Jakeluverkon ja hajautetun tuotannon lisäpalvelut. Tuomas Kivelä

Transkriptio

1 Jakeluverkon ja hajautetun tuotannon lisäpalvelut Tuomas Kivelä

2 2 Sisällysluettelo JAKELUVERKON JA HAJAUTETUN TUOTANNON LISÄPALVELUT 1 Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 Taajuuden säätö 4 Load Following / säätäminen 4 Reservipalvelu/taajuuden säätö 5 Jännitteen säätö 7 Loistehon/jännitteen säätö palvelu 7 Varastointiyksiköt 10 Jännitteen laadun parantamisen palvelut 11 Saarekekäyttö (Island Operation) 12 Viitteet 15

3 3 Johdanto Järjestelmäpalvelut turvaavat sähköjärjestelmän teknisen toimivuuden ja tukevat järjestelmän perustoimintoja: sähkön tuottamista, siirtämistä ja jakelua. Järjestelmäpalvelut ovat järjestelmän luotettavuuden ja käyttövarmuuden kannalta välttämättömiä. Hajautetulla tuotannolla tarkoitetaan lähellä kulutus sijaitsevia tuotantoteholtaan suhteellisen pientä tuotantoa. Tällöin puhutaan alle 10 MW tuotantotehosta. Tämän hetken potentiaalisimmat hajautetun tuotannon tuotantovoimia Suomessa ovat tuulivoima, pienvesivoima (nimellisteholtaan alle 10 MW vesivoimalat), CHP voimalaitokset ja mäntämoottorit (diesel ja otto) (kuva 1). Tulevaisuudessa myös aurinkosähkö, polttokennot, stirling moottorit ja mikroturbiinit tulevat yleistymään. Hajautetut tuotantolaitokset kytketään yleensä jakeluverkkoon (20kV). Hajautetut tuotantolaitokset, riippuen niiden toiminta ominaisuuksistaan ja sijainnistaan, voivat toimia järjestelmäpalveluiden eli lisäpalveluiden tuottajina. Tärkeimpiä hajautetun tuotannon tarjoamia lisäpalveluita ovat taajuuden ja jännitteen säätö sekä saarekekäytön mahdollistaminen. Lisäpalveluiden tarjoamiseen liittyy kuitenkin paljon teknisiä (mm. suojauksen muutokset) ja muita vaatimuksia, jotka täytyy ratkaista ennen palveluiden toteutumista. [1], [2] Kuva 1: Eri hajautettujen tuotantomuotojen levinnäisyyden vertailua Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Otoksen verkkoyhtiöiden vastaukset kysymykseen Onko yhtiöllä kyseistä hajautettua tuotantoa? [2]

4 4 Taajuuden säätö Load Following / säätäminen Vapautetussa sähkövoimajärjestelmässä yksi järjestelmäpalveluiden tehtävistä on toimia mahdollisimman tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Säätäminen ja load following ovat palveluita, joiden tehtävänä on tehostaa toimintaa pitämällä tuotannon ja kuorman erotus mahdollisimman pienenä. Käytännössä tämä tarkoittaa että järjestelmän taajuus pyritään pitämään sovitussa tilassa. Load following ja reservipalvelut ovatkin käytännössä samoja lisäpalveluja eri toiminta ajalla. Monen erilaisen hajautetusta tuotanto tyypistä muodostuvan järjestelmän load following -lisäpalvelun mahdollista toteuttamista ollaan tutkittu jonkin verran. Palvelu voidaan toteuttaa tutkimuksien mukaan esimerkiksi energian varastointi kondensaattorien (Energy Storage Capacitor) ja mikroturbiinien avulla. ESC pystyy reagoimaan nopeisiin muutoksiin ja hitaammin toimiva mikroturbiini pystyy seuraamaan yleisesti kuormaa. Tälläisen järjestelmän toteuttamisessa vaaditaan kuitenkin tutkimuksien mukaan vielä paljon tutkimista mm. eri tuotantolaitoksien välisen vuorovaikutuksen kontrolloimisen hoitamisessa. [3] Myös polttokenno järjestelmää voidaan tietyissä tapauksissa käyttää load following -palvelun tuottamiseen. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä jonkin verran kehittelemistä, jotta palvelu olisi täysin käyttökelpoinen. Myös pienvesivoima helpon säädettävyytensä takia soveltuu säätämiseen hyvin. [4] Ongelmana hajautettujen tuotantolaitoksien tapauksissa on se että tuotanto on usein epävarmaa kuten tuulivoimassa ja aurinkosähkössä, jossa tuotanto riippuu ulkoisista olosuhteista. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksessa lämpö on primäärituote ja sähkö sivutuote, joten sähkön tuotannon säätäminen saattaa olla hankalaa. Myös säätömäärät ovat usein hajautetussa tuotantolaitoksossa pieniä ja hajallaan. [5]

5 5 Reservipalvelu/taajuuden säätö Nopeat ja suuret tuotannon muutokset, kuten suuren tuotantoyksikön poistuminen, aiheuttavat nopean muutoksen järjestelmän taajuuteen. Sähköjärjestelmän taajuus kuvaakin sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa. Mitä paremmin tasapaino säilyy, sitä vähemmän verkon taajuus vaihtelee ja sitä parempaa on sähkön laatu. Riittävän ja tehokkaan pätötehoreservin tehtävänä on palauttaa järjestelmän taajuusvaihtelu sallittuihin rajoihin. Kun järjestelmän taajuusvaihtelu on saatu hillittyä, taajuus palautetaan sen nimellisarvoon. Hajautetussa tuotannossa ainakin dieselgeneraattorit pystyvät toimimaan reservi palvelun tuottajana. Vaikka dieselgeneraattorit käynnissä ollessaan toimivat yleensä täydellä jatkuvan tilan arvolla (100%), voidaan niitä hetkellisesti (aina tuntiin asti) kuormittaa jopa 117% kuormalla. Kun kuormitus on suurempaa kuin normaalisti, täytyy olla tarkkana vaihtovirtageneraattorin lämpörajojen ylittymisen takia. Dieselgeneraattoreita voidaan siis käyttää hätäreservin tuottajina. [6] Kuva 2. Taajuusvaste normaaliarvoilla ja lyhyen ajan arvoilla häiriötilanteessa. Hajautetun tuotantolaitoksen teho häiriön aikana. [6]

6 6 Myös teholtaan suuria polttokennoyksikköjä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa käyttää taajuuden säädössä. Tälläisiä tilanteita voisivat olla varsinkin saarekekäyttö tilanteet, joissa kysyntä olisi pientä. Tällä hetkellä polttokennoyksiköiden tehot ovat sen verran pieniä, että niitä ei voida vielä ajatella reservipalvelun tuottajina. [4] Varavoimaloita, joita ei yleensä käytetä sähköenergiantuottoon yleiseen verkkoon, voidaan myös käyttää mahdollisissa vikatilanteissa ja lisätuotanto kapasiteettia vaativissa tilanteissa. Esimerkiksi joidenkin tuulivoimaloiden yhteydessä olevia dieselgeneraattoreita voidaan käyttää heikon tuulen aikana tai muuten lisäkapasiteettina. Näin saataisiin lisäkäyttöä varavoimaloille. Myös lämpövoimalaitoksilla voi olla mahdollisuuksia tehostaa tuotantoaan hetkellisesti. Ongelmia hajautetun tuotantolaitoksien osallistumisessa taajuuden säätöön ovat mm. tuotantolaitoksien pieni teho, tiedonsiirron ja ohjauksen järjestäminen, verkon käytön mutkistuminen ja se että tarvitaan sekä nopeampaa että hitaampaa reserviä. [5] Isojen tuulivoimapuistojen kohdalla voidaan myös miettiä osallistumista reservipalvelun tuottamiseen. Esimerkiksi taajuuden alassäätäminen on toteutettavissa, mutta ylössäätäminen vaatisi että tuulivoimapuistojen tehon tuotantoa normaalitilassa täytyisi rajoittaa. Tämä luonnollisesti vähentäisi tuulivoimapuistoilta saatavaa sähköenergiaa ja samalla vähentäisi liikevaihtoa. Tuulivoiman tapauksessa itse energian lähde eli tuuli on ilmaista, joten voidaan kyseenalaistaa olisiko tälläinen ilmaisen tehon hukkaaminen tuulivoimalla järkevää. [24]

7 7 Teho mahdollinen ulostulo rajoitettu ulostulo Aika Kuva 3. Esimerkki tuulivoimapuiston mahdollisuudesta toimia reservi palvelun tarjoajana. Tuulivoimapuiston mahdollinen ulostulo ja rajoitettu ulostulo. Hetkellä 9-10 tuulivoimapuisto tarjoaa reservipalveluaan ja palaa sen jälkeen valmiustilaan. Jännitteen säätö Loistehon/jännitteen säätö palvelu Loistehon kompensointiyksiköitä käytetään yleisesti sähkövoimajärjestelmässä loistehotasapainon ja jännitestabiilisuuden parantamiseksi. Näitä kompensointiyksiköitä käytetään sekä induktiivisen että kapasitiivisen loistehon tuottamiseen. Kapasitiivista loistehoa tuotetaan reaktiivisten kuormien kompensointiin ja induktiivista loistehoa kaapeleiden kapasitiivisen kulutuksen kompensoimiseksi. Käytetyimpiä kompensointiyksiköitä ovat synkronikondensaattorit ja rinnakkaiskondensaattorit. Esimerkiksi epätahtigeneraattorilla varustetuissa tuulivoimalaitoksissa on käytetty generaattorin tyhjäkäynnissä tarvitseman loistehon kompensointiin rinnakkaiskondensaattoreita (ns. tehokertoimen korjauskondensaattorit). Rinnakkaiskondensaattorit on varustettu joko mekaanisilla kytkimillä tai tyristorikytkimillä, kuten SVC:ssa (Static Var Compensator). Rinnakkaiskondensaattoreiden käytön huono puoli on, että tuotettu loisteho on verrannollinen jännitteen neliöön. Tämän takia jännitestabiilisuuden ylläpitämiseksi tuotettu loisteho laskee nopeasti jännitteen laskiessa. STATCOM ja ASVC perustuvat pakkokommutoituihin kytkimiin eli täydellinen, jatkuva loistehon säätö on mahdollista. STATCOM:sta saatava loisteho on verrannollinen

8 8 jännitteeseen ja täten sen tuottama maksimiloisteho laskee hitaammin kuin SVC:llä. [7], [8] Myös polttokennoja voidaan käyttää loistehoon kompensointiin. Niitä voidaan käyttää joko jännitteen stabiloimiseen asetettuun arvoon tai niiden avulla voidaan syöttää jännitteen hetkellisessä romahduksessa tarvittavaa loistehotukea. Power Conditioning Unit (PCU), joka muuntaa polttokennoilta saatavan tasavirran verkkoon syötettäväksi vaihtovirraksi, voidaan käyttää tämän palvelun tuottamiseen. Jotta muuttuvalla loistehon tuotannolla olisi käytännössä merkitystä, täytyy verkon olla huomattavan heikko liittymispisteessä. Tämä takaa sen että polttokenno yksiköllä on todella vaikutusta paikalliseen jännitteeseen. Lisäksi polttokenno järjestelmän täytyy pystyä koordinoimaan muiden jännitteensäätö järjestelmien kanssa. Loistehon tuottamista rajoittaa kuitenkin usein PCU:n VA rajat. [4] Koska useat hajautetut tuotantolaitokset ovat liitetty jakeluverkkoon tehoelektroniikkaa sisältävän vaihtosuuntaajan kautta, voidaan niitä käyttää jännitteen säädössä esimerkiksi tehokertoimen muuton avulla. Tämä vaatii kuitenkin usein vaihtosuuntaajan koon kasvattamista. [9] Kun esimerkiksi tuulivoimala liitetään jakeluverkkoon, saattaa aiheutua jännitteen nousua erityisesti tilanteissa, joissa on maksimi tuotanto samaan aikaan minimi kulutuksen kanssa (worst case scenario). Tälläisia tilanteita ei kuitenkaan ilmene välttämättä kovinkaan montaa kertaa vuodessa, joten kannattaa tarkoin harkita sopivaa tapaa jännitteen säätämiseen. Yleensä johdon loppupään kuluttajat kuitenkin hyötyvät tuulivoimalan aikaan saamasta jännitteennoususta, joten hyvin suunnitellulla tuotannolla voidaan vähentää jännitteenalenemaa ja näin jakeluverkon vahvistamista voidaan siirtää tulevaisuuteen. Tuulivoiman liittämisessä verkkoon täytyy kuitenkin aina muistaa ongelmat, jotka muodostuvat vaikeasta ennustettavuudesta ja riippuvuudesta tuuliolosuhteista.

9 9 Yksi keino kriittisessä tilanteessa (suuri tuotanto, pieni kuormitus) on käyttää jännitteen säädössä tuotantotehon rajoittamista (generation curtailement), jolloin jännite saadaan pidettyä sopivissa rajoissa. Tuotantotehon rajoittamisessa yksinkertaisesti tuotantotehoa säädetään kriittisellä hetkellä alaspäin. Tämä kuitenkin luonnollisesti vähentää samalla voimalasta saatavaa liikevaihtoa. Jännitteen kasvua voidaan rajoittaa myös absordoimalla loistehoa kriittisillä hetkillä eli silloin kun jännite tuotantolaitoksen liittymispisteessä ylittää sille asetetut rajat. Loistehoyksikön kuten STATCOMin avulla tuotantotehoa ei tarvitse rajoittaa kriittisillä hetkillä niin paljoa kuin ilman tätä laitetta, ja tällöin voimalaitoksesta saadaan enemmän liikevaihtoa. Loistehon siirto sähköasemalta tuotantolaitoksen liityntäpisteeseen lisää johdon pätötehohäviöitä. Loistehoyksikkö luonnollisesti maksaa ja sen hankkiminen kannattaa silloin kun sen avulla saavutettavat voitot myynnissä ovat suuremmat kuin loistehoyksikön hintä. Kuva 4. Loistehoyksikön vaikutus tuotantotehon rajoittamisen pienenemiseen eräässä esimerkki verkossa. Hyvä vaihtoehto on myös käyttää käämikytkin muuntajaa (load tap changing transformer) jännitteen säätelyssä. Jännitettä alennettaisiin muuntajan pisteessä ja tällöin tuotantotehoa ei tarvitsisi juurikaan rajoittaa kriittisillä hetkillä ja siirtoverkossa ilmenevät häviötkään eivät olisi niin suuria. Tällöin täytyy kuitenkin huomioida, että muuntajalta lähtee usein muitakin lähtöjä, joihin jännitteen säätäminen myös vaikuttaa. Tämä asettaa rajoituksia jännitteen säätämisessä. [10]

10 10 Kuormituksen kontrolloiminen on myös hyvä vaihtoehto eli kulutuksen lisääminen kriittisillä hetkillä. Tämä kuitenkin vaatii sopimuksia eri osapuolien välille ja saattaa olla hyvinkin monimutkaista ja kallista. Jakeluverkot ovat Suomessa säteittäisiä. Yksi vaihtoehto jännitteen säätelyyn ja tuotantotehon lisäämiseen on siirtyminen kriittisillä hetkillä säteittäisestä verkosta silmukka verkkotilaan nopean erottimen avulla. Erottimilla voidaan siis yhdistää kaksi eri säteittäistä lähtöä toisen ollessa jännitteen suhteen kriittisessä tilassa. Silmukka tila vaatii muutoksia suojaukseen ja saattaa aiheuttaa sähkönlaatu ongelmia. Lisäksi siirtyminen takaisin säteittäiseen verkkotilaan saattaa olla ongelmallista. Suurta jännitteen kasvua voidaan rajoittaa myös voimalinjojen impedanssia pienentämällä kuten vaihtamalla johtoja paksumpiin. Tälläinen operaatio voi kuitenkin olla erittäin kallista, jos joudutaan vaihtamaan suuria määriä johtoja. Kaupunkiseudulla jakeluverkot ovat usein kaapeleina maan alla ja tällöin niiden vaihtaminen on vielä kalliimpaa kuin maaseudulla olevien avojohtojen vaihtaminen. [1], [7], [10], [11], [12], [13], [14], [15] Varastointiyksiköt Esimerkiksi tuulivoiman potentiaalisimmat sijoituspaikat tuuliolosuhteiden mukaan sijaitsevat usein syrjäseuduilla, joissa usein on heikko jakeluverkko. Energian varastointiyksiköiden käyttö on perusteltua tuulivoimantuotannon osuuden kasvaessa sähkövoimajärjestelmässä, koska saatavissa olevan tuulienergian rajoittaminen sähkövoimajärjestelmän tarpeiden mukaan johtaa tuntuviin häviöihin. Energiavarastoa voitaisiin käyttää sekä tehovaihteluiden tasaamiseen että jännitteennousun rajoittamiseen syöttämällä osa tehosta käytettävään varastointiyksikköön. Varastointiyksiköillä voitaisiin siis myös taata tehon syöttö tuulipuistosta alhaisillakin tuulennopeuksilla. Tämän seurauksena varastointiyksiköt, jotka tarjoavat suurellekin tuulipuistolle tehonsäätökyvyn, mahdollistaisivat myös muiden, mm. kulutushuipun aikana tarvittavien fossiilisia

11 11 polttoaineita käyttävien voimalaitosten korvaamisen tuulipuistoilla. Lisäksi kyseinen säätömahdollisuus voisi myös vähentää pyörivän reservin tarvetta ja kokonaispolttoainekustannuksia koko sähkövoimajärjestelmässä. Pumppuvoimala on yksi mahdollinen energianvarastointitapa. Pumppuvoimaloiden potentiaaliset rakentamis kohteet ovat kuitenkin rajalliset ja ympäristönäkökulmat eivät usein tue niiden rakentamista. Sen vuoksi akustojen, polttokennojen ja muiden varastointitekniikoiden kehittäminen olisi tärkeää. Akustojen suurin haittapuoli on nykyisin suhteellisen korkea hinta ja lisäksi niiden vaatima muunnos vaihtosähköksi tasasähköstä aiheuttaa kustannuksia. Tämä muunnoksesta aiheutuva lisäkustannus voitaisiin välttää liittämällä akustot olemassa olevaan tasajännitteeseen, kuten taajuudenmuuttajan välipiirin tasajännitteeseen. Energian varastointiyksiköiden hyötysuhde on yksiköstä riippuen noin 75%, joten energiaa menisi tavallaan hukkaan, mutta toisaalta se lisäisi kokonaisuudessa energian tuotanto mahdollisuuksia. [7] Jännitteen laadun parantamisen palvelut Useat hajautetut tuotantolaitokset ovat liitetty verkkoon tehoelektroniikkaa sisältävän vaihtosuuntaajan kautta, mikä mahdollistaa niille mm. jännitteen laatuun vaikuttamisen. Vaihtosuuntaajan kontrolloimisen avulla voidaan vähentää esimerkiksi tuulivoiman tehonvaihtelusta aiheutuvaa välkyntää, jännitekuoppia ja jännitteen nousuja. Myös jännitteen harmonisia yliaaltoja, jotka aiheuttavat mm. häviöiden kasvua verkossa ja muuntajien ylikuormitusta, voidaan vähentää syöttämällä vastakkaisia harmonisia aaltoja. Toiminnot saattavat kuitenkin vaatia vaihtosuuntaajien kokojen suurentamista (kva) ja joidenkin muiden verkon ominaisuuksien muuttamista. [9] Myös UPS (keskeytymättömän tehonsyötön järjestelmä) liittämisellä jekeluverkkoon voidaan parantaa jännitteen laatua. Tällöin kuitenkin joudutaan mahdollisesti lisäämään järjestelmän suojausta. [16]

12 12 Saarekekäyttö (Island Operation) Saarekekäytöllä tarkoitetaan erillisen verkon osan (saarekkeen) toimimista omillaan ilman julkisen verkon tukea (kuva 5). Järjestelmä voidaan ajaa saarekekäyttöön vakavissa järjestelmän häiriötapauksissa. Yhteiskäyttöä täytyy kuitenkin yrittää säilyttää niin pitkään kuin mahdollista. Saarekekäyttön avulla voidaan vähentää kuluttajien kokemaa sähkökatkoksien määrää ja näin parantaa sähkönjakelun luotettavuutta. On olemassa erilaisia saareketyyppejä (pohjoismaat) [17]: paikalliset saarekkeet (vesivoimalat, kaasuturbiinit, tuulivoimalat, yhdistetty kV verkkoon) teollisuus saarekkeet (diesel generaattorit ja kaasuturbiinit, yhdistetty kv verkkoon) varasyöttö (usein diesel generaattori esimerkiksi sairaaloissa jne., yhdistetty kv verkkoon) hajautetun tuotannon saarekkeet (diesel generaattorit, tuulivoimalat, pienvesivoimalat, polttokennot jne., yhdistetty 0,4 20 kv verkkoon) Saareketilaan voidaan siirtyä kahdella tavalla. Ensinnäkin automaattisella siirtymisellä verkkotilasta saareketilaan suojauslaitteiden ja automaattisen katkaisijan avulla. Ongelmana on tietää että milloin verkkokatkoksen riski on niin suuri että saareketilaan kannattaa siirtyä. Automaattisen toiminnan laitteet ovat lisäksi kalliita ja mahdollinen epäonnistuminen saareketilaan siirtymisessä voi pahentaa tilennetta huomattavasti. Saareketilaan siirtyminen paikallisesti onkin yleensä järkevää vasta verkkokatkoksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on verkkokatkoksesta seuranneen tuotantolaitoksen pysähtymisen jälkeen käynnistää tuotantolaitos (black start -toiminto) uudelleen saareketilaan. Tyhjään verkkoon kytkeytyessä täytyy kuormituksia kasvattaa pienin askelin pienimmästä suurempaan. Tuotannon ja kulutuksen täytyy olla koko ajan tasapainossa eli taajuuden ja jännitteen täytyy pysyä tarpeeksi lähellä nimellisarvojaan.

13 13 Kuva 5. Mahdollinen hajautetun tuotannon saarekekäyttö tilanne[18] Tällä hetkellä hajautetun tuotantoa sisältäviä verkkoja ei ole suunniteltu saarekekäyttöön. Tällä hetkellä pyritäänkin paikantamaan epätoivotut saarekekäyttö tilanteet (tilanteet joissa saarekekäyttöä ei ole suunniteltu eikä sitä hallitta) ja niistä yritetään päästä eroon (loss of mains-protection). Epätoivotun saarekekäytön havaitsemisessa käytetään hyväksi mm. erilaisia releitä (taajuus, jännite, impedanssi yms.). Tällä hetkellä siis yritetään verkonvikatilanteessa irtikytkeä hajautetut tuotantolaitokset mahdollisimman nopeasti verkosta. Tulevaisuudessa paljon hajautettua tuotantoa sisältävissä verkoissa ei kaikkien tuotantolaitoksien irtikytkeytyminen verkon vikatilanteissa ole kuitenkaan toivottavaa, koska se saattaa aiheuttaa taajuus ongelmia ja verkon epästabiilisuutta. Hajautetuille tuotantolaitoksille tarvittaisiikin perusteellisempia järjestelmätekinisiä vaatimuksia ja ohjeita kuin tällä hetkellä. Saarekekäyttöön siirtymiseen liittyviä ongelmia ovat: Toimivan saarekkeen muodostuminen, pitäisikö alueen olla kiinteä verkon alue vai suojausjärjestelmän kontrolloima muuttuva alue Generaattorin kuormituksen lisääminen black startin jälkeen Taajuuden- ja jännitteensäätö saareketilassa, kuormitusten muutokset Automaatio- ja kommunikaatiojärjestelmien tehonsyöttö sähkökatkon aikana Suojauksen suunnittelu ja asettelu

14 14 Katkaisimien sulkeminen, siirtyminen takaisin normaaliin verkkotilaan Taulokossa 1 on esitelty hajautetun tuotannon saareketilan hyötyjä ja haittoja verkkoyhtiölle ja tuottajille [5] Taulukko 1. Hajautetun tuotannon hyötyjä ja haittoja verkkoyhtiölle ja tuottajille.[5] [19], [20], [21], [22], [17], [5], [2], [23]

15 15 Viitteet [1] Pandiaraj K, Novel Voltage Control for Embedded Generators in Rural Distribution Networks, volt.pdf [2] CODGUNet, Connection of Distributed Energy Generation Units in the Distribution Network and Grid, CODGUNet.pdf [3] Li S, Tomsovic K, Load Following Functions Using Distributed Energy Resources, loadfoll.pdf [4] Padulles J, An Approach to the Dynamic Modelling of Fuel Cell Characteristics for Distributed Generation Operation, polttokennotul.pdf [5] Repo Sirpa, Hajautettu tuotanto sähkönjakeluyhtiön verkkoliiketoiminnassa, Srdtyo.pdf [6] O`kane, Fox, Morrow, Impact of embedded generation on emergency reserve, impactof.pdf [7] Repo Sami, Laaksonen Hannu, Tuulivoimateknologia sähkönjakeluverkossa, Raportti1.pdf [8] Saad-Saoud Z, Application of STATCOMs to wind farms, statcom.pdf [9] Joos G, Ooi B.T, The Potential od Distributed Generation to Provide Ancillary Services, thepotentialof.pdf [10] Liew S.N, Strbac G, Maximasing penetration of wind generation in existing distribution networks, maxi.pdf [11] Salman S K, The Impact of Embedded Generation on Voltage Regulation and Losses of Distribution Networks, emb.pdf [12] Conti S, Small-scale embedded generation effect on voltage profile: an analytical method, vol.pdf [13] Masters C.L, Voltage rise the big issue when connecting embedded generation to long 11kV overhead lines, vrise.pdf [14] Scott Nigel C, Use of Load Control to Regulate Voltage on Distribution Networks With Embedded Generation, loadcomt.pdf [15] Repo S, Laaksonen H, Järventausta P, A Case of Voltage Rise Problem Due to a Large Amount of Distributed Generation on a Weak Distribution Network, ptech2003_paper.pdf

16 16 [16] Richard T, Power Quality Improvement- Case Study of the Connection of Four 1.6 MVA Flyweel Dynamic UPS Systems to A Medium Voltage Distribution Network, powerqu.pdf [17] WP 5- Effects on the network, wp5.ppt [18] Jyrinsalo J, Lakervi E, Planning the Islanding Scheme of a Regional Power Producer, isl3.pdf [19] Redfren Ma A, Protection Againts Loss of Utility Grid Supply for a Dispersed Storage and Generation Unit, isl5.pdf [20] Kim J E, Islanding Detection Method of Distributed Generation Units Connected To Power Distribution System, isl2.pdf [21] Redfern M.A, Power based algorithm to provide loss of grid protection for embedded generation, isl6.pdf [22] Mäki K, Järventausta P, Repo S, Tuulivoimaan perustuvan hajautetun sähköntuotannon vaikutus keskijänniteverkon suojaukseen, Raportti4.pdf [23] Kumpulainen L, Komulainen R, CODGUNet seminar, WP1 and WP2, vtt.ptt [24] Gjengedal T, Large Scale Wind Power Farms as Power Plants, Gjendega.pdf