VANKILEIRIKATASTROFI VUOSIEN KULKUTAUDIT, ESPANJANTAUTI JA. Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANKILEIRIKATASTROFI VUOSIEN 1917-19 KULKUTAUDIT, ESPANJANTAUTI JA. Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen"

Transkriptio

1 VUOSIEN KULKUTAUDIT, ESPANJANTAUTI JA VANKILEIRIKATASTROFI Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JULKAISUSARJA 16/2007 Suomen sotasurmat projekti P e n t t i M ä k e l ä

2 Vuosien kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2007

3 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia Taitto: Anja Järvinen, valtioneuvoston kanslia Painotyö: Edita Prima Oy Julkaisun tilaukset:

4 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Pentti Mäkelä KUVAILULEHTI Julkaisun laji: Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): - Julkaisun osat: Tiivistelmä ja ravinnon puutteen seurauksiksi etenkin siksi, että vuoden 1918 sodan eri osapuolet painotti Avainsanat: tautikuolleisuus vuosina , vuoden 1918 sota, espanjantauti, vankileirit Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2007 Kokonaissivumäärä: 474 Kieli: Fi ISSN: Hinta: ISBN: (nid.) (pdf) Luottamuksellisuus: Julkinen Jakaja: Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia

5 Sisällys LUKIJALLE... 7 JOHDANTO... 9 Kysymyksenasettelu ja aiheen rajaus KUNTIEN TERVEYDENHUOLTO, TAUTIEN SEURANTA JA KUOLINSYYTILASTOT 1910-LUVULLA Kunnalliset lääkärinpalvelut ja lääkärien tuottamat lähteet Kuolinsyiden määrittely kaupungeissa, maaseurakunnissa ja sotalaitoksen organisaatioissa 38 Kuolleisuusperuste- ja riskiryhmätutkimukset normaaliuden mitta Väestön terveyskäyttäytymisen riskit: ammattipuoskarointia ja istumakylpyjä Kylpyhoitoja, ei rokotuksia eikä seerumi-injektiohoitoja Tietämättömyyttä vai tieteellisen maailmankuvan vastustusta? LASTEN TULIROKKO, REUMAKUUME JA VERENMYRKYTYKSET luvun taudintorjunta ja sen ongelmat Vuosien tulirokkoaalto Epidemian leviäminen Hämeen läänissä Sotapakolaisuus, tulirokon leviäminen ja lasten kuolleisuus Faktoja ja aikalaiskäsityksiä kuolleisuuden syistä KURKKUMÄTÄ, KURISTUSTAUTI JA ERIKOISET HAAVAINFEKTIOT Kurkkumätä ja sen antitoksiinihoito Lääkepula vuosina ja taudin tappavuus PUNATAUTI (DYSENTERIA) Viipurin läänin punatautiepidemiat Käkisalmen piiri vuonna 1918: punatautia vai muiden tautien oireita? ISOROKKO JA VÄHÄROKKO Varsinaisen isorokon taudinkuva Kansanterveyden uhka: väestön asenteet Eristämisen ja pakkorokotusten ongelmat Rokotusten vastustaminen Pakolliset joukkorokotukset vuosina Viipurin läänin iso- ja vähärokkoepidemia Isorokkoepidemian leviäminen sisällissodan oloissa Itä-Suomi ja Viipurin lääni Tartunnat punaisten läntisen rintaman joukoissa Huonojen tekijöiden summa: Hämeenlinnan vankileirin katastrofi Siviiliväestön epidemiapesäkkeet TOISINTOKUUME JA SOTAÖDEEMATAUTI Itärintaman täisota ja Venäjän epidemia Saksan vankileirit: diagnosoitu toisintokuume ja sotaödeematauti Toisintokuumeen leviäminen Suomessa

6 Hajatartunnoista linnoitustyömaiden ja kaartien taudiksi Kalevankankaan vankileirin epidemia Kokkolan ja Tammisaaren vankien kohtalo Suomenlinnan keskusvankisairaalaan eristetyt Sotaödeematauti toipilaiden kohtalo? KROONINEN TUBERKULOOSI JA AKUUTIT KEUHKOSAIRAUDET Teollistumiskauden kansantauti Keuhkotautikuolleisuuden alueellinen ja ajallinen vaihtelu Ensitartunta, keuhkotaudin puhkeaminen, työkyvyttömyys Parantolahoitoa ja terveystarkastuksia Keuhkotauti sota-ajan oloissa Keuhkoiltaan heikkojen kohonnut kuolemanriski Maanlaajuinen keuhkokuume-epidemia Keuhkosairauksien tilastolliset faktat PANDEMINEN A-INFLUENSSA JÄLKITAUTEINEEN Riskiryhmät Ryssännuha ja sen komplikaatiot Sotatalvien influenssasta espanjantautiin Espanjantauti yleiskuva sairastuvuudesta, kuolleisuudesta ja komplikaatioista Espanjantauti Suomen väestössä Nuorten miesten aliedustus pandemian alkupuolen paikalliset poikkeamat Leviäminen väestöön ja taudinkuvaukset Influenssakuolleisuus eri ikäryhmät, siviilit ja vangit Perussairauksien ja aiempien tautien synnyttämät riskit Keuhkotuberkuloosi ja influenssakuolleisuuden alueellinen vaihtelu PILKKUKUUME Brill Zinsserin tauti Paikalliset joukkotartunnat Viranomaisnäkökulma: Rajaseudun epidemianuhka Kuusamon ja Pudasjärven kuumetautiepidemia LAVANTAUTI- JA PIKKULAVANTAUTI Rokote, tunnistaminen, krooniset kantajat Sotavuosien paikalliset epidemiat TUNNISTAMATTOMAT SAIRAUDET Raja-Karjalan nälänhätä ja tunnistamattomien tautien leviäminen Hätäravinto ja lapamatotauti TARTUNTATAUTIEN ARMOILLA LÄHTEET AN ENGLISH SUMMARY

7 LUKIJALLE

8

9 JOHDANTO - tai välillinen seuraus. - - noin vuoden ajanjakson korkean kuolleisuuden - - ulkopoliittisesta

10 - - - tuvuuden

11

12 Kysymyksenasettelu ja aiheen rajaus - - taas vuotiaiden lasten kuolleisuus ei noussut juuri laisinkaan tavallista kuolleisuus on kuvioissa 1 ja 2 siltä osin kuin se voidaan esittää kasvuikäisille lapsille lääneittäin. - - perustietojen takia kuolleisuuden ikäluokitus ei noudata seuraavassa katsauksessa 12

13 - - kalenterivuoden luvun jälkipuolisko ei ollut tältä osin poikkeava, eikä alle Jälkikäteen arvioituna tällainen rajaus ei ole sopiva tautikuolleisuutta koskevaan

14 ja 1910-luvun lopun eri vuosina (4 69-vuotiaat) ikävuosiluokka

15 ja 1910-luvun lopun eri vuosina (4 59-vuotiaat) ikäluokka

16 aikavälin tilastojen perusteella. 16

17 1 - punaista. 2 kietoutuivat toisiinsa

18 1919 seuraavasti: kirurginen osasto sisätautiosasto sukupuolitautiosasto koskevissa alaluvuissa ja 1919 selkeästi sisällissodan väkivaltakuolleisuuden jaksoon ja tautien

19

20 - ikäiset arvioita ulkoisten oireiden ja usein kuolinpaikan perusteella

21 :n punaiseksi lasketun vakuutetun edunsaajille

22 Taulukko 1 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,6 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,1 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,1 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,8 22

23 Taulukko 2 1- ja 2-vuotiaiden kuolleisuus lääneittäin ja sukupuolittain vuosina kalenterivuoden lopussa. Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 käisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,8 Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,2 ikäisistä Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,7 Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,1 ikäisistä 23

24 Taulukko vuotiaiden kuolleisuus lääneittäin ja sukupuolittain vuosina Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni 408 5, , , , , ,2 Vaasan lääni 350 5, , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Oulun lääni 342 7, , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Mikkelin lääni 114 4, , , , , , , , , , , ,6 ikäisistä Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni 372 5, , , , , ,6 Vaasan lääni 394 5, , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Mikkelin lääni 106 4, , , , , , , , , , , ,1 ikäisistä 24

25 Taulukko vuotiaiden ei-väkivaltainen kuolleisuus lääneittäin ja sukupuolittain - - Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,2 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Oulun lääni 845 8, , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Mikkelin lääni 520 8, , , , , , , , , , , ,0 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 vuosi 1918 vuosi 1919 vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,7 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Oulun lääni 848 8, , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Mikkelin lääni 432 7, , , , , , , , , , , ,2 25

26 Taulukko 5 - Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,2 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,8 Vuosi 1915 Vuosi 1916 Vuosi 1917 Vuosi 1918 Vuosi 1919 Vuosi 1920 ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita ikäisistä kuolleita kuolleita Viipurin lääni , , , , , ,2 ikäisistä Vaasan lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Oulun lääni , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Mikkelin lääni , , , , , , , , , , , ,3 26

27 Kuntien terveydenhuolto, tautien seuranta ja kuolinsyytilastot 1910-luvulla Kunnalliset lääkärinpalvelut ja lääkärien tuottamat lähteet

28 tilastot väestön sairastuvuudesta, taudeista, sairaalapotilaiden kuolevuudesta 2 3 -, joka tuotti lääketie- - tilastot ja piirilääkäreille jääneet raakatilastot. Piiri- ja kunnanlääkärien vuosiker palkkatuloa kunnanlääkäripiiri. 4 Vaasa 1959,

29

30 ja tiedonsaantia

31 siviiliväestön - 31

32 tai niistä laaditut kuntatilastot jäivät piirilääkäreille, väestön sairastuvuudesta on - painottivat usein sitä, että kaikista kunnista ei saatu tietoja laisinkaan. Vuosien - 32

33 - - - röinnin, etenkin kun potilaiden tutkintaa oli priorisoitava, alaiset kulkutaudit - - puutteellisiksi. 33

34 Taulukko litukselle. jakso kuukausi Virussairaudet ja todennäköisesti lapsi- polio- isorokko variola rokko kesäripuli enteritis pertussis tulirokko 1 kurkku- punatauti pikkulavantauti toisinto U M U U 1 M U U 4 U 5 2 U U U U M 4 U U U 2 3 U 2 U U M 1 M 2 M M U M U 4 M 1 1 U 1 M M M 2 3 M M M 2 M 4 2 M M 5 1 M M

35 sotasalaisuuksiksi

36

37 - - - kotipaikkakuntiensa siviiliväestöön.) 1900-luvun alussa

38 14 Kuolinsyiden määrittely kaupungeissa, maaseurakunnissa ja sotalaitoksen organisaatioissa

39 - - - kaupunkien sairaaloissa kroonisiin sairauksiin kuolleet ulkopaikkakuntalaiset jätettiin pieniä eroja

40 tapauksiksi tilastointia, ja valikoidut aineistot (kaupunkien tilastot, kunnanlääkärien vuosikerto

41 Kuolleisuusperuste- ja riskiryhmätutkimukset normaaliuden mitta kuitenkaan nousseet kovin paljon sotakonjunktuurin aikana, varsinkin kun uusissa 41

42 tuottivat valtavat korvausvastuut , eikä talouden - eri kalenterivuosina

43

44 - - - sijoituksina ne rinnastettiin pankkitalletuksiin. 24 alkaen

45 sestä. 45

46

47 tidskrift Uppsala

48 Väestön terveyskäyttäytymisen riskit: ammattipuoskarointia ja istumakylpyjä - ensisijassa turvaudutaan

49 Kylpyhoitoja, ei rokotuksia eikä seerumi-injektiohoitoja - - (tartunnansaaneiden) osuutta väestöstä. - 49

50 ruokavaliolla kannatusta. 50

51 - 34 Muutos ei ollut vuonna 1906 kuten edellisenä vuonnakin

52 - - ja ristiriitainen persoonallisuus teorian vääräksi elinvuosinaan

53 professori J

54 43 44 vetettiin saunassa

55 - - - perinteistä arvovaltaa

56 valvonnassa

57 - - olivat usein ala-arvoisia, etenkin Viipurin läänin väki luotti vesiparantajiin ( )

58 Tietämättömyyttä vai tieteellisen maailmankuvan vastustusta?

59 tukseen vuoden 1913 luetteloiduista rokotusvelvollisesta tilaisuuksiin tuotujen

60 piirilääkäri vaati lopulta kirjallisesti kunnan edustajaa, jonka tiesi kuuluvan

61 ( )

62 Lasten tulirokko, reumakuume ja verenmyrkytykset

63 aspiriini olivat puolestaan suurina annoksina lääke, joilla 1800-luvun lopusta alkaen

64 1910-luvun taudintorjunta ja sen ongelmat taudin oireiden vaikeusastetta oli vaikea ennustaa. - - (otitis )

65 nekrooseista (kuolioista) sepsis tai laevis) käsitti lievät, ( petekioita

66 streptos ) identtiseksi kuin

67 tollinen vuosikirja Helsinki Turku 68

68 Helsinki Turku Kuopio 69

69 infektioissa

70 - ) ja tulirokkoa ( tina

71 kaan vaan ns. tartunnanvaaran ajaksi säännöllisesti vain saaristoaikatauluun sidottu valtionlaiva. Piirilääkäri puolestaan ennen vuoden 1916 alkua

72 - - valtion vastatessa kustannuksista eikä rakennuksiin

73 - ( Vuosien tulirokkoaalto

74 kuukauden aikana ( 23 v Piirilääkärien kuukausiraportit

75 27 Piirilääkäri Otto - - tulirokkoon sairastunutta punaisen vallan aikana Mikään itsenäinen tauti turvotus ei /1917 ja 88/1918 väliltä

76 nefritis), 32 levisi poikkeuksellisen nopeasti viikon sisällä kuolleet. 34 Epidemian leviäminen Hämeen läänissä tossa.) vuodelta

77 ta.). 78

78 potilasta

79 47 kuin espanjantauti potilasta donanto-osaston raportteja: päiväraportit ja von Bonsdorff 1931, 125,

80 , kilöstöluettelot

81

82 rokottaja vaksinoi lisäksi vankeja jatkuvasti oli sisätautiosastolla ja tarkastusosastolla oli 39 vankia. Vankisairaala paikkaluvuksi piiripäällikölle

83 alkuun ja tulirokko sekä - sesta

84

85 piirin tulirokkotapauksista rekisteröitiin reilun puolen vuoden ajanjaksolla, ja noin puolet vuoden 1918 kesäkuukausina sairaasta lapsesta kaksi kuoli, ennen kuin piirilääkäri sai tiedon taudista (tilasto)

86 Sotapakolaisuus, tulirokon leviäminen ja lasten kuolleisuus - ja vuonna 1918 sisällissodan aikana

87 tausta seuranneina päivinä jopa vankia

88 poikkeuksellista

89 variolaa) ja viisi tulirokkoa ( oli toukokuun jälkipuolella tilapäissairaaloissa

90 tilapäissairaaloissa paikalleen, sillä piirilääkärit eivät antaneet lupia tarttuvia kulkutauteja sairastavien tartuntariskiä vuodelta

91 levisi paljon kulkutauteja pakolaisten palatessa. Vuoden alkupuolella tarttuvien posa 92 rokkotapaukset toukokuun jälkipuoliskolla viidessä kotiin palautetun pakolaisper delta

92 - laista, suurin osa lapsia. 93 Faktoja ja aikalaiskäsityksiä kuolleisuuden syistä toiseen

93 rekisteröitiin 367 sairaustapausta. 95 jääneitä sairaustapauksia Vaasan

94 sa

95

96 isorokoksi se oli lopulta perustettava nefritis

97 sista ei kuitenkaan ollut koskaan sairastanut selvästi tunnistettavaa tulirokkoa

98

99

100

101 Kurkkumätä, kuristustauti ja erikoiset haavainfektiot vaikuttanut taudin kulkuun

102 Kurkkumätä ja sen antitoksiinihoito seuduilla. - (

103 kannat eivät

104 osasto 5,

105 - antitoksiinitoksiini luvulla rokottaa toksoidirokotteilla eli anatoksiinilla , ettei kaikkia lapsia ei tuotu riittävän ajoissa tutkittavaksi. Vuoden neljänä

106

107 Helsinki Turku Kuopio 109

108 Lääkepula vuosina ja taudin tappavuus tartunta levisi

109 ( ) nekrosis sepsis - eli vesikuolio

110 kutakuinkin loppuneet set)

111 sairastunutta. 28 Vuonna 1915 sairaustapauksia kirjattiin luonnollisesti paljon vä Useiden lääkeaineiden varas ( )

112 otitista nefritistä nutta

113 supistettiin

114

115 24:stä tutkituista neljän kuukauden aikana tilastollisesti 3 5-vuotiaisiin

116 Punatauti (dysenteria) ja ennen ruokailua

117 Viipurin läänin punatautiepidemiat rödsot kuuteen. 5 - vaikeasti sairastuneista ja kuolleista oli lapsia. Osa-aikainen kunnanlääkäri tiesi

118

119 lapsi Vainikkalassa

120 Viralliseen tilastoon kirjattiin Viipurin läänin lääkärien raporttien perusteella reilut tutkittua tapausta olisi voitu välttää, jos väestö olisi tuonut ripulia sairastaneet lapset riittävän ajoissa

121 - lapsiin ja nuoriin aikuisiin Käkisalmen piiri vuonna 1918: punatautia vai muiden tautien oireita?

122 jäi välineineen ja potilaineen 5.4. valkoisille, kaksikerroksinen rakennus oli latti lääkäri

123 kuntaan Vankien valintaan vaikutti luotettavuusluokituk

124 , keskuudessa

125 sääntöisesti alle viikossa kaikkia niitä vankileirejä, joissa oli todettu väestölle vaarallisia kulkutauteja

126 Isorokko ja vähärokko Joissakin virustaudeissa melko kattava väestön rokotussuoja vähentää sekä rokotettujen että rokottamattomien sairastumisriskin kutakuinkin nollaan. Tämän herd immunityksi (laumaimmuniteetti) kutsutun ilmiön ansiosta isorokko oli hävitetty vuoteen 1920 mennessä Hollannista ja kolmesta Skandinavian maasta. Yksilötasolla rokotus isorokkoa vastaan suojasi suhteellisen vahvasti taudilta ja kuolemalta epidemian aikanakin. Tartunnan inkubaatioajan alkupuolella annettu isorokko rokotus esti lisäksi taudin puhkeamisen tai se jäi lieväksi luvulla tehtyjen selvitysten mukaan isorokkokuolemat vähenivät käytännössä nollaan väestöissä, joissa kaksivuotiaat rokotettiin ja murrosikäiset saivat tehosterokotteen. Jonkinasteinen immuniteetti kesti elinikäisesti. 1 Yhdysvaltojen 1920-luvun isorokkoepidemioissa sairastuvuus vaihteli profylaksin mukaan asukasta kohden: rokotuslain säätäneissä 10 osavaltiossa sairastuvuus oli 6,6 tapausta, 29 osavaltiossa, joissa ei ollut rokotuslakeja, 66,7 tapausta ja neljässä vaksinaation kieltäneessä osavaltiossa 115,2 tapausta. Kuuden osavaltion paikallisilla päätöksillä sairastuvuus oli 51,3 tapausta asukasta kohden. 2 Vapaaehtoisen rokotuksen oloissa epidemiat toistuivat ja väestön sairastuvuus oli 10-kertainen verrattuna väestöön, jossa lapset ja tartunnanvaaraan joutuneet rokotettiin lain nojalla. Isorokkoviruksen kannat jaettiin 1890-luvulla lääketieteellisin perustein kolmeen pääryhmään. Varsinainen isorokko (Variola major) tappoi epidemioissa % potilaista ja keskivaikea isorokko (Variola intermedius) aiheutti %:n kuolevuuden. Vähärokon (Variola minor) letaliteetti (tappavuus) oli noin 0,5 1,0 %. Vähärokon iho-oireet saattoivat ilmetä melko samanlaisina kuin tuhkarokossa, mutta 1890-luvulta alkaen Yhdysvalloissa ja Euroopassa levisi vähärokko, jossa iho-oireet olivat kuten isorokossa (V. major) ilman muita vaikeita oireita. 3 Taudin aiheuttaja voitiinkin määritellä jälkikäteen sen oireiden ja kuolevuuden perustella. Varsinaisen isorokkoviruksen (V. Major) levitessä epidemiana rokotetut saattoivat sairastaa kontaktikuumeen eli rokkotaudin ilman iho-oireita (variola sine eruptione). Tauti voitiin määritellä isorokoksi veren vasta-ainereaktiosta. Keskivaikea isorokko käsitettiin myöhemmin rokotettujen tautityypiksi. 4 Rokotussuojan merkitys todettiin useissa epidemioissa. Muun muassa Wienin potilasta. Rokottamattomista 449 potilaasta kuoli noin 32 %, mutta rokotetuista kuoli ensimmäisenä vuonna 5,8 % ja toisena vuonna 8,4 %. Tauti oli erityisen tappava muutaman vuoden ikäisille pikkulapsille, joilla ei ollut sitä vastaan juuri minkäänlaista vastustuskykyä imettämisajan jälkeen. Venäjän lastenhospitaalien 1 Muir and Ritchie 1932, Graham S. Wilson and Ashley Miles, Principles of Bacteriology, virology and immunity. Vol 2. London 1975, K. Dehio, Die Pocken und die Schutzpockenimpfung. Handbuch der Praktischen Medicin. Stuttgart 1901, F. Fenner, D.A. Hendersson etc., Smallpox and its eradication. History of international public health nr. 6. WHO, Geneve 1988,

127 tietojen mukaan rokottamattomista pikkulapsista kuoli 1800-luvun lopun epidemi- malariakakeksiaa poteneet ja tuberkuloottiset sairastivat isorokon hyvin lievänä. 5 Tauti kehittyi myös raskaana olevilla naisilla huomattavasti pahemmaksi kuin miehillä rokotuksen statuksesta riippumatta. Yhdessä tutkimussarjassa 11,6 % sairastuneista oli raskaana olevia naisia, mutta heillä ilmeni 50 % verenvuototyyppisestä taudista. Suurin osa heistä oli sitä paitsi rokotettu lapsena. Tauti aiheutti keskenmenon noin 75 %:lle raskauden alkuviikkojen aikana sairastuneista. 6 Suuria epidemioita seurannut syntyvyyden romahdus on väestöhistoriallinen fakta. Kansanterveydellisten tulosten lisäksi rokotuksilla oli kiistaton sotilaallinen merkitys. Preussin ja Ranskan sodassa saksalaiset joukot oli rokotettu ja ranskalaiset pääasiassa rokottamatta. Isorokkoon sairastui Preussin joukoissa miestä, joista 5,4 % kuoli. Ranskan armeijassa isorokkoon sairastui miestä, joiden kuolevuus oli 18,7 %. Sodalla on arveltu olleen myös osuutta siihen, että noin keskieurooppalaista kuoli 1870-luvulla levinneissä isorokkoepidemioissa. 7 Klassinen rokkovaksiini valmistettiin yleensä sorkkaeläimen veriplasmasta, jota kertyi nahalle nousseisiin rokkoihin. Runsaasti viruksia sisältävä plasmaliuos homogenoitiin mekaanisesti suodattamalla ja sakkauttamalla muu kuin viruksia sisältävä aine. Kun valmiste oli testattu bakteerien idätyskokeella, siitä valmistettiin standardisoitu liuos, josta 40 % oli glyserolia. Rokote oli steriili. 8 Ensirokote annettiin lapsille vasta toisella ikävuodella, mikä minimoi rokkoviruksen aiheuttaman aivokuumeen (encephalomyelitis) riskin lähes nollaan. Varsinaisen isorokon taudinkuva Isorokkoviruksen imusolmukkeisiin muodostamat ryppäät kyettiin tunnistamaan imusolmukkeiden kudoksesta 1890-luvulla. Näiden ultramikroskooppisten eliöiden olemassaolo todettiin ensiksi käyttämällä nesteiden sterilisointiin suunniteltuja lasittamattomia posliinisylintereitä (Chamberland-suodattimia) ja piimaasta valmistettuja Berkefeld-suodattimia. Alipainetta käyttäen nesteet läpäisivät hienon posliinin, mutta vain jotkut rakenteeltaan poikkeavat bakteerit, kuten leptospiirat kulkeutuivat kaikkein karkeimpien suodattimien läpi. Vuonna 1892 löydettiin ensimmäinen sairauksia aiheuttava ja jakautumiskykyinen suodattimenläpäisijä, ja 1890-luvulla ultramikroskooppisten eliöiden todettiin aiheuttavan kasvi- ja eläintauteja. Saksa- aiheuttajaksi valomikroskoopissa näkymättömän suodattimenläpäisijän. Isorokko, lehmärokko (vaksiinirokko), tuhkarokko, vesikauhu ja trakooma todettiin nopeassa tahdissa virusten aiheuttamiksi taudeiksi. Isorokkotoipilaan veren kyky neutraloida vaksiini sai myös luotettavan selityksen: leukosyyttien ja vasta-aineen toiminnas- 5 Dehio 1901, Fenner, Hendersson etc., Fenner, Hendersson etc., P. G. H. Gell, Clinical aspects of immunology, Oxford and Edinborough 1968,

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 1986/583

Tartuntatautilaki 1986/583 sivu 1/5 Tartuntatautilaki 1986/583 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Väestön suojaamiseksi tartuntataudeilta on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. 2 (29.1.1999/70) Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Mitä kysyjille vastaisin?

Mitä kysyjille vastaisin? Myytinmurtajan arkipäivää Janne Laine Alueellinen sh-päivä 30.11.2016 Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos

LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos 1 LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos Rokottaminen on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveydenhuollon

Lisätiedot

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta LUONNOS 30.5.2016 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (441/2013) nojalla:

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa.

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Ylilääkäri tutkii pikku potilasta, kertoo teksti kuvan takana. Iltasanomat 14.5.2016 Tuberkuloosi oli tappava sairaus, joka aiheutti

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 2010:1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 valtakunnanvoudinvirasto et Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 201 :1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20 valtakunnanvoudinvirasto et Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2008 Ulosottotoimi TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Esityksen nimi / Tekijä

Esityksen nimi / Tekijä 12.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV)

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015

Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Tornionjoen lohikuolemat 2014-15: kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio 4.11.2015 Vuosina 2014-2015 on Tornionjoella kuollut epänormaalin paljon merilohiemoja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Tuberkuloosi Suomessa

Tuberkuloosi Suomessa Tuberkuloosi Suomessa Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 Mikä on tuberkuloosi Tuberkuloosi (TB) on Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektiotauti Esiintyy

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?

Mitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa? KOIRAN ROKOTUS Mikä on rokote? Rokote on taudinaiheuttajia (yleisimmin viruksia) sisältävä valmiste, jonka tarkoituksena on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia.

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma

Lisätiedot

PRO GRADU: KIRKON VAI KUNNAN VAIVAISET SAIRAIDEN JA VAMMAISTEN HOITO HEINÄVEDELLÄ. Diakonian tutkimuksen päivä Annasara Toivanen

PRO GRADU: KIRKON VAI KUNNAN VAIVAISET SAIRAIDEN JA VAMMAISTEN HOITO HEINÄVEDELLÄ. Diakonian tutkimuksen päivä Annasara Toivanen PRO GRADU: KIRKON VAI KUNNAN VAIVAISET SAIRAIDEN JA VAMMAISTEN HOITO HEINÄVEDELLÄ 1865 1879 Diakonian tutkimuksen päivä 14.11.2016 Annasara Toivanen TYÖN TAUSTAA Suomen ja Skandinavian kirkkohistoriaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 31.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 31.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 195 PALKAN TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMISTA KOSKEVA VAATIMUS Terke 2011-275 Esityslistan asia TJA/26 TJA Terveyslautakunta päätti kohtuullistaa tämän päätöksen

Lisätiedot

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen

Lisätiedot

D 51 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto. PÄÄTÖS nro 13/EEO/96. Päivämäärä 3.6.1996. Dnro 282/50-96

D 51 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto. PÄÄTÖS nro 13/EEO/96. Päivämäärä 3.6.1996. Dnro 282/50-96 D 51 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto PÄÄTÖS nro 13/EEO/96 Päivämäärä 3.6.1996 Dnro 282/50-96 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.1996 - toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa -

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot