2.1 Lait ja säännökset Rakennusjärjestys Kaavat Tontin tai rakennuspaikan hankinta 8

Transkriptio

1

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 RAKENTAMISEN OHJAUSKEINOJA Lait ja säännökset Rakennusjärjestys Kaavat Yleiskaavat Asemakaava ja asemakaavan muutos 7 3 TONTIT JA RAKENNUSPAIKAT Tontin tai rakennuspaikan hankinta Iisalmen kaupungin tonttitarjonta Yksityiset henkilöt ja kiinteistövälitykset Tontin ja rakennuspaikan rakentamiskelpoisuus Vinkkejä kiinteistökauppaan Kaupungin tontit Kiinteistökaupassa huomioitavia asioita Lainhuuto ja vuokraoikeuden kirjaaminen Tonttijako Toimitukset Tontin lohkominen Laadunmuutos kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä Rasitetoimitus Rajan määrääminen 16 4 RAKENNUKSEN SUUNNITTELU Rakennushankkeensuunnittelijat Rakennussuunnitelmat Pääpiirustukset Rakennesuunnitelmat ja -laskelmat LVI-Suunnitelma Sähkösuunnitelma 19

3 3 5 LUVAT RAKENTAMISESSA Lupamenettely Rakennuslupa Rakennusluvan edellytykset asemakaava- alueella Rakennusluvan edellytykset asemakaava- alueen ulkopuolella Rakennuslupahakemus Rakennusvalvontamaksu Toimenpidelupa Ilmoitusmenettely Purkamislupa Maisematyölupa Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös Lupapäätös ja rakennushankkeen aloittaminen 26 6 RAKENNUSHANKKEEN TYÖNJOHTAJAT Vastaava työnjohtaja Erityisalojen työnjohtajat 28 7 KATSELMUKSET JA TARKASTUSASIAKIRJA Pohja-, rakenne-, hormi-, iv- ja muut katselmukset Tarkastusasiakirja 30 8 LIITTYMÄT Sähköliittymä Tele- ja tietoliikenneliittymät Vesi- ja viemäriliittymä Tieliittymä 32 9 KARTAT, MITTAUKSET JA MAAPERÄTUTKIMUKSET Kartat Mittaukset Rakennuksen sijainnin merkintä Rakennuksen sijaintikatselmus Maaperätutkimukset Rajannäyttö Muut maastomittaukset 35

4 10 VESI- JA JÄTEVESIASIAT HAJA-ASUTUSALUEELLA JÄTEHUOLTO OSOITTEET RAKENTAJAN MUISTILISTA KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN YHTEYSTIETOJA Aakkosittain Palveluittain Palvelualueittain 44

5 1 JOHDANTO 5 Tämä rakentajan opas sisältää ohjeita Iisalmeen rakentaville. Oppaassa keskitytään kaupungin eri yksiköiden tarjoamiin viranomaispalveluihin koko rakennushankkeen ajalta. Lisäksi annetaan ohjeita tontin ja rakennuspaikan hankintaan, rakennusten suunnitteluun, lupaprosessiin sekä moniin muihin rakennushankkeen aikana vastaan tuleviin ongelmiin. Tämän oppaan ohjeet on koottu pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslaista ja -asetuksesta. Ohjeen lopussa on viittaus lain kohtaan, mistä lukija löytää lisätietoa asiasta. Lisäksi on myös kerrottu kuka tai ketkä kaupungin organisaatiossa hoitavat asiaa. Niistä rakentamisvaiheista, joihin ei liity viranomaispalveluja, on ohjeen lopussa kerrottu yhteystiedot asiaa hoitavaan tahoon. Oppaan kohdassa 13 on rakentajan muistilista. Listassa eri rakennushankkeen vaiheet on pyritty esittämään aikajärjestyksessä. Jokaisen vaiheen yhteydessä on viittaus tähän oppaaseen mistä kohdasta löytyy lisätietoa asiasta. Maankäyttö ja rakennuslain ja -asetuksen lisäksi rakentamista ohjaavat Suomen rakentamismääräyskokoelma, kuntien rakennusjärjestys ja kaavoitus. Laissa ja säädöksissä on hyvinkin tarkasti annettu ohjeita rakentamiselle ja suunnittelulle. Jokaisen rakentajan olisi hyvä jo hankkeen alkuvaiheessa tutustua näihin julkaisuihin.

6 6 2. RAKENTAMISEN OHJAUSKEINOJA 2.1 Lait ja säännökset Rakentamista ohjaavat useat lait ja säännökset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. Maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä täydennetään Suomen rakentamismääräyskokoelmalla. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. 2.2 Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja.

7 Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Lisätietoja Iisalmen kaupungin rakennusjärjestyksestä saa rakennusvalvonnasta p. (017) Rakennusjärjestys on luettavissa Iisalmen kaupungin Internet-sivustolla. Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain 14 :ssä Kaavat Kunnissa rakentamista ohjaa kaavoitus. Kunnat laativat alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pitkän aikavälin pääpiirteet kunnassa. Asemakaavalla ohjataan yksityiskohtaisempaa rakentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuntien on huolehdittava alueidensa kaavoituksesta kunnan kehitys ja maankäytön ohjaustarpeet huomioiden Yleiskaavat Iisalmen alueella on sekä oikeusvaikutteisia että oikeusvaikutuksettomia osayleiskaavoja. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan perusteella rakennusvalvonta voi myöntää rakennusluvan rantavyöhykkeellä ilman erillistä poikkeamispäätöstä, mikäli yleiskaavassa on tätä koskeva erityismääräys. Alueilla, joilla ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa voidaan joutua hakemaan poikkeamispäätös. Päätöksen tarpeellisuuden ratkaisee rakennusvalvontaviranomainen Asemakaava ja asemakaavan muutos Tontin rakentamista säätelevät ja ohjaavat kaavamääräykset. Asemakaavassa esitetään rakennuskorttelien rajat ja osoitetaan rakennuspaikat. Tontin rakennusoikeus kertoo, kuinka monta kerrosneliömetriä saadaan rakentaa. Rakentamisen määrä ilmoitetaan kerrosneliömetreinä tai tonttitehokkuuslukuna. Suurin sallittu kerroslukumäärä on kaavassa merkitty roomalaisella numerolla. Kaava-alueelle rakentaminen edellyttää, että tontilla on voimassa oleva asemakaava. Jos voimassa olevan asemakaavan määräykset ovat vanhentuneet tai kaava on muuten sopimaton, maanomistaja voi hakea asemakaavan muutosta. Asemakaavan laatimisvaiheessa kaavoitettava alue voidaan asettaa rakennuskieltoon.

8 Asemakaavan muutosta haetaan kirjallisesti tekniseltä lautakunnalta tai kaupunginhallitukselta. Hakemuksessa selvitetään mihin asiaan muutosta haetaan. Päätös asemakaavan muuttamiseksi käsitellään teknisessä lautakunnassa. Asemakaavamuutoksen laatii kaupunkisuunnitteluyksikkö. Kaavamuutoskustannukset veloitetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän taksan mukaisesti. Asemakaava ja asemakaavan muutos prosessi etenee kuvion 1 mukaisesti. Siinä kerrotaan millaisia eri vaiheita prosessi sisältää. 8 Kuvio 1. Asemakaavan eri vaiheet Lisätietoja asemakaavoista ja asemakaavan muutoksesta saa kaupunkisuunnittelu yksiköstä p. (017) Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain luvuissa 7 ja 8.

9 3 TONTIT JA RAKENNUSPAIKAT 9 Asemakaava-alueella rakennuspaikasta käytetään nimitystä tontti. Haja-asutusalueella rakentamisen kohteena on kiinteistö, määrä-ala tai pelkästään rakennuspaikka. Tontilla tarkoitetaan sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Kiinteistöllä tarkoitetaan sellaista itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka kiinteistörekisterilain nojalla on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin, ja muulla rekisteriyksiköllä muuta sanotun lain nojalla kiinteistörekisteriin merkittävää erillistä yksikköä. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet (kiinteistön ulottuvuus). Määräala on rajoiltaan määritetty osa kiinteistöstä. Määräala muodostetaan kiinteistöksi lohkomistoimituksessa. 3.1 Tontin tai rakennuspaikan hankinta Kun päätös rakennushankkeeseen ryhtymisestä on tehty, on yleensä edessä tontin hankinta. Tontti tai rakennuspaikka on mahdollista hankkia ostamalla tai vuokraamalla kaupungilta tai ostamalla tontti tai rakennuspaikka vapailta markkinoilta. Hankintavaiheessa, ennen tontin valintaa, on mietittävä millaisia vaatimuksia tontille asetetaan. Mieti mitkä seikat ovat tärkeitä juuri sinulle. Seuraavassa on lueteltu eri asioita, joita on hyvä pohtia ja huomioida ennen lopullista valintapäätöstä. Varaa riittävästi aikaa tontin hankintaan. Huomioi tulevaisuuden suunnitelmat ja tarpeet pitkällä tähtäimellä. Mieti sopiva rakennuspaikan sijainti (metsä, pelto, mäki, tasamaasto, ranta, näköalat, ympäristö), koko ja muoto rakennuksen sijoittelun kannalta. Huomioi etäisyydet ja liikkumiskustannukset sinulle tärkeisiin paikkoihin (harrastukset, mieltymykset, palvelut, koulu, hoitopaikat, naapurusto). Mieti kuinka kulkuyhteys tontille järjestyy (yksityistie, tiekunta, rasitetie) ja onko liikkuminen turvallista. Huomioi haja-asutusalueella vesi- ja jätevesiasiat ja sähköliittymän ja muiden kaapelien liittymismahdollisuus ja kustannukset. Mieti mitä kiinteistön hoito vaatii.

10 3.1.1 Iisalmen kaupungin tonttitarjonta 10 Iisalmen kaupungilla on varattavissa rakennusvalmiita tontteja eri puolella kaupunkia. Vuosittain tontteja on tarjolla kpl, riippuen uusista kaavoitettavista alueista. Pyrkimyksenä on kaavoittaa monipuolisesti eri julkisivuverhoilun mahdollistavia tontteja eri kerroskorkeuksilla. Tonttien koot ovat noin m2 ja rakennusoikeuksien määrät noin kerrosneliömetriä. Rakentamisvalmius Tonteille on rakennettu kunnallistekniikka eli kadut sekä vesi- ja jätevesiliittymät valmiiksi ja tontit on mitattu itsenäisiksi kiinteistöiksi. Tontin luovutuksen yhteydessä edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuneet kulut peritään tontin ostajalta tai vuokraajalta. Tontin lohkomiskustannus 800 euroa (v.2010). Tontin ostaja tai vuokraaja vastaa tontin maaperätutkimuksista. Tontin varaaminen Tontit varataan vuodeksi kerrallaan saapuneiden tontinvarausanomusten perusteella. Mikäli kyseessä on uusi kaava-alue, joka luovutetaan ensimmäistä kertaa, varaus tapahtuu määrätyssä hakuajassa. Mikäli samalle tontille tulee useampi hakemus, suoritetaan arvonta hakijoiden kesken. Muulloin tontteja voi hakea koko ajan. Tontinvarausanomuksia saa teknisestä keskuksesta, osoitteista Pohjolankatu 14 tai Tontinvaraukset käsittelee joko tekninen lautakunta tai tekninen johtaja. Tontinvarausajalta peritään varausmaksua 134,55 euroa (v.2010), joka hyvitetään ensimmäisessä vuokrassa tai kauppahinnassa. Mikäli varaus perutaan, varausmaksu jää kaupungille. Tontin vuokraus ja osto Tontit vuokrataan 50 vuodeksi kaupunginvaltuuston päättämällä vuosivuokralla. Vuokrakauden aikana tontin vuokramiehellä on oikeus lunastaa tontti omaksi. Ostettaessa tontin kauppahinta maksetaan kertamaksuna kaupanteon yhteydessä. Tontin myyntihinnat päättää kaupunginvaltuusto. Tontinvuokrasopimus tai kauppakirja tulee olla allekirjoitettu ennen rakennusluvan hakemista. Tontilla oleva rakennus on oltava asuttavassa kunnossa 2 vuoden kuluessa vuokrasopimuksen tai kauppakirjan allekirjoituksesta. Kaupunki voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa edellä mainitulle rakennusvelvollisuudelle. Lisätietoa kaupungin tonteista saa tonttipalvelut yksiköstä. Eija Heikkinen p. (017)

11 3.1.2 Yksityiset henkilöt ja kiinteistövälitykset 11 Yksityisillä henkilöillä myynnissä olevia kiinteistöjä tai määräaloja löytyy paikkakunnalla ilmestyvistä lehdistä. Myös Internet-osoitteessa on tarjolla haja-asutusalueella olevia vapaita rakennuspaikkoja. Tietoa kiinteistövälitysten myynnissä olevista kiinteistöistä saa heidän Internet-sivuiltaan ja paikallisista lehdistä. 3.2 Tontin ja rakennuspaikan rakentamiskelpoisuus Ennen tontin tai rakennuspaikan hankintapäätöstä kannattaa varmistaa, että se on rakentamiskelpoinen. Rakentamiskelpoisuus tarkoittaa sitä, että tontille on mahdollista rakentaa sekä lakien, säännösten ja kaavan että maaston ja maaperän kannalta. Asemakaava-alue Asemakaava-alueella tontti on rakentamiskelpoinen kun alueella on voimassa oleva asemakaava alue ei ole rakennuskiellossa kaavan laatimisen vuoksi alueella oleva tonttijako on voimassa olevan asemakaavan mukainen se on merkitty kiinteistörekisteriin kaavassa tontti on osoitettu omakotirakentamista varten. Haja-asutusalue Kaavoittamattomalla haja-asutusalueella kiinteistön rakentamiskelpoisuus on aina varmistettava rakennusvalvonnasta. Rakentamista ohjaavalla yleiskaavalla voidaan määrätä, että tontti on rakentamiskelpoinen ja sille voi saada rakennusluvan ilman poikkeamispäätöstä. Maaperä Maaperän kannalta on rakentamiskelpoinen kun rakentaminen tontille ei vaadi kohtuuttomia kustannuksia ja se pystytään rakentamaan voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti. Maaperän laatu on tärkeä asia, joka on hyvä selvittää jo ennen tontinostoa. Maaperällä on suuri merkitys perustamiskustannuksiin. Hyvin heikolle maaperälle perustaminen vaatii erityistoimenpiteitä, kun taas kallion läheisyys maanpinnasta voi aiheuttaa louhintakustannuksia. Selvitys tehdään maaperätutkimuksien avulla. Myös maanmuodot ja maaperän vaihtelevuus voivat aiheuttaa lisätoimenpiteitä perustamisvaiheessa. Erityisesti tällaisessa tapauksessa kannattaa miettiä eri vaihtoehtoja rakennuksen tontille sijoittamisessa.

12 Maaperätutkimuksia voi tilata kartasto- ja mittausyksiköstä. Ilkka Niskanen p. (017) , Heikki Seppänen p. (017) , Vinkkejä kiinteistökauppaan Kaupungin tontit Kiinteistökaupanteko kaupungin kanssa on yksityishenkilölle helppoa. Luovutusasiakirjat laaditaan ja kaupanvahvistaja kutsutaan kaupantekotilaisuuteen kaupungin toimesta. Seuraavaksi on lueteltu joitakin asioita kaupungin tarjoamista tonteista: Tontit ovat aina rakentamiskelpoisia. Kaikille tonteille on määritetty kiinteät lähtöhinnat. Tontit ovat aina lohkottu ja rekisteröity. Tonteille saa aina rakennusluvan, kun rakentaa voimassa olevan asemakaavan ja rakentamista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Vesi- ja viemärijohdot sekä sähkö-, puhelin- ja tietoliikennekaapelit ovat lähellä ja helposti liityttävissä. Tonteille on tehty kulkuyhteydet Kiinteistökaupassa huomioitavia asioita Tonttikauppaa yksityisten kanssa tehdessä on huomioitava joitakin asioita. Jos mahdollista, kannattaa käyttää asiantuntijoiden apua. Jos maa-ala hankitaan rakennuspaikaksi, on hyvä selvittää onko se rakentamiskelpoinen. Katso tontin rakentamiskelpoisuudesta kertova kohta 3.2. Seuraavaksi on lueteltu joitakin kiinteistökaupan tekoon liittyviä asioita: Kiinteistöön mahdollisesti kohdistuvat kiinnitykset ja vuokraoikeudet selviävät rasitustodistuksesta. Myyjän omistusoikeus selviää lainhuutotodistuksesta. Kiinteistörekisteriotteesta selviää kiinteistön yksilöidyt tiedot. Kauppahinta on tärkeä, kuten myös kaupan kohde ja -ehdot. Kaikki kaupanehdot kannattaa kirjoittaa yksityiskohtaisesti kauppakirjaan. Kohde on hyvä rajata liitekartalle, mutta myös selvittää sanallisesti kauppakirjassa.

13 Kauppakirjassa on oltava maininta jos lohkottava määräala saa osuudet yhteisiin alueisiin. Hyvä on myös mainita, jos määräalaan kohdistuu rasitteita (esim. tieoikeus). Jos kyseessä on määräala, niin lohkomiskustannukset kannattaa selvittää itselleen. Kauppakirjaan voidaan kirjata kuka maksaa nämä kustannukset. Lisäksi kauppakirjassa luetellaan kaupan mukana mahdollisesti siirtyvät liittymät sekä irtaimisto. Kaupan todistajana toimii julkinen kaupanvahvistaja, joita ovat esimerkiksi henkikirjoittajat, maanmittaustoimiston maanmittausinsinöörit ja -teknikot, ulosottomiehet sekä käräjäoikeuksien määräämät kaupanvahvistajat. Lisätietoa kiinteistökaupasta ja siihen liittyvistä asioista saa Internetosoitteesta Lainhuuto ja vuokraoikeuden kirjaaminen Kiinteistökauppaa seuraa lainhuudon hakeminen. Lainhuutoa haetaan Pohjois-Savon maanmittaustoimistosta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun kauppakirja on allekirjoitettu. Ostajan edun mukaista on hakea lainhuutoa heti kaupanteon jälkeen. Maanmittaustoimiston kirjaamisasioiden henkilökunta tutkii kaupan pätevyyden ja merkitsee ostajan kiinteistön tai määräalan omistajaksi. Määräalan lainhuudon yhteydessä kunta tai valtio (maanmittauslaitos) antaa alalle määräalatunnuksen, johon lainhuuto kohdistetaan. Lainhuudon myöntäminen käynnistää kiinteistönmuodostamisen, joten ostajan ei tarvitse hakea lohkomista. Kun toimitus on tehty, määräalaan kohdistetut lainhuutotiedot siirtyvät koskemaan uutta kiinteistöä. Vuokraoikeuden kirjaamista haetaan Pohjois-Savon maanmittaustoimistosta. Hakemus jätetään tai lähetetään postitse maanmittaustoimiston kansliaan. Vuokraoikeuden kirjaamista on haettava 6 kuukauden kuluessa vuokrasopimuksen tekemisestä. Kirjaamisvelvollisuus koskee niitä vuokraoikeuksia tai käyttöoikeuksia, jotka voidaan siirtää maanomistajaa kuulematta ja joissa alueella olevat tai sille rakennettavat rakennukset ja laitteet kuuluvat vuokralaiselle. Lisätietoja lainhuudon hakemisesta ja vuokraoikeuden kirjaamisesta, tarvittavista asiakirjoista ja kustannuksista saa Pohjois-Savon maanmittaustoimistosta p tai Internet-osoitteista ja 13

14 3.4 Tonttijako 14 Asemakaavan vahvistumisen jälkeen kortteleihin laaditaan sitovat tonttijaot. Tonttijaossa osoitetaan tonttien rajat, rajamitat, pyykit ja tontti- ja korttelinumerot. Tonttijakoa laadittaessa tulkitaan asemakaavaa. Samalla varmistetaan, että tontit ovat rakentamiskelpoisia ja niille on kulkuyhteys. Kaavan vahvistumisen jälkeen laaditaan ensimmäinen tonttijako. Jos voimassa oleva tonttijako on alueen käytölle sopimaton, voi maanomistaja hakea tonttijaonmuutosta. Muutoksessa tonttien rajat määritetään uudelleen, jolloin kaavan niin salliessa uudet rajat pyritään määrittämään asiakkaan tarpeen mukaiseksi. Tonttijaon ja tonttijaonmuutoksen vahvistaa kaupungingeodeetti, joka Iisalmessa on tekninen johtaja Juhani Räisänen. Tonttijaonmuutos prosessi on seuraavanlainen: omistaja hakee muutosta tonttipalvelut yksiköstä tonttijaonlaatija tutkii edellytykset muutokselle laaditaan tonttijaonmuutosehdotus ehdotus asetetaan nähtäville mahdolliset muistutukset ehdotuksesta otetaan vastaan, tehdään mahdolliset muutokset ja asetetaan uudelleen nähtäville nähtävillä olon jälkeen kaupungingeodeetti hyväksyy tonttijaonmuutoksen asiasta tiedotetaan asianosaisille valitusaika 14 vrk tonttijaonmuutoksen hyväksymisestä tonttijako lainvoimainen. Kaavan vahvistumisen jälkeen ensimmäinen laadittava tonttijako on maksuton. Tonttijaonmuutos maksaa noin 370 euroa. Tonttijaon lainvoimaisuuspäivän jälkeen tontin lohkominen on mahdollista. Lisätietoja tonttipalveluyksiköstä Sirkku Eloranta p. (017) Jorma Qvintus p. (017)

15 3.5 Toimitukset 15 Yleisimmät maanmittaustoimitukset, joita rakennushankkeen aikana voi tarvita, ovat tontin lohkominen, rasitetoimitus ja rajan määrääminen. Lisäksi kaava-alueella voidaan erityistapauksessa tila rekisteröidä tontiksi kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä. Asemakaava-alueella toimitukset suorittaa Iisalmen kaupungin tonttipalveluyksikkö ja haja-asutusalueella Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Lisätietoja kaava-alueen toimituksista saa tonttipalveluyksiköstä. Sirkku Eloranta p. (017) Jorma Qvintus p. (017) Esimerkkejä kaava-alueen toimitushinnoista vuonna 2010: Omakotitalotontin lohkominen maksaa noin 800 euroa. Erillinen rasitetoimitus maksaa noin 400 euroa. Rajankäynti kiinteistönmääritystoimituksena maksaa noin 370 euroa. Kiinteistörekisterinpitäjän päätös, jolla kaavatontti merkitään tonttina kiinteistörekisteriin maksaa noin 270 euroa. Lisätietoja toimitusmaksuista saa Iisalmen kaupungin palveluhinnastosta ja tonttipalveluyksiköstä. Lisätietoja haja-asutusalueen toimituksista saa Pohjois-Savon maanmittaustoimistosta p Tontin lohkominen Kiinteistöstä voidaan rajoiltaan määrätty alue eli määräala muodostaa omaksi kiinteistökseen lohkomalla. Asemakaava-alueella tämä tarkoittaa sitovan tonttijaon mukaisen tontin rekisteröintiä omaksi kiinteistöksi (tontiksi). Asiaa on käsitelty kiinteistönmuodostamislain luvussa neljä. Lohkominen kaava-alueella Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että tontti on voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon mukainen ja merkitty kiinteistörekisteriin. Asiasta kannattaa ottaa selvää jo siinä vaiheessa, kun on tekemässä kiinteistökauppoja. Jos kaupankohteena on määräala, on se lohkottava tontiksi eli erilliseksi asemakaavan ja tonttijaon mukaiseksi kiinteistöksi. Tontin lohkomista haetaan Iisalmen kaupungin tonttipalveluyksiköstä. Toimituksen hakijana voi olla määräalan ostaja, myyjä tai vuokraoikeuden haltija. Toimitus tulee vireille myös lainhuudon hakemisen jälkeen siten, että Pohjois-Savon maanmittaustoimistosta ilmoitetaan tonttipal-

16 veluyksikköön myönnetystä määräalan lainhuudosta. Kiireellisessä tapauksessa asiaa voi nopeuttaa toimitusta hakemalla. Toimituksen vireille tulon jälkeen kiinteistöinsinööri tekee määräyksen toimituksen suorittamisesta toimitusinsinöörille. Toimitusinsinööri tutkii lohkomistoimituksen edellytykset, tekee maastokatselmuksen tai merkitsee tontin maastoon, laatii asiakirjat ja kartan sekä kutsuu asianosaiset toimitukseen. Toimituskokous pidetään kaupungintalolla. Toimitusta seuraa valitusaika, jonka päätyttyä lohottu määräala rekisteröidään omaksi kiinteistökseen valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Rekisteröinnin jälkeen rakennusvalvontaviranomaisella on tältä osin edellytykset myöntää rakennuslupa. Katso rakennusluvan myöntämisen edellytykset luvuista ja Lohkominen haja-asutusalueella Haja-asutusalueella lohkomisia tekee Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Haja-asutus alueelle rakentavalla ei kuitenkaan ole samanlaisia paineita lohkomiselle kuin kaava-alueella. Rakennuslupa voidaan hakea vaikka kyseessä olisikin määräala Laadunmuutos kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä Jos kiinteistörekisterissä tilana olevan kiinteistön ala vastaa sitovan tonttijaon mukaisen tontin alaa, voidaan tontti rekisteröidä ilman varsinaista lohkomistoimitusta. Lohkomisen vireille tullessa toimitusinsinööri tutkii onko edellytyksiä tehdä toimitus laadunmuutoksena Rasitetoimitus Kiinteistön hyväksi voidaan toisen rekisteriyksikön alueelle perustaa rasitteena pysyvä oikeus esimerkiksi tiehen, autojen säilytys- ja pysäköimispaikkoihin ja maanalaisten johtojen sekä niihin liittyvien laitteiden sijoittamiseen ja käyttämiseen. Yleensä oikeus perustuu asianosaisten sopimukseen. Asiaa on käsitelty kiinteistönmuodostamislain luvussa 14 (rasitteet) Rajan määrääminen Jos kiinteistön rajaa osoittava rajamerkki on hävinnyt tai kiinteistöjen välisen rajan paikasta on riitaa tai epäselvyyttä, voidaan maanomistajan kirjallisesta hakemuksesta tehdä rajanmäärääminen. Raja määrätään kiinteistönmääritystoimituksessa. Asiaa on käsitelty kiinteistönmuodostamislain kohdissa

17 4. RAKENNUKSEN SUUNNITTELU 17 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaan. Maankäyttö- ja rakennusasetus ohjaa suunnittelua ja rakentamista. Asetuksen luvuissa kerrotaan yksityiskohtaisesti millaisia vaatimuksia rakennussuunnittelulle ja -hankkeelle asetetaan. 4.1 Rakennushankkeen suunnittelijat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö. Hän huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (pääsuunnittelija). Hänen lisäkseen tarvitaan rakennussuunnittelija, joka vastaa rakennussuunnitelmien laadinnasta. Usein pääsuunnittelija voi toimia myös rakennussuunnittelijana. Rakennesuunnittelija vastaa rakenneteknisestä suunnittelusta. Tarvittavista eritysalojen suunnitelmista vastaa kukin suunnittelija itse. Pääsuunnittelija Valitse pääsuunnittelija hankkeen alkuvaiheessa, jo ennen tontin hankintaa. Ammattitaitoinen suunnittelija osaa opastaa tontin hankinnassa ja valinnassa juuri rakentajan tarpeita ajatellen. Hän osaa kertoa myös erilaisista rakentamisen vaihtoehdoista ja tehdä kustannusvertailua niiden välillä. Pääsuunnittelija pystyy selvittämään rakentajalle koko rakennushankkeen laajuuden ja siten voidaan välttyä yllätyksiltä hankkeen aikana. Rakennus-, rakenne- ja erityissuunnittelijat Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla kyseessä olevaan suunnittelutehtävään soveltuva koulutus ja kokemus. Pientalokohteissa minimivaatimus on, että rakennussuunnittelijalla on vähintään rakennusmestarin koulutus ja riittävä kokemus pientalojen suunnittelusta. Suunnittelijoiden kelpoisuudet voi varmistaa rakennusvalvonnasta. Rakennussuunnittelija laatii kohteen pääpiirustukset. Rakennesuunnittelija laatii rakennesuunnitelmat ja -laskelmat. Erityissuunnittelijoita ovat sähkö- ja lvi-suunnittelijat, jotka laativat oman alansa suunnitelmat. Erityisalojen suunnittelijoiden läsnäolo jo hankkeen alussa on tärkeää hankkeen onnistumisen varmistamiseksi. Suunnittelijan valinnassa on selvitettävä näytöt. Hyvä suunnittelija kuuntelee rakentajan toiveita ja tutustuu hänen tarpeisiin ennen suunnittelun aloittamista. Suunnitteluun kannattaa varata aikaa. Eri vaihtoehtoja ver-

18 tailemalla voi löytyä hyviä ja kustannuksiltaan kohtuullisia ratkaisuja vaativiinkin kohteisiin. Lisätietoja suunnittelijoiden kelpoisuudesta ja tehtävistä sekä suunnittelusta yleensä saa rakennusvalvonnasta p. (017) Rakennussuunnitelmat Rakennussuunnitelmat koostuvat pääpiirustuksista, rakennesuunnitelmista ja -laskelmista sekä lvi- ja sähkösuunnitelmista. Suunnitelmien laatimiseen on hyvä varata aikaa ja luonnoksia kannattaa tutkia rakennushankkeen asiantuntijoiden kanssa. Jo suunnitelmien luonnosvaiheessa kannattaa käydä keskustelemassa rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, ja varmistaa, että kaikki suunnitteluun vaikuttavat asiat on huomioitu. Häneltä voi saada myös uusia näkökulmia suunnitteluun Pääpiirustukset Pääpiirustuksiksi nimitetään asemapiirrosta ja rakennuspiirustuksia. Asemapiirros on rakennuspaikan kartta, jolla esitetään rakennusten sijoittaminen tontille. Siinä kuvataan myös muun muassa kulku tontille, mahdolliset aidat ja istutukset. Asemapiirroksesta selviää rakennuksen korkeusasema ympäröivään maastoon nähden. Rakennuspiirustuksia ovat pohja- ja leikkauspiirrokset sekä julkisivupiirrokset. Nämä piirrokset laatii rakennussuunnittelija. Karttapohjia asemapiirrosta varten asemakaava-alueella saa kartastoja mittausyksiköstä numeerisessa muodossa sekä paperitulosteina. Karttatilaukset Markku Röntynen p. (017) Iiro Kämäräinen p. (017) Rakennesuunnitelmat ja -laskelmat Rakennepiirustuksissa ja rakennelaskelmissa osoitetaan kantavien rakenteiden lujuus ja vakaus sekä mitat työn suoritusta varten. Rakennepiirustuksista tulee selvitä rakenteiden lämmön, kosteuden, veden ja vedenpaineen sekä äänen eristyksen ratkaisut. Rakennesuunnitelmat ja niihin liittyvät rakennelaskelmat laatii rakennesuunnitteluun perehtynyt insinööri, joka toimittaa suunnitelmat rakennusvalvontaan.

19 4.2.3 Lvi-suunnitelma 19 Lvi-suunnitelma koostuu vesi- ja viemärisuunnitelmasta sekä ilmanvaihtosuunnitelmasta. Lämmitystavan valintaan rakennusvalvonta ei viranomaisena puutu. Lvi-suunnitelmat laatii lvi-suunnittelija, jolta saa lisätietoja asiasta Sähkösuunnitelma Hyvä sähkösuunnitelma perustuu rakentajan tarpeisiin ja on pohja turvalliselle ja toimivalle kokonaisuudelle. Suunnittelussa on otettava huomioon muun muassa liittymän mitoitus, tietotekniikan tarpeet, lämmitysratkaisut, tulevaisuuden tarpeet, muunneltavuus ja laajennettavuus. Ilman hyvää sähkösuunnitelmaa rakentajan on vaikea saada vertailukelpoisia urakkatarjouksia. Sähkösuunnitelman laatii sähkösuunnittelija. Hänen toimenkuvaansa kuuluu myös tele- ja tietoliikennejärjestelmien suunnittelu. Häneltä saa myös lisätietoja asiasta. Tietoa saa myös Savon Voiman Internetsivuilta opas (sivustolla on tietoa myös sähkösuunnittelijoista ja -asentajista)

20 5. LUVAT RAKENTAMISESSA 20 Lupamenettelyä ja lupaharkintaa ohjaa lainsäädäntö. Maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 19 on yksityiskohtaisesti selvitetty lupamenettelyn vaiheita. Tämä rakentajan oppaan luvussa 5.2 on kaavio, jonka mukaan rakennuslupaprosessi Iisalmen kaupungissa etenee. 5.1 Lupamenettely Rakennusluvan, toimenpideluvan ja purkamisluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Lupaa haetaan kirjallisesti. Hakemuksen liitteenä on oltava tarvittavat asiakirjat ja kartat. Naapurien kuuleminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapurille. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla. Naapurien kuulemista varten kartasto- ja mittausyksiköstä saa listauksen naapurikiinteistöjen omistajista yhteystietoineen. Lisätietoja ja ohjeita asiasta saa rakennusvalvonnasta p. (017) Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain luvussa Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti. Hakemus jätetään rakennusvalvontaan. Rakennustarkastaja tutkii rakennusluvan myöntämisen edellytykset ja kun ne täyttyvät, hän myöntää luvan. Rakennusvalvonta laatii erillisen lupapäätöksen, joka annetaan hakijalle tiedoksi. Kuviossa 2 on selvennetty rakennuslupaprosessia kaavion avulla. Siinä on kerrottu millaisia vaiheita ja asioita lupakäsittely sisältää. Prosessissa on kuntakohtaisia eroja, Iisalmessa lupakäsittely on tämän kaavion mukainen.

21 21 Kuvio 2. Rakennuslupahakemuksen käsittely Rakennusluvan myöntämisen edellytykset asemakaava- alueella Maankäyttö- ja rakennuslain 135 :n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että: 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset: Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaatimukset). Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa. 3) rakennus soveltuu paikalle 4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen

22 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista Rakennusluvan edellytykset asemakaava- alueen ulkopuolella Maankäyttö- ja rakennuslain 136 :n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että: 1) rakennuspaikka täyttää 116 :n vaatimukset Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Iisalmen kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikan minimikoko on 3000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta sekä rantavyöhykkeellä rantaviivasta. 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaatimukset). Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa. 3) rakentaminen täyttää 135 :n 3-6 kohdassa asetetut vaatimukset Rakennus soveltuu paikalle. Rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen. Vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle. 4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia

23 5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 :n mukaiset mahdolliset rakentamis- ja toimenpiderajoitukset otetaan huomioon. 23 Lisätietoja rakennusluvan edellytyksistä saa rakennustarkastajilta p. (017) ja (017) Rakennuslupahakemus Rakennuslupahakemuksen liitteitä ovat: o Hakemuslomake Hakija allekirjoittaa hakemuksen. o Valtakirja Valtakirja tarvitaan rakennuspaikan omistajilta tai haltijoilta, ellei hakija ole allekirjoittajana. o Selvitysrakennuspaikan hallintaoikeudesta Selvityksenä käy lainhuutotodistus, jäljennös kauppakirjasta tai vuokrasopimuksesta. o Virallinen karttaote rakennuspaikasta Kartat tilataan kartasto- ja mittausyksiköstä p. (017) , (017) o Asemapiirros o Rakennuspiirustukset o Värityssuunnitelma o Rakennushankeilmoitus RH 1 lomake Jokaisesta rakennuksesta on tehtävä oma RH 1 lomake. o Selvitys naapureiden kuulemisesta / suostumuksista o Selvitys rakennushankkeen suunnittelijoista Selvitys on pääsuunnittelijan allekirjoitettava. o Selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista ja perustamistavasta o Selvitys rakennuksen vaipan lämmöneristysvaatimusten täyttymisestä Selvitys voi olla rakennuspiirustuksissa. o Kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen liittymähakemus o Jätevesijärjestelmän suunnitelma Suunnitelma tarvitaan kaupungin viemäriverkoston ulkopuolisella alueella. o Vastaavan työnjohtajan hakemus-/ ilmoituslomake o Kvv-työnjohtajan hakemus- / ilmoituslomake o Ilmanvaihtotyönjohtajan hakemus- / ilmoituslomake o Lainvoimaiseksi todistettu poikkeamispäätös Tarvitaan, jos sitä on vaadittu ja se on tehty.

24 24 Lisätietoja rakennuslupahakemuksesta saa rakennusvalvonnasta p. (017) Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain 131 :ssä Rakennusvalvontamaksu Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Maksu voidaan määrätä perittäväksi jo ennalta. Jos toimenpide jää kokonaan tai osittain suorittamatta, maksu on hakemuksesta perusteettomilta osin palautettava. Rakennusvalvontamaksu maksetaan sen jälkeen kun lupa on myönnetty. Maksu suoritetaan yhdessä erässä. Maksuun sisältyy rakennuksenpaikanmerkintä ja kaikki hankkeen aikana tarvittavat katselmukset. Esimerkki maksun suuruudesta: Rakennusvalvontamaksu on noin 970 euroa silloin, kun uuden asuinrakennuksen kokonaisala on 180 m2 (vuosi 2010). Lisätietoja rakennusvalvontamaksusta saa rakennusvalvonnasta Marjatta Kinnuselta p. (017) Toimenpidelupa Rakennusluvan sijasta rakentamiseen haetaan toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen. Toimenpide lupa on mahdollinen silloin, kun lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupamenettelyssä noudatetaan soveltuvin osin rakennuslupamenettelyä. Lisätietoja toimenpidelupamenettelystä saa rakennusvalvonnasta p. (017) Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain 126 :ssä. 5.4 Ilmoitusmenettely Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ilman rakennus- tai toimenpidelupaa sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle.

25 Ilmoitukseen tarvitaan seuraavat asiakirjat: ilmoituslomake karttaote rakennuspaikasta asemapiirros naapureiden kuulemiset/ suostumukset RH 1 lomake mikäli toimenpiteen kuvaaminen vaatii erillisen suunnitelman, tulee se liittää ilmoitukseen, esim.valomainos. Työn aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaan. Lisätietoja ilmoitusmenettelystä saa rakennusvalvonnasta p. (017) Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain 129 :ssä Purkamislupa Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaavaalueella tai alueella, jossa on rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään. Jos purkamislupaa ei tarvita, on rakennuksen tai sen osan purkamisesta kirjallisesti ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). Rakennusvalvontaviranomainen voi mainitun ajan kuluessa perustellusta syystä vaatia luvan hakemista. Purkamisluvan tarpeellisuus on aina varmistettava rakennusvalvonnasta. Lisätietoja luvan myöntämisen edellytyksistä ja hakemisesta saa rakennusvalvonnasta p. (017) Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain 127 :ssä. 5.6 Maisematyölupa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella tai yleiskaavaalueella, jos yleiskaavassa niin määrätään eikä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä.

26 26 Lisätietoja maisematyöluvasta saa kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Jyrki Köntältä p tai tekninen johtaja Juhani Räisäseltä p. (017) , Yksittäisistä puunkaadoista voi kysyä puistotyönjohtaja Aaro Väänäseltä p. (017) , tai asemakaava-arkkitehti Hannele Kelavuorelta p Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa tarvitaan usein ennen rakennusluvan hakemista erillinen suunnittelutarveratkaisu ja kaavoittamattomalle ranta-alueelle rakennettaessa poikkeamispäätös. Asemakaava-alueella poikkeamispäätös tarvitaan muun muassa poikkeamiseen asemakaavasta. Hakemukseen tarvitaan seuraavat asiakirjat: hakemuslomake selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta karttaote rakennuspaikasta asemapiirros naapureiden kuulemiset/ suostumukset. Hakemus kirjataan ja tarkastetaan rakennusvalvontatoimistossa. Kaavoituspäällikkö antaa lausunnon hakemuksesta, jonka jälkeen päätöksen tekee joko Pohjois-Savon ympäristökeskus tai rakennuslautakunta, suunnittelutarveratkaisun tekee yleensä rakennustarkastaja. Valitusaika päätöksestä on 30 vuorokautta. Hakijan on valitusajan kuluttua lähetettävä päätös lainvoimaisuustodistusta varten valitusviranomaiselle. Hakija saa päätöksen takaisin, jonka jälkeen alkuperäinen poikkeamispäätös liitetään rakennuslupahakemukseen. Suunnittelutarveratkaisu tai poikkeamispäätös maksaa noin 440 euroa (v.2010). Lisätietoja saa rakennusvalvonnasta p. (017) Lupapäätös ja rakennushankkeen aloittaminen Lupapäätös Rakennusvalvontaviranomainen tekee lupapäätöksen. Päätös toimitetaan hakijalle. Päätös kannattaa lukea huolellisesti yhdessä vastaavan työnjohtajan kanssa. Päätöksessä kerrottuja ehtoja on noudatettava.

27 Rakennushanke on aloitettava kolmen vuoden sisällä luvan myöntämisestä. Hanke on saatava valmiiksi ja loppukatselmus pidettävä viiden vuoden kuluessa. Rakennushankkeen aloittaminen Rakennushanke aloitetaan poistamalla pintamaat tulevan rakennuksen alueelta. Pintamaat saat poistaa, kun rakennuslupahakemus on jätetty. Ennen hakemuksen jättämistä pintamaiden poistoon voi tarvita maisematyöluvan. Sen tarpeellisuus on varmistettava kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Jyrki Köntältä p Rakennuksen sijainnin merkintä ja aloituskokous Pintamaiden poiston jälkeen pyydetään kartasto ja mittausyksiköstä rakennuksen sijainnin ja korkeusaseman merkintä. Merkinnän jälkeen rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupaasiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvarmistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä. Lisätietoja saa rakennusvalvonnasta p. (017) Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 72 :ssä. 27

28 6. RAKENNUSHANKKEEN TYÖNJOHTAJAT 28 Rakennushankkeen työnjohdossa käytetään vastaavaa ja erityisalojen työnjohtajia. Molempien hyväksymistä haetaan rakennusvalvonnasta erillisellä hakemuksella. Heillä tulee olla rakennushankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus. Työnjohtajaa valittaessa kannattaa selvittää hänen työkokemuksensa ja näyttönsä referenssikohteista. Tarkempia tietoja työnjohtajien valinnasta ja kelpoisuudesta saa rakennusvalvonnasta p. (017) Vastaava työnjohtaja Maankäyttö- ja rakennuslain 122 mukaan lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla vastaava työnjohtaja. Vastaavan työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi sen jälkeen, kun hänet on hyväksytty tai ilmoitus työnjohtajana toimimisesta on jätetty. Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 70 :ssä. Vastaavan työnjohtajan pääasialliset tehtävät ovat huolehtia siitä, että: rakennusvalvontaan ilmoitetaan rakentamisen aloittamisesta työ suoritetaan myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesti työ tapahtuu voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muutoin määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityis-piirustukset, ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat. 6.2 Erityisalojen työnjohtajat Omakotitalorakentamisessa vastaavan työnjohtajan lisäksi tarvitaan myös erityisalojen työnjohtajia. Yleensä tarvitaan kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakennustyön työnjohtaja sekä kiinteistön ilmanvaihtolaitteiston rakennustyön työnjohtaja.

29 Erityisalojen työnjohtajien tehtävät ovat soveltuvin osin samoja kuin edellä luetellut vastaavan työnjohtajan tehtävät. Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 71 :ssä KATSELMUKSET JA TARKASTUSASIAKIRJA 7.1 Pohja-, rakenne-, hormi-, iv- ja muut katselmukset Rakennustyön aikana tarpeen mukaan toimitettaviksi määrättäviä katselmuksia ovat pohjakatselmus, rakennekatselmus, hormikatselmus, vesi- ja ilmanvaihtolaitteiden tarkastus sekä käyttöönottotarkastus ja loppukatselmus. Katselmuksia saadaan tarvittaessa yhdistää tai toimittaa vaiheittain. Katselmuksista on määrätty rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän edustajan, vastaavan työnjohtajan, katselmukseen liittyvän erityisalan työnjohtajan sekä tarvittaessa rakennuksen suunnittelijoiden on oltava läsnä katselmuksessa. Katselmus saadaan kuitenkin toimittaa, vaikka joku edellä mainituista ei olisi paikalla. Katselmuksessa on tarkoitus todeta, ovatko tiettyyn rakennusvaiheeseen kuuluvat toimenpiteet ja tarkastukset sekä tarvittavat selvitykset tehty ja onko havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet suoritettu. Rakennustyömaalla voidaan lisäksi suorittaa rakentamisen valvomiseksi tarpeellisia muitakin tarkastuksia ja työmaakäyntejä. Katselmuksen ja tarkastuksen suorittamisesta tehdään merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan tai lupa-asiakirjoihin. Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee myös rakennuksen loppukatselmusta. Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 76 :ssä.

30 7.2 Tarkastusasiakirja 30 Rakennusluvassa määrätyt tai aloituskokouksessa sovitut rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt sekä työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt varmentavat suorittamansa tarkastuksen rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Tarkastusasiakirjaan merkitään myös rakennuttajan, suunnittelijan, urakoitsijan tai käytetyn asiantuntijan perusteltu huomautus, joka koskee rakennussuorituksen poikkeamista säännösten mukaisuudesta. Tarkastusasiakirjan pitäminen on vastaavan työnjohtajan tehtävä. Rakennusvalvonta antaa tarkastusasiakirjan vastaavalle työnjohtajalle. Asianmukaisesti täytetty tarkastusasiakirja tulee esittää loppukatselmuksessa. Katselmuksen jälkeen se luovutetaan rakentajalle. Lisätietoja saa rakennusvalvonnasta p. (017) Asiaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 77 :ssä. 8. LIITTYMÄT Rakennushankkeessa liittymillä tarkoitetaan liittymistä sähkö-, tele- ja tietoliikenneverkkoon ja vesi- ja viemäriverkostoon. Tässä luvussa on kerrottu myös tieliittymistä. 8.1 Sähköliittymä Savon Voima Verkko toivoo rakentajan ottavan yhteyttä jo siinä vaiheessa kun miettii tontin hankintaa. He tekevät rakentajalle tarjouksen, josta selviävät hinta- ja toimitusaikatiedot. Joskus myös maankäyttö- ja lupa-asioiden valmistelu vie aikaa. Aikainen yhteydenotto mahdollistaa vaihtoehtojen yhdessä pohtimisen ja usein myös työn toteuttamisen rakentajalle sopivaan aikaan. Sähköliittymästä sovitaan rakentajan ja Savon Voima Verkko Oy:n kesken aina kirjallisella liittymissopimuksella. Sopimuksen teon voi hoitaa puhelimitse tai käymällä lähimmässä palvelutoimistossa. Sähkönjakeluverkon rakentamisoikeus ja -velvollisuus sekä kunnossapitovastuu on paikallisella sähköverkkoyhtiöllä Savon Voima Verkko Oy:llä. Liittymissopimuksessa sovittu liittämiskohta on samalla sähkön-

31 jakeluverkon ja asiakkaan sähköasennusten välinen raja, josta eteenpäin liittymisjohdon pääkeskukselle asiakas rakennuttaa kustannuksellaan. Kiinteistön sähkö- ja teleasennukset ja niiden muutostyöt saa tehdä asennusoikeudet omaava yritys. Edullisinta on toteuttaa kaikki sähkö- ja teleasennukset yhdellä kertaa. Lisätietoja Savon Voiman tarjoamista palveluista ja hinnoista saa asiakaspalvelusta p (maksuton palvelunumero) tai Erkki Julkuselta p Tietoa saa myös Savon Voiman Internetsivuilta opas (sivustolla on tietoa myös sähkösuunnittelijoista ja -asentajista) Tele- ja tietoliikenneliittymät Tele- ja tietoliikennejärjestelmiä suunnittelevat yleensä sähkösuunnittelijat. Tele- ja tietoliikenneasioissa Iisalmessa palvelevat Iisalmen Puhelin Oy ja TeliaSonera Finland Oyj. Iisalmen Puhelin Oy:n asiakaspalvelun puhelinnumero on ja TeliaSonera Finland Oyj:n Vesi- ja viemäriliittymä Asemakaava-alueella Iisalmen Vesi (vesilaitos) ylläpitää vesi- ja viemäriverkostoja. Rakennuslupahakemuksen liitteenä on erillinen hakemus, jolla haetaan liittymistä kaupungin ylläpitämään vesi- ja viemäriverkostoon. Hakemuslomake sisältää myös lausunto-osuuden, jossa vesilaitos määrää millä ehdoilla verkostoihin on liityttävissä. Rakentaja toimittaa vesi- ja viemäröintisuunnitelman vesilaitokselle. Suunnitelmasta tarkastetaan, että liittyminen kaupungin järjestelmiin on mahdollista. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava riittävä asennus- ja huoltotila vesimittarille.

32 32 Rakentaja ja Iisalmen vesi tekevät liittymissopimuksen ja urakointiilmoituksen veden toimittamiseksi rakennuspaikalle. Sopimus tehdään Iisalmen Veden toimistossa (Pohjolankatu 14). Sitä varten on rakentajalla oltava mukana seuraavat tiedot: liittyjän henkilötiedot, kiinteistötunnus, kiinteistön osoite, laskutustiedot ja jos kyseessä on vesiyhtiö, niin tarvitaan sen suostumus uuden asiakkaan ottamisesta. Tonttijohtotöiden ajankohdasta sovitaan vesilaitoksen kanssa. Lisätietoja asiasta saa verkostoteknikko Jukka Väisäseltä p. (017) , Lisätietoja vesi- ja viemäriliittymistä saa vesilaitospäällikkö Vilho Partaselta p. (017) , ja verkostoteknikko Jukka Väisäseltä p. (017) , Tietoja saa myös Iisalmen Veden Internet-sivuilta. 8.4 Tieliittymä Suunnittelija esittää tonttiliittymän sijainnin asemapiirroksessa. Asemakaavassa saattaa olla määräyksiä tonttiliittymien rakentamisesta. Haja-asutusalueella liittymäluvan myöntää ELY-keskus. Lisätietoja saa tiemestari Kalevi Lipposelta p