STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH. Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH. Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa"

Transkriptio

1 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 202 Jenni Pirjo Kulmala Koski Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa

2 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 202 Pirjo Koski Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa Esitetään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Historica-rakennuksen salissa H320 helmikuun 28. päivänä 2014 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Sport and Health Sciences of the University of Jyväskylä, in the Historica building, auditorium H320, on February 28, 2014 at 12 o clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2014

3 Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa

4 STUDIES IN SPORT, PHYSICAL EDUCATION AND HEALTH 202 Pirjo Koski Somaliperheiden perhevalmennuksen kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin Suomessa UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2014

5 Editors Ina Tarkka Department of Health Sciences, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Ville Korkiakangas Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Cover photo by Laura Pohjavirta. URN:ISBN: ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN Copyright 2014, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2014

6 ABSTRACT Koski, Pirjo Developing Birth- and Parenthood education for Somali families in Finland. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 315 p (Studies in Sport, Physical Education and Health, ISSN ; 202) ISBN (nid.) ISBN (PDF) English summary Diss. The purpose of this study was to obtain experience of the applicability of Participatory Action Research (PAR) to the development of Birth and Parenthood Education Program (BPEP) for Somali families residing in Finland. The first (1) research aim was to map the views of public health nurses, midwives and Somali women regarding Somali families BPE needs. The second research aim (2) was to try out and evaluate PAR in developing BPEP for Somali women. The third (3) research aim was to evaluate the new program. Data was collected from Somali women (N=8) by thematic interviews; from public health nurses and midwives (N=70) by questionnaires and from Development Group (DG) members (N=6) by focus group interviews (aim one). Data was collected during the development process by meetings memoranda; peer and self-evaluation and piloting reports (aim two). Outcome was assessed using a questionnaire (aim three). The quantitative data was analyzed statistically and qualitative data using content analysis. The Somali women believed that the PBE prepares for childbirth or childbirth and parenthood. The public health nurses and midwives also emphasized the inclusion circumcision, the father s role in childcare and birth control in the program. The Developing Group believed that BPE should also take into account migration-related problems such as thinning of national identity, language problems, lack of social support and fear of racism. The DG finally included following topics in the BPE: pregnancy, birth, postpartum, parenthood and child-family life. Dialogue and participatory teaching methods were selected as counseling methods. Despite of encouraging piloting results, the new program as evaluated by external experts still relies too much on Finnish perceptions of following concepts: family, relationship between the spouses and BPE. The results also indicate that the PAR is applicable to developing the BPEP for Somali women although a laborious process. Recommendations include the need for additional research and development for culturally sensitive BPEP for Somali families residing in Finland. Keywords: Somali family, multicultural, health education, birth- and parenthood education, cultural sensitivity, participatory action research.

7 Author s address Pirjo Koski, MHSc Rakennusmestarintie 7 B, Helsinki, Finland Supervisors Professor Emeritus Jukka Laitakari, PhD Department of Health Sciences University of Jyväskylä Jyväskylä, Finland Professor Lasse Kannas, PhD Department of Health Sciences University of Jyväskylä Jyväskylä, Finland Reviewers Professor Kerttu Tossavainen, PhD Department of Nursing Science University of Eastern Finland Kuopio, Finland Docent Terhi Saaranen, PhD Department of Nursing Science University of Eastern Finland Kuopio, Finland Opponent Professor Anna-Maija Pietilä, PhD Department of Nursing Science University of Eastern Finland Kuopio, Finland

8 ESIPUHE Somaliperheiden perhevalmennustarpeiden kartoittaminen ja kulttuurisesti sensitiivisen kirjallisen perhevalmennusohjelman kehittäminen on ajankohtainen ja tärkeä aihe, koska suomalainen yhteiskunta on muuntunut yhä monikulttuurisemmaksi ja Suomessa asuville somaleille synnytys- ja perhevalmennusohjelman kehittäminen on tarpeen. Aito kiinnostukseni kulttuurisesti sensitiivisen perhevalmennuksen kehittämiseen sai minut tarttumaan tähän vaativaan aiheeseen tutkijan silmin. Väitöskirjan tekeminen toimintatutkimuksena oli pitkäkestoinen ja haasteellinen, mutta antoisa oppimisprosessi. Antoisaa oli oppia havainnoimaan ja ymmärtämään niin oman kuin toistenkin ihmisten käyttäytymisen kulttuurisidonnaisuutta. Tärkeää on ollut sen myös havaitseminen, että jokaisella meistä on mahdollisuus kehittää omaa kulttuurista sensitiivisyyttä. Nyt on kiitosten aika. Pitkän tutkimus- ja kehittämisprosessin aikana lukemattomat ihmiset ovat auttaneet minua. Kaikilta heiltä olen saanut voimaa jatkaa tutkimustyötäni. Terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas ja emeritusprofessori Jukka Laitakari ansaitsevat kiitokseni tutkimustyöni ohjaajina. Kiitän lämpimästi Espoon ja Vantaan perusterveydenhuoltoa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kahden sairaalan, Naistenklinikan ja Kätilöopiston sairaalan synnytysosastoja, joiden myötävaikutuksella kehittämisprojekti oli mahdollista toteuttaa. Erityisesti kiitän mainittujen organisaatioiden yhdyshenkilöitä, kaikkia kehittämistyöryhmän jäseniä ja kätilöopiskelijoita sekä kaikkia niitä raskaana olleita ja synnyttäneitä somalinaisia, jotka osallistumalla tutkimukseen auttoivat kehittämään perhevalmennusta tutkimuksen tavoitteiden suuntaisesti. Kiitokset kuuluvat myös Pauli Puukalle, VTM, kyselyaineiston tilastollisesta käsittelystä. Kirjatoimittajaa Eija Lindqvistiä, graafikko Pirkko Sipilää ja valokuvaaja Laura Pohjavirtaa kiitän Monikulttuurinen perhevalmennuskirjan toimittamisesta. Esitarkastajia dosentti Terhi Saarasta ja professori Kerttu Tossavaista kiitän lämpimästi asiantuntevasta väitöskirjan käsikirjoituksen tarkastuksesta ja heidän esittämästään rakentavasta palautteesta, joka on auttanut väitöskirjan viimeistelyssä. Väitöskirjan oikoluvusta ja painokuntoon saattamisesta kiitän Merja Suomelaa ja Pirjo Koikkalaista. Kiitän myös Helsingin kaupunkia saamastani tutkimusapurahasta. Lämmin kiitos kuuluu myös työnantajilleni ja työtovereilleni saamastani tuesta. Tutkimustyössä on erityisen olennaista myös lähiyhteisöltä saamani tuki. Suuri kiitos puolisolleni Jarmolle ja lapsilleni Larissalle ja Jussille siitä, että ovat jaksaneet kukin omalla tavallaan tukea ja kannustaa minua yhdistämään perheen, työn ja väitöskirjan kirjoittamisen. Helsingissä Pirjo Koski

9 KUVIOT KUVIO 1 Kulttuurisen orientaation jatkumo (Gastro ym. 1999, 142) KUVIO 2 Perhevalmennus oppimistilanteena (Nicholsia ja Humenickia 2000 mukaillen) KUVIO 3 Tutkimuksen eteneminen ja tutkimustehtävät KUVIO 4 Monimenetelmällisyys tutkimuksen alkukartoituksissa KUVIO 5 Monimenetelmällisyys kehittämistoiminnan aikana KUVIO 6 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten elintapoihin liittyvistä tiedoista, prosenttijakaumat KUVIO 7 Yhdistävä luokka: somalinaisten näkemykset raskaudesta heijastelevat heidän kokemiaan perhevalmennustarpeita KUVIO 8 Yhdistävä luokka: somalinaisten näkemykset synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta heijastelevat heidän kokemuksiaan perhevalmennustarpeista KUVIO 9 Kehittämistoiminnan vaiheet KUVIO 10 Toimintatutkimuksena edenneen kehittämistyön syklit ja vaiheet

10 TAULUKOT TAULUKKO 1 Kulttuurisen tiedostamisen asteet (Fosteria 1969 ja Laitakaria 1992 mukaillen) TAULUKKO 2 Monikulttuurisen terveysneuvonnan periaatteet (Frankish ym. 2007, 57 59) TAULUKKO 3 Perhevalmennus terveyden edistämistilanteena (Dunkleytä 2000 mukaillen) TAULUKKO 4 Kyselylomakkeen laadinnassa käytettyjä tutkimuksia TAULUKKO 5 Kyselyn kysymysten luokkien yhdistäminen TAULUKKO 6 Summamuuttujien osioiden käännetyt asteikot TAULUKKO 7 Kyselyaineistosta muodostetut summamuuttujat ja niiden Cronbachin alfat TAULUKKO 8 Esimerkki perhevalmennukseen osallistuneiden somalinaisten haastatteluaineiston analyysistä. Alkuperäinen ja pelkistetty ilmaus TAULUKKO 9 Esimerkki perhevalmennukseen osallistuneiden somalinaisten haastatteluaineiston analyysistä. Alaluokka, yläluokka ja yhdistetty luokka TAULUKKO 10 Esimerkki kehittämistyöryhmälle toteutetun fokusryhmähaastatteluaineiston pelkistämisestä TAULUKKO 11 Esimerkki kehittämistyöryhmälle toteutetun fokusryhmähaastatteluaineiston analyysistä TAULUKKO 12 Esimerkki kokousmuistioiden avulla kerätyn aineiston deduktiivisesta sisällönanalyysistä TAULUKKO 13 Esimerkki perhevalmennusohjelman pilotoinnin aikana kerätyn aineiston analyysistä. Pilotoidun perhevalmennusohjelman vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat osallistujien näkökulmasta TAULUKKO 14 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset perhevalmennuksen merkityksestä somaliperheille, prosenttijakaumat TAULUKKO 15 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten perhevalmennustarpeista, prosenttijakaumat TAULUKKO 16 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset perhevalmennusaiheiden tärkeydestä, prosenttijakaumat TAULUKKO 17 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset perhevalmennuksen toteuttamisesta, prosenttijakaumat TAULUKKO 18 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden näkemykset somalinaisten tuen tarpeesta ja sosiaalisesta tuesta, summamuuttujien tarkastelua

11 TAULUKKO 19 Terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten terveystiedoista, summamuuttujien keskiarvojen tarkastelua TAULUKKO 20 Terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten terveysneuvonnan vaikutuksista, prosenttijakaumat TAULUKKO 21 Terveydenhoitajien ja kätilöiden näkemykset somalinaisten raskaudenaikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä terveydestä, prosenttijakaumat TAULUKKO 22 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset raskaana olevien somalinaisten äitiyteen ja sosiaaliseen tukeen liittyvistä tiedoista, prosenttijakaumat. 129 TAULUKKO 23 Terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somalinaisten äitiyteen liittyvistä kokemuksista, mielialasta ja terveystiedoista, summamuuttujien tarkastelu TAULUKKO 24 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somaliperheistä, prosenttijakaumat TAULUKKO 25 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset somaliperheiden perinteisiin liittyvistä arvoista, prosenttijakaumat TAULUKKO 26 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset periaatteellisesta vastuusta somaliperheissä, prosenttijakaumat TAULUKKO 27 Vastanneiden terveydenhoitajien ja kätilöiden yhdistetyt näkemykset tehtävien ja velvollisuuksien jakautumisesta sukupuolittain somaliperheissä, prosenttijakaumat TAULUKKO 28 Kartoitusten perusteella laadittu yhteenveto perhevalmennuksen kohderyhmästä, aihealueista ja menetelmistä TAULUKKO 29 Kehittämistyöryhmän jäsenten arvioinnit omasta toiminnastaan TAULUKKO 30 Terveydenhoitajan toteuttamien pilotointien keskeisimmät tulokset TAULUKKO 31 Kätilöopiskelijoiden toteuttaminen pilotointien keskeisimmät tulokset TAULUKKO 32 Osallistujien kokemuksia perhevalmennuksesta, SWOTanalyysi. Terveydenhoitajan toteuttamat pilotoinnit 14.2., ja Suvelan lastentalon avoin päiväkoti. Osallistujia yhtensä TAULUKKO 33 Terveydenhoitajien kokemuksia perhevalmennuksesta, SWOT-analyysi. Ensimmäinen pilotointi: 14.2., ja Paikka Suvelan lasten avoin päiväkoti. Osallistujia yhteensä

12 TAULUKKO 34 Osallistujien kokemuksia perhevalmennuksesta. Kätilöopiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit ja Paikka: somalinaisen koti ja maahanmuuttajien toimintakeskus. Osallistujia yhteensä TAULUKKO 35 Osallistujien kokemuksia perhevalmennuksesta. Kätilöopiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit ja Paikka: somalinaisen koti ja maahanmuuttajien toimintakeskus. Osallistujia yhteensä TAULUKKO 36 Kehittämistyöryhmän tuottaman perhevalmennusohjelman kokonaisuus

13 LYHENTEET BPE BPEP CSE DG ETENE EUMAPH HS PAR SGA STM SWOT UM WHO Birth and Parenthood Education Birth and Parenthood Education Program Coping Strategy Enhancement Development Group Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta European Master in Health Promotion Helsingin Sanomat Participatory Action Research Small for Gestational Age Sosiaali- ja terverveysministeriö Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats Ulkoasianministeriö World Health Organization

14 SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE KUVIOT TAULUKOT LYHENTEET SISÄLLYS 1 JOHDANTO SOMALIPAKOLAISET SUOMESSA Muutto Afrikan sarvesta Suomeen ja integroituminen Somalikulttuurin erityispiirteitä Keskeiset käsitteet Kulttuuri ja monikulttuurisuus Moninaisuus, erilaisuus, samanlaisuus ja yhdenvertaisuus Maahanmuuttaja Integroituminen, kotoutuminen ja maahanmuuttajatyö Kulttuurinen sensitiivisyys Somalinaisten raskaus, synnytys ja synnytyksen jälkeinen aika Raskauden aika Synnytys Synnytyksen jälkeinen aika MONIKULTTUURINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Erilaisia näkökulmia terveyteen Kulttuuritaustan yhteys terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen Terveys yksilön ja yhteisön näkökulmista Terveyden edistäminen Keskeiset käsitteet Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen osaaminen Monikulttuurisuuden huomioiminen terveyden edistämisessä Monikulttuurisen terveydenhuollon eettiset ohjeet Monikulttuurisen terveyden edistämisen periaatteet Erilaisia näkökulmia ja menetelmiä monikulttuuriseen terveyden edistämiseen Monikulttuurisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen haasteita Kulttuurinen kompetenssi ja sen kehittäminen Somalinaisten näkemyksiä terveydestä ja sen vaalimisesta Somalinaisten näkemyksiä terveydestä... 60

15 3.4.2 Somalinaisten terveysongelmia Somalinaisten näkemykset terveyden vaalimisesta PERHEVALMENNUS OSANA ÄITIYSHUOLTOA Perhevalmennusta koskevat lait, asetukset ja suositukset Perhevalmennusta ohjaavia näkökulmia Perhevalmennus terveyden edistämisen näkökulmasta Perhevalmennus oppimistilanteena Dialogiin perustuva perhevalmennus Yhteenveto Perhevalmennus kansainvälisten tutkimusten näkökulmasta Perhevalmennukseen osallistuminen Perhevalmennustarpeet ja tavoitteet Perhevalmennuksen toteuttamismenetelmät Perhevalmennuksen vaikuttavuus Perhevalmennuksen kehittämishaasteet ja kehittäminen Suomalaisen perhevalmennuksen kehittämistrendejä Perhevalmennukseen osallistuminen Suomalaisen perhevalmennuksen kehittämistarpeista Uusien perhevalmennusmallien kehittäminen Suomessa Maahanmuuttajien perhevalmennushankkeita Uusien monikulttuuristen perhevalmennusohjelmien tarve TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN LÄHESTYMISTAPA, AINEISTON KERUU JA ANALYYSIT Toimintatutkimus Monimenetelmällisyys Kysely terveydenhoitajille ja kätilöille Kyselylomake Aineisto ja sen keruu Aineiston analyysi Somalinaisten teemahaastattelu Teemahaastattelu Aineisto ja sen keruu Aineiston analyysi Fokusryhmähaastattelu kehittämistyöryhmän jäsenille Fokusryhmähaastattelu Aineisto ja sen keruu Aineiston analyysi Perhevalmennusohjelman kehittämisen aikainen aineisto Muut laadulliset tiedonkeruumenetelmät Aineisto ja sen keruu Aineiston analyysi

16 7 KARTOITUSTEN TULOKSET Terveydenhoitajien ja kätilöiden kyselyn tulokset Näkemykset perhevalmennuksen merkityksestä Näkemykset perhevalmennustarpeista Näkemykset perhevalmennuksen toivotusta toteuttamistavasta Näkemykset somalinaisten sosiaalisen tuen tarpeesta ja omaisilta saatavasta tuesta Näkemykset somalinaisten elintapoihin liittyvistä tiedoista Näkemykset terveysneuvonnan vaikuttavuudesta Näkemykset somalinaisten raskauden aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä terveydestä Näkemykset somalinaisten äitiyteen ja sosiaaliseen tukeen liittyvistä tiedoista Näkemykset somalinaisten äitiyteen liittyvistä kokemuksista, mielialasta ja tiedoista Näkemykset somaliperheistä Somalinaisten haastattelun tulokset Kokemukset ja näkemykset perhevalmennuksesta Raskauskokemukset Synnytyskokemukset Kokemukset lapsivuodeajasta ja lapsen hoidosta Kokemukset lapsen hoidosta ja imetyksestä Näkemykset synnytyksen jälkeisestä yksilökohtaisesta terveyden edistämisestä Kokemukset lapsiperheen arjesta Yhteenveto Kehittämistyöryhmän fokusryhmähaastattelun tulokset Näkemykset perhevalmennuksen toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä Näkemykset somaliperheiden perhevalmennustarpeista Näkemykset kulttuurisesti sensitiivisestä perhevalmennuksesta Näkemykset perhevalmennuksen edellytyksistä Näkemykset perhevalmennuksen toteuttamistavoista Näkemykset perhevalmennuksen vaikutuksista Yhteenveto Kartoitusten yhteenveto SOMALINAISILLE SUUNNATUN PERHEVALMENNUSOHJELMAN KEHITTÄMISTOIMINTA JA SEN TULOS Kehittämistoiminnan suunnittelu Tutustuminen ja kehittämistoiminnan käynnistäminen

17 8.1.2 Somaliperheiden perhevalmennustarpeiden määrittäminen Somalinaisille suunnatun perhevalmennuksen tavoitteiden asettaminen Somaliperheille suunnatun perhevalmennuksen menetelmistä sopiminen Perhevalmennusohjelman kehittäminen yleensä Perhevalmennuksen sisällöistä sopiminen Perhevalmennuksen sisältöjen kirjoittaminen Kehittämistoiminnan itsearviointi Perhevalmennusohjelman pilotoinnit Terveydenhoitajan toteuttamat pilotoinnit Kätilöopiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit Kirjallisen perhevalmennusohjelman kokoaminen ja tuottaminen Kirjallisen perhevalmennusohjelman loppuarvioinnin tuloksia Kehittämistoimintaan osallistuneiden itsearvioinnin tulokset Ulkopuolinen arviointi Yhteenveto perhevalmennusohjelman kehittämisestä LUOTETTAVUUDEN POHDINTA Luotettavuuden käsitteestä Tarvekartoitusten luotettavuuden arviointia Kyselyjen luotettavuus Haastattelujen luotettavuus Kehittämistyön aikana kerätyn laadullisen aineiston luotettavuus Monimenetelmällisyyden anti luotettavuudelle Toimintatutkimuksen luotettavuuden arviointia Katalyyttinen validiteetti Dialoginen validiteetti Demokraattinen validiteetti Prosessivaliditeetti Historiallinen jatkuvuus Tutkijan positio toimintatutkimuksessa Tutkimuksen etiikasta TULOSTEN JA KOKEMUSTEN POHDINTA Kartoitusten tulosten tarkastelua Näkemykset perhevalmennuksesta Raskauteen liittyvät perhevalmennustarpeet Synnytykseen liittyvät perhevalmennustarpeet Synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyvät perhevalmennustarpeet Arkeen liittyvät perhevalmennustarpeet Näkemykset somalinaisten terveydestä

18 Näkemykset somalinaisten terveyden vaalimisesta Kulttuurisesti sensitiivisen perhevalmennusohjelman kehittämisen tarkastelua Kehittämistoiminnan onnistuminen Uuden kirjallisen perhevalmennusohjelman tarkastelua Toimintatutkimuksen toteutuksessa havaitut puutteet Tutkimuksen merkitys ja johtopäätökset Toimenpidesuosituksia Ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi LÄHTEET LIITTEET

19 1 JOHDANTO Suomessa asuville somaleille ei ole vielä nykyäänkään heille sopivaa synnytysja perhevalmennusohjelmaa. Tämä tutkimus korjaa osaltaan tätä vakavaa puutetta kartoittamalla somaliperheiden perhevalmennustarpeita suomalaisten terveydenhuollon työntekijöiden ja somalinaisten näkökulmista. Lisäksi tutkimuksessa kokeillaan ensimmäistä kertaa kehittää toimintatutkimuksen keinoin somalikulttuurin erityispiirteet huomioivaa suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvaa kirjallista perhevalmennusohjelmaa. Tutkimuksen lopullisena tavoitteena on edistää suomalaisessa terveydenhuollossa somalikulttuurin ja yleensäkin vieraan kulttuurin ymmärtämistä. Tutkimus oli tutkimuksen toteuttamisen aikana ajankohtainen ja on edelleen. Ensinnäkin suomalainen yhteiskunta on entistä monikulttuurisempi (Pohjanpää 2003; Talib 2007; Vuori & Riihelä 2010; Honkasalo 2010; Sisäasianministeriö 2011; Helminen 2013). Maahanmuuttajien määrä Suomessa on lisääntynyt tasaisesti kahden viimeisimmän vuosikymmenen aikana, ja määrän odotetaan jatkavan kasvuaan (Perustietoa Suomen maahanmuuttajista 2012). Vuoden 2011 lopussa Suomen väestöstä alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia (Ruotsalainen & Nieminen 2012). Suomessa suurimpia ulkomaista syntyperää olevia ryhmiä ovat venäläiset, virolaiset ja somalialaiset (Sisäasianministeriö 2011; Helminen 2013). Maahanmuuttajien onnistuneesta kotiutumisesta on tullut tärkeä yhteiskunnallinen kysymys (Väänänen ym. 2009; Sisäsasiainministeriö 2011). Vuonna 2011 ulkomaalaistaustaisista naisista 61 prosenttia oli hedelmällisyysikäisiä eli vuotiaita. Suomalaistaustaisista naisista tämänikäisiä oli 42 prosenttia. Samana vuonna hedelmällisyysikäisistä somalialaistaustaisista naisista synnytti 10,6 prosenttia. Suomalaistaustaisista hedelmällisyysikäisistä synnytti 5,1 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista yhteensä 6,3 prosenttia. (Helminen 2013.) Somalinaiset ja -perheet ovat yksi merkittävimmistä äitiyshuollon palveluiden käyttäjäryhmistä pääkaupunkiseudulla (Gissler ym. 2006). Yhteiskuntien monikulttuuristuminen heijastuu kaikkialla terveydenhuoltoon (Rimpelä 2009; WHO 2010), myös perhevalmennukseen. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja valtioneuvoston asetus (338/2011) antavat perhevalmennuk-

20 18 selle säädösperustan. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja sen 37. velvoittavat neuvolatoiminnan ja sen myötä perhevalmennuksen kehittämiseen. Lain mukaan terveydenhuollon toiminnan tulee olla näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvaa. Asetuksen (338/2011) perusteluissa ja soveltamisohjeissa edellytetään perhevalmennuksen ja ryhmätoiminnan jatkuvaa kehittämistä, monimuotoisuutta ja vaihtoehtojen tarjoamista perheiden erilaisten lähtökohtien vuoksi (STM 2009). Terveys kansanterveysohjelmassa korostetaan eriarvoisuuden vähentämistä, heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin lisäämistä ja suhteellisen aseman parantamista (STM 2001). Terveyden edistämisen toimintaa ohjaavat periaatteet kannustavat tarjoamaan kansalaisille tasaarvoisia palveluja (Seedhouse 1997; Lahtinen & Koskinen-Ollonqvist 2003; Lahtinen ym. 2003; Vertio 2003; Tuominen ym. 2005; Pietilä ym. 2013). Laki yhdenvertaisuudesta (Yhdenvertaisuuslaki /21), kansanterveydestä (Kansanterveyslaki /66) ja potilaan asemasta ja oikeuksista (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785) velvoittavat palvelujärjestelmiä huomioimaan myös maahanmuuttaja-asiakkaita. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen Terveys kansanterveysohjelmasta mainitaan, että Suomessa asuville väestöryhmille on turvattava mahdollisuus terveytensä edistämiseen ja kulttuuriseen erilaisuuteen perustuva syrjäytyminen on kyettävä välttämään, koska sillä olisi ilmeisiä terveysvaikutuksia (STM 2001). Monikulttuurisen terveydenhuollon eettisten ohjeiden mukaan Suomessa elävät toisen kulttuurin ja vieraan kielen edustajat ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen kohteluun sekä tarpeensa mukaisiin palveluihin terveydenhuollossa (STM 2004a). WHO:n Euroopan aluetoimisto kehottaa kaikkia Euroopan maita kiinnittämään entistä enemmän huomiota pakolaisten, siirtolaisten ja maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja vähentämään maahanmuuttajien ja valtaväestön seksuaali- ja lisääntymisterveyden epätasa-arvoa (WHO 2001a; Kosunen 2006). Suomessa maahanmuuttajien määrän lisääntymisen aikaansaamiin haasteisiin alettiin vastata 2000-luvulla kuntien monikulttuurisuusohjelmilla. Vantaan monikulttuurisuusohjelmassa kiinnitetään huomio työllisyyteen, osallisuuteen, kotouttamiseen ja kotoutumiseen. Espoon monikulttuurisuusohjelmassa painotetaan lapsiperheiden kotouttamisen tukemista. Helsingin maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa korostetaan yhdenvertaista, tasaarvoista kohtelua. (Helsingin kaupungin palvelut maahanmuuttajille 2007; Vantaan kaupunki 2009; Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma ) Suomessa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota myös maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen (Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma 2007; Apter ym. 2009;Väestöliitto 2009; Rimpelä 2009; Castaneda & Gaily 2011; Barale 2011). Suomessa asuvien maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden haasteiden on havaittu liittyvän sairauksien ja riskien lisäksi psykososiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, kommunikointiin sekä moraalisiin ja eettisiin tekijöihin (Malin & Gissler 2008). Rekisteritietojen perusteella somalia-

21 laistaustaisilla naisilla on paljon keisarileikkaussynnytyksiä ja korkea perinataalikuolleisuus, mutta raskauden keskeytykset ja teiniraskaudet ovat harvinaisia (Malin & Gissler 2008; Small ym. 2008; Malin & Gissler 2009; Malin 2011). On myös havaittu, että maahanmuuttajat kuormittavat äitiyspoliklinikoita, koska heidän asioitaan ei saada kieliongelmien tai muiden syiden vuoksi hoidettua perusterveydenhuollossa. Usein maahanmuuttajien tiedot seksuaalija lisääntymisterveydestä ovat myös puutteellisia tai virheellisiä. Etenkin avioliiton kautta maahan saapuneiden seksuaaliterveys ja -oikeudet ovat haavoittuvia. Maahanmuutto on kriisiaikaa sekä yksilölle että perheelle. Suomessa maahanmuuttajat käyttävät hyvin äitiyshuollon palveluita. Lisäksi tutkimuksissa maahanmuuttajien terveydestä on havaittu afrikkalaista alkuperää olevien naisten vastasyntyneiden suuri kuolleisuus ja pienipainoisena syntymisen riski. (Malin & Gissler 2009; Malin 2011.) Perhevalmennus on vakiintunut ja nykyään yleisin äitiyshuollossa käytetty ryhmätoiminnan muoto. Sen sisällöt ovat 2000-luvulla monipuolistuneet. Perhevalmennuksen järjestämistä pienryhmissä suositellaan, sillä ne tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden saada vertaistukea (STM 2005; STM 2007; Klementti & Hakulinen-Viitanen 2013) luvun lopulla perhevalmennukseen osallistuivat Suomessa lähes kaikki ensisynnyttäjät (91 %) ja uudelleensynnyttäjistä 68 % (Sihvo & Koponen 1998) luvulla perhevalmennus tavoittaa lähes kaikki ensimmäistä lastaan odottavat suomalaiset naiset ja heidän puolisonsa (Hakulinen-Viitanen, Pelkonen & Haapakorva 2005; Klementti & Hakulinen-Viitanen 2013). Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan perhevalmennus tavoittaa miltei kaikki ruotsalaiset ensimmäistä lastaan odottavat naiset (93 %) ja suurimman osan monisynnyttäjistä (81 %). Perhevalmennus ei kuitenkaan saavuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia naisia (Fabian, Rådenstadt & Wanderström 2004; Fabian, Rådenstadt & Wanderström 2006). Ensisynnyttäjien perhevalmennukseen osallistumattomuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa se, että naisten äidinkieli on muu kuin ruotsi, alhainen koulutustaso, tupakointi raskauden aikana, odottamaton raskaus, yksinäisyys ja eristyneisyys (Fabian ym. 2006). Ei-ruotsinkieliset, köyhistä maista Ruotsiin muuttaneet äidit eivät poikenneet vertailuryhmän ruotsinkielisistä äideistä synnytyssairaaloissa käyntimäärien suhteen, mutta he osallistuivat harvemmin perhevalmennukseen (Fabian, Rådestad, Rådriguez & Waldenström 2008). Myös ikä ja koulutustausta vaikuttavat perhevalmennukseen osallistumiseen. Alle 25-vuotiaat ja vähän koulututut raskaana olevat ruotsalaiset naiset osallistuvat perhevalmennukseen harvemmin kuin yli 25- vuotiaat ja korkeasti kulutetut. Syynä osallistumattomuuteen oli kiinnostuksen puute, sopimaton ajankohta ja se, ettei naisia ollut kutsuttu valmennukseen. (Fabian, Rådestad & Waldenström 2005; Hakulinen-Viitanen ym. 2007; Fabian ym ) Matalan koulutustason lisäksi työttömyydellä ja harvoilla neuvolakäynneillä on yhteyttä valmennukseen osallistumiseen (Fabian ym. 2004). Suomalaisen tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret alle 18-vuotiaat kokevat perhevalmennuksen hyödyttömänä eivätkä ole valmiita osallistumaan siihen (Hirvonen 2000). Tietoa siitä, miten Suomessa asuva maahanmuuttajaväestö, esi- 19

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011

Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot