS Mikä on rokote? Rokote on taudinaiheuttajia (yleisimmin viruksia) sisältävä valmiste, jonka tarkoituksena on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Tuberkuloosi. Hengitysliitto Heli ry:n opas

Tuberkuloosi. Hengitysliitto Heli ry:n opas Tuberkuloosi Hengitysliitto Heli ry:n opas Minkälainen sairaus tuberkuloosi on? Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama tartuntatauti, joka ilmenee yleisimmin keuhkoissa. 2 Tuberkuloosi

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Johdanto Vuonna 2012 THL järjesti terveyskeskusten potilastietojärjestelmien pääkäyttäjille rokotusten kirjausja rokotusrekisteri -koulutuspäivät. Koulutuspäivillä

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 7.9.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 272 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1910 Esityslistan asia TJA/18 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

D 51 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto. PÄÄTÖS nro 13/EEO/96. Päivämäärä 3.6.1996. Dnro 282/50-96

D 51 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto. PÄÄTÖS nro 13/EEO/96. Päivämäärä 3.6.1996. Dnro 282/50-96 D 51 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto PÄÄTÖS nro 13/EEO/96 Päivämäärä 3.6.1996 Dnro 282/50-96 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.1996 - toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa -

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Boostrix Polio. 6.3.2015, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Boostrix Polio. 6.3.2015, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Boostrix Polio 6.3.2015, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hinkuyskän epidemiologia Hinkuyskän aiheuttaja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 2010:1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 valtakunnanvoudinvirasto et Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 201 :1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20 valtakunnanvoudinvirasto et Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2008 Ulosottotoimi TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman

Lisätiedot