TULOILMALUUKKUJEN SÄÄTÄMINEN LÄMPÖTILAN MUKAAN
|
|
- Aimo Sala
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TULOILMALUUKKUJEN SÄÄTÄMINEN LÄMPÖTILAN MUKAAN CASE: VIIKIN OPETUS- JA TUTKIMUSTILAN NAVETTA Pro gradu Ari Kuiri Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Helsinki 2010
2 2 Esipuhe Tämän tutkimuksen rahoituksesta vastasi entinen Agroteknologian laitos. Tutkimuksen ohjaamisesta ja neuvonnasta vastasivat professori Jukka Ahokas ja yliopistonlehtori Matti Pastell. Tutkimus tehtiin Viikin tutkimus- ja opetustilan pihatossa. Mittaukset tehtiin pääosin keväällä Haluan kiittää Agroteknologian laitoksen henkilökuntaa kaikesta avusta tähän tutkimukseen liittyen. Kiitokset erityisesti yliopistonlehtori Mikko Hautalalle, jonka neuvojen ansiosta lopulliset mittaukset pääsivät alkamaan. Haluan kiittää perhettäni ja ystäviäni kaikesta tuesta liittyen tähän työhön sekä opintojeni eri vaiheisiin. Helsingissä Ari Kuiri
3 3 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Maataloustieteiden laitos Tekijä Författare Author Kuiri Ari Tapani Työn nimi Arbetets titel Title Tuloilmaluukkujen säätäminen lämpötilan mukaan CASE: Viikin opetus- ja tutkimustilan navetta Oppiaine Läroämne Subject Maatalousteknologia Työn laji Arbetets art Level Pro gradu Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Syyskuu 2010 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 64 Ilmanvaihdon toimivuus on Suomen oloissa erittäin tärkeää. Talvella tulisi poistaa haitalliset kaasut ja liika kosteus mutta pitää lämpötila kuitenkin eläimille siedettävällä tasolla. Kesäisin ilmanvaihdon pääkriteerinä on ylimääräisen lämmön poistaminen. Toimivalla ilmanvaihdolla parannetaan eläinten hyvinvointia sekä työntekijöiden työturvallisuutta ja työssä jaksamista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin tuloilmaluukkuja voidaan säätää sisä- ja ulkolämpötilaeron mukaan. Tavoitteena oli, että sisälämpötila ei ylittäisi 14 C eikä alittaisi 12 C. Tuloksia verrattiin alkuperäiseen säätöön, joka perustui puhaltimien kierrosnopeuteen. Tutkimus tehtiin Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa, jossa on alipaineilmanvaihto. Säätöjen aikana mitattiin lämpötiloja, hiilidioksidipitoisuus sekä suhteellinen kosteus. Luukkujen ohjaus toteutettiin logiikkaohjauksen avulla. Molemmissa säädöissä sisälämpötila pysyi tasaisena ja hiilidioksidipitoisuudet laskivat. Uudessa eli lämpötilaeroihin perustuvassa säädössä sisälämpötila pysyi lähempänä asetettujen rajojen. Alkuperäisessä eli pyörimisnopeuteen perustavassa säädössä lämpötila laski huomattavasti alle 12 C. Tällöin käytössä oli vain toisen puolen luukkurivi, joten lämpötila olisi ollut vieläkin alempi, jos säätö olisi ollut täysin toiminnassa. Keskiarvoisesti molemmilla säädöillä päästiin lähelle minimilämpötilatavoitetta mutta hajonta oli suurempaa alkuperäisessä säädössä. Alkuperäinen säätö oli hieman liian tehokas pakkaskaudella, koska sisälämpötila laski lähelle 9 C vaikka käytössä oli vain toisen puolen luukut. Uudella säädöllä päästiin lähelle 12 C, kunhan vain molempien puolien luukut olivat käytössä. Ulkolämpötilan ollessa plussan puolella tai lähellä 0 C ilmaa ei vaihdu tarpeeksi, jos käytössä on vain toisen puolen luukut. Tällöin sisälämpötila ja kaasupitoisuudet nousevat. Automaattisten säätöjen tulokset eivät ole täysin vertailukelpoiset, koska alkuperäisen säädön aikana vallitsivat kylmemmät sääolot. Silti voidaan olettaa, että uudella säädöllä olisi pysytty lähellä minimilämpötilatavoitetta myös kylmimpinä säillä. Koska uudella säädöllä päästiin lähelle 12 C lämpimimmillä säillä, voidaan olettaa sen toimivan myös pakkasten aikaan. Tällöin luukkuja tarvitsee avata vähemmän päästäkseen tavoitelämpötilaan ja kovalla pakkasella riittää jo, että käytössä on vain toisen puolen luukut. Avainsanat Nyckelord Keywords Ilmanvaihto, tuloilmaluukku, lämpötilaero Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Helsingin Yliopisto, Maataloustieteiden laitos, Maatalousteknologian käsikirjasto Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information
4 4 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Faculty of Agriculture and Forestry Laitos Institution Department Department of Agricultural Sciences Tekijä Författare Author Ari Tapani Kuiri Työn nimi Arbetets titel Title Controlling air inlets based on the temperature CASE: Cowshed of Viikki Research farm Oppiaine Läroämne Subject Agricultural Engineering Työn laji Arbetets art Level M.Sc. Thesis Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year September 2010 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 64 In Finland it s important to have properly working ventilation system. Harmful gases and moisture should be removed from cowshed in winter while keeping indoor temperature in acceptable level for animals. In summer the main criterion for ventilation is removing extra heat. Working ventilation improves animal welfare and employee safety at work. The purpose of this research was to find out if it is possible to control the air inlets depending on the temperature difference. The aim was that indoor temperature doesn t fall below 12 C or rise over 14 C. Results were compared with another control system which is adjusting air inlets depending on the rotation speed of exhaust fans. Research was conducted in the cowshed of Viikki Research Farm which has under pressure ventilation system. Measurable quantities were carbon dioxide, moisture and temperatures. Adjusting of air inlets was carried out using programmable logic control. Indoor temperature remained stable in both control systems and content of carbon dioxide fell down. Indoor temperature remained between the target values better with the system operating based on temperature difference. With the other system the indoor temperature fell noticeably below 12 C even though air inlet vents were closed on another side of cowshed. If both sides of air inlets would have been-used, the indoor temperature would have been even lower. Average temperatures were near 12 C in both control systems but standard deviation was higher in the original system. The original control system was too effective because indoor temperature was near 9 C when there was cold outside. With new adjusting system indoor temperature was near 12 C if both sides of air inlets were used. If outdoor temperature was near 0 C or higher and only one side of air inlets were use it was impossible to get enough fresh air in the cowshed. Therefore, if indoor temperature is higher than the target temperature then the content of carbon dioxide is also on high level. Results of control systems aren t directly comparable because weather was colder when measurements of original control system were done. Nevertheless it can be assumed that new control system would work also in colder weather. Avainsanat Nyckelord Keywords ventilation, under pressure ventilation, air inlets, temperature difference Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Department of Agricultural Sciences, Faculty of Agriculture and Forestry Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information
5 5 Sisällys KÄSITTEET, LYHENTEET JA SYMBOLIT JOHDANTO KIRJALLISUUS Suomen ilmasto Lämpötila Ilman kosteus Tuuli Ilmanvaihdon määritys Ilmanvaihtojärjestelmät Alipaineilmanvaihto Ylipaineilmanvaihto Tasapaineilmanvaihto Luonnollinen ilmanvaihto Tuloilmaluukut Itkupinta Puhaltimet Säätölaitteet Tuulen vaikutus Ilmanvaihdon merkitys Ilmanvaihdon ongelmat Huonon ilmanvaihdon vaikutus lehmiin Huonon ilmanvaihdon vaikutus hoitajiin ja navetan rakenteisiin Minimi ilmanvaihdontarve Maksimi ilmanvaihdontarve Aikaisemmat tutkimukset TYÖN TAVOITTEET AINEISTO JA MENETELMÄT Koeolosuhteet Koejärjestelyt Ilmanvaihdon mitoitus Säätölogiikka Laitteet Olosuhteiden mittaus Lämpötila-anturi Hiilidioksidianturi Kosteusanturi...44
6 6 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Alustavat mittaukset Olosuhdemittauksien tulokset Tulokset ilman automaattista säätöä Tulokset alkuperäisen säädön aikana Tulokset uuden säädön aikana Yhteenveto tuloksista JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LÄHTEET... 63
7 7 KÄSITTEET, LYHENTEET JA SYMBOLIT ohmi, resistanssin mittayksikkö iv ilmanvaihdon mukana poistuva vapaa lämpö (W) s ilman tiheys sisäilman lämpötilassa (kg kuivaa ilmaa/m 3 ) A aukkojen ala (ilmanvaihdossa) (m 2 ) c suurin sallittu hiilidioksidi pitoisuus eläinsuojan ilmassa (l/m 3 ) c p ilman ominaislämpö (kj/kg C) c u ulkoilman hiilidioksidi pitoisuus (l/m 3 ) g maan vetovoima (m/s 2 ) g s h K V l V RH T s T u t s t u x s x u rakennuksessa tapahtuva vesihöyryn muodostus (g/h) harjan ja tuloilmaluukkujen korkeusero (m) hiilidioksidin kehittymisnopeus (l/h) tarvittava ilmanvaihto (m 3 /s) tarvittava ilmanvaihto (m 3 /h) suhteellinen kosteus sisälämpötila (K) ulkolämpötila (K) sisälämpötila ( C) ulkolämpötila ( C) sisäilman vesisisältö (g/kg) ulkoilman vesisisältö (g/kg)
8 8 1 JOHDANTO Suomen oloissa oikean ilmanvaihdon valinta navettaan on erittäin tärkeää. Talvella on tärkeää saada poistettua haitalliset päästöt mutta pitää lämpötila kuitenkin lehmille ja hoitajille sopivalla tasolla. Poistettavia päästöjä navetassa ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) sekä ammoniakki (NH 3 ). Myös vesihöyryn muodostuminen voi olla ongelmallista rakenteiden kannalta, jos sitä ei saada poistettua rakennuksesta. Kesällä tärkeimmäksi kriteeriksi muodostuu ylimääräisen lämmön poistaminen navettarakennuksesta. Suomessa yleisin ilmanvaihtojärjestelmä on alipaineilmanvaihto. Luonnollisen ilmanvaihdon käyttö on lisääntynyt navettarakentamisessa lisääntyneen tutkimuksen johdosta. Ilmanvaihtojärjestelmä riippuu myös navettatyypistä. Muita ilmanvaihtojärjestelmiä ovat ylipaine- ja tasapainoilmanvaihto. Riittävällä ilmanpoistolla parannetaan tuotosta sekä eläinten terveydentilaa. Myös työturvallisuus ja työssä jaksaminen kasvavat hyvän ilmanvaihdon ansiosta. Hengitysteiden sairaudet olivat kolmanneksi yleisimpiä sairauksia tuotantorakennuksissa työskentelevien keskuudessa vuonna 2006 heti meluvammojen ja rasitussairauksien jälkeen (Jolanki ym. 2008). Toimivalla ilmanvaihdolla pidennetään työkyvyn säilymistä ja vältytään suuremmissa määrin hengitysteiden sairauksilta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Viikin koetilan navettaan uusi automaattisesti toimiva tuloilmaluukkujen säätö. Säätö perustui sisä- ja ulkolämpötilaeroihin. Tuloilmaluukkujen ohjaus toteutettiin logiikkaohjauksen avulla. Navetassa oli ennen tutkimusta automaattinen säätö, joka perustui poistopuhaltimien kierrosnopeuteen. Poistopuhaltimet säätyivät sisälämpötilan mukaan. Navetan olosuhteita mitattiin sekä vanhan että uuden automaattisen säädön aikana. Olosuhteet mitattiin myös silloin, kun käytössä ei ollut automaattista säätöä. Automaattisen säädön toimivuutta arvioitiin vertailemalla eri jaksojen olosuhteita toisiinsa.
9 9 2 KIRJALLISUUS 2.1 Suomen ilmasto Suomi sijaitsee 60. ja 70. leveysasteen välissä. Suomen ilmastoa lämmittää eniten Atlantilta ja Barentsin mereltä Golf-virran lämmittämät ilmavirrat. Myös Itämeri lahtineen ja sisävesistöt lämmittävät Suomen ilmastoa. Suomi jaetaan viiteen eri ilmastovyöhykkeeseen (Kuva 1). (Ilmatieteenlaitos 2008) Kuva 1. Suomen ilmastovyöhykkeet (Ilmatieteenlaitos 2008) Lämpötila Kuvassa 2 on esitelty Suomen keskilämpötilat kesällä ja talvella. Kuten kuvasta näkyy, eri lämpötila-alueita on talvisin enemmän kuin kesäisin. Tämä voi vaikuttaa päätöksiin ilmanvaihtojärjestelmää valittaessa. Lisälämmön tarve on suurempaa pohjoisessa kuin etelässä. Siitä huolimatta myös Pohjois-Suomeen on rakennettu verhoseinäpihattoja.
10 10 Kuva 2. Suomen kuukausikeskilämpötila tammikuussa ja heinäkuussa (Karttunen ym. 2002) Ilman kosteus Ilman kosteudella tarkoitetaan ilman sisältämää näkymätöntä vesihöyryä. Suhteellinen kosteus (RH) kertoo, kuinka paljon ilma sisältää prosentteina vesihöyryä siitä määrästä mikä ilmassa voi korkeintaan olla vallitsevassa lämpötilassa. Talvisin ilman suhteellinen kosteus on suurempi kuin kesäisin. Suurimmillaan suhteellinen kosteus on marras-joulukuussa ja pienimmillään touko-kesäkuussa (Kolkki 1969) Tuuli Tuuli on ilman liikettä, joka sisältää aina osittain pyörteitä. Suomessa yleisimmin tuulee lounaasta, mutta harvemmin koillisesta. Muista ilmansuunnista tuulee tasaisesti. Yleisin tuulen nopeus sisämaassa on keskimääräisesti 3-4 m/s, rannikoilla hieman enemmän (Ilmatieteenlaitos 2008). Taulukossa 1 on esitelty tuulen nopeudet ja vaikutukset luonnossa.
11 11 Taulukko 1. Tuulen nopeus ja vaikutus luontoon (Kolkki 1969) Tuulen nopeus m/s Tuulen nimitys maalla Tuulen vaikutukset Vähemmän kuin 0,3 Tyyni Savu nousee pystysuoraan Peilityyni meri 0,3-1,5 Hiljainen tuuli 1,6-3,3 Heikko tuuli Tuulen suunnan näkee savun liikkeistä. Tuuliviiri ei käänny Tuuli tuntuu ihoon. Puiden lehdet kahisevat. Tavallinen viiri kääntyy avomerellä Meren pinnassa pientä karetta Lyhyitä aaltoja, jotka eivät murru 3,4-5,4 Heikonlainen tuuli Puiden lehdet ja lehvät liikkuvat. Kevyt lippu suoristuu Aallon harjat murtuvat silloin tällöin. Läpinäkyvää vaahtoa aallon harjalla 5,5-7,9 Kohtalainen tuuli Pienet oksat heiluvat. Nostaa maasta pölyä ja irtonaisia paperin paloja Pitkähköjä aaltoja. Vaahtopäitä, jotka kolahtelevat 8,0-10,7 Navakka tuuli Pienehköt lehtipuut heiluvat. Järvenselällä vaahtopäitä Aallon harjat kauttaaltaan valkoisina vaahtopäinä. Meri kohisee jatkuvasti 10,8-13,8 Kova tuuli 13,9-17,1 Luja tuuli 17,2-20,7 Myrskyinen tuuli 20,8-24,4 Myrsky Suuret oksat heiluvat. Suhisee sattuessaan taloihin ja kiinteisiin esineisiin Puut heiluvat. Vasten tuulta kulkeminen vaikeata Katkoo puiden oksia. Ulkona liikkuminen vaikeata Katkoo puita. Vaurioittaa heikohkoja rakennuksia, irrottaa kattotiiliä ja särkee savupiippujen hattuja Aaltojen vaahto leviää. Meri kohisee komeasti Aaltojen huiput murtuvat. Vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi. Kohina kuuluu kauas Aallot pitkiä ja verraten korkeita. Vaahto tiheinä tuulen suuntaisina juovina Aallot korkeita. Aaltojen pärske huonontaa hiukan näkyvyyttä. Meri pauhaa 24,5-28,4 Kova myrsky 28,5-32,6 Enemmän kuin 32,7 Ankara myrsky Hirmumyrsky Kiskoo puita juurineen. Aiheuttaa huomattavia vahinkoja rakennuksille. Sattuu harvoin sisämaassa Kaataa metsää. Siirtää rakennuksia. Sattuu erittäin harvoin sisämaassa Tuhoaa perinpohjin rakennuksia ym. Aaltovuoria. Merenpinta valkoisena vaahdosta. Pauhu kovaa, puuskittaista. Aaltojen pärske huonontaa näkyvyyttä Näköpiirissä olevat laivat katoavat aaltovuorien taakse. Koko merenpinta valkoisena. Pärske huonontaa huomattavasti näkyvyyttä Koko merenpinta valkoisena. Näkyys erittäin huono Tuulioloja kuvataan yleensä ns. tuuliruusujen avulla. Ne koostuvat eri tuulensuuntiin osoittavista pylväistä, joiden pituus ilmoittaa tuulen lukuisuuden prosentteina. Tuuliruusuihin piirretyt ympyrät esittävät prosenttiasteikkoa 5 prosenttiyksikön välein. Mustat pylväät
12 12 kuvaavat kovien tuulien, viivoitetut kohtalaisten ja valkoiset heikkojen tuulien määriä. Tuuliruusun keskellä oleva luku ilmoittaa tyynien tapauksien osuutta. Kuvassa 3 on esitelty tuulioloja ympäri Suomea kesällä ja talvella. (Kolkki 1969) Kuva 3. Suomen tuulijakautumat (%) kesällä (vasen) ja talvella (Kolkki 1969) 2.2 Ilmanvaihdon määritys Ilmanvaihdolla tarkoitetaan raikkaan ilman tuontia rakennukseen, haitallisten kaasujen poistoa ja lämpötilan hallintaa. Ilmastoinnilla tarkoitetaan, että tuloilmaa käsitellään lämmittämällä, jäähdyttämällä, kostuttamalla, kuivattamalla tai puhdistamalla (Seppänen 1996). Navetan ilmanvaihdossa on harvoin mukana ilmastointia. Ilmanvaihto voi toimia joko laimennus- tai laminaariperiaatteella. Laminaarivirtausperiaatteessa puhdas ilma työntää edellään likaista ilmaa. Tämä vaihtoehto ei sovellu tuotantorakennuksiin, koska se vaatii noin 15 kertaisen ilmanvaihdon verrattuna tarvittavaan maksimaaliseen ilmanvaihtoon. Lisäksi tuloilma olisi aivan liian kylmää talvisin eikä
13 13 taloudellisista syistä sen lämmittäminen olisi järkevää. Laminaariperiaatetta ilmanvaihdossa käytetään sairaaloiden leikkaussaleissa ja muissa vastaavissa, joissa hygieniatason on oltava huippuluokkaa. (Karhunen ja Tuunanen 1986) Laimennusperiaatteessa kylmempi ulkoilma sekoittuu lämpimämpään sisäilmaan. Sekoittuminen tapahtuu ilman liikkeestä johtuvan pyörteilyn ansiosta. Tuloaukon muoto, mitoitus ja ilman virtausnopeus vaikuttavat sekoittumisnopeuteen. Sekoittuminen on siis sitä tehokkaampaa mitä suurempaa ilman virtausnopeus on ja mitä pienempi tuloaukko on. (Karhunen ja Tuunanen 1986) 2.3 Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihto voidaan jakaa koneelliseen ja luonnolliseen ilmanvaihtoon. Koneellinen ilmanvaihto jaetaan edelleen ali- ja ylipaineilmanvaihtoon sekä tasapaineilmanvaihtoon. Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä muodostuu ilma-aukoista, puhaltimista sekä säätölaitteista. Luonnollinen ilmanvaihtojärjestelmä koostuu samoista paitsi että puhaltimet puuttuvat Alipaineilmanvaihto Alipaineilmanvaihdossa (Kuva 4) rakennukseen tuotetaan koneellisesti alipaine. Tämä tapahtuu esim. katon harjalle sijoitetuilla poistopuhaltimilla. Alipaineen johdosta uutta puhdasta ilmaa työntyy rakennuksen sisään tuloilma-aukoista, jotka on yleensä asennettu seinän ja katon rajaan (Bruce 1999). Alipaineilmanvaihto on yleisin vaihtoehto lypsykarjarakennuksissa Suomen olosuhteissa. Sen etuja ovat ilman tuloaukkojen helppo ohjaaminen ja alhainen sähkönkulutus tasapaineilmanvaihtoon verrattuna. Myös rakennuskustannukset ovat pienemmät alipaineilmanvaihdossa verrattuna tasapaineilmanvaihtoon.
14 14 Kuva 4. Alipaineilmanvaihdon periaate (Svedinger 1984) Alipaineilmanvaihdon haittapuolena on, etenkin talvisin, kosteuden muodostuminen tuloaukkojen kohdalle (Bruce 1999). Kosteus vaurioittaa pidemmällä aikavälillä puurakenteita sekä saa aikaan korroosiota metallirakenteissa. Tähän ongelmaan on ratkaisuna itkupinta, jossa tuloaukkojen eteen tulee pelti, johon kosteus kondensoituu (Kuva 11). Tämä vähentää myös lehmiin kohdistuvaa vetoa ja lämmittää tuloilmaa. Tuloilma lämpenee vesihöyryn höyrystymislämmön vapauduttua tiivistymistapahtumassa (Karhunen 1994). Vedontunne vähenee, koska itkupinta ohjaa ilmaa, niin ettei se valu suoraan eläimien tasolle Ylipaineilmanvaihto Ylipaineilmanvaihdossa (Kuva 5) rakennukseen tuotetaan koneellisesti ylipaine. Tässä vaihtoehdossa tuloilmaa imetään rakennukseen puhaltimilla. Koska rakennukseen tulee ylipaine, huono ilma poistuu poistoaukoista. Puhaltimet voivat olla asennettuna joko seinille tai kattoon. Ylipaineilmanvaihdon hyvänä puolena on alhainen sähkönkulutus verrattuna tasapaineilmanvaihtoon, koska puhaltimia on vähemmän. Huonona puolena on tuulenvaikutus tuloilman muotoon, jos puhaltimet on asennettu seinille. Suurimpana ongelmana on kosteuden pääseminen rakenteisiin. (Bruce 1999) Kuva 5. Ylipaineilmanvaihdon periaate (Svedinger 1984)
15 Tasapaineilmanvaihto Tasapaineilmanvaihdossa (Kuva 6) rakennuksessa ylläpidetään tasainen ilmanpaine puhaltimien avulla. Sekä poisto- että tuloilma hoidetaan koneellisesti. Sisään tulee yhtä paljon ilmaa kuin sitä poistuu. Tasapaineilmanvaihdon hyvänä puolena on, että tuulen vaikutus puhaltimiin on vähäistä. Huonona puolena on hinta sekä sähkönkulutus, joka voi olla jopa kaksinkertaista verrattuna ali- ja ylipaineilmanvaihtoon. (Bruce 1999) Kuva 6. Tasapaineilmanvaihdon periaate (Svedinger 1984) Luonnollinen ilmanvaihto Luonnollinen ilmanvaihto perustuu sisä- ja ulkoilman lämpötila eroihin (Bruce 1999). Lämmin sisäilma on kevyempää kuin kylmä ulkoilma, joten se nousee katon harjalle ja poistuu poistoilma-aukoista. Ulkoilma on raskaampaa ja painuu sisälle tullessaan eläinten tasolle kunnes lämpenee tarpeeksi ja poistuu pois (Kuva 7) (Anon 1987). Kuva 7. Luonnollisen ilmanvaihdon periaate (Anon 1987)
16 16 Luonnollinen ilmanvaihto on meluton vaihtoehto, koska siinä ei ole käytössä puhaltimia. Verhoseinään perustuva ilmanvaihto on yksi esimerkki luonnollisesta ilmanvaihdosta (Kuva 8). Siinä tuloilma-aukkoja säädetään keveiden verhojen avulla. Myös harjalla sijaitsevat poistoluukut tai -hormit ovat yleensä säädettävissä. Luonnollisessa ilmanvaihdossa voidaan ilmanvaihdon tarve laskea kaavalla 1 (Albright 1990). Kuva 8. Läpileikkauskuva verhoseinäpihatosta, jossa hormipoisto (Heikkinen ym. 2006) = 2 (1) jossa, V= tarvittava ilmanvaihto, m 3 /s A= aukkojen ala, m 2 (pienemmän mukaan) g= maan vetovoima, (g = 9,81 m/s 2 ) h= harjan ja tuloilmaluukkujen korkeusero, m T s = sisälämpötila, K T u = ulkolämpötila, K
17 Tuloilmaluukut Tuloilma-aukkojen pinta-ala tulisi olla neliösenttimetreissä saman verran kuin maksimiilmanvaihto kuutiometrejä tunnissa (Anon 1987). Eläinten kannalta ilman virtaus tuloilmaaukoista eläinten tasolla saisi olla 0,2 m/s luokkaa. Tuloilmaluukut tulisi suunnata niin, että kylmä ulkoilma ehtisi lämmetä ennen kuin se kohtaa eläimen. Kesäisin suuntaamalla ilmavirta eläimiin saadaan tehokkaampi viilennys. Tuloilmaluukut voidaan asentaa joko kattoon (Kuva 9) tai suoraan seinään (Kuva 10). Kattoon asennettaessa alipaineilmanvaihdossa tuloilmaluukut tulevat yleensä sivuseinien ja katon rajapintaan, koska poistopuhaltimet tulevat navetan katon harjalle. Seinälle asennettujen tuloilmaluukkujen ongelmana on alttius tuulen vaikutukselle. Tuulisella alueella tuuli voi sekoittaa ilmanvaihdon niin, että pahimmassa tapauksessa ilma tulee sisään tuulenpuoleiselta seinältä ja toisen seinän luukut toimivat poistoaukkoina (Karhunen ja Tuunanen 1986). Kuva 9. Kattoon asennettava tuloilmanluukku (Pellonpaja 2008) Kuva 10. Seinään asennettava tuloilmanluukku (Pellonpaja 2008) Tuloilmaluukkuja voidaan säätää joko manuaalisesti tai automaattisesti. Luukkuja olisi hyvä pystyä säätämään samanaikaisesti, siksi saman seinänpuoleiset luukut ovat yleensä kytketty toisiinsa kiinni (Karhunen ja Tuunanen 1986). Talvella kostean ilman määrää tuloilmassa voidaan vähentää tuloilmaluukkujen eteen asennettavan itkupinnan avulla.
18 Itkupinta Itkupinnan toiminta perustuu kylmän ilman kosteuden kondensoitumiseen alumiinipeltiin eli se muuttuu vedeksi kohdatessaan itkupinnan. Itkupinta lämmittää myös tuloilmaa ja vähentää vedontuntoa lehmiin, koska tuloilma ei kohdistu suoraan lehmiin. Ilman lämpeneminen johtuu vesihöyryn tiivistymistapahtumassa vapautuvasta höyrystymislämmöstä. (Karhunen 1994) Itkupinta asennetaan tuloilmaluukkujen eteen (Kuva 11). Itkupinta on usein aallotettua alumiinilevyä, josta vesi tippuu kouruun, joka johdattaa veden pois. (Karhunen 1994) Vakolan tekemien tutkimuksien mukaan itkupinnan ansiosta lämpötila nousee 1-1,5 C minimi-ilmanvaihdon aikana. Myös haitallisten kaasujen ja pölyhiukkasten pitoisuudet laskevat itkupinnan ollessa asennettuna navettaan. Hiilidioksidipitoisuus pienenee 24 % ja suhteellinen kosteus laskee 4,1 prosenttiyksikköä. (Karhunen 1994) Kuva 11. Itkupinta tuloilmaluukkujen eteen asennettuna (Pellonpaja 2008) Myös vedontunne alenee %. Vedontunne on saatu alilämpötilasta eli eläimeen kohdistuvan ilman lämpötilan ja käytävällä vallitsevan lämpötilan erotuksesta. Lisäksi mitataan ilman nopeus lehmien utareen puolelta 5-10 cm korkeudelta lattiasta. Kuvasta 12 katsotaan mitatun ilman nopeuden ja lasketun lämpötilaeron kohdalta vastaava vedontunnetta kuvaava prosenttiluku. (Karhunen 1994)
19 19 Kuva 12. Vedontunnetta kuvaavat prosenttiluvut ilman nopeudesta ja lämpötilaerosta (Karhunen 1994) Puhaltimet Puhaltimien tehtävä alipaineilmanvaihtojärjestelmässä on saada aikaan riittävän suuri alipaine navettarakennukseen, joka tavallisesti on 60 Pa (Karhunen ja Tuunanen 1986). Puhaltimien tulisi olla riittävän kokoisia verrattuna navetassa olevaan karjamäärään. Maa- ja metsätalousministeriön antamien suosituksien mukaan yhtä lehmää kohden maksimiilmanvaihdon tulisi olla m 3 /s (Taulukko 2). Taulukko 2. Lypsykarjan lämmön- ja kosteudentuotto sekä olosuhdevaatimukset (MMM) Eläin Paino Eläinten Suositus- Suht. Lämmön- Kosteuden Ilmanvaihto Ikä lämpötila Kost:n luovutus luovutus m3/h kg kk C max- W/el. g/h min. max. % Lypsylehmä " " Hieho ja ummessa oleva lehmä Nuorkarja, uudistus " " Vasikka Ilmanvaihtojärjestelmässä suurin sähkönkulutus tulee juuri puhaltimilta. Etenkin kesäisin, maksimi-ilmanvaihdon aikaan, puhaltimet pyörivät lähes jatkuvasti täysillä. Puhaltimien
20 20 mallit, siitä miten ne on asennettu ja niiden lukumäärä vaikuttavat paljon energian kulutukseen ja ilmanvaihdon toimivuuteen. Säätölaitteiden energiankulutus on vähäistä verrattuna puhaltimien kulutukseen Säätölaitteet Tuloilmaluukkuja ja poistopuhaltimia säädetään usein automatiikan avulla. Navettarakennuksessa on useita lämpöantureita, joiden perusteella tuloilmaluukkujen asentoa säädetään. Myös puhaltimien kierrosnopeutta säädetään usein sisäilman lämpötilan mukaan. Tuloilmaluukkujen asentoa säädetään usein automaattisesti erilaisten moottorien avulla. Vetomoottori saa jänniteviestin antureilta siitä, pitääkö luukkuja avata tai sulkea ja kuinka paljon. Luukut voi olla sidottu kiinni esimerkiksi vaijeriin, jota vetomoottori kiristää tai löysää tarpeen mukaan. Kiristäessä luukut sulkeutuvat ja löysätessä avautuvat. Navetan olosuhteita voidaan mitata lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidiantureilla. Yleisimmin navetassa säädöt tapahtuvat lämpötilan mittauksen perusteella. Tällöin ei välttämättä saada poistettua kaikkia haitallisia kaasuja. Hiilidioksidipitoisuuden mukaan tehtävä säätö poistaa tarkemmin haitalliset kaasut. Tällöin navetan lämpötila laskee hieman normaalista, mikä ei kuitenkaan ole ongelma eläimille vaan pikemminkin hoitajien viihtyisyydelle. Toisaalta myös navetan tyyppi vaikuttaa myös siihen kuinka kylmä sisällä voi olla. Lypsyrobotti ei siedä pakkasta ja myös lietelantajärjestelmässä tulee ongelmia toimivuuden suhteen. Tällöin tulee lisälämmön käyttö tarpeen Tuulen vaikutus Tuulella on vaikutusta niin koneelliseen kuin myös luonnolliseen ilmanvaihtoon. Koneellisen ilmanvaihdon kannalta tuuli on pelkästään haittatekijä (Sariola 1994). Kesällä tuulella on viilentävä vaikutus ja se tehostaa ilmanvaihtoa etenkin luonnollisessa ilmanvaihdossa. Tuuli voi myös aiheuttaa sen, että tuulen puoleinen navetan seinä toimii normaalisti tuloilmaluukkuina, mutta toinen puoli poistoluukkuina (Karhunen ja Tuunanen 1986). Puhaltimissa voi aiheutua ongelmia tuulen vuoksi, jos ne on asennettu seinälle. Puhaltimet voivat pahimmassa tapauksessa ylikuumeta ja pysähtyä kokonaan (Sariola 1994). Siksi
21 21 puhaltimet yleensä asennetaankin navetan katolle. Kovalla tuulella luukut voivat myös paukkua kiinni ja auki, jos niihin ei ole rakennettu mitään vaimennusjärjestelmää. 2.4 Ilmanvaihdon merkitys Ilmanvaihdon kolmena päätarkoituksena voidaan pitää ylimääräisen lämmön poistamista, muodostuvan vesihöyryn poistamista sekä haitallisten kaasujen pitämistä alarajoissa (Karhunen ja Tuunanen 1984). Ilmanvaihdon mitoittaminen perustuu yleensä juuri edellä mainittuihin kolmeen seikkaan. Ilmanvaihdon tärkeimmät osatekijät ovat fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät. Fysikaalisia tekijöitä ovat ilman lämpötila, liike ja suhteellinen kosteus. Kemiallisia tekijöitä ovat eri kaasujen pitoisuudet ilmassa. Näitä kaasuja ovat ammoniakki, metaani, hiilidioksidi ja rikkivety. Biologisia tekijöitä ovat ilmassa olevat pöly- ja mikrobipitoisuudet. (Myllys 1999) Ilmanvaihdon ongelmat Ilmanvaihdon ongelmat voidaan jakaa kolmeen osaan: Rakenteelliset ja rakennuksesta johtuvat ongelmat, tuotannon laajuudesta johtuvat ongelmat, laitteista ja koneista johtuvat häiriöt (Anon 1991). Rakenteelliset ja rakennuksesta johtuvat ongelmat Navetoita lämmitetään harvoin lisälämmöllä. Tästä johtuen talvisin ilmanvaihtoa joudutaan pitämään liian alhaisella tasolla, jos minimi-ilmanvaihtoa ei ole suunniteltu oikein. Tällöin kaasuja ei saada aina poistettua tarpeeksi hyvin. Hyvällä eristyksellä lämmön karkaamista voidaan pienentää. Lannanpoiston yhteydessä muodostuu haitallisia kaasuja, jonka vuoksi olisi hyvä asentaa poistopuhallin puhaltamaan kaasut pois lantakuilusta. (Anon 1991)
22 22 Tuotannon laajuudesta johtuvat ongelmat Navetan ilmanvaihto mitoitetaan aina tietylle eläinmäärälle. Jos eläinmäärä kasvaa yli suunnitellun, ilmanvaihto jää alimitoitetuksi. Eläinmäärän vähentyessä, eläinten lämmöntuotto ei välttämättä riitä pitämään navettaa tarpeeksi lämpimänä. (Anon 1991) Laitteista ja koneista johtuvat ongelmat Yleisimmät ongelmat ovat alimitoitetut tuloilma-aukot ja poistopuhaltimet. Väärin säädetty ilmanvaihdon ohjausautomatiikka voi aiheuttaa tilanteen, jossa ilmanvaihto ja lämmitys kilpailevat keskenään. Tällöin eläimillä on liian kuumat ja kuivat olosuhteet ja sähkönkulutus suuri. (Anon 1991) Poistopuhaltimet ja tuloilmaluukut voivat rikkoontua myös iän myötä tai jopa kovan tuulen vaikutuksesta. Ilmanvaihto ei välttämättä toimi hyvin ääriolosuhteissa, jos vain osa puhaltimista tai luukuista on kunnossa Huonon ilmanvaihdon vaikutus lehmiin Eläimen optimilämpötila-aluetta kutsutaan termisen miellyttävyyden lämpötila-alueeksi (Kuva 13). Tällä alueella saadaan optimituotos ja eläin voi hyvin. Tämän alueen molemmin puolin sijoittuu termisen neutraliteetin alue, jonka ylärajana on ylempi kriittinen lämpötila ja alarajana alempi kriittinen lämpötila. Ympäristön lämpötilan pudotessa alemman kriittisen lämpötilan alle, eläin kuluttaa enemmän rehua ylläpitääkseen ruumiin lämpötasapainon ja tuotantonsa. Jos ympäristön lämpötila on taas korkeampi kuin ylempi kriittinen lämpötila, eläin lakkaa syömästä. Tällä eläin vähentää ruumiinsa lämpötilantuotantoa ja poistaa ylimääräistä lämpöä elimistöstään hikoilemalla ja tiheämmällä hengityksellä. (Myllys 1999)
Uusimpia kokemuksia verhoseinistä
Uusimpia kokemuksia verhoseinistä Alapohjan lämmityskapasiteetti VENE Verkostot karjatalouden edistäjinä OULU - EDEN 7.2. 212 Tapani Kivinen, MTT Jorma Heikkinen VTT Ismo Heimonen VTT Uusimpia kokemuksia
Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa
Taustaa Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Tapani Kivinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus maatalouden ilmanvaihdon taso on ollut vaihteleva tilakokojen kasvu ym. toimintaympäristön muutokset eläinten
DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut
DeLaval tuuliverhot ja hormit Luonnollisen ilmanvaihdon ratkaisut Tuuliverhoseinät - vaihtoehto ilmanvaihtoon lypsy-ja lihakarjatiloilla DeLaval laskostuva tuuliverho CTD DeLaval ylhäältä avautuva tuuliverho
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen
Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi
Viileä hetki tuo mukavuutta lehmillesi DeLaval viilennyspuhaltimet Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi Hyvä ilmanvaihto (riittävästi puhdasta ja raikasta ilmaa) on eläinten mukavuuden yksi avaintekijä vastasyntyneistä
Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.
Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis
Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan
Verhoseinäisessä pihatossa ilma vaihtuu hyvin
Liite 16.10.2006 63. vuosikerta Numero 3 Sivu 3 Verhoseinäisessä pihatossa ilma vaihtuu hyvin Tapani Kivinen, MTT Perinteisten kylmä- ja lämminpihattojen lisäksi eläimille on nyt tarjolla viileä pihatto.
Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa
Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen
Napapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU
KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun
miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito
KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto
Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja
SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK
KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET
Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013
Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6
Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.
EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140
EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden
ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
SunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT
SunAIR RW 130 EC-LT ja RW 150 EC-LT LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITTEET Vuosihyötysuhde parasta A-luokkaa SunAIR RW 130 EC-LT SunAIR RW 150 EC-LT sisäkuva Elektroninen säädin (E) Kun ominaisuudet ratkaisevat AirWise
Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014
Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto
Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month
KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos
ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,
WintEVE Sähköauton talvitestit
2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,
SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE
KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio
VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT
LOPPURAPORTTI 19.4.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia
Rakennusten lämmitys ja lämpöhäviöt Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia 2 Tässä oppaassa tarkastellaan yleisesti rakennusten lämmitykseen liittyvää energian kulutusta. Sekä karjataloustuotannossa
Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei
Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki
Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.
SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa
LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4
Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I
VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa
Reippaana raittiissa ilmassa Ilmanvaihto eläintiloissa Ilmanvaihdon käsitteet Ilmanvaihdon arviointi Lämpötila ja kosteus Minimi- ja maksimi-ilmanvaihto Poistoilma ja korvausilma Ongelmatilanteiden ratkaiseminen
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,
Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa
Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen
Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen
600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä
600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS 600e-hp-co Smart-käyttöliittymä Huippuunsa vietyä lämmöntalteenottoa ja jäähdytystä AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden
KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490
KÄYTTÖOPAS Tarkkuuskosteus-lämpömittari Malli RH490 Johdanto RH490-kosteus-lämpömittari mittaa kosteutta, ilman lämpötilaa, kastepistelämpötilaa, märkälämpötilaa ja vesihöyryn määrää ilmassa. Edistyneitä
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE
425 LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE SunAIR 425 Elektroninen säädin Kun ominaisuudet ratkaisevat AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden valmistaja sekä Suomen johtava pientalojen ilmanvaihtojärjestelmien
Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
Asennus ja huolto TX 650
Asennus ja huolto TX 650 Sivu 1 / 14 1.0.0 Sisältö 1.0.0 Sisältö... 2 2.0.0 Kaavio... 2 3.0.0 Järjestelmä... 3 3.1.0 Toimintaperiaatteet... 4 4.0.0 Tekniset tiedot... 5 5.0.0 Asennus... 6 5.1.0 Seinämalli...
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN
ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily
Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT
Joni Heikkilä C WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT C, Centria tutkimus ja kehitys - forskning och utveckling, 13 Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA: Centria
Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa
Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA
LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten
ASC-Alumiinitelineet
ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan
Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen
Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa
Hyvinvointikeskus Kunila
Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus
Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Versio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje
Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...
Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa
Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan
ILMASTOINTI MTT MINIMI-MAKSIMI TUNNELI ILMANVAIHTO HUIPPUOLOSUHTEISIIN KOKONAISOHJAUKSELLA
ILMASTOINTI MTT MINIMI-MAKSIMI TUNNELI ILMANVAIHTO HUIPPUOLOSUHTEISIIN KOKONAISOHJAUKSELLA Tasaiset olosuhteet Kaikille! Fancomin Minimi - Maksimi Tunneli-ilmanvaihto varmistaa tasaisen ilmanlaadun siipikarjatiloissa.
Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo
Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja
GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen
GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen Päätin tehdä tällaisen ohjeen, koska jotkut ovat sitä kyselleet suomeksi. Tämä on vapaa käännös eräästä ohjeesta, joka on suunnattu Evoille (joka on koettu toimivaksi
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA
TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus
Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi
Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön
Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
Kiinteistötekniikkaratkaisut
Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset
Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta
Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...
Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen
ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
kansi Enerventin perusilmeellä
Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin
6.3.2006. Tutkimuksen tekijä: Hannu Turunen Laboratoriopäällikkö EVTEK-ammattikorkeakoulu puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.
Lämpökuvausraportti Yrttitien päiväkodin lisärakennus Tutkimuksen tekijä: Laboratoriopäällikkö puh: 040-5852874 email: hannu.turunen@evtek.fi 1 Sisällys Lämpökuvausraportti... 1 Yhteenveto... 3 Kohteen
DEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN
SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,
Hiilidioksidimittausraportti
Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista
SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
Näytesivut. 3.1 Yleistä
3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista
Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?
Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.
KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma
KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön
Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,
Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja
MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015
MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan
Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa
Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos
Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja
Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten
Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti
Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna