Sairaalaviesti Sjukhusinfo 2/09

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalaviesti Sjukhusinfo 2/09"

Transkriptio

1 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 2/09 toukokuu maj

2 Sisältö Sairaalaviesti 2/2009 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Jussi Merikallio Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 4800 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kansikuva Soili Jäntti, Kuopion yliopistollinen sairaala Osoitteenmuutokset soster Seuraava numero ilmestyy syyskuussa Pääkirjoitus: Sähköinen potilaskertomus, arkisto ja asiointi suuria odotuksia, mahdollisuuksia ja riskejä 3 Ledare: Elektroniska patientjournaler, elektroniskt arkiv och elektronisk kommunikation stora förväntningar, möjligheter och risker 4 Se tavallinen tarina 5 Tietohallintoyhteistyö Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella 6 Proxit hankkeen avulla kohti KANTA-arkistoa 7 Elääkö talo tavallaan ja tuleeko KanTa ajallaan? Tietohallinto kasvavien haasteiden edessä 10 Mikä ihmeen KPP? 12 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelu- ja toimipaikkahakemisto rakennetaan hyödyntäen alueellisen koodistopalvelimen tietoja 14 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kokoaa laadunhallinnan erilliseen portaaliin Salama-projekti käynnissä vuosina Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kansallinen struktuuri on merkittävin hoitotyön kehittämishanke hoitajan työssä 19 enni-hankkeessa edistetään hoitotyön kansallisen kirjaamismallin osaamista 22 Moniammatillinen kirjaaminen 24 Kainuun kokemuksia 26 Pohjois-Karjalan Malli 28 Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen kehittäminen 30 Sonette-yhteisöverkko sosiaalialan ammattilaisille kaikki tieto yhdestä paikasta 31 Alueellinen ensihoitopalvelu haaste ja mahdollisuus terveydenhuollon palvelujärjestelmälle 33 HYVIS sähköiset palvelut tehostavat terveydenhuoltoa 35 ereseptin monet haasteet TERES-projektipäällikön kokemuksia ja näkemyksiä ereseptistä 37 Lisääntyvätkö managerialistiset periaatteet terveydenhuollon johtamisessa? 40 Tulevaisuuden äitiyskortti? 41 Kuopion yliopistollisen sairaalan sähköinen synnytyspalaute 43 Terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan tilannekatsaus 44 Odotetut tulokset sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien vuosi Uusia julkaisuja 47 Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille 47 Luottamushenkilön opas -sarja 47 Saapunutta postia 48 Ainutlaatuisen laaja tutkimus osoitti pehmeiden rasvojen hyödyn sepelvaltimotaudin ehkäisyssä 48 Tekninen potilashaalari korvaa avopaidan 48 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito tehostunut Varsinais-Suomessa 49 FCG Efeko kouluttaa 51 ISSN

3 Sähköinen potilaskertomus, arkisto ja asiointi suuria odotuksia, mahdollisuuksia ja riskejä Terveydenhuollossa siirrytään kansallisesti keskistettyyn arkistoratkaisuun jo lähivuosina: sähköinen potilaskertomus tulee ottaa käyttöön mennessä. Käyttöönoton tukemiseksi ja koordinoimiseksi Kuntaliittoon on perustettu sairaanhoitopiirien ja STM:n yhdessä rahoittama hanketoimisto (KunTo). KunTo perustettiin koordinoimaan ja vauhdittamaan käyttöönottoa osin siksi, että varsinainen kansallisen tason ohjaus ja tuki eivät olleet riittävää. Hanketoimiston perustamisesta huolimatta aikataulu on erittäin haasteellinen. Sähköiseen potilaskertomukseen, arkistoon sekä sähköisen asioinnin laajamittaiseen hyödyntämiseen on asetettu suuria odotuksia. Odotuksien ja myönteisten vaikutusten realisoituminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Keskeisin riski liittyy käyttöönoton aikatauluihin ja toiminnan pilotoinnin viivästymiseen. Kireä aikataulu johtaa kiireessä tehtyihin ja vain osittain testattuihin ratkaisuihin. Tämä voi puolestaan johtaa merkittäviin ongelmiin keskeneräisen järjestelmän korjausten ja toteutumatta jäävien hyötyjen takia. Sähköisten järjestelmien tavoiteltavissa olevat hyödyt perustuvat potilastietojen parempaan hyödyntämiseen kliinisessä työssä sekä uusien ja joustavien toiminnallisten prosessien kehittämiseen, kuten sähköisen reseptin käyttöönotto. Pitkällä aikavälillä sähköisen arkiston yksi keskeinen hyöty on kansallisen tietovarannon muodostuminen. Tietovarantoa voidaan käyttää erilaisiin väestötason terveystutkimuksiin ja väestön palveluntarpeen määrittämiseen ja potilassegmentointiin. Kun potilassegmentit ovat nykyistä paremmin määritelty, voidaan kansallisesti kehittää toimivampia hoitokokonaisuuksia. Väestötason tietoperustan turvin voidaan palvelujärjestelmää uudistaa paremmin tarpeita vastaavaksi. Sähköisen potilastietojärjestelmän huono käytettävyys on riskeistä keskeisin, sillä se syö kliinistä työaikaa. Huonoa järjestelmää ei myöskään oteta täysipainoisesti käyttöön, jolloin kirjaaminen ontuu. Jos potilaskirjaukset ovat puutteellisia, hyöty kliinisessä työssä on vähäinen ja potilasturvallisuus voi vaarantua. Silloin ei järjestelmästä saada myöskään väestötason tietoa. Jos käyttöönoton testaukseen ei ole riittävästi aikaa, saattaa jäädä toteamatta käytössä ilmeneviä ongelmia. Järjestelmien hallitulla käyttöönotolla voidaan näitä eliminoida. Käyttöönoton viivästyminen on siis merkittävä riski. Sähköisen reseptin pilotointi näyttää viivästyvän merkittävästi, jolloin pilotointiaika jää lyhyeksi ja testaustulosten korjaamiseen saattaa jäädä liian vähän aikaa. Tilanne tältä osin on huolestuttava. KunTo tulee osaltaan vauhdittamaan ja jäsentämään käyttöönottoa ja luo edellytyksiä hallitulle käyttöönotolle. KunTo:n toiminta ei kuitenkaan yksin riitä. Tietojärjestelmien tuottajilta tulee vaatia joustavuutta ja käyttäjien tarpeiden parempaa ymmärrystä. Terveydenhuollon toimintayksiköissä on tehtävä määrätietoista ja yhteisiin rakenteisiin sitoutunutta työtä. Koska kyseessä on merkittävä kansallinen hanke, jossa sekä hyödyt että riskit ovat suuret, tarvitaan kansallisen tason ohjausta, kansallista rahoitusta ja yhteistä sitoutumista. Jussi Merikallio Sairaalaviesti 2/2009 3

4 Elektroniska patientjournaler, elektroniskt arkiv och elektronisk kommunikation stora förväntningar, möjligheter och risker Inom hälso- och sjukvården övergår man till en nationellt samordnad arkivlösning redan inom de närmaste åren: elektroniska patientjournaler ska införas senast För att stödja och samordna detta arbete bildade Kommunförbundet ett projektkontor (KunTo) som finansieras av sjukvårdsdistrikten och social- och hälsovårdsministeriet. KunTo bildades för att samordna och påskynda införandet delvis därför att den egentliga styrningen och stödet på nationell nivå inte var tillräckliga. Trots projektkontoret är det en stor utmaning att hålla tidtabellen. Förväntningarna är stora på de elektroniska patientjournalerna, det elektroniska arkivet och den elektroniska kommunikationen. Ändå är det ingen självklarhet att förväntningarna och de positiva effekterna realiseras. En central risk anknyter till tidtabellerna för införandet och fördröjning av pilotverksamheten. Den strama tidtabellen leder till brådskande lösningar som endast testats till en del. Detta kan i sin tur leda till betydande problem då halvfärdiga system ska korrigeras och all nytta inte nås. Den nytta som kan nås med hjälp av elektroniska system baserar sig på att patientuppgifterna är mer tillgängliga i det kliniska arbetet och att nya och flexibla funktionella processer kan utvecklas, såsom elektroniska recept. På lång sikt medför ett elektroniskt arkiv att det bildas en nationell databas med information. Informationsdatabasen kan användas för olika hälsoundersökningar av befolkningen, definition av befolkningens servicebehov och patientsegmentering. Då patientsegmenten är bättre definierade än idag, kan mer fungerande vårdhelheter utvecklas nationellt. Med hjälp av ett informationsunderlag om befolkningen kan servicesystemet förnyas så att det bättre motsvarar behoven. Den största risken är att det elektroniska patientjournalsystemet har en dålig användbarhet, eftersom det tär på den kliniska arbetstiden. Ett dåligt system tas inte heller maximalt i bruk, vilket gör att registreringen är bristfällig. Om registreringarna är bristfälliga är nyttan i det kliniska arbetet liten och patientsäkerheten kan äventyras. Då ger systemet inte heller information om befolkningen. Om man inte har tillräckligt med tid för att testa ibruktagandet, kan det leda till att användningsproblem inte upptäcks. Dessa kan elimineras genom att systemen införs kontrollerat. En fördröjning av införandet innebär alltså en betydande risk. Pilotverksamheten med elektroniska recept verkar fördröjas avsevärt, vilket gör att pilottiden blir kort och att det finns för lite tid för korrigering av testresultaten. Till denna del är situationen oroväckande. KunTo kommer att påskynda och strukturera införandet och skapa förutsättningar för ett kontrollerat arbete. Enbart verksamheten inom KunTo räcker ändå inte. Man måste kräva att producenterna av datasystem är flexibla och att de bättre förstår användarnas behov. Inom hälso- och sjukvårdens verksamhetsenheter måste man arbeta målmedvetet och förbinda sig till gemensamma strukturer. Eftersom det är fråga om ett viktigt nationellt projekt där både nyttan och riskerna är stora, behövs nationell styrning, nationell finansiering och gemensamt engagemang. Jussi Merikallio 4 Sairaalaviesti 2/2009

5 Se tavallinen tarina Anne Kallio, kehittämispäällikkö, STM Potilas tulee 20 minuutin vastaanottoajalle terveyskeskuslääkärille tarkoituksena tarkastaa verenpainetaudin lääkitys. Hän on ollut työterveyshuollon hoidossa äsken tapahtuneeseen eläköitymiseensä saakka. Terveyskeskuksen tiedoista löytyy muutama merkintä päivystyskäynneistä lähinnä infektioiden takia. Potilas kertoo, että hankalasti hoidettavan taudin tutkimuksia on tehty myös keskussairaalassa ja sen jälkeen hän on käynyt sisätautilääkärin yksityisvastaanotolla. Lääkityksiä on kokeiltu vuosien kuluessa useita, osa niistä on aiheuttanut sivuvaikutuksia. Edelleenkään eivät arvot tahdo pysyä kurissa. Mukana on nippu reseptejä, niistä yritetään yhdessä selvittää nykylääkitys. Selvittämistä vaikeuttaa se, että resepteissä on yhdet nimet ja lääkekaapin purkeissa toiset. Myöskään sivuvaikutuksia aiheuttaneiden lääkkeiden nimet eivät ole muistissa. ENNEN Vanhoina hyvinä aikoina selviteltiin potilaan hoitopaikat ja lähetettiin niihin potilaan suostumuksella varustettu kopiopyyntö. Potilaalle varattiin uusi aika, valitettavan pitkän ajan päästä tosin. Seuraavalla vastaanottoajalla lääkäri kävi ohuehkoa romaania vastaavaa tekstipinoa läpi ja yritti päästä tolkkuun tehdyistä tutkimuksista ja siitä mitä lääkkeitä on kokeiltu, mitä lopetettu ja millä perusteella ja mistä ne pahat sivuvaikutukset tulivatkaan. 20 minuuttia on edelleen kovin lyhyt aika. NYT Nykyisenä aluetietojärjestelmän aikana erikoissairaanhoidon tiedot löytyvät samalla istumalla. Lääkitystiedot ovat tosin vähän kirjavasti käyntitekstiin upotettuna, mutta hyvällä tuurilla erikoislääkäri on tehnyt atk-reseptit ja tiedot näkyvät lääkelistalla. Mutta työterveyshuollon ja yksityislääkärin käyntitiedot tilataan edelleen vanhalla tavalla eikä faksi tule 20 minuutin vastaanottoajan kuluessa. Siis uusi käynti. Tai ainahan voi aikaa säästääkseen aloittaa lääkekokeilut alusta, tuskin tuota suht uutta verenpainelääkettä on vielä ehditty kokeilla TULEVAISUUDESSA? Vaiheikkaan ja hermoja raastavan käyttöönottovaiheen jälkeen samainen terveyskeskuslääkäri kirjautuu omaan järjestelmäänsä toimikortilla. PIN-koodit ovat jo hiljalleen muistissa ja korttikin yleensä mukana töissä. Kun suostumuskuviot on potilaan kanssa käyty läpi, voi nyt hakea niin erikoissairaanhoidon kuin työterveyshuollon ja sen yksityislääkärinkin kirjaamat tiedot earkistosta. Tosin otettujen EKG-käyrien kätevä virtuaalivertailu ei vielä täysin onnistu, odotetaan että kaikkien laitteet toimivat samalla standardilla. Tiedot tehdyistä sähköisistä lääkemääräyksistä löytyvät Reseptikeskuksesta nähdään myös millä nimellä potilas on ne apteekista ulos saanut. earkistosta kertomustiedot löytyvät verenpainetaudin palvelukokonaisuuden perusteella. Palvelukokonaisuuksien luomista on helpotettu valmiiden palvelukokonaisuusluokkien avulla. Kaikkea ne eivät kata, mutta yleisimmät kansantaudit ja hoitoon tulon syyt kumminkin. Ne samoin kuin kirjatut diagnoosit laukaisevat muistutteita esimerkiksi Käypä hoito -suositusten mukaisista tutkimuksista ja hoitolinjoista. Ennen eläkkeelle jäämistään terveyskeskuslääkärimme tekee potilailleen säännöllisesti virtuaalisen terveystarkastuksen, jossa on mukana myös potilaiden kotona etälaitteella tekemät mittaukset. Tarvittaessa hän lähettää sen perusteella sähköisen asioinnin avulla hoito-ohjeita tai pyytää varaamaan netistä vastaanotolleen ajan. Hänelle on allokoitu entisten puhelinaikojen sijaan aikaa hoitaa potilaita virtuaalisesti. Se on fokusoinut vastaanottoajat niille potilaille, jotka hyötyvät eniten nenäkkäin kohtaamisesta. Erikoissairaanhoidossa on siirrytty lähetteistä konsultaatioihin, myös telekonsultaatioihin. Konsultaatio johtaa potilaan käymiseen erikoislääkärin pakeilla vain tarvittaessa. Eri palveluntuottajien ja varsinkin palveluntuottajaketjujen (avohoidosta erikoissairaanhoitoon ja takaisin) suoriutumista yleisimpien kansantautien hoidosta voidaan vertailla palvelukokonaisuusluokkien avulla niin hoidon laadun kuin siihen kuluneen kokonaisajan ja käytetyn rahankin suhteen. Vertailu on johtanut parhaiden käytäntöjen nopeaan leviämiseen, vaikuttavathan netissä olevat tulokset niin potilaiden kuin maksajienkin käyttäytymiseen. Erikoisosaamista vaativat harvinaiset hoidot on keskitetty Suomen ja osin myös Euroopan laajuisesti. Kansalaisten liikkuminen työn perässä Euroopan maasta toiseen on lisääntynyt. Onneksi pystytään jo siirtämään ydintietoja maasta toiseen. KUINKA HAPPY END SAADAAN AIKAISEKSI? Meitä on iso joukko terveydenhuollon ja tietohallinnon ammattilaisia tekemässä työtä KanTan toimeenpanon hyväksi. Mutkia matkassa varmasti löytyy, mutta hyvällä yhteistyöllä ja pitämällä päämäärä tiukasti mielessä etenemme oikeaan suuntaan. Mikäli uudet järjestelmät otetaan käyttöön ajat- Sairaalaviesti 2/2009 5

6 telematta niiden tarjoamia mahdollisuuksia parantaa toimintaa, ne ovat pelkkiä kulueriä. Ei moottorisahakaan ole muuta kuin riesa, mikäli sitä yritetään käyttää käsisahan tavoin. Hyötyjen ulos mittaaminen vaatii ennakkoluulotonta pohdiskelua ja rajojen kaatamista niin palveluntuottajien kuin ammattiryhmienkin välillä. Tietohallintoyhteistyö Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella Pentti Sopanen, tietohallintojohtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityisvastuualue kattaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon (Sosteri) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymät. Näiden väestöpohjat vaihtelevat Keski- Suomen noin :sta Itä-Savon :een, toimintatuotoiltaan Pohjois-Savo on suurin (n. 298 milj. euroa v. 2008). Toiminnallisesti kuntayhtymät poikkeavat toisistaan. Erikoissairaanhoidon ohella Itä-Savo huolehtii alueellaan perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, Pohjois-Karjala vammaispalveluista. ALUEELLISTEN HANKKEIDEN VAIHE KYS-erityisvastuualueen (Erva) tietohallintoyhteistyö alkoi kiinteytyä 2000-luvun alkupuolella erilaisten yhteishankkeiden myötä (esim. Sonetti). Hankkeisiin osallistuminen vaihteli sairaanhoitopiireittäin. Eri rahoituslähteiden aluerajaukset vaikuttivat myös piirien osallistumisiin, mm. siten, että Kainuu oli mukana joissain itäsuomalaisten sairaanhoitopiirien hankkeissa. Hankkeiden seurauksena kaikilla tai useimmilla KYS-Erva-sairaanhoitopiireillä on käytössään mm. seuraavat, varsin yhteensopivat ja tietoja keskenään välittämään pystyvät ratkaisut: RIS-/PACS, toteutettu alueellisina (4/5 shp käyttää samaa ratkaisua), tietojen välitys rutiinikäytössä sivusto-/ohjehallinta-alusta (4/5 shp), tietojen-/ohjeiden yhteiskäyttö SOAP-tekniikalla todennettiin, mutta hyödyntäminen jäi kokeiluvaiheeseen eikä organisoitunut integraatioalusta-/viestinvälitysratkaisu, runkoverkot (5/5 shp), täydessä tuotannossa, laajaa yhteistyötä erityisosaamisen ja -palvelujen tuottamisen (mm. 24/7 asiantuntijapalvelut) osalta sähköinen lähete-/konsultaatio-/hoitopalaute (5/5 shp), laajassa käytössä, myös keskussairaaloiden välillä videokoulutus-/neuvottelu, laajassa käytössä myös KYS-Ervan ulkopuolisissa piireissä KunNet kuntoutuksen verkkopalvelu (5/5 shp), v. 2008: > 2000 uniikkia kävijää/kk KLUSTER-HANKKEIDEN AIKA Sähköiseen valtakunnalliseen potilastietoarkistoon perustuvan arkkitehtuuripäätöksen jälkeen STM ohjasi sen edellyttämien perustietojärjestelmämuutosten tuen sovellusperhekohtaisille klusterhankkeille, joihin KYS-Erva-sairaanhoitopiirit loivat suhteensa kukin omien järjestelmävalintojensa ja tilanteensa mukaisesti. KYS-Erva-tietohallintoyhteistyötä jatkettiin noin 4 kertaa vuodessa kokoontuvan yhteistyöryhmän muodossa ja ohjaamana. Ryhmän toiminnassa on ollut tärkeintä suunnitelmien ja kokemusten vaihtaminen sekä yhteistyömahdollisuuksien ja/tai tulevia mahdollisuuksia rajoittavien seikkojen arviointi. Toiminta on ollut itsenäisten toimijoiden vapaaehtoista yhteistyötä, jossa ns. rusinoiden pullasta poimimistakaan ei ole kovin pahalla katsottu. Yhteistyöstä on hyviä kokemuksia myös hankintojen, puitesopimusten ja toimittajasuhteiden hallinnan osalta. Yhteistyö KYS-Erva-sairaanhoitopiirien ydintoiminnoissa on tiivistynyt yksittäisten, toiminnalliseen tehostumiseen ja/tai erityisosaamisen varmistamiseen pyrkivien kehityshankkeiden kautta, erityisesti itäisimpien piirien kesken. Näiden hankkeiden täytäntöönpano on tuonut omia haasteitaan tietohallintoyhteistyölle ja palvelujen käytännön järjestämiselle. Esimerkiksi neljän piirin laboratoriotoimintojen siirtäminen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymälle (Islab) vuoden 2008 alussa oli tietoteknisesti ja -hallinnollisesti varsin vaativa suoritus. Toisaalta esimerkiksi sädehoidon suunnittelun ja toiminnanohjauksen yhteistyön tietotekniset edellytykset Pohjois- Karjalan ja KYS:n (+ Keski-Suomen) välillä oli varsin helppo organisoida ja toteuttaa valmiin Erva-infran päälle. Kansallisten palvelujen käyttöönottojen suunnittelussa ja toteutuksissa on tarkoitus tehdä tiivistä yhteistyötä, tosin tällä hetkellä eri järjestelmätoimittajien ratkaisuihin liittyvät rajoitukset eivät ole kaikilta osin tiedossa. 6 Sairaalaviesti 2/2009

7 TIETOTEKNISTEN PALVELUJEN TUOTTAMISRAKENTEIDEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET YHTEISTYÖHÖN Viime vuosien aikana on KYS-Erva-sairaanhoitopiireissä toteutettu tai ollaan toteuttamassa ICT-palvelujen liikelaitostamisia ja yhtiöittämisiä, mukaan lukien kehittämispalvelut ja merkittävä osa tietohallinnon operatiivista ja arkkitehtuurien hallintatyötä. Tämän kehityksen vaikutuksia tilaajaorganisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön ei ole vielä kokemusperäisesti pystytty arvioimaan. Palvelun tuottajan ja tilaajan suhteeseen liittyy joka tapauksessa sellaisia vähintään taktisen tason jännitteitä, että ne vaatinevat erityishuomiota myös tulevaisuuden yhteistyöjärjestelyissä. Lyhyen käytännön kokemuksen perusteella vaikuttaa siltä, että ainakin käytännön kynnys asiantuntijayhteistyölle ja kokemusten vaihdolle on näissä rakennejärjestelyissä noussut selvästi. Tämän seurauksena mm. riski saman pyörän moneen kertaan keksimisestä ja teettämisestä on lisääntynyt. KYS-ERITYISVASTUUALUEEN STRATEGISEN YHTEISTYÖN TIIVISTYMINEN KYS-erityisvastuualueelle on valmistumassa yhteinen strategia vuosille Strategia vahvistettaneen kesäkuun valtuustoissa. Strategiaa on varauduttu tarvittaessa tarkistamaan valmisteilla olevan terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain antamisen jälkeen. Strategian mukaan erityisvastuualueella on 2012 mennessä yhdessä sovittu muun muassa: terveyden edistämisen järjestelyjen, hoitoon pääsyn hoitamisen ja valinnan vapauden suunnitelmasta toimintapolitiikoista: tutkimus-/kehittäminen, laatu, hoitoketjumäärittelyt, tietohallinto, tukipalvelut työnjako (Erva-järjestämissopimus): erikoisalat, diagnostiset palvelut, tietohallinto, tukipalvelut yhteisyksiköt: kuvantaminen ja muut diagnostiset palvelut, hankintatoimi, laite- ja apuvälinehuolto, koulutus, hallintopalvelut selvitys Itä-Suomen sairaanhoitopiirin muodostamisen edellytyksistä Strategian mukaisesti muodostetaan toimenpide-ehdotusten valmistelemista varten pysyväisluonteiset toimikunnat terveyden edistämistä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, sairaanhoitopalvelujen työnjakoa, tietohallintoa sekä hallinnon ja tukipalvelujen järjestämistä varten. Muodostettavaan tietohallintotoimikuntaan tulee myös perusterveydenhuollon edustus. Tämä toimikunta tullee ainakin pääosin korvaamaan nykyisen tietohallinnon yhteistyöryhmän. Toteutuessaan KYS-Erva-strategia yhdessä uuden lainsäädännön kanssa tulee pitämään huolen siitä, että tietohallintoyhteistyön merkitys, haastavuus ja tarve tulee voimakkaasti lisääntymään. Proxit hankkeen avulla kohti KANTA-arkistoa Markku Stenman, hankejohtaja, Etelä-Pohjanmaan shp Proxit-hanke perustettiin keväällä Olimme kokoontuneet kymmenen sairaanhoitopiirin voimin sitä ennen muutamia kertoja tavoitteena rakentaa yhteinen jatko- ja tuotekehitysmenettely yhdessä Effican toimittajan, TietoEnatorin kanssa. Effica -käyttäjien määrä oli tuolloin erikoissairaanhoidossa ratkaisevasti lisääntynyt ja nähtiin mielekkääksi tehdä yhteistyötä ja tavoitella myös yhteneväisiä käytäntöjä organisaatioiden välille. Yleisesti erikoissairaanhoidon organisaatioissa oltiin vasta perusjärjestelmän käyttöönottojen alkumetreillä, perusterveydenhuollon puolella oli jo vuosien kokemus Effican käytöstä. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriön ajamana eteni tavoite saada Suomeen yksi kansallinen sähköinen potilaskertomusarkisto. Proxit kytkettiin osaksi tätä massiivista hanketta niin määrittelyjen, rahoituksen kuin aikataulujenkin suhteen. Samanlaisia klusteriperheitä perustettiin myös muiden maassamme laajasti käytössä olevien järjestelmien ympärille. Alkuperäinen ajatus pelkästään käyttäjänäkökulmasta järjestelmän kehittämiseen sai ikään kuin sitovat reunaehdot kansallisesta ajattelusta. Kuluneiden neljän vuoden aikana on tästä lähtökohdasta edetty paljon lainsäädännön, yhteisten määrittelyjen ja koko arkistohallinnan osalta. KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ Ensimmäisiin kansallisiin kokouksiin toisilleen vieraat ihmiset saapuivat epäluuloisin ajatuksin. Osa tiesi jo jonkin verran suuntaviivoista, suurin osa ei paljoa- Sairaalaviesti 2/2009 7

8 kaan. Mukana oli lääkäreitä, hoitajia, erilaisen taustan omaavia atk-ammattilaisia, valtion ja kuntien virkamiehiä, yliopiston asiantuntijoita, projektityöntekijöitä ja konsultteja. Ajatukset tuntuivat lennokkailta, osin jopa utopistisilta. Ensimmäiset arkiston aikataululuonnokset olivat niin kireät, että ne piti hylätä jo alkumetreillä. Yhtenäiset määrittelyt termeinä olivat lähtökohdiltaan sen verran vieraita, että useamman kerran sai tavata itsekseen mm. termejä ydintieto, palvelutapahtuma, näkymä, hoitoprosessin vaihe tai header, puhumattakaan teknisistä termeistä. Jatkossa vaadittava rakenteisen kirjaamisen taso oli vielä kirjoituspöytäversio. Avoimina olivat myös arkiston ylläpitäjä, viestinvälitysratkaisut, sähköiset allekirjoitukset, varmenteet ja tunnistaminen. Potilaan oikeudet, muuttuva tietosuoja ja suunniteltu tietojen näkyminen helposti yli organisaatiorajojen loivat lisää haastetta. Keskusteltiin ja kiisteltiinkin sisällöistä: hoito- ja organisaatiokulttuurien käytäntöjen ero eri puolilla maata törmäsi uusiin teoreettispohjaisiin kansallisiin määritelmiin. Ihmisille niin tuttu tilanne, että vaikeinta ei ole oppia uutta, vaan poisoppia vanha, oli ja on realiteetti jatkossakin. Sitä tuloksellisempaa oli mitä paremmin mukanaolija pääsi irrottautumaan taustaviitekehyksestään ja ymmärsi määrittelyn kokonaisvaltaisuuden. Käytännön sairaalatyötä ei saanut missään vaiheessa unohtaa. Kukin perusjärjestelmä oli sillä tasolla kuin oli ja se taso toimi tietenkin lähtökohtana kehittämiselle. Työtä tehtiin monella rintamalla ja todellakin tunsi olevansa mukana jossain suuressa. Proxitinkin kymmenissä sisäisissä määrittelykokouksissa on näiden vuosien aikana ollut noin eri henkilöä, kukin omassa asiantuntijan roolissaan. Tämä organisaatio on tähän mennessä tilaus-tuote -periaatteella määritellyt kymmenkunta laajaa tietosisällöllistä muutostyötä. Osa niistä on jo tuotantokäytössä. Kaikki ei niissäkään ole kerralla mennyt aivan kohdalleen, vaan tarkennuksia on tullut. JULKISUUSKUVA Tavallinen terveydenhuollon työntekijä ei tänä päivänäkään oikein tiedä mitä ollaan tekemässä. Eri toimijat ovat toki järjestäneet informaatiotilaisuuksia kymmenittäin ja media kaiken kaikkiaan on kiinnostunut aiheesta yhä enemmän. Vastaperustetulla Kuntaliiton hanketoimistolla on tässä suhteessa paalupaikka. Julkisuudessa uutiskynnyksen ylittävät helposti sellaiset tapahtumat ja saavutukset, joiden laaja käyttöarvo on vasta kaukana tulevaisuudessa. Hyvä esimerkki tästä on kansalaisen sähköinen asiointi terveystileineen: erilaiset pilotointitoteutukset muotouttavat pohjaa asialle, mutta yhtenäiset kansalliset määrittelyt puuttuvat täysin. Toteutusten kilpajuoksu on kuitenkin jo täydessä käynnissä: myyntimiesten ja -naisten periaatteeseen nopeat syövät hitaat törmätään jatkuvasti suunnitelmissa, kuinka asioidaan jatkossa terveydenhuollon kanssa. Onko jo noustava johonkin junaan vai seisottava vielä asemalla? Toisaalta valmiin odottaminenkaan ei kannata: valmista tulee nimenomaan käyttökokemusten kautta. Perustoteutukset terveydenhuollon järjestelmiin ja tiedon vieminen KANTA-palveluun samanmuotoisena on kuitenkin kaiken lähtökohta. Helposti unohdetaan, että puuhun täytyy kiivetä tyvestä ja runkokin on vasta kasvamassa heiveröisine oksineen. Oman lukunsa muodostavat hyvän käytettävyyden omaavat spesifiset erillisjärjestelmät ja niiden kytkökset käytettävään pääjärjestelmään ja sitä kautta kansalliseen arkistoon. Vaatimus rakenteisen kirjaamisen tarkasta noudattamisesta on saanut liikkeelle joillakin terveydenhuollon sektoreilla todellisen kirjaamistapojen muutosvyöryn. Suurimpana tällaisena kokonaisuutena on hoitotyön toimintopohjainen kirjaamisen malli. Myös useat erityistyöntekijäryhmät, kuten fysioterapeutit, kehittelevät tarkempia luokitteluja kirjaamisen pohjaksi. Muutamia erillisluokitteluja, kuten fysiologisia mittauksia, käyttävät useat ammattilaiset eri hoitoyhteyksissä. RAHOITUS Kansallinen määrittelytyö on saanut tuntuvasti sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta vuosille Yhtenäinen määrittelytyö ei olisi mitenkään ollut mahdollista ilman tuota valtiovallan tuntuvaa panostusta. Se on mahdollistanut erityisesti osaavien henkilöresurssien käytön projekteissa. Myös useat kunnat ja kuntayhtymät ovat sijoittaneet asiaan 50 %:n rahoitusosuuden ja antaneet henkilökuntaansa määrittelytyön käyttöön. Rahoitus loppuu tämän vuoden lopussa ja hankkeet päättyvät keskeneräisinä. Jo lainsäädännöllisistä syistä täytyy työn tietenkin jatkua ja nykyinen klusteriyhteistyömalli on hyvä toimintatapa jatkossakin nykyisestä jonkin verran tiivistettynä. Tällainen sisäisesti lähtevä keskitetty määrittelytyö on osoittautunut verrattain onnistuneeksi ratkaisumalliksi. Ovatko eri tahot sitten valmiita rahoittamaan jatkokehittämistyötä? TEKES-rahoitusta on kaavailtu jatkokehittämisen tukijalaksi kuntarahoituksen lisäksi, mutta tätä kirjoitettaessa ei sen saaminen ole vielä mitenkään varmaa tai ainakaan yksiselitteistä. TE KES:n lähtökohdista peruskaurasta ei tahdo saada innovatiivista, vaikka koko asia on innovatiivisuudessaan aivan uutta. Pitääkö kuntien yksin kustantaa myös varsinainen peruskehittämistyö? Jatkorahoituksenkin osalla puhutaan miljoonista euroista seuraavan viiden vuoden aikana. Kunnille ainakin jää valtava rahoitusosuus tulevaisuuteen uusien järjestelmäversioiden hankkimisesta ja itse asioinnista arkistoon. Säästetäänkö sitten sillä, että 8 Sairaalaviesti 2/2009

9 ei tarvita erillisiä alueellisia sähköisiä arkistoratkaisuja? Paras-hankkeen myötä sitouduttiin vähintään asukkaan väestöpohjaan perusterveydenhuollon järjestämisessä. Voi olla, että tuo väestöpohja on maksajana aivan liian pieni tämänlaatuiseen laajaan uudistamiseen ja ylläpitoon. Terveydenhoitolain uudistamisen myötä harkittavaksi noussee maksajatahoksi myös esimerkiksi alueellinen malli sairaanhoitopiiripohjalta. Työtä ei ainakaan helpota se, että samalla maantieteellisellä alueella saattaa olla jopa 3 4 eri perusjärjestelmää tuotantokäytössä. Eräässä mielessä nyt perusteilla olevat RA-pisteet keskitettynä alueellisena terveydenhuollon ammattihenkilöiden tunnistekorttien jakelupalveluna luovat suuntaviivoja sairaanhoitopiirien laajemmallekin alueelliselle terveydenhuollon tietohallinnolle. TOTEUTUS JA VAIHEISTUS Koko kansallisen arkiston täydellinen toteuttaminen vaaditussa aikataulussa on osoittautumassa suureksi haasteeksi. EReseptikeskuksen rakentamisen vaikeudet ovat opettaneet sen, että arkiston pystyttäminen etenee kuitenkin hitaimman eikä nopeimman tahon etenemisvauhdin mukaan. Ei auta vaikka kaikki muut osapuolet olisivat valmiina, elleivät kaikki keskeiset tahot ole. Tästä syystä on STM-vetoisena tänä keväänä valmistumassa ohjeistus perusjärjestelmien tietosisältöjen minimivaatimuksista. Tavoiteltu KANTA-arkiston korkea käytettävyystaso saavutetaan mielestäni parhaiten vaiheistamisen kautta, vaikka alkuvaiheessa puuttuukin muutamia toiminnallisuuksia. Kansallisissa klusterihankkeissa, terveydenhuollon organisaatioissa ja järjestelmätaloissa odotetaan neuvottelukunnan päätöstä vaiheistusasiassa. Osin se edellyttänee myös lakimuutoksia. Tiedän, että useimmissa järjestelmissä on olemassa osin hyvinkin minimitason ylittäviä toteutuksia, mutta arkiston liittymisen kannalta oleellisia kokonaisuuksia vielä puuttuu. Vaikka toteutukset olisivatkin uusimmissa versioissa valmiina, niiden käyttöönotto on aikaa vievää touhua. Esimerkiksi Efficaa käyttäviä organisaatioita on Suomessa yli 150. Organisaatioiden määrä sinällään jo vaiheistaa ja aikatauluttaa asian arkiston kannalta. Aikataulu riippuu myös siitä kuinka hyvin liittymisen arkkitehtuuriratkaisuissa onnistutaan. Puuttuvien osien yksi keskeinen nimittäjä on ollut elävän sairaalaelämän vaikea sovittaminen KAN- TA-käytettävyyteen. Varsinkin alussa kansallisissa määrittelyissä lähdettiin perinteisestä vastaanotto- tai vuodeosastohoitomenettelystä liikkeelle. Tulevissa hoitomalleissa potilaiden asioita hoidetaan yhä enemmän tilanteissa, joissa henkilö itse ei ole paikalla. Potilaan saama hoitopalvelu on yhä enemmän pilkottu ja ketjutettu niin organisaation sisälle kuin sen ulkopuolellekin ja hoitopäätöksiä tehdään laajasti esimerkiksi konsultaatioperiaatteella. Hieno ajatus on kytkeä palvelutapahtumittain ja -kokonaisuuksittain samansisältöisiä hoitotapahtumia yhteen, mutta käytännössä tämän täytyisi hoitua taustalla mahdollisimman automaattisesti, eikä toisaalta saisi johtaa arvausleikkeihinkään. Näihinkin tietosisältöihin on hiottu toimivia ratkaisuja siten, että sairaalajärjestelmän käyttäjän työ ei vaikeutuisi kohtuuttomasti varsinkaan tiedonsyöttövaiheessa. TULEVAISUUS Arkisto muotoutuu sitä mukaa kun organisaatiot liittyvät palvelunkäyttäjiksi. Lähtökohtaisesti monet olettavat, että arkisto on vain säilytyspaikka eikä sen toiminnallisuus ole kovin laajaa. Ajatellaan, että ainakin alkuvaiheessa hoitoasiointi kulkee luonnollisten organisaatioiden välisenä toimintana kuten nyt ja jo paperiaikana tapahtui. Suora sähköinen asiointi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalatoimintojen kesken on yhä kattavampaa. Potilasta varten tuotetaan vielä kauan paperidokumentteja. Arkiston kautta tapahtuvaan toiminnallisuuteen hieman kauempana varsinaisesta terveydenhuollosta tapahtuvien tahojen kuten kuntoutuslaitosten, vakuutusyhtiöiden tai erillisrekistereiden ylläpitäjien kanssa ei ole vielä toteutumassa, mutta on kylläkin näköpiirissä. Juuri nyt tehdään organisaatioissa päätöksiä niistä lukuisista valmistelevista töistä, jotka täytyy olla valmiina ennen kuin varsinainen liittyminen KANTA:an tapahtuu. Järjestelmän kehittämistyö tässä suhteessa on ollut käynnissä vajaa neljä vuotta. RA-pisteiden perustaminen pääsee vauhtiin tänä vuonna. Tietosuojaan, potilaan oikeuksiin ja sähköisen materiaalin säilytysaikoihin sekä muutamiin keskeisiin sisällöllisiin kysymyksiin saadaan varmuus kevään aikana, kun kauan odotettu asetus sähköisen arkistointilain jatkeena tarkentaa menettelyjä. Alueellisia arkkitehtuuriratkaisuja suunnitellaan ja kilpailutuksia järjestetään eri kokonaisuuksien osista. Organisaatioiden tulee itse huolehtia uusista versiopäivityksistä sille tasolle, että kehittämistyön tulokset ovat käytettävissä. Jos taloudellinen taantuma heijastuu kuntatalouteen kovin voimakkaana kahden kolmen seuraavan vuoden aikana, voi olla että tietojärjestelmähankinnat jäävät muiden investointien kanssa kilpailussa alakynteen. Koulutus tulee olemaan massiivista ja vasta todellisessa käyttöönotossa jokaisen yksittäisen ammattilaisen kohdalla mitataan tuleeko arkistosta käytettävä. Hanketoimiston yksi tehtävä on koordinoida yhtenäisiä koulutuksellisia menettelytapoja ja materiaaliakin kaikkien organisaatioiden hyödyksi. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee ylimpänä viranomaisena jatkossakin huolehtia junan pysymisestä yhteneväisessä vauhdissa. Sairaalaviesti 2/2009 9

10 Elääkö talo tavallaan ja tuleeko KanTa ajallaan? Tietohallinto kasvavien haasteiden edessä Martti Pysäys, tietohallintojohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa erikoissairaanhoidosta Keski-Suomen maakunnan alueella, jossa asukkaita on noin Alueen 23 kunnassa toimii 14 terveyskeskusta tai terveydenhuollon kuntayhtymää. Vuonna 2011 perusterveydenhuollon organisaatioita on näillä näkymin kuusi. Keski-Suomen terveydenhuollossa alueellinen yhteistoiminta tietohallinnossa on ollut keskeisellä sijalla jo kahden vuosikymmenen ajan. Tietojärjestelmäpalvelujen keskittämisen myötä järjestelmät yhdentyvät ja saadaan toiminnallinen kokonaisuus, jossa tieto kulkee paremmin eri organisaatioiden välillä. TERVEYDENHUOLTO MURROKSESSA TIETOHALLINTO TULIKASTEESSA Terveydenhuollossa eletään ennen näkemättömien muutosten kourissa. Suuria muutoksia on tapahtunut ja tapahtuu joka tasolla lähtien kansallisesta terveyshankkeesta ja uuden terveydenhuoltolain valmistelusta PARAS-hankkeeseen ja KanTo-hankkeeseen. Muutokset ovat valtakunnallisia, alueellisia ja organisaatiotasoisia ja näiden toteuttaminen ei onnistu ilman tietojärjestelmäkehitystä ja toimivia tietojärjestelmiä. Samanaikaisesti on myllerretty tietojärjestelmäpalvelujen tuottajaorganisaatioita uusiksi perustamalla alueellisia liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä. Keski-Suomessakin kuntien yhdistymiset, terveyskeskuskuntayhtymien purkamiset, päivystystoiminnan maakunnalliset uudelleenjärjestelyt sekä perusterveydenhuollon isäntäkuntatoteutukset ja seututerveyskeskuksen suunnittelut ja tulevat toimeenpanot merkitsevät tietojärjestelmien kehittämistä ja sovittamista näihin uusiin toimintamalleihin. Liittyminen kansallisiin palveluihin on myös useamman vuoden ponnistus. Pitkäaikainen alueellinen tietojärjestelmäyhteistyö ja tietojärjestelmäpalvelujen alueellinen keskittäminen luovat hyvät edellytykset selvitä kaikesta tästä muutoksesta. ALUEELLISELLA YHTEISTYÖLLÄ PITKÄT PERINTEET Keski-Suomessa on tehty tavoitteellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten kesken jo 1990-luvun alusta lähtien. Hyvänä esimerkkinä on Suomen ensimmäinen terveydenhuollon yhteisöverkko Intermetso (entiseltä nimeltään MediKes), joka on ollut käytössä jo vuodesta 1999 alkaen. Intermetsossa on noin 8000 käyttäjää ja se on osoittautunut korvaamattomaksi välineeksi informaatiokanavana terveydenhuollon ammattilaisille sekä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten välillä. Toinen uraauurtava hanke on SosKes, jossa kehitettiin sosiaalihuollon yhteisöverkko Sonette, myös ensimmäinen laatuaan. Sonettella tulee olemaan vastaavanlainen merkitys sosiaalihuollossa kuin Intermetsolla terveydenhuollossa ja vähitellen verkot tulevat yhdentymään. Terveyskeskusten ja keskussairaalan välillä on käytössä nopeat 100 Mbit/s tietoliikenneyhteydet. Työasemia on yhteensä noin kpl ja palvelintietokoneita noin 150 kpl. Lähetteet ja hoitopalautteet sekä laboratoriopyynnöt ja -vastaukset liikkuvat sähköisinä. Vuodesta 2002 alkaen on ollut käytössä maakunnallinen röntgenkuva-arkisto, jossa on talletettuna lähes kaikki Keski-Suomen julkisen terveydenhuollon röntgenkuvat. Kuuden terveyskeskuksen Pegasos-potilastietojärjestelmät on yhdistetty ja yhtenäistetty yhdeksi AluePegasos-järjestelmäksi ja vastaava AlueEffica -yhdistäminen on meneillään ja valmistuu syksyyn mennessä seitsemän terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin Effica-järjestelmien osalta. Tietojärjestelmäyhteistyö on luonut edellytykset mm. alueellisten hoito-ohjelmien käyttöönotolle, lähete/palautejärjestelmälle, konsultaatioille, alueelliselle kuva-arkistolle, päivystysyhteistyölle sekä tiivistyvälle yhteistoiminnalle mm. radiologiassa, kliinisessä laboratoriotoiminnassa ja lääkehuollossa. Myös tukipalveluissa sairaanhoitopiirillä ja terveyskeskuksilla on useita yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmiä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on siirrytty tietohallinnossa tilaaja-tuottaja -malliin ja vuoden 2008 alussa aloitti toimintansa tietojärjestelmäpalveluiden tuottajana Liikelaitos MediKes. Liikelaitos MediKesin asiakkaina ovat maakunnan julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköt sekä niiden välittömään vaikutuspiiriin kuuluvat organisaatiot ja sidosryhmät. Liikelaitos MediKes vastaa sairaanhoitopiirin kaikista tietotekniikkatoiminnoista ja terveyskeskusten potilastietojärjestelmätoiminnoista sekä tarpeen mukaan myös terveyskeskusten muista tietojärjestelmäpalveluista ja tietotekniikkatoiminnoista. Tällä hetkellä MediKes huolehtii enenevässä määrin myös terveyskeskusten lähituki- ja infrapalveluista ja terveyskeskusten it-henkilöstöä on siirtynyt liikelaitoksen palvelukseen. Uutena ovat tulossa viestintätekniikkapalvelut (mm. puhelin- ja yhteyskeskuspalvelut). Liikelaitos on Keski-Suomen terveydenhuollon alueellinen toimija, joka vastaa potilastietojärjestelmien yhtenäistämisestä, aluetietojärjestelmän raken- 10 Sairaalaviesti 2/2009

11 tamisesta ja ylläpidosta sekä liittymisestä kansallisiin palveluihin koko Keski-Suomen julkisen terveydenhuollon osalta. KOHTI KANTAA Sairaanhoitopiirissä on aloitettu valmistelutyö kansallisiin palveluihin liittymiseksi. Neljä vuotta kestänyt potilastietojärjestelmän uusiminen on saatu päätökseen. Effica-potilaskertomus on ollut käytössä alkaen ja potilashallinto sairaanhoitopiirin laajuisena maaliskuun alusta Käyttäjiä on yhteensä noin Keväällä käynnistettiin KSshpKanTa-hanke, jossa otetaan käyttöön Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kaikissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä kansalliset arkistopalvelut (KanTa). Hankkeen tehtävänä on yhtenäistää ja päivittää kansallisten määrittelyjen mukaisiksi alueen potilastietojärjestelmät (AlueEffica, AluePegasos, Mediatri) ja liittää ne kansalliseen terveysarkistoon, ottaa käyttöön sähköinen lääkemääräys, Valviran toimikortti ja sähköinen allekirjoitus sekä kehittää tietoturvaa ja tietojärjestelmäympäristöjä ja sertifioida ne. Keski-Suomessa on jo viiden vuoden ajan ollut päämääränä aluearkistoon perustuva aluetietojärjestelmäarkkitehtuuri (kuva 1), jonka rakenne on pääperiaatteiltaan kestänyt vuosien saatossa. Nyt aluearkiston pilotointi on alkanut. Aluearkistoratkaisua puoltaa tosiasia, että suurinta osaa potilastiedoista käsitellään alueen sisällä ja vain murto-osa potilastiedosta liikkuu yli sairaanhoitopiirin rajojen. Toimintansa lopettavien rekisterinpitäjien potilastiedot on tarkoitus tallettaa aluearkistoon, josta ne ovat selaimella katseltavissa. Vastaavasti alueella käytössä olevien erimerkkisten potilastietojärjestelmien potilastietojen ristiinkatselu yli organisaatiorajojen hoidetaan aluearkiston kautta. Näin mahdollistetaan keskeneräisten potilastietojen näkyminen alueella. Aluearkistoa käytetään myös erilaisten potilastietojen käsittelyyn liittyvien sähköisten lomakkeiden arkistointiin ja lomakkeet ovat käytettävissä suoraan potilastietojärjestelmistä. Lisäksi alustava suunnitelma on, että aluearkisto toimii KanTa-liittymäpalveluna, jolloin sairaanhoitopiiristä on yksi standardiliittymäpinta KanTa-arkistoon ja reseptikeskukseen. Potilastietojen siirto eri potilastietojärjestelmistä Kan- Ta-arkistoon ja vastaavasti myös sieltä haku tapahtuu aluearkiston liittymäpalvelun kautta. Aluearkistoon on Kuva 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aluearkkitehtuuri Sairaalaviesti 2/

12 myös mahdollista rakentaa suostumus- ja varmistusasiakirjojen sekä lokitietojen käsittely ja sitä voidaan hyödyntää myös kansalaisten sähköisten palvelujen toteuttamisessa. Perusideana on, että mahdollisimman suuri osa KanTa-palveluihin liittymiseen tarvittavasta sanomanvälitys-, suostumustenhallinta- ym. toiminnallisuudesta toteutetaan perusjärjestelmien ulkopuolelle. YHTENÄINEN KANTA-LIITTYMÄRATKAISU Taas kerran näyttää olevan se tilanne, että joka puolella suunnitellaan omia teknisiä ratkaisuja ja malleja KanTa-palveluihin liittymiseksi. Vaarana on, että liittymärajapinnat ja suostumuskäsittelyt ym. piilotetaan jokaisen potilastietojärjestelmän syövereihin ja jokainen ohjelmistotoimittaja toteuttaa ne omalla tavallaan. Tuloksena on monimutkaisia toteutuksia, kalliisti ylläpidettäviä ja hallitsemattomia ratkaisuja. Onko tähän näinä aikoina varaa? Nyt tarvitaan nopeasti järki käteen ja mahtikäsky jostakin, että pikaisesti määriteltäisiin ja myös toteutettaisiin yhteinen kansallinen KanTa-liittymäpalvelun arkkitehtuuri. Kaikille kehittämiskonsortioille sopiva ratkaisu on kyllä löydettävissä. Katse kääntyy KunTo-toimistoon. Mikä ihmeen KPP? Erkki Rosala, laskentaekonomi, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuinka paljon yhden lonkkamurtumapotilaan hoito aiheuttaa keskimäärin kustannuksia sairaanhoitopiirille? Miten paljon hoitojakson kustannukset vaihtelevat erilaisten potilasryhmien välillä? Miten eri hoitomenetelmien käyttö vaikuttaa kustannuksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kustannuslaskennan kehittämisprojektilla. Lyhenne KPP muodostuu sanoista Kustannus Per Potilas. Sanat kuvaavat projektin keskeistä päämäärää. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osuus kustannuksista voidaan kohdistaa potilaskohtaisesti. Potilaskohtainen tieto mahdollistaa hoitoprosessien ja hoitokäytäntöjen arvioinnin, paitsi käytettyjen suoritteiden, myös aiheutuneiden kustannusten näkökulmasta. Tietoja voidaan tarkastella summatasolla esimerkiksi DRG -tuotteiden, diagnoosien, toimenpiteiden tai vaikkapa kuntien näkökulmasta. Kun potilas tulee sairaalaan hoidettavaksi, hänestä kirjataan hoitojakson aikana valtava määrä tietoa eri tietojärjestelmiin. Henkilötietojen lisäksi tallennetaan tietoja siitä, mikä potilasta vaivaa, millaista hoitoa hänelle on annettu, millaisia tutkimuksia ja toimenpiteitä on tehty, millainen on potilaan hoitoisuus jne. KPP:n ideana on kytkeä potilaan hoitojaksoon myös kustannustieto. Hoitojakson kustannus muodostuu tehtyjen toimenpiteiden ja niiden omakustannusarvojen (OKA) perusteella. Kerätty tieto tarjoaa mahdollisuuden tarkastella vaikkapa kaikkien keskisuomalaisten lonkkamurtumapotilaiden hoitoja keskimäärin. Kustannuslaskennan tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää niin toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä kuin palveluiden hinnoittelussa. Lisääntyvä kilpailu, oma tuotanto vs. ostopalvelujen käyttö tarvitsevat nekin tarkempaa kustannustietoa. Toimintolaskennan tuloksena saadaan, suoritteiden OKA-hinnastojen lisäksi, uutta tietoa yksikön toiminnoista ja niiden välisistä suhteista. Kyse oli mittavasta kehittämisprojektista. KPP-projekti käynnistyi lokakuussa 2004 ja päättyi keväällä Välittömäksi työpanokseksi on arvioitu neljä henkilötyövuotta. Projektilla oli noin 1,5 vuotta kokoaikainen projektisihteeri, muuten projekti on tehty muun työn ohella. Kolmessa työryhmässä oli yli 20 henkilöä, niin kliinisen toiminnan, sisäisten palveluyksiköiden, talouden kuin tietohallinnon asiantuntijoita. Yhteisen ymmärryksen hakeminen käynnistyi kustannuslaskennan käsitteiden määrittelyllä. Laskentamallin osalta päädyttiin toimintolaskennan soveltamiseen. Toimintolaskennassa kustannukset kohdistetaan kahdessa vaiheessa: ensin toiminnoille ja toiminnoilta edelleen suoritteille. Malli pyrittiin pitämään karkeana niin, että se olisi jatkossa kohtuullisella työllä ylläpidettävissä. Kaikissa yksiköissä sovellettiin toimintolaskentaa. Näin pystyimme yhtenäistämään laskentakäytäntöjä. Yhtenä lähtökohtana oli, että laskennassa hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa ja nykyisiä tietojärjestel miä. Käytännössä laskentatyö käynnistyi talousosaston ja yksikön yhteistyönä. Laskentamalli istutettiin yhdessä ko. yksikön toimintaan: määriteltiin toiminnot, suoritteet ja kohdistusperiaatteet. Tämän jälkeen talousosastolla kerättiin laskennan lähtötiedot ja varmistuttiin niiden oikeellisuudesta. Jos tieto ei löytynyt tietovarastosta, niin käytettiin kyselyä tai asiantuntija-arviota. Esimerkiksi lääkärityön kohdistuminen toiminnoille selvitettiin ajankäyttökyselyllä. Tieto muokattiin toimintolaskentaohjelman edellyttämään muotoon ja vietiin laskentajärjestelmään. Lopuksi laskennan tuloksia arvioitiin yhdessä yksikön johdon kanssa. Dokumentointi jätettiin talousosaston tehtäväksi. 12 Sairaalaviesti 2/2009

13 tuotettu kustannustieto mahdollistaa omien DRGpainojen laskennan RESURSSIT = TOIMINNOT = LASKENTAKOHTEET toteutuneet 1. kohdistus yksikön tekemistä 2. kohdistus kustannukset kuvaavat toiminnot suoritteet ryhmiteltynä (5-10 kpl) kustannuslajeittain suora kohdistus potilaaseen (esim. kalliit lääkkeet, proteesit) kytkentä potilaaseen *) P O T I L A S KSSHP:N OMIEN DRG-PAINO- KERTOIMIEN LASKENTA *) potilaaseen kytketään avohoitokäynti xx eur/käynti vuodeosastohoito yy eur/päivä laboratoriotutkimus zz eur/tutkimus leikkaustoimenpide cc eur/toimenpide lääkeannos ww eur/toimenpide... ==> kustannus per potilaan hoitojakso Kaavio 1. KPP-laskentamalli kirjaukset perusjärjestelmiin RIS Prima ajankäyttöselvitys, asiantuntija-arvio tms järjestelmien ulkopuolinen tieto tietovarasto LASKENNAN TIETOJEN ESIKÄSITTELY kustannuslaskenta (toimintolaskentaa soveltaen) potilaskohtainen tieto Kirjanpito kirjaukset perusjärjestelmiin RAPORTOINTI: toimintojen ja suoritteiden kustannukset (hinnastot) RAPORTOINTI Kaavio 2. Laskennan eteneminen Laskenta on tehty 26 yksikössä. Jokaiselle on näin muodostunut oma suoritteiden OKA-hinnastonsa. Seuraavassa on esimerkkejä suoritteista: hoitoisuuspisteen avulla kohdistetaan vuodeosaston hoitajatyön kustannukset; vaikeahoitoinen potilas saa paljon pisteitä ja myös paljon kustannuksia vuodepaikan kiinteä kustannus kattaa mm. lääkärityön kustannukset potilaskohtaiset sisäiset palvelut, kuten laboratoriotutkimukset, anestesia- ja leikkaustoimenpiteet Potilaskohtainen suoritekäyttö ja suoritteiden aiheuttamat kustannukset ovat raportoitavissa raportointioh- jelmistolla. Hoitopäivittäin voidaan tarkastella, mitä suoritteita potilaan hoidossa on tarvittu ja mitkä ovat suoritteiden kustannukset. Samoin voidaan analysoida hoitokäytäntöjä ja hoidon kustannuksia. Laskentamalli on valmis, mutta laskennan yksityiskohtien viilaaminen jatkuu. Laskentaa tulisi pystyä standardoimaan ja laskennan tietojen esikäsittelyä ja tietojen siirtoa automatisoimaan. Peruskirjauksen laadun parantuminen helpottaisi tietojen esikäsittelyvaihetta. Projekti on ensimmäisiä potilaskohtaisen kustannuslaskennan toteutuksia. Laskenta on herättänyt valtakunnallista mielenkiintoa ja sitä on esitelty useissa eri tilaisuuksissa. Sairaalaviesti 2/

14 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelu- ja toimipaikkahakemisto rakennetaan hyödyntäen alueellisen koodistopalvelimen tietoja Arja Juutilainen, järjestelmäasiantuntija, Liikelaitos MediKes, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri uudistaa kaikkien verkkopalveluidensa toimipaikka- ja palvelutiedot rakentamalla samalla kertaa Internet-, ekstranet- ja intranetsivustoille koodistopalvelimen palveluluokitukseen ja organisaatiorekisteriin perustuvan palvelu- ja toimipaikkahakemiston. Sairaanhoitopiirin Internet-sivuilla vierailee kuukausittain noin kävijää. Potilaat, läheiset, opiskelijat ja kollegat etsivät sivuilta monenlaista tietoa. Mitä paremmin palvelut ja yhteystiedot on kuvattu, sen paremmin voimme vastata tiedon löytymiseen. Ajantasaiset ja yhdenmukaiset sivut antavat osaltaan mielikuvan palvelutasostamme. Myös omassa organisaatiossamme on usein ongelmana, että emme tiedä, mitä muissa yksiköissä tehdään tai miten toimitaan. Varsinkin uudet työntekijät tarvitsevat tietoa toisen osaston toiminnasta tai käytännön asioista yleisestikin. Terveyskeskusten ja sosiaalitoimen ammattilaisia auttaa myös heidän työssään, kun ajantasaiset tiedot sairaanhoitopiirin palveluista ja toimipaikoista löytyvät alueen ekstranetistä. VERKKOPALVELUKOKONAISUUS Sairaanhoitopiirin verkkopalvelukokonaisuus koostuu Internet-sivuista, ekstranetistä ja intranetistä. Internetsivujen ylläpito on pääosin hajautettu yksiköihin. Jokaisella yksiköllä on nimetyt sisällöntuottajat ja vastuu sivustoista on omistajilla. Yleensä joka erikoisalalla tai vastuualueella on ylilääkäri/ylihoitaja, muu esimies tai työryhmä, joka toimii omistajana. Ekstranettinä on terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Intermetso. Intermetso tunnettiin aikaisemmin nimellä MediKes. Tämä olikin Suomen ensimmäinen terveydenhuollon yhteisöverkko, joka avattiin jo vuonna Tietohallinnon liikelaitos MediKesin aloitettua toimintansa, oli tarpeen erottaa yhteisöverkon nimi liikelaitoksen nimestä, MediKesistä tuli Intermetso. Intermetson käyttäjiä ovat sairaanhoitopiirin lisäksi Keski-Suomen kaikkien terveyskeskusten henkilökunta, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön henkilökunta, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan opettajat, puolustusvoimien Keski- Suomen yksiköiden terveydenhuollon ammattilaiset sekä uusimpana Jyväskylän Sotainvalidien Sairaskodin henkilökunta. Intermetso on saanut vuoden 2007 lopulla rinnalleen Keski-Suomen sosiaalialan ammattilaisten yhteisöverkko Sonetten. Terveydenhuollon ammattilaisilla on pääsy sosiaalialan ammattilaisten yhteisöverkkoon ja päinvastoin. Kaikille käyttäjille yhteisiä osia ovat palvelut, toimipaikat, yhteystiedot ja kirpputori. Käyttäjiä Intermetso/Sonette verkkoyhteisöllä tulee olemaan yhteensä noin , kun kaikki sosiaalihuollon tunnuksetkin on saatu luotua. Sairaanhoitopiirin intranet Santraan kirjaudutaan Intermetso/Sonette-kirjautumissivulta, käyttäjän aloitussivuna vain on Santra. Santra-käyttäjillä on pääsy Intermetsoon ja Sonetteen. Samoin kirjaudutaan muiden organisaatioiden intranetteihin (Saarikka, Jämsä), jotka järjestelmässä ovat. Yhteisöverkosta kehittyy kattava alueellinen terveyden- ja sosiaalihuollon yhteystietopankki käyttäjä-, palvelu- ja toimipaikkatietoineen. Koska eri sivustot sijaitsevat samassa julkaisujärjestelmässä, ylläpitäjät voivat tuottaa käyttöoikeuksiensa puitteissa sisältöä saman ylläpitoliittymän kautta periaatteessa vaikka kaikkiin sivustoihin yhdellä kertaa. Järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Liikelaitos MediKes. Se on toteutettu Fujitsu Services Oy:n NetCommunity-julkaisujärjestelmällä. PALVELU- JA TOIMIPAIKKAPROJEKTI Palveluhakemiston tekeminen on aloitettu syksyllä 2008 palvelu- ja toimipaikkaprojektissa. Projektissa rakennetaan ensi vaiheessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palveluhakemisto julkisille verkkosivuille (www.ksshp.fi), terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Intermetsoon ja sairaanhoitopiirin intranet Santraan. Projekti päättyy näillä näkymin syyskuun 2009 lopussa. Myöhemmin harkitaan mahdollisuudet tehdä alueen terveyskeskusten palvelu- ja toimipaikkahakemisto samaan ympäristöön. Kun sosiaalialan palveluluokitus aikanaan valmistuu, on meillä valmis järjestelmä, joka mahdollistaa tarvittaessa palveluhakemiston laajentamisen myös sosiaalipalveluihin. Projekti on vaiheistettu seuraavasti: 1. Koodistopalvelin ja liittymien rakentaminen julkaisujärjestelmään 2. Palveluiden kuvaaminen yhteistyössä sairaanhoitopiirin yksiköiden kanssa 14 Sairaalaviesti 2/2009

15 3. Koodistopalvelimesta siirtyvien toimipaikkatietojen täydentäminen ja lisätietojen tekeminen julkaisujärjestelmässä yhteistyössä ylläpitäjien kanssa. KOODISTOPALVELIN MUKAAN RATKAISUUN Projektin alkaessa julkaisujärjestelmässämme oli jo valmiina pohja toimipaikkatietojen eli osastojen, poliklinikoiden ja muiden yksiköiden yhteystietojen tekemistä varten. Samoin meillä oli sivupohja, jolla olisimme voineet tehdä palvelukuvauksia. Päätimme kuitenkin odottaa terveydenhuollon valtakunnallisen palveluluokituksen valmistumista ennen palvelukuvausten tekemistä ja ottaa toimipaikkatietojen pohjaksi sairaanhoitopiiriin hankittavan alueellisen koodistopalvelimen organisaatiorekisterin. Palveluhakemisto tulee perustumaan nyt siis valtakunnalliseen terveydenhuollon palveluluokitukseen, jota täydennetään tarvittaessa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisella koodistopalvelimella ylläpidettävällä palveluluokituksella. Osa toimipaikkatiedoista saadaan koodistopalvelimella sijaitsevasta sairaanhoitopiirin organisaatiorekisterin tunniste- ja kuvailutiedoista. Tarpeen mukaan tietoja täydennetään julkaisujärjestelmässä. Samoin tietoihin ylläpitäjät lisäävät ns. saatavuustiedot, jotka vaihtelevat yksiköstä, osastosta tai poliklinikasta riippuen. Kun ylläpidämme koodistopalvelimella organisaation perus- ja palvelutietoja, saamme yhteen paikkaan päivittämällä (mm. yksiköiden nimet, osoitetiedot, puhelinnumerot, palvelut jne.) muutokset ajantasalle julkaisujärjestelmään ja myöhemmin myös muihin tietojärjestelmiin, jotka tulevat hyödyntämään koodistopalvelinta. Ongelmana oli ja on jossain määrin vieläkin organisaatiorekisterin (sote-rekisteri) tietokenttämääritysten puuttuminen. Sairaanhoitopiirimme oli vuonna 2004 alkaneessa toimipaikkarekisterihankkeessa (ISO/ OID) pilottina ja siksi meillä oli koko sairaanhoitopiirin kattava toimipaikkarekisteri OID-tunnuksineen. Vertasimme tätä toimipaikkarekisteriä Stakesin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioyksikkörekisterin tunniste- ja kuvailukenttien lausuntopyyntöön, joka tuli sairaanhoitopiireihin marraskuussa Päätimme lähteä projektissa liikkeelle vertaamalla, mitkä tietokentät em. rekistereissä olivat niitä, jotka olisivat yhteisiä julkaisujärjestelmämme toimipaikkadokumentin kanssa, mm. nimi, puhelin- ja osoitetiedot. Ydinpalvelut ja Muu palveluntarjonta ovat kenttiä, joilla toimipaikat ja palvelut liitetään toisiinsa. Toi- Kuva 1. Koodistopalvelimen tietoja hyödyntäen tehdään palvelu- ja toimipaikkahakemistot ensi vaiheessa sairaanhoitopiirin Internet-, ekstranet- ja intranetsivuille. Sairaalaviesti 2/

16 mipaikkarekisterin ja lausuntopyynnön kenttien pohjalta teimme liittymää varten testiorganisaation alueelliselle koodistopalvelimelle. Koodistopalvelimen luokittelut integroidaan Net- Community-julkaisujärjestelmään yhteistyössä julkaisujärjestelmän toimittajan Fujitsu Services Oy:n ja CodeServer toimittajan Datawell Oy:n kanssa. Olemme projektissa nyt vaiheessa, jossa organisaatiotietojen siirto alueelliselta koodistopalvelimelta julkaisujärjestelmään toimii. Vastaanottavaan julkaisujärjestelmään tehdään vielä jonkin verran muutoksia; mm. lisätietojen syöttömahdollisuus toimipaikan palveluihin liittyen. Täydennämme myös alueellisella koodistopalvelimella organisaatiorekisteriä ja tarpeen mukaan palveluita alueellisilla palveluilla. Kun kaikki tekniset kysymykset on ratkaistu, täydennämme erikoisala kerrallaan ylläpitäjien kanssa tiedot julkaisujärjestelmässä ja tuotamme ne verkkopalveluihimme. Tavoitteenamme on, että ennen kuluvan vuoden kesälomakautta saisimme palvelu- ja toimipaikkahakemiston valmiiksi ainakin psykiatrian osalta. Tämän jälkeen jatkamme yhdessä ylläpitäjien kanssa erikoisala kerrallaan. Käyttäjille ja tiedon hakijoille uudistus tulee näkymään niin, että sairaanhoitopiirin palvelut ja toimipaikat löytyvät joko palveluhakemiston tai toimipaikkahakemiston avulla. Palveluiden kautta haettaessa käyttäjä saa tiedot myös palvelua tarjoavista toimipaikoista ja toisaalta toimipaikkahakemiston kautta haettaessa käyttäjälle listautuu toimipaikkatietojen lisäksi kyseisen toimipaikan tarjoamat palvelut. Toimipaikkatietoihin lisättävällä ns. saatavuustiedolla kerrotaan tarkemmin, kenelle palvelu on tarkoitettu, annetaan muita hoitoon/palveluun liittyviä tietoja, asiakkaan opastustietoja jne. Sama tieto tuotetaan yhdellä kertaa kaikille sairaanhoitopiirin verkkosivuille: Internetiin, ekstranettiin ja intranetiin. Ammattilaisille tarkoitettu tieto voidaan lisäksi erikseen rajata niin, että osa tiedoista näkyy vain ekstranetissä (Intermetso) ja intranetissä (Santra), ei www-sivuilla. Jos kiinnostuksesi heräsi, saat lisätietoja asiasta Liikelaitos MediKesin projektipäällikkö Arja Juutilaiselta, sp. puh Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kokoaa laadunhallinnan erilliseen portaaliin Salama-projekti käynnissä vuosina Asko Rytkönen, hankkeen projektipäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kokoaa laadunhallinnan erilliseen portaaliin. Käynnissä olevan strategisen projektin (2008,2009) tavoitteena on saavuttaa sairaanhoitopiirissä laadunhallinnan taso, joka täyttää kansallisesti hyväksytyt palveluntuottajan ja tilaajan kriteerit ja alan määrittelemät erilliset laatukriteerit. Tavoite on, että sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus ja valmiudet hakea laaduntunnusta tai sertifiointia mahdollisesti jo vuonna Tarkoitus on rakentaa laadunhallintajärjestelmä, joka on rakenteeltaan mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen. Tavoite on, että sairaanhoitopiirin johto on sitoutunut laadunhallintajärjestelmään ja myös vastuualueet kokevat laadunhallinnan aivan normaaliksi varsinaiseen toimintaan ja johtamiseen liittyväksi asiaksi. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laadunhallinnan hanke painottaa erityisesti kliinisen toiminnan laatua. Tammikuussa 2009 on julkaistu kansallinen potilasturvallisuusstrategia vuosille , jossa luodaan puitteet ja tavoitteet potilasturvallisuuden kehittämiselle. Potilasturvallisuus ja sen kehittäminen nähdään Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kiinteänä osana koko laadunhallinnan kehittämistä. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA JA TAUSTA Sairaanhoitopiirissä on tiedostettu, että laadunhallintajärjestelmä tarvitaan tärkeäksi työkaluksi laadunhallinnan toteuttamiseksi potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa sekä niihin liittyvissä erilaisissa tukipalveluissa. Erityinen painoarvo laatujärjestelmän kehittämisessä on potilasturvallisuudesta huolehtiminen. Tämän varmistamiseksi on keskeistä virheettömästi toteutettu hoito, joka annetaan tarkoituksenmukaisesti ja oikeaan aikaan. Laatufilosofioiden mukaisesti laadunhallintajärjestelmä on väline jatkuvaan toiminnan parantamiseen. Toivomme, että laadunhallintajärjestelmällä sairaanhoitopiiri palvelujen tuottajana pystyy paremmin osoittamaan, kuinka laadukasta tutkimus ja hoito on ja millaista palvelu on ja miten asiakkaat sen kokevat. Laatuohjaus on ulotettava myös ulkopuolelta os- 16 Sairaalaviesti 2/2009

17 tettaviin palveluihin. Tämä ulkoa hankittava osuus on koko ajan kasvamassa hoidon vaativuuden lisääntyessä. Ulkopuolisen tuottama palvelu on nivottava kiinteästi sairaanhoitopiirin laatujärjestelmään ja sovittava yhteisistä menettelytavoista. Erityisesti kliinisen laadun raportointia on parannettava. Olemme kehittäneet tähän tarkoitukseen soveltuvan työkalun (ns. Palvelutasosopimus), jota on mahdollista ulkopuolisten ostojen ohella käyttää myös sairaanhoitopiirin sisällä. Kehittämämme sopimisen malli on yksinkertainen ja käytäntöön hyvin soveltuva. Se on tavallaan lisä ja jatkoa Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä jo vuosia käytössä olleelle sopimusohjausmenettelylle. ESISELVITYS Laadunhallinnan projekti on ollut toiminnassa noin 1,5 vuotta. Alkuvaiheessa tehtiin monenlaisia perusselvityksiä, kun puntaroitiin millaista laadunhallintaa oikein tarvitaan. Tavoitteenamme oli konkreettinen laadunhallinta, joka keskittyisi kliinisen laadun hallintaan, seurantaan ja parantamiseen. Kaikki laatuun ja sen kehittämiseen liittyvät asiat on nivottava toiminnan kehittämiseen, seurantaan ja erityisesti toimintaprosessien kehittämiseen. Laatu kuuluu normaaliin johtamiseen ja esimiesten vastuulle. Se kuuluu organisaation jokaisen työntekijän vastuulle. Emme ole luomassa mitään erillistä laatuorganisaatiota emmekä missään tapauksessa uusia laatuvakansseja. Tarvitsemme kuitenkin jonkinlaisen rungon ja viitekehyksen (teorian) laadunhallinnan järjestelmän rakentamistyössä. Valitsimme tähän Euroopan laatupalkintomallia muistuttavan kehikon, ns. CAF-mallin mukaisen jaottelun. CAF-malli on kehitetty Euroopan Unionin jäsenmaiden välisessä verkostossa (EUPAN European Public Administration Network). Myös terveydenhuollon alalta löytyy esimerkkejä mallin soveltamisesta, myös Suomesta. CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työvälineeksi erityisesti julkisen sektorin organisaatioiden suorituskyvyn arviointiin ja kehittämiseen. CAF on itsearviointityökalu, jolla on neljä päätavoitetta: 1. Helpottaa laatujohtamisen menetelmien käyttöönottoa julkisella sektorilla. Itsearviointi on keskeinen osa klassista PDCA -kehittämissykliä (PDCA= suunnittele (plan), toteuta (do), arvioi (check), kehitä (act). 2. Auttaa paikantamaan julkisen sektorin organisaatioiden vahvuuksia ja parantamisalueita. 3. Yhdistää erilaisia käytössä olevia laadunhallintamenetelmiä. 4. Edesauttaa julkisen sektorin organisaatioiden vertailukehittämistä (benchmarking). Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä olemme muokanneet CAF-mallia omiin tarpeisiimme. Kuitenkin CAF-mallin kaikista yhdeksästä (9) arviointialueesta on tarkoitus muovata kehikko, jolle laadunhallintamallimme perustuu. Kaikki tutkimuksesta ja hoidosta vastuussa olevat toimintayksiköt tulevat laadunhallintaa rakentaessaan suorittamaan CAF-mallin mukaisen arvioinnin ja sitten laittamaan arvioinnin tuloksena laadunhallinnan puuttuvat tai puutteelliset osat kun- CAF TOIMINTA TULOKSET Henkilöstön johtaminen Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja toiminnan suunnittelu Prosessit ja muutosjohtaminen Asiakas- ja kansalaistulokset Keskeiset suorituskykytulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Kaavio. CAF-mallin arviointialueet. Sairaalaviesti 2/

18 toon projektissa määriteltävän laadunhallinnan järjestelmän rakenteen mukaisesti. Itsearvioinnin tarkoitus on löytää ne alueet, joihin kukin vastuualue omassa kehittämistyössään erityisesti joutuu panostamaan. Itsearviointi on hyödyllistä uusia aika ajoin, esimerkiksi 2 3 vuoden välein tai tiuhemminkin. Koko organisaation tasolle (sairaanhoitopiiri) olemme jo suorittaneet tämän arvioinnin aivan tämän projektin alkutaipaleella, syksyllä Arviota tehdessä kiinnitettiin koko sairaanhoitopiirin tasolla huomiota seuraaviin asioihin: Mitä yhteisiä ohjaus-, laatu- ja toiminnan hallintajärjestelmiä on käytössä sairaanhoitopiirissä. Mitä eri ohjaus-, laatu- ja toiminnan hallintajärjestelmiä on käytössä sairaanhoitopiirin yksiköissä. Kriittisiksi koetut vastuu- ja toiminta-alueet. Mittausjärjestelmät, mitä olemassa ja mitkä käytettävissä. Laadunhallintaan sidoksissa olevat hankkeet. Soveltuva laatuverkoston malli sairaanhoitopiirille. LAADUNHALLINNAN ORGANISAATIO (= NORMAALI TOIMINTAORGANISAATIO) JA STRATEGINEN PROJEKTI Laadunhallintaa ja sen kehittämistä sekä ylläpitoa tullaan koordinoimaan sairaanhoitopiirin keskushallinnosta. Vastuu laadunhallintajärjestelmän kokonaisuudesta on sairaanhoitopiirin johdolla. Laadunhallintajärjestelmää tulee projektin jälkeen koordinoimaan keskushallinnossa siihen erikseen nimettävä vastuuhenkilö. Kehittämisvaiheen (so. kehittämisprojektin) aikana muodostetaan sairaanhoitopiirin laadunhallinnan organisaation malli, toimintaperiaatteet ja verkosto. Laadunhallinnan kehittäminen on Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä organisoitu strategiseksi kehittämisprojektiksi (v. 2008,2009). Projektilla on ohjausryhmä, jota johtaa johtajaylilääkäri Jukka Puolakka ja siinä on edustajat kaikilta toimialueilta ja keskushallinnosta. Projektia käytännössä työstää projektiryhmä, johon kuuluvat kehittämispäällikkö Asko Rytkönen projektipäällikön roolissa, tutkimuskoordinaattori Eija Viljanen projektin koordinaattorina ja laatupäällikkönä sekä ulkopuolisena asiantuntijana DI, tutkija Marko Helenius Teknillisestä Korkeakoulusta. Projektia toteutetaan kahdessa pilotissa, joiksi valittiin päivystysalue (Nova) ja silmäyksikkö. Näissä kehitetään vastuualueen oma laadunhallinnan järjestelmä lähes samanaikaisesti, kun tehdään sairaanhoitopiirin yhteistä osuutta. Pääosin laadunhallinnan kehittäminen etenee omana työnä emmekä ole valinneet mitään laatujärjestelmän erillistä toimittajaa, sillä sairaanhoitopiiri on hankkinut keskeisille avainhenkilöille varsin perusteellisen laatukoulutuksen (MQ). Itse olen osallistunut jo 90-luvulla laatukoulutukseen niin Suomessa kuin ulkomaisissa yhteyksissä, ensisijaisesti Englannissa Kings Fund -säätiössä. AIKATAULU JA VAIHEISTUS Laadunhallintajärjestelmän suunnittelu aloitettiin syyskuussa 2007 ja projekti on edennyt ja etenee vaiheittain seuraavasti: 1. (Syksy 2007) Esiselvitys sairaanhoitopiirin laatukäytäntöjen nykytilasta, soveltuvuudesta laatujärjestelmän osaksi ja projektisuunnitelman laadinta laatujärjestelmän toteutuksesta. 2. Toinen vaihe (tammikuu 2008 joulukuu 2009) Laadunhallinnan järjestelmän laadinta sairaanhoitopiirille. Laadunhallinnan järjestelmän käyttöönotto pilottiyksiköissä. Laatujärjestelmän käyttöönotto aloitetaan koko sairaanhoitopiirin laajuisesti. 3. Kolmas vaihe ( ) Asteittainen laatujärjestelmän käyttöönotto sairaanhoitopiirissä, täysimittaisena käytössä vuoden 2011 lopussa. Laaduntunnustus / sertifiointi. KOULUTUS JA JATKOSUUNNITELMA Tarkoituksena on järjestää tarpeellinen laadunhallinnan koulutus, (HQ) asteittain vuosina Tarkoitus on kouluttaa keskeiset laadunhallinnan työssä ja/tai laadunhallinnan verkostossa toimivat henkilöt. Kolutukseen kuuluisi kehittämisprojektin ohjattu läpivienti omassa organisaatiossa. Koulutus räätälöidään sairaanhoitopiirin laadunhallinnan tarpeisiin. Projektin loppuraportin yhteydessä esitetään suunnitelma laatujärjestelmän käyttöönoton jatkotoimenpiteistä vuosille LAADUNHALLINNAN PORTAALI VALMISTUMASSA TÄNÄ KEVÄÄNÄ SALAMA -projektissa ollaan valmistelemassa erillistä portaalia laadunhallinnan käyttöön. Laatujärjestelmästä tulee virtuaalinen perinteisen paperijärjestelmän asemesta. Portaali on erillinen tietojärjestelmä, joka kokoaa sairaanhoitopiirin laadunhallinnan yhdeksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi projektissa työn alla oleva Sairaanhoitopiirin laadunhallinnan käsikirja sisältyy portaaliin. Kullekin vastuualueelle varataan oma sivusto, johon vastuualue kokoaa oman Toimintakäsikirjan ja käytännön työtä ohjaavat dokumentit ja muun tarpeellisen materiaalin. Kaikkien vastuualueiden toimintakäsikirjojen ja portaalin rakenne tullaan määrittelemään standardiksi. Näin kaikki vastuualueet noudattavat samaa rakennetta ja laadunhallinta muodostuu sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä mahdollisimman yhtenäiseksi. Laadunhallinnan portaalista tulee olemaan lukuisia linkkejä alkuperäisiin ohjeistuksiin ja dokumentteihin. Nämä sijaitsevat joko portaalissa tai muualla sairaanhoitopiirin sisäisessä tietoverkossa (intranet). 18 Sairaalaviesti 2/2009

19 Laadunhallinnan kehittäminen on pääasiassa kokoamatyötä ja portaalin kannalta erilaisten linkitysten rakentamista. Näin toteutettuna laadunhallinta ei ole erillinen osio, vaan sen on tarkoitus tukea juuri käytännön työtä, seurantaa ja johtamista. Järjestelmä tarvitsee tuekseen mahdollisimman tosiaikaisen modernin johdon raportoinnin, johon toiminnan ja talouden seurantatiedon ohella tulee liittää myös laadun seurantaa; erilaisia laatumittareita esimeriksi HaiPro -ilmoitukset tai jatkuva asiakastyytyväisyyden seuranta ja erilaiset kehitteillä olevat kliinisen laadun, potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden mittarit. Näiden keskeisten mittareiden tulee myös olla vertailtavissa eri toimijoiden kesken, joten ainakin kansallisen tason benchmarking -toiminnan aikaansaaminen on tärkeää ja hyödyllistä. Toivottavaa olisi, että Suomessa saataisiin kehitettyä myös joitain keskeisiä erikoissairaanhoidon kliinisen laadun vakiomittareita, jotka voisivat olla kansallisen vertailun osana. Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kansallinen struktuuri on merkittävin hoitotyön kehittämishanke hoitajan työssä Järjestelmäasiantuntija Tapio Ala-Hiiro, MediKes, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Projektityöntekijä Satu Pitkänen, MediKes, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Terveydenhuollon yksiköiden siirtyminen kansallisten vaatimusten mukaiseen sähköiseen hoitotyön kirjaamiseen edellyttää johdon sitoutumista hoitotyön kehittämiseen sekä henkilökunnan teoriakoulutuksen järjestämistä ennen varsinaisen teknisen käyttöympäristön käyttöönottoa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin pilottiyksiköiden kokemusten mukaan hoitotyön ydintietojen kirjaaminen kansallisen struktuurin mukaisesti lisää hoidon suunnitelmallisuutta, selkiyttää ja jäntevöittää kirjaamista sekä yhdenmukaistaa kirjaamiskäytänteitä. Muutosprosessin aikana kirjaamisen juridiikka parantui ja keskusteluun nousi kirjaamisen sisällön arvottaminen. Käyttöönoton alkuvaiheessa uuden teoreettisen lähestymistavan omaksuminen ja siirtyminen paperimaailmasta sähköiseen rakenteiseen kirjaamiseen edellytti oppimista, harjoittelua ja yhteisten pelisääntöjen luomista. Tällä hetkellä sairaanhoitopiirin viidessä sairaalassa on laajassa käytössä yksi yhteinen kirjaamismalli ja -alusta, joka perustuu hoitotyön kirjaamisen kansalliseen struktuuriin. Potilaan siirtyessä yksiköstä toiseen voidaan hoitotyön sähköisesti tallennettua suunnitelmaa suoraan hyödyntää jatkohoitoyksikössä. Potilaan hoitotyön suunnitelma on myös hyvänä apuna uuden työntekijän perehdytyksessä sekä hoidon jatkuvuuden turvaamisessa niissä tilanteissa, joissa henkilökuntaa liikutellaan yksiköstä toiseen resurssitarpeen mukaan. HOITOTYÖN YDINTIEDOT voimaan astunut laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn periaatteista edellyttää, että kaikissa sähköisissä potilasasiakirjajärjestelmissä on otettava käyttöön ydintietomääritysten mukaiset tietorakenteet. Ydintiedoilla tarkoitetaan potilaan keskeisiä terveyden- ja sairaanhoidon tietoja, joiden on oltava kaikissa kertomusjärjestelmissä määritellyllä tavalla, jotta niiden sähköinen arkistointi kansalliseen potilastietoarkistoon onnistuu. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kansalliseksi tavoitteeksi, että potilaan hoitotyön ydintiedot kirjataan sähköisesti kansallisesti sovitun mallin mukaisesti. Hoitotyön ydintietoja ovat hoidon tarve, hoitotyön toiminnot, hoidon tulokset, hoitoisuus ja hoitotyön yhteenveto. Hoitotyön sisällön kirjaaminen hoitoprosessin eri vaiheissa tapahtuu luokituksista valittavilla otsikoilla, joita täydennetään vapaalla tekstillä. Hoitotyön kirjaamisessa hyödynnetään hoitotyön ydintietoja ja FinCC -luokituskokonaisuutta, joka sisältää Suomalaisen hoidon tarveluokituksen SHTaL versio 2.0.1, Suomalaisen hoitotyön toimintoluokituksen SHToL versio ja Suomalaisen hoidon tulosluokituksen SHTuL versio 1.0. RAKENTEISEN KIRJAAMISEN PILOTOINTI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Keski-Suomen sairaanhoitopiiri osallistui Valtakunnallinen hoitotyön sähköinen dokumentointi -hankkeeseen (HoiDok ) ja Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot -hankkeeseen (HoiData ). Hankkeiden tavoitteena on ollut muun muassa kehittää kansallisesti yhtenäinen rakenteinen tapa kirjata hoitotyötä valtakunnallisesti määriteltyjen hoitotyön prosessin ydintietojen mukaan. HoiDokhankkeen tavoitteiden mukaiseen pilotointiin osallistui sairaanhoitopiiristä yhdeksän yksikköä neljältä erikoisalalta. Yksiköt edustivat psykiatriaa ja somatiikkaa, vuodeosastoja ja poliklinikoita. Kirjaamisen teknisenä alustana käytettiin sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmään (Effica) kehitettyä Hoitokertomusta (WHOI- Sairaalaviesti 2/

20 KE), jonka ensimmäinen versio saatiin tuotantoympäristöön joulukuussa Sovelluksen valmistumisen odottamisaika hyödynnettiin järjestämällä teoriakoulutusta ja case -harjoittelua pilottiyksiköissä. Hoitokertomus tuottaa moniammatillisen dokumentin, joka koostuu eri ammattihenkilöiden tekemistä potilaan hoitoon liittyvistä päivittäisistä merkinnöistä, joten myös kirjaamiskoulutus kohdennettiin kaikille niille ammattiryhmille, jotka osallistuvat potilaan hoitoon ja tekevät hoidosta merkintöjä potilaskertomukseen. Koulutuksessa perehdyttiin muun muassa sähköisen rakenteisen kirjaamisen malliin, kansallisista hankkeista tuleviin vaatimuksiin, kirjaamisen juridiikkaan sekä kerrattiin hoitotyön prosessia ja tutustuttiin FinCC -luokituskokonaisuuteen case -esimerkkien avulla. Koulutusten sisällöt ja määrät vaihtelivat jonkin verran yksiköittäin. Jokaiselle pilottiyksikölle oli nimetty vastuuhenkilö, joka yksikön esimiehen kanssa suunnitteli ja mahdollisti henkilöstön koulutukset. Lisäksi jokaisessa yksikössä oli nimettynä 1 2 kirjaamisen tukihenkilöä, joiden merkitys korostui erityisesti käyttöönoton alkuvaiheessa. Hoitokertomuksen sovelluskoulutukset (½ päivää) toteutettiin juuri ennen käyttöönoton alkamista. Yhdeksän pilottiyksikön käyttöönotot toteutettiin porrastetusti kahden kuukauden aikana (12/2006 2/2007). Yksiköt tekivät tarkan käyttöönottosuunnitelman, josta kävi ilmi muun muassa milloin käyttöönotto alkaa, minkälaisella volyymilla aloitetaan, mihin päivämäärään mennessä jokaiselle potilaalle perustetaan sähköinen hoitokertomus miten tukihenkilötoiminta toteutetaan. Seitsemän yksikköä saavutti tavoitteensa hyvin. Kahden yksikön osalta valmistautuminen oli riittämätöntä. Vuodeosastot pääsivät 2 4 kuukaudessa tilanteeseen, jolloin kaikille potilaille perustettiin sähköinen hoitokertomus. Poliklinikoilla tähän meni yli puoli vuotta. Pilotointipalautteiden perusteella voidaan todeta, että onnistunut käyttöönotto (siirtyminen rakenteiseen kirjaamiseen) edellyttää johdon tukea lähiesimiehen sitoutumista kehittämistyöhön lähiesimiehen ja vastuu- ja tukihenkilöiden välistä tiivistä yhteistyötä suunnitelmallisuutta ja realistisia aikatauluja tukihenkilötoiminnan järjestämistä syvällistä perehtymistä hoito(työn)prosessiin ja käytettäviin luokituksiin sekä kirjaamisen ideologiaan eri ammattiryhmien yhteistä näkemystä kirjaamisen mallista ja merkityksestä vanhasta kirjaamiskulttuurista poisoppimista toimivaa sovellusta Toukokuussa 2007 HoiDok -hanke toteutti kyselyn organisaatioiden käyttäjille tarve- ja toimintoluokitusten sisällöstä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä osallistui vain kaksi yksikköä, sillä kyselyyn osallistumisen kriteerinä oli viiden kuukauden käyttökokemus rakenteisesta kirjaamisesta. Tämän kyselyn perusteella tehtiin muutokset tarve- ja toimintoluokitukseen. Luokitusten kakkosversiot päivitettiin potilastietojärjestelmään vasta helmikuussa Rakenteisen kirjaamisen pilotoinnit kestivät syyskuun 2007 loppuun saakka. Hyvin nopeasti pilotointien alkuvaiheessa todettiin, että hoitokertomussovellus ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Käyttöliittymässä ja toiminnallisuudessa oli merkittäviä puutteita. Järjestelmätoimittajan saamien palautteiden ja Proxit -hankkeen Hoitokertomusryhmän työn perusteella määritettiin ne sovelluksen kriittiset kohdat, joihin olisi saatava korjaus lyhyellä aikataululla. Uusi korjausversio testattiin Jyväskylässä syksyllä 2007 Proxit Hoitokertomusryhmän toimesta. Testauksen lopputulemana korjausversio hyväksyttiin käyttöönotettavaksi. Käyttöliittymään oli tehty useita muutoksia, jotka vaikuttivat hoitokertomuksen luettavuuteen ja toiminnallisuuteen. Korjausversio asennettiin tuotantoympäristöön tammikuun alussa Syksyllä 2007 toteutettiin luokitusten sisältöä koskeva kysely uudelleen. Näitä palautteita hyödynnetään myöhemmin luokitusten kehittämisessä ja päivittämisessä. FinCC -luokituskokonaisuuden ylläpito siirtyy jatkossa Kuopion yliopiston terveystieteenlaitokselle. RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KÄYTTÖÖNOTON LAAJENTAMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Uuden korjausversion myötä käynnistettiin sairaanhoitopiirissä hoitokertomuksen käyttöönoton laajentaminen, jonka suunnitelmat oli laadittu kesällä Aikataulullisesti ajankohta oli hankala, sillä erittäin laaja Effica Potilashallinnon käyttöönotto oli edessä. Laajentamissuunnitelma päätettiin toteuttaa nopealla ja intensiivisellä aikataululla ennen Potilashallinnon koulutuksia ja käyttöönottoja. Syksyllä 2007 hoitokertomusinfoja pidettiin useampaan kertaan johdolle ja lähiesimiehille. Yksiköille lähetettiin yleistä ohjeistusta valmistautumisesta hoitokertomuksen käyttöönottoon ja yksiköiden vastuu- ja tukihenkilöille pidettiin teoriakoulutuksia. Koulutukset toteutettiin yksiköiden osastotunneilla ja kehittämispäivillä. Varsinaiset sovelluskoulutukset (neljä kouluttajaa) järjestettiin helmi-huhtikuussa Koulutuksia pidettiin kahdessa mikroluokassa, kaksi ryhmää päivässä, viitenä päivänä viikossa. Yksiköillä oli oma käyttöönottosuunnitel- 20 Sairaalaviesti 2/2009

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Arja Juutilainen - Liikelaitos MediKes 1 Esityksen keskeisin sisältö Keski-Suomen shp:n kaikille verkkopalvelusivuille

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa-kokonaisuus ja kunnat KanTa earkisto: kansallinen sähköinen arkisto- ja välityspalvelu potilasasiakirjoille eresepti ekatselu kansalaisen katseluyhteys omiin tietoihinsa perustuu lainsäädäntöön liittymisvelvoite

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön

Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Aluetietojärjestelmien migraatio kansallisten palveluiden käyttöön Pegasos - klusteri Terveydenhuollon atk-päivät Turku 29.-30.5.2007 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 Liittyminen eresepti-palveluun Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 eresepti-palveluun liittyjä eresepti-palveluun liittyjä on terveydenhuollon toimintayksikkö

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä 20140303 THL / OPER - Heikki Virkkunen; THL/TILU päivi mäkelä-bengs, Riikka Vuokko 1 Kanta koostuu kolmesta osakokonaisuudesta Sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii Kommentteja TAPAS-työhön Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii 3.11.2011 TAPAS + KANTA / Jari Porrasmaa 1 Esityksen sisältö 1. Kansallisen

Lisätiedot

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto 15.4.2014 Kanta-palveluiden käyttöönotto Psykologiliitto 15.4.2014 Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus ja hyödyntäminen VRK:n varmennepalvelut Valviran attribuuttipalvelu Valveri-rekisteri Lääketietokanta

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020. Anne Kallio STM Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset 2020 Anne Kallio STM Kansalliset linjaukset ja toimenpiteet 2012-2015 pääosassa jo tehtyjen linjausten toimeenpano KanTa-palveluiden

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

annakaisa.iivari@stm.fi 22.10.2009 Kattava

annakaisa.iivari@stm.fi 22.10.2009 Kattava annakaisa.iivari@stm.fi 22.10.2009 Kattava Miksi arkkitehtuuria pitää pohtia? Arkkitehtuurin ylläpito, muutostarpeiden havaitseminen ja reagointi Päästävä kestävään kehitykseen ja järkeviin migraatiopolkuihin,

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen 31.8.2014 Esityksen sisältö Potilastiedon arkiston tuotannon tilanne Kelan tarjoamat palvelut Yksityisen terveydenhuollon liittymisen tunnistetut

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston 2. vaihe

Potilastiedon arkiston 2. vaihe Potilastiedon arkiston 2. vaihe THL, Operatiivisen toiminnan yksikkö 24.8.2015 Potilas arkiston 2.vaihe / Paasitorni 26.8.15 1 Potilastiedon arkisto:julkinen terveydenhuolto 15.08.2015 7 Potilastietojärjestelmää

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi 15.5.2012 Terveydenhuollon Atk-päivät 1 TAUSTA KArkisto projekti 2008-2009

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN? Kauko Hartikainen Sähköiset tietojärjestelmät - apu vai uhka terveydenhuollossa? STAS ry:n seminaari 6.11.2008 PAPERINEN ARKISTO SORTUU DIGITAALISEN VALLANKUMOUKSEN

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö 1 Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Riitta Alkula 2 Esityksen sisältö Arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetila Arkkitehtuurimäärittelyt Määrittelyjen

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP 5.5.2015 Kiila yhteistyö Ari Pätsi 5.5.2015 Tavoitteita tulevaisuuden sote-palveluille ja tietojärjestelmille

Lisätiedot

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja Lääkäriaseman tiloissa toimiva lääkäripalveluyhtiö

Lisätiedot

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013

Hallitus 283 11.12.2013. Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 Hallitus 283 11.12.2013 Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/02.08.00.04.00.03.05/2013 EKSTPHAL 283 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen tilannekatsaus

Varsinais-Suomen tilannekatsaus Varsinais-Suomen tilannekatsaus Tekemisen meininkiä Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö 2000-luvun lyhyt historia Varsinais-Suomessa Sähköinen potilaskertomus uusi keksintö?

Lisätiedot

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä.

Osapuolet sitoutuvat noudattamaan e-reseptipalvelun ehtoja ja sen liitteitä. Mallisopimus Sopimus e-reseptipalveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja itsenäinen ammatinharjoittaja ("Ammatinharjoittaja") sopivat e-reseptipalveluun

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla?

Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Terveydenhuollon tietohallintostrategia Suomessaonko sitä ja millainen sen tulisi olla? Kansliapäällikkö Kari Välimäki 6.11.2008 Stakes auditorio Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset linjaukset 2015

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 1 MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 2 1. Tausta Pohjois-Savon liitto rahoitti ajalla 1.2.2006 28.2.2007

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010

KanTa-palvelujen tilannekatsaus. Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelujen tilannekatsaus Marina Lindgren, KanTa-palvelut, Kela 25.5.2010 KanTa-palvelut 25.5.2010 2 Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille:

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5.

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5. KArkisto - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Riitta Häkkinen KArkisto Projektipäällikkö Kuopion sosiaali-

Lisätiedot

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS Terveydenhuollon ATK-päivät 13.5.2015 Tampere -talo Lasse Ilkka/STM/THL Markku Saarinen/STM Ensihoitokertomus on osa uutta viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmää Turvallisuusviranomaisille

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt. Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela

Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt. Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008 Sibelius-talo, Lahti Markku Kiiski, Kela Keväällä 2006 Kela nimettiin kansalliseksi toimijaksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous. Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016

Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous. Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016 Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016 Käsiteltävät asiat Kelan rooli ja Kanta-palvelut Kanta-palveluihin liittymisen päävaiheet Käyttöliittymä rekisterinpitäjän

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5. Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki 1 Ei yhteiskunta vaan pyöri sillä tavalla, että mä sulle tässä uudeksi Kiilaksi tai hyvinvointipalveluvisioksi muuttuisin

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa 1 Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa Atk-päivät Jyväskylä 26. 27.5.2009 Helena Eronen arkistotoimen johtaja/tietosuojavastaava PPSHP Tietosuojavastaava 2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Kustannuslaskentaohjeet NordDRG opas, julkaisu 2014 Kuntaliiton Kustannuslaskentaopas kunnille

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon Sisällys 1. Liittymisvelvoite, aikataulu ja liittymismallit... 2 2. Liittymisvalmistelut... 5 3. Potilastietojärjestelmä...

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri Kehittämispäällikkö Sinikka Ripatti HUS Tieto- ja lääkintätekniikan tulosalue Kehittämis- ja sovelluspalvelut Osapuolet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

KanTa-palvelut, earkisto Terveydenhuollon ATK-päivät 19.-20.5.2008 Lahti. Erkki Aaltonen

KanTa-palvelut, earkisto Terveydenhuollon ATK-päivät 19.-20.5.2008 Lahti. Erkki Aaltonen KanTa-palvelut, earkisto Terveydenhuollon ATK-päivät 19.-20.5.2008 Lahti Erkki Aaltonen Esityksen sisältö: ekela Taustaa KanTa lyhyesti Sertifiointi lyhyesti Liikennöinti KanTaan, esimerkkejä Aikataulu

Lisätiedot