STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH. Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH. Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa"

Transkriptio

1 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 202 Jenni Pirjo Kulmala Koski Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa

2 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 202 Pirjo Koski Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa Esitetään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Historica-rakennuksen salissa H320 helmikuun 28. päivänä 2014 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Sport and Health Sciences of the University of Jyväskylä, in the Historica building, auditorium H320, on February 28, 2014 at 12 o clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2014

3 Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa

4 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 202 Pirjo Koski Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2014

5 Editors Ina Tarkka Department of Health Sciences, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Ville Korkiakangas Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Cover photo by Laura Pohjavirta. URN:ISBN: ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN Copyright 2014, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2014

6 ABSTRACT Koski, Pirjo Developing Birth- and Parenthood education for Somali families in Finland. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 315 p (Studies in Sport, Physical Education and Health, ISSN ; 202) ISBN (nid.) ISBN (PDF) English summary Diss. The purpose of this study was to obtain experience of the applicability of Participatory Action Research (PAR) to the development of Birth and Parenthood Education Program (BPEP) for Somali families residing in Finland. The first (1) research aim was to map the views of public health nurses, midwives and Somali women regarding Somali families BPE needs. The second research aim (2) was to try out and evaluate PAR in developing BPEP for Somali women. The third (3) research aim was to evaluate the new program. Data was collected from Somali women (N=8) by thematic interviews; from public health nurses and midwives (N=70) by questionnaires and from Development Group (DG) members (N=6) by focus group interviews (aim one). Data was collected during the development process by meetings memoranda; peer and self-evaluation and piloting reports (aim two). Outcome was assessed using a questionnaire (aim three). The quantitative data was analyzed statistically and qualitative data using content analysis. The Somali women believed that the PBE prepares for childbirth or childbirth and parenthood. The public health nurses and midwives also emphasized the inclusion circumcision, the father s role in childcare and birth control in the program. The Developing Group believed that BPE should also take into account migration-related problems such as thinning of national identity, language problems, lack of social support and fear of racism. The DG finally included following topics in the BPE: pregnancy, birth, postpartum, parenthood and child-family life. Dialogue and participatory teaching methods were selected as counseling methods. Despite of encouraging piloting results, the new program as evaluated by external experts still relies too much on Finnish perceptions of following concepts: family, relationship between the spouses and BPE. The results also indicate that the PAR is applicable to developing the BPEP for Somali women although a laborious process. Recommendations include the need for additional research and development for culturally sensitive BPEP for Somali families residing in Finland. Keywords: Somali family, multicultural, health education, birth- and parenthood education, cultural sensitivity, participatory action research.

7 Author s address Pirjo Koski, MHSc Rakennusmestarintie 7 B, Helsinki, Finland Supervisors Professor Emeritus Jukka Laitakari, PhD Department of Health Sciences University of Jyväskylä Jyväskylä, Finland Professor Lasse Kannas, PhD Department of Health Sciences University of Jyväskylä Jyväskylä, Finland Reviewers Professor Kerttu Tossavainen, PhD Department of Nursing Science University of Eastern Finland Kuopio, Finland Docent Terhi Saaranen, PhD Department of Nursing Science University of Eastern Finland Kuopio, Finland Opponent Professor Anna-Maija Pietilä, PhD Department of Nursing Science University of Eastern Finland Kuopio, Finland

8 ESIPUHE Somaliperheiden perhevalmennustarpeiden kartoittaminen ja kulttuurisesti sensitiivisen kirjallisen perhevalmennusohjelman kehittäminen on ajankohtainen ja tärkeä aihe, koska suomalainen yhteiskunta on muuntunut yhä monikulttuurisemmaksi ja Suomessa asuville somaleille synnytys- ja perhevalmennusohjelman kehittäminen on tarpeen. Aito kiinnostukseni kulttuurisesti sensitiivisen perhevalmennuksen kehittämiseen sai minut tarttumaan tähän vaativaan aiheeseen tutkijan silmin. Väitöskirjan tekeminen toimintatutkimuksena oli pitkäkestoinen ja haasteellinen, mutta antoisa oppimisprosessi. Antoisaa oli oppia havainnoimaan ja ymmärtämään niin oman kuin toistenkin ihmisten käyttäytymisen kulttuurisidonnaisuutta. Tärkeää on ollut sen myös havaitseminen, että jokaisella meistä on mahdollisuus kehittää omaa kulttuurista sensitiivisyyttä. Nyt on kiitosten aika. Pitkän tutkimus- ja kehittämisprosessin aikana lukemattomat ihmiset ovat auttaneet minua. Kaikilta heiltä olen saanut voimaa jatkaa tutkimustyötäni. Terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas ja emeritusprofessori Jukka Laitakari ansaitsevat kiitokseni tutkimustyöni ohjaajina. Kiitän lämpimästi Espoon ja Vantaan perusterveydenhuoltoa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kahden sairaalan, Naistenklinikan ja Kätilöopiston sairaalan synnytysosastoja, joiden myötävaikutuksella kehittämisprojekti oli mahdollista toteuttaa. Erityisesti kiitän mainittujen organisaatioiden yhdyshenkilöitä, kaikkia kehittämistyöryhmän jäseniä ja kätilöopiskelijoita sekä kaikkia niitä raskaana olleita ja synnyttäneitä somalinaisia, jotka osallistumalla tutkimukseen auttoivat kehittämään perhevalmennusta tutkimuksen tavoitteiden suuntaisesti. Kiitokset kuuluvat myös Pauli Puukalle, VTM, kyselyaineiston tilastollisesta käsittelystä. Kirjatoimittajaa Eija Lindqvistiä, graafikko Pirkko Sipilää ja valokuvaaja Laura Pohjavirtaa kiitän Monikulttuurinen perhevalmennuskirjan toimittamisesta. Esitarkastajia dosentti Terhi Saarasta ja professori Kerttu Tossavaista kiitän lämpimästi asiantuntevasta väitöskirjan käsikirjoituksen tarkastuksesta ja heidän esittämästään rakentavasta palautteesta, joka on auttanut väitöskirjan viimeistelyssä. Väitöskirjan oikoluvusta ja painokuntoon saattamisesta kiitän Merja Suomelaa ja Pirjo Koikkalaista. Kiitän myös Helsingin kaupunkia saamastani tutkimusapurahasta. Lämmin kiitos kuuluu myös työnantajilleni ja työtovereilleni saamastani tuesta. Tutkimustyössä on erityisen olennaista myös lähiyhteisöltä saamani tuki. Suuri kiitos puolisolleni Jarmolle ja lapsilleni Larissalle ja Jussille siitä, että ovat jaksaneet kukin omalla tavallaan tukea ja kannustaa minua yhdistämään perheen, työn ja väitöskirjan kirjoittamisen. Helsingissä Pirjo Koski

9 KUVIOT KUVIO 1 Kulttuurisen orientaation jatkumo (Gastro ym. 1999, 142) KUVIO 2 Perhevalmennus oppimistilanteena (Nicholsia ja Humenickia 2000 mukaillen) KUVIO 3 Tutkimuksen eteneminen ja tutkimustehtävät KUVIO 4 Monimenetelmällisyys tutkimuksen alkukartoituksissa KUVIO 5 Monimenetelmällisyys kehittämistoiminnan aikana KUVIO 6 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten elintapoihin liittyvistä tiedoista, prosenttijakaumat KUVIO 7 Yhdistävä luokka: somalinaisten näkemykset raskaudesta heijastelevat heidän kokemiaan perhevalmennustarpeita KUVIO 8 Yhdistävä luokka: somalinaisten näkemykset synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta heijastelevat heidän kokemuksiaan perhevalmennustarpeista KUVIO 9 Kehittämistoiminnan vaiheet KUVIO 10 Toimintatutkimuksena edenneen kehittämistyön syklit ja vaiheet

10 TAULUKOT TAULUKKO 1 Kulttuurisen tiedostamisen asteet (Fosteria 1969 ja Laitakaria 1992 mukaillen) TAULUKKO 2 Monikulttuurisen terveysneuvonnan periaatteet (Frankish ym. 2007, 57 59) TAULUKKO 3 Perhevalmennus terveyden edistämistilanteena (Dunkleytä 2000 mukaillen) TAULUKKO 4 Kyselylomakkeen laadinnassa käytettyjä tutkimuksia TAULUKKO 5 Kyselyn kysymysten luokkien yhdistäminen TAULUKKO 6 Summamuuttujien osioiden käännetyt asteikot TAULUKKO 7 Kyselyaineistosta muodostetut summamuuttujat ja niiden Cronbachin alfat TAULUKKO 8 Esimerkki perhevalmennukseen osallistuneiden somalinaisten haastatteluaineiston analyysistä. Alkuperäinen ja pelkistetty ilmaus TAULUKKO 9 Esimerkki perhevalmennukseen osallistuneiden somalinaisten haastatteluaineiston analyysistä. Alaluokka, yläluokka ja yhdistetty luokka TAULUKKO 10 Esimerkki kehittämistyöryhmälle toteutetun fokusryhmähaastatteluaineiston pelkistämisestä TAULUKKO 11 Esimerkki kehittämistyöryhmälle toteutetun fokusryhmähaastatteluaineiston analyysistä TAULUKKO 12 Esimerkki kokousmuistioiden avulla kerätyn aineiston deduktiivisesta sisällönanalyysistä TAULUKKO 13 Esimerkki perhevalmennusohjelman pilotoinnin aikana kerätyn aineiston analyysistä. Pilotoidun perhevalmennusohjelman vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat osallistujien näkökulmasta TAULUKKO 14 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset perhevalmennuksen merkityksestä somaliperheille, prosenttijakaumat TAULUKKO 15 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten perhevalmennustarpeista, prosenttijakaumat TAULUKKO 16 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset perhevalmennusaiheiden tärkeydestä, prosenttijakaumat TAULUKKO 17 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset perhevalmennuksen toteuttamisesta, prosenttijakaumat TAULUKKO 18 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden näkemykset somalinaisten tuen tarpeesta ja sosiaalisesta tuesta, summamuuttujien tarkastelua

11 TAULUKKO 19 Terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten terveystiedoista, summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua TAULUKKO 20 Terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten terveysneuvonnan vaikutuksista, prosenttijakaumat TAULUKKO 21 Terveydenhoitajien ja kätilöiden näkemykset somalinaisten raskaudenaikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä terveydestä, prosenttijakaumat TAULUKKO 22 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset raskaana olevien somalinaisten äitiyteen ja sosiaaliseen tukeen liittyvistä tiedoista, prosenttijakaumat. 129 TAULUKKO 23 Terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten äitiyteen liittyvistä kokemuksista, mielialasta ja terveystiedoista, summamuuttujien tarkastelu TAULUKKO 24 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somaliperheistä, prosenttijakaumat TAULUKKO 25 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somaliperheiden perinteisiin liittyvistä arvoista, prosenttijakaumat TAULUKKO 26 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset periaatteellisesta vastuusta somaliperheissä, prosenttijakaumat TAULUKKO 27 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset tehtävien ja velvollisuuksien jakautumisesta sukupuolittain somaliperheissä, prosenttijakaumat TAULUKKO 28 Kartoitusten perusteella laadittu yhteenveto perhevalmennuksen kohderyhmästä, aihealueista ja menetelmistä TAULUKKO 29 Kehittämistyöryhmän jäsenten arvioinnit omasta toiminnastaan TAULUKKO 30 Terveydenhoitajan toteuttamien pilotointien keskeisimmät tulokset TAULUKKO 31 Kätilöopiskelijoiden toteuttaminen pilotointien keskeisimmät tulokset TAULUKKO 32 Osallistujien kokemuksia perhevalmennuksesta, SWOTanalyysi. Terveydenhoitajan toteuttamat pilotoinnit 14.2., ja Suvelan lastentalon avoin päiväkoti. Osallistujia yhtensä TAULUKKO 33 Terveydenhoitajien kokemuksia perhevalmennuksesta, SWOT-analyysi. Ensimmäinen pilotointi: 14.2., ja Paikka Suvelan lasten avoin päiväkoti. Osallistujia yhteensä

12 TAULUKKO 34 Osallistujien kokemuksia perhevalmennuksesta. Kätilöopiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit ja Paikka: somalinaisen koti ja maahanmuuttajien toimintakeskus. Osallistujia yhteensä TAULUKKO 35 Osallistujien kokemuksia perhevalmennuksesta. Kätilöopiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit ja Paikka: somalinaisen koti ja maahanmuuttajien toimintakeskus. Osallistujia yhteensä TAULUKKO 36 Kehittämistyöryhmän tuottaman perhevalmennusohjelman kokonaisuus

13 LYHENTEET BPE BPEP CSE DG ETENE EUMAPH HS PAR SGA STM SWOT UM WHO Birth and Parenthood Education Birth and Parenthood Education Program Coping Strategy Enhancement Development Group Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta European Master in Health Promotion Helsingin Sanomat Participatory Action Research Small for Gestational Age Sosiaali- ja terverveysministeriö Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats Ulkoasianministeriö World Health Organization

14 SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE KUVIOT TAULUKOT LYHENTEET SISÄLLYS 1 JOHDANTO SOMALIPAKOLAISET SUOMESSA Muutto Afrikan sarvesta Suomeen ja integroituminen Somalikulttuurin erityispiirteitä Keskeiset käsitteet Kulttuuri ja monikulttuurisuus Moninaisuus, erilaisuus, samanlaisuus ja yhdenvertaisuus Maahanmuuttaja Integroituminen, kotoutuminen ja maahanmuuttajatyö Kulttuurinen sensitiivisyys Somalinaisten raskaus, synnytys ja synnytyksen jälkeinen aika Raskauden aika Synnytys Synnytyksen jälkeinen aika MONIKULTTUURINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Erilaisia näkökulmia terveyteen Kulttuuritaustan yhteys terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen Terveys yksilön ja yhteisön näkökulmista Terveyden edistäminen Keskeiset käsitteet Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen osaaminen Monikulttuurisuuden huomioiminen terveyden edistämisessä Monikulttuurisen terveydenhuollon eettiset ohjeet Monikulttuurisen terveyden edistämisen periaatteet Erilaisia näkökulmia ja menetelmiä monikulttuuriseen terveyden edistämiseen Monikulttuurisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen haasteita Kulttuurinen kompetenssi ja sen kehittäminen Somalinaisten näkemyksiä terveydestä ja sen vaalimisesta Somalinaisten näkemyksiä terveydestä... 60

15 3.4.2 Somalinaisten terveysongelmia Somalinaisten näkemykset terveyden vaalimisesta PERHEVALMENNUS OSANA ÄITIYSHUOLTOA Perhevalmennusta koskevat lait, asetukset ja suositukset Perhevalmennusta ohjaavia näkökulmia Perhevalmennus terveyden edistämisen näkökulmasta Perhevalmennus oppimistilanteena Dialogiin perustuva perhevalmennus Yhteenveto Perhevalmennus kansainvälisten tutkimusten näkökulmasta Perhevalmennukseen osallistuminen Perhevalmennustarpeet ja tavoitteet Perhevalmennuksen toteuttamismenetelmät Perhevalmennuksen vaikuttavuus Perhevalmennuksen kehittämishaasteet ja kehittäminen Suomalaisen perhevalmennuksen kehittämistrendejä Perhevalmennukseen osallistuminen Suomalaisen perhevalmennuksen kehittämistarpeista Uusien perhevalmennusmallien kehittäminen Suomessa Maahanmuuttajien perhevalmennushankkeita Uusien monikulttuuristen perhevalmennusohjelmien tarve TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN LÄHESTYMISTAPA, AINEISTON KERUU JA ANALYYSIT Toimintatutkimus Monimenetelmällisyys Kysely terveydenhoitajille ja kätilöille Kyselylomake Aineisto ja sen keruu Aineiston analyysi Somalinaisten teemahaastattelu Teemahaastattelu Aineisto ja sen keruu Aineiston analyysi Fokusryhmähaastattelu kehittämistyöryhmän jäsenille Fokusryhmähaastattelu Aineisto ja sen keruu Aineiston analyysi Perhevalmennusohjelman kehittämisen aikainen aineisto Muut laadulliset tiedonkeruumenetelmät Aineisto ja sen keruu Aineiston analyysi

16 7 KARTOITUSTEN TULOKSET Terveydenhoitajien ja kätilöiden kyselyn tulokset Näkemykset perhevalmennuksen merkityksestä Näkemykset perhevalmennustarpeista Näkemykset perhevalmennuksen toivotusta toteuttamistavasta Näkemykset somalinaisten sosiaalisen tuen tarpeesta ja omaisilta saatavasta tuesta Näkemykset somalinaisten elintapoihin liittyvistä tiedoista Näkemykset terveysneuvonnan vaikuttavuudesta Näkemykset somalinaisten raskauden aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä terveydestä Näkemykset somalinaisten äitiyteen ja sosiaaliseen tukeen liittyvistä tiedoista Näkemykset somalinaisten äitiyteen liittyvistä kokemuksista, mielialasta ja tiedoista Näkemykset somaliperheistä Somalinaisten haastattelun tulokset Kokemukset ja näkemykset perhevalmennuksesta Raskauskokemukset Synnytyskokemukset Kokemukset lapsivuodeajasta ja lapsen hoidosta Kokemukset lapsen hoidosta ja imetyksestä Näkemykset synnytyksen jälkeisestä yksilökohtaisesta terveyden edistämisestä Kokemukset lapsiperheen arjesta Yhteenveto Kehittämistyöryhmän fokusryhmähaastattelun tulokset Näkemykset perhevalmennuksen toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä Näkemykset somaliperheiden perhevalmennustarpeista Näkemykset kulttuurisesti sensitiivisestä perhevalmennuksesta Näkemykset perhevalmennuksen edellytyksistä Näkemykset perhevalmennuksen toteuttamistavoista Näkemykset perhevalmennuksen vaikutuksista Yhteenveto Kartoitusten yhteenveto SOMALINAISILLE SUUNNATUN PERHEVALMENNUSOHJELMAN KEHITTÄMISTOIMINTA JA SEN TULOS Kehittämistoiminnan suunnittelu Tutustuminen ja kehittämistoiminnan käynnistäminen

17 8.1.2 Somaliperheiden perhevalmennustarpeiden määrittäminen Somalinaisille suunnatun perhevalmennuksen tavoitteiden asettaminen Somaliperheille suunnatun perhevalmennuksen menetelmistä sopiminen Perhevalmennusohjelman kehittäminen yleensä Perhevalmennuksen sisällöistä sopiminen Perhevalmennuksen sisältöjen kirjoittaminen Kehittämistoiminnan itsearviointi Perhevalmennusohjelman pilotoinnit Terveydenhoitajan toteuttamat pilotoinnit Kätilöopiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit Kirjallisen perhevalmennusohjelman kokoaminen ja tuottaminen Kirjallisen perhevalmennusohjelman loppuarvioinnin tuloksia Kehittämistoimintaan osallistuneiden itsearvioinnin tulokset Ulkopuolinen arviointi Yhteenveto perhevalmennusohjelman kehittämisestä LUOTETTAVUUDEN POHDINTA Luotettavuuden käsitteestä Tarvekartoitusten luotettavuuden arviointia Kyselyjen luotettavuus Haastattelujen luotettavuus Kehittämistyön aikana kerätyn laadullisen aineiston luotettavuus Monimenetelmällisyyden anti luotettavuudelle Toimintatutkimuksen luotettavuuden arviointia Katalyyttinen validiteetti Dialoginen validiteetti Demokraattinen validiteetti Prosessivaliditeetti Historiallinen jatkuvuus Tutkijan positio toimintatutkimuksessa Tutkimuksen etiikasta TULOSTEN JA KOKEMUSTEN POHDINTA Kartoitusten tulosten tarkastelua Näkemykset perhevalmennuksesta Raskauteen liittyvät perhevalmennustarpeet Synnytykseen liittyvät perhevalmennustarpeet Synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyvät perhevalmennustarpeet Arkeen liittyvät perhevalmennustarpeet Näkemykset somalinaisten terveydestä

18 Näkemykset somalinaisten terveyden vaalimisesta Kulttuurisesti sensitiivisen perhevalmennusohjelman kehittämisen tarkastelua Kehittämistoiminnan onnistuminen Uuden kirjallisen perhevalmennusohjelman tarkastelua Toimintatutkimuksen toteutuksessa havaitut puutteet Tutkimuksen merkitys ja johtopäätökset Toimenpidesuosituksia Ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi LÄHTEET LIITTEET

19 1 JOHDANTO Suomessa asuville somaleille ei ole vielä nykyäänkään heille sopivaa synnytysja perhevalmennusohjelmaa. Tämä tutkimus korjaa osaltaan tätä vakavaa puutetta kartoittamalla somaliperheiden perhevalmennustarpeita suomalaisten terveydenhuollon työntekijöiden ja somalinaisten näkökulmista. Lisäksi tutkimuksessa kokeillaan ensimmäistä kertaa kehittää toimintatutkimuksen keinoin somalikulttuurin erityispiirteet huomioivaa suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvaa kirjallista perhevalmennusohjelmaa. Tutkimuksen lopullisena tavoitteena on edistää suomalaisessa terveydenhuollossa somalikulttuurin ja yleensäkin vieraan kulttuurin ymmärtämistä. Tutkimus oli tutkimuksen toteuttamisen aikana ajankohtainen ja on edelleen. Ensinnäkin suomalainen yhteiskunta on entistä monikulttuurisempi (Pohjanpää 2003; Talib 2007; Vuori & Riihelä 2010; Honkasalo 2010; Sisäasianministeriö 2011; Helminen 2013). Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lisääntynyt tasaisesti kahden viimeisimmän vuosikymmenen aikana, ja määrän odotetaan jatkavan kasvuaan (Perustietoa Suomen maahanmuuttajista 2012). Vuoden 2011 lopussa Suomen väestöstä alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia (Ruotsalainen & Nieminen 2012). Suomessa suurimpia ulkomaista syntyperää olevia ryhmiä ovat venäläiset, virolaiset ja somalialaiset (Sisäasianministeriö 2011; Helminen 2013). Maahanmuuttajien onnistuneesta kotiutumisesta on tullut tärkeä yhteiskunnallinen kysymys (Väänänen ym. 2009; Sisäsasiainministeriö 2011). Vuonna 2011 ulkomaalaistaustaisista naisista 61 prosenttia oli hedelmällisyysikäisiä eli vuotiaita. Suomalaistaustaisista naisista tämänikäisiä oli 42 prosenttia. Samana vuonna hedelmällisyysikäisistä somalialaistaustaisista naisista synnytti 10,6 prosenttia. Suomalaistaustaisista hedelmällisyysikäisistä synnytti 5,1 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista yhteensä 6,3 prosenttia. (Helminen 2013.) Somalinaiset ja -perheet ovat yksi merkittävimmistä äitiyshuollon palveluiden käyttäjäryhmistä pääkaupunkiseudulla (Gissler ym. 2006). Yhteiskuntien monikulttuuristuminen heijastuu kaikkialla terveydenhuoltoon (Rimpelä 2009; WHO 2010), myös perhevalmennukseen. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja valtioneuvoston asetus (338/2011) antavat perhevalmennuk-

20 18 selle säädösperustan. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja sen 37. velvoittavat neuvolatoiminnan ja sen myötä perhevalmennuksen kehittämiseen. Lain mukaan terveydenhuollon toiminnan tulee olla näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvaa. Asetuksen (338/2011) perusteluissa ja soveltamisohjeissa edellytetään perhevalmennuksen ja ryhmätoiminnan jatkuvaa kehittämistä, monimuotoisuutta ja vaihtoehtojen tarjoamista perheiden erilaisten lähtökohtien vuoksi (STM 2009). Terveys kansanterveysohjelmassa korostetaan eriarvoisuuden vähentämistä, heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin lisäämistä ja suhteellisen aseman parantamista (STM 2001). Terveyden edistämisen toimintaa ohjaavat periaatteet kannustavat tarjoamaan kansalaisille tasaarvoisia palveluja (Seedhouse 1997; Lahtinen & Koskinen-Ollonqvist 2003; Lahtinen ym. 2003; Vertio 2003; Tuominen ym. 2005; Pietilä ym. 2013). Laki yhdenvertaisuudesta (Yhdenvertaisuuslaki /21), kansanterveydestä (Kansanterveyslaki /66) ja potilaan asemasta ja oikeuksista (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785) velvoittavat palvelujärjestelmiä huomioimaan myös maahanmuuttaja-asiakkaita. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen Terveys kansanterveysohjelmasta mainitaan, että Suomessa asuville väestöryhmille on turvattava mahdollisuus terveytensä edistämiseen ja kulttuuriseen erilaisuuteen perustuva syrjäytyminen on kyettävä välttämään, koska sillä olisi ilmeisiä terveysvaikutuksia (STM 2001). Monikulttuurisen terveydenhuollon eettisten ohjeiden mukaan Suomessa elävät toisen kulttuurin ja vieraan kielen edustajat ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen kohteluun sekä tarpeensa mukaisiin palveluihin terveydenhuollossa (STM 2004a). WHO:n Euroopan aluetoimisto kehottaa kaikkia Euroopan maita kiinnittämään entistä enemmän huomiota pakolaisten, siirtolaisten ja maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja vähentämään maahanmuuttajien ja valtaväestön seksuaali- ja lisääntymisterveyden epätasa-arvoa (WHO 2001a; Kosunen 2006). Suomessa maahanmuuttajien määrän lisääntymisen aikaansaamiin haasteisiin alettiin vastata 2000-luvulla kuntien monikulttuurisuusohjelmilla. Vantaan monikulttuurisuusohjelmassa kiinnitetään huomio työllisyyteen, osallisuuteen, kotouttamiseen ja kotoutumiseen. Espoon monikulttuurisuusohjelmassa painotetaan lapsiperheiden kotouttamisen tukemista. Helsingin maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa korostetaan yhdenvertaista, tasaarvoista kohtelua. (Helsingin kaupungin palvelut maahanmuuttajille 2007; Vantaan kaupunki 2009; Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma ) Suomessa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota myös maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen (Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma 2007; Apter ym. 2009;Väestöliitto 2009; Rimpelä 2009; Castaneda & Gaily 2011; Barale 2011). Suomessa asuvien maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden haasteiden on havaittu liittyvän sairauksien ja riskien lisäksi psykososiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, kommunikointiin sekä moraalisiin ja eettisiin tekijöihin (Malin & Gissler 2008). Rekisteritietojen perusteella somalia-

21 laistaustaisilla naisilla on paljon keisarileikkaussynnytyksiä ja korkea perinataalikuolleisuus, mutta raskauden keskeytykset ja teiniraskaudet ovat harvinaisia (Malin & Gissler 2008; Small ym. 2008; Malin & Gissler 2009; Malin 2011). On myös havaittu, että maahanmuuttajat kuormittavat äitiyspoliklinikoita, koska heidän asioitaan ei saada kieliongelmien tai muiden syiden vuoksi hoidettua perusterveydenhuollossa. Usein maahanmuuttajien tiedot seksuaalija lisääntymisterveydestä ovat myös puutteellisia tai virheellisiä. Etenkin avioliiton kautta maahan saapuneiden seksuaaliterveys ja -oikeudet ovat haavoittuvia. Maahanmuutto on kriisiaikaa sekä yksilölle että perheelle. Suomessa maahanmuuttajat käyttävät hyvin äitiyshuollon palveluita. Lisäksi tutkimuksissa maahanmuuttajien terveydestä on havaittu afrikkalaista alkuperää olevien naisten vastasyntyneiden suuri kuolleisuus ja pienipainoisena syntymisen riski. (Malin & Gissler 2009; Malin 2011.) Perhevalmennus on vakiintunut ja nykyään yleisin äitiyshuollossa käytetty ryhmätoiminnan muoto. Sen sisällöt ovat 2000-luvulla monipuolistuneet. Perhevalmennuksen järjestämistä pienryhmissä suositellaan, sillä ne tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden saada vertaistukea (STM 2005; STM 2007; Klementti & Hakulinen-Viitanen 2013) luvun lopulla perhevalmennukseen osallistuivat Suomessa lähes kaikki ensisynnyttäjät (91 %) ja uudelleensynnyttäjistä 68 % (Sihvo & Koponen 1998) luvulla perhevalmennus tavoittaa lähes kaikki ensimmäistä lastaan odottavat suomalaiset naiset ja heidän puolisonsa (Hakulinen-Viitanen, Pelkonen & Haapakorva 2005; Klementti & Hakulinen-Viitanen 2013). Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan perhevalmennus tavoittaa miltei kaikki ruotsalaiset ensimmäistä lastaan odottavat naiset (93 %) ja suurimman osan monisynnyttäjistä (81 %). Perhevalmennus ei kuitenkaan saavuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia naisia (Fabian, Rådenstadt & Wanderström 2004; Fabian, Rådenstadt & Wanderström 2006). Ensisynnyttäjien perhevalmennukseen osallistumattomuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa se, että naisten äidinkieli on muu kuin ruotsi, alhainen koulutustaso, tupakointi raskauden aikana, odottamaton raskaus, yksinäisyys ja eristyneisyys (Fabian ym. 2006). Ei-ruotsinkieliset, köyhistä maista Ruotsiin muuttaneet äidit eivät poikenneet vertailuryhmän ruotsinkielisistä äideistä synnytyssairaaloissa käyntimäärien suhteen, mutta he osallistuivat harvemmin perhevalmennukseen (Fabian, Rådestad, Rådriguez & Waldenström 2008). Myös ikä ja koulutustausta vaikuttavat perhevalmennukseen osallistumiseen. Alle 25-vuotiaat ja vähän koulututut raskaana olevat ruotsalaiset naiset osallistuvat perhevalmennukseen harvemmin kuin yli 25- vuotiaat ja korkeasti kulutetut. Syynä osallistumattomuuteen oli kiinnostuksen puute, sopimaton ajankohta ja se, ettei naisia ollut kutsuttu valmennukseen. (Fabian, Rådestad & Waldenström 2005; Hakulinen-Viitanen ym. 2007; Fabian ym ) Matalan koulutustason lisäksi työttömyydellä ja harvoilla neuvolakäynneillä on yhteyttä valmennukseen osallistumiseen (Fabian ym. 2004). Suomalaisen tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret alle 18-vuotiaat kokevat perhevalmennuksen hyödyttömänä eivätkä ole valmiita osallistumaan siihen (Hirvonen 2000). Tietoa siitä, miten Suomessa asuva maahanmuuttajaväestö, esi- 19

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Painopistealueet Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7 Eija Raussi-Lehto, Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Kotona Euroopassa? - Lapsen oikeudet ja arki turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten elämässä 28.10.2016 28.10.2016 Päivikki Koponen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Kaija Rensujef f Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin Saamelaiset taiteilijat Suomessa TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 38 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS No 38 Taiteen keskustoimikunta

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

ALUEELLISET NUORISOPÄIVÄT NURMES MONIKULTTUURISUUS OHJAUKSESSA JA TYÖSSÄ

ALUEELLISET NUORISOPÄIVÄT NURMES MONIKULTTUURISUUS OHJAUKSESSA JA TYÖSSÄ ALUEELLISET NUORISOPÄIVÄT 28.09.2016 NURMES MONIKULTTUURISUUS OHJAUKSESSA JA TYÖSSÄ JASSIN REZAI KUKA MINÄ OLEN... Olen syntynyt 30 vuotta sitten vaatimattomissa olosuhteissa Pohjois-Afganistanissa. 13-vuotiaana

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Turvapaikanhakijasta ohjausasiakkaaksi

Turvapaikanhakijasta ohjausasiakkaaksi Turvapaikanhakijasta ohjausasiakkaaksi - Maahan tulijan polku Pohjois-Pohjanmaalla Ohjataan yhdessä! tapahtuma 25.11.2016 Päivi Vatka Projektipäällikkö, ESIKOTO-hanke, ODL Käsitteistä Turvapaikanhakija

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Monikulttuurisuus metropoleissa

Monikulttuurisuus metropoleissa KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus metropoleissa 12.4.2011 Millä edellytyksillä monikulttuurisuus on voimavara metropolialueella? Läpäiseviä tutkimusteemoja - Miten monikulttuurisuus

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot