Hoivapalvelut. SERTIFIOINTI Toiminta arvioitava paikan päällä s. 32. NO 6 joulukuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoivapalvelut. SERTIFIOINTI Toiminta arvioitava paikan päällä s. 32. NO 6 joulukuu 2010"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 10 NO 6 joulukuu 2010 Aino Närkki: Millaista kuluttajansuojaa vanhuspalveluasiakkaille? s. 8 Päivi Voutilainen ja Virpi Vuorinen: Ympärivuorokautisen hoidon uudistaminen joko nyt? s. 16 Taina Rintala: Voimavaralähtöisyys s. 20 Kari Häkkinen: Elämä ei pidä taukoja s. 23 Laura Kalliomaa-Puha: Joustava omaishoitosopimus s. 27 Juhani Laurinkari: Yhteisötaloudellinen hyvinvointipolitiikka s. 29 Marja Jylhä: Tervaskannot tulevat hoivajärjestelyt uusiksi! s. 30 SERTIFIOINTI Toiminta arvioitava paikan päällä s. 32

2 Tietojärjestelmät Tyynellä lisää työtehoa Tshokka ja Nikku ovat Romon Perhekotien tärkeitä jäseniä. Kuvassa myös yrittäjä Tiina Kuosmanen. Kuva: Jukka Hakkarainen FastROI TYYNE -työvuorosuunnitteluohjelma on tehokas apuväline työresurssien jakamiseen ja suunnitteluun. Ohjelma on suunniteltu erityisesti hoiva-alan toimijoille. Pohjana TYYNESSÄ on käytetty yksityisen sosiaalialan palveluyksiköitä koskevaa työehtosopimusta. TYYNEEN on tulossa lähiaikoina työaikapankki, ylityötuntien kertymälaskuri sekä työntekijän oma TYYNE -näkymä. Uusi näkymä mahdollistaa työntekijän oman työvuorolistan seuraamisen. Näkymän kautta työntekijä pystyy seuraamaan tuntikertymiä, työaikapankkia sekä esittämään työvuoro- ja lomatoiveita. Romon Perhekodit Oy otti käyttöön FastROI HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmän tammikuussa 2010 Pihamäen lastensuojeluyksikössä. Romon Perhekodit on Kontiolahteen vuonna 2003 perustettu lasten ja nuorten perhekoti. Yrityksen omistavat Tiina ja Janne Kuosmanen. Asiakaspaikkoja perhekodissa on 7 ja työntekijöitä 6. - Toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa oli harkittu jo jonkin aikaa. FastROI HILKKA tuntui juuri sopivalta järjestelmältä meidän tarpeisiin, toteaa Tiina Kuosmanen. - Tammikuussa 2010 toteutettiin FastROI HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja koulutus. Koulutukseen osallistui koko henkilökunta. Järjestelmä tuntui jo heti alusta asti selkeältä ja helppokäyttöiseltä. HILKAN käyttöönotosta on kulunut tällä hetkellä vajaa vuosi ja olemme päässeet kaikista paperilapuista eroon. Sisäinen tiedonkulku on parantunut huomattavasti, koska pystymme merkitsemään järjestelmään kaikista asiakkaistamme tarvittavat tiedot. Työvuorossa oleva työntekijä merkitsee päivän asiakaskohtaiset huomiot järjestelmään. Seuraavaan työvuoroon tuleva työntekijä voi kätevästi katsoa, mitä asiakkaille kuuluu, ja onko jotakin huomioitavaa tapahtunut edellisen työvuoron aikana. Tiina Kuosmanen pitää tärkeänä myös palvelun hyvää laatua. Pystymme tarjoamaan palvelunostajille parempaa laatua tämän järjestelmähankinnan ansiosta. Marraskuussa 2010 Pihamäen lastensuojeluyksikössä otettiin käyttöön FastROI TYYNE -työvuorosuunnitteluohjelma. Entinen excelillä toteutettu työvuorosuunnittelu oli työlästä ja aikaa vievää. Kuuden henkilön työvuorojen suunnitteluun saattoi mennä lähes päivä työaikaa. Tällä hetkellä TYYNELLÄ tehtyyn työvuorosuunnitteluun menee noin tunti. - Ihanaa, nyt minulla jää enemmän aikaa muulle tehokkaammalle työlle tai pienelle vapaa-ajalle, toteaa Tiina Kuosmanen. - Suurin helpotus TYYNEN käyttöönotossa on se, että ohjelma laskee minulle valmiiksi kaikki tunnit työehtosopimusten mukaisesti. - FastROI TYYNE -ohjelma on integroitu FastROI HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmään. Työntekijät voivat itse kuitata toteutuneet työtunnit samalla kun kirjautuvat HILKKA -ohjelmaan. Tämä helpottaa merkittävästi toteumien hallintaa. Myös kirjanpitäjämme on antanut kiitosta uudesta järjestelmästä. Nyt voimme laittaa tarvittavat raportit kirjanpitäjälle sähköisesti. Raportit ovat selkeitä ja helppolukuisia, kertoo Tiina Kuosmanen. - Yhteistyö FastROIn henkilökunnan kanssa on ollut mutkatonta, ja järjestelmähankinnoista olemme saaneet paljon apua päivittäiseen työhömme, kiittää Tiina Kuosmanen. Liisa Porento 2

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Hyvinvointipalvelut muodostavat kokonaisuuden Terveydenhuollossa on tultu tilanteeseen, jossa tarvitaan järjestelmän radikaalia kehittämistä. Varsin yleisesti ollaan sitä mieltä, että nykyinen rahoitusjärjestelmä on este parhaan mahdollisen hoidon järjestämiselle. Nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä on niin mutkikas, että terveydenhuollon kokonaisuuden ymmärtäminen hämärtyy. Sitä on vaikeaa tai jopa mahdotonta ohjata yhtenä kokonaisuutena. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Jussi Merikallio on esittänyt, että terveydenhuollon rahoitus tulisi ratkaista osana hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta. Hän pitää puutteena sitä, ettei terveydenhuollon yhteyttä muihin hyvinvoinnin kannalta merkittäviin peruspalveluihin ole käytännössä lainkaan arvioitu ja rahoituskysymyksiä on käsitelty vain terveydenhuollon järjestämisen logiikan kannalta. Vastuun päätöksistä ja rahoista tulisi olla nykyistä kiinteämmin yhdellä toimijalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta onkin Merikallion mukaan mahdollista muodostaa yksikanavainen kokonaisuus, johon kuuluvat kaikki julkiset palvelut. Tällä hallituskaudella on eri puolilla maata kehitetty alueellisia malleja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Seuraavaa hallitusta muodostettaessa olisi sovittava rahoituksen alueellisesta kokeilusta. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välisen yhteyden turvaaminen on erittäin tärkeää ja sen merkitys tullee kasvamaan väestön ikääntyessä. On tärkeää, että esityksiä terveydenhuollon rahoituksesta arvioidaan osana hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta. 3

4 S H O P R I D E R OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen TE-889SL 2450,- Turvallinen ja vakaa ajettava vaihtelevassakin maastossa. Ajomatka yhdellä akun latauksella 35 km. Matkanopeus 12 km/h SOITA ja kysy tarjouksistamme! Seniortekin Kodin turvapylväälle INNOSUOMI 2010:n kunniamaininta INNOSUOMI-palkinnon voittaneen Seniortekin senioriturvajärjestelmän sovellus Kodin turvapylväs palkittiin INNO- SUOMI 2010 Lapin aluekilpailun kunniamaininnalla. Perusteluissa todettiin: Kodin turvapylväs: Ehdotuksen kansantaloudellinen merkitys on suuri ja se on helppo toteuttaa teknisesti. Edistää vanhusten kotona asumista, räätälöidään asiakaskohtaisesti, ei kameroita, lisää yksilön suojaa. Ehdotuksella on tekijänoikeus sekä patetenttisuoja ja se on jatkokehitystä vuonna 2007 palkitulle innovaatiolle. Yrityksessä on sisäistetty innovatiivisuus. Senioriturvajärjestelmän sovelluksia, mm. Kodin turvapylvästä on esitelty Hoivapalvelut -lehden numeroissa 1/2010 ja 5/2010. Linctus Oy, Kaurialassa, Turuntie 4-6, Hämeenlinna TE-778S 2450,- Jokapäiväiseen asiointiin suunniteltu tyylikäs apukulkuneuvo. Ajomatka yhdellä akun latauksella 29 km. Matkanopeus 10 km/h Hinnat sis. alv 23%. Toimitusmaksu 80,- Virtsankarkailuun kaikenlaiset suojat ja housut sekä pestäviä vuodesuojia ja housuja LIIKKUmISEEn APUVäLInEITä mm. kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit TE-UL8W ,- Upea sähköpyörätuoli, joka on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella 20 km. Matkanopeus 5 km/h Kattava mallivalikoimamme osoitteessa: Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Vähänummentie TUUSULA Haavanhoitotuotteista kappalemyynnissä Polymem, Sorbact, medical Honey ja Drymax TERVEYSTARVIKKEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ TERVETULOA PALVELTAVAKSI! MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE KLO 9 17 Puh. (03)

5 Tässä numerossa: tietojärjestelmät Tyynellä lisää työtehoa...2 Pääkirjoitus Heikki Lantto: Hyvinvointipalvelut muodostavat kokonaisuuden..3 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Vihdoinkin inhimillisyyttä pitkäaikaishoidossa olevan henkilön kotipaikan valintaan...6 hoivavakuutus Hennamari Mikkola: Saisinko julkisesta hoivavakuutuksesta vanhuuden turvaa?....7 kirjat Maarit Huovinen: Iso ja pieni kirja hyvään tarpeeseen...24 kirkon ikkuna Helena Viitanen: Arkihuolesi kaikki heitä Laura Kalliomaa-Puha: Joustava omaishoitosopimus?...27 Juhani Laurinkari: Yhteisötaloudellinen hyvinvointipolitiikka Marja Jylhä: Tervaskannot tulevat Hoivajärjestelyt uusiksi! kuluttajansuoja Aino Närkki: Millaista kuluttajansuojaa vanhuspalveluasiakkaille?...8 Kolumni Jorma Back: Idiootti vai Koljatti...11 Teemu Ruohonen: Elämäntarina digiajassa...12 eduskunta Sirpa Asko-Seljavaara: Suomalaiset - Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansa...15 vanhustenhuollon rakenteet Päivi Voutilainen ja Virpi Vuorinen: Ympärivuorokautisen hoidon uudistaminen joko nyt?...16 Taina Rintala: Voimavaralähtöisyys Lattian tasolta Kari Häkkinen: Elämä ei pidä taukoja...23 sertifiointi Sertifioinnista vahvistusta potilasturvallisuuteen..32 Lina Van Aerschot ja Salla Majanen: Arki, apu ja palvelut uutta tutkimustietoa yli 75-vuotiaista...34 kansainvälisyys Uusia ideoita vanhustyön kehittämiseen kansainvälisestä konferenssista väitöskirja Anne Viljanen: Heikko kuulo periytyy ja lisää iäkkäiden naisten kaatumisriskiä...38 Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Hoitolisä, apulisä, tukilisä sairaudet Kari Lounamo: Enterorokko...42 Suuhygienistin palveluja myös vanhusten hoitolaitoksiin...45 sairaudet Osmo Suovaniemi: Dyspepsia ja helikobakteeri...46 Hoivapalvelut 2. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 1/11: ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari 5

6 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Vihdoinkin inhimillisyyttä pitkäaikaishoidossa olevan henkilön kotipaikan valintaan Perustuslain 9 :n mukaan jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Tuntuu todella erikoiselta, että elämme 2010-lukua ja edelleen on maassamme olemassa rajoituksia, joilla kuitenkin on estetty eräiden henkilöryhmien vapaus valita asuinpaikkansa. Olemassa olevia rajoituksia on perusteltu lähinnä sellaisilla taloudellisilla syillä, jotka liittyvät kuntien keskinäiseen palveluja ja niiden kustannuksia koskevaan vastuunjakoon. Nämä kansalaisten liikkumisvapauteen liittyvät rajoitukset ovat selvässä ristiriidassa monien Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevien periaatteiden kanssa. Vihdoinkin näitä rajoituksia ollaan purkamassa. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 101/2010). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotikuntalakia ja sosiaalihuoltolakia siten, että perustuslaissa säädetty yksilön oikeus vapaasti valita oma asuinpaikkansa toteutuisi nykyistä paremmin erityisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden osalta. Lakiesitys on edennyt Eduskunnassa niin, että Perustuslakivaliokunta ja Sosiaalija terveysvaliokunta ovat jo antaneet siitä lausuntonsa. Lakien on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2011 alusta. Lakiesityksen keskeisiä kohtia ovat kotikuntaa koskevan valinnanvapauden laajentaminen, pitkäaikaisessa hoidossa olevan henkilön kotikunnan valintaoikeus, oikeus palvelutarpeen arvioinnin hakemiseen toisesta kunnasta, sopimusperusteinen hoito toisessa kunnassa, laskutusjärjestelmän kehittäminen sekä henkilön oma-aloitteinen Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija hakeutuminen toiseen kuntaan. Näistä kaikista eri kohdista lakiesitys antaa yksityiskohtaiset ja varsin hyvät perustelut. Uuden lainsäädännön mukainen valintaoikeus koskisi henkilöä, joka on viranomaisen päätöksellä sijoitettu pitkäaikaisesti laitos- tai perhehoitoon taikka asumispalvelujen piiriin. Uusien säädösten voimaantultua henkilön ei tarvitsisi enää esittää mitään perusteluja muutolleen. Uusi kotikunta vastaisi palvelujen järjestämisestä, mutta aiempi kotikunta vastaisi palveluista ja niiden välttämättömistä liitännäispalveluista aiheutuvista kustannuksista uudelle kotikunnalle niin kauan kuin henkilö on näiden palvelujen piirissä. Palvelujen rahoituksen osalta kyseinen uusi lainsäädäntö sopisi hyvin yhteen sovitettavaksi viime aikoina paljon esillä olleen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitusuudistuksen kanssa. Mikäli julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus saatettaisiin yksikanavaiseksi, poistuisi suurelta osin tarve löytää oikea maksaja kullekin palvelulle. Toinen, valitettavasti sekin varsin pitkällä tulevaisuudessa leijaileva mutta näissäkin palveluissa merkittävä edistysaskel olisi tietojärjestelmien valtakunnallinen, kaikki palveluntuottajat kattava yhteensopivuus. On mielenkiintoista nähdä, milloin vapaa kotikunnan valintaoikeus käytännössä laajenee koskemaan myös tilanteita, joissa pitkäaikaisessa hoitosuhteessa oleva henkilö haluaisi muuttaa omaistensa lähelle mihin tahansa EU:n alueella. Jo nyt merkittävä määrä Suomen kansalaisia asuu vakituisesti esimerkiksi Espanjan aurinkorannikolla, jolloin Kuva: MarinaAurora.com perheiden ja läheisten yhdistäminen myös näissä tapauksissa voisi olla kaikille osapuolille erittäin toivottava mahdollisuus. 6

7 Hoivavakuutus Saisinko julkisesta hoivavakuutuksesta vanhuuden turvaa? Aloitin juuri vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Miltä maailma näyttää 30 vuoden kuluttua? Jos demografisiin ennusteisiin on uskominen, kasvaa epävarmuus siitä, kuka ja miten vanhukset tulevaisuudessa hoidetaan? Alanko varautua epävarmuuteen vakuutuksella. Vai uskonko siihen, että julkinen järjestelmä hoitaa asian, kun siihen on tarvetta. Olisiko julkinen sosiaalivakuutus se tapa, jolla korvamerkitään hoivan rahoitus ja varmistetaan hyvinvointilupausten täyttyminen? Kelasta 500 miljoonaa euroa tukea yli 75-vuotiaille 2009 Viime vuonna Kelan kautta maksettiin yli 75-vuotiaille lääkekorvauksia 244 miljoonaa, eläkkeensaajan hoitotukea 162 miljoonaa ja asumistukea noin 101 miljoonaa. Suurin osa heistä asuu kotona, ja vain viisi prosenttia (noin ) lääkekorvausten saajista asuu palveluasunnoissa. Ikääntyneiden lääkekorvaukset laskivat viitehintajärjestelmän ansiosta. Vastaavasti asumistuet ja eläkkeensaajan hoitotuet kasvoivat muutaman miljoonan. Tuet kasvavat jatkossakin, koska Kelalla on keskeinen rooli ikääntyneiden palvelujen uusissa rahoitusvaihtoehdoissa. Palveluasumisen palvelusetelimalleissa asiakas saa korvausta lääkkeistä ja ehkä myös eläkkeensaajan hoitotukea ja tuloista riippuvaa asumistukea. Helsinki otti käyttöön tehostetun palveluasumisen tulosidonnaisen setelin vuonna Setelien käyttäjiä on noin 200. Lähivuosina palveluseteli otetaan käyttöön myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ajatukset henkilökohtaisen budjetin mallista ovat myös rantautuneet Terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola, Kela Suomeen. Hollannissa ja Isossa-Britanniassa tästä on jo kokemusta. Helsinki on aikeissa pilotoida myös tätä. Budjettimallissa asiakkaan valinnan vapaus hoivaan tarkoitettujen rahojen suhteen on vielä suurempi kuin palveluseteleissä. Korvamerkitty raha on kultaa Kelan etuudet ovat subjektiivisia oikeuksia ja korvamerkittyinä harvoin ohjautuvat väärään kohteeseen. Jos omaishoidontuki tulisi Kelan kautta maksettavaksi, Suomessa olisi jo varsin suuri väestöryhmä (omaishoidon tuen saajia vuonna 2009 oli ), jonka pääasiallinen rahoitus perushoivaan ja lääkkeisiin tulisi yhdestä kanavasta ja kaikille kansalaisille samoilla kriteereillä. Tämä rahoitusmalli saattaisi viitoittaa tietä kohti kansallista hoivavakuutusta. Omaishoitajien taakan keventämiseksi tarvitaan monia muitakin tukitoimia. Pelkkä kasvoton rahoitusjärjestely ei riitä, vaan hoivatyön tueksi saadut palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kelan toimistoihin tarvittaisiin nk. case-managerit eli asiantuntijat, jotka huolehtivat, että asiakkaiden asiat ovat kunnossa, ja varmistavat, että oikeudet toteutuvat. Kelan tutkimusosaston tutkimuksissa haastavista asiakkuusprosesseista on ideoitu, että kansalaista palveltaisiin kokonaisvaltaisesti etuuskohtaisen käsittelyn sijaan. Onko julkinen sosiaalivakuutus tulevaisuutta Suomesta puuttuu julkinen hyvinvointilupaus. Hyvinvointilupaus takaa tietyn hoidon tason. Tästä ja monesta muusta asiasta keskustellaan myös tuoreessa Volkin ja Laukkasen (2010) raportissa hoivan rahoituksen kansainvälisistä ja kotimaisista käytännöistä. Tutkimus on erinomainen kooste ja keskustelun jatke hoivan rahoituksesta ja sen tulevaisuuden vaihtoehdoista. Raportti tuo mukanaan myös ajatuksen siitä, että asiakkaan tarpeen määrittelisi ulkopuolinen taho rahoittajasta ja tuottajasta riippumatta. Suosittelen raporttiin tutustumista lämpimästi. Kirjallisuus: Hennamari Mikkola Terveysturvan tutkimuksen päällikkö Kelan tutkimusosasto Peiponen Arja, Mikkola Hennamari. Palveluseteli lisää vanhusten asumisvaihtoehtoja ja säästää kustannuksia. Suomen Lääkärilehti 2010: 24: Volk Raija, Laukkanen Tuula. Hoivan rahoitus, kansainvälisiä käytäntöjä ja kotimaisia vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:22. 7

8 Kuluttajansuoja Millaista kuluttajansuojaa vanhuspalveluasiakkaille? Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia Hyvinvointipalveluiden asiakas on kuluttajana monien kysymysten edessä. Millä tavalla asiakas voi osallistua oman hoitonsa tai hoivansa sisällöstä päättämiseen? Millaista taloudellista päätösvaltaa asiakkaalla itsellään on ja miten sitä voitaisiin vahvistaa? Onko asiakkaalla kuluttajansuojaa palveluiden saatavuuden suhteen? Voiko ja miten asiakas vaihtaa palveluntuottajaa, ellei hän ole tyytyväinen saamaansa palveluun? Yksityisen ja julkisen sektorin välisen rajan hämärtyminen on muuttanut asiakkaan roolia. Onko asiakas näitä palveluita käyttäessään viranomaistoiminnan kohde vai aktiivinen osa palveluprosessia? Voiko yksityisen palvelun ja julkisen palvelun asiakkailla olla merkittävästi erilainen mahdollisuus puuttua tarvittaessa palvelussa esiintyviin puutteisiin? Entä kun samalla palveluntuottajalla on sekä kunta-asiakkaita että yksityisiä asiakkaita? Kuluttajansuojan tarve ei riipu siitä kuka palvelun tuottaa Kuluttajansuojassa on kyse kuluttajan suojaamisesta suhteessa elinkeinonharjoittajaan tai palveluntuottajaan. Kyse ei ole siis suojaamisesta kulutusmahdollisuuksilta eikä kuluttajan suojan tarve riipu siitä, kuka palvelun tuottaa. Vanhuspalveluiden asiakkaat mielletään usein ns. heikoiksi kuluttajiksi. Varmasti asia onkin niin, että aina asiakkailla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia valvoa omien etujensa toteutumista ja he tarvitsevat erilaista apua. Eräs tärkeä linkki on asiantuntevan ja kokonaisvaltaisen palveluohjauksen ja -suunnittelun toteuttaminen. Erityisen tärkeää on hyvä palvelukokonaisuuksien hahmottaminen silloin, kun palveluketjun eri osasia tuottavat eri tahot. Meidän pitäisikin löytää palveluohjaukselle selkeät pelisäännöt ja toimintatavat, joita sekä yksityisellä että julkisella sektorilla toteutetaan. Lähtökohtaisesti kuluttajansuojalakia sovelletaan kaikkeen kulutushyödykkeiden tarjontaan, myyntiin ja muuhun markkinointiin elinkeinonharjoittajalta kuluttajalle. Yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista ei kuluttajansuojalaissa ole nimenomaisia säännöksiä. Lain yleiset mm. markkinointia ja sopimusehtoja koskevat säännökset sekä kuluttajaoikeuden periaatteet soveltuvat kuitenkin myös niihin kuten muihinkin palveluihin, joita elinkeinonharjoittajat tarjoavat kuluttajille. Kuluttajansuojalainsäädäntöä ei sovelleta julkisyhteisöjen lakisääteiseen ja pääosin verovaroilla rahoitettuun toimintaan kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näin ollen muun muassa kunnan järjestämät asumispalvelut, ostopalvelut mukaan lukien, ovat sellaisia, joihin ei sovelleta kuluttajansuojalakia. Sen sijaan yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kulutushyödykkeitä, joten niiden markkinointiin ja sopimusehtojen kohtuullisuuteen kuluttajansuojalaki soveltuu. Palvelusetelipalveluissa sovelletaan kuluttajansuojalakia Palveluseteliä käyttävät asiakkaat kuuluvat kuluttajansuojan soveltamisalaan ja asiaa voidaan tarvittaessa käsitellä kuluttajaneuvonnan ja kuluttajanriitalautakunnan toimesta. Kunnalle ja palveluntuottajalle on palvelusetelilaissa annettu myös uusia tiedonantovelvoitteita. Palveluseteliä käytettäessä kunta antaa asiakkaalle palvelusetelin eikä peri asiakkaalta asiakasmaksua, vaan asiakas maksaa omavastuuosuuden palveluntuottajalle. Jos asiakas laiminlyö omavastuuosuuden suorittamisen esimerkiksi maksuvaikeuksiensa takia, palveluntuottaja voi ryhtyä perintätoimiin. Omavastuuosuus ei kuitenkaan ole suoraan ulosottokelpoinen asiakasmaksujen tapaan. Vanhusten asumispalveluiden hinnoittelu on kirjavaa Kuluttajaviraston keväällä 2009 tekemän palvelutaloselvityksen mukaan palveluasumisen hinnoissa ja palvelukokonaisuuksissa on runsaasti vaihtelua. Ongelmia on havaittu mm. sen osalta, että palveluita kuvaava terminologia on epäyhtenäistä ja saman palvelun sisältö on erilainen eri palveluntuottajilla. Lisäksi samankin palvelun hinta voi eri paikoissa määräytyä eri perustein kuten esim. tuntiperusteisesti, kertaperusteisesti tai vaikkapa kuukausimaksuna. Jotkut tahot muodostavat eri palveluista palvelupaketteja ja toisessa paikassa palvelut taas myydään erikseen. Yhdessä palvelutalossa vuokraan voi sisältyä vesi ja sähkö ja toisessa ne laskutetaankin erikseen. Asiakas joutuu helposti hämilleen siitä, mitä mikäkin missäkin maksaa. Myös ikäviä yllätyksiä voi tulla, jos talouspuolta ei palvelun käynnistämisvaiheessa ole suunniteltu riittävän tarkasti ja asiakkaan taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottaen. Joskus näissä tilanteissa on päädytty siihen, että asiakkaan varat eivät enää riitäkään alun perin suunniteltuun palveluun ja asiakkaan asiat on pakko ratkaista uudestaan. Valvira selvitti laatua Lainsäädännön mukaan yksityiselle toiminnalle tulee asettaa vähintään samat laatuvaatimukset kuin kunnalliselle toiminnalle. Tämä näyttäisi myös 8

9 käytännössä toteutuvan. Valvira selvitti keväällä 2010 yksityisten vanhuspalveluiden laatua puolueettomalla selvityksellään. Selvityksen tulokset kumosivat kertaheitolla väitteet, joiden mukaan palvelun laatu heikkenee, jos kunta antaa palvelun yksityisen yrityksen tuotettavaksi. Valviran tuore selvitys osoittaa, että yksityiset vanhuspalvelut ovat jokaisella mittarilla mitattuina laadukkaampia kuin julkiset palvelut. Mukana oli yksikköä, joista puolet julkisia ja puolet yksityisiä. Selvityksen kohteina olivat mm. henkilökunnan määrä verrattuna hoidettavien määrään, ammatillinen pätevyys sekä yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Hyvän laadun takana on esimerkiksi se, että yksityisellä sektorilla on tehty viime vuosina systemaattista laatutyötä. Koska yksityisten yritysten toiminta vaatii luvan, valvova viranomainen voi käyttää niiden suuntaan tehokkaammin valtaansa kuin julkiseen sektoriin. Tämä selvitys ja Valviran sen jälkeen tekemät toimenpiteet osoittavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta on ottanut viime vuosina isoja askelia eteenpäin. Valvira on lunastanut paikkansa ja osoittanut, että se on aidosti kiinnostunut alan kehittämisestä. Hinnan ja laadun suhde julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen hinta-laatusuhteesta keskustellaan paljon. Kuntia moititaan siitä, että ne painottavat Elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki. liikaa hintaa hankintakriteerinä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa vaaditaan jo lähtökohtaisesti korkeaa laatua. Joissakin kilpailutuksissa tilanne on helposti se, että ehdottomien laatuvaatimusten sisältämä laatu on jo niin korkea, että hinta jää varsinaiseksi ratkaisevaksi tekijäksi. Ostopalveluiden laatuvaatimukset aukikirjoitetaan tarjouspyynnöissä ja hankintasopimuksessa tai palvelusetelitoiminnalle asetettavissa kriteereissä. Samalla yleensä sovitaan siitä, kuinka palvelun tilaaja valvoo laatuvaatimusten toteutumista ja mitkä ovat mahdollisia laaturikkomuksia koskevat sanktiot tilaajan suuntaan. Laadun varmistamisen tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja vähentää palvelujen sisällön vaihtelua asiakassuhteissa. Laatutyötä ovat myös tuloksellisuuden kehittäminen, hyvä johtaminen, tiedonhallinta ja verkostoyhteistyö. Hyvinvointipalveluiden kuluttajansuojakysymykset ovat selvittelyn kohteena Julkisten palveluiden ml. julkisten hyvinvointipalvelujen asiakkaan asemaa ja kuluttajansuojaa pohditaan tällä hetkellä useammassa eri yhteydessä. Oikeusministeriössä aloitti vastaikään työnsä työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten kuluttajaoikeuden periaatteiden toteutuminen voidaan turvata julkisissa hyvinvointipalveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriössä pohditaan puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja työstetään terveydenhuoltolain valmisteluun liittyen laadun hallinnan suunnittelua. Ikähoiva -työryhmät puolestaan työstävät ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan/hoidon uudistamista. Edelliseen liittyvä työ- ja elinkeinoministeriössä työskennelleen asiakasnäkökulman toteutumista palveluasumisessa ja palveluasumisen hintojen vertailtavuuden parantamista pohtineen työryhmän työ on parhaillaan päättymässä. Aino Närkki, MBA elinkeinopoliittinen asiantuntija Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto audioriders Järvihaantie 4, Klaukkala,

10 Suojaa vatsasi! WHO määritteli lokakuussa 2009 alkoholijuomien sisältämän sekä alkoholista elimistössä muodostuvan asetaldehydin ensimmäisen luokan karsinogeeniksi ihmiselle. Vaarassa ovat erityisesti ne, joilla on joko helikobakteeri-infektion tai autoimmuunitaudin aiheuttama mahalaukun limakalvovaurio (atrofinen gastriitti) ja siitä johtuva hapoton maha. Hapottomassa mahassa suun mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan juomien tai ravinnon alkoholista ja myös ravinnon sokereista asetaldehydiä. Lääkkeilläkin aikaansaatu hapoton maha aiheuttaa asetaldehydialtistuksen. Myös helikobakteerit pystyvät tuottamaan asetaldehydiä paikallisesti. Hapottoman mahan aiheuttava atrofinen gastriitti ja helikobakteeri-infektio voidaan luotettavasti todeta verinäytteestä GastroPanel-tutkimuksella (www.gastropanel.net). Hapoton maha ja helikobakteeri-infektio ovat mahasyövän tärkeimmät riskitekijät. Hapoton maha lisää myös ruokatorvisyövän riskiä (www.biohit.fi / Diagnostiikka). Riskiryhmiin kuuluu yli viisi prosenttia suomalaisista. Kuulutko Sinä? Testaa asetaldehydialtistuksesi osoitteessa: saatavana vain apteekista Biohit Oyj Laippatie 1, Helsinki Puh Faksi Lääketieteen toimittaja Maarit Huovinen. Kuva: Antti Siukonen Maarit Huovinen palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla Helsingin kirjamessuilla Suomen tietokirjailijat ry myönsi Tietokirjailijapalkinnot tänä vuonna viidelle henkilölle. Heidän joukossaan oli lääketieteen toimittaja Maarit Huovinen, joka kirjoittaa myös Terveyspalvelut -lehden kirjaesittelyt. Tietokirjailijapalkinnot, kukin euroa, myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot rahoitetaan Kopioston perimillä tekijänoikeuskorvauksilla ja ne jaettiin nyt kymmenettä kertaa. Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen Maarit Huovisen palkintoperusteluissa todettiin mm. seuraavaa: Lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Maarit Huovinen on toimittanut tai kirjoittanut yhteensä noin 60 teosta. Toimitustöistä kuuluisimpia ovat Urho Kekkosen Kirjeitä myllystäni 1 ja 2 (1976). Huovinen on koonnut ja kirjoittanut myös Rauni Luoman, Tellervo Hakkaraisen ja Satu Tiivolan muistelmat. Lisäksi hän on tehnyt lääketiedettä ja terveyttä käsitteleviä tietokirjoja yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Vuonna 2001 ilmestyi Kun muisti pettää. Työryhmässä syntyi Tieto- Finlandia-ehdokkaana vuonna 2005 ollut Hei beibi, mä oon tulta! sekä Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa. Huovisen yleistajuiset kirjat ovat tiedon popularisointia parhaimmillaan. Ne osoittavat, että kansalaisille voidaan jakaa asiantuntijatietoa selkeällä suomen kielellä. 10

11 Kolumni Jorma Back Idiootti vai Koljatti Otsikko kertonee kaiken tästä jutusta. Pääkaupunkiseudun asukkaita hemmotellaan pikkujouluaikaan näillä kahdella. Vetänevät työpaikkojen ryhmiä. Pääsin osalliseksi molemmista ja olo on hämmentynyt. Ennen Idiootin teatterikokemusta kuuntelin Helsingin Yliopiston sarjasta Venäläinen klassikkoni esitelmän Dostojevskin Idiootista. Opin, että Dostojevski kirjoitti jutun jatkokertomuksena pätkittäin lehteen ja että romaani on täynnä odottamattomuuksia ja äkkikäänteitä. Keskeisenä asiana jäi mieleeni se, että Dostojevski tässäkin romaanissaan käyttää aivan ylettömästi sanaa yhtäkkiä. Kirjallisuuden tutkija on tehnyt tilastoa, jonka mukaan tämä sana aina samanlaisena esiintyy kirjassa 1,19 kertaa sivua kohden, yhteensä yli 600 kertaa. Analyysi sekin, ajattelin. Aikaisemmasta Espoon teatterin esityksestä minulla oli kuitenkin mielikuva, että Idiootti on kertomus läpeensä hyvästä ihmisestä, epilepsiaa sairastavasta ruhtinas Myshkinistä, joka loppujen lopuksi tulee kaikkien kanssaihmisten jyräämäksi. Kansallisteatterin syksyn esitys oli modernisoitu klassikko: repaleisia asuja, taustavideoita ja musiikkia jopa James Bond -elokuvasta. Pääosassa Hannu-Pekka Björkman oli kyllä mahtava. Mutta kun hänen pyylevä hahmonsa tuotiin lavan reunalle kalsareillaan ja aluspaidassaan ja kun loppukohtauksessa kolme pääroolin esittäjää makaa lattialla pimeässä kolmen lapsen laulaessa näyttämöllä laulua, jonka sanoista ei saa selvää, olin tosiaan hämmentynyt. Dostojevskin suuruus ei ollut auennut. Koljatinkin teatteriesitys hämmensi Koljatin näin kaksi päivää ensiillan jälkeen. Hämmentävä kokemus sekin. Tervon kirjaan on lisätty muutama episodi, jotka Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj eivät kokonaisuutta paranna. Matti Apunen kirjoitti kolumnissaan erinomaisen arvion esityksestä. Lainaan häntä: Näytelmänä Koljatti on karmaiseva pieruhuumorin kavalkadi. Ja vielä: Koljatti-näytelmä on kuin firman juhlien kohellus, jonka on kirjoittanut elämäänsä tuskastunut myyntipäällikkö. Tämä teksti esitetään pikkujoulussa yhdeksältä, kun kaikki ovat niin hönössä, että mikä tahansa naurattaa, mutta hyvissä ajoin ennen puolta kymmentä, kun ensimmäiset alkavat sammua. Apunenkin sortuu pikkujoulustereotypiaan, mutta on pitkälti oikeassa. Esitys ei ole suurta teatteria, ei edes tyylikästä farssia, vaikka Antti Virmavirta tekeekin kelpo roolityön mahdottomasta tekstistä mahdottomassa ohjauksessa. Toki näyttämöllä näkyy pari hyvääkin oivallusta, se myönnettäköön. Minunkin mieleeni nousi hiljainen kysymys. Näissä kahdessa näytelmässä on jokin yhteinen lanka, mutta mikä? Aikaeroa on miltei 150 vuotta, mutta ihminen lienee pysynyt samana. Mikä on tämä mieltä vaivaava yhteys? Koljatin loppukohtauksessa surmanluotien jälkeen Lahnanen seisoo näyttämön etuosassa. Näyttämö ja sali ovat pimeitä, vain kirkas spotti valaisee Lahnasen. Hänellä on kädessään vahingonlaukauksen korkeudesta pudottaman oravan raato, jota hän hypistelee ja yrittää elvyttää. Hiljaisella äänellä hän jupisee pimeälle katsomolle jotenkin tähän tapaan: Suomessa ei kyllä pärjää, jos ei ole valmis ottamaan joka päivä määrättömästi kuraa kasvoilleen. Sitten näyttämö pimenee. Esitys on loppu. Tässä se yhteys: Ystävät jyräävät Myshkinin, kaverit ja media 150 vuotta myöhemmin Lahnasen. Antiikin viisaus Homo Homini Lupus (Ihminen Ihmiselle Susi - anteeksi sudet) on käynyt toteen. Hyvää joulun aikaa kaikesta huolimatta. 11

12 Elämäntarina digiajassa Muistelu ja tarinointi tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia lisätä ikääntyvän väestön hyvinvointia. Uudet digitaaliset palvelut madaltavat kynnystä omien tarinoiden taltioimiseen ja jakamiseen. ymmärtämään itseä, rakentamaan identiteettiä ja luomaan merkitystä omalle olemassaololle. Elämäntarina rikastuu elämällä. Vaikka ikä ei yksin määritäkään sitä, kuinka rikkaan elämän kukakin on elänyt, iän tuomassa elämänkokemuksessa kuitenkin kumuloituu huomattava määrä henkistä pääomaa. Muistelu- ja tarinointitoiminta sopiikin erityisen hyvin ikääntyvälle väestölle. Se tarjoaa mielekästä ajanvietettä, itselle merkityksellisiä sisältöjä ja yhteisöllistä tekemistä. Kuinka paljon hyödynnät tuota pääomaa omassa elämässäsi, perhepiirissäsi tai työssäsi? Epooq-palvelu tuo elämäntarinat näkyväksi internetissä Jokaisella ihmisellä on tarina. Se alkoi meitä edeltävissä sukupolvissa, esivanhempiemme elämässä siirtyen perintönä meille. Jokainen meistä jatkaa tuota tarinaa muokaten, poistaen ja täydentäen sitä omilla henkilökohtaisilla kokemuksilla, muistoilla ja ajatuksilla. Tarina jatkuu edelleen lapsissamme ja lapsenlapsissamme luoden sukupolvien ylittävän ketjun. Elämäntarina kertoo siitä, keitä olemme. Parhaimmillaan se auttaa Internet on saattanut kulttuurimme muutostilaan, jossa myös muistelulle koittaa uusi aika. Rikas mediailmaisu voi herättää kertaalleen unohtuneet muistot uudelleen eloon. Yhtälailla oma tarina on mahdollista taltioida omalla äänellä kerrottuna ja jakaa itselle tärkeille ihmisille ajasta ja paikasta riippumatta. Perinteisesti internet on mielletty nuorten maailmaksi. Käyttö kuitenkin lisääntyy voimakkaasti ikääntyvän väestön keskuudessa, ja uusia pal- 12

13 veluja suunnitellaan enenevässä määrin heidän tarpeidensa pohjalta iloksi, huviksi ja hyödyksi. Epooq on suomalainen muisteluja elämäntarinapalvelu, joka yhdistää muistelun ja perinteisen tarinankerronnan digitaalisen median tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ratkaisu sisältää internetissä toimivan muistelu- ja tarinointityökalun sekä sitä tukevan haastattelupalvelun. Epooqin ideana on erilaisia muistiavaimia hyödyntäen inspiroida asiakas muistelemaan, mahdollistaa omien elämäntarinoiden taltioiminen puheena, kuvina, videoina ja teksteinä sekä tarjota kanava omien elämänkokemusten jakamiseen itselle tärkeille ihmisille, esimerkiksi perheenjäsenille tai sukulaisille. Epooq on palkittu syksyllä 2010 World Summit Award -palkinnolla. Mummon tarinat pojille Lohjalla asuva Ossi (s. 1967) on ollut jo vuosia kiinnostunut äitinsä tarinoista. Saadakseen kuulla niitä lisää, hän päätti hyödyntää Epooqia ja siihen liittyvää haastattelupalvelua. Niinpä haastatteluasiantuntija vieraili Vieno-äidin (s. 1928) luona Kuopiossa, haastatteli tätä ja taltioi tarinat internetissä toimivalle Epooq-sivustolle Ossin ja tämän veljien luettavaksi. Koska välimatka äitini luo on satoja kilometrejä, Epooqin avulla saatoin tarjota hänelle virikkeellistä toimintaa ja samalla kuulla itse lisää tarinoita. Haastattelu- ja internetpalvelun yhdistäminen oli uusi konsepti, jota halusin kokeilla. Se myös mahdollisti tarinoiden jakamisen ainoastaan perheemme kesken. Muistelu ja tarinointi on luontevinta kasvokkain. Palveluun kuuluu asiantuntijan tekemä haastattelukäynti ja muistelun taltiointi, joten tarinointi onnistuu omassa kodissa ilman mitään tietotekniikan tuntemusta. Vieno olikin hyvillään päästessään muistelemaan. Kokemus oli mielenkiintoinen ja oli mukava saada muistella. Erityisesti lapsuus ja nuoruus muistuivat hyvin mieleen. Ulkopuolisen haastattelijan tehtävä on ohjata ja auttaa muistelua. Parhaimmillaan näin nousee esiin uusia tarinoita, joita ei joko ole aiemmin muistunut mieleen tai niitä ei ole tullut kerrottua ennestään tutuille henkilöille. Palvelua voikin suositella esimerkiksi lahjaksi kaukana asuville läheisille, joiden tarinat olisi tärkeä saada talteen. Moni on ehkä arka tämän tyyppisiin asioihin. Mutta kun hommaan rupeaa, kokemus on antoisa ja itselle tärkeät ihmiset saavat mielenkiintoista kuultavaa ja luettavaa, Vieno tiivistää tarinointituokioiden tunnelmat. Teemu Ruohonen Oppifi Oy Runsas tupakointi altistaa muistisairauksille Tupakoivat viisikymppiset sairastuvat laajan seurantatutkimuksen mukaan muita todennäköisemmin muistisairauksiin. Yli kaksi askia päivässä polttavilla dementian riski on kaksinkertainen verrattuna tupakoimattomiin. Tutkimusryhmä seurasi yhdysvaltalaisen terveydentilan kehitystä. Tuloksista kerrottiin Archives of Internal Medicine -julkaisussa. (STT, Reuters) Ihonsisäisesti annettava kausi-influenssarokote saatavilla Intanza kausi-influenssarokote on nyt saatavilla apteekeista. Rokote annetaan vain 1,5 mm mittaisella ohuella mikroinjektioneulalla ihonsisäiskudokseen. Mikroinjektorilla tapahtuva annostelu mahdollistaa rokotteen pääsyn tarkasti ihonsisäiseen kudoksen immuunijärjestelmään, jossa sijaitsee runsaasti erikoistuneita immuunisoluja ja laaja suoniverkosto. Rokotteen aikaansaama vasta-ainetuotanto on vähintään yhtä hyvä kuin perinteisillä influenssarokotteilla saatava. 13

14 Senioriturva Yhteystiedot: Koskikatu 27 B 3 krs Rovaniemi Kankaantaankatu Nokia Pohjantie Espoo Tehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti Tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan Seniortekin kotisovellus järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä mm. hälyttää jos: asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan pois sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä Pasi Nurmela, Gsm: Sami Nurmela, Gsm: Kaarlo Aho, Gsm: SENIORTEK Seniortek ja Turvakolmio yhteistyöhön. Seniorturva saatavilla Turvakolmion kautta koko Suomessa. Käyttökokemuksia jo yli 500 dementiapaikasta Kotisovellus otettu käytöön Kysy lisää! DomaCare ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ Olimme käyttäneet toisen tarjoajan tuotetta päivittäisessä hoitotyön dokumentoinnissa jo usean vuoden ajan. Sitten tutustuimme DomaCareen. Se oli erittäin helppokäyttöinen ja monipuolinen, mutta ennen kaikkea meidän näköisemme ja olen iloinen voidessani suositella sitä muillekin alan toimijoille. Lisäksi Invianin asiakaspalvelu on nopeaa ja mutkatonta, joten silläkin tavalla meillä on tyytyväinen olo täällä Lappeenrannassa. - Seija Marttila, toimitusjohtaja Lappeenrannan Palvelukoti Kenelle? - Vanhustyö - Vammaistyö - Mielenterveystyö - Lasten- ja nuortensuojelu - Päihde- ja huumekuntoutus - Ympärivuorokautinen palveluasuminen - Tilapäisasuminen - Kotihoito Mitä? - Asiakastietojen dokumentointi ja sähköinen kirjaaminen - Laskutus - Tilastointi ja yhteenvetoraportit - Tiedonkulun tehostaminen - Tehokas tietoturva - Helppokäyttöinen - Verkkokäyttöinen DomaCarella on jo tuhansia käyttäjiä! 14

15 eduskunta Suomalaiset - Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansa Meitä yli 65-vuotiaita on nykyisin noin 20 % kansasta ja vuoteen 2030 mennessä lähes 30 %. Nopeimmin kasvaa yli 85-vuotiaiden määrä. Siinä iässä alkaa myös varsinainen vanhuus eli raihnaisuus, toimintakyvyn heikkeneminen ja dementian lisääntyminen. Ovatko vanhukset uhka vai voimavara? Useimmat meistä vuotiaista seniorikansalaisista ovat toimintakykyisiä ja virkeitä kansalaisia, jotka ottavat osaa seuratoimintaan, käyvät harrastuksissa ja teattereissa ja hoitavat isovanhemman rooliaan. Monien meidän asiantuntemusta ja kokemusta voi vielä käyttää hyväksi työelämässä. Vanhasen II / Katainen hallituksen aikana on eläkkeensaajien ostovoima lisääntynyt 4,4-7,8 %. Suurin ostovoimanlisäys on pienissä ja keskisuurissa eläkkeissä. Eläkeläisten verotusta on kevennetty ja etuja parannettu niin, että vuosina on panostettu yhteensä 972 miljoonaa euroa meihin eläkeläisiin. Keväällä 2008 kunnille annettiin ikäihmisten palvelujen laatusuositukset Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara Ministeri Risikko antoi keväällä 2008 ikäihmisten palvelujen laatusuositukset kunnille. Suositusten mukaan hyvinvointia ja terveyttä tulee edistää. Suosituksissa määriteltiin myös tarpeellinen henkilöstön määrä vanhustenhoitolaitoksissa ja asumis- ja hoitoympäristöissä. Valitettavasti kunnat eivät rahapulassaan ole noudattaneet laatusuosituksia, ja viimeaikoina olemme saaneet lukea Valviran tutkimuksesta, jonka mukaan vain 10 % vanhustenhoitolaitoksista täytti hyvän hoidon vaatimukset. Helsingissä on erilaista ympärivuorokautista hoidon tai hoivan paikkaa. Kotihoitoa on merkittävästi lisätty, mutta siitä huolimatta vanhukset jonottavat hoitopaikkaa HUS:ssa, akuuttisairaalassa ja kotonaan. Pitkäaikaishoito- ja vanhainkotipaikkoja suljettiin innokkaasti vanhan suosituksen mukaisesti, eikä samalla lisätty palveluasumista, joten tilanne on kärjistynyt. Meillä on edelleen liian huonokuntoisia ja dementtejä vanhuksia kotona. Seuraavan hallituksen tulee toteuttaa jo melkein valmiiksi kirjoitettu vanhuspalvelulaki, joka mm. määrittää tarkkaan henkilöstömitoitukset eri vanhustenhoitolaitoksissa. Meidän tulee lisätä myös omaishoitoa ja palveluasumista. Kotihoidon resursseja tulee parantaa, mutta kotihoidosta tulee saada pois liian huonokuntoiset vanhukset, jotka eivät enää selviä kotona. Ihmistä ei pidä jättää yksin kotiin siinä vaiheessa, kun hän ei pääse itse ylös sängystä, ja kotihoito joutuu hoitamaan häntä 3-4 kertaa vuorokaudessa. Se ei ole inhimillistä eikä myöskään taloudellista. Me kaikki toivomme saavamme turvallisen vanhuuden ja että emme jää yksin. Pastori Martti Lindqvist, joka oli pitkään Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunta ETENE:n puheenjohtaja, kiteytti sanoman: "huolimatta eliniän pitenemisestä on ihminen yhä rajallinen, sairastuva ja kuoleva olento". Sirpa Asko-Seljavaara prof., kansanedustaja (kok.) sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Elämänlaatua Arkeen 15

16 Vanhustenhuollon rakenteet Ympärivuorokautisen hoidon Reilut erilaista miestä ja naista asuu tänä päivänä palvelutaloissa ja laitoksissa, koska he tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokauden. Ympärivuorokautista hoivaa/hoitoa on tarjolla kolmella portaalla: tehostetussa palveluasumisessa, kuten ryhmäkodeissa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla (pitkäaikaishoito). 1 (ks. taulukko 1). Ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien ihmisten määrä lisääntyy, vaikka tavoitteet laitoshoidon vähentämisestä, kotihoidon lisääntymisestä ja ennen kaikkea terveyden edistämisestä toteutuisivatkin 2, sillä Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat tarvitsevatkin apua pääsääntöisesti muistisairauksien aiheuttamien toimintakyvyn vajeiden vuoksi ja tulevat hoitoon keskimäärin vuoden iässä. Muita ympärivuorokautisen hoidon tarvetta aiheuttavia tekijöitä ovat aivohalvaus, masennusoireet, lonkkamurtumat sekä jossakin määrin myös yksin asuminen, asuinja elinympäristön esteellisyys sekä sosiaalisten verkostojen toimimattomuus, erityisesti läheisten antaman avun määrä. 3 4 Nykyisen järjestelmän rakenteet ja sisältö vaativat uudistamista sekä ihmisten monimuotoistuvien tarpeiden että toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tieto palvelutarvetta aiheuttavista tekijöistä, ympärivuorokautisen hoidon asiakasrakenteesta, laatuongelmista ja kehitetyistä hyvistä käytännöistä luovat mahdollisuuden kehittää palvelua täsmätietoon perustuen. Tavoitteena enemmän koti- ja vähemmän laitoshoitoa Jo kymmeniä vuosia on suomalaisen ikääntymispolitiikan tavoitteena ollut kotiin annettavan tuen ja palveluiden lisääminen ja laitoshoidon vähentäminen. Tavoiteasettelun juuret ulottuvat aina 60 vuoden taakse, jolloin laitoshoidon perustaa rakennettiin. Tuolloin vanhuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä olivat vanhusten asumisen ja sairaanhoidon järjestäminen sekä perhesuhteisiin perustuvista elatussuhteista irtautuminen. Laitosrakentaminen oli konkreettista toimintaa vanhuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi: laitoshoidon mahdollisuus haluttiin turvata laajalle joukolle. Jo 1950-luvulla kuitenkin pohdittiin kunnalliskotien roolia palvelujärjestelmässä: vaikka kunnalliskodit oli tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsivat laitoshoitoa, toimivat kunnalliskodit myös sijoituspaikkana sellaisille ikäihmisille, joita ei voitu sijoittaa muualle. Tällaisia henkilöitä oli kunnalliskodeissa 1950-luvun alussa lähes puolet: asiakkaista peräti kolmasosa oli työ- ja osatyökykyisiä! Kunnalliskoteja kritisoitiin siitä, että ne olivat kovin laitosmaisia eivätkä kyenneet tarjoamaan asiakkailleen yksityisyyttä. Kannettiin huolta siitä, että avohuollon palveluiden kehittymättömyyttä ratkaistiin palvelujärjestelmässä laitoshoidon keinoin luvulla kansanterveyslain myötä syntyi terveyskeskussairaalajärjestelmä. Lain perusteluissa 6 sairaalan kooksi määriteltiin 3 sairaansijaa /1000 asukasta, joista vain yksi (/1000 asukasta) oli varattu akuuttihoitoon. Terveyskeskusten sairaansijat oli tarkoitettu pitkäaikaissairaiden hoidon tehostamiseksi. Taulukko 1. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat vuosina ikäryhmittäin. 16

17 uudistaminen joko nyt? * Kotona asuvat 91,0-75 vuotta täyttäneet 89,8 89,6 89,4 89,4 89,4 92,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 11,5 11,3 11,2 11,4 13,0-75 vuotta täyttäneet 14,0 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet 3,0 3,7 3,7 3,9 4,1 4,1 5,0- asiakkaat vuoden aikana 6,0 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta 1,7 3,4 3,9 4,2 4,6 5,1 5,0- täyttäneet asiakkaat ,0 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai 8,3 6,8 6,5 6,3 5,9 5,4 3,0 terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet Taulukko 2. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen palvelurakenneindikaattorit. (www.sotkanet.fi) Enemmän koti- ja vähemmän laitoshoitoa? Palvelurakennemuutoksen vauhdittamiseksi asetettiin viimeksi määrällisiä tavoitteita Ikäihmisten palvelujen laatusuositusta uudistettaessa vuonna 2008 (ks. taulukko 2.). 10 viime vuoden kehitys osoittaa, että palvelurakenne on muuttunut hitaasti ja suosituksessa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vuoden 2012 loppuun mennessä näyttää epätodennäköiseltä. Ympärivuorokautisen hoidon sisällä on tapahtunut oma rakennemuutoksensa, jossa vähenevää laitoshoidon osuutta on korvattu tehostettua palveluasumista lisäämällä. Ympärivuorokautisen hoidon kokonaisvolyymi on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut (kuvio). Ympärivuorokautisen hoidon uudistuksen suunta Ihmiskeskeisyys, järjestelmän yksinkertaisuus ja selkeys, asiakkaiden ja heidän läheistensä mahdollisuus tehdä valintoja sekä taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ovat keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä ympärivuorokautista hoitoa uudistettaessa. Hallittu rakenteellinen muutos edellyttää näiden kaikkien kokonaisuuksien samanaikaista tarkastelua. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden 2009 syksyllä ns. Ikähoiva -työryhmän uudistamaan ympärivuorokautisen hoidon / hoivan rakenteita ja sisältöä. Työryhmän loppuraportti ilmestyy kuluvan vuoden lopulla. Työryhmä on pohtinut sekä ympärivuorokautisen palvelujärjestelmän uudistamista että asumispalvelujen asiakasmaksujärjestelmän kehittämistä. Monenlaisia toimia tarvitaan ikärakenteen muutoksen hallitsemiseksi. Kuluvalla vaalikaudella on tehty ja tekeillä koko joukko iäkkäiden ihmisten asemaan, oikeuksiin ja palveluihin vaikuttavia muutoksia, joiden tavoitteena on edistää ikätasa-arvoa kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja sisältöjä iäkkäiden ihmisten tarpeita vastaavasti turvata mahdollisuus kotiin (yksityis- tai ryhmäkoti) ja arkeen silloinkin, kun ihmisen toimintakyky ja terveydentila edellyttää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden tunnistaa suuret palvelutarpeiden aiheuttajat ja varautua niihin huolella sekä turvata iäkkäiden ihmisten osallisuus niin yksilö- kuin koko yhteiskunnan tasolla. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet myös ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan uudistamiseksi tehtävää työtä. Erillislailla enemmän elämänlaatua, parempaa arkea? Iäkkäiden ihmisten palveluiden laatua ja saatavuutta ei ole kyetty turvaamaan kattavasti informaatio-ohjauksella ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädännöllä. Tästä johtuen meneillään olevan kehittämistyön rinnalla on päädytty valmistelemaan lakia ikääntyneiden aseman vahvistamiseksi. Ikäihmisillä ei toistaiseksi ole ollut omia ikäspesifejä lakeja, vaikka niiden tarve on 17

18 % / Tehostettu palveluasuminen 1,7 3,4 3,9 4,2 4,6 5,1 Laitoshoito 8,3 6,8 6,5 6,3 5,9 5,4 Yhteensä 10,0 10,2 10,4 10,5 10,5 10,5 eri areenoilla ja vuosi vuodelta nostettu vahvemmin esille. Palveluiden sääntelyssä valitun linjan mukaisesti myös ikäihmisten palveluista säädetään nykyisin osana muuta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä, ei erityislaeissa. Erillislaki nousi nykyiseen keskusteluun vuoden 2009 syyskuussa, jolloin uutisoitiin lääninhallitusten eduskunnan oikeusasiamiehen kyselyyn antamista vastauksista 7. Tämän jälkeen hallitukselle tehtiin välikysymys, jonka vastaukseen 8 on kirjattu seuraava iäkkäiden ihmisten palveluiden laatua ja saatavuutta koskevan lainsäädännön vahvistamista koskeva kokonaisuus: Onkin perusteltua arvioida, että vanhuspalvelujen laadukas toteuttaminen ei onnistu pelkillä laatusuosituksilla, vaan tarvitaan laki vanhuspalveluista ja että hallitus käynnistää vanhuspalvelulain valmistelun. Tarkoitus on saada luonnos laiksi valmiiksi kevääseen 2011 mennessä. Lainsäädännön valmistelu liitettiin sosiaalihuoltolakia uudistavan työryhmän työhön. Työryhmän väliraportti julkaistiin kesällä Työryhmä piti vanhusten aseman parantamista välttämättömänä, mutta katsoi, että pelkästään ikääntyneitä koskeva erillislaki voisi muodostua ongelmalliseksi. Ikään perustuvan lain vaarana pidettiin sitä, että laki asettaisi toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt epätasa-arvoiseen asemaan heidän iästään riippuen. Erillislain laadinnasta riippumatta voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvät iäkkäiden ihmisten asemaa, oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännökset pitäisi tarkistaa ja tarvittaessa vahvistaa niitä. Seuraavia iäkkään ihmisen hyvän arjen turvaajia korostettiin: hyvinvoinnin edistäminen ja voimavaraistaminen sekä hyvinvointierojen kaventaminen osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja edistäminen puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin estämällä näin ongelmien kasautuminen, sekä pääsy palvelutarpeen arviointiin ja määrältään ja laadultaan riittävien palvelujen turvaaminen. Kuluvan syksyn aikana on tehty työtä iäkkäiden ihmisten asemaa ja oikeuksia koskevan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön vahvistamiseksi fokuksessa sekä erillislaki että lainsäädännön vahvistaminen yleisemmällä tasolla. Valmisteltavan erillislain tarkoituksena olisi sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän linjausten mukaisesti edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta, vähentää ja poistaa ikääntymisestä aiheutuvia toimintakyvyn rajoituksia ja turvata laadukas ja tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. iäkkäiden ihmisten aseman ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisempaa tarkastelua paikallistasolla ja puuttumista ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen, ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista, huomion kiinnittämistä palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman merkitykseen ja sisältöön sekä niiden mukaista palvelujen ja tukitoimien järjestämistä. Keskustelua on käyty myös tarpeesta säätää ensisijassa laki vain heikoimmassa asemassa olevien, erityistä suojelua tarvitsevien iäkkäiden ihmisten palvelujen järjestämiseksi. Tällaisella lailla ei olisi tarkoitus turvata ikääntyneiden asemaa sosiaali- ja terveydenhuollossa yleisesti, vaan lähinnä välttämätön huolenpito. Ns. vanhustensuojelulaki kohdistuisi lähinnä iäkkäimpiin ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa oleviin ja muistisairauksia sairastaviin henkilöihin. Iäkkäiden ihmisten asemaa kokonaisvaltaisemmin lähestyvän lain tarkoituksena on varmistaa iäkkään ihmisen tarpeisiin vastaavan palvelukokonaisuuden saanti vastaavasti kuin suojelua painottavassa keskustelussa on esitetty, mutta samalla pyrittäisiin siirtämään painopistettä myöhemmistä ja raskaammista palveluista ennal- 18

19 taehkäiseviin ja hyvinvointia tukeviin palveluihin ja muihin toimenpiteisiin. Näin voitaisiin ennalta vaikuttaa myöhempää palvelutarvetta vähentävästi tai siirtävästi. Samalla lailla vahvistettaisiin iäkkäiden asemaa omista ja iäkkäiden ihmisten yhteisistä asioista päätettäessä. Lain valmistelussa on haettu malleja muiden maiden iäkkäitä koskevasta sääntelystä ja kuultu eri sidosryhmiä, niin iäkkäitä itseään kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Kaikki esitetyt toiveet, iäkkäiden asemaan ja oikeuksiin liittyvä sääntely ei ole kuitenkaan toteutettavissa nyt valmisteltavalla erillislailla. Samaan aikaan erillisissä työryhmissä pohditaan esimerkiksi sosiaalihuollon Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen, STM lainsäädännön kokonaisuudistusta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, kehittämiseen ja valvontaan liittyviä kysymyksiä sekä iäkkäidenkin kannalta keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Työ jatkuu kaikilla saroilla, ja ryhmissä tehtävät valinnat vaikuttavat niin toisiinsa kuin ikääntyneitä koskevan erillislain valmisteluun. Päivi Voutilainen, TtT, dos neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö/ Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Virpi Vuorinen, OTM, VTM hallitussihteeri Sosiaali- ja terveysministeriö/ Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kirjallisuus: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Saatavilla: Luettu Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto Ikäihmisten palveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Saatavilla: julkaisu/ #fi Nihtilä E., Martikainen P., Koskinen S., Reunanen A., Noro A. & Häkkinen U Chronic conditions and the risk of longterm institutionalization among older peop le. European Journal of Public Health 18, Vaarama M., Luoma M.-L. & Ylönen L Ikääntyneiden toimintakyky, palvelut ja koettu elämänlaatu. Teoksessa: Kautto M. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Stakes. ss Valtioneuvosto Vanhustenhuoltokomitean mietintö 1952:11. Hallituksen esitys Eduskunnalle kansanterveystyöstä ja sen voimaanpanosta annettaviksi laeiksi vuoden valtiopäivät n:o 98. Eduskunnan oikeusasiamiehen esitys 2010 (eoae 213/2009). Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoito ja sen valvonta. Saatavilla. Vastaus välikysymykseen vanhusten hoidon ja oikeuksien turvaamisesta VK 3/ Saatavilla: toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid= Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:19. Saatavilla: nayta/_julkaisu/ #fi koulutusta, konsultointia ja tutkimusta eettisyyden puolesta Vuoden 2011 Koulutusteemat Vanhushoivan eettiset kysymykset: Vanhuksen kohtaaminen, Itsemäärääminen, Lääkehoidon etiikkaa, Hyvä saattohoito Ammattieettiset kysymykset: Itsetuntemisesta ammatilliseen osaamiseen, Eettinen päätöksentekoprosessi, Ihmisyys ja inhimillisyys hoivan perustana käytännön läheisesti Työhyvinvointi: Työn ilo, Itsetunteminen ja eettinen tietoisuus hyvinvoinnin perustana Mielenterveystyö: Mielenterveystyöntekijän itsetunteminen ja arvot ammattitaidon perustana, Asiakkaan itsemäärääminen eettinen ja oikeudellinen näkökulma TILAA räätälöity koulutus henkilökunnan toiveiden ja tarpeiden mukaan tai ILMOITTAUDU valmiisiin koulutustilaisuuksiin: ProEt Oy,

20 Voimavara Keino vaikuttaa sosiaali- ja Suomessa väestön ikärakenteen muutokseen ja siitä aiheutuneisiin seurauksiin alettiin poliittisella tasolla kiinnittää merkittävämmin huomiota vasta tälle vuosituhannelle siirryttäessä. Valtioneuvoston vuonna 2004 antamassa tulevaisuusselonteossa Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille 1 korostettiin, että väestökehitys, mahdollisuudet vaikuttaa siihen ja väestön ikääntymiseen varautuminen ovat Suomen tulevaisuuden merkittävämpiä kysymyksiä. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan Suomessa on vuonna 2018 ensimmäisen kerran enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin alle 20-vuotiaita 2. Tutkimusten mukaan he ovat kuitenkin aikaisempia eläkeläissukupolvia terveempiä, toimintakykyisempiä ja vauraampia. Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille tulevaisuusselonteossa korostettiinkin, että ikääntyneitä ihmisiä olisi syytä tarkastella myös voimavarana ja resurssina eikä vain kustannusten aiheuttajina. Koska voimavarojen katsotaan olevan läheistä sukua resursseille 3, niitä voidaan käyttää oman ja yhteisön hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisäämiseksi 4. Ikääntyvän väestön yhteiskunnassa onkin tärkeää, miten yhtäältä luodaan ikääntyneille mahdollisuuksia käyttää omia voimavarojaan ja toisaalta miten yhteiskunta osaa näitä voimavaroja hyödyntää. Tähän ajatteluun sisältyy ajatus siitä, että ihmisten omia voimavaroja määrittämällä ja vahvistamalla kyetään vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen 5. Ikäihmisten erilaiset voimavarat Voimavaralähtöisyys on hallinnut suomalaista ikäpolitiikkaa tällä vuosituhannella. Ikäihmisten voimavaroista puhuttaessa ikäihmisillä tarkoitetaan kuitenkin lähinnä ns. kolmannessa iässä eläviä, terveitä ja toimintakykyisiä, alle 75-/80-vuotiaita. Ikäihmisten voimavaroina pidetään heidän tulojaan ja varallisuuttaan, ympäristöä, kuten asunnon varustetasoa ja asuinympäristön esteettömyyttä, samoin kuin omaisia, läheisiä ja muuta lähiyhteisöä. Heidät nähdään sosiaali- ja terveyspalveluja ostavina kuluttajina, lastensa taloudellisina tukijoina, veronmaksajina, perinnönjättäjinä, sijoittajina, työllistäjinä kuten myös lastenlastensa hoitajina, omaishoitajina, vapaaehtoistyöntekijöinä ja vertaistuen antajina. 6 Tällä hetkellä ikääntyneiden voimavaroista puhuttaessa esillä on korostuneesti työelämänäkökulma (omaishoitaja, vapaaehtoistyöntekijä, lastenlasten hoitaja), mutta rinnalle on nousemassa selkeästi yhä voimakkaammin myös taloudellisen voimavaran näkökulma (kuluttaja, perinnönjättäjä, lapsen/lasten taloudellinen tukija). Vanhukset miellettiin jo 1980-luvun alkupuolella potentiaalisiksi voimavaroiksi palvelujärjestelmälle 7. Kesti kuitenkin yli 15 vuotta ennen kuin voimavara-ajattelu konkreettisesti liitettiin hoito- ja hoivapalveluiden piirissä oleviin pitkäaikaissairaisiin, heikentyneen toimintakyvyn omaaviin ja runsaasti erilaisia palveluja tarvitseviin ns. neljännessä iässä eläviin vanhuksiin. Osin tähän liittyen voimavara-ajattelussa on siirrytty korostamaan sitä, että palveluiden piirissä olevat asiakkaat ovat myös voimavaroja itselleen. Valtiontalouden tarkastusviraston säännöllistä kotihoitoa koskevassa tarkastuksessa 8 kotihoidon vanhusasiakkaiden voimavarat jakautuivat selkeästi kolmeen ryhmään: jäljellä olevaan toimintakykyyn, omaisiin ja läheisiin sekä taloudelliseen asemaan. Toimintakykyyn liittyvistä voimavaroista esille nousivat liikuntakyky, muisti ja halukkuus käyttää jäljellä olevaa toimintakykyä. Omaisten ja läheisten käsittäminen voimavaroiksi liittyi heidän näkemiseensä vanhukselle palveluja tuottavina ja vanhuksen kotona hoitamisen onnistumista tukevina. Lisäksi omaisilla nähtiin olevan myös suuri sosiaalinen ja henkinen merkitys vanhan ihmisen kotona pärjäämiselle. Jos omaiset kokevat, ettei vanha ihminen pärjää kotonaan, niin ei hän myöskään selviydy. Ikääntyneen varallisuuden ja tulojen nähtiin sen sijaan olevan voimavaroja sekä ikääntyneelle itselleen että kunnalle. Tämä perustuu siihen, että jos vanhalla ihmisellä on realisoitavaa varallisuutta kuten omakotitalo tai tuloja, ja jos hän on valmis käyttämään niitä, hän voi päästä nopeammin esimerkiksi yksityiseen palvelutaloon. Ikääntyneen hyvät tulot mahdollistavat myös sen, että hänet voidaan ohjata yksityisten tuottamien muiden kotihoidon tukipalvelujen piiriin. Voimavara-ajattelu palveluiden piiristä poissiirtämisenä Säännöllisen kotihoidon tarkastus 9 osoitti, että voimavara-ajattelua hyödynnetään ikäpolitiikassa nykyään eri tavoin: palvelutarvetta arvioitaessa, palveluiden saatavuudessa ja palveluiden toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaiden voimavarojen kartoittaminen liittyy kiinteästi palvelutarpeen arviointiprosessiin ja palvelujen tarjoamiseen. Tarkastushavainnot osoittivat, että asiakkaiden voimavarojen huomioon ottaminen toimii kotihoidossa pikemminkin sen tarjoamien palvelujen piiristä pois siirtämisenä. Pois siirtäminen 20

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI

TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI Mikä palveluseteli on Tehostetun palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous YAH:n asiakkuus Asiakas on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin silloin, kun asiakas

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot